Diesen Wood Company
(1907-1931)
Pitkärannan saha ja sellutehdas
Magnus Diesen
18.10.2013
DWC – yhtiö perustetaan
- Yhtiön perusti Oslossa Chr.D. Diesen 1907
- CDD syntyi 1874 Hamar`n kaupungissa
Norjassa, kuoli 1957 Helsingissä
- Yhtiö muutti Viipuriin 1908. CDD oli yhtiön
hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja
- Yhtiön rahoitus tapahtui Norjan kruunuilla
DWC – perhe muuttaa Suomeen
- 1908 koko perhe ml 5 lasta muutti Suomeen.
Samalla ostettiin Rääsiän maatila, johon
kuului 1000 ha maata, 20 hevosta, 100
lehmän navetta, kana- ja kalkkunatarha.
Rääsiä sijaitsee n. 18 km Viipurista.
- Yhtiön ensimmäinen konttori oli Viipurin
esikaupungissa (Hiekka)
- 1912 konttori muutti Linnank. 6:een Viipurissa
- 1929 konttori muutti Pitkärantaan
DWC – toiminta alkaa Juustilassa
- Ensimmäisenä toimenpiteenä vuokrattiin,
myöhemmin ostettiin 2:n raamin saha Juustilassa
n. 13 km Viipurista. Tuotanto oli 35000 m3 ja
toiminta kannattavaa
- Rakennettiin höyläämö lähelle sahaa
- Sahan johtajana tomi norjalainen Karl Bruun, joka
oli muuttanut Suomeen aikaisemmin
- 1911 muutti CDD:n työtoveri Norjasta, Einar
Ramm-Schmidt. Tämä tomi yhtiön palveluksessa
lähes koko toiminnan ajan
DWC – Juustilan saha palaa
- Juustilan saha paloi 1914. Palovakuutus korvasi
omaisuuden. Keskeytysvakuutus, jonka oli
myöntänyt Commercial Union Assurance Co
Lontoossa , korvasi tuotantomenetykset
(keskeytysvakuutus oli ensimmäinen laatuaan
Suomessa)
- Sahalla oli vaikeuksia saada hyvälaatuista
tukkipuuta kohtuulliselta etäisyydeltä. Kilpailu
raaka-aineesta valtion puuhuutokaupoissa oli
kovaa mm. Gutzeit-yhtiön kanssa
DWC – toiminta muuttaa Pitkärantaan
1914 tehtiin päätös muuttaa toiminta Pitkärantaan Laatokan
pohjoisrannalla. Perustelut:
1.Mahdollisuus hyödyntää alueen lähes rajattomat
mäntymetsät
2.Mahdollisuus hyödyntää Venäjän rajan takana olevia
metsävaroja
3.Hyödyntää puuvarojen hyvät uittoväylät Laatokan rannalle
Pitkärantaan
Alueet olivat tuttuja CDD:lle. Hän oli tehnyt useita matkoja
hevosella tai autolla Joensuuhun, Sortavalaan, Ilomantsiin,
Suojärvelle, Läskelään, Impilahteen, ja Tulemajärvelle
DWC – päätökset ja toimenpiteet.
1. Juustilan sahan toiminta lopetettiin
2. Ostettiin Ladoga Trävaru Ab:n ml. Kotkanniemen saha
Salmin paikkakunnan lähettyvillä (kapasiteetti 15000
m3/v)
3. Ostettiin Gronau&kumpp:n toiminta Pitkärannassa
ml. Nurmisaari ja Pusunsaari, saha Nurmisaaressa,
laivoja, metsää ja kiinteistöjä.
4. 1916 ostettiin Pitkärannassa sijaitseva rtauta-ja
kuparikaivos, masuuni, rikastamo ja metsää. Myyjä oli
Venäjän keisarillinen pankki. Ostajana oli Pitkäranta
OY, joka oli DWC:n kokonaan omistama tytäryhtiö
DWC- lisää päätöksiä
5. Ostettiin Tulemajärven rautatehdas, pieni
saha Litsmassa sekä metsää Venäjän puolelta
rajaa
6. DWC sai yo. toimenpiteiden kautta haltuunsa
Suomen puolella 32000 ha koskematonta
mestää, puun kaatoluvat ja useita koskia.
Ajatuksena oli vaikeuttaa kilpailevan
teollisuusyrityksen syntyminen
DWC – Suomi itsenäistyy
Yo strategian lähtökohdat heikkenivät 1917, kun
Suomi itsenäistyi ja sai kiinteän rajan Venäjän
kanssa. Samalla laivayhteys Nevan jokea
myöten Suomenlahteen vaikeutui nostaen
valmiiden tuotteiden kuljetuskustannukset
Pitkärannasta.
Yo tapahtumista huolimatta päätettiin toteuttaa
muutto Pitkärannan Nurmisaareen.
Till minne för visad hjälpsamhet under
upprorstiden 1918
M. Kekki
Birger Wegelius
Fritz Wiik
A. Wegelius
B. Holger Selin
Jarl Nybergh
Waldemar Nordback
E. M. Laakso
S. Söderberg
Taavi Turtiainen
Einar Selin
Axel Lindrooth
Eräitä avainhenkilöitä Pitkärannassa
Pikärannan tehtaan suunnittelussa ja rakentamisessa
olivat mukana mm. seuraavat henkillöt:
-Insinööri Olaf Gloersen
-Metänhoitaja Wm. Johansson
-Richard Bergström
-Simon Nape
-A. Oreschnikoff (Oivala)
-Gregorius Lisitzin
-Frank Ford USA:sta (Kemiallisen valkaisulaitoksen
rakentaja)
Perusajatus oli hyödyntää uusinta teknolgiaa ja tekniikkaa
Tehdasprojekti.
Seuraavat laitokset rakennettiin 1918-1922
-Saha, jossa 6 raamia (kapasiteetti 120000 m3/v)
-Lautojen höyrykuivain (Bolinderin periaatteella)
-20000 t/v valkaistua ja puolivalkaistua mäntysellua valmistava tehdas
(ensimmäisiä maailmassa)
-Valkaisulaitos, toimittajana Warner Chemicals (lienee ollut
ensimmäinen Suomessa)
-Laitokset sivutuotteiden hyödyntämiseksi (tärpätti, hartsi jne)
-Höyryturbiini sähkön tuottamiseksi
-Varastoja, asuntoja henkilökunnalle jne
-Terminaali Koivusaareen Suomenlahden rannalla Viipurin ja
Leningradin väliin vientiä varten
DWC - loppu
CDD halusi maksaa taseessa olevat norjan
kruunut mahdollisten kurssitappioden
välttämiseksi. KOP:n J.K.Paasikiven kanta oli,
että markka säilyttäisi arvonsa ja pysyisi
vahvana. Näin ei käynyt, ja kurssitappiot
kasvoivat. Maailman talouskriisi 1929 pahensi
tilannetta lisää.
KOP otti osakkeet haltuunsa 1931 ja CDD jätti
yhtiön 1931.
Isoisä Christopher 1931-1957
CDD muutti 1931, 57 vuotiaana Helsinkiin,
Bulevardi 1:een.
Englantilainen vakuutusyhtiö Commercial Union
Assurance Co (sama yhtiö, joka oli antanut
keskeytysvakuutuksen Juustilan sahalle) nimitti
CDD:n Suomen edustajaksi. CDD toimi tässä
tehtävässä vuoteen 1953 asti.
Pojanpojan ajatuksia Pitkäranta
OY:stä.
- CDD:llä ei ollut akateemista koulutusta eikä perittyä
omaisuutta. Hänen oli täytynyt olla menestyksekäs
ennen muuttoa Suomeen.
- Pitkärannan strategia vaikuttaa hyvin harkitulta ja
oikealta. Suomen itsenäistyminen oli negatiivinen
tekijä, jota ei voitu tai osattu ennustaa
- Siihen aikainen valtava projekti onnistui teknisesti ja
kaupallisesti hyvin, koska yhtiö selviytyi melkein 10
vuotta käynnistyksen jälkeen.
- Jälkiviisaasti voidaan sanoa, että rahoitus vieraalla
valuutalla oli ehkä suurin virhe
Pojanpojan ajatuksia isoisästä.
- CDD on täytynyt olla erittäin energinen ja
tarmokas. Muutto Norjasta Viipuriin,
tutustuminen Pohjois-Karjalaan hevosella ja
reellä, tehdaspaikan valinta, uuden, suuren
”greenfield” tehdaskombinaatin suunnittelu,
rahoitus ja rakentaminen on vaatinut suuria
henkisiä resursseja.
- Isoisällä on täytynyt olla kyky löytää hyviä
alaisia, jotka viihtyivät työssä hänen kanssaan.