1. No category

SuLVI kouluttaa
1/14
Putkistojen pinnoitus, putkitus,
sujutus ja sukitus
Leo Ruuskanen
15.11.2012
Insinööritoimisto TeknoPlan Oy
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
2/14
Nykytilanne
Kuntotutkimusten suunnittelu
•
•
•
•
”Perinteisellä”-tavalla tehtynä kuntotutkimus sisältää
putkien tämänhetkisen kunnon-, toiminnallisuuden- ja
jäljellä olevan käyttöiän arvioinnin sekä budjettiarvion
ja PTS:n. Koepaloja ei yleensä oteta eikä viemäreitä
painehuuhdella. ”Toiminnallisuus” tutkitaan.
SuLVI julkaisu 7 on päivitetty 30.9.2012.
Kuntotutkijalta vaaditaan laajaa materiaalien- ja
korjausmenetelmien sekä niiden käytettävyyden
tuntemusta. Lisäksi vaaditaan osaamista tehdä tai
teettää tutkimuksia, joiden avulla voidaan selvittää
putkiston sisäpuolinen saneerattavuus.
Kuntotutkimusta käytetään myös hankesuunnittelun
ja toteutussuunnittelun apuna. Onko tietoa riittävästi?
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
3/14
Alan termistö on kehittymässä
•
-
-
Vesi- ja viemäriputkien sisäpuolisia korjaustekniikoita:
Vesijohtojen sujutustekniikat (pakko- ja pitkäsujutus).
Käyttökelpoisia kiinteistöjen tontti- ja aluejohdoissa. Sujutus
tehdään liitoksesta liitokseen ja haarat uusitaan.
Vesijohtojen epoksipinnoitteet. Pääkaupunkiseudulla on
käytetty vähän (markkinaosuus muutama prosentti
linjasaneerauksista).
Kunnallisissa vesijohtoverkostoissa sementtilaastivuoraus.
Viemäreiden sujutustekniikat kunnallisissa verkostoissa ja osin
kiinteistöissä (esim.: pakko-, pitkä-, pätkä-, muotoputki- ja
sukkasujutus). Voimakkaasti yleistymässä.
Kiinteistöissä viemäreiden muut sisäpuoliset korjaustekniikat (epoksi- ja muovipinnoitus sekä -putkitus).
Kasvu ei ole niin voimakas kuin sukituksella.
Eri menetelmien yhdistely (uusiminen/korjaus)
lisääntyy
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
4/14
Viemäreiden sisäpuolisen
korjattavuuden tutkiminen
• Perinteisessä kuntotutkimuksessa
viemärit kuvataan likaisena, jotta
toiminnallisuus saadaan selvitettyä.
• Kuntotutkimuksen yhteydessä
voidaan viemärit ennen kuvausta
myös
painepestä (painumat ja vauriot saadaan
esille selkeämmin).
• Näytepalat (valurauta ja muovi).
• Valurautaviemäreiden jyrsiminen
paikoitellen (simuloidaan putken
•
•
sisäpuolisen korjauksen aikana tehtävää
puhdistusta).
Paikantaminen ja syvyys ovat
suunnittelulle tärkeä tietoa.
Tutkitaan myös sadevesiviemärit, liittymä
perusvesikaivoon ja padotusventtiilit.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
5/14
Vesijohtojen sisäpuolisen
korjattavuuden tutkiminen
• Selvitetään tonttivesijohdon materiaali,
ikä, sijainti, haarat ja jyrkät mutkat.
•
•
•
•
Sujutuskelpoisuus riippuu mitoituksesta,
materiaaleista, sijainnista, toteutustekniikasta ja
muusta korjaustarpeesta.
Tutkitaan rakennuksen sisäpuolella
kupariputkien juotosliitokset ja sinkittyjen
putkien kierreliitokset (röntgenkuvauksin).
Materiaalit ja liitostekniikat voivat olla
erilaisia kerroksissa kuin kellarissa.
Selvitetään vesijohtojen toiminnallisuus
(lämpötilojen ja virtaamien mittaukset sekä
säädettävyys).
Huom! Putkien sisäpuolinen korjaus ei
poista vanhoja mitoitus- tai asennusvirheitä. Varausten tarve huomioidaan,
jos ne ovat tiedossa.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
6/14
Suunnittelussa huomioitavaa
Rajoitukset ja riskit
• Rajoitukset vaihtelevat tekniikoittain ja urakoitsijoittain;
toinen selviää siitä mistä toinen ei. Uudetkaan tekniikat
eivät korjaa kaikkea ja sovellu kaikkiin kohteisiin.
•
•
•
Sisäpuolisten korjaustekniikoiden soveltuvuus muoviviemäreille (muovin haurastuminen). Eri materiaalien
soveltuvuus eri olosuhteisiin (rakenteen lujuus ja joustavuus).
Rakennusteknisten töiden tarve (saavutettavuus ja vauriot)
Ongelmakohtina työmailla ovat olleet viemäreiden jyrkät
mutkat, haarat, liitokset, supistukset, asennusvirheet,
vakavat vauriot (romahdukset, siirtymät ja vajoamat, vast.) ja
vedeneristeet sekä ulkopuolinen kosteus (pohjavesi
ja märät rakenteet).
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
7/14
Rajoitukset ja riskit
Kuntotutkimusriskit
• Riittämättömät selvitykset (viemäreiden sijaintipoikkeamat tai
kaikkia järjestelmiä ei ole tutkittu) aiheuttavat lisätutkimuksia ja
suunnittelukustannuksia, urakka-aika ei pidä,
lisätyökustannuksia, asumishaittoja, yms.
• Materiaalit eivät olekaan sitä mitä kuntotutkimuksessa on
sanottu (esim. kerroksilla viemärit ovatkin muovia).
Vanhat suunnitelmakuvat eivät aina pidä paikkaansa.
• Virhearviot tai liian ”rankat” suositukset uusimiselle
(toiminnallisuuden haitta olikin poistettavissa – uusittiinko turhaan?).
• Vastuu lausunnosta (sisäpuolisesta korjattavuudesta).
• Kustannusarviot ovat haasteellisemmat, koska
korjaustavat ovat lisääntyneet.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
8/14
Rajoitukset ja riskit
Vesijohdoissa huomioitava:
• Liitosten kestävyys.
• Putkikoot ja mitoitusvirheet.
• Tulpatut haarat rakenteissa, ulkopuolinen
kosteus, sijainti ja muutostarpeet.
• Lämpötilat, virtaamat ja veden laatu.
Tontti- ja pohjaviemäreissä huomioitava:
• Painumat, kohoumat, siirtymät ja
sortumisvaara.
• Kannakointi alustiloissa tai kanaaleissa.
• Sijainti. Uusimisen edullisuus?
Pysty- ja kerrosviemäreissä huomioitava:
• Kestääkö jyrsinnän (kuiva- vai märkäpuhdistus tai uusiminen). Pystylinjojen kannakointi.
• Viemäreiden sijainti näkyvillä/rakenteissa.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
9/14
Rajoitukset ja riskit
Menetelmäriskit
• Vesijohtojen pinnoitustekniikat eivät lisää haurastuneiden
osien lujuutta. Putkikoot ja virtaustekniset ongelmat
vanhoissa verkostoissa. Veden laatu (vesinäytteet?).
• Ohuet viemäreiden pinnoitustekniikat ovat poistuneet
markkinoilta. Putkien sisäpuolinen korjaustekniikka on
valittava putkimateriaalin, sijainnin ja käyttöolosuhteiden
mukaan. Uusien urakoitsijoiden ja tekniikoiden arviointi.
• Nykyisin on edellytettävä riittävää rengasjäykkyyttä,
parempaa kestävyyttä ja riittävää seinämävahvuutta.
Sukitustekniikat ovat voimakkaasti kehittyviä. Korjauksen
on kestettävä käyttö- ja asennusolosuhteet.
• Sertifiointien uskotaan lisäävän luotettavuutta (VTT).
• Käsityötä, jolloin valvonta korostuu.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
10/14
Suunnittelussa
huomioitavaa
Vanhat- ja uudet järjestelmänosat
• Vanhat suunnitelmapiirustukset ja uusien piirustuksien
tarve (detaljit, urakkarajat, työselitys…).
• Tarjouspyyntöasiakirjat (tarjousten yhdenvertaistaminen
vertailussa on haasteellista).
• Urakkarajojen selkeys. Järjestelmien uusittavat osat ja
vanhojen järjestelmien kunnostettavat osat on merkittävä
selkeästi. Uusimisen laajuus vaikuttaa rakennusluvan
tarpeeseen. Menettelytapa työselityksiin, kun/jos
työnaikana tulee eteen ongelmia (tämä on
korjausrakentamisessa tavanomaista).
• Viranomaisen vaatimukset (vaihtelevat alueittain) ja
määräystenmukaisuus.
• Tilaajan vaatimukset voivat olla tiukemmat.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
11/14
Valvojan kokemuksia
• Suunnittelemattomat kohteet ovat vaikeimpia.
˗ Urakkarajoja joudutaan tarkentamaan urakkaneuvotteluissa ja työmaakokouksissa.
˗ Rakennuslupakohteet ovat paremmin hoidettuja.
• Lisätyöt.
˗ Ennakkosuunnittelu vähentää lisätöitä.
˗ Keskimäärin ne ovat n. 3 % urakkasummasta.
• Työn kulku ja aikatauluissa pysyminen.
˗ Häiriö asumiselle riippuu työmaajärjestelyistä ja
käytetystä tekniikasta. Noin 1−2 viikkoa/pystylinja.
˗ Asukkaille on tärkeää, että luvatussa aikataulussa
•
pysytään. Yleensä asunnoissa asutaan urakan ajan.
Vastaanotto ja takuuaika (2 v + vuotamattomuustakuu).
˗ Tarkastuspöytäkirjat ja luovutusmateriaali.
˗ Sovitut tarkastukset ja asukaskyselyt.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
12/14
Tulevaisuus:
• Kuntotutkimukset kehittyvät.
• Koulutus ja pätevöityminen (FISE).
• Asennustekniikat kehittyvät. Sertifioinnit (VTT).
• Vakuutusyhtiöiden kanta on jo muuttunut ja yhtenäistyy.
• Viranomaiskäytännöt, ohjeistus ja valvonta kehittyvät.
Toiminta yhtenäistyy?
• Tietämyksen lisääntyessä lisääntyy kilpailu. Viemärisaneeraajia sisäpuolisilla menetelmillä on jo yli 30 yritystä.
• Muoviviemärit (60/70 l.) ja uudet (80/90 l.)
valurautaviemärit ovat tulleet saneerausikään.
• Kokonaisvaltainen saneerausurakointi lisääntyy ja
urakoiden koko kasvaa, esim. ryhmäkorjaushankkeet.
• Pula tekijöistä?
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
13/14
Perinteinen vaihtoehto on pääkaupunkiseudulla ka n. 672 €/m², ilman sähkötöitä
ja tiloihin liittyviä korjaustöitä!
(Lähde: Putkiremonttibarometri 2012)
• Toisiinsa vertailukelpoisissa
kohteissa (sama numero) on
molemmissa menetelmissä
sama suunnittelun ja
toteutuksen tavoitetaso.
• Tiedot sisältävät kaikki
kustannukset, myös
suunnittelun ja valvonnan.
• Hajonta tulee toteutuksen
laatutasosta ja saneerattujen
järjestelmien määristä.
• Viemäreiden säästävämpi
korjaus pienentää
rakennusteknisiä töitä.
• Missään vertailutaulukon
kohteissa ei ole tehty
vesijohtojen pinnoituksia.
Toteutuneissa
on jopa n. 30 %
säästömahdollisuus
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi
SuLVI kouluttaa
14/14
Lisätietoja, esimerkiksi:
• Insert-projektin keskeiset tulokset, KIMU – Kerrostalon
ilmastomuutos, Talotekniikka työpaja 12.10.2010, Satu
Paiho, Veijo Nykänen, Jyri Nieminen, VTT.
• Putkiremontin suunnittelu ja toteutus, Vakuutusyhtiön
näkökulma, Raimo Lehto, 16.3.2010, Finanssialan
Keskusliitto.
• Vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon kehittäminen
(AssetVesi), Tero Välisalo, 2007, VTT.
• Uusien linjasaneerausmenetelmien riskianalyysi, Timo
Lappeteläinen, insinöörityö, 22.11.2010.
• Erilaisten linjasaneerausten vertailu valmistuneiden
korjauskohteiden perusteella, Leo Ruuskanen,
insinöörityö (ylempi AMK), 26.3.2011, www.teknoplan.fi.
• Vesi-instituutti WANDER, www.prizz.fi.
• Urakoitsijoiden kotisivuilta. Vakuutusyhtiöiltä.
Viranomaisten tiedotteista.
Suomen LVI-liitto, SuLVI ry – www.sulvi.fi