Vuosikertomus 2013 - ProAgria Pohjois-Savo
Vuosikertomus 2013 ProAgria Pohjois-Savo ProAgria Pohjois-Savon johtoryhmä. Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 1 Toiminnan perusteet 2 Hallinto ja järjestötoiminta 2 Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 5 Palveluryhmäkatsaukset6 ProAgria Maito ja Liha 6 ProAgria Kasvi 8 Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset 19 Talouden tunnusluvut 22 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti 24 Henkilöstön yhteystiedot 28 2 Olemme panostaneet vahvasti vuoden 2013 aikana asiakasvastaavan toiminnan kehittämiseen ja jalkauttamiseen. Tavoitteenamme on, että asiakasvastaava kokoaa yrittäjän ympärille asiantuntijajoukon, jonka osaaminen vastaa asiakkaan tarpeita. Tämän asiakastiimin tehtävänä on tehdä asiakkaan tavoitteet todeksi yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteisiin sitoutuen. Keskeinen tavoite on parempi asiakashyöty palveluistamme. Jotta osaamisemme vastaa asiakkaiden tarpeita, tarvitsemme asiakaspalautetta koko ajan toimintamme kehittämiseen. Asiakastarpeiden perusteella olemme mm. panostaneet osaamisen kehittämiseen sekä rekrytoineet uusia asiantuntijoita mm. ruokinnan ohjaukseen sekä talouteen. Osaamisen kehittäminen on painopisteenä myös vuonna 2014. Ajattele isosti, etene harkituin askelein! Tarvitsemme maaseudulle kaiken kokoisia yrityksiä ja investoinnin koko ei määrittele yrityksen kehittymistä. On kuitenkin muutettava ajattelua isojen investointien välillä, kehitettävä yritystä ja sen prosesseja monipuolisesti, jotta myös seuraavat isommat harppaukset ovat mahdollisia, jos niin halutaan. Peltopinta-alan, eläinmäärän, henkilöstöresurssien, tuotannon prosessien sekä osaamisen on kehityttävä suunnitelmallisesti ja johtaminen on nostettava osaamisena keskiöön. Jatkuvalla kehittämisellä varmistetaan yrityksen kilpailukyky sukupolvelta toiselle. Kehittämisellä en tarkoita lisää työtä vaan oikeaan aikaan ennakoivien toimenpiteiden tekoa, jotta työmäärä pysyy hallinnassa ja voidaan keskittyä oikeisiin asioihin virheiden korjaamisen sijaan. Työajankäyttö on huomioitava etenkin muutostilanteissa entistä paremmin jaksamisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Olemme selvittämässä mahdollisuutta yhteisistä toimitiloista MTT Halolan kanssa. Tässä on tavoitteena tiivis yhteistyö tutkimus-neuvonta-koulutus sektorilla pohjoissavolaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseksi. Maakuntana vahvuutenamme on hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä selkeä yhteinen tahtotila toimialan kehittämisessä. Vain toimimalla tiiviissä yhteistyössä muiden maaseudun kehittämisorganisaatioiden kanssa pystymme kehittämään laaja-alaisesti elinvoimaista ja kilpailukykyistä maataloutta ja maaseutuyrittäjyyttä jokaisen toimijan vahvuuksiin nojaten. Vuosi on ollut tapahtumarikas ja organisaatiouudistuksen lisäksi toteutamme hallinnon uudistusta. Edustajakokous päätti sääntöuudistuksesta, jossa hallinnon tulevaisuudessa muodostavat edustajisto ja hallitus. Uudistuksen tavoitteena on tehokas hallinto, jolla on alueellisesti ja toimialoittain riittävän laaja pohja toimintamme monipuoliseen kehittämiseen. Maa- ja kotitalousnaiset viettivät 80. juhlavuotta. Vuosi huipentui marraskuussa valtakunnalliseen Maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhlaan Tampereella. PohjoisSavon osalta marraskuun lopussa pidettiin ohjelmallinen 80-vuotisjuhlaedustajakokous. Vuosi oli monine muonituksineen ja tapahtumineen järjestötoiminnassa aktiivinen. ProAgria Pohjois-Savon toiminnan tuotot olivat vuonna 2013 noin 4,5 milj. euroa. Toiminnan tuotot lisääntyivät noin viisi prosenttia. Varainhankinta ja sijoitustoiminta tuottivat 93 000 euroa. Vuoden 2013 tulos oli alijäämäinen -78 845 euroa. Vaikka onnistuimme myynnissä, aiheutti hanketoiminnan jääminen budjetoidusta ja muutamat pienet kuluerät tappiollisen tuloksen. Huomioon ottaen vuoden muutokset sekä investoinnit uusina rekrytointeina voidaan tulosta kuitenkin pitää kohtuullisena. Toimitusjohtajan katsaus ProAgrian asiakastiimi täydentää yrittäjän osaamista Katri Kostamo Toimitusjohtaja 1 Toiminnan perusteet, Hallinto ja järjestötoiminta 2 Toiminnan perusteet V isiomme Olemme valtakunnan paras asiantuntijaverkosto, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kehitämme maaseutuympäristöä ja yhteisöllisyyttä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. Ar vomme Asiakkaan menestyminen Maaseudun puolesta Osaaminen ja innostus Riippumattomuus Neuvontastrategiamme Asiakaslähtöinen toiminta Osaava kehittymishaluinen henkilöstö, joka voi hyvin Tehokkaat menetelmät Talouden tasapainottaminen Toimimme osana ProAgria yhtymää Sidosryhmäkumppanuudet Hallinto ja järjestötoiminta ProAgria Pohjois-Savon edustajakokous ProAgria Pohjois-Savon ylintä päätäntävaltaa käyttää kerran vuodessa kokoontuva edustajakokous, joka valitsee ProAgria Pohjois-Savon hallituksen. Hallitus v. 2013 Ari Miettinen, pj Siilinjärvi 040 702 0049 Ari Pöyhönen, varapj Suonenjoki 040 830 4998 Vieremä 0400 968 502 Juha Eskelinen Asko Huttunen Sonkajärvi 040 566 5153 Pentti Jääskeläinen Pielavesi 0400 986 900 Miika Kajanus Iisalmi 044 785 6812 Juha Kilpeläinen Leppävirta 050 586 3404 Kiuruvesi 0400 227 705 Asko Kärkkäinen Nilsiä 050 596 7251 Pirjo Meuronen Lapinlahti 040 716 6915 Riitta Ryhänen Markus Rytkönen Maaninka 045 234 6743 Tapio Rönkkö Iisalmi 0400 377 781 Vieremä 040 526 3661 Eija Åkerlund Kyösti Laajalahti, th-jäsen, Iisalmi0400 277 670 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Osana ProAgria Pohjois-Savoa toimivat Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten johtokunta v. 2013 Riitta Ryhänen, pj Lapinlahti Sirpa Luttinen, varapjVesanto Riitta Ahtiainen Kuopio Mervi Hiltunen Lapinlahti Pirjo Lind Kiuruvesi Päivi Ropponen Kuopio Tea Väänänen Maaninka 040 716 6915 [email protected] 044 564 8237 [email protected] 050 436 1237 [email protected] 050 330 6562 [email protected] 040 577 8410 [email protected] 040 733 9358 [email protected] 040 570 7291 [email protected] ProAgria Pohjois-Savon jäsenet v. 2013 ProAgria Pohjois-Savon jäsenyhdistyksinä oli 14 maaseutuseuraa ja 82 toimivaa maaja kotitalousseuraa/kyläyhdistystä. Jäsentilaston mukaan jäseniä oli yhteensä 5 065, joista miehiä 2 769 ja naisia 2 296. Jäsenmäärässä on mukana ProAgria Pohjois-Savon asiakasjäsenet, joista yrittäjäjäseniä oli 474, henkilöjäseniä 22 ja perheenjäseniä 422. Kannattajajäseniä oli 6, yhteisöjäseniä 6 ja kunniajäseniä 6. Lisäksi toimialakerhona ProAgria Pohjois-Savoon kuuluu Pohjois-Savon perunakerho, jossa v. 2013 oli 33 jäsentä. Kannattajajäsenet v. 2013 Osuuskunta ItäMaito Osuuskunta Maitomaa Pohjois-Savon Kalatalouskeskus Pohjois-Savon karjakerho, jossa on 644 jäsentilaa Savonia-ammattikorkeakoulu Suonenjoen Seudun Marjanviljelijäin Yhdistys ProAgria Pohjois-Savon kunniajäseniä ovat kunnallisneuvos Armas Laitinen Rautalammilta, agronomi Urpo Järveläinen Iisalmesta ja maaseutuyrittäjä Pentti Remes Kiuruvedeltä. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten kunniajäseniä ovat pitäjänneuvos Ilta Pelkonen Vehmersalmelta, kotitalousteknikko Valma Paananen Rautalammilta, sekä agronomi Martta Venäläinen Kuopiosta. ProAgria Pohjois-Savo on jäsenenä ProAgria Keskusten Liitossa, Kalatalouden Keskusliitossa ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksessa. Hallituksen työvaliokunta Ari Miettinen pj, Pentti Jääskeläinen, Asko Kärkkäinen, Ari Pöyhönen, Riitta Ryhänen, Katri Kostamo Kassantarkastajat Martti Eskelinen, Ari Pöyhönen Järjestövaliokunta Riitta Ryhänen pj, Asko Kärkkäinen varapj. Riitta Ahtiainen, Pentti Jääskeläinen, Helena Lehtoaro, Antti Valta Maitotilavaliokunta Juha Eskelinen pj, Minna Laitinen, Asko Kärkkäinen, Kati Luukkonen, Janne Pieti käinen, Markus Rytkönen, Milja Heikkinen Luomuvaliokunta Hannu Laitinen, Paavo Lappalainen, Timo Lindsberg, Pirkko Tuominen (Arja Rissanen, Katri Kostamo v. 2013 lopulla) 3 Henkilöstön kehittäminen 4 Tilintarkastajat Tilintarkastajina ovat toimineet Seppo Koski, HTM, Kuopiosta ja Helge Natunen, HTM, Kuopiosta, varalla Seppo Kumpulainen, HTM, Iisalmesta ja Eero Ipatti, HTM, Kuopiosta. Järjestötoiminta ProAgria Pohjois-Savon historiassa vuosi 2013 oli muutosten vuosi. Syksyllä Suonenjoella 30.10. pidetyssä edustajakokouksessa hyväksyttiin sääntömuutos. Päätettiin luopua edustajakokousmallista ja siirtyä vaaleilla valittavaan edustajistoon. Edustajiston kooksi päätettiin 20 jäsentä ja heille 20 varajäsentä. Edustajiston vaalivalmistelu alkoi loppuvuodesta vaalin järjestämiseksi vuoden 2014 alkupuolella. Edustajakokouksessa kokousesitelmän piti hallintojohtaja Jaakko Kivinen yhtenäisestä ProAgria jäsenyydestä. Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen Toimihenkilöiden koulutus on toteutettu omana ja ProAgria Keskusten Liiton kautta järjestettynä koulutuksena. Ammatilliseen osaamisen koulutukseen käytettiin v. 2013 yhteensä 8 796 tuntia, 7,7 % työajasta, joka vastaa tavoitetasoa. Uusien toimihenkilöiden perehdyttämiseen käytettiin yhteensä 657 tunnin työpanos. Vuoden 2013 henkilöstökoulutuksissa painotettiin proagrialaisen toimintatavan jalkauttamista ja syventämistä sekä asiakastiimi ja asiakasvastaava toimintamallin läpiviemistä. Valtakunnallisessa ProAgrian huippuosaaja ryhmissä oli vuoden 2013 aikana kaksi toimihenkilöä. Valtakunnallisesti toteutettavissa YNEAT-koulutuskokonaisuuksissa oli yhdeksän henkilöä. Ruokinnan ja tuotosseurannan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisessä syvennettiin ruokinnan optimoinnin ja Karjakompassi-ohjelmiston osaamista mm. webex-koulutuksilla. Kasvituotannon koulutuksissa panostettiin nurmentuotannon kasvukauden aikaisten havainnointien valmiuksien nostamiseen. Talous- ja yritysasiantuntijat osallistuivat valtakunnallisiin koulutusohjelmiin, lisäksi järjestettiin mm. budjetoinnista yhteinen koulutuspäivä naapurikeskusten kanssa. Hyviksi koettujen näyttökokeiden järjestämistä on jatkettu mm. ruokinnansuunnittelussa, Wisussa ja Eu-tukineuvonnassa. Verkkoympäristössä tapahtuva kouluttautuminen ja palaverointi on lisääntynyt merkittävästi ja se on koettu hyväksi ja kustannustehokkaaksi toimintatavaksi. Sähköisten välineiden hyödyntäminen hankkeissa on ollut erityisen aktiivista esimerkiksi webexin, blogien, twitterin, facebookin ja ProAgria Moodlen kautta niin hankkeiden toteutuksessa kuin asiakastyössä ja tiedottamisessakin. Uusina menetelminä hanketyössä otettiin onnistuneesti käyttöön benchmarking, hallitusmallityöskentely sekä sähköiset koulutukset asiakkaille. Vuoden 2013 aikana ei toteutettu työtyytyväisyyskyselyä. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran keväällä 2014. Esimieskyselyiden ja tiimikyselyiden toteuttamista on jatkettu. Kehitys- ja tavoitekeskustelut käydään säännöllisesti henkilöstön kanssa. Samalla päivitetään myös henkilökohtaiset osaamiskartoitukset sekä henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jotka ovat perusta valtakunnallisessa ProAgrian asiantuntija-rekisterissä ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Lisäksi käydään palveluryhmissä ryhmäkehitys- ja tavoitekeskustelut. Vuoden 2013 aikana otettiin uramatriisi käyttöön. Uramatriisi on työväline sekä strategiseen henkilöstösuunnitteluun että toimihenkilöiden omien urapolkujen rakentamiseen. Työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveystoimintaa organisoi ja kehittää työsuojelutoimikunta, joka laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, jossa sovitaan Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ProAgria Pohjois-Savo toteuttaa 76 henkilön osaamisella ja työpanoksella yhteistyössä ProAgrian jäsenorganisaatioiden ja oman maakunnan toimijoiden kanssa monipuolista eri toimialojen asiantuntemukseen perustuvaa maatalouden ja maaseudun kehitystyötä. Toimintaa ohjaavat jäsen- ja asiakastarpeet, ProAgria keskusten MMM:n ja OPM:n kanssa yhteisesti sopimat tulostavoitteet ja maakunnallisesti sovitut maaseudun kehittämisohjelmien tavoitteet. Toiminta kohdistuu laajalle kohderyhmälle, myös jäsenistön ulkopuolisille asiakkaille, koko maakunnan alueella. Maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä tuotteiden, toiminnan ja palveluiden laadun parantamiseksi asiakkaita on aktivoitu sukupolvenvaihdoksiin ja investointeihin sekä tarjottu niihin liittyviä suunnittelu-, asiantuntija- ja koulutuspalveluita. Keskeisinä tuloksina voidaan todeta mm. seuraavat: maakunnan maidontuotanto ja naudanlihantuotanto ovat kasvusuunnassa, Pohjois-Savon osuudet sukupolvenvaihdoksissa ja kotieläintilojen investoinneissa ovat valtakunnallisesti merkittävät, tuotantomenetelmät uudistuvat kaikissa tuotantosuunnissa ja toimialoilla. Maaseutuympäristön hoidon ja kehittämisen osalta keskeisiä ovat viljelysuunnittelu, luomutuotannon kehittäminen ja maisemanhoitoon sekä erityisympäristökohteiden tunnistamiseen liittyvät asiantuntijapalvelut. Maaseudulla toimivien yritysten käynnistyminen ja kehittyminen edellyttävät erikoistunutta toimialaosaamista ja asiantuntijapalveluita. ProAgria Pohjois-Savo on mukana viidessä Seutu YPP:ssä eli seudullisessa yrityspalvelukeskuksessa Ylä-Savossa, Koillis-Savossa, Kuopion Seudulla, Sisä-Savossa ja Keski-Savossa. Toimintaympäristön ja maataloustuotteiden markkina- ja hintamuutostilanteiden voimakkaasti muuttuessa yrittäjät tarvitsevat yhä enemmän tukea ja asiantuntemusta yrityksen kasvuun, tuotannon prosesseihin ja johtamiseen, työnkäytön järkeistämiseen sekä kone- ja laiteinvestointeihin liittyvissä asioissa. ProAgrian palvelukehityksen ja -tarjonnan kehityssuunta tilan toiminnan kokonaisuuden ja talouden sekä yrittäjien omat voimavarat huomioon ottaviin palveluihin vastaavat näihin tarpeisiin. Yhteisöllisillä toimintamuodoilla tarjoamme mahdollisuuksia irrottautua arjesta ja saada voimaa yhdessäolosta, yhteisistä tekemisistä, kuntoilutapahtumista ym. omaa kehittymistä tukevista toiminnoista. Tapahtumiimme, omiin ja yhdessä muiden kanssa järjestettyihin, osallistui vuoden 2013 aikana yli 23 000 osanottajaa ja lisäksi Maaja kotitalousnaiset vastasivat Kuopion 2013 Kuninkuusravien 60 000 osallistujan kentällä tapahtuneista ruokapalveluista. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstöllä on käytössään omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin liikunta- ja kulttuuriseteleitä, jonka lisäksi on erilaisia tiimien yhteisiä sekä koko organisaatiolle suunnattuja tapahtumia. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 2,2 %. Hallituksen puheenjohtaja Ari Miettinen edustaja kokouksessa. 5 Palveluryhmäkatsaukset 6 ProAgria Maito ja Liha ProAgria Maito ja Liha -asiantuntijapalvelut Tuotosseuranta on tilojen perusapuväline tilan johtamiseen. Se tarjoaa yrittäjille kattavat ja ajantasaiset tiedot tuotannon seurantaan. Tämä mahdollistaa oman tilan tuotannon luotettavan vertailun muihin tiloihin, sekä oman tilan kehittymisen seurannan pidemmällä aikavälillä. Vuoden 2013 lopussa tuotosseurantaan kuului Pohjois-Savossa 919 tilaa. Tuotosseurantatilojen määrä putosi lopettaneiden tilojen suhteessa, mutta lehmämäärä lisääntyi tilakoon kasvaessa. Lehmiä tuotosseurannassa oli vuoden 2013 lopussa 32 077. Tuotosseurantaan kuuluvien lehmien keskituotos Pohjois-Savossa oli 9 262 kg, kun koko maassa tuotosseurannassa olevien lehmien keskikituotos oli 8 958 kg. Edelliseen vuoteen verrattuna keskituotos nousi yli sadalla kilolla. Valtakunnallisesti toimivan tuotosseurannan kehitysprojektin (2013 - 2014) tavoitteena on kehittää tuotosseurantaa edelleen vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Projektin myötä myös Pohjois-Savossa on menty askel eteenpäin tuotosseurannan palveluiden järjestämisessä, erityisesti koelypsyjen, maitonäytteenoton ja -käsittelyn ja tiedonsiirron helpottamiseksi. Tuotosseurannan asiantuntijat palvelevat koko maakunnan alueella. Ruokinnan ohjaus -palveluiden avulla tuotosseurannan tietoa voi hyödyntää yhdessä ruokinnan asiantuntijoiden kanssa. Lähtökohtana ruokinnan ohjaukseen on tilakohtaiset tuotosseurannan raportit, navetassa tehty arviointi tilan karjasta, sekä säilörehuanalyysi. Yhdessä yrittäjä ja asiantuntija pystyvät tilakohtaisesti miettimään taloudellisimman ja järkevimmän ruokinnan tilan lehmille ja nuorelle karjalle. Säännöllinen ruokinnan seuranta pystyy tarjoamaan vertailukelpoista tietoa tilan ruokintavaihtoehdoista ja niiden taloudellisuudesta. KarjaKompassi mahdollistaa ruokinnan optimoinnin maitotuotoksen ja rehukustannusten suhteen perusteella. Näin on mahdollista suunnitella ruokinta sen mukaan, miten taloudellista se tilalle tulisi olemaan. Tilan ruokintastrategiasta riippuen vaihtoehtoisia mahdollisuuksia on myös löydettävissä tilan tarpeiden mukaan. ProAgrian vahvuus asiantuntijapalveluiden tuottajana on eri toimialojen yhteistyö. Yhdessä ruokinnan-, nurmentuotannon ja talouden asiantuntijoiden sekä yrittäjän kanssa voidaan kehittää koko tilan toimintaa ja päästä tilan kannalta parhaaseen tulokseen. Vuonna 2013 tätä proagrialaista toimintatapaa vietiin vahvasti eteenpäin. Ruokinnan ohjaus- ja tuotannonsuunnittelu -palveluita on saatavilla myös naudanlihantuotantoon erikoistuneille tiloille. Sikatalousneuvonta alueella on järjestetty yhdessä ProAgria Lihaosaamiskeskuksen kanssa. Lammastilojen asiantuntijapalvelut järjestetään yhdessä ProAgria Etelä-Savon kanssa. Kunta KarjojaLehmiäLehmiä keskim. kunnassa 67 2 032 30,3 Iisalmi Juankoski 53 1 680 31,8 Kaavi 16 343 21,4 Keitele 20 536 26,9 Kiuruvesi 125 5 267 42,3 Kuopio 132 4 034 30,5 78 3 093 39,5 Lapinlahti 42 931 22,0 Leppävirta 46 1 730 37,4 Maaninka Pielavesi 54 1 762 32,7 21 514 24,8 Rautalampi 15 433 27,9 Rautavaara Siilinjärvi 43 1 754 40,7 54 2 205 40,8 Sonkajärvi 13 568 42,4 Suonenjoki 11 190 17,5 Tervo Tuusniemi 14 356 25,5 Varkaus 2 72 36,2 18 563 31,3 Vesanto Vieremä 100 4 107 41,1 Maito Valk.Rasva Valk.Rasva kg kg kg % % 8 923 9 336 9 586 9 320 9 333 9 319 9 025 9 373 9 082 9 173 9 149 9 559 9 417 9 557 9 418 9 049 9 366 9 260 9 419 9 201 305 320 330 320 315 318 308 318 316 316 318 334 277 332 315 309 328 307 327 301 374 396 398 385 383 389 373 386 390 390 377 410 335 397 389 384 410 349 400 371 Maidontuotanto v. 2009-2013 Lihantuotanto v. 2009-2013 milj. l, kiintiökausittain milj. kg 315 310 305 300 295 290 285 12 10 8 6 4 2 0 -09 -10 -11 -12 -13 3,42 3,43 3,44 3,43 3,38 3,41 3,41 3,40 3,48 3,44 3,48 3,50 2,94 3,48 3,35 3,42 3,50 3,32 3,47 3,27 4,19 4,24 4,16 4,13 4,11 4,17 4,14 4,12 4,29 4,25 4,12 4,29 3,56 4,16 4,13 4,24 4,37 3,77 4,25 4,03 ProAgria Maito ja Liha Keskituotokset kunnittain v. 2013 Sianliha Naudanliha -09-10 -11 -12-13 Pohjois-Savon maatilat päätuotantosuunnittain v. 2013 kpl ja %-osuudet Muu tuotanto (34; 1 %) Muu kasvituotanto (1 057; 26 %) Maito (1 223; 31 %) Puutarhatuotanto (214; 5 %) Erikoiskasvit (36; 1 %) Naudanliha Viljanviljely (835; 21%) Hevostalous (130; 3 %) Yhteensä 4 018 aktiivitilaa Lammastalous (30; 1 %) (404; 10 %) Sikatalous (46; 1 %) Siipikarjatalous (9; 0,2 %) 7 Palveluryhmäkatsaukset ProAgria Kasvi Kasvukausi Pohjois-Savossa 2013 Vuoden 2013 kasvukausi oli Pohjois-Savossa kasvintuotannon kannalta hyvin vaihteleva. Edeltävä talvi oli pitkä ja melko runsasluminen. Alkuvuosi oli vähäsateinen, ja runsaampia sateita saatiin vasta huhtikuussa. Poikkeuksellisen lämmin ja vähäsateinen toukokuu varmisti sen, että kevätkylvöt voitiin tehdä melko suotuisissa olosuhteissa ja ne etenivät ripeästi. Nurmet talvehtivat hyvin, alkukesän lämpö sekä kosteus saivat nurmet hyvään kasvuun. Kesäkuu sitten helli kasvustoja lämmöllään, mutta paikalliset, rajut sadekuurot aiheuttivat välillä ongelmia. Heinäkuu oli vuorostaan keskimääräistä viileämpi ja sateinen, sademäärä oli lähes kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Märkyys haittasi etenkin kuivaheinän tekemistä, mutta myös säilörehun laatuun tuli paikallista vaihtelua kesän sateisuuden mukaan. Viljakasvustot olivat kohtuullisen näköisiä, mutta märkyys aiheutti monelle pettymyksen. Korjatun viljasadon laatu oli pettymys - määrä jäi tavoitellusta, vilja oli kevyttä ja siinä oli runsaasti homevioituksia. Siemenviljelyksillä tämä näkyi erityisesti huonoina itävyyksinä. Lajikkeiden ominaisuudet korostuivat näissä olosuhteissa. Myös hyvän viljelykierron merkitys oli näkyvissä. Ensimmäiset puinnit tehtiin vielä märkinä, mutta onneksi säätyyppi muuttui ja pääosa sadosta saatiin kuivana talteen - öljyn ja sähkön säästö oli huomattava. Poudan myötä oli hyvä mahdollisuus kylvää myös syysviljaa ja sitä mahdollisuutta myös käytettiin runsaasti. Toiveena on hyvä talvehtiminen, koska markkinoilla on rukiille hyvä kysyntä. Talvehtimisen mahdollisuus on arvoituksellista, koska loppuvuoden runsaat sateet tulivat vetenä, talvi odotutti tuloaan tammikuulle ja lunta ei ollut kasvustojen suojana. Pohjois-Savo on merkittävää siementuotantoaluetta. Siementuotanto on vakiintunut runsaaseen 3 000 hehtaariin. Sato myös pääosin kunnostetaan paikallisilla siemenpakkaajilla. Merkittävä osa tuotannosta on nurmisiementuotantoa. Siemenkauppaa käydään Pohjois-Savon ohella myös etenkin Pohjanmaan suuntaan. Siemenvarastot myytiin keväällä käytännössä loppuun, mutta vuoden 2013 sadon myötä vain jatketaan ”kädestä suuhun” elämistä – kaikki siemenkelpoinen tavara tarvitaan taas tulevan kevään kylvöihin. Siementuotannon laajentaminen on mahdollisuus, jos tilalla ei ole hukkakauraongelmaa. Luomupellon käyttö hehtaareina 2007 2008 20092010201120122013 Nurmi ja viherkesanto 7 603 6 757 6 606 6 955 7 353 7 470 7 892 Leipäviljat 284 265 297301243238245 Rehuviljat 1 883 1 987 2 007 1 455 1 621 1 634 1 682 Herne 12 19 2854463050 Rypsi 135 169 114140133 84103 Seosvilja 387 383 382463485514514 Peruna 16 13 14101011 8 Porkkana 3 3,5 3,12,72,93,44,2 Sipulit 1,9 2 1,52,3 24,74,55,3 Mansikka 17,6 14,8 11,8 11 11,410,1 9,2 Mustaherukka 25,4 23,124,321,221,221,220,5 Omena 5,3 5,3 3,73,24,35,56,6 8 Luomuvalvonnassa oleva peltoala nousi Pohjois-Savossa vuonna 2013 yhteensä 14 154 hehtaariin, mikä on 9,5 % koko maakunnan peltoalasta. Luomuvalvotut hehtaarit jakaantuvat 341 tilalle siten, että keskimääräinen peltoala on nyt 41,5 ha, vaihteluvälin ollessa muutamasta hehtaarista aina reiluun 150 hehtaariin. Luomuhyväksytyllä alalla kasvoi lähes 7 900 ha säilörehu-, laidun-, kuivaheinä- ja viherlannoitusnurmia sekä kesantoja. Kauraa, ohraa ja seosviljaa tuotettiin luonnonmukaisin menetelmin yli 2 200 hehtaarilla. Edellisvuoden syksy ei ollut otollinen rukiin kylvölle, joten sen ala väheni maakunnassamme vajaaseen 90 hehtaariin. Rukiin ohi kiilasi luomuviljelijöiden mielenkiinnon herättänyt rypsi, jota kylvettiin yli 100 ha. Parempia kasvustoja oli lohkoilla, joilla käytettiin myöhäistettyä kylvöä rikkakasvien torjuntaan. Syksyn suotuisat kelit sallivat puintien venymisen myöhemmäksi ja mahdollistivat hyvän kolmannen sadon korjaamisen osalta nurmilohkoista. Luonnonmukainen kotieläintuotanto on maakunnassamme yleisintä emolehmätiloilla ja valvontaan kuuluukin jo yli 1 500 emolehmää. Luomumaidontuotannolla on myös vankka jalansija ja mukana on sekä alle 30 ey:n parsinavetoita että yhden tai kahden lypsyrobotin yksiköitä. Pienessä kasvussa on luomulammastuotanto, jonka eläintuotantosuuntana on haasteellista löytää keinot erottua tavanomaisesta ja saada kaivattua lisäarvoa ja -hintaa tuotteille. ProAgria Keskusten Liiton vetämässä valtakunnallisessa Luomuneuvonnan ja -tutkimuksen yhteistyön kehittämishankkeessa tehtiin kesällä 2013 tilatason kokeita palkokasvipitoisten yksivuotisten laidunten rehuarvoista. Muutama Pohjois-Savon luomutila oli kokeissa mukana ja mielenkiintoiset tulokset on julkaistu Maataloustieteen päivillä 2014. Niiden pohjalta voidaan miettiä toimivia laidunseoksia tuleville vuosille. Uusia luomutuotannosta kiinnostuneita koulutettiin viisipäiväisellä peruskurssilla, jonka sisältöä yhtenäistettiin muiden Itä-Suomen ProAgrioiden kanssa. Myös yhteisiä jatkokoulutuksia suunniteltiin. Perinteisten luomuwisujen tueksi vuoden aikana aloitettiin Nurmipakettien markkinointi myös luomutiloille. ProAgria Kasvi Luomutuotannon asiantuntijapalvelut 9 Palveluryhmäkatsaukset 10 Kasvituotannon asiantuntijapalvelut Viljelyn suunnittelussa ollaan siirtymässä WebWisu-ohjelmistoon, jolloin suunnitelmat ja muistiinpanot tallentuvat palvelimelle, joka huolehtii myös varmuuskopioinnista. WebWisua voivat käyttää sekä viljelijä, että maatalouden asiantuntija – käytössä on aina viimeisin ja ajan tasalla oleva versio. Wisun avulla toimivat myös karttapalvelu ja sähköinen tukihaku. Suunnittelussa lisääntyy viljelysuunnitelman ohessa myös kasvinsuojelun suunnittelun ja kasvintuotannon talouden seuranta. Osa kasvintuotannon asiantuntijoista toimii Eviran valtuuttamina LUOMU-tarkastajina sekä siemenviljelysten tarkastajina, osa myös näytteenottajina siemenpakkaamoilla. Ympäristötuen edellyttämiä kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutuksia järjestämme edelleen ja jatkossa myös uuden kasvinsuojelulain mukaisia tutkintoja. Nurmiviljelyn asiantuntijapalvelut Vuonna 2013 kotieläintiloilla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus valita nurmiviljelyn asiantuntijapalvelut kolmesta eri palvelukokonaisuudesta. Uutta palvelu kokonaisuutta toteutettiin yhteensä 20 kotieläintilalla. Suosituin oli NurmiToimintapalvelu. Siinä viljelysuunnitteluun yhdistettiin kasvukauden havaintokäynti viljelijän haluamana ajankohtana. Kevään havaintokäyntiin kuuluivat mm. kasvuston tiheyden havainnointi sekä täydennyskylvöjen suunnittelu ja käytännön ohjeistus. Vaihto ehtoisesti havaintokäynti voitiin tehdä myös ennen ensimmäistä tai toista säilörehun korjuuta. Kesäkäynneillä tarkasteltiin mm. täydennyskylvöjen onnistumista, kasvinsuojelun tarvetta ja ainevalikoimaa sekä arvioitiin jo tehtyjen ruiskutusten onnistumista. Lisäksi arvioitiin satotasoja ja etsittiin tilan tarpeisiin sopiva korjuuaika. Korjuun ajoituksen onnistumista seurattiin mm. rehuanalyysien avulla. Loppusyksyn havaintokäynneillä keskityttiin mm. maan rakenteeseen ja nurmen perustamisen onnistumiseen. NurmiTuotto-palvelussa tilalle laskettiin edellisten lisäksi myös oman rehun tuotantokustannus tai tehtiin useampia havaintokäyntejä tilan tarpeiden mukaan. NurmiKasvu-palvelun ensimmäiset palvelukokonaisuudet räätälöitiin asiakkaan yksilöityjen tarpeiden mukaan syksyllä 2013. Käytännössä NurmiKasvu-palveluja päästään toteuttamaan vuonna 2014. Uutena palveluna mukaan tulevat karkearehun tarvelaskelmat sekä korjuuketjujen työkustannusten laskenta ja eri korjuuketjujen vertailu. Palvelukokonaisuuksien tavoitteena on nostaa satotasoja, parantaa karkea rehujen laatua sekä seurata tuotannon kuluja. Parhaat taloudelliset tulokset saadaan kun työ tehdään yhdessä ruokinnanohjauksen kanssa. Tulevaisuudessa tiloille tarjotaan myös mahdollisuus parhaiden rehuntuotantokäytäntöjen löytämiseen pienryhmätoiminnan kautta. Ensimmäiset ProAgrian nurmirehutuotannon pienryhmät käynnistyvät syksyllä 2014. Aikaisemmat MaitoTaito-hankkeessa saadut kokemukset pienryhmistä ovat olleet erittäin positiivisia ja ryhmissä toimiminen on koettu innostavaksi tavaksi kehittää säilörehun tuotantoa. Hehtaarisadot Pohjois-Savossa (MMM:n tilastot) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kevätvehnä ala ha 2 100 1 700 1 000 1 800 sato kg/ha 3 230 3 920 3 110 2 960 Ruis ala ha 500 400 600 600 sato kg/ha 1 340 2 390 2 640 2 530 ala ha 27 600 27 000 24 200 22 600 Ohra sato kg/ha 3 020 3 780 2 940 3 290 ala ha 14 000 12 600 9 400 9 900 Kaura sato kg/ha 2 610 3 290 2 620 2 970 Peruna ala ha 300 300 300 300 sato kg/ha 11 540 16 660 33 870 18 570 Heinä ala ha 8 400 5 800 7 500 8 300 sato kg/ha 3 700 3 100 3 890 3 750 Säilörehu ala ha 54 200 56 700 60 000 61 100 sato kg/ha 18 870 17 280 18 260 16 990 ala ha 12 300 11 900 11 600 10 900 Laidun Rypsi ala ha 900 1 000 2 200 1 700 sato kg/ha 1 010 1 130 1 150 1 290 Ruokohelpi ala ha 2 100 1 900 1 700 1 700 Kumina ala ha 1 300 900 1 100 1 300 Kesanto ja luonnon- hoitopelto ala ha 11 000 12 800 14 300 13 400 ala ha 134 400 133 200 132 000 132 900 Viljelty Kokonaispelto ala ha 148 100 148 600 148 700 148 700 Marjat ala ha 1 385 1 369 1 334 1 326 sato kg/ha 3 019 2 692 2 825 3 396 Vihannekset ala ha 272 273 307 355 sato kg/ha 16 915 19 586 16 291 18 558 1 500 2 930 500 1 800 23 800 2 300 9 600 2 470 200 15 730 6 100 4 530 61 800 15 690 10 400 1 200 1 200 1 500 1 000 1 800 3 410 300 2 780 24 800 3 400 10 400 2 760 300 27 150 7 200 2 950 58 400 15 200 10 300 1 300 1 280 800 900 14 400 13 500 131 900 131 000 148 600 146 400 1 303 1 294 3 962 4 162 372 343 15 956 16 784 Pellonkäyttö v. 2009-2013 Hehtaaria 160 000 140 000 Kesanto Muut Nurmikasvit Rehuvilja Leipävilja 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 -09-10-11-12 -13 Kasvinviljelyneuvonnan palvelut 2013, asiakkaita TavoiteToteutunut Viljelysuunnitelma 1 000 1 059 Luomuviljelysuunnitelma 13093 Kasvintuot. talousseuranta + lohkotiedot 80 42 Viljelytarkastukset 10084 Erityisympäristötukisuunnitelmat 5026 Ympäristötuen lisätoimenpidesuunnitelmat 50 61 Tilaneuvonta 5030 Kasvukauden aikainen neuvonta 75 50 Kasvinsuojeluruiskujen testaus 185 282 Ympäristötukikoulutus 300337 11 Palveluryhmäkatsaukset 12 Talousneuvonnan asiantuntijapalvelut Maatilojen tilakoon kasvu ja taloudelliset haasteet korostavat entistä enemmän johtamisen ja tarkemman talouden seurannan merkitystä maatilayrityksissä. Varsinkin lyhyen tähtäimen talouden seurantapalveluiden kysyntä eli budjetointi on ollut voimakkaassa kasvussa. Investointi-, omistajanvaihdos- ja elinkeinosuunnitelmapalveluiden käytetyt työtunnit kasvoivat 2012 vuodesta 64 %. Tämä johtui osaltaan muutoksesta luopumistukijärjestelmässä ja vuotta 2012 vilkkaammasta maatilojen investointitukihausta, mutta näköpiirissä on näiden palveluiden pitkän tähtäimen kysynnän kasvu. ProAgrialla on tarjota yrittäjän tueksi laaja asiantuntijajoukko maatilayrityksen strategiseen suunnitteluun ja eri osa-alueiden ongelmanratkaisuun. ProAgrialla on myös kattavat apuvälineet maatilojen vuosittaiseen ja pitkän aikavälin talouden suunnitteluun ja seurantaan. Investointi- ja aloitustukien hakemisen osalta vuosi 2013 oli vilkkaampi kuin vuosi 2012. Hakemuksia otettiin vastaan etukäteen tiedossa olevien aikataulujen mukaisesti ja päätökset tulivat ennakoidusti 2 – 3 kuukauden kuluessa hakemusten sisälle jättämisestä. Investointien koko on edelleen kasvussa ja niitä on myös taloudellisessa mielessä suunniteltava entistä tarkemmin. Esimerkiksi lypsykarjatalouden hankkeissa tuettujen hakemusten keskimääräinen paikkakoko kasvoi 2012 vuoden 63 paikasta 71 paikkaan ja keskimääräinen paikkojen lisäys/hanke oli 2012 vuonna 22 kpl ja 2013 vuonna 29 kpl. Vuonna 2013 jatkui vuoden 2012 tapaan pankkirahoituksen saamisen hankaluus varsinkin isompiin navettahankkeisiin. Pankit vaativat aikaisempia vuosia suurempaa riskivaraa investoinnin toteuttamiseen. Käytännössä menneiden vuosien tulokset pitää olla kohtuullisen hyvällä tasolla ennen ison investoinnin toteuttamista ja velkaantuminen pitää olla suhteellisen matalalla tasolla. Lisäksi uusiin investointeihin vaaditaan entistä suurempi kokonais/oman pellon määrä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Investointeihin liittyvät elinkeinosuunnitelmat ja liitelaskelmat tehdään Likwi-ohjelman avulla, jonka kehityksessä huomioidaan niin asiakkaiden kuin rahoittajienkin päätöksentekoon liittyviä tarpeita. Laskelmien päivityksiä investoinnin toteuttamisen jälkeen tehdään myös entistä enemmän. Myös investoivien tilojen tueksi kehitetyt palvelut, tarveselvitys ja käyttöön oton tuki, ovat vakiinnuttaneet aseman investointia suunnittelevissa tiloissa. Jompaakumpaa palvelua vuoden 2013 aikana käytti 106 asiakasta. Pohjois-Savon Ely-keskus teki vuonna 2013 investointitukipäätöksiä seuraavasti (suluissa luvut vuodelta 2012): lypsykarjanavettahakemuksia hyväksyttiin 15 kpl (13 kpl), lihakarjanavetta hakemuksia 7 kpl (7 kpl), muita tuotantorakennuksia, mm. rehuvarastot, kuivurit, lämpökeskukset 42 kpl (26 kpl), salaojitushakemuksia 34 kpl (23 kpl) ja tilanpidon aloittamisavustuksia myönnettiin 40 hakijalle (36 kpl). Lisäksi seuraavalle vuodelle siirrettiin 8 kpl aloitusavustuksia rahoituksen niukkuudesta johtuen. Koko maassa lypsykarjanavettahakemuksia oli 173 kpl ja Pohjois-Savon osuus niistä oli 9 % (8 %). Pohjois-Savon osuus koko Suomen maitotilojen lukumäärästä on noin 13 %, joten 9 % osuus uusista navettainvestoinneista on huolestuttavan alhainen lukumäärä, varsinkin kuin sama taso on jo jatkunut kaksi vuotta. Talousasiantuntijat tekivät töitä myös ylimaakunnalliselle MaitoTaito-hankkeelle. ProAgrian vero- ja kirjanpitoasiakkaiden määrä on viime vuosina lievästi kasvanut, vaikka tilamäärä on vähentynyt ja kasvu jatkui myös vuonna 2013. Kasvanut tilakoko tuo uusia haasteita myös tilatasolla verotuksen suunnitteluun. Tarve verosuunnittelupalveluille tiloilla on merkittävä ja edellyttää yhä enemmän tietoa, taitoa ja kokemusta asettaen osaamiselle haasteita. Kysyntä kasvaa selkeästi myös erilaisten yhtiömuotojen asiantuntijapalveluissa. Kannattavuuskirjanpidon osalta ProAgria Pohjois-Savo on saavuttanut MTT:n asettamat tavoitteet mukana olevien tilojen osalta ja tilat kokevat mukanaolon mielekkääksi ja hyödyllisiksi. Kannattavuuskirjanpidossa oli mukana 84 tilaa. Työterveyshuollon tilakäyntien asiakasmäärä nousi 2012 vuoden 190 kappaleesta 2013 vuodelle 229 kappaleeseen. Talousneuvonnan palvelut 2013, asiakkaita Kehitys- ja tulevaisuuskeskustelut Tavoite Toteutunut kplkpl 225 205 Taloussuunnittelu, taloudelliset laskelmat ja elinkeinosuunnitelmat 210 100 Spv- ja tilakauppaneuvonta Kannattavuuskirjanpito, tilamäärä 85 Tulosanalyysi, asiakkaita 325 700 Veroneuvonta, asiakkaita EU-tukineuvonta, asiakkaita 1 200 233 159 88 103 786 1 239 Marjat, vihannekset ja perunat Marjanviljelypinta-ala sekä tilamäärä Pohjois-Savossa laskivat hiukan edellisestä vuodesta. Vuonna 2013 tuotettiin marjoja 265 tilalla 1 294,21 hehtaarilla. Mansikkaa viljeltiin 209 tilalla, joiden yhteenlaskettu viljelypinta-ala oli 873,54 hehtaaria. Vuoden 2013 sää oli poikkeuksellinen. Kesä alkoi aikaisin, minkä ansioista kasvustojen kehitys oli noin kaksi viikkoa keskimääräistä aikaisemmassa koko Pohjois-Savossa. Lämpimiä jaksoja oli useita ja vettä satoi vähän. Halla vaivasi Ylä-Savossa parhaaseen kukinta-aikaan. Lämmin sää näkyi maukkaina marjoina ja hyvänä satotasona, toki tilakohtaiset erot voivat olla haasteellisina vuosina suuret. Mansikan kypsyminen kaksi viikkoa ennen keskimääräistä satokautta aiheutti poimijoiden puutteen takia sen, että mansikkaa jäi keräämättä parhaaseen mahdolliseen aikaan. Pohjois-Savossa marjojen satotasot ovat valtakunnallisesti korkeat. Satotasojen parantamiseen on panostettu yhdessä mm. Marjaosaamiskeskuksen hankkeiden pienryhmissä, joissa on saatu hyviä tuloksia yhdistämällä koulutusta, pienryhmätoimintaa sekä tilakohtaisia toimenpiteitä satotasojen nostamisessa. Puutarhatuotannon kehittämisessä on tehty tiivistä yhteistyötä mm. Marjaosaamiskeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja MTT:n yksiköiden kanssa erilaisissa hankkeissa. Yhteistyö ProAgria Oulun ja MTT Sotkamon kanssa marjojen ja vihannesten viljelyn hankkeiden tiedonsiirrosta viljelijöille Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueelle toteutui ja jatkuu edelleen marjan viljelyhankkeen kanssa vuoden 2014 loppuun. Itä-Suomen perunantuottajien perunakerho jatkoi toimintaansa. Pohjois-Savon perunantuotantoalat ovat samaa luokkaa kuin aikaisempina vuosina. Ruokaperunan viljelytarkkailuja tehtiin Pohjois-Savon alueella. Pohjois-Savon alueella kasvukausi oli perunalle suotuisa ja satotasot olivat hyvät. Savon ammatti- ja aikuisopiston Muuruveden pellolla luomuruokaperunan lajikekoetoimintaa jatkettiin. Samoin jatkettiin perunansiemenen peittausta luomumenetelmin. Kaikkien koelajikkeiden satotasot kasvoivat johtuen hyvistä kasvuolosuhteista, joten 2013 vuoden koekenttien tulokset olivat erittäin lupaavia. Koekentät mahdollisti MTT Mikkelin EKOkas-hanke ja Perunantutkimuslaitoksen kanssa tehty yhteistyö. Koetoimintaa jatketaan myös vuonna 2014. Vihannestilat ovat jakautuneet suuriin ja pieniin tiloihin voimakkaammin kuin marjatilat. Erityisesti sipulin, porkkanan ja kaalien viljely on alueellamme hyvin keskittynyttä ja kattaa vihannesten kokonaispeltopinta-alasta noin 70 %. Vihanneksia viljeli 72 yritystä ja viljelyn kokonaispeltopinta-ala oli Pohjois-Savossa 343,26 ha vuonna 2013, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. 13 Palveluryhmäkatsaukset Petri Keinäsen navetan laajennus, Vieremä. 14 Kannattavuuskirjanpidon tulokset, tilivuosi 2012 ProAgria Pohjois-Savossa maatalouden yrittäjätulo oli vuonna 2012 keskimäärin 25 300 euroa, mikä on 7 prosenttia edellisvuotta pienempi. Yrittäjätulo jää korvaukseksi yrittäjäperheen omalle 2 445 tunnin työpanokselle ja 248 000 euron omalle pääomalle. Kun yrittäjätulosta vähennetään näiden kustannukset, saadaan kaikki tuotantokustannukset huomioon ottava yrittäjänvoitto, joka oli negatiivinen -23 600 euroa. Tappio kasvoi edellisvuodesta 6 200 euroa. Kannattavuuskerroin oli 0,52 kun se vuonna 2011 oli 0,61. Yrittäjät saavuttivat siten 52 prosenttia palkka- ja korkotavoitteesta. Yrittäjätulo riitti 7,5 euron tuntipalkkaan ja 2,9 prosentin tuottoon omalle pääomalle. Oman työn kustannus on laskettu 14,5 euron tuntipalkkavaatimuksen ja oman pääoman tilakohtainen tuottovaatimus keskimäärin 5,5 prosentin mukaan. Maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotto nousi 3,6 prosenttia 139 100 euroon. Lihan ja viljan tuottajahintojen nousu kasvattivat tuottoja. Tukien määrä kasvoi runsaan prosentin ja niiden osuus tuotoista oli 36 prosenttia. Myyntituotoista 81 prosenttia saatiin kotieläintaloudesta ja 15 prosenttia kasvinviljelystä ja puutarhatuotannosta. Kustannukset ilman omaa palkka- ja korkovaatimusta nousivat 6,2 prosenttia 113 800 euroon. Tarvikekustannus nousi 12 prosenttia polttoaine- ja rehukustannusten nousun seurauksena. Lypsykarjatiloilla yrittäjätulo nousi 5,2 prosenttia 43 600 euroon. Kannattavuuskerroin heikkeni 0,64:stä 0,61:een palkka- ja korkovaatimuksen nousun takia. Koko maan lypsykarjatilojen kannattavuus parani hieman ja kannattavuuskerroin nousi 0,60:een. Pohjois-Savon muilla nautakarjatiloilla sekä yrittäjätulo että kannattavuus heikkenivät voimakkaasti. Yrittäjätulo laski 14 700 euroon ja kannattavuuskerroin putosi 0,56:sta 0,28:een. Lihakarjatilojen kustannukset nousivat voimakkaasti tuottojen jopa hieman alentuessa. Viljan hintojen nousu näkyi rehukustannusten nousuna. MTT:n tulosennusteen mukaan maatalouden kannattavuus heikkenee hieman vuonna 2013 niin koko maassa kuin Pohjois-Savossakin. Viljan hintojen lasku pudottaa viljatilojen tuloksia, mutta kotieläintiloilla tulokset pysynevät vuoden 2012 tasolla. Lypsykarjatilojen kannattavuus polkee paikallaan, mutta muilla nautakarjatiloilla hieman kohenee. Maidon hinta pysynee vakaana ja viljan hinta pitää rehukustannukset kurissa, mutta muuten kustannukset jatkavat nousua. Tulokset perustuvat MTT:n laskemiin kannattavuuskirjanpitotuloksiin. Pohjois-Savon tulokset on laskettu 84 kirjanpitotilan luvuista painotettuna ja ne ovat yleistettävissä kuvaamaan alueen noin 2 800 suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen tuloksia. Tulokset on nähtävissä MTT:n Taloustohtori -sivustolla maa- ja puutarhatalous -verkkopalvelussa (www.mtt.fi/taloustohtori). Kannattavuuskirjanpitojen tulokset v. 2011-2013E 2012 2011 2012 2013E Maito Nauta-Sika- Kasvin- Keskim. Keskim. Keskim. karja tilatviljely Tiloja edustettuna 1 230 490 480 90 2 930 2 820 2 630 87 87 84 Kirjanpitotilojen lukumäärä 52,7 56,8 36,9 50,8 49,0 47,8 50,7 Viljelyala ha/tila 46,5 44,1 0 17,0 30,1 30,5 32,7 Eläinyksiköitä, ey/tila Yrittäjäperheen työtunnit, h/tila 3 677 2 639 612 1 237 2 287 2 445 2 425 Palkattu henkilöstö, h/tila 461 387 11 246 457 462 488 Kokonaistuotto 202 000 128 800 42 000 86 900 134 300 139 100 150 200 63 200 67 800 22 900 41 200 48 800 49 500 52 000 - josta tuet Kustannukset 158 400 114 100 36 900 82 800 107 200 113 800 126 200 Maatalouden yrittäjätulo 43 600 14 700 5 100 4 100 27 100 25 300 24 000 8 900 17 900 32 200 35 500 36 100 Yrittäjäperheen palkkavaatimus 53 300 38 300 Oman pääoman korkovaatimus 17 800 14 300 6 600 13 800 12 200 13 400 14 500 -27 500 -37 900 -10 400 -27 600 -17 300 -23 600 -26 600 Yrittäjänvoitto/-tappio Kannattavuuskerroin 0,61 0,28 0,33 0,130,61 0,52 0,47 Työansio, euroa 25 800 400 -1 500 -9 700 14 900 11 900 9 600 7,0 0,2 -2,4 -7,8 6,5 4,9 3,9 Työtuntiansio, euroa/tunti Nettotulos, euroa -9 700 -23 600 -3 800 -13 800 -5 100 -10 200 -12 100 -2,9 -10,1 -3,2 -5,3 -2,1 -4,2 -4,6 Oman pääoman tuotto-% Vastattavaa 490 600 335 300 145 900 291 600 333 400 345 300 372 600 - josta oma pääoma 338 400 235 300 118 000 263 300 242 400 247 900 268 200 Omavaraisuusaste % 69,0 70,2 80,9 90,3 72,7 71,8 72,0 Vieras pääoma 152 200 100 000 27 900 28 300 91 000 97 400 104 400 Velat tuotoista % 75,3 77,6 66,4 32,6 67,8 70,0 69,5 15 Palveluryhmäkatsaukset Rakennusneuvonta ja -suunnittelu Tuotantorakennushankkeiden koko kasvaa ja rakentamiskustannukset nousevat vuosi vuodelta. Investoinnin huolellisen esisuunnittelun ja eri vaihtoehtojen taloudellisen tarkastelun merkitys kasvaa. Myös rahoittajapankit odottavat entistä tarkempia laskelmia investoinnin kustannuksista. Esisuunnitteluvaiheessa laadimme vaihtoehtoisia kustannusarvioita tilalle kustannuksiltaan järkevän hankekoon määrittämiseksi. Varsinaisella rakennussuunnittelulla etsitään ratkaisuja, joilla kustannukset pysyvät kustannusarvion puitteissa. Eri alan asiantuntijoista koostuvan investoivan tilan tukitiimin kautta etsimme toimivia ratkaisuja ja pyrimme välttämään virheitä ja pitämään kustannukset järkevällä tasolla. Vuoden 2013 aikana laadimme yhteensä 211 erilaista suunnitelmaa: asuinrakennukset lypsykarjarakennukset lihakarjarakennukset hevostallit ja lampolat lantalat ja siilot 10 kpl 18 kpl 4 kpl 2 kpl 14 kpl lämpökeskukset konevarastot lomamökit ja muut yritys toiminnan rakennukset muita rakennuksia 5 kpl 9 kpl Kustannusarvio tehtiin 44 asiakkaalle, rakennepiirustuksia 12 asiakkaalle, rakennustyön valvontaa 25 asiakkaalle, investoinnin tarveselvityksiä 43 asiakkaalle ja rakennusten nykyarvolaskelmaa 7 asiakkaalle sekä energiatodistuksia 4 kpl. Toimimme myös asiantuntijoina ja luennoitsijoina yhteistyötahojen ja erilaisten kehittämishankkeiden tilaisuuksissa ja retkeilyillä. Hyvää yhteistyötä rakennussuunnittelun saralla pyrimme pitämään yllä muihin ProAgrian suunnittelijoihin, Maveplan Oy:n suunnittelijoihin, rakennushankkeiden muihin suunnittelijoihin ja yhteistyötahoihin. Kaisa Rissasen asuinrakennus Siilinjärveltä (3D-kuva). 16 4 kpl 10 kpl ProAgrian yritys- ja tilipalvelut Asiantuntijat ProAgriasta sekä maa- ja kotitalousnaisista työskentelivät vuoden 2013 aikana noin 420 aloittavien ja toimivien maaseutuyritysten yritysten kumppaneina hanketyössä sekä asiantuntijatyössä. Aloittavat yrittäjät tarvitsivat asiantuntemustamme esimerkiksi tulos- ja tase-ennusteissa, liiketoimintasuunnitelmien laadinnassa, omavalvontasuunnitelmissa, lupahakemuksissa, rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä, investointitukihakemusten ja niiden liitteiden laatimisessa sekä markkinatilanneselvityksissä. Toimiville yritykselle tuotettiin edellä mainittujen lisäksi uusien liiketoimintamallien tai investointien kannattavuusennusteiden laadintaan liittyvää asiantuntemusta, yrityskokonaisuuden hallinnan asiantuntemusta ja esimerkiksi apua tarjouskilpailuihin osallistumisessa. Toimialat olivat laidasta laitaan hevospalveluyrityksistä koneurakointiin, elintarvikeyrityksistä hierojiin. Pohjois-Savossa palveltiin yritysasiakkaita sekä alkuvaiheen tilannekartoituksissa hankkeiden kautta että syventävinä asiantuntijatöinä. Kaikki viisi yritysasiantuntijaamme olivat myös suorittamassa yritysneuvojan erityisammattitutkintoa (YNEAT). Asiantuntijat tekivät tiivistä yhteistyötä seudullisten toimijoiden kanssa mm. Yritys-Suomi yhteistyötapaamisten kautta. Yrittäjille järjestettiin infotilaisuuksia yrittäjyyden eri vaiheista seudullisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös opintojensa loppuvaiheessa olevien opiskelijaryhmien maaseutuyrittäjyys-tietämystä lisättiin tiedotustilaisuuksien kautta. Yhteistyötahoina olivat mm. Pohjois-Savon Ely-keskus, toimintaryhmät Kalakukko Ry, Mansikka ry ja Ylä-Savon Veturi Ry, Sisä-Savon Seutuyhtymä, Ylä-Savon Kehitys, Koillis-Savon Kehitys, Yrityspalvelu Verson toimijat (TE-toimisto, Kuopionseudun Uusyrityskeskus, Sakky:n Nuori Yrittäjyys -projekti), Wäläkky, Finnvera, Itä-Suomen yliopisto, ammattikorkeakoulut, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Sydän Savon Maaseutupalvelu, kunnanjohtajat, pankit, Savon Yrittäjät sekä paikalliset yrittäjäjärjestöt, Yritys-Suomi -toimijat, eri hankkeet ja muut tahot. Osallistuimme starttirahalausuntojen osalta kilpailutukseen paikallisten toimijoiden kanssa ja yritysasiantuntijamme valittiin toteuttamaan starttirahalausuntoja TE-toimistojen pyynnöstä alkaville yrittäjille Uusyrityskeskusten alihankkijana. Kaksi ELY-keskuksen hyväksymää yritysasiantuntijaamme jatkoivat myös ELY-keskusten rahoittamien tuotteistettujen palvelujen toteuttamista yritysasiakkaille aina syyskuuhun asti, jolloin vanhat tuotteistetut palvelut päättyivät. Hanketyössä tavoitimme yritysasiakkaita eri näkökulmista. Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen -hankkeessa kohdattiin elintarvike-, matkailu- ja luovien alojen yrittäjiä tehden kansainvälistymisestä kyselyä (tästä tarkemmin Maaja kotitalousnaisten osiossa). ProYritys-hankkeessa alkuvuodesta yrittäjille annettiin tietoa maaseutuyrittäjyydestä ja samaa jatkettiin loppuvuonna Polku maaseutuyrittäjyyteen -hankkeessa. Samalla hankkeessa alettiin kerätä ja välittää tietoa seuraavan ohjelmakauden maaseuturahoituksesta. Energiaratkaisut maaseudulla -hankkeessa alettiin tehdä tiedonvälitystä yrityksiin energia-asioissa. Tilipalvelun EVL-asiakaskunta vakiintui ja saimme paljon uusia asiakkuuksia. Tilipalveluasiakkaamme tarvitsivat asiantuntemusta usealta eri yrityksen osa-alueelta ja asiakkaan avuksi alettiin koota asiakastiimit, jotka koostuivat tilipalveluasiakkaalla kirjanpitäjästä sekä yritysasiantuntijasta ja mahdollisesti muista ProAgrian asiantuntijoista. Asiakas sai näin tilipalvelusta kirjanpidon lisäksi kumppanin yrityksen jokaiseen vaiheeseen. Asiakkaat olivat kiinnostuneita sähköisestä kirjanpidon palveluista kuten esimerkiksi kausiveroilmoituksista, verkkolaskuista ja veroilmoituksista. 17 MaitoTaito-hanke MaitoTaito-hanke on ylimaakunnallinen koulutushanke. Hankkeen hallinnoijana toimii ProAgria Pohjois-Savo ja toteutus yhdessä ProAgria Etelä-Savon, ProAgria Pohjois-Karjalan ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. Hankepäällikkö sijoittuu ProAgria Pohjois-Savoon. Hankkeen kesto on 20.6.2011 - 30.6.2014. Tavoitteet Hankkeen tavoitteiden mukaisesti keskeisinä tavoitteina on ollut hyvien käytäntöjen jakaminen maakuntien kesken. Hankealueella se näkyy asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kaiken aikaa tiivistyvänä yhteistyönä kaikkein hankkeen toimenpiteiden osalta. Uusina työkaluina toteutettiin bencmarking- ja hallitusmallitoiminnat, jotka on otettu hankealueella myönteisesti vastaan. Niistä muodostui jo hankkeen aikana eli 1.1.2014 alkaen asiakkaan täysin maksamat tuotteet. Selkeä painopiste oli asiakaspienryhmillä, he ovat erittäin valmiita jakamaan ja testaamaan omia mielipiteitään sekä testaamaan asiantuntijoiden uusia näkemyksiä. Uutena pilotoitavana palveluna saimme asiakkaiden kanssa toteutettua vuoden aikana kaksi oppimisnavettakierrosta. Koulutettuja oppimisnavetan kohdenavetoita oli kaikissa hankemaakunnissa ja niissä oli esillä hyvinkin laajasti erilaiset ratkaisut. Oppimisnavetta vaatii edelleen kehittämistyötä, yhdessä asiakkaiden ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminta Oppimisnavetta BM-pienryhmäkoulutus. 18 MaitoTaito-hanke on ollut mukana valtakunnallisessa yhteistyössä, jossa toisten eri maakuntien suurten maitohankkeiden kanssa on kehitetty yhdessä eri hankkeiden vastuiden mukaisesti työkaluja johtamis- ja talouspuolen asiantuntijapalveluihin. Tämän ohella MaitoTaito-hanke on ollut mukana hanketoiminnan kehittämistä tuotteistamiseksi pohtivissa ryhmissä. Tämä työ jämäköityi osaltamme kehitysjohtajan valinnan jälkeen. Sähköisen toimintatavan edistäminen on hankkeen keskeisiä toimenpiteitä. Siinä on edetty hyvin, sillä kokemukset niin asiantuntijoiden kuin asiakkaiden kanssa tehdystä työstä niin Webex-palavereissa tai -koulutustilaisuuksissa ovat myönteisiä. ProAgria Moodle toimintaympäristönä on saamassa hyvän sijansa myös asiakastyössä. Kuitenkin on kyettävä aina määrittämään milloin on sähköisen työkalun paikka ja milloin on tarve kohtaamiselle. Hankkeen nettisivut www.proagria.fi/maitotaito on lunastanut paikkansa niin asiakkaiden kuin eri kumppaneiden käytössä ja hankkeen blogeja seurataan laajasti. Hanke on esillä myös www.facebook.com/proagria ja www.twitter.com/maitotaito, jossa hanke on saanut omat seuraajansa. Hankkeen keskeinen tehtävä on koulutusten järjestäminen eri aihealueista. Hanke sai osallistujatavoitteensa täyteen vuoden 2013 loppuun mennessä. Käytännössä hankkeen toiminta uusien asioiden näkökulmasta loppui vuoden vaihteeseen. Toiminnan kannalta koko vuosi 2013 oli erittäin vilkas kaikissa maakunnissa. Hanke on haasteellinen toimijoiden kassanhallinnan takia, se vaikuttaa niin maksuaikatauluihin kuin mahdollisiin maksatuksien linjauksien muutosten huomioimiseen mahdollisimman nopeasti. Hanke toimii yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, keskeisinä Osuuskunta ItäMaito ja Osuuskunta Maitomaa. Lisäksi paikalliset maatalousviranomaiset, MTK, keskeiset maatalousrahoittajat, Faba jne. Hyvä ja keskeinen yhteistyökumppani ovat ProAgria Pohjois-Savon ja toisten ProAgrioiden toimi henkilöt. Heidän työpanoksensa koulutusideoiden ja koulutusten markkinoinnissa on oleellinen. Kaikille kumppaneille kiitos hankkeen osalta hyvästä yhteistyöstänne. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset jatkoivat neuvontateemalla ”Näe hyvä lähellä”. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen avustamat lukuisat kampanjat auttoivat viemään järjestömme osaamista uusille kohderyhmille ja hyvin suunniteltuja kampanjoita oli ilo tehdä. Tänä vuonna vietimme Naisvoimaa-päivää Suonenjoen Vanhallamäellä. Helena Vuori ohjasi meitä voimaantumaan taiteesta ja lopuksi notkistimme itsemme venytellen, sekä nautimme lähiruuasta. Toiminnanjohtaja Helena Lehtoaro siirtyi kokoaikaiseksi hankepäälliköksi 1.3. alkaen Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen -hankkeeseen ja toiminnanjohtajan sijaiseksi valittiin yritysasiantuntija Heli Sulola. Piirikeskuksessa oli toimintavuonna tammi-helmikuussa viisi vakituista toimihenkilöä ja 1.3. alkaen kuusi vakituista toimihenkilöä. Johtokunta kokoontui vuoden aikana yhteensä neljä kertaa. Puheenjohtajamme on myös ProAgria PohjoisSavon hallituksen ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksen jäsen. ProAgria Pohjois-Savossa oli keväällä 2013 organisaatiouudistus ja uudistuksen myötä tulleet uudet toimintatavat otettiin käyttöön myös piirikeskuksessa. Vuosi oli myös PohjoisSavossa naisten 80-vuotisjuhlavuosi, jota piirijohtokunta juhli kesäkuussa jäsenille ja yhteistyökumppaneille tarjotun kesäteatterin ja kakkukahvien merkeissä. Tärkeimmät sidosryhmät ovat Pohjois-Savon Ely-keskus, Pohjois-Savon liitto, Kunnat, Savonia-amk, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Suomen metsäkeskus PohjoisSavo, MTK-Pohjois-Savo, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus, Pohjois-Savon Martat, Savon Keittiömestarit, Naisten valmiusliiton Pohjois-Savon alueneuvottelukunta sekä eri ruokaan liittyvät hankkeet maakunnan alueella. Hyvä ruoka lähelläsi Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten kotitalousneuvontatoiminta painottui kuluttajaneuvontaan eri tapahtumissa sekä ruoanvalmistuskoulutuksiin. Eri oppilaitokset, koulut ja päiväkodit olivat tärkeitä sidosryhmiä lapsille ja nuorille suunnattujen kampanjoiden kumppaneina. Veikeä vilja, kiva kuitu kampanjan vierailuja tehtiin päiväkoteihin ja Hevi-etsivä ja kasvisaarteen arvoitus – sekä Älä ruoki hukkaa - biojäte paastolle -kampanjaa tehtiin alakouluihin. Tuotimme Kaista Savoon -hankkeen e-iltapäiväkerhoon välipalaosuutta. Uusia kohderyhmiä haettiin nuorista miehistä valtakunnallisen Porkkanalla painat pidempään -kampanjan avulla. Ruokaja kahvipalveluita tehtiin entiseen tapaan, suurin ja näkyvin oli Kuninkuusravien kentällä tapahtuvien ruokapalvelujen vetovastuu, jossa huolehdittiin lähes 60 000 kävijästä keittäen noin 40 000 kahviannosta ja tehden noin 12 000 ruoka-annosta. Mehuasematoiminnassa syksy oli ennätysvilkas. Mehuasemalla tavoitettiin paljon uusia asiakkaita. Syksyllä osallistuttiin Elonkorjuujuhlaan sekä Kalaryssäykseen ja järjestettiin näyttävä Kekritapahtuma paikallisessa matkailuyrityksessä. Tunne oma lähimaisemasi Maisemasuunnittelun asiantuntijatehtävissä Pohjois-Savossa tehtiin monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelutyötä (LUMO). Tässä työssä maisemasuunnittelijamme kartoitti yli 200 yksittäistä potentiaalista lumo-kohdetta. Sopivia maatalouden erityistuen täyttäviä luonnon ja maiseman monimuotoisuus -kohteita (mm. perinnebiotooppeja, metsäsaarekkeita sekä pellon ja metsän/vesistön välisiä reunavyöhykkeitä) löytyi alueelta runsaasti ja näille laadittiin yleiset hoitosuositukset. Lopuksi tiedot koottiin maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma -raportiksi. 19 Syksyllä alkoi Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä -tiedonvälityshanke ja sen kohderyhmänä ovat kaikki maaseudun asukkaat mm. maatilalliset ja muut maaseutuyrittäjät. Hankkeella lisätään maaseudun asukkaiden ja yrittäjien tietoisuutta vieraslajien haittavaikutuksista sekä kasvillisuuden oikeasta käsittelystä ja torjunnasta. Toimintavuonna pidettiin myös luentoja ja neuvontatilaisuuksia lähinnä viljelijöille. Yhdistyksille järjestettiin yksi kotipuutarhailta ja yksityisille muutama puutarhaneuvontatilaisuus. Erityisympäristötukisuunnitelmia eivät viljelijät pystyneet hakemaan vuonna 2013. Maisemasuunnittelijamme osallistui asiantuntijana Pohjois-Savon ELY-keskuksen kulttuuriympäristöyhteistyöryhmään (mm. Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivitys) sekä kosteikko-lumo -ohjausryhmään (yleissuunnittelutyö). Monimuotoinen maaseutuyrittäjyys lähellä ihmistä Pohjois-Savossa on jo vuosia neuvottu yrittäjiä yhdessä ProAgria Pohjois-Savon yritysasiantuntijoiden kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntemusta käytettiin erityisesti ruoka- ja juhlapalvelu- sekä matkailuyritysten asiantuntijatyössä. ProYrityshankkeessa tehtiin yrityskäyntejä ja autettiin yrittäjiä rahoitushakemuksien laadinnassa. Hanke päättyi maaliskuun lopussa, mutta uusi Polku maaseutuyrittäjyyteen alkoi syyskuun alussa ja se jatkui samalla toimintalinjalla, Masva-hankkeena, kuten ProYritys-hanke. Asiantuntijatyötä pystyttiin tekemään ELY-keskuksen kehittämisavustusten avulla. Aloittaville yrittäjille tehtiin starttirahalausuntoja alihankintana paikallisten Uusyrityskeskusten kautta. Hygieniaosaamiskoulutuksia ja hygieniaosaamistestauksia pidettiin edellisen vuoden tapaan. Yhteistyötä syvennettiin sidosryhmien kanssa Yritys-Suomi -toimijoiden, seudullisten yrityspalveluorganisaatioiden, kunnan elinkeinoasiamiehien ja kunnanjohtajien sekä Uusyrityskeskusten kautta. Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen -hanke alkoi vuoden alussa ja siinä kartoitettiin paikallisten yritysten nykytilaa, tulevaisuuden suunnitelmia sekä kansainvälistymisaikeita vuoteen 2020 asti. Hankkeessa haastateltiin 30 elintarvikeyritystä, 20 matkailuyritystä ja 10 luovien alojen yritystä. Hankkeella osallistuttiin lukuisiin lähiruokatapahtumiin mm. Herkkujen Suomeen sekä järjestettiin kaksi lähiruokatoritapahtumaa K-Citymarkettien kanssa. Loppuvuodesta järjestettiin Lähiruokaa kauppoihin -teemailtapäivä MTK-Pohjois-Savon kanssa. Edelleen jatkettiin Aitojamakuja -aluetoimijana ja Ruoka-Suomi teemaryhmän jäsenenä. Järjestö lähellä Vuosi oli Maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhlavuosi myös Pohjois-Savossa. Juhlavuoden myötä järjestimme jäsenyhdistyksillemme sekä yhteistyökumppaneille kesäteatteriesityksen sekä kakkukahvit Tammenrannan kesäteatterissa Kuopiossa kesäkuussa. Lisäksi teimme marraskuussa yhdistetyn virkistys- ja juhlamatkan Tampereelle, jossa kävimme mm. Kädentaidot -messuilla ja valtakunnallisessa maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhlassa. Myös edustajakokous oli tänä vuonna juhlaedustajakokous, jonne oli järjestetty teatteriesitys ”Akat kans” ja kutsuttu Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen uusi toiminnanjohtaja pitämään juhlaesitelmä. Järjestöt osallistuivat auringonkukka-kampanjaan aktiivisesti kasvattamalla auringonkukkia ja järjestämällä auringonkukkien jakoa erilaisissa tapahtumissa, mm. Kuopion torilla Elonkorjuujuhlan yhteydessä. Naisvoimaa -päivä järjestettiin nyt jo toisen kerran Suonenjoella. Järjestöjä aktivoitiin mukaan Vieraslajit kuriin kyläympäristössä -hankkeeseen tiedottamalla kohdealueelle hankkeesta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Olimme mukana yhteistyökumppanina Vanhusten perhehoidon hankkeessa, jossa kerrotaan perhehoidon tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista. 20 Tapahtumat 7.2. Makumatka Koillis-Savoon Keski-Suomen mkn:lle 24.3. Tenavahiihtojen ruokapalvelut, Kuopio 26.-27.4. Lähiruokatori Citymarket, Kuopio 29.5. Valtakunnallinen Kalastuspäivä koululaisille, Kuopio 4.-6.6. Pellonpiennarpäivän kahvipalvelut, Maaninka 12.-13.6. LINC-tapahtuman ruokapalvelut, Iisalmi 27.6. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhla ja kesä teatteriesitys, Kuopio 29.-30.7. Kuninkuusravien kahvi- ja ruokapalvelut, Kuopio 3.8. Lapinlahden juusto- ja viinijuhlien ruoka- ja kahvipalvelut, Lapinlahti 7.8. Puutarhailta, Kiuruvesi 15.8.-15.10. Tuoremehuasematoiminta, Kuopio 23.8. Halolan avoimet ovet, kahvipalvelut, Maaninka 22.-24.8. Herkkujen Suomi -tapahtuma, Helsinki 28.8. Iskola, kahvipalvelut, Sukeva 30.-31.8. Elonkorjuujuhlat, Kuopio 31.8. Varkauden maaseutumarkkinat, Varkaus 7.9. Syystoritapahtuma, Iisalmi 6.-8.9. Kalaryssäys Kuopio 14.9. Pestuumarkkinat, Rautalampi 21.9. Lähiruokatapahtuma, Leppävirta 24.10. Kekrikemut, Kivennapa, Muuruvesi 24.10. Makumatka Kerkikemuihin 25.-26.10. Lähiruokatori Citymarket, Iisalmi 15.-16.11. 80-vuotisjuhla- ja virkistysmatka Tampereelle: Käsityömessut ja 80-vuotisjuhla 25.11. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhla edustajakokous Iisalmessa 28.11. Lähiruokaa kauppoihin -teemapäivä, Siilinjärvi Hankkeet: Piirikeskus vastuullisena toteuttajana; Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen, Vieraslajit kuriin kyläympäristössä Piirikeskus mukana toteutuksessa; ProYritys, Polku maaseutuyrittäjyyteen, MaitoTaito, Energiaratkaisut maaseudulla Herkkujen Suomi -tapahtuma Helsingissä. 21 Talouden tunnusluvut 22 Talouden tunnusluvut TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 €€ Valtionapu neuvontaan ja valtiolta saadut palvelutuotot Valtion varsinainen määräraha 772 442,14 803 033,15 Hankeavustukset 551 055,25 554 894,69 Valtiolta saadut palvelumaksut 87 417,59 97 568,27 Palvelu- ja myyntituotot Palvelumaksut 2 954 209,04 2 713 220,25 Muut toiminnan tuotot 16 004,67 3 042,00 Kulut Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Poistot Palvelutoiminnan kulut Muut kulut 4 381 128,69 4 171 758,36 -2 879 599,81 -12 010,71 -490 867,71 - 1 146 267,02 -2 576 863,54 -10 821,02 -435 793,20 -1 110 751,75 Kulut yhteensä -4 528 745,25 -4 134 229,51 Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä -147 616,56 37 528,85 Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Välittömät verot 49 585,75 17 569,75 23 000,00 -21 384,25 48 130,00 4 993,23 40 000,00 -40 281,52 Tilikauden yli-/alijäämä -78 845,31 90 370,56 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 31.12.2013 31.12.201 2 €€ Aineettomat oikeudet 13 420,16 10 797,62 Aineelliset hyödykkeet 3 743,88 11 241,99 Sijoitukset 165 276,00 191 270,24 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 11 554,54 11 491,53 Saamiset 1 262 458,36 1 000 087,72 Rahat ja pankkisaamiset 194 976,20 243 608,77 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 651 429,94 1 468 497,87 VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 OMA PÄÄOMA Vapaat rahastot Ed. tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä 19 856,28 581 693,38 -78 845,31 19 856,28 491 322,82 90 370,56 Oma pääoma yhteensä 522 704,35 601 549,66 VIERASPÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahalaitoksilta 0,00 Lyhytaikainen Lainat rahalaitoksilta 188 581,77 Saadut ennakot 17 232,11 Ostovelat 382 044,79 Siirtovelat 325 583,05 Muut lyhytaikaiset velat 215 283,87 Lyhytaikainen yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ 23 546,42 92 936,97 81 646,48 99 682,96 458 565,33 110 570,05 1 128 725,59 843 401,79 1 651 429,94 1 468 497,87 23 Missio Missiomme on Maaseudun puolesta. Visio Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkos ton, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia. Samalla kehitämme maaseutuympäristöä ja yhteisöllisyyttä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. Ar vot Arvomme ovat: - Asiakkaan menestyminen - Maaseudun puolesta - Osaaminen ja innostus -Riippumattomuus Toiminta-ajatus Tarjoamme maatila- ja maaseutuyrittäjille kilpailukykyä parantavia asiantuntijapalveluja tukeutuen sekä omaan henkilöstöön että muiden asiantuntijaorganisaatioiden osaamiseen. ProAgria Keskukset valtakunnallisesti 2013 Avaintiedot 2013 Asiakaslähtöistä organisoitumista palveluryhmiin valmisteltiin vuoden aikana Uutta organisoitumista tukevien palveluryhmien liiketoimintasuunnitelmien tekeminen käynnistyi Tuotosseurannan kaksivuotinen kehittämisprojekti käynnistyi Ruokinnan ohjaus -palvelut olivat asiakkaiden saatavilla koko maassa Benchmarking-pienryhmätoiminta laajeni ja uusia ryhmiä perustettiin erityi sesti maitoyritysten johtamisen näkökulmasta Kasvintuotantoon valmistui huippuosaajia Sähköisiä toimintatapoja otettiin käyttöön mm. nettipalavereiden ja etä seminaarien muodossa Johtamisvalmennus sai jatkoa kehittäville maitotiloille suunnatulla valmennuksella Uusina palveluina tuotiin markkinoille luomusikaneuvonnan toimintamalli ja arjen johtamista tehostavat SOP-työohjeet nautatiloille Yritysasiantuntijoiden osaamista vahvistettiin yritysneuvonnan erikoisammattitutkinnolla Palvelumuotoiluun perustuvaa Kasvunvara -toimintatapaa pilotoitiin sekä omissa tuotteistuksissa että asiakastilanteissa ProAgria Maito Vuoden alussa käynnistyi kaksivuotinen Tuotosseurannan kehittämisprojekti. Tavoitteena on parantaa tuotosseurannassa kerättävän tiedon laatua, tiedon hyväksikäyttöä maitoyritysten johtamisessa sekä kehittää uusia palveluja mm. koelypsyn ulkoistamiseen. KarjaKompassin Ruokinnanohjaus -palvelu oli asiakkaiden saatavilla koko maassa. Ruokinnan seurannan asiakaspeitto oli 80 % ja ruokinnan suunnittelun 73 % tuotosseurantatiloista. Kulunut vuosi oli ruokinnan teemavuosi. Tilan omien rehujen analysointi ja tulosten hyödyntämisen lisääntyminen, ruokinnan suunnittelu ja seuranta sekä karjatason havainnointi saivat maitomäärät kasvuun. Nurmentuotannon osaamista asiakkaat kehittivät Benchmarking-pienryhmissä ympäri maata. Asiakkaiden keskuudessa suosittuja BM-ryhmiä oli tarjolla eri aiheista. Aiheina olivat mm. nuorkarja, hedelmällisyys, seosruokinta ja automaattilypsy. SOP-työohjeet, Standard Operating Procedure, olivat ensiesittelyssä Farmarimaatalousnäyttelyssä Seinäjoella. SOP-työohjeiden avulla varmistetaan tuotteen ja tekemisen laatu yrityksessä. SOP-työohje on saatavilla kahdeksaan eri toimintoon navetassa. Kuvalliset työohjeet ja asiantuntijan pitämä työpalaveri varmistaa, että tekeminen on yhdenmukaista. ProAgria Liha Lihatoimialalla vuosi oli haasteellinen. Taloudellisesta näkökulmasta alkuvuoden korkea viljan hinta rasitti yritysten tulosta merkittävästi. Tuotteiden hintakehitys ei tukenut riittävästi tuotantokustannusten nousua. Lihaa tuotettiin ja kulutettiin suurin piirtein edellisen vuoden määrä. Uutena palvelukokonaisuutena tuotiin markkinoille luomusikaneuvonnan toimintamalli. ProAgrian luomuasiantuntijat kokosivat Luomusikatuotannon hyvät 24 ProAgria Kasvi Kasvintuotannon palvelukehityksessä painotettiin yritysten tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista. Palvelujen uudelleen tuotteistuksessa ja asiantuntijoiden koulutuksessa korostettiin johtamisen näkökulmaa. Pienryhmätoiminnan ja sähköisten palveluiden konsepteja kehitettiin. Viljelysuunnittelussa lisättiin valmiuksia siirtyä nettipohjaisen WebWisu-ohjelman käyttöön ennen uuden ohjelmakauden alkua. Sähköisiä toimintatapoja asiakastyössä testattiin viljelysuunnittelupalvelun kustannustehokkuuden parantamiseksi ja ajankäytön tehostamiseksi. Asiantuntijoiden koulutuksessa ja tiedonvaihdossa lisättiin etäkoulutuskäytäntöjä. Kasvi-, puutarha- ja luomutuotannon ajankohtaisasioita käsiteltiin säännöllisissä Klinikka-nettipalavereissa. Kasvintuotannon huippuosaajavalmennus saatiin päätökseen. Uudet kasvintuotannon Huippuosaajat ovat erikoistuneet valkuaisomavaraiseen rehuntuotantoon, vilja- ja öljykasvien lannoitukseen ja kasvinsuojeluun, kasvintuotannon talouteen ja markkinatietoon sekä integroituun kasvinsuojeluun. Huippuosaajien valmennusohjelmassa keskityttiin erityisesti uusimman kotimaisen ja kansainvälisen tiedon hankintaan ja sen soveltamiseen käytännössä. Kasvintuotannon merkittävimpiä kasvukauden aikaisia tapahtumia olivat Peltopäivä Västankvarnissa Inkoossa sekä Perunatuottajain peltopäivät Jepualla ja Dagsmarkissa. Tilojen välisen kaupan verkkopalvelu, Farmarin Pörssi, laajeni pellon välitykseen. Yhteistyössä alan tutkimuksen, hallinnon ja toimijoiden kanssa toteutettiin TietoTuottamaan-sarjan kirja Markkinariskien hallinta maatilalla sekä Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa -opas. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän, nitraattiasetuksen ja kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön koulutusten valmistelu eteni työryhmissä. Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa. ProAgria Keskukset toimintatavat -oppaan luomusikojen tuotantoon siirtyvälle tai tuotantoa aloittelevalle tuottajalle. ProAgrian Luomulihaa lisää -hankkeessa aktivoitiin luomusikatuotantoa pienryhmätoiminnan ja koulutuksen avulla. Toimiva Sikala -hanketta toteutettiin yhteistyössä ProAgria Keskusten, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n, Helsingin yliopiston ja Työtehoseuran kanssa. Tekemisessä painottuivat tilatason tutkimustyö ja uuden neuvontamallin rakentaminen. ProAgria Etelä-Pohjanmaan Lihatilan Talous -hanke sekä ProAgria Etelä-Savon Lihatilan Skarppiohjelma -hanke kouluttivat vuoden aikana useita lihatiloja talous- ja tuotantoasioissa. Lammasneuvonnassa keskityttiin palveluiden vahvistamiseen. WebLammasohjelmaa kehitettiin edelleen tuottajien tarpeita palvelevaksi. ProAgria Yritys ProAgrian yrityspalvelujen kysyntä pysyi ennallaan. Yritysasiakkaita oli yhteensä 3 400 eli runsaat 10 % ProAgrian kaikista asiakkaista. Maaseudun yritysten monipuolisuus heijastuu ProAgrian yrityspalvelujen asiakasrakenteeseen. Uutena toimintatapana ProAgrian Tilipalvelut tarjoaa yhdessä yrityspalvelujen kanssa hyvät mahdollisuudet yritysten talouden seurantaan, analysointiin ja toimintatapojen kehittämiseen. Uutuutena yrityksille tarjotaan Kasvunvara -työkirjaan ja sen työkaluihin pohjautuvaa palvelumuotoilua asiakaspalvelun, tuotteiden sisällön ja toimintatapojen kehittämiseksi entistä asiakaslähtöisemmiksi. Yhteistyö Yritys-Suomen seudullisissa yrityspalveluissa jatkui muiden alueellisten yritystoiminnan kehittäjien kanssa. ProAgria keskukset ovat mukana 62 yhteistyö 25 sopimuksessa. Merkittävimpiä yhteistyötahoja ovat ELY-keskukset, kuntien kehittämisyhtiöt, TE-toimistot ja Uusyrityskeskukset. ProAgrian roolina on vastata erityisesti maaseudun yrityksille suunnatusta palvelusta ja kehittämisen aktivoimisesta. ProAgrian yritysasiantuntijoiden osaamisen vahvistamiseksi jatkettiin yritysneuvonnan erikoisammattitutkintoon valmentavia koulutuksia yhteistyössä Management Institute of Finland MIF:n kanssa. Koulutukseen osallistuu yhteensä 40 yritysasiantuntijaa, joista jo puolet suoritti tutkinnon vuoden aikana. Vuoden aikana osallistuttiin merkittäviin alan työryhmiin ja strategiatöihin sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Yksi merkittävimmistä oli uuden Maaseutuohjelman 2014–2020 valmistelu. 20 18 19 17 12 15 13 14 11 03 01 Jäsenet 1.1.2014 ProAgria Etelä-Suomi (01) ProAgria Länsi-Suomi (03) ProAgria Etelä-Savo (11) ProAgria Pohjois-Savo (12) ProAgria Pohjois-Karjala (13) ProAgria Keski-Suomi (14) ProAgria Etelä-Pohjanmaa (15) ProAgria Keski-Pohjanmaa (17) ProAgria Oulu (18) ProAgria Kainuu (19) ProAgria Lappi (20) Yhdistysjäsenet Faba Hevostietokeskus Kalatalouden Keskusliitto Luonnonmukaisen Viljelyn Liitto Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK Puutarhaliitto Ruokatieto Yhdistys ry Salaojayhdistys Suomen Hippos Suomen Mehiläishoitajien Liitto Suomen Siipikarjaliitto Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto Työtehoseura TTS 26 ProAgria Tekniikka Tuetun maaseuturakentamisen kokonaismäärä väheni vuoden aikana neljänneksellä. Navettojen ja lantaloiden rakennuslupien määrä kuitenkin kasvoi noin 15 %. Rakennusinvestointia suunnittelevalle yrittäjälle tarjottiin investointipalvelu kokonaisuutta. Investointipalvelu yhdistää talous- ja tuotanto-osaamisen kiinteästi rakennussuunnitteluun ja rakennusprojektin kokonaishallintaan. Palvelun avulla varmistetaan projektin hallinta alustavasta tarvesuunnittelusta aina uuden rakennuksen käyttöönottoon, tuotannon nopeaan käynnistämiseen ja johtamiseen uudessa toimintaympäristössä. Kuluneen vuoden aikana noin 300 uutta rakennusinvestointia käynnistyi ProAgrian tekemän alkukartoituksen avulla. Maatilojen energianeuvonnan tärkein palvelu oli Maatilan energiasuunnitelma. Palvelussa kartoitetaan energian kulutus maatiloilla, tärkeimmät kehittämiskohteet sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian osuutta energialähteenä. Vuoden aikana oli käynnissä useita energiatehokkuuden tai energiaomavaraisuuden lisäämiseen tähtääviä viestintähankkeita. Retronaiset retromekoissaan. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset juhlivat 80-vuotistaivalta Tammenrannan kesäteatterissa. Elonkorjuujuhlat Kuopiossa. Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma: Nilsiän vesistöreitin alaosan alue. 27 Yhteystiedot 28 ProAgria Pohjois-Savon henkilöstö Eronen Pirjo Toimisto- ja hankesihteeri, viestintä040 749 8430 Eskelinen Leena Talousasiantuntija 043 825 4982 God Ahti Talouden ja kasvintuotannon asiantuntija0400 286 789 Harakka Irja Ruokinnan ja tuotosseurannan asiantuntija040 510 5422 Heikkinen Milja Palvelupäällikkö040 166 2597 Heikkinen Pentti Talousasiantuntija0400 571 647 Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija0400 209 707 Hiltunen Jukka Hujanen Tuija Tuotosseurannan ja ruokinnan asiantuntija040 765 0650 Inkeroinen Heikki Perunantuotannon asiantuntija 0400 375 584 Maisemasuunnittelun asiantuntija0400 571 643 Jokela Sinikka Julkunen Pirkko Kannattavuuskirjanpidon asiantuntija, MVL tilipalvelut 040 740 5318 Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija043 825 4985 Jääskeläinen Aaro Karhunen Erja Rakennuspiirtäjä0400 284 687 Kauppinen Pirkko Tuotosseurannan ja ruokinnan asiantuntija040 507 8234 Ruokinnan ja tuotosseurannan asiantuntija040 540 3055 Kekäläinen Maija Komulainen Heli Yritysasiantuntija, tilipalvelut043 825 4981 Kostamo Katri Toimitusjohtaja043 825 1218 Naudanlihantuotannon asiantuntija0400 159 970 Kotilainen Eljas Kulin Jouko Rakennusmestari0400 661 135 Laajalahti Arttu Asiantuntija, kirjanpito MVL 043 825 1215 Omistusjärjestelyjen erityisasiantuntija, Laajalahti Kyösti julkinen kaupanvahvistaja 0400 277 670 Lamanen Lilia Toimistosihteeri, tilipalvelut 043 825 2685 Laakkonen Eero Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija0400 907 047 Ruokinnan ja tuotosseurannan asiantuntija 043 825 4984 Lappeteläinen Aija Lehtoaro Helena Hankepäällikkö040 572 0312 Louna Sanna Ruoka- ja elintarvikeasiantuntija 0400 571 642 Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija043 825 1210 Metros Mervi Mikkonen Hertta Ruokinnan ja nurmentuotannon asiantuntija043 825 4983 Moisanen Paula Työterveyshuollon asiantuntija040 673 9465 Murtola Terttu Ruokinnan erityisasiantuntija 040 700 9537 Mustonen Arja Nurmiviljelyn erityisasiantuntija 0400 203 755 Mäkipää Hannu Kasvintuotannon ja työterveyshuollon erityis asiantuntija 040 563 8759 Niskanen Marja Yritysasiantuntija, ruokapalvelut 0400 905 782 Oksman Anita Ruokinnan ja rehuntuotannon asiantuntija043 825 1219 Ollikainen Matti Varatoimitusjohtaja0400 371 021 Paavilainen Juhani Yritysasiantuntija0400 172 386 Parviainen Anna Kaisa Talouspäällikkö, taloushallinto ja tilipalvelut0400 476 098 Pasanen Tapio Rakennusinsinööri0400 905 731 Ruokinnan ja tuotosseurannan asiantuntija 043 825 1213 Pasanen Tomi Paunonen Heikki Kasvintuotanto ja energia-asiantuntija040 586 5957 Pietikäinen Liisa Puutarha-asiantuntija0400 375 583 Talousasiantuntija 040 187 0467 Pieviläinen Aukusti Piippo Arvo Talouden ja kasvintuotannon asiantuntija0400 380 203 Pikkarainen Juho Talousasiantuntija 043 824 7615 Palvelupäällikkö0400 347 143 Pirkkalainen Tarja Pitkälä Joakim Talousasiantuntija040 579 7178 Pylkkänen Anne Ruokinnan ja tuotosseurannan asiantuntija040 673 4564 Pöntinen Jaana Toimistosihteeri, tilipalvelut 0400 284 738 Rantala Jouni Seosrehuruokinnan erityisasiantuntija043 825 2684 Yritysasiantuntija, tilipalvelut KLT040 672 0252 Rantonen Kirsi Kehitysjohtaja043 825 2679 Repo Mika Rissanen Tuomo Markkinointi- ja myyntijohtaja 040 563 8749 Nurmiasiantuntija040 179 5001 Rossi Anu Ruotsalainen Jukka Talouden ja kasvintuotannon asiantuntija0400 172 121 Rytkönen Sirpa Tuotosseurannan ja ruokinnan asiantuntija 040 510 2887 Yritysasiantuntija0400 124 897 Räsänen Marjatta Räsänen Sari Henkilöstösihteeri040 593 9316 Rönkkö Nina Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija040 352 5673 Röynä Antero IT-asiantuntija0400 378 888 Saastamoinen Marja Rakennussuunnittelija 0400 284 762 Saastamoinen Mikko Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija040 480 7272 Saastamoinen Seija Ruokinnan ja tuotosseurannan asiantuntija040 523 2327 Sares Ilona Yritysyhteistyö043 825 1216 Savolainen Risto Avainasiakaspäällikkö, huippuosaaja; talous ja verotus0500 987 654 Sulola Heli Maa- ja kotitalousnaisten vs. toiminnanjoht.040 672 0597 Tuominen Pirkko Luomun erityisasiantuntija 0400 124 976 Turpeinen Eveliina Ruokinnan asiantuntija040 523 0932 Wahlroos Heli Tuotosseurannan keh.proj. projektipäällikkö050 365 6680 Valta Antti Järjestö- ja viestintävastaava, erityisasian tuntija, MVL verotus 0400 380 201 Varis Kati Taloussihteeri040 481 4058 Zitting Panu Talouden ja kasvintuotannon asiantuntija 0400 577 253 sähköposti: [email protected] 29 Port Payé Finlande 125946 Itella Posti Oy ECONOMY ProAgria Pohjois-Savo ry Puijonkatu 14, PL 1096, 70111 Kuopio puh. 020 747 3650 pohjois-savo.proagria.fi maajakotitalousnaiset.fi [email protected] Iisalmen aluetoimisto Päiviönkatu 22, 74100 Iisalmi ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. Offsetpaino L. Tuovinen Ky 2014 Itella Green
© Copyright 2024