1. No category

Kestävä tulevaisuus
Koulussa tehdään päivittäin kestävän tulevaisuuden tekoja. Siellä opitaan kestävän kehityksen
tietoja ja taitoja. Kaikkien pitäisi ottaa vastuuta ympäristöstään, sillä jokaisen valinnoilla ja teoilla
on merkitystä.
Kestävä tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä. Tämä opas on tehty yhteistyössä opetus-,
kiinteistönhuolto-, siivous- ja keittiöhenkilökunnan kanssa. Opas on tarkoitettu kaikille Helsingin
kaupungin kouluille.
Oppaaseen on koottu ne teot ja valinnat, joilla rakennetaan vastuullista ympäristöä säästämällä
energiaa, vettä ja luonnonvaroja. Näistä teemoista kerrotaan eri toimijoiden näkökulmasta, sillä
ympäristön hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus on meidän kaikkien yhteinen asia!
Kestävä tulevaisuus (pdf)
kuvitus: Lena Frölander-Ulf
Lisätieto-laatikko
Metsolan ala-asteen koulun 5A-luokka juhlisti tammikuussa uuden lohikäärmevuoden alkua oppilaiden perheiden
yhteisillä lohikäärmejuhlilla. Juhlan päähenkilö oli yli 2-metrinen muovijätteestä tehty lohikäärme, joka edelleen asuu
luokkahuoneessa. Lue lisää
Alla teksti kokonaisuudessaan
Roskista kohosi lohikäärme
Metsolan ala-asteen koulun 5A-luokka juhlisti tammikuussa uuden lohikäärmevuoden alkua
oppilaiden perheiden yhteisillä lohikäärmejuhlilla. Juhlan päähenkilö oli yli 2-metrinen
muovijätteestä tehty lohikäärme, joka edelleen asuu luokkahuoneessa.
Syksyisessä vanhempainillassa syntyi idea lohikäärmeteoksesta, joka nykytaiteen hengessä
tehtäisiin kotiin kertyneestä muovitavarasta. Oppilaiden vanhemmat, taidemaalari Kristiina
Uusitalo ja kuvanveistäjä Ville Mäkikoskela antoivat kodeille ohjeet kerättävästä muovijätteestä.
Oppilaat toivat pitkin syksyä isoon yhteiseen pahvilaatikkoon ketsuppi- ja shampoopulloja, vanhoja
leluja ja elintarvikkeiden muovirasioita. Yhteisen projektin keskeisenä tarkoituksena oli herättää
oppilaat huomaamaan, miten paljon jätettä jätämme käsistämme ja löytämään erilaisia tapoja
käyttää poisheittyjä tavaroita.
Joulukuun alkuun mennessä luokalla oli muovitavaraa noin kuution verran. Silloin keksittiin pyytää
vielä keräysapua Kierrätyskeskuksen Hietalahden askartelumateriaalitukusta. Sieltä saatiin
kassikaupalla kanistereita, muoviastioita, leluja sekä pikkutavaraa kuten pullonkorkkeja ja
papiljotteja.
Työ alkoi. Oppilaat lajittelivat tavarat koon ja värin mukaan. Pinot ja kasat olivat viikon verran
virittämässä ajatuksia lohikäärmeen muodosta ja koosta. Tammikuisena perjantaina oli kuuden
1
tunnin yhteinen työskentelypäivä. Ville Mäkikoskela teki lohikäärmeen runkoa oppilaiden kanssa
harjateräksestä ja kanistereista, joista alimmat täytettiin hiekalla. Kristiina Uusitalo ohjasi muita
oppilasryhmiä rakentamaan päätä, raajoja ja siipiä. Luokanopettaja Leena Salokanto piteli
porattavaa kanisteria, viilensi kuumaliiman polttamia sormenpäitä ja käytti lattiaharjaa ja imuria
tarpeen mukaan.
Maanantaina lohikäärme koottiin. Oppilaat jatkoivat sen vartalon värittämistä keltaisilla, vihreillä,
sinisillä ja punaisilla muovikappaleilla.
Lopulta koitti luokan ja perheiden yhteinen lohikäärmejuhlailta 24. tammikuuta. Tekijät esittelivät
taideteosta ja kertoivat työvaiheista. Lohikäärmeen rinnalla oli mahdollisuus kuvauttaa itsensä
yksin, kavereiden tai perheen kanssa. Myöhemmin siirryttiin saliin katsomaan oppilaiden
harjoittelemia sketsejä ja musiikkiesityksiä. Lopuksi syötiin hyvin nyyttäripöydästä ja laulettiin
vanhaa tuttua laulua Puff-lohikäärmeestä: ”Hän vanhan lohikäärmeen korjas’ liimallaan, langat
laittoi paikalleen ja sai sen nauramaan…”
Lohikäärme rakennettiin luokkaan, jonne se saa jäädäkin kesään asti. Komean kokonsa vuoksi teos
ei mahdu ovesta ulos. Korkeutta sillä on kaksi ja lattiapituutta kolme metriä. Teos alkoi aika pian
raskaan pään johdosta horjua, joten se on vielä lisäksi viritetty siimoilla verhotankoon ja
televisiotelineeseen. Luokassa on nyt tavallista ahtaampaa ja taulullekin nähdäkseen on vähän
kurkoteltava.
Lohikäärmeteosta ei tehty ikuiseksi, vaan se puretaan aikanaan ja kierrätetään energiajakeena
seuraavaan käyttötarkoitukseensa. Ylimääräiset muovipurkit haettiin kiireen vilkkaa
naapuriluokkiin lumiveistosmuoteiksi ja vesivärikipoiksi. Metsolan ala-asteen koulun 5A toivottaa
kaikki ihastelijat ja ihmettelijät tervetulleeksi luokkaan!
Teksti: Leena Salokanto
2
Onnistunut ympäristötyö
Kestävän kehityksen ohjelma (pdf)
3
Energia
Kaikki maapallolla käytössä oleva energia on lähtöisin auringosta. Uusiutumattomia luonnonvaroja,
kuten öljyä, kivihiiltä ja maakaasua, on jäljellä rajalliset määrät. Näitä luonnonvaroja kutsutaan
myös fossiilisiksi polttoaineiksi.
Kun fossiilisia polttoaineita hyödynnetään energiana, palamisessa vapautuu ilmakehään
kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia. Liiallinen hiilidioksidin määrä ilmakehässä on voimistanut
luonnollista kasvihuoneilmiötä ja käynnistänyt ilmastonmuutoksen. Energian säästäminen on tärkeä
tekijä, kun hillitään ilmastonmuutosta.
Tiesitkö että…?
Opetusrakennuksia on kaupungissa eniten heti asuinrakennusten jälkeen. Ne myös kuluttavat
toiseksi eniten energiaa, noin 13% Helsingin kaupungin omien rakennusten
kokonaisenergiamäärästä. Eniten koulussa energiaa kuluttavat sisävalaistus, ilmanvaihto ja
kolmanneksi keittiön laitteet. Koulun energiankäytöllä on väliä!
Noin 400 oppilaan ja opettajan koulu tuottaa hiilidioksidipäästöjä vuodessa



arkipäivien kaikki ateriat yhteensä 164 t CO2-ekv
sähkönkulutus 140 MWh, 32 t CO2-ekv
lämmönkulutus 818 MWh n.172 t CO2-ekv
Arkipäivän kaikkien ateridoiden tuottama hiilidioksidimäärä vuodessa on sama, kun jos autolla
ajetaan noin 23 kertaa maapallon ympäri.
Ilmastonmuutos Stadissa – koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Opetus ja oppiminen









4
Tuuletetaan ristivedolla nopeasti ja tehokkaasti, 5 minuuttia riittää.
Luokkiin ja muihin tiloihin hankitaan lämpömittarit, joiden avulla lämpötilaa voidaan
seurata
Lämmityspattereiden ja termostaattien edessä ei saa olla huonekaluja tai verhoja, jotka
estävät ilmankierron
Mikäli sisälämpötila ei tyydytä, tarkistetaan, vetääkö ikkunoista. Opettajat ja oppilaat
ilmoittavat vetoisuudesta kouluisännälle.
Sisälämpötilaa säädetään patteritermostaateista. Lämpötilasäädön jälkeen huoneen
sisälämpötila muuttuu vasta kymmenien tuntien kuluttua. Termostaattia ei siis pidä säätää
jatkuvasti edes takaisin, sillä sisälämpötila ei muutu nopeasti.
Tulostimet, videotykit, kaiuttimet, tv:t, digiboksit ja muut sähkölaitteet sammutetaan, kun
niitä ei tarvita
Tietokoneisiin tilataan atk-tukihenkilöltä automaattinen virransammutus opetuksen
päätyttyä.
Käytetään kopiokoneen energiansäästötoimintoa ja sammutetaan kopiokone työpäivän
päättyessä, viikonloppujen ja lomien ajaksi.
Laaditaan energiansäästöohjeet ja laitetaan ne näkyville sopiviin paikkoihin.


Luokista ja muista tiloista sammutetaan valot, kun niissä ei oleskella.
Hyödynnetään päivänvaloa sammuttamalla tarpeeton valaistus.
Kiinteistönhuolto









Kirjataan kuukausittain sähköiseen Pakki-huoltokirjaan koulun lämmön ja sähkön
energiamittarilukemat
Verrataan kunkin kuukauden kulutusta neljään edelliseen kuukauden kulutukseen sekä
kolmen edellisen vuoden saman kuukauden kulutukseen. Päätellään, onko muutoksia, ja jos
on mistä ne johtuvat.
Raportoidaan kulutuksista ja muutoksista rehtorille. Mikäli on suuria muutoksia eikä syytä
tiedetä, etsitään syytä ja tiedotetaan tilakeskuksen isännöitsijälle tilanteesta.
Huolehditaan taloteknisten laitteiden toimivuudesta ja niiden oikeista säädöistä.
Säädetään lämmitysjärjestelmä niin, ettei sisälämpötila ole missään tiloissa yli +21 astetta.
Varastotiloissa voi lämpötila olla vielä reilusti tätäkin matalampi.
Säädetään ilmanvaihdossa tuloilman lämpötila niin, että lämmityskaudella tiloihin
puhalletaan 19-20-asteista ilmaa.
Asetetaan ilmanvaihtokoneiden käyttöajat ja valaistus vastaamaan koulun toimintaaikataulua. Ilmanvaihtokoneiden ja valaistuksen on oltava sammutettuna aina lomien ja
viikonloppujen aikana.
Lämmön talteenoton toimivuutta seurataan jatkuvasti.
Tarkistetaan aika ajoin, toimiiko ulkovalaistuksen hämäräkytkin.
Siivous





Siivousainetilaukset tehdään kuljetusten minimoimiseksi kerran vuodessa. Vain tarvittaessa
tehdään pienempiä täydennystilauksia.
Hyödynnetään pyykinpesukonetta siivoustekstiilien pesussa ja esikäsittelyssä. Käytetään
siivouskoneita säännöllisesti.
Pestään vain täysiä pyykinpesukoneellisia siivoustekstiilejä tarkoituksenmukaisissa
lämpötiloissa.
Käytetään siivouksessa haaleaa tai viileää vettä, jolloin säästyy veden lämmitykseen kuluvaa
energiaa
Käytetään lähinnä ympäristömerkittyjä siivousaineita sekä vähän ympäristöä kuormittavia
tuotteita.
Keittiö







5
Käytetään laitteita oikein ja oikea-aikaisesti ruoka-aikojen mukaan. Hyödynnetään
jälkilämpö.
Huolehditaan ruoanvalmistusastioiden kunnosta ja valitaan oikeankokoisia astioita
ruuanvalmistukseen.
Pidetään päällä vain tarpeellista ja riittävää valaistusta.
Säädetään kylmälaitteisiin oikeat käyttölämpötilat ja käytetään niitä oikein.
Keskitytään ruoan tarjollepanon oikea-aikaisuuteen, rytmitykseen ja täyttöön.
Lämpö- ja kylmälinjastot laitetaan päälle vasta noin tuntia ennen ruokatuntia.
Huolletaan ja korjataan kylmälaitteita, ruuanvalmistuslaitteita ja ilmanvaihtolaitteita.
Ilmoitetaan huolto- ja korjaustarpeista Tilakeskuksen isännöitsijälle tai kouluisännälle.







6
Laitehankinnoissa suositaan energiatehokkaita laitteita.
Hukkakulutuksen välttämiseksi koneisiin kytketään virta vasta sitten, kun astianpesu
aloitetaan, ei aamulla ensimmäisenä.
Pestään vain täysiä koreja.
Ei esipestä astioita ennen konepesua.
Likaisiksi kuivuneet astiat liotetaan ennen pesua.
Astianpesukoneiden kuvut lasketaan alas pesukertojen välillä, jotta kone ei jäähdy turhaan.
Sammutetaan laitteet ja valaistus sekä mahdollisuuksien mukaan myös ilmanvaihto
työpäivän päättyessä.
Vesi
Vesi kiertää luonnossa jatkuvasti. Meidän tehtävänämme on taata, että veden kierto pysyy puhtaana
eikä saastu. Jo nyt noin kolmannes maapallon väestöstä asuu alueilla, joilla puhtaan juomaveden
saatavuus on epävarmaa.
Helsinki sijaitsee Itämeren rannalla ja kaupungin käyttövesi tulee Päijänteestä. Ihmisen toiminta on
heikentänyt Itämeren tilaa. Liialliset ravinnepäästöt ovat johtaneet rehevöitymiseen. Se ilmenee
lisääntyvinä leväkukintoina, rihmalevälauttoina ja vesistöjen pohjien hapettomuutena. Liialliset
ravinnepäästöt aiheuttavat lopuksi muutoksia koko ekosysteemin toiminnassa.
Tiesitkö että…?
Lämpimän veden käyttö kuluttaa energiaa kaksinkertaisesti kylmään veteen verrattuna.
Rakennuksen lämmityskuluista menee jopa kolmasosa veden lämmittämiseen.
Helsingin kaupungin opetusvirasto on ottanut vastaan Itämerihaasteen. Itämerihaasteessa Helsinki
ja Turku ovat sitoutuneet vähentämään piste- ja hajakuormitusta, pilaantuneita sedimenttejä sekä
jätevesipäästöjä veneilystä ja laivaliikenteestä. Kaupungit pyrkivät myös lisäämään kansainvälistä
yhteistyötä, edistämään tutkimushankkeita ja vahvistamaan tietoisuutta Itämeren tilasta.
Parhaiten vaikutat Itämeren tilaan



vähennät lihan syöntiä
suosit luomuruokaa
huolehdit, ettei viemäriin pääse haitallisia aineita tai muuta sinne kuulumatonta
Lisätietoja
www.itämerihaaste.net
Vesistöihin pääsee viemärin kautta paljon erilaisia haitallisia aineita, kuten vahvoja kemikaaleja ja
lääkeaineiden jäämiä. Kun käytät mahdollisimman mietoja ja ympäristömerkittyjä siivousaineita,
vähennät vesistöihin päätyviä kemikaaleja. Palmian siivouspalvelujen käyttämistä
ylläpitosiivousaineista lähes 90 % on ympäristömerkittyjä.
Opetus ja oppiminen






7
Kädet pestään tehokkaasti eikä vettä lasketa hanasta turhaan.
wc:ssä käytetään tarpeen mukaista huuhtelua, jos mahdollista.
Liikuntatuntien jälkeen suihkussa käydään ripeästi, eikä sinne jäädä seisoskelemaan turhaan.
Suihku- ja käsienpesuveden lämpötilaa voi totutella laskemaan.
Käsienpesun ja suihkun yhteydessä hanaa ei tarvitse avata täysille.
Saippuaa ja pesuainetta ei tuhlata, vaan niitä käytetään tarpeen mukaan.
Kiinteistönhuolto





Kirjataan kuukausittain sähköiseen Pakki-huoltokirjaan koulun vesimittarilukemat, sekä
raportoidaan kulutuksista rehtorille.
Tarkistetaan, että sekoittajat, hanat, kalustesulut ja muut vesilaitteet ovat ehjiä.
Huolehditaan vuotavien laitteiden korjaamisesta tai uusimisesta mahdollisimman nopeasti.
Säädetään vesilaitteiden virtaamat suositusten mukaisiksi.
Lvi-tarvikkeiden hankinnoissa keskitytään vettä säästäviin ratkaisuihin. Wc-istuimiin
hankitaan kaksoishuuhtelutoiminnot ja suihkuihin mahdollisuuksien mukaan automaattinen
vedenkatkaisu.
Siivous






Pestään täysiä pesukoneellisia siivoustekstiilejä.
Valmistetaan aineiden käyttöliuokset valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Kiinnitetään huomiota siivouskoneiden vedenannostelumekanismeihin koneita käytettäessä.
Ei kuljeteta vettä mukana siivoussangoissa, vaan hyödynnetään pyykinpesukonetta
siivoustekstiilien pesussa ja esikäsittelyssä.
Käytetään nihkeitä tai kosteita siivousmenetelmiä sekä mikrokuituisia siivoustekstiilejä.
Käytetään säännöllisesti siivouskoneita. Se vähentää kosteiden/märkien siivousmenetelmien
käyttöä ylläpitosiivouksessa.
Keittiö



8
Pestään täysiä astianpesukoneellisia.
Astioita ei esipestä, vaan likaiset astiat liotetaan.
Ruoanvalmistuksen yhteydessä ja tiskatessa vettä ei valuteta turhaan.
Luonnonvarat ja materiaalitehokkuus
Korkean elintason maissa, kuten Suomessa, ei ole koskaan kulutettu yhtä paljon kuin nykyään.
Kulutus ei myöskään ole koskaan lisääntynyt yhtä nopeasti kuin nykyään.
Ihmiskunta käyttää 50 % enemmän luonnonvaroja kuin 30 vuotta sitten. Teollisuusmaissa asuu noin
viidennes maapallon ihmisistä, mutta me kulutamme noin neljä viidennestä maapallon
luonnonvaroista.
Materiaalitehokkuus on materiaalien käytön vähentämistä, tehostamista ja uudelleen käyttämistä,
jolloin samasta materiaalimäärästä valmistetaan enemmän tuotteita. Materiaalitehokkuutta on myös
se, että kierrätyksen tarve vähenee, kun kierrätettävien jätteiden määrä vähenee.
Luonnonvarojen liiallinen käyttö on aiheuttanut elinympäristöjen tuhoutumisen monilla maapallon
alueilla. Kun käytetään luonnonvaroja materiaalitehokkaasti, estetään lajien sukupuuttokuolemia,
elinympäristöjen tuhoutumisia ja ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta.
Tiesitkö että…?
Biojätteen vähentäminen on tehokkainta ympäristötyötä koulussa. 10 % vähennys hukkaan heitetyn
ruuan määrässä vähentää hiilidioksidipäästöjä 400 oppilaan koulussa noin 14 t CO₂ ekv/v.
Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin 107 000 – 430 000 tonnia joka vuosi. Rahassa se tarkoittaa
1,2-1,7 miljardia euroa vuodessa. Arvioidaan, että neljäsosa kaupasta ostetusta ruuasta laitetaan
roskiin.
Kangaspyyherulla on materiaalitehokas. Materiaalien kulutus kuivauskertaa kohden on
kangaspyyhkeellä 3,2 grammaa, mutta paperipyyhkeellä 17 grammaa.
Jätettä pyyherullasta kertyy kaksi kiloa. Tällä saadaan sama määrä kuivauskertoja kuin 11 000
paperipyyhkeellä, josta syntyy jätettä 33-72 kiloa.
Lähde: Lindström oy
Opetus ja oppiminen













9
Pidetään kaikista koulun välineistä ja tarvikkeista hyvää huolta, se pidetään niiden
käyttöikää.
Ruokalautaselle otetaan vain sen verran ruokaa, kuin jaksetaan syödä.
Käsitöissä ja askarrellessa materiaaleja käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
Harkitaan tarkasti kaikkien hankintojen tarpeellisuutta.
Tehdään isot kertatilaukset kerran vuodessa.
Hankinnoissa otetaan huomioon ympäristökriteerit.
Vältetään pakkausjätettä.
Perustetaan kouluun yhteisvarasto koulutarvikkeille.
Käytetään kaksipuolista kopiointia ja pienennystä.
Harkitaan jokaisen kopioinnin tarpeellisuutta.
Hankitaan koululle käsipyyherullat käsienkuivaukseen.
Suositaan paperitonta viestintää mahdollisimman paljon kaikessa viestinnässä.
Hyödynnetään askartelussa ja kuvataiteissa kaikkea ylijäänyttä materiaalia.

Käsiä pestäessä ja kuivatessa paperipyyhkeitä ei kuluteta turhaan. Yksi käsipaperi kerralla
riittää usein.
Siivous





Huolehditaan luokista energiajae, biojäte ja sekajäte oikeisiin jäteastioihin
Tehdään siivousaine- ja välinetilaukset kuljetusten minimoimiseksi ainoastaan kerran
vuodessa.
Hankinnoissa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat.
Suositaan hankinnoissa isoja pakkauskokoja.
Käytetään mikrokuituisia siivoustekstiilejä siivouksessa; niiden kostutukseen riittää usein
pelkkä vesi.
Keittiö







10
Pyritään vähentämään pakkausjätteen määrää ja uusiokäytetään pakkausmateriaaleja
mahdollisimman paljon
Lajitellaan tarkasti jätteet koulussa käytössä olevien lajittelumahdollisuuksien mukaisesti.
Suunnitellaan tarkasti ruoan määrä, niin ettei sitä jää yli.
Optimoidaan kuljetukset.
Ylijäänyt ruoka pyritään säilömään ja käyttämään uudestaan omavalvontaohjeiden
mukaisesti.
Tilataan ruokaa isoissa erissä ja suurissa pakkauksissa.
Käytetään ruokalassa ja retkillä kestoastioita.
Jätehuolto ja lajittelu
Jätteiden oikea lajitteleminen säästää luonnonvaroja ja vähentää kaatopaikoille päätyvän jätteen
määrää. Lajitellusta jätteestä tehdään uusia tavaroita ja näin säästetään luonnonvaroja.
Lajittelematon sekajäte kuluttaa sekä ympäristöä että kukkaroa.
Vaarallisten jätteiden eli ongelmajätteiden lajittelulla estetään, etteivät myrkylliset aineet joudu
luontoon ja maaperään. Jätehuolto-ohjeiden mukaan koulussa lajitellaan paperi, kartonki, biojäte ja
sekajäte. Lisäksi koulu voi lajitella pahvin, lasin ja metallin.
Jätehuoltokaavio
Tiesitkö että…?
Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen ja asumisen.
Erityisesti naudanlihan tuotanto tuottaa valtavat määrät kasvihuonekaasuja.
Kasvisruokapäivä säästää ilmastoa sekaruokaan verrattuna. Noin 400 oppilaan koulussa
kasvisruokapäivä säästää hiilidioksidipäästöjä n. 20 CO₂ ekv t/v.
Maailman paperista 90 % valmistetaan puusta. Nämä paperituotteet ovat noin 10 % maailman puun
käytöstä. Paperikuitu kestää kierrätystä vain noin 4-7 kertaa.
Yhden paperikilon tuottamiseen tarvitaan luonnonvaroja 3-15 kiloa. Suomalainen kuluttaa paperia
yli 210 kg vuodessa. Paperin- ja puunkulutuksen osalta suomalaisten ekologinen jalanjälki on
suurin maailmassa.
Helsingin kaupunki käytti vuonna 2010 A4-paperia 102,5 miljoonaa arkkia, joka on 205 000 riisiä.
Jos nuo papeririisit pinotaan, tulee siitä 10,25 kilometriä korkea pino.
Opetus ja oppiminen






Hankitaan luokkiin, opettajanhuoneeseen ja oppilashuollon tiloihin tarvittavat lajitteluastiat.
Pidetään lajitteluastiat hyvässä kunnossa ja uusitaan ne tarvittaessa.
Hankitaan välivarastointiastiat kartongille ja paperille.
Merkitään lajitteluastiat selkeästi ja laitetaan lajitteluohjeet näkyville.
Lajitellaan ohjeiden mukaan huolellisesti.
Tyhjennetään luokista paperi- ja kartonkiastiat välivarastoon.
Kiinteistönhuolto




11
Tilataan Tilakeskuksen isännöitsijältä tarvittaessa uusia jäteastioita. Jätesopimustiedot
löytyvät sähköisestä huoltokirja Pakista!
Siivotaan jätekatos ja tarkistetaan, että jätetilan jäteastiat ovat järjestyksessä ja että jätteet
ovat niille kuuluvissa astioissa.
Tarkistetaan jäteastioiden täyttyminen ja ilmoitetaan isännöitsijälle jäteastioiden tai
noutokertojen lisäämis- tai vähentämistarpeesta.
Huolehditaan työtehtävien yhteydessä muodostuvien vaarallisten jätteiden sekä sähkö- ja
elektroniikkalaiteromun asianmukaisesta varastointikirjanpidosta ja poiskuljetuksesta.


Huolehditaan koulun paperi-, pahvi- ja keräyskartonkijätteiden viemisestä välivarastoista
jätekatokseen sekä hallintotiloissa olevien paperinkeräys- ja kartonkiastioiden
tyhjennyksestä.
Tehdään jäteseuranta kerran vuodessa ja merkitään tiedot sähköisen Pakki-huoltokirjan
laskuriin.
Siivous

Huolehditaan luokista energiajae, biojäte ja sekajäte oikeisiin jäteastioihin.
Keittiö

12
Lajitellaan jätteet koulussa käytössä olevan lajittelujärjestelmän mukaisesti.
Lupaus kestävästä tulevaisuudesta
Lupaus kestävästä tulevaisuudesta (pdf)
13
Hyödyllisiä linkkejä
http://www.koulujaymparisto.fi/
http://oph.fi/
http://www.ymparistokasvatus.fi
http://hyria.fi/osaamispankki
http://www.4v.fi/4v-hanke/materiaalit/
oppaat_ja_koulutusmateriaalit/kasvattajille
http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/
ymparistokasvatusmateriaaleja
http://www.hsy.fi/jatehuolto/ohjeet/lajittelu/Sivut/default.aspx
www.eco-support.net
www.hsy.fi/fiksu
www.ilmastolaskuri.fi
14