SuLVIn luento Kuopiossa 14.11.2014

SuLVI kouluttaa
1/16
Putkistojen pinnoitus, putkitus,
sujutus ja sukitus
Leo Ruuskanen
14.11.2014
Insinööritoimisto TeknoPlan Oy
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
2/16
Nykytilanne
Kuntotutkimusten suunnittelu
•
•
Ennen vuotta 2013 tehty LVV-kuntotutkimus sisälsi yleensä
vain putkien senhetkisen kunnon-, toiminnallisuuden- ja jäljellä
olevan käyttöiän arvioinnin sekä budjettiarvion ja PTS:n.
Koepaloja ei yleensä otettu eikä viemäreitä painehuuhdeltu.
Viemäreiden ”Toiminnallisuus” tutkittiin kuvaamalla.
Kuntotutkijalta vaaditaan laajaa
materiaalien- ja korjausmenetelmien
sekä niiden käytettävyyden
tuntemusta. Lisäksi vaaditaan
osaamista tehdä tai teettää tutkimuksia, joiden avulla voidaan selvittää
putkiston sisäpuolinen saneerattavuus. Kuntotutkimusta käytetään
hankesuunnittelun ja toteutussuunnittelun apuna.
Keittiön viemärin rasvakertymää
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
4
SuLVI kouluttaa
3/16
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
4/16
Alan termistö on kehittymässä
•
-
-
Vesi- ja viemäriputkien sisäpuolisia korjaustekniikoita:
Vesijohtojen epoksipinnoitteet. Pääkaupunkiseudulla on
käytetty vähän, markkinaosuus n. 2 % linjasaneerauksista.
Kunnallisissa vesijohtoverkostoissa sementtilaastivuoraus.
Vesijohtojen sujutustekniikat (pakko- ja pitkäsujutus) ovat
käyttökelpoisia kiinteistöjen tontti- ja aluejohdoissa, jos saavutetaan säästöjä. Sujutus tehdään liitoksesta liitokseen ja haarat
uusitaan.
Viemäreiden sujutustekniikat kunnallisissa verkostoissa ja osin
kiinteistöissä (esim. pakko-, pitkä-, pätkä-, muotoputki- ja
sukkasujutus). Sujutustekniikat ovat voimakkaasti yleistyneet.
Kiinteistöissä viemäreiden muut sisäpuoliset korjaustekniikat
(epoksi- ja muovipinnoitus sekä -putkitus). Kasvu ei ole niin
voimakasta kuin sukituksilla.
Eri menetelmien yhdistely (uusiminen/korjaus) lisääntyvät.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
5/16
Viemäreiden sisäpuolisen korjattavuuden
tutkiminen
• Perinteisessä kuntotutkimuksessa viemärit
kuvataan likaisena, jotta toiminnallisuus
saadaan selvitettyä.
• Kuntotutkimuksen yhteydessä on suositeltavaa painepestä viemärit ennen kuvausta
- muistettava vaurioitumisriski. Vauriot ja
painumat saadaan selkeämmin esille.
• Näytepalat (valurauta ja muovi).
• Valurautaviemäreiden jyrsiminen
paikoitellen, jolla simuloidaan putken
sisäpuolisen korjauksen aikana
tehtävää puhdistusta.
• Paikantaminen, todellisen sijainnin ja
syvyyden selvittäminen ovat suunnittelulle
tärkeä tietoa.
• Tutkitaan myös sadevesiviemärit, liittymä
perusvesikaivoon ja padotusventtiilit.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
6/16
Vesijohtojen sisäpuolisen korjattavuuden
tutkiminen
• Selvitetään tonttivesijohdon materiaali, ikä,
sijainti, haarat ja jyrkät mutkat.
Sujutuskelpoisuus riippuu mitoituksesta,
materiaaleista, sijainnista, toteutustekniikasta ja muusta korjaustarpeesta.
• Tutkitaan rakennuksen sisäpuolella
kupariputkien juotosliitokset ja sinkittyjen
putkien kierreliitokset röntgenkuvauksin ja
silmämääräisesti. Vuotohistorian selvitys.
• Materiaalit ja liitostekniikat voivat olla
erilaisia kerroksissa kuin kellarissa.
• Selvitetään vesijohtojen toiminnallisuus
(lämpötilat, virtaamat ja säädettävyys).
• Huom. Putkien sisäpuolinen korjaus ei
poista vanhoja mitoitus- tai asennusvirheitä.
• Myös varausten tarve huomioidaan
urakassa, jos ne ovat etukäteen tiedossa.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
7/16
Suunnittelussa huomioitavaa
Rajoitukset ja riskit
•
Rajoitukset vaihtelevat tekniikoittain ja urakoitsijoittain - toinen
selviää siitä mistä toinen ei. Uudetkaan tekniikat eivät korjaa
kaikkea ja sovellu kaikkiin kohteisiin.
•
Sisäpuolisten korjaustekniikoiden soveltuvuus muoviviemäreille
(muovin jatkuva haurastuminen). Eri materiaalien soveltuvuus
eri olosuhteisiin (rakenteen lujuus ja joustavuus).
•
•
Rakennusteknisten töiden tarve (saavutettavuus ja vauriot)
•
Ihmisistä johtuvat riskit – niitä ei voi poistaa.
Ongelmakohtina työmailla ovat olleet viemäreiden jyrkät mutkat,
haarat, liitokset, supistukset, asennusvirheet, vakavat vauriot
(romahdukset, siirtymät ja vajoamat, vast.) ja vedeneristeet
sekä ulkopuolinen kosteus (pohjavesi ja märät rakenteet).
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
8/16
Rajoitukset ja riskit
Kuntotutkimusriskit
• Riittämättömät selvitykset (viemäreiden sijaintipoikkeamat tai
kaikkia järjestelmiä ei ole tutkittu) aiheuttavat lisätutkimuksia ja
suunnittelukustannuksia, urakka-aika ei pidä,
lisätyökustannuksia, asumishaittoja, yms.
• Materiaalit eivät olekaan sitä mitä kuntotutkimuksessa on
sanottu, esim. kerroksissa viemärit ovatkin muovia vaikka
kellarissa ne olivat valurautaa. Vanhat suunnitelmapiirustukset
eivät aina pidä paikkaansa tai puuttuvat.
• Virhearviot tai liian ”rankat” suositukset uusimiselle.
Jos toiminnallisuuden haitta olikin poistettavissa – uusittiinko
turhaan?”
• Konsultin vastuu lausunnosta (sisäpuolisesta korjattavuudesta).
• Kustannusarviot ovat haasteellisemmat, koska erilaiset
korjaustavat ovat lisääntyneet.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
9/16
Rajoitukset ja riskit
Vesijohdoissa huomioitava:
• Vanhojen liitosten kestävyys.
• Putkikoot ja mitoitusvirheet.
• Tulpatut haarat rakenteissa, ulkopuolinen
kosteus, sijainti ja muutostarpeet.
•
Lämpötilat, virtaamat ja veden laatu.
Tontti- ja pohjaviemäreissä huomioitava:
• Painumat, kohoumat, siirtymät ja sortumisvaara.
• Kannakointi kellareissa, alustiloissa tai
kanaaleissa.
• Sijainti. Uusimisen edullisuus?
Pysty- ja kerrosviemäreissä huomioitava:
• Kestääkö jyrsinnän (kuiva-, märkäpuhdistus
tai uusiminen). Pystylinjojen kannakointi.
• Viemäreiden sijainti näkyvillä vai rakenteissa.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
10/16
Rajoitukset ja riskit
Menetelmäriskit
• Vesijohtojen pinnoitustekniikat eivät lisää haurastuneiden osien
lujuutta. Putkikoot ja virtaustekniset ongelmat vanhoissa
verkostoissa. Veden laatu epäilyt (vesinäytteet osoittavat usein
laadun jopa paranevan – metallien liukeneminen vähenee).
• Ohuet viemäreiden pinnoitustekniikat ovat poistuneet
markkinoilta. Putkien sisäpuolinen korjaustekniikka on valittava
putkimateriaalin, sijainnin ja käyttöolosuhteiden mukaan.
Uusien urakoitsijoiden ja tekniikoiden arviointi.
• Nykyisin on edellytettävä riittävää rengasjäykkyyttä, parempaa
kestävyyttä ja riittävää seinämävahvuutta. Sukitustekniikat ovat
voimakkaasti kehittyviä. Korjauksen on kestettävä käyttö- ja
asennusolosuhteet.
• Sertifiointien uskotaan lisäävän luotettavuutta (VTT).
• Käsityötä, jolloin valvonta korostuu.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
11/16
Suunnittelussa huomioitavaa
Vanhat- ja uudet järjestelmänosat
• Vanhat suunnitelmapiirustukset ja uusien piirustuksien tarve
(detaljit, urakkarajat, työselitys…).
• Tarjouspyyntöasiakirjat (tarjousten vertailu on haasteellista).
• Urakkarajojen selkeys. Järjestelmien uusittavat osat ja
vanhojen järjestelmien kunnostettavat osat on merkittävä
selkeästi. Uusimisen laajuus vaikuttaa rakennusluvan
tarpeeseen. Menettelytapa työselityksiin, kun/jos työnaikana
tulee eteen ongelmia. Ongelmat ovat korjausrakentamisessa
tavanomaisia.
• Viranomaisen vaatimukset (vaihtelevat alueittain) ja
määräystenmukaisuus.
• Tilaajan vaatimukset voivat olla tiukemmat.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
12/16
Valvojan kokemuksia
•
•
•
•
Suunnittelemattomat kohteet ovat vaikeimpia valvojille.
˗ Urakkarajoja joudutaan tarkentamaan urakkaneuvotteluissa
ja työmaakokouksissa.
˗ Rakennuslupakohteet ovat paremmin hoidettuja.
Lisätyöt.
˗ Tarkempi ennakkosuunnittelu vähentää lisätöitä.
˗ Keskimäärin lisätyöt ovat n. 3 % urakkasummasta.
Työn kulku ja aikatauluissa pysyminen.
˗ Häiriö asumiselle riippuu työmaajärjestelyistä ja käytetystä
tekniikasta. Noin 1−2 viikkoa/pystylinja.
˗ Asukkaille on tärkeää, että luvatussa aikataulussa
pysytään. Yleensä asunnoissa asutaan urakan ajan.
Vastaanotto ja takuuaika (2 v + vuotamattomuustakuu).
˗ Tarkastuspöytäkirjat ja luovutusmateriaali.
˗ Sovitut tarkastukset ja asukaskyselyt.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
13/16
Rajoitukset ja riskit
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
14/16
Tulevaisuus:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kuntotutkimukset kehittyvät. SuLVI julkaisu 7 on päivitetty.
Koulutus ja pätevöityminen (FISE). Osaaminen kehittyy kokemuksen
karttuessa. Asentajilta, suunnittelijoilta ja valvojilta edellytetään
pätevöitymistä.
Asennustekniikat kehittyvät. Sertifioinnit (VTT).
Vakuutusyhtiöiden kanta on jo muuttunut ja edelleen yhtenäistyy.
Tietämyksen lisääntyessä lisääntyy kilpailu. Viemäri-saneeraajia
sisäpuolisilla menetelmillä on jo reilusti yli 30 yritystä.
Muoviviemärit (60/70 l.) ja uudet (80/90 l.) valurautaviemärit ovat
tulleet saneerausikään.
Kokonaisvaltainen saneerausurakointi lisääntyy ja urakoiden koko
kasvaa, esim. ryhmäkorjaushankkeet.
Korjausavustus 2014 sekoitti markkinat. Pula tekijöistä on kasvava
trendi myöhemminkin?
Viranomaiset yhtenäistävät ohjeistusta. Vaatimukset tulevat
lisääntymään. Sovelletaan EU-alueen käytäntöjä ja standardeja.
Ympäristöministeriön käynnistämän kehityshankkeen loppuraportti
julkaistiin kesällä yhdessä suomennettujen sukkasujutus- ja
muotoputkisujutus-standardien kanssa.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
15/16
Perinteinen vaihtoehto on pääkaupunkiseudulla ka n. 713 €/m²
(Lähde: Putkiremonttibarometri 2013)
Hybridi vaihtoehto on pääkaupunkiseudulla ka n. 618 €/m²
(Lähde: Putkiremonttibarometri 2013)
Pinnoitus vaihtoehto on pääkaupunkiseudulla ka n. 533 €/m²
(Lähde: Putkiremonttibarometri 2013)
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
16/16
Lisätietoja, esimerkiksi:
• Insert-projektin keskeiset tulokset, KIMU – Kerrostalon
ilmastomuutos, Talotekniikka työpaja 12.10.2010, Satu Paiho,
Veijo Nykänen, Jyri Nieminen, VTT.
• Putkiremontin suunnittelu ja toteutus, Vakuutusyhtiön
näkökulma, Raimo Lehto, 16.3.2010, Finanssialan Keskusliitto.
• Vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon kehittäminen
(AssetVesi), Tero Välisalo, 2007, VTT.
• Uusien linjasaneerausmenetelmien riskianalyysi, Timo
Lappeteläinen, insinöörityö, 22.11.2010.
• Erilaisten linjasaneerausten vertailu valmistuneiden
korjauskohteiden perusteella, Leo Ruuskanen, insinöörityö
(ylempi AMK), 26.3.2011, www.teknoplan.fi.
• Viemäreiden sisäpuoliset saneerausmenetelmät, Tuija Kaunisto
ja Aino Pelto-Hulkko, Vesi-Insitiutin julkaisuja 2,
Vesi-instituutti WANDER,
<http://www.samk.fi/prime317/prime103/prime104.aspx>
• Urakoitsijoiden kotisivuilta. Isännöintiliiton kotisivuilta.
Vakuutusyhtiöiltä. Viranomaisten tiedotteista.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi