Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity villisika -julkaisun
Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity A K I S I L L I V Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Laadukasta Riistayrittämistä -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010–2012 Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity VILLISIKA Johdanto Pohjois-Karjala tunnetaan maanlaajuisesti villisikamaakuntana. Tämän eteen on tehty pitkäjänteisesti töitä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän / Pohjois-Karjalan aikuisopiston hankkeiden ja koulutusten kanssa. Lisäksi toimialan kehittämisessä ovat olleet mukana Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, viranomaiset, järjestöt, yrittäjät ja muut tahot. Tämän julkaisun avulla pyritään kertomaan tiivistetysti villisian kasvatuksesta, villisianlihan jalostuksesta ja markkinoinnista sekä tuoda esille eettisen lihankasvatuksen muoto. Julkaisuun on koottu keskeisimmät asiat villisianlihan kasvattajalta pöytään -laatuketjussa. Tämä julkaisu on tehty Pohjois-Karjalan aikuisopiston Laadukasta Riistayrittämistä -hankkeen koulutusmateriaaliksi. Pohjoiskarjalaisen villisian hyväksi Joensuussa 2011 Marja-Leena Hirvonen ja Hanna Tuominen Ulkoasu ja taitto: Arja Kiiskinen 2 kkeesta Lisätietoa han ja villisiasta! aiko/riista www.pkky.fi/ Sisältö 1 Historia ...............................................................................................4 2 Eettisyys.............................................................................................. 5 3 Karju.................................................................................................... 5 4 Emakko ...............................................................................................6 5 Porsaat ................................................................................................6 6 Villisika ............................................................................................... 7 7 Alkutuotannon omavalvonta ............................................................ 7 8 9 Rekisteröinti ....................................................................................... 7 10 Riistankasvattajat ry ..........................................................................8 11 Pohjoiskarjalainen rekisteröity villisika............................................9 12 Villisikaketju .......................................................................................9 13 Pohjois-Karjalan pienteurastamot .................................................. 10 14 Ruokareseptejä ................................................................................ 10 15 Toimintaan liittyvä lainsäädäntö ..................................................... 11 Villisikakalenteri kasvattajille ...........................................................8 3 Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity VILLISIKA Historia Euraasialainen villisika (Sus scrofa) elää luonnostaan Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Aasiassa, Sumatralla, Taiwanissa ja Japanissa. Eurooppalaisen elinympäristön kapenemisen myötä Euroopan villisikakannat pienenivät rajusti. Nyt luonnonsuojelun myötä villisikojen elinympäristöjen lisääntyessä villisiat ovat palanneet takaisin monille vanhoille levinneisyysalueilleen. Nykyään villisikoja elää villeinä monissa laumoissa eri puolilla Eurooppaa. Pohjoiskarjalaiset, rekisteröidyt ja rotupuhtaat villisiat ovat alkuperältään luonnosta kiinnisaatujen eurooppalaisten villisikojen (Sus scrofa scrofa) jälkeläisiä. Suomessa villisiat eivät pysty selviytymään ankarasta talvesta ilman ihmisen apua ja lisäruokintaa. Villisian kasvatuksen kehitys Pohjois-Karjalassa: 1997 Villisian rekisteröintityö käyntiin 1999 Elintarvikevirasto antoi ensimmäisen lausunnon villisian markkinoinnista 1.1.2001– 31.12.2003 2001 2002 1.1.2004– 31.12.2006 2004 2005 2005 – 2006 2006 2007 1.11.2008– 31.10.2011 2008 2009 4 Pienimuotoisen lihanjalostuksen kehittämishanke | Keski-Karjalan kehittämisyhtiö (KETI) ja Pohjois-Karjalan aikuiskoulutuskeskus Ranskalainen professori Jean-Michael Pinetti Pariisin Yliopistosta luennoi Suomessa eläinten rotupuhtaudesta. RiistaSuomi Oy perustettiin. Aloitettiin villisian rekisteröinti Suomessa FABAn kanssa yhteistyössä ja rekisteröitiin yhteensä 150 siitoseläintä 23 tarhalta ympäri Suomea. Australiassa valmistui tutkimus, jossa selvisi, että Riistantarhaajat (nyk. Riistankasvattajat) ry:n jäsentiloilla olevat villisiat ovat geneettisesti rotupuhtaita. Riistatalouden kehittäminen Pohjois-Karjalassa -hanke | Pohjois-Karjalan aikuisopisto Elintarvikevirasto antoi ohjeen villisianlihan myynti ja markkinointi (464/59/03), joka perustui silloiseen elintarvikelakiin. Osuuskunta Karelian Riista perustettiin. Valmistui 25 omavalvontasuunnitelmaa rotupuhtaan villisian kasvattajille. Ohje villisianlihan myynnistä ja markkinoinnista on uudistettu niin, että ohje perustuu elintarvikelakiin (23/2006) Osuuskunta Karelian Riista muuttui Karelian Riista Oy:ksi. Saatiin valmiiksi kaikki villisikatarhat Pohjois-Karjalassa, joiden rakentaminen aloitettiin Riistatalouden kehittäminen Pohjois-Karjalassa -hankkeen myötä. Tarhapinta-alaa on yhteensä 110 hehtaaria. Laadukasta Riistayrittämistä -hanke | Pohjois-Karjalan aikuisopisto 11 villisian kasvattajaa aloitti villisian lihan myynnin ja markkinoinnin yhteistyössä Reinin Liha Oy:n kanssa. 11 villisian kasvattajaa aloitti villisian lihan myynnin ja markkinoinnin yhteistyössä Heinon Tukku Oy:n kanssa. Aamu-usvan Riistatila aloitti markkinoimaan villisianlihaa Pohjois-Karjalassa. 2010 Perustettiin tuotenimi Karelian Villisika, joka perustuu eettisesti rekisteröityyn rotupuhtaaseen villisikaan. Tuotenimen takana on 11 pohjoiskarjalaista kasvattajaa. 2011 Saavutettiin tilanne, jossa lihaa menee enemmän kuin sitä pystytään tuottamaan. Eettisyys Pohjois-Karjalan maakuntaliiton laatimassa ”Tankit täyteen” Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 -julkaisussa todetaan, että ”eettinen kuluttaminen on vahva trendi maailmalla ja meillä Suomessa.” Maakuntaliiton tekemässä SWOT-analyysissä yhtenä vahvuutena Pohjois-Karjalassa nähdään riistan kasvatus. Villisian kasvatuksella pystytään vastaamaan hyvin maakuntaliiton tavoitteisiin. Villisian kasvatuksessa korostuu eettinen toiminta laaja-alaisesti. Villisiankasvatus noudattaa villisialle lajinomaisia piirteitä. Ympäristökuormitukset kunnossa tarhalla Sairastelu on vähäistä, eläimiä ei tarvitse lääkitä. Eläimet hankkivat osan ruuastaan itse tarhalta. Annetaan lisääntyä luonnollista kausilisääntymistä noudattaen eli emakko saa pahnueen kerran vuodessa. Villisiankasvatuksen eettiset toimintaperusteet Annetaan porsia luontoon omia viettejään noudattaen. Tarhalla tarjolla porsimiskopit ja olkia pesätarpeita varten. Eläimiä käsitellään ja siirrellään mahdollisimman vähän. Rehut hankitaan läheisiltä viljelijöiltä. Reilun kokoiset metsäiset tarhat Teuraseläimet lopetetaan tarhalla. Karju Elopaino on syksyisin 250–300 kg. Vanhalla karjulla kylkipanssarit ovat 5–7 cm paksuiset. Kulmahampaat (torahampaat) kasvavat pitemmiksi kuin muut hampaat. Elää lisääntymisajan ulkopuolella yksinään. 5 Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity VILLISIKA Emakko Sukukypsyys n. 1–1,5 -vuotiaana. Kasvaa noin neljä vuotiaaksi asti, jolloin sen elopaino on keskimäärin 150 kg. Kiima-aika marraskuusta maaliskuuhun ja tiineys kestää keskimäärin 123 päivää. Ensikot saavat keskimäärin 3 porsasta ja täyskasvuiset emakot keskimäärin 4–6 porsasta (ennätys 9 porsasta). Tilantarve tarhalla on 0,5 hehtaaria per emakko. Porsaat 6 Syntyvät keväällä. Syntymäpaino 600–900 g. Ensimmäisenä kuukautena pääravinto on emakon maito. Syntyvät viirullisina (suojaväri). Syksyllä ovat ruskehtavia ja vasta seuraavana keväänä saavat villisialle tyypillisen harmaan värin. Villisika Elää emakon johtamassa laumassa. Liikkuu yleensä aamu ja iltahämärässä. Villisialla on huono näkö, mutta erittäin tarkka kuulo ja hajuaisti. Juoksee hetkellisesti jopa 60 km/h ja saavuttaa sen muutamalla loikalla. Erittäin nopea ja kimmoisa eläin vaikka ei sille näytä. Villisika on kaikkiruokainen. Sen ruoansulatus on tehokkaampi ja parempi kuin kotisialla. Vahvan kärsänsä ansiosta villisika pystyy kaivamaan maasta ruoakseen juuria, hyönteisiä ja matoja. Sen lisäksi villisian ruoka koostuu lisäksi mm. viljasta, perunasta ja heinästä. mavalvonta no Alkutuotanno Alkutuotantoasetus, jossa ensimmäisen kerran annettiin omavalvonta velvoite, astui voimaan 1.3.2006. Kaikilta alkutuotantotiloilta on edellytetty kirjallista omavalvonnan kuvausta maaliskuusta 2007 alkaen. Riistatalouden kehittäminen Pohjois-Karjalassa -hanke vastasi yhdessä rotupuhtaan villisian kasvattajien kanssa, että alalle saatiin luotua alkutuotannon omavalvonta heti kun laki astui voimaan. Omavalvontasuunnitelmat luotiin yhteistyössä pohjoiskarjalaisten valvontaviranomaisten kanssa. Alkutuotannon omavalvonnan yhteydessä laadittiin kaikille villisikatarhoille yhteinen kaavake mm. villisian lopetus tarhalla ja ruhon kuljetus teurastamoon (alkutuotannon ketjuinformaatio). Omavalvonta laadittiin tukemaan laadukasta, yhdenmukaista tuotantoa sekä helpottamaan tarhaajien arkea. Tulevaisuudessa on tarkoitus laatia villisikatiloille yhteinen laatuketju (laatukäsikirja). Villisian laatuketju huomioi kokonaisuudessaan eläinten hyvinvoinnin ja lihan jäljitettävyyden sekä hygieenisyyden tilalta pöytään. Tämän avulla voidaan välittää laadukasta, eettistä ja luonnonmukaista toimintamallia kuluttajille sekä parantaa edelleen tarhaajien mahdollisuuksia toimia tuotantotehokkaasti. Rekisteröinti Riistantarhaajat ry teki Elintarvikevirastolle 10.2.2003 aloitteen villisian ja risteytetyn villisian lihasta käytettävästä nimestä ja sen valvonnasta. Aloitteen johdosta Elintarvikevirasto kutsui 30.4.2003 koolle kokouksen, johon aloitteen tekijöiden lisäksi pyydettiin edustajat Suomen Villisiankasvattajain Yhdistys ry:stä sekä Suomen Kotieläinjalostusosuuskunnasta (SKJO). Neuvottelujen tuloksena Elintarvikevirasto antoi uudet ohjeet villisianlihan myynnin ja markkinoinnin valvonnasta (464/59/03), päivitetty 12.5.2006. kkeesta Lisätietoa han ja villisiasta! iko/riista www.pkky.fi/a 7 VILLISIKA Pohjoiskarjalainen villisika Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity teri Villisikakalen kasvattajille Villisian kasvattajille on Pohjois-Karjalan aikuisopiston hallinnoima Laadukasta Riistayrittämistä -hanke toteuttanut vuosille 2010–2012 villisikakalentereita. Kalenteriin on koottu jokaiselle kuukaudelle tärkeitä asioita, jotka kasvattajien tulisi huomioida villisian kasvatuksessa. Sen lisäksi kalenterissa on kerrottu mitä omavalvontakirjauksia tulisi tarhalla tehdä. Siellä on ohjeistettu mm. omavalvontaan, ruokintaan ja lääkitykseen liittyviä asioita. Hankkeen sivuilla pääsee tutustumaan kalenteriin: www.pkky.fi/aiko/riista. ajat ry Riistankasvatt Riistankasvattajat ry on perustettu vuonna 1995. Yhdistys on perustettu lisäämään riistan tunnettavuutta, edistämään kasvatusta ja markkinointia sekä yhdistämään riista-alalla olevia toimijoita. Riistankasvattajat ry on yhteistyössä muiden tahojen kanssa luomassa Suomeen uutta maaseutua elävöittävää ja työllistävää riistataloutta. Riistankasvattajat ry:n tärkeimpänä tavoitteena on valvoa, että kasvatettavat eläinlajit ovat rodullisesti puhtaita. Esimerkiksi yhdistykseen kuuluvalla tilalla kasvatettavien villisikojen on oltava rekisteröityjä ja siten rodullisesti puhtaita. Rekisteriä ylläpitää FABA-lab (Suomen kotieläinjalostus-yhdistys). Myös kasvattajille järjestetty koulutus on yksi Riistankasvattajat ry:n tavoite. Riittävä koulutus takaa, että kasvattajat saavat oikeaa ja ajantasaista tietoa ja tuotannon eettisyys voidaan taata. 8 y villisika n rekisteröit joiskarjalaine Poh Pohjois-Karjalassa kasvatetaan rekisteröityä villisikaa 15 villisikatilalla. Kasvattajista 11 kuuluu Karelian Villisikaan, joka on Suomen suurin yksittäinen markkinointiyritys riistaliha-alalla. Karelian Villisika on perustettu vuonna 2010. Kasvattajien kanssa on tehty yhteinen markkinointisopimus. Kasvattajat takaavat lihan ympärivuotisen saatavuuden ja laadun. Karelian Villisian lisäksi Pohjois-Karjalassa toimii itsenäisesti neljä rekisteröidyn villisian kasvattajaa. Heillä on omat markkinakanavat villisian lihalle. Villisikatarhojen lukumäärä on kasvanut Pohjois-Karjalassa nousujohteisesti koko 2000-luvun. Villisikatarhojen kokonaispinta-ala Pohjois-Karjalan alueella on lisääntynyt hallitusti. Villisian lihantuotanto on nykyisellään merkittävää ja takaa ympärivuotisen saatavuuden. Villisian ketju Pohjois-Karjalan rekisteröidyn villisian kasvattajat / Karelian Villisika VILLISIAN KASVATUS Karelian Villisian kasvattajat Filenius Kaj Heiskanen Ari Holopainen Anitta ja Ari Karhu Matti Lampio Antti Pajarinen Eeva ja Toni Pietarinen Anne ja Timo Riikonen Arto Romppanen Matti Saukkonen Anne ja Pentti Tikka Jarmo Kasvattajien tiloilta tapahtuva suoramyynti VILLISIAN T TEURASTUS L LEIKKUU, J JALOSTUS JA M MYYNTI T L Koivikon Lähiliha Oy Heinon tukku T L Polvijärven Liha-aitta Reinin Liha Oy J M Ruhokauppa Oma myymälä Ravintola, kaupat T L M Lihakartano L Suhmuran Lihapalvelu J Oma myymälä M Oma myymälä J M Farmisavu J Tuote Savonlinna Oy Ravintolat Ravintolat Kauppahalli Maatilatori, Helsinki VILLISIAN KASVATTAJIEN OHEISPALVELUJA villi-ilo.net www.petrinlahdenloma.fi Villisikatarha Romppanen p. 040 763 5784 Pietarinen Anne ja Timo p. 0500 191 151 9 Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity VILLISIKA Pohjois-Karjalan rekisteröidyt villisian kasvattajat VILLISIAN T TEURASTUS L LEIKKUU, J JALOSTUS JA M MYYNTI VILLISIAN KASVATUS Alvas Rene ja Taalikainen Sinikka Hämäläinen Veijo Kultanen Juha ja Heini Mononen Heidi ja Timo Kasvattajien tiloilta tapahtuva suoramyynti T L Koivikon Lähiliha Oy T L Polvijärven Liha-aitta J M Oma myymälä Ravintola, kaupat T L M Lihakartano L Suhmuran Lihapalvelu J Oma myymälä J M Farmisavu J Kaupat Ravintolat Yksityiset kuluttajat VILLISIAN KASVATTAJIEN OHEISPALVELUJA www.aamuusva.fi purolatuote.fi Oma myymälä M MYYNTI Oulu - Kylmänen Food Oy urastamot lan piente Pohjois-Karja Pohjois-Karjalassa on mahdollista teurastaa viidessä pienteurastamossa. Villisikatalouden kannalta on erittäin tärkeää, että maakunnasta löytyy monta pienteurastamoa. Pienteurastamot tukevat omalla toiminnallaan maakunnan lähiruokaketjua. jä Ruokaresepte Villisikapata neljälle 1. 2. 3. 4. 5. 500 g villisian lapaa, kasleria tai paistia 3,5 dl vettä 120 g metsäsieniä tai siitakesieniä 60 g sipulia 80 g lanttua 80 g purjoa 1 prk smetanaa suolaa, valkopippuria, timjamia, perunavoitaikina, kananmunaa septejä! Lisää villisikare iko/riista www.pkky.fi/a villisika.com www.karelian svattajat.fi www.riistanka Kuutioi liha, hienonna sipuli ja sienet. Kuutioi lanttu ja leikkaa purjo viipaleiksi. Ruskista lihat pannulla, lisää loppuvaiheessa sienet ja sipuli, freesaa jonkin aikaa. Mausta suolalla, valkopippurilla ja timjamilla. Siirrä pataan. Lisää vesi, viipaloidut purjot ja kuutioidut lantut. Hauduta 45 min. uunissa 180 asteessa. 6. Lisää joukkoon smetana ja tee perunavoi-taikinasta kansi päälle, joka ylettyy padan reunan yli. Pistele kanteen reikiä haarukalla ja voitele kananmunalla. 7. Kypsennä uunissa 175 asteessa, kunnes pinta on kauniin ruskea. 10 tö vä lainsäädän ty it li n a ta in Toim Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä. n lainAjankohtaine y säädäntö löyty www.evira.fi a on Villisianlihasllsaan! maku kohda ja ri voi ylpeänä ”Keittiömestaseistä tuotoksiensa lin turvallisin mien hän tuntee raakau takana, k uperän.” aineidensa alk nniemen Kuvassa Linnu tiömestari on keit osaamiskartan s ja ravintolaJorma Lindroo ainen va Tuula Neval palveluvastaa 11 Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity anke -h stayrittämistä ii R ta s a k u d a La VILLISIKA 0.2011 1.11.2008 – 31.1 Hankkeen kohderyhmänä villisikayrittäjät ja ensimmäisen asteen jatkojalostajat (mm. teurastamot) sekä riista- ja liha-alasta kiinnostuneet henkilöt Koulutushanke, joka on jaettu kolmeen osa-alueeseen: riistayrittäjyys-, laatu-, ja tuotekehityskoulutus Hankkeen päätavoitteena riistayrittäjien osaamiskeskittymän syntyminen → nuoren riistamaakunnan kehittyminen Osatavoitteina riistayrittäjyyden kilpailukyvyn kehittäminen, laatuketju alkutuotannosta kuluttajalle sekä tuotekehityksen kehittäminen innovatiivisin ja asiakaslähtöisin keinoin www.pkky.fi/aiko/riista o n ko Elintarvikeala 012 alassa 2010 –2 e Pohjois-Karj rdinointihank Kohderyhmänä maakunnan elintarvikealan ja sitä läheisesti sivuavien matkailu- ja hyvinvointi- ja luonnontuotealan yrittäjät ja toimijat, sekä alasta kiinnostuneet, alalle aikovat tai alan yritystoimintaa suunnittelevat Tavoitteena on maakunnan elintarvikealan mikroyritysten toiminnan ja toimialan kehittäminen maakunnallisesti, kaikki alan toimijat huomioiden. Hanke vahvistaa toimialan elintarvike-, matkailu-, hyvinvointi- ja luonnontuotealan yrittäjien, koulutusja neuvontaorganisaatioiden sekä hanketoimijoiden osaamista ja verkostoa maakunnallisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Hankkeen tavoitteena on myös uusien innovaatioiden ja tutkimustiedon kokoaminen ja levittäminen. www.pkky.fi/aiko/elo Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Laadukasta Riistayrittämistä -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010–2012 12 Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja maatalousrahasto on rahoittanut tätä julkaisua.
© Copyright 2024