Kuulovammainen työnhakija erottuu muista motivaatiolla Teksti: Jani Savolainen Kuvat: Tuomas Linna Työnhaku voi käydä työnteosta. Työnantajien ennakkoluulot hankaloittavat kuulovammaisten työllistymistä, vaikka vamma ei välttämättä vaikuttaisi työntekoon mitenkään. Sinnikkyys on 24-vuotiaan Noora Väisäsen mukaan se, mitä työnhaussa tänä päivänä tarvitaan. Vaikeassa työllisyystilanteessa harva onnistuu saamaan työpaikan yhden tai vielä kahdenkaan hakemuksen jälkeen. Nooralla hakemuksia on takanaan jo kymmeniä. Silti hän joutui olemaan koko kesän työttömänä. Keväällä hän pääsi kuukaudeksi työkokeiluun, mutta jo ennen sitä työttömyys oli kestänyt 11 kuukautta. Työkokeilukaan ei poikinut jatkoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. – Tilanne on vaikea. Talous on heikko ja vapaana on niin paljon sekä nuoria että vanhempia hakijoita, Noora tietää. Nooran kohdalla tilannetta ei ainakaan helpota se, että hänellä on on ollut kahdeksannelta luokalta lähtien molemmissa korvissaan kuulokojeet. – Työhaastatteluissa kukaan ei ole niistä mitään sanonut, joten en usko, että kuulollani olisi suurta merkitystä. Toisaalta mistään ei ole tärpännyt, joten voi olla, että sillä on ollut jotain vaikutusta. Uudenmaan ELY-keskuksen erikois- suunnittelija Jani Lehto toteaa, että työllisyystilanne ei ole kenellekään tällä hetkelle helppo, ei kuulovammaisille eikä muillekaan. – Tällä hetkellä työmarkkinoilla on paljon vapaita hakijoita, mikä hankaloittaa 12 myös erityisryhmien työllistymistä. Lehto tietää mistä puhuu, sillä hänen työhönsä kuuluu työnvälityksestä vastaavien TE-toimistojen seuraamista ja ohjaamista. Aiemmin hän on ollut kenttätyössä muun muassa TE-toimiston ammatinvalintapsykologina. Hänen mukaan suurin ongelma vammaisten työllistymisen suhteen ei ole yleensä hakijoissa, vaan työnantajissa. Pahin este kuulovammaisten kohdalla on työnantajien ennakkoluulot, varsinkin jos kuulonalenema on vaikea. – Edelleen työnantajat pitävät helposti kiinni ajatuksesta, että jokin työntekijän erityispiirre aiheuttaa automaattisesti lisää vaivaa, Lehto sanoo. Koska työmarkkinoilla on paljon tarjontaa, työnantajat haluavat pelata varman päälle. Se tarkoittaa omista ennakkoluuloista kiinni pitämistä. – Silloin voi käydä niin, että erityisryhmät jäävät heikompaan asemaan. Noora on valmistunut nuoriso- ja va- paa-ajan ohjaajaksi Kankaanpään opistosta. Siinä mielessä hän on onnellisessa asemassa, että hän kuulee kojeiden kanssa todella hyvin. Työntekoon Nooran kuulonalenema ei juurikaan vaikuta. Oman alan töitä hän teki opiskelujen ohessa muun muassa Kuuloliiton leireillä. Valmistumisen jälkeen oman alan työt ovat kuitenkin olleet kiven alla. – Tässä vaiheessa olen valmis ottamaan vastaan työn kuin työn. Mikä vain olisi kivaa vaihtelua pitkän työttömyyden jälkeen. vanhalta nimeltään työvoimatoimiston, asiakkaiksi päätyvät kuulovammaiset työllistyvät suhteellisen hyvin, jos heillä on koulutusta, osaamista ja motivaatiota. Tai itseasiassa yhtä hyvin kuin kaikki muutkin, vakuuttavat Tanja Yliruokanen ja Sari Tuominen. He työskentelevät Uudenmaan alueen TE-toimistossa tuetun työllistymisen linjan asiantuntijoina. Heidän työhönsä kuuluu muun muassa kuulovammaisten tapaamista ja opastamista työnhaussa. Tuomisella ei tällä hetkellä ole kuulovammaisia asiakkaita, mutta Yliruokasella on sitäkin enemmän, lähes kymmenen kappaletta. – Kuulovammaisten määrä TE-toimiston kautta työtä hakevissa on oman kokemukseni mukaan melko vakiintunut, Yliruokanen kertoo. Tarkkoja lukuja kuulovammaisista työnhakijoista ei kuitenkaan ole, sillä systemaattista tilastointia heistä ei tehdä. Aiheesta on tehty joitain tutkimuksia, mutta koska niissä on käytetty erilaisia kuulovammaisuuden kriteerejä, oleTE-toimiston, Nappi 3 | 2014 Noora Väisänen ei usko, että hänen kuulovammallaan on ollut kovin suurta vaikutusta työnsaantiin. Nooran ja hänen poikaystävänsä kissa Gapsy pitää Nooralle usein seuraa, kun hän etsii työpaikkoja netistä. 14 Nappi 3 | 2014 Nappi 3 | 2014 massaoleva tieto ei ole vertailukelpoista. Muun muassa Kuuloliiton tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kuulovammaisten keskuudessa työttömyys näyttäisi olevan yleisempää kuin valtaväestön. keskustelua, Tuominen toteaa. – Eivät ne vanhemmat tule työpaikallekaan mukaan. Samalla opetamme nuorelle itsenäistymistä ja omien sosiaalisten valmiuksien kohottamista, Yliruokanen jatkaa. Motivaatio on se, mikä Yliruokasen mukaan erottaa kuulovammaiset työnhakijat muista hakijoista. Yliruokanen kertoo, että kuulovammaiset nuoret ovat valmiita kokeilemaan kaikkea ja heillä on usein erilaista sosiaalista kyvykkyyttä kuin muilla nuorilla. Tämän Noora allekirjoittaa. Motivaatiota työllistymiseen löytyy. Hän etsii avoimia työpaikkoja lähes päivittäin, mikä on välillä melko raskasta. – Hakeminen käy ihan työstä. Elämäntapatyöttömyys ei kuitenkaan tule kuuloonkaan. Haluan tästä tilanteesta eroon niin pian kuin mahdollista, Noora vakuuttaa. TE-toimiston auttajat ovat tottuneet asioimaan myös vaikeasti kuulovammaisten ja tulkkien kanssa. Vaikka vanhemmat saattavatkin olla huolissaan siitä, kuinka oma pikkuinen pärjää, suosittelevat Yliruokanen ja Tuominen nuoria tulemaan TE-toimistoon yksin tai oman tulkin kanssa. – Joskus vanhemmat yrittävät tulla lastensa mukaan TE-toimistoon esimerkiksi sillä verukkeella, että tulkkaavat Nooran kokemuksen mukaan apua työnhakuun on tarjolla, jos sitä kaipaa. Hän itse on käynyt muun muassa TEtoimiston työnhakuvalmennuksessa sekä ollut mukana Vantaan kaupungin PETRA-projektissa, jonka tavoitteena oli ohjata vantaalaisia 17–24-vuotiaita työttömiä nuoria työhön, työharjoitteluun tai opiskelemaan. Pitkä työttömyys ei ole onneksi saanut Nooraa lannistumaan. Silloin tällöin hakemukset ovat poikineet kutsuja haastatteluihin, mikä on luonut uskoa tulevaisuuteen. Myös kaikki hänen kuulovammaiset kaverinsa ovat joko töissä tai opiskelevat. – Uskon, että puolen vuoden sisällä tulen työllistymään. Pakko joku paikka on löytyä. Ja vaikka ei löytyisikään, Nooralla on myös varasuunnitelma. Edelleenkään, elämäntapatyöttömyys ei ole vaihtoehto. – Siinä tapauksessa haen johonkin opiskelemaan, esimerkiksi oppisopimuksella. Ainakin lähihoitajana riittäisi varmasti töitä. KERRO, MUTTA ÄLÄ KOROSTA HENKILÖKOHTAISTA TUKEA Työnhakuun ELY-keskuksen Jani Lehto antaa yhden vinkin, joka pätee ihan kaikille: ole rehellinen. Kuulovamman peitteleminen voi olla petollista, sillä se luultavasti tulee ennen pitkää esille. Toisaalta sen turha korostaminenkaan ei kannata. – Jos alussa peittelee jotain, se voi saada myöhemminkin työnantajan pohtimaan, kuinka luotettava työntekijä on. Samaa sanoo TE-toimiston Sari Tuovinen. – Kannattaa aina mennä osaaminen edellä, mutta työnantajan täytyy tietää tärkeistä työhön vaikuttavista asioista. TE-toimiston palveluista asiantuntijat mainitsevat erityisesti työhönvalmennuspalvelun. Siinä nuori saa oman henkilökohtaisen valmentajan, joka auttaa kaikissa työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. – Meiltä on jopa mahdollista saada viittomakieltä taitava valmentaja, TEtoimiston Tanja Yliruokanen kehuu. Valmentajan kanssa etsitään yhdessä työtä ja hän voi esimerkiksi aluksi tulla mukaan uudelle työpaikalle pitämään huolen, että työt onnistuvat sovitusti. Se lisää turvallisuudentunnetta myös työnantajan suuntaan. 15