1. No category

1
Näkökulmia haastavaan käyttäytymiseen
Kotkassa 23.1.2013
12.2.2013
N. Korventaival
2
Koulutuksen sisältö
• Autismisäätiön esittely ja HAASTE –hankkeen lyhyt
esittely
• HAASTE-hankkeen pohjoisen avainhenkilöt
esittäytyvät
• Näkökulmia –koulutuksen tavoitteet
• Haastavan käyttäytymisen määrittely
• Temperamentin vaikutuksesta haastavaan
käyttäytymiseen
• Stressitaso ja haastava käyttäytyminen
• Positiivinen lähestymistapa kuntoutukseen
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
Haaste -hankkeen taustalla tunnistettuja
tarpeita
• Haastava käyttäytyminen on ajankohtainen ja paljon
keskustelua herättävä asia, johon yritetään löytää
ratkaisuja
• Tällä hetkellä erityyppisten toimialueiden
(oppilaitokset, koulut, asumisyksiköt, kodit,
työtoimintayksiköt yms.) haastavaa käyttäytymistä
koskevat ohjeet ovat ristiriitaisia keskenään 
kentälle kaivataan yhtenäisiä ohjeita sekä
ammattihenkilöstölle että asiakaskunnalle
• Autismin kirjon henkilöille yhtenäiset käytänteet eri
toimintapaikoissa ovat erittäin merkityksellinen osa
kuntoutusta
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
3
4
Haaste -hankkeen päämäärä
• Löytää keinoja sosiaalisen ympäristön ja
toimintaympäristön rakentamiseen niin, että
haastavaa käyttäytymistä voidaan
ennaltaehkäistä ja vähentää
• Kohderyhmän henkilöiden osallisuuden ja
elämänlaadun parantuminen
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
5
Haaste -hankkeen tavoitteet
– Tavoitteena on rakentaa manuaali ja yhtenäiset
suositukset toimenpiteistä joita käytetään, mikäli on
vaarana, että haastavaa käyttäytymistä ilmenee.
– Tavoitteena on laatia manuaalin käyttöön liittyvät
tukimateriaalit.
– Tavoitteena on lisätä kohderyhmän (autismin kirjo,
kehitysvammaiset, ADHD/Tourette, PDW) selviytymistä ja
osallisuutta yhteiskunnassa.
– Tavoitteena on lisätä kohderyhmään kuuluvien perheiden
jaksamista ja hyvinvointia.
– Tavoitteena on lisätä kohderyhmän henkilöiden
mahdollisuutta tulla arvostavasti kohdatuksi ja
ymmärretyksi sekä keinoja ilmaista ja hallita tunteitaan
toimintaympäristöissään.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
Koulutuksen tavoitteet
• Herättää ajatuksia ja keskustelua
työyhteisössä.
• Antaa viitteitä lisätiedon hakemista varten.
• Vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien
henkilöiden osallisuutta ja arvostavaa
kohtaamista.
12.2.2013
7
Haastava käytös - mitä se on?
•
Haastavan käytöksen määrittely
– Käytös on haastavaa silloin kun se haastaa ympäristönsä
tai henkilön itsensä.
– Käytös on haastavaa kun se poikkeaa siinä määrin
ympäröivän kulttuurin käyttäytymismalleista, että se
aiheuttaa vaikeuksia henkilölle itselleen tai muille.
– Haastava käytös voi olla psyykkisesti, sosiaalisesti tai
fyysisesti haastavaa. Usein se on haastavaa monesta
näkökulmasta.
– Jokainen ihminen käyttäytyy välillä haastavasti, ratkaisevaa
määrittelyssä on käyttäytymisen seuraukset
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
8
Haastava käytös – mikä ei ole sitä?
• Normaaliin elämään kuuluvat negatiiviset tunteen
ilmaukset
• Hyvin harvoin (tuskin koskaan) esiintyvä
äärimmäinen käytös, mikäli se ei aiheuta välitöntä
vaaraa itselle tai muille
• Autismin kirjon henkilölle ominainen vaaraton
käytös, joka johtuu taustalla vaikuttavista
neurokognitiivisista erityisvaikeuksista
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
9
Epidemiologiaa
• Haastavan käyttäytymisen epidemiologinen tutkimus
keskistyy haastavan käyttäytymisen yleisyyteen ja
siihen, miten henkilökohtaiset tekijät ja
ympäristötekijät vaikuttavat haastavan
käyttäytymisen ilmenemiseen.
• Haastavaa käyttäytymistä esiintyy Emersonin
mukaan n. 10-15% kohderyhmän henkilöistä.
• Puolesta 2/3:an haastavasti käyttäytyvistä henkilöistä
haastavaa käyttäytymistä esiintyy useammalla kuin
yhdellä osa-alueella
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
1
0
Epidemiologiaa
• Haastavan käyttäytymisen esiintymiseen vaikuttavia
tekijöitä ovat mm.:
– Sukupuoli ja ikä
– Asuinympäristö
– Puutteelliset sosiaaliset taidot
– Alentunut kuulo tai näkö
– Kommunikointikeinon puute tai rajallisuus
– Unihäiriöt
– Psyykkiset sairaudet
– Tietyt oireyhtymät ja vammat
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
1
1
Eettisiä kysymyksiä
• Milloin toisella ihmisellä on oikeus puuttua toisen
käyttäytymiseen?
• Miten tavoitteet käyttäytymisen suhteen asetetaan?
• Toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus
(ymmärtääkö hän syy/seuraussuhteet)?
• Miten asiakas itse ratkaisisi ongelman
(vaikuttamismahdollisuudet)?
• Vallan käyttö – onko kaikki käyttäytymisen
ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet todella
perusteltuja?
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
1
2
Haastavan käytöksen syitä
• Haastavan käytöksen taustalla vaikuttaa aina jokin
syy, joka voi olla esim.:
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Kommunikoinnin ongelmat
Sosiaalinen taitamattomuus
Kipu tai muu fyysinen tuntemus
Stressi tai pelko
Aistitoimintoihin liittyvä asia
Vaikeus hahmottaa tilannetta ja ympäristöä
Kognitiivinen joustamattomuus
Opittu käyttäytymismalli
Vaikeus tunnistaa omia tai toisten tunnetiloja
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
Temperamentin vaikutus haastavaan
käyttäytymiseen
• Ihmisen temperamentti vaikuttaa siihen, miten hän reagoi
kohtaamiinsa asioihin ja vaikeuksiin.
• Temperamentti on pysyvä ominaisuus, mutta se voi muuttua
kypsymisen myötä. Toisaalta sama ominaisuus voi näyttäytyä eri
ikäkausina erilailla.
• Kasvatus ja kulttuuri määrittelevät sen, miten temperamenttia
saa ilmaista.
• Temperamentti on taipumus, ei valmis käyttäytymismalli.
• Temperamenttia ei voi käyttää puolustuksena omalle
käyttäytymiselle, koska kognitiiviset toiminnot ovat tietoisia.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
1
3
Temperamentin vaikutus haastavaan
käyttäytymiseen
• Temperamentti tulee esille selkeämmin läpi
elämänkaaren, mikäli henkilön kognitiiviset valmiudet
vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä ovat heikot.
• Temperamentin ja ympäristön yhteisvaikutuksesta
muodostuu persoona.
• Temperamentti ilmenee persoonan toiminnassa
selkeimmin äärimmäisissä tilanteissa, kuten stressitason
noustessa. Eri ihminen voi kokea saman asian tai
tilanteen täysin vastakkaisesti temperamenttieroista
johtuen.
• Kuntoutuksen kannalta temperamentin merkityksen
tiedostaminen ja erojen tunnistaminen antaa työkaluja
sekä omaan ammatillisuuteen suhteessa asiakkaaseen,
12.2.2013
että itsetuntemuksen kasvun ohjaukseen.
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
1
4
Tulistuva ”haasteellinen” temperamentti
• Mikään temperamentti ei ole huono, tärkeää ohjata
temperamentit oikeanlaiseen ympäristöön.
• Huomattavan huonosti temperamentin kanssa
yhteensopiva ympäristö aiheuttaa stressiä, joka voi
aiheuttaa sopeutumis- ja käytöshäiriöitä.
• Erityisryhmien kohdalla erityisen tärkeää mukauttaa
henkilön lähiympäristö sopivaksi temperamenttiin,
koska on erityisen suuri vaara etteivät kapasiteetti ja
ympäristön odotukset ole sopusoinnussa.
• Jokainen ihminen tarvitsee itsetuntonsa
kehittymiseen ympäristön, jossa häntä arvostetaan ja
tuetaan oikealla tavalla.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
1
5
Tulistuva ”haasteellinen” temperamentti
• Vaikeuksia toiminnanohjauksessa, kielellisissä
prosessointitaidoissa, tunteiden säätelyssä,
sosiaalisissa taidoissa ja kognitiivisessa
joustavuudessa (Greene 2008).
– Järjestelmällisyys, suunnittelu ja strukturointi
erittäin tärkeää.
– Tunteiden ja asioiden sanottamisen tarve.
– Rangaistukset eivät toimi, ratkaisu uusien
toimintamallien opettelussa.
– Ensisijaisen tärkeää harjoitella sosiaalisia taitoja.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
1
6
Tulistuva ”haasteellinen” temperamentti
• Kultainen keskitie kohtaamisessa - ei liian
ehdotonta, mutta ei myöskään välinpitämätöntä.
• Ehdoton tiukka suhtautuminen saa aikaiseksi
vastareaktion ja henkilön mahdollisuudet vaikuttaa
omaan käytökseensä ja ajatteluunsa vähenevät
entisestään.
• Välinpitämättömyys kasvattaa turvattomuutta ja
pahentaa oloa.
• Pienin askelin, sopimuksin eteenpäin. Asioiden
käsittely onnistuu vain, kun henkilö on rauhallinen.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
1
7
Temperamentti ja stressitaso
• Eri temperamenteilla on erilainen stressinsietokyky ->
stressitason noustessa haastavaa käyttäytymistä
esiintyy myös muilla kuin helposti tulistuvilla
henkilöillä.
• Haastavaan käyttäytymiseen liittyy aina stressitason
nousua.
• Mm. Tunnollisuus, taipumus kaavamaisuuteen, ujous
ja avoimuuskin saattavat vaikuttaa stressin
lisääntymiseen ja haastavan käyttäytymisen
esiintymiseen oleellisesti.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
1
8
Stressin vaikutus käyttäytymiseen
• Neuropsykiatrisilla henkilöillä stressitaso saattaa
vaihdella huomattavasti päivän aikana.
• Ero perusstressitason ja kaaoksen välillä saattaa olla
paljon pienempi kuin neurotyypillisellä henkilöllä.
• Stressin, elämäntilanteiden ja masennuksen välillä
on yhteys (myös positiiviset elämäntilanteet
vaikuttavat).
• Tärkeää opetella tunnistamaan stressitason
nousemisesta kertovat varoitusmerkit!
• Varoitusmerkkinen huomioiminen on aina tärkeää,
mutta niihin tulee suhtautua niiden merkitys
ymmärtäen.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
1
9
Perusstressitekijät (Elvén 2010)
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Heikko sentraalinen koherenssi
Eksekutiiviset vaikeudet
Struktuurin puute
Unihäiriöt, 30 % 8-12 vuotiailla ja 75% aikuisilla
on unihäiriöitä
Aistien ylikuormittuminen
Päivittäisen elämän liian korkeat tai monet
vaatimukset
Perhesuhdeongelmat
Teini-ikäisyys
Yksinäisyys
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
2
0
Perusstressitekijät (Elvén 2010)
– Vieraantuminen
– Lähellä oleviin ihmisiin kohdistuvat (erityisesti
negatiiviset) voimakkaat tunteet
– Joulukuu
– Suuret elämäntilanteet, vaikutus huomattavasti
suurempi kuin suurimmalla osalla ihmisiä
– Siitepölyallergia
– Kipu
– Suhdeongelmat
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
2
1
Paikalliset stressitekijät
–
–
–
–
–
–
–
Henkilöön kohdistuvat vaatimukset
Konfliktit
Kykenemättömyys tehdä itsensä ymmärretyksi
Särky ja kipu
Äkillinen melu
Sijaiset ja vaihtuva henkilökunta palveluissa
Vastenmielisyys henkilökuntaa tai muita
asiakkaita kohtaan
– Yllättävät muutokset
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
2
2
Paikalliset stressitekijät
– Tuntemus riittämättömyydestä erilaisuuden takia
jonkin tehtävän tai tilanteen suhteen
– Ruoka
– Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta
– Juhlat ja tapahtumat
– Rajoitukset
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
2
3
Stressin varoitusmerkit
Kommunikaatio
Aistitoiminnot
Univaikeudet
AUTISTINEN
TRIADI
Joustavuus
Sosiaalinen
vuorovaikutus
Mukailtu Lorna Wingin autistinen triadi ja stressitason noususta kertovat varoitusmerkit
(Elvén 2010).
Korventaival 2012
2
5
Stressin varoitusmerkit
• Elvèn (2010) jakaa stressin varoitusmerkit
henkilökohtaisiin, positiivisiin, negatiivisiin ja
”neutraaleihin” merkkeihin sen mukaan, mikä
merkitys niillä on henkilölle itselleen.
• Henkilökohtaiset varoitusmerkit ilmenevät henkilölle
ominaisella tavalla (sanat, äänet, hokemat,
keskustelun ohjautuminen tiettyihin asioihin
uudelleen ja uudelleen..) ja saattavat olla
monimutkaisia. Niiden tunnistaminen on mahdollistuu
tuntemisen kautta. -> Huomioitavia, tulkinta
yksilöllinen.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
2
6
Stressin varoitusmerkit
• Positiiviset varoitusmerkit (esim.
mielenkiinnonkohteisiin syventyminen, lisääntynyt
väsymys, kynsien pureminen jne.) lieventävät
stressiä, eli auttavat stressitason laskemisessa. ->
Huomioitavia muttei puututtavia, koska merkitys
henkilölle positiivinen.
• Negatiiviset varoitusmerkit (esim. ärtymys,
aggressiivisuus, unihäiriöt) useimmiten lisäävät
stressiä. ->Puututtava!
• Ns. neutraaleille varoitusmerkeille (esim. alentunut
oppimiskyky) on ominaista, että tilanne palautuu
normaaliksi kun stressitaso laskee. ->Huomioitavia.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
2
7
”Coping”
• Attwoodin mukaan autismin kirjon henkilöiden coping
–keinoja ovat:
– erityiset kiinnostuksenkohteet, joihin
syventyminen vähentää stressiä.
– kognitiivisen ymmärryksen kompensointi, eli
autismin kirjon ihmisten täytyy tietoisesti pyrkiä
ymmärtämään asioita, joita nt-henkilöt
automaattisesti ymmärtävät (tietoinen
mielellistäminen)
– toiminnot, kuten esim. juokseminen, tenniksen
pelaaminen, hengitysharjoitusten tekeminen,
rentoutus-CD:t.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
2
8
”Coping” (Clements, 2005)
• Coping-keinoja voidaan harjoitella mm.:
– Aistiärsykkeiden estäminen (esim. kuulokkeiden
käyttö)
– Liikkeiden kontrollointi (esim. käsien yhteen
puristaminen)
– Itsensä rauhoittaminen (esim.
hengitysharjoitukset, syöminen)
– Kommunikaatiotaidot (esim. avun pyytäminen)
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
Stressitason nousu ja kaaos
• Stressitason noustessa kaaosrajan yläpuolelle henkilö
menettää itsehillintänsä. Kaaoksen tila voi olla akuutti tai
pitkäkestoinen.
• Akuutin kaaoksen merkkejä ovat usein väkivaltaisen
haastavan käytöksen muodot kuten esim. kapinallinen
käyttäytyminen, ahdistus- ja paniikkikohtaukset,
impulsiiviset itsemurhayritykset ja väkivaltainen itsensä
vahingoittaminen.
• Pitkäkestoisessa kaaoksen tilassa (nk. Autistinen
stressireaktio) ilmenee usein ei-väkivaltaisen haastavan
käyttäytymisen muotoja, joita ovat mm. sekavuus,
toimintakyvyttömyys ja todellisuudentajun kadottaminen.
Satunnaisissa harhoissa on harvemmin kyse esim.
skitsofreniasta.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
2
9
Tärkeää tiedostaa
• Ensisijaisen keskittyä tarjoamaan keinoja, joiden
avulla henkilön on mahdollista laskea stressitasoa.
• Asian työstäminen on mahdollista vain, kun henkilö
on rauhallisessa olotilassa.
• On tärkeää, että asioita käsitellään tutussa ja
turvallisessa ympäristössä oikeaan aikaan.
• Taustalla vaikuttavien syiden etsiminen alkaa vasta,
kun tilanne on rauhoitettu ja purettu asianomaisten
kanssa.
12.2.2013
3
1
MISTÄ ALOITTAA?
• Haastava käyttäytyminen ilmenee usein monella eri
alueella; mihin on tarpeellista keskittyä ensin?
• Ei aseteta liian suuria tavoitteita ja pyritä
muuttamaan yhtä aikaa montaa asiaa.
• Mitkä tilanteet / ajanjaksot sujuvat ilman
ongelmia ja haastavaa käyttäytymistä – voisiko
niitä lisätä tai ottaa niistä mallia?
• Sovitaan vastuuhenkilöt ja ennen kaikkea kerrotaan
asiasta henkilölle itselleen.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
Mikä ylläpitää haastavaa käyttäytymistä?
• Kysymys 1: Onhan henkilöä kuultu?
• Kysymys 2: Onko fyysiset tekijät suljettu pois lääkärin
avulla?
• Kysymys 3: Onko ympäristö ja toiminnot oikein
strukturoituja?
• Usein ei toivotulla käyttäytymismallilla henkilö
saavuttaa jonkin lyhyen aikavälin myönteisen
seurauksen, joka vahvistaa käyttäytymismallia
entisestään.
• Kyseessä voi olla opittu käyttäytymismalli, jolloin
tilalle on tarjottava toimivampi selviytymiskeino.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
3
2
Kiukuttelua, huomion hakua vai merkki
muusta?
• ”Romahduksiin” liittyy aina myös kognitiivisia häiriöitä,
toisin kuin kiukutteluun.
• Kiukuttelu on käyttäytymisvaihtoehto, ”romahdus”
tiedostamaton tila.
• Stressitason noususta johtuva räjähdys johtuu adrenaliinin
tason noususta ja se kestää useimmiten n. 20-40
minuuttia, kiukuttelu voi kestää huomattavasti kauemmin
ja toisaalta loppua milloin vain.
• Romahdus voi olla tulosta kiukuttelusta, mutta romahdus
ei muutu kiukutteluksi..
• Kiukuttelu voi kohdistua johonkin tiettyyn henkilöön, mutta
stressitason noususta johtuva käytös kohdistuu
ympäristöön yleisesti.
12.2.2013
Positiivinen lähestymistapa
autismikuntoutukseen
• Suuntaa huomion onnistumisiin ja niihin asioihin, joita
henkilö osaa tehdä hyvin.
• Perustuu arvostavaan vuorovaikutukseen.
• Tarkastelee haastavan käyttäytymisen taustalla
vaikuttavia syitä ja pyrkii vaikuttamaan niihin.
• Tukee henkilön vahvuuksia ja itsetuntoa.
• Etsii yksilöllisiä ja luovia ratkaisuja.
• Pyrkii aina syy/seuraussuhteiden avaamiseen.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
3
4
Myönteisen käyttäytymisen tukeminen
• Suuntaa huomiosi onnistumiseen ja mieti, miten
myönteistä käyttäytymistä voisi entisestään lisätä?
• Katseen merkitys myönteisen käyttäytymisen
vahvistamisessa on suuri. Haastavan käyttäytymisen
tilanteissa kannattaa sopia toinen keino, jolla huomio
kohdistetaan asiakkaaseen.
• Muista aina huomioida toivottu käytös.
• Vahvista myönteistä käyttäytymistä kertomalla
selkeästi, miksi käytös on hyvää.
• Miettikää yhdessä, mikä ”porkkana” kannustaa
myönteiseen käyttäytymiseen (selkeä
syy/seuraussuhde)
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
3
5
Myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen
•
•
•
Kiitoksen antaminen!
Strukturointi
– Antaa ohjeen siitä, miten toimia oikein!
– Struktuurin tarkistaminen aika ajoin
– Syy/seuraussuhteiden selkeyttäminen struktuurin
avulla
– Hyötyä ei saavuteta, mikäli henkilö kokee asian
epäreiluna.
Palkitseminen
– Oikea-aikainen palkitseminen, jotta henkilö ymmärtää
palkinnon olevan seurausta toivotusta
käyttäytymisestä.
– Palkkiokäytännön tarkistaminen edistymisen myötä.
Autismisäätiö
Nina Korventaival
[email protected]
Sivu 37 • 24.1.2012
Negatiivisuuden vahvistaminen
• Tapahtuu usein huomaamatta.
• Neuropsykiatrisilla henkilöillä vaikutukset suurempia kuin
muilla, koska kyky ympäristöstä tulevien palautteiden
prosessointiin heikompaa.
• Järkevän ja ”tarkoituksellisen” syyn hakeminen
käyttäytymiseen saattaa vahvistaa negatiivista
käyttäytymistä (usein käyttäytyminen selitetään jälkeen
päin järkevällä tavalla, vaikka tapahtumahetkellä
kyseessä olisikin ollut tunnepohjainen käyttäytyminen.
Neuropsykiatrisella henkilöllä käyttäytymisen valitseminen
järkevällä tavalla ei toimi. mm. heikon sentraalisen
koherenssin vuoksi ja myös käyttäytymisen selittäminen
jälkeenpäin ei onnistu.)
Sivu 38 • 24.1.2012
Negatiivisuuden vahvistaminen
• Vältettäviä asioita:
- Haukkuminen (aiheuttaa innostuneisuuden puute, heikentää
keskittymiskykyä, heikentää kestävyyttä, masennusta ja
itsetunto-ongelmia ja somaattisia ongelmia
- Nuhteet (toimivat erilailla aikuisilla kuin lapsilla; aikuiset
oppivat virheistään, mutta lapset eivät. Kohderyhmän
henkilöt ovat tottuneet tekemään virheitä ja asioita väärin,
joten he oppivat saadessaan palautetta oikein tehdyistä
asioista.)
- Rangaistukset (saattavat jopa vahvistaa
häiriökäyttäytymistä. Ainoa positiivinen vaikutus on yleinen
ennaltaehkäisevä vaikutus, joka ei kuitenkaan toimi
kehitysvammaisilla tai neuropsykiatrisilla henkilöillä.)
- Seuraukselliseen ajatteluun vetoaminen (ei toimi etenkään
Autismisäätiö
neuropsykiatrisilla henkilöillä, joilla on sentraalisen
Nina Korventaival
koherenssin heikkous!)
[email protected]
Sivu 39 • 24.1.2012
Ohjeilla on merkitystä!
Autismisäätiö
Nina Korventaival
[email protected]
4
0
HAASTE -prosessi
H
A
A
S
T
E
Haastavan käyttäytymisen määrittely
Asian rajaus
Analyysi
Syiden etsintä
Toiminta
Ennaltaehkäisy
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
4
1
Yhteystiedot
HAASTE –hanke
Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 – 2014
Projektipäällikkö Nina Korventaival (6.3.2013 lähtien Reetta Sollasvaara)
p. 044-0933 707
[email protected]
Kuortaneenkatu 7 B 2.krs
00520 Helsinki
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
4
2
Lähteet
Chandler, L.K. & Dahlquist, C.M. 2010. Functional Assesment, Strategies
to Prevent Remediate Challenging Behaviors in School Settings. Pearson.
New Jersey.
Clements, J. 2005. People with Autism Behaving Badly. Jessica Kingsley
Publishers. Lontoo ja Philadelphia.
Emerson, E. & Einfeld, S.L. 2011. Challenging Behaviour. Campridge
University Press. Campridge.
Elvén, B. H. 2010. No fighting, No biting, No screaming. How to Make
Behaving Positively Possible for People with Autism and Other
Developmental Disabilities. Jessica Kingsley Publishers. Lontoo ja
Philadelphia.
Greene, R.W. 2008. Tulistuva lapsi. Oy Finn Lectura ab. Saarijärvi.
Keltingas-Järvinen, L. 2008. Temperamentti, stressi ja elämänhallinta.
Wsoy. Juva.
Keltinkangas-Järvinen, L. 2004. Temperamentti, ihmisen yksilöllisyys.
12.2.2013Wsoy. Juva.
’
HAASTE-hanke, Nina Korventaival
4
3
Lähteet
Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus.
PS-kustannus. Juva.
Kerola, K. & Sipilä, A-K. 2007. Haastava käyttäytyminen. Tervaväylän
koulu. Oulu.’
Lever, C. 2011. Understanding Challenging Behaviour in Inclusive
Classrooms. Pearson. Dorset.
Lipsky, D. 2011. From Anxiety to Meltdown. Jessica Kingsley Publishers.
Philadelphia.
Suojatoimenpidekäsikirja, suojatoimenpiteet. 2009. Toim. Terhi
Koskentausta. Eteva kuntayhtymän julkaisu. Lahti.
Viljamaa, Janne 2009. Mitä minä teen tämän lapsen kanssa? Haastavan
lapsen kasvatus. Helsinki. Minerva.
Waterhouse, S. 2001. A Positive Approach to Autism. Jessica Kingsley
Publishers. Lontoo ja Philadelphia.
12.2.2013
HAASTE-hanke, Nina Korventaival