Istutuksista - Fiskars Verso
Verso MCI Ota lehti mukaan! 1 | 2012 Lehti kansakuntamme puutarhureille Lue lis ! logeista kejä b ää vink rso.fi w arsve k s fi . w w LUOMUVILJELYä KAUPUNGIN SYDÄMESSÄ KATJA SVENSIN PUUTARHAN HERKUT Vinkit Hedelmäpuiden leikkuu Istutuksista iloa silmälle PORKKANAT 20 Hapan nurmi sammaloituu 34 Puutarhurin kalenteri Lehti kansakuntamme puutarhureille 1 Sisältö 1| 2012 Verso dottaa Maa o jää! tä myller 3 4 Pääkirjoitus Tekijä Fiskarsin puutarhatuotteiden tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin haluaa tehdä puutarhanhoidosta helpompaa. 6 10 16 18 Ituja Minun puutarhani Katja Svensin pihassa kokeillaan joka kesä jotain uutta ja erilaista. Asiantuntija vastaa Nurmikonleikkuun peukalosäännöt. Oksannaksijan niksit Puut ja pensaat kukoistavat, kun niitä leikkaa oikein. 20 Jotta nurmella kelpaisi kelliä Ammattilainen antaa parhaat vinkit vehreän nurmikon vaalimiseen. 23 Blogi Puutarhan tuoksut huumaavat. 24 Hauskat hyötykasvit Sadon voi saada vähäiselläkin vaivannäöllä. 28 10 2 ”Päämäärä ei ole aina yhtä tärkeä asia kuin matka maaliin.” Vihreäksi viljelty kaupunki Myös urbaanialueiden asukkaat voivat kasvattaa oman ruokansa. 34 Puutarhurin kalenteri Lehti kansakuntamme puutarhureille Vastaa lukijakyselyyn s. 33 ja voit voittaa MacBook Airin! PÄ Ä KI RJ OITU S Intohimona puutarhanhoito 16 28 JULKAISIJA Fiskars Garden PÄÄTOIMITTAJA Aija Saha TOIMITUS JA ULKOASU MCI Press oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puh. 09 2525 0250, fax 09 2525 0251, [email protected], www.mcipress.fi KANSI iStockphoto PAINO Scanweb PAINOS 20 000 kpl ISSN-L 2242-7872 Copyright © MCI Press oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. P idät kädessäsi ensimmäistä Fiskars Versoa. Wikipedian mukaan ”verso on tavallisesti kasvin maanpäällinen yläosa, joka kasvaa ylöspäin”. Fiskars Versokin kasvaa ja kukoistaa nyt ja tulevaisuudessa niin painettuna lehtenä kuin Internetissäkin. Se on lehti, joka inspiroi ja innostaa, opastaa ja ohjaa, auttaa ja antaa vinkkejä. Se on lehti kaikille kansakuntamme puutarhureille. Idea lehdestä syntyi halusta levittää puutarhaharrastuksen ilosanomaa kaikille saman kipinän saaneille. Itse aloittelevana palsta- ja parvekeviljelijänä olen saanut kokea paljon onnistumisia ja joskus vähän epäonnistumisiakin, mutta intohimo sen kun kasvaa. Tänä keväänä nousee parvekkeelle pienoiskasvihuone, ja palstalla kokeilen jotain ihan uutta. Itse olen innostunut enemmän hyötyviljelystä ja nautin siitä, että saan hyviä ja laadukkaita raaka-aineita keitoksiini omasta maasta. Minkälainen puutarhuri sinussa asuu? Fiskars on johtava brändi puutarhan käsikäyttöisten työkalujen markkinoilla. Me suunnittelemme ja valmistamme innovatiivisia, ergonomisia, laadukkaita ja kestäviä työkaluja, joiden avulla erilaiset puutarha- ja pihatyöt sujuvat entistä helpommin ja mukavammin. Meille puutarhanhoito on intohimo, mikä toivottavasti välittyy jokaiselle lukijalle myös tämän uuden Fiskars Verson myötä. Tutustu myös verkkolehteen osoitteessa www.fiskarsverso.fi. AIJA SAHA Fiskars Garden Lehti kansakuntamme puutarhureille 3 Tekijä Teksti SARI ALHAVA Kuvat MATTI IMMONEN 4 Yksinkertainenkin tuote on täynnä yksityiskohtia P erusdesigneriksi itseään kutsuva Fiskarsin puutarhatuotteiden tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin aloitti muotoilijan työt jo 17-vuotiaana. Suunnittelun lähtökohtana hänellä on aina loppukäyttäjä: miten tuote voi helpottaa käyttäjän työtä? Yli 20 vuoden aikana Masalin on suunnitellut käyttötarvikkeita trukeista termostaatteihin. Kaksi vuotta sitten hän aloitti työt Fiskars Gardenilla. – Piha on monelle kakkosolohuone. Meidän on pystyttävä vastaamaan erilaisten kuluttajien tarpeisiin: sekä niiden, joille puutarhanhoito on välttämätön pakko, että niiden, joille se on intohimo, Masalin toteaa. – Tuotekehitystiimin tehtävänä on kehittää uusia välineitä käyttäjille. Meillä on käytössämme testilaboratorio sekä oma puutarha, jossa testaamme tuotteitamme erilaisissa olosuhteissa jäästä mutavelliin. Puutarhanhoitoon tarkoitettujen välineiden suunnittelussa tärkeintä on toiminnallisuus. Tuotteen ergonomian tulee olla sellainen, ettei sen käytöstä synny rasitusvammoja. Lisäksi tuotteen on oltava kestävä, turvallinen ja helppokäyttöinen. Tuotteen estetiikka kattaa hyvännäköisen designin ohella sen, että tuotteen ulkonäöstä pystyy päättelemään sen käyttötarkoituksen ilman käyttöohjetta. Koska puutarhavälineet on kannettava usein kauempaa varastosta tai kellarista, niiden keveys on lisäplussa. Hyvä esimerkki on uusi Fiskarsin puutarhakaira. – Jos halutaan istuttaa isompi määrä kukkasipuleita istutuslapiota käyttämällä, joudutaan kyykistymään tai olemaan paljon maassa polvillaan. Siinä ovat polvet ja selkä kovilla. Mietimme mitä voisi tehdä toisin. Suunnittelun tuloksena kehitimme puutarhakairan, jolla voi istuttaa sipulit maahan suorin vartaloin, Masalin kertoo. Suunnittelussa lähdettiin liikkeelle yksinkertaisuudesta ja toiminnallisuudesta. Prosessin aikana syntyi ideoita uusista käyttötarkoituksista. – Totesimme, että kairalla olisi hyvä pystyä tekemään maahan erikokoisia reikiä. Lisäterien avulla kairalla voi porata yhtä hyvin sentin kokoisen reiän kukkapenkin tuille tai halkaisijaltaan 20 sentin reiän, johon voi istuttaa pensaita ja puita. Eikä reikiin ole pakko kasveja laittaa. Esimerkiksi aidanteko helpottuu kummasti, kun poraa reiät tolpille puutarhakairalla. Kaira toimii hyvänä välineenä myös kompostin kääntämisessä tai maaperän kuohkeuttamisessa ja lannoittamisessa. – Lisäksi kairassa on merkkiraidat kymmenen sentin välein, joten on helppo nähdä, kuinka syvälle ollaan porattu. Vaakatasoon kääntämällä kaira käy myös istutusetäisyysmitasta. Ihan kaikkeen ei puutarhakaira sentään pysty. – Jäähän sillä ei voi tehdä reikiä. Sitäkin on kysytty, Masalin kertoo hymyillen. k Lehti kansakuntamme puutarhureille Kokeile p uutarh myös kom akairaa pos sekoittam tin iseen! Petteri Masalin • 39-vuotias helsinkiläinen muotoilija. • Suunnitellut uransa aikana mm. trukkeja Roclalle, termostaatteja Enstolle ja kuntolaitteita Tunturille. • Harrastukset: puutarhanhoito, laskettelu, tennis, moottoripyöräily ja pojan kanssa touhuilu. Lehti kansakuntamme puutarhureille 5 ituja Blogista pontta puutarhaan Kaunis ja toimiva pihamaa on iloksi niin sunnuntaipuutarhurille kuin innokkaalle kasvimaan kuokkijallekin. Nyt pontta omassa puutarhassa pakertamiseen tuovat Fiskars Verson aktiiviset bloggarit. Ruusuja ja Rikkaruohoja -blogia kirjoittavan Tuija Rantalan mietteisiin voi tutustua jo tämän lehden sivulla 23. Nina Gustafsson, Min Eden -blogin pitäjä, kirjoittaa puutarhastaan ruotsiksi, ja nimimerkki Kuje päivittää suosittua Kujeita ryytimaalla -blogia. Myös Nina Mesiäinen ja Anu Sysimetsä kertovat Verson verkkosivuilla omista kasvitarhoistaan, istutuksistaan ja lajikokeiluistaan. Intohimoisten multasormien puutarhariemuja ja -suruja voi seurata Verson nettisivuilla, www.fiskarsverso.fi. VINKKI! Kylvä herneiden sekaan kesäkukkien siemeniä houkuttelemaan mettä kerääviä hyönteisiä. . Vesihanat kiinni Yksi nousevista puutarhatrendeistä on säästeliäs veden käyttö. Suurten ruohokenttien sijaan halutaan rakentaa luonnollisia, paikalliseen kasviston ja eläimistön tarpeisiin mukautuvia puutarhoja. Istutuksissa suositaan ilmanalaan sopivia kasveja, pensaita ja puita, jotka sietävät myös kuivuutta. Vähäisen kastelutarpeen kasvien käyttämisen lisäksi vettä voi säästää myös keräämällä sadevettä talteen ja hyödyntämällä sitä kastelussa. Uutta apua puutarhaan Inspiration-oksasakset Alasinmalli ja ohileikkaava malli Inspiration-istutustyökalut Leveä istutuslapio ja istutustalikko Fiskars QuikDrill™ -kaira Puutarhakaira Fiskars Xsharp™ -teroitin Teroittaa kirveet ja veitset Fiskars Xtract™ -saha Iso puutarhasaha Fiskars QuikFit™ -harja Kiveysten puhdistamiseen 6 Lehti kansakuntamme puutarhureille Kuvakilpailu käynnistyy! Onko peruna kasvanut kummasti kieroon? Porkkanalle tullut sen seitsemän haaraa? Tilli harvennut huojuvaksi torniksi? Lähetä hauskin puutarhakuvasi osoitteeseen [email protected] 31.8.2012 mennessä. Kuvan koon tulisi olla vähintään viisi megapikseliä, ja otoksia julkistetaan Verson facebook-sivuilla kesän mittaan. Liitäthän mukaan kuvan ottajan nimen sekä tiedon siitä, kenen puutarhan tuotos otoksessa komeilee. Video-opas verkossa Yrtit omalta ikkunalaudalta 20 maata TIESITKÖ? Nokkonen on hyvä kompostinheräte. Lado kompostiin nokkoskerroksia 20 sentin välein ja kastele kunnolla. Nokkoset sisältävät runsaasti typpeä ja ruokkivat siten hajotustyötä tekeviä pieneliöitä. Lehti kansakuntamme puutarhureille Fiskars työllistää noin 3 400 henkilöä yli 20 maassa ympäri maailman. o arsVers r/Fisk om/use .c outube www.y Kuva k korja ilpailun s face taan Ver ato b s o n www ook-siv uilla .face ! Fiska book.co m/ rsVe rso ituja Jos kauha pysyy kädessä ja keittiössä touhuaminen on kivaa, kannattaa suunnata katse ikkunan suuntaan. Ikkunalaudalle voi panna versomaan oman pikku keittiöpuutarhan. Lähes jokaisella on tilaa pienelle basilikalle, persiljalle tai chilille, ja tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet ilahduttavat varmasti kokkailun lomassa. Keittiöpuutarhan kasvattaminen on myös oivallista kotoilua: mikä olisikaan mukavampaa sunnuntai-iltapäivän puuhaa kuin istutella taimia ruukkuihin? Pelkkä suusanallinen ohjeistus harvemmin auttaa ketään kehittymään viherpeukaloksi. Oksasaksien ja monitoimileikkurin saloista saa paljon enemmän irti kuvien myötä. Entä mikä hyöty olisikaan liikkuvasta kuvasta! Toisinaan toiveet toteutuvat: Fiskars Verso on avannut oman YouTube-kanavan, jossa julkaistaan videopätkiä puutarhanhoidosta. Videoita pääsee kommentoimaan, ja kommenttiketjun jatkoksi voi myös lisätä oman videotallenteen. 7 ituja Verso on verkossa rsverso.fi Fiskars Versoa voi lukea myös netissä! Yhtä aikaa painetun lehden ilmestymisen kanssa avautuvat Verson nettisivut, jossa innokkaat puutarhaharrastajat voivat seurata jatkuvasti päivittyvää verkkolehteä. Nettilehdestä löytyy vuodenaikaan liittyviä puutarhavinkkejä sekä blogikirjoituksia, ja siellä voi perehtyä myös painetun Verson artikkeleihin. Lisäksi verkkolehdessä on kommentointimahdollisuus. Kehitetään yhdessä Verso entistä paremmaksi! Vastuullisuus vetoaa Kuva FRESH EFFECT Versokin twiittaa! twitter.com/ FiskarsVerso www.fiska Virkistävä viherseinä Kaupunkiympäristössä elävät saavat vastaisuudessa lisää luontoa ympäristöönsä viherseinien myötä. Niitä voidaan rakentaa niin sisä- kuin ulkotiloihin, ja esimerkiksi Kotkan paloasemalla on otettu koekäyttöön aktiiviset viherseinät, jotka puhdistavat sisäilmaa. Myös parvekkeita, kattoja ja joutomaita voidaan hyödyntää urbaanipuutarhoissa. Suomalaisten kuluttajien valveutuneisuus vastuullisesta toiminnasta on kasvanut, ja vastuullisuudesta on tullut yhä tärkeämpi osa yritysten toimintaa. Tammikuussa julkaistun Yritysten maine ja vastuullisuus -tutkimuksen vastaajat luokittelivat Fiskarsin hyvän maineen ykköseksi. Muun muassa myös Fazer, Paulig ja Stockmann kuuluivat hyvän maineen kärkikymmenikköön. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 52 yritystä viideltä eri toimialalta, ja vaihtelut maineen tasossa eri yritysten ja toimialojen välillä olivat suuria. Hyvä maine ja vastuullisuuskuva syntyvät aktiivisesta toiminnasta. Fiskars onkin tietoisesti panostanut vastuullisuuteen, ja sitä pyritään myös vastaisuudessa kehittämään. Yhtiön internet-sivuilta löytyy tarkempaa tietoa Fiskarsin tavoitteista vastuullisuuden ja kestävän kehityksen saralla: www.fiskarsgroup.fi/ konserni. Lähde: TSN Gallup 8 Lehti kansakuntamme puutarhureille Tuumasta taimi Kun kevään istutusinnossa hankkii uutta taimea puutarhaan, tärkeintä on tarkistaa, että juuripaakku on kunnossa. Juurten tulee verhota ruukun sisäreuna tiiviinä verkkona, mutta ne eivät saa kulkea useaan kertaan toistensa yli. Vedettäessä kasvia ulos ruukusta paakku ei saa hajota. Viisainta on valita lyhyt ja tanakka taimi. Komeilla kukilla tai rehevyydellä ei niin ole väliä – pääasia, että juuristo on kunnossa. Kukkivaa ruukkukasvia hankittaessa on hyvä valita tarjonnasta se, jossa on paljon nuppuja. Jos vie mennessään täydessä kukassa olevan kasvin, sen kukinta omassa puutarhassa saattaa loppua ennen aikojaan. Fiskars perustettiin vuonna 1649 Se on Suomen vanhin yhtiö. Omalla pihamaalla jököttävää suurta puuta ei pidä mennä kaatamaan itsekseen. Kaatoa kannattaa myös harkita tarkkaan: satavuotisen puun tilalle ei kasva samanlaista sormia napsauttamalla. Jos vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, puutarhassa on pian metsurin jäljiltä kasa pöllejä. Niiden halkominen on helpompaa, kun puutalkoissa on käytössä kevyet ja kestävät kirveet ja sahat. Esimerkiksi Fiskarsin kaarisahalla saat pöllit sukkelasti pienempään kokoon, ja halkaisukirveellä halot on joutuin hakattu. Entä miten mukavaa onkaan pienen ponnistelun jälkeen istahtaa kotoisen takkatulen ääreen. Siispä kirves kouraan ja puunhakkuut alkuun! Lehti kansakuntamme puutarhureille Fiskarsin Premium -istutustyökalut ja Fiskars SingleStep -tuotesarja ovat voittaneet 2011 red dot -muotoilupalkinnot. Tiukassa kisassa arvioidaan eritoten tuotteitten laatua ja tasokkuutta. – Hyvä design on olennainen osa Fiskarsin puutarhatuotteita. Palkinnot todistavat, että huolella suunnittelemamme työkalut todella täyttävät korkeimmat mahdolliset muotoilustandardit, Fiskarsin tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin iloitsee. Premium -istutustyökalut ovat kevään 2012 Fiskarsuutuuksia. Työkalusarjaan kuuluvat leveä ja kapea istutuslapio, möyhennyskuokka sekä istutustalikko. Tuotteissa yhdistyvät ruostumaton teräs ja otteenpitävä Softgrip-kahva. Jokaisessa työkalussa on myös kätevä ripustusreikä, jotta säilyttäminen ja varastointi olisi kätevää ja helppoa. Ensimmäinen red dot -palkinto jaettiin 1955, ja nykyään kilpailu on yksi maailman suurimmista ja arvostetuimmista muotoilualan mittelöistä. Sen lukuisiin kategorioihin osallistuu vuosittain tuhansia eri tuotteita kymmenistä eri maista. Hyvässä paakussa on vahvat juuret! ituja Pöllit pieniksi Palkittua muotoilua 9 Minun puutarhani saavat elijä. Kasvit on luomuvilj nkakkaa ja na Katja Svens ka ä, vä merile ravinteeksi kkosvettä. istamaa no Svensin valm Viime kesän kokeilukasvi Sven sin puutarhassa oli palsternakka. ja n e e m i o t Tuumasta t e m r ultaa som n nakka Palster ainen om on erin ures! eju maust Omassa puutarhassa saa – ja pitää – rau Vain kokeilemalla voi löytää oikeat ratkaihassa mellastaa. Katja Svensin pihassa kasvaa joka kesä sut. ja erilaista. Eikä ole niin vakavaa, vaikkajotakin uutta pystyyn, sillä seuraava kesä on jo vuodenkaalit kuolisivat päästä. Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Svens, Jukka Mykkänen ja ISTOCKPHOTO 10 Lehti kansakuntamme puutarhureille ekatteen Sanomalehti- ja puuhak taimet kan nsi ma ät öim pär ym on. antavat runsaan sad K atja Svens on varannut puutarhastaan oman pienen palstan, ”hassuttelupuutarhan”, kokeilujaan varten. Viime kesän uutuuskasvi oli palsternakka. – Taisin saada lopulta viisi palsternakkaa, Svens nauraa. Hän ei osaa sanoa, mikä kasvatuksessa meni pieleen, mutta ei häntä juuri harmitakaan. Palsternakka oli joka tapauksessa mielenkiintoinen uusi tuttavuus. – Päämäärä ei ole aina yhtä tärkeä asia kuin matka maaliin. Minusta on kiva ottaa selvää asioista ja haluan kokeilla joka vuosi jotakin uutta. Oman maan mansikat makeimpia Svens asuu miehensä Jim Björnin, poikiensa Morriksen ja Miltonin sekä 12-vuotiaan Ebba-snautserin kanssa vanhassa, 1900luvun alussa rakennetussa puutalossa Kristiinankaupungin vanhan sataman vieressä. Talon keittiöpuutarhassa on mansikkamaa, jonka ylle käsistään kätevä puoliso – hän on televisio-ohjelma Strömsön puuseppä – on rakentanut raudoitusteräksestä harjateltan muotoisen kehikon. Kehikon päällä oleva verkko suojaa mansikoita räkättirastailta. Rakennelma on niin korkea, että sisällä mahtuu hyvin kävelemään. Polka-taimet ovat tuottaneet jo kolmena kesänä komean ja makean sadon. – Naapurissa asuva äitini ei ole koskaan saanut mansikoitaan menestymään kovin hyvin, joten olen tästä omasta mansikkamaastani pikkuisen ylpeä, Svens kertoo. 11 Svensin kasvihuoneessa kasvaa lähinnä tomaatteja, sillä kurkuista hän ei niin välitä. ihreät tomaatit tv Katjan paistetu ipaleita ta paksuja vi nkotomaateis ru i ta ista oliiviiPa hv ). pi ä (yrttejä, suolaa sista vihreist oi sa ok es ok ks is tu a oi Leikka austesek si tai kasvisvehnäjauho-m vat lisukkeek pi ne so le tit te aa än m kä to ja t vihreät ulla. Paistetu hen kera. öljyssä pann ja creme fraic n si rii n aa en is lla se i ks ruoa i: Valmista liem t tomaatit Säilötyt vihreä ens säilöö aatit Katja Sv t tom Pienet vihreä aan: uk reseptin m äitinsä tteja koisia tomaa 1 kg samanko n. 1,5 l vettä 1,5 rkl suolaa uvaan tomaatit kieh ola ja kaada su ja es tomaasi nn ve ku ta , Kiehau ellä lämmöllä en pi ua eh ki keittoaiko vaikuttaa veteen. Anna Tomaattien ko ä. si , voit nyt yp at ik lu ol tit ovat pu estä. Jos ha aatit suolaved m to ta os N . kaan tit. kuoria tomaa 12 750g sokeria 3 dl viinietikkaa 3 dl vettä kaa 10 mausteneilik lia ne 1 tanko ka n liemi on ja kiehauta. Ku et keskenään ks nnes ne ne ku ai ä, in ita si ko Se aattien kiehua m to na an t, kirkastunu pehmeitä. ihin ja kaada ovat sopivan siin lasipurkke ai ht pu tit kannet. aa Nosta tom tomaatit. Sulje tä se peittää et , rusetti in is ni le un äl liemi pä la ja solmi ka kivalla paperil t perini va ns pi ka so le tit te aa Koris tyt vihreät tom ilö Sä . . tä si es verik luonnonniin koruokien ka okien ja laatik teisten pataru Lehti kansakuntamme puutarhureille Hän uskoo, että mansikat tuottavat satoa niin paljon siksi, että taimet ovat saaneet kasvaa suuriksi. Mansikkamaalla ei ole mansikkakangasta eikä muovia, vaan mansikat kasvavat sanomalehti- ja puuhakekatteen ympäröiminä. – Luulen, ettei minun tarvitse uusia mansikkamaatani vielä moneen vuoteen, sillä taimet mahtuvat leviämään hyvin. Syötävän hyvät herkut Mansikat ja keittiöpuutarhan antimet ovat punaisen tiiliaidan ympäröimiä. Lämpöä varaavan aidan sisäpuolella on kasveille miellyttävä mikroilmasto. Kasvimaalla kasvaa joka vuosi perunaa, porkkanoita, sipuleita kuten pillisipulia, sokeriherneitä sekä paljon erilaisia yrttejä. – Käytän tosi paljon persiljaa, timjamia ja basilikaa, mutta kasvatan myös esimerkiksi rosmariinia, minttuja, sitruunamelissaa ja ruohosipulia. Salviaa en käytä kuin pari kertaa vuodessa, mutta kasvatan sitäkin, koska se on niin mystisen kaunis, hopeanlilaan vivahtava kasvi. Härkäpapu kasvaa vuororiveissä perunan kanssa. Kasvimaalla on myös mangoldia ja punajuurta, jonka nuoria lehtiä Svens kerää salaatteihin. Hänen mielestään erityisen kiinnostava punajuurilajike on italialainen maatiaislajike, raidallinen Chioggia. Viime kesänä Svens kasvatti menestyksellisesti ensi kertaa lehtiselleriä. Varsi pysyi valkoisena ja mureana sanomalehtikäärön sisällä. – Maa-artisokat ovat myös helppoja kasvatettavia. Ne kasvavat parimetrisiksi ja tekevät kauniin keltaisen kukan, mutta jos pihassa on vähän tilaa, niitä ei kannata kasvattaa, hän neuvoo. Merilevä ä lannoitte eksi Katja Sve ns hakee keväisin puutarha veneellä ansa lann oitteeksi meri tuo levää, jota kasoiksi ulkoluoto noille. Esi jen ranmerkiksi peruna ja kasvavat parsa hyvin m aassa, joh sekoitett on on u levää. – Merilev ä on pars an luonn lannoite. ollinen Tanskass a parsa k nikolla h asvaa ran iekkama a ssa, jossa tuoma le meren vä on sen a in oa lanno Svens ke ite, rtoo. Puuta r koko hasta on il oa vuode ksi! Toimivan kasvihuoneen saa rakennettua pienelläkin budjetilla. Kaalit muihin suihin Valkosipulin ja etenkin kaalien kasvatuksen Svens on todennut hankalaksi. Hän on yrittänyt kasvattaa parsakaaleja ja ruusukaaleja, mutta ne kasvavat huonosti. Jos satoa sattuu tulemaan, kaaliperhosen toukat popsivat nekin suihinsa. – Ehkä maaperässä on jotakin sellaista, etteivät kaalit viihdy. Se pitää nyt tutkia ja selvittää, Svens päättää. Perheen poikia Morrisia ja Miltonia eivät ötökät haittaa. He puuhaavat mielellään äidin apuna, mutta koppakuoriaisten ja muiden mönkijöiden pyydystäminen on heistä hauskempaa kuin rikkaruohojen kitkentä. Kasvihuone nollabudjetilla Kasvimaan vieressä on puolison rakentama punainen kasvihuone sekä vihreäksi maalattu pergola. Lehti kansakuntamme puutarhureille Kasvit voi hyvin panna kasvamaan vuororiveihin. 13 Pergola on kaunis maa katsella ja tuo tunnel pihamaalle. – Olemme sellaisia oravia, että keräilemme purettavista taloista ikkunoita, ovia ja kaikkea muuta käyttökelpoista. Olemme rakentaneet tämän puutarhankin käytännöllisesti katsoen nollabudjetilla, Svens mainitsee. Svens kasvattaa kasvihuoneessa pääasiassa tomaatteja, kurkuista hän ei erityisemmin pidä. Taimikasvatus alkaa helmikuussa. Purkkeihin sujahtaa pihvitomaatin, runkotomaatin sekä pensastomaatin siemeniä. – Suosikkilajikkeeni on Brandywine, joka on iso pihvitomaatti ja vanha lajike. Tavallisista tomaattilajikkeista valitsen jonkin aikaisen, ja lasten popsittaviksi kasvatan pieniä pensastomaatteja. Kaikki tomaatit eivät ehdi muuttua kesän aikana punaisiksi, joten Svens valmistaa vihreistä tomaateista etikkasäilykkeitä. – Onneksi isäni pitää niistä, joten hän saa niitä aina lahjaksi isänpäivänä ja syntymäpäivänään, joka osuu myös syksyyn, Svens nauraa. Svens suosii puutarhassaan vanhoja perinnekasveja ja maatiaislajikkeita. Siemenet hän tilaa postitse, ja joskus hän saa mielenkiintoisia siemeniä myös puutarhanhoitoa harrastavilta ystäviltään. Kasvihuoneessa on esimerkiksi kasvanut tomaatti, jonka siemenet ystävä hankki Saksasta. Pioni muutti mukana ja ergola p ä t y t ästä Pys ilentäv i v i t u na a! varjost Telescopicpistolapio Teräväkärkisellä lapiolla muokkaa kovaakin maata. Teleskooppivarren pituuden saa kätevästi säädettyä itselleen sopivaksi. 14 Perheen talo on vuosien saatossa ehtinyt nähdä monia vaiheita. Sen seinässä esimerkiksi lukee edelleen korkein kirjaimin öljy-yhtiön nimi. – Talossa toimi aikoinaan Shellin tukkuliike ja varasto. Paikalliset maanviljelijät kävivät ostamassa täältä polttoainetta traktoreihinsa, Svens kertoo. Osa asunnon huoneista on korkeita, katto on reilusti yli neljän metrin korkeudessa. Kolmessa huoneessa on alkuperäinen vanha pel- Uuniperunoiden ystäville jik– Saat tavallisista perunalanoita, eru keista muhkeita uunip nan kun halkaiset siemenperu ns Sve tja Ka an, osa kolmeen vinkkaa. Väriä ja makua juomaan syksyllä. Liljansipulit istutetaan n siirtoistutukset ulie sip ien vav Myös kas lä. säl tehdään syyske tinen pönttöuuni, ja kaikki ovat ahkerasti käytössä. Talossa on myös suoralla sähköllä toimiva lattialämmitys. Katja Svens ja Jim Björni ovat molemmat kotoisin Kristiinankaupungista, ja he ovat tunteneet toisensa alaluokilta asti. Pariskunta asui muutaman vuoden Vaasassa ja Turussa, mutta poikien synnyttyä kummankin teki mieli palata kotiseuduille. – Ostimme paikan ensin kesäasunnoksi, mutta muutimme tänne pysyvästi keväällä 2006, hiukan ennen nuoremman pojan ristiäisiä, Svens muistelee. Vanhan talon puutarhassa kukat ovat hyötykasveja vähäisemmässä roolissa. – En ole oikein kukkaihminen, Svens toteaa. Hän kasvattaa mieluiten kukkia, joita voi syödä tai käyttää koristeena ruoanlaitossa, ja hänellä on myös tapana pakastaa kukkia jääpalojen sisään. Svensin puutarhassa kasvaa kehäkukkia, krassia, orvokkia ja lisäksi tuoksuhernettä kauneutensa ja hyvän tuoksunsa takia. Perennoista rakkain Svensille on pioni, joka on peräisin hänen nyt jo edesmenneen isoäitinsä lapsuudenkodista. – Isoäiti kaivoi pionin mukaansa aina, kun hän muutti uuteen kotiin täällä Kristiinankaupungin seudulla. Pioni on muuttanut ainakin neljä tai viisi kertaa, Svens kertoo. Pihassa kasvaa myös jotakin Svensille tuntematonta liljaa edellisen asukkaan jäljiltä. Itse hän on istuttanut puutarhaan hauskan ruudullisia kukkia tekeviä kirjopikarililjoja. Intohimoisen puutarhurin piha ei taida koskaan olla valmis. – Haaveilen sellaisesta kukkatarhasta, jossa kasvaisi vanhoja, perinteisiä kukkia. Sellaisia kuin ennen vanhaan kasvoi torppareiden pihoissa, kuten akileijoja ja sormustinkukkia, Svens maalailee. k Lehti kansakuntamme puutarhureille Katja Svens maustaa kesällä juo mavettä muun muassa yrteillä . laittaa esimerkiksi sitruunam Hän elissan pitkiä versoja vesikannuun par iksi tunniksi. – Juomasta tulee ihanan yrttist ä ja pehmeää, Svens hymyilee. Raparperin vaaleanpunaisilla kuorikiehkuroilla vedestä saa kauniin vaaleanpunaista. Rapar pe menes ri ty Hango y sta Utsjoe lle saakk a. Katjan ke vätpuuh Telescopic -talikko Tukevalla talikolla saa helposti käännettyä kovaa ja kivistä maata. Säädettävän varren ansiosta käyttömukavuus on huippuluokkaa. ia • Siivoa n mansik kamaan keväällä. vasta Mansika t kestävä paremm t in talvea ja pakkasi kun rönsy a, t saavat o lla paiko laan talv ilen ajan. • Vaihd an mulla t ru ukkukasveille. • Leikk aan hede lmäpuut hain kev varäällä. • Kylvä n basilik an ja hita itävän pe asti rsiljan si emenet itämään ruukkuih in. • Siirrän kasveja p uutarhass paikasta a toiseen, vaikka siirrot pit äisi tehd ä syksyll Mutta ke ä. väällä min ulla on intoa ene mmän. • Möyh in vanhin ta kolme avokomp sta ostistani. 15 mpaa Haaveilu on hauske . pehmeällä nurmella Asiantuntija vastaa taru savonlinnasta kysyy: Milloin nurmikko leikataan ja minkä mittaiseksi? K eväällä, kun maa on kostea lumen sulamisesta, kasvukausi lähtee käyntiin. Kevätaurinko kutkuttaa ja kutsuu vihreitä versoja tekemään uutta kasvua, ja ennen kuin olemme edes saaneet kaivettua työkalumme talvivarastosta ulos, on jo aika leikata pihanurmikko ensimmäisen kerran. Kuten muillakin kasveilla keväällä, nurmikon kasvu näyttää lähtevän vauhtiin melkein saman tien kun lumi sulaa, joten kannattaa jo maaliskuussa miettiä, onko ruohonleikkuri kunnossa tai tarviiko se huoltoa. Pääsääntöisesti nurmikko pysyy kauniina, jos sen leikkaa usein ja vain vähän kerrallaan. Terävä kelaleikkuri katkaisee heinän saksien tapaan, jolloin leikkuupinnasta tulee sileä ja nurmikon yleisilme on terveen vihreä. Tylsät terät repivät heinän poikki, jolloin leikkauspinnasta tulee rihmamainen ja se kuivuu harmaaksi eikä nurmikko näytä yhtä raikkaalta. Keväällä leikkuutahti on tiukka Keväällä versokasvu on voimakkaimmillaan. Tuntuu siltä, että vaikka nurmikkoa äsken leikattiin, se vaatii saman tien leikkaamista uudestaan. Loppukesällä, juhannuksen jälkeen, versokasvu heikentyy ja luonto alkaa vähitelleen valmistautua syksyn tuloon. Koska nurmikon kasvu on kiivainta alkukesällä, se vaatii silloin myös eniten leikkausta, varsinkin jos sääolosuhteet ovat suotuisat ja nurmikkoa on lannoitettu typpilannoituksella. Suotuisinta on, kun sateet ovat lämpimät ja kevyet ja tulevat mieluiten öisin ja päivät ovat aurinkoiset ja lämpimät. Nurmi kannattaa mieluiten leikata kuivalla kelillä, esimerkiksi iltapäivällä tai illalla, kun kaste on kuivunut ja päivän helteisin aika on jo ohi. Keväällä ja alkukesällä nurmikko vaatii leikkausta ainakin kerran viikossa, mielellään pari kertaa, jolloin ei tarvitse muuta kuin vähän tasoittaa nurmikon pintaa. Viimeistään silloin, kun nurmi on noin kymmenen senttiä, se leikataan. Nurmi pysyy terveenä ja voimakkaana, jos sen pituudesta leikataan enintään yksi kolmasosa pois. Samalla leikkuujäte jää niin pieneksi, että sen voi hyvin jättää nurmen pinnalle. Näin leikkuujäte toimii maanparannusaineena, ja arvokkaat ravinteet pääsevät palaamaan takaisin maahan. Kun nurmi ehtii venähtää pitkäksi Jos nurmi on päässyt kasvamaan liian pitkäksi, leikkuu kannattaa tehdä useammassa erässä, esimerkiksi yksi kolmasosa pituudesta kerran päivässä tai joka toinen päivä. Siten heinällä on vähän aikaa toipua leikkauksesta. Kaunis nurmikko on noin viisi senttiä korkea, joten leikkaamiseen kannattaa ryhtyä, kun heinä on noin 7–8 senttiä. Pääsääntöisesti nurmikko pysyy kauniina, jos sen leikkaa usein ja vain vähän kerrallaan. Joskus joutuu kuitenkin leikkaamaan alas ylipitkää nurmikkoa, jolloin leikkuujäte paakkuuntuu paksuksi kerrokseksi nurmikon pinnalle. Jottei leikkuujäte tuhkehduttaisi alla olevaa heinää, se on hyvä haravoida pois. Leikkuujäte on erinomaista maanparannusainetta, joten käytä sitä katteena puiden ja pensaiden ympärillä tai kasvimaassa. Se saattaa kuitenkin olla hyvin tiivistä, varsinkin jos sääolosuhteet ovat olleet kosteat, joten älä tee liian paksua kerrosta. Muuten kate homehtuu helposti sisältä. Sopiva kerros nurmikatetta on noin viisi senttiä. Loppukesästä voi ottaa lunkimmin Juhannuksen jälkeen kannattaa leikkaamisen kanssa olla maltillinen, koska mahdolliset helteiset sääolosuhteet kuivattavat maan ja nurmikon. Jos on luvassa hellettä, jätä nurmikko leikkaamatta tai leikkaa vain vähän. Ääritapauksissa leikkuu kerran kuussa riittää, mutta tavallisesti leikkuuväli on noin viikon verran. Kannattaa tarkkailla nurmikon pituutta ja kasvuvauhtia ja mitoittaa leikkuutahti sen mukaan. 16 Lehti kansakuntamme puutarhureille Pitempi heinä kestää paremmin kuivuutta kuin liian lyhyt, joten älä leikkaa nurmea liian lyhyeksi ja kastele sitä kesäisin mahdollisuuksien mukaan. Kastelu kannattaa tehdä illalla tai yön aikana, jolloin maa imee kosteuden parhaiten. Keskellä aurinkoisen päivän tehty kastelu menee harakoille, koska vesi haihtuu monesti saman tien. Mitä pidempi kastelujakso, sitä syvemmälle vesi imeytyy, ja veden perässä kasvavat heinän juuret. Syvälle ulottuvat juuret auttavat heinää löytämään kosteutta maan uumenista ja siten kestämään paremmin kuivuutta. Hyväkuntoisella nurmella saattaa olla 30-senttiset juuret. Liian tiiviissä maassa ei ole ilmarakosia, jotka ovat elintärkeät heinän juurille. Silloin juuret kuolevat ja heinä kuihtuu pois. Sammal sen sijaan elää hyvin hapettomassakin tilassa, minkä takia se helposti valtaa tilaa heinältä. Jos haluaa uudistaa sammalpitoisen nurmikon, on ensisijaisesti ajateltava maan kuohkeuttamista, jolloin pintamaahan olisi hyvä saada lisättyä karkeahkoa hiekkaa. Joskus näkee hyvin vanhoja nurmia, jotka kasvavat hitaasti eivätkä näytä vaativan juurikaan leikkausta. Se johtuu siitä, että maanpinnassa kasvaa monta eri kasvilajia eikä pelkästään hei- nälajeja. Tällaisessa luonnollisen tasapainoisessa ympäristössä kilpailu on niin kovaa, ettei yksikään kasveista kasva naapuria isommaksi. Sellaisessa kasvuympäristössä toimii luonnon monimuotoisuus parhaimillaan. Mitä enemmän monokulttuuria kasvuympäristössä on, eli mitä enemmän suosimme vain jotain tiettyä lajia, sitä enemmän joudumme hoitamaan ja rajoittamaan voimakaskasvuisten lajien kasvua ja auttamaan heikkokasvuisten eloa. Luonto pyrkii itse täyttämään paljaita kasvuaukkoja juuri sille kohdalle sopivalla ja sen kasvuolosuhteissa viihtyvällä kasvilla, joka saattaa tuntua meistä rikkakasvilta. Se täyttää kasvuympäristöt tasapainoisella kaaoksella, jossa jokaisella kasvilla on oma paikkansa ja merkityksensä. Lotta Lindholm on siuntiolainen maisemasuunnitteluhortonomi, puunhoitaja, erä- ja luonto-opas sekä luontokartoittaja. – Luonto ja puutarha ovat minulle ympärivuorokautisia lempipaikkoja ja ruoho paljaiden varpaiden välissä ja sen raikas tuoksu nenässä vapaapäivän lempiaistimuksia! Lotta Lindholm Porkkana kansakuntamme puutarhureille Kunnon työkalujen lisäksi puutarhahommissa tarvitaan viljalti rakkautta, rohkeutta, reipasta otetta ja pitelemättömiä unelmia. Jos tunnistat itsesi, piipahda osoitteessa www.fiskars.fi hakemassa lisää inspiraatioporkkanoita. Lehti kansakuntamme puutarhureille Leikkaa puut ja pensaat maltilla Hedelmäpuiden ja pensaiden leikkaamisessa on omat sääntönsä, joita noudattamalla nautit kukoistavasta puutarhasta vuosikausia. Hyvä tietää u Liian syvälle istutettu pu mitai pensas ei saa leikkaa sesta uutta kasvuvauhtia. Puu/pensas on oikein istu on la kau ren juu n tettu, ku vaa näkyvissä. Kastele juurtu sti! llise nnö taimea sää 18 L Teksti Riikka Hollo Kuvat JENNI LOIRI ja Satu Karppinen eikkaaminen antaa puulle tai pensaalle lisäkasvua, ja hedelmäpuiden säännöllinen leikkaus lisää satoa. Kaikki kasvit eivät kuitenkaan kaipaa kasvaakseen säännöllistä leikkaamista, vaan joitakin leikataan lähinnä esteettisistä syistä. On tärkeää muistaa, että leikkausajankohta vaikuttaa kasvuun. – Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että hedelmäpuilla on kaksi vuodenaikaa, jolloin niitä ei saa leikata eli silmujen turpoamisaika huhtikuun puolesta välistä juhannukseen ja tuleentumisvaihe syksyllä eli syyskuun puolesta välistä talven tuloon saakka. Muina vuodenaikoina puiden leikkaaminen on turvallista, kunhan välttää leikkaamista kovien pakkasten aikaan, puiden hoidon työnjohtaja Sami Kiema Staran Läntisestä kaupunkitekniikasta neuvoo. Lehtipensaita voi leikata silloin, kun ne ovat kasvaneet liian tuuheiksi tai kun kukinta tai marjojen tuotanto on huomattavasti vähentynyt. Sopiva leikkausaika on yleensä kevättalvella. Kuivia, kuolleita ja hankaavia oksia voi poistaa kaikista puista ja pensaista aina, kun tarve vaatii. Nuoresta puusta kannattaa poistaa heti juurtumisen jälkeen kilpalatvat ja muut ylimääräiset oksat. Vältä kuitenkin halkaisijaltaan yli seitsemän senttimetrin paksuisten oksien poistamista, sillä niiden umpeenkasvu kestää kauan ja lahottajasienten itiöillä on pääsy puuhun. Vinkki! enaikkoa aivan om Älä istuta nurm puun tä jä an va saakka, puun juurelle mia ta uu m n ki na ai ympärille tilaa enapuun nttejä. Kata om kymmeniä se nnoilla. re pe i ta la atteel alunen kuorik imii to onleikkuujäte Myös nurmik vitä le ä Äl a. katteen ravinteikkaana runni in ki n va ai aan katetta kuitenk si voi es os pr n hajoamis koon, koska se lähelle n ia Li . ta or puunku vahingoittaa ikko hanistutettu nurm oa nk ru un pu ta. us ikon leikka kaloittaa nurm Lehti kansakuntamme puutarhureille Leikkaa havupuut ja pensaat (kuusi, mänty ja tuija) tarvittaessa ennen kasvun alkamista tai kesäheinäkuussa, kun alkukesän kasvuvauhti on tasaantunut. PowerGear-oksasakset on muotoiltu hyödyntämään kaikkien sormien voimaa. Panosta hyviin välineisiin Puutarhanhoito ja puiden sekä pensaiden leikkaaminen sujuvat hyvillä välineillä leikiten. Panosta laadukkaisiin perusvälineisiin ja laajenna valikoimaa tarpeen mukaan. Näppärät puutarhavälineet ovat yllättävä apu monessa tilanteessa. Pensas- ja oksasaksilla sekä puutarhasahalla pääsee hyvin leikkaamisen alkuun. Jos haluat laajentaa välinevalikoimaasi, hanki monitoimileikkuri ja raivaussakset. – Ehjät ja terävät välineet ovat puutarhanhoidossa tärkeä asia. Ammattilaisen näkökulmasta katsottuna käsisahalla ja yhden käden oksaleikkureilla pääsee jo pitkälle, mutta myös raivaussahalle ja -saksille, ehkä jopa moottorisahalle saattaa olla kotipuutarhassakin käyttöä. Pitkävartiset ja kevyet raivaussakset auttavat korkeiden puiden ja pensaiden leikkaamisessa, Sami Kiema sanoo. Harvennus antaa elinvoimaa Harvennus sopii erityisesti pensaille, jotka tekevät säästeliäästi juuriversoja. Esimerkiksi marjapensaat, pensasvaahterat, onnenpensaat, syreenit ja pallohortensiat saavat harvennuksesta uutta elinvoimaa. Harvennus on helppo tehdä monitoimileikkurilla tai oksaleikkurilla. Jos oksat ovat paksuja, kannattaa käyttää käsisahaa. Jos pensas kestää harventamisen, se kestää yleensä myös alasleikkaamisen. Maalis-huhtikuu Versoa leikatessa leikkauskohdan tulee olla sopivan etäisyyden päästä silmusta. Harvenna tai alasleikkaa lehtipensaat ja köynnökset (esim. orapihlaja) tarpeen mukaan. Hedelmä- ja muut lehtipuut (esim. omena- ja päärynäpuu) leikataan ennen lehtien puhkeamista. Leikkaa oikeaan aikaan Kesä-heinäkuu Kotipuutarhuria koskevat puiden ja pensaiden leikkausohjeet ovat osittain erilaisia kuin ammattipuutarhureiden noudattamat ohjeet. Ammattipuutarhuri saattaa joutua esimerkiksi ympäristön turvallisuuden säilyttämiseksi leikkaamaan puita niin sanotusti väärään aikaan tai väärällä tavalla, eli kaupungin puutarhureiden tekemiä toimenpiteitä ei kannata aina soveltaa suoraan kotipuutarhaan. – Kaupunkien viheralueilla kasvavat puut hoidetaan yksilöinä ja niille on tehty hoitosuunnitelma kuntoarvioiden pohjalta, Sami Kiema sanoo. k Hedelmä- ja lehtipuut (esim. omenapuu) voi leikata vaihtoehtoisesti kesä-heinäkuussa, kun alkukesän kasvuvauhti on tasaantunut. Keskikesä/heinäkuu Leikkaa tai harvenna mahlaa vuotavat ja herkästi lahoavat puut, pensaat ja köynnökset (esim. hevoskastanja, mongolianvaahtera, kirsikka, koivu ja kiinanlaikkuköynnös), kun alkukesän kasvuvauhti on tasaantunut. Heinäkuu on hyvä ajankohta. Asiantuntijana: Sami Kiema, työnjohtaja, puidenhoito, Stara, Läntinen kaupunkitekniikka, www.hel.fi/stara Lähde: Fiskarsin pieni puutarhaopas. Helmi-huhtikuu Ympäri vuoden Puista ja pensaista voi poistaa kuolleita, kuivia ja hankaavia oksia. Alasleikkaus kannattaa – toisinaan Alasleikkaaminen antaa kasvuvoimaa ja sopii muun muassa hernepensaalle, japaninhappomarjalle, orapihlajalle ja angervoille. Alasleikkaus on hyvä tehdä raivaussaksilla tai monitoimileikkurilla. Joskus saattaa tarvita myös sahaa. On hyvä muistaa, että koska yli vuoden ikäiseen syyshortensiaan ei puhkea versoja, se kannattaa leikata muista pensaista poiketen joka kevät. Näin pensas pysyy matalana ja kukinnot kasvavat suuriksi. Xtract-puutarhasaha tepsii tuoreeseen puuhun. Kätevä vyölenkki vetäytyy sisään, kun sahaa käyttää. Lehti kansakuntamme puutarhureille Painavan oksan poisto: 1. Sahaa ensin oksan alapuolelta. Tee toinen sahauslinja ulommas, jotta oksa putoaa repäisemättä kuorta. 2. Poista tappi vahingoittamatta oksankaulusta. Tiesitkö? Astiataimet ovat yleensä haaroittuneet eivätkä vaadi leikkaamista. Sen sijaan aitataimet tarvitsevat leikkaamista haaroittuakseen. Jos lehtipensas tekee runsaasti juuriversoja, se kestää yleensä alasleikkauksen. 19 – Kannattaa valita Nata-pohjainen siemenseos, neuvoo kenttämestari Tuukka Mönttinen. Kenttämestarin niksit ö i r e h i v n Kotipiha n a a m a t s i kuko Puutarhat ja pihanurmet heräävät kevääseen raskaan talven jälkeen. Ammattilaisen vinkit kotinurmen kunnostukseen ja sen hyvinvoinnin vaalimiseen auttavat vihreän paratiisin luomisessa. Teksti ARI RYTSY Kuvat HILL SIDE GOLF V iheralueiden merkitys omakoti- ja rivitaloasumisen sekä mökkeilyn viihtyvyystekijänä on ollut viime vuosina vahvassa kasvussa. Olipa tähtäimessä sitten kovaan kulutukseen joutuva ruohomatto tai katseenkestävä paraatinurmikko, kaikki lähtee liikkeelle hyvin tehdystä perustasta. – Lätäköissä ei kasva mikään. Pihan muodon tulee olla sellainen, että vesi ei jää kuoppiin sei- 20 somaan. Maanpinnan muotoilussa nyrkkisääntönä pidetään noin yhden asteen kallistusta. Myös hienon hiekan sekoittaminen multaan auttaa siinä, että vesi ei jää maan pinnalle, kertoo Hill Side Golf & Country Clubin kentistä vastaava Tuukka Mönttinen. Ei mitä tahansa siemenseosta Uutta pihaa tehtäessä tai vanhaa kunnostettaessa on syytä kiinnittää huomiota sopivan siemenseoksen valintaan. Seokset tehdään useista eri lajikkeista, jotka sisältävät yleisimmin punaja puistonataa, niittynurmikkaa sekä raiheinää, jota tulisi välttää. Käytössä on myös lampaannataa, valkoapilaa sekä golfkenttien suosimaa rönsyrölliä. Golfkentälle ei ikinä kylvetä apilaa, eikä Mönttinen suosittele sitä kotipihallekaan. Se nimittäin houkuttelee ampiaisia puoleensa, on aina märkä ja leviää nopeasti. Siemenkauppiaiden yhdistys on tehnyt siemenseosten käyttöluokituksen, joka helpot- Lannoittaminen silkalla käsipelillä on turhan hankalaa. Harjoitu st mestarin ekee ! taa kulutusta ja leikkausta kestävän lajikeyhdistelmän löytämistä. Parhaaseen käyttöluokkaan kuuluvat seokset ovat yleensä hieman kalliimpia, mutta myös puhtaampia ja siksi hintansa väärtejä. Halpojen siemenseosten kompastuskivinä ovat turhan nopea kasvu sekä huono talvenkesto. Niissä on usein myös liikaa raiheinää ja jopa rikkaruohoja. – Nata-pohjaiset siemenseokset ovat perushyvä valinta. Ne kestävät hyvin kuivuutta ja ovat hidaskasvuisia, opastaa Mönttinen. Piikkikengät jalkaan ja pihalle Pihanurmen suuret kunnostustyöt on syytä ajoittaa keväälle peltokylvön aikoihin. Vaihtoehtoisesti perusparannukset on mahdollista tehdä elokuun lopulla, jolloin nurmikko ehtii kasvaa seuraavaksi kesäksi. Vanhan nurmikon korjaus aloitetaan maanpinnan rikkomisella. Sen jälkeen siemenseos kylvetään maahan ja peitetään kevyellä hiekka-multaseoksella. Lopuksi korjauskylvö viimeistellään tiiviiksi kengillä tai haravalla painelemalla. Hel- poin konsti on haravoida siemen kevyesti maan sisään edestakaisin liikkein. Kastelua jatketaan ahkerasti kunnes ruoho alkaa vihertää. Jos nurmikko on selvinnyt talvesta ilman suurempia vaurioita, voidaan kuivumisen jälkeen siirtyä suoraan kevätsiivoukseen, ilmalovien tekoon ja kalkitukseen. – On tärkeää, että maahan mahdollisesti jäänyt ruohojäte haravoidaan tässä vaiheessa pois. Kyseinen kuitukerros imee sateella vettä kuin pesusieni, Mönttinen muistuttaa. 21 Ilmastuksen tarkoituksena on parantaa ruohon juurten hapensaantia sekä edistää veden läpäisykykyä ja helpottaa nurmikon kuivumista. Tässä tehtävässä työvälineeksi käyvät talikko tai kenkiin kiinnitettävät rei’ityspohjat. Nurmikolle voidaan laittaa katteeksi ohut hiekkakerros, joka parantaa ruohon kulutuksen kestoa, edistää tasaista kasvua sekä ehkäisee kuidun muodostumista. Nurmikon lannoitus kannattaa tehdä harkiten ja vasta alkukesästä. Myös siinä kunnon apuvälineet auttavat parhaaseen lopputulokseen. – Lannoitusrakeita on vaikea käsipelillä levittää tasaisesti joka paikkaan. Tuloksena on eritasoista kasvua, ruohotupsuja ja keltaisuutta. Siksi kannattaakin käyttää käsin veivattavia lannoitelevittimiä tai kastelulannoitteita, neuvoo Mönttinen. Vettä paljon, mutta harvakseltaan Kasvukauden päästyä kunnolla vauhtiin tärkeimmiksi toimenpiteiksi jäävät nurmikon leikkaaminen ja kastelu. Kotipuutarhurin on syytä teroittaa ruohonleikkurin terä kerran vuodessa. Käsistään näppärältä viherpeukalolta homma onnistuu hiomakonetta ja viilaa apuna käyttäen. Lopuksi tarkistetaan tasapaino riiputtamalla terää sen keskipisteestä. Tähän tarkoitukseen sopii esimerkiksi seinässä oleva naula. – Hyvällä terällä saadaan aikaan siisti leikkausjälki. Se puolestaan säästää ruoholta energiaa tasaiseen kasvuun, Mönttinen selittää. Nurmikko on hyvä pitää noin 4–5 senttimetrin korkuisena, jolloin se kestää paremmin kulutusta. Kastelu tehdään tarpeen vaatiessa sääolosuhteiden, lannoitusten, kylvöjen sekä muiden hoitotoimenpiteiden mukaan. Ruoho on hyvä totuttaa siihen, että se saa vettä kerralla enemmän mutta harvakseltaan. Vähäisen ja tiheän kastelun seurauksena ruohon juuret nousevat pintaan, mikä altistaa ne hellepäivien tuulikuivumiselle ja kuihtumiselle. Hyväkuntoinen nurmikko ehkäisee sammalen ja rikkaruohojen kasvua. Parhaiten rikkaruohoista pääsee eroon kitkemällä tai torjuntaaineilla. k Viisi senttiä on sopiva pituus nurmikolle. Nurmikon hoito-ohje Keväällä • anna pihan kuivua kunnolla • tee kevätsiivous ja ilmastus • happaman maan kalkitus (vinkki: sammal on merkki happamoitumisesta) • leikkaus kerran viikossa Kesällä • lannoitus loppukeväästä tai alkukesästä • kitke tai myrkytä rikkaruohot säännöllisesti • leikkaus noin 1–2 kertaa viikossa • kastelu sään mukaan Syksyllä • haravoi pudonneet lehdet Fiskarsin rikkaruohonpoistaja Rikkaruohonpoistajalla saa näppärästi ja ympäristöystävällisesti hävitettyä jopa voikukat. 22 Lehti kansakuntamme puutarhureille Tuija Rantala Vihreänä lankana tuoksut E nsi keväänä en laita kyllä mitään kasvamaan!” Kuinkahan moni meistä kotipuutarhureista on sanonut noin, väsyneenä loppukesällä, kun on ollut liian kuivaa, märkää, kuumaa tai kylmää ja kaikki ei ole ollenkaan mennyt niin kuin oli suunnitellut? Viimeistään siinä vaiheessa, kun kevättalvella ensimmäiset siemen- ja taimikuvastot tipahtavat postilaatikkoon, ovat edellisen kesän pettymykset kuitenkin painuneet unhon yöhön. Itselläni ei mene edes niin kauan, vaan jo syksyllä laittelen uusia perennojen siemeniä, jakotaimia ja sipuleita multaan. Joka kevät samanlaisella innolla aloitan suunnittelun jo tammikuussa, ja helmikuussa teen jo ensimmäiset kylvöt. Silloin laitan herneitä versomaan purkkeihin ikkunalaudalle, ja siitä se jälleen lähtee. Ja joka ikinen kevät tuskailen koulimisten kanssa ja sen, mihin oikein saan kaiken mahtumaan. Muutaman vuoden puutarha-aiheista blogia kirjoitettuani olen huomannut, että suunnittelu on vielä entisestäänkin aikaistunut. Intoa ja ideoita saan toisten bloggareiden jutuista ja edellisen kesän kukka- ja satokuvien katselemisesta. Tänä keväänä uutuutena yrttimaallani on monia sellaisia lajeja, joita en ole ennen kasvattanut, enkä kaikkia edes koskaan nähnytkään luonnossa. Viime vuonna teemana olivat kasvikset, ja vaikka ne kasvoivat hurjan hyvin varsia ja lehtiä, sato jäi kovin niukaksi. Koska yrtit ja kukat sen sijaan voivat aivan mainiosti, päätin nyt keskittyä niihin ja jättää ruusukaalit ja maissit sellaisille, jotka niitä osaavat paremmin kasvattaa. Punaisena lankana – vai voisiko tässä tapauksessa sanoa vihreänä lankana – lajeja valitessani pidin sitä, että yrtit, joita nyt kasvattaisin, tuoksuisivat ja houkuttelisivat paljon perhosia ja muitakin pörriäisiä. Siten ryytimaasta hyötyisivät myös omena- ja marjatarhani. Eikä mikään ole niin voimaannuttavaa kuin yrttien huumaava tuoksu kuumana kesäpäivänä. Ainakin tuoksuampiaisyrtti, kurkkuyrtti, mäkimeirami ja intianminttu kukkivat ja tuoksuvat puutarhassani tulevana kesänä. Rosmariinia kannattaa kasvattaa niin paljon, että voi osan kuivata tuoksupusseihin laitettavaksi. Karhunlaukkaa laitan voileivälle leikattavaksi ja erilaisia basilikoja salaatteihin ja mausteeksi. Ennen ajattelin hoitavani puutarhaani, mutta todellisuudessa se hoitaa minua. Turhaan ei sanota puutarhanhoidon olevan terapeuttista. Ennen ajattelin hoitavani puutarhaani, mutta todellisuudessa puutarhani hoitaa minua. Se opettaa kärsivällisyyttä, liikuttaa sekä laihduttaa, antaa silmäniloa ja panee suun makiaksi. Kaikki ei tosiaankaan mene niin kuin on suunnitellut, mutta ainahan voi seuraavaksi kevääksi tehdä uudet suunnitelmat. on n Fiskars Vers Tuijan ja muide itä miette bloggareiden .fi .fiskarsverso w w w ta löydät verkos Lehti kansakuntamme puutarhureille 23 Hyötykasvit kukoistamaan! Hyötypuutarhan perustaminen kuulostaa houkuttelevalta, mutta moni epäilee sen olevan kovin työlästä. Satoa antava puutarha voi kuitenkin rakentua paljon muustakin kuin suuresta omenatarhasta ja mittavasta kasvimaasta. Muutama perusniksi, pari helppoa kasvia ja pieni maapläntti – tai jopa oman kodin ikkunalauta – riittävät hyvin alkuun. Teksti Terhi Kivikoski-Hannula Kuvat Dreamstime, iStockphoto 24 a V arsinaisia puutarhan hyötykasveja ovat hedelmäpuut, marjapensaat, lehtivihannekset, juurekset, palkokasvit ja yrtit, joista useimmat viihtyvät myös orastavan viherpeukalon hoivissa. Mutta raja koriste- ja hyötykasvien välillä on usein veteen piirretty. Puutarhassa kaunis ja käytännöllinen kun kulkevat käsi kädessä. – Useiden koristekasvien lehtiä ja kukkia voi käyttää ruoanlaitossa. Monet kukat myös houkuttelevat puutarhaan pölyttäjähyönteisiä, sanoo Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Ranta. Hyötytarhaan sopivia koristepensaita ovat esimerkiksi mustamarja-aronia ja ruusut. Myös perennoissa, monivuotisissa ruohovartisissa kasveissa, on paljon silmiä hiveleviä ja hyödyllisiä lajeja. Kiitollisia kasvatettavia ovat esimerkiksi myskimalva, ruusumalva ja harmaamalvikki. Yksivuotisistakin puutarhan kaunottarista lautaselle sopivat muun muassa köynnös- ja pensaskrassit, kehäkukat sekä sarvi- ja tuoksuorvokit. Valoa ja muhevaa multaa Hyötypuutarhan perustamiseen ei tarvita välttämättä omaa pihaa eikä kasvihuonetta. Viljellä voi hyvin myös ikkunalaudalla, vuokrapalstalla ja parvekkeella. Kasvien hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät tekijät ovat valo, lämpö, vesi ja ravinteet. – Auringon pitäisi paistaa keittiökasveille suoraan vähintään kuusi tuntia päivässä, Ranta muistuttaa. Otollisin kasvupaikka löytyy yleensä pihan etelä- tai länsipuolelta. Myös kasvualustaan kannattaa kiinnittää huomiota. Rannan mukaan hedelmällisen maaperän saa luotua yhtä hyvin savimaalle, hiekkapohjalle kuin kalliolle, kunhan hyötykasvien alle varaa puolisen metriä muhevaa kompostimultaa. Kasveilla on lajikohtaiset lannoitustarpeensa. Useimmille riittää keväisin tai syksyisin levitettävä, palanut kanan-, hevosen- tai lehmänlanta. Toukotöiden aikaan multapeukalolta kysytään ennen kaikkea malttia. Puita, pensaita ja perennoja pääsee istuttamaan heti, kun maa ei enää ole roudassa, mutta kylvöjen ja keittiökasvien taimien kanssa on odotettava maan tta a ope h r a t Puu . aansa hoitaj Helppoja hyötykasveja • • • • • • • • • • • • • • • • • avomaan- ja salaattikurkut keltasipuli eli ruokasipuli karviaismarjapensas kesä- ja talvikurpitsa maa-artisokka palsternakka pavut ja herneet pinaatti porkkana punajuuri raparperi omenapuut retiisi salaatit varhaisperuna viinimarjapensaat yrtit eli maustekasvit ja yölämpötilojen lämpenemistä kullekin kasvilajille sopiviksi. – Kasvimaalle ei kannata rynnätä heti ensimmäisten lämpimien jaksojen jälkeen, sillä siemenet eivät idä märässä ja kylmässä. Maan lämpötilan on oltava ainakin kymmenen astetta. Esikasvatetut taimet vaativat ehdottomasti vähintään viikon karaisun, päivittäisen totuttelun ulkoilmaan, ennen kuin ne istutetaan kasvupaikalleen. Vastoinkäymisiltä ei puutarhanhoidossa voi välttyä, vaikka olisi kuinka tarkka ja ahkera. – Mutta aina jokin myös onnistuu ja tulee satoa. Puutarhassa oppii koko ajan uutta, ja asiat voi tehdä monella tavoin oikein, Ranta kannustaa. Lisätietoja: www.hyotykasviyhdistys.fi. Hyötykasviyhdistyksen maksuton neuvontapuhelin palvelee ma–pe klo 10–12 numerossa 040 592 2122. QuikFitrautaharava QuikFit-tuotesarja sopii erinomaisesti palstaviljelijöille ja muille, joilla on puutarhavälineille vähän säilytystilaa: yksi varsi sopii useaan työkaluun. Tuoreen tarhurin tärkeimmät työkalut • pistolapio ja/tai talikko maan kääntämiseen • harvapiikkinen rautaharava maan muokkaamiseen ja tasoittamiseen sekä kylvövakojen peittämiseen • perunakuokka perunoiden istutukseen ja nostoon • pieni istutuslapio • pieni kolmipiikkinen kuokka kitkemiseen ja maan möyhentämiseen • 10 litran kastelukannu Aurin k hemm o ja muhe va ottele vat is multa tutuk sia. 25 enkki kohop basilika Kasvimaa kohopenkissä Hyötykasveja viljeltäessä kasvualustan pHarvon pitäisi olla 6,5–7. Maa-aineksen hapanemästasapainosta kertova pH-arvo selviää mullan myyjän hankkimasta analyysitodistuksesta. Kohopenkki on usein helpoin tapa toteuttaa kasvimaa. Sen voi rajata esimerkiksi raakalaudoilla, ja perustamisvaiheessa penkin pohjalle voi levittää paksulti vanhoja sanomalehtiä ja niiden päälle soraa, jotta rikkakasvit pysyvät loitolla, eikä vesi jää makaamaan kasvien juurille. Basilika Monet hyötytarhaan istutetut yrtit kukkivat kauniisti ja parantavat muiden syötävien kasvien makua. Laventeli, persilja, rakuuna, rosmariini, rukola, sitruunamelissa, timjami ja muut maustekasvit ilahduttavat niin tuoreina kuin kuivattuina. Yrteistä suosituimpia on basilika, joka kylmänarkana kasvina viihtyy meillä parhaiten ruukussa, kasvihuoneessa tai avomaalla harson alla. tiruusu kääpiösamet Kääpiösamettiruusu Hyötypuutarhassa kasvit auttavat toisiaan ja torjuvat tuhohyönteisiä luonnonmukaisesti. Esimerkiksi kehäkukka, kääpiösamettiruusu ja yrtit karkottavat kasvimaan vihollisia voimakkaalla tuoksullaan. Kuvassa on kääpiösamettiruusu, jonka juuretkin erittävät tuholaisia torjuvia aineita. Classicperunakuokka äkurpitsa kes Kesäkurpitsa Keittiökasvien kasvattaminen siemenestä on hauskaa, mutta jos puuha tuntuu turhan työläältä tai inspiraatio iskee myöhään keväällä, taimia saa toki ostaakin. Erityisen vaivattomia kasvattaa ovat kurpitsat. Kesäkurpitsa ilahduttaa niin monikäyttöisyydellään kuin kauniilla kukillaan. Vanha kunnon perunakuokka on oiva apu pottumaalla. Perinteinen malli on ajaton ja toimiva. peruna 26 Lehti kansakuntamme puutarhureille i salaatt Kasvattaisinko taimet itse? Anun luomu vin kki Luontoa sääs tävien lannoi tteiden aate nokkoskäyte, lia on joka valmiste taan kaatam litran ämpäri alla 10 in kerättyjen nokkosten pä noin 20-astei älle sta vettä. Seok sen annetaan seistä niin ka uan, että kasv in osat eivät enää erotu. Ty ppipitoista, lannoitteena karjanlanna n veroista no kkoskäytettä voi lisätä hy ötykasvien ka steluveteen ran viikossa ker. Sopiva laim ennussuhde on yksi osaa käytettä ja yh deksän osaa vettä. krassi Salaatit Kerä- ja lehtisalaattilajikkeissa on runsaasti valinnanvaraa. Silmäniloa tuovat niin monet lehtimuodot kuin värien kirjo. Salaatteja voidaan kylvää suoraan avomaalle toukokuusta lähtien. Jos satoa haluaa korjata jo alkukesästä, esikasvatuksen voi aloittaa huhtikuussa. Uusia kylvöksiä kannattaa tehdä pitkin kesää, sillä salaatit kitkeröityvät vanhetessaan. Sitruunakurkku ku sitruunakurk Itse kasvatetun kurkun raikkaudesta pääsee nauttimaan ilman kasvihuonettakin, sillä salaatti- ja avomaankurkut eivät kaipaa ympärilleen suojaavia lasiseiniä. Persoonallinen poikkeus kurkkujen klaanissa on pyöreä sitruunakurkku. Se kylvetään suoraan kasvupaikalle maan lämpötilan ollessa vähintään 15 astetta. Köynnös- tai pensaskrassi Köynnös- ja pensaskrassin kukat sopivat esimerkiksi salaatteihin mausteeksi ja koristeeksi. Laji on helppo kasvattaa siemenestä taimeksi. Esikasvatus kannattaa aloittaa viimeistään toukokuun alussa. Maa-artisokka Maa-artisokka vaatii vähän kasvupaikalta ja hoitajaltaan ja leviää niin että mullassa piilottelevia maukkaita mukuloita riittää pian eteenpäin jaettavaksi asti. Makuelämyksien lisäksi maaartisokka sykähdyttää loistavanvärisillä kukillaan, joita voi kerätä maljakkoon. Juhannusruusu Varhaisperuna Iki-ihanasta ruususta voi valmistaa esimerkiksi hilloja ja kasvovettä, ja sen kukat ovat koristeista kauneimpia. Kuvan juhannusruusu on vastaalkajalle varmin valinta, mutta muutkin pensasruusujen maatiaislajikkeet selviävät Suomen oloissa ilman erityistä huolenpitoa. k Varhaisperunoiden viljely puhuttelee erityisesti kellarittomia. Varhaislajikkeita, joista ruokapöydässä puhutaan ”uusina perunoina”, ei vaivaa yleensä rutto ja muut kasvitaudit, sillä sato korjataan, ennen kuin niitä ehtii ilmaantua. Omenapuu juhan Omenapuu on puutarhan koru. Menestyäkseen se tarvitsee istutusvaiheessa multavalla maalla täytetyn istutuskuopan ja aurinkoisen kasvupaikan. Hedelmiä useimmat lajikkeet tuottavat vain, jos lähellä on toinen omenapuu. Lehti Kansakuntamme puutarhureille Osa hyötytarhan kasveista voidaan kylvää siemeninä suoraan maahan, mutta osa ei ehdi tuottaa satoa Suomen lyhyen kasvukauden aikana, ellei niitä esikasvateta sisällä lämpimässä. Siemenluetteloissa ja -pusseissa kerrotaan, onnistuuko suorakylvö, ja mihin aikaan kylvämisen pitäisi tapahtua. Samasta paikasta löytyvät tiedot myös ihanteellisesta kasvupaikasta sekä sopivasta taimivälistä ja siemenen kylvösyvyydestä. Jos esikasvatus on paikallaan, siemenet ripotellaan kylvömultaan pieniin ruukkuihin tai esikasvatusastioihin. Kun kasvi on saanut ensimmäiset varsinaiset lehtensä, se koulitaan eli siirretään isompaan ruukkuun uuteen, vahvempaan multaan. Kullakin kasvilajilla on oma kylvöaikataulunsa. Esikasvatusaikaa on koko alkukevät helmikuun lopusta toukokuun alkupuolelle, jolloin joitakin lajeja voi alkaa jo kylvää avomaalle. Kesäkuun alkupuolella, hallavaaran hälvettyä, myös esikasvatetut taimet selviytyvät ulkona. Ne voidaan istuttaa maahan, viljelylaatikoihin, ämpäreihin tai jopa tukeviin muovikasseihin – tärkeintä on, että astian pohjassa on reikiä, joista ylimääräinen vesi pääsee pois. nusru puu omena a maa-artisokk usu 27 Kaupungin kasvatit Teksti Nina Kinnunen Kuvat Saša TkalčaN MATTI IMMONEN KIRMO KIVELÄ Tuore tilli, rapsakat porkkanat ja uudet perunat suoraan maasta omaan keittiöön – keskellä kaupunkia. Kuulostaako mahdottomalta? Sitä se ei ole: myös urbaanialueiden asukkaat voivat kasvattaa ruokansa itse. Ekologinen kaupunkiviljely on tauon jälkeen noussut uuteen kukoistuskauteen. 28 Lehti kansakuntamme puutarhureille Yhteisöllisyys on olennainen osa kaupunkiviljelypuutarha Kääntöpöydän toimintaa. Kuva Saša TkalčaN Lehti kansakuntamme puutarhureille 29 K aupunkiviljelyä on toteutettu Suomessa kautta aikojen. Viime vuosisadalla alkanut teho- ja valmisruokatuotannon aikakausi sai kuitenkin urbaanin nykyihmisen hetkellisesti unohtamaan taidon tuottaa oman ravintonsa, ja edellisten sukupolvien opit painuivat vähitellen unholaan. Mutta trendit muuttuvat. Nykyään Pasilan vanhoilla veturitalleilla toimii kaupunkiviljelypuutarha Kääntöpöytä, jonka toiminnassa luonnonläheinen ajattelu ja kylämäinen yhteisöllisyys ovat vahvasti läsnä. Kääntöpöydän kaupunkiviljelyaktiivin ja graafisen alan yrittäjän Kirmo Kivelän mukaan valmiudet kaupunkiviljelyyn ovat nykyisin paremmat kuin mitä ne olivat viimeisten vuosikymmenten aikana, sillä teknologia on avannut uusia mahdollisuuksia viljelyn toteuttamiselle. – Me pystymme toimimaan luomuna erittäin tehokkaasti, kun otamme vielä hyötykäyttöön erilaiset kastelujärjestelmät, ja pystymme jopa tuottamaan niiden tarvitseman sähkön uusiutuvalla energialla. Kaikki tähän tarvittava on jo keksitty, ja viljelyratkaisut ovat viime vuosina muuttuneet vain tehokkaammiksi. Kääntöpöydän tehtävänä on kertoa näistä ratkaisuista ja luoda ekologisempia vaihtoehtoja kaupunkilaisten elintapoihin, elintarviketeollisuuden kasvihuonepäästöt kun ovat melkoiset, Kivelä kertoo. – Lisäksi haluamme kannustaa antamisen iloon: yhdessä kasvatettu ja jaettu ruoka on kunnianosoitus luonnolle, jonka hyvinvointi vaikuttaa ihmistenkin hyvinvointiin. Sissiviljelykin on sallittua Luomutuotannon ajatusta yritettiin istuttaa laajemmin ruokamarkkinoille ensimmäisen kerran jo kymmenisen vuotta sitten, mutta tuolloin aika ei ollut vielä kypsä. Sittemmin tehomaatalouden toiminta ja erilaiset ruokaskandaalit ympäri maailmaa herättivät ihmiset pohtimaan ruoan alkuperää ja laatua enemmän. Ruoka ja sen ympäristövaikutukset olivat pääteemana myös vuonna 2009 Dodon vuotuisilla Megapolis-festivaaleilla, joissa esiteltiin järjestön ensimmäisten sissiviljelmien eli ilman maanomistajan lupaa perustettujen kaupunkiviljelmien tuotokset. Ajoitus oli onnistunut, koska samaan aikaan viljelylaareja tupsahteli Euroopan muiden suurkaupunkien teollisuusrakennuksiin ja kortteleihin. Kaupunkiviljelyssä on oma urbaani tunnelmansa. Kääntöpöytä-aktiivi Kirmo Kivelä kannustaa muokkaamaan ryytimaata porukalla. Inspiration -sarja 30 Kuva MATTI IMMONEN Kestävyys, keveys, ergonomia, laatu ja muotoilu ovat Fiskarsin uuden työkalusarjan avainsanoja. Inspiration-sarjaan kuuluu istutusvälineiden lisäksi oksasakset. Lehti kansakuntamme puutarhureille Kuva KIRMO KIVELÄ Elintarviketeollisuudella on kovat kasvihuonepäästöt. Nyt kaupunkilaisille on tarjolla uusia, ekologisempia ruokaratkaisuja. Kuva Saša TkalčaN Kuva KIRMO KIVELÄ Myös media huomasi ilmiön, ja kaupunkiviljely sai Suomessa kesän hiljaisina uutiskuukausina viljalti näkyvyyttä. Toiminta laajeni ja levisi erilaisiin kaupunkiviljelyprojekteihin, minkä ansiosta dodolaiset saivat viime vuonna Helsingin Ympäristöpalkinnon. Kääntöpöytä syntyi Helsingin designpääkaupunkivalinnan myötä, ja toimintaa pyritään jatkamaan myös muotoiluvuoden jälkeen. – Kääntöpöydässä asioita toteutetaan aiempaa virallisemmin, esimerkiksi vuokraamme maa-alan käyttöömme Pasilan ratapihalta. Toiminta ei enää ole sissiviljelyä, mutta pyrimme edelleen tekemään kokeellista kartoitusta villeistäkin viljelyratkaisuista, joita ihmiset voisivat hyödyntää, Kivelä kertoo. Hyvinvointi kasvaa kasvien kera – Kuten elämässä yleensä, yritysten ja erehdysten kautta löydetään keinoja tehdä asiat paremLehti kansakuntamme puutarhureille ”Kaupunkiviljelytoiminta on yhdistänyt nuoria ja vanhempia kaupunkilaisia.” min. Lopputulokseen voi jokainen vaikuttaa. Tämän ajatuksen siemen on istutettu myös kaupunkiviljelyn ytimeen, Kivelä kertoo. Hän huomauttaa kasvien viljelyllä olevan myös ihmistä opettava rooli. – Normaalisti hiljaa paikallaan nököttävät kasvit keskustelevat kanssamme, jos annamme niille siihen tilaisuuden. Kasvien kasvuprosessin aikana ihminen tekee niistä koko ajan erilaisia havaintoja, mikä voi olla hyvinkin vuorovaikutteista. En usko kenenkään olevan niin paatunut, ettei viljelytoiminta voisi opettaa uusia asioita, jos sille antaa vain mahdollisuuden. Viljely voi lisäksi olla varsin terapeuttista. Käsien sujahtaessa multaan pitkän, tietokoneen ääressä vietetyn päivän jälkeen arjen häiriötekijät unohtuvat hetkessä. Kivelä painottaa erityisesti kaupunkiviljelyn sosiaalista merkitystä: hetkiä, jolloin kohtaamme toisen ihmisen. – Jos kerrostalon pihalla on viljelylaari, niin silloin yhteisökin voi todennäköisesti paremmin. Tuolloin ihmisillä on paremmat mahdollisuudet vaihtaa kuulumisia, mitä ei välttämättä tapahdu arkipäiväisessä kanssakäymisessä, kun vain moikataan ohimennen rapussa. 31 Kuva Saša TkalčaN Kääntöpöydässä kukkivat myös kesäkurpitsat. Kuva Saša TkalčaN Kääntöpöydän toiminnassa onkin ollut jo selkeästi nähtävissä, miten kaupunkiviljelytoiminta on yhdistänyt nuoria ja vanhempia kaupunkilaisia. Uudet viljelijänversot jo idullaan Millaiseksi kaupunkiviljely kehittyy tulevaisuudessa, sitä on vaikea arvioida. – Jokainen kasvukausi voi tuoda jotain aivan uudenlaista mukanaan. Koskaan ei voi tietää mitä on tulossa, kun itäminen on tapahtunut, Kivelä sanailee. Seuraavan polven kaupunkiviljelijät ovat joka tapauksessa jo idullaan. Esimerkiksi Käpylän ala-asteella puutarhatoimintaa on toteutettu jo toistakymmentä vuotta osana peruskouluopetusta. Koulun oma viljelypalsta on myös yhteydessä Kumpulassa toimivan Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen tontteihin. Yhdistys on tehnyt lasten luontosuhdetta tukevaa kasvatustyötä jo pitkän aikaa. Myös Kivelä on ollut mukana uusien kaupunkiviljelijöiden opastamisessa. – Länsi-Pasilan ala-asteen vanhempainyhdistyksen järjestämässä tempauksessa oppilaat istuttivat siemeniä ja kasvattivat taimia iltapäi- 32 Arjen murheet haihtuvat viljelypalstalla puuhatessa. ”Seuraavan polven kaupunkiviljelijät ovat jo idullaan.” väkerhossa. Myimme taimet toritapahtumassa, josta ne päätyivät muun muassa parvekeviljelmille ihmisten koteihin. Tapahtuman tuotot käytettiin sittemmin lasten virkistystoimintaan. Koko tekemiseen tuli tietynlaista lisäarvoa, kun lapset olivat puuhassa mukana, Kivelä kertoo. – Omatoimisen viljelyn kautta lapset pääsevät todistamaan luonnon pientä ihmettä, siemenestä puhkeavaa elämää, jolloin he myös oppivat arvostamaan ruoan alkuperää, hän iloitsee. Pieni parveke riittää Oman elinympäristön uudistaminen on kaupunkilaiselle vain muutaman askelen päässä, koska aloittelevan kaupunkiviljelijän palstatilana voi toimia niin oma parveke kuin taloyhtiön pihamaa. – Parvekkeelle voi loihtia esimerkiksi pystyviljelmän tai muita alustaratkaisuita. Kaikkien kasvien ei tarvitse välttämättä olla yksittäisissä ruukuissa, Kivelä ehdottaa. Sosiaalinen hyöty taloyhtiölle korostuu, kun kaupunkiviljelyä ryhdytään kaavailemaan yhdessä naapureiden kanssa. Taloyhtiön pihamaalle voidaan lähteä puuhaamaan vaikka isompaakin viljelylaaria. – Tärkeintä on katsoa, että viljelylaarin sijoittaa valoisaan paikkaan, johon aurinko paistaa vähintään kuusi tuntia päivässä. Pienoiskasvihuone voi hyvin sijoitettuna pidentää viljelykautta sekä varmistaa monipuolisen sadon. Iso kompostori taas on hyvä hankinta, jotta puutarhajätteet pääsevät takaisin kiertoon. Kivelä maalailee mielikuvia kauniista kesäaamusta täynnä kutkuttavia odotuksia: miltähän viljelmäni näyttävät tänä aamuna, ja kenen kanssa voisin jakaa työni hedelmät? – Viljelylaarin viereen voisi vaikkapa sijoittaa muutaman tuolin ja pöydän, jossa on mahdollista nauttia aamukahvit naapureiden kanssa. Ja ehkäpä pöydälle voi sijoittaa myös pienen yrtti- Lehti kansakuntamme puutarhureille puskan, josta jokainen voi halutessaan napsia maistiaisia oman työn tuloksista. Tunnustetusti toimiva konsepti Dodon saama Helsingin Ympäristöpalkinto asetti järjestön kaupunkiviljelyn uranuurtajan rooliin. Kivelä kuitenkin painottaa, ettei järjestö halua ottaa toiminnasta kaikkea kunniaa. – Mutta palkinto oli hieno signaali. Tietyllä tavallahan se auktorisoi meitä vastaamaan kaupunkiviljelyä koskeviin kysymyksiin ja toi samalla myös paljon näkyvyyttä. Kivelä pitää maininnan arvoisena saavutuksena myös Keskolta saatua tunnustuspalkintoa, joka oli enemmänkin taloudellinen huomionosoi- tus. Tunnustus mahdollisti ensimmäisen osaaikaisen koordinaattorin palkkaamisen järjestöön. – Aiemmin kyseistä tointa hoiti kolme vapaaehtoista henkilöä. Tehtävän toteuttaminen oli aika raskasta, koska Dodo on kuitenkin kansalaisjärjestö. Kääntöpöydän toimintaa sen sijaan pyöritetään vahvasti yhteistyökumppaneiden, kuten Fiskarsin voimin. Kumppaneiden rooli vaihtelee aina taloudellisista panostuksista tuotelahjoituksiin. – Onneksi projektiin ei ole ollut vaikeaa saada yhteistyökumppaneita, koska Kääntöpöytä on konseptina niin toimiva, Kivelä kiittelee. k Verso Ota lehti mukaan! 1 | 2012 Lehti kansakuntamme puutarhureille kkejä ää vin Lue lis a! blogeist erso.fi skarsv www.fi LUOMUVILJELYä KAUPUNGIN SYDäMESSä KATJA SVENSIN PUUTARHAN HERKUT ViNKiT Hedelmäpuiden leikkuu Istutuksista iloa silmälle Puutarhurin kalenteri T 20 Hapan nurmi sammaloituu 34 PORKKANA puutarhureille Lehti kansakuntamme 1 Anna palautetta lehdestä ja voita MacBook Air Kuva KIRMO KIVELÄ Viljelyä veturinkääntöpöydässä Kääntöpöytä on Keski-Pasilan ratapihan vanhaan veturinkääntöpöytään perustettu kaupunkiviljelykeskus ja kohtaamispaikka, jonka toiminnasta vastaa ympäristöjärjestö Dodo ry yhteistyökumppaneineen. Paikan ydin muodostuu kääntöpöydän rakenteita hyödyntävästä kasvihuoneesta sekä viljelylaareista ja muista kasvualustoista. Kääntöpaikka on paitsi kaupunkiviljelyn kokeilukenttä myös oppimis- ja viljelykeskus, joka kukoistaa koko World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ajan. Oppiminen tulee olemaan vuoden keskeisimpiä teemoja, ja luokkahuoneena opiskelijoita palvelee lehtikuusirunkoinen kasvihuone. Sen rakentamisessa tullaan käyttämään myös polykarbonaattilevyä, jolle luvataan jopa 40 vuoden elinkaarta. Uudenlaista kaupunkia ja perinteistä designia edustavassa kasvihuoneessa sekä eri puolilla veturikääntöpöytää tullaan järjestämään workshop-tilaisuuksia erilaisista viljelytapahtumista. – Tiedossa on muun muassa uusiutuvan pienenergiatuotannon paja ja kokeellista kierrätysmateriaalien hyödyntämistä kahvilakalusteissa. Tiloihin tulee mahdollisesti myös kalakasviviljelmä, jossa kalojen tehtävänä on tuottaa ravitsevaa lannoitetta, jotta kasvit kasvaisivat nopeammin, kaupunkiviljelyaktiivi Kirmo Kivelä avaa tulevia tapahtumia. Lehti kansakuntamme puutarhureille Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua Arvottava palkinto on noin 1 000 euron arvoinen MacBook Air. Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /fiskarsverso 2. Merkitse numerosarja 513849 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. 33 Puutetarirhurin kalen ! äin verkossa t it iv ä p jä e Lisää vinkkw.fiskarsverso.fi ww Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu VIIKKO 15 VIIKKO 16 Krookusten sijasta voit välillä poimia maljakkoon vaikka lumikelloja. Viimeiset luminokareet lähtevät pihalta tuhkan avulla. Tuhka sulattaa hanget, kun aurinko osuu niihin. VIIKKO VIIKKO 18 Toukokuu on pihan siivoilun ja risujen polton aikaa. Muista varmistaa kunnan ympäristöviranomaiselta risunpolton luvallisuus. 19 Nyt on aika hankkia uudet kukkalaatikot tai kunnostaa vanhat. VIIKKO VIIKKO Sisälle jäävät huonekasvit on hyvä siirtää pois paahteisten ikkunoiden äärestä. Lämpimät ilmat ja lannoitus saavat nurmikon kasvamaan nopeasti. Nurmikko kannattaa leikata viikoittain. 23 VIIKKO Heinäkuu Orvokki on kaunis kesäkakun koriste. 27 Nauti kesän kukkaloistosta. Poimi kukkia maljakkoon ja koristele ruoka kauniilla syötävillä kukilla. 24 VIIKKO 28 Kesäillat ovat hyvää aikaa pihan haravointiin ja pöllyävän soran kasteluun. Lehti kansakuntamme puutarhureille Ruiskau no mieto ja kin maku on se sopii vaikka salaattii n. Omia merkintöjä VIIKKO 17 Älä tallaa nurmikoita. Nurmikolla sopii astella tai sitä haravoida vasta kun nurmi on kuivunut. Tarkemmin nurmen hoidosta voit lukea sivuilta 16–17 ja 20–23. VIIKKO VIIKKO 21 20 Kokeile kasvattaa yrttejä ja vihanneksia parvekkeellasi. VIIKKO 25 Kukat ja kasvit kasvavat nyt silmissä. Muista kastella ja lannoittaa niitä riittävästi. VIIKKO 29 Kerää kasvimaan satoa ahkerasti sitä mukaa kuin sitä valmistuu. Ylikypsän ja vanhaksi päässeen sadon voit viedä kompostiin. Lehti kansakuntamme puutarhureille Saat huonokuntoisen kasvimaan parempaan kuntoon sekoittamalla maahan reilusti kompostia ja kasvuturvetta. VIIKKO 26 Tee pihan vesipisteen lähettyville pesupaikka, missä voi kätevästi puhdistaa multaiset saappaat ja puutarhavälineet. VIIKKO 30 Voit huoletta poistaa puiden ja pensaiden kuivat oksat. VIIKKO 22 Nurmikko on hyvä lannoittaa haravoinnin jälkeen. Porkkana kansakuntamme puutarhureille puutarhur työkalujen lisäksi puuKunnon työ tarhahommissa tarvitaan viljalti tarhahomm rakkautta, rohkeutta, reipasta pitelemättömiä unelmia. otetta ja pit tunnistat itsesi, piipahda Jos tunnist osoitteessa www.fiskars.fi hakemassa lisää inspiraatioporkkanoita. porkkanoit
© Copyright 2024