Metsän henki 1/2012

24
Mielessä
metsänuudistus
Yhteistyötä käsittelevässä
juttusarjassa paneudutaan
tällä kertaa matsänuudistukseen ja taimikonhoitoon.
METSÄÄ KANNATTAA OMISTAA
Suomen pinta-alasta metsien osuus on merkittävä ja suhteellisesti
suurin koko Euroopassa. Meitä suomalaisia on vain noin prosentti Euroopan unionin väestöstä, mutta metsien osalta olemme Euroopan suurvalta.
Suomi on myös maailman yksityismetsävaltaisimpia maita – kaksi kolmasosaa metsistä on yksityishenkilöiden ja perheiden omistuksessa. Muualla on melko tavallista, että metsät ovat valtion tai jonkun muun suuren instituution omistamia.
Metsätilan omistajaksi on Suomessa päässyt parhaiten perimällä
metsää. Vuosittain vain noin kuudesosa omistajaa vaihtavista metsätiloista myydään muille kuin sukulaisille. Yli kymmenen hehtaarin
metsätiloja on viimeis
viimeisen kymmenen vuoden aikana myyty vapailla markkinoilla noin 45 000 hehtaaria vuo
vuodessa.
Suomessa
Su
metsän omistamiseen liittyy
vahvoja
tunnesiteitä. Metsän taloudelliva
sen
se tuoton lisäksi monelle metsänomistajalle
on tärkeää oman metsän tuotta
tama
tam mielihyvä, joka voi olla maisemaa,
maa luontoarvoja, keräilyä, virkistystä,
Metsänomistus on
tuottavaa, kiinnostavaa,
elämyksellistä,
eettistä ja kestävää.
2
1.2012
1.
1
1.2
..2
20
01
012
12
1
2
metsänhoitoa, metsäluonnonhoitoa, riistanhoitoa tai melkein mitä
tahansa esteettistä, fyysistä tai henkistä hyvinvointia aikaansaavaa
toimintaa.
Metsänomistajan päätäntävalta siitä, mitä tekee omassa metsässään ja milloin, on Suomessa laaja. Tätä on tuotu esiin aiempaa
voimakkaammin metsälakia uudistettaessa. Laki kieltää ainoastaan
metsän ja erityisen arvokkaiden luontokohteiden hävittämisen. Mutta kukapa haluaisi omaa metsäomaisuuttaan tuhota. Hyvän metsänhoidon ohjeet perustuvat vapaaehtoisuuteen.
Taloudellisesti metsä on hyvä sijoitus. Se kasvaa joka vuosi, se
on taatusti kotimainen sijoitus, puun myynti teollisuuden raaka-aineeksi tuottaa tuloa ja metsällä on historiallisesti katsoen hyvä jälleenmyyntiarvo. Puut kasvavat ja toimivat hiilinieluina sekä luonnon
aurinkoenergian kerääjinä. Metsän tuotantokoneistosta ei tarvitse
tehdä vuosittaisia poistoja kuten muussa yritystoiminnassa, ja sijoitus metsänhoitoon parantaa kasvua.
UPM on Suomen suurin yksityismetsänomistaja. Myymme erikokoisia metsätiloja ja vapautamme siten pääomaa kehitystyöhön
jalostaaksemme puubiomassaa korkealaatuisiksi, innovatiivisiksi ja
kierrätettäviksi tuotteiksi. Myynnissä on metsätiloja Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, pohjoisessa Keski-Suomessa, Kainuussa ja
Pohjois-Pohjanmaalla. Tilojen myynnistä huolimatta UPM on merkittävä metsänomistaja Suomessa, ja aikoo pysyä sellaisena. Metsätiloja myymällä tarjoamme aiempaa useammalle suomalaiselle
mahdollisuuden päästä metsänomistajaksi tai ostaa lisää metsää.
Lähes miljoona metsänomistajaa ei voi olla väärässä: metsää
kannattaa omistaa. Me UPM:n ammattilaiset olemme niin uusien
kuin nykyisten metsänomistajien tukena, ja teemme metsänomistamisen juuri niin helpoksi kuin Sinä haluat.
18
14
14
1.2012
4
UUTISET
Varför lönar det sig att placera i skog
8
METSÄNOMISTAJA Yhteismetsästä ratkaisu Kortelaisen perheen Keiteleen metsäomaisuuteen
Finlands skog ägs till två tredjedelar av privata skogsägare och familjer. Ute i världen
ägs skogen vanligtvis av staten eller stora
institutioner. Vi finländare utgör bara någon
procent av EU:s befolkning, men när det gäller våra skogar är vi en stormakt i Europa.
Skogsägandet i vårt land har varit och är
fortsättningsvis något som gått i arv från släktled till släktled och skogsägandet är förknippat med starka känsloband. Man vill inte enbart ha ekonomisk utdelning av skogen, viktigt är också det välbehag skogen ger av
andra värden; naturen, bär- och svampplockning, skogs- och viltvård eller vad som
helst som ger estetisk, fysisk och andlig tillfredsställelse. Ifall skogen säljs sker det för
det mesta inom släkten.
På den fria marknaden kommer i vårt land
endast ca 45 000 hektar skogsfastigheter
större än 10 hektar till försäljning årligen.
Varför lönar det sig då att placera i skog?
Förutom att skogen växer år för år är den
en klart inhemsk placering, har bra använd-
12 HIILILASKURI kertoo metsäsi hiilijalanjäljen
ningsmöjligheter och historiskt sett ett bra andrahandsvärde. Skogen är en bra ”koldioxidsänka” och samlar på solenergi. Man behöver inte göra årliga avskrivningar som i
annan företagsverksamhet. Och framför allt
får skogsägaren inom ramarna för skogslagen själv bestämma vad som görs i den egna skogen och när.
UPM är en av Finlands största skogsägare och har nu skogsskiften till försäljning i
Norra Karelen, Norra Savolax, norra delen
av Mellersta Finland, Kajanaland och Norra
Österbotten. Trots försäljningarna är UPM en
betydande skogsägare i Finland och har för
avsikt att så förbli.
Min tro är att det fortsättningsvis kommer
att vara tryggt att förädla virke i Finland.
Närmare en miljon skogsägare kan inte
ha fel i sitt skogsägande. Vi skogsexperter
inom UPM är ett stöd för dig, oberoende
av om du är en ny eller erfaren skogsägare, och vi gör det just så enkelt och lätt som
Du vill ha det.
13 VIERASKYNÄ: Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaan mukaan metsien
uudistamisessa on parannettavaa
14 HENKILÖ: Tuoreet puunostajat Anna Apajasaari, Mäntyharju ja Perttu Moilanen, Mikkeli
16 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ Rupilisko kertoo
luonnon monimuotoisuuden tilan
17 KATSE LUONTOON Puutkin lepäävät
18 MAASTOSSA Energiapuun korjuuta seuraamassa Pohjois-Karjalassa
22 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ UPM:n monimuotoisuusohjelma ştyökalu metsänomistajalle
24 YHTEISTYÖSSÄ: Rauman metsänuudistamisopit
26 METSÄNHOITO: Metsälannoitus on paras
investointi metsässä
28 YTIMESSÄ Koivusidonnaiset lajit
29 RAAKAMÄNTYÖLJYSTÄ biopolttoaineita
valmistava biojalostamo Lappeenrantaan
30 TOHTORISMIES Veikko Tiainen väitteli tohtoriksi
86-vuotiaana aiheenaan Tehdaspuu
31 KALVILA
32 VUOSIRENKAAT Kurkistus käsinsahaukseen
33 KIRJA-ARVOSTELU: Juurikkalan 500 mottia
JORMA SAARIMAA MAANKÄYTTÖJOHTAJA, UPM METSÄLIIKETOIMINTA
MARKANVÄNDNINGSDIREKTÖR, UPM SKOGSAFFÄRSVERKSAMHET
34 AJASSA Miten luonto herää kevääseen?
1.2012
3
?
FSC-sertifiointia yksityismetsänomistajille
} UPM tarjoaa FSC-ryhmäsertifikaattia
yksityisille metsänomistajille. UPM sai
omille Etelä-Suomessa sijaitseville metsilleen FSC-sertifikaatin viime syksynä.
Lisätietoja saa omalta UPM-yhteyshenkilöltä. UPM:n metsäasiantuntijat
löytyvät osoitteesta metsämaailma.fi
tai numerosta 0204 16121.
UPM Silvestan palvelutaso
pysyy laadukkaana
Myrsky teki tällaista jälkeä UPM:n leimikossa Siikaisissa Satakunnassa.
MYRSKYTUHOTILANNE
SAATIIN NOPEASTI HALLINTAAN
T
DSDQLMD+DQQXP\UVN\WWHNLYlWWX \NVLW\LVLOWlPHWVlQRPLVWDMLOWD6XRPHVVD
KRMDDQ VHNl 830Q DVLDNNDLGHQ HW
Wl\KWL|QRPLVVDPHWVLVVl830S\V MYRSKY ISKI UPM:N
W\LWDUMRDPDDQP\UVN\SXLGHQUDLYDXVSDO PUUNHANKINTA-ALUEELLE
YHOXDNRNR6XRPHVVDVHNlVlKN|\KWL|LOOH 1LHPLVHQ PXNDDQ PDDNXQQDW MRLKLQ
HWWlWLHQSLWlMLOOHMD\NVLW\LVLOOHKHQNLO|LOOH P\UVN\WlOOlNHUWDDLVNLVLMDLWVHYDW830Q
1lLOOHP\UVN\LOOHROLWXQQXVRPDLVWDVXXU NHVNHLVHOOlSXXQKDQNLQWDDOXHHOOD
WHQ\NVLWWlLVWHQUXQNRMHQMDKLOMDWWDLQKDU
±$OXHHOODVLMDLWVHH\KWL|QSDOMRQSXX
YHQQHWWXMHQOHLPLNRLGHQKDMDNDDGRWSlLQ WDNl\WWlYLlWHKWDLWDVHNlDVLDNDVWHKWDLWD
YDVWRLQ NXLQ NHVlQ PLNlRQKHOSRWWDQXWO|\WlPllQ
V\|NV\YLUWDXVWHQ DLKHXWWD Puunostajiemme WRLPLWXVRVRLWWHLWDP\UVN\WXKR
PLVVD WRWDDOLWXKRLVVD <KWH
SXLOOH/HLPLNRLGHQNRUMXXMlU
puhelimet
QlLVHPSLlNLQWXKRDOXHLWDWR
MHVW\VWl MRXGXWDDQ WlOODLVLVVD
alkoivat
NLROLQ\WNLQPRQLQSDLNRLQ
WLODQWHLVVDPXRNNDDPDDQMRW
soida heti.
± 3XXQRVWDMLHPPH SXKHOL
WD P\UVN\SXLOOH VDDGDDQ WLODD
PHWDONRLYDWVRLGDKHWL6XXQWDVLPPHUH NRUMXXNLLQWL|LKLQ1LHPLQHQNHUWRR
VXUVVHMD HQQHQ NDLNNHD PHWVlSDOYHOXDVL
±0\UVN\WXKRYDNXXWXVNRUYDDPHWVlQ
DNNDLGHPPHSDOYHOHPLVHHQMDOHLPLNRLKLQ RPLVWDMDQ DUYRQPHQHW\NVHQ $XWDPPH
MRLVVDRQKHUNLPPLQSLODDQWXYLDSXXODMHMD PHWVlRPLVWDMLDP\|VYDKLQNRLOPRLWXVWHQ
NXWHQWXNNLSXXWDMDNXXVLNXLWXSXXWDNHUWRR WHRVVDVHNlDLNDQDDQXXGHQSXXVXNXSRO
7HUR1LHPLQHQMRNDYDVWDDSXXQRVWRVWD YHQSHUXVWDPLVHVVDWXKRNRKWHLVLLQ
4
1.2012
} UPM Silvestan henkilöstövähennykset eivät vaikuta metsänomistajille
tarjottaviin metsänhoitotöihin. UPM
Silvesta ilmoitti aiemmin talvella
vähentävänsä henkilöstöään 69
henkilöllä toiminnan tehostamiseksi ja
kannattavuuden parantamiseksi.
UPM Silvestan palveluksessa on
edelleen 132 metsuria ja 15 toimihenkilöä. Yhtiön tavoitteena on laajentaa
yrittäjäverkostoaan ja edelleenkouluttaa omaa henkilöstöään voidakseen
palvella asiakkaitaan jatkossa
entistäkin paremmin.
Laki- ja asiantuntijapalvelut
nyt Metsämaailmassa
} UPM Metsämaailmasta löytyy nyt
tietoa UPM:n laki- ja asiantuntijapalveluista: metsätilan sukupolvenvaihdoksesta, metsäveroilmoituksen täyttöpalvelusta ja UPM Yhteismetsistä.
Metsämaailma.fi – Metsäpalvelut
Â
Â
LYHYESTI
UPM
Mitä tarkoittaa biomassa? Se ja
moni muu metsäinen sana löytyy UPM:n
Metsämaailma-verkkopalvelusta, jossa
on kattava metsäsanasto.
www.metsämaailma.fi – Metsätieto – Metsäkirjasto
Â
?
Tuoreet metsäuutiset
ja puukauppatiedot
löytyvät UPM Metsämaailmasta.
www.metsämaailma.fi
Â
 www.metsämaailma.fi
NYT ON AIKA ...
Tilaa uudet Bonvesta-uutiskirjeet.
UPM:n bonvesta.fi-palvelussa voi nyt tilata
uusista rantatonteista kertovan Rantavahtiuutiskirjeen tai metsätiloista kertovan
Metsänvartija-uutiskirjeen. Â
www.bonvesta.fi
tarkistaa, onko puusto
kärsinyt lumituhoista
ja miten hyvin taimikot
ovat selvinneet talvesta.
H
HOVLQJLQGHVLJQSllNDXSXQNLYXRGHQ
NRKWDDPLVSDLNNDQD WRLPLYD SDYLO
MRQNL YDOPLVWXX HQVL WRXNRNXXVVD
'HVLJQPXVHRQ MD 5DNHQQXVWDLWHHQ PX
VHRQ YlOLVHOOH WRQWLOOH QRXVHYD SDYLOMRQ
NLWHKGllQNHVWlYlQNHKLW\NVHQPXNDLVLV
WDMDNLHUUlWHWWlYLVWlSXXWXRWWHLVWDMDNRP
SRVLLWHLVWD
3DYLOMRQJLQUDNHQQXVPDWHULDDOHLQDNl\
WHWllQ 830 7LPEHULQ WXRWWHLWD XXGHQ
830/LYLQJLQSXXMDORVWHLWD8303UR)LQ
LQQRYDWLLYLVLDNRPSRVLLWWHMDMD8309DQH
ULQXXWXXWWDPXRWRLOWDYDD*UDGDYDQHULD
8303DSHULOODRQP\|VYLUHLOOlKDQNNHLWD
GHVLJQSllNDXSXQNLYXRGHQ\PSlULOOl
± 830OOH \KWHLVW\| :'&KDQNNHHV
VDRQSDOMRQHQHPPlQNXLQVSRQVRURLQWLD
±VHRQVWUDWHJLQHQKDQNH%LRIRUHDMDWWH
OXQSHUXVWDRQUDMRMDULNNRYDSHULQWHLVHQMD
XXGHQOXRYD\KGLVWlPLQHQLQQRYDWLLYLVHV
WLMDNHVWlYlVWL830QEUlQGLMRKWDMD(OL
VD1LOVVRQVDQRR
Jussi Pesosesta Euroopan paperiteollisuuden
liiton puheenjohtaja
} Euroopan paperi- ja selluteollisuusliitto (CEPI) on nimittänyt UPM:n
toimitusjohtajan Jussi Pesosen
uudeksi puheenjohtajakseen.
Pesonen aloitti tehtävässä tämän
vuoden alussa.
CEPI on Brysselissä toimiva,
voittoa tavoittelematon eurooppalainen järjestö, jonka 19 jäsenmaata
edustavat neljäsosaa koko maailman
sellu- ja paperituotannosta.
Puheenjohtajaksi nimitetty
Pesonen sanoo EU:n tarvitsevan
kilpailukykyistä metsäteollisuutta,
jotta hiilidioksidipäästöille asetetut
tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Hän
muistuttaa metsäteollisuuden olevan
tärkein bioenergian ja uusiutuvien
puupohjaisten biotuotteiden tuottaja
Euroopassa.
UPM
AALTO-YLIOPISTON PUUSTUDIO
TEKSTI NINA COLLIANDER-NYMAN
LUOVAN DESIGNIN PAVILJONKI
World Design Capital Helsinki 2012 -teemavuoden paviljonki on mainio esimerkki puupohjaisten
materiaalien luovasta hyödyntämistä.
Metsävisa järjestetään 31. kerran
Metsävisa eli 6XRPHQ0HWVl\KGLVW\NVHQ
VHNl%LRORJLDQMDPDDQWLHWHHQRSHWWDMLHQ
OLLWRQMlUMHVWlPlYDOWDNXQQDOOLQHQPHWVl
WLHWRNLOSDLOX \OlNRXOXODLVLOOH MlUMHVWHWllQ
WlQlNHYllQlMRNHUUDQ
9LVDWHKWlYlW NlVLWWHOHYlW PHWVlELRORJL
DDPHWVlWDORXWWDPHWVlWHROOLVXXWWDMD\P
SlULVW|DVLRLWD.LOSDLOXXQYRLYDWRVDOOLVWXD
NDLNNLYXRVLOXRNNLHQ–RSSLODDW
0HWVlYLVDQ DONXHUlW SLGHWWLLQ KHOPL
NXXVVDMDYDOWDNXQQDOOLQHQORSSXNLOSDLOX
RQWRXNRNXXVVD830NXXOXX0HWVlYLVDQ
NXPPHLKLQMDWXNHHYLVDDRPLHQNXPPL
NRXOXMHQVDNDXWWD
830OOlRQ0HWVlYLVlNXPPLNRX
OXDÂ
www.metsavisa.fi
Jussi Pesonen on ollut UPM:n toimitusjohtaja vuodesta 2004.
1.2012
5
D
L
R
Ä
V
S
G
O
K
S
K
KUUKKELI
VIIHTYY
LYHYESTI
SUVI ELO
Oletko jo käynyt lukemassa UPM:n blogeja?
UPM-aiheisia blogeja löytyy osoitteesta www.upm.
fi–media–UPM blogi. Metsäaiheisia blogeja voi lukea
osoitteessa www.metsämaailma.fi–Ajankohtaista.
Miten suojella eteläisessä6XRPHVVDOD MDQ RVDOOLVWXMDMRXNRQ UDNHQWDYD \KWHLV
M
ML
MLD MRQND UHYLLUL RQ XVHDQ QHOL|NLORPHW W\|MDPHWVlQNlVLWWHO\RKMHNXXNNHOLDOXHHQ
ULQ ODDMXLQHQ MD \KWHQlLVHQ PHWVlSHLWWHHQ PHWVlWDORXWHHQ
UL
YYDDWLYD".XXNNHOLPHWVlOXRQQRQVXRMHOXQ
PRQLSXROLVWDMDQDKDQNHO|\VLYDVWDXNVLD 88 KUUKKELIMETSÄÄ SUOJELLAAN
P
N\
N\V\P\NVHHQ
.XXNNHOLKDQNNHHQ DLNDQD Nl\QQLVW\L
5DWNDLVXO|\W\LUHYLLULQ\WLPHQVXRMHOXV 0(762RKMHOPDQ VXRMHOXSURVHVVL \K
WDMD\WLPHQXONRSXROHOODKDUMRLWHWWDYDVWD WHHQVlKHKWDDULOOD1lLQVXRMHOODDQ
WD
NNHKLWW\YlVWl PHWVlWDORXGHVWD 7lKlQ VL YDSDDHKWRLVLQ NHLQRLQ HULOOLVWl NXXN
VlOW\YLlPHWVlWDORXGHQWRLPLDRYDWPXXQ NHOLPHWVll 6XRMHOXQ MD PHWVlWDORXGHQ
PXDVVD PHWVlQNlVLWWHO\PHQHWHOPLHQ PR NHLQRMHQ \KGLVWHOPl DXWWDD P\|V PRQL
QLSXROLVWDPLQHQ MDWNXYDVWL
HQ PXLGHQ PHWVlODMLHQ VHOYL\W\
SXXVWRLVLQD VlLO\WHWWlYlW YH Ratkaisu löytyi PLVWl
VLVW|MHQ MD VRLGHQ VXRMDY\|
.XXNNHOLKDQNNHHVVDROLPXND
metsätalouden
K\NNHHW NXXVLDOLNDVYRNVHQ
QD ODDMD \KWHLVW\|YHUNRVWR PHW
toimista.
MD WDYDOOLVWD ODDMHPSLHQ ULLV
Vl MD \PSlULVW|YLUDQRPDLVHW
WDWLKHLNN|MHQ VllVWlPLQHQ
VXXULVWD PHWVlQRPLVWDMLVWD 0HW
NRUSLHQSDODXWWDPLQHQOXRQQRQWLODDQVHNl VlKDOOLWXV7RUQDWRUMD830PHWVlQRPLV
NXXVHQ VXRVLPLQHQ .DNVLYXRWLVHQ KDQN WDMDMlUMHVW|W 6XRPHQ 5LLVWDNHVNXV VHNl
NHHQNHVNHLVLPSLlVDDYXWXNVLDROLYDWODD OXRQQRQVXRMHOXMDOLQWXKDUUDVWXVMlUMHVW|W
} UPM haluaa panostaa turvallisuuteen, ja jakaa kaikille pystykaupan
tehneille puukauppa-asiakkailleen
kaupanteon yhteydessä turvaliivin.
Turvallisuusohje työmaalla vieraileville tulostetaan myös aina puukauppasopimuksen liitteeksi.
UPM perustaa osaamiskeskuksen Uruguayhin
UPM
KARI SANTALA/SKOY
} UPM vahvistaa eukalyptuskuidun
tutkimusta ja perustaa uuden
osaamiskeskuksen Fray Bentosin
sellutehtaalle Uruguayhin. Osaamiskeskus on osa UPM:n kansainvälistä
tutkimus- ja kehitysverkostoa, jossa
työskentelee noin 300 ammattilaista
viidessä tutkimuskeskuksessa eri
puolilla maailmaa.
Uruguayn osaamiskeskus tutkii eukalyptuspuulajeja ja niiden vaikutusta sellun
lopputuotteiden ominaisuuksiin.
1.2012
TEKSTI PÄIVI MÄKI
HYVIN TALOUSMETSISSÄ
H
TTurvaliivejä
j puukauppaasiakkaille
6
Be
Besök skogsvärld.fi
M
Metsämaailma.fi-sivuston
ru
ruotsinkielinen versio
löytyy osoitteesta
www.skogsvärld.fi.
Kuukkeli (Perisoreus infaustus).
 www.metsämaailma.fi
Miten teen hyvän
halkopinon?
UPM
Tiesitk
Suome ö, että UPM
:llä on
ssa 2
ja 9 ve 5 tuotantola
it
sivoim
alaitos osta
ta.
METSÄVINKKI
UPM:n uusia puunostajia
Mika Järri, Kokemäki; Heli Kangasniemi, Pori; Petri Miettinen, Leppävirta;
Seppo Sorjamaa, Rääkkylä; Jussi
Vuorenpää, Rauma.
UPM PANOSTAA
FIBRILLISELLULOOSAAN
UPM on aloittanut ¿EULOOLVHOOXORRVDQ
HVLNDXSDOOLVHQ YDOPLVWXNVHQMDNHKLWWll
¿EULOOLVHOOXORRVDQXXVLDVRYHOOXNVLD\K
GHVVl WHROOLVXXVNXPSSDQHLGHQ NDQVVD
7DYRLWWHHQDRQOXRGDHGHOO\W\NVHW¿EULO
OLVHOOXORRVDQWHROOLVHQPLWWDNDDYDQWXR
WDQQROOH
±)LEULOOLVHOOXORRVDRQRVD830QXX
GLVWXPLVWDMD%LRIRUHVWUDWHJLDD.HVNL
W\PPHQ\W¿EULOOLVHOOXORRVDQNDXSDOOLV
WDPLVHHQMDDOXNVLHULW\LVHVWLSDSHULMD
SDNNDXVPDWHULDDOHLVVD VHNl EHWRQL MD
PDDOLWHROOLVXXGHVVD Nl\WHWWlYLHQ WXRW
WHLGHQNHKLWWlPLVHHQVDQRRMRKWDMD(VD
/DXULQVLOWD
)LEULOOLVHOOXORRVDWXRSHULQWHLVLLQPD
WHULDDOHLKLQXXVLDRPLQDLVXXNVLDMDPXR
WRLOXPDKGROOLVXXNVLD830RQNHKLWWl
Q\W¿EULOOLVHOOXORRVDDWXWNLMDQYRLPLQ
6XRPHQ 1DQRVHOOXORRVDNHVNXNVHVVD
\KWHLVW\|VVl977Q MD$DOWR\OLRSLVWRQ
NDQVVD
UPM myy RFID-liiketoiminnan SMARTRAC:lle
UPM myy 5),'OLLNHWRLPLQWDQVD
60$575$&OOHMDRVWDDSURVHQWLQ
RVXXGHQ60$575$&VWD60$575$&
RQ \NVL PDDLOPDQ MRKWDYLVWD SDVVHLVVD
OXRWWRNRUWHLVVDMDMXONLVHQOLLNHQWHHQOL
SXLVVD Nl\WHWWlYLHQ 5),'HWlWXQQLVWHL
Polttopuiden lämpöarvo paranee,
kun puu saadaan mahdollisimman
kuivaksi. Kuivumisnopeuteen vaikuttavat puulaji, polttopuun koko
ja kuivumisolosuhteet. Parasta kuivatusaikaa ovat kesää edeltävät
kuukaudet, kun ilmankosteus on
alhainen. Polttopuut tulisi saada
pinoon ennen syyssateiden alkua
heinä-elokuun vaihteessa.
Polttopuut kuivuvat aurinkoisessa
ja tuulisessa paikassa nopeasti.
Tärkeää on suojata pino sekä
taivaalta että maasta tulevalta
vedeltä ja huolehtia ilmankierrosta. Pino tulee nostaa aluspuilla
kymmenen senttimetrin korkeuteen
maasta, jotta ilma pääsee
kiertämään myös pinon alla.
Halkopinon päädyn voi tukea
pystypuilla tai latomalla reunimmaiset puut huolellisesti ristikon
muotoon. Halot ladotaan halkaistu
puoli ylöspäin.
Perinteisesti mottimetsässä päällimmäisen kerroksen puut ladottiin
tuohi tai kaarna ylöspäin, jolloin
kuori suojasi halkoja sadevedeltä.
Halkopinolle kannattaa rakentaa
katos tai kattaa pino vedenpitävällä materiaalilla, ei kuitenkaan
liian tiiviisti muovilla, jotta ilma
pääsee kiertämään eivätkä puut
homehdu. Liiterissä halot pysyvät
kosteudelta suojassa. Sinnekään
halkoja ei tule latoa liian tiukkaan,
jotta ilmankierto säilyisi hyvänä.
GHQYDOPLVWDMLVWD
± 830 RQ YXRVLHQ DMDQ NHKLWWlQ\W
5),'OLLNHWRLPLQWDD MRND RQ QRXVVXW
SLHQHVWl\ULW\NVHVWlDODQVDPDUNNLQDMRK
WDMDNVL <KGLVWlPlOOl WlPl RVDDPLQHQ
\KWL||Q MROOD RQ DODQ ODDMLQ 5),'WXR
WHYDOLNRLPD DQQDPPH OLLNHWRLPLQQDOOH
PDKGROOLVXXGHQ MDWNDD PHQHVW\NVHNlV
WlNDVYXDVDQRR-XVVL9DQKDQHQ830
7HNQLVHW PDWHULDDOLW OLLNHWRLPLQWDU\K
PlQMRKWDMD
TEKSTI PÄIVI MÄKI
25&9
ISMO PEKKARINEN/SKOY
I
F
D.
1.2012
7
TEKSTI NILLA HIETAMÄKI KUVAT TOMMI ANTTONEN JA BLOM KARTTA OY
YHTEI
ESIMERKKI YHTEISMETSÄSTÄ
Osakas
osakaskiinteistö
Mikko
Uusi-Mäntylä RN:o* 3:4
300
Bertta
Metsäranta RN:o 3:3
240
Antti
Mattila RN:o 7:12
120
Liisa
Turtia RN:o 9:2
120
Vaahterikko RN:o 9:4
100
Anja
Kuusela RN:o 22:5
65
Timo
Pulkkila RN:o 16:30
55
Pekka
yhteismetsäosuus
1000
*RN:o = rekisterinumero
8
1.2012
Yhteismetsä on siihen liittyneille kiinteistöille
yhteisesti kuuluva alue. Yhteismetsään liittyneet osakkkaat
muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. He saavat
yhteismetsästä tuottoa oman yhteismetsäosuutensa mukaisen
määrän. Kuvassa katkoviivalla merkityt alueet ovat aiemmin
kuuluneet eri omistajille, mutta ne muodostavat nyt yhteismetsän, jota hoidetaan ja hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena.
Yhteismetsien kiinteistöjen ei tarvitse olla rajanaapureita.
S
Kortelaisen perhe ratkaisi metsänomistuksensa perustamalla yhteismetsän. Yhteismetsän osakkaita ovat perheen vanhemmat Eero ja Marjatta ja aikuiset lapset
Markus, Samuli ja Emilia. Yhteismetsän perustamisessa perheellä oli
apuna UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila.
tarjoaa toimivan ratkaisun
Kortelaisten metsänomistukseen
K
RUWHODLVHQSHUKHHQ.HLWHOHHOOlVLMDLWVHYDW
PHWVlWRYDWDONXMDDQLVl(HURQVXYXQPHW
VLl(HURMD0DUMDWWDRYDWRPLVWDQHHWPHW
VlWOXYXQSXROLYlOLVWl+HLGlQNROPHODV
WDDQRYDWSLHQHVWlSLWlHQROOHHWPXNDQDPHWVl
W|LVVl
±7DLPLDRQWXOOXWLVWXWHWXNVL0DUNXV.RU
WHODLQHQK\P\LOHH
± 5DLYDXVVDKDNLQ RQ WXWWX YlOLQH 6DPXOL
.RUWHODLQHQVlHVWll
METSÄSTÄ VASTAPAINOA
KAUPUNKILAISELÄMÄLLE
6HNl6DPXOLHWWl0DUNXVRYDW\KWlPLHOWlVLLWl
HWWlPDDVHXGXOODPHWVlQOlKHOOlNDVYDPLQHQRQ
DQWDQXWK\YLlHYlLWlHOlPllQ
±(LYlWQHPHWVlW\|WDLQDSHONlVWllQKDXVNRMD
ROHROOHHWPXWWDPLWlHQHPPlQLNllWXOHHVLWl
PXNDYDPPDOWDOlKHLQHQVXKGHPHWVllQWXQWXX
(HURMD0DUMDWWDDVXYDWHGHOOHHQ.HLWHOHHOOl
OlKHOOlSHUKHHQPHWVLlPXWWD0DUNXVDVXXQ\
N\llQ-\YlVN\OlVVl6DPXOL.XRSLRVVDMDKHL
GlQVLVDUHQVD(PLOLD+HOVLQJLVVl(PLOLDW\|V
NHQWHOHH P\\QWLDODOOD 6DPXOL DVLDQWXQWLMDQD
WLHWROLLNHQQHDODOOD MD 0DUNXV RQ WHRUHHWWLVHQ
\GLQI\VLLNDQWXWNLMD
±0HWVlVVlROHPLQHQMDPHWVlW|LGHQWHNHPL
QHQRQK\YllYDVWDSDLQRDPXXOOHNDXSXQNLODL
VHOOHHOlPlOOH6DPXOLWRWHDD
6DPXOLRQYLHQ\WP\|VNRXOXLNlLVLlODSVLDDQ
PHWVllQ
± 0XPPRQNLQ YHOYROOLVXXNVLLQ NXXOXX SH
UHKG\WWll ODSVHQODSVLD PHWVlDVLRLKLQ 2PLVWD
NLQODSVLVWDRQWXOOXWW\|WHOLlLWlNXQRYDWODSVHV
WDOlKWLHQWRWWXQHHWPHWVlW|LKLQ0DUMDWWD.RUWH
ODLQHQVDQRRK\P\LOOHQ
KOKO PERHE
TASAPUOLISESTI MUKANA
<KWHLVPHWVlQSHUXVWDPLQHQOlKWLVLLWlNXQLVl
(HURROLPLHWWLQ\WMRSLGHPSllQHWWlKDOXDLVLSL
WllP\|VNROPHODVWDDQPXNDQDPHWVlWLODQDVL
RLVVD$VLDVWD SXKXWWLLQ SHUKHHQ 830\KWH\V
KHQNLO|QSXXQRVWDMD-DUL/DSSDODLVHQNDQVVD
Kortelaiset
tyytyväisinä
yhteismetsän
perustamispapereiden
laatimisen
jälkeen. Tytär
Emilia ei päässyt paikalle.
1.2012
9
Kortelaisen pojat
Markus ja Samuli
sekä vanhemmat
Marjatta ja Eero
käyvät yhteismetsäasioita läpi UPM
Metsäliiketoiminnan
lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvilan
johdolla.
MRND HKGRWWL HWWl SHUKH NHVNXVWHOLVL PHWVlQ
RPLVWXVMlUMHVWHO\LVWl8300HWVlOLLNHWRLPLQQDQ
ODNLSDOYHOXSllOOLNN|+HLNNL.DOYLODQNDQVVD
±,WVHOOHDONRLWXOODLNllMDKDOXVLQHWWlPHW
VlQRPLVWXNVHQMDWNXPLQHQSHUKHHVVlRQWXUYDW
WXRPDQDHOLQDLNDQDQLHLNlYDVWDVLWWHQNXQPL
QXVWDDLNDMlWWll(HURNHUWRR
±<KWHLVPHWVlWXQWXLK\YlOWlUDWNDLVXOWDNRV
NDVLOOlWDYDOODVDLPPHNDLNNLSHUKHHQMlVHQHWWD
VDSXROLVHVWLPXNDDQRPLVWDPDDQPHWVll0\|V
SllW|NVHQWHNRWRLPLLK\YLQWlVVlRPLVWXVPXR
GRVVD(HURSHUXVWHOHH
YHTEISMETSÄSSÄ ON
SELKEÄT PELISÄÄNNÖT
8300HWVlOLLNHWRLPLQQDQODNLSDOYHOXSllOOLNN|
.DOYLODNHUWRRHWWlPHWVlQRPLVWXVMlUMHVWHO\Ml
WHKGHVVllQKlQOlKWHHHWVLPllQNXKXQNLQWLODQ
WHHVHHQSDUKDLWHQVRSLYDDUDWNDLVXD
±<KWHLVPHWVlROLMXXUL.RUWHODLVHQSHUKHHOOH
HULWWlLQWRLPLYDRPLVWXVPXRWR<KWHLVPHWVlRQ
K\YlNRQVHSWLNHVNLPllUlLVWlLVRPSLHQSHUKH
PHWVLHQ\KWHLVRPLVWXNVHQKDOOLQQRLQWLLQ
± <KWHLVPHWVlQ YDKYXXWHQD RQ HVLPHUNLN
VL VH HWWl \KWHLVPHWVlRVXXNVLD YRLGDDQ OXR
YXWWDD SHUKHSLLULVVl WDL MDNDD SHULQQ|QMDRVVD
LOPDQ HWWl PHWVlDOXHHW SLUVWRXWXLVLYDW 0\|V
\KWHLVPHWVlODLQWLOLQWDUNDVWXVWDNRVNHYDWS\Nl
OlWPXXWWXLYDWYXRGHQDOXVVDP\|QWHLVHV
WLKDOOLQQRLQWLNXOXMDNHYHQWlYlVWL-RV\KWHLV
PHWVlQYXRWXLQHQOLLNHYDLKWRHL\OLWl
HXURD\KWHLVPHWVlOOHHLWDUYLWDHULOOLVWlWLOLQWDU
10
1.2012
Yhteismetsä on hyvä konsepti
keskimääräistä isompien
perhemetsien yhteisomistuksen
hallinnointiin.
NDVWDMDD.DOYLODWRWHDD
±<KWHLVPHWVlVVlRQHWXQDP\|VHWWlVHWRL
PLL\KWHLVPHWVlODLQMDRPDQRKMHVllQQ|QWLHW
W\MHQ VHONHLGHQ SHOLVllQW|MHQ PXNDDQ .RNR
SHUKHVDDGDDQPXNDDQRPLVWDPDDQPHWVllMD
SllW|NVHQWHNR PHWVllQ OLLWW\YLVVl DVLRLVVD RQ
QLVWXXKlQMDWNDD
+HLNNL.DOYLODKRLWL.RUWHODLVLOOH\KWHLVPHW
VlQSHUXVWDPLVHHQOLLWW\YlWMlUMHVWHO\W
830QSLWNlDLNDLVLQDPHWVlSDOYHOXDVLDNNDL
QD .RUWHODLVHW K\|G\QWlYlW \KWL|Q WDUMRDPLD
PHWVlSDOYHOXLWDPXWWDWHNHYlWLWVHP\|VSDOMRQ
PHWVlQRPLVWXNVHHQOLLWW\YLlSDSHULW|LWlMDPHW
VlQKRLWRW|LWl.RUWHODLVWHQ\KWHLVPHWVlQKDOOLQ
QRLQWLKRLWXXMDWNRVVDNLQRPLQYRLPLQVLOOllL
WL0DUMDWWDRQURROLWHWWX\KWHLVPHWVlQWRLPLWVL
MDNVL
.RUWHODLVWHQPHWVlRQQRUPDDOLDVXRPDODLV
WDWDORXVPHWVllMRWDRQS\ULWW\KRLWDPDDQSLW
NlMlQWHLVHVWLPHWVlQKRLWRW\|WDMDOODDQWHKGHQ
±,KDQNDLNNHDHLVLOWLS\VW\HQQDNRLPDDQHVL
PHUNLNVLP\UVN\Ml2QQHNVLPHROHPPHVHOYLQ
QHHWYLLPHDLNDLVLVWDP\UVN\LVWlYlKlOOl7DSD
QLQMD+DQQXQP\UVN\LVVlNLQNDDWXLYDLQPXX
WDPDSLKDSXX.RUWHODLVHWNHUWRYDWƔ
MIKÄ ON YHTEISMETSÄ?
Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu
kestävän metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden
hyväksi.
UPM YHTEISMETSÄT
Kenelle yhteismetsä sopii?
Yhteismetsä sopii metsänomistajalle, joka on kiinnostunut metsäsuunnitelmaan perustuvasta metsien hoidosta ja käytöstä sekä vaivattomasta
metsänomistamisesta, jossa päätöksenteko on tehokasta ja tuloa tulee
säännöllisesti.
Pohjanmaa
Keski-Suomi
Mikä on UPM Yhteismetsä?
UPM perusti viime vuonna eri puolille Suomea neljä yhteismetsää, joihin
halukkaat metsänomistajat voivat liittyä. UPM Yhteismetsien toiminta-alueet ovat Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla.
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Miksi UPM Yhteismetsään?
UPM Yhteismetsät tarjoavat vastuullisen, vaivattoman ja tuottavan tavan
n
hoitaa metsävarallisuutta. Yhteismetsien avulla voidaan ehkäistä metsätitiilojen pirstoutumista ja muodostaa suurempia metsäkokonaisuuksia, jotka
ka
a
taas luovat hyvät edellytykset metsätalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiselle. UPM Yhteismetsien hoidosta ja hallinnosta
vastaa metsäammattilainen. Yhteismetsien saamaa puun myyntituloa
jaetaan säännöllisesti osakkaille. Tavoitteena on osakkaita mahdollisim-man hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto ja metsien monikäyttö.
Miten liityn UPM Yhteismetsään?
Liittyminen käy sopimalla siitä yhteismetsän kanssa. Liittämisen yhteydessä metsäsuunnitelmatiedot saatetaan ajan tasalle. Niiden pohjalta
lasketaan metsätilan arvoa vastaava yhteismetsän osuuksien määrä.
UPM tarjoaa palvelut liittymisestä sopimiseen, puuston inventointiin ja
yhteismetsäosuuksien laskentaan sekä valmistelevat toimet
kiinteistötoimitukseen.
Jos kiinnostuit UPM Yhteismetsään
liittymisestä tai oman yhteismetsän
perustamisesta, niin ota yhteyttä:
UPM Metsän Laki- ja asiantuntijapalvelut
puhelin 0204 16 123
UPM metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila.
UPM järjestää UPM Yhteismetsän
esittelytilaisuuksia maalis-huhtikuussa
seuraavilla paikkakunnilla:
Tampere
ti 20.3.
Jyväskylä
ke 21.3.
Turku
to 22.3.
Lappeenranta
ma 26.3.
Helsinki
ti 27.3.
Kuopio
ke 28.3.
Seinäjoki
to 29.3.
Tarkat tiedot tilaisuuksista löytyvät osoitteesta
metsämaailma.fi.
1.2012
11
Metsämaailma.fi:n uusi
hiililaskuri kertoo metsäsi hiilijalanjäljen. Hiilitasetarkastelu
näyttää, kuinka paljon metsätalous ja puutuotteiden valmistus sitoo hiiltä ilmakehästä, ja
miten metsänkäsittely vaikuttaa hiilinielun toimintaan.
TEKSTI PÄIVI MÄKI
KUVAT ISTOCKPHOTO, UPM
M
HWVlODVNXULQ KLLOLWDVHWDUNDVWHOX
WXRWWDDNDNVLVNHQDDULRWDPHWVl
QLHOXQWRLPLQQDVWD
(QVLPPlLQHQPDOOLNXYDDKLLOLWDVHWWDNXQ
PHWVll NlVLWHOOllQ WDORXGHOOLVHQ RSWLPLQ
PXNDLVHVWL 7RLVHVVD QLLQ VDQRWXVVD KLLOL
RSWLPDDOLVHVVD PDOOLVVD PHWVlQNlVLWWHO\
WHKGllQPDNVLPRLGHQKLLOHQVLWRXWXPLQHQ
SXXVWRRQMDPDDSHUllQNLHUWRDMDQDLNDQD
3\UNLP\VRQSRLVWDDPDKGROOLVLPPDQSDO
MRQKLLOLGLRNVLGLDLOPDNHKlVWl
.XPPDOOHNLQ VNHQDDULROOH LOPRLWHWDDQ
QHWWRQ\N\DUYRNLHUWRDMDQORSSXXQ/LVlN
VL ODVNHWDDQ SLWNlQ DLNDYlOLQ NHVNLPll
UlLVHW YXRWXLVHW KLLOLYLUUDW KLLOLGLRNVLGLNVL
PXXWHWWXLQDWRQQHLQD7lPlNHUWRRNXLQ
NDSDOMRQLOPDVWRDOlPPLWWlYllKLLOLGLRN
VLGLD VLWRXWXX YXRGHVVD NHVNLPllULQ
SXLKLQ PDDSHUllQ MD SXXWXRWWHL
VLLQNXQPHWVlNXYLRWDNlVLWHOOllQ
HGHOOlNXYDWXLOODWDYRLOOD
± +LLOLODVNXUL WXRWWDD PLHOHQNLLQWRLVLD
WDUNDVWHOXPDOOHMDPHWVLHQNl\W|QKLLOLYDL
NXWXNVLVWD0DOOHMDHLYRLSLWll\OHLVLQlWR
WXXNVLQDYDDQMRNDLQHQPHWVlRQ\NVLO|Q
VlMRVVDKLLOHQVLWRXWXPLQHQULLSSXXPXXQ
PXDVVD NDVYXSDLNDVWD SXXVWRVWD MD SXXQ
ORSXOOLVLVWD Nl\WW|NRKWHLVWD 830Q \P
SlULVW|DVLDQWXQWLMD7XRPDV1LHPLNHUWRR
METSÄT OVAT
HIILINIELU
0HWVLLQVLWRXWXXKLLOWlNRNRDMDQHQHPPlQ
NXLQ VLHOWl SRLVWHWDDQ /DVNXUL RWWDD KXR
PLRRQNDLNNLPDKGROOLVHWSllVW|WMDQLHOXW
3XXSHUlLVLOOHWXRWWHLOOHNl\WHWllQHOLQNDDUL
ODVNHQWDDMRNDKXRPLRLSXXVWRQKDNNXXQ
MD WXRWWHHQ YDOPLVWXNVHQ VH
NlWXRWHNLHUUlW\NVHQKLL
OLSllVW|W/LVlNVLKXR
PLRLGDDQ SXXWXRW
WHLGHQ SROWRQ NDXWWD
SELVITÄ OMAN METSÄSI
VIHREÄ HIILIJALANJÄLKI
• Vihreät palkit kuvaavat
puunkäytön hiilijalanjälkeä vähentävää
vaikutusta kuviolla ja
hehtaaria kohti.
• Musta palkki kertoo
keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjäljen
vuodessa.
12
1.2012
VIERASKYNÄ ANNA RAKEMAA
Pitääkö metsäalalla
ehkäistä syrjäytymistä?
M
WDSDKWXYDQHQHUJLDQWXRWDQQRQKLLOLSllVW|W
±2QWlUNHllWHKGlHURSXXSRKMDLVHQHOLELR
JHHQLVHQMDIRVVLLOLVHQKLLOHQYlOLOOH%LRJHHQL
QHQKLLOLRQPHWVlWDORXGHVVDMDWHROOLVXXGHVVD
NLHUWlYllMDSXLKLQVHNlSXXWXRWWHLVLLQVLWRXWX
YDDKLLOWl6XRPHQPHWVLVVlVLWlYRLGDDQSLWll
PHWVlWDORXGHOOLVHVWLQHXWUDDOLQDVLOOlNDDGHWXQ
SXXQWLODOOHLVWXWHWDDQXXVLSXXHLYlWNlPHWVl
YDUDPPHYlKHQH\PSlULVW|DVLDQWXQWLMD1LHPL
VDQRR
Hiililaskurissa esitetään
konkreettisesti, millainen
positiivinen vaikutus
metsillä on.
± .XQ WDUNDVWHOXXQ RWHWDDQ PXNDDQ SXXQ
Nl\WW| QLLQ NRUMXX NXOMHWXV MD SXXWXRWWHLGHQ
YDOPLVWXVDLKHXWWDYDWKLLOLGLRNVLGLSllVW|MlIRV
VLLOLVLVWD SROWWRDLQHLVWD 7lVWl KXROLPDWWD SXX
WXRWHSURVHVVLHLYDDGL\KWlSDOMRQIRVVLLOLVWDKLLO
WlNXLQPHWVlV\VWHHPLVLWRRKLLOWl7RLVLQVDQRHQ
PHWVlWDORXGHQ\KWHHQODVNHWWXKLLOLWDVHRQ\OHHQ
VlLOPDVWRQNDQQDOWDK\Yl1LHPLNXYDLOHH
METSÄNOMISTAJAN
VIHREÄ JALANJÄLKI
+LLOLODVNXULQl\WWllYLVXDDOLVHVWLYLKUHlQlSDON
NLQD PHWVllQ VLWRXWXYDQ KLLOHQ YXRVLWDVROOD MD
YHUWDD VLWl NHVNLPllUlLVHHQ VXRPDODLVHQ KLLOL
MDODQMlONHHQ
± +LLOLODVNXULVVD NXYDWDDQ VHONHlOOl WDYDO
ODPHWVLHQPHUNLW\VWlLOPDVWRN\V\P\NVHQNDQ
QDOWD6LLQlHVLWHWllQNRQNUHHWWLVHVWLPLOODLQHQ
SRVLWLLYLQHQYDLNXWXVPHWVLOOlRQ+LLOLODVNXULQ
DYXOODPHWVlQRPLVWDMDYRLWDUNDVWHOODPLWlWD
ORXGHOOLVLDYDLNXWXNVLDLOPDVWR\VWlYlOOLV\\GHOOl
RQ7XRPDV1LHPLNHUWRRƔ
HWVlDODOOD PXLVWHO
ODDQWRLVLQDDQNDL
KROOD YDQKRMD K\YLl DL
NRMD NXQ PHWVlQXXGLV
WDPLQHQWHKWLLQNXQQROOD
YDNXXVWDOOHWXVWHQ DYXO
OD MD N\OLOOl VRVLDDOLQHQ
SDNNR SDWLVWL WDLPLNRQ
KRLWRRQ6LOORLQROLPHW
VlWNXXOHPPDK\YLQKRL
GHWWX MD WDLPLNRW NDVYX
NXQWRLVLD-RVMROODNXOODPHWVlWHLYlW
K\YlVVl NXQQRVVD ROOHHWNDDQ QLLQ
QlLWl ´WRWWHOHPDWWRPLD´ YRLWLLQ VHQ
WllQ SDNRWWDD KRPPLLQ NDWVHOPXN
VHQXKDOODMDYHOYRLWWDPDQD
0DDLOPDRQWRNLPXXWWXQXWQRLVWD
DMRLVWDPXWWDYDOLWHWWDYDWRVLDVLDRQ
HWWlYDOWDNXQQDQPHWVLHQLQYHQWRLQ
QLQPXNDDQPHWVLHQXXGLVWDPLVHVVD
RQSDUDQQHWWDYDDNRNRPDDVVD
8XGLVWDPLQHQ RQ N\OOl SllRVLQ
WHKW\ PXWWD WDLPLNRLVWD YDMDDW SURVHQWWLDRQPHWVlQKRLGROOLVHOWDWL
ODOWDDQ K\YLl WDL W\\G\WWlYLl 1HO
MlQQHV WDLPLNRLVWD RQ MR LOPHLVHV
WL SXGRQQXW RSWLPDDOLVHQ KRLGRQ MD
NDVYDWXNVHQ XONRSXROHOOH 1lPl
´V\UMl\W\QHHWWDLPLNRW´RYDWLVRRQ
JHOPDPXWWDQLLGHQOLVlNVLHULW\LVWl
KXRPLRWDSLWlLVLPHWVlDODOODNLQNLLQ
QLWWll V\UMl\W\PLVHQ HKNlLV\\Q (OL
HWWHLW\\G\WWlYLVVlMDK\YLVVlXXGLV
WXVDORLVVD HQll P\|KHPPlVVl WDL
PLNRQ NDVYDWXVYDLKHHVVD WDSDKWXL
VLNDWRD
9DOWDNXQQDQ PHWVLHQ LQYHQWRLQWL
ODVWRLVWD YRLPPH NXLWHQNLQ WRGHWD
HWWlWDLPLNNRMDKDUYHQQHWDDQVHOYlVWL
YlKHPPlQNXLQPLWlQLLWlWXOLVLKDU
YHQWDD PHWVlQKRLGROOLVLQ SHUXVWHLQ
2QJHOPDWVLLVMDWNXYDWP\|KHPPLV
VlNLQLNlOXRNLVVDMDYDOLWHWWDYDVWLOL
VllQW\YlPllUlSXXQWDL
PLHQ ´YDUKDLVQXRULVRVWD
MD QXRULVRVWD´ Mll LOPDQ
DVLDDQNXXOXYDDKRLWRD
7DLPLNRLGHQ V\UMl\
W\PLQHQ MD KRLWDPDWWR
PXXVHLYlWHKNlVXRUDDQ
MRKGD PHUNLWWlYLLQ VR
VLDDOLVLLQ RQJHOPLLQ \K
WHLVNXQQDVVDPPH 0HW
VlQWXWNLPXVODLWRNVHQ
WXWNLMDWRYDWNXLWHQNLQODVNHVNHOOHHW
90, DUYLRLQQLQ SHUXVWHHOOD HW
WlPLNlOLWLODQQHMDWNXXQ\N\LVHOOllQ
QLLQ YXRGHQ NXOXWWXD DLQHVSXXQ
PLWDW Wl\WWlYlQ SXXVWRQ NRNRQDLVWL
ODYXXVRQOlKHVYLLVLSURVHQWWLDSLH
QHPSLYHUUDWWXQDWLODQWHHVHHQMRVVD
WDLPLNRLWD ROLVL YXRQQD DOHWWX
KRLWDD PHWVlQKRLWRVXRVLWXVWHQ PX
NDLVHVWL
+RLWDPDWWRPXXGHQ KLQWDQD RYDW
PHQHWHWW\ UDDNDDLQH KDNNXXWXOR
MDORVWXVDUYR MD HKNl RLNHDQ LKPLV
HOlPlQV\UMl\W\PLVLLQOLLWW\YlWDVLDW
NXWHQ PHQHWHW\W WDLPLNRQKRLGRQ MD
PXXQPHWVlQKRLGRQW\|WLODLVXXGHW
3DNROOD HL NRVNDDQ ROH VDDWX K\
YllNDVYXDDLNDLVHNVL0HLOOlRQROH
PDVVDSLWNlDLNDLVWDWXWNLPXVWLHWRDMD
Nl\WlQQ|Q RVDDPLVWD NXVWDQQXVWH
KRNNDDVWDMDWRLPLYLVWDPHWVlXXGLV
WDPLVNHWMXLVWD7lPlWLHWRSLWllWXR
GDPHWVlQRPLVWDMDOOHHVLLQVHONHlQl
NDVYDWXVYLHVWLQlNRNRPHWVlQNDVYX
DMDOOH7lVVlPHWVlDODOODRQHGHOOHHQ
SDUDQQHWWDYDD 6\UMl\W\PLVHQ HK
NlLVHPLVHNVLPHLGlQDPPDWWLODLVWHQ
WHKWlYlQl RQ NXYDWD VHONHlVWL PHW
VlQRPLVWDMLOOHPLWlRQJHOPLDMDWD
ORXGHOOLVLD PHQHW\NVLl VHXUDD KXR
QRVWDPHWVlQXXGLVWDPLVHVWDMDKRLWD
PDWWRPLVWDWDLPLNRLVWD
ANNA RAKEMAA ON SUOMEN METSÄKESKUKSEN METSÄJOHTAJA
1.2012
13
metsänhenkilöt
Mäntyharjulla työskentelevää Anna Apajasaarta kuvattiin puunostajan työstä kertovaan, nuorille suunnattuun ammattiesittelyvideoon.
Video löytyy osoitteesta: kunkoululoppuu.fi–Ammattiin.
”PARASTA PUUNOSTAJAN TYÖSSÄ
UPM Metsällä on viime vuosina aloittanut monta uutta puunostajaa. Metsän henki jututti
kahta viime vuonna työnsä aloittanutta tuoretta puunostajaa, Perttu Moilasta Mikkelistä ja
Anna Apajasaarta Mäntyharjulta. TEKSTI NILLA HIETAMÄKI KUVAT TEEMU GRANSTRÖM
U
30ROL3HUWWX0RLODVHOOHMRHQQHVWllQWXWWXWDOR
VLOOl3HUWWXVXRULWWLDLNDQDDQRSLVNHOXLKLQOLLWW\YlW
KDUMRLWWHOXW830OOl
±6DLQVLOORLQK\YlQNXYDQ\KWL|VWl.XQKXRPDVLQ
HWWl830KDNHHSXXQRVWDMDD0LNNHOLLQPLHOHQNLLQWRQL
KHUlVLNRVNDDMDWWHOLQHWWlYRLVLQVDDGDXXVLDNRNHPXN
VLD MD KDDVWHLWD YDLKWDPDOOD W\|QDQWDMDD LOPDQ HWWl SL
WlLVLPXXWWDDWRLVHOOHSDLNNDNXQQDOOHPHWVlDODOODDLHP
PLQWRLVHQW\|DQWDMDQSDOYHOXNVHVVDW\|VNHQQHOO\W3HUW
WXNHUWRR
$QQD$SDMDVDDUHOOH830RQHQVLPPlLQHQYDNLWXL
QHQ W\|SDLNND 0HWVlWDORXVLQVLQ||ULNVL YLLPH NHYllQl
YDOPLVWXQXWWD$QQDDKRXNXWWLVHNlW\|QNXYDHWWl830
W\|QDQWDMDQD
3HUWWXMD$QQDNHUWRYDWNXPSLNLQYLLKW\YlQVlSXXQRV
WDMDQW\|VVlHULWWlLQK\YLQ
± 7\| RQ YDLKWHOHYDD MD KDDVWHHOOLVWD 7DSDDQ SDO
MRQXXVLDLKPLVLlMDYDVWDSDLQRQDWRLPLVWRW\|OOHSllVHQ
P\|VPHWVllQUDLWWLLVHHQXONRLOPDDQ3HUWWXNHUWRR
±.RVNDDQHLROHNDKWDVDPDQODLVWDSlLYllMRNDSlL
YlWXOHHHWHHQXXVLDDVLRLWD3llVHQOLLNNXPDDQOXRQQRV
14
1.2012
VDMDWDSDDQHULODLVLDLKPLVLlPLNlRQPLHOHVWlQLPXND
YDD$QQDVlHVWll
830QSXXQRVWDMLHQWRLPHQNXYDDQNXXOXXSXXQKDQNLQ
WD830QRPLOOHMDDVLDNDVWHKWDLOOHVHNlPHWVlSDOYHOXLGHQ
±HVLPHUNLNVLPHWVlQXXGLVWDPLQHQMDWDLPLNRQKRLWR±WDU
MRDPLQHQP\\PLQHQMDMlUMHVWlPLQHQPHWVlQRPLVWDMLOOH
7\\SLOOLQHQW\|YLLNNRVLVlOWllPHWVlWLODNl\QWHMlDVLD
NDVNRQWDNWRLQWLDSXXNDXSDQWHNRDMDPHWVlSDOYHOXLGHQ
PDUNNLQRLQWLDMDP\\QWLl
OIKEA-AIKAINEN METSÄNHOITO KANNATTAA
3HUWWXVDQRRHWWlWDYRLWWHHQDRQVDDGDVllQQ|OOLV\\WWlMD
MDWNXYXXWWDSXXNDXSSDDQVHNlPHWVlQKRLWRW|LKLQWDORX
GHQHSlYDUPRLQDNLQDLNRLQD
±(WHQNLQKDUYHQQXVKDNNXXWWXOLVLWHKGlDMDOODDQPHW
VlQSDUKDDQNDVYXQWXUYDDPLVHNVL2LNHDQODLQHQMDQR
SHD PHWVlQXXGLVWDPLQHQ VHNl WDLPLNRQKRLWR RYDW HULW
WlLQWXRWWDYLDVLMRLWXNVLDWXOHYDDQ3HUWWXNRURVWDD
±(WHOl6DYRRQPHWVlPDDNXQWDMRVVDPHWVlOOlRQRO
OXWMDRQHGHOOHHQYDKYDPHUNLW\V0HWVlDVLDWRYDWWXOOHHW
WXWXLNVLPRQHOOHPHWVlQRPLVWDMDOOHXVHLGHQYXRVLHQDMDO
KAIKKIEN UPM:N PUUNOSTAJIEN YHTEYSTIEDOT NIMELLÄ JA PAIKKAKUNNALLA HAKIEN LÖYTYVÄT OSOITTEESTA METSÄMAAILMA.FI.
WDPLNlRQMRKWDQXWVLLKHQHWWlLODKGXWWDYDQPRQLPHW
VlQRPLVWDMDKRLWDDRPDDPHWVlRPDLVXXWWDDQVllQQ|OOL
VHVWLMDVXXQQLWHOPDOOLVHVWL2PLLQDVLDNNDLVLLQLNXXOXX
WLODOODDVXYLHQPHWVlQRPLVWDMLHQOLVlNVLP\|VMRQNLQYHU
UDQNDXSXQNLODLVPHWVlQRPLVWDMLD3HUWWXNHUWRR
UPM
ON TYYTYVÄINEN ASIAKAS”
Oikeanlainen ja nopea
metsänuudistaminen sekä
taimikonhoito ovat erittäin
tuottavia sijoituksia tulevaan.
0ROHPSLHQ PLHOHVWl W\|Q SDUDVWD DQWLD RYDW MXXUL
DVLDNNDDW
±7\|QLWDYRLWWHHQDRQRQQLVWXQXW\KWHLVW\|PHWVlDVL
RLVVDPHWVlQRPLVWDMDQNDQVVD3DUDVWDW\|VVlQLRQW\\
W\YlLQHQPHWVlQRPLVWDMDMRQNDNDQVVDDORLWHWWX\KWHLV
W\|MDWNXXYXRGHVWDWRLVHHQ3HUWWXNLWH\WWll
±$VLDNNDDWRYDWPXNDYLDMDRYDWRWWDQHHWPLQXW\VWl
YlOOLVHVWLYDVWDDQYDLNNDXVHLQLNlHURRQNLQLVRKNR$Q
QDK\P\LOHH
0RQHWDVLDNNDDWRYDWROOHHWLORLVHVWL\OOlWW\QHLWlNXQ
XXVLSXXQRVWDMDNRQWDNWLRQROOXWQXRULQDLQHQ$QQDHL
ROHDLHPPLQYDUVLQPLHKLVHOOlPHWVlDODOODHQllPLNllQ
KDUYLQDLVXXVVLOOlPHWVlDODQDLVLVWXX830QNLQXXVLV
WDSXXQRVWDMLVWDNROPDQQHVRQQDLVLDƔ
– Työssäni
on parasta
monipuolisuus
ja vaihtelevuus. Koskaan
ei ole kahta
samanlaista
päivää, UPM:n
puunostajana
Mikkelissä
työskentelevä
Perttu Moilanen kertoo.
1.2012
15
metsäluonto & ympäristö
Luonnonhoitoa alkuperäisasukkaan silmin
UPM MUKANA RUPILISKO-HA
Metsissä elää luonnon monimuotoisuutta kuvaavia avainlajeja,
joiden pohjalta voidaan päätellä
alueen monimuotoisuuden tilaa.
Rupilisko (Triturus cristatus) on
tällainen avainlaji.
Joensuulainen rupiliskokoiras
kutuasussaan.
Y
NVL 0(762\KWHLVWRLPLQWDYHUNRVWR RQ
UDNHQWXQXWMXXULUXSLOLVNRQYDUDDQ830
HGLVWllDNWLLYLVHVWLPHWVlOXRQQRQPRQL
PXRWRLVXXWWD0(762KDQNNHHQNDXWWD
5XSLOLVNR NXXOXX VDODPDQWHUHLGHQ KHLPRRQ
MD VDPPDNNRHOlLQWHQ OXRNNDDQ 6DPPDNNR
HOlLPLlWXQQHWDDQWlOOlKHWNHOOlODMLD±MR
ND NROPDV QLLVWl RQ OXRNLWHOWX XKDQDODLVHNVL
6\\QlVDPPDNNRHOlLQWHQNHKQRRQWLODQWHHVHHQ
RYDWPXXWRNVHWHOLQ\PSlULVW|LVVlMDLOPDVWRVVD
6XRPDODLVLVWDVDPPDNNRHOlLPLVWlKXRQRLP
PDVVDDVHPDVVDRQHULWWlLQXKDQDODLQHQUXSLOLV
NR/DMLQXKDQDODLVXXGHQRQSllWHOW\MRKWXYDQ
HULW\LVHVWLODPSLHQNXLYDWWDPLVHVWDVRLGHQRML
WXNVHVWD MD LOPDVWRQPXXWRNVHVWD /DMLQ XKDQ
DODLVXXV WDUNRLWWDD Nl\WlQQ|VVl VLWl HWWl HOOHL
XKNDWHNLM|LWl YRLWHWD ODML RQ YDDUDVVD KlYLWl
6XRPHQOXRQQRVWD
5XSLOLVNRRQ NRKGLVWXYDDQ VXRMHOXKDDVWHH
VHHQ S\ULWllQ YDVWDDPDDQ 3RKMRLV.DUMDODQ
(/<NHVNXNVHQ 0(762\KWHLVWRLPLQWDYHU
NRVWRKDQNNHHOOD ,OPDVWRQPXXWRV PHWVlVVl ±
UXSLOLVNR KXLSSXPDOOLNVL 0(762 WXUYDYHU
NRVWRLNVL
+DQNNHHQ WDYRLWWHHQD RQ HGLVWll UXSLOLVNRQ
VXRMHOXDMDODMLQKXRPLRLPLVWDPHWVlWDORXGHQWRL
RUPILISKO
– 24 MILJOONAA VUOTTA VANHA
Sammakkoeläimet olivat ensimmäisiä
maaselkärankaisia (350 miljoonaa
vuotta sitten), joista kehittyivät edelleen
esimerkiksi matelijat, linnut ja nisäkkäät.
Rupilisko kehittyi 24 miljoonaa vuotta
sitten ja ihminen (nisäkäs) 0,2 miljoonaa
vuotta sitten.
16
1.2012
UPM:n metsäsuunnittelija Marko Hannonen
ohjeistamassa rupiliskolammen kaivamista
Öllölän seudulla marraskuussa 2011. Lampi
kaivettiin suolle rehevään metsänlaiteeseen.
NKKEESSA
PLVVDVHNlOLVlWlWLHWRLVXXWWDLOPDVWRQPXX
WRNVHQPHUNNLQlNl\WWlHQ
3HUXVRQJHOPD UXSLOLVNROOH RQ OLVllQW\
PLVODPSLHQNXLYXPLQHQVLOORLQNXQWRXNDW
KHQJLWWlYlW YLHOl XONRNLGXNVLOOD -RV ODP
SLNXLYXXOLLDQDLNDLVLQWRXNDWWXNHKWXYDW
/lKW|NRKWD UXSLOLVNRQ WXOHYDLVXXGHOOH RQ
VOOWLK\Yl
±1\N\PHWVlWDORXGHVVDHLHQllNXLYDWH
WDODPSLDHLNlXXGLVRMLWHWDVRLWDMDVXXULP
PDNVL KDDVWHHNVL YRLNLQ QRXVWD LOPDVWRQ
PXXWRV NHUWRR \PSlULVW|DVLDQWXQWLMD -X
KD0DWWL9DORQHQ830VWl
830RQKDQNNHHVVDPHUNLWWlYl\KWHLV
W\|NXPSSDQL VLOOl NROPDVRVD 0DQQHU
6XRPHVVD ROHYLVWD UXSLOLVNRODPPLVWD RQ
830QRPLVWDPLOODPDLOOD
“Nykymetsätaloudessa ei
enää kuivateta lampia
eikä uudisojiteta soita.”
±2OHPPH\KWHLVW\|VVlWDUNDVWHOOHHWOL
VllQW\PLVODPSLHQOlKHLV\\WHHQWHKW\MlOHL
PLNRLWD MD RVDD RQ VLLUUHWW\ NDXHPPDV
0\|V VXXQQLWHOWXMD KDNNXXDMDQNRKWLD RQ
PXXWHWWX V\NV\OWl WDOYHHQ 3RKMRLV.DUMD
ODVVD VLMDLWVHYDOOH gOO|OlQ WLODOOH RQ VXXQ
QLWWHLOOD PDOOLDOXH MRVVD RQ YDOPLLQD YLLVL
UXSLOLVNRQOLVllQW\PLVODPSHDYDQKDDPHW
Vll ODKRSXXWD MD OHKWRMD 9LLPH PDUUDV
NXXVVD830NDLYRLDOXHHOOHNDNVLXXWWDOL
VllQW\PLVODPSHD9DORQHQVDQRR
5XSLOLVNRQVXRMHOXWRLPLDMDWNHWDDQWlQl
YXRQQDXXVLDODPSLDNDLYDPDOODMDODPSL
HQYlOLDOXHLGHQYHVLWDORXWWDHQQDOOLVWDPDO
OD0(762KDQNHSllWW\\YXRGHQOR
SXVVDPXWWDUXSLOLVNRQWDULQDMDWNXXƔ
9LOOH9XRULRRQUXSLOLVNRKDQNNHHQNRRUGL
QDDWWRUL3RKMRLV.DUMDODQ(/<NHVNXNVHV
VD +lQ RQ P\|V DVXQXW 830Q .DQJDV
ODPPHQ NlPSlOOl NDNVL NHVll WXWNLHQ UX
SLOLVNRMHQHOlPllK\YLQOlKHOWlDLNHHQDDQ
MRVNXVYlLWHOOlDLKHHVWD
KATSE LUONTOON
EERO T VÄISÄNEN
Puutkin lepäävät
K
XQWDLWDWSXXQRNVDQORSSXV\NV\O
OlPDOMDNNRRQVHHLOlKGHNDVYD
PDDQ0XWWDMRNHVNLWDOYHOODVDD
WDWVDDGDKLLUHQNRUYDWNRLYXLKLQ-RV
NXVNl\QLLQHWWlORSSLDLVHQWLHQRLOOD
MRXOXNXXVHQRNVDWRYDWDONDQHHWNDV
YDD .XLQND SXX YRL WLHWll NDQQDW
WDDNRVHQU\KW\lNDVYDPDDQKHWLNXQ
\PSlULVW|RORWRYDWVXRWXLVDWYDLYDVWD
MRVNXVP\|KHPPLQ"
3RKMRLVHOODKDYXPHWVlY\|K\NNHHOOl
NDVYDYLHQSXLGHQRQN\HWWlYlVRSHX
WXPDDQHULWWlLQVXXULLQYDORMDOlPS|
WLODYDLKWHOXLKLQblULPPLOOllQOlPS|
WLODYDLKWHOX YRL 6XRPHVVDNLQ ROOD \OL
DVWHWWD(LNlOXPLSHLWHVXRMDDSXL
WD VDPDOOD WDYDOOD NXLQ SLQWDNDVYLOOL
VXXWWD.DVYXU\WPLRQNLQVRSHXWXQXW
LOPDVWRQYXRVLYDLKWHOXLKLQ.HVlQDN
WLLYLVHVVD YDLKHHVVD SXLGHQ N\OPlQ
NHVWlY\\VRQHULWWlLQKHLNNR-RSLHQL
SDNNDQHQNHVlNXXQDOXVVDYRLWXKRWD
NXXVHQ XXGHW YXRVLNDVYDLPHW 0XWWD
DONXWDOYHOODVDPDSXXRQV\YlVVlKRU
URNVHVVD6HVLHWllRQJHOPLWWDKLUPX
SDNNDVLD (LNl NDVYX OlKGH Nl\QWLLQ
YDLNND OlPS|WLOD WLODSlLVHVWL QRXVLVL
VRSLYDNVL
3XXW VllWlYlW NDVYXU\WPLllQ VHNl
YDORQHWWlOlPS|WLODQSHUXVWHHOOD7DL
MRVROODDQWDUNNRMDYDORQVLMDVWDSLWlL
VLSXKXDSLPH\GHVWl.XQ\|QSLWXXV
\OLWWllWLHW\QNULLWWLVHQUDMDQSXXWU\K
W\YlW YDOPLVWDXWXPDDQ WDOYHHQ 3RK
MRLVHQ SXXW DONDYDW PXXWWDD HOLQWRL
PLQWRMDDQ WDOYLDLNDDQ DLNDLVHPPLQ
NXLQHWHOlLVHWVXNXODLVHW/XRQQROOLVWD
NRVNDWDOYLWXOHHSRKMRLVHHQMRSDSD
ULNXXNDXWWDDLNDLVHPPLQNXLQHWHOllQ
.l\WlQQ|Q PHWVlWDORXGHVVDNLQ DVLDD
VRYHOOHWDDQPXXQPXDVVD830Q-R
URLVWHQ WDLPLWDUKDOOD O\K\WSlLYlNlVLW
WHO\QDYXOOD
0\|V NDVYXNDXGHQ OlPS|WLOD YDL
NXWWDDSXLGHQWDOYHHQWXPLVHHQ/lP
SLPlQ NHVlQ MlONHHQ SXXW RYDW YDO
PLLPSLDRWWDPDDQWDOYHQYDVWDDQNXLQ
YLLOHlQNHVlQMlONHHQ.XQLOPDWV\N
V\QP\|WlN\OPHQHYlWSXXWNDUDLVWX
YDWMDVLOPXWDVHWWXYDWOHSRWLODDQ7l
Pl VLOPXOHSR HL SXUNDXGX WLODSlLVLV
VlOlPS|SLLNHLVVlYDDQVHYDDWLLHQVLQ
PHONRSLWNllN\OPllMDNVRD.\OPl
YDDWLPXV YDUPLVWDD SXLGHQ VlLO\PL
VHQ OHSRWLODVVD QLLQ NDXDQ HWWl XXVL
NDVYX DONDD YDVWD VHXUDDYDQD NHYll
Ql.XOXQXWV\NV\RQWlVWlK\YlHVL
PHUNNL(WHOl6XRPHVVDMRXOXS|\WllQ
YRLWLLQ NHUlWl WXRUHLWD VXSSLORYDKYH
URLWDPXWWDSXXWVHLVRLYDWOHSRWLODVVD
LOPDQ OlPS|WLODQ ROOHVVD OlKHV N\P
PHQHQDVWHWWD
3XLGHQHOlPlHLNXLWHQNDDQVHXUDD
YDLQYDORDMDOlPS|l0\|VUDYLQWHLO
ODMDYHGHOOlRQPHUNLW\VWl9DUVLQNLQ
NXLYXXV YRL DLNDLVWDD WDOYHHQWXPLVWD
.DLNHQNDLNNLDDQPHWVlSXXPPHRYDW
HULWWlLQ K\YLQ VRSHXWXQHHW HOlPllQ
YDLKWHOHYDVVD LOPDVWRVVD ,OPDVWRQ
OlPSHQHPLVODVNHOPLVVDRQHQQXVWHWWX
DLNDV\QNNLlWXOHYDLVXXGHQNXYLDSRK
MRLVLOOHKDYXPHWVLOOH3XXWN\OOlNHVWl
YlW XVNRPDWWRPDQ VXXULD YDLKWHOXLWD
0XWWDSHUlNNlLVHWHSlWDYDOOLVHWOXRQ
QRQLOPL|W YRLYDW DOWLVWDD SXXW PXLOOH
WXKRLOOH7lVWlRQWXRUHHVLPHUNNLMRX
OXQWLHQRLOWD0HLOOlKDUYLQDLVHWWDOYL
P\UVN\WDLKHXWWLYDWODDMRMDWXKRMDNXQ
PlUNlMDVXODPDDHLYlWSLWlQHHWNllQ
SXLWDS\VW\VVl
ISTOCKPHOTO
TEKSTI JA KUVAT VILLE VUORIO
EERO T VÄISÄNEN ON UPM:N YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA
1.2012
17
maastossa
ENERGIAPU
Hakkuukone on kasannut hakkuutähteet
puunkorjuun yhteydessä. Tähteet kuivuvat
rauhassa. Luonnollisen ravinnetasapainon
säilyttämiseksi noin 30 prosenttia tähteestä
jätetään maastoon. Sekeran murskan kuljettaja Esa Halonen lähtee jatkamaan työtään
vaihdettuaan muutaman sanan homman
etenemisestä Sekeran Eino Piipposen kanssa.
”Tavoitteena
on metsän
hyvä tuotto.”
18
1.2012
TEKSTI SIRKKA-LIISA SALMELA KUVAT JAAKKO KILPIÄINEN
UN KYSYNTÄ
KASVAA KOKO AJAN
Sekera Oy:n suurtehorumpuhakkuri sylkee
haketta rekan lavalle hakkuutähdepinon kupeessa Pohjois-Karjalassa. Hake lähtee päätehakkuupalstalta energiayhtiölle Savonlinnaan.
M
HWVlHQHUJLDQ MD PXLWD \ULWWlMlVRSLPXNVLD KDOOLQQRL
YDOOH830QDOXHKDQNLQWDSllOOLNN|3HNND3|OOlVHO
OHWXRUHNXPSSDQXXV6HNHUDQNDQVVDRQVRSLYDSDOD
QHQYDDWLYDDQNRNRQDLVXXWHHQ
±7lOOlDOXHHOODROLSHUXVWHOWXDUDNHQWDDWRLPLWXVNHWMX\KGHQ
\ULW\NVHQKDOOLQWDDQ9DVWXXOOLQHQRVDDPLQHQRQUDWNDLVHYDD
WDYRLWWHHQDROLVDDGDODDWXDW\|K|QMDKDNHHQWLVWlSXKWDDPSD
QDORSSXDVLDNNDDOOH3|OOlQHQNLWH\WWllQRLQYXRVLVLWWHQNl\Q
QLVW\QHHQDYDLQ\ULWWlMl\KWHLVW\|QWDYRLWWHHW(XURRSDQVXXULQ
PHWVlHQHUJLDQKDQNNLMDMDNl\WWlMl830RQHWXULYLVVlNHKLWWl
PlVVlPHWVlKDNNHHQWXRWDQWRMDWRLPLWXVNHWMXD6HNHUDQNDO
WDLVLDPHWVlHQHUJLD\ULWWlMLl830OOlRQNRNRPDDVVDMRXVHLWD
±<NVLPHWVlNRQHMDDXWRHLYlWDLQDQlLKLQW|LKLQULLWlYDDQ
SDLNRLQWDUYLWDDQODDMHPSLDNRNRQDLVXXNVLDMDVLWRXWXPLVWDWX
OHYDLVXXWHHQ3|OOlQHQWLHWll
MONTA SYYTÄ SUOSIOON
Metsäenergian keräämisen
ansiosta metsänuudistaminen
helpottuu. Hakkuutähteen
keruu nostaa parhaimmillaan
maanmuokkauksen tuottavuutta jopa 20 prosenttia.
Yrittäjä Eino Piipponen sopii
jo seuraavaa työkeikkaa.
0HWVlHQHUJLDWDUNRLWWDDKDNNXXWlKWHLWlUDQNRMDMDNDQWRMDMRW
ND\OHHQVlKDNHWHWDDQHQQHQNl\WW|l7RLVWDLVHNVLYDLQQRLQYLL
VLSURVHQWWLDHQHUJLDQNRNRQDLVNXOXWXNVHVWD6XRPHVVDNDWHWDDQ
PHWVlHQHUJLDOODPXWWDPHWVlHQHUJLDQNl\WW|NDVYDDNRNRDMDQ
+DNHRQXXVLXWXYDDHQHUJLDDMROODYRLGDDQNRUYDWDHVLPHU
NLNVL|OM\lMDNLYLKLLOWl6HQOLVlNVLHWWlLOPDVWRQPXXWRVNRURV
WDDPHWVlHQHUJLDQPHUNLW\VWlKDNNHHQNRWLPDLVXXVRQYDOWWL
.XQHQHUJLDSXXWDNRUMDWDDQKDUYHQQXVSXXQDQXRULVWDPHWVLV
WlPHWVlHQHUJLDQVXRVLPLVHOODNDVYDWHWDDQWXOHYDLVXXGHQWXN
NLSXLWD
± .\OOl 6XRPHQ PHWVLVVl ULVXD ULLWWll VLLWl KRPPD HL Mll
NLLQQL2VWDPPHDNWLLYLVHVWLHQHUJLDSXXWD830QSXXQRVWDMD
7HUR.RLYLVWR-RHQVXXVWDWRWHDD
.DQVDOOLQHQXXVLXWXYDQHQHUJLDQWRLPLQWDVXXQQLWHOPDRQNR
NHQHHQSXXQRVWDMDQOLQMRLOODSXXHL6XRPHVWDORSX7DYRLWWHHQD
RQQRVWDDPHWVlKDNNHHQNl\WW|\KGLVWHW\VVlVlKN|QMDOlPP|Q
WXRWDQQRVVD VHNl HULOOLVHVVl OlPP|QWXRWDQQRVVD PLOMRR
QDDQNXXWLRRQYXRWHHQPHQQHVVl0HWVlKDNNHHQNl\WW|l
1.2012
19
maastossa
maastossa
KDOXWDDQOLVlWlP\|VOLLNHQWHHQELRSROWWRDLQHHQ
WXRWDQQRVVD9XRQQDPHWVlKDNHWWDNRUMDW
WLLQUHLOXWPLOMRRQDDNXXWLRWDMDYXRQQD
MROlKHVVHLWVHPlQPLOMRRQDQNXXWLRQYHUUDQ
LAATUA LÄPI KETJUN
Eino Piipponen
(vas.), Tero Koivisto ja Esa Halonen sekä Pekka
Pöllänen (edessä)
huolehtivat siitä,
että energiapuu
liikkuu tehokkaasti.
1XRUWHQPHWVLHQNXQQRVWXNVHVWDMDMRXNNRNlVLW
WHO\VWlVDDWDYDQSROWWRUDQJDQRVXXVPHWVlHQHU
JLDVWDRQ3HNND3|OOlVHQPXNDDQQRLQSUR
VHQWWLD3llRVDYRO\\PLVWlVDDGDDQKDNNXXWlK
WHLVWlMDNDQQRLVWD
±.DQQRWYDDWLYDWHVLPXUVNDXNVHQ(VLPXUV
NDWWX WDYDUD YRLGDDQ WRLPLWWDD YRLPDODLWRNVHO
OH PLVVl VH MlONLPXUVNDWDDQ YDOPLLNVL SROW
WRMDNHHNVL ,VR YRLPDOD VLHWll URXKHYDPPDQ
KDNNHHQ3LHQLPPlWNRKWHHWYDDWLYDWSROWWRNHO
SRLVHOWDMDNHHOWDHQLWHQ
/DDGXQMDNXVWDQQXVWHKRNNXXGHQRQNDQQHW
WDYDOlSLNRUMXXMDWRLPLWXVNHWMXQ8UDNRLWVLMDQ
SDONND PLWDWDDQ VDDGXLVVD PHJDZDWWLWXQQHLVVD
-RVNXOMHWWDMDHLMDNVDNRSLVWHOODNDQQRLVWDPDDWD
MDNLYLlSRLV\OLPllUlLVLlNRUMDXVMDKXROWRNXOX
MDNHUW\\KHOSRVWLP\|VORSSXDVLDNNDDQSllVVlƔ
HEHTAARI LÄMMITTÄÄ PITKÄLLE
UPM:n hankkimasta metsäenergiasta noin
kolmannes päätyy yhtiön omille voimaloille
Jämsänkoskelle, Kaipolaan ja Tervasaareen.
UPM:n osaomisteiset voimalat sijaitsevat
Kaukaalla, Kymissä, Raumalla, Savonlinnassa,
Ristiinassa, Kajaanissa ja Pietarsaaressa. UPM:n
energiapuutoimitusten kokonaismäärä Suomessa
oli viime vuonna noin 3,3 terawattituntia.
Yksi terawattitunti on yhtä kuin biljoona
wattituntia. Yksi megawattitunti on miljoona
wattituntia. Karkeasti arvioituna omakotitalon
lämmittämiseen kuluu vuodessa noin 20 000
kilowattituntia. Yhdeltä päätehakkuuhehtaarilta
kerätystä hakkuutähteestä ja kannoista saatava
metsäenergia riittää lämmittämään vuodessa
noin kymmenen omakotitaloa.
JONGLÖÖRIN HOMMAA
Sekeran urakoimaa metsäenergiaa kuljetetaan pisimmillään UPM:n Kaukaan tehtaalle. Keskimääräinen
kuljetusmatka on noin sata kilometriä. Kumipyörien
lisäksi hake liikkuu junilla ja laivoilla.
Logistiikka edellyttää taipuisaa yhteistyötä ja likimain jonglöörin taitoja alusta loppuun. Toimitusvarmuus, tehokkaat kuljetusketjut ja eri kuljetusmuotojen
yhdisteleminen ovat toimitusketjun hallinnan haaste.
Miehiä pitää olla savotalle, kun pakkanen paukkuu
ja tehtaiden tuotanto vetää. Varastoon tavaraa voi
tehdä rajallisesti. Sydäntalvena urakoitsijan mieltä
lämmittäisi rapsakka 15 asteen pakkaskeli, kuluvaa
talvea on tarvottu kelirikkokeleissä.
– Kelit, sähkön hinta, paperin tuotanto, turpeet,
sellutehtaan kuorimolta tuleva kuoren määrä – kaikki
tämä vaikuttaa metsäenergian liikkuvuuteen, aluehankintapäällikkö Pekka Pöllänen muotoilee.
UPM ostaa ensiharvennuskohteita sekä ainespuukorjuulla että kohteen salliessa
myös integroidulla korjuulla.
Integroidussa korjuussa
otetaan ainespuun lisäksi
energiapuu. Rankapuun
osuus metsäenergiassa
on 15 prosenttia.
20
1.2012
Autokuski Niko Korhonen starttaa hakekuorman kanssa pian kohti
Savonlinnaa.
METSÄNOMISTAJA JUHA MYLLER:
TAVOITTEENA HYVÄ TUOTTO
YHTEISTYÖN PITKÄT PERINTEET
Viime vuoden huhtikuussa perustettu Sekera
Oy urakoi metsäenergiaa UPM:lle Itä-Suomen
alueella. Sekeran omistajia ovat veljekset Raimo
ja Eino Piipponen sekä Seppo Olenius.
Sekeran perustamisen taustalla on omistajien
ja UPM:n yhteinen tavoite metsäenergiaurakoinnin kehittämiseen ja volyymin kasvattamiseen.
Sekeran tuoreimmat hankinnat ovat 2-akselinen
murskain ja rumpuhakkuri. Neljän yrityksen
rypäs työllistää 40 henkeä. Sesonkiaikoina työtä
riittää myös alihankkijoille.
Juha Myllerin metsäpalstalla Kiihtelysvaarassa tehtiin päätehakkuu viime kesänä. Parin hehtaarin alueella riesana oli
lahoa aiheuttava maannousemasieni. Ensi kesänä palstalta
nostetaan kannot, mätästyksen jälkeen edessä on puulajin
vaihto kuusesta koivuun.
– Risuja hakkuilta on kerätty aiemminkin, ensimmäinen
kannonnosto maillani tehtiin jo vuonna 2006. Kannosta
irtoaa energiaa enemmän kuin risuista. Maannousemasienen
tai tyvitervastaudin vioittamilla alueilla kannonnostosta
saattaa olla apua, Myller pohtii.
Myllerin metsät sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Kiihtelysvaarassa, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Tilan metsiä on
hoidettu huolellisesti sukupolvelta toiselle. Myller on UPM:n
metsäpalveluasiakas.
– Tavoitteena on metsän hyvä tuotto. Harvennukset ja
taimikonhoidot on tehtävä ajallaan, jotta metsät pysyvät kunnossa. Puukauppoja tehdään markkinatilannetta seuraillen.
Tuorein, vajaan 2 000 motin hankintakauppa Myllerin
metsässä tehtiin viime joulukuussa. Metsänomistaja arvostaa
aktiivista asiakaspalvelua; yhteydet UPM:n puunostajan ja
metsäsuunnittelijan kanssa ovat sujuvan tiiviit.
– Metsäsuunnittelijan kanssa kartoitimme juuri tulevia
lannoitusalueita, neulasnäytteetkin otettiin. Suunnitteilla on
sekä terveys- että tuhkalannoitus.
Metsänomis
Metsänomistaja
Juha Myllerin päätehakkuupalstalta noste
nostetaan kannot ensi kesänä. Edessä on
sen jälke
jälkeen puulajin vaihto kuusesta koivuun.
1.2012
21
metsäluonto & ympäristö
Jo kuusi vuotta käytössä ollut UPM:n maailmanlaajuinen monimuotoisuusohjelma ylläpitää ja lisää metsien monimuotoisuutta sekä edistää
kestävää metsätaloutta kaikessa metsänhoidossa ja puunhankinnassa.
TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT PETRI HEINONEN JA JM VALONEN
UPM TARJOAA TYÖKALUN
LUONNON MONIMUOTO
L
XRQQRQPRQLPXRWRLVXXGHQWXUYDDPLQHQRQ
NHVNHLQHQRVDNHVWlYllPHWVLHQKRLWRD0R
QLPXRWRLVXXVRKMHOPD RQ 830VVl PHUNLW
WlYlYlOLQHPHWVlQKRLGRQMDSXXQKDQNLQQDQ
NHVWlY\\GHQ WXUYDDPLVHVVD 9DVWLNllQ Nl\W\
WDUNDVWXVNLHUURV RVRLWWL HWWl RKMHOPDQ SHULDDW
WHHWRYDWNXQQRVVD.HKLW\VW\|WlWRNLMDWNHWDDQ
±830QPRQLPXRWRLVXXVRKMHOPDNDWWDDK\
YLQPHWVLHQPRQLPXRWRLVXXGHQHOHPHQWLW6HX
UDDYDDVNHOHHPPHRQNLQPDDNRKWDLVWHQWDYRLW
WHLGHQ DVHWWDPLQHQ PRQLPXRWRLVXXVRKMHOPDQ
NXXGHOOHSllDLKHDOXHHOOHMDDOXHHOOLVWHQWRLPHQ
SLGHVXXQQLWHOPLHQWHNHPLQHQ830Q\PSlULV
W|SllOOLNN|3HWUL+HLQRQHQNHUWRR
VAPAAEHTOISTA
LUONNONHOITOA
830 WRWHXWWDD PRQLPXRWRLVXXVRKMHOPDDQVD
XVHDVVD HUL PDDVVD QLLQ OXRQQRQPHWVLVVl NXLQ
SXXYLOMHOPLOOl
± 7RWHXWDPPH PRQLPXRWRLVXXVRKMHOPDD
RPLOOD PDLOODPPH PLOMRRQDOOD KHKWDDULO
OD/LVlNVLRKMHOPDRQK\|G\QQHWWlYLVVlPHWVl
SDOYHOXVRSLPXVDVLDNNDLGHQPHWVLVVlRPLVWDMDQ
QLLQ KDOXWHVVD 0\|V PXXVVD SXXQKDQNLQQDV
VD S\ULPPH HGLVWlPllQ RKMHOPDQ SHULDDWWHLWD
PDKGROOLVXXNVLHQPXNDDQ\PSlULVW|SllOOLNN|
+HLQRQHQVDQRR
(VLPHUNLNVL OXRQWDLVHW SXXODMLW WDL ODKRSXX
RYDW XVHDOOH ODMLOOH HOLQHKWR HOLQ\PSlULVW|Q
VXRMDQMDUDYLQQRQWXRMDQD6DPRLQHVLPHUNLNVL
PDDVWRQSLLUWHLGHQDLKHXWWDPLVVDHULW\LVLVVlHOLQ
\PSlULVW|LVVlNXWHQOlKWHLN|LVVlWDLSDDKWHLVLOOD
ULQWHLOOlRQRPDODMLVWRQVDMRLGHQHOLQPDKGRO
OLVXXNVLHQ WXUYDDPLQHQ YDDWLL HULW\LVKXRPLRWD
PHWVlQNlVLWWHO\VVl 0RQLPXRWRLVXXVRKMHOPDQ
22
1.2012
PXNDLVHHQ OXRQQRQKRLWRRQ VLVlOW\\ WRLPHQSL
WHLWlMDDOXHLWDODNLYHOYRLWWHLGHQWDLVHUWL¿RLQWL
NULWHHULHQSllOOH
YHTEISTYÖSSÄ
LUONNON HYVÄKSI
0RQLPXRWRLVXXVRKMHOPDQSllDLKHDOXHLVLLQOLLW
W\YlW WDYRLWWHHW RYDW PDDLOPDQODDMXLVLD PXW
WDQHWRWHXWHWDDQNDQVDOOLVLQWRLPLQWDRKMHOPLQ
$OXHHOOLVLVVDKDQNNHLVVD830RQWHKQ\WODDMDVWL
\KWHLVW\|WlHNRORJLVHQWXWNLPXNVHQVHNlNDQVD
ODLVMlUMHVW|MHQMDPXLGHQVLGRVU\KPLHQNDQVVD
<PSlULVW|SllOOLNN|+HLQRQHQPDLQLWVHHHVL
PHUNNHLQlNROPHQHULPDDQKDQNNHHW.XXN
NHOLKDQNNHHVVD NHKLWHWWLLQ ODDMDSRKMDLVHVVD
\KWHLVW\|VVl PHWVlQNlVLWWHO\WDSRMD HWHOlLVHQ
6XRPHQ NXXNNHOHLGHQ HOLQPDKGROOLVXXNVLHQ
WXUYDDPLVHNVL ,VRVVD%ULWDQQLDVVD OXRQQRQ
KRLGROODRQPHQHVW\NVHNNllVWLSDUDQQHWWXVLW
NDQNXXVLYLOMHOPLHQUHXQDDOXHLGHQMDQXPPL
HQ WLODD VRYHOLDDPPDNVL SDLNDOOLVHVWL XKDQ
DODLVHOOH WHHUHOOH 8UXJXD\VVD RQ SDUKDLOODDQ
Nl\QQLVVl KDQNH MRVVD S\ULWllQ SDUDQWDPDDQ
VLUNNXVWHQVXNXXQNXXOXYLHQOLQWXMHQHOLQ\P
UPM:N MONIMUOTOISUUSOHJELMAN 6 PÄÄAIHEALUETTA
1 Luontaiset puulajit
2 Lahopu
3 Arvokkaat elinympäristöt
4 Metsien rakenne
5 Vesiekosysteemit
6 Luonnonmetsät
Lahopuu on yksi UPM:n
monimuotoisuusohjelman
pääaihealueista. Se on usealle
lajille elinehto elinympäristön,
suojan ja ravinnon tuojana.
ISUUDEN TURVAAMISEEN
SlULVW|lKRLWDPDOODHXNDO\SWXVYLOMHOPLHQYlOL
VLlUXRYLNNRDOXHLWD\KWHLVW\|VVl$YHV8UXJXD\
MlUMHVW|QNDQVVD
METSÄLAJISTOMME
VOI HYVIN
– Tarjoamme UPM:n monimuotoisuusohjelmassa kehitettyjä
käytäntöjä myös tavallisille
suomalaisille metsänomistajalle.
Jos on halua ja innostusta hoitaa
monimuotoisuutta metsässään,
niin käytettävissä on hyvä työkalu,
u,
UPM:n ympäristöpäällikkö Petri
Heinonen sanoo.
7lQlSlLYlQlPRQLPXRWRLVXXGHQHGLVWlPLQHQRQ
OXRQQROOLQHQRVDPHWVlWDORXWWDMDSXXQKDQNLQWDD
± OXYXOWD OlKWLHQ WDORXVPHWVLHQ OXRQ
QRQKRLWR RQ ROOXW PRQLPXRWRLVXXGHQ WXUYDD
PLVHQNHVNL|VVl7LHWRWDLWRPPHRQOLVllQW\Q\W
PHUNLWWlYlVWL YXRVLN\PPHQWHQ VDDWRVVD 1\W
YRLPPHVDQRDHWWlWLHGlPPHPLWHQWRLPLDPHW
VlODMLVWRPPHK\YlNVL+HLQRQHQVDQRR
±9DOWDRVDQRLQSURVHQWWLDPHWVlODMLVWRV
WDPPHHOllMDYRLK\YLQQRUPDDOLVVDWDORXVPHW
VlVVl6LHOOlPRQLPXRWRLVXXGHOOHWlUNHLGHQWH
NLM|LGHQNXWHQODKRSXXQMDKDDYDQPllUlNDV
YDD NRNR DMDQ PHWVlWDORXGHQ PXXWWXQHLGHQ
Nl\WlQW|MHQYXRNVL
± 2VD XKDQDODLVLVWD ODMHLVWD S\V\\ VLOWL DLQD
XKDQDODLVLQDNRVNDQLLGHQHVLLQW\PlWRYDWNDL
NLVVDRORVXKWHLVVDSLHQLlMDHULVW\NVLVVlWRLVLV
WDDQ(VLPHUNLNVLOlKWHLN|LVVlHVLLQW\YlWODMLWHL
YlWPHQHVW\PXLVVDHOLQ\PSlULVW|LVVlMRWHQQLL
GHQNRNRQDLVNDQWDS\V\\SLHQHQl6DPDSlWHH
YDOWDRVDDQ OHKWRVLGRQQDLVLVWD ODMHLVWD MRLWD RQ
OlKHVSXROHWXKDQDODLVLVWDPHWVlODMHLVWD
+HLQRQHQNRURVWDDHWWlWDORXVPHWVLHQOXRQ
QRQKRLGROODWXUYDDPPHP\|VPHWVLHQHNRV\V
WHHPLSDOYHOXW 0DUMDVDGRW ULLVWD VLHQHW SRK
MDYHVLYDUDQQRW KLLOHQ VLGRQWD HURRVLRQ HK
NlLVHPLQHQ SLHQLOPDVWRQ VllWHO\ MD LOPDQ
SXKGLVWXPLQHQRYDWHVLPHUNNHMlPHWVLHQLKPL
VLOOHWDUMRDPLVWDSDOYHOXLVWDƔ
1.2012
23
yhteistyössä: metsänuudistaminen
1
JUTTUSARJA UPM:N JA METSÄNOMISTAJAN YHTEISTYÖSTÄ OSA 3
2
3
4
METSÄNUUDISTAMINEN
Ammattitaitoinen metsänuudistus ja taimikonhoito
INVESTOINTEJA TULEVAISUUTEEN
TEKSTI HANNU YLÖNEN KUVAT SUVI ELO
Metsien uudistushakkuita seuraa aina metsänuudistaminen – uudistusalan raivaus, maanmuokkaus, puuntaimien istutus tai siemenkylvö. UPM:n metsäpalveluasiakkaat, raumalaiset
metsätalousyrittäjät Eino ja Mauno Kuoppasalmi ja heidän UPM-yhteyshenkilönsä, puunostaja Jari Vahanto kertovat omia näkemyksiään ja kokemuksiaan metsänuudistamisesta.
M
RQHW XXGLVWDPLVW|LVWl PHW
VlQRPLVWDMD YRL WHKGl RQQLV
WXQHHVWL LWVHNLQ QLLQ KDOXWHV
VDDQ7\|WNDQQDWWDDWHKGlKXROHOODVLO
OlPHWVlQXXGLVWDPLVHHQSDQRVWDPLQHQ
RQLQYHVWRLQWLWXOHYDLVXXWHHQ
.\OY|LVWXWXVMDWDLPLNRQYDUKDLVKRL
WRVRSLYDWK\YLQPHWVlQRPLVWDMDQRPD
WRLPLVHVWL WHKWlYLNVL (GHOO\WWlHQ HWWl
W|LKLQRQDLNDDWHUYH\WWlMDKDOXD
9HOMHNVHW (LQR MD 0DXQR .XRS
SDVDOPL RPLVWDYDW \OL KHKWDD
ULD PHWVll 5DXPDQ 9RLOXRGRQ N\OlV
Vl+HLOOlRQXXGLVWDPLVW|LVWlOlKHVNRO
PHQN\PPHQHQYXRGHQNRNHPXV
±7lUNHLQWlRQHWWlPHWVlQXXGLVWD
PLQHQWHKGllQPDKGROOLVLPPDQQRSH
DVWLKDNNXLGHQMlONHHQ.RVWHLOODDOXHLO
ODYHVLWDORXVRQODLWHWWDYDNXQWRRQRML
WXNVLOOD.XRSSDVDOPHWWRWHDYDW
± .DKWD VDPDQODLVWD XXGLVWXVDOXHWWD
HLPDDVWRVWDO|\Gl-RNDLVHOOHPHWVlNX
YLROOHRQYDOLWWDYDRLNHDXXGLVWXVWDSDMD
RLNHDSXXODML6LLQlWDUYLWDDQDPPDWWL
WDLWRDMDNRNHPXVWD830QSXXQRVWD
MD-DUL9DKDQWR5DXPDOWDKXRPDXWWDD
± 0DDWD HL NDQQDWD PXRNDWD HQHP
SllNXLQRQWDUSHHQ1lLQYlOWHWllQWXU
KDKHLQlQMDYHVDNRQNDVYXSXXQWDLPL
HQ\PSlULOOH9DKDQWRMDWNDD
7LODQWHHVWD ULLSSXHQ PHWVl YRLGDDQ
XXGLVWDDP\|VOXRQWDLVHVWL.XRSSDVDO
PHQ YHOMHVWHQ NRNHPXVWHQ PXNDDQ
OXRQWDLQHQXXGLVWXPLQHQRQQLVWXXSDU
KDLWHQNDUXLOODNDQJDVPDLOOD
+XROHOOLVHQ MD ULLWWlYllQ WDLPLWLKH\
WHHQWHKG\QLVWXWXVW\|QOLVlNVLWlUNHLP
PlW DVLDW PHWVlQYLOMHO\VVl RYDW K\Yl
ODDWXLVHW SXXQWDLPHW SDDNNXWDLPLHQ
NRVWHXVLVWXWXVW\|QDLNDQDMDVRSLYDLV
WXWXVV\Y\\V
Uudistusalueisiin
kannattaa tutustua
huolella ennakkoon.
,VWXWXNVHQ MlONHHQ WDLPLHQ RQ SllV
WlYl MXXUWXPDDQ WDUSHHNVL V\YlOOH K\
YlODDWXLVHHQNLYHQQlLVPDDKDQHLNlLV
WXWXVSDLNND VDD ROOD NXRSDQ SRKMDOOD
PLQQHYHVLNHUW\\OlWlN|NVL
MUISTA TAIMIKON
VARHAISHOITO
Uudistusalueisiin kannattaa tutustua hyvin
ennakkoon, Mauno (vas.), Eino Kuoppasalmi
(oik.) ja Jari Vahanto toteavat.
24
1.2012
7DLPLNRQ YDUKDLVKRLGROOD RQ DLQD YDU
PLVWHWWDYDHWWHLKHLQLNNRWDLYHVDNNRYLH
WDLPLOWDNDVYXWLODDWDLSDKLPPDVVDWDSD
XNVHVVDWXNDKGXWDWDLPLDNXROLDDNVL
9DUVLQNLQPlQW\WDLPLNRLVVDRQWlUNH
llHWWHLOHKWLSXXVWRSllVHPlQW\MlNRU
NHDPPDNVLYDOWDSXXODMLNVL
$OXHLOODPLVVlRQSDOMRQKLUYLlWX
OHH KDUYHQQXVWD KLHPDQ SLWNLWWll KLU
YLWXKRMHQ YlOWWlPLVHNVL (LQR .XRS
SDVDOPLOLVll
,NlMDQLYHOVDLUDXGHWRYDWSDNRWWDQHHW
(LQRQYHWl\W\PllQUDVNDLVWDPHWVlW|LV
Wl 7DLPLHQ LVWXWXV MD UDLYDXVVDKDW\|W
RYDW0DXQRQYDVWXXOOD
± 8XVL WDLPLHQ LVWXWXVXUDNND RGRW
WDDHQVLNHYllQl7DLPLNRQKRLGRWROHQ
SllRVLQWHKQ\WLWVHPXWWDYLLPHYXRVL
QDROHPPHKDQNNLQHHWDSXDP\|VPXX
DOWD0DXQRVDQRR
UPM:LTÄ TARVITTAESSA KOKO
METSÄNUUDISTAMISPAKETTI
(LQR.XRSSDVDOPHQPXNDDQ830WDU
MRDD NRNR PHWVlQ XXGLVWDPLVSDNHWLQ
VXKWHHOOLVHQHGXOOLVHVWL
± 2OHPPH ROOHHW SDOYHOXXQ W\\W\
YlLVLl 8XGLVWXVDOXHLVLLQ NDQQDWWDD WX
WXVWXD KXROHOOD HQQDNNRRQ 0DDSHUlQ
YHVLWDORXGHQ NXQWRRQ ODLWWDPLQHQ HQ
QHQPHWVlQXXGLVWXVW|LWlRQHQVLDUYRL
VHQ WlUNHll 8XGLVWDPLVW|LGHQ MlONHHQ
SXXVWRQNHKLWW\PLVWlRQVHXUDWWDYDWDUN
NDDQ-RNDLVHVWDRQQLVWXQHHVWDMDHSlRQ
QLVWXQHHVWDNRKWHHVWDRQRWHWWDYDRSSLD
0DXQRMD(LQR.XRSSDVDOPLWRWHDYDW
± 7lVVlNLQ W\|VVl NRNHPXVWLHWR RQ
DUYRNDVWD MD VLWl VDD SDUKDLWHQ NDQWD
SllQNDXWWDNDQWDSlLWlNlQVLWWlPlOOl
YHOMHNVHWWRWHDYDWKXPRULVWLVHVWL
+DOXWHVVDDQ PHWVlQRPLVWDMD YRL MlW
WllNRNRXXGLVWDPLVSDNHWLQ830QKRL
GHWWDYDNVL
± 830OOl RQ PHWVlQ XXGLVWXVW|LV
WlYDQNNDDPPDWWLWDLWRMDNRNHPXVVH
NlDVLDQVDRVDDYDPHWVlDPPDWWLODLVWHQ
YHUNRVWR 8XGLVWDPLVW|LVWl MD PDKGRO
OLVLVWDPHWVlQXXGLVWDPLVHQWXNLUDKRLV
WDNDQQDWWDDN\VlLVWlRPDOWDSXXQRVWD
MDOWDMRSXXNDXSSRMDWHKGHVVlQHXYRR
830QSXXQRVWDMD-DUL9DKDQWRƔ
MUISTILISTA
METSÄNUUDISTAMISTA
AMMATTITAIDOLLA
Metsän henki -lehti seuraa
UPM:n metsäpalveluasiakkaiden Eino ja Mauno
Kuoppasalmen ja UPM:n
yhteistyötä vuoden ajan
neljässä numerossa.
METSÄNUUDISTUSTYÖT
• Oikea muokkausmenetelmä ja oikea
puulaji jokaiselle metsäkuviolle.
• Metsänviljely vai luontainen uudistuminen?
• Puuntaimien istutukset ja siemenkylvö
miestyönä vai koneellisesti?
• Taimihuolto tärkeää istutustyössä
– paakkutaimet pidettävä kosteina.
• Tarkista heinäntorjunnan tarve taimien
ympärillä ennen talven tuloa.
• Korjaa mahdolliset taimituhot nopeasti
täydennysistutuksilla.
• Puuntaimien reikäperkaus ja taimikonhoito
oikeaan aikaan.
1.2012
25
metsänhoito
Metsänlannoitus
ON PARAS INVESTOINTI METSÄSSÄSI
TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT UPM
Ravinnetasapainosta huolehtiminen lisää
metsän tuottoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Yksi lannoituskerta
voi tuoda jopa satojen eurojen
lisätuoton hehtaarille.
E
OLQYRLPDLQHQMDK\YlVVlNDVYXVVDROHYDSXXVWRWDUYLW
VHHDLQDNLQUDYLQQHWWDRLNHDVVDVXKWHHVVD
.DQJDVPDLOODSXXVWRQNDVYXDUDMRLWWDD\OHLVHVWLW\
SHQQLXNNXXV9LOMDYLOODPDLOODWDUYLWDDQP\|VIRVIRULQOL
Vl\VWl/LVlNVLHULW\LVHVWL,WlMD.HVNL6XRPHVVDRQSDO
MRQERRULQSXXWRNVHVWDNlUVLYLlPHWVLN|LWl.DQJDVPHWVLHQ
WXRWWDYLPSLD ODQQRLWXVNRKWHLWD RYDW NXLYDKNRMHQ WXRUHL
GHQMDOHKWRPDLVWHQNDQNDLGHQKDYXSXXVWRW
.LYHQQlLVPDLOOD ODQQRLWXNVHQ YDLNXWXVDLND RQ ±
YXRWWD3DUDVDLNDODQQRLWXNVHOOHRQQRLQN\PPHQHQYXRW
WDHQQHQSllWHKDNNXXWD.DVYDWXVPHWVLVVlODQQRLWXVNDQ
QDWWDDDMRLWWDDKDUYHQQXNVHQMlONHLVHHQDLNDDQMROORLQ
SXLGHQODWYXNVLOODRQK\YLQNDVYXWLODD7lOO|LQODQQRL
WXNVHQWXRPDOLVlNDVYXWXOHHSDUKDLWHQK\|G\QQHWW\l
/DQQRLWXVOLVllSXXVWRQNDVYXDMDQRSHXWWDDUXQNRMHQ
MlUH\W\PLVWl MRWHQ KDNNXLVVD VDDGDDQ HQHPPlQ DU
YRSXXWD 6DPDOOD KDNNXLGHQ DLNDLVWXPLQHQ O\KHQWll
NLHUWRDLNDD
±0HWVlQODQQRLWXVWXOHHDMRLWWDDQLLQHW
WHLSXXVWRQXXGLVWDPLQHQRVXODQQRLWXN
VHQ YDLNXWXVDLNDDQ 1lLQ ROOHQ NRU
NHLQWDDQ YXRWLDV PlQQLNN| MD
YXRWLDVNXXVLNNRNDQQDWWDDODQ
QRLWWDD8306LOYHVWDQUHVXUVVLDVL
DQWXQWLMD.DUL.XUXNRURVWDD
– Harvennuksen jälkeen
lannoituksen tulee odottaa
pari vuotta, jotta puut
ehtivät toipua valoshokista
ja ovat valmiita uuteen
kasvupyräykseen, FA Forest
Oy:n operaatiopäällikkö
Jouni Kunnari kertoo.
26
1.2012
Paras aika
lannoitukselle on noin
kymmenen vuotta
ennen päätehakkuuta.
TURVEMAILLE TUHKASTA RAVINTEITA
2MLWHWXLOOD WXUYHPDLOOD UDYLQQHSXXWRNVLD HVLLQW\\ VHO
YlVWL HQHPPlQ NXLQ NDQJDVPDLOOD 0XXWRV OXRQQRQ
WLODLVHVWD VXRVWD WXUYHPDDNVL VHNRLWWDD UDYLQQHWDVD
SDLQRD.XQSXXVWRQPllUlOLVllQW\\NDVYDDVDPDOOD
UDYLQWHLGHQWDUYH7XUYHPDLOODRQUDYLQQHSXXWRVWDHQVL
VLMDLVHVWLIRVIRULQNDOLXPLQMDERRULQRVDOWD
0HWVlWXKND VLVlOWll UDYLQWHLWD VDPDVVD VXKWHHVVD
NXLQ SXXW MRLGHQ HQHUJLDNl\W|VWl WXKND RQ V\QW\Q\W
7XKNDNHUlWllQSXXSROWWRODLWRNVLVWDPLQNlMlONHHQVH
UDNHLVWHWDDQ0HWVlWXKNDDYRLGDDQWDUYLWWDHVVDWHUlVWll
ERRULOOD
±7XKNDODQQRLWWHHQSDUKDDWNl\WW|NRKWHHWRYDWSDN
VXWXUSHLVLDUlPHPlQQLN|LWlMRLGHQNDVYXRQKHLNNRD
IRVIRULQMDNDOLXPLQSXXWWHHQYXRNVLWRWHDDPHWVlODQ
QRLWXVWRLPLQWDDKDUMRLWWDYDQ)$)RUHVW2\QRSHUDDWLR
SllOOLNN|-RXQL.XQQDUL
6XRPHWVLHQWXUSHHVVDRQNLQ\OHHQVlW\SSHlUXQVDDV
WLPXWWDIRVIRULQNDOLXPLQMDKLYHQUDYLQWHLGHQSXXWRV
MDKDSDQNDVYXDOXVWDWHNHYlWSXLGHQNDVYXVWDNLWXOLDV
WD7XKNDODQQRLWHVLVlOWllP\|VNDOVLXPLDMRQNDNDONL
WXVYDLNXWXVYlKHQWllPDDSHUlQKDSSDPXXWWD
5HVXUVVLDVLDQWXQWLMD .DUL .XUX LORLWVHH SXXWXKNDQ
SllW\PLVHVWlWDNDLVLQPHWVllQ
±830Nl\WWllWXUYHPDLGHQODQQRLWXNVHHQDLQRDV
WDDQ UDNHLVWHWWXD PHWVlWXKNDD+LGDVOLXNRLQHQWXKND
ODQQRLWHNRUMDDPHWVlQUDYLQQHWDVDSDLQRD±YXR
GHQDMDQMDVDPDOODOLVllWXUYHPDLOODSXXVWRQYXRWXLVWD
NDVYXD±NXXWLRPHWULlKHKWDDULDNRKWL7lPlWDUNRLW
WDD±NXXWLRPHWULQOLVlNDVYXDYXRGHQDLNDQD
±/DQQRLWXNVHQNXVWDQQXNVHWRYDWNHVNLPllULQ±
HXURDKHKWDDULOOH7lOOlLQYHVWRLQQLOODPHWVlQRPLV
WDMDVDD±HXURQDUYRVWDOLVlNDVYXDKHKWDDULD
NRKWL/DQQRLWXVRQSDUDVLQYHVWRLQWLPHWVlVVl.XUX
WRWHDD
0HWVlQ WHUYH\VODQQRLWXNVLLQ RQ PDKGROOLVWD VDDGD
NHVWlYlQ PHWVlWDORXGHQ UDKRLWXVWXNHD 0HWVlQRPLV
WDMDOOH ODQQRLWXVNXOXW RYDW YlKHQQ\VNHOSRLVLD SXXQ
P\\QWLWXORQYHURWXNVHVVD
TAIVAALTA SATAA RAKEITA
830ODQQRLWWDDYXRVLWWDLQQRLQKHKWDDULDMR
KRQVLVlOW\\RPLHQPDLGHQOLVlNVLPHWVlSDOYHOXDVLDN
NDLGHQPHWVLl
±.l\WlPPHODQQRLWWHHQOHYLW\NVHHQKHOLNRSWHULDDL
QDNXQPDKGROOLVWDMDNXQW\|PDDNRKWHHWRYDWWDUSHHN
VLLVRMD3LHQHPSLDODLVHWNRKWHHWWHKGllQPDDOHYLW\NVH
QlPHWVlWUDNWRULOOD.DUL.XUXNHUWRR
)$)RUHVW2\WRLPLLOHQWROHYLW\NVHVVl830Q\KWHLV
W\|NXPSSDQLQD)$)RUHVWP\|VUDNHLVWDDPHWVlWXKNDD
(FRODQŠODQQRLWWHHNVL/LSHULVVlMD9LLWDVDDUHOOD
)$)RUHVWLQOHQWROHYLW\V\NVLNN|NRRVWXXKHOLNRSWH
ULVWDVHNlODVWDXVMDWDQNNDXVDXWRLVWD
± /HQWROHYLW\NVHQ HWXLQD RQ QRSHXV MD WHKRNNXXV
+HOLNRSWHULOOH HL WDUYLWD DMRXUDYHUNNRD HLNl NHOLULNNR
HVWlVHQWRLPLQWDD0HWVlODQQRLWHWWDOHYLWHWllQNHVNL
PllULQVDGDQKHKWDDULQSlLYlWDKGLOOD<OHHQVlOHQWROH
YLW\VRSHURLGDDQNLQ\KWHLVKDQNNHHQDMRVVDNXYLRWRYDW
YlKLQWllQKHKWDDULQNRNRLVLDMDNHVNLWHW\VWLYDUDVWRSDL
NDQ \PSlULOOl RSHUDDWLRSllOOLNN| -RXQL .XQQDUL NX
YDLOHHƔ
Rahoitustukea metsälannoituksiin
Metsän terveyslannoituksiin on mahdollista
saada kestävän metsätalouden rahoitustukea. Metsänomistajalle lannoituskulut
ovat vähennyskelpoisia puun myyntitulon
verotuksessa.
UPM Metsän verkkopalvelun, www.metsämaailma.fi, metsälaskuriin on lisätty uusi toiminnallisuus lannoituksen kannattavuuden arviointiin.
Metsänomistaja voi kätevästi omien metsikkökuvioiden – tai valitun mallimetsän – tiedoilla selvittää
lannoituksen kannattavuuden.
Lannoituslaskurin käyttö on helppoa: laskurin
käyttäjä valitsee, lannoitetaanko ennen seuraavaa hakkuuta vai vasta sen jälkeen? Laskennan
tuloksena käyttäjälle näytetään metsikkökuviolle sopivaa lannoitetta käyttäen
lannoituksella saavutettava nettotuotto.
Â
Klikkaa itsesi metsämaailma.fi -osoitteeseen ja arvioi mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia metsässäsi.
UUTTA
Metsäm
aa
lannoit ilma.fi:n
elasku
selvitä
rilla
t lan
kanna noituksen
ttavuu
den.
1.2012
27
ytimessä
KOIVUSIDONNAISET LAJIT
Järripeippo
Fringilla montifringilla
Siemensyöjä
Koivunruoste
Melampsoridium betulinum
Lehden sienitauti
Sormipaisukarve
Hypogymnia physodes
Rungon päällysjäkälä
Pikkutikka
Dendrocopos minor
Kolopesijä
Viherlehtikärsäkäs
Phyllobius argentatus
Lehdensyöjä
Huhtiyökkönen
Brachionycha nubeculosa
Toukan ravintokasvina koivu
Keltavahvero
Cantharellus cibarius
Juurisieni
28
1.2012
Pökkelökääpä
Piptoporus betulinus
Lahottaja
Lehtosuikerosammal
Brachytechium rutabulum
Rungon päällyskasvi
biofore käytännössä
UPM rakentaa maailman ensimmäisen
mäisen
PUUPOHJAISTA BIODIESELIÄ
VALMISTAVAN BIOJALOSTAMON
UPM rakentaa raakamäntyöljystä biopolttoaineita valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan. Teollisen mittakaavan
investointi on ensimmäinen
laatuaan maailmassa.
B
LRMDORVWDPR WXRWWDD YXRVLWWDLQ QRLQ
WRQQLDSLWNlOOHMDORVWHWWXDWRL
VHQ VXNXSROYHQ ELRGLHVHOLl OLLNHQQH
Nl\WW||Q 5DNHQWDPLQHQ 830 .DXNDDQ
WHKGDVDOXHHOOD DONDD NHVlOOl MD MDORVWD
PRYDOPLVWXXYXRQQD830LQYHVWRL
ELRMDORVWDPRRQNDLNNLDDQQRLQPLOMRR
QDDHXURD
± /LLNHWRLPLQQDOOD RQ HULQRPDLVHW NDV
YXPDKGROOLVXXGHW/RSSXWXRWWHHQODDWXMD
\PSlULVW|RPLQDLVXXGHW NLLQQRVWDYDW DVL
DNNDLWDODDMDOWLMDLQYHVWRLQWLRQNDQQDWWD
YD /DSSHHQUDQQDQ LQYHVWRLQWL RQ HQVLP
PlLQHQ DVNHO PDWNDOODPPH PHUNLWWlYlNVL
NHKLWW\QHLGHQELRSROWWRDLQHLGHQWXRWWDMDNVL
MDNHVNHLQHQRVD830Q%LRIRUHVWUDWHJL
DQWRWHXWXVWD830QWRLPLWXVMRKWDMD-XVVL
3HVRQHQNHUWRR
UPM:n biojalostamon
tuotanto kattaa noin
neljänneksen Suomen
biopolttoainetavoitteesta.
830Q NHKLWW\Q\W ELRGLHVHO 830 %LR
9HUQRRQLQQRYDDWLRMRNDODVNHHDXWRLOXQ
NDVYLKXRQHNDDVXSllVW|MlMRSDSURVHQWWLD
IRVVLLOLVLLQSROWWRDLQHLVLLQYHUUDWWXQD7XRWH
YDVWDD Nl\WW|RPLQDLVXXNVLOWDDQ SHULQWHLVLl
|OM\SRKMDLVLDSROWWRDLQHLWDMDVRYHOWXXHULQ
RPDLVHVWLQ\N\DXWRLKLQMDMDNHOXDVHPLOOH
± /DSSHHQUDQQDQ ELRMDORVWDPR RQ PHW
VlWHROOLVXXGHQ PXUURVNDXGHQ HQVLPPlL
QHQPHUNLWWlYlLQYHVWRLQWLXXWHHQLQQRYD
WLLYLVHHQWXRWDQWRODLWRNVHHQ6XRPHVVD3H
VRQHQVDQRR
%LRMDORVWDPRQUDNHQWDPLQHQW\|OOLVWllOl
KHVKHQNLO|lQRLQNDKGHQYXRGHQDMDQ
9DOPLVODLWRVW\|OOLVWllVXRUDDQOlKHVKHQ
NLO|lMDYlOLOOLVHVWLQRLQKHQNLO|l830
HLKDHKDQNNHHOOHMXONLVWDLQYHVWRLQWLWXNHD
EU:N TAVOITTEET LUOVAT KYSYNTÄÄ
KESTÄVILLE BIOPOLTTOAINEILLE
%LRSROWWRDLQHLGHQN\V\QQlQDUYLRLGDDQNDV
YDYDQ (8VVD QRLQ VHLWVHPlQ SURVHQWWLD
YXRVLWWDLQWlOOlYXRVLN\PPHQHOOl(8QWD
YRLWWHHQDRQVDDGDELRSROWWRDLQHLGHQRVXXV
OLLNHQWHHQ SROWWRDLQHLVVD N\PPHQHHQ SUR
VHQWWLLQ YXRWHHQ PHQQHVVl 6XRPHQ
YDVWDDYDWDYRLWHRQSURVHQWWLD
830Q ELRSROWWRDLQHHW \OLWWlYlW VHNl
(8QHWWl6XRPHQELRSROWWRDLQHLGHQNHVWl
Y\\GHOOHDVHWWDPDWQ\N\LVHWMDHGHOOHHQWLX
NHQWXYDW YDDWLPXNVHW /DSSHHQUDQQDQ YH
W\NlVLWWHO\SURVHVVLLQ SHUXVWXYDQ ELRMDORV
WDPRQ SllUDDNDDLQH RQ UDDNDPlQW\|OM\
6LWl V\QW\\ VHOOXORRVDQYDOPLVWXNVHQ WlK
WHHQl+XRPDWWDYDRVDUDDNDDLQHHVWDWXOHH
830QRPLOWDVHOOXWHKWDLOWD6XRPHVWD
3XXUDDNDDLQHHQ KDQNLQWD SHUXVWXX NHV
WlYllQPHWVlWDORXWHHQSXXQDONXSHUlQVHX
UDQWDDQVHNlPHWVlVHUWL¿RLQWLLQ-DORVWDPDO
OD UDDNDPlQW\|OM\l \KWL| K\|G\QWll VHO
OXQWXRWDQWRRQ Nl\WWlPlQVl SXXQ HQWLVWl
WHKRNNDDPPLQOLVllPlWWlNRUMXXWD830Q
ELRSROWWRDLQHLGHQ WXRWDQQRVVD HL Nl\WHWl
UXRDNVLVRYHOWXYLDUDDNDDLQHLWD
± +\|G\QQlPPH RPDQ NHKLW\VW\|Q WX
ORNVLDMDNHVWlYLlSXXSRKMDLVLDUDDNDDLQHL
WD/RSSXWXORNVHQDRQNRUNHDODDWXLQHQNXV
WDQQXVNLOSDLOXN\N\LQHQ MD DLGRVWL SllVW|
MlYlKHQWlYlOLLNHQWHHQELRSROWWRDLQHMRND
VRSLL HULQRPDLVHVWL Q\N\DXWRLKLQ VXPPDD
830Q %LRSROWWRDLQHOLLNHWRLPLQQDQ MRKWD
MD3HWUL.XNNRQHQ
830Q SllW|V UDNHQWDD ELRMDORVWDPR
/DSSHHQUDQWDDQ HL YDLNXWD \KWL|Q PXLKLQ
ELRMDORVWDPRVXXQQLWHOPLLQ 5DXPDOOH WDL
6WUDVERXUJLLQVXXQQLWHOOXVVDELRMDORVWDPRV
VDNl\WHWllQUDDNDDLQHHQDHQHUJLDSXXWDMD
HULWHNQRORJLDDNXLQ/DSSHHQUDQQDVVDƔ
1.2012
1.2
1
2012
01
01
12
29
29
ajassa
– Akateeminen kirjoittaminen on ihan erilaista kuin muu kirjoittaminen, toteaa Kouvolassa asuva Veikko Tiainen.
VEIKKO TIAINEN VÄITTELI TEHDASPUUSTA
TEKSTI EERO T VÄISÄNEN KUVA JUHA METSO
TOHTORIKSI 86-VUOTIAANA
30
V
HLNNR7LDLVHQ9lKHQWlMllYlKHQWl
PlVVlYlLW|VNLUMDRQWXWNLPXV7LDL
VHQHQWLVHQW\|QDQWDMDQ7HKGDVSXXQ
V\QQ\VWl MD VHQ YDLNXWXNVHVWD NHVNHLVLLQ
WHROOLVXXGHQ SXXQKDQNLQQDQ WDYRLWWHLVLLQ
OXYXOOD
±1lPlSllWDYRLWWHHWYRLWLLYLVWllVHX
UDDYDVWL Wl\W\L HVWll 0HWVlOLLWRQ HWHQH
PLQHQ ORSHWWDD SHUXVWDMDRVDNNDLGHQ NLO
SDLOXSXXVWDMDVLWHQSDUDQWDDKLQWDKDOOLQ
WDDSLHQHQWllRUJDQLVDDWLRNXVWDQQXNVLDMD
DOHQWDDSXXWDYDUDQNRUMXXMDNXOMHWXVNXV
WDQQXNVLD0\|KHPPLQPXNDDQWXOLYLHOl
WDYRLWHKRLWDDMDKDNDWDRVDNNDLGHQPHWVLl
SXXQWXRWDQQRQ NDQQDOWD MlUNHYlVWL 9lL
W|VNLUMDVVDQL YHUWDVLQ VDDYXWHWWXMD WXORN
VLDQlLKLQWDYRLWWHLVLLQ7LDLQHQNHUWRR
0LWHQ7HKGDVSXXQNDQVVDVLWWHQRQQLV
WXWWLLQ"
±.\OOlNRUMXXMDNXOMHWXVNXVWDQQXVWHQ
ODVNX ROLVL ROOXW VHOYlVWL KLWDDPSDD HOOHL
1.2012
7HKGDVSXXVVDROLVLQLLQYRLPDNNDDVWLU\K
G\WW\NHKLWWlPllQPROHPSLD.XOMHWXVWHQ
UDWLRQDOLVRLQWLWRLVXXULDVllVW|Ml2UJDQL
VDDWLRNXOXWNLQSLHQHQLYlW0HWVlQKRLWRRQ
SDQRVWDPLQHQMDNHQWlQNl\WlQW|MHQ\KWH
QlLVWlPLQHQROLP\|VNDQQDWWDYDD
830 0HWVl RQ SXROHNVL 7HKGDVSXXQ
VXRUD SHULOOLQHQ MD HVLPHUNLNVL 7HKGDV
SXXVVDNHKLWHW\WNXOMHWXVWHQRSWLPRLQWLRK
MHOPDMDWDLPLNRLGHQLQYHQWRLQWLRYDWHGHO
OHHQNl\W|VVl830VVl
7LDLVHQPXNDDQRVWRQKLQWDMDPllUl
KDOOLQQDVWDRQYDLNHDVDQRDORSXOOLVWDWX
ORVWD
±2QJHOPDQDRQVHHWWlWRLVWDYDLKWR
HKWRDHLROHHOLNXLQNDROLVLNl\Q\WLOPDQ
7HKGDVSXXWD7DYRLWWHHQVXXQWDDQDLQDNLQ
PHQWLLQ 0HWVlOLLWRQ RPDQ WHROOLVXXGHQ
ODDMHQWXHVVDVLLWlWXOL\NVLVXXULVWDSXXQ
KDQNNLMRLVWD.DQQDWWDDPXLVWDDHWWl7HK
GDVSXXQP\|WlP\|VNLOSDLOLMDWDNWLYRLWXL
YDWMDNRNRDODNHKLWW\LYRLPDNNDDVWL
KIINNOSTUS HERÄSI
JO VUOSIA SITTEN
7LDLVHQ NLLQQRVWXV YlLW|VNLUMDQ WHNHPL
VHHQKHUlVLMRYXRVLDVLWWHQPXWWDDVLDVDL
WXXOWD SXUMHLVLLQVD YDVWD PXXWDPD YXRVL
VLWWHQ
±2OLKDQVLLQlDLNDW\|7LDLQHQK\P\L
OHH
9XRQQD V\QW\Q\W 9HLNNR 7LDL
QHQYDOPLVWXLPHWVlQKRLWDMDNVL+lQ
W\|VNHQWHOL.DXNDDQPHWVlRVDVWROODYXR
WHHQ MD VHQ MlONHHQ 7HKGDVSXXVVD
DOXNVLRVWRSllOOLNN|QlMDORSXNVLKDOOLQWR
MRKWDMDQD MD WRLPLWXVMRKWDMDQ YDUDPLHKH
Ql(OlNNHHOOH7LDLQHQMlL
7LDLQHQYlLWWHOL¿ORVR¿DQWRKWRULNVLMRX
OXNXXVVD-\YlVN\OlQ\OLRSLVWRVVD+lQWH
NL YlLW|VNLUMDQVD 6XRPHQ WRLVHNVL LlN
NlLPSlQlƔ
Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta
– Kalvila kertoo vastauksen.
KALVILA
Olen kuullut, että yhteismetsien
tilintarkastusta koskevia lakipykäliä
on tarkistettu. Jos perustamme
suvun yhteismetsän omistamistamme
250 hehtaarista metsää, niin mitä
tilintarkastuksesta määrätään?
Yhteismetsälain tilintarkastusta
koskevaa säännöstä muutettiin
vuoden 2012 alussa, mikä keventää
pienempien yhteismetsien hallinnointia. Uuden säännöksen mukaan
osakaskunnassa voidaan jättää tilintarkastaja valitsematta ja tilintarkastus
toimittamatta, jos sekä päättyneellä
että sitä välittömästi edeltäneellä
tilikaudella osakaskunnan liikevaihto
tai sitä vastaava tuotto ei ole ylittänyt
200 000:ta euroa. Tilintarkastuslain
periaatteiden mukaisesti myös maallikkotilintarkastuksesta on luovuttu.
Tilintarkastusvelvollisuudesta vapautuvat yhteismetsien osakaskunnat voivat
halutessaan aina valita tilintarkastajan, jos arvioivat tilintarkastuksesta
toiminnalleen koituvat hyödyt
tilintarkastuksen aiheuttamia kustannuksia suuremmiksi. Osakaskunnan
tilintarkastajan valitsee osakaskunnan
kokous.
Omistan runsaan sadan hehtaarin
metsätilan. Teen itse tilan metsänhoitotyöt ja lisäksi jonkin verran
hankintahakkuutakin. Metsätalouden
”paperityöt” hoidan kotona. Voiko
omassa asunnossa käyttämäni
työhuoneen ylläpitokuluja kohdistaa
metsätalouteen ja vähentää niitä
puun myyntitulon verotuksessa?
Metsätalouden työhuonekulujen
osalta verottajan yhtenäistämisohjeessa viitataan vastaaviin
periaatteisiin kuin maataloudessa
sovelletaan. Esimerkiksi kaavamainen
työhuonevähennys on 2C-lomakkeella
mahdollinen.
Jos selvitystä todellisista kuluista ei
ole, mutta harjoitetun metsätalouden
laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen kuluja voidaan katsoa
syntyneen, arvioituna kuluna voidaan
muun selvityksen puuttuessa vähentää
palkansaajan satunnaisten sivutulojen
työhuonevähennyksen mukainen
määrä (185 €/v) verovuotta 2011
koskevan yhtenäistämisohjeen
mukaan.
Äitini lahjoitti minulle noin kymmenen
vuotta sitten 30 hehtaarin metsätilan,
johon hän silloin pidätti itselleen
elinikäisen hallintaoikeuden. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi äitini
luopui pidättämästään hallintaoikeudesta noin kuukausi sitten. Lainhuuto
on nimissäni, mutta kiinteistön
rasitustodistus näyttää edelleen, että
hallintaoikeus on äidilläni. Miten
merkintä hallintaoikeudesta poistetaan rasitustodistukselta?
Edunhaltija on aikanaan hakenut
käräjäoikeudelta hallintaoikeutensa
kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jolloin se on merkitty
rasitustodistukselle. Vuoden 2010
alussa kiinteistöjen kirjaamisasiat
siirrettiin käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle. Hallintaoikeusmerkinnän
poistamiseksi teidän tulee tehdä siitä
hakemus kiinteistön sijaintipaikkakunnan maanmittaustoimistolle. Hakemukseen tulee liittää alkuperäinen
asiakirja, jossa äitinne on luopunut
hallintaoikeudesta. Viranomainen
tutkii ensin asiakirjan perusteella
luopumistoimen pätevyyden.
Sain viime tammikuussa 60 hehtaarin
metsätilan lahjana isältäni. Hänelle
oli myönnetty vapautus metsänhoitomaksusta kaksi vuotta sitten. Olen
tehnyt metsäpalvelusopimuksen
UPM:n kanssa ja tilan metsäsuunnitelmaa ylläpidetään UPM:ssä.
Haluaisin nyt myös vapautuksen
metsänhoitomaksusta. Mitä vapautus
edellyttää ja voinko hakea sitä heti
uutena metsänomistajana?
Metsänomistaja vapautetaan
hakemuksesta suorittamasta
metsästään metsänhoitomaksua
enintään kymmenen vuoden ajaksi,
jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
1) metsästä on laadittu voimassa
oleva metsäsuunnitelma; 2) metsää
on vähintään kolmen vuoden ajan
hoidettu ja käytetty hyvän metsänhoidon ja -käytön vaatimusten
mukaisesti; 3) metsässä ei ole selviä
metsänhoidollisia puutteita; 4) metsän
hoidossa ja käytössä on käytettävissä
muu kuin metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa
oleva metsäammattihenkilö; sekä 5)
metsänomistaja ei ole jäsenenä siinä
metsänhoitoyhdistyksessä, jonka
toimialueella metsä sijaitsee.
Teidän tulee ensin kieltäytyä/erota
metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä,
koska muutoin jäsenyys on automaattista. Kolmen vuoden hyvää metsänhoitoa ja käyttöä edeltävä vaatimus
ei edellytä sitä, että tilan olisi
pitänyt olla hakijan omistuksessa tänä
aikana. Näin ollen voitte heti hakea
vapautusta metsänhoitomaksusta.
Metsäsuunnitelmaa ja metsäammattihenkilöä koskevat vaatimukset
hoituvat metsäpalvelusopimuksen
kautta. Hakemus tehdään metsäkeskukselle, jonka toimialueella metsätila
sijaitsee. Hakemuksessa kannattaa
pyytää metsäkeskusta alentamaan
päätösmaksua, koska kaksi vuotta sitten on tehty edellinen vapautuspäätös
ja näin vapautusedellytysten tarkastamistarve ja tästä johtuvat kustannukset
pääsääntöisesti vähenevät.
HEIKKI KALVILA ON UPM:N METSÄLIIKETOIMINNAN LAKIPALVELUPÄÄLLIKKÖ
1.2
1.2012
.201
2012
12
31
3
1
vuosirenkaat
TEKSTI ESKO PAKKANEN KUVA SVENSKA LITTERATURSÄLLSKAPET I FINLAND
”O
OLP|\NHWWlPHWVlQSHULOOlNXQ
VLHOOl 3HUlOllVHQ MRXNNRNXQWD
SHXKDVL/XPLQHQNRUSLN\P
PHQLl PLHKLl KHYRVLD UHNLl VDKRRSXN
NLDNLUYHKLHQMDNDQNLHQSDXNHWWDMDVDKR
MHQNLUVNXQWDD0HWWlSHUlOlLVLlROLYDWMlUMHV
WllQNDLNNLPHWWlQU|\N\WWlMlWNRYDQW\|Q
NDUNDLVHPLD OXLVHYLD PLHKLl PXXWDPDW
NXLQNHORKRQJDVWDNLUYHVWHWW\MlPXXWDPDW
UHSlLVW\MlQDDYDLVHVWDNXXVHVWD7RLVHWNDD
WRLYDWSXLWDMDSDQLYDWWHORROOHQWRLVHWQLLWl
YHGlWWLYlWVDKRRSXNHLOOH6DKXULHQSXNHLOWD
SXWRLOLODQNNXMDQLLWlWDDVHULPLHKHWDMRLYDW
N\OlWLHQYLHULOOHLVRLKLQÀDQNNXWDSXOLLKLQ´
1lLQNXYDLOL6DPXOL3DXODKDUMXNlVLQVD
KDXVWD.XULNDVVDOXYXQORSXOOD
(QQHQYHVLVDKRMDMDSLWNllQQLLGHQMlO
NHHQNLQ ODXGDW MD ODQNXW ROL YDOPLVWHWWX
YHLVWlPlOOl 6H ROL W\|OlVWl MD SXXWD WXK
ODDYDD WXNLVWD VDDWLLQ \OHHQVl YDLQ NDNVL
ODQNNXD9HLVWRQULQQDOOHWXOLNlVLQVDKDXV
HQQHQ OXYXQ SXROLYlOLl YHVLVDKRLO
ODNl\WW||QRWHWWXMHQRKXLGHQVDKDQWHULHQ
P\|Wl.lVLQVDKDXNVHQWHNQLLNNDLOPHQHH
RKHLVHVWDNXYDVWD.lVLQVDKDDPDOODVDDWLLQ
WXNLVWD \OHHQVl NXXVL ± WXXPDD SDNVXD
ODQNNXDP\|VRKXHPSLDODXWRMDVDKDWWLLQ
/RXQDLV6XRPLOLHQHHROOXWP\|VNlVLQ
VDKDXNVHQ´NHKWR´6LHOWlVHOHYLVLPHONR
QRSHDVWL QLLQ OlQWHHQ NXLQ SRKMRLVHHQNLQ
(ULW\LVHVWL3RKMDQPDDOODMRVVDKDUMRLWHWWLLQ
PHUNLWWlYllODLYDQUDNHQQXVWDNlVLQVDKDXV
RWHWWLLQLQQROODNl\WW||Q3DLNRLQWRLPLQWD
NDVYRLPDLQLWWDYLLQPLWWRLKLQPLVWl(UNNL
5DXWYXRULWRWHDDVDWWXYDVWL´.lVLVDKDXN
VHVWDWXOLNLQOXYXOODSXXQMDORVWXNVHQ
PXRWR MRQND PHUNLW\V OLVllQW\L OLVllQW\
PLVWllQVLWlPXNDDNXLQNRQHHOOLVHOOHVD
KDXNVHOOHDVHWHWWLLQHVWHLWl´
K
lVLVDKDXVPllULHQ NDVYX DONRL KXR
OHVWXWWDD YLUDQRPDLVLD MD PDDPPH
HQVLPPlLQHQ VDQRPDOHKWL NLUMRLW
WLWDPPLNXXVVDHWWlNlVLQVDKDXVROL
NDVYDQXWMRQLLQVXXUHNVLHWWlVLWlROLVLLV
PLHOXXPPLQUDMRLWHWWDYDNXLQNDQQXVWHWWD
YD6LLKHQHLU\KG\WW\YDLNNDVDKDVDKDXVWD
KROKRWWLLQHQWLVWlWLXNHPPLQOXYXVWD
WXOLNLQNlVLQVDKDXNVHQ´VXXULDLNDNDXVL´
7RNLWRLPLQWDDP\|VNULWLVRLWLLQVXXUHQ
SXXQNXOXWXNVHQMDWDYDUDQKXRQRQODDGXQ
O\WWLDVHPDQVDNRNROXYXQ.lVLQVD
KDWWXD WDYDUDD YLHWLLQ VLLQl PLVVl VDKDVD
KDWWXDNLQ1lLQVLLWlKXROLPDWWDHWWlNlVLQ
VDKDXV WXRWWL HGHOOHHQ KXRQRPSLODDWXLVWD
WDYDUDDPLNlQlN\LP\|VKLQQDVVD
.DL+RIIPDQLQPXNDDQ6XRPHVWDYLH
WLLQ OXYXQ DOXVVD YXRVLWWDLQ \OL NXXWLRPHWULl NlVLQVDKDWWXD SXXWDYD
UDDPLNlROLSHUlWLSURVHQWWLDYLHQQLVWl
0\|VPRQLVDKDOLLNHS\UNLNRUNHDVXKGDQ
WHHVVD OLVllPllQ YLHQWLllQ NlVLQVDKDWXOOD
WDYDUDOOD6HQPHQHNNLVXSLVWXLYlKLWHOOHQ
HLNlRVXXVYLHQQLVWlROOXWYXRVLVDGDQORSXO
ODHQllNXLQYLLVLSURVHQWWLD
LAUTOJA KÄSIPELILLÄ
WDNLD 6LNVL LVRW VDKDOLLNNHHW MRWND WRLPL
YDWUDQQLNNRNDXSXQNLHQNDXSSLDLGHQRKHO
ODNlVLQVDKDWXQYlOLWWlMLQlDONRLYDWNLLQQLW
Wll VDKDXNVHQ ODDWXXQ KXRPLRWD 6\NV\O
Ol NROPH 9LLSXULQ LVRD VDKDWDYDUDQ
YLHQWLOLLNHWWlMXONDLVLYDW.XORLWXNVHQSDL
QHWXVVDMXOLVWHHVVDROHYDNXXOXWXVMRVVD
WRGHWWLLQWDORQSRLNLHQ´VHQNDOWDLVLDKXRQR
MD7DZDURLWDNDXSDNVLWXRQHWMRWND.DXS
SDNDOXLNVL8ONRPDDOHQHLROHNHOZRO
OLVHW´6LNVLQHXYRWWLLQHWWlVDKDWXQ
WDYDUDQWXOLROODWl\VSXKGDVWDVXR
UDDQ VDKDWWXD Wl\WWll VllGHW\W PL
WDWVHNlROODVDKDWXWWXRUHHVWDKRQ
NDSXXVWDMRVVDHLVDDQXWROODYLNRMD
7XNLWWXOLROODKDNDWXWWDOYHOOD
7DORQSRLNDLQHQNlVLQVDKDXVVlL
K
lVLQVDKDXV RVLQ ´WHROOLVWXL´ 3RULODL
VHVWD)$-XVpOLXNVHVWDWXOLOX
YXQ ORSXOOD DODQ YDOWLDV$OXNVL WRL
PLWWLLQ6DWDNXQQDVVDPXWWDYlKLWHOOHQOH
YLWWl\G\WWLLQ \Kl NDXHPPDNVL 2VWHWWLLQ
MlUHllWXNNLPHWVllKDOYDOODWXRWLLQNRNH
QHHW KDNNXX MD NlVLVDKDPLHKHW SDLNDOOH
KDNDWWLLQ VDKDWWLLQ MD NXOMHWHWWLLQ SDNVXW
ODQNXWNXONXWHLGHQYDUWHHQVHNlVLLUU\WWLLQ
VHXUDDYDDQ PHWVllQ9DLNND -XVHOLXV ODD
MHQVL VDKDOLLNHWWllQ NRQHVDKDXNVHHQ KlQ
KDUMRLWWLNlVLQVDKDXVWDSLWNlOOHOXNXD
.lVLQVDKDXVWDKDUMRLWHWWLLQHWHQNLQUDQ
QLNROODVRWDYXRVLLQVDDNND0HQHWHOPlHK
WLSDULQYXRVLVDGDQDLNDQDSDOYHOODVXXUHV
WLPDDVHXWXYlHVW|QNRWLWDUYHWWDVHNlOLVlNVL
WXRGDPDDOOHPPHPHUNLWWlYlWYLHQWLWXORW
Alex Solitander kuvailee käsinsahausta tähän tapaan: ”Sahausteline koostuu kahdesta sylenpitkästä pukista, niin korkeista että mies pystyy
seisomaan suorana ja sahaamaan sen alla. Tukki nostetaan telineelle ja kaksi miestä ryhtyy sahaamaan, toinen seisoo jalat telineen päällä olevilla laudoilla niin että tukki ja saha on jalkojen välissä. Toinen mies seisoo maassa ja molemmat miehet vetävät sahaa pitkin merkittyjä linjoja.”
Kuvassa on käsinsahaus käynnissä Björkössä vuonna 1930.
32
1.2012
kirja-arvostelu
TEKSTI JORMA SAARIMAA KUVA MIKKO HUOTARI
JUURIKKALAN 500 MOTTIA
M
Juurikkalan
500 mottia,
toim. Martti
Linna. Metsäkustannus,
2011.
DUWWL/LQQDRQWRLPLWWDQXW-RXNR-XXULNND
ODQHOlPlQW\|VWlMDDMDWXNVLVWDPHWVlWDORXGHQ
KDUMRLWWDPLVHVWDVHONHlQMDOXHWWDYDQNLUMDQMR
ND DYDXWXX PHWVlDPPDWWLODLVHQ OLVlNVL P\|V DLKHHVWD
PXXWHQNLLQQRVWXQHLOOH
.LUMDQ NHVNHLVLQ VLVlOW| OLLWW\\ -XXULNNDODQ HOlPlQ
PLWWDLVHHQW\|K|QKDDVWHHOOLVWHQLWlKlPlOlLVWHQUHKHYLHQ
NDVYXSDLNNRMHQNDVYXYRLPDQRKMDDPLVHNVLMlUHlQMDK\
YlQWXNNLSXXVWRQYRLPDSHUlLVHHQNDVYDWWDPLVHHQ
-XXULNNDOD Nl\ NLUMDVVD OlSL PHWVlQNDVYDWXNVHQ YDL
KHLVLLQOLLWW\YlWRPLLQNRNHPXNVLLQVDSHUXVWXYDWP\|V
\ULW\NVHQMDHUHKG\NVHQNDXWWDRSLWXWK\YlNVLKDYDLWXW
NHLQRWMDPHQHWHOPlWYDUVLQ\NVLW\LVNRKWDLVHVWL
+lQHVWlRQNHKLWW\Q\WRPDQWLHQVlNXONLMDPHWVlQKRL
GRVVDSXXQWXRWWDPLVHVVDSXXNDXSDVVDMDP\|VVXKWHHV
VDPHWVlQKRLWR\KGLVW\NVLLQPHWVlYLUDQRPDLVLLQMDSXXQ
RVWDMLLQ<KWHHQRWWRMDMDSHWW\P\NVLlRQYXRVLHQYDUUHO
ODWXOOXWPHWVlDPPDWWLODLVWHQYLUDQRPDLVWHQ
MDUDKRLWWDMLHQNLQNDQVVDPXWWDWlPlHLROH
ODQQLVWDQXW WDL NDWNHURLWWDQXW PLHVWl YDDQ
SLVWlQ\W \ULWWlPllQ MD Ql\WWlPllQ HQWLVWl
NRYHPPLQRPLHQWHNRMHQMDRQQLVWXPLVLHQ
NDXWWDRPDDRVDDPLVWDDQPHWVlDVLRLVVD
-XXULNNDOD RQ WHKRNNDDQ PHWVlWDORXGHQ
PLHV PXWWHL QLLQ VDQRWXQ WHKRPHWVlWDORX
GHQYDDQHQHPPlQNLQLQWHQVLLYLVHQNXOOH
NLQNDVYXSDLNDOOHSDUKDDQWXORNVHQKDNHPL
VHQNDXWWDMRVVDHLW\|WlVllVWHOOlMRVPHWVl
VLWlYDDWLL6LMDQVDRQPRQLPXRWRLVXXGHOOD
MDPDLVHPDQKRLGROODYDLNNDSDLQRSLVWHRQ
SXXQWHKRNNDDVVDWXRWWDPLVHVVD
+lQHQPHWVlQNDVYDWXVRSSLQVDYRLWLLYLV
WllQlLQPHWVlWKDQNNLPLVHQMlONHHQNDVYXNXQWRRQQR
SHDVWL WDLPLNRQKRLWR DMDOODDQ RMLWXV ODQQRLWXV UDYLQ
QHDQDO\\VHLKLQSHUXVWXHQWDUYLWWDHVVDPHWVlQXXGLVWD
PLVHQVXXQQLWWHOXK\YLVVlDMRLQHQQHQSllWHKDNNXLWDHOL
WXRWRQKDNXMRNDLVHOWDNDVYXSDLNDOWDVXXQQLWHOPDOOLVHVWL
NRNRQDLVNXVWDQQXVQlN|NXOPDVWDVHNlRPDQW\|SDQRN
VHQPDNVLPDDOLQHQNl\WW|0\|VKHLQlQWRUMXQWDMDNDQ
WRNlVLWWHO\NHPLDOOLVHVWLRQYDUPDVWLNXVWDQQXVWHKRNDV
WDYDUVLQNLQ,Wl+lPHHQUHKHYLOOlSRKMLOODMDRQHGHOOHHQ
VDOOLWWXDODLQVllGlQQ|VVl
TARKAN KIRJANPIDON MIES
-XXULNNDODQ PHWVlWDORXV RQ HVLPHUNLOOLVHQ VXXQQLWHO
PDOOLVWDMDSHUXVWXXDMDQWDVDOODROHYLLQPHWVlVXXQQLWHO
Sysmäläisen
metsänomistaja Jouko
Juurikkalan
kirjassa kerrotaan, miten
hän on lähes
kolminkertaistanut metsiensä
puustopääoman
1950-luvulta
nykypäivään.
PLLQMDWDUNNDDQNLUMDQSLWRRQ+lQRQSXXQP\\MlQlDP
PDWWLWDLWRLQHQMDYDDWLYDDVLDNDV+DNNXLGHQVXXQQLWWH
OXQMDNRUMXXQYDOYRQQDQKlQRQSLWlQ\WK\YLQWDUNDVWL
RPLVVD NlVLVVllQ 6HQ VLMDDQ YDOWLRQ WXNLLQ PHWVlWDOR
XWHHQ -XXULNNDOD VXKWDXWXX SHQVHlVWL HLNl HVLPHUNLNVL
KlQHQWDLPLNRQKRLWRSHULDDWWHLOODDQROHP\|VNllQWXNLD
KDHWWXWDLVDDWX
-XXULNNDODQ HOlPlQW\| RQ PHQHVW\VWDULQD PHWVlWD
ORXV\ULWWlM\\GHVVlRQQLVWXPLVHVWDNXQKDQVLLKHQSDQHH
NRNRUXXPLLQVDMDVLHOXQVD/LVlNVLRQWDUYLWWXYDKYDD
WDKWRDMDXVNRDRPDDQRVDDPLVHHQPXWWDVLWlKlQ-XX
ULNNDODOWDHLROHSXXWWXQXW.RYDW\|MDDKNHUXXVSDONLW
VHYDWPHWVlWDORXGHVVDNLQ
VAHVA METSÄKIPINÄ TARTTUU
-RXNR-XXULNNDODRQSHUKHPHWVlWDORXGHQYDQNNDSXROHV
WDSXKXMDMDRQRQQLVWXQXWWDUWXWWDPDDQYDKYDQPHWVlNLSL
QlQRPDDQMlONLNDVYXXQVD±PLVWlKlQRQV\\VWlNLQYDUVLQ
\OSHl9DUPDVWLWXQQHVLLWlHWWHLRPDHOlPlQW\|ROHPHQ
Q\WKXNNDDQWXQWXXKLHQROWDPLQNlDLVWLLP\|VNLUMDVWD
.LUMDVWDMlLNDLSDDPDDQHKNlYLHOlHQHPPlQHOlPlQ
YDUUHOODYDUPDVWLVDWWXQHLGHQHULODLVWHQWDSDKWXPLHQNX
YDDPLVWD-XXULNNDODOOHW\\SLOOLVHOOlKXXPRULOODK|\VWHW
W\QlPXWWDNHUWRMDOLHQHHKDOXQQXWWHRNVHHQYDNDYDP
PDQVlY\QMRNDSDLNRLWHOOHQQRXVHHHVLLQRSHWWDMDPDL
VHOOD WDYDOOD ´PLWlV PLQl VDQRLQ´ .DLNHQ NDLNNLDDQ
OXNHPLVHQDUYRLQHQNLUMD
JORMA SAARIMAA ON UPM METSÄLIIKETOIMINNAN MAANKÄYTTÖJOHTAJA
1.2012
33
33
Lisätiedot  www.metsämaailma.fi
34
21.3. Kuopio
22.3. Savonlinna
27.3. Kajaani
28.3. Iisalmi
29.3. Jyväskylä
18.4. Helsinki
LUONTO HERÄÄ KEVÄÄSEEN
UPM:n metsäpalvelut
esillä eri tapahtumissa
/XRQWRDONDDKHUlLOOlWDOYHQKLOMDLVXX
GHVWDMRKHOPL±PDDOLVNXXVVDDXULQJRQ
YDORQOLVllQW\HVVlMDSlLYlOlPS|WLORMHQ
QRXVWHVVD
} UPM on esitellyt metsäpalvelujaan
toritapahtumissa talven aikana mm.
Tampereella ja Mikkelissä. Talvella
UPM järjesti veroiltoja eri puolilla
Suomea, ja maalis–huhtikuussa
järjestetään UPM Yhteismetsän
esittelytilaisuuksia.
± (QVLPPlLVLQl NHYllVHHQ KHUll
YlW OLQQXW NXQ DLNDLVHW SHVLPlOLQWXP
PH NXWHQ NRUSSL MD NlS\OLQQXW DORLWWD
YDW VRLGLQOHQWRQVD MD ODXOXQVD 0\|V
S|OO|WDORLWWDYDWVRLGLQKXKXLOXQVDK\YL
Ql P\\UlYXRVLQD MR KHOPLNXXQ ORSSX
SXROHOOD7DDMDPLVVDYDUVLQNLQWDOYLUXR
NLQWDSDLNNRMHQOlKHLV\\GHVVlYRLNXXOOD
KHOPLNXXVVDWDOLWLDLVWHQYLKHUSHLSSRMHQ
MDPXVWDUDVWDLGHQODXOXD1LVlNlVPDDLO
PDVVDDONDYDDWP\|VKRUPRQLWK\UUlWl
OlKHVW\YlQNHYllQP\|WlMDHVLPHUNLNVL
NHWWXMHQMDMlQLVWHQMlONLlLOPHVW\\NH
YlWKDQJLOOH HOlLQWHQ OLLNNXHVVD OLVllQ
W\PLQHQ PLHOHVVl 3XLVVD HQVLPPlLVLl
KDYDLWWDYLDNHYllQPHUNNHMlRQNXXVHQ
VLHPHQWHQ YDULVHPLQHQ NHYlWKDQJLOOH
NXLYLQDMDDXULQNRLVLQDSlLYLQl
Onko jokin laji varsinainen kevätlaji?
±/lKHVNDLNNLHQODMLHPPHOLVllQW\PL
QHQMDNDVYXDMRLWWXXNHYllVHHQMDNHYlW
NHVllQMRWHQYDUVLQDLVHQNHYlWODMLQQLPH
lPLQHQRQKDQNDODD0XWWDMRVDVLDDWDU
NDVWHOODDQODMLU\KPLWWlLQQLLQHVLPHUNLNVL
VLHQLVWl O|\W\\ ODMHMD MRLWD PHWVLVWl YRL
O|\Wll DLQRDVWDDQ NHYllOOl 1lLVWl WXQ
QHWXLQ OLHQHH PRQHQ DUYRVWDPD KHUNNX
PXWWD HULWWlLQ P\UN\OOLQHQ NRWHORVLHQLLQ
NXXOXYDNRUYDVLHQL0XXWWROLQQXWVDDSX
YDWPHWVLLPPHNHYlLVLQUXQVDLQMRXNRLQ
MDHQVLPPlLVWHQSHLSSRNRLUDLGHQULHPX
NDVWDODXOXDNXXQQHOOHVVDYRLWRGHWDNH
YllQVDDSXQHHQORSXOOLVHVWL
Mitä vaaraa on takatalvesta?
± +XKWLNXLVHVWD WDNDWDOYHVWD HL ROH
PHUNLWWlYllKDLWWDDOXRQQROOHNRVNDDL
NDLVLPPDW SHVLPlOLQWXPPH MD YDUKDL
VLPPDW NDVYXXQ OlKWHYlW SXWNLORNDV
YLPPHRYDWK\YLQNDUDLVWXQHLWDODMHMD
-RV WDNDWDOYL \OOlWWll WRXNRNXXQ DONX
SXROHOOD QLLQ WLODQQH RQ WRLQHQ NRV
ND WXROORLQ PRQLHQ NDVYLHQ NDVYXNDX
VLRQMRSLWNlOOlMDVDPRLQPXXWWROLQWXMD
RQVDDSXQXWUXQVDLQMRXNRLQMDP\|KlL
VVHPPlWPXXWWDMDWHLYlWRVDDSDODWDWD
VHPPlW
HPPlW PXX
PXXWWDMD
PXXWWDMDW
PXXWWD
XXWWDMDW
WDMDW
DW HLYlW
HLY
YlW RVDD
RVDD SDODW
SDDODWD
SDODWD
DWD W
NDLVLQ
HWHOlPPlNVL
NDLVVLQ
NDLVLQ
Q HWHOlPPlNVL
HWHO
HW
WHOlP
HOlPP
lPP
PPl
PlN
lN
NVL WDNDWDOYHQ
WWDNDWDOYHQ
DNDDWD
WDOYH
DOY
YHQ
HQ \OO
\\OOlWWl
\OOlWW
\OOlW
OOlWW
lWW
HVVlNXWHQYDUKDLVNHYllQVDDSXMDW3LW
HVVl NXWHQ
HVVl
NXWH
NX
XWHQ YDU
YDUK
YDUKDLVNHYllQ
DUK
KDLVNHHYl
Yl
YllQ
Q VDDSXMDW
VDDSX
VDDS
VD
DDSXM
DSXMD
XMDDW
DW 3
P\|KlLQHQ
WDNDWDOYL
NNllQ
NllQ
lllQ
lQ MDW
MMDWNXYD
MDWNXYD
MDWN
DWNX
D NXY
XYYD
YD P\|KlLQHQ
P
\||K
\|K
KlLQHQ
KlLQ
lLLQHQ
QHQ WDNDWDOYL
WDN
WD
NDWDOYL YYRL
DDLKHXWWDDPHUNLWWlYLlWDSSLRLWDPRQLHQ
DLKHXWWDD
DLKHX
LKHXW
LKHXWW
WWDDD
DD PHUNLWWlYLl
PHUNLW
NLWWl
L WlY
lYLl
YLl
Lll WDSSLRLWD
WDSS
WDS
WD
DSSL
SSLR
SLR
RLWD PRQL
PRQL
QL
PXXWWROLQWXMHPPH
PXX
PX
PXXWWROLQWXMHPPH
XXW
XWW
WWR
WR
ROLQWXXMH
XMHPP
HPPH
PPH SHV
SSHVLPlNDQQRLVVD
SHVLPlNDQQRLVVD
SHVLP
HVLP
LP
PlN
PlN
lND
NDQQRL
QRLV
RLVVD
VVD
VD MD
DDLNDLVLQD
DLNDLVLQD
DLN
LN
LNDLVLQD OlPSLPLQl
OlP
Ol
OlPSLPLQl
lPSLP
PSLPL
PSLP
SLPLQ
PLQl
Qll NHYlLQl
NNHYlLQl
HYlLQl
Ql \OOlWW
\\OOlWWlYl
\OOlWWl
OOOlWWl
lWWll
WDNDWDOYLYRLWXKRWDPXXQPXDVVDPXV
WDNDWD
WDNDWDOYL
WD
DWD
WDOY
OYL
YLL YRL
YRL WXK
WXKRW
WXKRWD
KRWD
WD PXXQ
PXXQ PXD
PXDVVD
PXDVVD
X VVDD PX
PX
WLNNDVDGRQ
WLNN
NNDVDG
VDDGRQ
GRQ
RQ
Talitiaisen (Parus major) ääni on tavallisimmin
peippomainen ”tvink” tai rähisevä ”tsätsätsä”.
Lauluna on ”titityy” tai lyhyempi ”tityy” monin
muunnelmin. Lähde: www.luontoportti.com.
1.2012
1
2012
2012
Lisätiedot www.metsämaailma.fi – Ajankohtaista.
UPM
UPM Metsän ympäristöasiantuntija
Juha-Matti Valonen, mitä kevään merkkejä näkyy ensimmäiseksi?
SHUTTERSTOCK
TEKSTI PÄIVI MÄKI
KYSYMYS & VASTAUS
KEVÄÄN METSÄILLAT
13.3. Tampere
14.3. Joensuu
15.3. Pietarsaari (på svenska)
LYHYESTI
OP-POHJOLAN
Hyvä metsä – hyvä mieli -tilaisuudet
UPM Metsä kertoi palveluistaan Kauppakeskus Setrin avajaisten yhteydessä Mikkelissä.
Puukauppamuistoja
kerätään talteen
} Metsähistorian Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät
muistoja puukaupasta 1950-luvulta
tähän päivään. Kirjoituksia käytetään tutkimusaineistona, ja aineisto
tallennetaan kansanrunousarkistoon.
Muistoja toivotaan niin metsänomistajilta kuin muilta metsäalan toimijoilta.
Lisätiedot www.lusto.fi/seura/tutkimus.
HARRY KANKAANPÄÄ
UPM METSÄN JA
TAIMITOIMITUKSET ALKAVAT HUHTI–TOUKOKUUSSA
Taimitoimitukset käynnistyvät
UPM:n taimitarhalla Joroisissa
huhtikuun lopulla edelliskasvatetaan laatutaimia
vuonna tehtyjen tilausten
asiakkaiden ja UPM:n omiin
pohjalta.
metsiin ympäri vuoden.
KOVAKUORIAISET VIIHTYVÄT
POLTETUISSA SÄÄSTÖPUURYHMISSÄ
KAHDEN VUODEN
KATSAUS
NILLA HIETAMÄKI
Metsäentomologi Erkki Laurinharju RQO|\WlQ\W \OLNRYDNXRULDLV
ODMLDHOLQRLQYLLGHQQHNVHQ6XRPHV
VDHVLLQW\YLVWlODMHLVWDWXWNLPXNVLV
VDDQ830QPHWVLVVl-DQDNNDODVVD
/DXULQKDUMXRQWHKQ\WWXWNLPXVWDDL
KHHVWD830OOHVHLWVHPlQYXRWWD
/DXULQKDUMXRQWXWNLQXWVHNlODKR
SXLGHQHWWlSDODQHLGHQSXLGHQPHU
NLW\VWlNRYDNXRULDLVLOOH
±6XRMHOXDOXHHW\NVLQllQHLYlW
ULLWlSHODVWDPDDQ6XRPHQODMLVWRD
YDDQDYDLQDVHPDVVDRQWDORXVPHW
VLHQOXRQQRQKRLWRKRLWRMROODWXUYD
WDDQHNRV\VWHHPLHQPRQLPXRWRL
VXXWWDMDXKDQDODLVWDODMLVWRDWDORXV
PHWVLVVl/DXULQKDUMXNRURVWDD
Ensimmäinen uudistunut Metsän
henki -lehti ilmestyi tasan kaksi
vuotta sitten. UPM Metsällä oli toki
tätäkin ennen asiakaslehti, mutta
lehden sisältö, ulkoasu ja nimi
uudistettiin keväällä 2010. Olen
ollut Metsän henki -lehden päätoimittaja alusta asti, ja olen asiasta
ylpeä. On hieno tehdä laajalevikkistä, luettua lehteä asiantunteville
lukijoille.
Paperilehdellä on oma tärkeä
paikkansa viestintäkanaviemme
joukossa. Netti on nykyaikaa, mutta
lehtikään ei suinkaan ole mennyttä
aikaa. Molemmilla on omat roolinsa, jotka täydentävät toisiaan.
Netissä on tyypillisesti tiivistä
ja ajankohtaista asiaa. Lehti taas
kesk
keskittyy
asioiden syventämiseen
ja ta
taustoittamiseen. Niin tämäkin
Metsän
hengen numero.
Met
Erkki Laurinharju seuraa säännöllisesti
yli 20 seurantakohteen avulla, mikä
merkitys lahopuilla ja poltetuilla puilla
on kovakuoriaislajien
en esiintymiseen
metsäluonnossa.
Hyv lukuhetkiä!
Hyviä
NYT ON AIKA TARKISTAA TAIMIKOT
KOT
Näet taimikon tilan talven
jäljiltä parhaiten heti lumien
sulamisen jälkeen. Hoitamalla
taimikoita ajoissa ja lannoittamalla varttuneemmankin
metsän, parannat tuottoa
oa
jo tänä vuonna. Tilaa työt
yöt
osoitteesta metsämaailma.fi
ma.fi
tai suoraantutun puunostajan
stajan
kautta.
METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti.
UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Jos osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi.Puunostajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon 0204
16 121. Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja
osoitteensa sähköpostiosoitteeseen [email protected]. Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen metsalehtitilaus@upm.
com, mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja.
ISTOCKPHOTO
!
PÄÄTOIMITTAJALTA
sanastoa
Lumppi
Järeästä, tyvilahoisesta runkopuusta tehty pölkky, joka ei täytä
ainespuun laatuvaatimuksia.
Käytetään yleisesti energiapuuksi.
Nil Hietamäki
Nilla
Päätoimittaja
P
Pä
ä
Metsän
Me
M
e
henki -lehti
Julkaisija
kaisija UPM Metsä, PL, 37601 Va
Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.
metsämaailma.fi,
sämaailma fi www.upm.fi.
www upm fi Päätoim
Päätoimittaja Nilla Hietamäki, nilla.hietamaki@
upm.com. Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Nilla Hietamäki, Eija Kuusisto,
Panu Kärkkäinen, Kati Leinonen, Tero Nieminen, Sami Oksa ja Aili Piironen /
Otavamedia Oy; Ari Hirvonen, Mauri Kaarre ja Leena Leppänen. Repro Aste
Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium
Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä 50 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691.
Kannen kuva Tommi Anttonen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa,
seuraava ilmestyy toukokuussa.
1.2012
35
RAHA KASVAA PUISSA.
www.bonvesta.fi
Suomen parhaat metsätilat.
UPM BONVESTA