1. No category

2
LÄNSI-SAVO TIISTAINA 18.9.2007
Uutiset
Toimitus: Arkisin klo 9¬23, la ja su klo 15¬23.
Uutispäällikkö p. (015) 350 3321, uutiset p. (015) 350 3322,
urheilu p. (015) 350 3327, vuoropäälliköt p. (015) 350 3324.
Sähköposti: [email protected]
Asiakaspalvelu arkisin: Tilaukset, jakeluasiat, osoitteenmuutokset,
pikkuilmoitukset ma-pe klo 8¬16.30 p. (015) 350 3500
Länsi-Savon vaihde: ma-pe klo 8.30¬16 p. (015) 3501
Maalaisidylli kaupungin k
Mikkelin
Korpijärven alue
kasvaa kohisten.
Mökkiläisten
seuraksi tulee yhä
enemmän ympärivuotisia asukkaita.
Antti Pulkkinen
LS MIKKELI
LÄHIVUOSINA Mikkelin Korpijärvellä toteutuu monen suomalaisen unelma: omakotitalo järven
rannalla. Kohisten kasvavalla alueella riittää vielä luonnon rauhaa
eikä kaupunkiinkaan ole pitkä
matka.
– Tämä on rauhallista ja kaunista seutua. Kaupungin hulinaan ei
tee enää mieli takaisin, vannoo Lähemäeltä Korpijärven Salmenkylään muuttanut Anne Kokkonen.
Mikkelin keskustasta luoteeseen sijaitseva Korpijärvi on vanhan maalaiskunnan maita.
Suositun kesämökkialueen luontoa värittävät kymmenet järvet ja
lammet sekä soistuvat metsäalueet. Alueen pohjoisosa henkii karun erämaista tunnelmaa korkeine kallioineen.
Rantaviivaa kertyy 240 kilometriä, josta Puulan itärantaa on
50 kilometriä.
– Korpijärvi on vanha lähisaunapaikka. Monilla kaupunkilaisilla on ollut rantasauna siellä.
Varsinaiset mökkiläiset ovat tul-
leet hieman myöhemmin, selvittää Mikkelin kaupungin kaavoitusinsinööri Jari Ahonen.
NYT ALUE on muuttumassa. Korpijärvelle on tulossa yleiskaava,
jossa alueelle on merkitty 40 uutta omakotitonttia 180 uuden
mökkitontin lisäksi.
Monet omakotirakentajat ovat
ottaneet varaslähdön kaavaan perustuvalla poikkeusluvalla. Kokkosen perhe alkoi rakentaa omakotitaloa Korpijärven maisemiin
toukokuussa 2006. Uuteen kotiin
päästiin kuluvan vuoden tammikuussa.
– Tänne oli helppo sopeutua,
kun olen maalta kotoisin ja tämä
on mieheni vanhempien entinen
kesämökkitontti, Anne Kokkonen
kertoo.
”
Kaupungin
hulinaan ei tee
enää mieli takaisin.
Anne Kokkonen
Pieni punainen mökki ja rantasauna ovat yhä paikoillaan,
mutta viereen on kohonnut uusi
valkoharmaa puutalo.
Korpijärven
yleiskaava-alue
● Asukkaita alueella on 570.
Pysyviä asuntoja on 310, joista
rannoilla lähes 100. Loma-asuntoja ranta-alueella on noin 550
kappaletta.
Kaava-alueella on 880 rantarakennuspaikkaa, joista vapaana
220. Näistä mökkitontteja on
180 ja omakotitontteja 40.
● Rantaviivaa on 240 kilometriä, josta Puulan rantaa 50 kilometriä.
● Kaava-alueen koko on 13 000
hehtaaria. Kyseessä on Mikkelin
kaikkien aikojen suurin kaavahanke.
Pihalla juoksentelee Julle-koira. Elämä Korpijärvellä on luonnonläheistä.
– Kesällä uidaan, soudellaan ja
kalastetaan, ja talvella voi käydä
vaikkapa pilkillä. Ja kaikki tämä on
ihan vieressä.
Kokkosen perheeseen kuuluvat
aviomies ja 16-vuotias tytär. Kaikkien tie vie arkisin keskustaan,
vanhemmilla töihin ja tyttärellä
kouluun. Matkaa kertyy viisitoista kilometriä suuntaansa.
– Auto täällä pitää tietysti olla, ja
tyttärelläkin on kevytmoottoripyörä. Nuoren kannalta täällä on
toki välillä vähän hiljaista, mutta
kyllä tytärkin täällä viihtyy.
VALTAOSA Korpijärvestä on ilman vesi- ja viemäriverkostoa,
mutta Koivikon alueelle on perustettu vesiosuuskunta, joka toteutuu lähivuosina. Kokkosilla
asiat on hoidettu omalla porakaivolla ja pienellä jätevedenpuhdistamolla.
”
Monien haave on
asua tällaisessa
paikassa.
Jari Ahonen
– Lisäksi meillä on hakelämmitys. Perustamiskustannuksia tulee
toki, mutta tämä on sellaista ekologista elämistä, Anne Kokkonen
kuvailee.
Hänen on vaikea löytää huonoja
puolia Korpijärvellä asumisesta.
Talvikaan ei vaikeuta arkea ja kaupunkiin matkaamista, sillä teiden
aurauksesta on sovittu paikallisen
maanviljelijän kanssa.
Pieni puute on se, että laajakaistaa alueelle ei ole toistaiseksi
saatavilla. Internetiin pääsee vain
gprs-yhteydellä eli matkapuhelimen avulla.
KORPIJÄRVELLÄ asuu tällä hetkellä 570 ihmistä, ja kesäasukkai-
Anne Kokkonen muutti perheineen Mikkelin Lähemäeltä Korpijärvelle. Hänen mielestään alueen valtti
on luonnonläheisyys.
den tulo kaksinkertaistaa määrän.
Ympärivuotinen asutus on lisääntynyt alueella tuntuvasti.
– Monia kesäasuntoja on muutettu talviasuttaviksi, ja uusia
omakotitaloja nousee etenkin
itärannalle eli kaupungin puolelle, Ahonen selvittää.
Korpijärvellä on myös perinteikäs, vuonna 1905 perustettu
kyläkauppa sekä kaksi koulua.
Kauppias Antero Vahvaselkä on
hänkin huomannut vakiasukkaiden määrän kasvun.
Kyseessä on Mikkelin
kaikkien aikojen suurin
kaavahanke.
– Myynti on tasaisempaa eikä
painotu enää niin selvästi kesään.
Tosin maanviljelijöitä on enää aika vähän. Väki lähtee aamulla
kaupunkiin ja tulee illalla takaisin.
YLEISKAAVAA Korpijärvelle on
valmisteltu vuodesta 2003. Alueen
koko on 13 000 hehtaaria. Kyseessä on Mikkelin kaikkien aikojen suurin kaavahanke.
Alueesta on laadittu myös kulttuurimaisemaselvitys, joka on ollut pohjana kaavalle.
– Siinä huomioitiin esimerkiksi peltoaukeat sekä ne tilat ja maisemat, joilla on kulttuurimaisemallista arvoa, Ahonen valaisee.
Kaava-asiassa otetaan pian
suuri harppaus, sillä kaava on
menossa marraskuussa Mikkelin
kaupunginhallituksen käsittelyyn
UUTISET
LÄNSI-SAVO TIISTAINA 18.9.2007
”Digipappa” Äijälän pesti jatkuu
Tuuli häiritsi Tallinnan pikalaivoja
Viestintäneuvos Tauno Äijälä jatkaa digi-tv-projektipäällikkönä helmikuun loppuun saakka. Työn piti
päättyä jo ensi kuussa, mutta pesti piteni kaapelitv:n analogisen jatkoajan vuoksi. ”Digipapaksi” kut-
Kova tuuli häiritsi maanantaina Tallinnan
pikalaivojen liikennettä. Linda Line kertoi
nettisivuillaan peruneensa kaikki maanantain vuoronsa. Myös Nordic Jet Linen
suttu Äijälä on toiminut liikenne- ja viestintäministeriön projektipäällikkönä viime vuodesta lähtien. Äijälä toimi vuosikymmenien ajan MTV:n johtotehtävissä ja jäi eläkkeelle vuonna 2003. STT
yljessä
TARU HOKKANEN
3
lähdöistä osa jäi satamaan. Ilmatieteen laitoksen säätiedotuksen mukaan lounaistuuli puhalsi Suomenlahdella maanantaina noin 17 metrin sekuntivauhdilla. STT
Länsi-Savo ja Itä-Savo
yhdistävät voimiaan
Toimitukset tekevät
uutisia lehtiin,
internetiin ja
paikallisradiolle.
Mikko Kontti
LS MIKKELI
MAAKUNNAN sanomalehdet
Länsi-Savo ja Itä-Savo tiivistävät
toimitusten yhteistyötä. Nykyiset
resurssit on tarkoitus ottaa tehokkaampaan käyttöön ja parantaa journalistista laatua.
– Tavoitteena on, että toimitukset toimivat yhtenä organisaationa, joka tuottaa kahta maakuntalehteä, verkkosivuja ja radiouutisia, kertoo konsernin toimitusjohtaja Jukka Tikka.
– Asiassa ei sinällään ole mitään
uutta. Yhteistyötä on tehty ennenkin. Nyt sitä vain tiivistetään.
LEHDET SÄILYVÄT itsenäisinä,
niillä on omat päätoimittajat, mutta toimitukset organisoituvat uudelleen syksyn aikana. Toimituksissa työskentelee noin 80 ihmistä.
Toimitukset
organisoituvat
uudelleen syksyn aikana.
Keskinäinen yhteistyö ja yhdessä tuotettu materiaali uutisvälineissä lisääntyy. Maakunnallinen
ja paikallinen tarjonta säilyy edelleen keskeisessä asemassa.
Lehtikonserni lisää monime-
diatarjontaa sekä verkossa että Iskelmäradiossa. Iskelmän toimiluvan Etelä-Savossa omistava JärviSavon Viestintä Oy on Länsi-Savo
Oy:n tytäryhtiö.
TIKKA SANOO, että lehtien muilla osastoilla vastaavat toimenpiteet on jo pitkälti tehty
– Lehtien yhteistyö on nykyään
hyvin tavallista, ei pelkästään lehtikonsernien sisällä, vaan myös eri
yhtiöiden välillä. Esimerkkinä voi
mainita vaikka Väli-Suomen lehtien yhteistyön.
Toimenpiteellä on vaikutuksia
muun muassa toimenkuviin ja vastuualueisiin. Siksi ratkaisuja varten
käydään yhteistoimintaneuvottelut. Tikan mukaan ensisijaisena
pyrkimyksenä on nykyisten työpaikkojen säilyttäminen.
Länsi-Savo tavoittaa
yhä useamman
Itä-Savo menetti
tutkimuksen
mukaan lukijoita.
Kimmo Halonen
LS MIKKELI
ja siitä eteenpäin valtuustoon.
Nyt käsittelyssä ovat kaavaluonnoksesta tulleet huomautukset.
Ahosen mukaan niitä on kolmisenkymmentä, mikä on alueen
laajuuden huomioon ottaen vähän.
– Suurin osa huomautuksista
koskee rakennusten sijoittelua,
joka on kapealla järvellä haasteellista. Muistutuksiin pyritään
löytämään sopuratkaisu, jotta
asia etenee.
Ahosen mukaan tarkoituksena
on, että kaava olisi vuoden loppuun mennessä hyväksytty, jotta
se saisi lainvoiman tammikuussa.
– Tämä on jatkossa merkittävä
vaihtoehto taajama-asumiselle.
Monien haave on asua tällaisessa
paikassa.
SANOMALEHTI Länsi-Savo tavoittaa yhä useamman lukijan.
Tuoreen tutkimuksen mukaan
Länsi-Savon lukijamäärä on kasvanut 1,6 prosentilla eli tuhannella lukijalla.
Kansallisen mediatutkimuksen
mukaan Länsi-Savolla oli syksyn
2006 ja kevään 2007 aikana keskimäärin 65 000 lukijaa.
Maakunnallisista sanomalehdistä monet ovat menettäneet lukijoita viimeisen vuoden aikana.
Pientä miinusta ovat kirjanneet
muun muassa Aamulehti, EteläSaimaa, Helsingin Sanomat, Ilkka,
Kaleva, Karjalainen, Keskisuomalainen, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat ja Pohjalainen.
Länsi-Savon päätoimittaja Tapio Honkamaa on iloinen lehden
lukijamäärän kehityksestä. Suunta on hyvä, kun tietää lehden ilmestyvän alueella, joka kärsii
muuttotappiosta.
– Ihan tyytyväinen täytyy tulokseen olla. Kiitos lukijoiden.
Sinfonia -vuoteet saat haluamallasi verhoilukankaalla!
Sinfoniassa yhdistyvät laadukas käsityö ja
alan korkein teknologia. Sinfonia Saga - vuoteen
high - low multipocket jouset myötäilevät varta loasi ennenkokemattomalla tavalla. Tervetuloa
testaamaan ja koe uudenlainen nukkumismu kavuus ylellisissä Sinfonia - vuoteissa!
Tule vuodeanalyysiin!
Joustinsängy
Valmistaja:
t
jenkkivuoteet
teet
moottorivuo
Vuoteen valinta on nyt helpompaa! Käytämme
apunamme terveydenhuoltoalan ammattilaisten
hy väksymää FSA- pintapaineenmit tauslaitet ta
ja mittaamme Sinulle sopivan vuoteen vuodeanalyysissa.
Porrassalmenk. 29 • Mikkeli • Puh. (015) 213 333
Avoinna: ma-pe 9 –18 ja la 9 –14
LUKIJAMÄÄRÄN kasvaminen on
osoitus siitä, että tuote on kunnossa. Laatua Länsi-Savo yrittää
parantaa jatkossakin.
Honkamaata lämmittää myös
se, että printtimedia on pitänyt
pintansa sähköisen viestinnän
puristuksissa.
Länsi-Savon sisarlehden, Savonlinnassa ilmestyvän Itä-Savon, lukijamäärä putosi tutkimuksen mukaan yli 8 prosentilla
eli noin 4 000 lukijalla.
– En pidä tulosta vertailukelpoisena enkä luotettavana. Itä-Savon lukijamäärä on ollut vuosikausia 48 000–49 000. Nyt vaihtunut tutkimuslaitos on pudottanut
otoksen koon puoleen, jolloin virhemarginaali kasvaa, toteaa ItäSavo Oy:n toimitusjohtaja Juha
Pelkonen.
Tutkimuksessa
mukana 173 lehteä
● Kansallinen mediatutkimus
(KMT) on aikakaus- ja sanomalehtikustantajien, näiden liittojen,
Kärkimedian ja Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton yhdessä
päättämä ja Levikintarkastus Oy:n
kautta tilaama tutkimuskokonaisuus.
● KMT Lukija-tutkimuksessa oli
– Lisäksi pääosa yhteydenotoista on tehty kännykkään, ja alueen
ikärakenteen huomioon ottaen osa
vankasta lukijakunnastamme on
näin suoraan ulkona kyselystä. Lisäksi Itä-Savon alueeseen on luettu alueita Pohjois-Karjalasta. Tilaajamäärässä ei ole tapahtunut radikaalia muutosta, sanoo Pelkonen.
LUETUIMPIA lehtiä tutkimusjaksolla olivat edelleen Helsingin Sanomat 1,03 miljoonalla lukijalla
sekä iltapäivälehdet Ilta-Sanomat
ja Iltalehti. Kaikki kolme tosin
menettivät lukijoita, Ilta-Sanomat vieläpä reippaasti.
Aikakauslehdistä eniten lukijoita on Pirkalla (2,556 miljoonaa),
jonka jälkeen tulevat Yhteishyvä
(1,662) ja OP-lehti (1,344). Aku Ankalla oli 1,07 miljoonaa ystävää.
mukana 173 lehteä. Näistä 115 oli
aikakauslehtiä, 42 sanomalehtiä
ja 12 sanomalehtien liitettä. Muita
lehtiä oli 4.
● Tutkimusta varten haastateltiin
puhelimitse 28 000:ta suomalaista. Kohderyhmänä olivat 12 vuotta
täyttäneet suomalaiset lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa.
Lähde: Kansallinen mediatutkimus