1. No category

Suomen World Vision
Vuosikertomus 2010
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
1
KUVA: JAVIER CUEVAS
SISÄLLYS
Suomen World Vision
Toimintavuosi 1.10.2009–30.9.2010
Toimitus: Anna Pollari, Terhi Collin
Kirjoittajat: Annette Gothóni, Tomi Järvinen,
Veera Sydänmaanlakka, Ulla Tervo, Merja Tikkanen,
Juha Valta, Juha Virtanen
Ulkoasu: Katri Kurisjärvi
Paino: Painotalo Miktor Oy
2
Ruoka ja maatalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Toiminnanjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Kehitysyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Humanitaarinen apu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Hankehallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Vaikuttamistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Lapsilähtöisyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
Kummitoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Yhteisöperustaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Eettinen lahja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Terveys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Hallinto, johto ja talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
3
SUOMEN WORLD VISION
TOIMINNANJOHTAJAN K ATSAUS
Suomen World Vision on vuonna 1983 perustettu kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka toimii
kehitysmaiden yhteisöjen pitkäaikaisena kumppanina
parantaakseen pysyvästi lasten elinoloja ja edistääkseen
lasten oikeuksia. Suomen World Vision on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö ja Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen.
• Tiedotamme köyhyydestä ja sen syistä sekä työstä
köyhyyden vähentämiseksi.
• Keräämme varoja työhön kehitysmaissa ja rohkaisemme suomalaisia osallistumaan vapaaehtoistyöhön.
• Toimimme kristillisen lähimmäisenrakkauden pohjalta
ja edistämme kumppanuutta ja toivon ilmapiiriä.
Arvomme
Visiomme
•
•
•
•
•
•
Jokaisella lapsella mahdollisuus elämässä.
Jokainen mukana suuressa tehtävässä.
Missiomme
Toimimme kehitysmaiden yhteisöjen pitkäjänteisenä
kumppanina parantaaksemme pysyvästi lasten elinoloja
ja edistääksemme lasten oikeuksia.
Kristilliset arvot ovat toimintamme pohja
Keskitymme köyhyyden poistamiseen lasten elämästä
Kohtaamme ihmisen lähimmäisenä
Palvelemme vastuullisesti
Sitoudumme yhteisöllisyyteen
Toimimme tehokkaasti
Kansainvälinen World Vision
Suomen World Vision on osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä, World Visionia. Yli 3,6 miljoonaa lasta
hyötyy World Visionin kummiohjelmista eri puolilla maailmaa. Kaikkiaan avun piirissä on 100 miljoonaa ihmistä.
Jo vuonna 1950 perustettu World Vision toimii
noin 100 maassa 40 000 työntekijän voimin. Järjestö
on maailmanlaajuisesti luotettu kehitysyhteistyön sekä
humanitaarisen avun toimija.
Tehtävät
• Tuemme kehitysmaissa yhteisöjen kestävää kehitystä,
joka parantaa erityisesti lasten elinoloja.
• Välitämme humanitaarista apua luonnonkatastrofien
ja konfliktien uhreille.
• Edistämme oikeudenmukaisuutta työskentelemällä
köyhyyden syiden poistamiseksi ja ihmisoikeuksien
toteutumiseksi.
• Vaikutamme väkivallan vähentämiseen sen kaikissa
muodoissa ja tuemme sovinnon rakentamista.
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
4
”Auttamisen on kasvettava” oli lause, joka lausuttiin
hallituksen kokouksessa kesällä 2000. Suomalaisia World
Vision -kummeja oli tuolloin alle tuhat ja toimisto toimi
pienessä kerrostalokaksiossa. Selkeä tavoite mielessään
hallitus päätti muuttaa suomalaisen auttamisen ja antamisen kulttuurin aktiiviseksi kasvustrategiaksi. Ajatuksena
oli, että yhdistyksen kasvusta hyötyisivät ennen kaikkea
köyhyydessä elävät lapset, mutta myös heidän suomalaiset tukijansa. Yhdessä tekemämme parempi maailma
toisi varmasti hymyn kaikkien osapuolten huulille.
Kymmenessä vuodessa apumme määrä on yli kymmenkertaistunut ja vuosi 2010 tuntui vuodelta, jolloin
pienestä järjestöstä tuli keskisuuri. Kummeja oli jo yli 13
000 ja henkilökunta ei enää mahtunut saman pöydän
ääreen. Toimintamalleja ja järjestelmiä piti miettiä toisella
tavalla kuin aikaisemmin. Samalla halusimme kuitenkin
pitää kiinni ruohonjuuritasolle juurtuneesta identiteetistämme. Tavoitteemme on, että Suomen World Vision
koetaan palvelevaksi, kristillishumanitaariseksi kehitysyhteistyöjärjestöksi, joka kulkee yhteistä tietä suomalaisten
tukijoiden ja kehitysmaissa olevien yhteisöjen kanssa.
Toimintavuoden yksi hienoimmista – joskin myös
haikeimmista – hetkistä koettiin syyskuussa Ugandassa.
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
5
Tuolloin vietettiin yhden Suomen World Visionin pitkäaikaisimpiin aluekehitysohjelmiin kuuluneen Kituntun
päätösjuhlia. Olimme 13 vuotta tehneet yhdessä kituntulaisten kanssa työtä vastataksemme alueen kehityshaasteisiin. Nyt oli aika jättää jäähyväiset. Olemme kuitenkin kituntulaisten tulevaisuuden suhteen luottavaisin
mielin: kehityksen pyörä oli saatu vakaasti pyörimään ja
alueen asukkaat ottivat nyt itse täyden vastuun kotiseutunsa kehityksestä.
Haluan kiittää kummeja ja tukijoitamme, joista jotkut
ovat olleet mukanamme jo vuodesta 1983. Tukenne
kehitysmaiden lapsille mahdollistaa pysyvän muutoksen.
Parempi maailma tarvitsee vieläkin tekijöitä.
Tiina Saukko
toiminnanjohtaja
Suomen World Vision
T YÖMME ETEL ÄSSÄ: UUDISTAVA A KEHIT YSTÄ
7
6
4
Suomen World Vision jatkoi toimintavuonna uudistavan kehityksen ohjelmastrategian toteuttamista. Strategialla
parannetaan kehitysmaiden lasten hyvinvointia sekä heidän oikeuksiensa toteutumista. Uudistavaan kehitykseen
pyritään parantamalla lapsen ja hänen koko elinyhteisönsä jäsenten koulutusta, ravitsemusta, terveyttä, toimeentuloa ja osallistumismahdollisuuksia. Kyseessä on kokonaisvaltainen muutos, jossa lapset, perheet ja yhteisöt siirtyvät
kohti ehjempää elämää, jossa toteutuvat ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, toivo ja rauha.
I
2
5
13 11
10
17
18
14
12 16 15
8
tuminen ja voimaantuminen, tyttöjen ja poikien välinen
tasa-arvo sekä hiv ja lapset.
Ohjelmatoiminnassa painotettiin toimintavuonna
kestävyyttä ja vaikuttavuutta sekä vahvaa yhteistyötä
kohdealueen muiden toimijoiden kanssa. Myös yhteistyökumppaneiden, paikallisten työntekijöiden sekä
yhteisöjen toimijoiden kapasiteetin vahvistaminen on
ollut keskeistä.
World Vision tekee kohdemaissa yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja ruohonjuuritason ryhmien kanssa. Kaikki kohdemaissa työskentelevät World Visionin
työntekijät ovat paikallisia. Kestäviä tuloksia rakennetaan
alusta asti yhdessä perheiden ja yhteisöjen kanssa.
Suomen World Visionin ensisijainen työmuoto
kumppanimaissa on aluekehitysohjelma. Aluekehitysohjelmat koostuvat 3–5 hankkeesta ja kestävät kokonaisuudessaan 10–15 vuotta. Niitä toteutetaan maaseudulla ja kaupungeissa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa
Amerikassa.
Aluekehitysohjelmia oli toimintavuoden päättyessä
käynnissä 24 kuudessa eri maassa. Lisäksi vuoden aikana
toteutettiin yhtätoista erityishanketta, jotka tukevat ohjelmatyön kolmea erityistä painopistettä: lasten osallis-
3
9
Suomen World Visionin
aluekehitysohjelmat
24
INTIA
1. Ambegaon
2. Rajnandgaon
3. Hoshangabad
4. Indore
5.Yavatmal
6. Sagar
7. Faridabad
SRI LANKA
8. Kalpitiya
9. Ehetuwewa
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
6
UGANDA
10. Nabuyoga
11. Kirewa
12. Busia
13. Paya
PERU
19. Mosoq Ayllu
20. El Salvador
21. Renacer
22. Los Libertadores
KENIA
14. Meibeki
15. Mogotio
16. Tinderet
17. Sook
18. Tunyo
KOLUMBIA
23. Nace la Esperanza
24.Vida en Abundacia
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
7
23
20
21 22
19
SUUNNITELMALLISUUS PAR ANTA A L A ATUA
Suomen World Visionin hankehallinnointia ohjaa kansainvälisen World Vision -verkoston yhdessä muotoilema Learning through Evaluation with Accountability and Planning (LEAP) hankehallinnoinnin viitekehys. Hankehallinnon standardit ja toimintaperiaatteet määrittelevä LEAP on yhdenmukaistanut työtä ja lisännyt työn laatua sekä organisaation
sisäistä oppimista. Suunnitelmallinen ja päämäärätietoinen työ kohti pysyvää muutosta takaa kestävät tulokset.
Aluekehitysohjelmat etenevät vaiheittain
Hankehallinto perustuu hankesykliajatteluun, jossa
hankkeen eri vaiheet toistuvat aina samassa järjestyksessä. World Vision osallistuu hankkeen kaikkiin vaiheisiin.
Myös alueen asukkaat ja yhteisöt ovat alusta asti mukana, sillä pysyvä muutos edellyttää kaikkien osapuolten
sitoutumista hankkeeseen ja sen tavoitteisiin.
Alkukartoitus – luottamuksen rakentaminen
Aluekehitysohjelma alkaa aina alkukartoituksella, jonka
tavoitteena on tunnistaa alueen tarpeet, mahdollisuudet
ja heikkoudet sekä hankkeen toteutettavuus. Samalla
aloitetaan keskustelu ja luottamuksen rakentaminen
pääsidosryhmien kanssa.
on osallistava prosessi, jonka aikana World Vision tukee
yhteisöjen organisoitumista.
Yhdessä tekeminen – toteutus, seuranta,
evaluointi, reflektio ja oppiminen
Viimeistellyn hankesuunnitelman pohjalta edetään toteutus- ja seurantavaiheeseen. Kumppanin kanssa seurataan
hankkeen etenemistä, valvotaan laatua ja varojen käyttöä,
arvioidaan tuloksia ja vaikuttavuutta. World Vision tukee
alueen asukkaiden osallistumista ja tavoitteena on, että
hankkeen edetessä heille kehittyy omistajuus ja vastuu
kehitystyöstä.
Vastuun ottaminen ja kantaminen
– siirtymävaihe
Hankkeen edetessä yhteisöistä ja kumppaneista tulee
avunsaajista tasa-arvoisia kumppaneita ja edelleen
päätoteuttajia. Tarkoituksena on varmistaa, että tulokset
ja muutokset kestävät ja kehitysprosessi jatkuu senkin
jälkeen, kun World Visionin työ alueella päättyy.
Yhteistyön rakentaminen – tavoitteiden
asettaminen ja toiminnan suunnittelu
Alkukartoituksen jälkeen aluekehitysohjelmalle luodaan
selkeä hankesuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään
hankkeelle konkreettiset tavoitteet ja mittarit, joiden
toteutumista arvioidaan määrätyin väliajoin. Suunnittelu
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
8
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
9
L APSIL ÄHTÖISY YS: HY VINVOINTI L ÄHTEE L APSESTA
Tavoite: voimaantuneet lapset, jotka vaikuttavat positiivisesti omissa yhteisöissään ja maissaan
Suomen World Visionin lapsilähtöinen lähestymistapa kehitysyhteistyössä pyrkii siihen, että lapsi ymmärretään
voimavarana: lapsen hyvinvointiin panostaminen koituu yhteiseksi hyväksi. Kylä- tai kaupunkiyhteisön kehittämistä
lähestytään lapsen oikeuksista ja tarpeista käsin.
Työtämme ohjaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä lasten oikeuksista sekä edistää lasten kasvua vaikuttajiksi ja muutoksentekijöiksi, omien oikeuksien ajajiksi. Lasten asemaa ja
osallistumista on vahvistettu sekä World Visionin erityishankkeissa että aluekehitysohjelmissa kaikissa kohdemaissa. Lasten osallistumismahdollisuuksia on toimintavuoden aikana tuettu myös kehitysyhteistyön suunnittelussa,
toteutuksessa ja seurannassa.
20-vuotiaana minä…
Kysyimme ohjelma-alueidemme kylissä ja kaupungeissa asuvilta lapsilta, mitä he haluavat tehdä 20-vuotiaana,
aikuisuuden alkutaipaleella.
”
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
10
– Haluan opiskella
insinööriksi, koska uskon
pitäväni työstä. Täällä El
Salvadorissa on paljon
asioita, joita insinööri voi
tehdä. Mielestäni tärkein
lapsen oikeus on oikeus nimeen, sillä ilman sitä
on vaikea toteuttaa monia muita oikeuksia.
– Haluan jatkaa opiskelujani ja valmistua sairaanhoitajaksi, koska sairaista
ihmisistä huolehtiminen
on lähellä sydäntäni. Myös
äitini uskoo koulutukseen
ja toivoo, että sitä kautta me lapset saisimme
itsellemme paremman tulevaisuuden.
Bryan, 12, Peru
Sanduni, 14, Sri Lanka
– Haluan opiskella tietotekniikkaa, jotta
osaan käyttää tietokoneita. Tärkein lapsen oikeuksista on oikeus koulutukseen.
Dilmir, 11, Peru
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
11
YHTEISÖPERUSTAISUUS: YHTEISÖT TEKEVÄT MUUTOKSEN
– 20-vuotiaana opiskelen yliopistossa lääketiedettä. Haluan lääkäriksi,
koska silloin voin auttaa
sairaita ihmisiä Keniassa.
– Haluan 20-vuotiaana
olla Kenian parhaassa lukiossa Nairobissa valmistautumassa unelma-ammattiini. Haluan puolustaa
kenialaisten oikeuksia:
tällä hetkellä lasten oikeuksia rikotaan
eniten siinä, ettei lasten perustarpeista
huolehdita. Lapset joutuvat tekemään
työtä sen sijaan, että pääsisivät kouluun.
Beatrice Rotich, 14, Kenia
– Päämääränäni on tulla
lääkäriksi. 20-vuotiaana
olen hyvin onnellinen,
mutta tiedän myös, että
kaikki toiveet elämässä eivät aina toteudu.
Haluan asua edelleen kotikylässäni ja tehdä
jotain yhteisöni ja sen lasten eteen.
Benaro K. Bett, 17, Kenia
– Haluan opiskella lakia
ja tehdä työtä tasa-arvon edistämiseksi. Kaikilla
tulisi olla samat oikeudet
ja mahdollisuudet. Tällä
hetkellä näin ei vielä ole.
– 20-vuotiaana opiskelen
oikeustiedettä. Haluan,
että lasten asioihin kiinnitetään huomiota ja että
lapset otetaan tosissaan.
Ihmisoikeuksien edistäminen on minulle tärkeää. Näen puutteita
lasten oikeuksien toteutumisessa, syrjintää
sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Haluan Keniaan muutoksen ja hyviä
lakeja.
Cyntia, 15, Peru
Ezra Kibet, 15, Kenia
W. Nirapa Dilhani, 14, Sri Lanka
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
12
Tavoite: vahvistuneen kumppanuuden kautta uudistuneet yhteisöt
Suomen World Visionin toiminta kohdemaissa perustuu tiiviiseen yhteistyöhön perheiden ja kumppaniyhteisöjen
kanssa. Asukkaat osallistuvat alusta saakka hankesuunnitteluun: tarpeiden, vahvuuksien ja tavoitteiden määrittelyyn. World Vision myös tukee erilaisten ruohonjuuritason ryhmien, oma-apuryhmien ja yhdistysten perustamista
ja toimintaa.
Kaupunkien tai maaseudun kylien ihmiset ovat yhteistyökumppaneita ja samalla aktiivisia toimijoita. Uudistunut ja voimaantunut yhteisö on mukana kehitystyössä; puuttuu köyhyyden syihin ja vaatii oikeuksiaan.
Tukea omasta ryhmästä
Rajnandgaonissa Keski-Intiassa toimii yli 30 oma-apuryhmää. World Visionin tukemat ryhmät tarjoavat jäsenilleen taloudellista, asiantuntijuus- ja vertaistukea.
Alueella toimivien naisten
ryhmien säännöllisiin aktiviteetteihin kuuluu esimerkiksi
pienlainojen myöntäminen
tyttöjen koulutukseen sekä
yritystoiminnan aloittamiseen.
Ryhmä voi esimerkiksi ottaa
yhdessä isomman ja edullisemman pankkilainan kyläyhteisön hyväksi. Näin hyödynnetään ryhmän ansaitsemaa
luottamusta vakavaraisena ja
luotettavana velanmaksajana.
– Oma-apuryhmän avulla
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
13
voimme tukea alueen tyttöjä koulunkäynnin kustannuksissa. Ryhmämme on ottanut tyttöjä omiksi koulukummilapsiksi, Jyouthi Sahu kertoo.
Naiset osallistuvat aktiivisesti
kokouksiin ja päätöksentekoon ja
esittävät kyläkomiteoille aloitteita
alueen kehittämiseksi. Eivätkä he
kavahda suoraa toimintaa.
– Eräs mies myi alkoholia
kylämme keskustassa. Menimme
ryhmän naisten kanssa vaatimaan, että hän lopettaisi kaupustelun. Kun mies ei suostunut,
pyysimme poliisin paikalle. Mies
pidätettiin ja laiton alkoholikauppa loppui samantien, kertoo
Gouri Lahothvi.
HY VÄ TERVEYS MAHDOLLISTA A K ASVUN JA KEHIT YKSEN
Edistämällä terveyttä vähennetään tehokkaasti köyhyyttä. Hyvä terveys mahdollistaa kehityksen ja toimii edellytyksenä muun muassa oppimiselle sekä koulutuksen tai toimeentulon kehittämiselle.
Lasten ja aikuisten terveyden edistäminen ei välttämättä vaadi monimutkaisia keinoja. Suomen World Visionin
terveystyöhön kuuluu terveysvalistus perheissä ja kyläyhteisöissä, ravitsemuksen ja puhtaan veden saannin edistäminen sekä hygieniatilanteen parantaminen.
Lisäksi tarjoamme terveyspalveluita odottaville ja synnyttäneille äideille, koulutamme terveystyöntekijöitä ja
vanhempia sairauksien tunnistamisessa ja hoidossa sekä neuvomme hiv- ja aids -kysymyksissä.
Suomen World Vision tukee terveyspalveluiden ulottamista kaikkien saataville. Koulutamme esimerkiksi vapaaehtoisia vertaiskouluttajiksi, jotka jakavat oppimaansa tietoa yhteisöissään.
Nuoret puhuvat nuorille hivistä
Koulunpihalla on useampia kymmeniä nuoria. He ovat
vauhdissa, sillä kesken on erilaisia joukkuepelejä.
– Nämä pelit kertovat hivistä, sen tartuntatavoista
ja suojautumisesta, 17-vuotias Daysi kertoo. Hän toimii
hiv-valistushankkeen vertaiskouluttajana kotiseudullaan
El Salvadorin slummialueella Perussa.
World Vision on kouluttanut nuoria vertauskouluttajia ja lahjoittanut heille pelejä, joiden lomassa haastavista asioista juttelu sujuu. Koulunpihalla ryhmä nuoria
tekee parhaillaan palapeliä. Hivin jokaiselle kirjaimelle on
löydettävä sitä vastaava merkitys, jotta palaset asettuvat
paikoilleen. Toisen pisteen ääressä pyörii ruletti, josta
pyörähtää esiin oikea tai väärä väittämä.
– Tällä kertaa vastaus ei mennyt ihan nappiin. Hiv ei
tartu syljen kautta, mutta miten se tarttuu, vertaiskou-
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
14
luttajana toimiva Rosemary kysyy.
Väärä vastaus ei ole häpeä, vaan siitä syntyy vilkasta
keskustelua osallistujien kesken. Vertaiskouluttajat korjaavat kärsivällisesti nuorten käsityksiä ja auttavat hankalissa
kysymyksissä.
– Meidän nuorten on helpompi keskustella toistemme kanssa kuin kuunnella opettajia tai vanhempia. He
eivät aina ymmärrä, miten me ajattelemme, Daysi toteaa.
Vertaiskouluttajien koulutuksia järjestetään ympäri
vuoden ja hiv-valistus kuuluu myös koulujen opetussuunnitelmaan. Lisäksi järjestetään leirejä, joilla valistusta
tehdään musiikin ja näytelmien avulla.
– Nyt olemme aloittaneet myös opettajien kouluttamisen, jotta he veisivät tietoa eteenpäin omiin kouluihinsa, Daisy kertoo.
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
15
MONIPUOLISEMPI RUOK A JA KEHITT YNY T MA ATALOUS
– LISÄ ÄNT YNY T HY VINVOINTI
Suomen World Vision pyrkii parantamaan köyhyydessä elävien yhteisöjen ruokaturvaa muun muassa kehittämällä
luonnonmukaisia viljely- ja kastelumenetelmiä sekä maan kestävää käyttöä. Maatalouden ja vedenjakelun kehittämisessä huomioidaan aina ympäristö ja kaikkien ohjelmien ja hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan.
Pienviljelijän pellon tuottavuuden lisääminen ja viljelyn monipuolistaminen parantavat ihmisten ruokavaliota ja
-turvaa sekä toimeentuloa. Tuottavuutta voidaan tehostaa muun muassa koulutuksella, uusilla kasvi- ja kotieläinlajeilla
sekä hedelmäpuiden ja kotipuutarhojen viljelyn kehittämisellä.
Suomen World Vision tukee lasten aliravitsemuksen ennaltaehkäisyä esimerkiksi järjestämällä ravitsemuskoulutusta
lasten vanhemmille. Aliravitsemuksen väheneminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lasten terveydentilan parantumiseen.
Alkuun muutamalla siemenellä ja taimella
Kenian Meibekissa ryhmä nuoria sai neljä vuotta sitten
World Visionilta lahjaksi työkaluja, siemeniä ja puuntaimia.
Kunta osoitti nuorten käyttöön maapalstan, jolla Sebemiatin ympäristöryhmän nuoret aloittivat viljelynsä. Nyt
palstalla kasvaa siisteissä riveissä kymmeniätuhansia taimia.
– Ensimmäiset siemenet saimme lahjaksi, osan siemenistä olemme ostaneet, mutta suurimman osan olemme
keränneet luonnosta. Keräämällä siemenet luonnosta
saamme kestäviä lajikkeita, joiden tiedämme sopeutuvan
hyvin paikallisiin oloihin, selittää ympäristöryhmän nuori
johtaja Paul Kaino asiantuntemuksella.
Ympäristöryhmän nuoret eivät tyydy vain viljelemään palstaansa, vaan he myös ideoivat aktiivisesti uusia
toimintamuotoja. Viimeisimpänä ryhmä on hankkinut
neljäkymmentä mehiläispesää, joista puolet on joentör-
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
16
mässä yhteisen palstan reunalla ja loput jäsenten omilla
pelloilla. Mehiläistarhaus sopii mainiosti soille, kallioille ja
joentöyräille, missä maata ei voida muokata viljelykseen.
Mehiläistarhaus hyödyttää nuoria ja heidän perheitään monin tavoin. Terveellinen hunaja on paitsi oiva lisä
päivittäiseen ruokavalioon, niin se käy myös lääkkeeksi.
Tuottoisina aikoina nuoret voivat myydä osan hunajasta
torilla saaden lisäansioita.
Tulevaisuuden suunnitelmissa ryhmällä on vesipumpun hankkiminen, jotta he voisivat kasvattaa vihanneksia
ja tomaatteja omaan käyttöön.
– Sen jälkeen tarvittaisiin pieni varasto ja jopa myymälä taimien ja vihannesten markkinointiin, Paul Kaino
suunnittelee hymyillen.
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
17
KOULUTUS ON TIE KEHIT YKSEEN
Panostus opiskelumahdollisuuksien parantamiseen vähentää köyhyyttä ja lisää tasa-arvoa. Suomen World Visionin
ohjelma-alueilla ensisijainen tavoite on asenteiden muutos ja koulunkäyntiä tukevien sosiaalisten rakenteiden
luominen. Myös koulutuksen laadun parantaminen ja kouluympäristöjen kehittäminen ovat tärkeitä keinoja
koulutuksen kehittämiseksi. Perusopetuksen lisäksi on vahvistettu esiopetusta, keskiasteen koulutusta ja ammattikoulutusta.
Valistuskampanjoilla vaikutetaan yhteisön ymmärrykseen koulutuksen merkityksestä lasten ja erityisesti tyttöjen tulevaisuudelle. Suomen World Vision näkee tyttöjen ja naisten koulutuksen keskeisenä tekijänä köyhyyden
vähentämisessä. Koulutetut naiset ovat tietoisia oikeuksistaan. He myös avioituvat ja hankkivat lapsia myöhemmin. Lisäksi koulutettujen naisten tyttäret pääsevät todennäköisemmin itse koulutielle. Näin he vaikuttavat paitsi
oman perheensä myös koko yhteiskunnan kehitykseen.
Magoin koulu Mogotiossa
– Tervetuloa kouluumme. Olen Elijah ja tämän koulun
rehtori. Toivottavasti matka tänne taittui mukavasti, Elijah
K. Kimeno esittäytyy.
Hän johtaa Magoin koulua Mogotiossa, Keniassa.
Ensimmäinen luokka rakennettiin vanhempien voimin
vuonna 1986. Sen jälkeen luokkatiloja on pystytetty
vähitellen lisää.
– Alueella toimi koulu jo ennen 80-lukua. Silloin
kaikki opetus järjestettiin puun alla. Nyt olemme vihdoinkin saamassa tarpeeksi kunnollisia opetustiloja, Elijah
kertoo.
Magoin koulussa on pienen kyläkoulun positiivista
henkeä, vaikka oppimisolosuhteet ovat vielä puutteelliset. Opettajat ovat valmiita antamaan lisäopetusta niille
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
18
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
19
lapsille, jotka sitä tarvitsevat. Alueen aktiiviset vanhemmat tekevät paljon työtä koulun ja lastensa hyväksi.
On selvää, että kyläkoulu on yhteisölle sydämen asia ja
lasten koulutusta pidetään tärkeänä.
– Meillä on paljon haasteita, mutta myös positiivisia
tuloksia. Kahdeksannen luokan kansallisissa kokeissa koulumme oli oman alueen kouluista sijalla 32. Päihitimme
kouluja, jotka sijaitsevat Mogotion keskustassa. Osalla
niistä on jopa sähköä, Elijah kertoo.
Hän on työskennellyt Magoin koululla yli seitsemän
vuotta.
– Lapset, jotka käyvät tätä koulua, ovat todella köyhiä, eikä monella ole edes riittävästi ruokaa. Tarkoitus
on, että jatkossa kaikki lapset saavat koulussa aterian,
maissia ja papuja. Uskon, että tämä parantaa lasten
oppimista ja näemme entistä parempia tuloksia, Elijah
jatkaa.
World Vision on tukenut koulua toimittamalla sen
yhteyteen kaksi vesitankkia. Alueella on todellinen pula
puhtaasta vedestä, joten tankit tulevat tarpeeseen.
World Vision on myös järjestänyt koulun opettajille
jatkokoulutusta sekä kannustanut vanhempia kouluttamaan lapsiaan.
– On hienoa, että osaamistamme vahvistetaan. Haluan opettaa tässä koulussa, koska kaikki lapset tarvitse-
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
20
vat koulutusta. Myös ne, jotka tulevat köyhistä perheistä
ja asuvat syrjäseuduilla. Haluan antaa heille hyvää
opetusta ja toivon, että he pärjäävät hyvin elämässään.
Toivon myös, että he ymmärtävät palauttaa nyt saamiaan hedelmiä takaisin tälle alueelle, Elijah kertoo.
Elijah ilahtuisi, jos hän kuulisi koulunsa oppilaan Syias
Chebiin, 14, mietteet. Syias käy kahdeksatta luokkaa ja
viihtyy koulussa hyvin.
– Ilman koulussa opittavia taitoja elämässä ei voi
pärjätä. Toivon, että minusta tulee opettaja. Haluan mahdollisuuden opettaa näitä taitoja muille.
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
21
HUMANITA ARINEN APU TUO TOIVOA
Suomen World Visionin humanitaarisen avun tavoitteena on lasten ja perheiden kärsimysten lieventäminen ja
elinolosuhteiden korjaaminen katastrofin sattuessa. Hätäavun lisäksi autamme kumppaniyhteisöjä varautumaan
tuleviin katastrofeihin ja toimimaan niin, että katastrofien vaikutus olisi mahdollisimman lievä. Katastrofin tapahduttua tuemme kumppaniyhteisöjä jälleenrakennus- ja kehitystyön toimintaedellytysten palauttamisessa.
Toimintavuoden aikana humanitaarista apu on toimitettu muun muassa Haitin maanjäristyksen ja Pakistanin
tulvien uhreille sekä ruokakriisin koettelemaan Keniaan.
Katastrofikeräys auttoi Haitin maanjäristyksen uhreja
Tammikuun 12. päivä 2010 maa järisi Haitissa katastrofaalisin seurauksin. Maanjäristyksessä kuoli yli 220 000
ihmistä ja maan pääkaupunki Port-au-Prince kärsi järistyksessä lähes täydellisen tuhon.
World Vision aloitti Haitin maanjäristyksen uhrien
auttamisen välittömästi luonnonkatastrofin jälkeen.
Ensimmäisen avustuslennon laskeuduttua Haitiin vain
pari päivää maanjäristyksestä järjestö pääsi toimittamaan
pakolaisleireihin telttoja, keittovälineitä ja vettä. Ensimmäisen kuukauden aikana World Visionin ruoka-apu
tavoitti noin puoli miljoonaa ihmistä.
Kolmen maanjäristyksen jälkeisen kuukauden aikana
World Vision toimitti hätäapua noin 1,8 miljoonalle
haitilaiselle. Terveysklinikat palvelivat tuhansia ihmisiä
pääkaupunki Port-au-Princessa. Lisäksi noin 14 000
ihmistä sai päivittäin puhdasta vettä.
Katastrofi jätti yli miljoona ihmistä kodittomaksi.
Vielä vuosi järistyksen jälkeen 1,3 miljoonaa ihmistä asui
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
22
edelleen telttakylissä. Pysyvien asumusten rakentaminen
on ollut yksi Haitin suurimmista haasteista.
Jeanne Clevit on yksi niistä onnellisista, jotka ovat
saaneet katon päänsä päälle. Hänen perheensä pääsi
muuttamaan World Visionin tuella rakennettuihin väliaikaistaloihin ensimmäisten joukossa, seitsemän kuukauden telttamajoituksen jälkeen. Talonrakennus on osa
laajempaa kansainvälisten järjestöjen yhteistä humanitaarista ohjelmaa Haitin jälleenrakentamisen tukemiseksi.
– Kun kotini tuhoutui, menetin kaiken. Minulla ei
ollut varaa uuteen vuokraan enkä tiennyt mihin mennä.
Nyt meillä on onnekseni tämä talo, Jeanne sanoo.
Suomalaiset lahjoittivat Suomen World Vision kautta
Haitin maanjärityksen uhreille kaikkiaan 257 000 euroa.
Suomalaisten apu tavoitti haitilaiset kansainvälisen
World Vision kautta. Haitin tilannetta seurasi Suomen
World Visionin Toivoa Haitin lapsille -facebooksivulla yli
41 000 suomalaista.
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
23
Suomen World Vision tukee vaikuttamistyötä etelän kumppanimaissa sekä toteuttaa sitä Suomessa. Toiminta pitää
sisällään suoraa poliittista vaikuttamista sekä kansalaisyhteiskunnan aktivoimista.
Kohdemaissa vaikuttamistyö on osa kaikkia aluekehitysohjelmia ja erityishankkeita. Lasten, nuorten ja aikuisten osaamista kehitetään ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään monin tavoin. Tärkeää on, että kaikki voisivat
osallistua ja vaikuttaa heitä ja heidän elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
Suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvassa vaikuttamistyössä panostettiin toimintavuoden aikana erityisesti yhteistyöhön muiden kehitysyhteistyötä tekevien
lapsijärjestöjen kanssa. Suomen World Vision käynnisti
yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa lasten terveyden edistämiseen ja lapsikuolleisuuden vähentämiseen
tähtäävän Älä pese käsiäsi -kampanjan. Tavoitteena on
nostaa lasten terveys yhdeksi suomalaisen kehitysyhteistyön keskeisistä teemoista.
Toimintavuoden aikana Älä pese käsiäsi -kampanjaa tehtiin tunnetuksi kampanjan omilla www-sivuilla,
järjestöjen lehdissä, sosiaalisessa mediassa sekä erilaisissa
tapahtumissa ja tapaamisissa muun muassa kansaedustajien ja ministeriöiden kanssa. Osana kampanjaa kerättiin
myös suomalaisten allekirjoituksia vetoomukseen, joka
luovutettiin tasavallan presidentti Tarja Haloselle.
Lisäksi vaikuttamistyötä on tehty Kehitysyhteistyön
palvelukeskuksen (Kepa) sekä Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n jäsenenä. Toimintavuoden
aikana aloitimme myös yhteistyön Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa tavoitteena tehdä lapsen oikeuksia
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
24
KUVA: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA
VAIKUTTAMISTA MEILL Ä JA MUUALL A
ja Suomen World Visionin työtä tunnetuksi suomalaisille
peruskoulun opettajille.
Kansainvälisen vaikuttamistyön osalta panostettiin
yhdessä eurooppalaisten World Vision toimistojen kanssa erityisesti lapsiterveyden edistämiseen. Toimintavuoden aikana käynnistettiin myös suunnittelutyö lastensuojeluun keskittyvän vaikuttamistyön aloittamiseksi.
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
25
HY VINVOINTIA KUMMIEN TUELL A
Suomalaiset kummit ovat keskeinen osa Suomen World Visionin kehitysyhteistyön toteutusta: heidän tukensa
kattaa lähes puolet järjestön kaikista tuotoista. Kuukausittainen kummimaksu kohdennetaan Suomen World
Visionin aluekehitysohjelmiin, joissa edistetään lasten hyvinvointia, elinoloja ja oikeuksia. Kummilasten kotiseuduilla pyritään puuttumaan sekä köyhyyden ilmenemismuotoihin että niiden taustalla oleviin syihin. Tavoitteena on
pysyvä muutos parempaan.
Suomalaisia kummeja oli toimintavuoden lopussa yli 13 000. Heistä osa on ollut mukana jo 80-luvulta asti.
Kaikkiaan kummien määrä on kymmenkertaistunut viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Suomalaisilla kummeilla on
kummilapsia kuudessa maassa: Intiassa, Sri Lankassa, Perussa, Kolumbiassa, Ugandassa sekä Keniassa.
Kummitoiminnassa panostettiin toimintavuonna erityisesti aktiiviseen yhteydenpitoon ja nopeaan tiedonkulkuun Suomen World Visionin työstä sekä kummeja kiinnostavista aiheista. Lisäksi ruotsinkielisiä asiakkaita palveltiin
entistä paremmin heidän omalla äidinkielellään.
Iso ja pieni Kirwa
6-vuotias Alex odottaa kotipihallaan suomalaista kummiaan Wilson Kirwaa. Vastassa on suuri joukko kyläläisiä, sillä näin kaukaa saapuvat vieraat ovat kunnia-asia.
Wilson on kenialaisen tavan mukaan tuonut
perheelle sokeria ja teetä tuliaisiksi. Tämän jälkeen hän
kertoo oman tarinansa, miten päätyi Suomeen.
Alex asuu Mogotiossa isovanhempiensa kanssa, sillä
hänen äitinsä asuu ja työskentelee Nakurussa kodinhoitajana. Perheen toimeentulo perustuu heidän omistamiinsa lehmiin ja vuohiin.
Wilson ja Alex kävelevät käsi kädessä eläinaitauksen
luo.
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
26
– Pidän jalkapallon pelaamisesta. Se on kaikista hauskinta, Alex kertoo Wilsonille.
Molemmat istuutuvat puun varjoon. He vertailevat
kämmeniään ja hörppäävät vettä. Wilson opettaa Alexille, miten sanotaan afya eli kippis suomeksi.
– Tämä todella tuntuu sydämessäni. Olen jo pitkään
miettinyt, miten auttaa muita, kun itse olen saanut niin
paljon. Nyt olen saanut sen mahdollisuuden, Mogotiossa
itsekin koulua käynyt Wilson kertoo.
Ennen lähtöä Wilson rohkaisee vielä kummipoikaansa:
– Opiskele ahkerasti. Se tuo sinulle hienon tulevaisuuden.
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
27
EETTINEN L AHJA ON MA AILMAN ARVOKK AIN L AHJA
Suomessa on voinut hankkia eettisiä lahjoja vuodesta 2001 lähtien, jolloin Suomen World Vision aloitti ensimmäisenä toimijana eettisten lahjojen kaupan kehitysmaiden lasten ja perheiden auttamiseksi.
Suomen World Visionin eettisiä lahjoja lahjoitettiin toimintavuoden aikana yhteensä 350 000 eurolla. Eettiset
lahjat ovat vakiinnuttaneet paikkansa erilaisten lahjavaihtoehtojen joukossa ja Lahjaksi lehmä -verkkokauppa on
Suomen World Visionin tärkein kertalahjoittamisen muoto.
Eettiset lahjat toimitetaan Suomen World Visionin kumppaniyhteisöissä asuville ihmisille osana pitkäkestoista
kehitysyhteistyötä. Lahjaksi lehmä -verkkokaupan lahjavalikoima perustuu kumppaniyhteisöiltä saatuun tietoon
siitä, mitä kullakin alueella tarvitaan. Jokainen lahja toimitetaan sellaisenaan perille, joten suosittujakaan lahjoja ei
ole myynnissä, jos niille ei ole sillä hetkellä tarvetta kohdemaissa.
Turvallinen synnytys Arijalille
– Vaimoni tuli ennen toisen lapsen syntymää käymään
sairaalassa ja häneltä otettiin normaalisti hiv-testi. Tämän
jälkeen World Visionin työntekijä oli yhteydessä vaimooni ja pyysi meitä käymään sairaalan yhteydessä olevassa
toimistossa, kertoo Intian Mumbaissa asuvan Kanojian
perheen isä.
– Vaimoni hiv-positiivisuus oli meille yhtäältä täydellinen yllätys ja toisaalta täydellinen shokki. Vaimoni on
ollut terve. Keskustelimme pitkään ja World Visionin
työntekijä rohkaisi myös minua osallistumaan hiv-testiin.
Vanhempien lisäksi myös perheen vanhempi tytär
on osoittautunut hiv-positiiviseksi. Hän sai viruksen
synnytyksen yhteydessä äidiltään.
Jos hiv-tartunta pystytään toteamaan ennen syn-
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
28
nytystä, lääkehoidon ja muiden toimenpiteiden avulla
voidaan estää hivin siirtyminen lapseen.
– Olen kiitollinen, että vaimoni sai tarvittavan
lääkityksen. Olemme käyneet säännöllisesti neuvolassa
World Visionin toimistolla. Sen lisäksi olemme osallistuneet vertaistukitoimintaan. Ryhmässä olemme tavanneet muita samassa tilanteessa olevia perheitä.
– Synnytyksen jälkeen nuorin tyttäremme Arijali sai
äidinmaidonkorviketta. Meitä jännitti, onko virus siirtynyt
häneen. Arijali testattiin joitakin kuukausia sitten, kun hän
oli 18 kuukauden ikäinen. Tyttärelläni ei ole hiviä.
Lahjaksi lehmä -kaupan Turvallinen synnytys -lahja antaa turvallisen
alun uudelle elämälle. Kun synnytys tapahtuu ammattilaisten avustuksella, oikealla lääkityksellä sekä huolellisella seurannalla, esimerkiksi
hi-viruksen tartuntariski lapseen vähenee merkittävästi.
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
29
HY VÄ HALLINTO TAK A A KESTAVÄN KEHIT YKSEN
Suomen World Visionin toimintaa johtaa ja valvoo yhdistyksen hallitus yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle Annamari Lammassaari sääntömääräisessä kevätkokouksessa
10.6.2010. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Esa Ahonen ja Kari Keipi. Varapuheenjohtajaksi valitiin hallituksen järjestäytymiskokouksessa 21.9.2010 Timo Keskitalo. Hallituksessa jatkoivat Jukka Leppilampi, Leena Kontula, Kaisa Kässi,
Reijo Luostarinen, Pirjo Ståhle ja Heli Mustakallio.
Hallitus nimitti kesällä 2010 järjestetyn avoimen haun tuloksena Suomen World Visionin vt. toiminnanjohtaja, KTM
Tiina Saukon järjestön vakinaiseksi toiminnanjohtajaksi 1.1.2011 alkaen.
Toimintavuoden aikana henkilöstön määrä kasvoi maltillisesti. Toimintavuoden lopussa työntekijöitä oli 39, joista
viisi määräaikaisella sopimuksella. Organisaatiota kehitettiin muun muassa kannustamalla työntekijöitä vahvistamaan
omaa osaamistaan kouluttautumalla. Toimintavuoden aikana perustettiin yhteistoimintaelin ja työsuojelutoimikunta.
TUOTTOJEN JAKAUMA 2010
MUUT TUOTOT 10 %
LAHJAKAUPPA 4 %
VALTIONAVUSTUS 42 %
KULUJEN JAKAUMA 2010
HALLINTO 6 %
TASAPAINOINEN TALOUS TURVA A JATKUVUUDEN
VARAINHANKINTA 10 %
KUMMIMAKSUT 44%
Suomen World Visionin kokonaistuotot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna viisi prosenttia 9,5 miljoonaan
euroon. Yksityisten lahjoitusten ja kummimaksujen osuus kokonaistuotosta oli 58 prosenttia (edellisellä tilikaudella
54 prosenttia). Ulkoministeriön rahoitus perustuu sopimukseen, joka on voimassa ajalla 1.1.2009–31.12.2011.
Sopimuksen mukaan Suomen World Visionille osoitettu kehitysyhteistyötuki pysyy vuosittain samalla tasolla.
Tilikauden kokonaiskulut olivat 9,4 miljoonaa euroa ja siitä merkittävimmän osan, 7,2 miljoonaan euroa, eli 77
prosenttia muodosti kehitysyhteistyöohjelma (kansainvälinen työ, vaikuttamistoiminta ja kummipalvelut). Tukitoimintoihin kotimaassa käytettiin 1,6 miljoonaa euroa sekä yleishallintoon 0,6 miljoonaa euroa.
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
30
VIESTINTÄ 7 %
OHJELMA 77 %
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
31
Painettu ympäristöystävälliselle paperille. 3/2011
Suomen World Vision
Lönnrotinkatu 20
00120 Helsinki
ma–ke, pe klo 8.30–16
to klo 8.30–18
Puh. 096 818 300 (pvm.)
Faksi 096 818 3033
[email protected]
www.worldvision.fi
S U O M E N WO R L D V I S I O N | V U O S I K E RTO M U S 2 010
OSALLISTU JA AUTA
Kummius: www.kummi.fi
Lahjakauppa: www.lahjaksilehma.fi
32
Katastrofikeräykset: www.katastrofi.fi