24 Mielessä metsänuudistus Yhteistyötä käsittelevässä juttusarjassa paneudutaan tällä kertaa matsänuudistukseen ja taimikonhoitoon. METSÄÄ KANNATTAA OMISTAA Suomen pinta-alasta metsien osuus on merkittävä ja suhteellisesti suurin koko Euroopassa. Meitä suomalaisia on vain noin prosentti Euroopan unionin väestöstä, mutta metsien osalta olemme Euroopan suurvalta. Suomi on myös maailman yksityismetsävaltaisimpia maita – kaksi kolmasosaa metsistä on yksityishenkilöiden ja perheiden omistuksessa. Muualla on melko tavallista, että metsät ovat valtion tai jonkun muun suuren instituution omistamia. Metsätilan omistajaksi on Suomessa päässyt parhaiten perimällä metsää. Vuosittain vain noin kuudesosa omistajaa vaihtavista metsätiloista myydään muille kuin sukulaisille. Yli kymmenen hehtaarin metsätiloja on viimeis viimeisen kymmenen vuoden aikana myyty vapailla markkinoilla noin 45 000 hehtaaria vuo vuodessa. Suomessa Su metsän omistamiseen liittyy vahvoja tunnesiteitä. Metsän taloudelliva sen se tuoton lisäksi monelle metsänomistajalle on tärkeää oman metsän tuotta tama tam mielihyvä, joka voi olla maisemaa, maa luontoarvoja, keräilyä, virkistystä, Metsänomistus on tuottavaa, kiinnostavaa, elämyksellistä, eettistä ja kestävää. 2 1.2012 1. 1 1.2 ..2 20 01 012 12 1 2 metsänhoitoa, metsäluonnonhoitoa, riistanhoitoa tai melkein mitä tahansa esteettistä, fyysistä tai henkistä hyvinvointia aikaansaavaa toimintaa. Metsänomistajan päätäntävalta siitä, mitä tekee omassa metsässään ja milloin, on Suomessa laaja. Tätä on tuotu esiin aiempaa voimakkaammin metsälakia uudistettaessa. Laki kieltää ainoastaan metsän ja erityisen arvokkaiden luontokohteiden hävittämisen. Mutta kukapa haluaisi omaa metsäomaisuuttaan tuhota. Hyvän metsänhoidon ohjeet perustuvat vapaaehtoisuuteen. Taloudellisesti metsä on hyvä sijoitus. Se kasvaa joka vuosi, se on taatusti kotimainen sijoitus, puun myynti teollisuuden raaka-aineeksi tuottaa tuloa ja metsällä on historiallisesti katsoen hyvä jälleenmyyntiarvo. Puut kasvavat ja toimivat hiilinieluina sekä luonnon aurinkoenergian kerääjinä. Metsän tuotantokoneistosta ei tarvitse tehdä vuosittaisia poistoja kuten muussa yritystoiminnassa, ja sijoitus metsänhoitoon parantaa kasvua. UPM on Suomen suurin yksityismetsänomistaja. Myymme erikokoisia metsätiloja ja vapautamme siten pääomaa kehitystyöhön jalostaaksemme puubiomassaa korkealaatuisiksi, innovatiivisiksi ja kierrätettäviksi tuotteiksi. Myynnissä on metsätiloja Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, pohjoisessa Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tilojen myynnistä huolimatta UPM on merkittävä metsänomistaja Suomessa, ja aikoo pysyä sellaisena. Metsätiloja myymällä tarjoamme aiempaa useammalle suomalaiselle mahdollisuuden päästä metsänomistajaksi tai ostaa lisää metsää. Lähes miljoona metsänomistajaa ei voi olla väärässä: metsää kannattaa omistaa. Me UPM:n ammattilaiset olemme niin uusien kuin nykyisten metsänomistajien tukena, ja teemme metsänomistamisen juuri niin helpoksi kuin Sinä haluat. 18 14 14 1.2012 4 UUTISET Varför lönar det sig att placera i skog 8 METSÄNOMISTAJA Yhteismetsästä ratkaisu Kortelaisen perheen Keiteleen metsäomaisuuteen Finlands skog ägs till två tredjedelar av privata skogsägare och familjer. Ute i världen ägs skogen vanligtvis av staten eller stora institutioner. Vi finländare utgör bara någon procent av EU:s befolkning, men när det gäller våra skogar är vi en stormakt i Europa. Skogsägandet i vårt land har varit och är fortsättningsvis något som gått i arv från släktled till släktled och skogsägandet är förknippat med starka känsloband. Man vill inte enbart ha ekonomisk utdelning av skogen, viktigt är också det välbehag skogen ger av andra värden; naturen, bär- och svampplockning, skogs- och viltvård eller vad som helst som ger estetisk, fysisk och andlig tillfredsställelse. Ifall skogen säljs sker det för det mesta inom släkten. På den fria marknaden kommer i vårt land endast ca 45 000 hektar skogsfastigheter större än 10 hektar till försäljning årligen. Varför lönar det sig då att placera i skog? Förutom att skogen växer år för år är den en klart inhemsk placering, har bra använd- 12 HIILILASKURI kertoo metsäsi hiilijalanjäljen ningsmöjligheter och historiskt sett ett bra andrahandsvärde. Skogen är en bra ”koldioxidsänka” och samlar på solenergi. Man behöver inte göra årliga avskrivningar som i annan företagsverksamhet. Och framför allt får skogsägaren inom ramarna för skogslagen själv bestämma vad som görs i den egna skogen och när. UPM är en av Finlands största skogsägare och har nu skogsskiften till försäljning i Norra Karelen, Norra Savolax, norra delen av Mellersta Finland, Kajanaland och Norra Österbotten. Trots försäljningarna är UPM en betydande skogsägare i Finland och har för avsikt att så förbli. Min tro är att det fortsättningsvis kommer att vara tryggt att förädla virke i Finland. Närmare en miljon skogsägare kan inte ha fel i sitt skogsägande. Vi skogsexperter inom UPM är ett stöd för dig, oberoende av om du är en ny eller erfaren skogsägare, och vi gör det just så enkelt och lätt som Du vill ha det. 13 VIERASKYNÄ: Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaan mukaan metsien uudistamisessa on parannettavaa 14 HENKILÖ: Tuoreet puunostajat Anna Apajasaari, Mäntyharju ja Perttu Moilanen, Mikkeli 16 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ Rupilisko kertoo luonnon monimuotoisuuden tilan 17 KATSE LUONTOON Puutkin lepäävät 18 MAASTOSSA Energiapuun korjuuta seuraamassa Pohjois-Karjalassa 22 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ UPM:n monimuotoisuusohjelma ştyökalu metsänomistajalle 24 YHTEISTYÖSSÄ: Rauman metsänuudistamisopit 26 METSÄNHOITO: Metsälannoitus on paras investointi metsässä 28 YTIMESSÄ Koivusidonnaiset lajit 29 RAAKAMÄNTYÖLJYSTÄ biopolttoaineita valmistava biojalostamo Lappeenrantaan 30 TOHTORISMIES Veikko Tiainen väitteli tohtoriksi 86-vuotiaana aiheenaan Tehdaspuu 31 KALVILA 32 VUOSIRENKAAT Kurkistus käsinsahaukseen 33 KIRJA-ARVOSTELU: Juurikkalan 500 mottia JORMA SAARIMAA MAANKÄYTTÖJOHTAJA, UPM METSÄLIIKETOIMINTA MARKANVÄNDNINGSDIREKTÖR, UPM SKOGSAFFÄRSVERKSAMHET 34 AJASSA Miten luonto herää kevääseen? 1.2012 3 ? FSC-sertifiointia yksityismetsänomistajille } UPM tarjoaa FSC-ryhmäsertifikaattia yksityisille metsänomistajille. UPM sai omille Etelä-Suomessa sijaitseville metsilleen FSC-sertifikaatin viime syksynä. Lisätietoja saa omalta UPM-yhteyshenkilöltä. UPM:n metsäasiantuntijat löytyvät osoitteesta metsämaailma.fi tai numerosta 0204 16121. UPM Silvestan palvelutaso pysyy laadukkaana Myrsky teki tällaista jälkeä UPM:n leimikossa Siikaisissa Satakunnassa. MYRSKYTUHOTILANNE SAATIIN NOPEASTI HALLINTAAN T DSDQLMD+DQQXP\UVN\WWHNLYlWWX \NVLW\LVLOWlPHWVlQRPLVWDMLOWD6XRPHVVD KRMDDQ VHNl 830Q DVLDNNDLGHQ HW Wl\KWL|QRPLVVDPHWVLVVl830S\V MYRSKY ISKI UPM:N W\LWDUMRDPDDQP\UVN\SXLGHQUDLYDXVSDO PUUNHANKINTA-ALUEELLE YHOXDNRNR6XRPHVVDVHNlVlKN|\KWL|LOOH 1LHPLVHQ PXNDDQ PDDNXQQDW MRLKLQ HWWlWLHQSLWlMLOOHMD\NVLW\LVLOOHKHQNLO|LOOH P\UVN\WlOOlNHUWDDLVNLVLMDLWVHYDW830Q 1lLOOHP\UVN\LOOHROLWXQQXVRPDLVWDVXXU NHVNHLVHOOlSXXQKDQNLQWDDOXHHOOD WHQ\NVLWWlLVWHQUXQNRMHQMDKLOMDWWDLQKDU ±$OXHHOODVLMDLWVHH\KWL|QSDOMRQSXX YHQQHWWXMHQOHLPLNRLGHQKDMDNDDGRWSlLQ WDNl\WWlYLlWHKWDLWDVHNlDVLDNDVWHKWDLWD YDVWRLQ NXLQ NHVlQ PLNlRQKHOSRWWDQXWO|\WlPllQ V\|NV\YLUWDXVWHQ DLKHXWWD Puunostajiemme WRLPLWXVRVRLWWHLWDP\UVN\WXKR PLVVD WRWDDOLWXKRLVVD <KWH SXLOOH/HLPLNRLGHQNRUMXXMlU puhelimet QlLVHPSLlNLQWXKRDOXHLWDWR MHVW\VWl MRXGXWDDQ WlOODLVLVVD alkoivat NLROLQ\WNLQPRQLQSDLNRLQ WLODQWHLVVDPXRNNDDPDDQMRW soida heti. ± 3XXQRVWDMLHPPH SXKHOL WD P\UVN\SXLOOH VDDGDDQ WLODD PHWDONRLYDWVRLGDKHWL6XXQWDVLPPHUH NRUMXXNLLQWL|LKLQ1LHPLQHQNHUWRR VXUVVHMD HQQHQ NDLNNHD PHWVlSDOYHOXDVL ±0\UVN\WXKRYDNXXWXVNRUYDDPHWVlQ DNNDLGHPPHSDOYHOHPLVHHQMDOHLPLNRLKLQ RPLVWDMDQ DUYRQPHQHW\NVHQ $XWDPPH MRLVVDRQKHUNLPPLQSLODDQWXYLDSXXODMHMD PHWVlRPLVWDMLDP\|VYDKLQNRLOPRLWXVWHQ NXWHQWXNNLSXXWDMDNXXVLNXLWXSXXWDNHUWRR WHRVVDVHNlDLNDQDDQXXGHQSXXVXNXSRO 7HUR1LHPLQHQMRNDYDVWDDSXXQRVWRVWD YHQSHUXVWDPLVHVVDWXKRNRKWHLVLLQ 4 1.2012 } UPM Silvestan henkilöstövähennykset eivät vaikuta metsänomistajille tarjottaviin metsänhoitotöihin. UPM Silvesta ilmoitti aiemmin talvella vähentävänsä henkilöstöään 69 henkilöllä toiminnan tehostamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. UPM Silvestan palveluksessa on edelleen 132 metsuria ja 15 toimihenkilöä. Yhtiön tavoitteena on laajentaa yrittäjäverkostoaan ja edelleenkouluttaa omaa henkilöstöään voidakseen palvella asiakkaitaan jatkossa entistäkin paremmin. Laki- ja asiantuntijapalvelut nyt Metsämaailmassa } UPM Metsämaailmasta löytyy nyt tietoa UPM:n laki- ja asiantuntijapalveluista: metsätilan sukupolvenvaihdoksesta, metsäveroilmoituksen täyttöpalvelusta ja UPM Yhteismetsistä. Metsämaailma.fi – Metsäpalvelut   LYHYESTI UPM Mitä tarkoittaa biomassa? Se ja moni muu metsäinen sana löytyy UPM:n Metsämaailma-verkkopalvelusta, jossa on kattava metsäsanasto. www.metsämaailma.fi – Metsätieto – Metsäkirjasto  ? Tuoreet metsäuutiset ja puukauppatiedot löytyvät UPM Metsämaailmasta. www.metsämaailma.fi   www.metsämaailma.fi NYT ON AIKA ... Tilaa uudet Bonvesta-uutiskirjeet. UPM:n bonvesta.fi-palvelussa voi nyt tilata uusista rantatonteista kertovan Rantavahtiuutiskirjeen tai metsätiloista kertovan Metsänvartija-uutiskirjeen.  www.bonvesta.fi tarkistaa, onko puusto kärsinyt lumituhoista ja miten hyvin taimikot ovat selvinneet talvesta. H HOVLQJLQGHVLJQSllNDXSXQNLYXRGHQ NRKWDDPLVSDLNNDQD WRLPLYD SDYLO MRQNL YDOPLVWXX HQVL WRXNRNXXVVD 'HVLJQPXVHRQ MD 5DNHQQXVWDLWHHQ PX VHRQ YlOLVHOOH WRQWLOOH QRXVHYD SDYLOMRQ NLWHKGllQNHVWlYlQNHKLW\NVHQPXNDLVLV WDMDNLHUUlWHWWlYLVWlSXXWXRWWHLVWDMDNRP SRVLLWHLVWD 3DYLOMRQJLQUDNHQQXVPDWHULDDOHLQDNl\ WHWllQ 830 7LPEHULQ WXRWWHLWD XXGHQ 830/LYLQJLQSXXMDORVWHLWD8303UR)LQ LQQRYDWLLYLVLDNRPSRVLLWWHMDMD8309DQH ULQXXWXXWWDPXRWRLOWDYDD*UDGDYDQHULD 8303DSHULOODRQP\|VYLUHLOOlKDQNNHLWD GHVLJQSllNDXSXQNLYXRGHQ\PSlULOOl ± 830OOH \KWHLVW\| :'&KDQNNHHV VDRQSDOMRQHQHPPlQNXLQVSRQVRURLQWLD ±VHRQVWUDWHJLQHQKDQNH%LRIRUHDMDWWH OXQSHUXVWDRQUDMRMDULNNRYDSHULQWHLVHQMD XXGHQOXRYD\KGLVWlPLQHQLQQRYDWLLYLVHV WLMDNHVWlYlVWL830QEUlQGLMRKWDMD(OL VD1LOVVRQVDQRR Jussi Pesosesta Euroopan paperiteollisuuden liiton puheenjohtaja } Euroopan paperi- ja selluteollisuusliitto (CEPI) on nimittänyt UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen uudeksi puheenjohtajakseen. Pesonen aloitti tehtävässä tämän vuoden alussa. CEPI on Brysselissä toimiva, voittoa tavoittelematon eurooppalainen järjestö, jonka 19 jäsenmaata edustavat neljäsosaa koko maailman sellu- ja paperituotannosta. Puheenjohtajaksi nimitetty Pesonen sanoo EU:n tarvitsevan kilpailukykyistä metsäteollisuutta, jotta hiilidioksidipäästöille asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Hän muistuttaa metsäteollisuuden olevan tärkein bioenergian ja uusiutuvien puupohjaisten biotuotteiden tuottaja Euroopassa. UPM AALTO-YLIOPISTON PUUSTUDIO TEKSTI NINA COLLIANDER-NYMAN LUOVAN DESIGNIN PAVILJONKI World Design Capital Helsinki 2012 -teemavuoden paviljonki on mainio esimerkki puupohjaisten materiaalien luovasta hyödyntämistä. Metsävisa järjestetään 31. kerran Metsävisa eli 6XRPHQ0HWVl\KGLVW\NVHQ VHNl%LRORJLDQMDPDDQWLHWHHQRSHWWDMLHQ OLLWRQMlUMHVWlPlYDOWDNXQQDOOLQHQPHWVl WLHWRNLOSDLOX \OlNRXOXODLVLOOH MlUMHVWHWllQ WlQlNHYllQlMRNHUUDQ 9LVDWHKWlYlW NlVLWWHOHYlW PHWVlELRORJL DDPHWVlWDORXWWDPHWVlWHROOLVXXWWDMD\P SlULVW|DVLRLWD.LOSDLOXXQYRLYDWRVDOOLVWXD NDLNNLYXRVLOXRNNLHQ–RSSLODDW 0HWVlYLVDQ DONXHUlW SLGHWWLLQ KHOPL NXXVVDMDYDOWDNXQQDOOLQHQORSSXNLOSDLOX RQWRXNRNXXVVD830NXXOXX0HWVlYLVDQ NXPPHLKLQMDWXNHHYLVDDRPLHQNXPPL NRXOXMHQVDNDXWWD 830OOlRQ0HWVlYLVlNXPPLNRX OXD www.metsavisa.fi Jussi Pesonen on ollut UPM:n toimitusjohtaja vuodesta 2004. 1.2012 5 D L R Ä V S G O K S K KUUKKELI VIIHTYY LYHYESTI SUVI ELO Oletko jo käynyt lukemassa UPM:n blogeja? UPM-aiheisia blogeja löytyy osoitteesta www.upm. fi–media–UPM blogi. Metsäaiheisia blogeja voi lukea osoitteessa www.metsämaailma.fi–Ajankohtaista. Miten suojella eteläisessä6XRPHVVDOD MDQ RVDOOLVWXMDMRXNRQ UDNHQWDYD \KWHLV M ML MLD MRQND UHYLLUL RQ XVHDQ QHOL|NLORPHW W\|MDPHWVlQNlVLWWHO\RKMHNXXNNHOLDOXHHQ ULQ ODDMXLQHQ MD \KWHQlLVHQ PHWVlSHLWWHHQ PHWVlWDORXWHHQ UL YYDDWLYD".XXNNHOLPHWVlOXRQQRQVXRMHOXQ PRQLSXROLVWDMDQDKDQNHO|\VLYDVWDXNVLD 88 KUUKKELIMETSÄÄ SUOJELLAAN P N\ N\V\P\NVHHQ .XXNNHOLKDQNNHHQ DLNDQD Nl\QQLVW\L 5DWNDLVXO|\W\LUHYLLULQ\WLPHQVXRMHOXV 0(762RKMHOPDQ VXRMHOXSURVHVVL \K WDMD\WLPHQXONRSXROHOODKDUMRLWHWWDYDVWD WHHQVlKHKWDDULOOD1lLQVXRMHOODDQ WD NNHKLWW\YlVWl PHWVlWDORXGHVWD 7lKlQ VL YDSDDHKWRLVLQ NHLQRLQ HULOOLVWl NXXN VlOW\YLlPHWVlWDORXGHQWRLPLDRYDWPXXQ NHOLPHWVll 6XRMHOXQ MD PHWVlWDORXGHQ PXDVVD PHWVlQNlVLWWHO\PHQHWHOPLHQ PR NHLQRMHQ \KGLVWHOPl DXWWDD P\|V PRQL QLSXROLVWDPLQHQ MDWNXYDVWL HQ PXLGHQ PHWVlODMLHQ VHOYL\W\ SXXVWRLVLQD VlLO\WHWWlYlW YH Ratkaisu löytyi PLVWl VLVW|MHQ MD VRLGHQ VXRMDY\| .XXNNHOLKDQNNHHVVDROLPXND metsätalouden K\NNHHW NXXVLDOLNDVYRNVHQ QD ODDMD \KWHLVW\|YHUNRVWR PHW toimista. MD WDYDOOLVWD ODDMHPSLHQ ULLV Vl MD \PSlULVW|YLUDQRPDLVHW WDWLKHLNN|MHQ VllVWlPLQHQ VXXULVWD PHWVlQRPLVWDMLVWD 0HW NRUSLHQSDODXWWDPLQHQOXRQQRQWLODDQVHNl VlKDOOLWXV7RUQDWRUMD830PHWVlQRPLV NXXVHQ VXRVLPLQHQ .DNVLYXRWLVHQ KDQN WDMDMlUMHVW|W 6XRPHQ 5LLVWDNHVNXV VHNl NHHQNHVNHLVLPSLlVDDYXWXNVLDROLYDWODD OXRQQRQVXRMHOXMDOLQWXKDUUDVWXVMlUMHVW|W } UPM haluaa panostaa turvallisuuteen, ja jakaa kaikille pystykaupan tehneille puukauppa-asiakkailleen kaupanteon yhteydessä turvaliivin. Turvallisuusohje työmaalla vieraileville tulostetaan myös aina puukauppasopimuksen liitteeksi. UPM perustaa osaamiskeskuksen Uruguayhin UPM KARI SANTALA/SKOY } UPM vahvistaa eukalyptuskuidun tutkimusta ja perustaa uuden osaamiskeskuksen Fray Bentosin sellutehtaalle Uruguayhin. Osaamiskeskus on osa UPM:n kansainvälistä tutkimus- ja kehitysverkostoa, jossa työskentelee noin 300 ammattilaista viidessä tutkimuskeskuksessa eri puolilla maailmaa. Uruguayn osaamiskeskus tutkii eukalyptuspuulajeja ja niiden vaikutusta sellun lopputuotteiden ominaisuuksiin. 1.2012 TEKSTI PÄIVI MÄKI HYVIN TALOUSMETSISSÄ H TTurvaliivejä j puukauppaasiakkaille 6 Be Besök skogsvärld.fi M Metsämaailma.fi-sivuston ru ruotsinkielinen versio löytyy osoitteesta www.skogsvärld.fi. Kuukkeli (Perisoreus infaustus).  www.metsämaailma.fi Miten teen hyvän halkopinon? UPM Tiesitk Suome ö, että UPM :llä on ssa 2 ja 9 ve 5 tuotantola it sivoim alaitos osta ta. METSÄVINKKI UPM:n uusia puunostajia Mika Järri, Kokemäki; Heli Kangasniemi, Pori; Petri Miettinen, Leppävirta; Seppo Sorjamaa, Rääkkylä; Jussi Vuorenpää, Rauma. UPM PANOSTAA FIBRILLISELLULOOSAAN UPM on aloittanut ¿EULOOLVHOOXORRVDQ HVLNDXSDOOLVHQ YDOPLVWXNVHQMDNHKLWWll ¿EULOOLVHOOXORRVDQXXVLDVRYHOOXNVLD\K GHVVl WHROOLVXXVNXPSSDQHLGHQ NDQVVD 7DYRLWWHHQDRQOXRGDHGHOO\W\NVHW¿EULO OLVHOOXORRVDQWHROOLVHQPLWWDNDDYDQWXR WDQQROOH ±)LEULOOLVHOOXORRVDRQRVD830QXX GLVWXPLVWDMD%LRIRUHVWUDWHJLDD.HVNL W\PPHQ\W¿EULOOLVHOOXORRVDQNDXSDOOLV WDPLVHHQMDDOXNVLHULW\LVHVWLSDSHULMD SDNNDXVPDWHULDDOHLVVD VHNl EHWRQL MD PDDOLWHROOLVXXGHVVD Nl\WHWWlYLHQ WXRW WHLGHQNHKLWWlPLVHHQVDQRRMRKWDMD(VD /DXULQVLOWD )LEULOOLVHOOXORRVDWXRSHULQWHLVLLQPD WHULDDOHLKLQXXVLDRPLQDLVXXNVLDMDPXR WRLOXPDKGROOLVXXNVLD830RQNHKLWWl Q\W¿EULOOLVHOOXORRVDDWXWNLMDQYRLPLQ 6XRPHQ 1DQRVHOOXORRVDNHVNXNVHVVD \KWHLVW\|VVl977Q MD$DOWR\OLRSLVWRQ NDQVVD UPM myy RFID-liiketoiminnan SMARTRAC:lle UPM myy 5),'OLLNHWRLPLQWDQVD 60$575$&OOHMDRVWDDSURVHQWLQ RVXXGHQ60$575$&VWD60$575$& RQ \NVL PDDLOPDQ MRKWDYLVWD SDVVHLVVD OXRWWRNRUWHLVVDMDMXONLVHQOLLNHQWHHQOL SXLVVD Nl\WHWWlYLHQ 5),'HWlWXQQLVWHL Polttopuiden lämpöarvo paranee, kun puu saadaan mahdollisimman kuivaksi. Kuivumisnopeuteen vaikuttavat puulaji, polttopuun koko ja kuivumisolosuhteet. Parasta kuivatusaikaa ovat kesää edeltävät kuukaudet, kun ilmankosteus on alhainen. Polttopuut tulisi saada pinoon ennen syyssateiden alkua heinä-elokuun vaihteessa. Polttopuut kuivuvat aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa nopeasti. Tärkeää on suojata pino sekä taivaalta että maasta tulevalta vedeltä ja huolehtia ilmankierrosta. Pino tulee nostaa aluspuilla kymmenen senttimetrin korkeuteen maasta, jotta ilma pääsee kiertämään myös pinon alla. Halkopinon päädyn voi tukea pystypuilla tai latomalla reunimmaiset puut huolellisesti ristikon muotoon. Halot ladotaan halkaistu puoli ylöspäin. Perinteisesti mottimetsässä päällimmäisen kerroksen puut ladottiin tuohi tai kaarna ylöspäin, jolloin kuori suojasi halkoja sadevedeltä. Halkopinolle kannattaa rakentaa katos tai kattaa pino vedenpitävällä materiaalilla, ei kuitenkaan liian tiiviisti muovilla, jotta ilma pääsee kiertämään eivätkä puut homehdu. Liiterissä halot pysyvät kosteudelta suojassa. Sinnekään halkoja ei tule latoa liian tiukkaan, jotta ilmankierto säilyisi hyvänä. GHQYDOPLVWDMLVWD ± 830 RQ YXRVLHQ DMDQ NHKLWWlQ\W 5),'OLLNHWRLPLQWDD MRND RQ QRXVVXW SLHQHVWl\ULW\NVHVWlDODQVDPDUNNLQDMRK WDMDNVL <KGLVWlPlOOl WlPl RVDDPLQHQ \KWL||Q MROOD RQ DODQ ODDMLQ 5),'WXR WHYDOLNRLPD DQQDPPH OLLNHWRLPLQQDOOH PDKGROOLVXXGHQ MDWNDD PHQHVW\NVHNlV WlNDVYXDVDQRR-XVVL9DQKDQHQ830 7HNQLVHW PDWHULDDOLW OLLNHWRLPLQWDU\K PlQMRKWDMD TEKSTI PÄIVI MÄKI 25&9 ISMO PEKKARINEN/SKOY I F D. 1.2012 7 TEKSTI NILLA HIETAMÄKI KUVAT TOMMI ANTTONEN JA BLOM KARTTA OY YHTEI ESIMERKKI YHTEISMETSÄSTÄ Osakas osakaskiinteistö Mikko Uusi-Mäntylä RN:o* 3:4 300 Bertta Metsäranta RN:o 3:3 240 Antti Mattila RN:o 7:12 120 Liisa Turtia RN:o 9:2 120 Vaahterikko RN:o 9:4 100 Anja Kuusela RN:o 22:5 65 Timo Pulkkila RN:o 16:30 55 Pekka yhteismetsäosuus 1000 *RN:o = rekisterinumero 8 1.2012 Yhteismetsä on siihen liittyneille kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. Yhteismetsään liittyneet osakkkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. He saavat yhteismetsästä tuottoa oman yhteismetsäosuutensa mukaisen määrän. Kuvassa katkoviivalla merkityt alueet ovat aiemmin kuuluneet eri omistajille, mutta ne muodostavat nyt yhteismetsän, jota hoidetaan ja hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena. Yhteismetsien kiinteistöjen ei tarvitse olla rajanaapureita. S Kortelaisen perhe ratkaisi metsänomistuksensa perustamalla yhteismetsän. Yhteismetsän osakkaita ovat perheen vanhemmat Eero ja Marjatta ja aikuiset lapset Markus, Samuli ja Emilia. Yhteismetsän perustamisessa perheellä oli apuna UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. tarjoaa toimivan ratkaisun Kortelaisten metsänomistukseen K RUWHODLVHQSHUKHHQ.HLWHOHHOOlVLMDLWVHYDW PHWVlWRYDWDONXMDDQLVl(HURQVXYXQPHW VLl(HURMD0DUMDWWDRYDWRPLVWDQHHWPHW VlWOXYXQSXROLYlOLVWl+HLGlQNROPHODV WDDQRYDWSLHQHVWlSLWlHQROOHHWPXNDQDPHWVl W|LVVl ±7DLPLDRQWXOOXWLVWXWHWXNVL0DUNXV.RU WHODLQHQK\P\LOHH ± 5DLYDXVVDKDNLQ RQ WXWWX YlOLQH 6DPXOL .RUWHODLQHQVlHVWll METSÄSTÄ VASTAPAINOA KAUPUNKILAISELÄMÄLLE 6HNl6DPXOLHWWl0DUNXVRYDW\KWlPLHOWlVLLWl HWWlPDDVHXGXOODPHWVlQOlKHOOlNDVYDPLQHQRQ DQWDQXWK\YLlHYlLWlHOlPllQ ±(LYlWQHPHWVlW\|WDLQDSHONlVWllQKDXVNRMD ROHROOHHWPXWWDPLWlHQHPPlQLNllWXOHHVLWl PXNDYDPPDOWDOlKHLQHQVXKGHPHWVllQWXQWXX (HURMD0DUMDWWDDVXYDWHGHOOHHQ.HLWHOHHOOl OlKHOOlSHUKHHQPHWVLlPXWWD0DUNXVDVXXQ\ N\llQ-\YlVN\OlVVl6DPXOL.XRSLRVVDMDKHL GlQVLVDUHQVD(PLOLD+HOVLQJLVVl(PLOLDW\|V NHQWHOHH P\\QWLDODOOD 6DPXOL DVLDQWXQWLMDQD WLHWROLLNHQQHDODOOD MD 0DUNXV RQ WHRUHHWWLVHQ \GLQI\VLLNDQWXWNLMD ±0HWVlVVlROHPLQHQMDPHWVlW|LGHQWHNHPL QHQRQK\YllYDVWDSDLQRDPXXOOHNDXSXQNLODL VHOOHHOlPlOOH6DPXOLWRWHDD 6DPXOLRQYLHQ\WP\|VNRXOXLNlLVLlODSVLDDQ PHWVllQ ± 0XPPRQNLQ YHOYROOLVXXNVLLQ NXXOXX SH UHKG\WWll ODSVHQODSVLD PHWVlDVLRLKLQ 2PLVWD NLQODSVLVWDRQWXOOXWW\|WHOLlLWlNXQRYDWODSVHV WDOlKWLHQWRWWXQHHWPHWVlW|LKLQ0DUMDWWD.RUWH ODLQHQVDQRRK\P\LOOHQ KOKO PERHE TASAPUOLISESTI MUKANA <KWHLVPHWVlQSHUXVWDPLQHQOlKWLVLLWlNXQLVl (HURROLPLHWWLQ\WMRSLGHPSllQHWWlKDOXDLVLSL WllP\|VNROPHODVWDDQPXNDQDPHWVlWLODQDVL RLVVD$VLDVWD SXKXWWLLQ SHUKHHQ 830\KWH\V KHQNLO|QSXXQRVWDMD-DUL/DSSDODLVHQNDQVVD Kortelaiset tyytyväisinä yhteismetsän perustamispapereiden laatimisen jälkeen. Tytär Emilia ei päässyt paikalle. 1.2012 9 Kortelaisen pojat Markus ja Samuli sekä vanhemmat Marjatta ja Eero käyvät yhteismetsäasioita läpi UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvilan johdolla. MRND HKGRWWL HWWl SHUKH NHVNXVWHOLVL PHWVlQ RPLVWXVMlUMHVWHO\LVWl8300HWVlOLLNHWRLPLQQDQ ODNLSDOYHOXSllOOLNN|+HLNNL.DOYLODQNDQVVD ±,WVHOOHDONRLWXOODLNllMDKDOXVLQHWWlPHW VlQRPLVWXNVHQMDWNXPLQHQSHUKHHVVlRQWXUYDW WXRPDQDHOLQDLNDQDQLHLNlYDVWDVLWWHQNXQPL QXVWDDLNDMlWWll(HURNHUWRR ±<KWHLVPHWVlWXQWXLK\YlOWlUDWNDLVXOWDNRV NDVLOOlWDYDOODVDLPPHNDLNNLSHUKHHQMlVHQHWWD VDSXROLVHVWLPXNDDQRPLVWDPDDQPHWVll0\|V SllW|NVHQWHNRWRLPLLK\YLQWlVVlRPLVWXVPXR GRVVD(HURSHUXVWHOHH YHTEISMETSÄSSÄ ON SELKEÄT PELISÄÄNNÖT 8300HWVlOLLNHWRLPLQQDQODNLSDOYHOXSllOOLNN| .DOYLODNHUWRRHWWlPHWVlQRPLVWXVMlUMHVWHO\Ml WHKGHVVllQKlQOlKWHHHWVLPllQNXKXQNLQWLODQ WHHVHHQSDUKDLWHQVRSLYDDUDWNDLVXD ±<KWHLVPHWVlROLMXXUL.RUWHODLVHQSHUKHHOOH HULWWlLQWRLPLYDRPLVWXVPXRWR<KWHLVPHWVlRQ K\YlNRQVHSWLNHVNLPllUlLVWlLVRPSLHQSHUKH PHWVLHQ\KWHLVRPLVWXNVHQKDOOLQQRLQWLLQ ± <KWHLVPHWVlQ YDKYXXWHQD RQ HVLPHUNLN VL VH HWWl \KWHLVPHWVlRVXXNVLD YRLGDDQ OXR YXWWDD SHUKHSLLULVVl WDL MDNDD SHULQQ|QMDRVVD LOPDQ HWWl PHWVlDOXHHW SLUVWRXWXLVLYDW 0\|V \KWHLVPHWVlODLQWLOLQWDUNDVWXVWDNRVNHYDWS\Nl OlWPXXWWXLYDWYXRGHQDOXVVDP\|QWHLVHV WLKDOOLQQRLQWLNXOXMDNHYHQWlYlVWL-RV\KWHLV PHWVlQYXRWXLQHQOLLNHYDLKWRHL\OLWl HXURD\KWHLVPHWVlOOHHLWDUYLWDHULOOLVWlWLOLQWDU 10 1.2012 Yhteismetsä on hyvä konsepti keskimääräistä isompien perhemetsien yhteisomistuksen hallinnointiin. NDVWDMDD.DOYLODWRWHDD ±<KWHLVPHWVlVVlRQHWXQDP\|VHWWlVHWRL PLL\KWHLVPHWVlODLQMDRPDQRKMHVllQQ|QWLHW W\MHQ VHONHLGHQ SHOLVllQW|MHQ PXNDDQ .RNR SHUKHVDDGDDQPXNDDQRPLVWDPDDQPHWVllMD SllW|NVHQWHNR PHWVllQ OLLWW\YLVVl DVLRLVVD RQ QLVWXXKlQMDWNDD +HLNNL.DOYLODKRLWL.RUWHODLVLOOH\KWHLVPHW VlQSHUXVWDPLVHHQOLLWW\YlWMlUMHVWHO\W 830QSLWNlDLNDLVLQDPHWVlSDOYHOXDVLDNNDL QD .RUWHODLVHW K\|G\QWlYlW \KWL|Q WDUMRDPLD PHWVlSDOYHOXLWDPXWWDWHNHYlWLWVHP\|VSDOMRQ PHWVlQRPLVWXNVHHQOLLWW\YLlSDSHULW|LWlMDPHW VlQKRLWRW|LWl.RUWHODLVWHQ\KWHLVPHWVlQKDOOLQ QRLQWLKRLWXXMDWNRVVDNLQRPLQYRLPLQVLOOllL WL0DUMDWWDRQURROLWHWWX\KWHLVPHWVlQWRLPLWVL MDNVL .RUWHODLVWHQPHWVlRQQRUPDDOLDVXRPDODLV WDWDORXVPHWVllMRWDRQS\ULWW\KRLWDPDDQSLW NlMlQWHLVHVWLPHWVlQKRLWRW\|WDMDOODDQWHKGHQ ±,KDQNDLNNHDHLVLOWLS\VW\HQQDNRLPDDQHVL PHUNLNVLP\UVN\Ml2QQHNVLPHROHPPHVHOYLQ QHHWYLLPHDLNDLVLVWDP\UVN\LVWlYlKlOOl7DSD QLQMD+DQQXQP\UVN\LVVlNLQNDDWXLYDLQPXX WDPDSLKDSXX.RUWHODLVHWNHUWRYDWƔ MIKÄ ON YHTEISMETSÄ? Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi. UPM YHTEISMETSÄT Kenelle yhteismetsä sopii? Yhteismetsä sopii metsänomistajalle, joka on kiinnostunut metsäsuunnitelmaan perustuvasta metsien hoidosta ja käytöstä sekä vaivattomasta metsänomistamisesta, jossa päätöksenteko on tehokasta ja tuloa tulee säännöllisesti. Pohjanmaa Keski-Suomi Mikä on UPM Yhteismetsä? UPM perusti viime vuonna eri puolille Suomea neljä yhteismetsää, joihin halukkaat metsänomistajat voivat liittyä. UPM Yhteismetsien toiminta-alueet ovat Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Itä-Suomi Länsi-Suomi Miksi UPM Yhteismetsään? UPM Yhteismetsät tarjoavat vastuullisen, vaivattoman ja tuottavan tavan n hoitaa metsävarallisuutta. Yhteismetsien avulla voidaan ehkäistä metsätitiilojen pirstoutumista ja muodostaa suurempia metsäkokonaisuuksia, jotka ka a taas luovat hyvät edellytykset metsätalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiselle. UPM Yhteismetsien hoidosta ja hallinnosta vastaa metsäammattilainen. Yhteismetsien saamaa puun myyntituloa jaetaan säännöllisesti osakkaille. Tavoitteena on osakkaita mahdollisim-man hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto ja metsien monikäyttö. Miten liityn UPM Yhteismetsään? Liittyminen käy sopimalla siitä yhteismetsän kanssa. Liittämisen yhteydessä metsäsuunnitelmatiedot saatetaan ajan tasalle. Niiden pohjalta lasketaan metsätilan arvoa vastaava yhteismetsän osuuksien määrä. UPM tarjoaa palvelut liittymisestä sopimiseen, puuston inventointiin ja yhteismetsäosuuksien laskentaan sekä valmistelevat toimet kiinteistötoimitukseen. Jos kiinnostuit UPM Yhteismetsään liittymisestä tai oman yhteismetsän perustamisesta, niin ota yhteyttä: UPM Metsän Laki- ja asiantuntijapalvelut puhelin 0204 16 123 UPM metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. UPM järjestää UPM Yhteismetsän esittelytilaisuuksia maalis-huhtikuussa seuraavilla paikkakunnilla: Tampere ti 20.3. Jyväskylä ke 21.3. Turku to 22.3. Lappeenranta ma 26.3. Helsinki ti 27.3. Kuopio ke 28.3. Seinäjoki to 29.3. Tarkat tiedot tilaisuuksista löytyvät osoitteesta metsämaailma.fi. 1.2012 11 Metsämaailma.fi:n uusi hiililaskuri kertoo metsäsi hiilijalanjäljen. Hiilitasetarkastelu näyttää, kuinka paljon metsätalous ja puutuotteiden valmistus sitoo hiiltä ilmakehästä, ja miten metsänkäsittely vaikuttaa hiilinielun toimintaan. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT ISTOCKPHOTO, UPM M HWVlODVNXULQ KLLOLWDVHWDUNDVWHOX WXRWWDDNDNVLVNHQDDULRWDPHWVl QLHOXQWRLPLQQDVWD (QVLPPlLQHQPDOOLNXYDDKLLOLWDVHWWDNXQ PHWVll NlVLWHOOllQ WDORXGHOOLVHQ RSWLPLQ PXNDLVHVWL 7RLVHVVD QLLQ VDQRWXVVD KLLOL RSWLPDDOLVHVVD PDOOLVVD PHWVlQNlVLWWHO\ WHKGllQPDNVLPRLGHQKLLOHQVLWRXWXPLQHQ SXXVWRRQMDPDDSHUllQNLHUWRDMDQDLNDQD 3\UNLP\VRQSRLVWDDPDKGROOLVLPPDQSDO MRQKLLOLGLRNVLGLDLOPDNHKlVWl .XPPDOOHNLQ VNHQDDULROOH LOPRLWHWDDQ QHWWRQ\N\DUYRNLHUWRDMDQORSSXXQ/LVlN VL ODVNHWDDQ SLWNlQ DLNDYlOLQ NHVNLPll UlLVHW YXRWXLVHW KLLOLYLUUDW KLLOLGLRNVLGLNVL PXXWHWWXLQDWRQQHLQD7lPlNHUWRRNXLQ NDSDOMRQLOPDVWRDOlPPLWWlYllKLLOLGLRN VLGLD VLWRXWXX YXRGHVVD NHVNLPllULQ SXLKLQ PDDSHUllQ MD SXXWXRWWHL VLLQNXQPHWVlNXYLRWDNlVLWHOOllQ HGHOOlNXYDWXLOODWDYRLOOD ± +LLOLODVNXUL WXRWWDD PLHOHQNLLQWRLVLD WDUNDVWHOXPDOOHMDPHWVLHQNl\W|QKLLOLYDL NXWXNVLVWD0DOOHMDHLYRLSLWll\OHLVLQlWR WXXNVLQDYDDQMRNDLQHQPHWVlRQ\NVLO|Q VlMRVVDKLLOHQVLWRXWXPLQHQULLSSXXPXXQ PXDVVD NDVYXSDLNDVWD SXXVWRVWD MD SXXQ ORSXOOLVLVWD Nl\WW|NRKWHLVWD 830Q \P SlULVW|DVLDQWXQWLMD7XRPDV1LHPLNHUWRR METSÄT OVAT HIILINIELU 0HWVLLQVLWRXWXXKLLOWlNRNRDMDQHQHPPlQ NXLQ VLHOWl SRLVWHWDDQ /DVNXUL RWWDD KXR PLRRQNDLNNLPDKGROOLVHWSllVW|WMDQLHOXW 3XXSHUlLVLOOHWXRWWHLOOHNl\WHWllQHOLQNDDUL ODVNHQWDDMRNDKXRPLRLSXXVWRQKDNNXXQ MD WXRWWHHQ YDOPLVWXNVHQ VH NlWXRWHNLHUUlW\NVHQKLL OLSllVW|W/LVlNVLKXR PLRLGDDQ SXXWXRW WHLGHQ SROWRQ NDXWWD SELVITÄ OMAN METSÄSI VIHREÄ HIILIJALANJÄLKI • Vihreät palkit kuvaavat puunkäytön hiilijalanjälkeä vähentävää vaikutusta kuviolla ja hehtaaria kohti. • Musta palkki kertoo keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjäljen vuodessa. 12 1.2012 VIERASKYNÄ ANNA RAKEMAA Pitääkö metsäalalla ehkäistä syrjäytymistä? M WDSDKWXYDQHQHUJLDQWXRWDQQRQKLLOLSllVW|W ±2QWlUNHllWHKGlHURSXXSRKMDLVHQHOLELR JHHQLVHQMDIRVVLLOLVHQKLLOHQYlOLOOH%LRJHHQL QHQKLLOLRQPHWVlWDORXGHVVDMDWHROOLVXXGHVVD NLHUWlYllMDSXLKLQVHNlSXXWXRWWHLVLLQVLWRXWX YDDKLLOWl6XRPHQPHWVLVVlVLWlYRLGDDQSLWll PHWVlWDORXGHOOLVHVWLQHXWUDDOLQDVLOOlNDDGHWXQ SXXQWLODOOHLVWXWHWDDQXXVLSXXHLYlWNlPHWVl YDUDPPHYlKHQH\PSlULVW|DVLDQWXQWLMD1LHPL VDQRR Hiililaskurissa esitetään konkreettisesti, millainen positiivinen vaikutus metsillä on. ± .XQ WDUNDVWHOXXQ RWHWDDQ PXNDDQ SXXQ Nl\WW| QLLQ NRUMXX NXOMHWXV MD SXXWXRWWHLGHQ YDOPLVWXVDLKHXWWDYDWKLLOLGLRNVLGLSllVW|MlIRV VLLOLVLVWD SROWWRDLQHLVWD 7lVWl KXROLPDWWD SXX WXRWHSURVHVVLHLYDDGL\KWlSDOMRQIRVVLLOLVWDKLLO WlNXLQPHWVlV\VWHHPLVLWRRKLLOWl7RLVLQVDQRHQ PHWVlWDORXGHQ\KWHHQODVNHWWXKLLOLWDVHRQ\OHHQ VlLOPDVWRQNDQQDOWDK\Yl1LHPLNXYDLOHH METSÄNOMISTAJAN VIHREÄ JALANJÄLKI +LLOLODVNXULQl\WWllYLVXDDOLVHVWLYLKUHlQlSDON NLQD PHWVllQ VLWRXWXYDQ KLLOHQ YXRVLWDVROOD MD YHUWDD VLWl NHVNLPllUlLVHHQ VXRPDODLVHQ KLLOL MDODQMlONHHQ ± +LLOLODVNXULVVD NXYDWDDQ VHONHlOOl WDYDO ODPHWVLHQPHUNLW\VWlLOPDVWRN\V\P\NVHQNDQ QDOWD6LLQlHVLWHWllQNRQNUHHWWLVHVWLPLOODLQHQ SRVLWLLYLQHQYDLNXWXVPHWVLOOlRQ+LLOLODVNXULQ DYXOODPHWVlQRPLVWDMDYRLWDUNDVWHOODPLWlWD ORXGHOOLVLDYDLNXWXNVLDLOPDVWR\VWlYlOOLV\\GHOOl RQ7XRPDV1LHPLNHUWRRƔ HWVlDODOOD PXLVWHO ODDQWRLVLQDDQNDL KROOD YDQKRMD K\YLl DL NRMD NXQ PHWVlQXXGLV WDPLQHQWHKWLLQNXQQROOD YDNXXVWDOOHWXVWHQ DYXO OD MD N\OLOOl VRVLDDOLQHQ SDNNR SDWLVWL WDLPLNRQ KRLWRRQ6LOORLQROLPHW VlWNXXOHPPDK\YLQKRL GHWWX MD WDLPLNRW NDVYX NXQWRLVLD-RVMROODNXOODPHWVlWHLYlW K\YlVVl NXQQRVVD ROOHHWNDDQ QLLQ QlLWl ´WRWWHOHPDWWRPLD´ YRLWLLQ VHQ WllQ SDNRWWDD KRPPLLQ NDWVHOPXN VHQXKDOODMDYHOYRLWWDPDQD 0DDLOPDRQWRNLPXXWWXQXWQRLVWD DMRLVWDPXWWDYDOLWHWWDYDWRVLDVLDRQ HWWlYDOWDNXQQDQPHWVLHQLQYHQWRLQ QLQPXNDDQPHWVLHQXXGLVWDPLVHVVD RQSDUDQQHWWDYDDNRNRPDDVVD 8XGLVWDPLQHQ RQ N\OOl SllRVLQ WHKW\ PXWWD WDLPLNRLVWD YDMDDW SURVHQWWLDRQPHWVlQKRLGROOLVHOWDWL ODOWDDQ K\YLl WDL W\\G\WWlYLl 1HO MlQQHV WDLPLNRLVWD RQ MR LOPHLVHV WL SXGRQQXW RSWLPDDOLVHQ KRLGRQ MD NDVYDWXNVHQ XONRSXROHOOH 1lPl ´V\UMl\W\QHHWWDLPLNRW´RYDWLVRRQ JHOPDPXWWDQLLGHQOLVlNVLHULW\LVWl KXRPLRWDSLWlLVLPHWVlDODOODNLQNLLQ QLWWll V\UMl\W\PLVHQ HKNlLV\\Q (OL HWWHLW\\G\WWlYLVVlMDK\YLVVlXXGLV WXVDORLVVD HQll P\|KHPPlVVl WDL PLNRQ NDVYDWXVYDLKHHVVD WDSDKWXL VLNDWRD 9DOWDNXQQDQ PHWVLHQ LQYHQWRLQWL ODVWRLVWD YRLPPH NXLWHQNLQ WRGHWD HWWlWDLPLNNRMDKDUYHQQHWDDQVHOYlVWL YlKHPPlQNXLQPLWlQLLWlWXOLVLKDU YHQWDD PHWVlQKRLGROOLVLQ SHUXVWHLQ 2QJHOPDWVLLVMDWNXYDWP\|KHPPLV VlNLQLNlOXRNLVVDMDYDOLWHWWDYDVWLOL VllQW\YlPllUlSXXQWDL PLHQ ´YDUKDLVQXRULVRVWD MD QXRULVRVWD´ Mll LOPDQ DVLDDQNXXOXYDDKRLWRD 7DLPLNRLGHQ V\UMl\ W\PLQHQ MD KRLWDPDWWR PXXVHLYlWHKNlVXRUDDQ MRKGD PHUNLWWlYLLQ VR VLDDOLVLLQ RQJHOPLLQ \K WHLVNXQQDVVDPPH 0HW VlQWXWNLPXVODLWRNVHQ WXWNLMDWRYDWNXLWHQNLQODVNHVNHOOHHW 90, DUYLRLQQLQ SHUXVWHHOOD HW WlPLNlOLWLODQQHMDWNXXQ\N\LVHOOllQ QLLQ YXRGHQ NXOXWWXD DLQHVSXXQ PLWDW Wl\WWlYlQ SXXVWRQ NRNRQDLVWL ODYXXVRQOlKHVYLLVLSURVHQWWLDSLH QHPSLYHUUDWWXQDWLODQWHHVHHQMRVVD WDLPLNRLWD ROLVL YXRQQD DOHWWX KRLWDD PHWVlQKRLWRVXRVLWXVWHQ PX NDLVHVWL +RLWDPDWWRPXXGHQ KLQWDQD RYDW PHQHWHWW\ UDDNDDLQH KDNNXXWXOR MDORVWXVDUYR MD HKNl RLNHDQ LKPLV HOlPlQV\UMl\W\PLVLLQOLLWW\YlWDVLDW NXWHQ PHQHWHW\W WDLPLNRQKRLGRQ MD PXXQPHWVlQKRLGRQW\|WLODLVXXGHW 3DNROOD HL NRVNDDQ ROH VDDWX K\ YllNDVYXDDLNDLVHNVL0HLOOlRQROH PDVVDSLWNlDLNDLVWDWXWNLPXVWLHWRDMD Nl\WlQQ|Q RVDDPLVWD NXVWDQQXVWH KRNNDDVWDMDWRLPLYLVWDPHWVlXXGLV WDPLVNHWMXLVWD7lPlWLHWRSLWllWXR GDPHWVlQRPLVWDMDOOHHVLLQVHONHlQl NDVYDWXVYLHVWLQlNRNRPHWVlQNDVYX DMDOOH7lVVlPHWVlDODOODRQHGHOOHHQ SDUDQQHWWDYDD 6\UMl\W\PLVHQ HK NlLVHPLVHNVLPHLGlQDPPDWWLODLVWHQ WHKWlYlQl RQ NXYDWD VHONHlVWL PHW VlQRPLVWDMLOOHPLWlRQJHOPLDMDWD ORXGHOOLVLD PHQHW\NVLl VHXUDD KXR QRVWDPHWVlQXXGLVWDPLVHVWDMDKRLWD PDWWRPLVWDWDLPLNRLVWD ANNA RAKEMAA ON SUOMEN METSÄKESKUKSEN METSÄJOHTAJA 1.2012 13 metsänhenkilöt Mäntyharjulla työskentelevää Anna Apajasaarta kuvattiin puunostajan työstä kertovaan, nuorille suunnattuun ammattiesittelyvideoon. Video löytyy osoitteesta: kunkoululoppuu.fi–Ammattiin. ”PARASTA PUUNOSTAJAN TYÖSSÄ UPM Metsällä on viime vuosina aloittanut monta uutta puunostajaa. Metsän henki jututti kahta viime vuonna työnsä aloittanutta tuoretta puunostajaa, Perttu Moilasta Mikkelistä ja Anna Apajasaarta Mäntyharjulta. TEKSTI NILLA HIETAMÄKI KUVAT TEEMU GRANSTRÖM U 30ROL3HUWWX0RLODVHOOHMRHQQHVWllQWXWWXWDOR VLOOl3HUWWXVXRULWWLDLNDQDDQRSLVNHOXLKLQOLLWW\YlW KDUMRLWWHOXW830OOl ±6DLQVLOORLQK\YlQNXYDQ\KWL|VWl.XQKXRPDVLQ HWWl830KDNHHSXXQRVWDMDD0LNNHOLLQPLHOHQNLLQWRQL KHUlVLNRVNDDMDWWHOLQHWWlYRLVLQVDDGDXXVLDNRNHPXN VLD MD KDDVWHLWD YDLKWDPDOOD W\|QDQWDMDD LOPDQ HWWl SL WlLVLPXXWWDDWRLVHOOHSDLNNDNXQQDOOHPHWVlDODOODDLHP PLQWRLVHQW\|DQWDMDQSDOYHOXNVHVVDW\|VNHQQHOO\W3HUW WXNHUWRR $QQD$SDMDVDDUHOOH830RQHQVLPPlLQHQYDNLWXL QHQ W\|SDLNND 0HWVlWDORXVLQVLQ||ULNVL YLLPH NHYllQl YDOPLVWXQXWWD$QQDDKRXNXWWLVHNlW\|QNXYDHWWl830 W\|QDQWDMDQD 3HUWWXMD$QQDNHUWRYDWNXPSLNLQYLLKW\YlQVlSXXQRV WDMDQW\|VVlHULWWlLQK\YLQ ± 7\| RQ YDLKWHOHYDD MD KDDVWHHOOLVWD 7DSDDQ SDO MRQXXVLDLKPLVLlMDYDVWDSDLQRQDWRLPLVWRW\|OOHSllVHQ P\|VPHWVllQUDLWWLLVHHQXONRLOPDDQ3HUWWXNHUWRR ±.RVNDDQHLROHNDKWDVDPDQODLVWDSlLYllMRNDSlL YlWXOHHHWHHQXXVLDDVLRLWD3llVHQOLLNNXPDDQOXRQQRV 14 1.2012 VDMDWDSDDQHULODLVLDLKPLVLlPLNlRQPLHOHVWlQLPXND YDD$QQDVlHVWll 830QSXXQRVWDMLHQWRLPHQNXYDDQNXXOXXSXXQKDQNLQ WD830QRPLOOHMDDVLDNDVWHKWDLOOHVHNlPHWVlSDOYHOXLGHQ ±HVLPHUNLNVLPHWVlQXXGLVWDPLQHQMDWDLPLNRQKRLWR±WDU MRDPLQHQP\\PLQHQMDMlUMHVWlPLQHQPHWVlQRPLVWDMLOOH 7\\SLOOLQHQW\|YLLNNRVLVlOWllPHWVlWLODNl\QWHMlDVLD NDVNRQWDNWRLQWLDSXXNDXSDQWHNRDMDPHWVlSDOYHOXLGHQ PDUNNLQRLQWLDMDP\\QWLl OIKEA-AIKAINEN METSÄNHOITO KANNATTAA 3HUWWXVDQRRHWWlWDYRLWWHHQDRQVDDGDVllQQ|OOLV\\WWlMD MDWNXYXXWWDSXXNDXSSDDQVHNlPHWVlQKRLWRW|LKLQWDORX GHQHSlYDUPRLQDNLQDLNRLQD ±(WHQNLQKDUYHQQXVKDNNXXWWXOLVLWHKGlDMDOODDQPHW VlQSDUKDDQNDVYXQWXUYDDPLVHNVL2LNHDQODLQHQMDQR SHD PHWVlQXXGLVWDPLQHQ VHNl WDLPLNRQKRLWR RYDW HULW WlLQWXRWWDYLDVLMRLWXNVLDWXOHYDDQ3HUWWXNRURVWDD ±(WHOl6DYRRQPHWVlPDDNXQWDMRVVDPHWVlOOlRQRO OXWMDRQHGHOOHHQYDKYDPHUNLW\V0HWVlDVLDWRYDWWXOOHHW WXWXLNVLPRQHOOHPHWVlQRPLVWDMDOOHXVHLGHQYXRVLHQDMDO KAIKKIEN UPM:N PUUNOSTAJIEN YHTEYSTIEDOT NIMELLÄ JA PAIKKAKUNNALLA HAKIEN LÖYTYVÄT OSOITTEESTA METSÄMAAILMA.FI. WDPLNlRQMRKWDQXWVLLKHQHWWlLODKGXWWDYDQPRQLPHW VlQRPLVWDMDKRLWDDRPDDPHWVlRPDLVXXWWDDQVllQQ|OOL VHVWLMDVXXQQLWHOPDOOLVHVWL2PLLQDVLDNNDLVLLQLNXXOXX WLODOODDVXYLHQPHWVlQRPLVWDMLHQOLVlNVLP\|VMRQNLQYHU UDQNDXSXQNLODLVPHWVlQRPLVWDMLD3HUWWXNHUWRR UPM ON TYYTYVÄINEN ASIAKAS” Oikeanlainen ja nopea metsänuudistaminen sekä taimikonhoito ovat erittäin tuottavia sijoituksia tulevaan. 0ROHPSLHQ PLHOHVWl W\|Q SDUDVWD DQWLD RYDW MXXUL DVLDNNDDW ±7\|QLWDYRLWWHHQDRQRQQLVWXQXW\KWHLVW\|PHWVlDVL RLVVDPHWVlQRPLVWDMDQNDQVVD3DUDVWDW\|VVlQLRQW\\ W\YlLQHQPHWVlQRPLVWDMDMRQNDNDQVVDDORLWHWWX\KWHLV W\|MDWNXXYXRGHVWDWRLVHHQ3HUWWXNLWH\WWll ±$VLDNNDDWRYDWPXNDYLDMDRYDWRWWDQHHWPLQXW\VWl YlOOLVHVWLYDVWDDQYDLNNDXVHLQLNlHURRQNLQLVRKNR$Q QDK\P\LOHH 0RQHWDVLDNNDDWRYDWROOHHWLORLVHVWL\OOlWW\QHLWlNXQ XXVLSXXQRVWDMDNRQWDNWLRQROOXWQXRULQDLQHQ$QQDHL ROHDLHPPLQYDUVLQPLHKLVHOOlPHWVlDODOODHQllPLNllQ KDUYLQDLVXXVVLOOlPHWVlDODQDLVLVWXX830QNLQXXVLV WDSXXQRVWDMLVWDNROPDQQHVRQQDLVLDƔ – Työssäni on parasta monipuolisuus ja vaihtelevuus. Koskaan ei ole kahta samanlaista päivää, UPM:n puunostajana Mikkelissä työskentelevä Perttu Moilanen kertoo. 1.2012 15 metsäluonto & ympäristö Luonnonhoitoa alkuperäisasukkaan silmin UPM MUKANA RUPILISKO-HA Metsissä elää luonnon monimuotoisuutta kuvaavia avainlajeja, joiden pohjalta voidaan päätellä alueen monimuotoisuuden tilaa. Rupilisko (Triturus cristatus) on tällainen avainlaji. Joensuulainen rupiliskokoiras kutuasussaan. Y NVL 0(762\KWHLVWRLPLQWDYHUNRVWR RQ UDNHQWXQXWMXXULUXSLOLVNRQYDUDDQ830 HGLVWllDNWLLYLVHVWLPHWVlOXRQQRQPRQL PXRWRLVXXWWD0(762KDQNNHHQNDXWWD 5XSLOLVNR NXXOXX VDODPDQWHUHLGHQ KHLPRRQ MD VDPPDNNRHOlLQWHQ OXRNNDDQ 6DPPDNNR HOlLPLlWXQQHWDDQWlOOlKHWNHOOlODMLD±MR ND NROPDV QLLVWl RQ OXRNLWHOWX XKDQDODLVHNVL 6\\QlVDPPDNNRHOlLQWHQNHKQRRQWLODQWHHVHHQ RYDWPXXWRNVHWHOLQ\PSlULVW|LVVlMDLOPDVWRVVD 6XRPDODLVLVWDVDPPDNNRHOlLPLVWlKXRQRLP PDVVDDVHPDVVDRQHULWWlLQXKDQDODLQHQUXSLOLV NR/DMLQXKDQDODLVXXGHQRQSllWHOW\MRKWXYDQ HULW\LVHVWLODPSLHQNXLYDWWDPLVHVWDVRLGHQRML WXNVHVWD MD LOPDVWRQPXXWRNVHVWD /DMLQ XKDQ DODLVXXV WDUNRLWWDD Nl\WlQQ|VVl VLWl HWWl HOOHL XKNDWHNLM|LWl YRLWHWD ODML RQ YDDUDVVD KlYLWl 6XRPHQOXRQQRVWD 5XSLOLVNRRQ NRKGLVWXYDDQ VXRMHOXKDDVWHH VHHQ S\ULWllQ YDVWDDPDDQ 3RKMRLV.DUMDODQ (/<NHVNXNVHQ 0(762\KWHLVWRLPLQWDYHU NRVWRKDQNNHHOOD ,OPDVWRQPXXWRV PHWVlVVl ± UXSLOLVNR KXLSSXPDOOLNVL 0(762 WXUYDYHU NRVWRLNVL +DQNNHHQ WDYRLWWHHQD RQ HGLVWll UXSLOLVNRQ VXRMHOXDMDODMLQKXRPLRLPLVWDPHWVlWDORXGHQWRL RUPILISKO – 24 MILJOONAA VUOTTA VANHA Sammakkoeläimet olivat ensimmäisiä maaselkärankaisia (350 miljoonaa vuotta sitten), joista kehittyivät edelleen esimerkiksi matelijat, linnut ja nisäkkäät. Rupilisko kehittyi 24 miljoonaa vuotta sitten ja ihminen (nisäkäs) 0,2 miljoonaa vuotta sitten. 16 1.2012 UPM:n metsäsuunnittelija Marko Hannonen ohjeistamassa rupiliskolammen kaivamista Öllölän seudulla marraskuussa 2011. Lampi kaivettiin suolle rehevään metsänlaiteeseen. NKKEESSA PLVVDVHNlOLVlWlWLHWRLVXXWWDLOPDVWRQPXX WRNVHQPHUNNLQlNl\WWlHQ 3HUXVRQJHOPD UXSLOLVNROOH RQ OLVllQW\ PLVODPSLHQNXLYXPLQHQVLOORLQNXQWRXNDW KHQJLWWlYlW YLHOl XONRNLGXNVLOOD -RV ODP SLNXLYXXOLLDQDLNDLVLQWRXNDWWXNHKWXYDW /lKW|NRKWD UXSLOLVNRQ WXOHYDLVXXGHOOH RQ VOOWLK\Yl ±1\N\PHWVlWDORXGHVVDHLHQllNXLYDWH WDODPSLDHLNlXXGLVRMLWHWDVRLWDMDVXXULP PDNVL KDDVWHHNVL YRLNLQ QRXVWD LOPDVWRQ PXXWRV NHUWRR \PSlULVW|DVLDQWXQWLMD -X KD0DWWL9DORQHQ830VWl 830RQKDQNNHHVVDPHUNLWWlYl\KWHLV W\|NXPSSDQL VLOOl NROPDVRVD 0DQQHU 6XRPHVVD ROHYLVWD UXSLOLVNRODPPLVWD RQ 830QRPLVWDPLOODPDLOOD “Nykymetsätaloudessa ei enää kuivateta lampia eikä uudisojiteta soita.” ±2OHPPH\KWHLVW\|VVlWDUNDVWHOOHHWOL VllQW\PLVODPSLHQOlKHLV\\WHHQWHKW\MlOHL PLNRLWD MD RVDD RQ VLLUUHWW\ NDXHPPDV 0\|V VXXQQLWHOWXMD KDNNXXDMDQNRKWLD RQ PXXWHWWX V\NV\OWl WDOYHHQ 3RKMRLV.DUMD ODVVD VLMDLWVHYDOOH gOO|OlQ WLODOOH RQ VXXQ QLWWHLOOD PDOOLDOXH MRVVD RQ YDOPLLQD YLLVL UXSLOLVNRQOLVllQW\PLVODPSHDYDQKDDPHW Vll ODKRSXXWD MD OHKWRMD 9LLPH PDUUDV NXXVVD830NDLYRLDOXHHOOHNDNVLXXWWDOL VllQW\PLVODPSHD9DORQHQVDQRR 5XSLOLVNRQVXRMHOXWRLPLDMDWNHWDDQWlQl YXRQQDXXVLDODPSLDNDLYDPDOODMDODPSL HQYlOLDOXHLGHQYHVLWDORXWWDHQQDOOLVWDPDO OD0(762KDQNHSllWW\\YXRGHQOR SXVVDPXWWDUXSLOLVNRQWDULQDMDWNXXƔ 9LOOH9XRULRRQUXSLOLVNRKDQNNHHQNRRUGL QDDWWRUL3RKMRLV.DUMDODQ(/<NHVNXNVHV VD +lQ RQ P\|V DVXQXW 830Q .DQJDV ODPPHQ NlPSlOOl NDNVL NHVll WXWNLHQ UX SLOLVNRMHQHOlPllK\YLQOlKHOWlDLNHHQDDQ MRVNXVYlLWHOOlDLKHHVWD KATSE LUONTOON EERO T VÄISÄNEN Puutkin lepäävät K XQWDLWDWSXXQRNVDQORSSXV\NV\O OlPDOMDNNRRQVHHLOlKGHNDVYD PDDQ0XWWDMRNHVNLWDOYHOODVDD WDWVDDGDKLLUHQNRUYDWNRLYXLKLQ-RV NXVNl\QLLQHWWlORSSLDLVHQWLHQRLOOD MRXOXNXXVHQRNVDWRYDWDONDQHHWNDV YDD .XLQND SXX YRL WLHWll NDQQDW WDDNRVHQU\KW\lNDVYDPDDQKHWLNXQ \PSlULVW|RORWRYDWVXRWXLVDWYDLYDVWD MRVNXVP\|KHPPLQ" 3RKMRLVHOODKDYXPHWVlY\|K\NNHHOOl NDVYDYLHQSXLGHQRQN\HWWlYlVRSHX WXPDDQHULWWlLQVXXULLQYDORMDOlPS| WLODYDLKWHOXLKLQblULPPLOOllQOlPS| WLODYDLKWHOX YRL 6XRPHVVDNLQ ROOD \OL DVWHWWD(LNlOXPLSHLWHVXRMDDSXL WD VDPDOOD WDYDOOD NXLQ SLQWDNDVYLOOL VXXWWD.DVYXU\WPLRQNLQVRSHXWXQXW LOPDVWRQYXRVLYDLKWHOXLKLQ.HVlQDN WLLYLVHVVD YDLKHHVVD SXLGHQ N\OPlQ NHVWlY\\VRQHULWWlLQKHLNNR-RSLHQL SDNNDQHQNHVlNXXQDOXVVDYRLWXKRWD NXXVHQ XXGHW YXRVLNDVYDLPHW 0XWWD DONXWDOYHOODVDPDSXXRQV\YlVVlKRU URNVHVVD6HVLHWllRQJHOPLWWDKLUPX SDNNDVLD (LNl NDVYX OlKGH Nl\QWLLQ YDLNND OlPS|WLOD WLODSlLVHVWL QRXVLVL VRSLYDNVL 3XXW VllWlYlW NDVYXU\WPLllQ VHNl YDORQHWWlOlPS|WLODQSHUXVWHHOOD7DL MRVROODDQWDUNNRMDYDORQVLMDVWDSLWlL VLSXKXDSLPH\GHVWl.XQ\|QSLWXXV \OLWWllWLHW\QNULLWWLVHQUDMDQSXXWU\K W\YlW YDOPLVWDXWXPDDQ WDOYHHQ 3RK MRLVHQ SXXW DONDYDW PXXWWDD HOLQWRL PLQWRMDDQ WDOYLDLNDDQ DLNDLVHPPLQ NXLQHWHOlLVHWVXNXODLVHW/XRQQROOLVWD NRVNDWDOYLWXOHHSRKMRLVHHQMRSDSD ULNXXNDXWWDDLNDLVHPPLQNXLQHWHOllQ .l\WlQQ|Q PHWVlWDORXGHVVDNLQ DVLDD VRYHOOHWDDQPXXQPXDVVD830Q-R URLVWHQ WDLPLWDUKDOOD O\K\WSlLYlNlVLW WHO\QDYXOOD 0\|V NDVYXNDXGHQ OlPS|WLOD YDL NXWWDDSXLGHQWDOYHHQWXPLVHHQ/lP SLPlQ NHVlQ MlONHHQ SXXW RYDW YDO PLLPSLDRWWDPDDQWDOYHQYDVWDDQNXLQ YLLOHlQNHVlQMlONHHQ.XQLOPDWV\N V\QP\|WlN\OPHQHYlWSXXWNDUDLVWX YDWMDVLOPXWDVHWWXYDWOHSRWLODDQ7l Pl VLOPXOHSR HL SXUNDXGX WLODSlLVLV VlOlPS|SLLNHLVVlYDDQVHYDDWLLHQVLQ PHONRSLWNllN\OPllMDNVRD.\OPl YDDWLPXV YDUPLVWDD SXLGHQ VlLO\PL VHQ OHSRWLODVVD QLLQ NDXDQ HWWl XXVL NDVYX DONDD YDVWD VHXUDDYDQD NHYll Ql.XOXQXWV\NV\RQWlVWlK\YlHVL PHUNNL(WHOl6XRPHVVDMRXOXS|\WllQ YRLWLLQ NHUlWl WXRUHLWD VXSSLORYDKYH URLWDPXWWDSXXWVHLVRLYDWOHSRWLODVVD LOPDQ OlPS|WLODQ ROOHVVD OlKHV N\P PHQHQDVWHWWD 3XLGHQHOlPlHLNXLWHQNDDQVHXUDD YDLQYDORDMDOlPS|l0\|VUDYLQWHLO ODMDYHGHOOlRQPHUNLW\VWl9DUVLQNLQ NXLYXXV YRL DLNDLVWDD WDOYHHQWXPLVWD .DLNHQNDLNNLDDQPHWVlSXXPPHRYDW HULWWlLQ K\YLQ VRSHXWXQHHW HOlPllQ YDLKWHOHYDVVD LOPDVWRVVD ,OPDVWRQ OlPSHQHPLVODVNHOPLVVDRQHQQXVWHWWX DLNDV\QNNLlWXOHYDLVXXGHQNXYLDSRK MRLVLOOHKDYXPHWVLOOH3XXWN\OOlNHVWl YlW XVNRPDWWRPDQ VXXULD YDLKWHOXLWD 0XWWDSHUlNNlLVHWHSlWDYDOOLVHWOXRQ QRQLOPL|W YRLYDW DOWLVWDD SXXW PXLOOH WXKRLOOH7lVWlRQWXRUHHVLPHUNNLMRX OXQWLHQRLOWD0HLOOlKDUYLQDLVHWWDOYL P\UVN\WDLKHXWWLYDWODDMRMDWXKRMDNXQ PlUNlMDVXODPDDHLYlWSLWlQHHWNllQ SXLWDS\VW\VVl ISTOCKPHOTO TEKSTI JA KUVAT VILLE VUORIO EERO T VÄISÄNEN ON UPM:N YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1.2012 17 maastossa ENERGIAPU Hakkuukone on kasannut hakkuutähteet puunkorjuun yhteydessä. Tähteet kuivuvat rauhassa. Luonnollisen ravinnetasapainon säilyttämiseksi noin 30 prosenttia tähteestä jätetään maastoon. Sekeran murskan kuljettaja Esa Halonen lähtee jatkamaan työtään vaihdettuaan muutaman sanan homman etenemisestä Sekeran Eino Piipposen kanssa. ”Tavoitteena on metsän hyvä tuotto.” 18 1.2012 TEKSTI SIRKKA-LIISA SALMELA KUVAT JAAKKO KILPIÄINEN UN KYSYNTÄ KASVAA KOKO AJAN Sekera Oy:n suurtehorumpuhakkuri sylkee haketta rekan lavalle hakkuutähdepinon kupeessa Pohjois-Karjalassa. Hake lähtee päätehakkuupalstalta energiayhtiölle Savonlinnaan. M HWVlHQHUJLDQ MD PXLWD \ULWWlMlVRSLPXNVLD KDOOLQQRL YDOOH830QDOXHKDQNLQWDSllOOLNN|3HNND3|OOlVHO OHWXRUHNXPSSDQXXV6HNHUDQNDQVVDRQVRSLYDSDOD QHQYDDWLYDDQNRNRQDLVXXWHHQ ±7lOOlDOXHHOODROLSHUXVWHOWXDUDNHQWDDWRLPLWXVNHWMX\KGHQ \ULW\NVHQKDOOLQWDDQ9DVWXXOOLQHQRVDDPLQHQRQUDWNDLVHYDD WDYRLWWHHQDROLVDDGDODDWXDW\|K|QMDKDNHHQWLVWlSXKWDDPSD QDORSSXDVLDNNDDOOH3|OOlQHQNLWH\WWllQRLQYXRVLVLWWHQNl\Q QLVW\QHHQDYDLQ\ULWWlMl\KWHLVW\|QWDYRLWWHHW(XURRSDQVXXULQ PHWVlHQHUJLDQKDQNNLMDMDNl\WWlMl830RQHWXULYLVVlNHKLWWl PlVVlPHWVlKDNNHHQWXRWDQWRMDWRLPLWXVNHWMXD6HNHUDQNDO WDLVLDPHWVlHQHUJLD\ULWWlMLl830OOlRQNRNRPDDVVDMRXVHLWD ±<NVLPHWVlNRQHMDDXWRHLYlWDLQDQlLKLQW|LKLQULLWlYDDQ SDLNRLQWDUYLWDDQODDMHPSLDNRNRQDLVXXNVLDMDVLWRXWXPLVWDWX OHYDLVXXWHHQ3|OOlQHQWLHWll MONTA SYYTÄ SUOSIOON Metsäenergian keräämisen ansiosta metsänuudistaminen helpottuu. Hakkuutähteen keruu nostaa parhaimmillaan maanmuokkauksen tuottavuutta jopa 20 prosenttia. Yrittäjä Eino Piipponen sopii jo seuraavaa työkeikkaa. 0HWVlHQHUJLDWDUNRLWWDDKDNNXXWlKWHLWlUDQNRMDMDNDQWRMDMRW ND\OHHQVlKDNHWHWDDQHQQHQNl\WW|l7RLVWDLVHNVLYDLQQRLQYLL VLSURVHQWWLDHQHUJLDQNRNRQDLVNXOXWXNVHVWD6XRPHVVDNDWHWDDQ PHWVlHQHUJLDOODPXWWDPHWVlHQHUJLDQNl\WW|NDVYDDNRNRDMDQ +DNHRQXXVLXWXYDDHQHUJLDDMROODYRLGDDQNRUYDWDHVLPHU NLNVL|OM\lMDNLYLKLLOWl6HQOLVlNVLHWWlLOPDVWRQPXXWRVNRURV WDDPHWVlHQHUJLDQPHUNLW\VWlKDNNHHQNRWLPDLVXXVRQYDOWWL .XQHQHUJLDSXXWDNRUMDWDDQKDUYHQQXVSXXQDQXRULVWDPHWVLV WlPHWVlHQHUJLDQVXRVLPLVHOODNDVYDWHWDDQWXOHYDLVXXGHQWXN NLSXLWD ± .\OOl 6XRPHQ PHWVLVVl ULVXD ULLWWll VLLWl KRPPD HL Mll NLLQQL2VWDPPHDNWLLYLVHVWLHQHUJLDSXXWD830QSXXQRVWDMD 7HUR.RLYLVWR-RHQVXXVWDWRWHDD .DQVDOOLQHQXXVLXWXYDQHQHUJLDQWRLPLQWDVXXQQLWHOPDRQNR NHQHHQSXXQRVWDMDQOLQMRLOODSXXHL6XRPHVWDORSX7DYRLWWHHQD RQQRVWDDPHWVlKDNNHHQNl\WW|\KGLVWHW\VVlVlKN|QMDOlPP|Q WXRWDQQRVVD VHNl HULOOLVHVVl OlPP|QWXRWDQQRVVD PLOMRR QDDQNXXWLRRQYXRWHHQPHQQHVVl0HWVlKDNNHHQNl\WW|l 1.2012 19 maastossa maastossa KDOXWDDQOLVlWlP\|VOLLNHQWHHQELRSROWWRDLQHHQ WXRWDQQRVVD9XRQQDPHWVlKDNHWWDNRUMDW WLLQUHLOXWPLOMRRQDDNXXWLRWDMDYXRQQD MROlKHVVHLWVHPlQPLOMRRQDQNXXWLRQYHUUDQ LAATUA LÄPI KETJUN Eino Piipponen (vas.), Tero Koivisto ja Esa Halonen sekä Pekka Pöllänen (edessä) huolehtivat siitä, että energiapuu liikkuu tehokkaasti. 1XRUWHQPHWVLHQNXQQRVWXNVHVWDMDMRXNNRNlVLW WHO\VWlVDDWDYDQSROWWRUDQJDQRVXXVPHWVlHQHU JLDVWDRQ3HNND3|OOlVHQPXNDDQQRLQSUR VHQWWLD3llRVDYRO\\PLVWlVDDGDDQKDNNXXWlK WHLVWlMDNDQQRLVWD ±.DQQRWYDDWLYDWHVLPXUVNDXNVHQ(VLPXUV NDWWX WDYDUD YRLGDDQ WRLPLWWDD YRLPDODLWRNVHO OH PLVVl VH MlONLPXUVNDWDDQ YDOPLLNVL SROW WRMDNHHNVL ,VR YRLPDOD VLHWll URXKHYDPPDQ KDNNHHQ3LHQLPPlWNRKWHHWYDDWLYDWSROWWRNHO SRLVHOWDMDNHHOWDHQLWHQ /DDGXQMDNXVWDQQXVWHKRNNXXGHQRQNDQQHW WDYDOlSLNRUMXXMDWRLPLWXVNHWMXQ8UDNRLWVLMDQ SDONND PLWDWDDQ VDDGXLVVD PHJDZDWWLWXQQHLVVD -RVNXOMHWWDMDHLMDNVDNRSLVWHOODNDQQRLVWDPDDWD MDNLYLlSRLV\OLPllUlLVLlNRUMDXVMDKXROWRNXOX MDNHUW\\KHOSRVWLP\|VORSSXDVLDNNDDQSllVVlƔ HEHTAARI LÄMMITTÄÄ PITKÄLLE UPM:n hankkimasta metsäenergiasta noin kolmannes päätyy yhtiön omille voimaloille Jämsänkoskelle, Kaipolaan ja Tervasaareen. UPM:n osaomisteiset voimalat sijaitsevat Kaukaalla, Kymissä, Raumalla, Savonlinnassa, Ristiinassa, Kajaanissa ja Pietarsaaressa. UPM:n energiapuutoimitusten kokonaismäärä Suomessa oli viime vuonna noin 3,3 terawattituntia. Yksi terawattitunti on yhtä kuin biljoona wattituntia. Yksi megawattitunti on miljoona wattituntia. Karkeasti arvioituna omakotitalon lämmittämiseen kuluu vuodessa noin 20 000 kilowattituntia. Yhdeltä päätehakkuuhehtaarilta kerätystä hakkuutähteestä ja kannoista saatava metsäenergia riittää lämmittämään vuodessa noin kymmenen omakotitaloa. JONGLÖÖRIN HOMMAA Sekeran urakoimaa metsäenergiaa kuljetetaan pisimmillään UPM:n Kaukaan tehtaalle. Keskimääräinen kuljetusmatka on noin sata kilometriä. Kumipyörien lisäksi hake liikkuu junilla ja laivoilla. Logistiikka edellyttää taipuisaa yhteistyötä ja likimain jonglöörin taitoja alusta loppuun. Toimitusvarmuus, tehokkaat kuljetusketjut ja eri kuljetusmuotojen yhdisteleminen ovat toimitusketjun hallinnan haaste. Miehiä pitää olla savotalle, kun pakkanen paukkuu ja tehtaiden tuotanto vetää. Varastoon tavaraa voi tehdä rajallisesti. Sydäntalvena urakoitsijan mieltä lämmittäisi rapsakka 15 asteen pakkaskeli, kuluvaa talvea on tarvottu kelirikkokeleissä. – Kelit, sähkön hinta, paperin tuotanto, turpeet, sellutehtaan kuorimolta tuleva kuoren määrä – kaikki tämä vaikuttaa metsäenergian liikkuvuuteen, aluehankintapäällikkö Pekka Pöllänen muotoilee. UPM ostaa ensiharvennuskohteita sekä ainespuukorjuulla että kohteen salliessa myös integroidulla korjuulla. Integroidussa korjuussa otetaan ainespuun lisäksi energiapuu. Rankapuun osuus metsäenergiassa on 15 prosenttia. 20 1.2012 Autokuski Niko Korhonen starttaa hakekuorman kanssa pian kohti Savonlinnaa. METSÄNOMISTAJA JUHA MYLLER: TAVOITTEENA HYVÄ TUOTTO YHTEISTYÖN PITKÄT PERINTEET Viime vuoden huhtikuussa perustettu Sekera Oy urakoi metsäenergiaa UPM:lle Itä-Suomen alueella. Sekeran omistajia ovat veljekset Raimo ja Eino Piipponen sekä Seppo Olenius. Sekeran perustamisen taustalla on omistajien ja UPM:n yhteinen tavoite metsäenergiaurakoinnin kehittämiseen ja volyymin kasvattamiseen. Sekeran tuoreimmat hankinnat ovat 2-akselinen murskain ja rumpuhakkuri. Neljän yrityksen rypäs työllistää 40 henkeä. Sesonkiaikoina työtä riittää myös alihankkijoille. Juha Myllerin metsäpalstalla Kiihtelysvaarassa tehtiin päätehakkuu viime kesänä. Parin hehtaarin alueella riesana oli lahoa aiheuttava maannousemasieni. Ensi kesänä palstalta nostetaan kannot, mätästyksen jälkeen edessä on puulajin vaihto kuusesta koivuun. – Risuja hakkuilta on kerätty aiemminkin, ensimmäinen kannonnosto maillani tehtiin jo vuonna 2006. Kannosta irtoaa energiaa enemmän kuin risuista. Maannousemasienen tai tyvitervastaudin vioittamilla alueilla kannonnostosta saattaa olla apua, Myller pohtii. Myllerin metsät sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Kiihtelysvaarassa, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Tilan metsiä on hoidettu huolellisesti sukupolvelta toiselle. Myller on UPM:n metsäpalveluasiakas. – Tavoitteena on metsän hyvä tuotto. Harvennukset ja taimikonhoidot on tehtävä ajallaan, jotta metsät pysyvät kunnossa. Puukauppoja tehdään markkinatilannetta seuraillen. Tuorein, vajaan 2 000 motin hankintakauppa Myllerin metsässä tehtiin viime joulukuussa. Metsänomistaja arvostaa aktiivista asiakaspalvelua; yhteydet UPM:n puunostajan ja metsäsuunnittelijan kanssa ovat sujuvan tiiviit. – Metsäsuunnittelijan kanssa kartoitimme juuri tulevia lannoitusalueita, neulasnäytteetkin otettiin. Suunnitteilla on sekä terveys- että tuhkalannoitus. Metsänomis Metsänomistaja Juha Myllerin päätehakkuupalstalta noste nostetaan kannot ensi kesänä. Edessä on sen jälke jälkeen puulajin vaihto kuusesta koivuun. 1.2012 21 metsäluonto & ympäristö Jo kuusi vuotta käytössä ollut UPM:n maailmanlaajuinen monimuotoisuusohjelma ylläpitää ja lisää metsien monimuotoisuutta sekä edistää kestävää metsätaloutta kaikessa metsänhoidossa ja puunhankinnassa. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT PETRI HEINONEN JA JM VALONEN UPM TARJOAA TYÖKALUN LUONNON MONIMUOTO L XRQQRQPRQLPXRWRLVXXGHQWXUYDDPLQHQRQ NHVNHLQHQRVDNHVWlYllPHWVLHQKRLWRD0R QLPXRWRLVXXVRKMHOPD RQ 830VVl PHUNLW WlYlYlOLQHPHWVlQKRLGRQMDSXXQKDQNLQQDQ NHVWlY\\GHQ WXUYDDPLVHVVD 9DVWLNllQ Nl\W\ WDUNDVWXVNLHUURV RVRLWWL HWWl RKMHOPDQ SHULDDW WHHWRYDWNXQQRVVD.HKLW\VW\|WlWRNLMDWNHWDDQ ±830QPRQLPXRWRLVXXVRKMHOPDNDWWDDK\ YLQPHWVLHQPRQLPXRWRLVXXGHQHOHPHQWLW6HX UDDYDDVNHOHHPPHRQNLQPDDNRKWDLVWHQWDYRLW WHLGHQ DVHWWDPLQHQ PRQLPXRWRLVXXVRKMHOPDQ NXXGHOOHSllDLKHDOXHHOOHMDDOXHHOOLVWHQWRLPHQ SLGHVXXQQLWHOPLHQWHNHPLQHQ830Q\PSlULV W|SllOOLNN|3HWUL+HLQRQHQNHUWRR VAPAAEHTOISTA LUONNONHOITOA 830 WRWHXWWDD PRQLPXRWRLVXXVRKMHOPDDQVD XVHDVVD HUL PDDVVD QLLQ OXRQQRQPHWVLVVl NXLQ SXXYLOMHOPLOOl ± 7RWHXWDPPH PRQLPXRWRLVXXVRKMHOPDD RPLOOD PDLOODPPH PLOMRRQDOOD KHKWDDULO OD/LVlNVLRKMHOPDRQK\|G\QQHWWlYLVVlPHWVl SDOYHOXVRSLPXVDVLDNNDLGHQPHWVLVVlRPLVWDMDQ QLLQ KDOXWHVVD 0\|V PXXVVD SXXQKDQNLQQDV VD S\ULPPH HGLVWlPllQ RKMHOPDQ SHULDDWWHLWD PDKGROOLVXXNVLHQPXNDDQ\PSlULVW|SllOOLNN| +HLQRQHQVDQRR (VLPHUNLNVL OXRQWDLVHW SXXODMLW WDL ODKRSXX RYDW XVHDOOH ODMLOOH HOLQHKWR HOLQ\PSlULVW|Q VXRMDQMDUDYLQQRQWXRMDQD6DPRLQHVLPHUNLNVL PDDVWRQSLLUWHLGHQDLKHXWWDPLVVDHULW\LVLVVlHOLQ \PSlULVW|LVVlNXWHQOlKWHLN|LVVlWDLSDDKWHLVLOOD ULQWHLOOlRQRPDODMLVWRQVDMRLGHQHOLQPDKGRO OLVXXNVLHQ WXUYDDPLQHQ YDDWLL HULW\LVKXRPLRWD PHWVlQNlVLWWHO\VVl 0RQLPXRWRLVXXVRKMHOPDQ 22 1.2012 PXNDLVHHQ OXRQQRQKRLWRRQ VLVlOW\\ WRLPHQSL WHLWlMDDOXHLWDODNLYHOYRLWWHLGHQWDLVHUWL¿RLQWL NULWHHULHQSllOOH YHTEISTYÖSSÄ LUONNON HYVÄKSI 0RQLPXRWRLVXXVRKMHOPDQSllDLKHDOXHLVLLQOLLW W\YlW WDYRLWWHHW RYDW PDDLOPDQODDMXLVLD PXW WDQHWRWHXWHWDDQNDQVDOOLVLQWRLPLQWDRKMHOPLQ $OXHHOOLVLVVDKDQNNHLVVD830RQWHKQ\WODDMDVWL \KWHLVW\|WlHNRORJLVHQWXWNLPXNVHQVHNlNDQVD ODLVMlUMHVW|MHQMDPXLGHQVLGRVU\KPLHQNDQVVD <PSlULVW|SllOOLNN|+HLQRQHQPDLQLWVHHHVL PHUNNHLQlNROPHQHULPDDQKDQNNHHW.XXN NHOLKDQNNHHVVD NHKLWHWWLLQ ODDMDSRKMDLVHVVD \KWHLVW\|VVl PHWVlQNlVLWWHO\WDSRMD HWHOlLVHQ 6XRPHQ NXXNNHOHLGHQ HOLQPDKGROOLVXXNVLHQ WXUYDDPLVHNVL ,VRVVD%ULWDQQLDVVD OXRQQRQ KRLGROODRQPHQHVW\NVHNNllVWLSDUDQQHWWXVLW NDQNXXVLYLOMHOPLHQUHXQDDOXHLGHQMDQXPPL HQ WLODD VRYHOLDDPPDNVL SDLNDOOLVHVWL XKDQ DODLVHOOH WHHUHOOH 8UXJXD\VVD RQ SDUKDLOODDQ Nl\QQLVVl KDQNH MRVVD S\ULWllQ SDUDQWDPDDQ VLUNNXVWHQVXNXXQNXXOXYLHQOLQWXMHQHOLQ\P UPM:N MONIMUOTOISUUSOHJELMAN 6 PÄÄAIHEALUETTA 1 Luontaiset puulajit 2 Lahopu 3 Arvokkaat elinympäristöt 4 Metsien rakenne 5 Vesiekosysteemit 6 Luonnonmetsät Lahopuu on yksi UPM:n monimuotoisuusohjelman pääaihealueista. Se on usealle lajille elinehto elinympäristön, suojan ja ravinnon tuojana. ISUUDEN TURVAAMISEEN SlULVW|lKRLWDPDOODHXNDO\SWXVYLOMHOPLHQYlOL VLlUXRYLNNRDOXHLWD\KWHLVW\|VVl$YHV8UXJXD\ MlUMHVW|QNDQVVD METSÄLAJISTOMME VOI HYVIN – Tarjoamme UPM:n monimuotoisuusohjelmassa kehitettyjä käytäntöjä myös tavallisille suomalaisille metsänomistajalle. Jos on halua ja innostusta hoitaa monimuotoisuutta metsässään, niin käytettävissä on hyvä työkalu, u, UPM:n ympäristöpäällikkö Petri Heinonen sanoo. 7lQlSlLYlQlPRQLPXRWRLVXXGHQHGLVWlPLQHQRQ OXRQQROOLQHQRVDPHWVlWDORXWWDMDSXXQKDQNLQWDD ± OXYXOWD OlKWLHQ WDORXVPHWVLHQ OXRQ QRQKRLWR RQ ROOXW PRQLPXRWRLVXXGHQ WXUYDD PLVHQNHVNL|VVl7LHWRWDLWRPPHRQOLVllQW\Q\W PHUNLWWlYlVWL YXRVLN\PPHQWHQ VDDWRVVD 1\W YRLPPHVDQRDHWWlWLHGlPPHPLWHQWRLPLDPHW VlODMLVWRPPHK\YlNVL+HLQRQHQVDQRR ±9DOWDRVDQRLQSURVHQWWLDPHWVlODMLVWRV WDPPHHOllMDYRLK\YLQQRUPDDOLVVDWDORXVPHW VlVVl6LHOOlPRQLPXRWRLVXXGHOOHWlUNHLGHQWH NLM|LGHQNXWHQODKRSXXQMDKDDYDQPllUlNDV YDD NRNR DMDQ PHWVlWDORXGHQ PXXWWXQHLGHQ Nl\WlQW|MHQYXRNVL ± 2VD XKDQDODLVLVWD ODMHLVWD S\V\\ VLOWL DLQD XKDQDODLVLQDNRVNDQLLGHQHVLLQW\PlWRYDWNDL NLVVDRORVXKWHLVVDSLHQLlMDHULVW\NVLVVlWRLVLV WDDQ(VLPHUNLNVLOlKWHLN|LVVlHVLLQW\YlWODMLWHL YlWPHQHVW\PXLVVDHOLQ\PSlULVW|LVVlMRWHQQLL GHQNRNRQDLVNDQWDS\V\\SLHQHQl6DPDSlWHH YDOWDRVDDQ OHKWRVLGRQQDLVLVWD ODMHLVWD MRLWD RQ OlKHVSXROHWXKDQDODLVLVWDPHWVlODMHLVWD +HLQRQHQNRURVWDDHWWlWDORXVPHWVLHQOXRQ QRQKRLGROODWXUYDDPPHP\|VPHWVLHQHNRV\V WHHPLSDOYHOXW 0DUMDVDGRW ULLVWD VLHQHW SRK MDYHVLYDUDQQRW KLLOHQ VLGRQWD HURRVLRQ HK NlLVHPLQHQ SLHQLOPDVWRQ VllWHO\ MD LOPDQ SXKGLVWXPLQHQRYDWHVLPHUNNHMlPHWVLHQLKPL VLOOHWDUMRDPLVWDSDOYHOXLVWDƔ 1.2012 23 yhteistyössä: metsänuudistaminen 1 JUTTUSARJA UPM:N JA METSÄNOMISTAJAN YHTEISTYÖSTÄ OSA 3 2 3 4 METSÄNUUDISTAMINEN Ammattitaitoinen metsänuudistus ja taimikonhoito INVESTOINTEJA TULEVAISUUTEEN TEKSTI HANNU YLÖNEN KUVAT SUVI ELO Metsien uudistushakkuita seuraa aina metsänuudistaminen – uudistusalan raivaus, maanmuokkaus, puuntaimien istutus tai siemenkylvö. UPM:n metsäpalveluasiakkaat, raumalaiset metsätalousyrittäjät Eino ja Mauno Kuoppasalmi ja heidän UPM-yhteyshenkilönsä, puunostaja Jari Vahanto kertovat omia näkemyksiään ja kokemuksiaan metsänuudistamisesta. M RQHW XXGLVWDPLVW|LVWl PHW VlQRPLVWDMD YRL WHKGl RQQLV WXQHHVWL LWVHNLQ QLLQ KDOXWHV VDDQ7\|WNDQQDWWDDWHKGlKXROHOODVLO OlPHWVlQXXGLVWDPLVHHQSDQRVWDPLQHQ RQLQYHVWRLQWLWXOHYDLVXXWHHQ .\OY|LVWXWXVMDWDLPLNRQYDUKDLVKRL WRVRSLYDWK\YLQPHWVlQRPLVWDMDQRPD WRLPLVHVWL WHKWlYLNVL (GHOO\WWlHQ HWWl W|LKLQRQDLNDDWHUYH\WWlMDKDOXD 9HOMHNVHW (LQR MD 0DXQR .XRS SDVDOPL RPLVWDYDW \OL KHKWDD ULD PHWVll 5DXPDQ 9RLOXRGRQ N\OlV Vl+HLOOlRQXXGLVWDPLVW|LVWlOlKHVNRO PHQN\PPHQHQYXRGHQNRNHPXV ±7lUNHLQWlRQHWWlPHWVlQXXGLVWD PLQHQWHKGllQPDKGROOLVLPPDQQRSH DVWLKDNNXLGHQMlONHHQ.RVWHLOODDOXHLO ODYHVLWDORXVRQODLWHWWDYDNXQWRRQRML WXNVLOOD.XRSSDVDOPHWWRWHDYDW ± .DKWD VDPDQODLVWD XXGLVWXVDOXHWWD HLPDDVWRVWDO|\Gl-RNDLVHOOHPHWVlNX YLROOHRQYDOLWWDYDRLNHDXXGLVWXVWDSDMD RLNHDSXXODML6LLQlWDUYLWDDQDPPDWWL WDLWRDMDNRNHPXVWD830QSXXQRVWD MD-DUL9DKDQWR5DXPDOWDKXRPDXWWDD ± 0DDWD HL NDQQDWD PXRNDWD HQHP SllNXLQRQWDUSHHQ1lLQYlOWHWllQWXU KDKHLQlQMDYHVDNRQNDVYXSXXQWDLPL HQ\PSlULOOH9DKDQWRMDWNDD 7LODQWHHVWD ULLSSXHQ PHWVl YRLGDDQ XXGLVWDDP\|VOXRQWDLVHVWL.XRSSDVDO PHQ YHOMHVWHQ NRNHPXVWHQ PXNDDQ OXRQWDLQHQXXGLVWXPLQHQRQQLVWXXSDU KDLWHQNDUXLOODNDQJDVPDLOOD +XROHOOLVHQ MD ULLWWlYllQ WDLPLWLKH\ WHHQWHKG\QLVWXWXVW\|QOLVlNVLWlUNHLP PlW DVLDW PHWVlQYLOMHO\VVl RYDW K\Yl ODDWXLVHW SXXQWDLPHW SDDNNXWDLPLHQ NRVWHXVLVWXWXVW\|QDLNDQDMDVRSLYDLV WXWXVV\Y\\V Uudistusalueisiin kannattaa tutustua huolella ennakkoon. ,VWXWXNVHQ MlONHHQ WDLPLHQ RQ SllV WlYl MXXUWXPDDQ WDUSHHNVL V\YlOOH K\ YlODDWXLVHHQNLYHQQlLVPDDKDQHLNlLV WXWXVSDLNND VDD ROOD NXRSDQ SRKMDOOD PLQQHYHVLNHUW\\OlWlN|NVL MUISTA TAIMIKON VARHAISHOITO Uudistusalueisiin kannattaa tutustua hyvin ennakkoon, Mauno (vas.), Eino Kuoppasalmi (oik.) ja Jari Vahanto toteavat. 24 1.2012 7DLPLNRQ YDUKDLVKRLGROOD RQ DLQD YDU PLVWHWWDYDHWWHLKHLQLNNRWDLYHVDNNRYLH WDLPLOWDNDVYXWLODDWDLSDKLPPDVVDWDSD XNVHVVDWXNDKGXWDWDLPLDNXROLDDNVL 9DUVLQNLQPlQW\WDLPLNRLVVDRQWlUNH llHWWHLOHKWLSXXVWRSllVHPlQW\MlNRU NHDPPDNVLYDOWDSXXODMLNVL $OXHLOODPLVVlRQSDOMRQKLUYLlWX OHH KDUYHQQXVWD KLHPDQ SLWNLWWll KLU YLWXKRMHQ YlOWWlPLVHNVL (LQR .XRS SDVDOPLOLVll ,NlMDQLYHOVDLUDXGHWRYDWSDNRWWDQHHW (LQRQYHWl\W\PllQUDVNDLVWDPHWVlW|LV Wl 7DLPLHQ LVWXWXV MD UDLYDXVVDKDW\|W RYDW0DXQRQYDVWXXOOD ± 8XVL WDLPLHQ LVWXWXVXUDNND RGRW WDDHQVLNHYllQl7DLPLNRQKRLGRWROHQ SllRVLQWHKQ\WLWVHPXWWDYLLPHYXRVL QDROHPPHKDQNNLQHHWDSXDP\|VPXX DOWD0DXQRVDQRR UPM:LTÄ TARVITTAESSA KOKO METSÄNUUDISTAMISPAKETTI (LQR.XRSSDVDOPHQPXNDDQ830WDU MRDD NRNR PHWVlQ XXGLVWDPLVSDNHWLQ VXKWHHOOLVHQHGXOOLVHVWL ± 2OHPPH ROOHHW SDOYHOXXQ W\\W\ YlLVLl 8XGLVWXVDOXHLVLLQ NDQQDWWDD WX WXVWXD KXROHOOD HQQDNNRRQ 0DDSHUlQ YHVLWDORXGHQ NXQWRRQ ODLWWDPLQHQ HQ QHQPHWVlQXXGLVWXVW|LWlRQHQVLDUYRL VHQ WlUNHll 8XGLVWDPLVW|LGHQ MlONHHQ SXXVWRQNHKLWW\PLVWlRQVHXUDWWDYDWDUN NDDQ-RNDLVHVWDRQQLVWXQHHVWDMDHSlRQ QLVWXQHHVWDNRKWHHVWDRQRWHWWDYDRSSLD 0DXQRMD(LQR.XRSSDVDOPLWRWHDYDW ± 7lVVlNLQ W\|VVl NRNHPXVWLHWR RQ DUYRNDVWD MD VLWl VDD SDUKDLWHQ NDQWD SllQNDXWWDNDQWDSlLWlNlQVLWWlPlOOl YHOMHNVHWWRWHDYDWKXPRULVWLVHVWL +DOXWHVVDDQ PHWVlQRPLVWDMD YRL MlW WllNRNRXXGLVWDPLVSDNHWLQ830QKRL GHWWDYDNVL ± 830OOl RQ PHWVlQ XXGLVWXVW|LV WlYDQNNDDPPDWWLWDLWRMDNRNHPXVVH NlDVLDQVDRVDDYDPHWVlDPPDWWLODLVWHQ YHUNRVWR 8XGLVWDPLVW|LVWl MD PDKGRO OLVLVWDPHWVlQXXGLVWDPLVHQWXNLUDKRLV WDNDQQDWWDDN\VlLVWlRPDOWDSXXQRVWD MDOWDMRSXXNDXSSRMDWHKGHVVlQHXYRR 830QSXXQRVWDMD-DUL9DKDQWRƔ MUISTILISTA METSÄNUUDISTAMISTA AMMATTITAIDOLLA Metsän henki -lehti seuraa UPM:n metsäpalveluasiakkaiden Eino ja Mauno Kuoppasalmen ja UPM:n yhteistyötä vuoden ajan neljässä numerossa. METSÄNUUDISTUSTYÖT • Oikea muokkausmenetelmä ja oikea puulaji jokaiselle metsäkuviolle. • Metsänviljely vai luontainen uudistuminen? • Puuntaimien istutukset ja siemenkylvö miestyönä vai koneellisesti? • Taimihuolto tärkeää istutustyössä – paakkutaimet pidettävä kosteina. • Tarkista heinäntorjunnan tarve taimien ympärillä ennen talven tuloa. • Korjaa mahdolliset taimituhot nopeasti täydennysistutuksilla. • Puuntaimien reikäperkaus ja taimikonhoito oikeaan aikaan. 1.2012 25 metsänhoito Metsänlannoitus ON PARAS INVESTOINTI METSÄSSÄSI TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT UPM Ravinnetasapainosta huolehtiminen lisää metsän tuottoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Yksi lannoituskerta voi tuoda jopa satojen eurojen lisätuoton hehtaarille. E OLQYRLPDLQHQMDK\YlVVlNDVYXVVDROHYDSXXVWRWDUYLW VHHDLQDNLQUDYLQQHWWDRLNHDVVDVXKWHHVVD .DQJDVPDLOODSXXVWRQNDVYXDUDMRLWWDD\OHLVHVWLW\ SHQQLXNNXXV9LOMDYLOODPDLOODWDUYLWDDQP\|VIRVIRULQOL Vl\VWl/LVlNVLHULW\LVHVWL,WlMD.HVNL6XRPHVVDRQSDO MRQERRULQSXXWRNVHVWDNlUVLYLlPHWVLN|LWl.DQJDVPHWVLHQ WXRWWDYLPSLD ODQQRLWXVNRKWHLWD RYDW NXLYDKNRMHQ WXRUHL GHQMDOHKWRPDLVWHQNDQNDLGHQKDYXSXXVWRW .LYHQQlLVPDLOOD ODQQRLWXNVHQ YDLNXWXVDLND RQ ± YXRWWD3DUDVDLNDODQQRLWXNVHOOHRQQRLQN\PPHQHQYXRW WDHQQHQSllWHKDNNXXWD.DVYDWXVPHWVLVVlODQQRLWXVNDQ QDWWDDDMRLWWDDKDUYHQQXNVHQMlONHLVHHQDLNDDQMROORLQ SXLGHQODWYXNVLOODRQK\YLQNDVYXWLODD7lOO|LQODQQRL WXNVHQWXRPDOLVlNDVYXWXOHHSDUKDLWHQK\|G\QQHWW\l /DQQRLWXVOLVllSXXVWRQNDVYXDMDQRSHXWWDDUXQNRMHQ MlUH\W\PLVWl MRWHQ KDNNXLVVD VDDGDDQ HQHPPlQ DU YRSXXWD 6DPDOOD KDNNXLGHQ DLNDLVWXPLQHQ O\KHQWll NLHUWRDLNDD ±0HWVlQODQQRLWXVWXOHHDMRLWWDDQLLQHW WHLSXXVWRQXXGLVWDPLQHQRVXODQQRLWXN VHQ YDLNXWXVDLNDDQ 1lLQ ROOHQ NRU NHLQWDDQ YXRWLDV PlQQLNN| MD YXRWLDVNXXVLNNRNDQQDWWDDODQ QRLWWDD8306LOYHVWDQUHVXUVVLDVL DQWXQWLMD.DUL.XUXNRURVWDD – Harvennuksen jälkeen lannoituksen tulee odottaa pari vuotta, jotta puut ehtivät toipua valoshokista ja ovat valmiita uuteen kasvupyräykseen, FA Forest Oy:n operaatiopäällikkö Jouni Kunnari kertoo. 26 1.2012 Paras aika lannoitukselle on noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta. TURVEMAILLE TUHKASTA RAVINTEITA 2MLWHWXLOOD WXUYHPDLOOD UDYLQQHSXXWRNVLD HVLLQW\\ VHO YlVWL HQHPPlQ NXLQ NDQJDVPDLOOD 0XXWRV OXRQQRQ WLODLVHVWD VXRVWD WXUYHPDDNVL VHNRLWWDD UDYLQQHWDVD SDLQRD.XQSXXVWRQPllUlOLVllQW\\NDVYDDVDPDOOD UDYLQWHLGHQWDUYH7XUYHPDLOODRQUDYLQQHSXXWRVWDHQVL VLMDLVHVWLIRVIRULQNDOLXPLQMDERRULQRVDOWD 0HWVlWXKND VLVlOWll UDYLQWHLWD VDPDVVD VXKWHHVVD NXLQ SXXW MRLGHQ HQHUJLDNl\W|VWl WXKND RQ V\QW\Q\W 7XKNDNHUlWllQSXXSROWWRODLWRNVLVWDPLQNlMlONHHQVH UDNHLVWHWDDQ0HWVlWXKNDDYRLGDDQWDUYLWWDHVVDWHUlVWll ERRULOOD ±7XKNDODQQRLWWHHQSDUKDDWNl\WW|NRKWHHWRYDWSDN VXWXUSHLVLDUlPHPlQQLN|LWlMRLGHQNDVYXRQKHLNNRD IRVIRULQMDNDOLXPLQSXXWWHHQYXRNVLWRWHDDPHWVlODQ QRLWXVWRLPLQWDDKDUMRLWWDYDQ)$)RUHVW2\QRSHUDDWLR SllOOLNN|-RXQL.XQQDUL 6XRPHWVLHQWXUSHHVVDRQNLQ\OHHQVlW\SSHlUXQVDDV WLPXWWDIRVIRULQNDOLXPLQMDKLYHQUDYLQWHLGHQSXXWRV MDKDSDQNDVYXDOXVWDWHNHYlWSXLGHQNDVYXVWDNLWXOLDV WD7XKNDODQQRLWHVLVlOWllP\|VNDOVLXPLDMRQNDNDONL WXVYDLNXWXVYlKHQWllPDDSHUlQKDSSDPXXWWD 5HVXUVVLDVLDQWXQWLMD .DUL .XUX LORLWVHH SXXWXKNDQ SllW\PLVHVWlWDNDLVLQPHWVllQ ±830Nl\WWllWXUYHPDLGHQODQQRLWXNVHHQDLQRDV WDDQ UDNHLVWHWWXD PHWVlWXKNDD+LGDVOLXNRLQHQWXKND ODQQRLWHNRUMDDPHWVlQUDYLQQHWDVDSDLQRD±YXR GHQDMDQMDVDPDOODOLVllWXUYHPDLOODSXXVWRQYXRWXLVWD NDVYXD±NXXWLRPHWULlKHKWDDULDNRKWL7lPlWDUNRLW WDD±NXXWLRPHWULQOLVlNDVYXDYXRGHQDLNDQD ±/DQQRLWXNVHQNXVWDQQXNVHWRYDWNHVNLPllULQ± HXURDKHKWDDULOOH7lOOlLQYHVWRLQQLOODPHWVlQRPLV WDMDVDD±HXURQDUYRVWDOLVlNDVYXDKHKWDDULD NRKWL/DQQRLWXVRQSDUDVLQYHVWRLQWLPHWVlVVl.XUX WRWHDD 0HWVlQ WHUYH\VODQQRLWXNVLLQ RQ PDKGROOLVWD VDDGD NHVWlYlQ PHWVlWDORXGHQ UDKRLWXVWXNHD 0HWVlQRPLV WDMDOOH ODQQRLWXVNXOXW RYDW YlKHQQ\VNHOSRLVLD SXXQ P\\QWLWXORQYHURWXNVHVVD TAIVAALTA SATAA RAKEITA 830ODQQRLWWDDYXRVLWWDLQQRLQKHKWDDULDMR KRQVLVlOW\\RPLHQPDLGHQOLVlNVLPHWVlSDOYHOXDVLDN NDLGHQPHWVLl ±.l\WlPPHODQQRLWWHHQOHYLW\NVHHQKHOLNRSWHULDDL QDNXQPDKGROOLVWDMDNXQW\|PDDNRKWHHWRYDWWDUSHHN VLLVRMD3LHQHPSLDODLVHWNRKWHHWWHKGllQPDDOHYLW\NVH QlPHWVlWUDNWRULOOD.DUL.XUXNHUWRR )$)RUHVW2\WRLPLLOHQWROHYLW\NVHVVl830Q\KWHLV W\|NXPSSDQLQD)$)RUHVWP\|VUDNHLVWDDPHWVlWXKNDD (FRODQODQQRLWWHHNVL/LSHULVVlMD9LLWDVDDUHOOD )$)RUHVWLQOHQWROHYLW\V\NVLNN|NRRVWXXKHOLNRSWH ULVWDVHNlODVWDXVMDWDQNNDXVDXWRLVWD ± /HQWROHYLW\NVHQ HWXLQD RQ QRSHXV MD WHKRNNXXV +HOLNRSWHULOOH HL WDUYLWD DMRXUDYHUNNRD HLNl NHOLULNNR HVWlVHQWRLPLQWDD0HWVlODQQRLWHWWDOHYLWHWllQNHVNL PllULQVDGDQKHKWDDULQSlLYlWDKGLOOD<OHHQVlOHQWROH YLW\VRSHURLGDDQNLQ\KWHLVKDQNNHHQDMRVVDNXYLRWRYDW YlKLQWllQKHKWDDULQNRNRLVLDMDNHVNLWHW\VWLYDUDVWRSDL NDQ \PSlULOOl RSHUDDWLRSllOOLNN| -RXQL .XQQDUL NX YDLOHHƔ Rahoitustukea metsälannoituksiin Metsän terveyslannoituksiin on mahdollista saada kestävän metsätalouden rahoitustukea. Metsänomistajalle lannoituskulut ovat vähennyskelpoisia puun myyntitulon verotuksessa. UPM Metsän verkkopalvelun, www.metsämaailma.fi, metsälaskuriin on lisätty uusi toiminnallisuus lannoituksen kannattavuuden arviointiin. Metsänomistaja voi kätevästi omien metsikkökuvioiden – tai valitun mallimetsän – tiedoilla selvittää lannoituksen kannattavuuden. Lannoituslaskurin käyttö on helppoa: laskurin käyttäjä valitsee, lannoitetaanko ennen seuraavaa hakkuuta vai vasta sen jälkeen? Laskennan tuloksena käyttäjälle näytetään metsikkökuviolle sopivaa lannoitetta käyttäen lannoituksella saavutettava nettotuotto.  Klikkaa itsesi metsämaailma.fi -osoitteeseen ja arvioi mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia metsässäsi. UUTTA Metsäm aa lannoit ilma.fi:n elasku selvitä rilla t lan kanna noituksen ttavuu den. 1.2012 27 ytimessä KOIVUSIDONNAISET LAJIT Järripeippo Fringilla montifringilla Siemensyöjä Koivunruoste Melampsoridium betulinum Lehden sienitauti Sormipaisukarve Hypogymnia physodes Rungon päällysjäkälä Pikkutikka Dendrocopos minor Kolopesijä Viherlehtikärsäkäs Phyllobius argentatus Lehdensyöjä Huhtiyökkönen Brachionycha nubeculosa Toukan ravintokasvina koivu Keltavahvero Cantharellus cibarius Juurisieni 28 1.2012 Pökkelökääpä Piptoporus betulinus Lahottaja Lehtosuikerosammal Brachytechium rutabulum Rungon päällyskasvi biofore käytännössä UPM rakentaa maailman ensimmäisen mäisen PUUPOHJAISTA BIODIESELIÄ VALMISTAVAN BIOJALOSTAMON UPM rakentaa raakamäntyöljystä biopolttoaineita valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan. Teollisen mittakaavan investointi on ensimmäinen laatuaan maailmassa. B LRMDORVWDPR WXRWWDD YXRVLWWDLQ QRLQ WRQQLDSLWNlOOHMDORVWHWWXDWRL VHQ VXNXSROYHQ ELRGLHVHOLl OLLNHQQH Nl\WW||Q 5DNHQWDPLQHQ 830 .DXNDDQ WHKGDVDOXHHOOD DONDD NHVlOOl MD MDORVWD PRYDOPLVWXXYXRQQD830LQYHVWRL ELRMDORVWDPRRQNDLNNLDDQQRLQPLOMRR QDDHXURD ± /LLNHWRLPLQQDOOD RQ HULQRPDLVHW NDV YXPDKGROOLVXXGHW/RSSXWXRWWHHQODDWXMD \PSlULVW|RPLQDLVXXGHW NLLQQRVWDYDW DVL DNNDLWDODDMDOWLMDLQYHVWRLQWLRQNDQQDWWD YD /DSSHHQUDQQDQ LQYHVWRLQWL RQ HQVLP PlLQHQ DVNHO PDWNDOODPPH PHUNLWWlYlNVL NHKLWW\QHLGHQELRSROWWRDLQHLGHQWXRWWDMDNVL MDNHVNHLQHQRVD830Q%LRIRUHVWUDWHJL DQWRWHXWXVWD830QWRLPLWXVMRKWDMD-XVVL 3HVRQHQNHUWRR UPM:n biojalostamon tuotanto kattaa noin neljänneksen Suomen biopolttoainetavoitteesta. 830Q NHKLWW\Q\W ELRGLHVHO 830 %LR 9HUQRRQLQQRYDDWLRMRNDODVNHHDXWRLOXQ NDVYLKXRQHNDDVXSllVW|MlMRSDSURVHQWWLD IRVVLLOLVLLQSROWWRDLQHLVLLQYHUUDWWXQD7XRWH YDVWDD Nl\WW|RPLQDLVXXNVLOWDDQ SHULQWHLVLl |OM\SRKMDLVLDSROWWRDLQHLWDMDVRYHOWXXHULQ RPDLVHVWLQ\N\DXWRLKLQMDMDNHOXDVHPLOOH ± /DSSHHQUDQQDQ ELRMDORVWDPR RQ PHW VlWHROOLVXXGHQ PXUURVNDXGHQ HQVLPPlL QHQPHUNLWWlYlLQYHVWRLQWLXXWHHQLQQRYD WLLYLVHHQWXRWDQWRODLWRNVHHQ6XRPHVVD3H VRQHQVDQRR %LRMDORVWDPRQUDNHQWDPLQHQW\|OOLVWllOl KHVKHQNLO|lQRLQNDKGHQYXRGHQDMDQ 9DOPLVODLWRVW\|OOLVWllVXRUDDQOlKHVKHQ NLO|lMDYlOLOOLVHVWLQRLQKHQNLO|l830 HLKDHKDQNNHHOOHMXONLVWDLQYHVWRLQWLWXNHD EU:N TAVOITTEET LUOVAT KYSYNTÄÄ KESTÄVILLE BIOPOLTTOAINEILLE %LRSROWWRDLQHLGHQN\V\QQlQDUYLRLGDDQNDV YDYDQ (8VVD QRLQ VHLWVHPlQ SURVHQWWLD YXRVLWWDLQWlOOlYXRVLN\PPHQHOOl(8QWD YRLWWHHQDRQVDDGDELRSROWWRDLQHLGHQRVXXV OLLNHQWHHQ SROWWRDLQHLVVD N\PPHQHHQ SUR VHQWWLLQ YXRWHHQ PHQQHVVl 6XRPHQ YDVWDDYDWDYRLWHRQSURVHQWWLD 830Q ELRSROWWRDLQHHW \OLWWlYlW VHNl (8QHWWl6XRPHQELRSROWWRDLQHLGHQNHVWl Y\\GHOOHDVHWWDPDWQ\N\LVHWMDHGHOOHHQWLX NHQWXYDW YDDWLPXNVHW /DSSHHQUDQQDQ YH W\NlVLWWHO\SURVHVVLLQ SHUXVWXYDQ ELRMDORV WDPRQ SllUDDNDDLQH RQ UDDNDPlQW\|OM\ 6LWl V\QW\\ VHOOXORRVDQYDOPLVWXNVHQ WlK WHHQl+XRPDWWDYDRVDUDDNDDLQHHVWDWXOHH 830QRPLOWDVHOOXWHKWDLOWD6XRPHVWD 3XXUDDNDDLQHHQ KDQNLQWD SHUXVWXX NHV WlYllQPHWVlWDORXWHHQSXXQDONXSHUlQVHX UDQWDDQVHNlPHWVlVHUWL¿RLQWLLQ-DORVWDPDO OD UDDNDPlQW\|OM\l \KWL| K\|G\QWll VHO OXQWXRWDQWRRQ Nl\WWlPlQVl SXXQ HQWLVWl WHKRNNDDPPLQOLVllPlWWlNRUMXXWD830Q ELRSROWWRDLQHLGHQ WXRWDQQRVVD HL Nl\WHWl UXRDNVLVRYHOWXYLDUDDNDDLQHLWD ± +\|G\QQlPPH RPDQ NHKLW\VW\|Q WX ORNVLDMDNHVWlYLlSXXSRKMDLVLDUDDNDDLQHL WD/RSSXWXORNVHQDRQNRUNHDODDWXLQHQNXV WDQQXVNLOSDLOXN\N\LQHQ MD DLGRVWL SllVW| MlYlKHQWlYlOLLNHQWHHQELRSROWWRDLQHMRND VRSLL HULQRPDLVHVWL Q\N\DXWRLKLQ VXPPDD 830Q %LRSROWWRDLQHOLLNHWRLPLQQDQ MRKWD MD3HWUL.XNNRQHQ 830Q SllW|V UDNHQWDD ELRMDORVWDPR /DSSHHQUDQWDDQ HL YDLNXWD \KWL|Q PXLKLQ ELRMDORVWDPRVXXQQLWHOPLLQ 5DXPDOOH WDL 6WUDVERXUJLLQVXXQQLWHOOXVVDELRMDORVWDPRV VDNl\WHWllQUDDNDDLQHHQDHQHUJLDSXXWDMD HULWHNQRORJLDDNXLQ/DSSHHQUDQQDVVDƔ 1.2012 1.2 1 2012 01 01 12 29 29 ajassa – Akateeminen kirjoittaminen on ihan erilaista kuin muu kirjoittaminen, toteaa Kouvolassa asuva Veikko Tiainen. VEIKKO TIAINEN VÄITTELI TEHDASPUUSTA TEKSTI EERO T VÄISÄNEN KUVA JUHA METSO TOHTORIKSI 86-VUOTIAANA 30 V HLNNR7LDLVHQ9lKHQWlMllYlKHQWl PlVVlYlLW|VNLUMDRQWXWNLPXV7LDL VHQHQWLVHQW\|QDQWDMDQ7HKGDVSXXQ V\QQ\VWl MD VHQ YDLNXWXNVHVWD NHVNHLVLLQ WHROOLVXXGHQ SXXQKDQNLQQDQ WDYRLWWHLVLLQ OXYXOOD ±1lPlSllWDYRLWWHHWYRLWLLYLVWllVHX UDDYDVWL Wl\W\L HVWll 0HWVlOLLWRQ HWHQH PLQHQ ORSHWWDD SHUXVWDMDRVDNNDLGHQ NLO SDLOXSXXVWDMDVLWHQSDUDQWDDKLQWDKDOOLQ WDDSLHQHQWllRUJDQLVDDWLRNXVWDQQXNVLDMD DOHQWDDSXXWDYDUDQNRUMXXMDNXOMHWXVNXV WDQQXNVLD0\|KHPPLQPXNDDQWXOLYLHOl WDYRLWHKRLWDDMDKDNDWDRVDNNDLGHQPHWVLl SXXQWXRWDQQRQ NDQQDOWD MlUNHYlVWL 9lL W|VNLUMDVVDQL YHUWDVLQ VDDYXWHWWXMD WXORN VLDQlLKLQWDYRLWWHLVLLQ7LDLQHQNHUWRR 0LWHQ7HKGDVSXXQNDQVVDVLWWHQRQQLV WXWWLLQ" ±.\OOlNRUMXXMDNXOMHWXVNXVWDQQXVWHQ ODVNX ROLVL ROOXW VHOYlVWL KLWDDPSDD HOOHL 1.2012 7HKGDVSXXVVDROLVLQLLQYRLPDNNDDVWLU\K G\WW\NHKLWWlPllQPROHPSLD.XOMHWXVWHQ UDWLRQDOLVRLQWLWRLVXXULDVllVW|Ml2UJDQL VDDWLRNXOXWNLQSLHQHQLYlW0HWVlQKRLWRRQ SDQRVWDPLQHQMDNHQWlQNl\WlQW|MHQ\KWH QlLVWlPLQHQROLP\|VNDQQDWWDYDD 830 0HWVl RQ SXROHNVL 7HKGDVSXXQ VXRUD SHULOOLQHQ MD HVLPHUNLNVL 7HKGDV SXXVVDNHKLWHW\WNXOMHWXVWHQRSWLPRLQWLRK MHOPDMDWDLPLNRLGHQLQYHQWRLQWLRYDWHGHO OHHQNl\W|VVl830VVl 7LDLVHQPXNDDQRVWRQKLQWDMDPllUl KDOOLQQDVWDRQYDLNHDVDQRDORSXOOLVWDWX ORVWD ±2QJHOPDQDRQVHHWWlWRLVWDYDLKWR HKWRDHLROHHOLNXLQNDROLVLNl\Q\WLOPDQ 7HKGDVSXXWD7DYRLWWHHQVXXQWDDQDLQDNLQ PHQWLLQ 0HWVlOLLWRQ RPDQ WHROOLVXXGHQ ODDMHQWXHVVDVLLWlWXOL\NVLVXXULVWDSXXQ KDQNNLMRLVWD.DQQDWWDDPXLVWDDHWWl7HK GDVSXXQP\|WlP\|VNLOSDLOLMDWDNWLYRLWXL YDWMDNRNRDODNHKLWW\LYRLPDNNDDVWL KIINNOSTUS HERÄSI JO VUOSIA SITTEN 7LDLVHQ NLLQQRVWXV YlLW|VNLUMDQ WHNHPL VHHQKHUlVLMRYXRVLDVLWWHQPXWWDDVLDVDL WXXOWD SXUMHLVLLQVD YDVWD PXXWDPD YXRVL VLWWHQ ±2OLKDQVLLQlDLNDW\|7LDLQHQK\P\L OHH 9XRQQD V\QW\Q\W 9HLNNR 7LDL QHQYDOPLVWXLPHWVlQKRLWDMDNVL+lQ W\|VNHQWHOL.DXNDDQPHWVlRVDVWROODYXR WHHQ MD VHQ MlONHHQ 7HKGDVSXXVVD DOXNVLRVWRSllOOLNN|QlMDORSXNVLKDOOLQWR MRKWDMDQD MD WRLPLWXVMRKWDMDQ YDUDPLHKH Ql(OlNNHHOOH7LDLQHQMlL 7LDLQHQYlLWWHOL¿ORVR¿DQWRKWRULNVLMRX OXNXXVVD-\YlVN\OlQ\OLRSLVWRVVD+lQWH NL YlLW|VNLUMDQVD 6XRPHQ WRLVHNVL LlN NlLPSlQlƔ Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta – Kalvila kertoo vastauksen. KALVILA Olen kuullut, että yhteismetsien tilintarkastusta koskevia lakipykäliä on tarkistettu. Jos perustamme suvun yhteismetsän omistamistamme 250 hehtaarista metsää, niin mitä tilintarkastuksesta määrätään? Yhteismetsälain tilintarkastusta koskevaa säännöstä muutettiin vuoden 2012 alussa, mikä keventää pienempien yhteismetsien hallinnointia. Uuden säännöksen mukaan osakaskunnassa voidaan jättää tilintarkastaja valitsematta ja tilintarkastus toimittamatta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella osakaskunnan liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ei ole ylittänyt 200 000:ta euroa. Tilintarkastuslain periaatteiden mukaisesti myös maallikkotilintarkastuksesta on luovuttu. Tilintarkastusvelvollisuudesta vapautuvat yhteismetsien osakaskunnat voivat halutessaan aina valita tilintarkastajan, jos arvioivat tilintarkastuksesta toiminnalleen koituvat hyödyt tilintarkastuksen aiheuttamia kustannuksia suuremmiksi. Osakaskunnan tilintarkastajan valitsee osakaskunnan kokous. Omistan runsaan sadan hehtaarin metsätilan. Teen itse tilan metsänhoitotyöt ja lisäksi jonkin verran hankintahakkuutakin. Metsätalouden ”paperityöt” hoidan kotona. Voiko omassa asunnossa käyttämäni työhuoneen ylläpitokuluja kohdistaa metsätalouteen ja vähentää niitä puun myyntitulon verotuksessa? Metsätalouden työhuonekulujen osalta verottajan yhtenäistämisohjeessa viitataan vastaaviin periaatteisiin kuin maataloudessa sovelletaan. Esimerkiksi kaavamainen työhuonevähennys on 2C-lomakkeella mahdollinen. Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan muun selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan satunnaisten sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä (185 €/v) verovuotta 2011 koskevan yhtenäistämisohjeen mukaan. Äitini lahjoitti minulle noin kymmenen vuotta sitten 30 hehtaarin metsätilan, johon hän silloin pidätti itselleen elinikäisen hallintaoikeuden. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi äitini luopui pidättämästään hallintaoikeudesta noin kuukausi sitten. Lainhuuto on nimissäni, mutta kiinteistön rasitustodistus näyttää edelleen, että hallintaoikeus on äidilläni. Miten merkintä hallintaoikeudesta poistetaan rasitustodistukselta? Edunhaltija on aikanaan hakenut käräjäoikeudelta hallintaoikeutensa kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jolloin se on merkitty rasitustodistukselle. Vuoden 2010 alussa kiinteistöjen kirjaamisasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle. Hallintaoikeusmerkinnän poistamiseksi teidän tulee tehdä siitä hakemus kiinteistön sijaintipaikkakunnan maanmittaustoimistolle. Hakemukseen tulee liittää alkuperäinen asiakirja, jossa äitinne on luopunut hallintaoikeudesta. Viranomainen tutkii ensin asiakirjan perusteella luopumistoimen pätevyyden. Sain viime tammikuussa 60 hehtaarin metsätilan lahjana isältäni. Hänelle oli myönnetty vapautus metsänhoitomaksusta kaksi vuotta sitten. Olen tehnyt metsäpalvelusopimuksen UPM:n kanssa ja tilan metsäsuunnitelmaa ylläpidetään UPM:ssä. Haluaisin nyt myös vapautuksen metsänhoitomaksusta. Mitä vapautus edellyttää ja voinko hakea sitä heti uutena metsänomistajana? Metsänomistaja vapautetaan hakemuksesta suorittamasta metsästään metsänhoitomaksua enintään kymmenen vuoden ajaksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) metsästä on laadittu voimassa oleva metsäsuunnitelma; 2) metsää on vähintään kolmen vuoden ajan hoidettu ja käytetty hyvän metsänhoidon ja -käytön vaatimusten mukaisesti; 3) metsässä ei ole selviä metsänhoidollisia puutteita; 4) metsän hoidossa ja käytössä on käytettävissä muu kuin metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva metsäammattihenkilö; sekä 5) metsänomistaja ei ole jäsenenä siinä metsänhoitoyhdistyksessä, jonka toimialueella metsä sijaitsee. Teidän tulee ensin kieltäytyä/erota metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä, koska muutoin jäsenyys on automaattista. Kolmen vuoden hyvää metsänhoitoa ja käyttöä edeltävä vaatimus ei edellytä sitä, että tilan olisi pitänyt olla hakijan omistuksessa tänä aikana. Näin ollen voitte heti hakea vapautusta metsänhoitomaksusta. Metsäsuunnitelmaa ja metsäammattihenkilöä koskevat vaatimukset hoituvat metsäpalvelusopimuksen kautta. Hakemus tehdään metsäkeskukselle, jonka toimialueella metsätila sijaitsee. Hakemuksessa kannattaa pyytää metsäkeskusta alentamaan päätösmaksua, koska kaksi vuotta sitten on tehty edellinen vapautuspäätös ja näin vapautusedellytysten tarkastamistarve ja tästä johtuvat kustannukset pääsääntöisesti vähenevät. HEIKKI KALVILA ON UPM:N METSÄLIIKETOIMINNAN LAKIPALVELUPÄÄLLIKKÖ 1.2 1.2012 .201 2012 12 31 3 1 vuosirenkaat TEKSTI ESKO PAKKANEN KUVA SVENSKA LITTERATURSÄLLSKAPET I FINLAND ”O OLP|\NHWWlPHWVlQSHULOOlNXQ VLHOOl 3HUlOllVHQ MRXNNRNXQWD SHXKDVL/XPLQHQNRUSLN\P PHQLl PLHKLl KHYRVLD UHNLl VDKRRSXN NLDNLUYHKLHQMDNDQNLHQSDXNHWWDMDVDKR MHQNLUVNXQWDD0HWWlSHUlOlLVLlROLYDWMlUMHV WllQNDLNNLPHWWlQU|\N\WWlMlWNRYDQW\|Q NDUNDLVHPLD OXLVHYLD PLHKLl PXXWDPDW NXLQNHORKRQJDVWDNLUYHVWHWW\MlPXXWDPDW UHSlLVW\MlQDDYDLVHVWDNXXVHVWD7RLVHWNDD WRLYDWSXLWDMDSDQLYDWWHORROOHQWRLVHWQLLWl YHGlWWLYlWVDKRRSXNHLOOH6DKXULHQSXNHLOWD SXWRLOLODQNNXMDQLLWlWDDVHULPLHKHWDMRLYDW N\OlWLHQYLHULOOHLVRLKLQÀDQNNXWDSXOLLKLQ´ 1lLQNXYDLOL6DPXOL3DXODKDUMXNlVLQVD KDXVWD.XULNDVVDOXYXQORSXOOD (QQHQYHVLVDKRMDMDSLWNllQQLLGHQMlO NHHQNLQ ODXGDW MD ODQNXW ROL YDOPLVWHWWX YHLVWlPlOOl 6H ROL W\|OlVWl MD SXXWD WXK ODDYDD WXNLVWD VDDWLLQ \OHHQVl YDLQ NDNVL ODQNNXD9HLVWRQULQQDOOHWXOLNlVLQVDKDXV HQQHQ OXYXQ SXROLYlOLl YHVLVDKRLO ODNl\WW||QRWHWWXMHQRKXLGHQVDKDQWHULHQ P\|Wl.lVLQVDKDXNVHQWHNQLLNNDLOPHQHH RKHLVHVWDNXYDVWD.lVLQVDKDDPDOODVDDWLLQ WXNLVWD \OHHQVl NXXVL ± WXXPDD SDNVXD ODQNNXDP\|VRKXHPSLDODXWRMDVDKDWWLLQ /RXQDLV6XRPLOLHQHHROOXWP\|VNlVLQ VDKDXNVHQ´NHKWR´6LHOWlVHOHYLVLPHONR QRSHDVWL QLLQ OlQWHHQ NXLQ SRKMRLVHHQNLQ (ULW\LVHVWL3RKMDQPDDOODMRVVDKDUMRLWHWWLLQ PHUNLWWlYllODLYDQUDNHQQXVWDNlVLQVDKDXV RWHWWLLQLQQROODNl\WW||Q3DLNRLQWRLPLQWD NDVYRLPDLQLWWDYLLQPLWWRLKLQPLVWl(UNNL 5DXWYXRULWRWHDDVDWWXYDVWL´.lVLVDKDXN VHVWDWXOLNLQOXYXOODSXXQMDORVWXNVHQ PXRWR MRQND PHUNLW\V OLVllQW\L OLVllQW\ PLVWllQVLWlPXNDDNXLQNRQHHOOLVHOOHVD KDXNVHOOHDVHWHWWLLQHVWHLWl´ K lVLVDKDXVPllULHQ NDVYX DONRL KXR OHVWXWWDD YLUDQRPDLVLD MD PDDPPH HQVLPPlLQHQ VDQRPDOHKWL NLUMRLW WLWDPPLNXXVVDHWWlNlVLQVDKDXVROL NDVYDQXWMRQLLQVXXUHNVLHWWlVLWlROLVLLV PLHOXXPPLQUDMRLWHWWDYDNXLQNDQQXVWHWWD YD6LLKHQHLU\KG\WW\YDLNNDVDKDVDKDXVWD KROKRWWLLQHQWLVWlWLXNHPPLQOXYXVWD WXOLNLQNlVLQVDKDXNVHQ´VXXULDLNDNDXVL´ 7RNLWRLPLQWDDP\|VNULWLVRLWLLQVXXUHQ SXXQNXOXWXNVHQMDWDYDUDQKXRQRQODDGXQ O\WWLDVHPDQVDNRNROXYXQ.lVLQVD KDWWXD WDYDUDD YLHWLLQ VLLQl PLVVl VDKDVD KDWWXDNLQ1lLQVLLWlKXROLPDWWDHWWlNlVLQ VDKDXV WXRWWL HGHOOHHQ KXRQRPSLODDWXLVWD WDYDUDDPLNlQlN\LP\|VKLQQDVVD .DL+RIIPDQLQPXNDDQ6XRPHVWDYLH WLLQ OXYXQ DOXVVD YXRVLWWDLQ \OL NXXWLRPHWULl NlVLQVDKDWWXD SXXWDYD UDDPLNlROLSHUlWLSURVHQWWLDYLHQQLVWl 0\|VPRQLVDKDOLLNHS\UNLNRUNHDVXKGDQ WHHVVD OLVllPllQ YLHQWLllQ NlVLQVDKDWXOOD WDYDUDOOD6HQPHQHNNLVXSLVWXLYlKLWHOOHQ HLNlRVXXVYLHQQLVWlROOXWYXRVLVDGDQORSXO ODHQllNXLQYLLVLSURVHQWWLD LAUTOJA KÄSIPELILLÄ WDNLD 6LNVL LVRW VDKDOLLNNHHW MRWND WRLPL YDWUDQQLNNRNDXSXQNLHQNDXSSLDLGHQRKHO ODNlVLQVDKDWXQYlOLWWlMLQlDONRLYDWNLLQQLW Wll VDKDXNVHQ ODDWXXQ KXRPLRWD 6\NV\O Ol NROPH 9LLSXULQ LVRD VDKDWDYDUDQ YLHQWLOLLNHWWlMXONDLVLYDW.XORLWXNVHQSDL QHWXVVDMXOLVWHHVVDROHYDNXXOXWXVMRVVD WRGHWWLLQWDORQSRLNLHQ´VHQNDOWDLVLDKXRQR MD7DZDURLWDNDXSDNVLWXRQHWMRWND.DXS SDNDOXLNVL8ONRPDDOHQHLROHNHOZRO OLVHW´6LNVLQHXYRWWLLQHWWlVDKDWXQ WDYDUDQWXOLROODWl\VSXKGDVWDVXR UDDQ VDKDWWXD Wl\WWll VllGHW\W PL WDWVHNlROODVDKDWXWWXRUHHVWDKRQ NDSXXVWDMRVVDHLVDDQXWROODYLNRMD 7XNLWWXOLROODKDNDWXWWDOYHOOD 7DORQSRLNDLQHQNlVLQVDKDXVVlL K lVLQVDKDXV RVLQ ´WHROOLVWXL´ 3RULODL VHVWD)$-XVpOLXNVHVWDWXOLOX YXQ ORSXOOD DODQ YDOWLDV$OXNVL WRL PLWWLLQ6DWDNXQQDVVDPXWWDYlKLWHOOHQOH YLWWl\G\WWLLQ \Kl NDXHPPDNVL 2VWHWWLLQ MlUHllWXNNLPHWVllKDOYDOODWXRWLLQNRNH QHHW KDNNXX MD NlVLVDKDPLHKHW SDLNDOOH KDNDWWLLQ VDKDWWLLQ MD NXOMHWHWWLLQ SDNVXW ODQNXWNXONXWHLGHQYDUWHHQVHNlVLLUU\WWLLQ VHXUDDYDDQ PHWVllQ9DLNND -XVHOLXV ODD MHQVL VDKDOLLNHWWllQ NRQHVDKDXNVHHQ KlQ KDUMRLWWLNlVLQVDKDXVWDSLWNlOOHOXNXD .lVLQVDKDXVWDKDUMRLWHWWLLQHWHQNLQUDQ QLNROODVRWDYXRVLLQVDDNND0HQHWHOPlHK WLSDULQYXRVLVDGDQDLNDQDSDOYHOODVXXUHV WLPDDVHXWXYlHVW|QNRWLWDUYHWWDVHNlOLVlNVL WXRGDPDDOOHPPHPHUNLWWlYlWYLHQWLWXORW Alex Solitander kuvailee käsinsahausta tähän tapaan: ”Sahausteline koostuu kahdesta sylenpitkästä pukista, niin korkeista että mies pystyy seisomaan suorana ja sahaamaan sen alla. Tukki nostetaan telineelle ja kaksi miestä ryhtyy sahaamaan, toinen seisoo jalat telineen päällä olevilla laudoilla niin että tukki ja saha on jalkojen välissä. Toinen mies seisoo maassa ja molemmat miehet vetävät sahaa pitkin merkittyjä linjoja.” Kuvassa on käsinsahaus käynnissä Björkössä vuonna 1930. 32 1.2012 kirja-arvostelu TEKSTI JORMA SAARIMAA KUVA MIKKO HUOTARI JUURIKKALAN 500 MOTTIA M Juurikkalan 500 mottia, toim. Martti Linna. Metsäkustannus, 2011. DUWWL/LQQDRQWRLPLWWDQXW-RXNR-XXULNND ODQHOlPlQW\|VWlMDDMDWXNVLVWDPHWVlWDORXGHQ KDUMRLWWDPLVHVWDVHONHlQMDOXHWWDYDQNLUMDQMR ND DYDXWXX PHWVlDPPDWWLODLVHQ OLVlNVL P\|V DLKHHVWD PXXWHQNLLQQRVWXQHLOOH .LUMDQ NHVNHLVLQ VLVlOW| OLLWW\\ -XXULNNDODQ HOlPlQ PLWWDLVHHQW\|K|QKDDVWHHOOLVWHQLWlKlPlOlLVWHQUHKHYLHQ NDVYXSDLNNRMHQNDVYXYRLPDQRKMDDPLVHNVLMlUHlQMDK\ YlQWXNNLSXXVWRQYRLPDSHUlLVHHQNDVYDWWDPLVHHQ -XXULNNDOD Nl\ NLUMDVVD OlSL PHWVlQNDVYDWXNVHQ YDL KHLVLLQOLLWW\YlWRPLLQNRNHPXNVLLQVDSHUXVWXYDWP\|V \ULW\NVHQMDHUHKG\NVHQNDXWWDRSLWXWK\YlNVLKDYDLWXW NHLQRWMDPHQHWHOPlWYDUVLQ\NVLW\LVNRKWDLVHVWL +lQHVWlRQNHKLWW\Q\WRPDQWLHQVlNXONLMDPHWVlQKRL GRVVDSXXQWXRWWDPLVHVVDSXXNDXSDVVDMDP\|VVXKWHHV VDPHWVlQKRLWR\KGLVW\NVLLQPHWVlYLUDQRPDLVLLQMDSXXQ RVWDMLLQ<KWHHQRWWRMDMDSHWW\P\NVLlRQYXRVLHQYDUUHO ODWXOOXWPHWVlDPPDWWLODLVWHQYLUDQRPDLVWHQ MDUDKRLWWDMLHQNLQNDQVVDPXWWDWlPlHLROH ODQQLVWDQXW WDL NDWNHURLWWDQXW PLHVWl YDDQ SLVWlQ\W \ULWWlPllQ MD Ql\WWlPllQ HQWLVWl NRYHPPLQRPLHQWHNRMHQMDRQQLVWXPLVLHQ NDXWWDRPDDRVDDPLVWDDQPHWVlDVLRLVVD -XXULNNDOD RQ WHKRNNDDQ PHWVlWDORXGHQ PLHV PXWWHL QLLQ VDQRWXQ WHKRPHWVlWDORX GHQYDDQHQHPPlQNLQLQWHQVLLYLVHQNXOOH NLQNDVYXSDLNDOOHSDUKDDQWXORNVHQKDNHPL VHQNDXWWDMRVVDHLW\|WlVllVWHOOlMRVPHWVl VLWlYDDWLL6LMDQVDRQPRQLPXRWRLVXXGHOOD MDPDLVHPDQKRLGROODYDLNNDSDLQRSLVWHRQ SXXQWHKRNNDDVVDWXRWWDPLVHVVD +lQHQPHWVlQNDVYDWXVRSSLQVDYRLWLLYLV WllQlLQPHWVlWKDQNNLPLVHQMlONHHQNDVYXNXQWRRQQR SHDVWL WDLPLNRQKRLWR DMDOODDQ RMLWXV ODQQRLWXV UDYLQ QHDQDO\\VHLKLQSHUXVWXHQWDUYLWWDHVVDPHWVlQXXGLVWD PLVHQVXXQQLWWHOXK\YLVVlDMRLQHQQHQSllWHKDNNXLWDHOL WXRWRQKDNXMRNDLVHOWDNDVYXSDLNDOWDVXXQQLWHOPDOOLVHVWL NRNRQDLVNXVWDQQXVQlN|NXOPDVWDVHNlRPDQW\|SDQRN VHQPDNVLPDDOLQHQNl\WW|0\|VKHLQlQWRUMXQWDMDNDQ WRNlVLWWHO\NHPLDOOLVHVWLRQYDUPDVWLNXVWDQQXVWHKRNDV WDYDUVLQNLQ,Wl+lPHHQUHKHYLOOlSRKMLOODMDRQHGHOOHHQ VDOOLWWXDODLQVllGlQQ|VVl TARKAN KIRJANPIDON MIES -XXULNNDODQ PHWVlWDORXV RQ HVLPHUNLOOLVHQ VXXQQLWHO PDOOLVWDMDSHUXVWXXDMDQWDVDOODROHYLLQPHWVlVXXQQLWHO Sysmäläisen metsänomistaja Jouko Juurikkalan kirjassa kerrotaan, miten hän on lähes kolminkertaistanut metsiensä puustopääoman 1950-luvulta nykypäivään. PLLQMDWDUNNDDQNLUMDQSLWRRQ+lQRQSXXQP\\MlQlDP PDWWLWDLWRLQHQMDYDDWLYDDVLDNDV+DNNXLGHQVXXQQLWWH OXQMDNRUMXXQYDOYRQQDQKlQRQSLWlQ\WK\YLQWDUNDVWL RPLVVD NlVLVVllQ 6HQ VLMDDQ YDOWLRQ WXNLLQ PHWVlWDOR XWHHQ -XXULNNDOD VXKWDXWXX SHQVHlVWL HLNl HVLPHUNLNVL KlQHQWDLPLNRQKRLWRSHULDDWWHLOODDQROHP\|VNllQWXNLD KDHWWXWDLVDDWX -XXULNNDODQ HOlPlQW\| RQ PHQHVW\VWDULQD PHWVlWD ORXV\ULWWlM\\GHVVlRQQLVWXPLVHVWDNXQKDQVLLKHQSDQHH NRNRUXXPLLQVDMDVLHOXQVD/LVlNVLRQWDUYLWWXYDKYDD WDKWRDMDXVNRDRPDDQRVDDPLVHHQPXWWDVLWlKlQ-XX ULNNDODOWDHLROHSXXWWXQXW.RYDW\|MDDKNHUXXVSDONLW VHYDWPHWVlWDORXGHVVDNLQ VAHVA METSÄKIPINÄ TARTTUU -RXNR-XXULNNDODRQSHUKHPHWVlWDORXGHQYDQNNDSXROHV WDSXKXMDMDRQRQQLVWXQXWWDUWXWWDPDDQYDKYDQPHWVlNLSL QlQRPDDQMlONLNDVYXXQVD±PLVWlKlQRQV\\VWlNLQYDUVLQ \OSHl9DUPDVWLWXQQHVLLWlHWWHLRPDHOlPlQW\|ROHPHQ Q\WKXNNDDQWXQWXXKLHQROWDPLQNlDLVWLLP\|VNLUMDVWD .LUMDVWDMlLNDLSDDPDDQHKNlYLHOlHQHPPlQHOlPlQ YDUUHOODYDUPDVWLVDWWXQHLGHQHULODLVWHQWDSDKWXPLHQNX YDDPLVWD-XXULNNDODOOHW\\SLOOLVHOOlKXXPRULOODK|\VWHW W\QlPXWWDNHUWRMDOLHQHHKDOXQQXWWHRNVHHQYDNDYDP PDQVlY\QMRNDSDLNRLWHOOHQQRXVHHHVLLQRSHWWDMDPDL VHOOD WDYDOOD ´PLWlV PLQl VDQRLQ´ .DLNHQ NDLNNLDDQ OXNHPLVHQDUYRLQHQNLUMD JORMA SAARIMAA ON UPM METSÄLIIKETOIMINNAN MAANKÄYTTÖJOHTAJA 1.2012 33 33 Lisätiedot  www.metsämaailma.fi 34 21.3. Kuopio 22.3. Savonlinna 27.3. Kajaani 28.3. Iisalmi 29.3. Jyväskylä 18.4. Helsinki LUONTO HERÄÄ KEVÄÄSEEN UPM:n metsäpalvelut esillä eri tapahtumissa /XRQWRDONDDKHUlLOOlWDOYHQKLOMDLVXX GHVWDMRKHOPL±PDDOLVNXXVVDDXULQJRQ YDORQOLVllQW\HVVlMDSlLYlOlPS|WLORMHQ QRXVWHVVD } UPM on esitellyt metsäpalvelujaan toritapahtumissa talven aikana mm. Tampereella ja Mikkelissä. Talvella UPM järjesti veroiltoja eri puolilla Suomea, ja maalis–huhtikuussa järjestetään UPM Yhteismetsän esittelytilaisuuksia. ± (QVLPPlLVLQl NHYllVHHQ KHUll YlW OLQQXW NXQ DLNDLVHW SHVLPlOLQWXP PH NXWHQ NRUSSL MD NlS\OLQQXW DORLWWD YDW VRLGLQOHQWRQVD MD ODXOXQVD 0\|V S|OO|WDORLWWDYDWVRLGLQKXKXLOXQVDK\YL Ql P\\UlYXRVLQD MR KHOPLNXXQ ORSSX SXROHOOD7DDMDPLVVDYDUVLQNLQWDOYLUXR NLQWDSDLNNRMHQOlKHLV\\GHVVlYRLNXXOOD KHOPLNXXVVDWDOLWLDLVWHQYLKHUSHLSSRMHQ MDPXVWDUDVWDLGHQODXOXD1LVlNlVPDDLO PDVVDDONDYDDWP\|VKRUPRQLWK\UUlWl OlKHVW\YlQNHYllQP\|WlMDHVLPHUNLNVL NHWWXMHQMDMlQLVWHQMlONLlLOPHVW\\NH YlWKDQJLOOH HOlLQWHQ OLLNNXHVVD OLVllQ W\PLQHQ PLHOHVVl 3XLVVD HQVLPPlLVLl KDYDLWWDYLDNHYllQPHUNNHMlRQNXXVHQ VLHPHQWHQ YDULVHPLQHQ NHYlWKDQJLOOH NXLYLQDMDDXULQNRLVLQDSlLYLQl Onko jokin laji varsinainen kevätlaji? ±/lKHVNDLNNLHQODMLHPPHOLVllQW\PL QHQMDNDVYXDMRLWWXXNHYllVHHQMDNHYlW NHVllQMRWHQYDUVLQDLVHQNHYlWODMLQQLPH lPLQHQRQKDQNDODD0XWWDMRVDVLDDWDU NDVWHOODDQODMLU\KPLWWlLQQLLQHVLPHUNLNVL VLHQLVWl O|\W\\ ODMHMD MRLWD PHWVLVWl YRL O|\Wll DLQRDVWDDQ NHYllOOl 1lLVWl WXQ QHWXLQ OLHQHH PRQHQ DUYRVWDPD KHUNNX PXWWD HULWWlLQ P\UN\OOLQHQ NRWHORVLHQLLQ NXXOXYDNRUYDVLHQL0XXWWROLQQXWVDDSX YDWPHWVLLPPHNHYlLVLQUXQVDLQMRXNRLQ MDHQVLPPlLVWHQSHLSSRNRLUDLGHQULHPX NDVWDODXOXDNXXQQHOOHVVDYRLWRGHWDNH YllQVDDSXQHHQORSXOOLVHVWL Mitä vaaraa on takatalvesta? ± +XKWLNXLVHVWD WDNDWDOYHVWD HL ROH PHUNLWWlYllKDLWWDDOXRQQROOHNRVNDDL NDLVLPPDW SHVLPlOLQWXPPH MD YDUKDL VLPPDW NDVYXXQ OlKWHYlW SXWNLORNDV YLPPHRYDWK\YLQNDUDLVWXQHLWDODMHMD -RV WDNDWDOYL \OOlWWll WRXNRNXXQ DONX SXROHOOD QLLQ WLODQQH RQ WRLQHQ NRV ND WXROORLQ PRQLHQ NDVYLHQ NDVYXNDX VLRQMRSLWNlOOlMDVDPRLQPXXWWROLQWXMD RQVDDSXQXWUXQVDLQMRXNRLQMDP\|KlL VVHPPlWPXXWWDMDWHLYlWRVDDSDODWDWD VHPPlW HPPlW PXX PXXWWDMD PXXWWDMDW PXXWWD XXWWDMDW WDMDW DW HLYlW HLY YlW RVDD RVDD SDODW SDDODWD SDODWD DWD W NDLVLQ HWHOlPPlNVL NDLVVLQ NDLVLQ Q HWHOlPPlNVL HWHO HW WHOlP HOlPP lPP PPl PlN lN NVL WDNDWDOYHQ WWDNDWDOYHQ DNDDWD WDOYH DOY YHQ HQ \OO \\OOlWWl \OOlWW \OOlW OOlWW lWW HVVlNXWHQYDUKDLVNHYllQVDDSXMDW3LW HVVl NXWHQ HVVl NXWH NX XWHQ YDU YDUK YDUKDLVNHYllQ DUK KDLVNHHYl Yl YllQ Q VDDSXMDW VDDSX VDDS VD DDSXM DSXMD XMDDW DW 3 P\|KlLQHQ WDNDWDOYL NNllQ NllQ lllQ lQ MDW MMDWNXYD MDWNXYD MDWN DWNX D NXY XYYD YD P\|KlLQHQ P \||K \|K KlLQHQ KlLQ lLLQHQ QHQ WDNDWDOYL WDN WD NDWDOYL YYRL DDLKHXWWDDPHUNLWWlYLlWDSSLRLWDPRQLHQ DLKHXWWDD DLKHX LKHXW LKHXWW WWDDD DD PHUNLWWlYLl PHUNLW NLWWl L WlY lYLl YLl Lll WDSSLRLWD WDSS WDS WD DSSL SSLR SLR RLWD PRQL PRQL QL PXXWWROLQWXMHPPH PXX PX PXXWWROLQWXMHPPH XXW XWW WWR WR ROLQWXXMH XMHPP HPPH PPH SHV SSHVLPlNDQQRLVVD SHVLPlNDQQRLVVD SHVLP HVLP LP PlN PlN lND NDQQRL QRLV RLVVD VVD VD MD DDLNDLVLQD DLNDLVLQD DLN LN LNDLVLQD OlPSLPLQl OlP Ol OlPSLPLQl lPSLP PSLPL PSLP SLPLQ PLQl Qll NHYlLQl NNHYlLQl HYlLQl Ql \OOlWW \\OOlWWlYl \OOlWWl OOOlWWl lWWll WDNDWDOYLYRLWXKRWDPXXQPXDVVDPXV WDNDWD WDNDWDOYL WD DWD WDOY OYL YLL YRL YRL WXK WXKRW WXKRWD KRWD WD PXXQ PXXQ PXD PXDVVD PXDVVD X VVDD PX PX WLNNDVDGRQ WLNN NNDVDG VDDGRQ GRQ RQ Talitiaisen (Parus major) ääni on tavallisimmin peippomainen ”tvink” tai rähisevä ”tsätsätsä”. Lauluna on ”titityy” tai lyhyempi ”tityy” monin muunnelmin. Lähde: www.luontoportti.com. 1.2012 1 2012 2012 Lisätiedot www.metsämaailma.fi – Ajankohtaista. UPM UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen, mitä kevään merkkejä näkyy ensimmäiseksi? SHUTTERSTOCK TEKSTI PÄIVI MÄKI KYSYMYS & VASTAUS KEVÄÄN METSÄILLAT 13.3. Tampere 14.3. Joensuu 15.3. Pietarsaari (på svenska) LYHYESTI OP-POHJOLAN Hyvä metsä – hyvä mieli -tilaisuudet UPM Metsä kertoi palveluistaan Kauppakeskus Setrin avajaisten yhteydessä Mikkelissä. Puukauppamuistoja kerätään talteen } Metsähistorian Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät muistoja puukaupasta 1950-luvulta tähän päivään. Kirjoituksia käytetään tutkimusaineistona, ja aineisto tallennetaan kansanrunousarkistoon. Muistoja toivotaan niin metsänomistajilta kuin muilta metsäalan toimijoilta. Lisätiedot www.lusto.fi/seura/tutkimus. HARRY KANKAANPÄÄ UPM METSÄN JA TAIMITOIMITUKSET ALKAVAT HUHTI–TOUKOKUUSSA Taimitoimitukset käynnistyvät UPM:n taimitarhalla Joroisissa huhtikuun lopulla edelliskasvatetaan laatutaimia vuonna tehtyjen tilausten asiakkaiden ja UPM:n omiin pohjalta. metsiin ympäri vuoden. KOVAKUORIAISET VIIHTYVÄT POLTETUISSA SÄÄSTÖPUURYHMISSÄ KAHDEN VUODEN KATSAUS NILLA HIETAMÄKI Metsäentomologi Erkki Laurinharju RQO|\WlQ\W \OLNRYDNXRULDLV ODMLDHOLQRLQYLLGHQQHNVHQ6XRPHV VDHVLLQW\YLVWlODMHLVWDWXWNLPXNVLV VDDQ830QPHWVLVVl-DQDNNDODVVD /DXULQKDUMXRQWHKQ\WWXWNLPXVWDDL KHHVWD830OOHVHLWVHPlQYXRWWD /DXULQKDUMXRQWXWNLQXWVHNlODKR SXLGHQHWWlSDODQHLGHQSXLGHQPHU NLW\VWlNRYDNXRULDLVLOOH ±6XRMHOXDOXHHW\NVLQllQHLYlW ULLWlSHODVWDPDDQ6XRPHQODMLVWRD YDDQDYDLQDVHPDVVDRQWDORXVPHW VLHQOXRQQRQKRLWRKRLWRMROODWXUYD WDDQHNRV\VWHHPLHQPRQLPXRWRL VXXWWDMDXKDQDODLVWDODMLVWRDWDORXV PHWVLVVl/DXULQKDUMXNRURVWDD Ensimmäinen uudistunut Metsän henki -lehti ilmestyi tasan kaksi vuotta sitten. UPM Metsällä oli toki tätäkin ennen asiakaslehti, mutta lehden sisältö, ulkoasu ja nimi uudistettiin keväällä 2010. Olen ollut Metsän henki -lehden päätoimittaja alusta asti, ja olen asiasta ylpeä. On hieno tehdä laajalevikkistä, luettua lehteä asiantunteville lukijoille. Paperilehdellä on oma tärkeä paikkansa viestintäkanaviemme joukossa. Netti on nykyaikaa, mutta lehtikään ei suinkaan ole mennyttä aikaa. Molemmilla on omat roolinsa, jotka täydentävät toisiaan. Netissä on tyypillisesti tiivistä ja ajankohtaista asiaa. Lehti taas kesk keskittyy asioiden syventämiseen ja ta taustoittamiseen. Niin tämäkin Metsän hengen numero. Met Erkki Laurinharju seuraa säännöllisesti yli 20 seurantakohteen avulla, mikä merkitys lahopuilla ja poltetuilla puilla on kovakuoriaislajien en esiintymiseen metsäluonnossa. Hyv lukuhetkiä! Hyviä NYT ON AIKA TARKISTAA TAIMIKOT KOT Näet taimikon tilan talven jäljiltä parhaiten heti lumien sulamisen jälkeen. Hoitamalla taimikoita ajoissa ja lannoittamalla varttuneemmankin metsän, parannat tuottoa oa jo tänä vuonna. Tilaa työt yöt osoitteesta metsämaailma.fi ma.fi tai suoraantutun puunostajan stajan kautta. METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Jos osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi.Puunostajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon 0204 16 121. Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen [email protected]. Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen metsalehtitilaus@upm. com, mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja. ISTOCKPHOTO ! PÄÄTOIMITTAJALTA sanastoa Lumppi Järeästä, tyvilahoisesta runkopuusta tehty pölkky, joka ei täytä ainespuun laatuvaatimuksia. Käytetään yleisesti energiapuuksi. Nil Hietamäki Nilla Päätoimittaja P Pä ä Metsän Me M e henki -lehti Julkaisija kaisija UPM Metsä, PL, 37601 Va Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www. metsämaailma.fi, sämaailma fi www.upm.fi. www upm fi Päätoim Päätoimittaja Nilla Hietamäki, nilla.hietamaki@ upm.com. Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Nilla Hietamäki, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Kati Leinonen, Tero Nieminen, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Oy; Ari Hirvonen, Mauri Kaarre ja Leena Leppänen. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä 50 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691. Kannen kuva Tommi Anttonen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy toukokuussa. 1.2012 35 RAHA KASVAA PUISSA. www.bonvesta.fi Suomen parhaat metsätilat. UPM BONVESTA
© Copyright 2024