Yhdistys- ja järjestötoimijoille varainhankinnasta ja rahoitusmahdollisuuksista Merja Kaija, kyläasiamies, Pohjois-Savon Kylät Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu vuonna 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä ja kylätoiminnan edistäjänä sekä etujen valvojana. Pohjois-Savon maakunnan alueella on 20 kuntaa, joissa kyliä yhteensä noin 300, joista noin 150 rekisteröityä yhdistystä ja loput kylätoimikuntia. www.pohjois-savonkylat.fi Pohjois-Savon Kylät ry:n toiminta • • • • • • • • • • Viestii ja tiedottaa kylille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille Osallistuu ja järjestää tapahtumia, koulutuksia ja seminaareja Ylläpitää kylärekisteriä ja kylätalorekisteri Pohjois-Savossa Pohjois-Savon Vuoden Kylän valinta yhdessä Pohjois-Savon Liiton kanssa Yhteydenpito ja verkostoituminen maakunnan ja valtakunnan tasolle Autamme ja neuvomme kylätoimijoita Annamme lausuntoja ja teemme kannanottoja Kylätoiminnan kehittäminen Tiedottaminen, kotisivut, facebook tapahtumakalenteri Sähköiset Kyläkirjeet paperiset jäsentiedotteet www.pohjois-savonkylat.fi Kylärekisteri ja kylätalorekisteri • Pohjois-Savon Kylät ry ylläpitää listaa kaikista maakunnan kyläyhdistyksistä ja kylätoimikunnista, rekisteriä kutsutaan kylärekisteriksi. • Kylärekisterin tietoja käytetään kylätoiminnan tiedottamisen välineenä. • Kylätoimijat muistakaa päivittää tiedot! Sähköiset uutiskirjeet lähtevät kaikille, jotka ovat mukana kylärekisterissä (sähköpostiosoitteen kanssa). • Kylätalorekisteriin kasataan kylätalojen ja vastaavien yhteystiedot. www.pohjois-savonkylat.fi Mistä kasaan hankkeen omarahoitus? • Monesta eri rahavirrasta koostuu yhdistysten varainhankinta ja myös omarahoituksen saaminen kasaan isoon hankkeeseen. • Yhdistyksellä tulisi olla monta tukijalkaa, jonka kautta toimintaan saadaan rahoitusta. • Kannattaa piirtää / kartoittaa mistä nyt saadaan varoja toimintaan ja jatkaa siitä sitten eteenpäin  mitä voisimme vielä kokeilla? Mistä kasaan hankkeen omarahoitus? • Millaiset resurssit on tehdä varainhankintaa? • Onko vastuussa puheenjohtaja yksin, hallitus vai näiden lisäksi vielä 20 muuta aktiivia varainhankkijaa? • Hallituksella kuitenkin vastuu toiminnasta ja taloudesta. • Omat resurssit varainhankintaa tulee olla selvillä > jos talkoolaisia ollut aiemmin 10, ei niitä välttämättä hankkeen myötä ole sen enempää Mistä kasaan hankkeen omarahoitus? • Varainhankinnassa on myös riskejä –> mietittävä millaisia voidaan ottaa • Varainhankinta ei saa olla suurin osa yhdistyksen toiminnasta vaan sen tehtävä on tukea ja mahdollistaa toimintaa • Varainhankintaa tulee suunnitella  siinä vaiheessa kun tehdään talousarviota, mietitään kylätalon remonttia, haetaan hanketta  tarvitaan omarahoitusta tai tehdään suurempaa tapahtumaa tai tempausta • Kannattaa miettiä, millaisia summia on hakemassa ja millainen työpanos siihen menee, onko suhde oikea? Työllistäminen Tanssilava Kunnan / kaupungin avustus Kyläapu Kahvila, kesäkioski Kannatusjäsenmaksut Jäsenmaksut Palvelutuotanto /elinkeinotoiminta YHDISTYS / SEURA Tapahtuma 1 Arpajaiset Mainosmyynti Testamentti, lahjoitus Osallistumis maksut KKI-hanketuki Sponsorit (Hankkeen hallinnoija) Hanke X Mainostilan myynti, kampanja Kurssimaksut Kyläläiset osuudet esim. kylätaloon Säätiö tai rahasto Osallistumismaksut Paikalliset yritykset, näkyvyys hankkeessa Talkootyö Mitä kaikkea voisikaan tehdä… • • • • • • • • • • • • • • Konsertit, hyväntekeväisyyskonsertit, kuorojen kanssa yhteisesitys Diskot ja tanssit, ystävänpäivätanssit Bingo illat (luvanvaraista) Toripaikkamaksut Joulumyyjäiset Tuotemyynti Kirpputori, paikkamaksut Huutokauppa Hyväntekeväisyyshuutokauppa (osa kyläläisten myyntiin tuotavien tavaroiden tuotosta kyläyhdistykselle) Kyläkirjat, historiikit Muisteluillat, vanhustenpäivä Joulupukki välitys Saunavastat  yrityksille Tapahtumiin pieniä maksullisia juttuja: onginta, arpajaiset, kasvomaalaus, • • • • • • • • • • • • • hevosajelu, onnenpyörä, kärriajelu, koiravaljakko Muotinäytös (paikallisten yritysten vaatteet) Isäinpäiväruokailu / Äitienpäivälounas Jouluruokailu /Pikkujouluruokailu Ravintolapäivä Kylällä toimivan yrityksen / maatilan kanssa yhdessä avoimet ovet, kyläyhdistys vastaa esim. kahviosta, lettujen myynnistä, makkaran myynnistä Aurausviittojen teko ja pystytys Tienvarsien siivous, ympäristönhoito työt Kylän jääkiekkokaukalon ylläpito Hiihtolatujen ylläpito Arvauskilpailut (luvanvaraista) Juhlavuodet Rantakala / rosvopaisti Lastentapahtumat / perheiden tapahtumat Mitä kaikkea voisikaan tehdä… • • • • • • • • • • • • • • • • • Kylätalkkari, mökkitalkkari Talkooapu Opastetut kyläkävelyt Kesäteatteri Teatteriryhmä / muu esiintyjä esiintymään sponsorin tukemana Kylätapahtumissa kahvitukset, ruokailut yms. Arpajaiset (luvanvaraista) Rahankeräys (luvanvaraista) Teatteri- ja tai konserttimatka Ostosmatka Kylälehden tekeminen ( mainosten myynti) Mainostaulu Ohjelmalliset tilaisuudet Palveluiden myynti Renkaiden vaihto tempaus  kyläyhdistys organisoi ja hankkii tekijät ja saa maksun Kosmetiikan myynti Kylän palvelut yksiin kansiin (jaetaan kaikille talouksille, mainostuotot, yritykset ja paikallistekijät esiin) • • • • • • • • • • • • • • • • • Urheilukisojen järjestäminen Hullut hauskat kyläkisat! Tilavuokraus Joulukuusten myynti Iltamat Järjestyksen valvojien vuokraus Rompetorit, kesätorit, kylätori Käpyjen, sammaleen, jäkälän keräys ja myynti Tapahtumien lippujen myynti Pilkkikisat, ongintakisat Kylän julkkisten hyödyntäminen! Ravintolapäivä Yhteinen palsta-alue/ kasvimaa Yötapahtuma (esim. taajamissa missä liikkeitä) Kyläympäristön tuotteistaminen matkailuun, maisemat, kulttuurihistoria Historian esittely Leirikoulut /kylätalojen markkinointi leirikoulujen käyttöön Kyläläisten ja yrittäjien yhteinen ilta Mitä kaikkea voisikaan tehdä… • • • • • • • • • • • • • • • • Lasten / nuorten diskot Askarteluillat Kurssit Luontokohteiden kartoitus Liikuntaryhmät Koiranäyttely Lapsille kerhotoimintaa Sienikurssi EA-kurssi yms. Kesätori, lähituotteiden myyntipiste Tonttipörssi Mainokset kotisivuille Kylätuotteiden myynti Paikalliset yritykset esille-tapahtuma Vuokraustoiminta Muotinäytös -> oman kylän tuottajat ja tuotteet esille • • Tuotteistetut palvelut Lähimatkailukohde Yhteistyöllä pääsee pitkälle • Kannattaa verkostoitua muiden yhdistys- ja järjestötoimijoiden kanssa, yhdessä saatte enemmän aikaan -> etenkin jos omassa yhdistyksessä väkeä ei ole riittävästi • Voisiko miettiä yhteistä kehittämishanketta tai muuta toimintaa? Linkit kiertämässä olleisiin materiaaleihin • • Kylien liiketoimintaopas (keltainen kansi) http://www.kylatoiminta.fi/uploads/images/tiedostot/Hankkeet/KylienLiiketoiminta-Opas-Internet.pdf • Mistä rahat toimintaan? Neuvoja paikallistoiminnan varainhankintaan (Vihreä kansi) http://www.kylatoiminta.fi/uploads/images/kuvat%20ajankohtaista/Varainhankint aOpas.pdf • • • Yhdistykset toteuttamassa itseään ja palvelemassa yhteiskuntaa Handbook Kolmas lähde https://www.innokyla.fi/documents/859508/c2df804f-1d9d-4761-b3850fedbacd385f • Mmm… Leader-toimintaa 2007-2013 2/2014 lehti (jossa esiteltynä viime ohjelmakauden rahoitetut hankkeet) http://www.mansikkary.fi/files/file/Leader_tulostettava%20(1).pdf Joukkorahoitus, mitä se on? • Osakekauppa on joukkorahoitusta. Arpajaiset ovat joukkorahoitusta. Sotaveteraani- tai lastensairaalakeräykset ovat joukkorahoitusta. Kun Pylkön Ääni ja Yrittävä keräsivät sponsorirahaa Pylkönmäen frisbeegolfradan rakentamiseen, se oli joukkorahoitusta. Kun Konginkankaan kyläyhdistys halusi tilata tuotannosta poistuneen Konginkangasrintaneulan Kalevala-korulta ja keräsi sitovia ennakkotilauksia, se oli joukkorahoitusta. Kyläläisten talkootyö kylätalon kunnostamiseksikin on joukkorahoitusta – työ, ammattitaito ja asiantuntemus ovat rahanarvoisia lahjoituksia. Joukkorahoitusta kylän toimintaan • Mukaan asukkaat, yrittäjät, vapaa-ajan asukkaat sekä kylän ns. fanit tai entiset kyläläiset. • Vastikkeellista rahoitusta -> saa jotakin • Vastikkeellinen toiminta ei vaadi rahankeruulupaa • Netissä palveluita joilla voi kerätä yhteisörahoitusta http://mesenaatti.me/ kannattaa tutustua • Jokainen määrittelee itse hankkeen tavoitteen ja aikataulun, jonka mukaan hakee rahoitusta tätä kautta. • Mesenaatin sivuilla myös arvioita kuinka paljon mihinkin summaan tarvitaan mukaan lähtijöitä. Tulevaisuutta voi olla antaa osalla ihmisistä rahaa ei aikaa. • Lähde: Outi Raatikainen http://blogit.jamk.fi/turbinaattori/2014/11/07/joukkorahoitustakylahankkeisiin/#more-1988 Hyviä tekoja.fi • Hyviatekoja.fi on pienlainayhtiö 4finance Oy:n alainen hyväntekeväisyysprojekti. Projektin tavoitteena on tukea ja auttaa yksityishenkilöitä ja organisaatioita pääsemään tavoitteisiinsa ja käynnistämään hankkeensa, joista koko yhteiskunta hyötyy. • Hyviatekoja.fi:n toiminta-ajatus perustuu kuukausittaiseen nettiäänestykseen hankkeen sivustolla omien Facebook- tai Twitter-tunnuksien kautta. Äänestämisen lisäksi sivustolla voi: ilmoittaa oman projektinsa mukaan kilpailuun, käydä katsomassa jo toteutuneita projekteja ja vielä enemmän - saada motivaatiota tehdä hyvää o o o • • • Joka kuukausi valitsemme parhaat hankkeet, mitkä pääsevät äänestykseen projektin kotisivulle. Äänestystulos on pitkälti hankkeiden lähettäjien aktiivisuuden varassa. He mainostavat omaa hankettaan perheelleen, ystävilleen, tuttavilleen, kollegoilleen ja mahdollisille yhteistyökumppaneilleen. Äänestys on käynnissä kerrallaan kuukauden ja äänestää voi vain yhden kerran yhtä hanketta per kuukausi. Äänestäminen on täysin ilmaista! Hankkeita tuetaan joka kuukausi enintään 10 000 eurolla. Joka kuukausi äänestyksen voittaja saa hakemansa rahoituksen. http://hyviatekoja.fi/fi/kotisivu http://hyviatekoja.fi/fi/hyviatekoja-fi-projektista Tutustu ja äänestä, tukea ovat saaneet hyvin erilaiset projektit. Kylämatkailu / lähimatkailu • Onnelliset kylät • Tuotteistettuja paketteja esim. mökkiläisille, vapaa-ajanasukkaille, matkailijoille, oman kunnan muille asukkaille, lähikaupunkien asukkaille, koululaisille, päiväkodeille.. • Lyhyitä opastuksia, maisemaan tutustumista, historialliset kohteet, erikoisuudet mm. • www.lomalaidun.fi Mitä huomioita, kun hakee rahoitusta • On muistettava, kun haetaan avustuksia tai hankkeita: • Yhdistyksen tulee olla rekisteröitynyt (poikkeuksiakin on mm. kuntien avustuksissa sekä nuorten omissa avustuksissa) • Tarvitaan yleensä liitteeksi: yhdistysrekisteriote, edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus, voimassa oleva toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä tilintarkastajienlausunto / toiminnantarkastajien lausunto • Hakemuksen allekirjoittavat yhdistyksen nimenkirjoituksen omaavat henkilöt (samat, jotka ilmoitettu yhdistysrekisteriin) • Muistakaa tehdä nimenkirjoittajien muutokset Patentti- ja rekisterihallitukseen • Tulevalla ohjelmakaudella sähköinen haku Leadereissa Hyrrän kautta vaatii Katso-tunnisteet • Säännöistä selviää mitä yhdistys voi tehdä  tarkastakaa säännöt • Sääntöjä voi tarvittaessa muuttaa, mutta sääntöjen on sallittava toiminta mitä tehdään varainhankinnaksi Palvelutoiminta / elinkeinotoiminta • Yhdistys voi pitää kylätalolla tai muussa tilassa kahviota, tuottaa pitopalvelu- ja ruokapalveluita mm. vanhuksille tai juhlapalvelua kokonaisuutena • Osa yhdistyksen toiminnasta voidaan katsoa elinkeinotoiminnaksi ja jos elinkeinotoiminta ylittää 8500 € rajan on toiminta myös arvonlisäverollista. Yhdistyksen otettava itse selvää verotuksellisista asioista. • Yleensä jos toiminta on kilpailevaa verottaja katsoo elinkeinotoiminnaksi. Sponsorit ja yhteistyökumppanuus • Paikalliset yrittäjät ja yritykset tai paikkakunnalla toimivat yritykset, tai alan yrittäjät / toimijat • Yhteistyökumppanit ja sponsorit tukevat ja rahoittavat toimintaa, jonka kokevat hyväksi ja itselleen tarpeelliseksi • Kohdennus mihin sponsoria haetaan, mitä voidaan tarjota, näkyvyys, mainokset, hyväntekeväisyys, lapset ja nuoret? • Miten yhteistyöllä saadaan näkyvyys yhteistyökumppanille / sponsorille, ja mitä siitä saadaan vastineeksi. • Voi olla muutakin kuin rahaa, kahvit kauppiaalta, lumenauraus paikalliselta yrittäjältä, tilankäyttö metsästysseuralta tai muilta yhdistyksiltä, kyläpäivään yrittäjät mukaan esittelemään palveluita • Näkyvyys tuo rahaa, jos toiminta ei ole näkyvää ulospäin hakeminen vaikeampaa • Savon Voima, hakee yhteistyökumppaneita yleensä vuoden vaihteessa • Lionsklubit, Rotary klubit Kauppakamarit, nuorkauppakamarit, yrittäjäjärjestöt Kansainvälinen vapaaehtoistyö • • • http://www.kvtfinland.org/ KVT järjestää vuosittain 10-15 kansainvälistä työleiriä Suomessa. Etsimme joka vuosi uusia yhteistyökumppaneita leirejä isännöimään. Kansainvälinen työleiri voi olla tapa toteuttaa projekti, jolle olisi muuten vaikea löytää tekijöitä: Leireillä ulkomaalaiset vapaaehtoistyöntekijät esimerkiksi kitkevät luomupeltoja, korjaavat kylätiloja, auttavat festarijärjestelyissä, viettävät aikaa nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa ja jakavat kasvisruokaa osana kansainvälistä rauhankampanjaa. Parhaimmillaan työleirit elävöittävät paikallisyhteisöjä ja luovat kohtaamismahdollisuuksia ihmisille, jotka eivät muuten tapaisi. Leirin kesto on vähintään 10 päivää ja enintään kolme viikkoa. Vapaaehtoisia leirille osallistuu 6-15. Vapaaehtoiset tulevat KVT:n jäsen- ja partnerijärjestöistä. KVT järjestää leirille myös 1-2 leirinvetäjää, jotka huolehtivat ryhmänohjauksesta. • • • • • Leiri-isännän pitää tarjota leiriläisille: Majoitus ja ruoka Työnohjausta tehtäviin Kuljetus leiripaikalle, jos sinne ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla Huolehtia muista leirin käytännön järjestelyistä • Kesällä 2012 Viljakkalan seurojentaloyhdistys ry maalautti Viljakkalan seurojentalon työleirin avustamana Mitä huomioita, kun hakee rahoitusta • On muistettava, kun haetaan avustuksia tai hankkeita: • Yhdistyksen tulee olla rekisteröitynyt (poikkeuksiakin on mm. kuntien avustuksissa sekä nuorten omissa avustuksissa) • Tarvitaan yleensä liitteeksi: yhdistysrekisteriote, edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus, voimassa oleva toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä tilintarkastajienlausunto / toiminnantarkastajien lausunto • Hakemuksen allekirjoittavat yhdistyksen nimenkirjoituksen omaavat henkilöt (samat, jotka ilmoitettu yhdistysrekisteriin) • Muistakaa tehdä nimenkirjoittajien muutokset Patentti- ja rekisterihallitukseen • Tulevalla ohjelmakaudella sähköinen haku Leadereissa Hyrrän kautta vaatii Katso-tunnisteet • Säännöistä selviää mitä yhdistys voi tehdä  tarkastakaa säännöt • Sääntöjä voi tarvittaessa muuttaa, mutta sääntöjen on sallittava toiminta mitä tehdään varainhankinnaksi Palvelutoiminta / elinkeinotoiminta • Yhdistys voi pitää kylätalolla tai muussa tilassa kahviota, tuottaa pitopalvelu- ja ruokapalveluita mm. vanhuksille tai juhlapalvelua kokonaisuutena • Osa yhdistyksen toiminnasta voidaan katsoa elinkeinotoiminnaksi ja jos elinkeinotoiminta ylittää 8500 € rajan on toiminta myös arvonlisäverollista. Yhdistyksen otettava itse selvää verotuksellisista asioista. • Yleensä jos toiminta on kilpailevaa verottaja katsoo elinkeinotoiminnaksi. Sponsorit ja yhteistyökumppanuus • Paikalliset yrittäjät ja yritykset tai paikkakunnalla toimivat yritykset, tai alan yrittäjät / toimijat • Yhteistyökumppanit ja sponsorit tukevat ja rahoittavat toimintaa, jonka kokevat hyväksi ja itselleen tarpeelliseksi • Kohdennus mihin sponsoria haetaan, mitä voidaan tarjota, näkyvyys, mainokset, hyväntekeväisyys, lapset ja nuoret? • Miten yhteistyöllä saadaan näkyvyys yhteistyökumppanille / sponsorille, ja mitä siitä saadaan vastineeksi. • Voi olla muutakin kuin rahaa, kahvit kauppiaalta, lumenauraus paikalliselta yrittäjältä, tilankäyttö metsästysseuralta tai muilta yhdistyksiltä, kyläpäivään yrittäjät mukaan esittelemään palveluita • Näkyvyys tuo rahaa, jos toiminta ei ole näkyvää ulospäin hakeminen vaikeampaa • Savon Voima, hakee yhteistyökumppaneita yleensä vuoden vaihteessa • Lionsklubit, Rotary klubit Kauppakamarit, nuorkauppakamarit, yrittäjäjärjestöt Vuolenkoski, Vuoden 2014 Valtakunnallinen vuoden kylä Ensimmäinen kyläläisten itse omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö • Omakylä Vuolenkoski Oy on syksyllä 2008 perustettu Vuolenkosken yrittäjien ja asukkaiden omistama yhtiö, jonka tarkoituksena on ottaa vastuu kylän kehittämisestä. Tällä hetkellä yrityksen osakkaita on 138. Näistä 21 kylällä toimivaa yritystä ja 117 kylän asukasta / vapaa-ajan asukasta. • Yhtiön toiminnan tarkoitus on varmistaa ja kehittää kylällä toimivia palveluita, sekä tukea elinkeinotoiminnan kehittymistä. Yhtiö vastaa pääosasta kaava-alueen tonttien myynnistä. Yhtiön tuotto jää kylän kehittämiseen. • Iitin kunta on ollut vahvasti mukana kehittämässä kylien elinvoimaa ja varmistamassa palveluiden saatavuutta alueella. • Lisätietoja: http://www.vuolenkoski.fi/ ja www.omakylävuolenkoski.fi/ KKI-hanke (Kunnossa Kaiken Ikäähanke) Mikä on KKI-hanke, ja miten kylämme voi hyödyntää KKIhanketta oman kylän toiminnassa? KKI- hanketuki • KKI-ohjelmasta on mahdollista hakea rahoitusta ja taloudellista tukea erilaisten paikallistoimijoiden, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntaa sekä toimintaa, joilla houkutellaan liian vähän liikkuvia työikäisiä säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin. • Tukea voivat hakea kaikki rekisteröityneet yhdistykset. • Vuosittain KKI-ohjelmassa on erilaiset painopistealueet, joiden mukaan rahoitusta kohdistetaan Mihin KKI-tukea? • KKI-ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi ohjelma jakaa taloudellista tukea kolmessa eri muodossa: • 1) KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi. • 2) KKI-koulutustuki Taloudellinen tuki vertaisohjaajien liikuntakoulutukseen ja liikuntaneuvontaa edistävään koulutukseen. • 3) KKI-kehittämishanketuki Taloudellinen tuki pitkäjänteiseen toimintamallien kehittämiseen. KKI-myönnetyt tuet 1_2015 • Hakemuksia tuli yhteensä 240 kpl, joista tukea myönnettiin 99 hankkeelle. Myönnetyt tukisummat vaihtelivat 500 € ja 31 000 € välillä. Myönnettyjen avustusten yhteissumma kierroksella 1/2015 oli 411 000 €. • http://www.kkiohjelma.fi/uutiset/221/tuetut_ hankkeet_1_2015 KKI-tuen käyttö (Kunnossa Kaiken Ikää-ohjelma 2014.) Lapset ja nuoret Merja Kaija, kyläasiamies Lapset ja nuoret Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke http://www.myrsky.info/haku./ Myrsky tuo nuorille voimaa ja rohkeutta löytää oma polkunsa Suomen lasten ja nuorten säätiön Myrsky -hanke jakaa projektitukia paikallisille taideprojekteille, joissa nuoret ovat itse taiteentekijöinä. Projektien tulee tavoittaa myös vaikeassa elämäntilanteessa olevia tai osallisuuden kokemuksen vahvistamista tarvitsevia nuoria. Projektitukia voi hakea jatkuvasti ja päätökset tehdään säätiön hallituksen kokouksissa noin 2 kertaa vuodessa. Myrskyn hakulomaketta uudistetaan ja verkkopalveluun ei tällä hetkellä pääse täyttämään hakemusta. Uudistettu hakulomake avautuu viimeistään 13.3.2015. Kevään hakudeadline on 14. huhtikuuta 2015. Päätökset tuettavista projekteista tehdään toukokuussa. CIMO CIMOn tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. Voi hakea mm. nuorten ryhmävaihtoihin tukea. http://www.cimo.fi/ Lapset ja nuoret Aluehallintovirasto • • Avustukset lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan, säännöllisen ja tavoitteellisen harrastustoiminnan tukemiseen (1 kertaa viikossa) Hakuaika on vaihdellut hieman vuosittain seuraa sivuja, jottei hakuaika mene ohi. http://www.avi.fi/web/avi/avustukset-lasten-ja-nuorten-paikalliseenharrastustoimintaan#.Uy6PZfl_spk Nuorten Akatemia Mahis-toiminta http://mahis.info/fi/ • • • Mahiksessa tuemme haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia 13–17-vuotiaita nuoria saamaan elämänsyrjästä kiinni. Olemme jo 16 vuoden ajan kouluttaneet Mahis-ohjaajia, jotka voivat hakea meiltä jopa 600 € toimintatukea nuorten suunnitteleman projektin toteuttamiseen. Mahis-projektissa nuoret saavat mielekästä vapaa-ajan toimintaa, tärkeitä onnistumisen kokemuksia sekä välittävän aikuisen tuen. Projekteja tekemällä nuoret oppivat myös työelämässä arvokkaita taitoja. Kaksipäiväisessä Mahis-koulutuksessa nuorten parissa toimiva aikuinen saa vinkkejä ja konkreettisia työkaluja haastavassa elämäntilanteessa olevan nuoren kohtaamiseen. Koulutuksen käynyt ohjaaja voi hakea max 600 € Mahis-tukea nuorten ryhmän suunnitteleman projektin ohjaamiseen. Koulutuksia alueilla järjestetään tilauksesta. Hankkeen tai projektin suunnitelma • 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Mitä hankehakemukseen tulisi kirjoittaa Hankkeen tausta ja tarve Hankkeen tavoite Hankkeen perustiedot Hankkeen tulokset Hankkeen toimenpiteet ja aikataulu Tarvittavat resurssit ja kustannusarvio + lausunnot ja suositukset Kansalaisen käsikirjan malli http://kansalaisenkasikirja.info/index.php?title=Hankesuunnitelma OK-opintokeskus Apua hankkeen suunnitteluun http://www.ok-opintokeskus.fi/apua-hankkeen-suunnitteluun Rahankeräykset aina luvanvaraisia sekä arpajaiset Rahankeräys on toimintaa, jossa kerätään yleisöön vetoamalla vastikkeetta rahaa. Vastikkeeksi keräykseen osallistujalle saa antaa ainoastaan rahankeräysluvan saajan tai keräyksen tunnuksen, jolla ei ole itsenäistä taloudellista vaihdanta-arvoa (keräystunnus). Rahankeräys saadaan toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla (rahankeräyslupa). Rahankeräyslupa maksaa ja täytyy täyttää rahankeräyslupahakemus ja rahankeräys täytyy myös tilittää ja tehdä selvitys: https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/ExternalFiles/Rahanker%C3%A4yslupahakemuslo make%20suomenkielinen/$file/Rahanker%C3%A4yslupahakemuslomake%20suomenkieli nen.pdf Lisätietoja Poliisin sivuilta: https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/0A14F93E322B026BC22571DA002EBE85?o pendocument Arpajaisia on erilaisia, joten kannattaa olla tarkkana millaisen luvan tarvitsee, vai pelkän tilityksen tai esim. miniatyyriarpajaiset voi pitää ilman lupaa ja tilitystä. https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/905446A93FC28974C2256BC200465EA4?o pendocument Kylätalon kunnostus • Kylätalot kuntoon opas löytyy netistä http://www.kylatalo.fi/attachments2/rahoituskanavia%20kyl%C3%A4t alon%20kunnostukseen.pdf • Kylä talot käyttöön opas netistä http://www.ylasavonveturi.fi/loader.aspx?id=7ea8f1b4-6bea-40aaa193-4197129300c9 • Leader-ryhmät (Ylä-Savon Veturi ry, Kalakukko ry, Mansikka ry Pohjois-Savossa) • Suomen Kotiseutuliitto • Ely-keskus • Energiatuki Ely:n kautta • Museovirasto kulttuurihistorialliset kohteet (huom! ei päällekkäistä tukea esim. museovirasto ja ely, jos saa kotiseutuliitosta Säätiöt ja rahastot Merja Kaija, kyläasiamies Säätiöt • Monet säätiöt jakavat tukevat avustuksilla yleishyödyllistä toimintaa • Hakuajat löytyvät usein nettisivuilta tai osa säätiöistä ilmoittaa hakuajat lehti-ilmoituksella • Kaikilla säätiöille ei ole jatkuvia hakuaikoja • Säätiöillä on omat tavat millä raportoidaan avustuksen käytöstä Säätiöitä ja rahastoja • STIFTELSEN 7:NDE MARS FONDEN SÄÄTIÖ http://www.sjundemars.com/ Stiftelsen 7:nde Mars Fonden on senaattori Theodor Wegeliuksen vuonna 1931 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää humanitäärisiä ja yleishyödyllisiä pyrkimyksiä. Vuonna 2013 säätiö jakoi 62 avustusta yhteismäärältään 214.350 euroa. Säätiö on päättänyt avustusten jaossa erityisesti huomioida lasten ja nuorten hyväksi tehtävää sosiaalista työtä. • RAGNAR EKBERGIN SÄÄTIÖ http://www.ragnarekberginsaatio.fi/ Säätiön tarkoituksena on avustusten myöntäminen erityisesti turvattomaksi jääneille leskille, vanhuksille ja orvoille sekä muutenkin lapsille ja vanhuksille kodin piirissä esiintyvän hädän lievittämiseen tilanteissa, joihin suomalaisen yhteiskunnan tukijärjestelmät eivät ulotu tai joissa niistä saatava apu on riittämätön. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan antamalla avustuksia lähinnä järjestöille ja yhteisöille, jotka työskentelevät vanhus- ja lapsityön, turvakotitoiminnan ja vanhustutkimuksen hyväksi. Viime aikoina on lasten ja ahdingossa olevien lapsiperheiden ja näiden hyväksi työskentelevien yhteisöjen avustaminen saanut säätiön toiminnassa enemmän painoarvoa. • PÄIVIKKI JA SAKARI SOHLBERGIN SÄÄTIÖ http://www.pss-saatio.fi/ Säätiö edistää lasten ja vanhusten henkistä ja ruumiillista hyvinvointia tukemalla lääketiedettä, terveydenhoitoa sekä sosiaalista toimintaa. Säätiö toimii jakamalla apurahoja vuosittain tutkimukseen ja sosiaalisina apurahoina. • ALLI PAASIKIVEN SÄÄTIÖ http://www.allipaasikivensaatio.com/ Säätiö toimii perheen sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa ja Suomen kotien aineellisen ja henkisen tason kohottamiseksi. Säätiö jakaa apurahoja ja hankeavustuksia säätiön tarkoitusta koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön sekä kansalaistoimintaan. Apurahoja jaetaan vuosittain. Yhteisöt voivat hakea osarahoitusta yllä mainittuihin aihepiireihin liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita varten. Säätiöitä ja rahastoja • VATES-SÄÄTIÖ http://www.vates.fi/etusivu • TALONPOIKAISKULTTUURISÄÄTIÖ Vuonna 1938 perustettu Talonpoikaiskulttuurisäätiö toimii elävän maaseutukulttuurin hyväksi. Säätiö vaalii perinteitä, mutta se elää myös ajassa ja luo uutta talonpoikaiskulttuuria. Säätiön perustajat päättivät jo säädekirjassa vuonna 1938, että säätiön tarkoituksena on paitsi vanhan talonpoikaiskulttuurin tutkiminen ja tutkimusten julkisuuteen saattaminen myös herättää nuoressa sukupolvessa elävää kiintymystä vanhaan kansankulttuuriin ja esi-isien suorittamaan työhön sekä edistää siihen perustuvaa uutta talonpoikaiskulttuuria. http://www.talonpoikaiskulttuurisaatio.fi/ • SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ http://www.metsasaatio.fi/ Metsäsäätiö rahoittaa hankkeita, jotka edistävät maamme metsäelinkeinoa. Metsäsäätiön rahoittamia kohteita http://www.metsasaatio.fi/varojen-kaeyttoe/kouluyhteistyo-ja-nuorisotyo • JANE JA AATOS ERKON SÄÄTIÖ http://www.jaes.fi/ Säätiö myöntää avustuksia ja apurahoja tekniikan, talouden ja lääketieteen tutkimuksiin, kulttuurihankkeisiin sekä muihin hankkeisiin joilla edistetään henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Hakemuksia käsitellään säätiössä jatkuvasti, joten ennalta määriteltyä hakuaikaa ei ole. Säätiöitä ja rahastoja • MAJOJASÄÄTIÖ http://www.majaoja-saatio.fi/home/ Säätiön tarkoituksena on tukea suomalaista kulttuurielämää sen kaikissa ilmenemismuodoissa. Apurahaa voi hakea erilaisiin kulttuurihankkeisiin, opintoihin, opintomatkoihin, tutkimustyöhön, työskentelyvälineiden hankintaan, työskentelykuluihin, näyttelytoimintaan, esitysten valmisteluun ja sävellystyöhön. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla vuosittain apurahoja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Etusijan saavat näyttämötaiteen ja musiikkitapahtumien tukeminen, taideteosten hankkiminen ja konservointi ja kirjallisuuden edistäminen • MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ http://www.miinasillanpaa.fi/ Säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, jonka toiminnan painopistealueet ovat: Vanhustyö, lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus, kansanterveyttä edistävä tutkimus- ja kehittämistoiminta, julkaisutoiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. • OLVI-SÄÄTIÖ http://www.olvisaatio.fi/web/olvisaatio/ Sääntöjensä mukaan Olvi-säätiö avustaa lasten ja vanhusten hyväksi tapahtuvaa toimintaa, vähävaraisten nuorten opintoja, kotiseututyötä ja edistää kala- ja maatalouden kehittämistä. Hakuajat 2 kertaa vuodessa maaliskuun ja syyskuun loppuun. Säätiöitä ja rahastoja • Metsämiesten säätiö Metsämiesten Säätiö on 1948 perustettu metsäalan yleishyödyllinen säätiö. Tehtävänämme on metsäalan kehittäminen ja tukeminen sekä metsäalalla toimivien ihmisten henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäminen. Apurahat suunnataan tehtävämme mukaisesti tutkimukseen, metsäkulttuuriin, koulutukseen, viestintään ja hyvinvointiin. http://www.mmsaatio.fi/www/fi/index.php • Suomen Luonnonsuojelun säätiö Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahat luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. http://luonnonsuojelunsaatio.fi/ • Kalevala korun kulttuurisäätiö http://www.kalevalakoru.fi/yritys/kulttuurisaatio Kalevala Koru jakaa yhteistyössä omistajajärjestönsä Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa vuosittain apurahoja suomalaisen kulttuurin edistämiseen oman kulttuurisäätiönsä kautta. Apuraha voidaan myöntää yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvään tutkimus- ja julkaisutoimintaan, esittävään taiteeseen ja kädentaitoihin.Kulttuurisäätiö julkistaa vuosittain teeman, johon liittyviä hankkeita apurahapäätöksissä erityisesti painotetaan. Säätiöitä ja rahastoja • SUOMEN KULTTUURI RAHASTO POHJOIS-SAVON RAHASTO Pohjois-Savon rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Se perustettiin vuonna 1963. Pohjois-Savon rahasto tukee oman maakunnan alueella tehtävää kulttuurityötä ja tieteellistä tutkimusta jakamalla apurahoja ja palkintoja kerran vuodessa. Etusijalla ovat pohjoissavolaiset hakijat ja maakunnassa tapahtuva tieteellinen ja taiteellinen työ. Rahaston toimialueeseen kuuluu 20 kuntaa. Pohjois-Savon rahasto muodostuu yleisrahastosta sekä lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvista nimikkorahastoista. Nimikkorahastoista jaetaan apurahoja lahjoittajien toivomiin tarkoituksiin, näiden alojen ulkopuolelle jääviä aloja tuetaan käyttötarkoitukseltaan vapaista varoista. https://www.skr.fi/fi/rahastot/pohjois-savon-rahasto • JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO http://www.wihurinrahasto.fi/ Säätiöitä ja rahastoja • ALFRED KORDELININ RAHASTO http://www.kordelin.fi/ Säätiö jakaa apurahoja tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistämiseksi. Apurahan saamisen yleisenä ehtona on säätiön sääntöjen mukaisesti: että apurahalla aikaansaatavan tuloksen voidaan katsoa edistävän suomalaiskansallista kulttuurityötä tai edustavan suomalaisuutta ulkomailla ja että apurahan hakijalla on aikaisemman näytön perusteella hyvät edellytykset toteuttaa esittämänsä suunnitelma. • KANSAN SIVISTYSRAHASTO http://www.sivistysrahasto.fi/ Kansan sivistysrahasto muodostuu yli 80 erilaisesta rahastosta. Apurahoja jaetaan yleis-, erikois-, nimikko- ja maakuntarahastoista. Rahastojen tarkoituksissa on painotuseroja. Rahasto jakaa hakemuksesta apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille, opiskelijoille, harrastajille, järjestöille ja työryhmille. KSR:n pääjaon hakemuksessa on mahdollista erikseen mainita rahasto, josta apurahaa haetaan. Maakuntarahastot tukevat ensisijaisesti oman maakuntansa hankkeita. Maakuntarahastojen tehtävä on apurahoja jakamalla tukea tiede-, taide-, kulttuuri- ja harrastetoimintaa. Säätiöitä ja rahastoja • POHJOISMAINEN KULTTUURIRAHASTO http://www.nordiskkulturfond.org/fi Rahaston tehtävänä on edistää Pohjoismaiden, eli Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin, sekä itsehallintoalueiden, eli Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin, välistä kulttuuriyhteistyötä. Rahasto edistää sekä Pohjolassa että sen ulkopuolella tehtävää kulttuuriyhteistyötä. Rahasto edistää monipuolista taide- ja kulttuuritoimintaa, jota harjoittavat sekä ammattilaiset että harrastelijat.Rahasto myöntää apurahoja laadukkaalle, kauaskantoiselle, avoimelle ja moninaisuutta edustavalle toiminnalle, jonka puitteissa niin perinteiset kuin uudetkin työskentelymuodot voivat kehittyä. Rahasto myöntää apurahoja esimerkiksi konferensseille, konserteille, kiertueille, näyttelyille ja festivaaleille. Tuettavat hankkeet voidaan toteuttaa sekä Pohjolassa että sen ulkopuolella. Erityispainopisteinä mm. toiminta joka toteutetaan Pohjolassa haja-asutusalueilla. Taide ja kulttuuri • SUOMEN KULTTUURIRAHASTO/Keskusrahasto Apurahoja myönnetään kaikille kulttuurielämän aloille. Työ voi tapahtua kotimaassa tai ulkomailla. Taiteen aloilla tuetaan työskentelyä, jatkoopintoja ja erilaisia hankkeita. Tieteen apurahat on suunnattu lisensiaattija väitöskirjatöihin sekä niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön Apurahat myönnetään pääasiassa yksityishenkilöille ja työryhmille. Yhteisöille myönnettävät apurahat kohdistuvat lähinnä erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Työryhmä tai muu rekisteröimätön yhteisö voi jakaa myönnetyn apurahan jäsentensä kesken. Apurahoja ei myönnetä julkishallinnon piiriin kuuluville laitoksille ja yhteisöille Hakuaika: Keskusrahaston hakuaika ajoittuu lokakuulle. https://www.skr.fi/fi/suomen-kulttuurirahasto-0 KKI-HANKE POIMINTOJA KYLÄTOIMIJAT Koonnut Merja Kaija, kyläasiamies KKI-ohjelma rahoitusta saaneita hankkeita • Sotkamo, Sapsoperän Kyläyhdistys ry. Hankkeen kohderyhmänä ovat keski-iän ylittäneet miehet ja naiset. Hankkeen tavoitteena on saada osallistujat harrastamaan liikuntaa säännöllisesti kodin ulkopuolella sekä osallistuttamaan kyläläisiä yhteiseen toimintaan ja korostamaan sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä. Hankkeessa järjestetään vuonna 2013 aloitetut lentopehmopallo sekä jumpparyhmät 1x/vk sekä kokeneemmille lentopalloilijoille oma ryhmä sekä jumppa 1x/vk. Yksi hankkeen teemoista on painonhallinta, johon pyritään saamaan luennot ja ohjausta. Lisäksi tavoitellaan frisbeegolfradan rakentamista, josta on ollut kysyntää, ja jossa myös nuoret voisivat harrastaa liikuntaa. Kesän aikana kyläläisiä pyritään aktivoimaan ulkoliikuntaan. Tukisumma 600 € KKI-ohjelma rahoitusta saaneita hankkeita • Iisalmi, Varpasen kyläseura. Hanke Vetreyttä ja virkeyttä Varpasille! Tiivistelmä Hankkeen kohderyhmänä ovat itäisen Iisalmen aikuiset, erityisesti ennestään liikkumattomat miehet. Hankkeen tavoitteena on terveyttä edistävien lähiliikuntamahdollisuuksien lisääminen (nyt 30 km päässä) vastaamalla kyläläisten tarpeisiin ja toiveisiin matalan kynnyksen liikuntapalveluista, jotka toimivat omalla kylällä. Erityistavoitteena on liikkumattomien miesten aktivoiminen liikkumaan sekä kiinnostumaan terveellisistä elämäntavoista. Hankkeessa on tarkoitus järjestää liikuntatoimintaa suljetun kyläkoulun sisäliikuntatiloissa sekä koululle rakennetussa kuntosalissa. Hankkeessa järjestetään viikoittain kuntojumppaa ja kuntosaliharjoittelua. Lisäksi halutaan hankkia materiaalia vertaisohjaajien kouluttamiseen, varusteet frisbeegolf rataa varten sekä varusteet lentopallokentälle. Talvella järjestetään uusiin lajeihin tutustumista. Tukisumma 3 000 € KKI-ohjelma rahoitusta saaneita hankkeita • IISALMI Lippuniemen asukasyhdistys ry Lippuniemi liikkeelle; Kohderyhmänä ovat yli 40-v vähän liikkuvat miehet ja naiset. Tavoitteena on innostaa alueen asukkaita huolehtimaan terveydestään ja liikkumaan sekä saada asukkaat huomaamaan lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan ja hyödyntämään jo valmiita liikuntaalueita/liikuntalaitteita. Sisältö: 6 säännöllisesti toimivaa liikuntaryhmää:1) Kävelylenkit sauvojen kanssa tai ilman reippaille kävelijöille, 2) Kävelylenkit sauvojen kanssa tai ilman hitaimmille kävelijöille, 3) Perusjumppaa, 4) Istumajumppaa, 5) Joogaa 6) Luontoliikuntaryhmä. Ryhmätoimintaan sisällytetään myös terveystietoutta. Toimintojen kesto on n. 1h/ 1-2x/vk. Ryhmiä käynnistetään sitä mukaa kun niihin saadaan vetäjiä ja rahoitusta. Ryhmien koko n. 10-20 hlöä. 1 000€ KKI-ohjelma rahoitusta saaneita hankkeita • VESANKA Vesangan kyläyhdistys ry; Läntisen Jyväskylän mies liikkuu; Hankkeen kohderyhmänä ovat vähän liikkuvat yli 40-v miehet. Tavoitteena on saada väh. 50 Jyväskylän läntisissä kylissä asuvaa, yli 40-v miestä liikkumaan säännöllisesti. Hankkeessa perustetaan 4 ryhmää: 1) Seniorijumpparyhmä (10-15 hlöä) kootaan yhteistyössä Kuohun ja Vesangan eläkkeensaajien kanssa. Kokoontumisia on tunti 1 krt/vko. 2) Sisäpeliryhmään kootaan 15 yli 40-v miestä yhteistyössä kyläyhdistyksen, Vesangan Vesan ja Vesangan Marttojen kanssa. Ohjelmassa on vuoroviikoin sählyä, sulkapalloa ja lentopalloa. 3) Lavatanssiryhmä (20 hlöä) opettelee lavatanssin alkeita 8 krt, jonka jälkeen on tanssit. 4) Löydä oma lajisi-ryhmässä tarjotaan lajikokeiluja miehille (20 hlöä). Lajeina mm. jousiammunta, keilailu, hiihto, karting, golf, suunnistus, melonta, jalkapallo, uinti, sulkapallo +luentoja. Ryhmien toimintaa pyritään jatkamaan hankkeen jälkeen vertaisohjauksella. 2 500 € Lähteet • Jelli, järjestötietopalvelu (Pohjois-Karjalan järjestöjen yhteinen sivusto) http://www.jelli.fi/valineita-jarjestotyohon/apua-ja-ohjeita-jarjestotoimintaan/saatiot-ja-rahastot/ • Yhdistystori http://www.yhdistystori.fi/cms/index.php/jarjestojen-taloudellisettoimintaedellytykset/doc_download/177-varainhankinta-yhdistyksissa • Kylätalousopas http://www.kylatoiminta.fi/uploads/images/tiedostot/oppaat/Kylatalousopas.pdf • Suomen Kylätoiminta ry http://www.kylatoiminta.fi/ • Yhdistyksen ABC http://jarjestohautomo-fibin.directo.fi/@Bin/f909f815070b3863cdb86525fa3e0ca9/1395561285/application/pdf/585171/Yhdist yksen%20ABC%20-%20Opas%20suomalaiseen%20yhdistystoimintaan.pdf • Yhdistystieto http://yhdistystieto.fi/wiki/72-varainhankinta • Kansalaisen käsikirja http://kansalaisenkasikirja.info/index.php?title=Etusivu • Yhtälö-opas Yhdistyksen talous ja verotus http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/844/YHDISTYKSEN_TALOUS_JA_VEROTUS_YHTALO_OPAS_nettiin .pdf Lähteet • UKK-instituutti 2014. http://www.ukkinstituutti.fi/ • Pohjois-Savon Liikunta 2014. http://www.pohjoissavonliikunta.fi/ • Perheliikunta 2014. http://www.perheliikunta.fi/ • Arvonen, Sirpa 2004. Yhdistyksen turvallisuusopas turvallisia liikuntapalveluita ja yleisötapahtumia. Suomen Liikunta ja urheilu. Suomen Latu.(Kirja) • Leader www.leadersuomi.fi • Nuori Suomi www.lahiliikuntapaikat.fi • Ikäinstituutti http://www.ikainstituutti.fi/