1. No category

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto:
Eurooppa investoi maatalousalueisiin
Marjaosaamiskeskus
Opintomatkan
matkaraportti
Belgia – Hollanti 27.2. - 1.3.2012
Markku Levy, Ilkka Voutilainen ja Jari Känninen
2012
2
MATKARAPORTTI
Opintomatka Hollanti/Belgia 27.2. - 1.3.2012
Maanantai 27.2.2012
06.00-09.15 Lähtö Kuopiosta (AY3884), koneenvaihto Helsinki(AY811), saapuminen Bryssel
11.00
EU-parlamenttiin saapuminen
11.30-13.00 Euroedustaja Riikka Manner; EU ja suomalainen marjantuotanto.
Vierailu- ja seminaariyksikön tiedottaja Mari Tuominen; Euroopan parlamentin historiasta, toiminnasta
Johtaja Simo Tiainen; MTK:n rooli edunvalvonnassa
13.00-14.30 Lounas EU-parlamentin tiloissa, omakustanteinen mukana Tiainen ja Tuominen
14.30-16.30 Kiertoajelu Bryssel ja siirtyminen Leuveniin
16.30-17.30 Belgian puutarhatuotannon esittely Belgian tuottajajärjestön The Belgian Farmers Union
association toimistolla Leuvenissa n. 30km Brysselistä
18.00
Majoittuminen Brysseliin Ibis Bruxelles Centre du Midi www.ibishotels.com
Tiistai 28.2.2012
7.30-9.15
Aamupala
9.30
Lähtö hotellilta, matkatavarat mukaan ajo n. 90 km huutokauppapaikalle
11.00
WeilingHoogstraten Marjahuutokauppa https://www.veilinghoogstraten.be/EN/portal.html
14.00
Hoogstratenin tutkimusasema – mansikka, tomaatti ja paprika www.proefcentrum.be
17.00
Majoittuminen Breda (Hollanti) Stadshotel de Klok www.hotel-de-klok.nl
Matkalla omakustanteinen lounas
Keskiviikko 29.2.2012
07.30-08.15 Aamupala
08.30-09.00 Lähtö hotellista, matkatavarat mukaan, ajo Zundertin alueelle
09.00-10.15 Tutustuminen marjatilaan Harrie Pijnenburgin (DLV:n neuvoja) johdolla
10.30-12.00 Tutustuminen Rapon taimituotantoon Roosendaalissa www.rapo.nl
12.00-13.30 Siirtyminen Eck-en-Vieliin ja matkalla lounas (omakustanteinen)
13.30-16.00 FreshForward the fruit firm lajikejalostaja; Fresh Forward on jalostanut mm.
mansikkalajikkeet Polka, Sonata ja Rumba. www.thefruitfirm.com
17.00
Majoittuminen Wageningen Hof van Wageningen www.hofvanwageningen.nl
Torstai 01.3.2012
07.30-08.15 Aamupala
09.00-12.00 Lähtö hotellista, matkatavarat mukaan
Suoramyyntikohde Landwinkel de Woerdt Ressenissä www.dewoerdt.nl,
http://www.landwinkel.nl/winkels/
12.00-16.00 Tutustuminen Amsterdamissa Bloemenmarktintarjontaan
17.00
Saapuminen kentälle
19.05-22:40 Amsterdam-Helsinki(AY846)
23.40-00:40 Helsinki-Kuopio (AY3883)
3
Maanantai 27.2.2012
Matka alkoi klo 6.00 Kuopion lentoasemalta ja Brysseliin saavuimme klo 9.15 jonka jälkeen suuntasimme
matkan EU-parlamenttiin. Brysselissä tutustuttiin EU-parlamentin toimintaan jonka esittelyn suoritti
tiedottaja Mari Tuominen. Lisäksi vierailun aikana Riikka Manner kertoi europarlamentaarikko työstä sekä
MTK:n edunvalvonnasta kuulimme johtaja Simo Tiaisen kertomana.
EU-PARLAMENTTI
Nykyinen Euroopan unioni oli alun perin rauhan hanke. Maailmansodan jälkeen eurooppalaiset haaveilivat
pysyvästä rauhasta mantereellaan peläten kuitenkin samalla uutta suursotaa. Toisen maailmansodan
kokemusten ei haluttu enää toistuvan.
Läntisen Euroopan ytimessä olivat veriviholliset Saksa ja Ranska. Yksi vaikeimmista ongelmista Saksan ja
Ranskan suhteissa koski saksalaista Saarin aluetta, joka oli tunnettu hiilivaroihin perustuvasta
terästeollisuudestaan. Ranskalaiset näkivät alueella uhan, terästuotantoa oli käytetty Ranskaa vastaan
asetuotannon muodossa jo kahdessa maailmansodassa.
Jean Monnet, Ranskalainen virkamies, oli yksi monista Saarin alueen ongelmaa pitkään pohtineista. Hän otti
yhteyttä maansa ulkoministeriin Robert Schumaniin mielessään uusi idea että Saksan ja Ranskan tulisi
yhdistää hiili- ja teräsvarantonsa. Ajatuksen pohjana oli, että näin raaka-ainevaroja valvoisi kansainvälinen,
riippumaton viranomainen. Tällä tavoin saatiin Saksan ja Ranskan välisen jännityksen yksi syy poistettua.
Näin syntyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) Pariisissa 18. huhtikuuta vuonna 1951. Saksan ja Ranskan
lisäksi sopimuksen allekirjoittivat Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg.
Jatkoa seurasi vuonna 1957 jolloin Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö. Yhteisö
laajentui ensimmäisen kerran vuonna 1973, kun Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska liittyivät
jäseniksi. Kreikasta tuli jäsen vuonna 1981 ja Espanjasta ja Portugalista vuonna 1986. Vuosien saatossa
yhteisöön on otettu lisää jäsenmaita. Nyt yhteisö on 27 jäsenvaltion unioni johon Suomi liittyi 1995 ja
viimeisimpänä Bulgaria ja Romania vuonna 2007.
Vuonna 1992 allekirjoitetun Maastrichtin sopimuksen myötä Euroopan yhteisö muutti nimensä Euroopan
unioniksi. Sopimuksella vahvistettiin unionille niin sanottu pilarirakenne. Euroopan yhteisöjen eli
ensimmäisen pilarin lisäksi yhteistyö ulotettiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (II pilari) ja oikeus- ja
sisäasioihin (III pilari).
Maastrichtin sopimus käsitti sitovan suunnitelman talous- ja rahaliitosta, joka toteutettiin kolmessa
vaiheessa. Euroopan keskuspankki aloitti toimintansa vuonna 1999 ja 12 maata otti yhteisvaluutta euron
käyttöön vuonna 2002.
Parlamenttia esitteli tiedottaja Mari Tuominen.
4
Euroopan parlamentilla on kolme työskentelypaikkaa: Bryssel (Belgia), Luxemburg ja Strasbourg (Ranska).
Parlamentin virallinen kotipaikka on Strasbourgissa vaikka parlamentin jäsenet työskentelevät suuren osan
ajastaan Brysselissä, missä kokoontuvat parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmät. Strasbourgissa
parlamentti kokoontuu vain neljän päivän ajan kuukaudessa suorittamaan äänestyksiä täysistunnoissa.
Luxemburgissa sijaitsee parlamentin hallinto eli pääsihteeristö. Parlamentissa on tehty esitys, että
Strasbourg jätettäisiin pois kokouspaikkana sen aiheuttamien kustannusten takia. Parlamentti on hyvä
työllistäjä, n 20000 työpaikkaa joista kääntäjiä n. 2000. Yhteensä komissiossa ja parlamentissa työskentelee
pienen suomalaisen kaupungin verran työntekijöitä, n.35000henkilöä.
Brysselissä kaksi suurmiestä samassa kuvassa
Euroopan parlamentti on monikansallinen parlamentaarinen edustajakokous ja ainoa Euroopan unionin
toimielin, jonka kansalaiset valitsevat suorilla vaaleilla. Se edustaa Unionin 27 jäsenvaltiota ja lähes 500:aa
miljoonaa kansalaista. Vaalit järjestetään joka viides vuosi jolloin parlamenttiin valitaan 754 jäsentä eli
meppiä.
Suomesta valitut 13 jäsentä eivät muodosta erityistä "Suomi-ryhmää", vaan he sijoittuvat parlamentissa
toimiviin poliittisiin ryhmiin. Parlamentissa on edustettuna 165 poliittista puoluetta, jotka ovat
muodostavat seitsemän monikansallista poliittista ryhmää.
Euroopan komissiossa on 27 komissaaria jotka käsittelevät lainsäädäntöaloitteet, EU:n talousarvion ja
toimintabudjetin hallinnoinnin. Lisäksi käsitellään EU:n kansainväliset sopimukset.
Europarlamentaarikko Riikka Manner kertoi omasta työsarastaan EU-parlamentissa. Keskeinen osa
parlamentaarikon työstä tehdään valiokunnissa, joita on 20. Lisäksi parlamentti voi perustaa väliaikaisia ja
tutkintavaliokuntia. Kukin parlamentin jäsen kuuluu varsinaisena jäsenenä ainakin yhteen valiokuntaan ja
varajäsenenä toiseen valiokuntaan. Lisäksi jäsen kuuluu sekavaliokuntiin tai valtuuskuntiin, jotka hoitavat
parlamentin suhteita kolmansiin maihin. Valiokunta- ja valtuuskuntapaikkoja voidaan muuttaa
viisivuotiskauden puolivälissä.
Riikka Manner tutustuu Marjaosaamiskeskuksen leikekirjaan.
5
Riikka on jäsenenä Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnassa joka on vastuussa Euroopan
aluekehitysrahastoa, koheesiorahastoa sekä muita unionin aluepolitiikan välineitä koskevasta
päätöksenteosta. Merkittävimmät rahoitusvälineet projektien toteuttamiselle ovat Euroopan
aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) sekä koheesiorahasto.
Budjettivaliokunnassa hän toimii varajäsenenä. Valiokunta on vastuussa monivuotisen rahoituskehyksen
sekä vuotuisten menojen ja tulojen yhteensovittamisesta. Unionin talousarvio kattaa kaikkien EU:n
toimielinten menot, rahoituskohteet ja kuhunkin käytettävissä olevat määrärahat.
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa hän toimii myös
varajäsenenä. Elintarvikkeiden turvallisuuden kannalta tärkeitä aiheita ovat ennen kaikkea elintarvikkeista
tiedottaminen ja niiden merkinnät sekä kansalaisten päivittäin nauttimien elintarvikkeiden hygienia ja
turvallisuus.
Lisäksi hän on varsinainen jäsen parlamentin Venäjä-valtuuskunnassa ja varajäsen AKT:n ja EU:n yhteisen
parlamentaarisen edustajakokouksen valtuuskunnassa. Toimien puheenjohtajana metsäverkostossa sekä
arktisessa alatyöryhmässä, joka on osa laaja-alaisempaa yhteistyöryhmää.
Riikka Mannerin viikko-ohjelma on varsin tiukka. Maanantaiaamuna aamukoneella Brysseliin ja paluu
Suomeen on myöhään torstai-iltana. Perjantaisin on ministeriössä käyntejä tai toisinaan pääsee suoraan
kotiin.
Marjanviljelijät ”valtasivat” parlamenttisalin Torvisen johdolla.
Simo Tiainen kertoi MTK:n toiminnasta Brysselissä.
6
MTK:n Brysselin toimistosta työskentelee viisi henkilöä. MTK:n edunvalvonnasta meille kertoi johtaja Simo
Tiainen. Hänen tehtäviinsä kuuluu asioiden seuraaminen ja raportointi Suomeen. Paikanpäällä pyritään
vaikuttamaan ja saamaan selville mistä asioista kulloinkin neuvotellaan.
Maatalouspuolella on tulossa muutoksia vuodesta 2014 alkaen. CAP-uudistusta valmistellaan. Komission
ehdotuksessa nykyinen tilatuki maksettaisiin perustukena, ympäristölisänä, nuorten viljelijöiden tukena
sekä luonnonhaittakorvauksena. Tuet maksettaisiin vain aktiiviviljelijöille. Aktiiviviljelijän määritelmässä
maatalouden tukia verrattaisiin maatalouden ulkopuolisiin tuloihin. Tämä rajaus ei koskisi tiloja joilla tuet
jää alle 5000€.
Lisäksi ehdotuksen mukaan 30 % suorista tuista maksetaan viljelijöille jotka tekevät ympäristösopimuksen.
Ympäristösopimus edellyttäisi 7 %:n peltoalan vetämistä pois tuotannosta joko kesannoimalla,
suojakaistoja perustamalla tai metsittämällä. Lisäksi edellytettäisiin kolmen kasvin viljelyä. Nykyisissä
kaavailuissa yhtä kasvia saisi viljellä maksimissaan 70 % viljelyalasta ja kolmatta kasviakin pitäisi olla
vähintään 5 %.
Maatalouspolitiikan uudistuksen lisäksi EU:n maatalouspolitiikassa pohditaan miten suorat tuet jaetaan eri
jäsenvaltioiden kesken. Suomen kannalta tämä asia lienee vähäinen, koska tällä hetkellä maamme on
lähellä keskitasoa mitattaessa suorien tukien kohdentumista hehtaaria kohden. Vuosille 2014-2020
tehtävän budjettikehyksen suuruus on n.1000mrd € josta maatalouden osuus lienee n. kolmannes.
Alla olevasta taulukosta nähdään nykyisen budjetin jakautuminen. Vuonna 2011 Euroopan unionin
talousarvio on noin 141,9 miljardia euroa.
Talousarvion 2007-2013
jakautuminen eri luokkiin.
Kuva: Euroopan komissio
Kilpailukyvyn kehittäminen ja maatalous suurimmat menoerät
Talousarvio perustuu niin sanottuun rahoituskehykseen, joka asettaa menokaton budjetin eri luokille.
Jokaisen yksittäisen vuoden talousarvion laatimisessa sovelletaan monivuotista rahoituskehystä.
Tämänhetkinen rahoituskehys kattaa vuodet 2007–2013.
7
Suurin yksittäinen osuus EU:n vuosien 2007-2013 talousarviosta käytetään EU:n talouden kilpailukyvyn
lisäämiseen. Myös rikkaiden ja köyhien jäsenvaltioiden välistä kuilua pyritään kaventamaan. Vuosina 2007–
2013 näiden painopisteiden osuus on noin 38 prosenttia koko talousarviosta. Tämän vuoden talousarviossa
tähän niin kutsuttuun kestävään kasvuun on varattu yhteensä 45 prosenttia.
Toiseksi suurin menoerä on maatalous, jonka osuus vuosien 2007-2013 talousarviosta on noin 35
prosenttia. Myös maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämistä, maaseudun talouden monipuolistamista ja
maaseutuympäristön säilyttämistä painotetaan. Vuonna 2010 luonnonvaroihin on suunnattu 42 prosenttia
talousarviosta. Tästä suurin osa, 31 prosenttia, menee markkinoiden menojen ja suorien tukien
kattamiseen ja loput maaseudun kehittämiseen, ympäristön ja kalastuksen tukemiseen.
Parlamenttivierailun jälkeen tutustuimme Brysselin vanhaan kaupunginosaan jossa kävelykadulla saimme
maistella kuuluja belgialaisia suklaaherkkuja, suklaalla kuorrutettuja mansikoita, jotka maistuivat myös
suomalasten suissa.
Päivän päätteeksi tutustuimme The Belgian Farmers Union association (Belgian MTK:n) toimintaan.
Yhdistys on perustettu jo vuonna 1890. Alkusysäyksen yhdistys sai kun köyhät ja varattomat viljelijät eivät
tahtoneet saada lainaa eivätkä ostettua tuotantopanoksia. Heti perustamisen jälkeen yhdistys aloitti
kaupallisen toiminnan lisäksi mm. vakuutus- ja rahoitustoiminnan. Nämä toiminnot ovat edelleenkin
tuottajajärjestön perustoimintoja jonka lisäksi yhdistyksellä on mm. neuvonta- ja investointiosasto.
Investointiosasto jakaa investointirahoja ja tekee kehittämistyötä mm. lajikekokein. Tuottajajärjestön säätiö
on belgialaisen KBC-pankin isoin osakas.
Ryhmäkuvassa Boerenbondin aulassa
8
Pohjimmiltaan järjestö on ammatillinen järjestö kaikille maaseudun ihmisille. 225000 jäsenestä enää n.
32000 jäsentä on viljelijöitä. Yhdistyksessä on ammatillisia järjestöjä niin nuorille tuottajille, naisille,
maaseudun ihmisille kuin myös erikoisjärjestöjä. Maaseudun ihmisten maaseutujärjestössä (eräänlainen
kyläyhdistys) on jäseninä n. 70000 perhettä kauppapuutarhureista puutarhaharrastajiin.
Belgiassakin tilakoko on kasvanut ja tuottajien määrä vähentynyt. Puutarhatuottajia on n. 8000 kpl ja
keskipinta-ala n.5,5ha. Belgian pohjoisosissa hollanninkielisellä alueella viljely on intensiivistä ja tehokasta
kun taas eteläosissa joka on ranskankielistä aluetta, viljely on laajaperäisempää. Sanotaankin, että keskellä
Belgiaa menee Euroopan tehotuotannon raja.
Ammatin edistämisen lisäksi järjestöllä on liiketoimintaa monessa eri muodossa. Liiketoiminta onkin
järjestössä avainasemassa ja tuottajaorganisaatioiden kautta puutarhatuotteiden markkinointi pääosin
Belgiassa tapahtuu. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.boerenbond.be
Tiistai 28.2.2012
VEILING-HOOGSTRAATENIN HUUTOKAUPPA
Tiistaina 28.2.2012 tutustuimme Belgian suurimpaan marjahuutokauppaan WeilingHoogstrateniin.
Hoogstraten sijaitsee Belgian puolella Hollannin rajan tuntumassa ja siellä on toinen Belgian
mansikanviljelyn keskittymistä. Huutokauppa myy vuodessa 28 milj.kg mansikkaa, tomaattia 60 milj.kg ja
paprikaakin 23milj.kg sekä kasvihuonekurkkua. Liikevaihto oli vuonna 2011 148 milj.euroa.
Mansikkaa tuotetaan alueella n. 10 kk:n ajan vuodessa maaliskuusta vuoden loppuun, jopa tammikuulle
saakka. Päälajikkeena on ’Elsanta’, jonka ”markkinaosuus” on n. 85-90 %. Ensimmäinen mansikkaerä oli
tulossa myyntiin vierailumme jälkeisenä päivänä erikoishuutokauppaan jonka tuotto lahjoitetaan vuosittain
hyväntekeväisyyteen.
Osuuskuntapohjalle perustettiin yritys 1933 muutaman viljelijän toimesta nimellä Pohjois-Kemppenin
katolinen huutokauppayhdistys. Toisen maailmansodan jälkeen toiminta laajeni nopeasti ja nyt yritys toimii
tuottajaorganisaation pohjalta. Yhteistoiminnasta saatavien hyötyjen lisäksi huutokauppa saa Euroopan
unionin maatalouspolitiikan tavoitteissa tuottajaorganisaatiolle varattua rahoitustukea 4,1 %
tuoteliikevaihdosta tiettyihin kehittämistoimiin mm. tilojen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen,
hygienian ja laadunparantamiseen sekä kestäviin tuotantomenetelmiin. Tuottajaorganisaatio pyrkii
tarjonnan vahvistamiseen, tuotannon entistä parempaan suunnitteluun jolloin tuotanto vastaisi paremmin
kysyntää sekä tuotantokustannusten alentaminen sekä tietenkin tuottajahinnan vakauttamiseen.
Tuotteen luokittelu tapahtuu tiloilla poimintavaiheessa mm. koon ja laadun kuten värin ja muodon mukaan.
Kokoluokkia on seitsemän 4A-luokasta aina C- luokkaan saakka sekä laatuluokkia AA-luokasta, A, I- ja IIluokkaan. Kaikki myyntiin tulevat erät tarkistetaan vastaanottopisteessä tarkastajan toimesta.
Laatuluokista pidetään tiukasti kiinni ja tarkastaja saattaa muuttaa viljelijän luokitusta. Marjoja ei
jäähdytetä tiloilla vaan ne tuodaan sesonkiaikana kolmekin kertaa päivässä huutokaupan jäähdyttämöön.
9
Huutokaupan toimintaa esitteli eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Paul van der Hallen (oik.kuva neljäntenä oikealta).
Huutokaupasta on suorayhteys kauppahuoneisiin ja muihin suurostajiin. Huutokaupassa myynti tapahtuu
kellon kautta. Jokaiselle laatuerälle asetetaan lähtöhinta jonka jälkeen kello lähtee käymään ja kun hinta on
ostajan mielestä sopiva hän pysäyttää kellon ja ilmoittaa haluamansa määrän. Tämän jälkeen kello
käynnistyy uudelleen loppuerää varten ja myynti jatkuu kunnes erä on myyty. Uudessa erässä hinta palaa
0,30€ korkeammaksi millä edellinen erä myytiin. Myynti alkaa parhaista ja kalliimmista laatuluokista
aamuisin klo 8.30 alkaen ja n. puolessa tunnissa saatetaan myydä parisataa tonnia mansikkaa ympäri
maailmaa.
Huutokauppakella voidaan myydä useampaa tuotetta
yhtä aikaa.
Hinta joka hyvitetään tuottajalle, on päivän huutokaupan keskihinta. Myynnissä on 2-3 eri tuotetta
kerrallaan. Kauden loppuvaiheessa on A- ja B-luokan tavaraa. Tavara tulee edellisenä päivänä varastoon ja
se myydään seuraavana aamuna. Ostaja voi hakea tavaraa myös edellisenä iltana, mutta silloinkin osto
tapahtuu kellon kautta. Jos osto epäonnistuu liian halvan hinnan tavoittelussa, joutuu hintana maksamaan
päivän korkeimman hinnan sanktioprosentilla korotettuna. Pakkauskokona on mansikoissa 500 g rasiat, jota
on 80 % kokonaismäärästä. Pienin myyntierä on lava, joka karsii pienostajat pois. Ostajat eivät tarvitse
takuusummia saatavien varmistamiseksi, koska vakuutusyhtiöt tarkistavat ostajan taustat.
Belgiassa on 7 huutokauppaa ja ne ovat yhteydessä toisiinsa. Huutokauppa voi myydä myös toisen
huutokaupan tavaraa. Ostaja järjestää kuljetuksen. Huutokauppojen välinen kuljetus järjestetään itse. Jos
tuotteelle ei saada riittävästi hintaa, se erä menee teollisuusmarjaksi. Pienetkin marjat myydään
mieluimmin huutokaupan kautta.
10
Muutama vuosi sitten siirryttiin huutokaupassakin internet-aikaan. Ostaja voi toimia omasta työpisteestään
käsin. Ostajalla on samanlainen ohjelma kuin huutokauppasalissa olevissa n. 30 työpisteessä ja oma
tunnistekortti, joten hän voi seurata reaaliaikaisesti huutokauppatapahtumaa omasta työpisteestä.
Yhteistoiminnalla on pyritty myös kustannusten alentamiseen. Huutokauppayritys on järjestänyt tiettyjen
viljelytarvikkeiden hankinnan kuten pakkausmateriaalin tilauksen ja toimituksen tiloille. Pakkausmateriaali
veloitetaan kuitenkin aina ostajalta eli se laskutetaan tuotteen hinnan päälle. Mansikantaimia välitetään
vuosittain n. 50 milj. kappaletta.
Kuten muuallakin Euroopassa niin myös Belgiassa mansikan tuotantoa on siirtynyt avomaalta kasvi-,
kausihuoneisiin sekä kasvutunneleihin. Aikaisemmin suurimmat sadot kerättiin heinäkuussa, mutta nyt
”pääsatokausi” ajoittuu toukokuulle.
Huutokauppa-alueen laajuudesta kertoo varasto ja terminaalitila, jota oli 7 ha ja 1 ha parhaillaan
valmistumassa. Vuonna 2011 mansikankeskihinta oli 3,20 kg. Varastossa näkyi muutama lava marokkolaista
mansikka ja belgialaista tomaattia, jotka olivat ostajan tavaraa odottamassa kuljetusta. Muuten varastot
olivat tyhjiä pakkausmateriaaleja lukuun ottamatta.
HOOGSTRATTENIN TUTKIMUSASEMA
Hoogstrattenin tutkimusaseman meille esitteli tutkija Tom van Delm. Tutkimusasema sijaitsee
huutokauppa-alueen lähellä ja huutokauppa on omistamassa tutkimuslaitosta ja tutkimusta tehdään myös
tuottajaorganisaation tarpeisiin. Laitoksen rahoitus tulee EU:lta, valtiolta ja huutokaupan omistamalta
tuottajaorganisaatiolta sekä neuvontaorganisaatiolta.
Hoogstraattenin tutkimusasemalla keskitytään mm. mansikan, tomaatin, paprikan ja kurkun
kasvihuoneviljelyyn sekä marjakasvien viljelyyn avomaalla.
Taimien vertailukokeessa eri taimituottajien taimia vertaillaan 15 eri viljelijän itsensä tuottamiin taimiin.
Kokeessa kerätään tietoa mm. satomääristä ja sadon alkamisajankohdasta. Kokeessa on 7-8 lajiketta, joista
Clery-lajike on verranteena ja muina lajikkeina mm. ’Flair’, ’Rumba’, ’Dely’, ’Capri’, ’Vibrant’ ja ’Roxana’.
Tom van Delm
Led-valojen ansiosta huoneen lämpötilaa voidaan nostaa ja
satoa päästää poimimaan jopa 3 viikkoa aiemmin.
Mielenkiintoinen koe oli sadonajoituskoe led-valoja käyttämällä. Kokeen taimet oli istutettu joulukuussa
kasvihuoneeseen ja huoneen lämpötila oli pidetty normaalia korkeampana valotuksen ansiosta. Led-
11
valotuskoe oli mansikalla ensimmäinen ja siinä testataan valotuksen sopivaa määrää. Valoa annettiin yöllä
ja vähävaloisana aikana myös päivällä. Led-valo oli pois päältä n. 7 h vuorokaudessa. Satoa päästiin
poimimaan 16.2. joten ero poiminnan aloituksessa oli 3 viikkoa. Se mitä tapahtuu satotasolle jää
nähtäväksi. Käytössä olevat led-valot maksoivat yhtä paljon kuin käytössä oleva kasvihuone. Kokeessa
tutkitaan päästäänkö riittävän hyvään lopputulokseen 45 w/m². Led-valoillahan on energian kulutus paljon
pienempi kuin normaaleilla lampuilla.
UV-valotusta kokeillaan kasvihuoneessa härmän torjuntaan rikityksen vaihtoehdoksi. Valoa annetaan joka
toinen päivä ja ainakin kokeen alkuvaiheessa toiminta koetaan työlääksi.
Vaikka biologista torjuntaa käytetään mm. kirvojen ja punkkien torjuntaan sekä liima-ansoja
ansarijauhiaisten ja ripsiäisten torjunnassa. Käytössä oli myös seuraavia meille tuttuja torjunta-aineita:
Mesurolia voidaan käyttää satokauden jälkeen puhdistamaan kasvihuoneita, jotta huoneita tyhjennettäessä
tuholaiset eivät leviä laajemmalle. Vertimec toimii 50 % ripsiäisten torjunnassa. Mansikkapunkin torjuntaan
käytettiin Masdai-valmistetta.
Keskiviikko 29.2.2012
ROLAND ELSTIN TILAESITTELY
Tutustuimme Roland Elstin marjatilaan DLV:n neuvojan Harriet Pijnenburgin johdolla. Tilalla on 25 ha
mansikkaa jota viljellään niin avomaalla kuin myös kasvutunneleissakin. Maalaji on pääosin hienoa hietaa
jossa voidaan käyttää isoja taimia. Lisäksi odotuspetien taimituotannossa on 8-9 hehtaaria. Eteläisessä
Hollannissa mansikkaviljelmän koko on 5-30 hehtaaria, suurimmillaan jopa 40 hehtaaria.
Roland Elst (vas) ja Harrie Pijnenburg (oik)
Tammikuussa istutettua mansikkaa Elstin tilalla
Roland Elstin tilalle taimet ostetaan Rapolta. Penkit on tehty tunneliin lokakuussa. Taimet istutetaan käsin
tammikuussa ja harsot laitetaan päälle. Avomaalle taimet istutetaan koneellisesti.
Toukokuun alussa alkaa tuotanto. Kahdessatoista viikossa on koko sato ohi. Viljelykierto on yksi vuosi.
Välikasvina käytetään nurmea tai samettikukkaa. Kaikki viljelyssä oleva mansikka on ’Elsantaa’. Tavoitteena
on saada 0,8-0,9 kg/taimi. Odotuspeti taimia istutetaan 32000 kpl/ha, pienempiä taimia enemmän.
Odotuspetitaimen hinta tilalla kasvatettuna on n. 30 snt/kpl ja ostotaimen hinta n. 42snt/kpl.
Paakkusatotaimet ovat turhan kalliita ja niissä sato kypsyy pitemmällä jaksolla ja kun satokausi on ohi n 12
12
viikossa niin senkään takia ei paakkusatotaimi sovellu Roland Elstin tilalla käytettäväksi . Kevyt hietamaa
sopii tähän viljelytapaan erittäin hyvin. Tyvimätää vastaan käytetään Parat nimistä valmistetta ja vesi
otetaan vain kaivosta.
Kysyttäessä ”miksi lajikkeena on ainoastaan Elsanta?” Roland Elst kertoi lajikkeen kestävän hyvin kuljetusta
ja on kauppakestävä. Muut lajikkeet eivät ole hänen mielestään niin kestäviä vaan ne pehmenevät.
’Sonataa’ voisi käyttää kevättuotannossa mutta kesällä Roland Elstin mielestä ’Sonata’ pehmenee pinnalta.
Olkea käytetään riviväleissä marjojen likaantumisen estämiseksi, mutta rikkakasvien torjunta suoritetaan
kemiallisesti. Härmää ja harmaahometta torjuntaa tunnelissa 5-7 pv/välein. Käytettäviä torjunta-ainetta
ovat mm. Frupica, Scala, Signum, Topas, Teldor ja Nimrud. ’Sonata’ kestää paremmin härmää kuin ’Elsanta’.
Tuholaisista Roland Elstin mukaan suurin ongelma ripsiäiset. Lämpötilan hallintaa tehdään tunneleissa
helmoja nostamalla tunnelin ”helmoja” nostamalla.
Työntekijät tulevat pääosin Puolasta, Liettuasta ja Romaniasta mutta poimijoista lähes 30 % paikallisia
ihmisiä. Tuntipalkka on 14-14,50 €/h joka sisältää työnantaja maksut. Työ tehdään urakkavauhdilla.
Poiminta tehdään kuumuuden takia aikaisin aamulla. Marjat punnitaan ja jäähdytetään kylmiössä ja rekat
noutavat ne huutokauppaan. Olkea käytetään käytävissä marjojen likaantumisen estämiseksi.
Urakkapalkassa poiminta nopeus on 15-20 kg/h, jopa 40 kg/h.
RAPON ESITTELY
Rapon taimiston omistavat Werner Hack ja Marielle Nagtzaam, jotka olivat aikaisemmin Rapolla
työntekijöinä. Toinen omistajista Werner Hack kertoi, että Rapo on perustettu 36 vuotta sitten Feetvort
yrityksen osakkaana. Taimisto tuottaa taimia pääosin Euroopan markkinoille mutta vientimaina on mm.
Marokko Pohjois-Afrikassa.
Rapon Werner Hack (3. vasemmalta) ja
Marielle Nagtzaam
Taimiviljelyksessä on n. 100 ha joista tulevan vuoden istutuksiin on varattu 30-40 ha. Maasta otetaan
ankeroisnäytteet ennen istutusta sekä tietenkin viljavuustutkimus. Jos maassa esiintyy ankeroista,
istutetaan siihen samettikukkaa joka tuhoaa ankeroisen. Samettikukan kukittua se kynnetään maahan
jonka jälkeen maa on valmis istutukseen. Lisäksi ankeroista voidaan torjua joka viides vuosi Metasodiumilla.
13
Taimituottajilla on Hollannissa kolme sesonkia. Elokuussa toimitetaan Hollannin, Belgian ja Itävallan
markkinoille tuoretaimia jotka on istutettava vuorokauden kuluttua nostosta. Lokakuussa tuoretaimia
toimitetaan Espanjan ja Etelä-Euroopan markkinoille. Keväällä toimitetaan frigo- eli kylmäsäilytettyjä taimia
eri puolille Eurooppaa. Vuosittainen taimituotanto on yli 40 miljoonaa kappaletta. Rapon taimia tuo
Suomeen mm. Marja-Suomen taimituotanto Oy ja DeltaGreen BV.
Frigo-taimet nostetaan vuoden lopulla. Ennen nostoa taimista leikataan lehdet pois jonka jälkeen ne
nostetaan ja lajitellaan eri kokoluokkiin. Taimet säilytetään -1,5 asteessa siihen saakka kunnes ne
toimitetaan kylmäkuljetuksena asiakkaalle.
Emotaimien istutuksessa käytettään hyväksi GPS-tekniikkaa. Paikannusjärjestelmällä pystytään istuttamaan
emotaimi eri kohtaan kuin aikaisempina vuosina.
LAJIKEJALOSTAJA FRESH FORWARD (www.thefruitfirm.nl)
Tutkija Wim Aalsberbergin johdolla tutustuimme lajikejalostaja Fresh Forwardiin. FreshForward on
lajikejalostusyritys, jossa on omistajina kuusi taimituottajaa sekä Wageningenin Yliopisto. Yritys tekee
mansikan lajikejalostusta Länsi- ja Pohjois-Euroopan alueelle (lajikkeet kuten ’Polka’, ’Sonata’, ’Rumba’),
Etelä-Eurooppaan (Espanja ja Turkki) sekä jatkuvasatoisten mansikkalajikkeiden jalostusta. Toimipisteitä on
Hollannissa Fresh Forward Netherland ja Espanjassa Huelvan alueella Fresh Forward Spain.
Jalostuksen päämääränä on löytää eri viljelyalueille lajike jonka marja on kiinteä, ulkonäkö, muoto, väri ja
koko suotuisa. Satotason pitäisi olla korkea ja lajikkeen oltava taudinkestävä ja poimintaominaisuuksiltaan
helposti poimittavissa. Jalostuksen ongelman on myös se, että eri maissa kiinnitetään huomiota eri osaalueisiin.
Suomessa halutaan makeita lajikkeita. Ranskalaiset taas kiinnittävät huomion mansikan ulkonäköön joka on
oltava pitkulainen. Lisäksi taudin kestävyys on noussut kaikkialla entistä tärkeämpään asemaan.
Espanjaan lajikkeet jalostetaan lyhyen päivän olosuhteisiin. Satotason on oltava korkea ja ajoituttava on
tavoitteena lyhyen päivän mansikat, aikaiset sadot. Vuodelle 2012 on Espanjaan löytymässä muutama
lupaava lajike Camarosa-lajikkeen sijaan.
Jalostustyö alkaa emokasvien valinnalla eli etsitään sopivat ”vanhemmat”
jotka voi olla lajikkeita tai jalostelinjoja. Jalostustyö aloitetaan laittamalla
emikasvi ja pölyttäjälajike verkkohäkkiin. Emikasvista on heteet poistettu.
Verkkohäkissä kärpäset tekevät pölytyksen. Pölyttyneiden marjojen siemenet
kerätään talteen ja seuraavana vuonna siemenet kylvetään, taimet koulitaan
kennoihin ja edelleen potteihin.
Emikasvin kastraatio on tarkkaa puuhaa.
14
Seuraavana vuonna taimi on valmis arviointiin: taimet istutetaan ruukuissa kasvihuoneisiin. Kaikkiaan
alkuvaiheessa on taimia n. 30000kpl joista viimeisessä vaiheessa jatkoon valitaan parisataa tainta ja niistä
edelleen vain 3-4 parasta yksilöä päätyy jatkoon. Taimista arvioidaan monien ominaisuuksien lisäksi mm
kasvutapaa ja marjan kokoa. Alkuvaiheessa jalostustoiminta tapahtuu kasvihuoneissa mutta myöhemmin
aineisto istutetaan avomaalle. Jatko valinnoissa parhaiksi selvinneet siirtyvät tuotantokokeisiin ja
taimistolle. Valintaa ja toimintaa jatketaan niin kauan kuin mahdollinen lajike löytyy tai ei löydy. Jalostustyö
vie 7-10 vuotta joten uuden lajikkeen löytäminen on pitkäjänteistä ja kallista työtä.
Mikäli lajike osoittautuu riittävän hyväksi, lajiketta testataan vielä eri olosuhteissa eri puolilla Eurooppaa.
Tällöin lajiketta testataan 50-100 paikassa tutkimuslaitoksissa ja tiloilla.
Uusilta jalostuslinjoilta (142 ja 081) etsitään Polkalle korvaajaa pohjoisen olosuhteisiin. Suomessa testataan
kesällä 2012 uusista lajikkeista FF 1003, FF1004 ja FF 1005 jotka ovat nähtävissä ja arvioitavissa myös
Marjaosaamiskeskuksen koetilalla Suonenjoella.
Lajikkeista on tietoa Fresh Forvardin kotisivuilla www.thefruitfirm.nl.
Torstai 1.3.2012
SUORAMYYNTITILA LANDWINKEL DE WOERDT (http://www.dewoerdt.nl/)
Tutustuimme van Olstin maatilalla
toimivaan suoramyyntitilaan. Gerd ja
Niko van Olst ovat hoitaneet tilaa 30
vuoden ajan. Suoramyynti oli aloitettu
1990 kun ihmiset olivat tulleet
kysymään saisiko heiltä ostaa tuotteita
suoraan, näin päätettiin perustaa
maatilamyymälä.
Landwinkel-suoramyyntiketjuun tila siirtyi 2006. Hollannissa toimii 42 Landwinkel-ketjun myymälää. Ketjun
tavoitteena on saada vuoteen 2015 mennessä 100 myymälää. Saman ketjun myymälöitä alueella on nyt
neljä. Ketjun kautta kauppaan saadaan laajan tuotevalikoiman lisäksi monipuolista neuvontaa
yritystoiminnasta, hinnoittelusta jne. Lähiympäristössä on n 50000 asukasta ja kaupassa käy n. 900
asiakasta viikossa. Asiakkaat tulevat n. 20 km etäisyydeltä. Asiakkaiden ostotottumuksien muutoksesta
emäntä Gerd van Olst kertoi, että aikaisemmin omenoita ostettiin 10-15 kilon kertaostoina, mutta nykyään
1-2 kiloa.
Oman tilan tuotteiden lisäksi kaupassa on lähialueen viljelijöiden ja pienten jatkojalostajien tuotteita. Omat
jatkojalosteet tehdään rahtityönä. Oman tilan tuotteista mehut, omenamarmeladi, kuivatut omenalastut ja
suklaakirsikkamakeiset ovat suosituimpia.
15
Tilan oma omenamehu pakataan 3 litran hanapakkaukseen ja valmistetaan Green Star- ja Elstaarlajikkeista. Raaka-aineeksi kelpuutetaan vain parhaat omenat. Avaamattomana hanapakkaus säilyy 2 vuotta
ja avattuna 16 vrk.
Tilalla on viljelyssä 22 hehtaaria jolla tuotetaan omenaa, päärynää, kirsikkaa ja luumuja. Omena ja päärynä
ovat päätuotteita joita menee myös huutokaupan kautta sekä muihin myymälöihin. Hedelmien säilytys
tapahtuu säädetyn ilmakehän varastossa. Omenat säilytetään varastossa n. +1 C° ja päärynät -1 C° mutta
lajikekohtaisia erojakin on lämpötilavaatimuksen osalta. Varastoja on tilalla kaikkiaan 11 kappaletta joihin
mahtuu n. miljoona kiloa tavaraa.
Hedelmien varastointiin vaikuttaa varaston lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja ilman kaasukoostumus.
Normaaleissa kylmävarastoissa happipitoisuus on n. 20 % ja hiilidioksidipitoisuus n. 0,035 %. Säädetyn
ilmakehän varastoissa hapen määrää lasketaan ja hiilidioksidin määrää nostetaan. Varastoissa
kaasutasapaino säädetään kunkin tuotteen vaatiman optimin mukaisesti. Omenalla happipitoisuus
lasketaan 1,5-3 %:in ja hiilidioksidipitoisuus nostetaan 1-5 %:in lajikkeen ominaisuuksien mukaan.
Sadonkorjuun aikaan varaston täytyttyä kaasutasapaino säädetään kohdalleen ja varastojen ovet avataan
vasta myyntiajankohdan koittaessa. Näin on päästy lähes ympärivuotiseen omenan tarjontaan.
Omenoita maistattamassa tilan emäntä
Gerd van Olst, taustalla oppaamme
Kaarina Leskinen.