HYGIENIA JA TARTUNTOJEN
TORJUNTA PÄIVÄKODEISSA
2004
Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa:
Terveystarkastaja Tiina Päätalo
p. 681 4391
Hygieniahoitaja Susanna Tella
p. 681 3233
Tämä ohjeistus korvaa/liitetään koulutoimen turvallisuus ja kriisitoiminnan kansioon, osioon hygienia ja tartuntojen torjunta päiväkodeissa.
Ohjeistus pitää sisällään/korvaa Marjukka Sarkasen laatiman ohjeen vatsatautiepidemioiden torjunnasta.
HYGIENIA JA TARTUNTOJEN TORJUNTA
PÄIVÄKODEISSA
Hygienialla tarkoitetaan puhtautta ja se voi olla esimerkiksi henkilökohtaista, elintarvikkeiden ja työympäristön puhtautta. Puhtaus
ja terveys kulkevat käsi kädessä. Bakteerien ja virusten leviäminen voidaan estää:
Ø
Hyvän henkilökohtaisen hygienian,
Ø
Hyvän työtapahygienian, sekä
Ø
Hyvän siivoustason avulla.
Näiden ohjeiden tarkoituksena on infektioiden leviämisen
ennaltaehkäiseminen ja hygieniakäytännön yhtenäistäminen.
KÄSIHYGIENIA
Oikean käsienpesutekniikan opettaminen lapsille on tärkeää infektioiden leviämisen estämiseksi.
Lasten kädet pestään nestesaippualla ja kuivataan kertakäyttöpaperilla (paperi aukaistaan auki).
Lasten kädet pestään
• Päiväkotiin tultaessa
• Ennen ruokailua
• Wc-käynnin jälkeen
• Vaipan vaihdon jälkeen
• Nenän niistämisen jälkeen
• Aina, kun on näkyvää likaa
• Päiväkodista lähtiessä (jos lähdetään kotiin suoraan
pihalta, kädet pestään kotona)
• Kotiin saavuttaessa vanhempien opastuksella
EPIDEMIATILANTEISSA:
Ø
Ø
Ø
Käytetään desinfioivaa käsihuuhdetta
Hoitohenkilökunta osallistuu lasten käsienpesuun
Lasten vanhemmat huolehtivat lastensa käsienpesusta
päiväkodista kotiin palattaessa.
Henkilökunta pesee kätensä
•
Päiväkotiin tultaessa
•
Ennen ruokailua
•
Wc-käynnin jälkeen
•
Vaipan vaihdon jälkeen
•
Tupakoinnin jälkeen
•
Nenän pyyhkimisen jälkeen
•
Eritteiden siivoamisen jälkeen
•
Aina, kun on näkyvää likaa
•
Päiväkodista lähtiessä
•
Kotiin saavuttaessa
Wc-käynnin, vaipanvaihdon ja eritteiden käsittelyn jälkeen
käytetään käsien desinfiointiin alkoholihuuhdetta (käsihuuhde). Vesipesu voidaan korvata käsihuuhteella, mikäli näkyvää
likaa ei ole havaittavissa. Sormuksia, kelloja ja rannekoruja ei
suositella pidettävän työvuoron aikana.
Käsienpesupaikan tulee olla asiallinen: Pesuneste- ja käsihuuhdeannostelijat (täyttöpussit) suositellaan vivullisina, kertakäyttökäsipyyhkeet telineessä sekä kannellinen jäteastia käsipapereita
varten (kansi avautuu jalalla painaen).
EPIDEMIATILANTEISSA:
Ø
Ø
Ø
Ø
Tehostetaan käsihuuhteen käyttöä
Tehostetaan siivousta, sisältää kosketuspintojen
desinfioinnin
Sormuksia, kelloja ja rannekoruja ei saa käyttää
Huolehditaan tiedottamisesta (hygieniahoitaja,
terveystarkastaja, vanhemmat)
VAIPPAHYGIENIA
Päiväkodissa tulisi olla oma vaipanvaihtotila. Hoitopöydän pintamateriaalin tulee olla helposti puhdistettava. Hoitopöydän läheisyydessä tulisi olla oma allas potan ja pepun pesuun.
Vaipanvaihto hoitopöydällä
• Suositellaan suojapaperia hoitopöydällä
• Hoitajalla tarvittaessa kertakäyttöesiliina
• Kertakäyttökäsineet käteen
• Lapsi suojapaperin päälle
• Likainen vaippa poistetaan ja vaippa laitetaan suoraan
jätesäkkiin
• Likaiset vaatteet muovipussiin
• Lapsen peppu pestään pesualtaalla
• Peppu kuivataan paperilla tai kangaspyyhkeellä
• Käytetty kangaspyyhe suoraan pyykkisäkkiin
• Suojakäsineet suoraan jätesäkkiin
• Vaipanvaihtopöydän puhdistus tavallisella pesuaineella
jokaisen käytön jälkeen, tarvittaessa eritetahradesinfektio
• Pesualtaan huuhtelu ja myös pesu silloin, kun pepunpe
suallasta käytetään myös käsien pesuun
• Käsienpesu ja -desinfiointi
• Hoitopöydän pinta pestään mekaanisesti päivittäin/
tarvittaessa
LELUHYGIENIA
Lelujen tulisi kestää vesipesu (huomioidaan uusien leluja hankinnassa)
• Kovat lelut pestään käytön mukaan esim. kerran kuukaudessa
• Osa leluista tarvittaessa viikkolepoon (taudinaiheuttajat kuole vat)
• Unilelut ovat lasten omia. Vanhemmat huolehtivat unilelujen
pesusta, suositus kerran viikossa
• Roolivaatteet pestään ja tuuletetaan tarpeen mukaan
EPIDEMIATILANTEISSA:
Ø
Ø
Käytetään leluja mahdollisimman vähän
Käytettävät lelut pestään kerran viikossa tai tarpeen
mukaan
RUOKAILUHYGIENIA
Ruokailupöydät pyyhitään ennen ja jälkeen ruokailun. Kädet pestään ennen ja jälkeen ruokailun. Vältetään turhaa asiointia keittiötiloissa. Epidemiatilanteissa henkilökunta jakaa ruuan lapsille.
Keittiöhygieniassa noudatetaan omavalvontaan liittyvää siivousohjelmaa. Keittiöhenkilökunta huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan, erityisesti hyvästä käsihygieniasta, työtapahygieniasta
ja asiallisesta työvaatetuksesta. Keittiötilojen hygienia-asiat tulee
huomioida keittiön omavalvontasuunitelmassa
SUUHYGIENIA
Hampaiden pesu korvataan ksylitoli-purukumilla. Hampaiden
harjaus tapahtuu kotona (poikkeus vuoropäiväkodit).
Vanhemmat huolehtivat lastensa tuttien pesusta.
VUODEVAATEHYGIENIA
Lakanat ja tyynyliinat vaihdetaan kerran kuussa / tarvittaessa useammin. Patjansuojus pestään joka toinen kuukausi. Patjat tuuletetaan tarvittaessa.
SIIVOUSHYGIENIA
Kosketuspinnoille (oven kahvat, hanat, sähkökatkaisijat, kaiteet,
WC-istuimet, lasten kosketuskorkeudella olevat hyllyt yms.) kertyy
päivän kuluessa runsaasti likaa ja sen mukana mm. taudinaiheuttajia. Lika toimii mikrobien kasvatusalustana. Tällöin on tärkeää,
että päiväkodin siivoussuunnitelma pohjautuu riskien hallintaan ja
käytännön kokemuksiin. Suunnitelmassa tulee olla tarkoin määritelty, miten usein mitäkin kohteita puhdistetaan, mitä aineita ja
välineitä käytetään. Päivittäiseen puhdistukseen kuuluvat mm.
ruokailutilat, keittiötilat, saniteettitilat, eteistilat sekä erityisesti
matalalla olevat kosketuspinnat. Suunnitelmassa tulee huomioida
myös harvemmin tehtävät siivoukset (katon rajat, kattoikkunat,
korkealla olevat hyllyt, lamppujen päälliset yms.).
Jokaisessa päiväkodissa tulee olla vähintään yksi henkilö, joka
on nimetty kohteen hygieniavastaavaksi. Siivoustyön tasoa
seurataan esim. arviointilomakkeiden avulla tai pintapuhtausnäytteiden avulla. Palautteen anto siivouksen suorittajalle on tärkeää.
Siivoussuunnitelma tulee päivittää vähintään kerran vuodessa /
tarvittaessa.
Jokainen työntekijä on velvollinen huolehtimaan eritetahradesinfektiosta.
Veri- ja eritetahradesinfektio
Eritteet (haavamärkä, hengitystielima, sylki, virtsa, uloste yms.)
ovat yleensä hyvin mikrobipitoisia. Lisäksi veri ja erilaiset kudosnesteet eri pinnoille joutuessaan ovat mikrobeille tehokas kasvualusta. Sen vuoksi veri- ja eritetahrat on poistettava ja desinfioitava välittömästi.
Eritetahrojen poisto kuuluu jokaisen ammattiryhmän tehtäviin!
Eritetahradesinfektio koskee kaikkia toimipisteitä. Käsidesinfektio
huomioidaan.
Eritetahradesinfektioaine tulee säilyttää tietyssä yhteisesti sovitussa paikassa.
Välineet
Ø
Desinfektioliuos
Ø
Puuvanua tai muita hyvin imeviä kertakäyttöpyyhkeitä
Ø
Kertakäyttöiset suojakäsineet
Suoritus
Ø
Kertakäyttöinen suojakäsine käteen
Ø
Kiinteä erite kootaan/ nestemäinen imeytetään puuvanuun.
Ø
Kaadetaan tahran pohjalle riittävä määrä desinfektioaineliuosta ja pyyhitään pinta uudelleen.
Ø
Käytetyt pyyhkeet ja käsineet laitetaan suoraan jätepussiin.
Ø
Pestään ja desinfioidaan kädet
VANHEMMILLE ANNETTAVAT OHJEET
Lapselle tulee antaa riittävä toipumisaika sairauden jälkeen. Ripulija oksennustapauksissa päiväkotiin saa tuoda lapsen aikaisintaan
vuorokauden kuluttua oireiden päättymisestä.
Vanhemmat osallistuvat lapsensa käsienpesuun päiväkodista kotiin saavuttaessa. Lapselle korostetaan käsien pesun merkitystä.
Päiväkotiin saa tuoda vain yhden lelun ja sen pesusta vanhemmat
huolehtivat itse (esim. viikonloppuisin).
Vanhemmat pesevät lapsensa tutit kotona.
Lapsen hampaiden pesusta huolehditaan kotona. Hammasharjan
käyttöä harjoitellaan kotona.
LISÄOHJEITA APUVAKANSIOSSA
Ø
Alle kouluikäisten lasten tavallisimmat tarttuvat taudit
Ø
Päätäin hoito-ohje
Ø
Syyhypunkki ja sen hoito-ohjeet
Ø
Kihomatotaudin hoito-ohjeet
Ø
Salmonellakontrollit
Ø
Käsihygieniaohje
Ø
Pintadesinfektio
Ø
Veri- ja eritetahra desinfektio
Ø
Ruokamyrkytystyöryhmän toimintakaavio ja –ohje
www.imatra.fi