1. No category

8
Viestimies 1/2013
TEKSTI: MIKKO HEISKANEN
KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN
Eversti Mikko
Heiskanen palvelee
pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston
apulaisosastopäällikkönä.
Puolustusvoimauudistus
johtamisjärjestelmäalan
näkökulmasta
Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa sarjaa, jossa
valotetaan puolustusvoimauudistusta. Ensimmäisessä
kirjoituksessa uudistusta tarkastellaan kokonaisuutena,
toisessa osassa pureudutaan
uudistukseen tarkemmin
johtamisjärjestelmäalan
näkökulmasta. Puolustusjärjestelmän kehittäminen ja
sen ylläpito on pitkän tähtäimen toimintaa. Suomen
puolustus perustuu kansallisiin vahvuuksiin, joista kolme
tärkeintä ovat vahva tahto,
korkea osaaminen ja Suomen puolustuksen tarpeisiin
optimoitu puolustusjärjestelmä. Laaja yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti
tukee kansallisia vahvuuksiamme.
kohdistunut merkittäviä leikkauksia.
Lisäksi kustannusten nousu, materiaalin
vanheneminen ja koulutettavan ikäluokan pieneneminen ovat pidemmän
aikavälin tekijöitä, jotka edellyttävät
puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan
rakenteen supistamista.
Muutokset voidaan rakentaa toimivan puolustusjärjestelmän perustalle.
Puolustusvoimien toimintakyvyn säilyttäminen edellyttää koon supistamisen
osana rakenteiden ja toimintatapojen
uudistamista. Ratkaisuilla pyritään
pitkän aikavälin vaikuttavuuteen. Uudistuksen tuloksena syntyvät sellaiset
puolustusvoimien rakenteet, joissa
rauhan ajan organisaatiolla on edellytykset tuottaa sodan ajan joukot kustannustehokkaalla tavalla. Toisaalta sodan
kuvan muutoksesta johtuen kaikkia
suorituskykyalueita on tarkasteltava
kriittisesti. On panostettava sinne missä
hyöty on puolustuksemme kannalta
suurin ja otettava maksimaalinen hyöty
tehdyistä investoinneista.
Johtamisjärjestelmä kuuluu painopistealueisiin ja on yksi keskeisistä puolustusvoimauudistuksen mahdollistajista.
Yleinen kehitys on nostanut tietotekniikan toiminnan tehostamisen keihäänkärkeen. Valtaosa tuottavuuden kasvusta on saatu aikaiseksi nimenomaan
tietotekniikan hyödyntämisellä. Voidaan perustellusti sanoa, että tekniikka
mahdollistaa kokonaan uudentyyppisen
tavan toimia. Näitä mahdollisuuksia
hyödynnetään myös puolustusvoimauudistuksessa.
Palvelukseen astuvat varusmiehet (arvio)
30000
25000
20000
15000
Uhkakuvat kehittämisen
taustalla
Sotilaallisen turvallisuuden näkökulmasta maamme asema on historiallisen vahva. Suomeen kohdistuvan
ulkoisen uhkan mahdollisuus tuntuu
hyvin kaukaiselta. Huipussaan oleva
suorituskyky pitää sisällään kuitenkin
ongelman. Suuri osa erityisesti maavoimien suorituskyvystä on elinkaarensa
loppupuolella. Puolustusmenoihin on
10000
5000
0
2010
2015
2020
2025
Nykytilanne huomioiden puolustusvoimilla olisi noin 3 000 turhaa
koulutuspaikkaa vuonna 2015 ja näiden lisäksi vielä 1500 vuonna 2018.
Keskisuuren joukko-osaston saapumiserävahvuus on 700 varusmiestä.
Arvio palvelukseen astuvien varusmiesten lukumäärän kehittymisestä 2010-2025.
Viestimies 1/2013
Puolustusvoimauudistuksen taustoja
Puolustusvoimauudistuksen taustalla
keskeisin tekijä oli kustannusten saaminen hallintaan. Puolustusvoimissa ennakoitiin synkentyvää taloustilannetta,
kun vuonna 2010 tehtiin ensimmäiset
säästösuunnitelmat ja –päätökset. Tilanteen hallintaan saamiseksi tarvittiin
nopeita säästöjä. Käytännössä ainoa
nopea mahdollisuus säästöihin oli leikata puolustusvoimien jokapäiväistä
toimintaa pikaisesti. Materiaalihankinnoista säästöjä ei juurikaan voitu tehdä,
koska rahat oli sidottu pitkäaikaisilla
sopimuksilla.
Organisaatioiden ja rakenteiden supistukset ovat kuitenkin käytännössä
ainoa mahdollisuus pysyvien säästöjen
aikaansaamiseen, vaikka niiden valmistelu ja päätöksenteko vievät aikaa.
Rakenteellisten säästöjen suunnittelemiseksi pääesikuntaan perustettiin
työryhmä. Työryhmän tehtäväksi tuli
puolustusvoimauudistuksen suunnittelu ja se nimettiin Työryhmä 15:ksi
(TR15) uudistuksen tavoiteaikataulun
mukaisesti. Työryhmän varsinaisiksi
jäseniksi koottiin everstitasoiset edustajat kaikista puolustushaaroista, everstiluutnanttitason sihteeristö ja johtajaksi
kenraali. Varsinaisten jäsenten lisäksi
työryhmään nimettiin pysyviä asiantuntijajäseniä keskeisiltä toimialoilta.
Artikkelin kirjoittaja oli yksi näistä.
Työryhmän lisäksi uudistusta käsiteltiin
laajennetussa kokoonpanossa, jolloin
edustettuna olivat puolustushaaraesikunnat ja pääesikunnan osastot. Työryhmä sai ohjausta työn väliesittelyissä
puolustusvoimien johdolle.
Työ alkoi perusteiden ja edellisten
uudistusten vaikutusten selvittämisellä. Kiveäkään ei jätetty kääntämättä.
Perusasioihin, kuten koko maan puolustamiseen tai yleiseen asevelvollisuuteen
ei kajottu. Kaikessa suunnittelussa
lähtökohtana oli sodan ajan tarve ja järjestelyt. Työryhmälle asetettiin tavoite
rahoituksen kolmijaon palauttamiseksi
sekä toiminnan tason palauttaminen varusmiesten maastovuorokausien, Hornetien lentotuntien, alusvuorokausien
ja kertausharjoitusvuorokausien osalta.
Kolmijako tarkoittaa, että materiaalihankintoihin, jokapäiväiseen toimintaan
ja palkkoihin käytetään kuhunkin kolmannes puolustusvoimien vuosittaisesta
Puolustusvoimien kiinteistömenot
Miljoonaa euroa
290
280
270
260
250
240
230
2013
2014
2015
Ilman uudistusta
2016
PVUUD
Arvio puolustusvoimien kiinteistömenojen kehittymisestä 2013-2016.
budjetista. Resurssitilanteen selvittämiseksi kartoitettiin puolustusvoimien
käytössä olevat kiinteistöt vuokravaikutuksineen. Johtamisen näkökulmasta
selvitettiin hallintoyksiköiden, joukkoosastojen ja johtamistasojen lukumäärän kehittyminen viimeisten 30 vuoden
aikana. Hämmästyttävä tulos oli, että
aikaisemmissa uudistuksissa ei näissä
asioissa juurikaan ollut muutoksia
tapahtunut.
Selvitystyön tuloksia
Yleinen asevelvollisuus on selvityksien perusteella edelleen paras ratkaisu
Suomelle. Se tuottaa kustannus-hyötysuhteeltaan parhaan tuloksen ja on
osoittanut toimivuutensa myös kansainvälisessä vertailussa. Palvelukseen vuosittain astuvien varusmiesten määrän
arvioidaan laskevan kutsuntaikäisten
määrän laskiessa tuhansilla. Tämän
vuoksi tarvitaan nykyistä vähemmän
kasarmitiloja. Asevelvollisuuden vahvistamiseksi työryhmä hyödynsi Risto
Siilasmaan johtaman työryhmän työtä,
joka osaltaan käsitteli myös johtamisjärjestelmiä. Siilasmaan työryhmän
suositusten laaja toimeenpano sisältyy
puolustusvoimauudistukseen.
Suomea ei puolusteta varuskunnista,
mutta kiinteistöillä, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan kasarmien lisäksi
esimerkiksi lentokenttiä, satamia,
harjoitusalueita ja varastoja on tärkeä
merkitys erityisesti ilma- ja meripuolustukselle ja maavoimien koulutuksel-
la. Uudistuksen valmisteluun liittyen
kartoitettiin laajasti puolustusvoimien
hallussa olevat tilat ja verrattiin niitä
tarpeeseen. Laskelmat osoittivat, että
erilaisia kiinteistöjä oli tarpeeseen nähden aivan liian paljon.
Kiinteistöistä luopuminen edellyttää toimintojen keskittämistä. Hyvin
monissa tapauksissa tämä tarkoittaa
myös fyysistä keskittämistä, vaikka tietojärjestelmät olisivat mahdollistaneet
myös toisenlaisen ratkaisun. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus
on esimerkki keskitetysti johdetusta,
mutta valtakunnallisesti hajautetusti
toimivasta hallintoyksiköstä. Puolustusvoimauudistuksessa valittiin välimalli,
jossa erityisesti maavoimissa luodaan
alueellisia kokonaisuuksia yhdistämällä joukko-osastoja. Samalla saadaan
säästöjä kiinteistöissä ja hallinnollisissa
henkilöstömenoissa.
Hyvin nopeasti havaittiin, että henkilöstökulujen saaminen tasapainoon
tarkoittaa henkilöstön vähentämistä.
Sodan ajan tarpeiden perusteella henkilöstövähennykset painottuivat siviilihenkilöstöön. Kaikilta toimialoilta
edellytettiin supistuksia, mutta samaan
aikaa perustoiminnallisuuksia tuli vahvistaa. Kouluttajien tavoitelukumääräksi joukkuetta kohti asetettiin 2,5. Henkilöstön vähentäminen edellytti uudentyyppistä toimintamallia puolustusvoimalaajuisesti. Johtamisjärjestelmäalalla
tämä oli toteutettu jo aikaisemmin, nyt
tilaaja-tuottajamallia laajennettiin laajamittaisesti myös logistiikkaan ja palve-
9
10
Viestimies 1/2013
lutoimintaan. Muutenkin uudistuksessa
pyritään poistamaan päällekkäisyyksiä
sekä keskittämään ja kokoamaan toiminnallisuuksia laajemmiksi kokonaisuuksiksi.
Suunnittelun lopputuloksena puolustusvoimauudistus on kokonaisvaltainen, kaikkia osa-alueita tarkasteleva
ja niitä yhdensuuntaisesti kehittävä.
Tavoitteena on turvata puolustusvoimien tehtävien toteutusmahdollisuudet
tulevaisuudessakin, mikä edellyttää tehtävien, toiminnan ja rahoitusresurssien
saamista tasapainoon. 2000-luvun alun
kehityksen jatkuessa puolustusvoimat
olisi ajautunut hyvin nopeasti rahoitukselliseen umpikujaan, minkä seurauksena puolustuskyky olisi rapautunut väistämättä. Kärjistetysti voidaan sanoa,
että kiinteiden kustannusten nousu olisi
lopettanut toiminnan kokonaan.
Uudistuksessa määriteltiin puolustusvoimien ydin- ja tukitoiminnot.
Sen perusteella on tehty toimintojen
tarkoituksenmukainen järjestely ja päällekkäisyyksien poistaminen. Tavoitteena on varmistaa, että välttämättömät
muutokset kyetään toteuttamaan optimaalisesti ja puolustuskykyä vaarantamatta. Puolustusvoimien uudistetussa
rakenteessa hallintoyksiköt on muodostettu ensisijassa oman päätehtävänsä
perusteella. Organisaatiotasoja on vähemmän. Kullakin tasolla on selkeästi
määritetty tehtävä ja päällekkäinen työ
on pyritty minimoimaan.
Puolustusvoimien
johtaminen
Puolustusvoimain komentaja johtaa
sotilaallisen voiman käytön kannalta
keskeisiä puolustushaarakomentajia
kaikissa valmiustiloissa. Puolustushaarakomentajat johtavat rauhan aikana
suoraan alaisiaan hallintoyksiköitä,
joiden pohjalta valmiutta kohotettaessa
muodostuu ja perustetaan sodan ajan
joukkoja.
Pääesikunta vastaa kokonaisuuden
suunnittelusta ja yhteensovittamisesta,
tehtävien ja resurssien sekä tukevan ja
tuettavan komentajan velvoitteiden käskemisestä puolustusvoimain komentajan päätösten mukaisesti. Pääesikunnan
alaisuudessa olevat laitokset toteuttavat
rauhan ajan toiminnan ja sodan ajan
operaatioiden edellyttämän logistisen
tuen sekä muut tarvittavat tukipalvelut.
Puolustusvoimien toimintaa ohjataan
ja eri kokonaisuuksia sovitetaan yhteen
prosesseilla. Toiminta jaetaan neljään
pääprosessiin, jotka jakautuvat osaprosesseihin ja edelleen alaprosesseihin.
Prosessien omistajuus on pääesikunnassa.
Rakenteen uudistamiseen liittyy
olennaisena puolustusvoimien toimintatavan kehittäminen, jossa puolustusvoimien pääprosessit on tarkistettu,
toimialat ja niiden asema on määritetty
sekä kehittämisohjelmarakenne on
uudistettu suorituskykyperustaiseksi.
Toiminnanohjauksella ja tietotekniikan
hyväksikäytöllä toteutetaan keskitetty
ohjaus ja varmistetaan toiminnan kustannustietoisuus sekä puolustusvoimien
tehokas toiminta.
Puolustusvoimissa toimialojen tarve
ja määrittäminen perustuu lakisääteisten sekä muiden viranomaistehtävien
toteuttamiseen puolustusvoimissa.
Toimialoiksi on lisäksi määritetty
puolustusvoimien kokonaistoiminnan
kannalta merkittäviä osa-alueita, joiden
vaikutus ulottuu eri organisaatiotasoille.
Toimialatien käyttöä hyödynnetään toimialojen johtamisessa, ohjauksessa ja
koordinoinnissa. Toimialojen merkitys
korostuu asioiden valmistelussa. Toimialajohtajia ovat lähtökohtaisesti pääesikunnan osastojen päälliköt.
Puolustushaarat
ydintoimintojen
keskiössä
Maavoimien vastuulla on valtakunnan maa-alueen puolustaminen, virkaapu ja muiden viranomaisten tukeminen
yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen
turvaamisessa sekä osallistuminen käskettyihin kriisinhallintaoperaatioihin.
Maavoimat toteuttaa muut sille käsketyt
sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelun, suorituskyvyn rakentamisen ja
ylläpidon, suorituskyvyn käytön sekä
toiminnan tukemisen tehtävät.
Maavoimien komentaja johtaa
maavoimia ja on sotilaskäskyasioissa
välittömästi puolustusvoimain komentajan alainen. Maavoimien komentajan
johtoesikuntana on Maavoimien Esikunta, jota johtaa esikuntapäällikkö.
Maavoimien komentajan suoranaisia
alaisia ovat Maavoimien Esikunnan
esikuntapäällikkö ja maavoimien joukko-osastojen komentajat. Maavoimien
Yleinen asevelvollisuus on edelleen
paras ratkaisu Suomelle.
joukko-osastot uudistuksen jälkeen ovat
Jääkäriprikaati, Kaartin Jääkärirykmentti, Kainuun Prikaati, Karjalan Prikaati, Maasotakoulu, Panssariprikaati,
Porin Prikaati ja Utin Jääkärirykmentti.
Maavoimista tapahtuvien lakkauttamisten takia sotilasläänien tehtäviä siirtyy joukko-osastoille, niihin kuuluville
aluetoimistoille ja Maavoimien Esikunnalle. Maavoimien Materiaalilaitos
lakkautetaan ja sen toiminnot siirretään
Logistiikkalaitokseen. Lakkautettavien
joukko-osastojen jäljelle jäävät toiminnot siirretään pääasiassa Porin Prikaatin, Karjalan Prikaatin ja Kainuun
Prikaatin vastuulle.
Merivoimien päätehtävänä on
meriyhteyksien turvaaminen ja merihyökkäysten torjunta. Merivoimien
suorituskyky perustuu pintatorjuntaan
ja vedenalaiseen sodankäyntikykyyn.
Meripuolustuksen kokonaissuorituskyvyn varmistamiseksi turvataan myös
tilannekuvan edellyttämä alueellisen
koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen sekä sotilaallisen voiman käytön
suunnittelu ja johtaminen, tukeutumisedellytykset sekä yksiköiden omasuoja.
Merivoimat toteuttaa asevelvollisten
ruotsinkielisen koulutuksen järjestelyt
puolustusvoimissa.
Merivoimien komentaja johtaa merivoimia ja on sotilaskäskyasioissa
välittömästi puolustusvoimain komentajan alainen. Merivoimien komentajan
suoranaisia alaisia ovat Merivoimien
Esikunnan esikuntapäällikkö ja Meri-
Viestimies 1/2013
voimien joukko-osastojen komentajat.
Merivoimien hallintoyksiköitä ovat Merivoimien Esikunta, Rannikkolaivasto,
Rannikkoprikaati, Uudenmaan Prikaati
ja Merisotakoulu.
Ilmavoimat vastaa ilmatilan valvonnasta ja ilmoitse tapahtuvien alueloukkausten ja hyökkäysten tunnistamisesta
ja torjunnasta. Ilmavoimien päätehtävä
on ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen
torjunta. Rauhan aikana toiminnassa
korostuvat alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen sekä
ilmatilan loukkauksiin puuttuminen.
Ilmavoimat ylläpitää kykyä toteuttaa
ilmaoperaatioita ja johtaa ilmapuolustusta valtakunnallisesti. Ilmavoimat antaa virka-apua muille viranomaisille ja
tukee niitä yhteiskunnan elintärkeiden
toimintojen turvaamisessa sekä vastaa
osallistumisesta ilmavoimille käskettyihin kriisinhallintatehtäviin.
Ilmavoimien komentaja johtaa ilmavoimia ja on sotilaskäskyasioissa
suoraan puolustusvoimain komentajan alainen. Ilmavoimien komentajan
suoranaisia alaisia ovat Ilmavoimien
Esikunnan esikuntapäällikkö ja ilmavoimien joukko-osastojen komentajat.
Ilmavoimien Esikunta on taktinen
johtoporras, joka toimii ilmavoimien
komentajan johtoesikuntana. Ilmavoimien Esikunta johtaa ilmavoimien
viranomaistehtävien toimeenpanoa,
joista tärkeimpänä ilmatilan valvonta
ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen koko valtakunnan alueella.
Ilmavoimien joukko-osastot ovat Lapin-,
Karjalan- ja Satakunnan Lennostot sekä
Ilmasotakoulu.
Laitoksilla omat
erityisvastuualueensa
Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK)
on puolustusvoimiin kuuluva puolustusvoimain komentajan alainen sotatieteellinen korkeakoulu, joka antaa
ylintä tutkimukseen sekä alan parhaisiin
käytäntöihin perustuvaa maanpuolustusopetusta.
Maanpuolustuskorkeakouluun nykyisin kuuluvan Käyttäytymistieteiden
laitoksen pääosat liitetään osaksi Puolustusvoimien Tutkimuslaitosta. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimukseen
ja opetukseen kuuluvat osat keskitetään
Santahaminaan ja toteutetaan seuraavat
organisaatiomuutokset: Puolustusvoi-
Puolustusvoimien elinkelpoisuuden turvaaminen
I
Rakenteiden kehittäminen
- koko, johtamistasot
- logistiikka ja palvelut
Toimintatavan uudistaminen
II
Resurssitasapainon palauttaminen
- Kolmannesjako (palkat, toiminta, hankinnat)
Rakenteelliset säästöt
- 114 – 126 M€ vuonna 2015
- päällekkäisyyksien poisto
- prosessit ja toimialat
III
Toiminnan tason palauttaminen
Vuodesta 2015:
- maastovuorokaudet vähintään 35
- Hornet lentotunnit 8 900
- alusvuorokaudet 1 400
- koulutetut reserviläiset 18 000
IV
Yleisen asevelvollisuuden vahvistaminen
- 2,5 kouluttajaa/joukkue
- opetusmenetelmät (mm. simulaattorit)
- kertausharjoitusten laatu
- asevelvollisuustyöryhmän suositukset
Puolustusvoimien elinkelpoisuuden turvaamisen kulmakivet.
mien Kansainvälinen Keskus lakkautetaan itsenäisenä hallintoyksikkönä ja
se organisoidaan MPKK:n sisäiseksi
tulosyksiköksi. Nykyiset Taktiikan-,
Strategian- ja Sotahistorian laitokset
yhdistetään Sotataidon laitokseksi.
Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus lakkautetaan pois lukien sen
täydennyskoulutustoiminnot. Maisteriosasto perustetaan omaksi sisäiseksi
tulosyksiköksi.
Puolustusvoimien tutkimustoiminta
keskitetään perustamalla Puolustusvoimien Tutkimuslaitos, josta muodostetaan monialainen tutkimusorganisaatio,
joka kokoaa yhteen sotataitoon ja käyttöperiaatteisiin, materiaaliin ja teknologiaan sekä ihmisen toimintakykyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Se on puolustusvoimien yhteinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssi,
joka tuottaa puolustusvoimien tarvitsemat vaativat tutkimus-, kehittämis-,
testaus- ja evaluaatiopalvelut. Puolustusvoimien Tutkimuslaitoksen osaksi
rakennetaan strategista ja operatiivista
suunnittelua sekä puolustusjärjestelmän
käyttöperiaatteiden kehittämistä tukeva
osasto, jolla on valmius tukea päätöksentekoa myös poikkeusoloissa.
Puolustusvoimien Palvelukeskus
tuottaa keskitetysti puolustusvoimallisena kokonaisuutena kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille henkilöstöpalveluita, talous- ja matkapalveluita,
tiedonhallintapalveluita sekä oppimisja kuvapalveluita. Puolustusvoimien
palvelutoiminta varmistetaan hallintoyksiköiden hallintopalveluhenkilöstöllä,
joita palvelukeskus ohjaa. Puolustusvoimien kannalta nähtiin hyväksi, että
palvelutuotannon avainprosessissa on
osaava toimija, joka kykenee tukemaan
toiminnan käynnistymistä näkyvimmässä osassaan, asiakasrajapinnassa.
Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK) on jatkossakin Pääesikunnan alainen laitos. Sen tehtävänä
on tuottaa tai järjestää puolustusvoimien tai siihen kiinteästi liittyvien organisaatioiden sotilaallisen johtamisen,
hallinnon ja tietoverkkopuolustuksen
edellyttämät tiedonkäsittely- ja tietoliikennepalvelut sekä tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet.
Puolustusvoimien logistiikka-ala
uudistetaan ja sen rakennetta keskitetään perustamalla Puolustusvoimien
Logistiikkalaitos. Siinä kootaan yhteen
nykyiset puolustushaarojen materiaalilaitokset, PVJJK:n hankeyksikkö,
Huoltokoulu sekä Sotilaslääketieteen
Keskus.
Puolustusvoimien Logistiikkalaitos
on Pääesikunnan alainen laitos. Se
koostuu laitoksen johdosta, esikunnasta, Järjestelmäkeskuksesta, kolmesta
logistiikkarykmentistä, Räjähdekeskuksesta, Sotilaslääketieteen Keskuksesta
ja Logistiikkakoulusta. Puolustusvoimien Logistiikkalaitos tuottaa kaikille
puolustusvoimien hallintoyksiköille
logistiikka-alan palvelut ja tuen, sekä
mahdollistaa tältä osin puolustusvoimien suorituskyvyn rakentamisen ja
käytön. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen toiminnan päämääränä on
kaikissa valmiustiloissa ja kaikissa
11
12
Viestimies 1/2013
toimintaympäristöissä luoda edellytykset suorituskykyjen käytölle ja operaatioiden toimeenpanolle sekä ylläpitää
ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja
järjestelmien toimintakyky sekä materiaalin käyttökelpoisuus.
Logistiikkatoimialan muutoksessa
päällekkäiset toiminnot vähenevät. Puolustushaarojen esikunnissa aikaisemmin
tehtyjä asioita keskitetään Logistiikkalaitoksen esikuntaan ja Järjestelmäkeskukseen. Keskitettäviä toimia ovat
esimerkiksi projektien johtaminen,
joukkojen varustamisen ja kuljetusvälineiden sijoittamisen johtaminen,
materiaalihallinnon ohjaaminen sekä
tuotetiedon hallinnon ohjaaminen.
Logistiikkalaitos omistaa valtaosan
puolustusvoimien sotavarustuksesta ja
erikseen määrättävän muun materiaalin
sekä vastaa sen elinkaaren hallinnasta.
Laitos toteuttaa puolustusvoimien kaikki kehittämisohjelmien sekä toimintasuunnitelman mukaisten ylläpitotehtävien edellyttämät puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaiset hankinnat
sekä toteuttaa puolustusvoimien kansallisen kynnysarvon ylittävät hankintalain
mukaiset siviilihankinnat.
Puolustusvoimien Tiedustelulaitos
on puolustusvoimallinen ja valtakunnallinen toimija. Tiedustelulaitoksessa
yhdistyvät kaikki sotilastiedustelun
valtakunnalliset resurssit. Puolustusvoimien Tiedustelulaitoksen tehtävänä
on tiedustelun tilannekuvan muodostaminen Suomen sotilaspoliittisesta ja
sotilaallisesta toimintaympäristöstä.
Muodostetun toimintaympäristötietoisuuden avulla tuotetaan tarvittaessa ennakkovaroitus poliittisen ja sotilaallisen
päätöksenteon tueksi.
Uusilla laitoksilla tulee olla kyky
tuottaa niiden tehtäviin ja vastuulle
kuuluvat palvelut 1.1.2015 alkaen.
Tähän mennessä prosessien ja toimintamallien tulee myös olla tarpeellisin osin
testattu ja pilotoitu. Uudistuksessa ei
voida lähteä siitä, että kaikilla osa-alueilla palvelu paranee nykyisestä. Joillain osa-alueilla joudutaan väistämättä
tinkimään nykyisestä palvelutasosta.
Lopuksi
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan sekä puolustusvoimien kehitys on
perustunut jatkuvaan talouskasvuun.
Näköpiirissä olevasta talouden epä-
Puolustusvoimauudistuksella turvataan puolustuskyvyn säilyminen.
varmuudesta johtuen julkisen talouden
menoja leikataan. Oli päivänselvää, että
puolustusvoimien on oltava mukana
valtionhallinnon yhteisissä säästötoimissa. Suomalaiseen innovatiivisuuteen
on aina kuulunut resurssioptimointi.
Tämä on keskeistä myös puolustusvoimauudistuksessa.
Taloustilanteen vaatimien supistusten
lisäksi puolustusvoimauudistus on
nähtävä myös myönteisenä mahdollisuutena turvata puolustuskyvyn säilyminen ja ajantasaistaminen. Kaikki
turvallisuusympäristömme maat ovat
leikanneet asevoimiensa vahvuutta,
myös Suomi voi tehdä uskottavasti
saman. Alueellinen puolustus ei ole periaatteellisena ratkaisuna vanhentunut,
mutta sitäkin pitää kehittää. Tavoitteena
on luoda tasapainoinen kokonaisuus,
missä vahvistetaan paikallispuolustuksen osuutta, kehitetään taistelutapaa
liikkuvammaksi ja pyritään ratkaisuun
kaikkien puolustushaarojen yhteisoperaatioilla.
Puolustusvoimauudistuksessa hyödynnetään nykyiset vahvuutemme ja yhdistetään niitä uusiin mahdollisuuksiin,
toimintatapoihin ja ratkaisuihin. Näin
rakennetaan tasapainoinen kokonaisuus, jonka yhteinen vaikuttavuus on
suurempi kuin osiensa summa. Puolustusvoimat onkin ennakkoluulottomasti
lähtenyt hakemaan mahdollisuuksia
varmistaa Suomen puolustus myös tulevaisuudessa.