Ahtisaari-päivien
konfliktinratkaisuroolipeli
1
Sisällysluettelo
Ahtisaari-päivien konfliktinratkaisuroolipeli ....................... 8
Pelin idea ...................................................................... 3
Huomioita opettajalle ................................................... 3
Tarvittava rekvisiitta .......... .......................................... 4
Peliohjeet ............................................................................. 4
Tutustuminen peliin ...................................................... 4
Alkulämmittely ............................................................ 4
Pelin käynnistäminen ................................................... 5
Rauhanneuvottelut ...................................................... 5
Ensimmäinen virallinen rauhanneuvottelu ....... 5
Epäviralliset neuvottelut .................................. 5
Toinen virallinen rauhanneuvottelu .................. 5
Pelin päättäminen ........................................................ 5
Purku ............................................................................ 5
Pelimateriaalit ..................................................................... 6
Kurkumin kartta ........................................................... 6
Taustatietoa Kurkumista ............................................... 7
Konflikti Kurkumissa ......................................... 7
Kurkumin lähihistoria ........................................ 7
Konfliktin syitä .................................................. 7
Tilanne nyt ........................................................ 8
Miksi ulkopuolinen välittäjä? ............................ 8
Roolipelikortit ............................................................... 9
Pelin kulku .................................................................... 15
Mitä tapahtuu rauhansopimuksen jälkeen? .................. 17
Sanastoa .............................................................................. 18
Toimittaja: Liisa Poussa | Viestintätoimisto Ellun Kanat
Taitto ja kuvitus: Miila Heinonen | Viestintätoimisto Ellun Kanat
Julkaisija: Ulkoasiainministeriö
Copryright: Ulkoasiainministeriö
Roolipelin sisällön ideointiin ja tuottamiseen ovat osallistuneet Rauhankasvatusinstituutti, CMI, FinMunin puheenjohtaja
Laura Kyyrö,OPZ[VYPHU`O[LPZR\U[HVWPUQHÄSVZVÄHUSLO[VYPAntti Koskinen sekä opiskelija Hanna Paloneva.
2
Opettajille
Ahtisaari-päivien
konfliktinratkaisuroolipeli
(O[PZHHYPWpP]PLURVUÅPR[PUYH[RHPZ\YVVSPWLSPZV]LS[\\LYP[`PZLZ[P`SpRV\S\U]PPTLPsille luokille ja lukioon. Pelissä osallistujat pääsevät harjoittelemaan vaikeiden
ristiriitatilanteiden hahmottamista ja erilaisten näkökulmien ymmärtämistä ja
harjoittamaan neuvottelutaitoja. Pelin tavoitteena on löytää yhteinen ratkaisu
R\]P[[LLSSPZLU2\YR\TUPTPZLU]HS[PVURpYQPZ[`ULLZLLURVUÅPR[PPUUPPUL[[pRHPRRP
osapuolet voivat hyväksyä lopputuloksen. Ratkaisun saavuttaminen edellyttää
aina kompromisseja eri osapuolilta.
Pelin kesto: n. 2 h
Kohderyhmä: yläkoulun viimeiset luokat ja lukio
Ryhmän koko: min. 6 oppilasta, max. 30 oppilasta
Soveltuvat aineet: HI, YH, AI, ET, UE, Ilmaisutaito, kurssitarjottimesta riippuvat valinnaiset kurssit. Lisäksi pelin tavoitteet sopivat hyvin ops:ien aihekokonaisuuksiin kuten kansainvälisyys ja aktiivinen kansalaisuus.
Pelin idea
Roolipelin tavoitteena on löytää neuvottelijoiden kesken yhteinen ratkaisu KurR\TPURVUÅPR[PSSLQHZHTHSSHVWWPHUL\]V[[LS\[HP[VQHHPKVU[\U[\PZLZZHRVUÅPR[PZZH7LSPZZpR\RPUWLSHHQHQV\RR\LLK\Z[HH`O[pRVUÅPR[PUVZHW\VS[HZPPOLU
liittyvää tahoa tai vaihtoehtoisesti ulkopuolista ja mahdollisimman neutraalia
sovittelijaa.
9VVSPWLSPQVOKH[[HHWVO[PTHHURVUÅPR[LQHRYPPZLQpYH\OHHQHZV]P[[LS\H;H]VP[[LLUHVUYVVSPLURH\[[H`TTpY[ppLYPSHPZ[LURVUÅPR[PLUTVUPT\[RHPZ\\ZQHZ``[
ZPSSLTPRZPZLRp]HS[PVPKLU]pSPZ[LUL[[pUPPKLUZPZpPZ[LURVUÅPR[PLUQHRYPPZPLU
ratkaisemiseen liittyy monenlaisia haasteita.
Pelin edetessä oppilaiden kyky hahmottaa eri osapuolten intressejä ja motiiveja
harjaantuu. Pelissä ei ole voittajia tai häviäjiä; ideaalitilanteessa osapuolet löytävät ratkaisun ja sovun, mutta voi myös olla, että ratkaisua ei roolipelin aikana
löydetä. Vaikka peli päättyisi tilanteeseen, jossa kaikkien hyväksymää ratkaisua
ei löydetty, ei se vähennä pelin tarjoaman oppimiskokemuksen merkitystä.
Huomioita opettajalle
Peliin ja sen purkuun kannattaa varata aikaa vähintään kaksoisoppitunnin
verran. Käytettävissä oleva aika jakaantuu neljään osaan; pelin ideaan tutustuTPULUR\]P[[LLSSPZLURVUÅPR[PUQHZLUVZHW\VS[LUOHOTV[[HTPULU]HYZPUHPULU
roolipeliosuus sekä purkukeskustelu. Tietty runko ohjaa pelin kulkua, mutta
opettaja voi kuitenkin soveltaa pelin elementtejä myös vapaasti ja tiivistää peliä
omiin oppituntikokonaisuuksiinsa soveltuvaksi.
On suositeltavaa, että opettaja toimii pelinjohtajana ja neuvottelun puheenjohtajana. Opettajan tehtävänä on huolehtia ajan seurannasta, neuvottelujen sujuvasta etenemisestä ja oppilaiden aktiivisesta osallistumisesta.
Roolipeli on erilainen ja osallistava tapa oppia ja tuo opetukseen elämyksellisyyttä, joka aktivoi kaikkia tasoja. Se on tekemällä ja kokemalla oppimista. On
silti hyvä pitää mielessä, että roolipeli ei välttämättä ole toimivin metodi kaikille
ryhmille. Joissakin ryhmissä voi esimerkiksi olla oppilaita, jotka ovat omassa
LSpTpZZppUQV\[\ULL[RVO[HTHHU]HPRLP[HRVUÅPR[P[PSHU[LP[HQHRYPPZLQp:PSSVPU
3
Opettajille
tämä peli välttämättä sovi ryhmälle. Onkin tärkeää, että oman oppilasryhmänsä
parhaiten tunteva opettaja arvioi, soveltuuko roolipelin pelaaminen omalle oppilasryhmälle. Myös pelin päättävälle purkukeskustelulle on varattava riittävästi
aikaa, jotta pelissä koetusta voidaan keskustella.
Tarvittava rekvisiitta
Pelin toteuttamiseksi tarvitaan
RHPRPSSLVZHSSPZ[\QPSSL[\VSP[ZLRp`RZPPZVW`[pQVURH`TWpYPSSLTHO[\\
seitsemän pelaajaa sekä puheenjohtaja
R`UPpQHWHWLYPHT\PZ[PPUWHUVQLURPYQVP[[HTPZ[H]HY[LU
W\OLLUQVO[HQHSSLRLSSVHQHUZL\YHHTPZ[H]HY[LUZLRpU\PQH[TZ
eri vaiheiden aloittamiseksi ja päättämiseksi.
WLSPVOQLL[[\SVZ[L[[\UHRHPRPSSL
YVVSPWLSPRVY[P[[\SVZ[L[[\UHRHPRPSSL
SPZpRZPS\VRRHHU]VP[\VKHT`ZLYPSHPZPHHZ\Z[LP[HOH[[\QHO\P]LQH[TZ
joita oppilaat voivat pukea ylleen eläytyäkseen rooleihinsa helpommin
Peliohjeet
Tutustuminen peliin
(UUHVWWPSHPSSLHS\RZPHPRHH[\[\Z[\H2\YR\TPURVUÅPR[PU[H\Z[VPOPU[\SVZ[HTHSSH
kaikille sivut 6–8 luettavaksi. Oppilaita kannattaa ohjeistaa miettimään, mitkä asiat taustatiedoissa ovat sellaisia, jotka varmasti aiheuttavat ristiriitoja ja
]HPR\[[H]H[]HO]PTTPURVUÅPR[PUZ`U[``U;\[\Z[\TPZ[LO[p]pU]VPO`]PUHU[HH
myös kotitehtäväksi. Kotitehtävänä oppilaat voivat myös hakea tietoa yleisesti
THHPSTHURVUÅPR[LPZ[HLZPT:\VTLU6UL>VYSKWVY[HHSP`OKPZ[`RZLUQH\SRVHZPHPUTPUPZ[LYPU`SSpWP[pTpS[pTHHPSTHURVUÅPR[LQHZP]\Z[VS[H
Taustatietoihin perehtymisen lisäksi kaikkien on hyvä tutustua pelin roolihahmojen kuvauksiin. Näin oppilaat voivat tunnistaa, millaisia näkökantoja kukin edustaa: ketkä ovat ehkäpä toistensa vastustajia, kenellä taas saattaa olla yhteisiä
asioita ajettavana.
Alkulämmittely
Ennen kuin varsinainen peli aloitetaan, voi olla hyvä tehdä alkuun jokin lyhyt
leikkimielinen lämmittelyharjoitus, joka auttaa ryhmää rentoutumaan ja vapautumaan. Tavoitteena on saada aikaan rakentava ja rento yhdessä tekemisen
ilmapiiri, jolloin roolipeliin on helpompi heittäytyä. Tässä muutama helppo lämmittelyharjoitus.
Kävelytehtävä (5–10min)
Kaikki oppilaat nousevat seisomaan ja alkavat kävellä vapaasti ympäri
luokkatilaa. Opettaja luettelee erilaisia hahmoja ja oppilaiden tulee
pyrkiä liikkumaan ja kantamaan itsensä niin kuin tämä hahmo tekisi.
Miten esimerkiksi kävelee, liikkuu ja elehtii
RLUYHHSP&
WVSPP[[PULUWHRVSHPULU&
WHRVSHPZSLPYPUHZ\RHZ&
YH\OHUUL\]V[[LSPQH&
Hahmoja voi keksiä lisää.
4
Opettajille
Joo-harjoitus (5min)
Liikutaan vapaasti tilassa. Oppilaat saavat vuoronperään huutaa
joitakin ehdotuksia, kuten hiivitäänkö, pompitaanko tms., jolloin kaikki
huutava ”joo” ja alkavat toimia ehdotetun mukaisesti.
Pelin käynnistäminen
Materiaaleihin tutustumisen ja mahdollisen alkulämmittelyn jälkeen oppilaat
jaetaan rooleihin; ryhmän koosta riippuen noin 3–6 oppilasta per rooli. Ryhmä
miettii hetken omaa strategiaansa neuvotteluissa sekä valitsee keskuudestaan
neuvotteluihin edustajan, jolla on puheoikeus. Kun tarvittava rekvisiitta on esillä
ja neuvottelupöytä kunnossa, voidaan peli julistaa alkaneeksi.
Pelin aikana neuvottelijat voivat myös pyytää ”aikalisää” aina kun haluavat pitää
neuvonpitoa keskenään siitä, mitä sanovat seuraavaksi.
Rauhanneuvottelut
Ensimmäinen virallinen rauhanneuvottelu
Neuvottelut alkavat niin, että pelinjohtajana ja kokouksen puheenjohtajana toimiva opettaja nimeää kansainväliseltä yhteisöltä saamillaan
valtuuksilla rauhanvälittäjä-roolissa toimivan ryhmän edustajan toimi maan rauhanneuvottelijana ja siirtää neuvotteluiden johtamisen hänelle.
Tämän jälkeen jokaista ryhmän edustajaa pyydetään esittelemään
itsensä, oman kantansa Kurkumin tilanteesta sekä vastaamaan puheenvuorossa kolmeen peruskysymykseen. Roolihahmoa edustavan
kannattaa perustella kantansa hyvin ja pyrkiä vakuuttamaan muut. On
myös tärkeää kuunnella tarkkaan, millaisia asioita eri tahot nostavat
puheenvuoroissaan esille – mitkä kysymykset ovat heille niitä kaikkein
[pYRLPTWPp&
Epäviralliset neuvottelut
Ensimmäisen kierroksen jälkeen ryhmillä on aikaa vetäytyä pohtimaan
kuulemaansa ja muotoilemaan strategiaa, eli millä toimenpiteillä omaan
päämäärään päästään ja miten reagoidaan missäkin tilanteessa. Tätä
aikaa voi myös käyttää keskusteluihin muiden kanssa.
Toinen virallinen rauhanneuvottelu
Kun peli jatkuu, on neuvottelijoiden tässä uudessa neuvotteluvaiheessa oltava jo valmiita antamaan oma ratkaisuehdotuksensa. Kaikilla
ryhmillä on mahdollisuus kommentoida ehdotuksia ja keskustelun
kautta pyrkiä löytämään yhteisymmärrys.
Pelin päättäminen
Peli päätetään tekemällä lyhyt yhteenveto tilanteesta sekä kiittämällä kaikkia
osallistujia.
Purku
,Sp`[`TPULUYVVSLPOPUH\[[HHHQH[[LSLTHHURVUÅPR[PHYVVSPOLURPSUUpRR\STHZ[H.
Pelin jälkeen on myös tärkeää saada purkaa kokemuksia yhdessä ja keskus[LSSHVWL[[HQHSSLSHHKP[[\QLUW\YR\R`Z`T`Z[LUH]\SSHZPP[pTP[pVWP[[PPU&4\\[[PRVLSp`[`TPULUVTPHRpZP[`RZPpQHHQH[[LS\HRVUÅPR[LPZ[HZLRpUPPZZp[VPTP]PZ[H
POTPZPZ[p&
5
Pelaajille
Pelimateriaalit
Kurkumin kartta
Naapurivaltio
Perustietoja Kurkumista
Valtion nimi: Kurkum
Pääkaupungin nimi: Harmon
Pinta-ala: 921 000 m2
Poliittinen järjestelmä: tasavalta
Virallinen kieli: kurma (32 % väestöstä
puhuu äidinkielenään turgua, lisäksi kymmeniä muita kieliä)
Etninen vähemmistö: Turgut ja Sipelit
Valuutta: Kurkumin dala (1 euro = 12 dalaa)
Väkiluku: 32,3 miljoonaa
BKT/asukas/USD: 1040
Elinajanodote: 48,7 vuotta
Imeväiskuolleisuus: 5 %
Lukutaito: 42 % yli 15-vuotiaista osaa
lukea (Turgujen lukutaitoprosentti on 30 %,
Sipelien 36 %)
Uskonnot: kristinusko 36 %, islam 33 %,
sikhiläisyys 8 %, muut 23 %
Pääelinkeinot: karjatalous 45 %, maanviljelys 25 %, kalastus 10 %, palveluala 11
% ja teollisuus 6%
Tärkeimmät luonnonvarat: öljyä, timantteja ja maakaasua
Kasvillisuus: aavikkoa ja aroa
Kansallishymni: Siunattu olkoon tämä maa
Kansainvälinen yhteistyö: YK:n jäsen
Kurkum
Harmon
Pakolaisleiri
Naapurivaltio
Naapurivaltio
6
Pelaajille
Taustatietoa
Konflikti Kurkumissa
Kurkum on kuvitteellinen valtio, joka kamppailee parhaillaan alati kärjistyvien
]pRP]HS[HPZ\\RZPLURHUZZH4VUPT\[RHPULURVUÅPR[P[PSHUULLPVSLZ`U[`U`[OL[kessä, vaan taustalla on monia Kurkumin lähihistoriaan liittyviä tapahtumia.
Kurkumin lähihistoria
Kurkumin lähihistoriaa on varjostanut maan hallituksen ja maan itäosia hallusZHHUWP[p]PLUZLWHYH[PZ[PLU]pSPULURVUÅPR[P2VUÅPR[PU[H\Z[HSSHVULYPL[UPZ[LU
ryhmien välinen väkivallan kierre, köyhyys ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo
sekä separatistien dominoiman alueen arvokkaat luonnonvarat ja niiden epätasainen jakautuminen.
Kurkumissa demokraattisen järjestelmän perinne on vielä varsin nuori. Erilaiset
kansanliikkeet painostivat Kurkumin demokratiaan vasta 1980-luvun lopulla.
Sitä ennen maata olivat hallinneet heikko kuningashuone sekä aika ajoin vallan
kaapanneet erilaiset kapinaliikkeet.
Myös positiivisia asioita on tapahtunut; Kurkumin jalkapallomaajoukkue selviytyi
yllättäen vuoden 2010 maailmanmestaruuskilpailuihin, mikä toi Kurkumille näkyvyyttä ja nostatti maan kansallista itsetuntoa.
Konfliktin syitä
Kurkumin tilanne on jatkunut vuosikymmeniä epävakaana.
Separatismi.2\YR\TPUS\VUUVU]HYVPS[HHUYPRHZP[pVZHVURVUÅPR[PU`[PTLZZp
Separatistit ajavat alueen irtaantumista Kurkumista. He siis haluavat perustaa
oman itsenäisen alueen. Separatistien mukaan Kurkumin poliittinen hallinto
ei mahdollista alueen luonnonvarojen tasaista jakamista niin, että luonnonvaroista hyötyisivät myös alueen asukkaat. Alueen irtaantumista vastustava
hallinto taas näkee separatistien ajavan Kurkumin yhä syvenevään lamaannukseen.
Luonnonvarojen riittämättömyys ja jakaminen. Kurkumissa on paljon aavikkoa ja pula vedestä on aiheuttanut paljon levottomuuksia. Lisäksi
Kurkumin arvokkaat luonnonvarat eivät ole hyödyttäneet koko kansaa vaan
voitot ovat valuneet ulkomaille tai harvojen rikkaiden kurkumilaisten taskuun.
Väestön yhtenäisyys. Kurkumin väestö on kulttuurisesti hyvin heterogeeninen/moninainen, eikä hallitus ole onnistunut integraatiopolitiikassaan. Maassa on paljon eri kieliä, uskontoja ja elämänkatsomuksia ja harvalla on vahvaa
kurkumilaista identiteettiä tai uskoa yhtenäiseen Kurkumin valtioon. Monet
katsovat, että hallitus suosii kurmaa puhuvaa etnistä ryhmää turgua ja sipeliä
puhuvien vähemmistöjen kustannuksella. Yhteiskunta koetaan epätasaarvoiseksi.
Yhteiskunnalliset levottomuudet. Erilaiset lakot, sisäiset levottomuudet ja
väkivalta ovat lamaannuttaneet Kurkumin yhteiskunnan perustoimintoja
tasaisin väliajoin.
7
Pelaajille
Epäluottamus demokratiaan. Demokraattisen järjestelmän aikana hallitus
on hajonnut useaan otteeseen sisäisiin erimielisyyksiin. Äänestysprosentit
ovat alhaisia ja myös epäilyjä vaalitulosten väärentämisestä on esitetty.
Tyytymättömyys hallituksen politiikkaan ja korruptioepäilyt. Erityisesti
itäisen Kurkumin maaseudulla on ollut paljon tyytymättömyyttä hallituksen
harjoittamaa politiikkaa kohtaan. Maatiloja on pakko-otettu hallituksen käyttöön ja maita on annettu öljy-yhtiöiden käyttöön, ja niiden ympäristörikokset
ovat saastuttaneet maita.
.RQñLNWLQSÃÃRVDSXROHWRYDW.XUNXPLQKDOOLWXVMDVHSDUDWLVWLOLLNH
Separatistiryhmän jäsenet kuuluvat pääosin turgua äidinkielenään puhuvaan
etniseen vähemmistöön. Tämän vähemmistön osuus koko Kurkumin väestöstä on n. 30 % ja se on taloudellisesti heikommassa asemassa valtaväestöön
nähden. Uskonnoltaan separatistiryhmä ei ole yhtenäinen, vaan joukossa on eri
uskontojen edustajia.
Tilanne nyt
Maan itäosia hallussaan pitävät separatistiliikkeen sotilaat sekä hallituksen
joukot ovat ajautumassa sisällissotaa muistuttavaan tilanteeseen. Viimeisen
kahdeksan kuukauden aikana noin 1 500 ihmistä on saanut surmansa taisteluissa ja pommi-iskujen seurauksena.
Separatistiliike on jo pitkään ajanut itäosan irtaantumista Kurkumista ja alueen
itsenäistymistä. Hallituksen joukot ovat taas koventaneet otteitaan entisestään,
mikä on johtanut koko valtion toiminnot lamauttavaan tilanteeseen ja Kurkum
on ajautunut sisällissodan kynnykselle.
Siviilien pakolaisvirta Kurkumista kohti etelää on kiihtynyt ja eteläiset rajavaltiot
harkitsevat rajojensa sulkemista maahansa kohdistuvan pakolaistulvan hillitsemiseksi ja Kurkumin painostamiseksi. Kansainvälisen yhteisön huomio on nyt
kohdistunut Kurkumiin, jotta valtava humanitaarinen kriisi saataisiin pysäytettyä
ja alueen tilanne vakautettua.
2VUÅPR[PVUU`[RpYQPZ[`U`[UPPUWHOHRZPL[[p[PSHU[LLZLLUSPP[[`]p[LYPVZHW\VSL[QH
ulkopuolinen taho on kutsuttu neuvottelemaan Kurkumin pääkaupunkiin HarTVUPPUQV[[HRVUÅPR[PPUS`KL[[pPZPPUYH\OHUVTHPULUYH[RHPZ\
Miksi ulkopuolinen välittäjä?
Ulkopuolisen väliintulo riitatilanteessa voi vaikuttaa osapuolten väliseen dynamiikkaan ja muuttaa heidän käsityksiään ja käytöstään, sekä tehostaa neuvotteluprosessia. Välittäjän osallistumisella pyritään lukkiutuneen tilanteen avaamiseen ja hyvän ratkaisun synnyttämiseen kiistakumppaneiden välillä.
Ulkopuolisella välittäjällä tulee olla kansainvälisen yhteisön mandaatti toimia
[LO[p]pZZppUQVURHSPZpRZPT`ZRVUÅPR[PUVZHW\VS[LUWP[ppO`]pRZ`pYH\OHvälittäjä. Roolipelissä opettaja voi edustaa kansainvälistä yhteisöä, joka antaa
välittäjälle mandaatin.
8
Pelaajille
Roolit
2\YR\TPURVUÅPR[PZZHVU\ZLP[HLYPSHPZPHVZHW\VSPH5`[ZPT\SVP[H]HHUUL\]V[[LS\\UVUR\[Z\[[\R\\KLURVUÅPR[PURHUUHS[HRLZRLPZPTTpU[HOVULK\Z[HQH[ZLRp
puolueeton ulkopuolinen välittäjä eli rauhanneuvottelija. Simulaatiossa on siis
yhteensä 6 edustajaa. Jokaisella edustajalla on oppilasryhmän koosta riippuen
1–5 avustajaa. Ryhmän edustaja on se, jolla on puheoikeus ja muut ryhmän
edustajat tukevat ja auttavat edustajaansa.
Extra-roolit
Mikäli oppilasryhmä on suuri tai neuvotteluihin halutaan muutoin lisää dynamiikkaa, voi peliin tuoda extrarooleja. Extraroolit ovat neuvottelutilannetta seuraavia
toimittajia, jotka myös tuovat uutisia ulkomaailmasta. Idea on, että toimittajat
edustavat kahta eri tavalla tilanteeseen suhtautuvaa mediaa, jolloin niiden
tekemä analyysi on tietysti aina hiukan erilaista. Kesken 4. pelivaihetta median
edustajat tiedottavat Kurkumin pääkaupungissa Harmonissa tapahtuneesta
terroristi-iskusta, jonka tekijäksi epäillään separatistiliikettä. Uutinen voi osaltaan
vaikuttaa neuvotteluiden kulkuun.
Puheenjohtaja
(opettaja)
Mirmim
Daria Derel
Kurkumin hallituksen
edustaja
naapurivaltion
edustaja
Jack Bele
Ran Ran
separatistiliikkeen
toimintaa
tukevan valtion
edustaja
separatistiliikkeen
edustaja
Maria Gratton
Nene Van
pakolaisleirillä toimivan
kansalaisjärjestön
edustaja
rauhanvälittäjä
9
Ran Ran
separatistiliikkeen edustaja
Ran Ran kuuluu Kurkumin itäosan paikallisväestöön, etniseen vähemmistöön turgeihin, ja
hänen ryhmittymänsä ajaa alueen irtaantumista
ja itsenäistymistä Kurkumista. Ran Ranin mukaan Kurkumin valtio riistää alueen rikkaita
luonnonvaroja niin, ettei se hyödytä paikallisväestöä lainkaan. Ran ran on ollut mukana
suunnittelemassa pommihyökkäyksiä, jotka
ovat myös vaatineet siviiliuhreja. Ran Ran ei
lähtökohtaisesi ole kiinnostunut ulkopuolisten
rauhanvälittäjien mukaantulosta.
Päämäärät: Kurkumin itäosan irtaantuminen ja
itsenäistyminen, itäosan paikallisväestön aseman
parantaminen.
Mirmim
Kurkumin hallituksen edustaja
Mirmim johtaa taisteluita Kurkumin luoteisosaa halussaan pitävää separatistiliikettä vastaan. Epävirallisia
neuvotteluja separatistiliikkeen edustajien kanssa on
käyty suoraan, mutta tuloksetta. Kurkumin hallitukZLUPU[YLZZLPZZpVURVUÅPR[PUYH[RHPZ\T\[[H[VPZ[HPseksi ulkopuolisten valtioiden sekaantumista tilanteeseen ei ole hyväksytty. Mirmim ei pidä mahdollisena,
että valtion itäosat voisivat irtaantua Kurkumista,
koska riskinä on koko maan ajautuminen poliittiseen
ja taloudelliseen epävakauteen.
Päämäärät: Estää rikkaat luonnonvarat omaavan
alueen irtaantuminen Kurkumista, täysimittaisen
sisällissodan syttymisen välttäminen.
Maria Gratton
pakolaisleirillä toimivan
kansalaisjärjestön edustaja
Maria Gratton toimii pakolaisia auttavassa kansalaisjärjestössä pakolaisleirillä. Molemmin puolin Kurkumin
rajaa on muodostunut iso leiri, jossa on pulaa ruuasta
ja vedestä. Tautiepidemioiden leviäminen leireillä on
suuri riski ja ihmiset kärsivätkin pakolaisleirillä leviävistä taudeista kuten ripulista ja tuhkarokosta. Inhimillinen kärsimys leirillä on valtava ja Maria Gratton vaatii
ulkopuolista puuttumista Kurkumin tilanteeseen. Pakolaisten määrä kasvaa jatkuvasti. Valtaosa heistä on
naisia ja lapsia, eivätkä he edusta mitään yhtä etnistä
ryhmää.
Päämäärät: Saada apua akuuttiin tilanteeseen,
[LY]L`KLUO\VS[VHSLPYPSSL2\YR\TPURVUÅPR[PUYH\OHUomainen ratkaisu niin, että pakolaiset voivat palata
turvallisesti kotiin. Osapuolia painostettava rauhaan
kaikin keinoin.
Daria Derel
naapurivaltion edustaja
Kurkumin eteläinen naapurivaltio on alusta lähtien
tukenut Kurkumin hallitusta, mutta ei toisaalta hyväksy sen tekemiä ihmisoikeusloukkauksia sekä kovia
otteita Kurkumin itäosassa. Köyhä naapurivaltio ei
pysty auttamaan rajan yli tulevia pakolaisia ja Daria
myös näkee kasvavat pakolaisleirit uhkana hänen
oman valtionsa vakaudelle. Daria pelkääkin maan
omien ääriliikkeiden heräämistä ja liittymistä Kurkumin separatistiliikkeen tueksi.
Päämäärät: Rauhanomainen ratkaisu, mahdollisesti
myös ulkopuolisten valtojen aseellinen väliintulo tilanteen rauhoittamiseksi ja pakolaistulvan hillitsemiseksi.
Jack Bele
separatistiliikkeen toimintaa
tukevan valtion edustaja
Jack Belen edustama valtio rahoittaa ja aseistaa
separatistiliikettä. Belen intresseissä on alueen
epävakaus. Belen edustaman valtion suhteet
Kurkumiin ovat vuosikymmeniä olleet viileät.
Taustalla on vuosikymmeniä sitten tapahtunut
aseellinen selkkaus Kurkumin kanssa. Jack Bele
tai hänen edustamansa valtio ei ole virallisesti
VZHRVUÅPR[PHT\[[H]pSPSSPZLZ[PR`SSpZPSSpZLVZHS[HHU`SSpWP[ppRVUÅPR[PHYHOVP[[HTHSSHQHHZLPZ[Hmalla separatistiliikettä.
Päämäärät: 2VUÅPR[PU`SSpWP[pTPULU[\V[[VPZHU
asekaupan jatkaminen.
Nene Van
rauhanvälittäjä
Nene Vanin tehtävänä on kartoittaa ongelmakysymyksiä sekä ohjata osapuolia realistisiin tavoitteisiin. Joissain tilanteissa välittäjä voi myös
toimia syntipukkina ja kantaa vastuun epäsuositusta ratkaisusta. Välittäjän tehtävänä on viedä
neuvotteluja eteenpäin niin käytännön- kuin
sisältökysymyksissäkin. Nene Van etsii mahdollisuuksia kompromissin löytämiseen.
Päämäärät: Tilanteen rauhanomainen ratkaiseminen ja keskusteluyhteyden avaajana toimiminen eri osapuolten välillä.
Extrarooli
Harmon Newsin toimittaja
Harmon News on osa Kurkumin hallituksen
omistamaa mediataloa ja se suhtautuu Kurkumin
hallituksen harjoittamaan politiikkaan myötämielisesti. Harmon Newsin toimitus analysoi neuvottelutilannetta puolueellisesta näkökulmasta.
Uutinen: Kurkumin Harmonissa on räjähtänyt
pommi, jonka seurauksena vielä vahvistamaton
määrä ihmisiä on saanut surmansa. Eri tietolähteiden mukaan voidaan epäillä, että pommiiskun takana on separatistiliike.
Harmon News tekee uutisesta oman tulkintansa.
Extrarooli
Turgu Dailyn toimittaja
Turgu Daily on Kurkumin itäosassa ilmestyvä
paikallislehti ja ainoa turgunkielinen uutismedia.
Turgu Daily väittää olevansa poliittisesti sitoutumaton media, mutta tosiasiassa se tukee
separatistiliikkeen poliittisia tavoitteita.
Uutinen: Kurkumin Harmonissa on räjähtänyt
pommi, jonka seurauksena vielä vahvistamaton
määrä ihmisiä on saanut surmansa. Eri tietolähteiden mukaan voidaan epäillä, että pommiiskun takana on separatistiliike.
Turgu Daily tekee uutisesta oman tulkintansa.
Mirmim
Kurkumin hallituksen edustaja
Maria Gratton
pakolaisleirillä toimivan
kansalaisjärjestön edustaja
Jack Bele
separatistiliikkeen toimintaa
tukevan valtion edustaja
Ran Ran
separatistiliikkeen edustaja
Daria Derel
naapurivaltion edustaja
Nene Van
rauhanvälittäjä
Pelin kulku
Vaihe 1:
Vaihe 2:
Vaihe 3:
Vaihe 4:
Vaihe 5:
Vaihe 6:
20 min.
25 min.
10 min.
20 min.
15 min.
30 min.
Pelin
tavoitteiden
esittely ja
Kurkumin
konfliktiin ja
rooleihin
tutustuminen
Neuvottelut,
tiedonhankintaa
Epäviralliset
keskustelut
Neuvottelut,
ratkaisuehdotuksia
Pelin päätös
Vaihe 1: Pelin tavoitteiden esittely ja Kurkumin konfliktiin
ja rooleihin tutustuminen
Kesto n. 20 min.
Opettaja esittelee pelin idean ja sen tavoitteet. Aluksi julistetaan ”tiedotuskielto” eli neuvotteluiden ollessa käynnissä kännyköiden yms. käyttäminen on kiellettyä. Oppilaat jaetaan kuuteen ryhmään, jotka edustavat
rauhanneuvotteluissa mukana olevaa kuutta osanottajaa. Oppilaat luke]H[R\]H\RZLUR\]P[[LLSSPZLU2\YR\T]HS[PVURVUÅPR[PZ[HZLU[H\Z[VPZ[HQH
osapuolista. Ryhmät valmistautuvat neuvotteluihin lukemalla kuvaukset
kokouksen osanottajista, jolloin kaikki ovat selvillä siitä, millaiset tahot
neuvotteluihin osallistuvat. Ryhmät pyrkivät vastaamaan oman roolihahmonsa näkökulmasta tehtävänannossa esitettyihin kolmeen peruskysymykseen.
Vaihe 2: Neuvottelut, tiedonhankintaa
Kesto n. 25 min
Ensimmäiset rauhanneuvottelut alkavat. Koko ryhmä asettuu istumaan
ison pöydän ympärille niin, että kaikilla kuudella edustajalla on oma
UPTL[[`WHPRRH7\OLLUQVO[HQHVWL[[HQHPZ[\\W`KpUWppZZp1VRHPULU
ryhmä valitsee keskuudestaan neuvotteluihin edustajan, jolla on puheoikeus.
7\OLLUQVO[HQHVWL[[HQHUPTLppRHUZHPU]pSPZLS[p`O[LPZS[pZHHTPSSHHU
]HS[\\RZPSSH5LUL=HUPU`OKLUY`OTpUYVVSP[VPTPTHHUYH\OHUUL\]V[telijana ja siirtää neuvotteluiden johtamisen hänelle. Nene Vanin on hyvä
alussa kertoa miksi neuvotteluihin on ryhdytty ja kertoa mikä hänen oma
roolinsa on.
Ryhmien edustajat esittelevät itsensä, esittävät näkemyksensä Kurkumin tilanteesta ja vastaavat tehtävänannon kolmeen kysymykseen.
15
Pelin purku
4PRZPRVUÅPR[PWP[pPZPZHHKHYH[RHPZ[\H&
4P[pHZPVP[HZL]HH[PPLYP[HOVPS[H&
4P[pLOKV[L[HHUYH[RHPZ\RZP&
Neuvottelun aikana muut ryhmän jäsenet istuvat neuvotteluun osallistuvan lähellä antaen hänelle tarvittaessa ohjeita ja taustatukea.
Vaihe 3: Epäviralliset keskustelut
Kesto n. 10 min.
Puheiden jälkeen ryhmät voivat käydä toistensa kanssa epävirallisia keskusteluja ja neuvotteluja tai käytäväkeskusteluja. Tässä voidaan myös
hieroa kauppoja tai liittoutua tai etsiä yhteistä ratkaisua.
Vaihe 4: Neuvottelut, ratkaisuehdotuksia
Kesto n. 20 min.
Rauhanneuvotteluiden toinen vaihe alkaa. Ryhmien edustajat esittävät
ratkaisuehdotuksensa Kurkumin kriisin ratkaisemiseksi ja kriisin aiheuttaman kärsimyksen vähentämiseksi. Loppuaika keskustelua käytetään
yhteisen ratkaisuehdotuksen löytämiseen, missä päätetään mitä sovitaan, mihin asioihin kukin taho velvoitetaan jne. Yksiselitteistä mallia
siitä, mitä rauhansopimuksien tulisi sisältää, ja vastaavasti jättää käsittelemättä, ei ole olemassa ja teemat ja suuntaviivat ovat osapuolten sekä
välittäjän päätettävissä.
Ratkaisua tai yhteisymmärrystä ei kuitenkaan välttämättä synny – näinhän käy usein oikeissakin neuvotteluissa rauhasta. Tärkeintä pelissä
onkin saada tuntuma neuvottelemiseen sekä ratkaisujen etsimiseen ja
saada erilaisia näkökulmia haastavaan tilanteeseen.
Vaihe 5: Pelin päätös
Kesto n. 15 min.
Päätetään roolipeli. Ulkopuolisena neuvottelijana toiminut rauhanvälittäjä
Nene Van voi päättää pelin kiittämällä kaikkia osapuolia sekä tekemällä
lyhyen yhteenvedon neuvottelujen tuloksista. Puheenjohtajana toimiva opettaja voi auttaa tässä täydentämällä. Kaikki osallistujat kiittävät
toistaan ansiokkaasta neuvottelusta kättelemällä toisiaan. Kun puheenjohtaja nuijii pöytään, on tämä merkki pelin päättymisestä ja kaikki voivat
vapautua rooleistaan ja palata omaksi itsekseen.
Vaihe 6: Purku – Mitä opimme?
Kesto n. 30 min.
Pelin päätteeksi kannattaa varata tarpeeksi aikaa sekä tilanteen purkuun
että keskusteluun siitä, mitä opittiin ja miltä tuntui, miten kokemuksia voi
YLÅLR[VPKHYH\OHUQHZV]PUUVU[LLTVPOPUQHTP[LUVWP[[\H]VPZV]LS[HH
myös arkipäivän tilanteissa.
16
Pelin päätteeksi ryhmän kanssa voidaan keskustella esimerkiksi
seuraavista asioista:
4PSSHPZPH[\U[LP[HYVVSPWLSPVZHSSPZ[\QPZZHOLYp[[P&
6SPRV]HPRLHHYHRLU[HHHUUL[[\YVVSP&
Olivatko oman roolin annetut näkökannat kenties täysin
VTHUHQH[[LS\U]HZ[HPZPH&1VZR`SSpUPPU[\U[\PRVWLSHHTPULU
LWpT\RH]HS[H&
4P[pVZHSSPZ[\QH[VWWP]H[P[ZLZ[ppUQHUL\]V[[LS\[HPKVPZ[HHU&
Miten osallistujat hahmottavat nyt neuvottelun erilaisia
]HPOLP[H&
4P[pVZHSSPZ[\QH[VWWP]H[RVUÅPR[LPZ[HQHUPPKLU
YH[RHPZLTPZLZ[H&
2\PURHYLHSPZ[PZLS[HWLSPQHHUUL[[\[PSHUUL[\U[\P&
:HP]H[RVRHPRRPVZHSSPZ[\H&
4P[LUVWP[[\H]VPZV]LS[HHLYPSHPZPZZH[PSHU[LPZZH&
6URVWLSPZZpRLOP[L[[p]pp1VZR`SSpUPPUTP[pLYP[`PZLZ[P&
Mitä tapahtuu rauhansopimuksen jälkeen?
Kompromissin löytäminen, rauhansopimus, on vasta alku tiellä kohti
rauhaa. Edessä ovat rauhansopimuksen ehtojen toteuttaminen ja konÅPR[PUQpSRLPZLU`O[LPZR\UUHU]HRH\[[HTPULU9H\OHUWYVZLZZP[p`[``RPU
ymmärtää jatkumona.
9H\OHUZVWPT\RZL[ZVSTP[HHU\ZLPUWP[RpHPRHPZLU]pRP]HS[HPZLURVUÅPR[PU
jälkeen, jolloin selvitettäväksi jää rakenteelliseksi muodostunut epäluottamus, viha ja osapuolten toisiaan vastaan tekemät rikokset. Rauhansopimukseen tulisi kirjata niitä toimenpiteitä, joilla oikeudenmukaisempaa
`O[LPZR\U[HHYHRLUUL[HHU4`ZRVUÅPR[PUZ``[WP[pp[\UUPZ[HHRVY]H[H
menetykset ja pitää koko ajan mielessä, ettei yhteiskunnan jälleenrakennus hyödytä vain harvoja etuoikeutettuja, vaan koko väestöä.
17
Sanastoa
Demokraattinen järjestelmä: Demokraattisessa järjestelmässä tärkeimmistä valtiollisista asioista päättää joko kansa itse tai kansan vaaleilla
valitsema toimielin.
Valtio: Ihmisten muodostama poliittinen järjestelmä, joka käyttää valtaa
tietyllä alueella ja joka saa päättää itse omista asioistaan.
Konflikti: Ristiriita, selkkaus, riita.
Separatisti: Itsenäisyyttä itsehallinnolliselle alueelle tavoitteleva henkilö.
Usein itsenäisyyttä hakevan liikkeen tai järjestön jäsen.
Kansainvälinen yhteisö: Tarkoittaa tilanteesta riippuen joitakin maita tai
kansainvälisiä järjestöjä. Termille ei ole vakiintunutta merkitystä, mutta
sitä käytetään runsaasti poliittisessa keskustelussa ja lehdistössä. Käytetään usein silloin, kun halutaan ilmaista jonkun maan toiminnan poikkeavan muiden maiden toiminnasta.
Kansanliike: Joukkoliike esim. uskonnollinen tai kumouksellinen kansanliike. Myös esim. kuntourheilusta tuli suoranainen kansanliike.
Kapinaliike: Kansanliike, joka nousee jotakin järjestelmää tai sen johtoa
vastaan. Esim. itsenäisyyteen pyrkivä kapinaliike.
Korruptio: Moraalin yleinen rappeutuminen, varsinkin lahjottavuus, lahjonta ja lahjomisjärjestelmä. Esim. virkakoneistossa vallitseva korruptio.
Kuningashuone: Kunigasperhe, - suku.
Yhteiskunnan perustoiminnot: Yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeimmät toiminnot kuten toimiva oikeuslaitos, koulutus, terveydenhuolto, energiahuolto, raha- ja tietoliikenne, puhdas elinympäristö, kuljetukset ja tiedotus.
Humanitaarinen kriisi: Tapahtuma tai tapahtumia, jotka aiheuttavat
kriittisen uhan tietyn alueen ihmisten terveydelle, turvallisuudelle tai hy]PU]VPUUPSSL;pSSpPZPp]VP]H[VSSHLZPTLYRPRZPHZLLSSPULURVUÅPR[PUpSpUOp[p
LWPKLTPH[HPS\VUUVURH[HZ[YVÄ[
Rauhanvälittäjä: /LURPSQVRHW`YRPPH\[[HTHHURVUÅPR[PUVZHW\VSPH
pääsemään yhteisymmärrykseen.
Osapuolten välinen dynamiikka: 2VUÅPR[PPUVZHSSPZ[\]PLU]HS[PVPKLU[HP
UPPKLUQVO[HQPLUZLRpT\PKLU[VPTPQVPKLUR\[LUYH\OHU]pSP[[pQp[RLZRPnäiset suhteet. Taustalla voivat vaikuttaa esimerkiksi historialliset, kulttuuriset ja kielelliset tekijät.
Strategia: Perusluonteinen toimintasuunnitelma, sodankäynti-, sodanQVO[V[HWH[HP[HP[V,ZPTLYRRLQp!2VUÅPR[PUYH[RHPZ\ZZHUV\KH[L[[H]H
toimintasuunnitelma, mitkä ovat tavoitteet ja miten niihin aiotaan päästä.
Etninen vähemmistö: Etninen ryhmä tai kansallisuus, jolla on tietyn valtion, valtapiirin tai yhteiskunnan sisällä vähemmän edustajia tai huonompi asema kuin muilla ryhmillä.
Mandaatti: Toimeksianto, toimeksisaanti, valtuutus. Etenkin demokraattisessa järjestelmässä kansalta saatu oikeutus johtaa maata. Maalle
annettu valtuus hallita jotakin toista maata tai aluetta.
18