Liikuntaolosuhteet ja -palvelut Hyvinkäällä 2010
Liikuntaolosuhteet ja -palvelut Hyvinkäällä 2010 -selvitys Hyvinkään kaupunki Liikuntapalvelut K.S. 2010 Sisältö Sisältö...................................................................................................................................................1 1 Johdanto ............................................................................................................................................2 1.1 Aiemmat kyselyt ........................................................................................................................3 1.2 Uusin kysely 2010......................................................................................................................4 2 Hyvinkääläiset urheiluseurat.............................................................................................................5 3 Liikuntaolosuhteet.............................................................................................................................7 3.1 Tämänhetkiset liikuntaolosuhteet Hyvinkäällä..........................................................................7 3.1.1 Luonto- ja ulkoliikuntapaikat..............................................................................................8 3.1.2 Salit ja laitokset.................................................................................................................10 3.2 Liikuntaolosuhteet urheiluseurojen kannalta ...........................................................................11 3.2.1 Positiivisimmat asiat .........................................................................................................13 3.2.2 Pahimmat puutteet.............................................................................................................14 4 Seurojen toiminta ............................................................................................................................16 5 Yhteistyö kaupungin Liikuntapalveluiden kanssa ..........................................................................18 5.1 Miten seura voisi parantaa yhteistyötä? ...................................................................................19 5.2 Miten Liikuntapalvelut voisi parantaa yhteistyötä? .................................................................19 5.3 Kaupungin seuroille suuntaamat tukitoimet ............................................................................20 5.4 Seurojen valmius tarjota palveluja kaupungille .......................................................................21 6 Yhteistyö muiden seurojen ja lajien kanssa ....................................................................................23 7 Päätelmät ja toimenpide-ehdotukset ...............................................................................................25 7.1 Edut ja puutteet seurojen toiminnan näkökulmasta .................................................................25 7.2 Yhteistyö ..................................................................................................................................30 7.3 Toimintamalliehdotus ..............................................................................................................31 8 Liitteet .............................................................................................................................................32 1 Johdanto Hyvinkään kaupunkistrategiassa visiona on, että ”Hyvinkää on vetovoimainen kaupunki, joka houkuttelee asukkaita hyvillä työmahdollisuuksilla ja asuinympäristöllä, jossa laadukkaat työn, arjen ja vapaa-ajan mahdollisuudet yhdistyvät. Hyvinkää panostaa monipuolisiin harrastus- ja liikuntamahdollisuuksiin sekä vireän kulttuurielämänsä ylläpitoon ja kehittämiseen.” (Hyvinkään kaupunkistrategia 2009 - 2012). Lisäksi siinä mainitaan paikkakunnan tunnettuustekijöinä vahvistettavan ja nostettavan esiin erinomaisia virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia, joita tulee hyödyntää myös terveysliikunnan kehittämisessä. (Hyvinkään kaupunkistrategia 2009 - 2012). Hyvinkää strategiassa puolestaan todetaan, että ”palvelujen monipuolisuus, saavutettavuus ja hyvä laatu turvataan eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja verkostoitumalla” ja että ”Hyvinkään liikunnan ja kulttuurin vahvuuksia kehitetään. Näiden palvelujen alueellista merkitystä vahvistetaan.” (Hyvinkää strategia). Hyvinkäällä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (2010–2013) mainitaan, että lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluiden tavoitteena on edistää lasten kasvua ja kehitystä: esim. äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutuspalveluiden, leikkipuistojen, nuorisotyön palveluiden sekä kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluiden avulla. Näistä kaikkien ikäryhmien yhteisenä palveluna Liikuntapalvelujen tarkoitus on tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan keinoin (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma). Valtakunnallisesti liikuntalakikomitea pitää liikuntapolitiikan keskeisempänä yleistavoitteena liikuntatottumusten herättämistä ja aktiivisen liikunnanharrastuksen kehittämistä päämääränä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva terve yksilö. Ja riittävien sekä tarkoituksenmukaisten liikuntamahdollisuuksien luomista niin, että samalla säilytetään liikuntakulttuurin kansallinen omaleimaisuus. Tärkeänä tavoitteena on lisäksi kansojen välisen yhteisymmärryksen ja rauhan edistämistä liikuntapoliittisin toimenpitein.” (Kinnunen ja Riekkinen: Liikunta ja ympäristö.) Edellä mainittuihin tavoitteisiin halutaan Hyvinkäällä päästä tiivistämällä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Tämä on kirjattu Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan sitoviin tavoitteisiin (Hyvinkään kaupungin budjettikirja 2010). Hyvin toimiva yhteistyö on keino kehittää asioita yhteisesti haluttuun suuntaan. Se pikemminkin säästää voimavaroja myös itse seuratyöhön, kuin kuormittaa lisää. Koko liikunta-alan yhteisenä tavoitteena julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla tu- 2 leekin olla, että hyvinkääläiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi, säännöllisesti, mielellään ja tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa. Tällöin yksilöt voivat hyvin ja sosiaali- ja terveyspuolen kuluissa päästään säästöihin. Seurat ja järjestöt ovat elinvoimaisia ja niissä riittää toimijoita sekä rivijäseniä. Näin Hyvinkäällä on enemmän aktiivisia, onnellisia ja hyvinvoivia asukkaita. 1.1 Aiemmat kyselyt Hyvinkään kaupungin Liikuntapalvelut on lähettänyt paikallisille urheiluseuroille kyselyn kaupunkistrategian suuntaisen liikuntatoiminnan edelleen kehittämiseksi. Kyselyllä haluttiin selvittää urheiluseurojen arvio Hyvinkään liikuntaolosuhteista ja -palveluista. Samankaltainen kysely on tehty aiemmin vuosina 1992 (Hannele Portman), 1996 (Kari Vierimaa), 2000 (Harri Salomäki) ja 2006 (Tuukka Järvinen). Aiemmissa kyselyissä esitettyjen toiveiden perusteella on tähän mennessä pystytty parantamaan hyvinkääläisten liikuntaolosuhteita huomattavasti. Esimerkkeinä tästä ovat ulkoilureitit yhdistävä Uudenmaankadun silta Vaiveronkadun sillan tapaan erittäin vilkkaasti liikennöidyn kadun yli sekä ulkoilureittien opasteiden ja merkintöjen uusiminen koko kaupunkialueella, Kytäjä-Usmi -alueella ja Seitsemän veljeksen vaellusreitillä. Samalla ulkoilureittien rakentamiseen ja ylläpitämiseen on panostettu voimakkaasti. Myös valaistus on uusittu täysin vastaamaan tämän päivän energiavaatimuksia. Samaa saneerausta tehdään parhaillaan kenttien valaistukseen. Hyyppärässä on tehty suuri ratsastuskentän remontti, jossa niin ikään uusittiin kentän valaistus, aitaus ja pintarakenteet. Kaupunkilaisten toiveita kuunnellen on uudelleenrakennettu kaksi matonpesupaikkaa mankeleineen sekä nykyaikaisine pesu- ja kuivatuspaikkoineen. Lisäksi vanhoja liikuntapaikkoja on saneerattu, esimerkiksi Urheilupuiston nurmikenttä on uusittu ja Jääliikuntakeskuksen vanha osa peruskorjattu. Urheilupuiston pesäpallostadionin, Pihkalan, hiekkatekonurmi ja tekniikka on uusittu ja Kaupunkisillan uimapaikka ja sen alueet peruskorjattu. Uusimpana peruskorjaushankkeena on Sveitsin maauimalan massiivinen remontti. Vastauksilla on ollut vaikutusta myös liikuntapaikkarakentamiseen. Esimerkkeinä ovat nuorisojäähallin ja Skeittiparkin rakentaminen. Lisäksi Hyvinkäälle on tehty kaksi lähiliikunta-aluetta. Uutta liikuntapaikkarakentamista ovat myös Liikuntahalli Wanha Areena Oy ja Villa Park Oy lämmitettävä jalkapallokenttä. 3 1.2 Uusin kysely 2010 Vuoden 2010 selvitys tehtiin nettikyselynä lähettämällä hyvinkääläisille urheiluseuroille Webropol -työkalun linkki saatesanoineen. Kysely lähetettiin 3.5. 101 seuralle, ja vastauksia saatiin 24.5. mennessä 49 keskenään hyvin erilaiselta urheiluseuralta. Vuonna 1996 kysely lähetettiin kirjepostina 96 urheiluseuralle, joista vastaus tuli 45:ltä, vuonna 2000 107 urheiluseuralle, joilta 43 vastausta ja vuonna 2006 kysely lähetettiin 116 seuralle, joista 32 vastasi. Kyselyllä selvitettiin seurojen yleistietoja, toimintaa ja sen kehittämistä. Tietoa kerättiin myös paikallisista liikuntaolosuhteista, niiden hyvistä puolista ja heikkouksista seurojen kannalta. Lisäksi kysyttiin seurojen varainhankintarakenteesta. Seuroilta pyydettiin arviota yhteistyöstä kaupungin Liikuntapalveluiden kanssa sekä kehittämisehdotuksia ja toiveita tähän liittyen. Lopuksi tiedusteltiin halukkuutta ja valmiuksia ohjaus-, hoito- ja kunnossapitopalveluihin sekä yhteistyöstä muiden seurojen ja lajien kanssa. Kysymykset ovat suurimmalta osin samat, kuin edellisten vuosien kysymykset, jotta ne olisivat keskenään vertailukelpoiset. Kyselyä on jouduttu kuitenkin jonkin verran ajantasaistamaan, jotta se vastaisi paremmin tarkoitustaan. 4 2 Hyvinkääläiset urheiluseurat Kyselyä tehtäessä Hyvinkäällä oli 101 urheiluseuraa. Kysely lähetettiin kaikille sähköpostitse. Vastaus tuli 49 seuralta. Vastausprosentti 48,5 % on hyvä verrattuna edellisiin ja ylittää jopa vuoden 1996 tason (45,9 % vuonna 1996, 40 % vuonna 2000 ja 28 % vuonna 2006). Vastaukset edustavat 45 eri urheilulajia (66, 62 ja n. 40 eri lajia). Vastanneiden seurojen edustamien lajien määrän vertaileminen on haasteellista, sillä lajien ryhmittelyperusteet ovat saattaneet vaihdella jonkun verran eri vuosina. Nyt lajeja on yhdistetty niin, että esim. maantie-, alamäki, maasto- ja BMX -pyöräilyt on laskettu yhdeksi Urheilulajit 80 66 lajiksi, samoin esim. Zumba, Latin Salsa Mix, kunto- ja harrastetanssit 62 60 on yhdistetty. Lajien määrät on 45 40 40 esitetty kuviossa 1. 20 0 1996 2000 2006 2010 Kuvio 1 Urheilulajit, joita harrastetaan vastanneissa seuroissa Seura-avustusta kaupungilta haki vuonna 2010 31 seuraa. Avustussääntö on muuttunut, joten edellisten selvitysten avustuksen Jäsenet hakijoiden määriä ei voida verrata nykyiseen. Vastanneiden seurojen yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 12450. 14000 12000 10000 Jäsenmääräkehitys on esitetty 8000 kuviossa 2. Vuonna 2010 vas- 6000 tanneista seuroista jäsenmääräänsä ei 4000 ilmoittanut lainkaan kaksi. 12450 9828 8775 9634 2000 0 1996 2000 2006 2010 Kuvio 2 Vastanneiden seurojen jäsenmäärät 1996–2010 5 Vastanneiden urheiluseurojen jäsenten ikä- ja sukupuolijakaumaa tarkastellaan kuvioissa 3 ja 4. Vuonna 1996 raportissa jäsenistä noin puolet on yli ja puolet alle 18 -vuotiaita. 2000 ja 2006 selvityksissä vastanneet seurat ovat edustaneet lapsi- ja nuorisotoimintavoittoisia seuroja. Uusimmassa kyselyssä vastanneet edustavat hieman enemmän aikuisliikuntaseuroja kuin aiemmissa. 14000 12000 10000 8000 4914 6000 3910 3757 6535 18 tai yli alle 18 4000 2000 4914 4865 5877 5257 1996 2000 2006 2010 0 Kuvio 3 Jäsenten ikäjakauma vastanneissa seuroissa Miesten osuus vastanneiden seurojen jäsenistöstä on kasvanut edelliseen selvitykseen nähden. Kuviossa 4 on esitetty jäsenistöjen sukupuolijakauma vuosina 2006 ja 2010. 12000 10000 8000 4528 4057 Naisia 6000 Miehiä 4000 2000 5106 6047 2006 2010 0 Kuvio 4 Jäsenten sukupuolijakauma vastanneissa seuroissa 6 3 Liikuntaolosuhteet Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen hallinnoimassa valtakunnallisessa ja julkisessa Lipas -paikkatietojärjestelmässä on tietoa Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntatoimen taloudesta. Lipas -järjestelmästä Hyvinkäältä löytyy yhteensä 140 liikuntapaikkaa. (http://lipas.liikuntapaikat.fi/lipas_kaytto_fi/). Hyvinkään kaupungin hallinnassa olevien liikuntapaikkojen kunnosta vastaa ympäri vuoden vastaava liikuntapaikkamestari, jonka alaisina työskentelevät vakituisesti kenttämestari, kaksi hallimestaria ja liikuntasihteeri alaisineen. Kenttämestari ja 18 kenttä-, latu- ja ulkoliikuntapaikkojenhoitajaa huolehtivat nimensä mukaan ulkoliikuntaolosuhteista. Jääliikuntakeskuksessa työskentelee hallimestari ja 4,5 jääliikuntakeskuksen hoitajaa. Sveitsin uimalassa on valvojia, kassatyöntekijöitä, hallimestari ja laitosmiehiä yhteensä 12. Liikunnanohjauksessa työskentelee liikuntasihteerin lisäksi kuusi ohjaajaa. Liikuntapalvelujen pääpainoalueena on viime vuosina ollut kehittää ja rakentaa luonto- ja virkistysalueita. Tämän lisäksi Liikuntapalvelut huolehtii, että liikuntalaitokset (jäähalli, uimala ja urheilupuisto) sekä kentät ja muut liikuntaalueet ovat hyvässä kunnossa koululaisten, seurojen ja yksittäisten kuntalaisten käytettävissä. (http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat.) 3.1 Tämänhetkiset liikuntaolosuhteet Hyvinkäällä Hyvinkäällä on kaupungin hallinnoimien liikuntapaikkojen lisäksi useita yhdistysten, osakeyhtiöiden ja yritysten hallinnoimia liikuntapaikkoja. Esimerkiksi Curling -hallin omistaa Hyvinkään Curling ry ja Hyvinkään Hood ry hallinnoi värikuulapelin sisätilaa ja ulkopelialuetta. Liikuntahalli Wanha Areena Oy, jossa on mm tekonurmi, yleisurheilun harjoittelumahdollisuudet, golfin sisäharjoitustila sekä tanssisali, on osakeyhtiön omistuksessa. Hevosurheilumaneesit ovat yksityisessä omistuksessa, samoin esimerkiksi tanssi- ja kuntosaliyritysten tilat, kuten Torikadun liikuntakeskus tennismahdollisuuksineen. Hyvinkäällä on myös mm kaksi Golfkenttää ja lentokenttä. 7 3.1.1 Luonto- ja ulkoliikuntapaikat Lenkkeily, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ovat varsin monipuoliset. Kaupungissa on kevyen liikenteen väyliä n 190 km, joista päällystettyjä n. 150 km. Tämän lisäksi Hyvinkäällä on useita virkistysalueita sekä ulkoilu- ja retkeilyreittejä, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Vantaanjoella ja Kytäjällä on monia hyviä kalastusalueita ja Hirvijärveltä löytyy kaupungin virkistysalue, joka soveltuu hyvin mm. kalastukseen, soutuun, uintiin, luontoharrastukseen ja telttailuun. Ratsastusta Hyvinkäällä voi harrastaa Hyyppärässä, joka on kaupungin ulkoilualue. Siellä toimivat Hyvinkään Ratsastuskeskus Ky (Ratsastuskoulu), Jokirannan ratsastuskoulu, Ruunaremmi Oy, Lähteenpuron talli ja Marjan talli sekä Hyvinkään Hevossairaala ja muita hevosalan yrityksiä. Alueella on hyvät maastot, iso valaistu ratsastuskenttä ja maneesi. Hyvinkäällä toimii myös Kytäjän Islanninhevoskeskus Kytäjän kartanon alueella, Mallun tallit Hyvinkäänkylässä sekä 10 km:n päässä Helsinki - Tampere moottoritieltä Hyvinkään ja Riihimäen välissä sijaitseva Erkylän Kartanon Talli, jossa on myös täysimittainen, lämpöeristetty maneesi 200 hengen katsomolla. Lähistön hiekkanummet tarjoavat loistavat mahdollisuudet maastossa ratsastamiseen. Kaupungissa on kolme aidattua koirapuistoa. Ne sijaitsevat Terveydenhuolto-oppilaitoksen vieressä Kauppalankadun ja rautatien välissä, Hakalanmäessä Naalinkadun ja Timonkadun pään välisessä maastossa ja Konepajan alueella Erkylänkadun päästä koilliseen. Koirille on oma uimapaikka ja talvisin on käytössä latu, jossa voi harrastaa valjakkohiihtoa tai muuten vain liikkua koirien kanssa. Lisäksi Hyvinkäällä on myös yksityinen agilityhalli ja koirakylpylä. Vinttikoirarata on kaupungin omistuksessa, mutta sitä ylläpitää Luhtilaukkaajat ry. (http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto-jarakentaminen/Lemmikkielainpalvelut.) Sveitsin hiihtokeskuksessa, joka on kaupungin omistuksessa, mutta toiminta on yrittäjällä, Kulomäessä, on neljä valaistua rinnettä ja lautailurinne. Rinnekorkeudet ovat 40m ja 80m, rinnepituudet 250–440 metriä. Kävijöitä palvelevat myös hiihtokoulu, välinevuokraus ja -huolto. Lisäksi hiihtokeskuksessa on pulkkamäki. Kesäaikana Kulomäen rinteellä ajavat alamäkipyöräilijät. Sveitsin puiston alueelta löytyvät hyvät marja- ja sienimetsät, lenkkeilypolut ja valaistut ladut. Sveitsin puiston alue on kokonaisuudessaan 200 ha:n suuruinen. Noin puolet siitä on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Kytäjä - Usmi -alueella on n. 40 km merkittyjä ulkoilu- ja retkeilyreittejä, joiden varrella on nuotio- ja yöpymispaikkoja. Valaistuja ulkoilureittejä, jotka toimivat latuina tal- 8 vella, on yhteensä 26 km. Sveitsin puistossa 2 km, 3 km, 5 km ja 7 km lenkit, Hakalanmäen reitti 4,0 km ja Erkylän kuntorata 2,2 km. Martin aaloppi - Tanssikallion reitti 2,5 km, Puolimatkan lenkki 2,2 km sekä yhdyslatu Sveitsin puisto - Erkylä 4,5 km ovat valaistuina hiihtokaudella. Lisäksi eri puolilla kaupunkia ja taajaman ulkopuolella on yhteensä n. 92 km hoidettuja ulkoilureittejä, joista suurin osa toimii talvella latuina. (http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaaaika/Liikunta/Liikuntapaikat.) Eri ulkoilumajoja alueella on kymmenkunta. Hiihtoseuran Paukunharjun maja, Hiihtäjien Erkylän maja, Hyvinkään Invalidien kesäkoti Usmissa, Ladun maja Latu-Miilu (ei vuokrattavana), Jokelan Retkeilijöiden Nykiön maja Uusikylässä, Kytäjän Maamiesseuran Kytäjän Maapirtti Kytäjällä, Hyvinkään Tahkon Veteraanikerhon Lehtolan maja Taka-Martissa, Usmin Retkeilymaja-säätiön maja, Hyvinkään Retkeilijöiden Rytkön maja ja Hyvinkään Partiolaisten Usmin Tupa Usmissa. Uimapaikkoja Hyvinkäällä on uimalan lisäksi kolme. Sääksin uimaranta Sääksjärvellä sijaitsee Nurmijärvellä noin 20 km päässä Hyvinkäältä, Usmin uimaranta Usminjärvellä sijaitsee noin 5 km päässä Hyvinkään keskustasta ja Kaupunkisillan uimapaikka tarjoaa uintimahdollisuuden vain kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Kaupunki ylläpitää kahta matonpesupaikkaa, jotka ovat Kaupunkisillassa ja Hyyppärässä. Niissä on pesupaikkojen lisäksi hyvät kuivatuspaikat ja mattomankelit. (http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat.) Hyvinkäällä on runsaasti erilaisia urheilukenttiä. Monet niistä (22) jäädytetään talvisin ja jääkiekkokaukalo on Martin, Hakalan, Sveitsin, Urheilupuiston ja Vehkojan kentillä. Kentät ovat seurojen, yleisön ja koulujen käytössä. Nurmikenttiä on neljä: Urheilupuiston, Kankurin liikuntapuiston ja Perttulan jalkapallokentät I ja II ja hiekkatekonurmia on yksi Urheilupuistossa. Hiekkakenttiä on kaupunkialueella 11 (Hakalan kenttä, Kytäjän kenttä, Martin kenttä, Mustanmännistön pallokenttä, Ridasjärven kenttä, Paavolan pallokenttä, Pallokenttä, Sveitsin pallokenttä, Vehkojan kenttä, Viertolan pallokenttä ja Välenojan beachvolleykenttä) ja lisäksi kaupungin alueella on 17 ja taajaman ulkopuolella seitsemän pienempää hiekkapintaista palloilukenttää. Kankurin puistossa on nurmikentän lisäksi lämmitettävä täystekonurmi Villa Park Oy ja hiekkapintainen jalkapallokenttä. (http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat.) Hyvinkäällä on myös hyvät moottoriurheilumahdollisuudet. Hyvinkään vauhtipuistossa ja sen lähialueella on käytössä kartingrata, rallicross- ja jokamiesautorata sekä pienoisautoratoja. Samalla alueella sijaitsevalla motocross-radalla voi sen aukioloaikana ajaa moottoripyörällä ja talvikautena 9 moottorikelkalla. Harrastajien käytössä ovat motocross-rata, MX65/minimotorata, lasten rata ja Speedway-rata. Vantaanjoen – Keravanjoen melontareiteistä on kartat ja niillä on opasteet. Surffaajilla on oma tukikohta Sääksjärvellä. Hyvinkään Retkeilijöiden kanoottivarasto on Rytkössä, Kytäjäjärvellä. Jousiampumakeskus sijaitsee Hyyppärän alueella ja siellä on kansainväliset mitat täyttävä jousiampumarata. 3.1.2 Salit ja laitokset Koulujen liikuntasalien lisäksi Hyvinkäällä on kaksi suurta tilaa, jotka palvelevat mm. kori-, lentoja sulkapalloilijoita sekä sählyn pelaajia ja voimistelijoita. Hakalan salin (28 m x 16 m) voi jakaa kahteen ja Vehkojan palloiluhallin (35 x 25 m) kolmeen osaan. Liikunta- ja tapahtumahalli Wanha Areena Oy puolestaan soveltuu jalka- ja pesäpallolle, salibandylle ja yleisurheiluun. Marras- huhtikuun välisenä aikana kentällä on tekonurmi. Muuna aikana tila on tapahtuma- ja messukäytössä. Wanhalla Areenalla on lisäksi tanssisali, tilat golfin talviharjoitteluun ja kuntosali. Martintalossa on kansainväliset mitat täyttävä valoisa ja avara Martinhalli erilaisten palloilu- ja voimistelulajien käyttöön, tilat 134 - 1000 katsojalle sekä nuorisotilat ja kahvio. Vehkacenter Oy:n tiloissa voi pelata mm. sulkapalloa ja sählyä, seinäkiipeillä ja harrastaa kamppailulajeja. (http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat.) Urheilupuistossa on Suomen suurin hiekkatekonurmi, Pihkala, jossa on pesäpallostadion neljällä pesäpallokentällä. Siellä on myös yleisurheilukenttä, jalkapallokenttä, viisi massapintaista tenniskenttää, kori- ja lentopallokentät. Lisäksi voimailu- ja judosali ovat käytössä ympäri vuoden. Jääliikuntakeskuksessa on kaksi kaukaloa. Kilpahallissa on yleisölle n. 1500 istuma- ja seisomapaikkaa, Nuorisohallissa on seisomakatsomotilat parvella 100 hengelle. Jäälajien lisäksi halleissa järjestetään yleisötapahtumia, pelataan rullakiekkoa ja curlingturnauksia. Varsinainen Curling-halli on Hyvinkään Curling ry:n omistama. (http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaaaika/Liikunta/Liikuntapaikat.) Sveitsin uimala on monipuolinen virkistys- ja ajanviettopaikka. Uimahallissa on lämmin lastenallas, virkistys- ja terapia-allas, 25 m:n allas hyppytelineineen ja kuntoiluvälineitä kahdessa eri tilassa 10 asiakkaiden käytössä. Uimalan remontin valmistuttua talviaikaan kylmävesialtaana toimiva hyppyallas otetaan uudelleen käyttöön. Kesäaikana ulkouimalassa on käytettävissä kahdeksanratainen 50 m allas, hyppyallas, lasten allas ja leikkipuisto. Lisäksi alueella voi pelata rantalentopalloa, sulkapalloa ja katukorista sekä laajalla nurmialueella muita pallopelejä esim. jalkapalloa minimaaleihin. (http://www.hyvinkaa.fi/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat.) Uudessakylässä on Jokelan Eränkävijät ry:n ampumaurheilupaikka, jossa on yksi seisovan ja yksi liikkuvan hirven rata, joissa kummassakin kaksi ampumapaikkaa, haulikkorata sekä luodikkorata kymmenellä ampumapaikalla (hirvenhiihto ja -hölkkä). Ridasjärvellä sijaitsee Hyvinkään ampumaurheilukeskus (Hyvinkään Riistanhoitoyhdistys), jossa on kaksi hirvirataa, 23-paikkainen luodikkorata sekä kahdeksan kohdistuspaikkaa. Kolmas ampumarata on Hyvinkään Metsästysampujat ry:n. Siellä on kahdeksan haulikkorataa (5 skeettiin, 3 trappiin) sekä Compak -mahdollisuus. Muita sisäliikuntamahdollisuuksia on mm. kahdeksanratainen keilahalli sekä Biljardisali, jossa on seitsemän 9-jalkaista Buffalo Olio poolpöytää, kaksi täysimittaista Riley snookerpöytää ja yksi kaisapöytä. Tennistä voi pelata Viertolan Tennisseuran omistamassa Viertolan tennishallissa tai Torikadun liikuntakeskuksessa, jossa tapahtumista ja kilpailuista vastaa sekä tenniskursseja ja valmennusta järjestää Hyvinkään Tennisseura. Yksityisiä kuntosaleja kaupungissa on neljä. 3.2 Liikuntaolosuhteet urheiluseurojen kannalta Eri liikuntapaikkojen käyttöä selvitettiin kysymällä seurojen toimintapaikkoja. Vastaajia pyydettiin valitsemaan eri liikuntapaikoista käyttääkö seura niitä toiminnassaan pääasiallisena ympäristönä, satunnaisesti tai ei lainkaan. Valmiita liikuntapaikkavaihtoehtoja olivat kentät, laitos (uimala/jäähalli), salit, luonto tai jokin muu. Eniten seurat käyttivät saleja. Pääasiallisena toimintaympäristönä saleja käyttää 21 ja satunnaisesti 14 kyselyyn vastanneista seuroista. Toiseksi eniten käytetään kenttiä ja luontoa. Kenttiä pääasiallisesti käyttää 15 ja luontoa 12 seuraa. Satunnaisesti käyttäviä seuroja on kentillä 14 ja luontoliikuntapaikoilla peräti 17. Jotakin muuta paikkaa pääasiallisesti käyttää 13 ja satunnaisesti neljä. Laitoksia käyttää 11 ja viisi seuraa. Laitosta liikuntapaikkana ei käytä lainkaan 15 ja kenttiä ei yhdeksän seuraa. Vain kuusi vastanneista seuroista ei käytä luontoliikuntamahdollisuuksia seuratoimintatarkoituksiin ja neljä ei käytä saleja. Liikuntapaikkojen käyttöä on kuvattu kuviossa 5 11 15 Kentät 14 11 Laitos 5 9 15 Pääasiallinen toimintaympäristömme 21 Salit 14 4 Käytämme satunnaisesti Emme käytä lainkaan 12 Luonto 17 13 Jokin muu 0 4 10 6 3 20 30 40 50 Kuvio 5 Vastanneiden seurojen toimintaympäristöt Muita käytettyjä liikuntapaikkoja mainittiin yhteensä 17 vastauksessa. Muina liikuntapaikkoina, joita seurat käyttävät, lueteltiin 18 eri paikkaa. Niistä kolme oli mainittu kahden eri seuran vastauksissa. Muina liikuntapaikkoina mainitut esitetään luettelossa 1. Hyvinkään Ampumarata ja sisärata kaupungintalon kellarissa x2 Hyvinkään Vauhtipuiston moottoriurheilun suorituspaikat x2 Sveitsin hiihtokeskus/laskettelurinne x2 Curlinghalli Hiihtoputki/-tunneli Hyvinkään Biljardisali Hyyppärän ratsastuskenttä, seuran oma ratsastushalli Kaupungin kenttien yhteyteen rakennettu tennisklubi, yksityiset tennishallit, seuran oma halli Kerhotilat Villan Vintti Kuntosali Kytäjän Maapirtti Lentokenttä Liikuntahalli Maantiet Muut kuin kaupungin hallinnassa olevat kentät Nuorisotalo Urheilupuiston judosali, VehkaCenter Välenojan nuorisotalo Luettelo 1 Muut toimintapaikat 12 3.2.1 Positiivisimmat asiat Seuroja pyydettiin arvioimaan liikuntaolosuhteita oman toimintansa kannalta. Tähän kysymykseen on vertailuaineistoa kaikissa edellisissä selvityksissä. Seurat ovat tyytyväisiä harjoittelu- ja harrastusolosuhteisiin, sillä peräti 21 % vastaajista piti liikuntaolosuhteita erinomaisina ja 56 % hyvinä. Kehitys on tapahtunut nousujohteisesti. Tyydyttävinä olosuhteita piti vain 13 % ja tämä lukema on laskenut selkeästi. Kuitenkin 10 % seuroista pitää olosuhteita heikkoina. Heikkoina olosuhteita pitävien määrä on pysynyt suhteellisen samana kaikissa kyselyissä. Liikuntaolosuhteiden arvio seurojen toiminnan kannalta näkyy kuviossa 6. 60 % 53 % 50 % 56 % 43 44 % % 43 % 40 % 41 % 36 % 1992 29 % 30 % 21 % 20 % 20 % 13 % 14 % 13 % 13 13 % % 11 % 1996 2000 2006 2010 10 % 7% 6% 10 % 2% 0% erinomaiset hyvät tyydyttävät heikot Kuvio 6 Hyvinkään liikuntaolosuhteet seurojen toiminnan kannalta Vastaajien mielestä positiivisimpia asioita seurojen toiminnan kannalta olivat harjoittelu- ja harrastuspaikat tai niiden laatu, jotka mainittiin 16 kertaa. Monen lajin harrastusmahdollisuuksia pidettiin erinomaisina. Edulliset kustannukset, joilla mahdollistetaan edulliset jäsenmaksut, sekä yhteistyö kaupungin kanssa mainittiin molemmat kuudessa vastauksessa. Harjoitusvuorojen riittävä tai lähes riittävä määrä sekä liikuntapaikkojen hyvä huolto ja kunnossapito mainittiin molemmat viisi kertaa. Liikuntapaikkojen läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet harrastuspaikoille olivat positiivisimpia asioita neljälle seuralle ja osallistujien, jäsenten tai harrastajien runsas määrä kolmelle seuralle. Liikuntapaikkojen henkilökunta, oma toiminta, kaupungin avustus, muidenkin kuin Hyvinkään liikunta- 13 mahdollisuuksien joustava käyttö, luontoliikuntamahdollisuudet, toiminnan kehittyminen sekä yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa mainittiin jokainen kahdesti. Luokitellut vastaukset näkyvät luettelossa 2. Harjoittelu- / harrastuspaikkojen laatu Yhteistyö kaupungin kanssa Edulliset käyttökustannukset Riittävästi, lähes riittävästi harjoitus- / harrastuskertoja Harjoittelu- / harrastuspaikkojen hyvä hoito / huolto Hyvät liikenneyhteydet harjoittelu- / harrastuspaikoille tai liikuntapaikat lähellä Harrastajien runsas määrä Oma tila omalle lajille, ei muussa käytössä Liikuntapaikkojen henkilökunta Oma toiminta on laajaa Kaupungin avustus On mahdollista toimia joustavasti eri paikoissa, ei aina Hyvinkäällä Paljon luontoliikuntamahdollisuuksia Toiminnan kehittyminen Yhteistyö yrittäjien kanssa Liikuntatilat ei paljon muussa käytössä, eli ei paljon peruutuksia Paljon maanteitä Seuran toiminta itsessään Vaativampien maastojen karttatilanne Yhteistyö muiden saman liikuntapaikan käyttäjien kanssa 16 6 6 5 5 4 3 3 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 Luettelo 2 Positiivisimmat asiat seuran toiminnan kannalta, luokitellut vastaukset 3.2.2 Pahimmat puutteet Pahimmat puutteet seurojen toiminnan kannalta olivat puutteelliset harjoitus- ja harrastusolosuhteet ja harjoitusvuorojen vähyys tai puute. Puutteelliset olosuhteet oli mainittu 19 vastauksessa. Useissa niistä oli annettu konkreettisia parannusehdotuksia. Puutteisiin palataan tarkemmin toimenpideehdotuksissa. Harjoitusvuorojen liian vähäinen määrä taikka puute oli mainittu kahdeksassa vastauksessa. Harjoitusvuorojen vaikeasti sopivat ajankohdat oli mainittu seitsemän kertaa, samoin puutuvat tai huonokuntoiset puku-, peseytymis- ja WC- sekä varusteiden säilytystilat. Viiden seuran osalta tilavuokrien kalleus on toiminnan kannalta ongelmallisinta ja viiden seuran osalta tilojen epäsiisteys tai huonokuntoisuus. Kolmen seuran toimintaa haittaa avustusten tai taloudellisen tuen puu- 14 te. Kaksi nimeää pahimmaksi puutteeksi sen, että koulujen liikuntavälineitä ei saa lainata. Liikuntaolosuhteiden pahimmat puutteet kyselyyn vastanneiden seurojen toiminnan kannalta näkyvät luokiteltuina luettelossa 3. Puutteelliset olosuhteet Ei riittävästi harjoitusvuoroja Puutteelliset liikuntavarusteiden säilytystilat, puku- ja peseytymistilat Harjoitusvuorojen ajankohdat hankalat Kalliit tilavuokrat Tilojen epäsiisteys / huonokuntoisuus Ei saa avustuksia, ei tukea kaupungilta Koulujen liikuntavälineitä ei saa käyttää Kaupungin laajeneminen syö luontoliikuntamahdollisuuksia Rakennushankkeiden viivästymiset Koulukarttojen puute Tiet harjoituspaikalle huonokuntoiset Tilojen yksityisomistuksen aiheuttamat paineet tilojen käyttöasteelle Ei vesistöjä Kaupungilla ei ole pysyvää esiintymislavaa tapahtumia varten 19 8 7 7 5 5 3 2 1 1 1 1 1 1 1 Luettelo 3 Pahimmat puutteet liikuntaolosuhteissa seuran toiminnan kannalta, luokitellut vastaukset 15 4 Seurojen toiminta Seurojen järjestämää toimintaa selvitettiin kyselyn kolmannessa osiossa. Seurojen piti merkitä eriikäisten ja eri päämääriin tähtäävän liikunnan osalta minkä verran seurassa kyseistä toimintaa on. Neliportaisena arviointiasteikkona oli: tärkein osa toiminnastamme, järjestämme jonkin verran, emme järjestä tällä hetkellä, mutta olemme kiinnostuneita sekä emme järjestä, ei ole suunnitelmissa -vastausvaihtoehdot. Vastanneista seuroista 44 järjestää pääasiassa toimintaa aikuisille ja ikääntyville. Tästä määrästä ikääntyvien liikunnan osuus oli kahdeksan. Kouluikäisten liikunta oli 43 seuralla tärkein osa toimintaa. Tästä määrästä oli mainittu alakoululaisten liikunta 22 ja yläkoululaisten liikunta 21 kertaa. Alle kouluikäisten liikunta oli tärkeimpänä kahdeksassa seurassa. Kunto- ja terveysliikuntaan ilmoitti panostavansa eniten 14, harrasteliikuntaan 30, kilpaurheiluun 27 ja puulaakiurheiluun seitsemän seuraa. Kaikkiin kohtiin ei vastattu lainkaan, mikä voidaan nähdä taulukosta 1, jossa on esitetty kootusti kaikkien seurojen vastaukset. alle kouluikäiset (0-6 v) alakouluikäiset (7-12 v) yläkouluikäiset (13-17 v) aikuiset ikääntyvät (65 v ja yli) kunto- ja terveysliikunta harrasteliikunta kilpaurheilu puulaakiurheilu Tärkein osa Järjestämme Ei tällä hetkellä, Emme järjestä, toiminnasjonkun ver- olemme kiinei ole suunnitamme ran nostuneita telmissa Yhteensä 8 13 2 16 39 22 7 3 10 42 21 15 3 4 43 36 10 0 0 46 8 16 2 15 41 14 19 3 4 40 30 14 1 2 47 27 10 1 4 42 7 10 5 10 32 Taulukko 1 Seurojen toiminnan painopistealueet Vastanneista 49 seurasta 24:llä on ja 24:llä ei ole kehittämissuunnitelmaa. Yksi seura ei vastannut tähän kysymykseen. Kehittämissuunnitelmien aikavälit näkyvät oheisessa taulukossa 2. 1/2 vuodeksi 1 vuodeksi 2 vuodeksi 3 vuodeksi 4 vuodeksi 5 vuodeksi 1 3 1 5 4 2 5-10 päämäärä, 2010 jatkuvaa vuodeksi sinetti eteenpäin 2 1 1 1 Taulukko 2 Seurojen kehittämissuunnitelmien aikavälit 16 Suurimmaksi ongelmaksi seuran toiminnan kehittämisessä koettiin rahan ja seura-aktiivien puute. Molemmat oli mainittu jossakin muodossa 11 seuran vastauksissa. Harjoitteluajan tai asianmukaisten tilojen puute mainittiin yhdeksän kertaa. Ohjaajapula ja jäsenistön passiivisuus oli kirjattu kumpikin kuuteen, vapaaehtoisten toimijoiden aikapula viiteen ja kovien toimintakustannusten nostamat toimintamaksut osallistujille neljään vastaukseen. Toiminnan kehittämisen suurimmat ongelmat on koottu luokiteltuina luetteloon 4. Taloudellinen tilanne/liian pienet tai puuttuvat avustukset Seura-aktiivien / toimihenkilöiden puute Tila- tai harjoitteluaikapuute, liian aikaiset harjoitusajat Ohjaajien / valmentajien puute Jäsenistön passiivisuus Vapaaehtoisten toimijoiden aikapula Kalliit tilavuokrat/harjoittelumahdollisuuksien perässä matkustaminen tekevät harrastuksesta osallistujille kalliin Vähäinen osallistujamäärä Jäsenistön ikärakenne Ulko-olosuhteiden arvaamattomuus Hyvinkään kaupunki / Hyvinkään uimala Harjoittelu- / harrastusolosuhteet Palkatun työvoiman puuttuminen seuratoiminnasta Toiminnan laajuus hajottaa voimavaroja 11 11 9 6 6 5 4 2 2 1 1 1 1 1 Luettelo 4 Suurimmat ongelmat seuran toiminnan kehittämisessä, luokitellut vastaukset Seurojen tulot koostuvat hyvin eri tavoin jäsenmaksuista, kaupungin avustuksista, yhteistyösopimuksista, palveluiden myynnistä, liiketoiminnasta, kilpailutoiminnasta ja muista tulonlähteistä. Muina tulonlähteinä mainittiin vanhempien kuukausimaksut, lentotuntilaskutus, erikseen kerätyt maksut (turnausmatkat, peli- ja verryttelyasut), valmennus-, kausi- ja osallistumismaksut, suunnistuskoulumaksut sekä talkoot. Seurojen tulorakenne prosentteina kokonaismäärästä on esitetty keskiarvona oheisessa taulukossa 3. Samasta taulukosta nähdään eri maksujen prosenttiosuuksien keskihajonta, vaihteluväli ja keskimmäinen arvo, mediaani. jäsenmaksut kaupungin yhteistyöavustukset sopimukset palvelujen myynti liiketoiminta kilpailutoiminta muu tulonlähde keskiarvo 42,0 % 5,4 % 11,0 % 10,6 % 2,0 % 12,5 % 15,0 % keskihajonta 36,9 10,7 14,8 19,5 5,8 18,0 26,0 vaihteluväli 1-100 % 0 - 65 % 0 - 60 % 0 - 90 % 0 - 30 % 0 - 70 % 0 - 85 % mediaani 30 1 5 0 0 5 0 Taulukko 3 Seurojen tulorakenne prosentteina kokonaismäärästä 17 5 Yhteistyö kaupungin Liikuntapalveluiden kanssa Seuroja pyydettiin arvioimaan, miten yhteistyö kaupungin Liikuntapalveluiden kanssa sujuu tällä hetkellä. Kahdeksan vastanneista (17 %) arvioi yhteistyön sujumisen erinomaiseksi ja 30 (64 %) hyväksi. Viisi (11 %) arvioijista oli sitä mieltä, että se sujuu tyydyttävästi ja kolme (6 %) heikosti. Yksi (2 %) vastaajista koki, että yhteistyö ei suju lainkaan. Vertailtaessa edellisten selvitysten tilannetta, on huomattava, että arvosteluasteikko on muuttunut. Vaihtoehto ”erinomaisesti” ollut asteikossa vuodesta 2006 ja ”ei lainkaan” vasta uusimmassa kyselyssä. Yhteistyön sujumisen vertailu on esitetty kuviossa 7. 100 % 90 % 80 % 76 % 80 % 70 % 64 % 60 % 60 % 49 % 50 % 2000 2006 36 % 40 % 30 % 20 % 1992 1996 20 % 20 % 14 % 11 % 14 17 %% 10 % 2010 7% 6% 6% 4% 4% 2% 0% Erinomaisesti Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Ei lainkaan Kuvio 7 Seurojen arvio yhteistyön sujumisesta Liikuntapalveluiden kanssa, vertailu 1992 lähtien. Vaikka vain yhdessä vastauksessa oli valittu vaihtoehto ”ei lainkaan”, oli kuudesta seurasta annettu vastaus kysymykseen, miksi yhteistyö ei suju lainkaan. Näissä oli mainittu seuran toiminnan kannalta epäkohtina seuraavat: 1. Liikuntapaikan rakennushankkeen etenemisen hitaus. 2. Valvova viranomaisenne ei tue varsinaista toimintaa, eli tapahtumia harjoituspaikalla lasten ja nuorten kanssa. 3. Läsnäolokortit eivät sovellu lainkaan toimintaamme. 4. Salivuorojen jako. 5. Kerhomme rekisteröimättömyys ja kaupungin nihkeä suhtautuminen. 6. Seuraamme ei noteerata tosissaan urheilun eteen työtä tekevänä yhteisönä. 18 5.1 Miten seura voisi parantaa yhteistyötä? Yhteistyön laadun arvioimisen jälkeen kysyttiin, miten seura voisi omalta osaltaan parantaa yhteistyön toimivuutta. Vastauksia tuli 16 seuralta. Ne on luokiteltu seuraavaan luetteloon. 1. Olla aktiivisemmin yhteydessä liikuntapalveluihin ja tehdä kehitysehdotuksia. (3 mainintaa) 2. Auttaa enemmän talkootöissä ja kaupungin tapahtumissa. (3 mainintaa) 3. Olemme valmiita keskusteluihin ja yhteistyöhön. (2 mainintaa) 4. Käyttää enemmän liikuntapalveluiden osaamista hyväkseen omassa toiminnassa. 5. Hoitaa sovitut hankkeet omalta osaltaan kuntoon. 6. Seuran johto voisi vaikutta positiivisesti yleiseen palveluilmapiiriin ja -kulttuuriin. 7. Parantaa seuran sisäistä tiedottamista. 8. Parantaa tiedottamista liikuntapalveluihin päin, esim. harjoitusvuorojen käyttämättömyys. 9. Yhteiset tapaamiset säännöllisesti (1-2 kertaa vuodessa ei riitä). 10. Meillä ei kovin paljon ole yhteistyötä, koska lajimme harrastamisen paikat ovat aika rajoitettuja. Tietysti olisi mukava jos kaupunki tarjoaisi vielä parempia tiloja. 11. Pienen seuran salivuokrien avustus, uimalippuja lapsille tai kuljetusapua esim. uimalaan. 5.2 Miten Liikuntapalvelut voisi parantaa yhteistyötä? Toisena lisäkysymyksenä selvitettiin, miten seuroissa toivotaan Liikuntapalvelujen parantavan yhteistyötä. Tähän vastasi 23 seuraa, joiden vastaukset on luokiteltuina seuraavassa. 1. Tieto salivuoromuutoksista pitäisi saada ajoissa. (4 mainintaa) 2. Selkeyttää salivuorojaon perusteet, tasapuolistaa sitä, ottaa siinä paremmin huomioon lajien tiloihin kohdistuvat erityisvaatimukset (lattiamateriaali, korkeus, jne.). (4 mainintaa) 3. Antaa lisää rahallista tukea. (3 mainintaa) 4. Järjestää enemmän tapahtumia ja tempauksia, joihin seurat voisivat osallistua. (3 mainintaa) 5. Pyytää mielipiteitä liikuntapaikkarakentamiseen ja pitää kiinni aikatauluista. (2 mainintaa) 6. Säännölliset palaverit seurojen kanssa (kaikki ja eri lajit erikseen). (2 mainintaa) 7. Yksinkertaistamalla tai muuttamalla tukien myöntämisperusteita. (2 mainintaa) 19 8. Avainkorttilaitteiden parempi toimivuus (ostettujen pelivuorojen suhteen). 9. Tilavaraamo voisi olla auki klo 18 saakka. 10. Nostaa lajimme asema yhdenvertaiseksi muiden urheilulajien kanssa 11. Saisimme kerran kuussa ilmaiseksi kokoontumispaikan. 5.3 Kaupungin seuroille suuntaamat tukitoimet Kaupungin järjestämien, seurojen palveluun suunnattujen toimien tärkeyttä tiedusteltiin seuraavaksi. Kysymykseen vastasivat kaikki, mutta mikään seuroista ei jokaiseen kohtaan. Tärkeimpänä toimena pidettiin liikuntapaikkojen hoitoa ja kunnossapitoa. Se oli 44 (93,6 %) seuran mielestä erittäin tai melko tärkeää. Liikuntapaikkojen rakentaminen oli 39:lle (84,8 %) erittäin tai melko tärkeää, taloudellinen tuki 36:lle (80 %) ja koneet, laitteet tai välineet 31 (73,8 %) seuralle. Apu tuotekehittelyyn koettiin merkityksettömimmäksi. 22 seuraa piti sitä melko tai täysin merkityksettömänä. Seuroilla on erilaisia tarpeita. Koulutus ohjaajille, valmentajille ja jäsenistölle oli 17 seuran kannalta erittäin tai melko tärkeää ja 18:lle melko tai täysin merkityksetöntä. Varasto ja säilytystilat olivat tärkeät 27:lle ja merkityksettömät 14:lle. Lisäksi apu tiedottamiseen tärkeää 26:lle ja merkityksetöntä 12 seuralle. Vastaukset on koottu taulukkoon 4. erittäin tärkeä melko tärkeä en osaa sanoa melko merkityksetön ei merkitystä Liikuntapaikkojen hoito ja kunnossapito (47) 72,3% 34 21,3% 10 4,3% 2 2,1% 1 0% 0 Liikuntapaikkojen rakentaminen (46) 60,9% 28 23,9% 11 10,9% 5 4,3% 2 0% 0 Taloudellista tukea (45) 48,9% 22 31,1% 14 11,1% 5 8,9% 4 0% 0 19% 8 54,8% 23 9,5% 4 11,9% 5 4,8% 2 Varasto- ja säilytystiloja (44) 34,1% 15 27,3% 12 6,8% 3 20,5% 9 11,4% 5 Apua tiedottamiseen (42) 16,7% 7 45,2% 19 9,5% 4 21,4% 9 7,1% 3 Koulutus ohjaajille, valmentajille, jäsenistölle (42) 4,8% 2 35,7% 15 16,7% 7 26,2% 11 16,7% 7 Apua tuotekehittelyyn (41) 2,4% 1 19,5% 8 24,4% 10 31,7% 13 22% 9 Jotain muuta (16) 18,8% 3 6,3% 1 56,3% 9 0% 0 18,8% 3 Koneita, laitteita, välineitä (42) Taulukko 4 Seurat odottavat kaupungilta 20 Kysymykseen mitä muuta seurat odottavat kaupungilta, vastattiin: pilkettä silmään! hallintopalveluita, veroneuvontaa, kirjanpitopalveluita, työvoimapalveluita kenttävuoroja seuran käyttöön jotta voimme harjoitella seurojen välisiä yhteistapaamisia kaupungin Liikuntapalveluissa huomioitaisiin kerhomme takavuosien palvelut kaupunkilaisten liikuttamiselle mahdollisesti yhteisiä tapahtumia seurojen ja yhdistysten kanssa Suoran taloudellisen tuen muodoista tärkeimpänä pidettiin vuorojen vuokravapautta. Kysymykseen vastanneista 46 seurasta 33 oli sitä mieltä, että vakio- ja tilapäisvuorojen vuokravapaus tulisi säilyttää tiukassakin taloudellisessa tilanteessa. Toiminta-avustuksen säilyttämistä piti tärkeänä 25, tapahtuma-avustuksen 11 ja ulkoilumaja-avustuksen säilyttämistä 5 seuraa. Tapahtumaavustus Ulkoilumajaavustus Toiminta-avustus Vuorojen vuokravapaus 0 5 10 15 20 25 30 35 Kuvio 8 Mitkä tukimuodot tulisi säilyttää tiukassakin taloudellisessa tilanteessa 5.4 Seurojen valmius tarjota palveluja kaupungille Kyselyssä tiedusteltiin seurojen valmiutta tarjota Liikuntapalveluille ohjaustoimintaa, 3-9 luokkalaisten iltapäivätoimintaa lukuvuoden ajan taikka kunnossapito, hoito ja valvontapalveluita. 21 Ohjauspalveluita oli valmis tarjoamaan 22 ja kunnossapito- ja valvontapalveluita 19 seuraa. Iltapäivätoiminnan tarjoamiseenkin oli resursseja kahdeksalla seuralla. Vastanneista seuroista 33:lla on Y -tunnus. 23:lla on ja 23:lla ei ole tietoa urheilu- ja kulttuurisaavutusten sekä yhdistysten merkkipäivien palkitsemisjärjestelmästä. Valmiudet tarjota toimintaa näkyvät kuviossa 9. Onko seuralla valmiutta tarjota liikuntapalveluille 40 35 30 25 20 15 10 5 0 ei kyllä liikunnanohjaustoimintaa 3-9 -luokkalaisten ip toimintaa kunnossapito-, hoito- ja valvontapalv Kuvio 9 Onko seuralla valmiutta tarjota eri toimintoja Liikuntapalveluille 22 6 Yhteistyö muiden seurojen ja lajien kanssa Kyselyn viimeisessä osiossa selvitettiin seurojen yhteistyökumppaneita ja sitä, millaisesta yhteistyöstä ne ovat kiinnostuneita. Jopa 40 seuralla oli yhteistyötä muiden seurojen kanssa. Muiden lajien kanssa tehtiin yhteistyötä 23 ja muiden alojen yhdistysten kanssa 17 seurassa. Vastaukset on koottu kuviossa 10. Onko seuralla yhteistyötä muiden alojen yhdistysten kanssa kyllä lajien kanssa ei seurojen kanssa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Kuvio 10 Seurojen yhteistyötahot Suurin osa vastanneista seuroista (33) oli kiinnostunut yhteisestä päättäjiin vaikuttamisesta. Yhteinen edunvalvonta kiinnosti 24 seurassa. Koulutusta sekä tapahtumien järjestämistä yhdessä toisten kanssa piti kumpaakin mielenkiintoisena 22 seuraa. Palveluiden tarjoamisesta ilmoitti olevansa kiinnostunut 20 seuraa. Puulaakitoiminnan ja yhteisen kilpailutoiminnan oli valinnut kumpaisenkin 13 ja yhteiset leirit yhdeksän seuraa. Muita ehdotuksia tuli yksi, ”keskusteluyhteys eri mahdollisista yhteistyömuodoista”. Seuroja kiinnostavat yhteistyöaiheet esitetään kuviossa 11. 23 Seura on kiinnostunut päättäjiin vaikuttamisesta yht edunvalvonnasta yht koulutuksesta yht tapahtumien järjestämisestä yht palvelujen tarjoamisesta puulaakitoiminnan järj yht kilpailutoiminnasta yht leireistä muusta, mistä? 0 5 10 15 20 25 30 35 Kuvio 11 Seuroja kiinnostavat yhteistyöaiheet Muita toiveita ja viestejä oli 10 seuralla. Niissä mainittiin esim. harrastusseuratoiminnan arvostuksen nostaminen, tiettyjen lajien erityisvaatimusten huomioonottaminen salivuorojaossa, vuokravapauden säilyttämisen tärkeys kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi, hintojen suhteuttaminen käytössä olevaan harjoitusaikaan, uusien yhteistyön muotojen ideoiminen yhdessä, oman yhdistyksen toiminnan huomioonottaminen ja arvostaminen. 24 7 Päätelmät ja toimenpide-ehdotukset Kyselyyn vastasi lähes puolet seuroista (48,5 %). Vastanneet edustivat erikokoisia ja eri tavoin toimivia seuroja sekä eri lajeja. Esimerkiksi erot seurojen tulorakenteessa kuvaavat omalta osaltaan hyvin sitä, miten erilaisia hyvinkääläiset seurat keskenään ovat. Mm. jäsenmaksujen osuuden vaihteluväli tuloista oli 1-100 %, palvelujen myynnin 0-90 % ja muun tulonlähteen 0-85 %. Seurojen erilaisuutta kuvaa myös se, että ne järjestävät toimintaa niin eri-ikäisille, kuin eri päämäärillä liikkuville jäsenilleen. Suurin osa vastanneista seuroista järjestää toimintaa aikuisille harrasteliikkujille, mutta ei ainoastaan sille kohderyhmälle. Vastanneiden joukossa oli myös niitä, joiden toiminta keskittyy ainoastaan aikuisliikuntaan tai junioriurheiluun. Vaikka harrasteliikuntaa tarjoaa 44 vastanneista ja kilpaurheilua 37, mahtuu koko otokseen niin ”yhden päämäärän” kuin ”sekapalvelua tarjoaviakin” seuroja. Siksi vastauksista voidaan tehdä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia, joiden voidaan olettaa keskimääräisesti edustavan hyvinkääläisten urheiluseurojen mielipidettä. Suurin osa seuroista toimii saleissa, toiseksi suurin osa kentillä. Luontoa, laitoksia ja muita paikkoja käyttävät jotkut seurat. Osa toimii myös muualla kuin Hyvinkäällä. Kokonaisuutena seurat ovat tyytyväisiä harjoittelu- ja harrastusolosuhteisiin. 21 % vastaajista piti hyvinkääläisiä liikuntaolosuhteita erinomaisina ja 56 % hyvinä. Seurojen erilaisista tarpeista kertoo se, että 13 % piti olosuhteita tyydyttävinä ja 10 % heikkoina. Samoin se, että joidenkin lajien harrastusmahdollisuuksia pidetään erinomaisina, toisten lajien puutteelliset harrastusmahdollisuudet ovat seurojen mielestä pahin puute niiden toiminnan kannalta. 7.1 Edut ja puutteet seurojen toiminnan näkökulmasta Seurojen kannalta positiivisimpia asioita ja pahimpia puutteita voidaan tarkastella rinnakkain (luettelo 5), jolloin voidaan todeta niiden kahtiajakoisuus. Osa liikuntapaikoista on erinomaisessa kunnossa, osa ei. Osa seuroista pitää maksuja kohtuullisina, osa kalliina, jne. On totta, että osa liikuntapaikoista on puutteellisessa kunnossa ja joitakin harjoittelumahdollisuuksia puuttuu kokonaan. Liikuntapaikkarakentamista ja korjaamista tehdään jatkuvasti. Niiden aikataulutuksessa ja kiireellisyysjärjestyksessä pyritään kunnostamaan ensin ne paikat, joita käytetään eniten, kuten kaikkien kuntalaisten terveysliikuntamahdollisuuksia edistävät vilkkaiden liikenneväylien oheen tulevat reitit 25 ja ylikulut. Vaakakupissa painavat myös tiloja käyttävien lajien määrä, lajien harrastajamäärät, ikäja sukupuolitasa-arvoseikat, esteettömyys ja esim. Kaupungille tuleva näkyvyys. Toimintaavustusten ja toimitila-avustusten jaossa noudatetaan Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan hyväksymää avustussääntöä. Avustuksissa painotetaan lasten ja nuorten liikuntaa hyvinkääläisen 0-21 strategian mukaisesti. Toimitila-avustuksissa painotetaan kaikkien kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä liikunnan avulla. Tilavuokra-hinnaston hyväksyy vuodeksi kerrallaan Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Käytäntöönpaneva virkamies toimii näiden sääntöjen mukaan. Mikäli sääntöjä halutaan kehittää, tulee lisätä koko urheiluväen yhteistä keskustelua ja on viestittävä yhtenäisesti päättäjille. Harjoittelu- / harrastuspaikkojen laatu Yhteistyö kaupungin kanssa Edulliset käyttökustannukset Riittävästi, lähes riittävästi harjoitus- / harrastuskertoja Harjoittelu- / harrastuspaikkojen hyvä hoito / huolto Hyvät liikenneyhteydet harjoittelu- / harrastuspaikoille tai liikuntapaikat lähellä Harrastajien runsas määrä Oma tila omalle lajille, ei muussa käytössä Liikuntapaikkojen henkilökunta Oma toiminta on laajaa Kaupungin avustus On mahdollista toimia joustavasti eri paikoissa, ei aina Hyvinkäällä Paljon luontoliikuntamahdollisuuksia Toiminnan kehittyminen Yhteistyö yrittäjien kanssa Liikuntatilat ei paljon muussa käytössä, eli ei paljon peruutuksia Paljon maanteitä Seuran toiminta itsessään Vaativampien maastojen karttatilanne Yhteistyö muiden saman liikuntapaikan käyttäjien kanssa 16 Puutteelliset olosuhteet 6 Ei riittävästi harjoitusvuoroja Puutteelliset liikuntavarusteiden säilytystilat, 6 puku- ja peseytymistilat 19 8 7 5 Harjoitusvuorojen ajankohdat hankalat 7 5 Kalliit tilavuokrat 5 4 Tilojen epäsiisteys / huonokuntoisuus 3 Ei saa avustuksia, ei tukea kaupungilta 3 Koulujen liikuntavälineitä ei saa käyttää Kaupungin laajeneminen syö luontoliikunta2 mahdollisuuksia 2 Rakennushankkeiden viivästymiset 2 Koulukarttojen puute 5 3 2 2 Tiet harjoituspaikalle huonokuntoiset Tilojen yksityisomistuksen aiheuttamat pai2 neet tilojen käyttöasteelle 2 Ei vesistöjä Kaupungilla ei ole pysyvää esiintymislavaa 2 tapahtumia varten 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Luettelo 5 Positiivisimmat asiat ja pahimmat puutteet seuran toiminnan kannalta Useat seurat, joissa puutteelliset olosuhteet oli koettu huomattaviksi haittatekijöiksi toiminnan kannalta (19 seuraa), antoivat vastauksissaan toiveita ja konkreettisia parannusehdotuksia. Ulkoampumarataa toivottiin yhdessä palautteessa. Sellainen on kaupungin alueella esim. Ridasjärvellä ja Er26 kylässä ja jousiammuntarata Hyyppärässä, joten uuden rakentaminen ei ole lähiaikoina suunnitelmissa. Ehdotuksissa toivottiin kaupungille esiintymislavaa, jota voisi käyttää eri tilaisuuksissa. Kaupungilla on olemassa kuljetettava lava, muttei kiinteää. Kiinteästä lavasta on keskusteltu kulttuuripuolen hankkeissa, eikä sen rakentaminen ole varsinaista liikuntarakentamista. Ehdotettiin välineiden säilytystiloja saleihin, mikä valitettavasti on vanhojen, olemassa olevien koulujen osalta mahdotonta. Niiden pienet varastotilat ovat koulujen omassa käytössä. Aseman koulun salin lattian liukkaus on ongelma tietyissä lajeissa. Lattioiden salien lakkausohjelma on tilapalvelun ohjelmassa, jolloin ne lakataan säännöllisesti tietyin väliajoin. Liukkauteen vaikuttaa myös mikropölyn määrä lattialla. Tähän puolestaan vaikuttaa mm. ilmastointijärjestelmien ikä ja kunto. Toivottiin ensilumenlatua, joka onkin tulossa lähitulevaisuudessa. Lisäksi toiveissa oli pieni harjoitusmäki. Sellaista ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa. Toimintaa haittaavaksi tekijäksi mainittiin se, että ovien avainnappisysteemi ei aina toimi. Ovinappisysteemi on aika vanha ja vaillinainen. Investointitarve sen ajanmukaistamiseksi on olemassa. Asiaa hoitaa tilapalvelu, jonka hallinnassa tilat ovat. Vehkojan koulun palloiluhallin lattiapinta ja väliverho sekä lentopallokenttien tolpat ja valaistus toivottiin uusittavan. Kiinteistöön kuuluvat rakenteelliset asiat ovat tilapalvelun hallinnoimia ja Liikuntapalvelut voi tehdä aloitteita ja ehdotuksia. Päätäntävaltaa ei ole. Ehdotettiin uutta salibandykenttää, jossa olisi kunnollinen mattopinnoite. Tällaista valmiiksi olemassa olevaa tilaa ei Hyvinkäällä ole. Asiasta on käyty keskusteluja yksityisten tahojen kanssa. Tarve tilalle on ja sellaisen saaminen edistäisi paikallisia liikuntamahdollisuuksia. Sveitsin koirapuistoon toivottiin valaistusta. Puistot ovat puistoyksikön vastuualuetta, eivätkä siis varsinaisesti liikuntapaikkoja, vaikka koiraurheilun paikkoja ovatkin. Torikadun Kankurin liikuntapuiston puku-, suihku- ja WC-tilojen uudisrakennussuunnitelma on lähes valmis ja rahoitus työn alla. Euroliigan käyttämille Perttulan nurmelle ei lähitulevaisuudessa vastaavia ole tulossa. Yleisön WC -tilat jäähallilla ovat edelleen käytössä. Tosin ne sijaitsevat eittämättä pienille käyttäjille aika kaukana. Jäähallille ehdotettiin saunaa, mutta se ei ole kiireellisyyslistan kärjessä, joten sitä ei ole tulossa ainakaan lähiaikoina. Oltiin huolestuneita siitä, että ampujille ei ole osoitettu vielä uutta tilaa, kun kaupungintalo puretaan. Asia on totta, tiedossa ja työn alla. Martin urheilupuistoon toivottiin yhtä tekonurmikenttää, jotteivät kaupungin nurmikentät kuluisi niin pahasti. Idea on hyvä ja vaatii jatkokehittelyä. Tällä hetkellä hanketta ei ole suunnitteilla, mutta hiekkatekonurmi alueelle olisi tervetullut lisä kaupungin liikuntamahdollisuuksiin. Pyydettiin lisää maastoratsastusreittejä, joita onkin Usmin alueelle suunnitelmissa, rahoitus on vielä auki. Toivottiin lisää tekonurmellista talviharjoitustilaa. Kaupungin omistukseen ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole sellaista suunnitelmissa, sillä nykyiset palvelevat vielä riittävästi. Ehdotettiin, että jäähallin vanhan puolen vanhat pukukopit tulisi saneerata seuroille varastokäyttöön. Tilat ovat käytössä Liikuntapalveluiden kausivarastotilana, joten niitä ei saada seurojen käyttöön. Eräässä palauttees27 sa todettiin, että urheilukentän punainen pinnoite alkaa olla aika huonossa kunnossa ja vaatisi uudistamista. Sama asia on jo mainittu viisivuotissuunnitelmassa, joten asia korjautunee lähitulevaisuudessa. Samoin ehdotettiin, että etusuoran pituushyppypaikat saataisiin korjauksen yhteydessä siirrettyä juoksuradan ulkopuolelle, koska hiekan kulkeutuminen aiheuttaa puhtaanapitoon ongelmia. Myös tämä on suunnitelmissa. Huomautettiin siitä, että osa Urheilupuiston tenniskentistä tarvitsisi perusteellista uusimista ja alueelle tulisi saada 1-2 lisäkenttää sekä lyöntiseinä. Asia on ollut esillä, mutta hankesuunnitelmaa ei vielä ole tehty. Seurat kehittävät toimintaansa resurssiensa mukaan. 24 seuralla on kehittämissuunnitelma tietylle ajanjaksolle. Toiminnan kehittämisen puutteina mainittiin useimmissa vastauksissa rahan (11 vastausta) ja seura-aktiivien puute (11 vastausta). Palkatun työvoiman puuttuminen seuratoiminnasta oli ongelmana osalla seuroista. Rahaa jaetaan toiminta-avustuksina avustussäännön ja resurssien mukaan. Tukitoimenpiteenä seuratoimijoille tarjotaan koulutusta, jolloin osaaminen helpottaa työtä. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla esim. taloushallinnon ostaminen yhteistyössä muiden seurojen kanssa, jolloin seura-aktiivien työpanos kevenisi. Useilla seuroilla ongelmana oli myös harjoitteluajan tai asianmukaisten tilojen puute taikka harjoittelu- ja harrastusolosuhteet. Harjoitteluaikojen jaossa pyritään tasapuolisuuteen. Lapset ovat etusijalla, koska heidän kasvunsa ja kehityksensä kannalta on tärkeää mm. taata riittävä uni, jolloin esim. myöhäiset harjoitusajat eivät ole heille sopivia. Asianmukaisia tiloja ei kaikille lajeille ole lainkaan – esim. vesistöt puuttuvat. Ne asiat, joille voidaan tehdä, pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvään kuntoon. Liikunta kilpailee koko kunnan yhteisestä rahamäärästä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutoimen kanssa. Päättäjät päättävät minkä suuruinen rahapotti koko liikunnalla on jaettavanaan. Siitä suuri osa menee olemassa olevan toiminnan ja rakenteiden ylläpitämiseen, osa korjaus- ja uudisrakentamiseen ja pienehkö osa seurojen suoriin avustuksiin. Osalla seuroista ohjaajapula haittaa toiminnan kehittämistä. Tämä on valtakunnallisestikin yleinen ja valitettava ongelma. Liikuntapalvelut järjestää vertaisohjaajakoulutusta senioriliikunnan ohjaajille, mutta varsinainen lajikoulutus on lajiliittojen ja kattojärjestöjen tehtävä. Ohjaajakoulutuksen tarjoaminen ei kuitenkaan yksin ratkaise ohjaajapulaa. Jotkut seurat olivat maininneet jäsenistön passiivisuuden, vähäisen osallistujamäärän ja jäsenistön ikärakenteen kehittämisen haittatekijöiksi. Näitä ongelmia voitaisiin ratkoa vaikkapa yhteisillä liikuntatapahtumilla. Muutamilla seuroilla ongelmana olivat kovien toimintakustannusten nostamat toimintamaksut osallistujille. Liikunta-aika laitoksissa on käyttökustannuksiltaan kallista. Maksujen määräytymisperusteisiin olisi mahdollista vaikuttaa, kun koko urheiluväki saataisiin yhteistyöhön, ehdottamaan muutosta lautakunnalle. Eräässä vastauksessa todettiin, että toiminnan kehittämistä haittaavat Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään uimala. On tosiasia, että kaikille ei voida taata niin paljon harjoitusaikaa, 28 kuin seurat toivoisivat toimintansa edelleen kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Vuorojaossa pyritään tasapuolisuuteen, ja tällä hetkellä linjauksena on, että etusijalla on jo olemassa oleva toiminta. Monilla liikuntapaikoilla on todella paljon käyttöä, eikä tilaa ole enempää. Tämä ongelma on esimerkiksi uimalassa, jossa urheiluharrastus kilpailee tilasta myös kaikkien kuntalaisten terveysliikunnan ja hyvinvoinnin lähteenä toimimisen kanssa. Uimahalliympäristössä kilpaurheilu arvotetaan yleisen palvelun jälkeen. Eräässä seurassa ongelmana on, että oman toiminnan laajuus hajottaa voimavaroja. Tällainen tilanne on hyvin haastavaa seuran kannalta. Perinteet ja totutut toimintatavat ohjaavat usein seuratoimintaa hyvin voimakkaasti. Tällöin tarvittaisiin rohkeutta yhteistyöhön muiden seurojen kanssa, päällekkäisyyksien poistamista ”työnjaosta” sopimalla ja esimerkiksi saman lajin seurojen yhdistymistä. Useassa vastauksessa nimetyt vapaaehtoisten toimijoiden aikapula (5 mainintaa) ja ulko-olosuhteiden arvaamattomuus ovat tekijöitä, jotka haittaavat toiminnan kehittämistä. Seurat pitävät kaupungin niille suuntaamia tukia tärkeinä ja oikeina. Vastauksissa näkyivät hyvin seurojen erilaiset tarpeet. Esimerkiksi koulutus ohjaajille, valmentajille ja jäsenistölle oli 17 seuran kannalta erittäin tai melko tärkeää ja 18 seuralle melko tai täysin merkityksetöntä ja varasto ja säilytystilat olivat tärkeät 27:lle ja merkityksettömät 14:lle. Tämänhetkisten tukimuotojen hyödyllisyyttä kuvaa se, että lähes kaikkien vastanneiden mielestä monet niistä olivat erittäin tai melko tärkeitä seuran toiminnan kannalta. Liikuntapaikkojen hoitoa ja kunnossapitoa piti 93,6 % seuroista, liikuntapaikkojen rakentamista 84,8 % ja taloudellista tukea 80 % erittäin tai melko tärkeinä. Muita tukemisen tapoja oli ehdottanut vain kuusi seuraa. Niistä kolme piti jotain muuta tukemistapaa erittäin tärkeänä ja yksi melko tärkeänä. Muina tukitapoina mainittiin seuran odottavan kaupungilta hallintopalveluita, veroneuvontaa, kirjanpitopalveluita ja työvoimapalveluita, seurojen välisiä yhteistapaamisia ja yhteisiä tapahtumia seurojen ja yhdistysten kanssa. Näiden lisäksi oli toivottu, että kaupungin Liikuntapalveluissa huomioitaisiin erään yhdistyksen takavuosien palvelut kaupunkilaisten liikuttamiselle, kenttävuoroja eräälle seuralle jotta he voivat harjoitella ja yhtenä toiveena oli pilkettä silmään. Suoran taloudellisen tuen muodoista tärkeimpänä pidettiin vuorojen vuokravapautta. 33 seurassa oltiin sitä mieltä, että vakio- ja tilapäisvuorojen vuokravapaus tulisi säilyttää tiukassakin taloudellisessa tilanteessa. Toiminta-avustuksen säilyttämistä piti tärkeänä 25, tapahtuma-avustuksen 11 ja ulkoilumaja-avustuksen säilyttämistä 5 seuraa. Laitoksissa, eli uimalassa ja jäähalleissa, harjoittelevilla seuroilla ei ole täydellistä vuokravapautta. Laitosten käyttökustannukset ovat huomattavasti suuremmat, kuin esimerkiksi koulujen saleissa. Siksi niissä peritään koulukäyttöä suurempi korvaus, joka ei kuitenkaan ole kustannuksia vastaava, vaan tuettu hinta. 29 7.2 Yhteistyö Yhteistyö kaupungin Liikuntapalveluiden kanssa sujuu kahdeksan vastanneen seuran mielestä erinomaisesti, 30:n hyvin, viiden tyydyttävästi, kolmen heikosti ja yhden mielestä ei lainkaan. Tässä vastaajat olivat ilmeisesti huomanneet hyvän paikan yhteistyön kehittämisehdotuksille, sillä kuudessa seurassa oli vastattu kohtaan, miksi yhteistyö ei suju lainkaan.. Yhtenä syynä oli mainittu liikuntapaikan rakennushankkeen etenemisen hitaus. On totta, että hankeaikataulujen pettäminen on harmittavaa. Toimintatapoja pyritään kehittämään jatkuvasti. Yhdessä parannusehdotuksessa mainittiin, että Liikuntapalveluiden valvova viranomainen ei tue varsinaista toimintaa, eli tapahtumia harjoituspaikalla lasten ja nuorten kanssa. Toiveeseen pyydettiin lisävalaistusta, sillä tällaista viranomaista ei ole. Lasten ja nuorten kanssa toimittaessa kannattaa panostaa ohjaajien koulutukseen ja selvittää heidän taustansa. Lisäksi seuran johtokunnan tai hallituksen – jos toimijoita ja toimintaa on paljon – kannattaa nimetä joku, jonka tehtäviin ohjaajien toiminnan tukeminen kuuluu. Läsnäolokorteista oli todettu, että ne eivät sovellu lainkaan seuran toimintaan. Läsnäolokorttien käytöllä on haluttu saada mitattavaa tietoa seurojen toiminnasta työkaluksi esim. vuorojen ja toimintaavustusten tasapuoliseen jakamiseen. Se työllistää seura-aktiiveja. Uutta mittaamistapaa voisi miettiä yhteisellä foorumilla. Eräässä seurassa yhteistyön toimimattomuuden syyksi oli mainittu salivuorojen jako. Vuorojaon perusteita voisi myös miettiä uudestaan yhteisesti. Edellisissä on kerrottu vuorojakoa ohjaavat pelisäännöt (s 29). Yhteistyön ongelmana on mainittu erään kerhon rekisteröimättömyys ja kaupungin nihkeä suhtautuminen. Avustussäännöissä on, että avustusten saajan pääasiallisen toiminnan tulee olla liikuntaa ja urheilua ja sen tulee kuulua SLU:n alaiseen kattoorganisaatioon. Yhdessä vastauksessa todettiin, että seuraa ei noteerata tosissaan urheilun eteen työtätekevänä yhteisönä. On ikävää, että vastaajalla on tällainen kuva. Tila- ja avustusjaon perusteista on mainittu edellisissä vastauksissa (s. 28 ja 29). Aikuisten seurat, joissa tällä hetkellä ei ole kovin suurta aktiivimäärää, jäävät valitettavasti tilajaossa lasten ja nuorten toiminnan ja tämänhetkisen menestyksen perusteella korkeammalla tasolla kilpailevan toiminnan jälkeen. Seuroilta saatiin erittäin hyviä ehdotuksia siitä, miten yhteistyötä voitaisiin parantaa puolin ja toisin. Seurat voisivat olla aktiivisemmin yhteydessä liikuntapalveluihin ja tehdä kehitysehdotuksia (kolme mainintaa) ja auttaa enemmän talkootöissä ja kaupungin tapahtumissa (3 mainintaa). Liikuntapalvelut voisi selkeyttää salivuorojaon perusteet, tasapuolistaa sitä ja ottaa siinä paremmin huomioon lajien tiloihin kohdistuvat erityisvaatimukset (lattiamateriaali, korkeus, jne.) (4 mainintaa) ja tiedottaa salivuoromuutoksista ajoissa (4 mainintaa). Lisäksi ehdotettiin, että Liikuntapalvelut voisi antaa 30 lisää rahallista tukea (3 mainintaa) ja järjestää enemmän tapahtumia ja tempauksia, joihin seurat voisivat osallistua (3 mainintaa). Ehdotettiin myös, että Liikuntapalveluiden tulisi pyytää mielipiteitä liikuntapaikkarakentamiseen ja pitää kiinni aikatauluista (2 mainintaa), järjestää säännölliset palaverit seurojen kanssa (kaikki ja eri lajit erikseen) (2 mainintaa) sekä yksinkertaistaa tai muuttaa tukien myöntämisperusteita (2 mainintaa). Seuroilla oli mielenkiintoa lisätä yhteistyötä Liikuntapalveluiden kanssa ja valmiuksia tarjota sille ohjaustoimintaa (22 seuraa), 3-9 -luokkalaisten iltapäivätoimintaa lukuvuoden ajan (8) tai kunnossapito, hoito ja valvontapalveluita (19). Seurat tekevät yhteistyötä paitsi oman lajin muiden seurojen (40), myös muiden lajien (23) ja muiden, kuin liikunta-alan yhdistysten (17) kanssa. Lisäksi yhteistyön ja yhteisten toimintamallien kehittäminen kiinnosti useimpia seuroja. 33 seuraa oli kiinnostunut yhteisestä päättäjiin vaikuttamisesta. Yhteinen edunvalvonta kiinnosti 24 seurassa. Koulutusta sekä tapahtumien järjestämistä yhdessä toisten kanssa piti kumpaakin mielenkiintoisena 22 seuraa. Palveluiden tarjoamisesta ilmoitti olevansa kiinnostunut 20 seuraa. Puulaakitoiminnan ja yhteisen kilpailutoiminnan oli valinnut kumpaisenkin 13 ja yhteiset leirit yhdeksän seuraa. Eli vaikka yhteistyötä jo tehdään runsaasti, sen parantaminen ja tiivistäminen koetaan tärkeäksi. 7.3 Toimintamalliehdotus Monien seurojen vastauksissa mainittiin tiedottamisen parantaminen, yhteistyön lisääminen ja yhteisten toimintaperiaatteiden selkiyttäminen. Yhtenä toimintamallina voisi olla seurojen yhteistyöelin, jonka tiedotuskanavana olisi jonkinlainen foorumi esim. kaupungin kotisivuilla. Sinne saataisiin kaikki seuroja ja niiden toimintaa koskeva tieto. Siellä olisi kutsut yhteisiin tapaamisiin ja esimerkiksi yhteistyöhön koululaisten iltapäivätoiminnan osalta, avustusten hakuajat ja seurojen keskinäiset ehdotukset, kuten ”kimppakutsu” yhteisen taloushallinnon ostoon tai vastaavaan. Se toimisi tiedotuskanavana myös uusille liikkujille sekä työkaluna lastenneuvolan työntekijöille, koulu- ja työterveyshoitajille ynnä muille terveydenhuollon ammattilaisille, jota etsivät asiakkailleen liikuntaharrastuksia. 31 Seuroilla olisi itsellään tunnukset omien tietojensa päivittämiseen, jolloin ei tarvitsisi odotella tai käyttää välikäsiä. Toiminta olisi nopeaa, ajantasaista ja helppoa. Yhteiset palaverit pidettäisiin säännöllisesti muutaman kerran vuodessa ja niissä olisi mahdollista kuulla kaikkien seurojen mielipiteitä mm vuorojaon perusteista, avustusperusteista ja muista seurojen toiminnan kannalta tärkeistä asioista sekä tehdä yhteisiä aloitteita lautakunnalle, jossa asiat viimekädessä päätetään tai laitetaan etenemään. Yhteiset päämäärät, toimintatapojen muutoksia ja arvioimista, joihin kaikilla seuroilla olisi mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua, voisivat olla keino päästä tilaan, jossa seurat voivat hyvin, niissä on riittävästi osallistuvia jäseniä, jaksavat aktiivit ja sopivasti laadukasta toimintaa. Liikuntaolosuhteet olisivat toimivat ja liikuntaa edistävät. Hyvinkääläiset voisivat hyvin ja kaupunki olisi vetovoimainen ja viihtyisä. www.liikuntafoorumi.hkää.fi seurojen yhteystiedot itse päivitettävinä vuorohaut avustukset ip -toiminta ym ”kopit” kutsut jne Yhteistoimintaryhmä Yhteiset palaverit säännöllisesti Tavoitteet selvityksen nostot esim. Toimintasuunnitelma Tekoja Arviointi ja uudet toimenpiteet Elinvoimaiset, hyvinvoivat seurat Seuratoimijat jaksavat ja heitä on paljon Toiminta on hyvää, monipuolista, kattavaa Olosuhteet ovat hyvät Hyvinkääläiset voivat hyvin 8 Liitteet kysely 32 Hyvä vastaaja Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää hyvinkääläisten urheiluseurojen mielipiteitä ja toivomuksia liikuntaolosuhteista. Toivomme teidän vastaavan kysymyksiin oman seuranne toiminnan näkökulmasta. Seuran nimi/jaoston nimi Seuran jäsenmäärä Jäsenistä alle 18 -vuotiaita on Jäsenistä 18 -vuotiaita tai vanhempia on Jäsenistä on naisia Jäsenistä on miehiä Seuran/jaoston lajit Lisätietoja antaa (nimi ja puhelinnumero) 33 Seuran toimintapaikat Pääasiallinen toimintaympäristömme Käytämme satunnaisesti Emme käytä lainkaan Kentät Laitos Salit Luonto Jokin muu Mikä muu paikka? Hyvinkään liikuntaolosuhteet ovat seuran toiminnan kannalta erinomaiset hyvät tyydyttävät heikot Positiivisimmat asiat seuran toiminnan kannalta ovat Pahimmat puutteet liikuntaolosuhteissa seuran toiminnan kannalta ovat 34 Seuran järjestämästä liikunnasta ja urheilusta Tärkein osa toiminnastamme Järjestämme jonkun verran Ei tällä hetkellä, olemme kiinnostuneita Emme järjestä, ei ole suunnitelmissa alle kouluikäiset (06v) alakouluikäiset (712v) yläkouluikäiset (1317) aikuiset ikääntyvät (65v ja yli) kunto- ja terveysliikuntaa harrasteliikuntaa kilpaurheilua puulaakiurheilua Onko seuralla kehittämissuunnitelmaa? ei kyllä, aikavälille Suurimmat ongelmat seuran toiminnan kehittämisessä ovat Mistä seuran tulot koostuvat? (Arvioitu % -osuus) jäsenmaksut kaupungin avustukset yhteistyösopimukset palvelujen myynti liiketoiminta kilpailutoiminta muu tulonlähde, mikä ¡ 35 Miten seuran ja liikuntapalveluiden yhteistyö sujuu mielestänne tällä hetkellä? Erinomaisesti Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Ei lainkaan Miksi yhteistyö ei mielestänne suju lainkaan? Miten seura voisi parantaa tätä yhteistyötä? Miten liikuntapalvelut voisi parantaa tätä yhteistyötä? Mitä seura odottaa kaupungilta? erittäin tärkeä melko tärkeä en osaa sanoa melko merkitykse- ei merkitystön tä Liikuntapaikkojen rakentaminen Liikuntapaikkojen hoito ja kunnossapito Koulutus ohjaajille, valmentajille, jäsenistölle Koneita, laitteita, välineitä Taloudellista tukea Apua tuotekehittelyyn Varasto- ja säilytystiloja Apua tiedottamiseen Jotain muuta Jos jotain muuta, mitä? 36 Mitkä tukimuodot tulisi säilyttää tiukassakin taloudellisessa tilanteessa? Vaki- ja tilapäisvuorojen Toimintavuokravapaus avustus Liikuntapalvelujen ulkoilumaja-avustus Liikuntapalvelujen tapahtuma-avustus Onko seuralla? ei kyllä Valmiutta tarjota liikuntapalveluille liikunnanohjaustoimintaa Valmiutta tarjota 3-9 -luokkalaisten iltapäivätoimintaa lukuvuoden ajaksi Valmiutta tarjota liikuntapalveluille kunnossapito-, hoito- ja valvontapalveluita Y -tunnus Tieto urheilu- ja kulttuurisaavutusten sekä yhdistysten merkkipäivien palkitsemisjärjestelmästä Onko seuralla tällä hetkellä yhteistyötä ei kyllä muiden seurojen kanssa muiden lajien kanssa muiden kuin liikunta-alan yhdistysten kanssa Seura on kiinnostunut yhteisestä edunvalvonnasta yhteisten tapahtumien järjestämisestä yhteisistä leireistä yhteisestä koulutuksesta päättäjiin vaikuttamisesta yhteisestä kilpailutoiminnasta yhteisestä palvelujen tarjoamisesta puulaakitoiminnan järjestämisestä muusta, mistä? Muut toiveet tai viestit 37
© Copyright 2024