ETELÄ-VIRON IHMEELLINEN RUOKAMAAILMA

ETELÄ-VIRON
IHMEELLINEN RUOKAMAAILMA
Virolaisten esivanhempien keittotaitoa, joka on saanut eniten vaikutteita
saksalaisesta ja venäläisestä keittiöstä, kuvaa parhaiten käytännöllisyys
ja yksinkertaisuus. Nykyinen esivanhempien perinteisiin perustuva ja
paikallisia raaka-aineita suosiva paikallinen keittotaito on samaan aikaan
sekä etsivää, luovaa että maailmalle avointa. Menneisyyden perintöä
tallennettaessa luodaan seuraaville sukupolville uusia makuja. Virossa
arvostetaan itse valmistettua ruokaa, raaka-aineiden paikallisuutta ja
terveellisyyttä.
Etelä-Viro on usean entisen pitäjän ja nykyisen maakunnan yhdysalueena
koti erilaisille kansatieteellisille ja kielellisille kulttuureille. Täkäläinen
ruokakulttuuri eroaa sen vuoksi selvästi paikkakunnittain, mutta samalla
se on myös osittain limittynyt.
Etelä-Viro yllättää vierailijansa erilaisilla ja runsailla mauilla. Virolaisille
tyypillisen säilytysvietin ja monivaiheisen historian ansioista täkäläisessä
kulttuurissa ovat säilyneet hyvin vanhat tavat ja perinteet, joita osataan
arvostaa. Puhtaat ja aidot maut isoäidin keittiöstä, paikallinen ruoka
omasta puutarhasta, pellolta, metsästä tai järvestä sekä terveellinen
ruokavalio kertovat virolaisen metsäkansan läheisyydestä luontoon.
Tervetuloa tutustumaan arvoihin, joita olemme kyseisessä alueellisessa
monimuotoisuudessa ylläpitäneet ja säilyttäneet! Toivotamme sinulle
hyvää ruokahalua ja leipäonnea!
Jätku leivale! *
TERVETULOA ETELÄ-VIRON MAKUNAUTINTOJEN
MAAILMAAN!
n perheiden
ie
p
m
e
h
n
a
iv
s
e
a
ll
o
* Leipää tuli oden ympäri, sillä se oli
ruokapöydässä vu ras sattui tulemaan
pääruokaa. Jos vieaikaan, hän toivotti
maataloon ruoka- okahalun sijaan Jätku
varmasti hyvän ru leipää). Kyseiseen
leivale! (riittäköön attiin Jätku tarvis!
toivotukseen vast
Etelä-Viro on ollut edelläkävijä suurelta osin myös muulle virolaiselle
keittiölle. Juuri täältä levisi koko Viroon verimakkaroiden syöminen, sienten
käyttö ja lihan savustaminen. Vuodenaikojen vaihtelu etelävirolaisessa
keittiössä antaa mahdollisuuden kokea luonnon rytmejä ja sekä saada
osa siitä rikkaudesta, joka on ominaista juuri yhteen konkreettiseen
vuodenaikaan liittyvään hetkeen.
ETELÄ-VIRON
MAKUJA
Etelä-Virossa kasvavat tuoreet kasvikset erilaisissa uuni- ja pataruoissa
sekä viljatuotteista valmistetut maukkaat suolaiset ja makeat puurot,
herkulliset leivonnaiset ja tumma ruisleipä kuuluu jokaiseen kunnon
ruokapöytään. Viljasta valmistettavilla juomilla – erilaisilla paikallisilla
oluilla, kaljalla, simalla, taarilla ja setukaisten pontikalla (hansa) vakiintunut
osa virolaisessa juomakulttuurissa. Vuosisata sitten harvinaiset ja vain
juhlapäiviä varten valmistetut munaruoat ovat muuttuneet arkiruoaksi.
Myös maito rikastaa ruokapöytää monella tavalla. Perinteiselle
piimälle, kermalle, voille ja kotona valmistetulle rahkajuustolle (sõir)
tarjoavat vaihtoehdon pehmeän makuiset jogurtit sekä nykyaikainen
juustovalikoima. Suuressa arvossa pidetään edelleen myös sianlihaa,
jota esivanhemmat söivät enemmän syksyisin vilja- ja vihannesruokien
lisukkeena ja jota säilytettiin talven yli suolattuna ja savustettuna. Uusia
haasteita tarjoaa esivanhempien ruokapöytään kuulunut lampaanliha,
jonka käyttö ravintona oli vielä hiljattain toisarvoista. Kala, jota on syöty
tuoreena, kuivattuna, savustettuna ja suolattuna, tarjoaa myös nykyään
runsaasti vaihtoehtoja.
Luonnosta kerätyt nuoret versot, nokkosen lehdet, suolaheinät ja
käenkaali, männyn- ja kuusenkerkät ovat vain pieni osa luonnon antimista,
joilla on mahdollista monipuolistaa ruokavaliota. Perinteiset metsämarjat
– mansikat, mustikat, lakat, puolukat ja karpalot ovat puhtaan makuisia ja
tuovat korvaamattoman lisän ruokavalioon. Ruokapöytään kuuluvat myös
tuoreet tai säilötyt metsäsienet – kantarellit, tatit, haperot, rouskut jne.
RAVINTOLA.
ALATSKIVIN LINNAN a
Rieskaa ja sipulihillo
Hämsa Kõrt
s (Hämsan
kievari)
TAMM
KalaterrUiiRIN TILAN KOT
IRAVINTO
ni
LA
PUBI SÕPRAD JU
URES. Talkkunavaa
puolukkahilloaE kin
uskipähkinä-muro htoa ja
kupissa
Etelävirolaisia perinteisiä ruokia
tarjoavissa ruokapaikoissa voit
kokea sekä aikakauden henkeä
että maailmalta vaikutteita
saaneita paikallisia makuja.
Virolaisperäisiä ruokia voit kokeilla keskiaikaista
tunnelmaa huokuvassa Hansa Tallissa ja
vanhaan, Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajan
tyyliin sisustetussa Hämsan kievarissa.
Virolaista olutta ja kansallisruokia voit maistella
Sakun oluttehtaan virallisessa kotipubissa
Sõprade Juures (suom. ystävien luona).
Viron 50 parhaan ravintolan joukkoon, luokassa
”Aito virolainen”, valittu Alatskivin linnan
ravintola kattaa sinulle pöydän sekä
virolaisista että kartanon keittiön ruoista, joille
antavat väriä skotlantilaisen keittiön herkut.
”Kotiseudun ruokien” listalta Hotelli Pesan
ravintolassa voit valita seudulle ominaisia
Kiudoskin
makuelämyksiä. Ravintola
menu yllättää Räpinan seudun paikallisilla
erikoisuuksilla sekä perinteisillä eurooppalaisen
keittiön makuyhdistelmillä. Ruoanvalmistuksessa
käytettävien virolaisten raaka-aineiden joukossa
on ansaitulla kunniapaikalla tuore Peipsijärven
kuha.
Jos otat mukaasi vähintään 10 ystävää, saat
mahdollisuuden nauttia Hotelli Kubijan
ravintolan etelävirolaisia ruokaperinteitä
tarjoavasta kansallisruokien menusta*. Ruoat,
jotka valmistetaan tuoreista ja terveellisistä
paikallisista raaka-aineista, tarjoillaan Rõugen
pitäjän kansallispuvun hameen raitakuvioilla
koristelluista astioista. Ja jotta elämys olisi
entistäkin täydellisempi, ruokailun oheen on
mahdollista tilata kansantanssiryhmän esitys.
Elämyksiä ryhmille tarjoaa myös Pühajärven
kylpylähotellin ravintolan luomumenu*.
Tammurin tilan ravintola* vie sinut sekä
virolaiseen että eurooppalaiseen keittiöön, jopa
kaukaisempiin maailmankolkkiin. Isäntä valmistaa
ruoat vuodenajan mukaisista, tuoreista ja
mieluiten paikallisista raaka-aineista. Ja isännän
viinikellarista löytyy varmasti aterian kanssa
sopivaa juotavaa.
*Ruokailut/työpaja tilauksesta, tutustu tarkemmin
www.southestonia.ee.
Peipsijärven seudulla kulkiessa
kannattaa ehdottomasti kokeilla
sikäläisiä sipuli- ja kalaruokia
sekä paikallisten naisten reseptin
mukaan keitettyä perinteistä
ruskeaa sokeria, joka sopii hyvin
teen kanssa!
Virolainen talonpoikaiskulttuuri ja baltiansaksalainen kartanokulttuuri ovat vaikuttaneet Peipsijärven seutuun, joka on
myös uskonnolliset vakaumuksensa säilyttäneiden venäläisten
vanhauskoisten aluetta. Heidän elinkeinonaan on ollut vihannesten
viljely ja kalastus. Erilaisia kalaruokia valmistettiin pääasiassa siiasta,
muikusta, lahnasta ja kuhasta. Puurojen seuraksi ryypättiin lisäksi
kalalientä myös esimerkiksi paaston aikana, jolloin maidon juonti oli
kiellettyä. Pitkäaikaisimpia kalankuivattajia ovat olleet juuri Peipsin
kalastajat. Alueella, jossa suurin osa pienemmistä talouksista sai
elantonsa kalastuksesta, puutarha- ja metsätuotteita vaihdettiin
myös rukiiseen.
Alueelle ominaista sipulinviljelyä harjoitetaan joka puolella
Peipsijärven rantaa. Sipulia ja valkosipulia on oltava joka ruoassa.
Alueella sanotaan, että emäntä, joka ei käytä sipulia ja valkosipulia,
ei osaa laittaa hyvää ruokaa. Jos satut käymään Peipsijärven seudulla
sellaiseen vuodenaikaan, jolloin on vielä varhaista etsiä kylistä
sipulilettejä, löydät tienvarrelta myyjiä, jotka tarjoavat savukalaa,
mustikoita, mansikoita ja paljon muita luonnonantimia ja puutarhan
tuotteita.
KIVI KÕRTS (K
PEIPSIJÄRVEN SEUDUN MAKUJA
Kolkjan kala- ja sipuliravintola tarjoaa
Peipsijärven kaloista sekä lähiympäristön kylissä
kasvatetuista juureksista valmistettuja ruokia,
joiden reseptit ovat säilyneet vanhauskoisilla
sukupolvelta toiselle.
Mahdollisimman pitkälti paikallisista raakaaineista valmistettua Peipsijärven seudun
perinteistä ruokaa on tarjolla myös Kivin
kievarissa. Herkullisia pelmenejä ja venäläisen
keittiön erikoisuuksia voit nauttia ruokapaikassa
Vene Hoov.
Sipulitien paikalliset myyjät
tarjoavat
kauden tuoreita tuotteita Tartto–Jõhvi-maantien
varressa olevilta myyntipöydiltä. Miten hyvää
on esimerkiksi savukala ja hapankurkku ja miten
kauniita ovatkaan valkosipulit ja sipuliletit!
Ostoksia varten kannattaa varata käteistä.
IVIN KIEVARI)
SIPULITIE. Apollo Belvedere
ULIRAVINTOLA
KOLKJAN KALA- JA SIP
VENE HOOV
a maistaa
Setumaalla ollessasi kannattarjo
ehdottomasti setukaisten ta toamjaia
erilaisia kotitekoisia rahkajuus),
(sõir), kylmää keittoa (suulliimivatetusta
hapankaalia (taarikaptsa), kueldokala
kalasta tehtyä kastiketta (k iisla).
hämmätüs) ja kaurakiisseliä (kmaistaa
Ja jos sinulla on onnea, saat muualla
myös hapatettuja sieniä, joita
Virossa ei valmisteta!
Setumaan vuosisatojen pituinen, sijaintiin liittyvä historia on
vaikuttanut alueen ruokaperinteen syntyyn, jonka ruokakulttuurissa
sekoittuvat virolainen ja venäläinen keittiö. Ortodoksiset tavat ja
perinteet sekä vuoden kierto näkyvät vahvasti setukaisten keittiössä.
Alueella ruoanvalmistuksessa käytettyjä kasviksia ja viljaa ovat
monipuolistaneet metsänantimet – marjat ja sienet, erityisesti tatit
ja punarouskut. Kalastajien verkoista saadut Peipsin kuoreet, särjet ja
kiisket ovat tärkeimmät kalat, joita on käytetty ruuaksi sekä tuoreena
että kuivattuna. Maito ja siitä valmistetut tuotteet sekä kananmunat,
jotka ovat tärkeä osa juhlaruokia, ovat olleet vaurauden mittari.
Seudulla pidetään arvossa uuniruokia, piiraita ja piirakoita.
Sukupolvelta toiselle siirtyneet omaperäiset ja mielenkiintoiset
makuyhdistelmät tarjoavat seudulla vierailijoille epätavallisen mutta
maukkaan elämyksen.
Seto Tsäimaja eli setukaisten teehuone
tarjoaa setukaisten kansallisruokia, jotka
tarjoillaan käsityönä valmistetuista saviastioista.
Ja halutessasi voit tilata ruokailun oheen
setukaisten laulu- ja soittoesityksen.
Setumaan ensimmäinen kotiravintola Setomaa
Turismitalo Seto rESTo* tarjoaa sekä
perinteisiä että perinteistä vaikutteita saaneita
setukaisten ruokia, jotka on valmistettu
mahdollisimman pitkälti paikallisista raakaaineista. Itse leivottu leipä ja kesäisin tarjottava
nokkospesto vie kielen mennessään. Halutessasi
sinua viihdyttävät lisäksi setukaissoittaja tai
setukaislaulajat.
SETUMAAN MAKUJA
(S
SETO TSÄIMAJA (Setukaisten teehuone)
Setumaalaista puuroa ja kylmää keittoao
MATKAILUTILA
RESTO. Tatti-p SETOMAA TURISMITALO
SETO
eruna-ohraryyn
ipuuropyöryköi
tä
IMAJA
SETO TSÄhuone)
e
te
n
etukaiste
Aitoja setukaisten kansallisruokia setukaisten
Taarka
Tarõ
ruokapirtissä
tarjoaa
köögikõnõ*, jossa on suuri uuni ja joka
sijaitsee Obinitsassa Setukaisten seuraintalossa.
Lisäksi siellä on mahdollisuus tutustua setukaisten
kulttuuriin ja kuorolauluun (leelo).
O
SETOMAA TURISMITAL
nätryffeleitä
Talkkuna-hasselpähki
*Ruokailut/työpaja tilauksesta, tutustu tarkemmin
www.southestonia.ee.
MULGIMAAN MAKUJA
Mulgimaalainen keittiö sai alkunsa nuoresta tytöstä, jota opetettiin
työskentelemään kartanoiden keittiöissä. Alueen maalaiskeittiö sai
vaikutteita saksalaisesta, ranskalaisesta ja venäläisestä keittiöstä.
Mulgimaalaiset, joiden vauraudelle ja kuuluisuudelle perustan
luonut pellavankasvatus vaati tulonlähteiden säilyttämiseksi
lähiympäristön maiden vuokraamista tai ostamista, levittivät siten
myös heille ominaista ruokakulttuuria. Naapurialueille levinneet
mulgimaalaisten uutuudet yleistyivät ja ne omaksuttiin koko Virossa.
Mulgimaalaiset ovat tuoneet ruokapöytään myös talkkunan ja
talkkunapallot. Talkkuna on eri viljalajien sekoitus. Talkkunajauho
valmistettiin ohrasta, kaurasta, rukiista, vehnästä, herneistä ja
pavuista. Jauhoseosta lisättiin suolalla maustettuun piimään.
Mulgimaalla ollessasi
maista sikäläistä perunaohraryynipuuroa, sianlihan
kanssa haudutettua hapankaalia,
rahkapullia ja talkkunaa.
Mulgimaalaisten ruokien klassikkoja löydät
Mulgi Kõrts, Metsarõõmu Toidutare*
ja Kopra Talu Mulgiköök* -ravintoloista,
joiden ruokalistalta löytyy myös muita virolaisia
kansallisruokia.
Männiku Metsatalu* (Männikön metsätila) kutsuu sinut nauttimaan paikallisista
luonnonmukaisista raaka-aineista valmistettuja ja
luonnosta vaikutteita saaneita kasvisruokia sekä
mulgimaalaisia ruokia. Tilalla saat maistaa itse
leivottua leipää ja itse kerättyjä metsänantimia.
MULGI KÕRTS
Talkkunaunelm(Mulgin kievari)
a
*Ruokailut/työpaja tilauksesta, tutustu tarkemmin
www.southestonia.ee.
U
MÄNNIKU METSATAL)
(Männikön metsätilaka
Tattari-punajuurivuo
RUOKAPIRTTI
Mulgimaalain METSARÕÕMU TOIDUTAR
E
en alkupalapö
ytä
MUUNLAISIA MAKUJA
Virolaisten, ikivanhan maauskoisen metsäkansan, arvovaraukset ovat
aina heijastuneet myös luonnossa ja sen antimissa. Myös nykyään
arvostetaan raikkautta ja mahdollisuuksia, mitä ympäröivä luonto
tarjoaa. Vanhojen virolaisten harmonia luonnon kanssa on nykyään
esimerkki, joka on noussut jälleen arvoonsa erilaisiin ilmaisutapoihin
yhdistettynä. Leipä, kaiken ravinnon ja toimeentulon symboli,
tarjoaa nykyään paljon uusia ja erilaisia makuvivahteita. Nokkonen
on ehtymätön energian ja terveyden lähde ja hyvä haaste jokaiselle
ruokapalvelujen tarjoajalle. Ruoanlaitto tarjoaa taitojen ja tietojen
kehittämisen lisäksi runsaasti tunteita omin käsin tehdystä.
RAN
kät
KKIRESTOla). Leipäpyöry
STE RUis
into
v
ra
SANGAst
ru
en
(Sanga
UHTJÄRVE Ü
noitakeittiö) RGORU NÕIAKÖÖK (U
ht
. Kalkkuna-v
ihanneshöy järvenalkulaakson
stö
ANTONIUSE GILDI MAITSEELAMUSTE KODA (Antoniuksen killan makuelämyskota)
la)
IK (Vilden terveyskahvi
VILDE TERVISEKOHV chilikastiketta
Katkarapucocktail ja
Maistele toisenlaisia ja
terveellisiä makuja ja kokeile
itse leivän leipomista ja
ruoanlaittoa!
Tuoreista ja mahdollisimman puhtaista raakaaineista valmistetut terveelliset, tasapainotetut
ja sydän- ja vatsaystävälliset ruoat odottavat
sinua
Vilden
terveyskahvilassa
(Vilde
Tervisekohvik). Anna yllättää itsesi myös
Sangasten
ruisravintolassa
(Sangaste
Rukkirestoran), jonka ruoissa on käytetty
ruista usealla erilaisella ja jännittävällä tavalla. EteläViron parasta keittoa, nokkoskeittoa, tarjotaan
sinulle Uhtjärven alkulaakson noitakeittiössä
(Uhtjärve Ürgoru Nõiaköök)*.
Mikä voisi olla parempaa kuin tuoreesta virolaisesta
kalasta keitetty kalakeitto! Juuri Võrtsjärven
vierailukeskuksen luona sijaitsevan Paulapurjetroolarin* kannella tarjoillaan ruokaisaa
ankeriaskeittoa ja savulahnaa. Mukaan voi ostaa
myös ankeriassäilykkeitä tai savuankeriasta.
Koska kala pilaantuu nopeasti, kalastajat pyytävät
ilmoittamaan toiveistasi etukäteen.
Ruoka-aiheisissa työpajoissa voit itse opetella
tekemään paikallisista raaka-aineista virolaista
ruokaa. Kyseistä mahdollisuutta tarjoavat
sekä
Antoniuksen
killan
makuelämyskota
(Maitseelamuste Koda)* että Koplin
maalaiskeittiö (Kopli taluköök)*. Viimeksi
mainittu toimii myös tilausravintolana, jonka menu
sisältää parhaita makuja paikallisista tuoreista
raaka-aineista. Olustveren kartanon leipomossa*
saat tietoa leivän leipomisesta ja voit tehdä myös
omat kätesi jauhoisiksi.
Täytetyt paprikat
plin maalaiskeittiö).
KOPLI TALUKÖÖK (Ko
*Ruokailut/työpaja tilauksesta, tutustu tarkemmin
www.southestonia.ee.
OSTA MUKAAN!
Virolaiset Põltsamaan luonnolliset hedelmä- ja marjaviinit
odottavat viinien ystävää Põltsmaan Felixin viinikellarissa*, jossa on mahdollisuus myös maistella niitä
ennen mukaan ostamista. Jos olet oluen ystävä, poikkea
ehdottomasti A. Le Coq’in olutmuseossa. Kaikki
museovierailut päättyvät olutmaistajaisiin museon pubissa.
Erityisen suurille oluen ystäville järjestetään vierailu myös
tehtaaseen.
Alt-Laurin tilakauppa (Alt-Lauri Talupood) on
eräs omaperäinen ja ainutlaatuinen paikka, josta voit
hankkia luonnonmukaisesti viljeltyä perunaa, mansikoita,
papuja, basilikaa, selleriä, hernettä ja muuta suoraan
pellolta. Ensiluokkaista taimenia, sampia ja karppeja
voit onkia ja ostaa mukaan Härjanurmen kalastustilalta
(Härjanurme Kalatalu). Kesäisin voit pyytää valmistamaan itsellesi herkullisen kalaruoan paikan päällä.
Noprin tilameijerin (Nopri Talumeierei) suussa
sulava maalaisrahka ja -voi, rahkajuusto, kermakaramelli,
jogurtti ja juusto valmistetaan perinteisen maatilalla
käytetyn teknologian avulla. Tuotteet valmistetaan aina
mahdollisuuksien mukaan virolaisia aineksista. Viron
ainoan homejuustojen valmistajan Luken maatilameijerin
(Luke Farmimeierei) tuotevalikoimaan kuuluvat
käsityönä valmistetut home- ja tuorejuustot. Kaikki
kyseiset maukkaat tuotteet löytyvät myös Lõunakeskuksen
maalaistorilta.
Vene Hoov
Jõgeva
Põltsamaa
Põltsmaan Felixin
viinikellar
Vieraanvaraisuus on Etelä-Viron asukkaille ominaista. Vieraille
tarjottiin sitä mitä isäntäväki itsekin söi. Ketään ei saatettu matkaan
nälkäisenä. Myös me suosittelemme ottamaan mukaan tuliaisiksi
paikallisia makuja, yllättääksesi perheesi, ystäväsi tai tuttavasi
ihmeellisen Viron puhtailla etelävirolaisilla mauilla. Anna muillekin
mahdollisuus päästä osalliseksi siitä mitä koit itse!
NOPRI TA
PÕLTSAMA
Lõunakeskuksen maalaistori (Lõunakeskuse Taluturg) on paikka, jossa myydään pääasiassa etelävirolaisilta
maatiloilta ja pienyrityksistä peräisin olevia tuotteita sekä
elintarvikkeita, joiden pääraakaaine on virolainen. Edellä
mainitun lisäksi torilta löytyy myös Karlin ja Lindan
herkkuja (Karli ja Linda maiustused).
Kyseisten herkkujen valmistukseen käytetään
mahdollisimman paljon virolaisia raaka-aineita
– täysjyväkaurahiutaleita, hunajaa, kuivatettuja
karpaloita, pellavansiemeniä, porkkanaa, omenaa
ja tyrnimarjoja. Kõllesten makeismestareiden
(Kõlleste Kommimeistrid) ilman
säilytysaineita mehi-läiskittivahasta, siitepölystä,
pergasta ja hunajasta, poikkeuksetta käsin valmistettuja suklaalevyjä voi ostaa maalaistorin lisäksi
makeismestareiden omasta liikkeestä tai Põlvassa
KARLI JA LINDA
sijaitsevasta Edu Kaubanduskeskus -myymälästä.
MAIUSTUSED
*Ruokailut/työpaja tilauksesta, tutustu tarkemmin
www.southestonia.ee.
Mustvee
(Karlin ja Lindan
herkut)
LUMEIER
EI (No
ri)
tilameije
prin maa
Maatila
Energia
IINIKELLARI
Härjanurmen
kalastustila
Alatskivin linnan Kivin kievari
ravintola
Kolkjan kala- ja
Alatskivi
sipuliravintola
Kasepää
Varnja
e
Olustveren kartano
VILJANDIMAA
Viljandi
Männikön
metsätila
Hansa Talli
Lõunakeskuksen maalaistori Tartu
Sõprade Juures
Vilden terveyskahvila
A. Le Coq’in olutmuseo
Purjevene
Antoniuksen
killan
makuelämyskota
Paula
TA R T U M A A
Metsarõõmu
Toidutare
Mulgi Kõrts
A FELIXIN V
J Õ G E VA M AA
S i p u li ti
Ilman mineraalilannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita
kasvatetut ja puhtaasta luonnosta kerätyt yrtit pakkaa
matkalaukkuusi luomuyrttitila Energia (Energia Talu).
Valikoimaan kuuluu esimerkiksi virolainen kamomilla,
kehäkukka, kuisma ja piparminttu. Luonnonmukaisesti
viljellyille tilan tuotteille on myönnetty luomumerkin
käyttöoikeus.
VIRO
Luken maatilameijerin
Kopra Talu
Räpina
Abja Paluoja
Otepää
P Õ LVA M A A
Koplin
maalaiskeittiö
Tammurin tila
Pühajärven kylpylähotellin
ravintola
Põlva
Hotelli
Pesa
Ravintola
Kiudoski
Seto Tsäimaja
Värska
VA LG A M A A
LU (Energia
ENERGIA TAom
lu uyrttitila)
EIEREI
LUKE FARMIM
jeri)
(Luken tilamei
Lisätietoa
www.visittartu.com
turism.valgamaa.ee
www.viljandimaa.ee/turismiinfo
www.polvamaa.ee
www.otepaa.ee
www.visitvoru.ee
www.setomaa.ee
www.visitjogeva.com
Lähimmät lentokentät:
Tartu, Tallinn, Riia, Helsingi
ETELÄ-VIRO
Ota Etelä-Viron maut
mukaasi kotiin!
Uhtjärven alkulaakson
noitakeittiö
Sangasten
ruisravintola
Hotelli Kubija
Valga
Hämsan kievari
Alt-Laurin tilakauppa
Taarka Tarõ
köögikõnõ
Võru
Setomaa Turismitalo
Seto rESTo
VÕRUMAA
Noprin
tilameijerin
Etelä-Viron Matkailu
Vaksali 17a, 50410 Tartto, Viro
Puh./faksi: +372 744 2271
[email protected]
www.southestonia.ee
Teksti: Laivi Mesikäpp. Käännös: Minna Hamunen. Valokuvat: EAS pildipank, Lauri Laan, Hämsa kõrts, Sõprade Juures, Kolkja kala- ja sibularestoran,
Lauri Kulpsoo, Vene Hoov, Ahto Sooaru, Priit Palomets, Rene Riisalu, Seto Tsäimaja, Laivi Mesikäpp, Külli Sink, Age Sillamaa, Madli Saar, Maitseelamuse
Koda, Kristiina Kallio, Sangaste Rukkimaja, Kopli Taluköök, Kristel Vask, Luke Farmimeierei, Aivar Siim, AS Põltsamaa Felix, Ardo Kaljuvee. Ulkoasu:
GBF Design. Paino: Paar. Julkaisija: Etelä-Viron Matkailu.