Syksy 2014 Selätetään muutos! Voisimmeko muutokseen sopeutumisen sijasta tunnistautua sen tekijöiksi? Pirkanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto rakentavat uudenlaisia koulutus- ja toimintamalleja tavoittamaan niitä tarpeita, joita uusi maailma muutoksineen yrityksiltä ja ihmisiltä vaatii. Tarvitaan muun muassa entistä strategisempaa lähestymistä myyntiin ja myös käytännön kaupallistamiskoulutusta, entistä yksilöllisempiä koulutusratkaisuja ja voimien yhdistämistä muutosturvaa rakennettaessa. Pilkington sanoi irti mutta sytytti valon Kun Pilkington Automotive Finland Oy päätti sulkea Ylöjärven ajoneuvolasitehtaansa k esällä 2013, työtä vaille oli jäämässä 250 ihmistä. Jo yt-neuvottelujen aikana alettiin määrätietoisesti etsiä henkilöstölle uudelleensijoittumismahdollisuuksia yhdessä Pirkanmaan TE-toimiston ja laajan yhteistyöverkoston kanssa. Muun muassa yksi 30 hengen ryhmä lähti yrityksen tukemana opiskelemaan lähihoitajiksi. Vanhustyöhön erikoistuvat Sirpa Niemelä (eturivissä vas.), Marika Mäkelä, Mari Niinimäki sekä Jaana Mäkelä (takarivissä vas.), Vappu Kouhio ja Pirjo Aaltonen. Kyrelin uuden strategian viemisessä käytäntöön sovelletaan Teknologia-akatemian Täsmäkoulutusta, kertoo yrityksen sisällä akatemiaa vetävä Ville Salomäki. Kuulolla Maaret Salokangas. Lue lisää TAKASIVULTA kuvateksti Pilkingtonin irtisanomisissa pilotoitiin palvelupakettia, johon TE-toimisto kokosi erilaisia toimia ja jossa yhteistyötä tehtiin laajalla rintamalla. – Tämä malli toimi meillä, mutta kaikissa yrityksissä on kuitenkin omanlaisensa tilanteet, henkilöstöpäällikkö Johanna Kuusela muistuttaa. Työn ääressä Kimmo Koskinen. Pilkington tilanne helmikuussa 2013: Ylöjärven lasitehtaan alasajo kesään mennessä - yt-neuvottelujen kohteena 250 työntekijää; neuvottelujen jälkeen 20 pääsi Tampereen tehtaalle töihin, 30 jäi Ylöjärven kuorma-autonlasitehtaalle, irtisanottuja 200 l tilanne joulukuussa 2013: 80 prosenttia irtisanotuista joko ammatillisessa koulutuksessa, uudessa työpaikassa tai eläkkeellä. l Kohti uudenlaisia koulutuspalveluja Pirkanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston koulutustuotteet Täsmäkoulutus, Rekrykoulutus ja Muutoskoulutus ovat tasaisen kysyttyjä palveluja, mutta uutta kehitetään koko ajan. – Haluamme tuottaa palveluita tukemaan yritysten ja henkilöstön tarpeita, kun menossa on aivan valtava, toiminnan perustuksia koetteleva turbulenssi. Miten organisaatioita kehitetään ja miten toimintatapoja uusitaan, jotta muutos otetaan haltuun? pohtii aikuiskoulutuspäällikkö Riikka Joutsensaari ELYkeskuksesta. Koulutusasiantuntija Urpo Salkoaho arvioi, että muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan koko yritystä koskevaa ohjelmatason kehittämistä. – Moni pk-yritys on nyt pulassa, koska sen päähankkijalla on vaikeaa. Pk-yrityksetkin tarvitsevat lisää omaa myyntiä, älykkäämpää myymistä, elinkaaripalvelun myyntiä. Ohjelmatason kehittämisen tavoitteena on oman strategiaohjelman rakentaminen, uuden asiakasohjelman luominen, palveluja ratkaisuliiketoiminnan kehittäminen, koko myynti-, markkinointi- ja brändiajattelun muuttaminen. – Etsimme ohjelmatason kehittämisen pilotointiin halukkaita tien raivaajia – muutokseen sitoutuvia yrityksiä. Mukana visioinnissa on muun muassa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, jonka kanssa olemme ideoineet pk-yritysten muutosjohtamisen ohjelmakokonaisuutta. Kehityksen alla juuri nyt on myös irtisanomistilanteessa räätälöity yksilöllinen ammatillisen muutoskoulutuksen ratkaisu. Se tukee toisaalta yksilöä muutoksen myrskyissä ja toisaalta tarjoaa helppokäyttöisen koulutusinstrumentin sopeutustilanteessa olevalle yhteiskuntavastuulliselle yritykselle. Lisätietoja: Urpo Salkoaho p. 050 395 2517 [email protected] Aito asiakaslähtöisyys tavoitteeksi Hetken tyytyväisyys – vai tulevaisuus? Pilkingtonilla irtisanomistilanteen mietintöihin vaikuttivat monet asiat, muun muassa se, että Pilkingtonilla, entisellä Laminolla, oli pitkä historia, myös pääkonttorihistoria Ylöjärvellä. Edessä oli lisäksi erittäin vaikea ratkaisu, mahdollisesti koko tehtaan alasajo. Aika oli huono, yt-neuvotteluja käytiin muuallakin. Pilkingtonilta vapautuisi paljon pitkän teollisuustyöuran tehneitä naisia ja miehiä. − Tavoitteeksi asetimme, että kun tehdas sulkeutuu, mahdollisimman monella on hyvät suunnitelmat, kertoo henkilöstöpäällikkö J ohanna Kuusela. − Tukipaketin sisältöä mietittiin tarkasti. Aikaisemmin tuki on useimmiten ollut rahallinen. Nyt puhuttiin siitä, miten yritys voisi auttaa luomaan uutta tulevaisuutta, mitä ihmiset haluaisivat tehdä, minne suuntautua. Tavoitteena ei ollut vain hetken tyytyväisyys, vaan valoisa tulevaisuus, Johanna Kuusela kuvaa. ”Eivät asiat supisemalla parane” Yt-neuvotteluja käytiin aidosti, mutta toimeen tartuttiin jo niiden aikana. Tietoa jaettiin ja muutenkin viestittiin avoimesti, sillä ”eivät asiat supisemalla parane”. TE-toimisto toi palvelupisteen tehtaalle, ja palveluja sai käyttää työaikana. − Kynnys käyttää palveluja laski, koska niitä ei tarvinnut hakea mistään. Tärkeää oli palveluiden saanti jo työssäoloaikana: työyhteisö oli tukena, yhdessä voitiin keskustella, eikä kukaan ollut yksin. Palvelupaketti sisälsi muun muassa koulutusta, yrittäjyystietoutta, urasuun- – mahdollisuusajattelu tavaksi Innolla tuleviin haasteisiin. Jussi Kuortti etsi Kaupallinen tuottaja -Rekrykoulutukseen ”hyvää tyyppiä, joka ajattelee asiakas lähtöisesti ja tarkastelee asioita yllättävistä näkökulmista”. Valinta osui Miisa Rauhalaan (vas.). Hänen osaamistaan sparrataan Vilja Laaksosen johdolla. nittelua sekä muiden yritysten rekrytointi-infoja, joilla helpotettiin työstä työhön siirtymistä. Jo neuvottelujen alussa päätettiin tehdä henkilöstön osaamiskartoitus: millaista osaamista oli, millaisia kehittämistarpeita. − Näin löydettiin esimerkiksi 30 hengen ryhmä, joka oli kiinnostunut lähihoitajan ammatista. Ostimme yhden oman koulutuskokonaisuuden tälle ryhmälle; koulutus on sinänsä aivan sama lähihoitajakoulutus kuin muutenkin, Kuusela kertoo. Lisäksi toinen samansuuruinen ryhmä osallistui työterveyshuollon MuutosPihlaja-hankkeeseen, jossa selvitettiin työntekijöiden työkykyä ja etsittiin sen pohjalta heille sopivia työtehtäviä. Pilkingtonilla työtä teki laaja joukko yhteistyökumppaneita, mukana olivat Pirkanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto, Ylöjärven kaupunki ja sen elinkeinoyhtiö, yrityksiä, koulutusorganisaatioita, Ensimetri ja seurakuntakin. − TE-toimistolta saimme hyvää palvelua ja osaamista. Hienoa oli, ettei tarvinnut yksin miettiä mistä ja miten palvelujen kokonaisuus kootaan. Irtisanomisten hyvällä hoidolla pidetään huolta myös taloon jäävien työntekijöiden työmotivaatiosta ja uskosta yritykseen. − Meillä on työnantajamaine vaalittavana, emme voi sössiä sitä. Asioiden hyvä hoito maksaa yritykselle, mutta se kannattaa. Toivon, että meidän ihmisemme voivat ylpeinä kertoa, missä ovat töissä, Johanna Kuusela sanoo. Pilkingtonin irtisanomisissa pilotoitiin palvelupakettia, johon TE-toimisto kokosi erilaisia toimia ja jossa yhteistyötä tehtiin laajalla rintamalla. – Tämä malli toimi meillä, mutta kaikissa yrityksissä on kuitenkin omanlaisensa tilanteet, henkilöstöpäällikkö Johanna Kuusela muistuttaa. Työn ääressä Kimmo Koskinen. ”Taas on kasvua tapahtunut” Pilkingtonilta irtisanotuista 30 lähti opiskelemaan lähihoitajiksi. Vanhustyöhön erikoistuva ryhmä muistelee vuoden takaista tilannetta: – Oli se kova paikka tulla irtisanotuksi. Eikä ihan aluksi ollut aivan varma, sopiiko lähihoitajaksi. Mutta nyt tuntuu hyvältä. Taas on kasvua tapahtunut! Olemme tyytyväisiä, että työnantaja mahdollisti tämän koulutuksen. – Tietysti mietti sitäkin, oppiiko enää opiskelemaan. Mutta menemme eteenpäin toinen toisiamme tu kien. Tosi suuri merkitys on ollut sillä, että tunsimme toisemme ennestään. Sosiaali- ja terveysalan opettaja Tiina Leminen-Harju Tredusta kiittelee opiskelijoitaan: innokkaita, täsmällisiä, tunnollisia. – Tällainen on ollut palaute myös työnantajilta työharjoittelujaksojen jälkeen. Suomessa tarvitaan uudenlaista kaupallista osaamista, mahdollisuuksien ajattelua. Pirkanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston tuore avaus tällaisen taidon hankkimiseksi on yhdessä asiantuntijayritys CreaMentors Oy:n kanssa toteutettava Kaupallinen tuottaja -Rekrykoulutus. – Koulutuksessa käydään läpi myynnin ja markkinoinnin sisältöjä, mutta ennen kaikkea pyrkimys on vahvistaa kaupallistamisen osaamista ja aitoa asiakaslähtöisyyttä. Iso ajatus kaupallistamisessa on tehdä tuotteesta tai palvelusta entistä helpommin myytäviä ja ostettavia. Ja tavoitteena on kestävä kaupallistaminen eli yrityksen kestävä kasvu ja arvon nousu, ei vain liikevaihdon paraneminen, sanoo kehitysjohtaja Vilja Laaksonen CreaMentorsilta. Mukana on 13 yritystä ja 15 opiskelijaa. Kukin yritys on valinnut oman opiskelijansa – tai useamman. Tarkoitus on, että opiskelija luo viiden koulutuskuukauden aikana itselleen pysyvän työpaikan yrityksessä. Kuljetuspalveluihin ja logistiikkaan erikoistunut, rivakasti kasvava Liuttu Logistiikka ja Jussi Kuortti lähtivät projektiin saadakseen lisää voimaa kehittää asiakkaalle arvoa tuottavia ”kolmannen sukupol- Aktiivitoimilla vaikuttavuus paranee Pirkanmaan TE-toimiston toimintamalli on kirkas: rakennetaan yhdessä yrityksen ja yhteistyökumppaneiden kanssa isoihin irtisanomistilanteisiin sopivat urasuunnittelu-, työnvälitys- ja yrittäjyyspalvelut – kunkin yrityksen tilanteen ja resurssien mukaan räätälöiden. – Ja tartutaan palvelutarpeeseen proaktiivisesti sekä järjestetään palvelut nopeasti, lisää palveluesimies Irene Impiö Pirkanmaan TE-toimiston yrityspalveluista. – Tavoitteena on vaikuttavuus, mikä tarkoittaa irtisanotulle joko uutta työtä, koulutusta ja sen jälkeen työtä tai yrittäjyyttä. Pilkingtonilla tällaista toimintatapaa pilotoitiin. Tulokset olivat kannustavia, ja mallia viedään kaikkiin isompiin irtisanomisiin. – Pilkingtonilla onnistumiseen vaikutti muun muassa se, että yritys sitoutui ja osallistui vahvasti kehittämiseen ja käytännön järjestelyihin. Se oikein haastoi yhteistyöverkoston yhdessä miettimään, miten eri tahojen palveluita voidaan tuoda yhteen sen sijaan, että kukin tarjoaa vain omaa yksittäistä palveluaan. Onnistumisen kannalta tärkeää on myös, että yrityksessä työnantaja ja työntekijät ovat yhtä mieltä siitä, millaista ratkaisua toivotaan: haetaanko aktivoivia toimia vai onko tuki pelkästään rahallinen. – Se on jo todistettu, että aktiivitoimilla saadaan hyviä vaikutuksia aikaan isoissa irtisanomisissa, Irene Impiö sanoo. TE-toimiston muutosturvapalveluilla onkin nyt haasteena rakentaa vastaavia tehopalveluita pienempiinkin irtisanomisiin. – Yhteistyö, palvelutarpeiden kokoaminen jo varhaisessa vaiheessa ja palveluiden tuominen lähelle korostuvat kaikissa tapauksissa. Nyt olemme kehittämässä koulutusten yhteishankintaa ja hankinnan muotoja, jotta koulutuspaikkoja löydetään ihan yksilötasolla ja saadaan ihmiset ohjattua nopeasti oikeisiin osoitteisiin. Lisätietoja: Irene Impiö, p. 0295 045 775, [email protected] ven liikkuvia palveluita”. – Teemme palvelubisnestä asiakkaan kanssa. Asiakkaan kuuntelu on tärkeää, pitää löytää se, mitä asiakas tarvitsee ennen kuin tämä itsekään sitä tietää. Kaupallinen tuottaja saa asiakkaan hymyilemään ja tuo eurojakin. Eikä palvelutarvetta katsota vain oman yrityksen työn osuudelta, mukana on koko logistiikkaketju – ja jos kansainvälistä ulottuvuutta tarkastellaan, myös logistiikkapalveluiden laadun merkitys viennin kilpailukyvyn parantamisessa. Kyrel investoi ja uudistuu hallitusti Kyrel Oy mukautuu teknologiateollisuuden muutoksiin uudistamalla strategiansa. Tavoitteena on tarjota vaativaan valmistukseen laadukas suomalainen vaihtoehto. Kyrelissä uuden strategian jalkauttamista tehostetaan tänä syksynä Pirkanmaan ELY-keskuksen Teknologia-akatemian avulla. Hanke tukee maakunnan teknologiayrityksiä alan rakenteellisissa muutoksissa koulutuksen keinoin. Elektroniikan valmistukseen sekä mekaniikan ja sähkömekaniikan kokoonpanoon erikoistunut Kyrel pyörittää 25 miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää Kyröskoskella 150 henkeä. Pari vuotta sitten yrityksessä aloitettiin liiketoiminnan aktiivinen kehittäminen Kyrel 4.0 -konseptilla. – Sen mukaan Kyrel pysyy alihankintayrityksenä, mutta toimintaa tehostetaan merkittävästi uusilla tuotantokoneilla ja IT-ratkaisuilla. Palvelemme yrityksiä useilta eri teollisuudenaloilta, ja uusien laiteinvestointien ansiosta voimme tehdä entistä tehokkaammin myös pieniä tuotesarjoja, myynti- ja hankintajohtaja Jan Åberg selvittää. Strategian toteuttamiseksi Kyrelissä on tehty laiteinvestointeja viime ja tänä vuonna yhteensä 3,5 miljoonan euron arvosta. Uusiksi ovat menneet niin tuotantolinjat kuin tietojärjestelmätkin. Asiakkuuksia lisäämällä talouden taantumasta on selvitty kohtalaisen hyvin. Koulutussisällöt luodaan yhdessä Lisää tietoa Strategian viemisessä käytäntöön sovelletaan Teknologia-akatemian Täsmäkoulutusta. – Täsmäkoulutus on yrityksen yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityä koulutusta, jonka tulokset näkyvät nopeasti viivan alla, kuvaa asian- tuntija Harri Katajisto Pirkanmaan TE-toimistosta. Tositoimiin tahdotaan päästä mahdollisimman pian. Jan Åbergilla ja Teknologiaakatemiaa Kyrelissä sisäisesti luotsaavalla kehitys- ja laatupäälliköllä Ville Salomäellä on jo käsitys koulutustarpeista. – Uusien tuotantolinjojen sisäänajossa ja työtavoissa riittää opiskeltavaa, ammatillisen lisäkoulutuksen tarvettakin on. Lisäksi toimihenkilöt tarvitsevat tukea ajankäytön hallinnassa, sillä heillä on vastuullaan isoja tehtäväkokonaisuuksia, he listaavat. Ennen varsinaisia koulutuksia pidetään vielä 1–2 suunnittelupäivää. Ne eivät maksa yritykselle mitään. – Yrityksen koulutuspolku rakennetaan yhteistyössä. Selvitämme aluksi, mitä osaamista on tarjolla yrityksestä omasta takaa ja mitä on tarpeen hankkia ulkopuoliselta asiantuntijalta, kertoo aikuiskoulutuspäällikkö Vesa Kähkönen Sastamalan koulutuskuntayhtymästä SASKYsta. Tutustu! www.yrityst enkehittamis palvelut.fi Joustava, räätälöity ja nopea palvelu pk-yritysten tarpeisiin ELY-keskus avasi syyskuun alussa uuden, valtakunnallisen pk-yritysten kehittämispalvelun verkkoon. Siinä keskitytään entistä parempaan palvelutarpeen tunnistamiseen ja tehokkaaseen palveluohjaukseen. – Uutta palvelua on kehitetty asiakasta kuunnellen, yritysten tarpeet edellä, ei tuotelähtöisesti, kuvaa Pirkanmaan ELY-keskuksen palvelupäällikkö Jukka Ojala. Palvelu on suunnattu kasvuhaluisille ja kehittämiseen sitoutuneille pk-yrityksille. – Toivomme, että yritys tekee kehittämiskartoituksen verkkopalvelussa itse ja laatii sen jälkeen hakemuksen meille. Siten saamme kuvan yrityksen lähtötilanteesta, pystymme entistä paremmin löytämään yrityksen kehittämiskohteet ja ohjaamaan yritystä hyödyntämään teTeknologia-akatemia hokkaasti asiantuntijapalveluita. l Täsmäkoulutusta teknologiay rityksille Kun saamme hakemuksen, päätökl toiminta-alue Hämeenkyrö, Ikaalinen, senteko on nopeaa, Ojala lupaa. Parkano, Kihniö, Virrat, Ruovesi, Kehittämiskartoituksen jälkeen Mänttä-Vilppula, Sastamala ja yritys tekee ELY-keskuksen kilpaiPunkalaidun luttamista asiantuntijoista valitsel yrityksen maksuosuus 20–40 % mansa konsultin kanssa liiketoimin yrityskoon mukaan, suunnitteluun nan nykytila-analyysin ja kehittämis 100 prosentin tuki suunnitelman. Suunnitelman toteutl koulutuskumppanina Sastamalan tamiseksi asiantuntijat ohjaavat yri koulutuskuntayhtymä SASKY tystä erilaisiin konsultointipalveluil hanke kestää 31.12.2015 saakka. hin, avainhenkilökoulutukseen tai muihin palveluihin. Lisätietoja: Harri Katajisto p. 0295 045 503, Palvelut ovat yritykselle [email protected] lisia, mutta valtio tukee kehittämisprosessia jopa 80 prosentin osuudella kustannuksista. Työvoimakoulutuksen rahoituksesta ja hankinnasta Pirkanmaalla vastaa Pirkanmaan ELY-keskus. • Työvoimakoulutukseen hakeutumisesta ja muista TE-toimiston palveluista saa tietoa www.te-palvelut.fi ➡ haussa oleva työvoimakoulutus, TE-toimistosta tai Työlinjan koulutusneuvonnasta, puhelin 0295 020 702 (ma–to klo 8–17, pe 10–17). Pirkanmaan ELY-keskus PL 297, 33101 Tampere vaihde 0295 036 000 Pellavatehtaankatu 25 Hybridiviestintä Effet Oy • Paino Tammerprint Oy, lokakuu 2014 Hyvältä näyttävät tuotteet ja tulevaisuus Kyrelissä. Laatuinsinööri Seppo Harjunen (oik.) ja Jan Åberg tarkastelevat asiakkaalle lähtevää piirilevyä. Ville Salomäki ryhtyy v etämään Teknologia-akatemiaa yrityksen sisällä.