VERTAILU Testissä mukana: ■ Cat M316D ■ Hitachi ZX170W-5B ■ Hyundai R 180 W-9A ■ Komatsu PW 180-10 ■ Liebherr A918 Compact ■ Volvo EW180D 18,5-19 tonnin pyöräalustaiset kaivukoneet TAAJAMIEN TYÖJUHDAT Koneviestin suureen maarakennuskonevertailuun otettin tällä kertaa pyöräalustaiset kaivukoneet. Tämän koneluokan suosio on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Testin koneet ovat kattava otos noin 18 tonnin painoluokan koneista. Teksti ja kuvat: Jussi Laukkanen, Timo Rintakoski, Mikael Sammatti, Arto Turpeinen Grafiikat: Eveliina Aho Testiryhmä: Arto Turpeinen, Timo Rintakoski, Mikael Sammatti Testikuljettajat: Juha Arminen, Timo Honkaniemi, Hannu Jantunen, Markku Tiainen Mittaukset: KV ja MTT Vakola 46 MAARAKENNUS Maarakennuskonekauppa on ollut loivassa alamäessä. Myyntitilastoista löytyy kuitenkin eräs poikkeus, sillä esim. vuonna 2013 pyöräalustaisia kaivukoneita myytiin hieman aiempaa vuotta enemmän. Syynä lienee Suomen kaupungistuminen ja pyöräalustaisten koneiden helppo siirreltävyys. Pyysimme mukaan normaalilla peräylityksellä ja yksiosaisella puomilla varustettuja, esitepainoltaan noin 18–18,5 tonnisia koneita. Testin koneiden painot eivät aivan pysyneet halutussa haarukassa, vaan vaihteluväli oli todellisuudessa 18,6–20,9 tonnia. Testi herätti runsaasti kiinnostusta. Enemmänkin tulijoita olisi ollut, mutta piakkoin saapuvat uudet mallit ja esittelykonei- den puute supistivat osallistujien määrää. Testiryhmän koneista Caterpillar kuului vielä 3A-päästötasolle, kun muut osallistujat käyttivät 3B-päästöteknologiaa. Catin uusi, 3B-päästötasolle sijoittuva malli saapuu Suomeen vielä tämän vuoden aikana. Tiukka testirupeama Tämänkertainen testirupeama kesti reilun viikon, jonka aikana suoritettiin laaja kirjo erilaisia suorituskykymittauksia ja testikuljettajat arvioivat koneiden käyttöominaisuuksia. Koneiden vetotehot mittasi MTT Vakola, jonka toimialaan kuuluu testitoiminnan lisäksi muun muassa työkoneiden standardisointi- ja sertifiointipalvelut. Koeajot ja mitta- NRO 15 23. 10. 2014 ukset tehtiin Tuusulassa asvaltoidulla piha-alueella ja käytännön kaivutestit sora- ja multalaanilla. Kokeneet testaajat Perinteiseen tapaan testikuljettajamme olivat kokeneita ammattimiehiä, joilla on kokemusta eri merkeistä ja konetyypeistä. Hannu Jantunen ja Timo Honkaniemi ovat osallistuneet Koneviestin testeihin useasti aiemmin ja he tuntevat koneiden kehityksen vaatimukset muuttuvassa toimintaympäristössä. Juha Arminen ja Markku Tiainen omaavat vuosikymmenien kokemuksen erilaisissa maanrakennustehtävissä. Testikuljettajien tehtävänä oli testata koneiden käytettävyyttä, työmukavuutta ja suorituskykyä NRO 15 23. 10. 2014 erilaisissa työtehtävissä. Kuljettajat täyttivät 43 kohtaisen arviointilomakkeen, joissa eri ominaisuuksia arvioitiin asteikolla 1–10. Lopullisessa pistelaskussa eri ominaisuuksille annettiin kertoimet 1–3 kohdan merkityksen mukaan. Kuljettajapisteiden maksimimäärä oli 600. Esimerkiksi hydrauliikan hallittavuus, työasennon säädettävyys ja koneen huollettavuus saivat kertoimen kolme. Sitä vastoin esim. ohjaamon säilytystiloille ja siivottavuudelle sekä radion sijainnille annettiin painokerroin 1. Painokertoimia käytettiin myös teknisissä mittauksissa, joissa testattiin mm. polttoaineenkulutusta, työtehoa ja voima-arvoja. Painotettuja ominaisuuksia olivat mm. polttoaineenkulutus ja hydrauliikan tarkkuus. Teknisten pisteiden maksimimäärä oli 400. Tarkka määrittely vaikeaa Helpoin tapa määrittää testikoneet olisi koneluokitus-järjestelmän mukaisesti. Pyörä-alustaisten KKHp 19-luokka on kuitenkin varsin lavea, sillä samaan luokkaan kuuluvan koneen teho voi olla välillä 92–105 kW ja paino 17–21 tonnia, mikä on tämänkaltaisessa testissä hieman liikaa. Päädyimme testikutsussa siis noin 18–18,5 tonnin esitepainoon. Tarkkojen varusteiden määrittely testikoneille oli vaikeaa, sillä pyöräalustaisissa esim. yleisimmät puomiratkaisut ja liittimet vaihtelevat merkeittäin. Jouduim- mekin hieman joustamaan testijärjestelyssä, sillä esim. Caterpillar ja Liebherr käyttivät S60-liittimiä, vaikka toiveena oli NTP10-liittimet. Liebherr ja Volvo oli lisäksi varustettu kaksiosaisella taittopuomilla, sillä kummankaan merkin maahantuojalla ei ollut tarjota monopuomillista konetta. Liebhherr joutui osallistumaan testiin lyhytperäisellä koneella, koska alkuperäinen esittelykone oli myyty. Suuret kiitokset Raisiolaiselle urakoitsija Kai Laitalalle, joka lainasi koneen testin ajaksi. n Jatkuu seuraavalla sivulla MAARAKENNUS 47 Tekniset tiedot: Cat M316D Hitachi ZX170W-5B Hyundai R 180 W-9A Komatsu PW180-10 Liebherr A918 Compact Volvo EW180D Maahantuoja Wihuri Oy Tekninen kauppa Rotator Oy Suomen Telakone Oy Suomen Rakennuskone Oy LiebherrFinland Oy Volvo CE Finland Oy Paino, t 17,5 18,2 18,3 19 18,8 19,4 Teho, kW (hv) / r/min 118(158)/1 800 122(164)/2 000 123(165)/2 200 123(165)/2 000 110 (148)/1 800 129(173)/2 000 ri kauhan huulilevyyn. Molemmissa mittauksissa kaivupuomi ja pääpuomi asetettiin 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden ja kauhan pohja pidettiin vaakatasossa. Moottori CAT C6.6, 6-syl. Isuzu AM-4HK1X, 4-syl. Cummins B6.7, 6-syl. Komatsu SAA6D107E-2, 6-syl. Liebherr D 834, 4-syl. Volvo D6H, 6-syl. Tilavuus, l 6,6 5,193 6,7 6,69 4,6 5,7 Päästöluokka Stage 3A Stage 3B Stage 3B Stage 3B Stage 3B Stage 3B Jälkikäsittelyjärjestelmä DOC EGR EGR EGR, DPF DOC DPF Työssä luonne paljastuu Teknisten mittausten jälkeen testikuljettajat arvioivat koneet käytännön töissä, joita olivat erilaisten maa-ainesten kaivuu ja käsittely niin luiska- kuin kuokkakauhallakin. Koneiden ajettavuutta selvitettiin maastossa sekä soraja asfalttiteillä suoritetuilla ajokokeilla. Omana testikokonaisuutena oli kolmiosainen polttoaineenkulutusmittaus, johon kuuluivat työskentely- ja siirtoajo-osuudet. Mättökokeessa siirrettiin hiekkaa koneen puolelta toiselle täydellä teholla. Mittaukset tehtiin myös koneiden nk. eco-asetuksella. Täyden tehon mittauksen yhteydessä laskimme myös siirretyt kauhalliset, jotta koneille saatiin vertailukelpoiset työtehoarvot. Kaikissa koneissa käytettiin 700 litran luiskakauhaa. Siirtoajon polttoaineenkulutus mitattiin 10 kilometrin testilenkillä, johon sisältyi yksi jyrkkä ylämäki. Polttoaineenkulutusmittaukset tehtiin täyttämällä polttoainesäiliö aluksi piripintaan, tekemällä testiosuus ja täyttämällä tankki uudelleen. Näin saatiin selville kulunut polttoainemäärä. Jos saman koneen tulokset poikkesivat eri kerroilla liikaa toisistaan, tehtiin uusi mittaus. Käytännön työjaksojen ohessa mitattiin ohjaamoiden melutasot sekä kaivutyön että siirtoajon aikaina. Meluarvot mitattiin myösviiden metrin etäisyydeltä. Mittauksessa käytimme Rio NL-52 -äänitasomittaria. Lopullisessa pisteytyksessä teknisille mittauksille annettiin 40 prosentin painoarvo, kun taas kuljettajien arvioinnit saivat 60 prosentin osuuden. n Pumppujen määrä/ k=kiinteätilavuus, s=säätyvätilavuus 2/s 2/s 2/s 1/s 1/s 1/s Max.tuotto, l/min / paine, bar (ajo) 250/350 2x200/343 344/350 (380) 288/380 (380) 300/350 420/340 (375) Ajonopeusalueiden lukumäärä 2 3 2 3 4 3 Max. ajonopeus, km/h 37 35 36 35 30 35 Vetovoima, kN 97 102 110 107 117 104 Ylävaunun pyörimisnopeus, r/min 10,5 12,2 11,5 11,5 9 9,1 Ylävaunun kääntövoima, kNm 40 42,8 50 50 65,6 Maavara, cm 37 35 34 36 36 34 Vakio rengaskoko 11.00-20 10.00-20 10.00-20 10.00-20 10.00-20 10.00-20 Polttoainesäiliö, l 310 290 270 330 330 335 Hydrauliöljysäiliö, l 135 100 160 130 130 165 Hydraulijärjestelmän kokonaistilavuus, l 220 180 270 300 300 300 Hinta vakiovarustein, alv 0 % Hintaa ei ilmoitettu Hintaa ei ilmoitettu 140 000 euroa 171 300 euroa 210 000 euroa (sis. rototiltti) 195 000 euroa Näin testi tehtiin Tämänkertaisessa vertailutestissä paneuduimme erityisen huolellisesti ulottuvuus- vetovoima- ja kaatokuormamittauksiin. Polttoaineenkulutus mitattiin kaivutyön lisäksi myös siirtoajossa. Testin aluksi mittasimme koneiden painot, ulottuvuudet ja kääntöympyrät. Seuraavan vuorossa oli teknisten ominaisuuksien selvittäminen. Vetovoimamittaukset toteutti MTT Vakolan henkilökunta. Vetovoimamittauksissa käytettiin 30 tonnin venymäliuska-anturilla varustettua mittalaitetta. Vetovoimaa mitattaessa ”jarruvaununa” käytettiin noin 21 tonnin työpainoista Hyundai HL 35 -pyöräkuormaajaa. Käytännössä mittaus tehtiin siten, että kaivukone veti pyöräkuormaajaa, joka pysäytti yhdistelmän jarruttamalla. Vetovoima-arvot mitattiin 5 ja 2,5 km/h nopeuksilla. Vetovoiman maksimiarvo saatiin juuri kun kone oli pysähtymässä (nopeus 0 km/h). Kaikissa koneissa käytettiin mittauksen aikana hitainta ajonopeusaluetta. Koneiden pyörä- ja akselikohtaiset painot punnittiin kannettavalla DG Dina 60 -ajoneuvovaa´alla. Kaivuvarren vetovoiman ja ylävaunun kääntövoiman mittauksessa käytettiin kiinteää ankkuripistettä, johon koneen puomi kytkettiin ketjujen avulla. Voimamittausten jälkeen vuorossa oli ajonopeuksien mittaus. Nopeus mitattiin GPS-paikantimella. Samalla mittasimme myös koneiden kiihtyvyyden tasamaalla ja sitkeyden pitkässa ylämäessä. Nopeusmittausten jälkeen koneet siirrettiin testipaikalle teknisiä mittauksia varten. Niistä tärkein oli kaatokuormien selvittäminen (eteen ja sivulle). Mittaukset tehtiin sekä kone pyörillään että tuettuna tukijalaloin ja puskulevy maassa. Kaatokuormaa mitattessa kiinnityspiste vakioitiin kuuden metrin etäisyydelle koneen kääntökehän keskilinjalta. Nostovoimia mittataessa käytettiin samaa kuuden metrin etäisyyttä. Mitta-anturin ketju kiinnitettiin rototiltin nostokoukkuun. Kaivupuomin kaivuvoima ja kauhan kärjen murtovoima mitattiin kiinnittämällä mitta-antu- 48 MAARAKENNUS Kaatokuormat sivulta mitattiin 6 metrin päästä kääntökehän keskilinjalta. Mittausten tarkkuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi kokeet toistettiin useita kertoja. Venieri on tunnettu käyttövarmuudestaan ja helposta ajettavuudestaan täyshydrostaattisen vaihteiston ansiosta. Venieri sopii niin lumitöihin kuin raskaampiin lastaustöihin. Jatkuu seuraavalla aukeamalla Polttoaineenkulutus mitattiin perinteisellä tankki täyteen-menetelmällä. Ennen ja jälkeen mittauksen ilmakuplat poistettiin tankista huolellisesti. Nyt nopeimmille VF3.63 alkaen 49.800€ + alv ã Timo Rintakoski NRO 15 23. 10. 2014 Maahantuonti ja myynti: Artve Trading Oy: Espoo – 0400 412 174 • Hyvinkää - 0400 276 297 Jyväskylä – 040 540 4630 • Pohjois-Suomi - 0400 586 746 Vetovoimamittauksista vastasi MTT Vakola. Mittausnopeus oli 0–5 kilometriä tunnissa. ã Mäkokeessa koneiden erot olivat suuret. Nopeimman ja hitaimman koneen aikaeroksi muodostui 17 sekuntia. Mäennousukyvyllä on suuri merkitys liikuttaessa vilkkaan liikenteen seassa. Ylävaunun kääntövoima, kg Volvo ã Indexatorin rototilttien niveltapit on varustettu epäkeskeisillä asennuskappaleilla. Niiden avulla kauhan geometriaa ja murtovoimaa voidaan tarvittaessa säätää. Indexator kutsuu rakennetta nimellä multikiinnitys ja yritys on patentoinut järjestelmän. Tiukka testiaikataulu ei sallinut säätövarojen kokeilua, vaan mittaukset tehtiin maahantuojan tekemillä asetuksilla. Mittausten kertomaa n Arto Turpeinen Täysin varusteltuna testikoneiden mitatut työpainot olivat 18,6 ja 20,9 tonnin välillä. Keveimmäksi todettiin Caterpillar ja painavimmaksi Volvo. Ilmoitettujen tietojen mukaan pienitehoisin oli Liebherr (110 kW) ja tehokkain Volvo (129 kW). Caterpillar ja Liebherr oli varustettu S60-liittimellä, kun taas muissa testikoneissa oli NTP10liitin. Mittaukset saatiin kuitenkin tehtyä, sillä molempiin liitinmalleihin oli käytettävissä lähes samankokoinen luiskakauha. Volvo oli varustettu Steelwristin rototiltillä, kun taas kaikki muut koneet oli varustettu Indexatorin rototiltillä. Kaatokuormamittauksessa peränpitäjiksi jäivät lyhytperäinen Liebherr ja korkea Komatsu. Erikoista on, että Komatsun kaatokuorma-arvo eteen oli selvästi testijoukon heikoin, mutta sivulle kärkipäässä. Vakaimpia koneita olivat Volvo ja Hyundai. Mittasimme kaatokuorman kahdella tapaa. Kaikki koneet saavuttivat paremmat arvot tassut alhaalla ja puskulevy maassa. Tuet ylhäällä kaatokuormat tipahtivat keskimäärin 1 057 kiloa. Vähiten kaatokuormat pienenivät Hyundaissa, ainoastaan 805 kiloa. Vol- 50 MAARAKENNUS von lukema tipahti peräti 1 700 kiloa. Volvon romahdusta selittää se, että koneen leveiden tassujen kärkiväli on suuri, 403 cm. Esim. Hitachissa tassujen leveys on ainoastaan 360 cm. Voimaakin tarvitaan Vaikka pyöräalustaisia kaivukoneita ei suoranaisesti olekaan tarkoitettu louheen purkamiseen tai kantojen nostoon, niin riittävä voimareservi koneesta on syytä löytyä. ã Ylävaunujen kääntövoimat mitattiin venymäliuskavaa’alla 6 metrin etäisyydeltä kääntökeskiöstä. Hyundai ponnisti lukemaksi 930 kg. Suurin Mittausetäisyys 6 m Cat Hitachi Huyndai Komatsu Liebherr Volvo 930 Huyndai Kaatokuorma sivulle Pienin Kaatokuorma sivulle (puskulevy ylhäällä) (tassut ja puskulevy ylhäällä) (tassut ja puskulevy alhaalla) 5 065 5 165 5 520 4 435 4 465 5 430 2 665 2 885 2 835 2 940 2 320 2 550 3 800 3 745 3 640 3 730 3 770 3 800 ã Koneet punnittiin kahdella ajoneuvovaa’alla akseli kerrallaan. Punnituksessa kone oli samassa asennossa kuin maantieajossa, puomi mahdollisimman alas laskettuna. Painavin kone oli Volvo noin 21 tonnin massallaan. Kevyin kone – Caterpillar – painoi yli kaksi tonnia vähemmän. NRO 15 23. 10. 2014 Melulla merkitystä Ohjaamon melutasolla on suuri vaikutus työmukavuuteen. Tyhjäkäynnillä ero meluisimman ja hiljaisimman koneen välillä oli kokonaista 6 desibeliä. Selkeästi äänekkäin oli Komatsu (64 dB), Hyundai, Liebherr ja Volvo olivat selvästi hiljaisempia (58 dB). Tieajon melutason mittaaminen oli hieman hankalaa, sillä osassa koneita voimansiirrosta kantautuva melu vaihteli suuresti eri tilanteissa. Hiljaisimmissa koneissa, Komatsussa ja Volvossa, äänitaso säilyi varsin vakiona 73 desibelin kieppeillä, kun esim. Caterpillarissa äänitaso vaihteli tieosuudesta riippuen (74–80 dB), keskiarvoksi muodostui noin 76 desibeliä. Koneista meluisin oli kuitenkin Hitachi, sillä melutason keskiarvo oli noin 78,5 desibeliä. Caterpillar ja Hitachi olivat äänekkäimmät myös työskentelyn aikana, sillä molempien melutaso oli noin 75 desibeliä. Hiljaisin kone oli Liebherr, jonka työmelu mitattiin 69,5 desibelin suuruiseksi. Huomionarvoista oli myös koneen tasainen äänimaisema, sillä käännön jarru ei vingahdellut kuten useissa muissa koneissa. Ulkomeluissa äänekkäin oli Caterpillar, vähiten lapiomiehen korvia rasittivat Hyundai ja Liebherr. Jatkuu seuraavalla sivulla NRO 15 23. 10. 2014 Volvo 14,99 Cat 14,72 Komatsu 900 Liebherr 14,48 Hitachi 890 Hitachi 14,28 Komatsu 14,2 Liebherr 700 13,61 Huyndai 660 0 Kaatokuorma, kg Kaatokuorma edestä 1 030 Cat Voimien osalta Volvo on selkeä ykkönen. Varsinkin kaivupuomin vetovoima – 9 700 kiloa – on erinomainen saavutus. Kakkoseksi sijoittunut Hitachi hävisi 950 kiloa. Yli 8 250 kiloa vetivät myös Hyundai ja Komatsu. Heikoin oli Liebherr tuloksella 7 270 kiloa. Nostovoiman osalta Volvon tulos oli 7 150 kiloa. Kakkoseksi punnersi Hyundai 6 640 kilon tuloksella. Häntäpäähän jäi Hitachi, joka hävisi kärkitulokselle peräti 1780 kiloa. Alle 5 700 kilon nostovoimaan jäi myös Liebherr. Kauhan murtovoimamittauksessa ykkönen oli Caterpillar yli 9900 kilon tuloksella. Testiosion viimeiseksi jäänyt Hitachi saavutti vajaan 8 000 kilon murtovoiman. Vahvan murtovoiman vastapainona Catin käännön voima oli heikoin, 660 kiloa, kun paras tulos oli yli 1 000 kiloa. Voimamittausten perusteella vaikuttaa siltä, että konevalmistajat optimoivat koneensa tiettyjä käyttöominaisuuksia silmällä pitäen. Tämä johtaa siihen, että saavutuksista muilla osa-aluella on tingittävä. Tela-alustaisiin verrattuna pyörä-alustaiset eroavat esim. ylävaunun pyöritysnopeudeltaan: telaversioissa pyörintänopeudet ovat yleensä noin 12 kierrosta minuutissa, kun pyöräalustaisilla vastaava arvo on vain noin 9 r/min. Kääntöympyrä, m Mittausetäisyys 6 m 500 0 1 000 Kaivulaitteen nostovoima, kg 5 10 15 Kaivupuomin vetovoima, kg Mittausetäisyys 6 m Volvo 7 150 Huyndai 6 640 6 400 Cat Komatsu 8 760 Komatsu 8 650 8 250 7 740 7 270 Liebherr 5 370 0 Hitachi Cat 5 650 Hitachi 9 710 Huyndai 6 160 Liebherr Volvo 5 000 0 8 000 Kauhan murtovoima, kg 5 000 10 000 Peräylitys, cm Mitattu kuokkakauhan kynnestä Cat 9 901 Liebherr Volvo 9 320 Cat Huyndai 9 280 Hitachi Komatsu Liebherr 8 320 Hyundai Hitachi 7 950 Volvo 5 000 103 109 Komatsu 8 775 0 61 10 000 124 130 133 0 20 40 60 80 100 120 MAARAKENNUS 51 Tiekiiturit Pyöräalustaisilla kaivukoneilla saatetaan joutua siirtymään pidempiäkin matkoja muun liikenteen seassa, joten voimansiirrolla ja sen sitkeydellä on tärkeä merkitys. Käytännön ero koneiden sitkeydessä tuli selvästi esille mäkikokeessa (täysi vauhti, matka 300 m). Joukon nopein oli Caterpillar, joka suoriutui matkasta 50 sekunnissa. Volvo suoriutui samasta matkasta 7 sekuntia hitaammin. Hitachin, Hyundain ja Liebherrin ajat olivat 66–67 sekuntia, joten eroa nopeimman ja hitaimman koneen välille tuli yllättävän paljon, 17 sekuntia. Myös sadan metrin kiihdytyksessä erot olivat suuret. Nopein oli Volvo (20,4 s), joukon hitan, eli Liebhherr, jäi jälkeen 3,3 sekuntia. Voimansiirron sitkeydestä kertoo myös polttoaineenkulutustesti, jossa nopein oli Caterpillar noin 20 minuutin ajalla. Hitain oli Liebherr, joka käytti samaan kymmenen kilometrin matkaan peräti 6 minuuttia enemmän. Aikojen keskiarvo oli noin 23 minuuttia. Vetovoimamittausten tulokset ovat hämmentävää luettavaa. Paras liikkeellelähtövoima, eli 0 km/h, oli Liebherrissä (114 kN) ja heikoin Hitachissa (82,5 kN). Ko- matsun vetoteho paikaltaan lähdettäessä oli toiseksi paras, mutta voima romahti 2,5 ja 5 km/h nopeuksissa, joissa tulos oli heikoin. Volvon liikkeellelähtövoima oli puolestaan toiseksi heikoin, mutta 5 km/h nopeudessa selkeästi paras. Erot johtunevat hieman erilaisista ajonopeusalueista ja niiden säädöistä. Voimansiirron suorituskyvystä kertoo tästä syystä parhaiten parhaiten mäkikoe ja kiihtyvyysmittaus, joissa erot olivat suuret. Selvästi paras huippunopeus oli Catista (44 km/h), kun Liebherrillä päästiin parhaimmillaan 29–30 km/h lukemiin. Maahantuojan mukaan Liebherr saadaan kulkemaan kovempaakin, mutta tässä asiassa painoarvo on annettu voimansiirron kestävyydelle ja luotettavuudelle, mikä saavutetaan hieman pienemmillä huippunopeuksilla. Työtehoissa eroja Polttoaineenkulutuksella alkaa tämän kokoluokan koneissa olla jo todellista merkitystä tilipussin paksuudelle. Täydellä kaasulla suoritetussa 180 asteen mättökokeessa Volvo oli ylivoimaisesti nopein siirtäen laskennallisesti tunnissa 324 kauhallista, kun toiseksi Cat Cat 44 Hitachi Huyndai 35 Komatsu Komatsu 34 Hitachi Volvo 34 29 0 50 Volvo 37 Liebherr 20,4 Cat 20,5 57 62 Huyndai 22,8 66 Hitachi 23,4 Huyndai 66 Komatsu 23,6 Liebherr 67 Liebherr 0 10 20 30 40 50 0 km/h 20 40 60 23,7 0 80 2,5 km/h Liebherr 5 10 15 20 25 101,4 Hitachi Huyndai 97,9 Liebherr 68,5 Huyndai Huyndai 68,4 Liebherr 92,8 Volvo 84,9 Hitachi 82,5 0 0 30,9 28,6 27,3 22,3 Komatsu 0 20 40 60 80 100 10 20 30 40 50 Melutasot, dB (A) Äänekkäin Mittaukset kuskin korvan tasalta Volvo Hitachi Hyundai Komatsu Liebherr Volvo 59 75 76 80,4 85,7 60,5 74,9 77,5 77,1 85,6 58 71,8 75 75,5 81,5 64 71,4 73 76,2 84,6 58 69,6 74 75,1 83 58 70,1 73 77,3 84,5 Cat Polttoaineen kulutus, eco-alue litraa/tunti 20 Komatsu 11,2 Liebherr 11,68 7 Volvo Hitachi 7,05 Hitachi 23 Hitachi 22 Liebherr 7,6 Huyndai 23 Cat Huyndai 7,63 Komatsu 23 Huyndai 7,85 2 4 26 Liebherr 6 8 0 Polttoaineen kulutus, täysi kaasu litraa/tunti 10 15 20 25 30 Cat Volvo 15,7 Huyndai 20,6 Volvo 0 NRO 15 5 10 15 20 25 23. 10. 2014 10 15 Siirretyt kauhalliset Volvo 18,6 5 kpl/15 min 15,8 Huyndai 16,96 kauhallista/litra Liebherr Komatsu 16,88 Työteho 16,56 18,2 16 0 16,48 Hitachi 13 Volvo Liebherr 17,52 Huyndai Cat Hitachi 0 5 69 Liebherr 65 14,7 Hitachi 64 14,6 Komatsu 62 Cat 61 10 15 20 20 81 15,2 13,3 Komatsu paras Hyundai siirsi 276 kauhallista. Hitain olisi Caterpillar 244 kauhallisella. Kokonaisen 8 tunnin työpäivän aikana ero nopeimman ja hitaimman koneen välillä olisi peräti 640 kauhallista. Tehokkuuden vastapainona Volvon 20,6 litran tuntikulutus oli selvästi suurin, kun kakkossijalle yltänyt Komatsu kulutti 18,6 litraa ja vertailun taloudellisin – eli Liebherr – selvisi 16,5 litran tuntikulutuksella. Maanmätössä työtehon laskennallinen tarkastelu tuottaa mielenkiintoisia tuloksia. Kun polttoaineenkulutus suhteutetaan siirrettyihin kauhallisiin, nousee tehokkaimmaksi Liebherr, jolla siirtyy 15,8 kauhallista yhdellä litralla polttoainetta. Toiseksi paras on Volvo ja kolmas Hyundai. Tässä osiossa selkeästi heikoin on Komatsu, joka siirtää vain 13,3-kauhallista litralla polttoainetta. 8 tunnin työpäivän aikana eroksi tulee siis 20 luiskakauhallista. Koneiden Eco-työasetuksella tehdyssä mättökokeessa polttoainepihein kone oli Komatsu 11,2 litran tuntikulutuksella. Kakkoseksi ylsi Liebherr 11,68 litralla. Myös tässä osiossa eniten kulutti Volvo, 16,96 litraa. Tieajossa vähiten polttoainetta kulutti Volvo – mikä oli melkoinen yllätys. 6,94 litraa on hyvä tulos. Tässä kokeessa nopein oli Caterpillar (22 min.), mutta toisaalta polttoainettakin kului eniten. n Jatkuu seuraavalla sivulla Tieajo 10 km, käytetty aika (min) Komatsu 0 Hiljaisin Cat 6,94 Cat 23. 10. 2014 33,4 Cat 61,6 49,5 Komatsu 44 Hitachi 69,1 Cat 20 40 60 80 100 Tyhjäkäynti Tieajo Työskentely Perän takana 5m Ohiajo NRO 15 Volvo 83,3 Komatsu Cat ã Koneiden työtehon eroa mitattiin siirtämällä tasalaatuista maata mahdollisimman nopeasti koneen edestä taakse. Samalla mitattiin koneen kuluttama polttoainemäärä. Verrattaessa siirrettyjen kahallisten määrää kulutettuun polttoaineeseen saatiin koneen taloudellisuutta kuvaava arvo. Komatsulla siirtyi litralla polttoainetta 13,3 kauhallista. 5 km/h Volvo 114,4 Tieajo 10 km, kulunut polttoaine (litraa) MAARAKENNUS Volvo Alavaunun vetovoima, kN Caterpillar jäi massansiirtokokeessa testin hännille. Käytännön kaivukokeissa Catti kuitenkin osoitti olevansa kelpo työkalu. 52 Kiihtyvyys 100 m, aika (sekuntia) Mäkikoe, aika (sekuntia) Max. ajonopeus, km/h 0 20 40 60 80 100 MAARAKENNUS 53 Tela vai pyörä? n Jussi Laukkanen, Arto Turpeinen Pyöräkoneen hankinta houkuttaa monia telakoneen omistajia – varsinkin silloin, kun työmaat sijaitsevat lähellä toisiaan. Työmaalta toiselle siirtyminen edellyttää telakoneen kohdalla aina lisäkustannuksia tuovaa lavettikuljetusta. Pyöräalustaisella kaivukoneella lyhyt siirtyminen käy omin voimin ja paljon edullisemmin. Molemmissa koneversioissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Telakoneet ovat luonnollisesti omiaan pehmeillä mailla ja hankalissa olosuhteissa. Pyöräalustaisillakin voi liikkua pinnaltaan pehmeällä alustalla, mutta usein konetta joutuu vetämään kaivupuomilla eteenpäin. Alavaunun pohja on lisäksi monessa koneessa varsin kehnosti suojattu, jolloin kardaaniakselit ja muut voimansiirron komponentit ovat vaurioitumisvaarassa. Pyöräalustainen kaivukone on tukijalat ja puskulevy ylhäällä var- sin kiikkerä. Kokematon kuljettaja saattaa tuntea koneen kuitenkin kiikkerämmäksi kuin se oikeasti on. Vaikka kone kallistuu renkaiden joustaessa, se ei ole heti kaatumassa. Korkeampi painopiste asettaa silti rajoituksen kaltevilla pinnoilla työskentelyyn. Kohteissa, joissa konetta siirretään jatkuvasti muutamia metrejä, pitää tottunut kuski tassut ylhäällä. Tukien laskeminen vie aikaa, sillä kädet pitää lähes poikkeuksetta irrottaa kaivuvivuilta. Kiikkeryyden vuoksi pyöräalustaisten koneiden ylävaunujen pyörimisnopeudet ovat telaversioita pienempiä. Telakoneiden ylävaunut pyörivät keskimäärin 13 kierrosta minuutissa, kun pyöräalustaisissa tyydytään noin 9 kierrokseen. Pyöräalustaiset eivät ole liikuntarajoitteisten koneita: koneet ovat suhteellisen korkeita ja ohjaamoon kiipeäminen on selvästi telakonetta hankalampaa. Korkeuden myötä myös suurimmat kaivusyvyydet ovat aavistuksen telamalleja pienempiä. Vastaavasti nostokorkeudet ovat suurempia. Korkeammal- Taitto vai mono? ã Monet kuljettajat tekevät lyhyet työtehtävät tassut ja puskulevy ylhäällä. Tukien laskeminen hidastaa työtä. Useimmissa testin koneissa käyttövipu oli vasemman kyynärnojan alla. Vain Komatsussa käsiä ei tarvinnut irrottaa kaivuvivuilta, sillä tuet liikkuivat toisella kaivuvivulla vaihtonapin painalluksella. la olevasta ohjaamosta näkee kuitenkin paremmin esimerkiksi kaivantoihin. Tela-alustaiset vaativat enemmin tai myöhemmin kallista alavaunuremonttia, mutta pyöräkoneissa selvitään pitkään pelkällä renkaiden vaihdoilla. Toisaalta pyörät ovat alttiimpia vaurioille. Vanhemmiten pyöräkonekin alkaa vaatia kalliita korjauksia. Voimansiirron osat, erityisesti ohjaavassa akselissa, ovat hinnakkaita ja työläitä vaihtaa. Muutoin huoltokustannukset ovat molemmissa versioissa yleensä samalla tasolla. Pyöräalustaiset kaivukoneet ovat telakoneisiin verrattuna laajemmin varusteltavissa. Alavaunuun jää renkaiden väliin runsaasti tyhjää tilaa, jota voidaan käyttää muuhunkin kuin työkalujen säilyttämiseen. Tyypillisiä sovelluksia ovat esim. hydraulikäyttöiset generaattorit, pesurit ja hitsauslaitteet. Kalliimpia investointeja ovat mm. ratavarusteet, joilla kone saadaan kulkemaan kiskoilla. Pyöräalustaisten kaivukoneiden ratavarusteista voi lukea Koneviestin numerosta 6/2013. n Pyöräalustainen kaivinkone ei ole mitenkään harvinainen asiakas lavettiauton kyydissä. Siinä vaiheessa, kun siirtyminen uuteen työkohteeseen edellyttää yli 20 kilometrin ajoa, on hyvä miettiä kaivinkoneella ajon järkevyyttä. Vaikka pyöräkone on toki tehty ajettavaksi, johtavat ajotunnit ennemmin tai myöhemmin ajovoimansiirron osien kulumiseen. Pyörien napavälitykset ja voimansiirron nivelet ovat yleensä ensimmäiseksi vaihtoon päätyviä osia. 54 MAARAKENNUS NRO 15 23. 10. 2014 n Jussi Laukkanen Pyöräalustaisen kaivinkoneen ostaja joutuu tekemään valinnan tavallisen monopuomin ja nivelöidyn taittopuomin välillä. Taittopuomi on kaksiosainen pääpuomi, jossa puomin kulmaa voidaan hydraulisesti muuttaa. Tämä vaikuttaa sekä puomin pituuteen että koneen ulottuvuuteen pystysuunnassa. Taittopuomi tunnetaan myös yleisesti nimellä VA-puomi, joka tulee sanoista variable angle boom. Taittopuomi on Keski-Euroopassa hyvin yleinen pyöräalustaisissa koneissa, mutta mitenkään tavatonta ei ole nähdä esimerkiksi 30-tonnista taittopuomilla varustettua telakaivinkonetta. Taittopuomissa on monia etuja, mikä selittää sen suosiota. Osansa on myös lainsäädännöllä. Ainakin Saksassa tiellä liikkuvan koneen ulottuvuutta eteen on rajoitettu asetuksella siten, että käytännössä ainoa mahdollisuus on käyttää taittopuomia. Liikenteessä taittopuomi antaa lisäksi paremman näkyvyyden ohjaamosta oikealle. Taittopuomin ehkä tärkein tehtävä on mahdollistaa työskentely ahtaissa tiloissa koneella, joka ei sinne muuten mahtuisi. KeskiEuroopan tiiviisti rakennetuissa taajamissa kääntyily rakennusten välissä ei useinkaan onnistuisi yli 10 tonnin painoisilla koneilla, ellei niiden ulottuvuutta voisi pienentää taittamalla pääpuomia jyrkempään kulmaan. Vaikka Suomessa ei yhtä tiiviisti rakennettuja taajamia ole, tekevät pihoissa ole- Taittopuomi parantaa koneen ajettavuutta tuomalla kaivulaitteen massan lähemmäs koneen keskipistettä. Samalla kuljettajan mahdollisuus nähdä koneesta oikealle paranee. vat puut ja pylväät työskentelytilan meilläkin ahtaaksi. Taittopuomilla on vaikutusta kaivinkoneen kauhan voimiin. Taittopuomia voisi verrata tässä mielessä auton vaihteistoon. Puomin ollessa pisimmillään on ulottuvuus parhaimmillaan, mutta nostovoima eli vääntö pienimmillään. Puomia lyhennettäessä voima kasvaa. Pääpuomin nostosylintereiden voima kuitenkin laskee lähestyttäessä puomin jyrkintä kul- maa. Ääriasentoa käytetään lähinnä ahtaassa välissä käännyttäessä ja siirtoajossa. Taittopuomin varjopuolena on mutkikkaamman rakenteen tuoma painon lisä ja koneen hieman korkeampi hankintahinta. Vaikutus koneen painoon on pienimillään noin 400 kiloa (Liebherr, Hyundai ja Komatsu). Testin koneista Volvo saa taittopuomista lisäpainoa 600 kiloa ja Hitachi 700 kiloa. Vaikutus koneen hintaan tässä kokoluokassa on 10 000 euron paikkeilla. Esimerkiksi Liebherr A918:n kohdalla hinnan lisä on 7 000–8 000 euron välillä. Taittopuomi on kovaa vauhtia yleistymässä myös Suomessa, mistä kertoo se, että viisi vuotta sitten neljännes uusista pyöräalustaisista Liebherreistä varustettiin taittopuomilla ja nyt osuus on jo selvästi yli 80 prosenttia. n Jatkuu seuraavalla sivulla ã ã Taittopuomillinen kaivinkone on todettu työtehomittauksissa jopa kolmanneksen tehokkaammaksi, kuin kiinteällä puomilla varustettu kone. Työskentely voi tapahtua lähempänä peruskonetta, mikä lisää työtehoa ja vähentää koneen liikuttelun tarvetta. Volvon ja Liebherrin taittopuomi mahdollistaa maksimiulottuvuuden muuttamisen reilulla parilla metrillä. NRO 15 23. 10. 2014 MAARAKENNUS 55 Jatkuu seuraavalla sivulla Yksityiskohtien merkitys ã Komatsun tankkausletkun päässä on suljettava suutin, joka estää ylimääräisen polttoaineen valumisen pohjapelleille. ã Hitachin työjarru on sijoitettu ohjauspylvääseen erilliseen katkaisijaan. Testikuljettajat eivät pitäneet siitä, sillä kädet pitää irrottaa kaivuvivuista. ã Liebherriin tankkausletkun saa kietaistua näppärästi sivupellin pidikkeeseen. Lähes täysin tehdasvarustellun koneen hienouksiin kuuluu myös erillinen sähkölämmitin jäähdytysnesteelle, hydrauliöljylle ja moottoriöljylle. 56 MAARAKENNUS ã Komatsun ja Volvon tankkauspumput on sijoitettu pohjapellin alle erilliseen luukkuun. Komatsun letku kääritään sisään erilliselle rullalle. Volvon letku pyöritetään kiepille käsin. ã Hitachin ylänäkyvyys oli laajan kattoikkunan vuoksi yksi parhaista. ã Kulku Liebherrin ohjaamon on hankalaa, sillä kaivukonsoli ei nouse pois edestä. Rotevampi mies joutuu pujottelemaan toimistoonsa. NRO 15 23. 10. 2014 ã Pitkäkyntisten hillitsemiseksi Caterpillarin käyttöohjekirja oli lukittu ohjaamoon pienellä vaijerilla. ã Catissa ja Komatsussa on ohjaamosta liikuteltava tappi ylävaunun käännön lukitsemiseksi. ã Hyundain kiipeämistä helpottavan kaiteen ja kaivukonsolin välinen rako on erittäin ahdas, eikä sormia tahdo saada mahtumaan kaiteen ympärille. ã Pyöräalustaiset ovat varsin korkeita, ja ylävaunun päälle kiipeäminen saattaa olla työlästä. Komatsun sivupellin takana on kätevät ja turvalliset portaat. ã Caterpillarin ajosuunnan valinta poikkesi muista koneista, sillä erillistä suunnanvaihtajaa ei ole, vaan ajosuunta valitaan keinupolkimella. NRO 15 23. 10. 2014 ã Tuulilasinpyyhkimien puhdistamien alueiden koossa oli selviä eroja. Pahimmillaan merkittävä osa lasista jäi puhdistamatta, kuten kuvan Hitachissa. MAARAKENNUS 57 Vakuutus ja ajokortti tarvitaan n Jussi Laukkanen ã Peruutuskamera on pakollinen työkoneessa, jos takanäkyvyys on rajoittunut. ISO 5006 -standardin mukaan peruutuskameraa tarvitaan, mikäli kuljettaja ei näe perän takana estettä, joka on 1,5 metrin korkuinen ja 1 metrin etäisyydellä. ã Epätasaisessa maastossa pyöräalustainen kaivinkone kulkee huonosti etuakselin keinunnan lukko päällä. Lukon käytettävyys ja mahdollinen automaattisuus ovat ratkaisevia seikkoja työskentelyn sujuvuuden kannalta. ã Hyundaissa ohjaamoon kiipeämistä ja alavaunun päällä kävelemistä helpottavat tukevat metalliset lokasuojat. Muissa koneissa lokasuojat ovat muovia. Pyöräalustainen kaivinkone luetaan laissa moottorityökoneeksi. Tästä seuraa eräitä vaatimuksia ja velvollisuuksia koneen omistajalle ja kuljettajalle. Ajokorttivaatimus liikenteessä on T-luokan ajokortti ja kuljettajan täytyy olla vähintään 15 vuotta täyttänyt. Liikennevakuutusasetuksen mu- kaan vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki sellaiset työkoneet, joiden rakenteellinen nopeus ylittää 15 km/h, pois lukien leikkuupuimurit ja muut rekisteröinnistä vapautetut maataloustyökoneet. Näin ollen pyöräalustaiselle kaivinkoneelle on käytännössä aina otettava liikennevakuutus. Kustannukset pakollisen liikennevakuutuksen osalta ovat hyvin maltillisia. Testissä olleiden ko- neiden vakuutuksen vuosimaksut ovat yleensä 400 ja 500 euron välillä. Vapaaehtoiseen työkonevakuutukseen voi useimmissa vakuutusyhtiöissä sisällyttää vaunu-, palo-, varkaus- ja ilkivaltavahingot. Eräät yhtiöt tarjoavat myös vakuutusturvaa koneen kaatumisen tai uppoamisen varalta. Tavanomainen palo-, varkaus- ja ilkivaltavahingot kattava vakuutus maksaa vuodessa 300–400 euroa omavastuun olles- Katso LISÄKUVAT ja VIDEO! www.koneviesti.fi sa parin tuhannen euron paikkeilla. Nykyisin alle 1 000 euron omavastuu ei yleensä ole mahdollinen. Vakuutusmaksun suuruuteen vaikuttavat luonnollisesti sekä koneen tyyppiin että vakuutuksen ottajaan liittyvät syyt. Jos samassa yhtiössä on vakuutettuna useampia koneita tai muuta kalustoa, ovat vakuutusmaksut tavallisesti alhaisemmat ja ehdot vakuutuksen ottajan kannalta miellyttävämmät. n Jatkuu seuraavalla sivulla Kuljettajien valinta Koneiden ominaisuuksien pisteytyksen lisäksi testikuljettajat ja Koneviestin toimituksen edustajat valitsivat kolme konetta, jotka ottaisivat omaan käyttöönsä. Näiden tietojen perusteella pisteytimme erillisen top 3 -listan. Varsinaisissa loppupisteissä näitä tietoja ei huomioitu. Ykkössijasta annoimme kolme pistettä, kakkosvalinnasta kaksi ja pronssisijasta yhden pisteen. Kuljettajien valinnat ovat joskus olleet hieman poikkeavia testituloksiin nähden. Varsin usein kuljettajat arvostavat koneita, jotka eivät välttämättä kaikissa testin osoissa ole saaneet parhaita pisteitä. Näin kävi myös tällä kertaa, sillä Hitachi arvostettiin korkealle. Myös Hyundai ja Komatsu keräsivät muutamia pisteitä. Selkeästi eniten valintapisteitä keräsi kuitenkin testivoittaja – eli Volvo. Kuljettajien valinnat Omaan käyttöön mieluiten otettavat koneet 15 pistettä Volvo Caterpillar 11,0 9 p. 9 p. Hitachi Komatsu 7,5 2 p. Hyundai 1 p. ã Koneiden testikuljettajat ajoivat koneilla Tuusulassa sijainneilla koeajoalueilla kolmena päivänä vaihtaen koneita vuoroon keskenään. Ajamisen ohessa he myös tutustuivat koneiden tekniikkaan tekivät käytännön huoltotöitä, kuten tankkauksia ja koneiden siirtoja. Timo Honkaniemi on osallistunut testikuljettajana Koneviestin maanrakennuskonetesteihin jo yli kymmenen vuoden ajan. ã Hitachin hallintapaneelin kytkimet ovat selkeät ja helppokäyttöiset. Puskulevyn ja tukijalkojen vipu on muita koneita paremmin käden ulottuvilla oikean kaivuvivun vieressä. 58 MAARAKENNUS ã Volvossa paripyörien venttiilit on tuotu helposti saataville. ã Volvossa regeneroinnin käynnistyttyä moottoria ei voi sammuttaa. Caterpillarissa ja Hitachissa on passiivinen regenerointi, joka ei edellytä kuljettajalta mitään toimenpiteitä ja tapahtuu huomaamattomasti. NRO 15 23. 10. 2014 NRO 15 23. 10. 2014 MAARAKENNUS 59 Pikaliitinten vertailua tä heidän valmistamiensa NTPpiikakiinnikkeiden pohjana ovat edelleenkin yli 40 vuotta vanhat Åkermanin piirustukset. Suomalaisissa NTP-kiinnikkeissä on pieniä mitoituseroja Ruotsin vastaaviin, mutta ne ovat silti yhteensopivia. Nykyinen NTP-kiinnike on eräänlaista kansanperinnettä, sillä mitään standardisointeja ei kiinniketyypille ole. n Jussi Laukkanen Kaivinkoneiden kauhojen pikakiinnittimet ovat pohjoismainen ilmiö. Koko muusta maailmasta poiketen ne yleistyivät täällä jo pari vuosikymmentä sitten. Tänä aikana kehitys on Pohjoismaiden sisällä eriytynyt siten, että Suomessa valta-asemaan ovat jääneet NTPkiinnittimet, mutta Ruotsissa suosituimmiksi ovat nousseet S-sarjan kiinnikkeet. NTP-pikaliittimet ovat parin vuosikymmen ajan olleet käytännössä ainoa varteenotettava vaihtoehto Suomessa. Juuret Ruotsissa NTP-kiinnikkeiden perusrakenne juontaa juurensa 70-luvun Ruotsiin. Tällöin Åkerman kehitteli oman pikakiinniketyypin kaivinkoneisiinsa. Pikakiinnikkeitä oli erikokoisia eri malleihin. H7/10 malleihin suunniteltu pikakiinnike vastaa nykyistä NTP-10:iä. H12/14 malleissa oli käytössä NTP 20-kiinnikettä vastaava malli ja H16:sta käytössä oli puolestaan NTP-40 kokoluokan kiinnike. Koska Åkermaneista tuli myöhemmin Volvoja, alettiin näitä kiinnikkeitä Ruotsissa nimittää Volvon antamien tuunusten mukaan: Volvo S1=NTP-10, Volvo S2=NTP-20 ja Volvo S3=NTP-40. Suomessa kiinniketyypille vakiintunut NTP-nimitys on todennäköisimmin peräisin erään varhaisen valmistajan nimestä (Niskakankaan Terästuotteen Pikakiinnike). Yritys oli yksi ensimmäisiä pajoja, joka alkoi valmistaa kyseistä kiinniketyyppiä Suomen markkinoille. NTP-30 on Niskakankaan Terästuotteen myöhemmin itse kehittämä liitinkoko. Myös nykyisten S-kiinnikeiden juuret johtavat Ruotsiin, sikäläisiin traktorikaivureihin Hymakseen ja Volvoon. Niissä käytettiin jo vuosikymmeniä sitten nykyisenlaisia symmetrisiä kiinnikkeitä. Hymaksella oli käytössä Hymas 45 kiinnike, joka vastaa nykyistä S45:sta. Volvo käytti puolestaan BM50 kiinnikettä, joka vastaa nykyistä S50-kiinnikettä. Kaivinkoneiden kauhoja sekä pikakiinnikkeitä valmistavan Tuusulalaisen Gjerstad Oy:n toimitusjohtaja Harri Åström kertoo, et- 60 MAARAKENNUS S60 ã NTP-kiinnittimessä kauhan takaosassa olevaan koukkuun tarttuva kiila lukitsee kauhan paikoilleen. Välyksetön kiinnitys edellyttää niin sanottujen shimmilevyjen käyttöä sekä päittäisvälyksen säätöpulttien ruuvaamista oikeaan kohtaan. Vanhemmiten shimmilevyjen pulteilla on taipumus katkeilla. ã S-sarjan kiinnittimissä kauhassa oleva vastakappale on symmetrinen ja kauhaan voi tarttua molemmilta puolilta. Kiinnittyminen tapahtuu takimmaisen tangon alle työnnettävällä kiilalla, joka samalla poistaa välyksen. NTP vai S Kysymys pikakiinnitintyypin valinnasta nousi esiin suunnitellessamme pyöräalustaisten kaivinkoneiden testiä. Liebherr ja Caterpillar tarjosivat koneensa testiin S60 kiinnittimillä. Myös Volvo on viime aikoina markkinoinut aktiivisesti S-sarjan kiinnittimiä koneisiinsa, mutta testissä Volvo oli varustettu NTP-10:llä. Useimmat konemaahantuojat ilmoittavat, että toistaiseksi NTPkiinnittimet ovat ylivoimaisesti halutuin vaihtoehto. Tämä on luonnollista, sillä yleensä kaivinkoneurakoitsijalla on jo ennestään olemassa koko joukko kauhoja ja työlaitteita. Suomessa nämä yleensä ovat NTP-kiinnityksellä. Mitä etua sitten S-sarjan kiinnikkeen valinnasta koneen omistajalle voisi olla? Yleensä mainitaan mahdollisuus kääntää kauha pistokaivuasentoon, jolloin sokkelinvierustäytöt ja muut vastaavat työt helpottuvat. Tämä etu tosin menettää merkityksensä rototilttiä käytettäessä. Keskimäärin S-sarjan kiinnittimet ovat selvästi halvempia kuin vastaavat NTP-kiinnittimet. Skiinnittimet ovat myös rakenteeltaan yksinkertaisempia, sillä niissä on usein yhtä kappaletta oleva valuteräsrunko sekä yksinkertaiset lukitusosat. Eroa kestävyydessä Kun puhutaan nimenomaan S60ja NTP-10-kiinnittimistä, täytyy huomata, että ne eivät täysin vastaa toisiaan kokoluokan suhteen. S60 on suositeltu asennettavaksi 18-20 tonnin kaivinkoneisiin riippuen käyttötarkoituksesta, mutta NTP-10 riittää jopa 25 tonnin kaivinkoneisiin. Siksi käytännössä NTP-10 kestää alle 20-tonnisissa koneissa paremmin. Tällä asialla on merkitystä erityisesti routaisen maan tai louheen kanssa työskenneltäessä. NRO 15 23. 10. 2014 60 mm NTP-10 70 mm 479,8 mm 400 mm 338 mm ã S-sarjan kiinnittimien tunnuksissa numero ilmaisee vastakappaleen poikkitankojen halkaisijan. Poikkitankojen pituus saattaa kuitenkin vaihdella, vaikka halkaisija ei muuttuisi. Esimerkiksi S30-150 ja S30180 eroavat leveydessä. Lisäksi tankojen välinen etäisyys on jälkimmäisessä suurempi. Myös S40- ja S90-kiinnittimiä on kahta kokoluokkaa. S60 on useiden valmistajien taulukoissa luokiteltu enimmillään 18 tonnin kaivinkoneisiin. Osa valmistajista suosittelee S60-kokoluokkaa myös 20 tonnin koneisiin. ã NTP-10 kattaa laajan skaalan erikokoisia koneita. Käyttöalue alkaa 12 tonnin koneista ulottuen jopa 25 tonnin kokoluokkaan. Useiden valmistajien luetteloissa suurimmaksi koneen painoksi on ilmoitettu 20 tonnia. Mittaero seuraavaksi suurempaan NTP-20-kiinnittimeen on selvä ja helposti silmin havaittava. NTP-20:n etutartunnan halkaisija on 80 mm ja leveys 470 mm. NTP-kiinnittimen tulevaisuus riippuu kuitenkin eniten turvallisuusvaatimusten kehityksestä. Sekä Ruotsissa että Britanniassa on jo muutaman vuoden ajan ollut keskustelua työlaitteiden irtoamisista seuranneista onnettomuuksista ja niiden seurauksena isot rakennusliikkeet ovat alkaneet vaatia työmaillaan koneiden varustamista turvalukollisilla kiinnittimillä. Käytännössä vaaditut turvalukitukset ovat vaikeita toteuttaa NTP:n kanssa. Kaiken lisäksi turvalukituksiin liittyvä ehdotus uudeksi kiinnittimiä sääteleväksi standardiksi edellyttää kiinnittimiltä symmetristä rakennetta, jolloin NTP putoaa väistämättä pois laskuista. Tämä kyseinen ISO 13031-standardi ei ole vielä toistaiseksi tullut konevalmistajia velvoittavaksi määräykseksi, joten asia on edelleen avoin. Ja tietysti täytyy muistaa, että uusi standardi koskee vain uusia koneita; vanhoissa saa käyttää olemassa olevia varusteita, ellei sitten työn tilaaja muuta vaadi. n Jatkuu seuraavalla sivulla Samalla kärryllä Nostot - Kuljetukset - Henkilönostot Max. Nostoteho 995kg - Ulottuma sivulle 9,15m/305kg - ylös 12m Puh. (03) 459 010 / 0400 234 192 Volvo EW 180D Ylivoimainen voittaja Tämänvuotiseen vertailuun osallistuneet koneet olivat kaikki laadukkaita. Jokaisesta löytyi omat hyvät ja huonot puolensa. Voittajasta ei kuitenkaan jäänyt mitään epäselvyyttä, sillä Volvo saalisti yli 50 pistettä enemmän kuin toiseksi sijoittunut Caterpillar. Voittaja veti pisimmän korren niin teknisissä- kuin kuljettajapisteissä. Tilanne on sikälikin harvinainen, että Volvo oli myös kaikkien testikuljettajien ykkösvalinta omaan käyttöön. Koneiden tullessa harkitsimme Volvolle pistevähennyksiä ylipainoisuuden vuoksi, mutta lopullinen tulos osoittaa, että edes 50 pisteen vähennys ei olisi muuttanut sen sijoitusta. Hiljainen ja selkeä ohjaamo, tasaiset suoritukset voimamittauksissa sekä hyvä tieajo toivat varman voiton ruotsalaismerkille. Ainoa selkeämpi miinus oli suuri polttoaineenkulutus raskaassa maansiirtotyössä. Testin kolmanneksi sijoittui Komatsu, joka oli molemmissa testiosioissa samalla sijalla. Pisteero neljänneksi päätyneeseen Hitachiin oli ainoastaan 30 pistettä, joten kisa oli tiukka. Tekniset mittaukset Suorituskykymittauksissa ykkönen oli Volvo 321 pisteellä. Perinteisesti Hyundai on pärjännyt tässä osiossa. Näin myös tällä kertaa, sillä korealaiskone saavutti 299 pistettä. Hyvät pisteet perustuivat erityisesti tasaisuuteen, sillä kone oli varsinkin voimamittauksissa luotettavan varma. Tasaista työtä läpi testin tehnyt Komatsu oli teknisten mittausten kolmas. Erityisesti meluisasta ohjaamosta kärsinyt Caterpillar jäi neljänneksi, vaikka loppupisteissä se onkin kakkonen. Teknisissä pisteissä osakkeitaan menetti myös Hitachi, jonka nosto- ja murtovoimat olivat häntäpäässä. Osion viimeinen, Liebherr puolestaan oli erittäin hiljainen ohjaamoltaan ja koneen polttoaineenkulutus sekä työteho maanmätössä olivat erittäin hyvät. Pisteitä kuitenkin laskivat kehnot kaatokuormat ja suorituskyky tieajossa. Kuljettajapisteet Kuljettajapisteet noudattivat kokonaispisteiden kaavaa, sillä järjestys oli täsmälleen sama kuin lopullisessa järjestyksessä. Hitachin jääminen neljänneksi on hienoinen yllätys, sillä kone oli kaikkien kuljettajien listalla suosikkikonetta kysyttäessä. Testikuljettajat arvostavat omissa valinnoissaan herkkää hydrauliikkaa ja selkeitä hallintalaitteita. Valitettavasti eräät puutteet laskivat Hitachin kuljettajapisteitä. Tällaisia olivat mm. työjarrun sijoitus ja istuimen erillisjousitus kaivukonsoliin nähden. Molempien osioiden viimeiseksi jäi Liebherr, joka kärsi etenkin puhdittomasta voimansiirrosta ja monimutkaisista hallintalaitteista. Ohjaamosta löytyy näppäimiä Vauhtia ja voimaa Loppupisteet Tekniikkapisteet xxx Yhteispisteet 1000 814 800 321 762 745 287 289 Kuljettajapisteet 715 712 272 299 600 493 400 475 457 443 413 669 263 406 200 0 Volvo Cat Jatkuu seuraavalla sivulla Komatsu kuin harmoniikasta. Liebherillä on kuitenkin erittäin merkkiuskollisia käyttäjiä, joten testissä havaitut ongelmat lienevät tottumiskysymyksiä. Kokonaispisteitä tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että koneiden käyttäjät arvostavat eri ominaisuuksia. Esimerkiksi nopea hydrauliikka ei välttämättä sovellu kaikille, vaan heitä kiinnostaa enemmän koneen säädettävyys ja hitaampi, mutta tarkka hydrauliikka. Hitachi Huyndai Liebherr Hintojen osalta täydellistä vertailua ei voi tehdä, sillä kaikki maahantuojat eivät ilmoittaneet koneiden hintatietoja. Konekaupassa hinta riippuukin vaihtokoneesta saatavasta hyvityksestä ja varusteista. Esim. Liebherr on lähes täysin tehdasvarusteltu, kotimaassa koneeseen asennetaan vain rototiltti. Karkeasti ottaenkin ilmoitettu hintaero esim. Volvon ja Hyundain välillä on noin 55 000 euroa, mikä voi olla merkittävä tekijä ostopäätöstä tehtäessä. n Kuvaavin ominaisuus Volvolle on hillitön nopeus. Eräs testikuljettajista kertoi koneen olevan eräs nopeimmista, jolla hän on koskaan ajanut. Muutkin kuljettajat yhtyivät mielipiteeseen, sillä kaikki antoivat Volvon nopeudelle arvosanan 10. Nopeuskokeessa kone tekikin selvän pohjatuloksen. Myös voimaa Volvosta löytyy, sillä kone oli mittausten kärkipäässä kaikissa osioissa. Vastaavasti polttoaineenkulutus oli etenkin täydellä kaasulla mätettäessä selvästi suurin. Yllättäen tieajossa polttoainetta kului vähiten. Ohjaamo on testin hiljaisimpia, mutta ulkomelu on hieman suurempi. Hallintalaitteet ovat yksinkertaiset, eikä mitään erikoisuuksia näyttöpaneelilta löydy. Radiota voidaan säätää erillisillä katkaisimilla ilman selän taakse kurottelua. Kovin ketterä Volvo ei ole, sillä kääntöympyrän halkaisija oli selvästi testin suurin. Varovasti ajaminen hitaalla ajoalueella on myös hieman hankalaa, sillä kaivuri ryntäilee ja nyökkii varsin herkästi. Kokonaispisteitä laski myös toiseksi heikon kaatokuorma sivusuuntaan. 814 pistettä Kiitämme & moitimme Erittäin nopea ja vahva hydrauliikka Pieni polttoaineenkulutus tieajossa Selkeät hallintalaitteet Pisteen hinta 240 e Polttoaineenkulutus maanlemppauksessa Suuri kääntöympyrä Vakiovarusteet: Automaattinen tyhjäkäynti, diesellämmitin, automaattinen ilmastointi, Caretrackvalvontajärjestelmä, ilmajousitettu, lämmitettävä istuin, peruutuskamera, LED-valot takana, Cruise Control, ajon lukitus, tukijalat takana ja puskulevy edessä, kaksi lukittavaa työkalulaatikkoa, lokasuojat, lisähydrauliikka X1, lisähydrauliikan X1 tuoton säätö, hydraulinen pikakiinnike, 10” Nokian Renkaat, kivisuojat, 2,6 m kaivuvarsi, testikoneen lisävarusteet, 2-osainen puomi, Rototiltti valmius tehtaalta, 11” Nokian renkaat, lisähydrauliikka X 3, lohkolämmitin, Steelwrist X26, pihdeillä Ryntäilevä voimansiirto kilpikonna-ajolla 686 cm 326 cm 257 cm (403 cm*) 37 cm 11 555 kg (55 %) 717 cm Työpaino (sis. kuski) 20,9 tn 270 cm 9 389 kg (45 %) *Tassujen leveys 979 cm 62 MAARAKENNUS NRO 15 23. 10. 2014 NRO 15 23. 10. 2014 MAARAKENNUS 63 Cat M316D Komatsu PW180-10 Kulkukissa Toimiva peruskone Testin toiselle sijalle pinnisti Caterpillar, joka todettiin testin vahvimmaksi tiellä kulkijaksi. Varsinaisissa vetovoimamittauksissa kone pärjäsi keskinkertaisesti, mutta esim. mäkikokeessa se oli selvästi vikkelin. Tieajossa Catin polttoaineenkulutus tosin oli testin suurin. Testikuljettajia miellytti Catin kahteen suuntaan toimiva ajopoljin, jonka ansiosta erillistä suunnanvaihtajaa ei tarvita. Hallintalaitteet koettiin muutenkin selkeiksi ja helppokäyttöisiksi. Esimerkiksi puskulevyjen ja tassujen käyttö on vaivatonta. Ohjaamo oli kuitenkin eräs testin meluisimmista ja myös ympäristöön leviävä meteli oli suuri. Kaivukahvojen asentoa ja sijaintia kritisoitiin, sillä mukavan kaivuasennon löytäminen on aavistuksen hankalaa. Catin huollettavuus on mainio, sillä päivittäiset tarkistukset ja suodattimien vaihdot voidaan suorittaa maasta käsin. Ajon ja kaivun yhtäaikainen toiminta arvioitiin testin parhaaksi, mutta toisaalta rototiltin käyttö kaivaessa vaikutti hieman sekoittavan hydrauliikkaa. Catin kauhan murtovoima ja kaatokuorma sivulle olivat testin parhaat. Ylävaunu kääntövoima oli kuitenkin testin heikoin, minkä vuoksi maanlemppauksessa kone oli testiryhmän hitain. Kevyemmässä työssä Cat liikkuu riittävän rivakasti. 762 pistettä Kiitämme & moitimme Vahva ja nopea tieajo Huollettavuus Kaksisuuntainen ajopoljin Meluisa ohjaamo Pisteen hinta - e Kaivukahvojen asento ja jäykkyys Hidas maanlemppauksessa 644 cm Vakiovarusteet: Yksiosainen pääpuomi, korkea- ja keskipainehydrauliikka + 2. korkeapaine, joystick ohjaus 1. vaihteella, ilmastoitu ilmajousitettu istuin, takakamera, kaksi työkalulaatikkoa, paripyörät (Mitas 11.00-20), kivisuojat, lokasuojat, Product Link PL522 Testikoneen lisävarusteet: Indexator R6 rototilt +G800B pihdit, SKF Monoflex 4 kg keskusvoitelujärjestelmä, Eberi M10 321 cm 649 cm Työpaino (sis. kuski) 18,6 tn 263 cm Komatsu oli lattia- ja kokonaiskorkeudeltaan selvästi testin korkein, minkä vuoksi ohjaamoon kiipeäminen on hieman työlästä. Kapuamista vaikeuttaa myös ohjaamoon nähden aavistuksen sivussa sijaitsevat portaat. Toisaalta ylävaunun päälle on varsin helppo kavuta, sillä sivuluukkujen alta paljastuu kätevä portaikko. Komatsun kaatokuormat olivat erikoiset, sillä eteenpäin kone oli kiikkerin, mutta sivusuuntaan tassut ja puskulevy ilmassa Komatsulle mitattiin paras tulos. Komatsun ohjaamo on etenkin tieajossa hiljainen, ja säilytystilat olivat testin parhaimmistoa. Myös peruutuskamera arvosteltiin hyväksi. Komatsun hallintalaitteiden käytettävyys kuitenkin jakoi mielipiteitä, sillä lähes kaikki toiminnot joudutaan tekemään näyttöpaneelin kautta. Esimerkiksi lämmityslaitteen asetuksia tai tassujen ja puskulevyn valintaa ei suoraan näe, vaan kaikki pitää etsiä näytön kautta. Tämä ei haittaa asiaan tottunutta kuskia, mutta koneella harvemmin ajava kokee asian hankalaksi. Osa testikuskeista koki Komatsun hydrauliikan liian hitaaksi, etenkin economy-asetuksella kone oli todella verkkainen. Maan mätössä kone olikin toiseksi hitain. Täydellä kaasulla polttoainetta kului toiseksi eniten, mutta eco-alueella tulos oli testin paras. MAARAKENNUS pistettä Pisteen hinta 230 e Kiitämme & moitimme Pieni polttoaineenkulutus eco-alueella Hiljainen tieajo Helppo kiivetä ylävaunuun Hidas hydrauliikka economy-asennolla Hallintalaitteiden käyttö näytön kautta Kaatokuroma eteen 686 cm Vakiovarusteet: 1-osainen puomi, työvalot puomissa sekä eteen ja taakse, paripyörät (10.00-20 16 PR), yksi proportionaalinen lisähydrauliikka, säädettävissä näytöstä 30–230 l/min, koura-hydrauliikka, kaivuvarsi 2 600 mm, voimansiirron suojapelti, Komatsu CARE huolto-ohjelma (veloituksettomat huollot 2 000 h/3 v, poislukien matkat, ja KDPF takuu 9 000 h/5 v, sis. 2 KDPF vaihtosarjaa) Lisävarusteet: Pikaliitinhydrauliikka, toinen proportionaalinen lisähydrauliikka (säädettävissä näytöstä 30–230 l/min), oik. työkalulaatikko,radio, työvalo sivulle, sivukamera, Indexator RT60B rototiltti pihdeillä, L8 kahvat, Indexator Direct W-pyöräohjaus 330 cm 252 cm (388 cm*) 39 cm 9 088 kg (49 %) 10 895 kg (56 %) *Tassujen leveys 709 cm 909 cm 64 745 257 cm (385 cm*) 41 cm 9 522 kg (51 %) Jatkuu seuraavalla sivulla Työpaino (sis. kuski) 19,6 tn 262 cm 8 698 kg (44 %) *Tassujen leveys 946 cm NRO 15 23. 10. 2014 NRO 15 23. 10. 2014 MAARAKENNUS 65 Hitachi ZX170W-5B Hyundai R 180 W-9A Herkkä ja helppo Edullista ergonomiaa Hitachi keräsi kehuja erityisesti helppokäyttöisestä ja herkästä hydrauliikastaan, sillä kone sopii hyppysiin välittömästi, eikä mitään totuttelua tarvita. Myös ajaminen ja kaivaminen onnistuvat hyvin yhtä aikaa. Koneen kaivujarru on sijoitettu kääntökatkaisimeen ohjauspyörän viereen, mikä ei miellyttänyt testikuljettajia. Jarru pitäisi pystyä kytkemään päälle irrottamatta käsiä kaivuvivuista. Moitteita löytyi myös ergonomiasta, sillä kaivuvipuja ei ole integroitu istuimeen. Penkistä ei myöskään löydy säätöä ristiselän tuelle. Miinusta tuli myös aavistuksen hankalasta ja ahtaasta kiipeämistilasta ylävaunun päälle. Toisaalta näkyvyys todettiin hyväksi, erityisesti ylänäkyvyys arvioitiin avaran kattoikkunan myötä mainioksi. Myös yksinkertaiset hallintalaitteet keräsivät vuolaita kehuja. Esimerkiksi radiota ja muita yleisesti käytettyjä toimintoja voidaan säätää helposti oikean kaivuvivun vierestä. Hitachin ohjaamo oli tasaisesti yksi meluisimmista, erityisesti tieajossa äänitasot nousivat muita kisakumppaneita korkeammalle. Kaatokuorma sivulle ilman tassuja ja tukilevyjä sekä kaivupuomin voimat olivat hyvällä tasolla, mutta toisaalta esim. nostovoima oli testiryhmän heikoin. Hyundai pärjäsi suorituskykymittauksissa tasaisesti, esimerkiksi käännön voima todettiin toiseksi parhaaksi. Koneen hydrauliikka on nopea, esimerkiksi nopeuskokeessa Hyundai kellotti toiseksi parhaan lukeman. Testikuskien arvion mukaan hydrauliikka ei kuitenkaan ole kovin tarkka, eivätkä ajo ja kaivaminen onnistu yhtä aikaa. Hyundain ajosuunnan vaihto on ratin vieressä viiksessä, mikä ei miellyttänyt testikuljettajia, sillä kädet on irrotettava kaivuvivuilta. Työmaalla pyörittelyä helpottaa testin pienin kääntöympyrä. Hyundain ylävaunu ei sijaitse alavaunun keskikohdassa. Niinpä kaatokuorma puskulevyn suuntaan oli testin paras. Tassujen suunnasta kaivettaessa kone on kuitenkin selvästi kiikkerämpi. Myös sivulle kaatokuorma oli heikko. Hyundain istuin ja sen säädettävyys arvioitiin erääksi testin parhaista. Koneesta löytyy myös bluetooth- ja aux-liitännät ulkopuolisia medialaitteita varten. Hyundaissa käytetään avaimetonta käynnistystä, mikä todettiin liian herkäksi. Moottorin starttaaminen meni helposti virran edestakaiseksi ramppaukseksi, mikä aiheutti näytölle sekalaisia virhekoodeja. Hyundain suodattimet ovat hyvin esillä, mutta takimmaiset jäähdyttäjän kennot ovat hieman hankalat puhdistaa. Ylävaunun kulkuväylien päälle on asennettu kuminappuloita, jotka selvästi vähentävät liukastumisriskiä. 715 pistettä Kiitämme & moitimme Tarkka ja herkkä hydrauliikka Selkeät ja helpot hallintalaitteet Näkyvyys ohjaamosta Pisteen hinta - e Meluisa tieajo Kaivujarrun sijoittelu Istuinta ei ole integroitu kaivuvipuihin 628 cm Vakiovarusteet: Kaivuvarsi 2,58 m, Nokia NB38 10.00-20 -renkaat, puskulevy edessä, tukitassut (2 kpl) takana, työkalulaatikko alavaunussa, luiska- ja vasarahydrauliikka, AM/FM-radio, ilmastointi, AUXsisääntulo,ilmaistuin, 2 suojattua valoa puomissa, 4 ohjaamon katolla eteenpäin, 1 taaksepäin, peruutuskamera, GPRS-pohjainen tiedonkeruujärjestelmä ja Hitachi Global e-Service-koneen käyttötietojärjestelmä, Jauhesammutin, Webasto-lämmitin Testikoneen lisävarusteet: Indexator RT60B pihdeillä (Proplus L8-kahvoilla) 4 kpl led eteen ohjaamon katolla, 2 LED valoa puomissa, 2kpl LED valoja taakse, SKF Monoflex keskusvoitelu, LA-puhelin 321 cm 657 cm Työpaino (sis. kuski) 19,5 tn 259 cm MAARAKENNUS pistettä Kiitämme & moitimme Nopea Ketterä Istuimen säädöt Kaatokuorma sivulle ja tassujen suuntaan Pisteen hinta 197 e Liian herkkä käynnistysnappi Ajo ja kaivu ei onnistu yhtäaikaa 644 cm Vakiovarusteet: Kaivuvarsi 2,6 m, yhdistelmähydrauliikka (vasara/luiska), peruutuskamera, sadelippa, läpinäkyvä kattoluukku, lämmitettävä ilmaistuin, automaattinen ilmastointi, radio MP3Aux/Hands Free toiminto puhelimelle, puskulevy edessä, tukijalat takana paripyörät,työvalot puomissa, Hi-Mate gps seurantajärjestelmä Testikoneen lisävarusteet: Valokehikko, 6 kpl LED työvaloja, Indexator RT 60 B Propo rototiltti käyttökahvoineen 326 cm 256 cm (369 cm*) 27 cm 9 628 kg (49 %) 9 142 kg (48 %) *Tassujen leveys 659 cm 907 cm 66 712 256 cm (360 cm*) 39 cm 9 858 kg (51 %) Jatkuu seuraavalla sivulla Työpaino (sis. kuski) 19,2 tn 263 cm 10 024 kg (52 %) *Tassujen leveys 910 cm NRO 15 23. 10. 2014 NRO 15 23. 10. 2014 MAARAKENNUS 67 Liebherr A918 Compact Hiljainen saksalainen Liebherr oli testin ainoa lyhytperäinen kone, sillä normaalilla perällä varustettua esittelykonetta ei ollut tarjolla. Kaatokuormat tassut ja puskulevy ylhäällä olivatkin häntäpäässä, mutta sivusuuntaan kaatokuormat olivat kuitenkin keskitasoa. Liebherr on harvoja koneita, jotka on lähes täysin tehdasvarusteltu. Useimmiten Liebherriin asennetaan Suomessa ainoastaan rototiltti. Testikoneen huollettavuus oli lyhytperäisyydestä huolimatta kohdallaan, sillä aamutarkistukset ja suodattimien vaihdot voidaan tehdä maasta käsin. Myös tankkauspumpun sijoittelua kehuttiin, sillä letkun saa kiinnitettyä kätevästi sivupeltiin. Liebherrin ohjaamoon kulku on erittäin ahdas, sillä kaivukonsoli ei nouse ylös. Ohjaamo oli kuitenkin eräs testin hiljaisimmista. Käyttöpaneelista löytyy noin 40 erilaista nappia, joista osa ei ole edes käytössä, eikä symboleiden merkitys helposti avaudu. Harvemmin koneella ajava joutuukin selailemaan ohjekirjaa säännöllisesti. Liebherr jäi kiihdytys- ja mäkikokeessa viimeiseksi. Koneen mitattu vetovoima liikkeelle lähtiessä oli kuitenkin testin paras, mutta sitkeyttä voimansiirrosta ei löytynyt. Liebherrin muutkin voimatasot olivat häntäpäässä, mutta toisaalta koneen polttoaineenkulutus oli testin pienimpiä. Kiitämme & moitimme 669 Kattava tehdasvarustelu Huollettavuus Hiljainen pistettä Alhainen pa-kulutus Heikko tieajo Pisteen hinta 284 e Ahdas kulku ohjaamoon Sekavat katkaisijat 721 cm Vakiovarusteet Alavaunussa levy+tukitassut sekä sylinterisuojat, alavaunun keskitetty rasvaus (1 nippa), taittopuomi, 2-lisähydrauliikkapiiriä+vapaa tankkilinja, propo-ohjattu lisähydrauliikka, automaattiilmastointi, automaattirasvari ylävaunussa, ilmajousitettu lämmitettävä kuljettajanistuin, webasto+lohkolämmitin, peruutuskamera lisäksi uusissa koneissa oikean puolen kamera, kaivuautomatiikka (etuakselin lukitus jarrun ollessa päällä tai vaihtoehtoisesti etuakselin automaattilukitus ylävaunua käännettäessä yli 15 ast.) 319 cm 257 cm (390 cm*) 35 cm 9 441 kg (49 %) 646 cm Työpaino (sis. kuski) 19,4 tn 255 cm 10 005 kg (51 %) *Tassujen leveys 897 cm 68 MAARAKENNUS NRO 15 23. 10. 2014
© Copyright 2024