Tie lentäjäksi - Ilmasotakoulun Kilta

ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012
Tie lentäjäksi
Tie lentäjäksi
Suorituskyky
Integrointi
Käyttö- ja
toimintaperiaatteet
I n f ra s t r u k t u u r i
Tu ke u t u m i n e n
EverstiLUUTNANTTI JONI MAHONEN
Materiaali
Henkilöstö
Maanpuolustustahto
Ilmavoimien päätehtävä on hävittäjätorjunta ja osaavat hävittäjäohjaajat
ovat eräs ilmapuolustuksen avainhenkilöstöryhmistä. Tässä artikkelissa
kerrotaan, minkälainen on suomalainen sotilasohjaajan vaativa koulutustie lentoreserviupseerikurssin valinnoista aina Hornetin ohjaimiin asti.
Valvoa ja vartioida ilmatilaa sekä torjua ilmoitse
suuntautuvat hyökkäykset
Kouluttaa ohjaajat ,
taistelunjohtajat,
lentoteknillinen, ilmavalvonta- ja viestiteknillinen henkilöstö
Hankkia ja ylläpitää
ilmavoimien lento ja viestiteknillinen
materiaali
Ilmavoimien tehtävät ilmapuolustuksen suorituskyvyn tuottamisessa.
T
ehokas hävittäjätorjunta edellyttää ohjaajien, taistelunjohtajien ja mekaanikkojen korkeaa
ammattitaitoa ja kykyä mukautua vallitsevaan sodan kuvaan. Lisäksi lentokalustoa on optimoitava ja kehitettävä
jatkuvasti vallitsevasta tilanteesta tulevaisuuden uhkia vastaavaksi, mikä
asettaa kovia vaatimuksia laadukkaalle lentokoulutusjärjestelmälle.
Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmän tavoitteena on kouluttaa ohjaajat
noviisista ekspertiksi eli käytännössä
lentoreserviupseerikurssille valitusta
varusmiehestä aina operatiivisiin Hornet-monitoimihävittäjän valmiusohjaajaksi asti. Tie valmiusohjaajaksi kestää
vuosia ja vaatii sekä yksilöltä että lentokoulutusjärjestelmältä paljon.
20
Vuodesta 2006 alkaen noudatetussa
koulutusjärjestelmässä ohjaajat ovat
lentäneet noin neljä vuotta ja saaneet
hävittäjäohjaajan peruskoulutuksen
ennen siirtymistä hävittäjälentolaivueisiin. Lennettyään noin vuoden Hornet-lentokoulutuksessa ohjaajat saavat
päivystysohjaajan kelpuutuksen, jolloin he pystyvät aloittamaan operatiiviset päivystystehtävät.
L e n to ko u lu t u s j ä r j e s t e l mä
osana ilmapuolustuksen
suorit uskykyä
Ilmavoimissa sotilasohjaajien lentokoulutus on annettu jo pitkään mallilla, jossa siirrytään portaittain suorituskykyisempään lentokalustoon samalla
syventäen opiskelijan osaamista.
Aluksi lentämisen perusteet opiskellaan
varusmiehenä ja kadettina mäntämoottorisella Valmet Vinka-alkeiskoulukoneella. Tätä seuraa jatko- ja taktinen
koulutus BAE Hawk-suihkuharjoituskoneella ennen siirtymistä varsinaisen
Hornet-hävittäjäkalustolla tapahtuvaan
lentokoulutukseen ja lopulta valmiusohjaajaksi.
Ennen vuotta 2005 Vinka-alkeiskoulukoneilla annettava lentokoulutus järjestettiin Kauhavan Ilmasotakoululla ja
Hawk-suihkuharjoituskoneilla tapahtuva jatkokoulutus Ilmavoimien kolmen
lennoston hävittäjälentolaivueissa.
Vuonna 2005 Ilmavoimat keskitti osana lentokoulutusjärjestelmän kehittämistä Hawkit Kauhavalle uudelleen
Lentosotakouluksi nimettyyn joukko-
osastoon ja ulkoisti Vinka-alkeiskoulukoneiden teknisen ylläpidon sekä
lennätystoiminnan puolustusteollisuuskonserni Patrialle.
Sopimuksen mukaan Patria Aviation perusti Tikkakoskelle Ilmavoimien
Viestikoulusta Ilmasotakouluksi muuttuneen joukko-osaston yhteyteen lentokoulutusorganisaation, jossa lentoreserviupseerikurssin varusmiehille,
kadeteille ja lennonopettajakurssilaisille annetaan lentokoulutusta ilmavoimien koulutusohjelmien mukaisesti.
Ratkaisu palveli osaltaan toiminnan tehostamista ja resurssien kohdentamista
Ilmavoimien avaintoimintoihin eli hävittäjälentämiseen sekä Hornet-lentokoulutuksen kehittämiseen.
21
ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012
Lentokoulutusjärjestelmällä
tuotetaan ydinainesta
Lentokoulutusjärjestelmällä tarkoitetaan ohjaajan eri koulutusvaiheita ja
niiden sisältöä siirryttäessä vaiheittain
alkeiskoulutuksesta hävittäjäkoulutukseen. Ilmavoimien ohjaajakoulutuksen keskeinen tavoite on tuottaa ohjaajia koulutusvaatimusten mukaisesti
siten, että valmiusohjaajan kelpoisuus
saavutetaan mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Tie lentäjäksi
Lentokoulutus on ohjaajille ammatillisen osaamisen ydinainesta. Lentokoulutusjärjestelmällä on tarkoitus myös
tuottaa ilmavoimille tiedoiltaan, taidoiltaan ja asenteeltaan jatkokoulutuskelpoisia ohjaajia.
Lentokoulutusjärjestelmän rinnalla
kaikille opiskelijoille annetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa (MPKK)
Bologna-prosessin mukainen sotatieteiden kandidaatin ja maisterin koulutus,
jossa Ilmavoimien määrittelemät kom-
petenssit antaa puolustushaarakouluna
Ilmasotakoulu Tikkakoskella ja aselajikouluna Lentosotakoulu Kauhavalla.
Uuden kolmiportaisen koulutusohjelman eri vaiheet muodostavat kokonaisuuden, johon myös lentokoulutus
on pyritty sovittamaan niin, että nousujohteinen ja turvallinen lentokoulutus on mahdollista.
I L MAV O I MAT/V I L L E T UOKKO
Alkeiskoulukone Vinkalla on opetettu lentämisen perusteet jo useille sotilasohjaajien sukupolville vuodesta 1980 lähtien.
22
Va li n ta p r o s e s s i n o n n i s t u m i n e n a n ta a p o h j a n l e n to ko u lu t u k s e n o n n i s t u m i s e ll e
Lentäjäkoulutukseen hakeutuvan oppilasaineksen valintaprosessien tehokkuutta ja hyötyä kyseenalaistetaan
usein, sillä prosessit mielletään kalliiksi, eikä niiden lopputulos ole välttämättä nähtävissä ja tunnistettavissa kuin
ehkä vasta pitkän ajan kuluttua.
Sotilaslentäjien koulutuksen suhteellisen korkeiden kustannuksien takia on
kuitenkin tärkeää, että lentoreserviupseerikurssille varusmiehiksi hakeutuvien joukosta kyetään valitsemaan aines,
josta mahdollisimman moni vie opintonsa menestyksekkäästi loppuun.
Ilmavoimat käyttääkin paljon resursseja tehokkaan valintaprosessin toteuttamiseksi. Vuosittain onkin onnistuttu
seulomaan 600-1000 hakijan joukosta
soveltuva ja motivoitunut noin 35-50
nuoren joukko aloittamaan lentoreserviupseerikurssi.
Puoli vuotta kestävän viisivaiheisen valintaprosessin tulokset ovat olleet
kiistattomia: laadukas valintaprosessi
on antanut tukevan alustan nousujohteisen lentokoulutuksen toteuttamiselle.
Valintamenettelyn viisi vaihetta
Lentoreserviupseerikurssin valintaprosessissa hakijoiden soveltuvuus tutkitaan tarkasti psykologisilta ja fysiologisilla testeillä. Tavoitteena on valita
kurssille oppilaita, joilla on riittävät
23
ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012
I L MAV O I MAT/M I KKO MA L I N I EM I
Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmän
tavoitteena on tuottaa tehokkaasti laadukasta ohjaaja-ainesta puolustushaaran lentokalustoon. Taistelulentäjät-televisiosarjastakin tuttu yliluutnantti Toni Vanhatalo
palvelee Satakunnan Lennostossa Hornetohjaajana.
24
Tie lentäjäksi
henkiset ja fyysiset edellytykset menestyä teoria-aineissa ja lentopalveluksessa.
Valintakokeiden aikana pyritään selvittämään myös hakijoiden motivaatio
ja suhtautuminen sotilasilmailuun niin,
että mahdollisimman suuri osa kurssilaisista olisi asenteiltaan sopiva rekrytoitavaksi jatkokoulutukseen sotilaslentäjiksi. Lentäjien valintajärjestelmä on
nykymuotoonsa hioutunut niin, että hyväksytyt todennäköisesti selviävät annetusta lentokoulutuksesta sekä akateemisista opinnoista.
Valintojen ensimmäisessä
vaiheessa hakijoiden hakupaperit käsitellään Lentosotakoulussa. Papereista
tarkastetaan erityisesti koulutustausta,
opintomenestys, ikä ja mitat. Hakijan
on oltava ylioppilas tai lukion viimeisellä luokalla. Nykyisin myös ammatillinen koulutus hyväksytään, kunhan
opinnot täyttävät korkeakoulukelpoisuuden. Hakijan tulee olla enintään
22-vuotias ja pituuden täytyy olla 165
cm-190 cm. Hakupapereista käsitellään
myös esitäytetty terveystietolomake, ja
tarvittaessa paperit lähetetään valintalääkärin käsiteltäväksi. Hakijoista noin
kolmasosa karsiutuu tässä vaiheessa.
Toisessa vaiheessa hakijat kutsutaan joukko-osastojen terveysasemille,
jossa suoritetaan lääkärintarkastus sekä
ensimmäiset psykologiset ja fysiologiset testit. Lääkäri tutkii tarkemmin hakijan näön, mitat ja muut terveystekijät.
Psykologiset testit sisältävät kaikille
varusmiehille suoritettavat P1- ja P2Bkokeet. Fysiologiset testit puolestaan
koostuvat polkupyöräergometristä ja lihaskuntotestistä. Toisen vaiheen hakijoista putoaa jatkosta noin kolmasosa.
Valintaprosessin kolmannen
vaiheen kaksipäiväiset psykologiset
testit suoritetaan Maanpuolustuskorkeakoulun käyttäytymistieteiden laitoksella Tuusulassa. Nämä testit ovat
valintojen kannalta kaikista merkittävimpiä, sillä niiden tavoitteena on
määrittää hakijan kyky- ja persoonallisuusominaisuudet. Kolmannen vaiheen testeihin ei hakija yleensä pysty
itse vaikuttamaan, vaan kognitiiviset
ominaisuudet ovat ne jotka on ”syntymässä kauhalla tai lusikalla” annettu.
Psykologisten testien perusteella putoaa jatkosta noin puolet tämän vaiheen
hakijoista.
Neljännessä vaiheessa hakijat kutsutaan tarkempiin lääketieteellisiin testeihin ja haastatteluihin Ilmailulääketieteen keskukseen Helsingin
Meilahteen. Fysiologisia testejä tehdään muun näön ja kuulon kartoittamiseksi.
Valintaupseeri teettää hakijoilla lisäksi simultaanikapasiteettia mittaavan testin, joka täydentää kolmannen
vaiheen kykytestejä. Psykologit ja valintaupseeri haastattelevat hakijat ja
teettävät ongelmanratkaisutehtäviä
hakijoille. Tähän vaiheeseen päässeistä hakijoista putoaa jatkosta noin kolmasosa.
Viidenteen vaiheeseen kutsuttavat
hakijat ovat jo käytännössä läpäisseet
valintaprosessin seulan ja vain kokonaispisteiden vähyys voi vielä pudottaa heidät lentoreserviupseerikurssilta.
Tässä vaiheessa tutkitaan muun muassa hakijan silmänpohjat eli tehdään niin
sanottu näköennuste sekä sydämen ultraäänitutkimus. Vain muutama hakija putoaa enää viidennessä vaiheessa terveydellisistä syistä.
Viidettä vaihetta seuraa valintakokous, jossa valintaprosessin läpäisseet laitetaan paremmuusjärjestykseen,
ja kurssille pyritään valitsemaan soveltuvimmat ja motivoituneimmat hakijat.
Viime kädessä lentoreserviupseerikurssilaiset hyväksyy Ilmavoimien komentaja.
Vaikka nykyinen lentoreserviupseerikurssin valintaprosessi on tehokas ja toimiva, ei sillä pystytä aukottomasti arvioimaan hakijan kykyä ja ominaisuuksia
suoriutua varusmiespalveluksesta ja lentokoulutuksesta. Vuosi lentoreserviupseerikurssilla kertookin lopulta yksilöstä
paljon enemmän kuin valintaprosessiin
sisältyvät viiden päivän testit.
Valintahenkilöstö onkin käyttänyt lentoreserviupseerikurssista nimitystä
”valintojen kuudes vaihe”.
25
ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012
V I NKA - KOU LU T US L EN TO RESER V I UPSEER I KURSS I N JA
KA D E T T I KURSS I N A I KANA
Ilmavoimien nykyisessä lentokoulutusjärjestelmässä Vinkalla lennetään
kahdessa eri lentokoulutusohjelmassa, VN1:ssä ja VN2:ssa yhteensä noin
100 lentotuntia. Vinka-ohjelmien aikana suoritetaan myös valtaosa sotatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvista
opinnoista ennen siirtymistä Hawkkalustoon.
Vinka-kalusto on suorituskyvyltään
melko vaatimaton verrattuna peruskoulutuksessa yleisesti käytettäviin potkuriturbiinikoneisiin. Se mahdollistaa
kuitenkin tarvittavien lentolajien perusteiden kouluttamisen siten, että hitaasta
mäntämoottorikoneesta voidaan turvallisesti siirtyä suoraan suorituskykyiseen
suihkuharjoituskoneeseen.
Lentoreserviupseerikurssi jakautuu
neljään vaiheeseen
Koulutus lentoupseeriksi alkaa Ilmavoimien Reserviupseerikoulun lentoreserviupseerikurssilla, joka on samalla
varusmiesvaihe. Lentoreserviupseerikurssille valitaan vuosittain 40-50 oppilasta. Kurssin aikana annetaan laaja
ja perusteellinen ilmailuteorian opetus
ja noin 35 tunnin lentokoulutus Vinkaalkeiskoulutuskoneella unohtamatta reserviupseerin varusmieskoulutusta.
Lentoreserviupseerikurssi järjestetään Tikkakoskella ja se kestää 362
vuorokautta. Lentoreserviupseerikurs26
Tie lentäjäksi
silaiset astuvat palvelukseen heinäkuun
saapumiserän yhteydessä. Kurssin jälkeen on mahdollisuus hakea opiskelijaksi kadettikurssin ohjaajaopintosuunnalle ilmavoimiin, maavoimiin
tai rajavartiolaitokselle. Ilmavoimien
kadettikurssin ohjaajaopintosuunnalle
pääsee vuosittain 12-16 henkeä.
Lentoreserviupseerikurssin koulutus jakaantuu neljään eri koulutusvaiheeseen:
Peruskoulutuskausi kestää kahdeksan
viikkoa, ja sinä aikana oppilaille koulutetaan sotilaan perustiedot ja -taidot ja
he suorittavat sotilaan perustutkinnon.
Peruskoulutuskautta seuraavan Aliupseerikurssin I-jakson aikana Lentoreserviupseerikurssi palvelee omana kokonaisuutenaan Ilmasotakoulun
Koulutuspataljoonan Aliupseerikoulussa.
Seitsemänviikkoisen jakson aikana oppilaille koulutetaan ryhmänjohtajan perusteet sekä opetetaan eriytyvinä opintoina lentokoulutusteorioita ja
pelastautumiskoulutuksen perusteita.
Tästä alkaa palvelus Ilmavoimien Reserviupseerikoulussa omana lentoreserviupseerikurssikokonaisuutena.
Reserviupseerikurssivaihe kestää
neljätoista viikkoa, jolloin oppilaille
koulutetaan joukkueenjohtajan perusteet ja aloitetaan eriytyvien opintojen
opiskelu lentokoulutusteorioiden ja pelastautumiskoulutuksen muodossa.
Reserviupseerikurssivaiheen päättymistä seuraa upseerioppilaiden nimittä-
minen upseerikokelaiksi. Kokelaskausi
kestää 23 viikkoa, jolloin kurssilaiset
koulutetaan Ilmasotakoulun Tukilentolaivueen 4. lentueessa reservin sotilaslentäjäksi. Kokelaskaudella Vinkalla
lennetään noin 35 lentotuntia, ja eriytyvinä opintoina jatketaan lentokoulutusteorioiden ja pelastautumiskoulutuksen
perusteiden opiskelua.
Heinäkuussa alkavan lentoreserviupseerikurssin lentopalvelus alkaa kokelasvaiheessa vuodenvaihteen jälkeen.
Tällöin kurssilaiset jaetaan pienlentoryhmiin, joilla jokaisella on oma lennonopettajansa. Lähempi tutustuminen lentämiseen alkaa simulaattoreissa
ja ohjaamoharjoittelussa.
Vinkan simulaattorit uusittiin vuonna 2010 ja niillä kyetään vaativimpienkin lentojen ja olosuhteiden simulointiin. Modernien simulaattoreiden
ansiosta synteettisen koulutuksen tehokkuus on lisääntynyt huomattavasti ja helpottanut entisestään siirtymistä oikean koneen ohjaimiin.
Lentopalveluksen alkuvaihe huipentuu ensimmäiseen koululentoon Vinkaalkeiskoulutuskoneella oman opettajan
kanssa. Koko lentokoulutuksen kohokohta on hyväksytyn tyyppitarkastuslennon, ”inssin”, jälkeinen ensimmäinen yksinlento. Kun lentokokemusta on
saatu riittävästi, siirrytään vaativampiin
lentolajeihin eli mittari- ja taitolentoon.
Kevään arkirutiinit katkaistaan
joukko-osastoharjoituksella ja laskuvarjohyppyleirillä. Joukko-osasto-
harjoituksen tarkoituksena on tutustuttaa
lentoreserviupseerikurssin oppilaat
Ilmavoimien eri joukko-osastoihin ja
lentäjän työhön niissä.
Kevään lopulla lentoreserviupseerikurssi suuntaa viikoksi maineikkaaseen
il mav o i mat/J o n i ma l k a mä k i
Ilmavoimien sotilasohjaajakoulutus valmentaa ohjaajia monipuolisesti lentämisen haasteisiin. Jo lentoreserviupseerikurssilla alkavan pelastautumiskoulutuksen
tavoitteena on kouluttaa oppilaat selviytymään erilaisissa olosuhteissa lentopalveluksessa käytössä olevilla pelastautumisvarusteilla. Eräs osa koulutusta on
vuosittain Keuruulla järjestettävä vesipelastautumisleiri.
27
Tie lentäjäksi
ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012
Utin Jääkärirykmenttiin syventämään
pelastautumiskoulutuksen oppeja.
Lentosotakoulussa Kauhavalla oppilaat pääsevät tutustumaan lentävien
kadettien Hawk-koulutukseen ja kokemaan itsekin suihkuharjoituskoneen
vauhdinhurmaa. Ohjelmaan kuuluu
myös kolmeviikkoinen harjoitus Ilmavoimien joukko-osastoissa.
Kadettikurssin aikainen Vinkalentokoulutus
Ilmavoimien ohjaajaopintosuunta lentää kadettikurssin aikana VN2-lentokoulutusohjelman. Lentokoulutusohjelma sisältää simulaattorilentojen lisäksi
noin 65 lentotuntia Vinkalla. VN2-lentokoulutusohjelman jälkeen oppilaan on
hallittava tyyppi-, suunnistus-, mittari-,
taito-, osasto- ja yölentämisen perusteet
sekä omattava riittävä päällikkökokemus niin, että HW1-lentokoulutusohjelma tai vastaava koulutus voidaan aloittaa. Ohjelma on nousujohteinen ja sen
aikana arvioidaan painopisteisesti ohjaajan jatkokoulutuskelpoisuus Hawkkoulutukseen siirtymiseen.
Ennen jokaista lentolajia pidetään
vastaavat teoriaoppitunnit ja tarvittaessa syvennetään kertauksena ohjausoppia. Koulutus toteutetaan rinnakkain
akateemisten opintojen kanssa ja kadettikurssin opetussuunnitelman mukaan.
Lentokoulutuksen ja kandidaatinopintojen yhteydessä kadetit lukevat lentoteoriaa ATPL (liikennelentäjänlupakirjan)
-opintokokonaisuuden verran ja siihen
päälle sotilasilmailuopintoja esim. ylisoonisen aerodynamiikan opit.
Kaikilla koulu- ja tarkastuslennoilla
seurataan oppilaan kehitystä lentokoulutuksen eri vaiheissa sekä varmistetaan
riittävän koulutustason saavuttaminen
ennen seuraavien lentojen tai koulutusvaiheen aloittamista. Kaikki koululennot arvioidaan kirjallisesti ja yksittäisen
oppilaan lentohistoria ja kehittyminen dokumentoidaan tietojärjestelmiin
(mm. Flight Pro). Arvioinnin tavoitteena on antaa perusteet jatkokoulutuskelpoisuuden määrittämiselle ja tällöin
taito- ja mittarilennoilla on suurempi
painokerroin.
VN1- ja VN2 -lentokoulutusohjelmat
luovat erittäin laadukkaan koulutuspohjan, hävittäjillä tai muulla kalustolla toteutettavaa jatkokoulutusta varten.
Kansainvälisesti tunnustettu Suomen
Ilmavoimien ohjaajien taitotaso ja laatu
perustuu juuri tehokkaaseen ja nousujohteiseen lentokoulutusjärjestelmään.
H AW K - L EN TOKOU LU T US
Vinkalla Ilmasotakoulussa Tikkakoskella annetun peruslentokoulutuksen
jälkeen lento-oppilaat siirtyvät Lentosotakouluun Kauhavalle jatko- ja taktiseen lentokoulutukseen.
Lentosotakoulun ja sen joukkoyksikön, Hävittäjälentolaivue 41:n, päätehtävä on Ilmavoimien ohjaajien
il mav o i mat/J o h n Ö s t r ö m
L E N TO R U K
S K - T U T K I N TO ( b a )
3 VUOTTA
S M - T U T K I N TO ( M a )
6 VUOTTA
Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmä tuottaa valmiusohjaajia, joilla on myös sotatieteiden maisterin koulutus.
28
HW-374 ensilennolla 5.5.2011. Hawk-suihkuharjoituskoneet ovat kuuluneet Ilmavoimien
lentokoulutusjärjestelmän peruspilareihin jo vuodesta 1980. Hawk-kalustoa on täydennetty konetyypin palvelusuran aikana lisähankinnoin. Tuorein niistä on Mk 66 -mallin
koneiden hankinta Sveitsistä.
29
ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012
lentokoulutus Hawk-suihkuharjoituskoneella. Lisäksi laivue ylläpitää ilmanäytteenottolentovalmiutta, osallistuu
valvonta- ja tunnistuslentovalmiuden
ylläpitoon sekä ylläpitää ja kehittää sodan ajan Hawk-laivueen suorituskykyä.
Lentosotakoulussa lento-oppilaat
koulutetaan kansalliset ja kansainväliset koulutusvaatimukset huomioiden.
Kauhavalla toteutettavassa lentokoulutuksessa käytetään hyväksi moderneja
lentosimulaattoreita sekä nykyaikaisia
toimintamalleja ja koulutusmenetelmiä, joista yhtenä osoituksena on lentokoulutuskonseptille myönnetty ISO
9001:2008 -standardin mukainen laatusertifikaatti.
Teoria- ja lentokoulutuksessa käytetään englannin kieltä sekä kansainvälisiä toimintamalleja ja -menetelmiä,
joilla kehitetään edelleen lento-oppilaidemme kansainvälistä osaamista.
Myös Kauhavan lentokalusto on
laadukasta ja ajanmukaista. Lentosotakoulu sai vielä tänä vuonna (2011)
käyttöönsä Ilmavoimien Sveitsistä käytettyinä hankkimia vähän lennettyjä Mk
66 -mallin Hawkeja, jotka yhdessä vanhemman Mk 51 ja Mk 51 A -konekaluston kanssa jatkavat konetyypin elinkaarta Ilmavoimissa aina 2030-luvulle
asti.
Lentosotakoulun Hawkit käyvät
parhaillaan läpi myös vuoteen 2013
mennessä valmistuvaa modernisointityötä, jossa koneiden ohjaamoympäris30
Tie lentäjäksi
töä sekä tehtävänpurkujärjestelmiä nykyaikaistetaan. Osa modernisoiduista
koneista on jo palveluksessa, ja digitaalisten tehtävänpurkujärjestelmien hyödyt on käytännössä helppo havaita.
Kun koululennot voidaan suorituksen jälkeen käydä vaiheittain läpi tietokoneen näytöllä, on saatava hyöty
kasvanut huomattavasti ja tehtävien läpikäynti tehostunut. Uusien järjestelmien avulla myös ohjaajien tilannetietoisuus on lisääntynyt merkittävästi, mikä
osaltaan tehostaa lentokoulutusta.
Vaativa Hawk-ohjelma
Lentosotakoululla suoritettava, HW1ja HW2-vaiheista koostuva, noin 220
lentotuntia sisältävä Hawk-koulutus
on hyvin monipuolinen. Koulutuksen
alkuvaiheen jatkolentokoulutus sisältää tyyppi-, suunnistus-, mittari, taito-,
osasto- ja yölentokoulutusta.
Osa Hawk-koulutusosioista on sellaisia, jotka useimmissa maissa toteutetaan suorituskyvyltään vaatimattomammalla potkuriturbiinikoneella.
Suomalainen lentokoulutusjärjestelmä on kuitenkin käytännössä todettu
hyväksi ja toimivaksi, eikä rakenteen
muuttamiselle ole ilmennyt tarvetta nykyistä konekalustoa käytettäessä.
Jatkokoulutusta seuraava taktinen
lentokoulutus keskittyy ilmataistelutaitojen opetukseen. Sisältöihin kuuluu
muun muassa ilmasta ilmaan ja ilmasta maahan -lentotoimintaa. Koulutus on
myös osa sotatieteiden kandidaatin ja
Up Grade 1
Up Grade 2
Hawk-suihkuharjoituskoneiden ohjaamomodernisointi nykyaikaistaa ohjaajien opiskeluympäristöä ja digitaaliset tehtävänpurkuohjelmistot tehostavat Hawk-ohjaajakoulutusta
huomattavasti.
maisterin tutkintoa.
Myös taktinen Hawk-koulutus on
Suomessa huomattavasti laajempi kuin
useimmissa eurooppalaisissa ilmavoimissa. Se mahdollistaakin ohjaajien
ilmataistelukykyjen kehittämisen ja
tehokkaan analysoinnin sekä jatkokoulutuskelpoisuuden arvioinnin.
Hawk-koulutuksen jälkeen lentoupseerit siirtyvät Hornet-koulutukseen
Lapin, Satakunnan ja Karjalan Lennostoihin. Myös lennostoissa vaativan Hawk-ohjelman edut on huomattu. Koulutuksen on havaittu antavan
hyvät edellytykset erittäin nousujohteisen Hornet-koulutuksen toteuttamiselle.
Hyvä Hawk-koulutus takaa Hornet-
koulutukseen valittavien henkilöiden
soveltuvuuden ja varmistaa lentoturvallisuuden säilymisen korkealla tasolla.
Se myös vähentää selvästi Hornet-kalustolla suoritettavien, Hawkia kalliimpien koululentojen tarvetta.
H ORNE T - KOU LU T US
Lennettyään noin vuoden lennostoissa annettavassa Hornet-koulutuksessa
ohjaajat saavat päivystysohjaajan kelpuutuksen, minkä jälkeen he pystyvät
aloittamaan operatiiviset päivystystehtävät.
Tämän jälkeen vaaditaan vielä puolesta vuodesta vuoteen kestävä koulutus
ennen kuin ohjaaja voi saada valmiusohjaajan kelpuutuksen. Valmiusohjaaja
voi toimia operatiivisissa ja sodan ajan
31
ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012
32
noin puolet heidän kokonaispalvelusajastaan.
M I TÄ T U L E VA I SUUS T UO
T U L L ESSAAN ?
Puolustusvoimat ovat suurien haasteiden edessä tämän ja seuraavan
vuosikymmenen aikana. Puolustusvoimauudistus tulee supistamaan Puolustusvoimien henkilöstömäärää ja
uudistamaan Puolustusvoimien organisaation. Puolustusvoimien kehysraamit supistuvat ja sekä toimintamenojen että materiaalihankintojen raamit
tarkistellaan uudelleen. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös Ilmavoimiin
ja Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmään. Lentokoulutuksen volyymi tulee
määräytymään välillisesti uudistuksen
tuotteena, kun Puolustusvoimien tavoiteltava ohjaajamäärä on kyetty analysoimaan.
Lentokoulutusjärjestelmän kehittämisessä tarkastellaan eri vaihtoehtojen
laadukkuus, toiminnallisuus ja kustannustehokkuus. Alustavassa tarkastelussa on vertailtu useita eri vaihtoehtoja nykyisenkaltaisesta järjestelmästä
kansainvälisesti yhteistyössä toteutettavaan lentokoulutukseen saakka. Lentokoulutusjärjestelmän kehittämisen
reunaehtoina kahtena seuraava vuosikymmenenä ovat VN-kaluston eläköityminen tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ja modifioidun Hawk
-kaluston käyttö järjestelmän runkona
2030-luvun puoleen väliin saakka. HN-
kaluston elinkaari loppuu 2030 vuoteen
mennessä, mikä tarkoittaa korvaavan
suorituskyvyn hankkimista Puolustusvoimille 2020-luvun jälkimmäisellä puolikkaalla. Valittavan konetyypin
suorituskyky ja ominaisuudet vaikuttavat omalta osaltaan lentokoulutuksen sisältöön HN-kaluston jälkeisenä
aikana.
Suurin haaste Puolustusvoimien tulevien osa-alueiden suunnittelussa on
se, että valmistelutyö tehdään sotilaallisella ja osittain myös hallinnollisella tasolla, mutta suuremmat päätökset
vasta valtionjohdollisella tasolla. Tämä
aiheuttaa sen, että lentokoulutusjärjestelmän kehittämisen reunaehdot eivät
ole Ilmavoimien tai edes Puolustusvoimien käsissä. Lentokoulutusjärjestelmän tulevaisuuden yksityiskohtien
suunnittelu konkretisoituu siten vasta,
kun valtionjohdossa on tehty päätökset
Puolustusvoimauudistuksen sisällöstä
ja puolustusmäärärahojen tulevista kehyksistä. Siihen saakka Ilmavoimat valmistautuu toteuttamaan lentokoulutuksensa optimaalisimmalla mahdollisella
tavalla kulloinkin määriteltyjen kehysraamien puitteissa.
Ilmapuolustuksen terävin kärki. Hornet F-18D.
il m av o i mat/m i k ko ma li n i e m i
lentotehtävissä kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa kahden koneen muodostelman eli parin ja neljän koneen
parven siipikoneen ohjaajana.
Noin kahden ja puolen vuoden Hornet-kokemuksen jälkeen ohjaajan uralla seuraa alkeislennonopettajakoulutus.
Koulutus kestää noin 6-8 kuukautta, joiden aikana ohjaaja harjaantuu lennonopettajan ja lentopalveluksen suunnittelijan tehtäviin opettaessaan varusmiehiä
alkeislentokoulutusohjelmassa.
Lennonopettajakurssin yhteydessä
ohjaajat käyvät kertaamassa Hornetilla lentämistä ylläpitäen valmiusohjaajan kelpuutuksen siipikoneen ohjaajana. Lennonopettajakoulutuksen jälkeen
ohjaaja palaa laivueeseen ja aloittaa parinjohtajakoulutuksen.
Vuoden tai kahden parinjohtajatehtävien jälkeen vuorossa on parvenjohtajakoulutus ja harjaantuminen asianomaisiin tehtäviin. Noin viiden vuoden
kuluttua Hornet-lentokoulutuksen
aloittamisesta osa ohjaajista koulutetaan HN-lennonopettajiksi, minkä jälkeen he toimivat näissä tehtävissä kaksi vuotta.
Seuraavat kaksi vuotta vuorossa on
lentueen varapäällikön tehtäviä, joissa ohjaajat edelleen toimivat lennonopettajina. Tämän lisäksi he harjaantuvat lentueen hallinnollisiin tehtäviin ja
lentopalveluksen johtamiseen.
Ilmavoimien tavoitteena on taata
pääosalle ohjaajista kymmenen vuoden laivuepalvelusaika, mikä käsittää
Tie lentäjäksi
33