1 - SoberIT
�������������������� ������ ����������������������������������������������� Teollinen muotoilu Teollisen muotoilun koulutusohjelma TaM �������������� 2008 ������ Salla koski ��������� Luotaintutkimus lasten diabeteshoitokonseptin käyttäjävaatimusten määrittelylle ��������� ����������������������������������������� Lopputyö Sivuja 161 + liitteet 7 kpl ����������� Lopputyö on luotaintutkimus kolmen diabeteslapsen arjesta. Tutkimustulosten pohjalta on laadittu lasten vuorovaikutteisen diabeteshoitokonseptin ja verensokerimittari Dr. Duckin käyttäjävaatimukset. Tutkimus suoritettiin pääkaupunkiseudulla ja Kainuussa helmi-maaliskuussa vuonna 2008. Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat 6-10 -vuotiaita. Tutkimusmenetelminä käytettiin luotaimia ja haastattelua. Luotaimia olivat päiväkirja, johon lapsi ja vanhemmat täyttivät arjen tapahtumia tarrojen, kuvien ja tekstien avulla sekä piirustustehtävä lapselle ja vanhemmille lapsen elämän kannalta tärkeistä asioista. Muita tehtäviä olivat Dr. Duck aiheisen sarjakuvan tekstittäminen, kivaa/kurjaa-piirustus ja kameratehtävä. Tuloksia tarkennettiin testihenkilöiden kanssa käydyissä loppuhaastatteluissa. Dr. Duck on lasten verensokerimittari, jolla mitataan verensokeria pienen verinäytteen avulla. Ranteessa kuljetettavan mittarin tehtäviä ovat antaa käyttäjälle muistutuksia ja opastaa tarvittaviin toimenpi- �������� teisiin. Käyttäjän tehtävä on siirtää tiedot hoitotiimilleen sekä osallistua vertaistukiryhmien web-peleihin. Teoriatiedon, tutkimuksen ja valmistajien toiveiden ansiosta Dr. Duck -hoitokonseptista on tullut Dr. Yours -persoonallinen & älykäs diabeteksen hoitokonsepti. Konsepti muodostuu kahdesta terveysmittarista; verensokeri- ja liikuntamittarista, sekä reaaliaikaisesta tiedonsiirrosta että käyttäjien web-yhteisöistä. Dr. Yours -konsepti mahdollistaa tuotemodifikaatiot lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Lopputyössä kehitettävälle vuorovaikutteiselle lasten verensokerimittari Dr. Duckille on myönnetty Tekes/Tulin- ja Keksintösäätiön rahoituksia vuosina 2006-2008. Kansainvälinen patenttihakemus on jätetty vuonna 2007. Hankkeen tavoite saattaa tuoteperhe markkinoille kansainvälisen yhteistyökumppanin kanssa. Lopputyön tuloksia tullaan käyttämään jalostusvaiheen rahoituksella rakennettavan prototyypin omahoito-ohjelman suunnittelussa, jonka on määrä valmistua huhtikuussa vuonna 2008. Kirjallinen raportti ��������� Diabetes, Dr.Duck mittari, Käytettävyys, Käyttöliittymäsuunnittelu, Käyttäjävaatimusmäärittely, Lapsen kognitiivinen kehitys, Luotaimet �������������� Taideteollinen korkeakoulu �������������������������������������������������� ��������������� ���������� ������������������������������������ Industrial Design Industrial and Strategic Design MA ����� 2008 ������ Salla Koski ����� A probe study: User requirement definition of childhood diabetes management concept ����� ������������������������������� MA Thesis ���������������������� Pages 161 + 7 appendixs �������� This thesis is a probe study of the life of three children with diabetes. Based on the results of the research an interactive management concept of childhood diabetes and user requirements of Dr. Duck were made. The study was conducted in Helsinki and in Kainuu in February-March of 2008. Participating children were between 6 and 10 years old. The methods used in the study were probe study and interviews. The probes were diaries in which the children and their parents logged the everyday events by using stickers, pictures and written text. The diary also included a drawing assignment for the children and their parents of important issues of the children’s lives. Other assignments included creating subtitles for a Dr Duck comic strip, smiley/frownie –drawing and a camera assignment. The results were defined with the closing interviews of the participants. Dr Duck is a children’s blood sugar level meter, which measures the level of blood sugar from a blood sample. The wrist worn meter is to give the user reminders and guidance to the necessary actions. The user has to convey the given information to his/hers diabetes management personnel and to participate in peer support group web-based games. Based on the theory, the study and the feedback from the industry the Dr. Duck diabetes management concept has evolved into Dr. Yours –personal and intelligent diabetes management concept. The concept consists of two heath related meters: blood sugar level and exercise meters, a real-time data transfer and a web community. Dr Yours –concept enables product modifications for children, youth, adults and senior citizens. The interactive children’s blood sugar level meter Dr. Duck developed in the study has been granted financing from Tekes/Tulin- and Keksintösäätiö during 2006-2008. An international patent application was filed in 2007. The aim of the project is to create a product family with an international partner. The results of the study will be used in the design of the prototype’s diabetes self management program. The prototype will be created with the help of the refinement stage funding and is due in April 2008. ��������� Printed report �������� Diabetes, Dr. Duck meter, Usability, User interface design, User requirement definition, The cognitive development of a child, Probes ��������������� University of Art and Design Helsinki ������������������������������������ Salla Koski Teollinen muotoilu TaM Taideteollinen korkeakoulu [email protected] Ohjaaja: Sirpa Riihiaho Tekniikan lisenssiaatti Teknillinen korkeakoulu [email protected] Luotainasiantuntija: Tuuli Mattelmäki Teollinen muotoilu TaT Taideteollinen korkeakoulu [email protected] Esipuhe Kun Dr. Duck kolme vuotta sitten sai alkunsa, en olisi ikinä voi- Oy:n Jussi Mikkoselle Dr. Duck prototyypin tekniikan suunnitte- nut kuvitella, että se jonain päivänä saa osakseen useiden kym- lusta ja toteuttamisesta. Kiitokset ohjaajalleni Sirpa Riihiaholle menen tuhansia eurojen rahoituksia ja huippuosaajien tuen. henkisestä tuesta ja lopputyöprojektin ohjaamisesta. Tuuli Mat- Kaksi vuotta sitten maisteriopintojen pääsykokeessa minulta telmäelle kiitos asiantuntevasta avusta luotaintehtävien suun- kysyttiin: -’Onko Dr. Duck verensokerimittari lopputyöaihee- nittelussa ja tulkitsemisessa. Erityiskiitokset kaikille tutkimuk- si?’. Ajattelin silloin, että kaksi vuotta on pitkä aika ja paljon seen osallistuneille testihenkilöille ja asiantuntijoille. Lopuksi ehtii tapahtua - niin on käynytkin. Mittariperhe on laajentunut, kiitokset vielä korvaamattomille kotijoukoille sekä ystäville. saanut lisärahoituksia kaupallistamista ja prototyyppien rakentamista varten, mitkä ovat johtaneet kansainvälisen patentin Edessä on vielä pitkä taival ennen kuin Dr.Duck nähdään dia- hakemiseen ja yhteistyöneuvotteluihin merkittävän mittarival- beteslasten arjessa, mutta tiimin tuella työtä jatketaan käytet- mistajan kanssa. tävyystesteillä ja kaupallistamisneuvotteluilla. Työ on vaatinut satojen tuntien uurastuksen ja korvaamatto- Kiitokset Teille kaikille, jotka olette mia taustajoukkoja, joihin kuuluvat Designiumin projektipääl- mahdollistaneet Dr.Duckin kehityksen! likkö Juha Järvinen, joka näki Dr.Duckissa potenttiaalia ja mah- On ollut suuri kunnia tehdä dollisti Tekes/Tuli-rahoitukset, joiden turvin mittaria on viety töitä kanssanne! eteenpäin Gearshift Groupin Marika Mäkelän ja kumppaneiden kanssa. Korvaamaton kiitos kuuluu myös Media Electronics Sisällysluettelo 1. Johdanto ........................................................................s. 10 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet ....................................s. 12 1.2 Tutkimusongelmat.........................................................s. 13 1.3 Tutkimusprosessi ja aikataulu.........................................s. 15 1.4 Yhteistyötahot ja rahoittajat...........................................s. 17 1.5 Työn rakenne...............................................................s. 19 3.5 Käyttöliittymäsuunnittelu..............................................s. 53 3.5.1 Analogien ja metaforien käyttö................................. s. 53 3.5.2 Hyvän käyttöliittymän ominaisuuksia...........................s. 54 3.5.3 Prototypointi...........................................................s. 57 3.5.4 Skenaario...............................................................s. 58 3.6 Käytettävyyden arviointi...................................................s. 58 2. Taustatietoa diabeteksesta ............................................s. 22 2.1 Diabetes .....................................................................s. 22 2.1.1 Esiintyvyys.............................................................s. 23 2.1.2 Liitännäissairaudet ..................................................s. 24 2.1.3 Hoito ................................................................... s. 25 2.1.4 Verensokerin mittaaminen........................................s. 29 2.1.5 Insuliinihoito ..........................................................s. 30 2.2 Mittareita.....................................................................s. 31 2.2.1 Freestyle Lite .........................................................s. 32 2.2.2 Accu-Chek Compact Plus ........................................ s. 33 2.2.3 OneTouch Ultra...................................................... s. 34 4. Käytettävyys ja lapset ...................................................s. 64 4.1 Lapsen kognitiivinen kehitys...........................................s. 65 4.1.1 Oppiminen ..............................................................s. 65 4.1.2 Ryhmäytyminen.......................................................s. 66 4.2 Käytettävyyden suunnittelu lapsille .................................s. 67 4.2.1 Pelien kehittävä vaikutus...........................................s. 68 4.2.2 Lapset mukaan suunnitteluun ....................................s. 68 4.3 Lasten käyttöliittymiä....................................................s. 69 4.3.1 Microsoftin ActiMater Barney......................................s. 70 4.3.2 Nintendo DS Lite......................................................s. 70 4.3.3 Tamagotchi..............................................................s. 71 4.3.4 Glugoboy.................................................................s. 71 3. Taustatietoa käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta .......... s. 39 3.1 Käytettävyyden standardi ISO 13407...............................s. 39 3.2 Tietojärjestelmiin sovellettava ISO 9241-11 .................... s. 41 3.3 Konseptisuunnittelu...................................................... s. 43 3.4 Käyttäjävaatimusten määritys........................................ s. 44 3.4.1 Menetelmät käyttäjävaatimusten määrittämiselle........ s. 45 3.4.2 Luotaimet.............................................................. s. 46 3.4.3 Luotainprosessi.......................................................s. 48 3.4.4 Luotaimien tulkitseminen..........................................s. 49 5. Dr. Duck diabeteksen hoitojärjestelmä ..........................s. 77 5.1 Hoitojärjestelmän historia..............................................s. 77 5.2 Hoitojärjestelmän konsepti.............................................s. 81 5.2.1 Ryhmäpeli..............................................................s. 83 5.3 Vuorovaikutteisuus Dr. Duck mittarissa............................s. 85 5.3.1 Suunnittelun lähtökohdat..........................................s. 85 5.3.2 Mittarin käyttöliittymä..............................................s. 89 5.3.3 Ensimmäinen prototyyppi.........................................s. 91 Johdanto 6. Tutkimuksellinen osuus .................................................s. 95 6.1 Tutkimusprojekti...........................................................s. 95 6.1.1 Kohderyhmä...........................................................s. 97 6.1.2 Testihenkilöt...........................................................s. 97 6.2 Valitut menetelmät.......................................................s. 99 6.2.1 Luotaimien suunnittelu............................................s. 99 6.2.2 Luotainsalkku........................................................s. 101 6.2.3 Loppuhaastattelu...................................................s. 103 7. Tulokset........................................................................s. 107 7.1 Dr. Yours....................................................................s. 107 7.1.1 Dr. Yours tuotemodifikaatiot....................................s. 109 7.2 Dr. Duck ....................................................................s.109 7.2.1 Käyttöliittymä.......................................................s. 111 7.2.2 Prototyyppi...........................................................s. 113 7.2.3 Omahoito-ohjelma.................................................s. 115 7.3 Käyttäjävaatimukset....................................................s. 119 7.3.1 Käyttäjien määrittely...............................................s.119 7.3.2 Tehtävien määrittely..............................................s. 123 7.3.3 Laitteiston määrittely.............................................s. 127 7.3.4 Käyttöympäristön määrittely.................................. s. 127 7.4 Persoonat................................................................... s.133 7.4.1 Siiri Siripiri........................................................... s. 133 7.4.2 Pauli Pumppu........................................................s. 137 7.5 Käyttäjäskenaariot.......................................................s. 147 7.5.1 Siiriä surettaa....................................................... s. 141 7.5.2 Siiri säteilee.......................................................... s.142 7.6 Johtopäätökset............................................................s. 145 7.7 Jatkotutkimushankkeet................................................s. 151 8.Yhteenveto....................................................................s. 154 Lähdeluettelo...................................................................s. 158 Liitteet Diabetes Käytettävyys Lapset Hoitokonsepti Tutkimus Tulokset Yhteenveto 1 2 3 4 5 6 7 8 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet 1.2 Tutkimusongelmat 1.3 Tutkimusprosessi ja aikataulu 1.4 Yhteistyötahot ja rahoitukset 1.5 Työn rakenne 1 1. Johdanto Diabetes on autoimmuunisairaus, jossa haima ei pysty tuot- lasten liikuntamittari Mr. Frogin keväällä 2007. Kahden mit- tamaan elintärkeää insuliinia. Diabeteksen hoito vaatii jatkuvaa tarin avulla diabeteksen hoidosta ja seurannasta on tarkoitus verensokerin mittaamista ja säännöllistä elämänrytmiä yhdis- saada motivoivampaa ja siten tehokkaampaa. Interaktiivinen tettynä riittävään ravintoon, liikuntaan ja lepoon sekä tarvit- verensokerimittari Dr. Duck antaa muistutuksia rannekkeeseen taessa insuliinilääkityksen. Hoidon ongelmana ovat avustajien ohjelmoidun omahoito- ohjelman mukaisesti ja opettaa näin puute: lapsi tarvitsee avustajan, joka huolehtii hänen diabetek- lasta diabeteksen hoidossa. sen hoidosta kotona, päiväkodissa tai koulussa sekä nuorten huono motivaatio omahoitoa kohtaan. Liikuntamittari Mr. Frog on lantiolla kuljetettava mittari, joka mittaa lapsen päivittäistä liikuntaa. Saadun tiedon se lähettää Lasten interaktiivinen diabeteksen hoitokonsepti ’Dr. Duck’ langattomasti Dr. Duckille, joka suhteuttaa liikunnan määrän vastaa näihin haasteisiin. Diabetesmittari Dr. Duck ja liikunta- omahoito–ohjelmaan. Interaktiivisen verensokeri- ja liikunta- mittari Mr. Frog edustavat uutta ratkaisua terveyteen liittyvien mittarin avulla pyritään helpottamaan diabeteslapsen arkea, tietojen mittaamiseksi ja seuraamiseksi; mahdollisesti välit- ennaltaehkäisemään tyypin 2 diabeteksen puhkeamista sekä tömiin hoitotoimenpiteisiin ohjaamiseksi ja kerätyn tiedon visu- kannustamaan lapsia ja nuoria terveiden elämäntapojen pariin alisoimiseksi kohdenryhmälle ymmärettävään muotoon. mahdollisimman varhain. Idea lasten verensokerimittarista syntyi kurssityönä opiskeli- Tässä lopputyössä tutkitaan kolmea tyypin 1 diabetesta javaihdossa Englannissa vuonna 2004. Sen jälkeen idea on ja- sairastavaa lasta. Lasten arkea seurataan luotaimien eli itse- lostunut Taideteollisessa korkeakoulussa ja saanut rinnalleen dokumentointiin käytettyjen välineiden avulla. Tutkimuksella 10 pyritään saamaan sekä kattava kuva lapsen arjesta sairauden kanssa että luoda ja tarkentaa saatujen tietojen pohjalta rakenteilla olevan Dr. Duck mittarin käyttäjävaatimukset käyttötarkoitukseensa sopiviksi. Tutkimusvaiheen aikana Dr. Duck konsepti on kehittynyt Dr. Yours -konseptiksi. Konseptin kehitykseen ovat vaikuttaneet teoriatieto, asiantuntijalausunnot, luotaintutkimus ja mittarivalmistajien vaatimukset. Dr. Yours kattaa vuorovaikutteisen diabeteksenhoidon sekä verensokeri– ja liikuntamittarit neljälle kohderyhmälle. Dr. Duck on Dr. Yours -konseptin lasten verensokerimittari. Terveysmittareille on myönnetty rahoitusta Tekesin Tuli-ohjelmasta vuosina 2006–2008. Nyt käynnissä olevalla jalostusvaiheen rahoituksella mittareista rakennetaan toimivia prototyyppejä, joiden on määrä valmistua huhtikuussa 2008. 11 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen lähtökohtana on selvitys diabeteslapsen oma- miseen vaadittavista menetelmistä sekä laitteista. Tutkimus hoito–ohjelman rungosta, hoitoon liittyvistä yhteistyötahoista perustuu itsedokumentointiin, asiantuntijoiden mielipiteisiin ja ja lapsen kokemuksista diabeetikkona. Saadun tiedon avulla loppuhaastatteluun. Tutkimusryhmä koostuu kolmesta tyyppi 1 tarkennetaan lasten interaktiivisen diabeteksen hoitokonseptin diabetesta sairastavasta lapsesta; 6-vuotiaasta pojasta, 7-vuo- käyttäjävaatimuksia käyttäjän, käyttöympäristön ja laitteen tiaasta tytöstä ja 10-vuotiaasta tytöstä. osalta. Lopputyössä selvitetään, millainen omahoito-ohjelma palvelisi Lopputyössä tutkitaan ’luotaimien’ avulla kolmea tyypin 1 dia- kohderyhmän lapsia Dr. Duck verensokerimittarissa. Tuloksissa betesta sairastavan lapsen elämää diabeteksen kanssa. Itse- määritetään ja tarkennetaan lasten interaktiiviselle diabetek- dokumentointiin käytetyt luotaimet koostuvat päiväkirjasta, sen hoitokonseptille käyttötarkoitukseen sopivat käyttäjävaa- kivaa/kurjaa -piirustuksesta, omasta kuvasta ja piirustuksesta, timukset. Vastauksia haetaan kirjallisuudesta, asiantuntijoilta johon lapsi piirtää hänelle tärkeitä asioita, sarjakuvan tekstit- ja käyttäjiltä. Käyttäjiltä tietoa haetaan luotaamalla ja haastat- tämisestä ja valokuvien ottamisesta. Lasten itsedokumen- telemalla: Miten verensokerimittaria yleensä käytetään, miten toinnin vaihe kestää viikon, minkä jälkeen luotaimet kerätään se vaikuttaa käyttäjän elämään, missä ja milloin mittaukset ta- analysoitavaksi. Lasten ottamat valokuvat toimivat runkona pahtuvat, keitä kaikkia hoitoprosessi koskee ja keihin se vaikut- loppuhaastattelussa. taa. Luotaimilla haetaan myös uusia tuotemahdollisuuksia ja perusteluja kaupallistamistoimenepiteitä varten. Tutkimus käsittää selvityksen tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen (6–11-vuotta) omahoito–ohjelmasta ja sen toteutta- 12 1.2 Tutkimusongelmat 1. Mitä asioita ja toimenpiteitä tarvitaan diabeteslapsen 3. Miten mittarin tulisi tukea hoitoon osallistuvia tahoja, arjessa ja omahoidon tukemisessa? kuten diabeteslasta, hänen vanhempiaan ja hoitotiimiä? Kuinka usein lapsi mittaa verensokeria? Millainen käytäntö mittaustulosten analysoinnissa tällä hetkellä Millaisia toimenpiteitä mittaustuloksista seuraa? on ja onko siinä kehittettävää? Millaisia mittareita lapset käyttävät ja miksi? Mitä tietoa tarvitaan hoidon tueksi ja kehittämiseksi? Miten diabetestarvikkeet kulkevat lapsen mukana? Miten lapsi kokee diabeteksen? Keitä kaikkia lapsen hoidon tukeminen koskee? Miten Dr.Duckilla voidaan helpottaa diabeteslapsen arkea? 2. Millainen omahoito-ohjelman rungon tulisi olla? 4. Miten Dr. Duck –konseptia tulisi kehittää? Mistä asioista omahoito-ohjelma koostuu? Mitkä asiat muuttavat omahoito-ohjelmaa? 13 �������������������� ��������������� ������������������� �������������������� ������� �������� �������� �������� �������� ��������� ������������ ����������������� �������������� �������� ����������� ��������������������� ����������������� ������������� ����������������������� �������������������� ����������������������� ���������������������� ����������������������� ��������������� ���������������� ������ ������ ������� ����������� ������� ������� ������� ���������������������� ����������������� ������������������� ������� ������������������ ������������������ �������������������� ������������������ ��������������������� �������������������� ������� ������� ������� ������ ������ ������ ������� ���������������� �������������� �������� ���������������� ������������� ���������������� ���������������������������� ����������������������� ������� �������������������������� ��������������������������� �������������������� ���������������������������� ������� �������� ������� ������� ������ �������������������� ������� ��������� ������������� ������������������ ������ 14 �������������������� ������������������� ����������� ������������� ������������� ������� ������������ ����������� ������� ������� ������������� ������� 1.3 Tutkimusprosessi ja aikataulu Lopputyöprosessi alkoi joulukuussa 2007. Prosessin ensim- mittarille ja käyttäjien tarpeet ovat ohjanneet loppukonseptin mäinen vaihe oli tutorin hankkiminen ja tutkimusaiheen määrit- luomista sekä tukeneet tätä lopputyöprosessia. täminen. Työ rajattiin käsittämään Dr. Duck verensokerimittarin käyttäjävaatimusmäärittelyä luotaimien avulla. Rajauksen Luotaintehtävillä haettiin tietoa diabeteslasten arjesta ja siinä ulkopuolelle jätettiin Dr. Duck konseptiin kuuluva liikuntamit- hoidonkannalta tärkeistä toimenpiteistä. Luotaimien suunnitte- tari Mr. Frog. lussa on huomioitu tutkimusongelmat ja suunniteltu luotaimet niin että ne ovat lasten kannalta mielekkäitä toteuttaa. Testi- Lopputyöaihe esiteltiin joulukuun puolivälissä, minkä jälkeen henkilöitä tutkimukseen kartoitettiin Suomen Diabetesliitosta alkoi taustatiedon keruu, viitekehyksen hahmottelu ja tutkimu- ja Lasten klinikalta, mutta yhteistyö kariutui pitkiin tutkimus- songelmien asettelu. Teoriaosuudessa perehdyttiin diabetek- lupa-anomusaikoihin. Tutkimukseen osallistuneet testihenkilöt seen, käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun, markkinoilla oleviin löytyivät tuttavien ja toisten testihenkilöiden kautta. verensokerimittareihin ja valmistajiin sekä lasten kognitiiviseen kehitykseen ja muutamaan lasten käyttöliittymään. Luotainprosessi toteutettiin kolmivaiheisesti; luotaimien jako, keruu ja loppuhaastattelut. Ensimmäisen testihenkilön tavattiin Designium möynsi mittareille kaupallistamisrahoituksen 2007, kolme kertaa, toinen kaksi kertaa ja kolmannen kanssa tut- minkä avulla mittareille ja hoitokonseptille haetaan kaupallista kimus suoritettiin puhelimitse ja postitse. Tutkimusprosessin kumppania. Tällä hetkellä on tavattu kolme merkittävää veren- loppupuoli on painottunut tulosten analysointiin, työn doku- sokerimittarivalmistajaa Abbott, LifeScan ja Roche. Tapaami- mentointiin ja prototyypin iterointiin. sista esiinnousseet tiedot, valmistajien toiveet tulevaisuuden 15 ����������� ����������� ���������������� ���������������� ��������� ��������������� 16 1.4 Yhteistyötahot ja rahoitukset Muotoilun innovaatiokeskus Designiumin myönsi vuonna 2006 nissä. Kaupallisissa neuvotteluissa apuna toimii helsinkiläinen Dr. Duckille ensimmäinen Tekes/Tuli–rahoituksen. Markkina- teknologiakonsultointiin erikoistunut yritys Gearshift Group tutkimusten valossa Dr. Duckista tuli lasten ja nuorten veren- Oy. sokerimittari, jolle lähdettiin etsimään kaupallista yhteistyökumppania. Kotimainen patenttihakemus jätettiin konseptin Tällä hetkellä Dr. Duckista ja Mr. Frogista rakennetaan toimivia suojaksi ja rahoittajaksi saatiin Keksintösäätiö. Suojauksen prototyyppejä jalostusvaiheenrahoituksella. Mittarin tekniikasta jälkeen yhteistyöneuvotteluita käytiin kotimaisten terveys- vastaa alihankintana tamperelainen Media Electronics Finland mittareita valmistavien yritysten kanssa, kunnes Dr.Duck sai Oy, kuorten mallintamisesta helsinkiläinen S.E.O.S. Design Oy kaverikseen Taideteollisessa korkeakoulussa keväällä 2007 ja pintakäsittellystä forssalainen Pertti Salo Art. syntyneen lasten liikuntamittarin, Mr. Frogin. Työn ohjaajana on toiminut tekniikan lisenssiaatti Sirpa RiiDesignium myönsi kahden mittarin muodostamalle diabeteksen hiaho Teknillisestä korkeakoulusta. Tutkimusmenetelmänä hoitokonseptille uuden Tekes/Tuli-rahoituksen. Mittariperheen käytetyn luotainsalkun tehtävien laatimisessa ja tulkitsemises- laajeneminen johti kansainvälisen patenttihakemuksen laati- sa on avustanut tutkija Tuuli Mattelmäki Taideteollisesta miseen (IPR Partners), mikä jätettiin ennen ensimmäisiä kan- korkeakoulusta. sainvälisiä yhteistyöneuvotteluita vuoden 2007 lopulla. Tavoitteena kaupallistamishankkeessa on löytää yhteistyökumppani, jolla on kansainväliset markkinointi- ja jakelukanavat. Neuvottelut kahden mittarivalmistajan kanssa ovat parhaillaan käyn- 17 1.5 Työn rakenne Lopputyö kertoo kolmen lapsen luotaamisesta interaktiivisen Taustoituksen jälkeen tutustutaan Dr. Duck diabeteksen diabeteshoitokonseptin Dr. Duckin käyttäjävaatimusten tark- hoitokonseptiin sukeltamalla ensin Dr. Duck -mittarin tuoteke- entamista varten. ”Taustatietoa diabeteksesta” -kappaleen dia- hityksen historiaan. Tämän jälkeen luodaan katsaus itse Dr. betesosuudessa kerrotaan lyhyesti diabeteksesta ja sen mah- Duck -konseptiin, suunnittelun lähtökohtiin ja mittarin omi- dollisista komplikaatioista, joita Dr. Duck -hoitokonseptilla on naisuuksiin. tarkoitus minimoida. Kappaleessa pyritään kartoittamaan dia- Tutkimusosuudessa käydään läpi kohderyhmä, testihenkilöt, beteksen nykytilannetta ja taudin hoitoa Suomessa sekä nykyi- tutkimuksen kulku ja valitut menetelmät. Seitsemännessä kap- sin markkinoilla olevia verensokerimittareita. paleessa kokoaa yhteen tulokset, joita kerättiin itsedokumentointiin käytettävien luotaimien avulla. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa perehdytään standardeihin, käyttäjävaatimusten määrittämiseen ja siihen käytettyihin Lopuksi esitellään Dr. Duck -verensokerimittariprototyypin menetelmiin. Käytettävyyttä tarkastellaan myös lyhyesti käyt- omahoito–ohjelma ja mittarille määritetyt käyttäjävaatimukset. töliittymäsuunnittelun ja käytettävyyden arvioinnin näkökul- Viimeissä kappaleessa kootaan lyhyesti lopputyön tekemistä masta. Lapset ovat tämän opinnäytetyön fokuksessa käyttäjinä. ja saavutettuja tuloksia suhteessa tavoitteisiin sekä listataan Sen vuoksi heille on omistettu oma kappale ’Käytettävyys ja mahdollisia tulevaisuuden hankkeita. lapset’, jossa käsitellään lasten kognitiivista kehitystä ja heille suunniteltuja käyttöliittymiä. 19 Diabetes 2.1 Diabetes 2.1.1 Esiintyvyys 2.1.2 Liitännäissairaudet 2.1.3 Hoito Suomessa 2.1.4 Verensokerin mittaaminen 2.1.5 Insuliinihoito 2.2 Mittareita 2.2.1 FreeStyle Lite 2.2.2 Accu-Chek Compact Plus 2.2.3 OneTouch Ultra 2. Taustatietoa diabeteksesta 2 Tässä kappaleessa perehdytään diabetekseen sairautena paino heittelee, ihmisestä tulee ärtyisä, janoinen, väsynyt ja ihmisten sosiaalisessa, fyysisessä ja toiminnallisessa ym- huonovointinen. Verensokeriarvo mitataan verestä, ja se il- päristössä, kuten diabeteksen aiheuttamiin liitännäissairauksi- moitetaan mmol/l. Normaalin verensokerin yläraja on 6,0 in, taudin hoitokeinoihin, yhteistyötahoihin ja hoitovälinei-siin. mmol/l. Diabeteksen toteamisessa käytetään myös glukoosi- Taustatietoina käytettiin asiantuntijalausuntoja Suomen Diabe- koetta eli sokerirasituskoetta, jossa verensokeri mitataan kaksi tesliitosta, Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta (HUS), tuntia sen jälkeen, kun on nautittu 75 grammaa glukoosia. Jos verensokerimittareita valmistavilta yrityksiltä (Abbott, LifeScan kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l, on kyseessä diabetes. ja Roche) sekä itse käyttäjiltä; diabeteslapsilta ja heidän vanhemmiltaan. Markkinoilla olevien mittareiden taustatutkimuk- Diabetes jaetaan kahteen luokkaan syntymekanismin mukaan; sen näkökulmana oli, mitkä mittarit soveltuvat Kelakorvauksen tyypin 1 diabetes eli lapsuusajan diabetes ja tyypin 2 aikuisiän piiriin ja toisaalta miten ne tekniikaltaan soveltuvat osaksi Dr. diabetes sekä muutamaan harvinaisempaan alatyyppiin kuten Duck -mittaria. LADA (latent auto-immune diabetes in adults) ja geenimutaatioiden kautta ilmenevään MODY (maturity onset diabetes of 2.1 Diabetes the young) sekä raskauden aikaiseen diabetekseen [1]. Tyypin 1 diabeteksessa haima ei pysty tuottamaan insuliinia eli hor- Diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa haiman insuliini- monia, joka säätelee elimistön polttoaineen saantia verensok- tuotto häiriintyy tai lakkaa kokonaan. Insuliinia elimistö tarvit- erin muodossa, jota muodostuu ravinnosta. Tyypin 1 diabetes see ravinnosta saadun sokerin pilkkomiseen niin, että elimistö todetaan yleensä lapsena, ja sen vuoksi sitä kutsutaan lapsu- pystyy käyttämään sitä energiakseen. Kun verensokeritasa- 22 usajan diabetekseksi. Hoitomuotona tyypin 1 diabeteksessa on arviolta 366 miljoonaa. Euroopassa on 48 miljoona diabeetik- päivittäiset insuliinipistokset, ruokavalio, lepo ja liikunta. [2] koa 51 maassa. Kansainvälisen diabetesliiton mukaan vuonna 2025 diabeetikkoja on viidennes enemmän kuin tällä hetkellä, Liikunnan puute ja liikaa rasvaa ja sokeria sisältävä ruoka- ja heidän hoitonsa tulee maksamaan vuosittain 40 miljardia eu- valio lisäävät aikuistyypin diabeteksen puhkeamista. Liikunnan roa. Arviolta noin 14 miljoonaa EU-maiden lapsista on ylipainoi- vähäisyys heikentää insuliinin tehoa, ja liikakilojen vuoksi eli- sia tai lihavia. Iso-Britanniassa joka kolmas on ylipainoinen tai mistö tarvitsee enemmän insuliinia pitääkseen veren sokeri- lihava. Erityisesti Iso-Britannissa ja Saksassa tyypin 2 diabetes pitoisuuden terveellä tasolla. Jopa 90 % diabeetikoista sairastaa on yleistynyt lasten ja nuorten keskuudessa. Iso-Britanniassa aikuistyypin diabetesta. Hoitona tyypin 2 diabeteksessa on jo viidelläsadalla alle 19-vuotiaalla on todettu aikuistyypin dia- säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, lepo ja joissakin betes ja tapaukset lisääntyvät noin 40 % vuodessa. Saksassa tapauksissa insuliinilääkitys. [3] arviolta 5000 lasta sairastaa tyypin 2 diabetesta. [4] 2.1.1 Esiintyvyys Suomessa lasten diabetestapaukset ovat viisinkertaistuneet viimeisen 50 vuoden aikana. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Yksi Suomen suurimmista kansanterveysongelmista on ylipaino, on yli 800 alle kouluikäistä ja peruskouluikäistä diabeetikkoa joka altistaa tyypin 2 diabetekselle. Suomessa diabeetikkoja ja uusien tapausten määrä lisääntyy kolme prosenttia vuodes- on 500 000, joista noin 40 000 on tyypin 1 ja loput tyypin 2 sa. Koko maassa vuosittain diagnoosin saa jopa 600 alle 15– diabeetikkoja. Vuonna 2000 maailmalla diabetesta sairasti 171 vuotiasta. Alle 16-vuotiaita diabeetikkoja on Suomessa jo yli miljoonaa ihmistä, ja vuoteen 2030 mennessä sairastuneita on 4000. Syy diabeteksen lisääntymiseen on elintason nousussa. 23 Jopa alaikäisillä on todettu tyypin 2 diabetesta. Tiedetään että 3–4 mmol/l. Hypoglykemian oireita ovat nälän tunne, hikoilu, epäterveelliset elintavat lisäävät riskiä sairastumiselle. [5] päänsärky, huimaus, näköhäiriöt ja huonotuulisuus. Käytös saattaa muuttua hölmöksi ja juopuneen oloiseksi. Voimakas 2.1.2 Liitännäissairaudet hypoglykemia voi johtaa tajuttomuuskohtauksiin ja vaurioittaa aivoja. Ensihoito matalan verensokerin tasaamiseksi on lasi Diabetes on vakava sairaus, ja hoitamattomana se saattaa joh- tuoremehua tai sokeripitoista juomaa. Tajuttomuustapauksissa taa elinikäisiin komplikaatioihin ja jopa kuolemaan. Tyypin 2 di- lihakseen pistetään glukagoniruiske, jota diabeetikon on hyvä abetes lisää verisuonitautien, kuten sydäninfarktin ja aivo-ver- kuljettaa mukanaan pitemmillä reissuilla. [6] enkiertohäiriöitä. Hoitamaton diabetes saattaa aiheuttaa näköä heikentävää silmänverkkokalvon sairautta eli retinopatiaa, Hyperglykemia eli korkea verensokeri voi johtua liiasta syömi- munuaisten vajaatoimintaa sekä raajoissa tuntuvia ääreisve- sestä, vähäisestä liikunnasta, stressistä ja tulehduksista. Ko- renkiertohäiriöitä. Jotta näiltä vakavilta liitännäissairauksilta rkean verensokerin oireita ovat väsymys, ruokahalun lisääntym- vältyttäisiin, on diabeetikon pyrittävä ennaltaehkäisemään hy- inen, janon tunne, näkökyvyn muutokset, kuiva iho, päänsärky poglykemiaa eli matalaa verensokeria, joka voi pahimmillaan ja vilustumisen tapaiset säryt. Hoitomuotoja korkean verenso- johtaa hengenvaaralliseen happomyrkytyksen. kerin tasaamiseksi ovat liikunnan lisääminen, ruokavalion muuttaminen, lepo ja tarvittaessa insuliinihoidon tehostaminen. Hypoglykemia eli matala verensokeri johtuu liikunnan aiheut- Ketoasidoosi eli happomyrkytys on hengenvaarallinen tila, tamasta energiavajeesta tai ravinnon puutteesta. Matalan ve- jossa sokerin pääsy verenkierrosta solujen käyttöön estyy ja rensokerin oireet alkavat tuntua, kun verensokeri putoaa alle verensokeri puolestaan kohoaa. Kun solut eivät saa energiaa 24 2.1.3 Hoito sokerista, ne joutuvat hajottamaan rasvoja energiakseen. Ras- Lapsuustyypin diabeteksessa ensioireet ilmenevät väsy- vojen hajoamisen seurauksena syntyy ketoaineita, jotka siir- myksenä, jatkuvana vessassa käymisenä ja janoisuutena. Neu- tyvät verenkiertoon ja aiheuttavat pahoinvointia, oksentelua, volassa tai terveyskeskuksessa otettujen näytteiden jälkeen vatsakipua ja janoa. Nuorten diabeetikkojen on hyvä tuntea lapsi saa lähetteen jatkotutkimuksiin aluesairaalaan, jossa tau- ketoasidoosin vaarat, sillä murrosiässä hormonivaihtelu vaikut- din diagnosointi kestää tavallisesti noin viikon. Lääkäri määrit- taa verensokeritasapainoon. [7] tää lapselle omahoito-ohjelman, diabeteshoitaja antaa lapselle verensokerimittarin ja opastaa sen käytössä. Diabeteksen komplikaatiot ovat vakavia, mutta niitä voidaan ennaltaehkäistä pitämällä verensokeriarvot niin lähellä nor- Mittari valitaan käyttäjän tarpeiden ja halujen mukaan. Valinta- maalia kuin mahdollista. Omamittauksissa paastosokeriarvon perusteita voivat olla esimerkiksi mittarin koko, ulkonäkö, valot tulisi olla 4–5 mmol/l ja aterian jälkeen alle 8 mmol/l [8]. Näi- ja numeroiden koko näytöllä [10]. Kunta antaa ensimmäisen hin arvoihin pyritään säännöllisellä elämänrytmillä, ruokavaliol- mittarin, mutta halutessaan käyttäjä voi tilata mittareita mak- la, liikunnalla, levolla ja lääkityksellä. Hyvällä hoitotasapainolla sutta myös suoraan valmistajilta. Rahan mittarivalmistajat diabeetikko pystyy lähes normaaliin elämään. Esimerkiksi vuo- saavat verensokerinmittaukseen käytettävistä kertakäyttöi- den 2007 HelsinkiCity-maratonille osallistui yksi pumppuhoitoa sistä testiliuskoista, jotka Suomessa kuuluvat Kelan korvatta- käyttävä lapsuusiän diabetesta sairastava nainen [9]. vuuden piiriin. Liuskojen jakamisessa on erilaisia käytäntöjä, esimerkiksi Helsingissä liuskoja annetaan keskitetysti kolmesta sairaalasta Kivelästä, Koskelasta, Herttoniemestä. 25 Pääkaupunkiseudulla liuskojen antamisessa noudatetaan Toimintamallia on ruvettu sittemmin soveltamaan muissakin seuraavia määriä: kaupungeissa.[12] Tyyppi 1 diabetes 5 liuskaa / vuorokausi, kun hoitosuhde Joissakin kunnissa lapsi saa avustajan, joka pitää huolen lapsen terveyskeskukseen mittaus- ja pistoajoista. Näin hyvin ei kuitenkaan ole kaikissa Tyyppi 1 diabetes 8 liuskaa / vuorokausi, kun hoitosuhde kes- kunnissa, ja lapsi saattaa koulupäivän aikana olla täysin yksin kussairaalaan diabeteksensa kanssa. Lapsen insuliinitaso saattaa heitellä ko- Lapset ja pumppuhoitoiset saavat liuskoja tarpeen mukaan. vasti, sillä ruokailut ja liikunta ovat vaikeasti ennustettavissa. Tyyppi 2 ruokavaliohoitoinen diabetes 2 liuskaa / viikko Kasvu, murrosikä ja infektiot lisäävät myös insuliinin tarvetta. Tyyppi 2 tablettihoitoinen diabetes 4 liuskaa / viikko Lapsen ja nuoren hoitotasapainossa pyritään mahdollisimman 1 lansetti / päivä normaaleihin verensokeriarvoihin ja välttämään haitallisia hy- 2 neulaa / insuliini / päivä [11]. perglykemioita. Diabeteksen hoidon peruselementit ovat samat kuin koko väestölle: terveet elämäntavat ja säännöllinen Lapsen mennessä päiväkotiin tai kouluun pääkaupunkiseudulla liikunta. Ruokasuosituksiin kuuluu vähän kovaa rasvaa, kohtu- noudatetaan mallia, jossa diabeteslapsi, hänen vanhempansa, ullisesti pehmeitä rasvoja, vähän suolaa ja runsaasti kuituja. opettaja, rehtori, kouluterveydenhoitaja, diabeteshoitaja ja Sykettä kohottavaa liikuntaa diabeetikon tulisi harrastaa 3–4 koulun keittäjä pitävät yhteistyöpalaverin, jonka tavoitteena tuntia viikossa. [13] on turvata lapsen hoitotasapaino myös koulupäivän aikana. 26 HUSissa yhdellä diabeteslääkärillä on keskimäärin 450–500 Diabeteksen hoito muuttuu murrosiässä aikaisempaa hanka- potilasta, joita hän tapaa noin kolmen kuukauden välein. lammaksi. Tähän vaikuttavat insuliinin kasvanut tarve hormoni- Käynneillä puretaan mittareiden muistit tietokoneelle, käy- muutosten vuoksi. Tällöin aamunkoittoilmiön vuoksi (verenso- dään läpi mittaustulokset ja tarvittaessa päivitetään potilaan kerin nousu aamuyöstä) insuliinin tarve voimistuu. Harrastusten omahoito-ohjelma. Potilaalla on käytössään manuaalinen dia- ja sosiaalisen elämän laajeneminen lisäävät joustavan hoidon betespäiväkirja, johon hän merkitsee mittaustuloksensa sekä vaatimuksia. Murrosikäinen käy läpi vaiheita, joissa hän testaa hiilihydraatti- ja insuliinimäärät. Joissakin tapauksissa potilas rajojaan. Nämä riskirajoilla tapahtuvat omien rajojen kokeilut lähettää sähköpostilla digikameralla otetun kuvan päiväkirjas- saattavat olla diabeetikoille todellisia vaaratilanteita. Pikkulap- taan lääkärin tulkittavaksi. Diabeteslääkäri Ulla Miettisen mie- sesta asti diabeetikko saattaa vaikuttaa siltä, että hän hallitsee lestä päiväkirjakäytäntö on todettu hyväksi ja luotettavaksi. hoitonsa. Yllättävät aukot perustiedoissa paljastuvat vasta, kun Hän toteaakin, että ongelma ei niinkään ole tiedon kirjaamises- lapsi murrosiässä ottaa vastuun omahoidostaan. sa vaan sen keräämisessä. Ongelmapotilaita ovat ne, jotka eivät noudata omahoito-ohjelmaansa sovitulla tavalla. ”Tähän Hoidonohjaus ja alkuopetus kohdistuvat sairauden alku- tarvitaan motivaatiota kohottavia ratkaisuja”, toteaa HUSin vaiheessa lähinnä vain lapsen vanhemmille. Onnistuneeseen diabeteslääkäri Päivi Miettinen asiantuntijalausunnossaan. Hän omahoitoon nuori tarvitsee vanhempien, ystävien ja hoitohen- jatkaa, että langaton tiedonsiirto, esimerkiksi lapsen vanhem- kilökunnan tukea. Arvostus, kannustus ja positiivinen palaute mille, koulupäivän aikana saaduista mittaustuloksista voisi olla ovat parhaita keinoja hoitomotivaation lisäämiseen. Turun yli- yksi keino tarkkailla lapsen ja nuoren omahoito-ohjelman nou- opistollisessa keskussairaalassa joka toinen kolmen kuukauden dattamista. [14] välein tapahtuva hoitotiimin tapaaminen korvataan 2–3 tuntia 27 Kuva 1. Verensokerin mittaaminen (Lähde: www.club-arkray.com) 28 kestävällä 6–8 nuoren ryhmätapaamisella. Käynneillä laaditaan si. Verinäyte otetaan mittariin asetettavaan testiliuskaan, ja systemaattinen omahoito-ohjelma, opetetaan hiilihydraatti- näyte imeytyy liuskassa olevaan indikointitäplään. Näytteen arviointia ja insuliininannostelua. Samalla kuntoutusohjaaja, analysointi tapahtuu laitteessa ja valmistajakohtaisesti eri tav- ravitsemusterapeutti ja jalkaterapeutti pitävät ohjaustuokiot. alla.[16] Näillä tapaamisilla halutaan hakea apua vertaistuesta ja vaikuttaa nuoren omahoitomotivaation ylläpitämiseen. Tulokset ryh- Verensokerin mittauksilla arvioidaan perusinsuliinin ja ateriain- mätapaamisista ja kokemusten jakamisesta ovat olleet erittäin suliinin vaikutusta. Mittaukset tapahtuvat ennen aamupalaa, positiivisia.[15] päivällistä ja iltapalaa. Näillä mittauksilla tarkistetaan pitkävaikutteisen insuliinin vaikutus elimistössä, mikä pistetään 2.1.4 Verensokerin mittaaminen aamuin ja illoin. Pikainsuliinin vaikutus taas testataan mittamaalla verensokeri 1–2 tuntia aterian jälkeen. Keskimäärin Verensokerin mittaaminen perustuu pieneen verinäytteen an- diabeetikko mittaa verensokerin 4–5 kertaa päivässä. Suosi- alysointiin. Näyte otetaan yleensä sormenpäästä pistämällä tus onkin, että testiliuskoja kuluisi 30 kappaletta viikossa. [17] lansettikynää käyttäen. Yhdellä lansetilla pistetään noin 4–6 Omamittaamisen suositusarvot Suomessa lapsilla ja nuorilla on kertaa, minkä jälkeen kynään vaihdetaan uusi lansetti. Mark- 4–8 mmol/l ennen ateriaa ja aterian jälkeen 10 mmol/l. Yömit- kinoille on tullut myös verensokerimittareita, jotka mahdollista- taukset eivät saisi mennä alle 3,7 mmol/l [18]. Kuvassa 1 on vat verensokerin mittaamisen muualtakin kuin sormenpäästä, esitetty kuvasarja verensokerinmittaamisesta ja siihen tarvit- esimerkiksi käsivarren iholta. Peukaloa, etusormea ja varpaita tavista välineistä. suositellaan välttämään tuntohermojen ja tulehdusriskin vuok- 29 2.1.5 Insuliinihoito Nykyaikaiset insuliinit ja muut hoitotarvikkeet mahdollistavat johon insuliini annosteltiin kertakäyttöruiskulla. [22] Tuoteke- diabeetikolle joustavan elämän. Insuliinihoitomuotoja tyypin 1 hitys menee hurjaa vauhtia eteenpäin, ja kokeilussa ovat olleet diabeteksessa ovat pistoshoito ja insuliinipumppuhoito ja tyypin jo kantasolusiirrot, joiden ansiosta testihenkilöt ovat pärjän- 2 joissakin tapauksissa suun kautta otettava tablettihoito. Pis- neet ilman insuliinipistoksia lähes kolme vuotta. [23] Kuvassa 2 toshoidossa insuliini pistetään ihon alle insuliinikynällä, ja in- on esitelty insuliinipumppu ja insuliinin pistämiseen käytettäviä suliinipumppuhoidossa insuliini menee ihon alle laitettavan ka- insuliinikyniä. nyylin kautta. Insuliinit jaetaan pitkäkestoisiin, lyhytkestoisiin ja pikainsuliineihin. Pitkäkestoinen insuliini pistetään 1–2 kertaa päivässä säännöllisiin kellonaikoihin ja pikainsuliinia aterioiden yhteydessä. Ateriainsuliinin annostus määräytyy sen mukaisesti, kuinka paljon syöty ruoka sisältää hiilihydraatteja. 10 g hiilihydraattia suurentaa verenglukoosiarvoa noin 2,8 mmol/l ja 10 g hiilihydraattia tarvitsee katteekseen noin 2,3 yksikköä ateriainsuliinia [20]. Insuliinipumppuhoidossa diabeetikolla on aina mukana kulkeva insuliinipumppu, josta menee kanyyli ihon alle. Kanyyli vaihdetaan kolmen vuorokauden välein, tukkiutumisvaaran vuoksi. [21] Vielä 10 vuotta sitten saatettiin käyttää reidessä kanyylia, Kuva 2. Insuliinipumppu ja insuliinikyniä. 30 2.2 Verensokerimittareita Markkinoilta löytyy lukuisia mittariratkaisuja diabeteksen hal- Markkinoilla olevat mittarit eivät kuitenkaan informoi käyt- lintaan ja verensokerin mittaamiseen. On mittareita, joissa mit- täjäänsä saadusta tiedosta tai esimerkiksi suhteuta insuliinin taustulos ei tarvitse verinäytettä ja mittaus voidaan suorittaa määrää saatuihin tietoihin. Diabeetikko joutuu siis itse laske- esimerkiksi korvanlehdestä tai ranteesta. Suomessa tällä het- maan hiilihydraattien mukaan, kuinka paljon hän pistää insu- kellä ainoaksi luotettavaksi mittausmenetelmäksi on luokiteltu liinia. Nykytarjonnasta puuttuvat myös käyttäjäryhmäkohtaiset verinäytemittaus. Tällaisia mittareita löytyy esimerkiksi Ab- tuotemodifikaatiot lapsille ja nuorille, sillä heitä pidetään mar- bottilta, Rochelta ja LifeScannilta. Niihin voidaan syöttää käyt- ginaaliryhmänä. Nykyiset mittarit saattavat herättää kiusallista täjäkohtaisia tietoja, kuten ikä, pituus, paino, liikunnan kesto, huomiota näyttäessään sairaudenhoitolaitteilta ja tekevät sen kaloreiden kulutusmäärä ja ravinnon hiilihydraattiarvoja. Mit- vuoksi mittaustilanteista liian huomiota herättäviä. tareita on kaiken kokoisia ja toimintavarustuksiltaan hyvin yksinkertaisia sekä kehittyneitä päiväkirjatyyppisiä ratkaisuita. Markkinoille toivotaan ratkaisua, jossa kaikki verensokerin On suuria valaistuja näyttöjä, joissa liuskat ovat valmiiksi mit- mittaamiseen tarvittavat elementit kulkisivat mukana yksissä talaitteen sisällä sekä hyvin pieniä vain mittaustuloksen ilmoit- kuorissa. Mittarivalmistajien mukaan käyttäjät valitsevat mit- tavia mittareita. Kuten HUSin diabeteshoitaja Ritva Simonen tarin koon, käytettävyyden, oman toimintakyvyn, esimerkiksi haastattelussa totesi, mittareita löytyy kaikkiin käyttötarkoituk- huononäköisyyden tai hienomotoriikan heikkenemisen ja hin- siin, ja valinta perustuu käyttäjän tarpeisiin [24]. nan mukaan. 31 2.2.1 FreeStyle Lite Tällä hetkellä markkinoiden pienin mittari on Abbottin FreeStyle Lite (Kuva 3). Se on kooltaan taskuun mahtuva ja käteen sopiva. Mittarin käyttöliittymä on helppo, eikä liuskan asettaminen vaadi kalibrointia. Liuska-aukko on valaistu, ja se on tehty keltaiseksi tuomaan kontrastia sinihohtoisen kuoren kanssa. Kontrastilla ja valolla helpotetaan pimeässä liuska-au- �������������������� �������� ���������� ���������� kon löytämistä ja testiliuskan asettamista analysaattoriin. Free- ����������� �������������������� Style Lite on suosittu lapsilla kokonsa, pienen näytemääränsä ����������� ja kalibroimattomuutensa vuoksi. [25] Mittari tarvitsee vain 0,3 ����������� ������������������� µl:n näytemäärän, ja näytettä voidaan lisätä minuutin ajan. ��������������������� ���������������� ������������� ��������������������� ������������� ����������������� ������������� �������������������������� Pieni näytemäärä mahdollistaa myös vaihtoehtoiset mittauspaikat, kuten peukalon tyven, kyynärvarren tai reiden. Mittariin on ohjelmoitavissa hälytysäänet mittausajankohdista. Mittarin näytöllä näkyy kellonaika ja päivämäärä. Mittarin muistiin mahtuu 400 mittaustulosta, ja siitä voidaan katsoa 7, 14 ja 30 ������������� ������������ ����������� ��������������������������������� ����������������������������� päivän keskiarvot. Mittari voidaan ohjelmoida muistuttamaan mittauksesta neljästi päivässä. [26] 32 Kuva 3. Verensokerimittari FreeStyle Lite 2.2.2 Accu-Chek Compact Plus Rochen Accu-Chek Compact Plus on mittari, joka sisältää mittalaitteen, testiliuskat ja mittariin kiinnitetyn lansettikynän ������������������ (Kuva 4). Mittarin muistiin mahtuu 500 mittausta. Analysaattori tarvitsee 1,5 µl:n verinäytteen kapillaariverestä, mikä on suhteellisen paljon verrattuna edelliseen mittariin. Mittarissa käytetään liuskasylinteriä, jossa on 17 liuskaa. Liuskasylinteri huolehtii koodauksen automaattisesti. Mittariin voi asettaa muistutuksen kolmesta mittauksesta, hypohälytyksen ja tulok- �������� ���������� ����������� ������������� ����������� ����������������� ����������������� �������������� ��������������� sen voi myös kuulla akustisesti. Akustiikan ja automaattisen liuskan ulostulon ansiosta se sopii myös sokeiden mittariksi. Mittarista voi tarkastella 7, 14 ja 30 päivän testitulosten keskiarvoja. Ainoa huono puoli Accu-Chek Compact Plussassa on sen suhteellisen suuri koko, sen mitat ovat 125 x 64 x 32 mm ja paino 147 g [27]. ����������� ������������������� ������������������������� ������������������������� ����������� �������������������� ������������������������� ������������������������� ������������ ����������� �������������������� ������������������������� ������������������������� ���������� ��������� ����������� ����������������� ����������������� ������������ ������������� ��������� �������������������� ��������������������������� ��������� �������������������������� ������������ Kuva 4. Verensokerimittari Accu-Chek Compact Plus 33 2.2.3 OneTouch mittarit OneTouch UltraEasy on LifeScannin pienin mittari. Mittari vaatii testiliuskapurkin vaihduttua mittarin kalibroinnin. Mittari toimii suhteellisen pienellä 1µl:n näytemäärällä. Näyte voidaan ottaa kyynärpäästä, kämmenestä tai sormesta. Mittariin voidaan tallentaa 50 mittaustulosta. Mittarista on tehty OneTouch UltraMini, jota saa neljässä värissä. OneTouch Ultra on lasten suosima mittari. Mittarissa on 150 mittauksen muisti ja helppo käyttöliittymä. Mittariin on saatavilla päälle liimattava kuvioteippaus mittarin personointia varten. OneTouch Ultra2 on edellisestä kehittyneempi mittari. Mittarissa on 500 mittauksen muisti, joka on ladattavissa tietokoneelle tarkempaa tarkastelua varten. Lisäksi siinä on 7, 14 ja 30 päivän mittausten keskiarvo. LifeScannin kehittynein mittari on OneTouch Ultra Smart. Se on mittarin ja päiväkirjan yhdistelmä, joka näyttää kaavoja ja käyriä verensokerituloksista. Mittarin avulla voi seurata liikunnan ja terveydentilan muutosta sekä lääkityksen ja ruokavalion vaikutusta verensokeriarvoihin. Muuten se on toiminnoiltaan edellisiä vastaava. [28] Kuvassa 5 esitellään LifeScannin mittareita. 34 Kuva 5. LifeScannin verensokerimittareita Lähdeviittaukset [1] Schone, A. 2008. s. 45. [19] Aaltonen, E. 2008. Haastattelu [2] Ihanne-Parikka, P., Kangas, T. Rönnemaa, T.2006. s. 8. [20] http://www.ebmguidelines.com/terveysportti/Dlehti2.tunnista? [3] http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=805 Hilkka [4] http://www.idf.org/home/index.cfm?unode=3B96906B-C026- [21] Komulainen, J. 2/2007. s. 16. 2FD3-87B73F80BC22682A. [22] Silveri, P. 2008. s. 51. [5] Punkku-Hänninen, P.2007. [23] Journal of the American Medical Association, 11.4.2007 [6] Sipilä, I. NovoDiabetespalvelu.2008 [24] Simonen, R. 2008. Asiantuntijalausunto [7] Lahti, H. Diabetes 1-2/2005 [25] Koskelan sairaalan D-tarvike jakelu. 2008. Puhelinkeskustelu [8] Schone, A. 2008. s. 46. [26] Puhelinkeskustelu Abbott 29.2.2008. [9] Aaltonen, E. 2008. Haastattelu [27] Tapaaminen: Roche 18.1.2008 [10] Simonen, R. 2008. Asiantuntijalausunto [28] Tapaaminen: LifeScan 14.12.2007 [11] Koskelan sairaalan D-tarvike jakelu. 2008. Puhelinkeskustelu [12] Punkku-Hänninen, P. 2007. [13] Schone, A. 2008. s. 47. [14] Miettinen, P. Simonen, R. 2008. Asiantuntijalausunto [15] Näntö-Salonen, K., Ruusu.P. 5/2007. s.7-10 [16] http://www.oulunomahoito.fi/omsu/?page=4803216&id=0696684 [17] http://www.diabetes.fi/diabtiet/hoitsuos/tyyppi1/luku1.html. [18] Komulainen, J. 2/2007. s. 15. a=Y&t=H&fname=D92461.htm. Käytettävyys 3.1 ISO 13407 3.2 ISO 9241-11 3.3 Konseptisuunnittelu 3.3.1 Käyttökonteksti 3.4 Käyttäjävaatimukset 3.4.1 Menetelmät 3.4.2 Luotaimet 3.4.3 Luotainprosessi 3.4.4 Luotaimien tulkiseminen 3.5 Käyttöliittymäsuunnittelu 3.5.1 Analogiat ja metaforat 3.5.2 Hyvä käyttöliittymä 3.5.3 Prototypointi 3.5.4 Skenaario 3.6 Käytettävyyden arviointi �������������� ������������������� �������������� ������������������� ������������ ������ �������������������� ������������ ������������������ ����������������������� ��������������������� ������������ ������� ���������������������������� ����������� ����� ��������������������� Kuva 6. ISO 13407 Ihmiskeskeinen suunnittelu ������������������������������������������� 38 3. Taustatietoa käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta 3.1 Käytettävyysstandardi ISO 13407 Dr.Duck lasten vuorovaikutteisen verensokerimittarin suunnit- Käytettävyys on yhdistelmä ihmisen käyttäytymistä tutkivan telu, tuotekehitys ja käyttöliittymä perustuvat ihmiskeskeisen tieteen eli kognitiivisen psykologian ja itse käyttäjän eli ih- suunnittelun ISO 1341 ja tietotekniikkaan sovellettavaan ISO misen sekä käytettävän laitteen välistä vuorovaikutusta [1]. 9241-11 standardiin. Tässä luvussa käsitellään käytettävyyttä, Käyttäjäkeskeinen suunnittelu käsittää käyttäjien mukanaolon hyvän käyttöliittymän ominaisuuksia, käyttäjävaatimusmäärit- tuotesuunnittelussa, selkeän ymmärryksen käyttäjistä ja teh- telyä ja siihen käytettäviä menetelmiä sekä lyhyesti käytet- tävän vaatimuksista. Se sisältää myös asianmukaiset toimin- tävyyden arviointia. tojen määrittämisen käyttäjän ja teknologian välillä, iteroinnin kautta tuotetut suunnitteluratkaisut ja monitieteellisen suun- Dr. Duck -mittarin käyttöliittymä on suunniteltu lapsille, niin nittelun. [2]. että se vastaa heidän kognitiivista kehitysvaihetta. Luvussa neljä tarkastellaan lapsen kognitiivisia kehitysvaiheita ja Käyttäjäkeskeinen suunnittelu pohjautuu standardeihin. ISO käytettävyyden suunnittelua lapsille. Käyttöliittymän suunnit- 13407 on ihmiskeskeisen suunnittelun perusstandardi (Kuva telussa perehdytään erityisesti lapsille suunniteltuihin käyttö- 6). Standardin mukaan käytettävyys mittaa sitä, miten hy- liittymiin ja haetaan teoriatietoa sekä yhtäläisyyksiä Dr. Duck vin käyttäjät voivat käyttää tuotetta tietyssä käyttötilanteessa -konseptiin. saavuttaakseen vaaditut tavoitteet tuloksekkaasti, tehokkaasti ja tyytyväisesti. Suunnitteluprosessin onnistuminen edellyttää, että käyttäjien tarpeita, taitoja ja rajoituksia tarkkaillaan heti prosessin alkuvaiheessa. 39 �������� �������������������� ������� ���������� ������������ �������������������� ��������������� �������������� ��������� ���������������������� ��������� ������������ ��������������� ����� ����������������������� Kuva 7. ISO 9241-11 Käytettävyyden määritelmä 40 3.2 Tietojärjestelmiin sovellettava ISO 9241-11 Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi koostuu eri vaiheista, Tietojärjestelmien suunnittelun yhteydessä sovelletaan ISO joissa huomioidaan käyttäjän ja käytettävyyden vaatimuksia. 9241 -standardin osaa 11 (Kuva 7), jossa määritetään käytet- Käyttäjäkeskeisen suunnittelun eri vaiheiden läpikäynti (iteroin- tävyyden tekijöitä ja mittareita [5]. ISO 9241–11 korostaa ti) takaa sen, että tuote lopulta täyttää sille määritellyt kriteerit. käyttäjää, käyttäjän tehtäviä, käytettäviä työvälineitä ja Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa tärkeitä ovat tarkat rapor- toimintaympäristöä. Nämä tekijät muodostavat käyttöliittymän tit, jotta seuraavilla iterointikierroksilla voidaan tuotetta paran- suunnittelussa liittymän käyttökontekstin, joka tarjoaa perus- taa havaittujen epäkohtien perusteella.[3] Käyttäjäkeskeinen tan ohjelmiston toiminnalliselle suunnittelulle. suunnittelu lähtee liikkeelle siitä että ensin tunnistetaan tarve käyttäjäkeskeiselle suunnittelulle, jonka jälkeen ISO 13407 ih- ISO 9241 määrittää käytettävyyden mittaamiselle perusteita, miskeskeisen suunnittelun standardi määräytyy seuraavasti: joita ovat tehokkuus (efficience), tuloksellisuus (effectiveness) ja käyttäjän tyytyväisyys (satisfaction). Tehokkuudella 1. Tunnista ja määritä käyttöyhteys tarkoitetaan sitä, miten nopeasti tehtävä pystytään suorit- 2. Määritä käyttäjä ja organisatoriset vaatimukset tamaan, tuloksellisuus puolestaan sitä, millä tarkkuudella ja 3. Tuota suunnitteluratkaisuja täydellisyydellä käyttäjät saavuttavat asetetut tavoitteet. Tyy- 4. Arvioi ratkaisuja suhteessa vaatimuksiin tyväisyydellä huomioidaan käyttäjän tuntemukset ja kokemukset järjestelmän palvelukyvystä. [6] Suunnitteluprosessin lopputuloksena syntyy järjestelmä, joka vastaa määritettyihin käyttäjä- ja organisatorisiin vaatimuksiin. [4] 41 ����������������� ����������������������� ���������������������������������������� ������������������������ ����������� ����������������� ������������������ �������������������������� ���������������������� �������������������� ����������� ����������������������� �������������������� ������������������ �������������� ������������������ ����������������������������� ���������������������� ���������� ������������������� ������������������������ ��������������������������� ������������������� Kuva 8. Käyttäjäkokemuksen tekijät tuotekonseptoinnissa 42 Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa sovelletaan ISO 13407 ja lla olevaan tuotteeseen. [8] Konseptointi sanana on moniselit- ISO 9241-11 standardia niin, että ne luovat pohjan ohjelmis- teinen. Se voi kattaa esimerkiksi muotoilukonseptin, käyttöliit- tovaatimuksille tymäkonseptin tai markkinointikonseptin. Sen avulla voidaan ja tuotekehitysprosessi suunnittelutoimenpiteille. on merkittävä tekijä Iteratiivinen käyttäjäkeskei- luoda uusia tuotteita tai vahvistetaan jo olemassa olevaa sen suunnittelun onnistumisessa. Käyttäjätestejä tehdään brändiä. Konseptoinnin aikana määritetään suunnittelun päälin- yleensä aikaisen vaiheen prototyypille, ja niitä arvioidaan ky- jat, jonka jälkeen jatketaan rinnakkaistuotekehitystä pienem- seisten standardien mukaisesti. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu pien yksityiskohtien kanssa. [9] Konseptoinnin tavoitteena ei aloitetaan tutkimalla käyttäjää siinä fyysisessä ja sosiaalisessa ole täydellisesti määritelty tuotekuvaus. Riittää, että siinä ku- ympäristössä, jossa hän on tottunut arvioitavana olevaa järjes- vataan tuotteen kannalta oleelliset piirteet, kuten esimerkiksi telmää käyttämään. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu perustuu ne ratkaisut, joiden avulla se poikkeaa olemassa olevista tuot- käyttäjäpalautteen iteratiiviseen hyödyntämiseen. [7] teista. [10] 3.3 Konseptisuunnittelu Käyttäjäkeskeisessä konseptoinnissa hyödynnetään käyttäjien palautetta konseptointiprosessissa. Kun halutaan tehdä käyt- Konseptointi lähtee liikkeelle ideasta, joka on tarkoitus esittää täjän näkökulmasta haluttava ja hyödyllinen tuote tulee sen eteenpäin. Jotta idea menee kaupaksi, se on kyettävä kommu- täyttää käyttäjän sille asettamat vaatimukset. Sen tulee palvel- nikoimaan ja kiteyttämään helposti omaksuttavaksi ja innosta- la käyttäjän toimintaa vaivattomasti. [11] Kuvassa 8 esitellään vaksi. Apuna on hyvä käyttää vertauskuvia, joiden avulla idea käyttäjäkokemuksen tekijöitä tuotekonseptoinnissa. [12] jää paremmin mieleen tai verrata tuotetta johonkin toiseen ala- 43 3.3.1 Menetelmä käyttökontekstin määrittämiselle Tilannetutkimus eli tilannesidonnainen haastattelu (Contextual Inquiry) on menetelmä, jonka avulla kerätään informaatiota seurattavan/tutkittavan sovelluksen käyttökontekstista. Informaatiota kerätään erilaisten vaatimusmäärittelyjen pohjaksi (Kuva 9). Tilannetutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa, jota voidaan käyttää suunnittelussa niin, että tuotteessa huomioidaan käyttäjän tarpeet. [13] Tilannetutkimuksen informaation keräämisessä hyödynnetään etnografista menetelmää, jolloin olennainen osa tutkimusta on käyttäjän havainnointi ja haastattelu todellisessa käyttötilanteessa ja ympäristössä, todellisia tehtäviä suorittamassa. Havainnoitsijan on helppo tarvittaessa kysyä käyttäjältä, mitä tämä on kulloinkin tekemässä ja miksi. Tilannetutkimus mahdollistaa suunnittelijalle käyttötilanteiden ����������������������������������������������������������� ����������������������������������������� ymmärtämisen, minkä avulla vaadittavien tuotevaatimusten �������������������������������������������������� perusteet ovat määriteltävissä. Edellytyksenä käyttötilanteiden ����������������������������������������������� ymmärtämiselle on käyttäjäprosessien analysointi ja niiden ymmärtäminen. [14] [15] 44 Kuva 9. Tilannetutkimuksen elementit 3.4 Käyttäjävaatimusten määritys Käyttäjävaatimuksia on mahdotonta määrittää täydellisesti heti tyksen jälkeen selvitetään, kuinka käyttäjät käyttävät nykyisiä tuotekehitysprosessin alkuvaiheessa. Tämän vuoksi lähtökoh- laitteita. Sen jälkeen analysoidaan nykyisten laitteiden käytet- tana on perustellumpaa pitää alustavia käyttäjävaatimuksia, tävyydessä ilmenevät ongelmat ja kuunnellaan, mitä tarpeita joita voidaan tarkentaa suunnittelun edetessä. Suunnittelu- käyttäjällä on. Analysoitujen tulosten pohjalta suunnitellaan ratkaisuja voidaan havainnollistaa käyttäjille skenaarioiden ja vanhaa toimintamallia mukaileva järjestelmä, jossa havaitut paperisten tai tietokonepohjaisten prototyyppien avulla. Käyt- virheet on korjattu. Käyttäjävaatimusmäärittelyssä käyttäjien täjävaatimuksia tarkennetaan käyttäjiltä saadun palautteen tarpeet listataan lyhyesti ja ytimekkäästi käyttäjävaatimuksik- mukaan. Käyttäjänäkökulma on hyvä huomioida suunnittelu- si, jotka määrittävät sen, mitä käyttäjän pitää pystyä laiteella prosessin alusta lähtien. Mitä aiemmin uusi käyttäjävaatimus tekemään. Käyttäjävaatimusten pohjalta voidaan määrittää tunnistetaan, sitä helpommin se on toteutettavissa suunnitte- vaatimukset laitteen kehittämiseksi eli kuinka se teknisesti tul- lussa. Käyttäjävaatimusmäärittelyn ja testausrajojen määritte- laan toteuttamaan. [17] lyssä voidaan tukena käyttää ISO 9241-11 standardia. Käytettävyysvaatimusten erittely määrittää tavoitteet, käyttötilanteen 3.4.1 Menetelmät käyttäjävaatimusten määrittämiselle ja täsmentää tuloksellisuuden, tehokkuuden ja tyytyväisyyden mittaustavat sekä kriteerit kehitettävälle tuotteelle [16]. Käyttäjävaatimusten määrittämisessä käytettäviä menetelmiä ovat havainnointi, haastattelu ja itsedokumentointi. Haastatte- Käyttäjävaatimusten määrittelyssä ensimmäiseksi määritetään luissa keskustelu keskittyy tuotteisiin, niiden käyttöön tai niihin tärkeimmät käyttäjäryhmät eli ketkä tuotetta käyttävät ja liittyviin tekijöihin, joita havainnoinnin yhteydessä ei välttämät- tämän jälkeen määritetään käyttäjien alustavat tarpeet. Määri- tä huomata, kuten esimerkiksi mieltymykset, tuntemukset, 45 motivaatio, arvostukset ja sosiaalinen status. Itsedokumentoinnissa käyttäjä taas taltioi toimintaansa tutkijan määrittämien ohjeiden mukaisesti. Taltioiminen tehdään Haastattelut toteutetaan usein ennalta määritetyn rungon mu- päiväkirjaa pitämällä ja valokuvaamalla. Saatu materiaali voi- kaan teemahaastatteluina. Oikeassa käyttöympäristössä ta- daan käydä läpi käyttäjähaastatteluissa. [18] pahtuvaa haastattelua kutsutaan kenttähaastatteluksi, ja sitä pyritään käyttämään käyttäjähaastatteluissa. Haastateltavia 3.4.2 Luotaimet voidaan pyytää tekemään ajatuksistaan teksti- ja kuvakollaaseja (projektiiviset menetelmät), joiden avulla kommunikointiin Käytetyin itsedokumentoinnin menetelmä on luotaaminen. Luo- voidaan avata tuotekehityksen kannalta uusia näkökulmia (as- taimia kutsutaan muotoilun ja suunnittelun työkaluiksi, joiden sosiointi). avulla pyritään ymmärtämään inhimillisiä ilmiöitä ja löytämään uusia mahdollisuuksia suunnittelussa. Luotaimet ovat luon- Havainnoinnissa tutkija seuraa sivusta käyttäjän toimintaa teeltaan kokeilevia, ja suunnittelijat pyrkivätkin niiden avulla laitteen kanssa oikeassa ympäristössä. Havainnoinnilla tutki- löytämään uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia, eikä niinkään ja selvittää laitteen käyttöön liittyviä eri vaiheita ja tilanteita, ratkaisemaan jo tunnettuja ongelmia. Luotaimet perustuvat joissa suunnitteilla olevaa laitetta tullaan käyttämään. Kun käyttäjien osallistumiseen tiedonkeruuseen itsedokumen-toin- havainnoinnissa on mukana käyttäjän toimintaympäristö, koh- nin keinoin. Tutkimukseen osallistuvat käyttäjät keräävät ti- distuu tarkastelu toiminnallisuuden lisäksi sosiaaliseen kans- etoa itsestään erilaisten tehtävien avulla. Tehtävien tarkoitus sakäymiseen sekä muiden ihmisten mahdollisiin reaktioihin on rohkaista käyttäjää ilmaisemaan ideoitaan ja ajatuksiaan. laitteen käytöstä. Luotaimien avulla voidaan tutkia käyttäjän henkilökohtaista 46 toimintaympäristöä. Tehtävillä tarkennetaan käyttäjän dokumentoida arjen ajatuksia ja tapahtumia. Käytännössä se arkipäivää, elinympäristöä, tuntemuksia, asenteita ja arvoja. voi olla esimerkiksi vihko, valmiiksi pohjaksi tehty kirjanen. [19] Päiväkirja voi olla strukturoitu eli ohjattu, ja siihen pyydetään Itsedokumentointiin perustuvassa käyttäjätutkimuksessa luo- täyttämään tutkimustarkoitukseen liittyviä asioita. [20] taaminen tapahtuu luotainpakettien avulla. Konkreettisesti luotainpaketti on kansio, joka sisältää itsedokumentointiin tar- Ympäristön dokumentointi kameran avulla on yksi luotaimien vittavat välineet, kuten esimerkiksi päiväkirjan, kameran sekä perinteisimmistä välineistä. Kameratutkimuksessa käytetään annetut tehtävät. Luotainpaketti modifioidaan kohderyhmän sekä vapaita että ohjattuja tehtäviä. Kertakäyttökamerasta mukaan, ja se voidaan myös tarvittaessa personoida eri testi- voidaan tehdä erikoisinstrumentti pukemalla se konseptin mu- henkilöiden mielenkiinnonkohteiden mukaan. Luotainpaketissa kaiseen asuun. Ohjatut tehtävät voidaan painaa kameraan kiin- voi olla tavaroita ja asioita, joilla ei ole tarkoitus luodata tai nitettävään kuoreen kuvina tai tekstinä muistuttamaan käyt- määrittää mitään, vaan ne voivat toimia niin kutsuttuina muis- täjää kuvauskohteista. Valmiit kuvat taas innostavat käyttäjiä tuttajina. Muistuttaja voi olla esimerkiksi jääkaappimagneetti kertomaan henkilökohtaisia tarinoitaan. [20] tai muistilappu. Muistuttajat vihjaavat käyttäjälle, että hänellä on tehtäviä tehtävänään tai ne virittävät käyttäjän mielikuvi- Tunnetiloja voi olla vaikea ilmaista kirjoittamalla, minkä vuok- tuksen toimintaan. [19] si osa luotaimen tehtävistä on hyvä pitää vapaamuotoisina. Kartta- ja piirrostehtävien avulla luotsataan asioita, joiden Luotaimet koostuvat erilaisista tehtävistä, joista päiväkirja jäsentämien on helpompaa visuaalisesti. Esimerkiksi maantiet- on todettu hyväksi ja tehokkaaksi. Päiväkirjan avulla voidaan eellinen liikkuminen on helppo dokumentoida piirtämällä reitti 47 kartalle. Kollaasit eli sommitelmat sisältävät sekä konkreettisia seen ja samalla suoritetaan pienimuotoinen esihaastattelu. että abstrakteja kuvia ja sanoja. Kollaasitehtävien avulla void- Tämän jälkeen suunnittelija luo luotainpaketin ja tarkentaa sen aan hahmottaa käyttäjän mieltymyksiä ja tunnelmia. Parhaiten haastattelun pohjalta käyttäjäkohtaiseksi. Tehtävien suunnit- kollaasi palvelee silloin, kun käyttäjä uskaltaa kokeilla ja jakaa telussa on syytä huomioida, miten aineisto kerätään, käsitel- omia tuntemuksiaan tai henkilökohtaisia tarinoitaan. [20] lään ja säilytetään. Luovuttaessaan luotainpaketin käyttäjälle suunnittelija yleensä kertoo itsestään, luotaimesta ja ide- 3.4.3 Luotainprosessi oistaan. Tehdessään luotaintehtäviä käyttäjä puolestaan kertoo itsestään suunnittelijalle. Näin luotaimet toimivat vuoropuhelun Suunnitteluprosessin alkuvaiheessa suunnittelija hakee inspi- välineenä suunnittelijan ja käyttäjän välillä. raatiota suunnitteluun eri tavoin. Luotaimien avulla suunnittelija saa tietoa käyttäjästä ja käyttöympäristöstä, mikä saattaa Luotaimet toimivat myös suunnittelijan inspiraation lähteenä, tuottaa suunnittelijalle uusia oivalluksia. Luotaimien suunnittelu ja niillä haetaan aineistoa ajatusprosessien käynnistämiseen ja niiden käyttäminen tuo suunnittelijan lähemmäksi käyttäjää, ja tuottamiseen. Luotaimien keruu ja palautuminen suunnit- ja niiden on tarkoitus herättää uusia kysymyksiä suunnitteli- telijalle voi tapahtua postitse tai tapaamisen yhteydessä. Ta- jassa. Luotaimien käyttö ja luotainprosessi kokonaisuudessaan paaminen edesauttaa aikataulussa pysymistä ja antaa samalla tukevat käyttäjän ja suunnittelijan välistä vuoropuhelua. mahdollisuuden käyttäjän ja ympäristön havainnointiin. Luotainprosessiin sisältyy useampia tapaamisia käyttäjän ja Luotaimien antia voi syventää henkilökohtaisella haastattelulla, suunnittelijan välillä. Ensiksi käyttäjä rekrytoidaan tutkimuk- jossa luotaimet voidaan käydä yhdessä läpi. Myös päiväkirjat 48 ja valokuvat voivat toimia pohjana haastattelulle. Haastatte- selville keskustelemalla kuvista niiden ottajan kanssa. Kuvissa lussa pyritään olemaan sensitiivisiä asioille ja yksityiskohdille, saattaa olla asioita, jotka eivät aukea ilman selittämistä. joista on mahdollista syntyä uusia suunnitteluideoita. Luotaimien avulla käyttäjistä saadaan kerättyä monipuolista tietoa, Tehokas tapa käsitellä kerättyä tietoa on jäsentää se tulkin- jonka perusteella käyttäjävaatimukset ja käyttökonteksti on taa varten etukäteen aiheeseen ja tavoitteisiin sidottujen tai määriteltävissä. Käyttäjävaatimusten määrittäminen ja niiden määritettyjen teemojen mukaan. Tutkimuksen edetessä tutkija toteuttaminen tuotesuunnittelussa aikaansaa käytännöllisen ja voi oppia omista muistiinpanoistaan, kontekstista ja kokemuk- käyttäjälle merkityksellisen tuotteen. [21] sistaan. Tuloksia voidaan esitellä visuaalisena esityksenä, kirjallisena raporttina tai verkkosivustona. 3.4.4 Luotaimien tulkitseminen Luotaimien tulosten luonteva esitystapa on yhdistely ja tiivistys. Luotaimilla kerättyä tietoa voidaan tulkita kuten laadullisessa Yhdistelemällä tuloksia luodaan henkilökuvauksia, joita voidaan tutkimuksessa, ja etsiä eri tekijöiden välisiä yhtäläisyyksiä kutsua myös persooniksi. Persoonat perustuvat oikeisiin hen- ja eroja. Tutkimuksen haasteet liittyvät aineiston ja tulosten kilöihin ja yhdistelyyn, mutta ne eivät ole oikeita olemassa luotettavuuteen. Ihmisten kokemuksia ja tuntemuksia selvitet- olevia ihmisiä. Persoonat edesauttavat suunnittelijoiden sitou- täessä saatu tieto perustuu siihen, miten hyvin suunnittelija on tumista tukemalla ja helpottamalla skenaarioiden tekemistä. osannut laatia tehtävät ja miten rehellisesti testihenkilöt ovat Skenaario on kuvitteellinen tarina, jossa persoonakohtainen annetut tehtävät tehneet. Valokuvien paras anti saadaan käyttäjä kuvataan käyttötilanteessa ja -ympäristössä. [22] 49 ����������� ����������� �������������� �������������� ����������������������������� ������������������������������� ����������������������������� ������������������������������� ��������������������������������������� ��������������������������������������� �������������������������������������� ������������������������� �������������������������������������������������������������������������������� ������������������������������������������ ������������������������� �� ������������ ��������������� ���� ��������������� ����� ����� ���� ��������������� ����� ����� ������������ ��������������� ��������� ������ ��������� ������ ������������ ��������������� ������������ ��������������� �� �� ��������� ����� ��������� ����� ��������� ����� ��������� ����� ������������ ��������������� ������������ ��������������� ��������� ������ ��������� ������ ������������ ��������������� �� ������������ ��������������� �� ��������� ����� ��������� ����� ��������� ����� ��������� ����� ��������� ����� ��������� �� �� ��������� ����� ��������� ����� �� �������������������������������������������������������������������������������� �������������������������������������������������������������������������������� ����������������� ����������������� ����� ��������� ������ ������������ ��������������� ����� ��������� ������ ��������� ����� �� ����� ��������� ������ ��������� ������������ ��������������� ��������� ������ ������������ ��������������� �� ��������� ������ ��������� ��������� ����� ��������� �� �� ��������� ������ ��������� ����� �� �� ��������� ����� ��������� ����� ����� �� ������������������������� ������������������������� ������������� ������������� ������������ ��������������� ���������������������������������������������� �������������������������� ������������������������������������� ��������������������������������� ������������������������������ �������������������������������� �� � � ������������������������������ ������������������������������������������������� ������������������������������������������� ������������������������������������������������������ Kuva 10. Nielsenin heuristinen lista 1993 52 3.5 Käyttöliittymäsuunnittelu erottaa toisistaan visuaalisesti eli näkemällä oppiva, auditiiKäyttöliittymäsuunnittelun tarkoituksena on määritellä ja rajata visesti eli kuullun perusteella oppiva ja kinesteettisesti eli järjestelmä siten, että sen toiminnallisuus palvelee mahdolli- tekemällä oppiva ihminen. Yksilölliset erot määräytyvät käyt- simman hyvin niitä käyttötilanteita, joita käyttäjä kohtaa [23]. täjäryhmän ominaisuuksien mukaan. Esimerkiksi lapsen aistit, motoriikka ja päättely eivät vielä ole kehittyneet aikuisen Opittavuus on käytettävyyden yksi keskeisimmistä tekijöistä. tasolle. Suunniteltaessa käyttöliittymää nimenomaan lapselle, Opittavuuteen liittyy taidon ja tiedon tallentaminen muistiin tulee sen olla lapsen näkökulmasta helposti opittava, tehokas siten, että ne ovat myöhemmin hyödynnettävissä. Opittavuus ja miellyttävä. Oppiminen ja aistien käyttö voidaan huomioida on käytettävyyden ja käyttöliittymäsuunnittelun keskeisimpiä käyttöliittymäsuunnittelussa siten, että käyttöliittymä tehdään ongelmakohtia. Kun ihminen ensimmäisen kerran käyttää useampia aisteja huomioivaksi. Teksti ja numerot voivat olla laitetta, jota ei aikaisemmin ole käyttänyt, hän toimii intuition puhuttuja, äänet voivat olla visualisoituja ja puhe voidaan esit- pohjalta; kokeilee ja muodostaa saamansa palautteen perus- tää tekstinä tai ikoneina. [25] teella käsitemallin laitteen toiminnasta. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että samanlaiset laitteet noudattavat yhteistä käsite- 3.5.1 Analogien ja metaforien käyttö mallia, jolloin uudesta sovelluksesta tulee intuitiivinen eli sen toiminta perustuu jo opittuun käsitemalliin. [24] Analogisen päättelyn (yhdenmukaisuuden) avulla käyttäjät osaavat käyttää laitetta vertailemalla uutta laitetta vanhaan Oppimisessa ihminen käyttää kaikkia aistejaan. Opittavuus laitteeseen. Tämän vuoksi onkin hyvä käyttää samanlaisissa riippuu oppijan yksilöllisistä ominaisuuksista. Näin voidaan laitteissa toimintaperiaatteiltaan vastaavanlaisia käyttöliitty- 53 3.5.2 Hyvän käyttöliittymän ominaisuuksia miä, jolloin skeeman (mielen sisäinen malli siitä, miten joku Toimivan käyttöliittymän tunnistaa siitä, että ulkoasu tukee asia toimii) soveltaminen eri tuotteisiin synnyttää käyttäjälle tuotteen käsitteellistä sisältöä ja luo tuotteesta yhtenäisen tuotetyypistä yleistä tietoa ja tekee näin pienet eroavaisuudet kokonaisuuden. Vuorovaikutus käyttöliittymän ja käyttäjän vä- tuotteissa helposti muistettaviksi. Tämä mahdollistaa pienet lillä perustuu siihen, että käyttäjä osaa lukea suunnittelijan laa- muutokset tuotekehityksessä ilman, että käyttäjän tarvitsee timaa merkkikieltä. Suunnittelijan on hyvä käyttää konventi - opetella aina uutta käyttöliittymää. Metaforat eli vertauskuvat oita (sovittuja elementtejä) ja analogioita (yhdenmukaisuuksia) ovat myös yksi tapa saada käyttäjä oppimaan uusi käyttöliit- merkkikieltä suunnitellessa ja tukea näin käyttäjän toimintaa. tymä. Metaforan lähteenä on jokin asia, joka voi toimia mallina Käyttäjän ja tuotteen vuorovaikutus edistyy tuotteesta saa- uudelle asialle tuotteessa. Esimerkiksi tietoa tallennettaessa dun palautteen avulla. Hyvä käyttöliittymä antaa palautteen se laitetaan tietokoneella kansioon samalla tavalla kuin paperi reaaliajassa, mikä tekee käyttöliittymästä tehokkaan ja miel- laitetaan kansioon. [26] lyttävän. [28] Käyttäjät luovat mentaalisen mallin siitä, kuinka käyttöliittymä Näytön suunnittelussa huomioitavia asioita ovat tiedon esitysta- toimii. Usein mentaalinen toimintamalli perustuu aiemmin opit- pa, tiedon määrä, järjestys, hierarkiat, rytmitys, käyttäjän kat- tuun toimintamalliin laitteiden toimivuudesta. Toimiva men- seen ohjaaminen ja ikkunoiden sisäinen navigointi, estetiikka, taalinen malli sisältää käyttöliittymän helpon, miellyttävän ja ikkunan tasapaino ja asioiden hahmottuminen. Suunnittelijan tehokkaan käytön. Mentaalimallin muodostamista voidaan hel- on pyrittävä miellyttävään käyttöliittymään myös värimaailman pottaa piirtämällä kaavio laitteen toimintamallista. [27] avulla, niin että värit edesauttavat käyttöliittymän toimintaa. [29] 54 Tuotteen toimintatilat eli moodit on suunniteltava niin, että sitellaan käytetylle asteikoille eri värejä, mutta ei asteittain sy- käyttäjä osaa käyttää niitä intuitiivisesti eli huomaamatta. veneviä värisävyjä. Hyviä suunnittelun lähtökohtia ovat ISO 13407 ja ISO 9241 merkitys. Länsimaissa punainen tarkoittaa kuumaa tai varaa, -standardien määritykset sekä heuristiset listat. Sivulla 52 ku- vihreä turvallista ja sininen kylmää, mutta hyvin erityyppisissä vassa 10 on lista Jacob Nielsenin määrittämistä heuristiikoista, kulttuureissa värien merkitys saattaa olla päinvastainen. Väreillä on myös voimakas kulttuurinen joita hyvässä käyttöliittymässä tulee olla. [30] Käyttöliittymässä käytettävät värit olisi hyvä johtaa assosiaaDesign draivereiden määrittäminen ohjaa käyttöliittymäsuun- tioista eli mielleyhtymistä, jolloin niiden merkitys jää paremmin nittelua, niin että sen toiminnallisuus saadaan tehokkaaksi, mieleen. Näin käyttöliittymästä tulee myös helpommin opittava taloudelliseksi ja tyydyttäväksi. Design draiverit ovat suunnit- ja käyttäjän muistia vähemmän kuormittava. Tiettyjen värien telua ohjaavia keskeisiä päämääriä ja niiden käyttökohteita. Ne käyttöä voi perustella konventioilla eli sitoumuksella käyttää jäsentävät suunnitteluun liittyvää ongelmaa ja voivat osin jo samantyyppisistä tuotteista tutuiksi tulleita värejä. Konventio määrittää myös ratkaisua. Suunnittelun lähtökohdat perustu- nopeuttaa laitteen opittavuutta, ja tekee siitä näin käyttäjälle vat siihen, mitä käyttäjätutkimuksista, kirjallisuudesta ja kil- miellyttävämmän. [32] pailevista tuotteista on löydetty. [31] Äänen käyttö käyttöliittymäsuunnittelussa lisää informaation Käyttöliittymän tulisi olla mahdollisimman selkeä ja johdonmu- välittymistä ja korvaa sen, mitä kuva ei pysty välittämään. kainen. Värien käytössä kognitioihin tukeutuminen selkeyttää Ääni ei syrjäytä tekstiä tai kuvaa, vaan ne täydentävät toisiaan. käyttöliittymää. Mikäli väreillä halutaan kuvata määrää, suo- Parhaimmillaan ääni on signaali, joka muistuttaa ja hälyttää 55 � 3.5.3 Prototypointi silloin, kun käyttäjän tarkkaavaisuus on muualla kuin järjes- Käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun kuuluu oleellisena osana telmän käytössä. Äänimaailmassa voidaan käyttää symbolisia prototyyppi, jonka tarkoituksena on päästä kokeilemaan käyt- ääniä, niin että äänet muodostavat negatiivisen tai positii- töliittymää nopeammin ja pienemmällä kustannuksella ennen visen palautteen ja näin ohjaavat käyttäjää tekemään oikeita kuin tuote on valmis. Prototyypissä on vain osa valmiin tuot- ratkaisuita. [33] Äänet, ikonit ja ilmeet luovat ilmeikkään käyt- teen ominaisuuksista, mutta ne toimivat niin että tuotetta voi- töliittymän ja vahvistavat käyttäjän emotionaalista tunnetta. daan testata oikeilla käyttäjillä oikeissa ympäristöissä. Laitteen antama palaute käyttäjälle voi olla informatiivista ja hauskaa [34]. Prototyyppi voi olla paperinen, story-board eli kuvallinen tarina siitä, mitä tuotteella tehdään ja miten se toimii, vuokaavio tuot- Toimivalta käyttöliittymältä edellytetään hyvää näkyvyyttä, teen toiminnoista, käsintehty 3D-malline, piirretty esityskuva, jolla tarkoitetaan, että käyttäjä voi katsomalla todeta lait- vuorovaikutteinen näyttö siitä, mitä tietokoneen näytöllä tu- teen tilan ja toimintavaihtoehdot. Hyvän käsitteellisen mallin lee lopullisessa tuotteessa näkymään ja 3D-mallinnuskuva tai avulla toiminnot ja tulokset ovat johdonmukaisia ja laitteesta toimiva prototyyppi. [37] annetaan looginen järjestelmäkuva. Hyvät kytkennät auttavat ymmärtämään yhteyksien määrittämisen tulosten ja toimen- Prototyypin avulla suunnittelijan on helpompi osoittaa asiakkail- piteiden välillä. Käyttäjälle tulee antaa jatkuvasti palautetta le, millaisesta laitteesta on kysymys. Sen avulla luodaan uskot- toiminnasta. [35] Hyvä käyttöliittymä tekee ihmisen onnel- tavuutta todistamalla konkreettisesti laitteen toimivuutta. Var- liseksi ja tuotteliaaksi [36]. haisen vaiheen prototyyppi kannattaa tehdä paperista. Siinä on helppo testata näppäinten ja ikonien ymmärrettävyys. 57 Paperiprototyyppi on halpa, ja sitä on helppo muokata käyt- käyttäjän, laitteen ja ympäristön välillä. Siinä kerrotaan, mitä, täjien tarpeiden mukaiseksi. Prototyypit esittelevät usein käyt- miten ja miksi laitetta käytetään sekä mitä laitteen käyttämis- täjille uutta kieltä ja jota heidän on määrä kyetä tulkitsemaan. estä seuraa. Skenaario toimii tuotekehityksen alkuvaiheessa Tämän vuoksi on prototyyppiä voitava kehittää iteroimalla, jotta idean esittelijänä ja myöhemmässä vaiheessa tuotteen evaluoin- käyttöliittymästä saadaan käyttäjävaatimusten mukainen.[38] nissa. [42] Skenaariot ovat konkreettisia ja helposti tuotettavia prototyyppejä, jotka toimivat monissa käyttötarkoituksissa. Ne 3.5.4 Skenaario auttavat suunnittelijaa löytämään uusia tuoteratkaisuja, ja niiden avulla voidaan esitellä tuotteen tai laitteen tulevaisuuden- Tuotekehityksen tavoitteena on tunnistaa vaikuttavan tuotteen toimintoja. [43] [44] tarve eli tuotemahdollisuus. Kun mahdollisuus on havaittu, laaditaan skenaario tyypillisestä käyttäjästä ja kuvataan, miten 3.6 Käytettävyyden arviointi tuotteen puuttuminen vaikuttaa hänen suorittamaansa tehtävään. Seuraavassa skenaariossa kuvataan tuote, ja kuinka Käytettävyyden arviointi (usability evaluation) voidaan jakaa se helpottaa käyttäjän toimintaa. [39] Skenaario voi olla tarina kahteen osaan: käyttäjätestaukseen (user testing) ja asian- tai visuaalinen kertomus tapahtumasta, jota laitteella voidaan tuntija-arviointiin (usability inspections). Käyttäjätestaus kat- suorittaa [40]. Skenaario on niin kutsuttu halpa prototyyppi, taa käytettävyystestit, ryhmäläpikäynnin, havainnoinnin ja minkä avulla laitteen ominaisuuksia ja toimintoja esitellään. Se haastattelut, kun taas asiantuntija–arviointi puolestaan kat- on myös nopea tapa saada usein toistuvaa palautetta käyt- taa heuristisen arvioinnin, kognitiivisen läpikäynnin ja stan- täjiltä. [41] Skenaariossa kuvataan vuorovaikutteinen tilanne dardikatselmuksen. 58 Käytettävyyden arvioinnilla pyritään selvittämään, kuinka käyttäjät pystyvät suoriutumaan tehtävistä järjestelmän avulla, saavutetaanko järjestelmällä käytettävyystavoitteet, mitkä ovat käyttöliittymän ongelmat sekä miten tuote sijoittuu markkinoilla kilpailijoihin nähden. Jotta saavutettaisiin konkreettisia tuloksia, arvioinnilla tulee ensin rajata kohderyhmä eli minkä käyttäjäryhmän kannalta järjestelmää arvioidaan. Samalla myös päätetään, minkä järjestelmän kannalta toiminnallisuutta arvioidaan, mitkä käytettävyysominaisuudet ovat tärkeitä ja millaisia tehtäviä järjestelmällä suoritetaan.[45] Käyttäjätestauksen tunnetuin arviointimenetelmä on käytettävyystesti, joka suoritetaan valvotussa testitilanteessa toimivalla prototyypillä, ennalta sovittujen tehtävien pohjalta. Käytettävyystestissä käytetään todellisia käyttäjiä, joiden tukena testitilanteessa toimii ohjaaja. [45] Evaluoinnin tarkoituksena on katsoa, miten käyttäjät osaavat käyttää laitetta, mitä he pitävät siitä ja mitä kehittämismahdollisuuksia siinä havaitaan. [46] 59 Lähdeviittaukset [1] Sinkkonen, I. 2002.s 19. [20] Mattelmäki, T. 2006. s. 92- 103. [2] ISO 13407.1999 s. 3-4. [21] Mattelmäki, T. 2006. s. 79- 121. [3] Redvers-Mutton, G., Crockett, P. 2002. s. 14. [22] Mattelmäki, T. 2006. s. 108- 115. [4] ISO 13407.1999.s. 5-6. [23] Mattelmäki, T. 2006. s. 118- 119.. [5] Nieminen, M., Kuoppala, H. 1998. s.20. [24] Kuutti, W. 2002. s.42. [6] ISO 9241-11. 1998. s. 6-10. [25] Kuutti, W. 2002. s.44. [7] Keinonen, T., Jääskö, V. 2004. s. 83. [26] Sinkkonen, I. 2002.s.252. [8] Keinonen, T., Jääskö, V. 2004.s. 50- 53. [27] Leventhal, L., Barnes, J. cop. 2008i.s.123- 124. [9] Keinonen, T., Jääskö, V. 2004. s. 29. [28] Kuutti, W. 2002. s.10.7 [10] Keinonen, T., Jääskö, V. 2004. s.36- 37. [29] Beyer, H., Hotzbaltt, K. 1998.s. 376. [11] Keinonen, T., Jääskö, V. 2004. s. 82- 84. [30] Sneiderman, B., Plaisant, C. 2005.s. 74- 75. [12] Keinonen, T., Jääskö, V. 2004. s. 89. [31] Sinkkonen, I. 2002. s.126. [13] Benyon, D. Turner, P. & Turner, S. 2005. s. 454. [32] Kuutti, W. 2002. s. 101. [14] Keinonen, T., Mattelmäki, T., Soosalu, M., Säde, S. 1998. s.3-5. [33] Sinkkonen, I. 2002. s.84. [15] Redvers – Mutton, G. Crockett, P. 2002.s.298-299. [34] Redvers – Mutton, G. Crockett, P. 2002.s.143. [16] ISO 9421-11. 1998.s. 28 [35] Nielsen, J. 1991.s.31- 35. [17] Sneiderman, B., Plaisant, C. 2005. s.12- 14. [36] Raskin, J. 2003.s.10. [18] Keinonen, T. Jääskö, V. 2004. s.92- 100. [37] Keinonen, T. Nieminen, M., Riihiaho, S., Säde, S.1996.s. 69- 72. [19] Mattelmäki, T. 2006. s. 46- 48. [38] Beyer, H., Hotzbaltt,K. 1998.s.367- 376. [39] Cagan, J., Vogel, C.M.2003.s.264. [40] Pedell, S., Vetere, F. 2004.s.271-274. [41] Nielsen, J. 1993.s.13. [42] Nielsen, J. 1993.s.100- 101. [43] Carroll, J.M.1989.s.13. [44] Carroll, J.M.2000.s. 60- 62. [45] Sneiderman, B., Plaisant, C. 2005. s. 144- 149. [46] Redvers – Mutton, G. Crockett, P. 2002.s.319. Lapset 4.1 Lapsen kognitiivinen kehitys 4.1.1 Oppiminen 4.1.2 Ryhmäytyminen 4.2 Käyttävyyden suunnittelu lapsille 4.2.1 Pelien vaikutus 4.2.2 Lapset mukaan 4.3 Lasten käyttöliittymiä 4.3.1 Barney 4.3.2 Nintendo 4.3.3 Tamagotchi 4.3.4 Glogoboy 4 4. Käytettävyys ja lapset Lapsille tarkoitettuja teknisiä laitteita, ohjelmistoja, on olemas- tuu eri osa-alueilla. Näitä alueita ovat fyysinen ja motorinen, sa leluista opetusohjelmiin. On todettu, että nyky-yhteiskunnan kognitiivinen sekä sosio-emotionaalinen kehitys. Motorinen ke- lapset ”uivat informaatioteknologisten välineiden ja medialait- hitys on kehon hallinnan kehitystä, joka jaetaan karkeamotoriik- teiden maailmassa kuin kalat vedessä käyttäessään eri media- kaan (liikunta), hienomotoriikkaa (tarkkuus, sorminäppäryys) muotoja ahkerasti”. [1] Ensikontakti käyttöliittymään tulee jo sekä havaintomotoriikkaa (aistitoiminnot). Kognitiivinen kehi- vauvaiässä leluihin liittyvän tekniikan ansiosta. Lapset ovat en- tys kattaa ne elämänaikaiset muutokset, jotka tapahtuvat tie- nakkoluulottomia laitteiden ja ohjelmien käyttäjiä mukauttaen don vastaanottamisessa, sen käsittelemisessä, tuottamisessa eri välineet osaksi leikkejään ja oppimistaan. [2] Seuraavaksi ja välittämisessä. [4] tarkastellaan lapsen kognitiivista kehitystä vauvaiästä varhaiseen murrosikään asti. Ensimmäinen kehitysvaihe on vauva-ikä (0–2-vuotta), jolloin perusluottamus muihin ihmisiin syntyy, kuten lapsen ja aikuis- 4.1 Lapsen kognitiivinen kehitys en vuorovaikutus sekä ymmärrys ilmeiden merkityksestä. Leikki-iässä (2–6 -vuotta) lapsi laajentaa reviiriään, kiinnos- Kognitiivisen kehityksensä aikana ihminen kohtaa useita ke- tuu ympäristöstään ja samaistuu muihin ihmisiin ottaen mallia hityskriisejä, joiden aikana hän joutuu ratkaisemaan kehitys- normeista eli käyttäytymissäännöistä. Kouluikä (7–11-vuotta) tehtäviä, joista selviytymisen edellytyksenä on uusien taito- muovaa perusasenteen työtä kohtaan. Kognitiivisen kehityksen jen kehittyminen. [3] Lapsen kehitys tapahtuu vaiheittain eri kannalta tärkeää on palautteen saaminen ympäristöstä. On- herkkyyskausien mukaan, jolloin lapsen valmiudet oppia uusia nistumisten kautta lapsi pystyy hyödyntämään myös kielteistä taitoja voivat olla parhaimmillaan. Lapsen kehittyminen tapah- kritiikkiä. [5] Kouluiässä siirrytään puhutusta kielestä kirjoitet- 64 4.1.1 Oppiminen tuun kieleen, ja lapsi oppii sekä ymmärtämään että tuottamaan Oppiminen on prosessi, jossa on kyse tiedon välittymisestä ja tekstiä [6]. sen omaksumisesta sekä motivaatiosta. Lapsen motivaatioon voidaan vaikuttaa kognitiivisesti ja emotionaalisesti esimerkiksi Sosiaalinen kehitys on kehityksen keskeinen osa-alue. Lapsella käyttämällä laitteissa ilmeitä ja ääniä. [9] Mitä mielenkiintoi- paras sosiaalistaja on leikki. Leikissä lapsi oppii toimimaan mui- sempaa tieto on lapsen sen hetkisen elämän kannalta, sitä den kanssa, noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja ottamaan muut paremmin se sisäistetään, ja siten motivaatio toimii opettavana huomioon. Ryhmässä toimiminen ja siinä hyväksytyksi tulemi- voimana [10]. nen kehittää lapsen itseluottamusta. [7] Oppiminen vaatii keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja muisKognitio (tietoinen toiminta) kehittyy sosiaalisessa vuorovaiku- tin kehittymistä. Ennen kouluikää lapsi kiinnittää huomiota vain tuksessa ympäristön kanssa. Lapsi muuttaa omalla käyttäyty- häneen vetoaviin välittömiin tunteisiin, joita ovat esimerkiksi misellään ympäristöään ja ottaa siitä vaikutteita kognitiivisten uutuus, värikkyys, tai toiminnan kannalta kiinnostavaan asiaan. valmiuksiensa mukaisesti. Yksilön hermostollista kehitystä Lasten muisti kehittyy hyväksikäyttämällä asioita, jotka edis- ohjaa geneettinen koodi, josta seuraa yksilön valmius seurata tävät asioiden järjestelmällistä mieleen painamista. Esikou- ilmeitä ja äänteitä. Tämä on riippumatonta siitä, mitä kieltä luiässä lapsen päättely ei ole johdonmukaista, vaan käsitteet lapsen ympärillä puhutaan. Lapsi alkaa erottaa varsin pian syn- ja ajattelu ovat havainnoista riippuvaisia; asiat ovat juuri sitä tymänsä jälkeen äidinkielensä äänteitä (foneemeja) ja kuuden miltä näyttävät. [11] Kuusivuotiaana lapsi oppii ymmärtämään kuukauden ikäisenä vieraan kielen äänteitä. [8] asioiden ja toimintojen samanlaisuutta ja jatkuvuutta [12]. 65 Siirtyminen kouluun tuo mukanaan monia vaatimuksia ja vel- Vertaisryhmän avulla lapsi irrottautuu vanhemmistaan. Nuori vollisuuksia. 7-vuotias lapsi oppii asioita systemaattisesti eikä peilaa itseään vertaistukiryhmään ja rakentaa minäkuvaansa vain mielenkiinnon tai sattumanvaraisesti kuten esikouluiässä. sen pohjalta. Nuoren arvioon itsestään vaikuttavat ryhmässä [13] 8–10-vuotias lapsi käy läpi ensimmäistä itsenäistymiskaut- vallitsevat arvot, normit ja se, miten hänen lisääntyneeseen taan ennen murrosikää. Tässä iässä lapselle iskee tavaroiden yhteisöllisyyden tarpeeseen vastataan. [16] Murrosikäinen keräilyvimma ja kova omistamisen halu. Ajattelun kehittyessä elää ristiriitaisessa tilanteessa, jossa paine itsenäistymiseen lapsi vaihtaa ja kauppaa tavaroitaan ystäviensä kanssa. Tällöin on suuri. Hän vertaa itseään ikätovereihinsa ja haluaa tietää, mukaan tulevat vertailu, luokittelu sekä kokonaisuuksien ja yk- millainen hän on muiden silmissä. Tässä iässä nuoret koke- sityiskohtien hahmottaminen. Tässä iässä lapset kiinnostuvat vat aikuisten asettamat mallit vaikeiksi ja kyseenalaistavat ne. sarjakuvista ja jatkokertomuksista ja heillä on kova tarve tietää Vertaisryhmässä nuori kokeileekin seuraamuksia oman vastu- sekä ymmärtää asioita. Kouluiässä kavereiden merkitys kasvaa un ottamisesta. [17] ja lapselle on tärkeää selvitä muiden lasten joukossa. [14] Nuoren sosiaaliset taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa mui4.1.2 Ryhmäytyminen den ihmisten ja ympäristön kanssa. Sosiaalisissa yhteisöissä, kuten nuorten vertaistukiryhmissä, on säännöt, joiden rikko- Varhaismurrosiässä 9–12-vuotiaan lapsen muutokset kertovat minen aiheuttaa syrjäytymistä, arkuutta, yksinäisyyttä ja edistymisestä eri kehityksen osa-alueilla. Lapsi tarvitsee ikä- erilaisuuden tunnetta. [18] Kasvuyhteisön terveyttä edistävät tovereitaan ja ryhmää, joka luo omat normit. Looginen ajattelu tai vaarantavat tavat siirtyvät sosiaalistumisprosessissa lapsen lisääntyy, ja lapsi hakee asioista syy- ja seuraussuhteita. [15] ja nuoren käyttäytymiseen. Vanhempien, sisarusten ja toveri- 66 piirin malli yksilön terveyskäyttäytymiseen on murrosiässä erit- töliittymässä käytettävät ikonit ja ilmeet tulee olla tuttuja las- täin merkittävä. Itsetunto kehittyy hoivaamistapahtumassa, ten omasta ympäristöstä ja kielestä. jolloin lapsi saa kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta. Jos itsetunto kehittyy vahvaksi, nuori kestää paremmin ympäristön Lapsille suunnatun käyttöliittymän tulee tarjota mahdollisuuk- sosiaalisen paineen. [19] sia ryhmässä toimimiseen ja vapauttaa leikkimään, eikä sitoa paikalla istumiseen. Käyttöliittymän tulee olla mukaansatem- 4.2 Käytettävyyden suunnittelu lapsille paava, innostava ja motivoiva, koska lapset ovat lyhytjänteisiä, eikä heille suunnattu teknologia saa vaatia jatkuvaa tarkkaa- Suunniteltaessa käyttöliittymiä lapsille on ymmärrettävä lasten vaisuutta. Käyttöliittymän on mahdollistettava tehtävän kes- tarpeet, mielenkiinnon kohteet sekä sosiaaliset ja fyysiset omi- ken jättäminen ja sallittava sen jatkaminen hetken kuluttua. naisuudet, kuten ikä ja kehitystaso. Esimerkiksi tietokoneen Lapsille suunnitellun käyttöliittymän tulisi olla helposti opittava, hiiren käyttö voi olla lapselle vaikeaa hienomotoriikan puutteen yksinkertainen, hyvän näköinen ja lapsen kaikkia aisteja työl- vuoksi, jolloin kaksoiskilkkaus ja raahaustoiminnot saattavat listävä. [21] tuottaa lapselle ongelmia. [20] Lapsille suunnatut tietokoneohjelmat tulisikin suunnitella niin, ettei hiirellä tarvitsisi tehdä Käsitteiden ymmärtäminen on oppimisen edellytys, ja käyttö- pitkiä raahausmatkoja ja kaksoisklikkauksia. Kohderyhmän iän liittymän vuorovaikutustavan tulisi palvella sitä. Tähän sopii es- huomioiminen luo rajoituksia sille, voidaanko käyttöliittymässä imerkiksi tietokoneen näppäimistö, joka on käsitteelliseltä mal- käyttää lukutaitoa vaativia toimintoja. Lapsen maailmankuva liltaan yksinkertainen: lapsi ymmärtää yhteyden painamansa ja tunneskaala on erilainen kuin aikuisen, minkä vuoksi käyt- näppäimen ja ruutuun ilmestyvän kirjaimen välillä. Näppäinten 67 ja tekstien sijaan käyttöliittymä voidaan suunnitella niin, että ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Kilpailupelit kehittävät se toimii myös kuvallisella ilmaisulla. [22] lapsen henkisiä ja fyysisiä kykyjä, kuten esimerkiksi ajatusja päättelykykyä. Sääntöpeleissä puolestaan kehittyvät lapsen Puhetta käyttävissä käyttöliittymissä lapsi oppii käyttöliit- nopeus tehdä taktisia ja strategisia päätöksiä. [24] Pelinomainen tymän helposti. Opetettujen puheentunnistimien käytön ongel- kilpailu tekeekin ohjelmasta lapselle haasteellisemman, jolloin maksi saattaa muodostua lapsen ääntämyksen tunnistamisen mielenkiinto peliä kohtaan pysyy yllä pitempään. Pelaamalla vaikeus. 7–11-vuotiaat lapset osaavat luokitella ja ryhmitellä lapsi oppii myös järjestelmällisyyttä, kriittistä ajattelua, asioi- samankaltaisia asioita, mutta eivät vielä osaa muodostaa hy- den ratkaisemista, valintojen tekemistä ja syy-seuraus-suhtei- poteeseja tai käsitellä abstraktioita. Tämän ikäisiin lapsiin ei ve- ta. [25] Peleissä lapsia kiehtovat tutut sarjakuvamaiset hahmot toa tiedon abstrakti haku, vaan selailulla ja klikkaamalla etsintä. ja informatiiviset peliympäristöt. Pelin toiston mahdollisuus on Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä iällä ei niinkään ole merkitystä oppimisen ja mielenkiinnon säilymisen kannalta myös tärkeä tietokoneen käytössä, vaan sillä, millaisessa ympäristössä lapsi ominaisuus. [26] on kasvanut ja kuinka paljon hän on ollut tekemisissä teknisten laitteiden kanssa. [23] 4.2.2 Lapset mukaan suunnitteluun 4.2.1 Pelien kehittävä vaikutus Allison Druin toteaa, että liian harvoin kysytään lasten mielipidettä käyttöliittymän suunnittelussa [27]. Hän on tutkimuk- Lasten käyttöliittymän tulee sallia lapsen mielikuvituksen kehit- sillaan todennut, että 7–10-vuotiaat lapset ovat parhaassa tyminen. Peleillä ja leikeillä on iso merkitys lapsen motoristen iässä luomaan uutta, sillä he pystyvät ilmaisemaan tunteitaan 68 4.3 Lasten käyttöliittymiä ja peilaamaan ajatuksiaan. He eivät myöskään häpeile kertoa Seuraavaksi tutustutaan neljään lasten käyttöliittymään: op- tuntemuksiaan. [28] pimiskaveri Barneyniin, Nintendo DS Liteen, Tamagotchiin ja Glucoboyhin. Tarkasteltavissa käyttöliittymissä on Dr. Duck Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsille suunnattujen luo- -verensokerimittarin kanssa yhteneviä toimintoja, kuten mu- mistehtävien on oltava hyvin ohjeistettuja ja selkeästi raken- kana kannettavuus, peliyhteisöllisyys ja vuorovaikutteisuus. nettuja. Heille pitää myös antaa mahdollisuus ilmaista tunteitaan muutekin kuin kirjoittamalla, esimerkiksi piirtämällä. 4.3.1 Microsoftin ActiMater Barney Vanhempien ja lasten yhteistyö workshopeissa on osoittautunut hedelmälliseksi keinoksi saada lapsi ilmaisemaan ajatuk- Microsoftin ’ActiMater Barney’ -oppimiskaveri on dinosaurusta siaan. [29] muistuttava pehmolelu, joka on tarkoitettu 2–5-vuotialle lapsille (Kuva 11). Barneyn sisällä on tietokone, joka on radiolinkin Lapsille tehdyssä luotaintutkimuksessa havaittiin, että luo- avulla yhteydessä videoon tai tietokoneeseen. Barneyn käyt- taimet toimivat parhaiten lapsilla, jotka olivat hyviä kuuntele- töliittymän muodostavat tassuilla olevat kosketussensorit ja maan, joilla oli kyky olla aktiivisesti mukana ja joilla oli aikai- vasemmassa silmässä oleva valosensori. Barneyn sisällä on sempaa kokemusta tietokoneiden ja tekniikan käytöstä. Lapset moottori, jonka avulla se voi liikuttaa raajojaan ja päätään sekä kokivat luovuutta ja rakenteellista ajattelua vaativat tehtävät kaiutin, josta voi kuulla puhuttua ääntä. Barneyn ollessa yht- mielenkiintoisimmiksi. [30] eydessä tietokoneeseen tai videoihin se voi vastaanottaa uusia sanoja. Tietokoneeseen yhdistettynä se lähettää tietoa sensoreistaan. Tällöin ohjelma voi reagoida käyttäjän toimintaan 69 4.3.2 Nintendo DS Lite ja Barney siihen, kuinka käyttäjä käyttää esimerkiksi hiirtä ‘Nintendo DS Lite’ on pieni, kevyt ja tyylikäs käsikonsolipe- ohjelmassa. Barneyn tarkoitus on ottaa huomioon sekä lasten li (Kuva 12). Se on kooltaan 133 x 74 x 22 mm. Käyttöliit- sosiaaliset odotukset leikkikaverista ja avustaa oppimisessa tymänä siinä on kosketusnäyttö (LCD-näyttö 256 x 192 pik- vuorovaikutuksen avulla.[31] selin resoluutio), sisäänrakennettu mikrofoni, äänentunnistus (tunnistaa äänikomentoja) ja A/B/X/Y-painikkeet, ristiohjain, L- ja R-olkanäppäimet, Start- ja Select-painikkeet sekä Styluskynä. Nintendo toimii sisäänrakennetun, ladattavan litiumakun avulla, ja sisäänrakennetun kaiuttimen lisäksi voi myös käyttää korvakuulokkeita. Sisäänrakennetun PictoChat-ohjelman ansiosta voi 16 pelaajaa chattailla yhtä aikaa lähiverkossa. Laitteessa on myös sisäänrakennettu kello, päivämäärä, aika ja herätyskello. [32] Kuva 11. ActiMate Barney 70 Kuva 12. Nintendo DS Lite 4.3.3 Tamagotchi 4.3.4 Glugoboy Tamagotchi (Tama) on pieni taskuun mahtuva virtuaalinen Glugoboy® (Kuva 14) on lapsille kehitetty verensokerimittari, lemmikki (Kuva 13). Käyttöliittymä muodostuu kolmesta näp- joka on yhdistettävissä Nintendo Gameboyhin. Glugoboyhin on päimestä, mustavalkoisesta pikselinäytöstä ja kaiuttimesta. liitettävissä kaksi täyspitkää Nintendopeliä. Käyttöliittymänä Tama kasvaa muutamassa päivässä poikasesta aikuiseksi. siinä on ohjausnäppäimet, näyttö ja kaiutin. Glugoboy toimii Käyttäjän tehtävänä on hoivata häntä, esimerkiksi ruokkimal- itsenäisenä mittarina, mutta yhdistettynä Nintendoon siihen la, vessassa käyttämällä, leikkimällä ja nukkumaan laittama- voidaan ladata erilaisia toimintapelejä. Laitteen avulla voidaan lla. Tama kuolee, mikäli käyttäjä ei vastaa hänen tarpeisiinsa. vaikuttaa diabeteksen hallintaa antaen täsmällisiä tietoja tau- Taman voi synnyttää uudelleen, jolloin virtuaalilemmikin kehi- dista. Se tarjoaa myös toiminnallisia virikkeitä diabeteslapsille tys lähtee alusta. Tamagotcheja on saatavina useissa väreissä ja toimii yksilöitynä diabeteksen hallintaohjelmana. ja kuoseissa. [33] Heille on luotu oma kaupunkinsa, jonne esimerkiksi voi kirjautua V4, V4.5 ja V5 Tamagotcheilla [34]. Hyvästä verensokerimittaustuloksesta pelaaja saa pisteen, jota hän voi käyttää pelipisteenään. [35] Pelipisteitä voi säästää omaan peliin, tai niitä voidaan käyttää GRIP online -yhteisössä. Käyttäjät lähettävät pistemääriään yhteisöön, jotta he näkevät kenellä on kaupungin, maan tai maailman parhaat pisteet. Idean isä on Paul Wessel, jonka 9-vuotias poika sairastaa diabetesta. Paul huomasi, että hänen poikansa hävitti säännöllisesti Kuva 13. Tamagotchi verensokerimittarinsa, mutta ei Gameboytaan. 71 “That moment something came to me - if I could combine blood glucose testing and video gaming technologies, perhaps Luke would be more motivated to test.” [36] Kuva 15. Glugoboy 72 Lähdeviittaukset [1] Hietala, P., Ovaska, S. 2002. s. 3 [20] Sneiderman, B., Plaisant, C. 2005.s.36. [2] Druin, A.2002.s 1-25. [21] Hietala, P., Ovaska, S.2002. s.10. [3] Jarasto, P. Sinervo, N. 1998. s.21- 23. [22] Hietala, P., Ovaska, S.2002. s.10- 11. [4] Wahlström, R., Wahlström, J., Sinisalo, P., 1980. s.60- 80. [23] Hietala, P., Ovaska, S. 2002. s.3. [5] http://hauki.haukipudas.fi/psyko/trio/piagetkeh.htm. [24] Räty, V- P. 1999.s. 24. [6] Lyytinen, P., Korkiakangas, M., Lyytinen, H. 2001. s.203. [25] Räty, V- P. 1999.s. 10. [7] Lyytinen, P., Korkiakangas, M., Lyytinen, H. 2001. s.36. [26] Sneiderman, B., Plaisant, C. 2005. s.36- 37. [8] Lyytinen, P., Korkiakangas, M., Lyytinen, H. 2001. s.43. [27] Druin, A., Bederson, B., Bottman, A., Miura, 1999. s. [9] Redvers – Mutton, G. Crockett, P. 2002.s.149. [28] Laughnan, J. 2004. s.128. [10] Jarasto, P. Sinervo, N. 1998. s.141. [29] Guha, M.L., Druin, A. Chipman,G., Fail, J.A., Simms, S.2005. s. 42 [11] Wahlström, R., Wahlström, J., Sinisalo, P.1980. s.57- 87. [30] Wyeth, P., Diercke, C. 2006.20-24. [12] Wahlström, R., Wahlström, J., Sinisalo, P., Hautamäki, A. 1980. s.77. [31] http://pbskids.org/barney/ [13] Jarasto, P. Sinervo, N. 1998. s.28- 43. [32] http://www.nintendo-fi.com/?file=123 [14] Jarasto, P. Sinervo, N. 1998. s.47- 53. [33] http://www.tamagotchi.com/ [15] Wahlström, R., Wahlström, J., Sinisalo, P.1980. s.35- 36. [34] http://www.tamatown.com/ [16] Wahlström, R., Wahlström, J., Sinisalo, P.1980. s.99- 104. [35] http://www.diabetesincontrol.com/issue173/np.shtml [17] Malin, A., Männikkö, K.1998. s.38- 49. [36] http://hippocratech.org/2007/12/01/glucoboy/ [18] Räty, V-P. 1999.s.12. [19] Keltikangas-Järvinen, L.2005.s. 60. Hoitokonsepti 5.1 Historia 5.2 Dr. Duck konsepti 5.2.1 Ryhmäpeli 5.3 Vuorovaikutus 5.3.1 Suunnittelun lähtökohdat 5.3.2 Mittarin käyttöliittymä 5.3.3 Ensimmäinen prototyyppi ������� ������ 5 ����� � � 76 ����� ���� � � 5. Dr. Duck diabeteksen hoitojärjestelmä Dr. Duck diabeteksen hoitojärjestelmä on lapsille suunniteltu kuuluu vertaistukiryhmän kanssa pelaaminen sekä palkinnon vuorovaikutteinen hoitokonsepti, joka muodostuu kahdesta saaminen hyvästä omahoito-ohjelman noudattamisesta. mittarista: verensokerimittari Dr. Duckista ja liikuntamittari Mr. Frogista. Verensokerimittari on ranteessa (rannekellon Tiedonsiirto lapsen ja hoitotiimin välillä tapahtuu tietokoneen lailla) kuljetettava laite, joka ilmoittaa mitatun verensokeriar- kautta. Mittarista siirretään mittaustulokset usb-väylän kautta von ikoneilla, ilmeillä ja puhutulla äänellä. Mittari antaa lapselle tietokoneelle, josta ne lähetetään sähköpostitse hoitotiimille. muistutuksia lapsen hoito-ohjelman mukaisesti esimerkiksi Tiedonsiirtomahdollisuuksia varten on mietitty reaaliaikaista siten, että se ilmoittaa milloin lapsen on aika mitata verensok- tiedonvälittymistä webiin. Hoitotiimi ja lapsen vanhemmat eri tai tankata hiilihydraattivarastojaan. voisivat webistä tarkkailla reaaliaikaisesti päivittyviä tuloksia suojatun käyttäjätunnuksen avulla. Tämä tiedonsiirtomah- Mr. Frog on lantiolle kiinnitettävä mittari, joka mittaa lapsen dollisuus tarvitsee avukseen bluetoothtoiminnolla varustetun liikkumista kolmiakselisenkiihtyvyysanturin avulla. Mr. Frogin matkapuhelimen. Bluetooth mahdollisuuden lisäämistä Dr. avulla voidaan tulkita lapsen verensokeriarvojen muodostumis- Duck mittariin mietitään tuotekehityksen edetessä ja kaupal- ta ja tarkastella lapsen päivittäistä energiankulutusta. Mr. Frog lisen kumppanin vahvistuttua. lähettää tiedon langattomasti Dr. Duckille, joka muistuttaa lasta verensokerin mittaamisella, jos se on tarpeellista. Konseptiin kuuluu olennaisena osana se, että lapsi ymmärtää omahoito-ohjelman noudattamisen merkityksen. Lisäksi konseptiin � 77 78 5.1 Hoitojärjestelmän historia Ollessani opiskelijavaihdossa vuonna 2004 Englannissa, Kent jälkeen kortti laitettiin matkapuhelimeen ja tiedot lähetettiin University Of Art and Design koulussa, oli tuotesuunnitteluku- tekstiviestillä lääkärille analysoitavaksi. Sittemmin konsepti rssilla tehtävänantonamme suunnitella terveysmittari. Kah- on jalostunut niin, että tiedonsiirto omalääkärille tapahtuu ti- den viikon tutkimusvaiheen jälkeen tulin siihen tulokseen, että markkinoilta puuttuvat lasten terveysmittarit. Englannissa las- etokoneen ja sähköpostin avulla. Kuvassa 16 on esitetty tiedonsiirtoprosessi keksinnön varhaisessa vaiheessa. ten ja nuorten ylipaino on suuri ongelma ja diabetes yksi kasvavista kansaterveysongelmista. Haasteita luovat suuri lääkäripula, pitkittyneet ajansaannit lääkärin vastaanotolle sekä epäterveelliset ruokailutottumukset yhdistettynä passiiviseen elämäntyyliin. Dr. Duck syntyi vastaamaan Englannissa vallitsevaan ongelmaan; helpottamaan asiakkaan ja lääkärin yhteydenpitoa ja motivoimaan lapsia terveellisimpien elämäntapojen pariin. Suunnitteluvaiheen jälkeen Dr. Duckista tuli lasten syke- ja verensokerimittari, jossa yhdistyivät ryhmäpeli vertaistukiryhmien kanssa ja yhteydenpito omalääkäriin. Dr. Duck oli ranteessa mukana kulkeva mittari, jossa muistikorttina toimi puhelimen SIM -kortti. Mitatut tulokset tallennettiin SIM–kortille, minkä Kuva 16. Tiedonsiirto sim-korttia käyttäen 79 Kuva 17. Dr. Duck -konseptin tiedonsiirto 80 5.2 Hoitojärjestelmän konsepti Dr. Duck –konsepti on interaktiivinen diabeteksen hoitokon- Duckiin talletetut tiedot tietokoneelle tiedonsiirtoväylän kautta. septi, joka kommunikoi käyttäjälleen käyttäjän kielellä. Inter- Halutessaan lapsi voi tarkastella päivän aikana tapahtuneita aktiivinen hoitokonsepti koostuu kahdesta terveysmittarista toimenpiteitä hänelle ymmärrettävästä graaffisesta esityksestä. verensokerimittari Dr. Duckista ja liikuntamittari Mr. Frogista. Kerran viikossa lapsi lähettää mittaustulokset hoitotiimilleen, Mittarit kommunikoivat keskenään langattomasti ja liikunta- joka lähettää palautteen ja tarvittaessa kutsuu lapsen sairaa- mittarin lähettämä tieto päivittää verensokerimittarin omahoito laan omahoito–ohjelman päivitystä varten (Kuva 17). -ohjelmaa. Mittarit toimivat myös erillisinä mittareina. Kutsu omahoito–ohjelman päivitykseen tulee mikäli Dr. Duckin Lasta hoitava diabeteslääkäri tai hoitotiimin jäsen ohjelmoi mittaamat verensokeriarvot poikkeavat liian usein toivotuilta käyttäjän omahoito–ohjelma Dr. Duck mittariin ja opastaa las- arvoilta. Ei toivotut verensokeriarvot saattavat johtua esi- ta mittarin käytössä. Omahoito–ohjelma koostuu verensokeri- merkiksi liiasta liikunnan määrästä, flunssasta tai huonosta mittauksista, ravinnosta, liikunnasta, levosta ja lääkityksestä. ruokavaliosta. Ranteessa mukana kulkeva mittari antaa puhutulla äänellä ja ikoneilla muistutuksen omahoito-ohjelman mukaisesti. Mitattu Motivoimalla lapsia ja nuoria varhaiseen omahoitoon vähen- verensokeriarvo ilmoitetaan äänellä ja ilmeellä. netään yhteiskunnan kustannuksia diabeteksen liitännäissairauksien hoidossa. Tämän vuoksi Dr. Duck palkitsee kuu- Dr. Duck mittari opastaa lasta päivän aikana tekemään ver- kausittain parhaiten omahoito–ohjelmaa noudattaneen Dr. ensokerinmittauksia, nauttimaan välipaloja ja noudattamaan Duckilaisen pienellä kannustuspalkinnolla kuten esimerkiksi Dr. vaadittavia toimenpiteitä. Päivän päätteeksi lapsi siirtää Dr. Duck T- paidalla. 81 ������ ����� � ���� � � � Kuva 18. Ryhmäpeli ja palkitseminen 82 Terveysmittareiden pääkohderyhmänä ovat diabetesta sairastavat tai riskiryhmässä olevat lapset ja nuoret. Mittarei- kannustaa lasta jatkamaan hyvien hoitotulosten saavuttamista (Kuva 18). den toimintakonsepti on sovellettavissa kaikenikäisille mittareiden ulkokuorta modifoitaen kohderyhmän tarpeisiin. Liikunta- Lapsen käyttäessä Dr. Duck mittaria mittaukset rekisteröity- mittari Mr. Frog soveltuu sellaisenaan kaikenikäisille liikunnan vät automaattisesti rannekkeeseen. Lapsi siirtää rannekkeen mittaamiseen ja painonhallintaan. Liikuntamittarilla mitataan tiedot kerran viikossa tietokoneelleen ja lähettää ne hoitotii- käyttäjänsä liikunnan määrää, kestoa, pituutta ja laatua. Tieto milleen tarkasteltaviksi. Hoitotiimi antaa lapselle palautteen voidaan siirtää liikuntamittarista tietokoneelle, jossa sen tuot- omahoito-ohjelman noudattamisesta ja suhteuttaa sen muihin tama tieto visualisoidaan käyttäjälle ymmärrettävään muotoon. Dr. Duck ryhmäpeliin kirjautuneiden lasten kanssa. Hoitotiimi Käyttäjällä on myös mahdollisuus kerätä ns. liikuntapisteitä, palkitsee lapsen, joka on parhaiten pystynyt noudattamaan Dr. joilla hän voi luoda yhteisöön omaa liikuntaansa kuvastavia Duckin antamia ohjeita ja pitämään verensokeriarvot toivotulla hahmoja. tasolla. Palkinnot ovat Dr. Duck aiheisia, helposti postin kautta lähetettäviä kuten esimerkiksi T-paita, hiirimatto, pokaali, pins- 5.2.1 Ryhmäpeli si ja koru. Dr. Duck ryhmäpelin tarkoitus on kannustaa ja motivoida lasta Viereisellä sivulla kuvassa 18 on kuvaus ryhmäpelitilanteesta, oppimaan diabeteksen hoito mahdollisimman varhain. Ryh- jossa Mike voittaa ryhmäkilpailun ja saa palkinnon. Peliominais- mäpelin ideana on palkita parhaiten omahoito-ohjelmaansa uudella halutaan lisätä lasten mielenkiintoa hoitoa kohtaan ja noudattanut lapsi, pienellä Dr. Duck palkinnolla ja sitä kautta lisätä ryhmäytymisen tuomia positiivisia vaikutuksia. Pelates- 83 ���� ������������������� ���� ������� �������� �������� �������������� �������������������������������������������������������� ������������������������������������������������ ����������������������������������������������������������� ������������������������� ��������������������� ������������������������������������������������������� ��������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������ ���������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������� Kuva 19. Mittarin näyttämiä ikoneita 84 saan lapsi oppii paremmin ymmärtämään syy- ja seurasuhteita lähettämän tiedon ja kehottaa lasta mittaamaan verensok- siitä, mistä verensokeriarvot ovat mahdollisesti muodostuneet erinsa, mikäli liikunta on jatkunut korkealla intensiteetillä yli ja miten niihin voidaan omahoidolla vaikuttaa. tavoiterajan. 5.3 Vuorovaikutteisuus Dr. Duck mittarissa Lapsi voi halutessaan myös osallistua web-pohjaiseen liikuntaryhmäpeliin, jossa hänen päivittäisestä liikunnasta saamat Diabetesmittari Dr. Duck motivoi mittamaan verensokeria, liik- pisteet toimivat hänen pelipanoksinaan. Lapsi voi myös luoda kumaan, syömään, lepäämään ja lääkitsemään diabetesta oike- web-yhteisöön oman hahmonsa, joka liikkuu samalla tavalla assa suhteessa. Mittari informoi käyttäjäänsä äänin ja ikonein kuin hän on itse päivän aikana liikkunut. omahoito-ohjelman mukaisesti ja toimii näin henkilö-kohtaisena avustajana (Kuva 19). Vuorovaikutteisuus ominaisuuden Verensokeri- ja liikuntamittarin vuorovaikutteisen ominaisuu- avulla halutaan antaa lapselle ja hänen vanhemmilleen mah- den avulla halutaan ennen kaikkea tehdä lapselle vakavan dollisuus joustavampaan elämään. Leikkiessään päivähoidossa sairauden hoidosta mielekkäämpää ja auttaa lasta löytämään tai koulussa lapsi saattaa unohtaa verensokerimittaukset. Dr. vertaisiaan vertaistukiryhmien avulla. Duckin avulla hän saa muistutuksen mittauksesta ja ohjeistuksen tarvittavista toimenpiteistä puhutulla äänellä. Dr. Duck 5.3.1 Suunnittelun lähtökohdat myös suhteuttaa lapsen liikunnan määrän, mikäli hän käyttää liikuntamittari Mr. Frogia. Liikunnan aikana verensokeri saattaa Suunnittelun lähtökohtana on ollut diabeteksen kasvava ongel- laskea vaarallisen matalalle. Dr. Duck suhteuttaa Mr. Frogin ma ja tuotemodifikaatioiden puuttuminen lapsille ja nuorille. 85 ������� ������ �������� ����������� ������������������������ ��� ������ ����������� ��������� Kuva 20. Tuotemodifikaatiot 86 Suunnittelun kohderyhmäksi on valittu lapsen ja nuoret, joilla Konseptisuunnittelussa on huomioitu tiedonsiirto potilaalta verensokeriarvot heittelevät voimakkaasti eri ikäkausina ja lääkärille, vertaistukiryhmän motivaatiota kohottava vaikutus, joiden hoito vaatii jatkuvaa verensokeriarvojen seuraamis- motivoimisen lisääminen palkitsemalla ja kokonaisvaltainen ta. Suunnittelussa on haluttu paneutua mittarin ulkonäköön, hoito kahden mittarin yhteisvaikutuksen avulla. Mittarivalmis- kokonaiskonseptin luomiseen, käyttäjien toiveisiin ja sosiaali- tajat näkevät lapset markinaali ryhmänä ja sen vuoksi kaupal- seen näkökulmaan. listamismielessä suunnittelussa on huomioitu mittarin modifoitavuus eri ikäryhmille. Mittareiden tekniikat ovat yhtenevät, Huomioiden kohderyhmä on käyttöliittymästä pyritty tekemään mutta ulkokuori ja toiminnot ovat kohderyhmäkohtaisesti ke- helppo ja yksinkertainen. Muotoilultaan mittariin on haettu hitettävissä (Kuva 20). leikkimielisyyttä, jolla on pyritty pois tavanomaisista terveyslaitteita muistuttavasta ulkonäöstä. Mittarin ulkonäöllä on ha- Ajatuksena, on että yhdellä mittarikonseptilla pystytään tar- luttu lisätä diabeetikkolapsen ja mittaustapahtuman sosiaalista joamaan mittari eri ikäryhmille ja iän karttuessa voidaan hyväksyntää. suoraan siirtyä seuraavaan Dr. Duck mittariin, jonka toiminnot ja muotoilu palvelee paremmin käyttäjän tarpeita. Mukana kuljetettavuus ja kannettavuuden muunneltavuus ovat olleet myös suunnittelun perusasioita. Materiaalivalinnoilla ja rakenteilla on pyritty tekemään mittarista kestävä ja turvallinen. 87 �������������������������� ��������� ��������� ����� ��������� ��������� ������ ��������� ��������� ������ ��������� ��� ������������ ������ ��� ������������ ������ ��� ������������ ������ ���������������� ��������� ������ ��������� ��� ������� ��� ������� �������������� ��������������������� ���������������� �������������������� Kuva 21. Dr. Duck mittarin käyttöliitymä 88 5.3.2 Mittarin käyttöliittymä Dr. Duck on ranteessa, kaulalla tai vyötäisillä mukana kannet- Jokaista toimintaa varten on luotu sitä kuvasta ikoni ja ääni- tava vuorovaikutteinen verensokerimittari. Käyttöliittymänä merkki, helpottamaan lasta muistamaan hoidon kannalta mittarissa on kaksi näppäintä, virtakatkaisin, LCD-näyttö, tärkeät asiat. kaiutin ja usb-väylä tietokoneelle ja kello. Dr. Duckin silmät muodostavat näppäimet, joista toimintoja voidaan ohjailla. Si- Viereisellä sivulla kuvassa 21 on esitelty mittarin ominaisuuk- erainaukot toimivat kaiuttimen äänentuloaukkoina ja suu näyt- sia. Kuvassa 22 on lohkokaavio hoitokonseptiin kuuluvista lait- töaukkona. Testiliuska asetetaan Dr. Duckin silmien välissä ol- teista. evaan nokkaan.. Mittarissa informaation välittämiseen käytetyt ilmeet ja ikonit on luotu vastaamaan 4–7-vuotiaan lapsen kognitiivista kehitystä. Mittari ilmoittaa verensokeriarvon lapselle ilmeillä ja niitä vastaavilla äänillä. Tällä halutaan tehostaa lapset oppimista ja tarkkaavaisuutta mittaustilanteissa. Mittausmuistutusääneet Dr. Duck antaa käyttäjälle puhutulla äänellä. Mittariin on ohjelmoitavissa lapsen omahoito–ohjelma, mikä ������������� ������� ������������������� ��� ������������� ������ �� ������� ���������� �� ������� ����������� ��� �� koostuu säännöllisistä verensokerimittauksista, insuliinin pistämisestä, ruokaluista, välipaloista, liikunnasta ja levosta. Kuva 22. Hoitokonseptin lohkokaavio 89 Kuva 22. Dr. Duckin ensimmäinen prototyyppi 90 5.3.3 Ensimmäinen prototyyppi Dr. Duck mittarin ensimmäinen prototyyppi tehtiin Taideteol- ulkonäöstään, silmien toimimisesta näppäiminä ilman selkeitä lisen korkeakoulun Interactive Prototyping kurssilla keväällä ohjeita ja kovista piippaus-äänistä. Hilpeyttä herättivät mutru- 2007. Mittarin elektroniikan suunnittelusta ja toteutuksesta on ja hymysuu ilmeet sekä niiden äänimerkit. Kysymyksiä herät- vastannut Media Electronics Finland Oy:n Jussi Mikkonen. Mit- tivät ruisku -ja veritippaikonit. Ikonit koodattiin C/C++ kielellä tarin mallinnus ja maalaus on teetetty alihankintana. ja niiden ensievaluointi toteutettiin paperiprototyypillä. Ensimmäinen prototyyppi tehtiin testausta ja kaupallistamis- Viereisellä sivulla kuvassa 23 on kuva paperiprototyypistä, toimenpiteitä varten. Prototyypillä haluttiin testata koodat- jonka avulla testattiin ikoneiden toimivuutta testinäytöllä. Sa- tujen ikoneiden ja merkkiäänien ymmärrettävyyttä sekä ha- massa kuvassa on kuvia ensimmäisestä prototyypistä ja sen vainnollistaa kaupalliselle partnerille mittarin toiminnallisuutta. näyttämistä ilmeistä sekä ikoneista. Kuvissa keltaiset naamat Prototyyppi ei sisällä verensokerimittaukseen vaadittavaa tek- (vasemmalla) ovat paperihahmotelmia siitä, millaisia ilmeitä ja niikkaa, eikä siinä ole interaktiivista toimintaa. prototyyppiin on ikoneita Dr. Duck tulee näyttämään. Oranssit naamat (oikealla) ohjelmoitu demo-ohjelma, jonka etenemistä havainnollistetaan esittelevät prototyypin näyttämiä ilmeitä ja ikoneita. rinnakkain ohjelman kanssa yhtenevän sarjakuvan avulla. Prototyyppiä testattiin neljällä, ei diabetesta sairastavalla 5-7vuotiaalla lapsella. Testipalautteen ansiosta mittarin ulkonäköä ja toimintoja on muutettu vastaamaan käyttäjien toiveita. KritiMittari sai kritiikkiä julmasta avaruusoliota muistuttavasta 91 Tutkimus 6.1 Tutkimusprojekti 6.1.1 Kohderyhmä 6.2 Valitut menetelmät 6.2.1 Luotaimien suunnittelu 6.2.2 Luotainsalkku 6.2.3 Loppuhaastattelu Kuva: Taina Värri 6. Tutkimuksellinen osuus 6.1. Tutkimusprojekti Luotaintutkimus suoritettiin pääkaupunkiseudulla ja Kainuussa Tutkimus aloitettiin tammikuussa perehtymällä taustatietoihin vuonna 2008 tammi-maaliskuun välisenä aikana. Varsinaiseen tapaamalla asiantuntijoita, mittarivalmistajia ja kohderyhmään tutkimukseen osallistui kolme diabeteslasta ja tilannesidon- kuuluvia aikuisia. Tutkimusjakso kesti neljä viikkoa ensimmäis- naiseen haastatteluun teoriatietojen keräyksen yhteydessä yksi estä luotaimien jaosta viimeiseen loppuhaastatteluun. tyypin 1 diabetesta sairastava aikuinen. Tämän jälkeen alkoi luotaimien suunnittelu ja toteuttaminen. Tutkimus koostui testihenkilöiden vanhempien alkuhaastatte- Esiksi luotiin Dr. Duck merkki ja sen jälkeen tehtävät, jotka lusta, joka tapahtui puhelimitse rekrytoinnin yhteydessä, luo- konseptoitiin Dr. Duck merkin alle. Viereisellä sivulla on kuva taimien jakamisesta, luotaimien käyttämisestä ja niiden takaisin Dr. Duck merkistä ja luotainsalkusta. keruusta. Lopuksi suoritettiin haastattelut lasten itse ottamien valokuvien ja suoritettujen tehtävien pohjalta. Luotaimien kokonaiskustannukseksi tuli 40 €/testihenkilö. Tähän hintaan sisältyvät luotainsalkku, tehtävämateriaali ja nii- Saatuja tietoja on tiivistetty ja yhdistelty kahdeksi persoonak- hin käyttettävät välineet sekä valokuvien teettäminen. Muita si, muutamaksi skenaarioksi ja prototyyppiin ohjelmoitavaksi kuluja olivat matkakulut testihenkilöiden luokse, luotainsalkun omahoito-ohjelmaksi, jotka toimivat alustana Dr. Duck mittarin lähetys Kainuuseen ja tehtävien palautus sekä testihenkilöiden käyttäjävaatimuksien määrittämiselle. palkitseminen testiin osallistumisen johdosta. Yhteensä luotaintutkimukseen käytettiin rahaa 270 €. 95 Luotaimia toteuttivat kolme 6-10-vuotiasta lasta sekä heidän en käytettävyydestä lapsille. Tutkimukseen osallistuneet lapset vanhempansa. Loppuhaastatteluun osallistuivat sekä lapsi että palkittiin neljällä Dr.Duck koteloon puetulla elokuvalipulla. vanhemmat. Luotaiinvaihe sisälsi kolme vaihetta; luotaimien jakamisen, keruun ja loppuhaastattelun. Ensimmäisen luotain- Luotaimien tulkitseminen tapahtui tiivistämällä ja yhdistämäl- salkku annettiin tammikuussa 2008 ja kerättiin takaisin viikon lä saatua tietoa. Tulosten analysointiin varattiin aikaa kuu- päästä antohetkestä. Loppuhaastattelu pidettiin seuraavalla kausi, jonka aikana on tehty Dr. Duck mittariin ohjelmoitava viikolla kuvien kehittämisen vuoksi. Toinen luotainsalkku luo- demo-ohjelma sekä määritetty käyttäjät, tehtävät, laitteet ja vutettiin helmikuun alussa ja kerättiin takasin seuraavalla vi- toimintaympäristöt. Lisäksi on mietty mittarin käyttöliittymää, ikolla. Loppuhaastattelu järjestettiin seuraavalle päivälle. Kol- näppäinten toimintoja ja mittarin näyttämiä värejä sekä il- mas luotainsalkku lähettiin Kainuuseen ja tehtävien ohjeistus meitä. tapahtui puhelimitse. Loppuhaastattelu toteutettiin puhelimitse kolme viikkoa luotaimien takaisinlähetyksen jälkeen. Tutkimusprosessin lopuksi luotiin käyttäjäskenaariot ku- vaamaan diabeteslapsen ja hänen taustajoukkojen arkea diaLoppuhaastattelun yhteydessä apuna käytettiin lasten ot- beteksen kanssa. Skenaarioilla pyritään vastaamaan tutkimuk- tamia valokuvia ja tehtyjä tehtäviä. Haastattelu avasi uusia selle astettuihin tutkimusongelmiin. Tutkimusprojekti päätettiin näkökulmia suunnittelulle ja siitä nousi esiin asioita, joita pelk- maaliskuun lopusssa dokumentoimalla saadut tulokset. Tulokset istä piirustustehtävien analysoinnista ei olisi ilmennyt. Lopussa tullaan esittämään lopputyöseminaarissa huhtikuussa 2008. käytetty haastattelu loi myös mukavan katsauksen testimetodi- 96 6.1.2 Testihenkilöt 6.1.1 Kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmä rajattiin tyyppi 1 diabetesta Testihenkilöitä olevat; sairastaviin 6-10-vuotiaisiin lapsiin ja heidän vanhempiinsa. Esikoulua käyvä 6-vuotias poika, joka sairastui diabetek- Vaatimuksena oli, että heillä oli diabeteksen hoitomuotona in- seen 4-vuotiaana. Hänellä on hoitomuotona moniipiston- suliinilääkitys, joko insuliinipumppu tai monipistoshoito. Tut- hoito. Pitkäkestoinen insuliini pistetään kaksi kertaa päi- kimuksen osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa allekir- vässä ja rakettiinsuliinia aterioinnin yhteydessä. Hänelle joittivat suostumuksensa tutkimukseen. tärkeää ovat ystävät, robootit, rakentelu, pelaaminen ja liikunnalliset harrastukset. Testiryhmä muodostui kolmesta testihenkilöstä; 6–vuotiaasta pojasta monipistoshoidolla, Ekaluokkainen 7-vuotias tyttö sairastui diabetekseen 4- 7-vuotiaasta tytöstä pumppuhoidolla ja vuotiaana. Hänellä on hoitomuotona insuliinipumppu, 10–vuotiaasta tytöstä monipis- jonka vuoksi verensokereita mitataan tiheästi. Hänelle toshoidolla. tärkeää ovat oma perhe, koulu, ystävät ja eläimet sekä diabeteksen hoitoon liittyvät asiat. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt rekrytoitiin ystävien, Neljättä luokkaa käyvä 10-vuotias tyttö, joka sairastui tuttavien ja muiden testihen- diabetekseen 9-vuotiaana. Hänellä on käytössä moni- kilöiden kautta. Kaksi heistä pistoshoito. Tärkeää hänen elämässä ovat perhe, sisko, asui pääkaupunkiseudulla ja ystävät, koulu, piirtäminen, harrastukset sekä diabtes- yksi Kainuussa. tarvikkeet. 97 Ku va :T ain a Vä rri ��������������� �������������� ���������������� ������������������� �������������� ��������������� ���������� ������������������ ����������� ������������ ���������� ���������� �������� ����������� �������� ������������������ ����������� ������������ �������� �������� �������������������� ��������� ����������� 6.2 Valitut menetelmät Valitut tutkimusmenetelmät olivat haastattelu ja itsedokumen- Suunnitteluvaiheen jälkeen luotiin Dr. Duck konseptille uusi, tointi. Haastattelujen avulla kartoitettiin testihenkilöiden mie- raikkaampi ja lasten värimaalimaa mukailevampi ilme kuin lenkiinnonkohteita, joiden perustella luotainpaketit päivitettiin aikaisempi konsepti oli. Logoa käytettiin luotaimissa Dr. Duck testihenkilökohtaisiksi. Luotaimien avulla tutkittiin lapsen arkea tuotemerkkinä ja tarrana. Luotaamiseen tarvittaville tavar- diabeteksen kanssa, mitä hoitotoimenpiteitä se vaatii, kuinka oille tehtiin Dr. Duck penaali ja kameralle kaulassa kannetta- usein ne tapahtuvat, missä ja miten ne tapahtuvat ja kenen van kuljetuspussi. Luotainpaketti itsessään oli kirkkaan vihreä tekeminä. Tehtävillä haluttiin myös selvittää mitä mittareita muovinen salkku, jonka sisäkanteen oli kiinnitetty tehtävien lapset käyttävät ja miten he kokevat Dr. Duck konseptin. teko-ohjeet, päiväkirjassa käytettävien tarrojen merkitykset ja tutkijan yhteystiedot. (Liite 1) 6.2.1 Luotaimien suunnittelu ja toteutus Diabeetikon arkeen tutustuttiin webissä erilaisilla diabeetikkoLuotaimien suunnittelu aloitettiin tarkastelemalla tutkimu- jen chattipalstoilla. HUSista saatu diabetespäiväkirjapohja toimi songelmia. Suunnittelussa pyrittiin pitämään mielessä, mitä suunnittelun tukena luotainpaketissa olleelle päiväkirjapohjalle. luotaimilla halutaan selvittää. Ennen suunnittelun aloittamista Päiväkirjapohjan suunnittellu kävi läpi kolme vaihetta, joiden tutustuttiin teoriatietoon, aikaisemmin käytettyihin luotaimiin ja jälkeen se muodostui auringonnousuksi, jossa auringonsäteet haastatteltiin sekä havainnoitiin yhtä pumppuhoitoa käyttävää muodostivat tuntijaon tasatunnein A3-kokoiselle paperille. (Li- tyyppi 1 sairastavaa aikuista. Luotaimien suunnittelussa, kehit- ite 2) tämisessä ja tulkitsemisessa saatiin apua Tuuli Mattelmäeltä. 99 Luotainpaketissa oli päiväkirjan täyttämisessä apuna käytet- Päiväkirja toteutettiin kahtena päivänä; yhtenä arkipäivänä täviä tietokoneella piirrettyjä ja tarra-arkkipaperille tulostettu- ja yhtenä vapaapäivänä. Päiväkirjaan laitettiin tarrojen avulla ja tarroja. Salkkuun laitettiin myös toimintaa kuvaavia tarroja, diabetekseen liittyviä asioita, kuten verensokerin mittaukset ja joita lasten oli määrä käyttää muihin salkussa olleisiin tehtäviin. tulokset, välipalat ja ruokailuajat sekä ruokien hiilihydraattiar- Muut luotainsalkussa olleet tehtävät kävivät läpi saman iteroin- vot. (Liite 6 ja 7) Päiväkirjojen avulla pyrittiin saamaan käsitys nin ja niitä testattiin kahdella lapsella. Luotainsalkun sisältöön diabeteslapsen päivärutiineista. Saatuja tuloksia tullaan käyt- ja kirjalliseen ohjeistukseen tehtiin pieniä muutoksia ensim- tämään valmisteilla olevan Dr. Duck proton omahoito-ohjelman mäisen luotaamisen jälkeen. ohjelmoimisessa. 6.2.2 Luotainsalkku �� �� Toinen valittu menetelmä oli piirustus testihenkilölle tärkeistä �� �� �� �� asioista. (Liite 3) Tehtävän teki sekä lapsi että hänen vanhemp- Käyttäjien tutkimista varten menetelmäksi valittiin itsedoku- ansa. Kuvassa oli yksi neliö paperin keskellä, johon lapsi pi- mentoinnissa käytettävät luotaimet. Luotaimien avulla selvitet- irsi oman kuvansa ja kuvan ympärillä oli kuusi ympyrää, joihin tiin käyttäjien arkea diabeteksen kanssa ja evaluoitiin Dr. Duck lapsi piirsi hänelle tärkeitä asioita. Vanhemmat tekivät sam- konseptin ymmärrettävyyttä. Valittuja luotainmenetelmiä oli oin, mutta he piirsivät asiat lapsen hoidon kannalta tärkeistä viisi ja ne koostuivat; päiväkirjasta, kivaa/ kurjaa- piirustuk� sesta, omastakuvasta ja testihenkilölle diabeteksen kannalta näkökulmista. Tehtävällä selvitettiin lapsen elinympäristöä ja diabetekseen liittyvää verkostoa sekä lapselle tärkeitä asioita. �� �� tärkeistä asioita, sarjakuvan tekstittämisestä ja valokuvien ottamisesta. � �� 101 � �� Kolmas tehtävä oli sarjakuvan tekstittäminen. (Liite 4) Sar- Viides tehtävä oli kameratehtävä, jossa kameran taakse oli an- jakuva perustuu Dr. Duck konseptiin, jolla Ville saa mittarin nettu 20 kuvauksen kohdetta ja seitsemän vapaata kohdetta. lääkäriltä ja elää päivän Dr. Duckin ja Mr. Frogin kanssa. Päivän Kuvauksen kohteet käsittivät lempiasioita, mittausvälineitä, päätteeksi Ville lähettää mitatut tiedot omalääkärille ja osallis- välipaloja ja kurjien asioiden dokumentointia. Tarkoituksena tuu ryhmäkilpailuun ja voittaa palkinnoksi Dr. Duck T- paidan. tehtävässä oli kartoittaa lapsen mieltymyksiä ja näkemyksiä Tehtävän avulla haluttiin selvittää kuinka lapset mieltävät kon- asioista, minkä hän mieltää elintärkeäksi ja minkä puolestaan septin: Helpottaako sarjakuvan näkeminen konseptin hahmot- turhaksi. Tavoitteena tehtävässä oli löytää uusia ratkaisuja tamista ja mitä lapsi ajattelee Dr. Duckin tekevän ja sanovan? mittarin ulkonäköön ja toiminnallisuuteen. Tulosten haluttiin antavan suuntaa sille, mitä Dr.Duck proton antamat ohjeistukset voisivat olla ja miten ne voitaisiin ilmaista Luotainsalkut ja tehtävät konseptoitiin Dr. Duck –konseptin käyttäjän kielellä. mukaisiksi ja personoitiin käyttäjäkohtaisesti. Dokumentointiin käytettäviä tarroja valittiin käyttäjän mieltymysten mukaisesti. Neljäs tehtävä oli piirustustehtävä, jossa lapsi piirtää kivoja Yhden testihenkilön mielenkiinnon kohteita olivat tanssiminen ja kurjia asioita, joita hänelle yhden päivänä aikana tapahtuu. ja ratsastaminen ja sen vuoksi hänen salkussaan oli hevos- ja (Liite 5) Tarkoituksena oli kartoittaa, mitä asioita lapsi pitää tanssiaiheisia tarroja. Luotainsalkkujen personoinnilla haluttiin kivoina ja mitä kurjina sekä mihin hän sijoittaisi diabetekseen kohottaa testihenkilöiden itsedokumentoinnin motivaatiota. liittyvät asiat. 102 6.2.3 Loppuhaastattelu Loppuhaastattelut käytiin jokaisen testihenkilön kanssa. Tyttöjen kanssa haastattelu suoritettiin kasvotusten ja pojan kanssa puhelimitse. Haastattelurunko muodostui testihenkilöiden ottamista valokuvista ja suoritetuista tehtävistä. Loppuhaastattelulla haluttiin tarkentaa suoritettuja tehtäviä, kartoittaa � niiden mielenkiintoisuutta ja toimivuutta sekä kuulla testihenkilöiden näkemyksiä ja ajatuksia ottamistaan kuvistaan. Kuvien avulla haluttiin selvittää lapsen fyysistä ja sosiaalista ympäristöä ja mahdollisesti löytää uusia suunnitteluratkaisuja. Loppuhaastattelut nauhoitettiin ja litteroinnista saatuja tietoja on hyödynnetty persoonien ja skenaarioiden luomisessa. 103 Tulokset 7.1 Dr. Yours 7.1.1 Tuotemodifikaatiot 7.2 Dr. Duck 7.2.1 Käyttöliittymä 7.2.2 Prototyyppi 7.2.3 Omahoito-ohjelma 7.3 Käyttäjävaatimukset 7.3.1 Käyttäjät 7.3.2 Tehtävät 7.3.3 Laitteet 7.3.4 Käyttöympäristö 7.4 Persoonat 7.4.1 Siiri Siripiri 7.4.2 Pauli Pumppu 7.5 Käyttäjäskenaariot 7.5.1 Siiriä surettaa 7.5.2 Siiri säteilee 7.6 Johtopäätökset 7.7 Jatkotutkimusaiheita ������������������������������������������������������������������� 7. Tulokset Tässä kappaleessa käydään läpi tutkimuksesta saatuja tulok- leen hoitomuistutuksia siihen ohjelmoidun omahoito-ohjelman sia, jotka koostuvat teoriatiedosta, asiantuntijalausunnoista, mukaisesti. Hoito-ohjelman rannekkeeseen päivittää käyttäjän mittarivalmistajien vaatimuksista ja käyttäjien itsedokumen- hoitotiimi, kolmen kuukauden välein. Ranteessa, kaulassa tointituloksista. Ensiksi esitellään Dr. Yours -konsepti, joka on tai vyötäisillä mukana kulkeva mittari antaa vikailmoituksen, tuotekehityksen edetessä muodostunut aikaisemmasta Dr. Duck mikäli käyttäjän verensokeriarvot eivät vastaa omahoito-ohjel- -konseptista, vastaamaan käyttäjien ja valmistajien toiveita. man tavoite arvoja. Tämän jälkeen tutustutaan lasten verensokerimittari Dr. Duckiin, sen käyttäjävaatimuksiin, käyttöliittymään, prototyyppiin ja Dr. Yours on mahdollisuus kokonaisvaltaisempaan diabeteksen siihen ohjelmoituun omahoito-ohjelmaan. Dr. Duckin käyttöä hoitoon. Reaaliaikainen mittaustulosten siirtyminen hoitotiimin tarkastellaan kahden persoonan; Siiri Siripirin ja Pauli Pumpun tarkasteltavaksi webiin mahdollistaa asiakastilanteiden vaivat- käyttäjäskenaarioiden avulla. Lopuksi vilkaistaan johtopäätök- tomamman seurannan. siä ja jatkokehityshankkeita. 7.1.1 Dr. Yours tuotemodifikaatiot 7.1 Dr. Yours Dr. Yours on modifoitavissa neljälle kohderyhmälle (Kuva 24). Dr. Yours on persoonallinen ja älykäs diabeteksen hoitokon- Käyttäjien vaatimusten ja toiveiden mukaisesti on saman kon- septi, joka koostuu verensokerimittarista, liikuntamittarista, septin alle syntynyt kohderyhmäkohtaisesti suunniteltuja mit- reaaliaikaisesta tiedonsiirrosta, web-yhteisöstä ja ryhmäpelistä. tareita kuten: Dr. Yours mahdollistaa joustavan elämän, antamalla käyttäjäl- 107 ��������� �������������� ��� ������������� ������������������� ������������������� ��� ������������� ��� Kuva 24. Dr. Yours - konseptin tuotemodifikaatiot 108 7.2 Dr. Duck Dr. Duck, lasten mittari, jossa on iso värinäyttö ja ilmoitukset Dr. Duck on värinäytöllä varustettu lasten mittari, joka mah- väreillä, ikoneilla, ilmeillä, numeroilla ja puhutulla äänellä. Mah- dollistaa lapselle vapaan leikkimisen ilman muistamisen huolia. dollisuus kuljettaa mittaria ranteessa, kaulassa tai vyötäröllä. Dr. Duck ilmoittaa lapselle mittausajankohdan äänimerkillä ja Muotoilultaan mittari on lasten hahmomaailmaa miellyttävä. puhutulla äänellä. Mikäli lapsi ei vastaa Dr. Duckin puheeseen toistaa se saman muistutuksen hetken kuluttua uudelleen ja Dr. Zapp, nuorten mittari, jossa värinäyttö ja muistukset jatkaa sitä kunnes se on saanut vastauksen haluamansa hä- väreillä, numeroilla ja merkkiäänillä. Mahdollisuus kuljettaa lytykseen. ranteessa, kaulassa tai vyötäisillä. Muotoilultaan MP3-soittimen timääriä ja Dr. Duck suhteuttaa sen niin, että se osaa ilmoittaa oloinen ja sosiaalisesti hyväksyttävä. Mittariin on mahdollista pistettävän insuliiniin määrän. Halutessaan mittariin voi syöttää hiilihydraat- ladata omat musiikkihälytysäänet. Mittari ilmoittaa mittaustuloksen lapselle väreillä, joiden Dr. Drive, aikuisten mittari, jossa värinäyttö ja ilmoitukset luomisessa on käytetty Diabetesliiton perhekansion suosimia numeroilla, väreillä ja piippausäänillä. Näppäimet pienet ja verensokeriarvoa kuvaavia värejä. (Diabetesliiton perheen kan- huomaamattomat, toimii myös rannekellona. sio: Tehtäviä lapselle s.4.) Tulokset ilmoitetaan lapselle myös ilmeillä, niin että verensokeriarvoja on viisi; matala, matalahko, Dr. Easy, ikäihmisten mittari, jossa on iso värinäyttö, suuret hyvä, korkeahko ja korkea. Vaaditut hoitotoimenpiteet mittari valaistut numerot ja ilmoitukset väreinä, numeroina ja puhutul- ilmoittaa lapselle ikoneilla ja puhutulla äänellä. Mittarin muo- la äänellä sekä suuret, toimintoja ohjailevat näppäimet. Mah- toilulla halutaan lisätä mielenkiintoa verensokerin mittaamista dollisuus kuljettaa mittaria ranteessa tai kaulassa. kohtaan ja tehdä siitä sosiaalisesti hyväksytympää. 109 ������������������������������ �������������������������������������� ������������������������������������������ ���������������� ��������������������������������������� ���������������������� ����������������������������� ��� ��������������������� ��������������������������� ������������������������ ��������������� ���������������������������������� ������������������� ���������������������������������������������������������������������� Kuva 25. Dr. Duckin käyttöliittymä 110 7.2.1 Käyttöliittymä Dr. Duck mittarissa on käyttöliittymänä LCD-värinäyttö, kaksi Näppäinten suunnittelussa on haluttu luoda käyttäjälle hap- toimintonäppäintä play ja stop, kaiutin, verensokerimittausan- tinen tuntuma näppäimen painamisesta. Tämän vuoksi proto- turi ja tiedonsiirtoväylä. tyypissä on päädytty käyttämään erillisiä aukkoihin istutettavia PLAY-näppäin: irtonäppäimiä. Kolmion muotoinen play-näppäin on mittarin valo-ja näytöntarkastelunäppäin. Painamalla hetken näppäintä mittariin syttyy Näppäimien väliin on asennettu kaiutin, josta käyttäjä voi kuul- valo ja näyttö aktivoituu. Testiliuskan asetus liuska-aukkoon la Dr. Duckin antamia puhuttuja ohjeita, kuten; aktivoi mittarin ja näytölle syttyy valo. Verensokerimittaus ja tuloksen tallentuminen tapahtuvat automaattisesti. “Hei, on aika mitata sokeri” STOP-näppäin: “Ooh, sokeri on korkea” > “ Ota yksi annos insuliinia” Klikkaamalla neliön muotoista ok/stop näppäintä voidaan kuitata muistutus. Mikäli muistutus vaatii verensokerinmittaamis- Liuska-aukko on sijoitettu silmien väliin, jossa nokan korkein ta tulee muistutus toistumaan hetken kuluttua. Ok-näppäimellä kohta muodostaa lievän ylöspäin osoittavan nuolen. Tällä on lukitaan play-näppäimen avulla valitut asetukset. haluttu tehostaa liuska-aukon löytymistä sekä pidättäytyä sa- PLAY + STOP: moilla linjoilla olemassa olevien tuotteiden kanssa. Liuska-au- Painamalla molempia näppäimiä yhtäaikaa pääsee selaamaan kon suuta voidaan valaista led-valolla, painamalla kerran play- asetuksia ja mittaustuloksia. Asetusvalikossa play toimii selain- näppäintä. Tiedonsiirtoaukko on asetettu mittarin alareunaan näppäimenä. Asetuksista voi tarkastella hiilihydraattimääriä, vastapäätä liuska-aukkoa. Kuvassa 25 on kuvattu Dr.Duckin asettaa oletusasetuksia ja säätää ääntä sekä valaistusta. näppäintoimintoja ja mittarin antamia toimenpideikoneita. 111 �� � ��� �� ��� �� � ��� ��� � ��� �� � ��� ��� Kuva 26. Dr. Duckin prototyyppi iteroinnin tuloksena 112 ��� 7.2.2 Dr. Duck prototyyppi Prototyypin tekniikan suunnittelusta ja toteuttamisesta on vas- Mittarin mukana kuljetettavuutta on mietitty käyttäjien toivei- tannut Media Electronics Finland Oy ja kuorten mallintamisesta den pohjalta. Mittaria on mahdollisuus kuljettaa kolmella ta- S.E.O.S Design Oy. Kuoret on tulostettu Taideteollisessa ko- valla; ranteessa, kaulassa tai vyötäröllä. Valitussa kiinnitys- rkeakoulussa 3D-tulostimelle, jonka jälkeen ne on pintakäsi- ratkaisussa pyritään huomioimaan sille asetetut toiveet niin telty ruiskukitillä ja hiomalla. Pinta on lopuksi maalautettu että siitä tulee kestävä ja helposti muunneltava. Pertti Salo Artissa. Prototyypin demo-ohjelma käyttäjän omahoito-ohjelmasta Rakenteilla olevaan prototyyppiin on käytetty markkinoilla ol- tehdään päiväkirjatulosten pohjalta. Ohjelman päivittämistä evaa verensokerinmittaustekniikkaa. Prototyyppiin on halut- varten tehdään ohjelma, jota käyttävät hoitotiimin jäsenet. tu sisällyttää kaikki mahdolliset Dr. Yours konseptissa olevat Prototyypin tarkoitus on toimia testilaitteena touko-kesäkuus- toiminnot, mikä on vaikuttanut merkittävästi laitteen ulkoisiin sa pidettävissä käytettäjä- ja käytettävyystesteissä. Testauk- mittoihin (70mmx50mm). Suurimman muutoksen ulkonäköön sella halutaan selvittää, miten käyttäjät käyttävät Dr. Duckia ja on tehnyt prototyypissä käytetty LCD-värinäyttö. Näytön koko miten sitä voidaan jatkossa kehittää, jotta se palvelee käyttäjiä on aiheuttanut sen, että Dr. Duckin suuta on jouduttu tuomaan heidän tavoitteiden mukaisesti. ylöspäin, mikä antaa hieman leukavan vaikutelman Dr. Duckin olemukseen. Värinäytön avulla mittaustulokset voidaan esittää Kuvassa 26 esitellään prototyyppien iteroinnin tuloksia. Kehit- eri väreinä. Ominaisuudella halutaan puhutella lapsia, ikäih- telyssä on käytetty apuna paperiprototyyppejä, hahmomalleja misiä ja erityisryhmiä. Sillä luodaan myös kontrastia markki- ja 3D-malleja. noilla oleviin verensokerimittareihin. 113 114 7.2.3 Omahoito-ohjelma Dr. Duck prototyypin omahoito-ohjelma on kolmen testihenk- gosta. Hoitotii-mi laittaa rastin toivotun toimenpiteen ja kellon ilön keskiarvoistettu lopputulos kuudesta päiväkirjasta. Ohjelma ajan kohdalle käyttäjän hoitosuunnitelman mukaisesti. Tämän antaa kuusi kertaa päivässä verensokerimittausmuistutuksen, jälkeen ohjelma siirretään Dr. Duck mittariin, joka antaa käyt- neljä kertaa ruokailumuistutuksen ja kahdesti välipalamuistu- täjälle laaditun ohjelman pohjalta muistuksia ja hoitokehoituk- tuksen. Lisäksi ohjelma antaa ohjeet mitatun verensokeriarvon sia. Käyttäjän tarkasteltaessa tuloksiaan hän kytkee Dr. Duck mukaisesti, joita voivat olla haarukan kuva > ruokailu, omenan mittarin usb-väylän avulla tietokoneeseen ja hänelle avautuu kuva > välipala, valkoinen piikki > pika-, ateria- ja raketti-in- päiväkirjapohjan näkymä. Päiväkirjapohjasta käy ilmi milloin suliini, paljaat jalat > liikunta ja sininen zzz > lepo. käyttäjä on mitannut sokerit ja mitä mittauksista on seurannut. Dr. Duckiin ohjelmoitu omahoito-ohjelma päivittyy Mr. Frogin lähettäessä liikuntatietoa Dr. Duckille. Liikunta laskee ver- Sivulla 117 esitellään Dr. Duck mittarin tulosateikko tutkimus- ensokeria ja saattaa aiheuttaa hypoglykemiaa, minkä vuoksi vaiheessa ja nyt tulosten analysoinnin jälkeen. Asteikko on muo- verensokeria on tarkkailtava liikunnan aikana. Dr. Duck antaa dostunut käyttäjien päiväkirjojen pohjalta 34:stä tuloksesta. tietyllä intensiteetillä ja tietyn aikaa jatkuneesta liikuntasuor- Taulukkoon on merkitty kuinka monesta tuloksesta keskiarvo ituksesta käyttäjälle verensokerinmittausmuistutuksen. on laskettu. Samalla sivulla kuvassa 28 on vuokaavio hoitotiimin Siirille määrittämästä omahoito-ohjelmasta. (Vuokaavios- Viereisellä sivulla on kuva erään testihenkilön päiväkirjasta. Sii- sa näytetään ainoastaan alkavan tunnin ensimmäinen toimen- tä näkee mihin aikaan ja kuinka usein diabeetikko voi joutua pide.) Siirillä on hoitona pistoshoito, joten Dr. Duck muistuttaa mittaamaan verensokeriaan. Sivulla 116 kuvassa 27 on hoi- kahdesti päivässä pitkäkestoisen insuliinin pistämisestä (musta totiimin omahoito-ohjelman laadinta- ja päivitysohjelman run- ruisku) ja lyhytkestoisen (valkoinen ruisku) 30 min ennen ateriaa tai sen jälkeen. 115 �������������� ���� ������������������ ���� ����� ��� ����� ���� ����� ���� ����� ���� ����� ��� ����� ���� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ���� ����� ��� ����� ��� ����� �� ����� ��� ����� �� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ���� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ��� ����� ���������������� ������ Kuva 27. Hoitotiimin hoito-ohjelman runko 116 ������������������������ ������ ������������������������� ����������� ������������ ���� � ��������� ������� � ���� ������ �� ��������� ����� � ������ ��� � ������������ ��������������� ���� ��������������� ����� ����� ��������� ������������ ��������������� ��������� ������ ��������� ����� �� �� ��������� ����� ��������� ����� ������������ ��������������� ��������� ��������� ������ ��������� ������������ ��������������� ����� ��������� ������������ ��������������� �� ��������� ����� ��������� ������������ ��������������� �� ����� ��������� ������ ��������� ����� �� �� ������������ ��������������� ��������� ����� ��������� ����� ��������� ������������ ��������������� �� ��������� ������ ��������� ������������ ��������������� ����� ��������� ������������ ��������������� ��������� ������ ��������� ������������ ��������������� ����� ��������� ������������ ��������������� �� ��������� ������ ��������� ����� ����� �� �� ��������� ������ ��������� ����� �� �� ��������� ������ ��������� ��������� ������ ��������� ������������ ��������������� ����� ��������� ������ ��������� ����� ��������� ������������ ��������������� �� �� Kuva 27. Hoito-ohjelman vuokaavio 117 �������� ������� ������������������ �������� ������������ �������� �������������������� �������� ������������ �������� �� �� �� �� �� �� ������������������ �� ��������� ��������� ��������� ������ � ����� � �� ���� � � � �� � ��������� � �� �� � � � � � � �� �� �� �� ��������������� ��������������� ����� Kuva 29. Dr. Duckin käyttäjävaatimukset 118 7.3 Käyttäjävaatimukset Dr. Duck verensokerimittarin käyttäjävaatimuksia tarkastel- laan ISO 9421-11 standardin mukaan (Kuva 29). Mittarin käyttö ei vaadi käyttäjältä kielellisiä taitoja, sillä tehtävät ja tulokset ilmoitetaan väreillä, ilmeillä, ikoneilla, numeroilla ja puhutulla äänellä ja ne on pyritty sitomaan käyttäjälle Laite on ranteeseen kiinnitettävä lasten verensokerimittari Dr. tuttuihin konventioihin. Ilmeitä on viisi verensokeritasosta ri- Duck, jonka tarkoituksena on tukea diabeteslapsen omahoitoa ippuen. Korkea verensokeri kuvataan tummanpunaisella, kor- antaen väri-, kuva- ja äänipalautetta. keahko oranssilla, hyvä vihreällä, matalahko vaaleansinisellä ja matala mustalla. Käyttäen lapsen useita aisteja varmistetaan 7.3.1 Käyttäjien määrittely että lapsi ymmärtää tuloksen. Dr.Duck lasten verensokerimittari on tarkoitettu 4-11-vuotiaille Mittari on lapsille suunniteltu siten, että se vastaa heidän lapsille. Kohderyhmän kognitiivinen kehitys on hyvin eritasoista fyysisiä ominaisuuksiaan. Näppäinten koossa ja toimintojen ikäjakauman vuoksi. Vastakseen 4-vuotiaiden tarpeita Dr. Duck määrittelyssä sekä testiliuska-aukon sijoittelussa on pyritty näyttää mitatut tulokset lapselle erivärisillä ilmeillä. Mittarin mukailemaan jo olemassa olevia tuotteita helpottamaan käyt- käyttäminen edellyttää kahden napin toisistaan tunnistamista, töliittymän nopeaa oppimista. jota on helpotettu play- ja stop-symboleilla (play=kolmio ja stop=neliö). Käyttäjä ei tarvitse aikaisempaa kokemusta vas- Muita laitteen ja hoitokonseptin käyttäjiä ovat lapsen vanhem- taavasta tuotteesta, mutta play- ja stop-näppäimien tunnista- mat ja hoitotiimi. Hoitotiimiin kuuluvat lasta hoitava lääkäri ja minen helpottaa, mikäli käyttäjällä on mahdollisuus analogian diabeteshoitaja. Kuvassa 30 sivulla 120 on kuvattu käyttäjiä ja hyödyntämiseen. heidän ominaisuuksiaan. 119 ��������� �������� ��������������� ������������� ��������������� �������������������������������� ������������������ ���������������������� ����������������� �������������������������� ���������������������� ����������������������������� ����������������������������� ��������� ������������������� ����������������������� �������������� ���������������� �������������������� �������������������������� ���������� ����������������������� ����������������� ��������������� ������������������ �������������������������� ����� ������������������� ������������������������ ����������������������� ���������������������������� ���������������� ��������������������� ���������� ������������������� �������������� ������������������������������ ������������� ���������������������������� ���������� ������������������������ �������������������� �������������������� ������������������ �������������� �������������������� �������������� ��������������������� ���������������������������� ��������������������������� �������������������� ������������������������ ���������������������� ������������� ��������������������������� ����������������� �������������� ���������������������������� ��������������������������� �������������������� ������������������������ ���������������������� ������������� ��������������������������� Kuva 30. Käyttäjien ominaisuuksia 120 �������� ���� �������������� �������������� ������������ ����������������������������������������������� ��� ����� ������������ ������������� ����������������� ������������������ ������������������� ��������������� ����������������� ����������� ����������������������������������������������� ��������������������� �������� ������������ �������� ������������ ������� ������������� ������ ������������� ��������� ����������� ���������� ������ ����������������� ������������� ���������������� ���������������� ������������������ ����������� ��������� ������ ������������������� ��������������� �������������������� ����������� ���������������� ������� ������ �������������� ������������������ �������������� ���������������� ������������������ ����������� ������������������������������������������������������������� ������������������������������������� Kuva 31. Tehtävien määrittäminen 121 ������� ������������������������������������������������������ ������������������ ��������������������������������� ����� � ����� ���������� ����� ���� � � � ���������������� Kuva 32. Käyttäjän neljä tehtävää 122 7.3.2 Tehtävien määrittely Dr. Duck mittarin ensisijainen tarkoitus on toimia luotetta- täjän kielellä = sininen naama . Tämä on merkki matalahkosta vana verensokerimittarina ja antaa lapselle muistutuksia ve- verensokerista, mikä vaatii toimepiteitä. Mittari näyttää käyt- rensokerimittaushetkistä sekä opastaa häntä tulosten mukai- täjälle toimenpidettä tilanteen korjaamiseksi. Mittarin näyttöön siin toimenpiteisiin. Toissijainen tavoite on siirtää mitattu tieto ilmestyy omenan kuva, joka tarkoittaa että alhaisen veren- käyttäjän vanhemmille ja hoitotiimille. Kolmantena asiana on sokerin vuoksi on aika nauttia välipala. Tämän jälkeen mittari lapsen motivoiminen hoitoa kohtaan webissä tapahtuvilla pe- toistaa kehoituksen verensokerin mittaamisesta näyttämällä leillä. käyttäjälle punaista tipan kuvaa. Käyttäjä mittaa verensokerin ja saa tulokseksi 5.8 mmol/l, joka on käyttäjän kielellä = vihreä Dr. Duck mittarin tavoite on opettaa lapselle diabeteksen hoitoa hymy. Tulos on hyvä eikä vaadi jatkotoimenpiteitä (Kuva 31 ja ja siihen liittyviä asioita, jotka koostuvat ravinnosta, liikunnas- 32) ta, levosta ja lääkityksestä. Mittarin tehtävät on laadittu näiden neljän osa-alueen mukaan niin, että se antaa muistutuksia Mittari antaa virheilmoituksen, jos tulokset eivät vastaa asetet- ruokailuajoista, liikunnasta, levosta ja lääkityksen tarpeesta. tuja tavoitteita. Virheilmoituksen merkki on punaisen ympyrän Mittarilla tehdään verensokerimittauksia, joiden kesto on alle sisällä oleva risti. Merkki on hoitotiimin ikoni, mikä merkitsee yhden minuutin. Tämän jälkeen mittari näyttää käyttäjälle tu- rannekkeessa oleva hoito-ohjelman päivitysvaatimusta. Vähäis- loksen 5 sekunnin kuluttua mittauksesta. Mittaustuloksesta estä akun latauksesta ja muistin täyttymisestä mittari antaa saattaa seurata toimenpide, jonka mittari näyttää käyttäjälle ilmoituksen vilkuttamalla ruudulla kannettavan tietokoneen ikonilla, numeroilla ja puhutulla äänellä. Esimerkiksi käyttäjä kuvaa. Näillä ilmoitustoiminnolla halutaan turvata hoidon te- mittaa verensokerin ja tulokseksi tulee 4mmol/, joka on käyt- hokkuus, tuloksellisuus ja miellyttävyys. 123 �� ��� ���� ������������������ ����������������������������������������������������������������������������� ������ ��������������������������������������� ����������������������������������� �� �� �� �� �� �� �� � �� �� � �� � ��������� �� �� � � � � � � �� �� �� �� Kuva 33. Tiedonsiirron kaksi vaihtoehtoa 124 Käyttäjän toinen tehtävä tiedonsiirto vanhemmille ja hoitoti- Vanhempien tehtävä on auttaa lasta insuliinin annostelussa imille. Tiedonsiirto voi tapahtu kadella tavalla. Kuvassa 33 esi- saadun tiedon pohjalta. Tarkoituksena on helpottaa lapsen ja tellään kaksi vaihtoehtoa; vanhemmaan kommunikointia päivän aikana. 1. Dr. Duck mittariin on asennettu bluetoothmahdollisuus, niin Hoitotiimin tehtävä on laatia käyttäjän omahoito-ohjelma ja että se voi siirtää tulokset 10 metrin säteellä olevaan bluetooth asentaa se Dr. Duck mittariin. Heidän tehtävänä on tarkkail- ominaisuudella varustettuun matkapuhelimeen. Puhelimesta la saamiaan mittaustuloksia ja mahdollisesti kutsua käytäjä käyttäjä siirtää tiedon vahemmilleen tekstiviestin välityksellä omahoito-ohjelman päivitykseen, mikäli saadut tulokset eivät matkapuhelimeen ja hoitotiimille web-pohjaiseen tietokan- vastaa tavoitteita. taan. Ryhmäpelin osalta hoitotiimin tehtävä on palkita parhaiten oma2. Mr. Frogiin on asennetttu radiolinkki. Dr. Duck lähettää tie- hoito-ohjelmaansa noudattunut ja parhaan hoitotasapai-non don Mr. Frogille, joka on usb-väylän välityksellä saavuttanut käyttäjä. Tavoitteena on lisätä lasten motivaatiota yhteydessä tietokoneeseen. Tietokoneessa olevan websovelletuksen kautta hoitoa kohtaan ja laajentaa heidän sosiaalista ympäristöä. käyttäjä lähettää tulokset joko tekstiviestillä tai sähköpostilla vanhemmilleen ja hoitotiimilleen. Mr. Frog toimii radiolinkkinä, jonka Dr. Duck tarvitsee itsensä ja tietokoneen välille. 125 �������� ������������ �������� ������������������ �������� �� �� �� �� �� �������� �������� �� ������������������ �� ��������� � ���������� ��������� ��������� ������ �� ����� � ���� � � � �� � � ��������� �� �� � � � � � � �� �� �� �� Kuva 34. Tarvittavat laitteen ja ohjelmistot 126 7.3.3 Laitteiston määrittely 7.3.4 Käyttöympäristön määrittely Dr. Yours -konsepti muodostuu kahdesta mittarista veren- Dr. Duckin käyttöympäristö ulottuu käyttäjän kotiin, kouluun sokerimittari Dr. Duckista ja liikuntamittari Mr.Frogista sekä ja harrastuksiin. Mittarit kommunikoivat keskenään radiolinkin omahoito-ohjelman päivitysohjelmasta että Dr.Yours web-yht- välityksellä. Tiedonsiirtoa varten käyttäjällä on oltava tietokone eisöstä. Yhteisössä on mahdollisuus pelata ryhmäpeliä oma- tai mahdolisuus käyttää bluetoothmatkapuhelinta riippuen siitä hoito-ohjelman ja liikuntapisteiden avulla. Mitattuja tuloksia on kumpi tiedonsiirtotapa on käytössä. Mittareiden tulee kestää mahdollista seurata käyttäjille visualisoidusta animaatiosta. sääolosuhteiden vaihtelua ja käyttäjien rajuakin kohtelua. Mittarin omahoito-ohjelman päivittäminen vaatii tietokonepoh- Vanhempien käyttöympäristöltä vaaditaan matkapuhelimen jaisen päivitysohjelman. Päivitysohjelma löytyy käyttäjän hoi- kantavuusalue tai webiin pääsy tietokoneella. Hoitotiimin käyt- totiimiltä tai hänen vanhemmiltaan. Mittarin latautuminen ta- töympäristönä toimii sairaala tai terveyskeskus, jossa on oltava pahtuu sille rakennetun latauslaitteen avulla. Latausväylänä web-yhteys ja mahdollisuus tietokoneen käyttämiseen. käytetään usb-väylää ja sähkövirtalähdettä. Mittauksen suorittaminen vaatii lansettikynän ja testiliuskan. Sivuilla 129-131 esitellään testihenkilöiden kuvauksia heille tärkeistä asioita. Kuvat ovat toimineet johtolankana Dr. Duck Kuvassa 34 esitellään hoitokonseptiin tarvittavat laitteet kuten käyttäjävaatimusten määrittämisessä. Niistä on poimittu tietoa käyttäjän Dr. Duckissa oleva omahoito-ohjelma ja Mr. Frogin hoitoon osallistuvista tahoista eli Dr. Yours -konseptin käyt- kautta pelattava ryhmäpeli webissä. Hoitotiimin osalta esitel- täjistä ja tilanteita, joissa mittaria pitää pystyä käyttämään eli lään omahoito-ohjelman päivitysohjelma ja webissä Dr. Duckin käyttöympäristöistä. kautta tapahtuva ryhmäpeli. 127 128 129 130 131 ���� 7.4 Persoonat Persoonat Siiri ja Pauli ovat syntyneet kolmen testihenkilön koulupäivän aikana. Avustaja huolehtii mittausajankohdista, itsedokumentoinnin, teoriatiedon, asiantuntijoiden ja mitta- välipaloista ja insuliinin pistämisestä. rivalmistajien antamien tietojen pohjalta. Persoonien kuvailussa on hyödynnetty testihenkilöiden kertomuksia, piirustuksia ja Siirin paras ystävä Titta pelkää diabetesta. Titta ei saata nähdä loppuhaastattelutarinoita. verta ja pelkkä Siirin verensokerimittarin näkeminenkin saa hänet huonovointiseksi. Titta pelkää eniten, että Siiri saa tajut- 7.4.1 Siiri Siripiri tomuuskohtauksen kesken heidän mukavien mielikuvitusleikkien. Siirin koira Vuhku saa hänkin osansa tyttöjen leikeistä, Siiri on 9-vuotias tyttö, joka sairastaa tyypin 1 diabetesta. Hän esiintymällä tanssiesityksissä puettuna puudelina. Piirtämis- sairastui diabetekseen 4-vuotiaana. Aluksi Siirin vanhemmat en ohella Siiri harrastaa viulun soittoa ja taitoluistelua. Siiriä äiti Auli ja isä Eero luulivat, että Siirillä on kova flunssa, mutta harmittaa jatkuvasta mittaamisesta kipeytyneet sormenpäät, sairaalassa he saivat kuulla Siirin sairastuneen diabetekseen. jotka haittaavat häntä viulua soittaessa. Siitä lähtien Siirin verensokeria on mitattu ja insuliinia pistetty useita kertoja päivässä. Siiri rakastaa lasten kutsuja ja niillä tarjottavia herkkuja. Diabeetikon on kuitenkin tarkkaan laskettava kuinka paljon hän Siiri käy Mustakiven ala-asteen kolmatta luokkaa. Hänellä on syö kakkua ja muita makeisia, jotta osaa pistää oikean määrän ollut onnea, sillä hän on yksi niistä pääkaupunkiseudun lapsis- insuliinia. Tämän Siiri kokee vaikeaksi ja joutuukin usein soit- ta, joka on saanut oman kouluavustajan. Kouluavustaja pitää tamaan vanhemmilleen kysyäkseen apua. huolen Siirin ja kahden muun lapsen diabeteksen hoidosta 133 �������� � �� ���� 134 �� Diabeteksesta huolimatta Siiri elää täyttä elämää. Hän on iloi- Siirin vanhemmat ovat huolissaan Siirin hoitotasapainosta. Val- nen ja aito luonnon lapsi, jolle piirtäminen, harrastukset ja mui- on lisääntyminen ja hormonitoiminnan vilkastuminen vaikutta- den lasten kanssa oleminen on elämän suurimpia nautintoja. vat Siirin insuliiniherkkyyteen, minkä seurauksena keväisin on oltava tavallistakin huolellisempi diabeteksen hoidossa. Viereisellä sivulla on kuva Siirin fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Diabeteksen kannalta hänen elämäänsä kuuluvat Alla on kuva Siirin omahoito-ohjelmasta, josta näkee kuinka perheen ja koulun lisäksi hoitotiimi, jota Siiri käy tapaamassa kokonaisvaltaisesti diabetes vaikuttaa Siirin elämään tällä het- sairaalassa kolmen kuukauden välein. kellä. Mittauksia suoritaan yhdeksän kertaa päivässä, jonka lisäksi tehdään tuloksista johtuvia toimenpiteet kuten insuliinin Tällä hetkellä Siirillä on hoitona monipistoshoito, jossa perusin- pistämistä, syömistä ja liikuntaa. suliini pistetään kahdesti päivässä ja ateria insuliinia aterioiden �� �� �� �� �� �� �� yhteydessä. Tarvittaessa joudutaan pistämään raketti insuliinia jos verensokerit ovat kovin korkealla ennen ruokailua. Siiri on juuri siinä iässä, että hänen hormoonitoimintansa heittelee voi- � �� makkaasti. Tämän vuoksi verensokeria joudutaan mittamaan useita kertoja päivässä ja välillä yölläkin. Siirin verensokeri las- � �� kee aina aamu neljään saakka kunnes alkaa niin kutsuttu aamunkoittoilmiö, jonka seurauksena verensokeri lähtee nouse- ��������� � �� maan. Herätessä se on usein niin korkea, että aamu aloitetaan insuliinin pistämisellä. �� � � � � � � �� �� �� �� 135 136 7.4.2 Pauli Pumppu Pauli on 7-vuotias tyyppi 1 diabetesta sairastava poika. Pau- Pauli käy koulun jälkeen iltapäiväkerhossa, jossa on jättitram- li sairastui diabetekseen jalkapalloleirillä vuosi sitten. Paulin poliini. Trampoliini on Paulin ja Kaapon valtakuntaa. Pojat sairastumisen oireet olivat kuin oppikirjasta: kova janon tunne, pomppivat trampoliinilla aina kun se mahdollista. Rajut ja rie- jatkuva vessahätä, huono olo ja väsymys. Nyt hänellä on hakkaat leikit itapäiväkerhossa aiheuttaa Paulille lähes päivit- käytössä insuliinipumppu, jota hän kantaa mukanaan jatkuvas- täin vaaratilanteita. Poikien kanssa telmiessä hänen verenso- ti. Pumpusta menee ohuen ohut katetri Paulin vatsanahkaan, kserinsa saattavat laskea jopa hypotasolle. jota kautta insuliini siirtyy hänen elimistöönsä. Paulin isoveli Sami auttaa Paulia diabetekseen liittyvissä asioissa ja vaihtaa Paulin äiti on ommellut pojalleen erilaisia insuliinipumpun kan- kolmen päivän välein insuliinipumpun katetrin, jos Paulin äiti tolaukkuja. Valmiina niitä saa vain tylsän värisinä ja tavallisilla Paula ei ole kotona. Paulin äiti tekee kolmivuorotyötä ja isä kanto-ominaisuuksilla kuten vyötäröllä ja kaulassa. Paulin suo- Aaro matkustelee töiden takia paljon. Tämän vuoksi Sami jout- sikkilaukku on Rambo-vyö, joka mahdollistaa hurjien temppu- uu olemaan Paulin apuna päivittäin. Sami toivoo, että jonakin jen tekemisen ilman että insuliinipumppu pääsee irtoamaan. päivänä keksitään sellainen tekohaiman kaltainen laite, joka automaattisesti mittaisi sokerit ja annostelisi insuliinin. Nutu, Paulin vuosi sitten sairaalaan saama unilelu on hänelle kultaakin kalliimpi. Hän on myös hyvin ylpeä omasta kotiavai- Pauli rakastaa rakentamista ja robottien kasaamista. Pauli mestaan, jonka hän sai kouluun mennessään. Diabeteksesta tykkää myös leikkiä ystävänsä Kaapon kanssa, joka asuu aivan huolimatta Paulin perhe pyrkii matkustelaan aina kuin se vain hänen naapurissaan. Kaapon kanssa Pauli pyöräilee, ui hiihtää on mahdollista. Matkoilla Paulilla on aina mukanaan insuli- ja rakentaa robotteja. Ystävät ovatkin Paulin sosiaalisen elämän inipumpun lisäksi eväät ja glukagoniruiske matalien verensok- tärkeimpiä asioita koulun ja kodin lisäksi. erien varalta. 137 138 JIHAA!! Dr. Duckin ja Mr. Frogon ansiosta voin pomppia vapaasti. Mr. Frog lähettää hyppytietoni Dr. Duckille, jolta saan tarvittessa mittausmuistuksen sokerien tarkistamiseksi. ����������������� ����� �������������������� ������������������� �������������������� ���������������������� ������������������ ���������������� ���������� ������������������������������ �������������������������������������� �������������������������������� �������������������������� ������������������������������� ������������� �������������������� ������������������� 140 ��������������������������� ������������������������������� ����������������������������� 7.5 Käyttäjäskenaariot Seuraavaksi tarkastellaan kahta käyttäjäskenaariota. Skenaari- taa, sillä Titan syntymäpäiviä oli odotettu niin pitkään. Tittaakin oiden tarinat perustuvat testihenkilöiden kertomuksiin ja kerät- harmittaa, että Siirin pitää lähteä kotiin kesken juhlien. tyyn teoriatietoon. Skenaarioiden pohjalla on käytetty testihenkilöiden ottamia valokuvia itsedokumentointivaiheen aikana. 7.5.2 Siiri säteilee Ensimmäinen skenaario kertoo Siiristä ja hänen elämästään diabeteksen kanssa ilman Dr. Duck mittaria. Toisessa skenaari- Siiri on saanut uuden verensokerimittarin Dr. Duckin. Hän on ossa Siirillä on käytössään Dr. Duck ja hänen elämänsä on yhtä harjoitellut viululäksyjä tunnollisesti jo kaksi tuntia kunnes hän hymyä. havahtuu ja huomaa, että hänen pitäisi jo olla Titan vappujuhlilla. Hän ryntää ulos ovesta, mutta palaa takaisin sillä Dr. Duck 7.5.1 Siiriä surettaa hälyyttää ja pyytää mittaamaan verensokerin. Se on kovin matala, joten Siiri ottaa yhden omenan korjatakseen sokerit. Vap- Siiri on lähdössä ystävänsä Titan 10-vuotis syntymäpäiville pujuhlilla Siiri nauttii simaa ja munkkeja. Hän ei osaa arvioida suoraan syö niiden hiilihydraattimääriä. Hän lähettää bluetooth kännykän herkullista kirsikkakakkua, kunnes hänelle tulee huono olo. Si- kautta viestin isälleen. Isä arvelee, että niissä saattaisi 40 hii- iri arvelee sen johtuvan rajusta verensokerin heittelystä. Lu- lihydrattia. Siiri syöttää arvon Dr. Duckille, joka ehdottaa että istelun aikana verensokeri laski liian alas ja kakun syöminen insuliinia tulisi pistää 2,5 yksikköä. Hetken kuluttua Dr. Duck puolestaan nosti sen liian korkealle. Siirin on soitettava isälleen pyytää Siiriä mittamaan verensokerin tarkistaakseen, että in- ja kysyttävä neuvoa. Isä on sitä mieltä, että Siirin on parempi suliinin määrä oli riittävä. Siiri säteilee, sillä hän voi jatkaa juh- tulla kotiin, jotta sokerit saadaan tasapainotettua. Siiriä suret- limista ilman pahaa oloa. luisteluharjoituksistaan. Syntymäpäivillä hän 141 ���������������� ���������������������� ������������������ �������������� ������������������������� ����������������������� �������������������������� �������������������������� �������������������� �������������������������������� ������������������������ ������������������������ �� ���� � ������������������ ��� ������ �� ��� ������������ ��� �� �� 142 �������������������� ���������������������� ���������������������������� ������������������������������������ ������������������������������������� ��������������������������� �������������������������������� ������������������������������ ������������������������������������ ��������� ������ ��������� ��������� ����� ����� ��������� ������ ��������� ����������� ����� ��������� 143 �������������������������������������������������������������������������������� �������������������������������������������������������������������������������� �������������������������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������������������������������������� ����������������������������������������������������������������������������� ����������������������������������������� 7.6 Johtopäätökset Seuraavaksi esitellään tuloksista tehdyjä johtopäätöksiä, jotka haastattelussa kuvat toimivat haastattelun runkona ja niiden on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen kertoo luotainproses- avulla sain kuulla sellaisia tarinoita, joita ilman kuvia en olisi sista ja luotamien toimivuudesta tässä tutkimuksessa, toinen kuullut. > Lapset kokivat kameratehtävän hauskimmaksi te- osa Dr. Duck mittarin ja Dr. Yours konseptin kehittämisestä ja htäväksi, minkä vuoksi uskon sen toimineen lisämotivaattorina kolmas lopputyöprosessista. itsedokumentointia kohtaan. Kuvista selvisi, että ihan vauvana tai diabeteksen sairastumisen yhteydessä saadut pehmot 7.6.1 Luotainprosessi olivat lapselle tärkeitä. Niitä lapset olivat kuvanneet useaan otteeseen. > Dr. Duck saattaisi saada lisäarvoa, jos se olisi Tutkimuksessa huomasin kuinka tärkeää on, että luotaimet mahdollista pukea yöunille pehmopukuun ja ottaa kainaloon puhuttelevat olemuksellaan ja ulkonäöllään kohderyhmäänsä. unileluksi. > Tehtävien tulee olla hauskoja ja hyvin ohjeistettuja. Lapset pitävät vapaista piirustehtävistä ja kokivat kivaa/kurjaa piirus- Lasten tapaaminen luotaimien jakovaiheessa ja loppuhaastat- tustehtävän erittäin mukavaksi. telun yhteydessä oli hieno kokemus. > Tapaamisen jälkeen koin helpommaksi ja mielekkäämmäksi jatkaa Dr. Duckin ke- Ehdottomaksi suosikkitehtäväksi nousi kuvien ottaminen. hittämistä, kun minulla oli mielikuva todellisista käyttäjistään Kameratehtävä oli kallis, mutta antoi erittäin arvokasta tietoa ja heidän tarpeistaan. Lapsilta tullut palaute Dr. Duckista on diabeteslapsen arjesta ja mittausvälineistä. toiminut loistavana motivaattorina työtä tehdessä. Kuvista välittyi lapselle tärkeät tavarat kuten unilelut ja pehmoeläimet. Aluksi ajattelin etten saa lasten ottamista kuvista mitään irti. Loppu- 145 Luotaimien takaisin keruuvaiheessa koin, etten saa luotamista Luotaimet irti sitä tietoa jota niillä hain ja että ne olisi lähtökohtaisesti mikä puoltaa muistakin luotaintutkimuksista saatuja tuloksia. pitänyt suunnitella aivan toisella tavalla. > Tämä johtui ilmeis- (4.2.1 Lapset mukaan suunnitteluun) 10-vuotias osaa jo lukea esti siitä, että testihenkilöt olivat tehneet tehtävät eri tavalla ja muodostaa syys -seuraussuhteita, hän osaa kertoa mieliku- miten olin kuvitellut heidän ne tekevän. He olivat myös ar- vitustarinoita ja kyseenalaistaa asioista. > Tämä saattoi olla vottaneet tehtävät eri järjestyksessä, miten itse ne arvoitin. osasyy siihen että 10-vuotias testihenkilö oli ainoa, joka oli Kokemus oli opettavainen, sillä sen jälkeen jouduin miettimään osannut tekstittää sarjakuvan “Ville voittaa viikkopalkinnon ja luotaimien tulkitsemisen ja tiedon hyödyntämisen uudelleen. saa T-paidan”. Testihenkilöt kokivat sarjakuvan tekstittämisen Luotaimilla sain sellaista tietoa mitä en luotaimia suunnitelles- vaikeimmaksi tehtäväksi. Uskon, että esimerkki sen tekemis- sani osannut odottaa. estä olisi voinut helpottaa tehtävästä suoriutumista. Luotaimien personoinnissa pyrin huomioimaan testihenkilöiden “Minulle tärkeää” -luotaimista nousi esiin että lapset pitivät kiinnostuksen kohteita lisäämällä luotaimiin harrastusaiheisia tärkeinä perhettä, ystäviä, leikkimistä, pelaamista, harrastuk- tarroja ja kuvia. Ensimmäiseen salkkuun olin laittanut piirus- sia ja diabeteksen hoitoon liittyviä asioita kuten lääkitystä ja tuviivaimia, eri aiheisia tarroja ja kirjepaperia. Hakiessani luo- sairaalakäyntejä. > Dr. Yours hoitokonseptilla pyritään huomi- tamia huomasin, että testihenkilö ei ollut huomannut niitä.> oimaan kaikkia näitä osa-alueita. Pelaamisella halutaan kan- Luotainsalkussa ei saa olla liikaa tavaraa. Seuraavasta salkusta nustaa ja opettaa lasta omohoitoon, testitulosten lähettäminen poistin ylimääräiset tavarat, jotta ei vain kävisi niin että olen- hoitotiimille vastaa tiedonsiirrosta lapsen ja sairaalan välillä. naisin ei unohtuisi. 146 toimivat parhaiten vanhimmalla testihenkilöllä, Perheen tärkeyttä ja mukanaoloa voidaan esimerkiksi korostaa Subjektiivisen lähestymisen tutkimukseen koin, kun seurasin hankkimalla kaikille perheenjäsenille Dr. Yours konseptiin kuu- omaa verensokeriani kahden päivän ajan. Tein molempina luva liikuntamittari Mr. Frog. Mittarin avulla perhe voisi yh- päivinä kuusi mittausta ja kannoin mittaria ja siihen tarvitta- dessä luoda web-yhteisöön hahmoja ja kilpailla perheenä muita via välineitä mukanani. Totesin, että kannettavaa ja muistet- pelaajia vastaan. Saman voi tehdä myös ystävien kanssa ja tavaa on paljon. Mittari ei mahdu taskuun, joten laukkua on tehostaa näin ystävien ja perheen merkitystä hoidon onnis- aina kuljetettava mukana. Eräs testihenkilökin totesi: ”Aina tumisessa. on pie-nen repullisen verran D-tavaraa kannettavana.” Huomasin, että julkisella paikalla mittauksen suorittaminen herätti “Kivaa/kurjaa” -luotaimesta selvisi, että lasten mielestä juhlat, ohikulkijoissa kiusalliselta tuntuvaa mielenkiintoa. Mittauksiin herkut, askartelu, rakentaminen ja pelaaminen olivat hauskoja käytin Rochen Accu-Chek Compact Plussaa, sillä siinä on pis- asioita. Kurjaksi he kokivat riidat, vaikeat läksyt, sairastamis- tin ja sisään asennettu liuskasylinteri. Mittariin olin ohjelmoinut en, diabeeteksen, verensokerin mittamisen, insuliinin pistämis- neljä mittausmuistutusta, jotka osoittautuivat äärimmäisen en ja lääkkeiden ottamisen. > Dr. Duck mittari lähettää mit- hyödyllisiksi. Keskittyessäni saatoin kokonaan unohtaa, että taustulkoset reaaliaikaiseti lapsen vanhemmille, jotka voivat minun oli tarkoitus mitata sokerit. > Subjektiiviset kokemukse- esimerkiksi webistä seurata verensokerin käyttäytymistä ja ni puoltavat ajatusta siitä, että mittarin tulee olla sosiaalisesti tarvittaessa ottaa yhteyttä ystävän syntymäpäivillä herkuttele- hyväksyttävä kohderyhmän näkökulmasta katsottuna, helposti vaan lapseensa. mukana kuljetettava ja mittauksista muistuttava. 147 7.6.2 Dr. Duck mittari Dr.Duck mittarin tuotekehitys on edennyt ISO 13407 mukai- koina kaiuttimelle, joka on sijoitettu silmien väliin. Kaiuttimen sesti. Ensiksi tunnistettiin tarve > markkinoilta puuttuivat las- kuuluvuuden kannalta tärkeää oli, että aukot ovat kaiuttimen ten kohdalla. Sierainaukkojen nostaminen kaiuttimen tasolle teki terveysmittari, tämän jälkeen määritettiin käyttöyhteys, jonka ansiosta mittarista tuli lasten verensokerimittari. Tässä Dr. Duck ilmeessä ison muutoksen. lopputyössä määritettiin käyttäjä- ja osa organisatorisista vaatimuksista sekä tuotettiin suunnitteluratkaisuja. Tuloksia tul- Vanhemmat toivovat, että lapsella olisi diabeteksesta huoli- laan arvioioimaan suhteessa vaatimuksiin käytettäjä ja käytet- matta mahdollisuus elää kuin muut ikäisensä lapset; käydä tävyystesteillä touko-kesäkuussa 2008. synttäreillä ja yökylässä ilman suurempia ongelmia. He pitivät myös tärkeänä että D-tarvikkeet ovat lapselle mahdollisimman Dr. Duck mittarin prototyyppiä varten olen miettinyt mittarin hyvät. Erityisesti korostettiin kivutonta pistämistä ja pieniä veri- käyttöliittymää. Käyttöliittymän suunnittelu on sisältänyt es- näytemääriä mittauksessa. > Dr. Duck mittarin prototyypissä imerkisi komponenttien asettelua niin, että testiliuska-aukko tullaan käyttämään verensokerianalysaattoria, joka tarvitsee on ergonomisesti käytettävissä ja lasten oppimista tukeva. ainoastaan 0,3 µl:n näytemäärän. Mittari antaa muistuksia, joi- > Osaa ratkaisuistani joudun varmasti puolustelemaan, sillä den ansiosta lapsi voi rauhassa leikkiä ilman muistamisen huo- prototyyppissä on haluttu esitellä kaikki mittariominaisuudet. lia. Mittariin voi myös syöttää aterioiden hiilihydraattimäärät ja Päätös vaikutti mittarin ulkonäköön ja kokoon. se antaa ehdotuksen pistettävästä insuliinin määrästä. Iteroinnin tuloksia > Komponettien sijoittelu ja koko vaikutti Dr. Duckin käyttöliittymä on suunniteltu mobiiliksi. Julkisissa mittarin ulkonäköön. Dr. Duckin sierainaukot toimivat ääniauk- tiloissa melu ja ympärillä tapahtuva toiminta saattavat viedä 148 käyttäjän huomion. Julkisilla paikoilla mittarin antamat muis- Yhtenä tutkimusongelmanani oli selvittää millainen Dr. Duck- tukset saattavat käyttäjästä tuntua kiusallisilta ja estää mittarin in omahoito-ohjelman tulisi olla. käytön. Sosiaalisen ympäristön ärsykkeet saattavat keskeyttää ja demo-ohjelmaa suunnitellessa oivalsin miten monisyinen mittarin käytön. Tämän vuoksi mittarin antama muistutusääni sairaus diabetes on. Dr. Duckiin ohjelmoitava omahoito-ohjel- on käyttäjän itsensä valittavissa. Tällä halutaan tukea mittarin ma riippuu käyttäjän hoitomuodosta. Muistutukset riippuvat sosiaalista hyväksyntää ja parantaa diabeetikon omahoitoa. siitä, onko diabeetikolla käytössään lyhytvaikutteinen insuliini > Tuloksia analysoitaessa ennen ateriaa, aterian yhteydessä vai aterian jälkeen otettava Tiedonsiirron esteeksi saattaa muodostua huono langattomien insuliini. Nämä havainnot ovat johtaneet siihen, että ohjelman yhteyksien nopeus, saatavuus ja signaalin heikko voimakku- suunnittelussa tulen jatkossa tarvitsemaan diabetesasiantunti- us > Tämän vuoksi Dr. Duck mittarilla on käytössään kaksi jan apua, jotta muistukset tulevat käyttäjälle oikeina hetkinä. tiedonsiirtotapaa. Valmisteilla olevassa prototyypissä tullaan käyttämään Mr. Frogin ja usb-väylän kautta tapahtuvaa tie- Työssä esitelty demo-ohjelman vuokaavio ja hoitotiimin päivi- donsiirtoa. tysohjelman runko ovat vain aihioita hoito-ohjelman jatkosuunnittelua varten. > Luotaimia suunnitellessa minulla olisi Dr. Yours - konsepti kehitettiin taustatietojen ja mittarival- pitänyt olla kattavampi tietous insuliinihoidosta, jotta olisin os- mistajien toiveiden pohjalta. > Mittariperheellä katetaan neljä annut ohjeistaa testihenkilöt täyttämään päiväkirjoja tarkem- kohderyhmää; lapset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset. Kon- min. Näin olisin saanut tarkemmat tiedot pistoajoista, pistok- septilla pyritään lisäämään yhteistyötahon markkinarvoa ja sen sisällöstä ja sen toimintatarkoituksesta. saamaankäyttäjät motivoitumaan omahoidosta sekä sitouttamaan käyttäjät tuoteuskollisuuteen. 149 7.6.3 Lopputyöprosessi Rehellisesti sanottuna otin kunnianhimoisen haasteen loppu- Nyt asteikko on luotu päiväkirjojen pohjalta ja laskettu kuu- työaikataulussani. Kolme kuukautta oli lyhyt ja tiivis aika tälle desta päiväkirjasta keskiarvot ilmeitä vastaaville arvoille. työmäärälle. Työn kansiin saattamiseen vaati asiantuntijatapaamisia, luotaimien suunnittelun ja toteuttamisen, testihenk- Lopputyö antoi minulle erittäin kattavan käsityksen diabetek- ilöiden hankkimisen luotaamiseen, tulkitsemisen ja tulosten sesta, käytettävyydestä ja käyttäjien huomioimisesta tuotesu- analysoimisen sekä työn kirjoittamisen. Ohella on viety kaupal- unnittelussa. > Työn tulokset tulevat palvelemaan prototyyp- listamishanketta ja prototyypin tekoa. > Työn tekemiseen olisi piin ohjelmoitavaa testiohjelmaa, jonka avulla Dr.Duck mittari pitänyt varata vähintään 5 kuukautta. Aikataulussa olisi pitänyt ja Dr. Yours -konseptia tullaan demostroidaan hoitohenkilökun- olla joustovara mahdollisille viivästyksille. Työn kirjoittamiseen nalle ja yhteistyötahoille. ja taittamiseen olisi pitänyt olla reilusti aikaa, jotta lopuksi olisi voinut pitää pienen tauon ja palata sen jälkeen työn äärelle Työstä tuli mielestäni laaja, vaikka sitä on rajattu useaan ot- tekemään loppusilauksen. Työmäärästä huolimatta olen kiitol- teeseen. > Tämä johtuu varmasti siitä, että aihe on minulle hy- linen siitä oppimisprosessista, jonka tämän työn tekeminen on vin tärkeä ja toivon, että mittari jonakin päivänä päätyisi mark- minulle mahdollistanut. kinoille helpottamaan diabeteslapsen arkea. Tämä tavoiteen saavuttamiseksi olen halunnut perehtyä aiheeseen mahdolliLuotamien suunnittelussa olisin voinut enemmän evaluoida simman syvällisesti. Lopputyöraporttia olisin voinut supistaa lapsia Dr. Duck konseptin kautta. Olisin voinut antaa heille ve- esimerkiksi diabetes-luvusta. Siinä on paljon tietoa, mitä tar- rensokeriarvoja kuvastavat ilmeet ja pyytää heitä täyttämään vitsen tulevaisuudessa, mutta lopputyön kannalta se on ehkä siihen heidän mielestään ilmeitä ja värejä kuvastavat arvot. turhan kattava. 150 7.7 Jatkotutkimusaiheita Dr. Duckin tie jatkuu tästä prototyypin valmiiksi saattamisella 3. Metaforat suunnittelun tukena > Tutkimuksella voitaisiin ja käytettävyys- ja käyttäjätestien suunnittelulla. Testeillä tul- selvittää kuinka metaforien käyttäminen vaikuttaa lapsen oppi- laan arvioimaan mittarin käytettävyyttä ISO 9241-11 mukaan miseen käyttöliittymien oppimisessa > Liikuntamittari voisi olla ja ne tullaan suorittamaan yhteistyössä Helsingin yliopistollisen kissa tai koira > lapset rakastavat eläimiä ja “koiran” ulkoilut- keskussairaalan kanssa keväällä 2008. taminen voisi toimia hyvin metaforana ulkona liikkumiselle. Muita työn aikana esiin nousseita jatkotutkimushankkeita 4. Luotaimien avulla selvitys lapsia miellyttävistä hah- ovat: moista > Lapsilla on trendien ja oman elämänvaiheen mukaan 1.Lasten luotaaminen heidän käyttäessä Dr. Duckia > vaihtuvia suosikkihahmoja. Luotaimilla voitaisiin tutkia mitä ne Tutkimuksella voitaisiin selvittää miten Dr. Duck toimii diabe- eri ikäryhmillä kulloinkin ovat ja saada sitä kautta uusia tuote- teslapsen arjessa, mitä hyvää ja mitä kehitettävää siitä löy- ideoita. Tulosten valossa Dr. Duck hahmo olisi muutettavissa tyy. Lisäksi voitaisiin tutkia miten tiedonsiirto koetaan ja onko käyttäjien toiveiden mukaiseksi. Mielenkiintoista olisi nähdä se tuonut mukanaan helpotusta diabeetikon ja hoitotiimin yh- vaikuttaisiko tämä esimerkiksi nuorten diabeetikkojen omahoi- teistyöhön. don motivoimiseen. 2. Mr. Frogin vaikutus Dr. Duckin omahoito-ohjelmaan > Tutkimuksella voitaisiin selvittää kuinka liikuntamittari vaikuttaa diabeteksen hoitoon ja kuinka sitä voitaisiin parhaiten hyödyntää hoidon tukena. 151 Yhteenveto 8. Yhteenveto Työssä käsiteltiin kolmen diabeteslapsen luotaamista lasten Tuloksista ilmeni, että lapsen diabeteksen hoito koskettaa diabeteshoitokonseptin käyttäjävaatimuksien määrittämisel- useita tahoja kuten lasta, hänen vanhempiaan ja sisaruksiaan, le. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Dr. Duck -konseptin luokkatovereita, opettajaa ja lasta hoitavaa hoitotiimiä. Dia- käyttäjät, mittarilla tehtävät toimenpiteet, niitä edellyttävät beteslapsi tapaa hoitotiimin kolmen kuukauden välein, jonka välineet ja ympäristöt, joissa toimenpiteitä suoritetaan. Tavoit- yhteydessä käydään läpi mittaustuloksia. Tulosten mukaan tar- teena oli muodostaa saadun tiedon pohjalta rakenteilla olevaan vittaessa päivitetään lapsen omahoito-ohjelma. Dr. Duck mittariin ohjelmoitava hoito-ohjelma. Diabeteksen hoito vaatii päivittäisiä toimenpiteitä kuten 4-6 Tutkimusosuudessa perehdyttiin taustatietoihin kuten; diabe- verensokerimittausta päivässä, insuliinin pistämistä, riittävää tekseen, käytettävyyteen, markkinoilla oleviin mittareihin ja liikuntaa ja lepoa. Pitkäkestoisen insuliinin pistäminen tapahtuu lasten käyttöliittymiin. Diabetesasiantuntijoita tavattiin Suo- aamuin ja illoin. Lyhytkestoinen insuliini pistetään ennen ate- men Diabetesliitosta ja HUSista. riaa tai sen jälkeen. Pikainsuliini pistetään aterian yhteydessä ja silloin, jos verensokeri on korkealla ennen ateriointia. Mikäli Käyttäjien tutkiminen suoritettiin luotaimien avulla. Luotainjak- monipistoshoidolla ei päästä hyvään hoitotasapainoon suositel- so kesti viikon, jonka aikana lapset tekivät luotainsalkussa ol- laan insuliinipumppua. Insuliini annostellaan pumpusta mene- leita tehtäviä. Luotainvaihe päätettiin loppuhaastatteluun, joka vän katetrin kautta elimistöön. Pumppuhoito vaatii tiuhempaa suoritettiin lasten ottamien kuvien pohjalta. verensokerien omaseurantaa. 154 Suomessa diabeteksen hoitokustannukset korvataan ja diabee- don kontrollointi. Dr. Duckin mukana kannettavuus ranteessa tikko saa kunnalta KELAN korvaaman verensokerimittarin ja 6 tai kaulalla saivat positiivisen vastaanoton. Osa testihenkilöistä testiliuskaa/päivä. Mittarin valinta tapahtuu pitkälti käyttäjän harmitteli D-tarvikkeiden jatkuvaa mukanakuljettamista. tarpeiden mukaan, mutta myös sen, mitä mittareita kunnalla on tarjottavana. Tuloksista ilmeni, että lapset pitävät pelaamisesta. Pelien avulla lapselle voitaisiin opettaa aterioiden hiilihydraattimääriä. Ate- Markkinoilta puuttuvat tuotemodifikaatiot lapsille, sillä valmis- rian hiilihydraattimäärä vaikuttaa siihen, minkä verran lapsen tajat näkevät heidän marginaaliryhmänä. Joiltakin valmistajilta tulee pistää insuliinia. Dr. Duckin tarjoamaa peliyhteisöllisyyt- löytyy mittarin päälle liimattavia teippauksia, joilla mittarista tä ja lapsen palkitsemista hyvästä hoitotasapainosta Dr. Duck voi tehdä hauskemman näköinen. Tutkimustuloksista ilmeni, tuotepalkinolla pidettiin hauskana lisäominaisuutena. että kysyntää lasten mittareille löytyy. Kaikki tutkimukseen osallistuneet lapset kokivat diabeteksen Dr. Duck mittarin opettavaa ja muistuttavaa ominaisuutta pi- kurjaksi myös vanhemmat kantavat jatkuvaa huolta lapsen dettiin hyvänä. Lapset esittivät toiveita mittarin ulkomuodosta hoitotasapainosta. Sairaudesta huolimatta he pyrkivät elämään - Dr. Duck voisi olla esimerkiksi pääkallo. Vanhempia ja hoi- normaalia elämää. totiimiä kiinnostivat reaaliaikainen tiedonsiirtomahdollisuus mittaustuloksista ja niiden tarkastelu webissä. Ominaisuudella Tavoitteenani on, että jonakin päivänä Dr. Duck on helpotta- mahdollistettaisiin lapsen vanhemmille tietoisuus päivän aika- massa näiden rohkeiden diabeteslasten elämää ja heidän hoi- na tapahtuvista verensokerivaihteluista sekä lapsen omahoi- totiimejään! 155 157 Liitteet Lähdeluettelo Kirjalähteet: Benyon, D.,Turner,P.,Turner,S.2005.Designing Interactive Systems. UK : Pear- Kuutti, W. 2003. Käytettävyys, suunnittelu ja arviointi. Helsinki:Talentum son Education Limited. Koskinen, I., Battarbee, K., Mattelmäki, T. 2003. Empathic Design, User experiBeyer, H.Hotzblatt, K. 1998. Contextual Design: Defining Customer-Centered ence in product design. Suomi: Edita Prima Ltd. Systems. USA: Academic Press.. Leventhal, L., Barnes, J. cop.2008. Usability Engineering: Process, Products and Cagan, J., Vogel, C.M.2003. Kehitä kärkituote. Helsinki: Talentum Examples. USA: Pearson. Carroll, J. M. 2000. Making Use: Scenaario-based Design of Human-computer Lyytinen, P., Korkiakangas, M. Lyytinen, H. 2001. Näkökulmia kehityspsykolo- Interaction. USA: The MIT Press. giaan kehityksen kontekstissaan. Porvoo: WSOY Ihanne – Parikka, P., Kangas, T., Kaprio E.A., Rönnemaa, T.2006. Diabetes. Duo- Malin, A. Männikkö, K. 1998. Älykkyys valoja ja varjoja.Juva: WSOY decim. Hämeenlinna: Karisto Oy Mattelmäki, T. Muotoiluluotaimet. 2006. Tampere: Tammer-Paino Oy Jarasto, P., Sinervo, N. 1998. Kouluikäisen lapsen maailma. Jyväskylä: Gummerrus Muikku, E., Väisänen, A., Autio, E., Härmä-Rodriguez, S., Ruuskanen, E., Huhtanen, J. 2004. Lapsen Diabetes – Perheen kansio. Tampere: Suomen diabetes- Keinonen, T., Jääskö, V.2004. Tuotekonseptointi. Helsinki: F.G. Lönnberg liitto Ry Keinonen,T., Mattelmäki,T., Soosalu,M., Säde,S. 1998. User Interface Design Nielsen, J. 1993. Usability Engineering. USA: Academic Press.Inc Tools. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu Norman, D. 1991. Miten avata mahdottomia ovia? Jyväskylä: Gummerus Kir- Keinonen, T. ,Koivunen M-R., Nieminen, M. 1998. Smart Products. Helsinki: Taid- japaino Oy eteollinen korkeakoulu Norman, D. 2004.Emotional design.USA: Basic Books Keinonen, T., Nieminen, M., Riihiaho, S., Säde, S. 1996. Design Usable Smart Product. Helsinki:Teknillinen korkeakoulu 158 Raskin, J. 2003.The Humane Interface. USA: by ACM Press. Lehdet, artikkelit ja tutkimukset: Redver - Mutton, G., Crockett, P. 2002. Interaction Design beyond human-com- Carroll, J.M. 1989. ‘Human-Computer interaction Scenarios as a Design Repre- puter interaction.USA: John Wiley & Sons. sentation.’ IBM Research Report. NY: T. J. Watson Research Center. Räty, V-P. 1999. Pelien leikki. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Druin, A. (2002). The role of children in the design on new technology. Behavior & Information Technology 21:1, 1–25. Schneiderman, B., Plaisant, C. 2005. Designing the User Interface.USA: Pearson Education, Inc. Guha, M.L., Druin, A. Chipman,G., Fail,j.a., Simms, S., Farber, A. 2005. ‘Working with Young Children as Technology Design Partners.’ January 2005/Vol. 48, No. 1 Sinkkonen, I., Kuoppala, H. 2002. Käytettävyyden psykologia. Helsinki:Edita, IT Communications of The ACM. s. 42. Press. Hietala, P., Ovaska, S. 2002. Lasten käyttöliittymät. Julkaisusarja B. Tampere: Wahlström, R., Wahlström, J., Sinisalo,P., Hautamäki, A. 1980. Kasvuvuosien Tietojenkäsittelytieteiden psyykkinen kehitys. Helsinki: WSOY 2.pdf. Luettu 3.3.2008 laitos http://www.cs.uta.fi/reports/bsarja/B-2002- Komulainen, J. ’Lapsen insuliinihoito hoitosuositusten valossa.’ Diabetes ja lääkäri 2/2007 s. 13 – 17. Laughnan, J. 2004, June 1-3. ’Organization of Inventing and Prototyping Activities With Children as Design Partners.’ USA: College Park, Maryland.s.128. Nieminen, M., Kuoppala, H. ’Standardinmukainen käytettävyys- tulevaisuuden vaatimus?’ Sytyke ry - Systeemityö 4/98s. 19- 21. Helsinki: Teknillinen korkeakoulu Näntö - Salonen, K., Ruusu, P. ’Nuoren diabeetikon komplianssi haastaa hoitoyksikön’. Diabetes ja lääkäri 5/2007 s.7-10. Silveri, P. ’Joustavan säännöllistä elämää’. Apteekin hyllyltä. 1/2008.s. 49- 51. 159 Internet lähteet: Schone, A. ’Diabetes lisääntyy salakavalasti’. Apteekin hyllyltä. 1/2008.s.43- 47. http://www.diabetes.fi/diabtiet/hoitsuos/tyyppi1/luku1.html. Luettu 22.2.2008 Suoranta, J., Lehtimäki, H., & Hakulinen, S. (2001). Lapset tietoyhteiskunnan http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=805 toimijoina. 2/2005.Luettu 15.2.2008 Tampereen yliopisto. Tietoyhteiskunnan tutkimuskeskuksen työraportteja Hilkka Lahti. Diabetes 1- http://www.ebm-guidelines.com/terveysportti/Dlehti2.tunnista?a=Y&t=H&fnam 16/2001. Luettu 3.3.2008 e=D92461.htm.Luettu 21.2.2008 Pedell, S., Vetere, F. 2004. ‘Visualizing Use Context with Picture Scenarios in the http://hauki.haukipudas.fi/psyko/trio/piagetkeh.htm. Luettu 2.3.2008 Design Process’. Australia: Melbournen yliopisto. http://www.idf.org/home/index.cfm?unode=3B96906B-C026-2FD3-87B73F80BC22682A. Punkku - Hänninen, P. ’Pääkaupunkiseudulla on jo 800 diabeetikkolasta’. Hels- Luettu 11.2.2008 ingin Sanomat 6.2.2007 http://www.novodiabetespalvelu.fi/website/content/living-with-diabetes/forWyeth, P., Diercke, C. 2006. ‘ Designing cultural probes for Children.’ OZCHI, parents/coping-with-hypoglycaemia.aspx. Dosentti Ilkka Sipilä.Luettu 15.2.2008 November 20-24. Sidney: Queenlandin yliopisto. http://www.novodiabetespalvelu.fi/website/content/diabeetikon_ruokavaliosuositus.aspx. Ravitsemusterapeutti Heikkinen Tuula. Luettu 7.3.2008 ISO Standardit: http://www.oulunomahoito.fi/omsu/?page=4803216&id=0696684. Kansainvälinen standardi ISO 13407. Human-centeres design processes for inter- Luettu 22.2.2208 active systems. 1999.Firts edition.Geneve http://www.lifescaneurope.com/fin/diabeteksen/diabetesuutisia/20070411elin030_fi/ Kansainvälinen standardi ISO 9241-11. Näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ;jsessionid=ZQAPU5FVNDRLECUCERDR0GQ. Journal of the American Medical Associa- ergonomiset vaatimukset.Osa 11: Käytettävyyden määrittely ja arviointi. 1998. tion, 11.4.2007. Luettu 13.3.2008 Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto.S 160 Asiantuntijalausunnot: Mittarivalmistajat: Suomen Diabetesliitto: tapaaminen 28.2.2006 Tampereella Abbott: Ensimmäinen tapaaminen Jarno Eskelisen kanssa 4.5.2007 Helsingissä. Sari Härmä-Rodriques Toinen tapaaminen Paul Sweeneyn kanssa 15.11.2007 Saksassa. Satu Kankaanpää www.diabetes.fi Puhelin haastattelu, Abbottin asiakaspalvelun kanssa 29.2.2008 Helsinki. Tyypin 1 diabeetikko 8.1.2008 Järvenpää http://www.abbottdiabetescare.com/adc_dotcom/url/content/en_US/20.10.5:5/ product/Product_Profile_0010.htm. Luettu 20.2.2008 Helsingin Yliopistollinen keskussairaala, HUS 14.2.2008 Helsinki Diabeteslääkäri: Päivi Miettinen http://www.abbottdiabetescare.fi/index.cfm?area=tuotteet&sub=freestyle_mini. Diabeteshoitaja: Ritva Simonen Luettu 29.2.2008 Diabetestarvikkeiden jakelu: Koskelan sairaala 31.2.2008 Helsinki LifeScan: Tapaaminen Kirsi Kurjen kanssa 14.12.2007 Helsingissä. http://www.lifescaneurope.com/fin/. Luettu 13.12.2007 Lasten käyttöliittymiä: Roche: Tapaaminen Merja Lahdenperän kanssa 18.1.2008 Helsingissä. ihttp://www.accu-chek.fi/nordic/. Luettu 16.1.2008 http://www.diabetesincontrol.com/issue173/np.shtml. Luettu 14.2.2008 http://hippocratech.org/2007/12/01/glucoboy/. Luettu 14.2.2008 http://www.nintendo-fi.com/?file=123.Luettu . Luettu 14.2.2008 http://www.tamagotchi.com/ Luettu 14.2.2008 http://www.tamatown.com/ .Luettu 14.2.2008 http://pbskids.org/barney/.Luettu. Luettu 14.2.2008 161 Luotaimet ����������������������������������������������������������������������������������������������� �������������������������������������������������������������������������������������������������� ������������ ������ ����� �������������� �� ������������� ����� �������� ����� �������� ��������� ����������������������������������������������������������������������������� ���������������� ������������������������ ���������� ������������������������������������������������ �������� ��������������������������������������������������� �������� �������������������������������������������������������������������� ���������������������������������������������������������� �������������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������� �������������������������������������������������������� ����������������������������������������������������������������� ������������������������������������������ �������������������������������������������� �� �� �� �� �� � �������������������������� �� ��� �������� �� �� � ��������������� ������������������������ �� �� � �� � �� ������������������������ ��� �� � ����������� � � � � � �� �� �� ������������������� �� ������������������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������������������������ ���������������������������������������������������������������������� ����������������� ��������� ��� ������������������������������������������������������ �������������������� ����������� ��������������������������������������������������������� ���������������������������������������������������������������������������� �������������������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������������ ������������������������������� ��� ������������� ���������������� ������������������������������������������������������������������������������ ������������������������������������������������������������������������������ ������������������������������������������������������������������������� ������������� ������������������ � ����� � ��� � ��������������������� � ������ ������ �������������� ������������������������������������������������������������������������� ���������������������������������������������������������� ����������������������������������������������������������� ������������������������������������������������������������ ��������������������� ���� ������������������ Liite 1 �� �� �� �� �� �� �� �� Liite 2 � �� �� � �� � �� � �� � � � � � �� �� �� �� ����������� ����������� ����������� Liite 3 ����������������������� ������������������������������������������������������������ ������������������������������������������������� Liite 4 ������� ������ ����� � � ������� ����� ���� � � � � ����� � � ������ Liite 5 � Liite 6 ���� ���� ��� �� ��� �� � Liite 7
© Copyright 2025