Liiketoimintamallit: palosuojaus - Hanke

Palosuojattujen puutuotteiden liiketoimintamallit
Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus
Lieksan Teollisuuskylä Oy
Kerantie 26
81720 Lieksa
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
2
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, voidaanko luoda nykyistä kannattavampia liiketoimintamalleja
rakentamiseen
yhdistämällä
Q-treat
käsittely
ja
TeknoSafe-palosuojamaalaus
sisäja
ulkoverhousverhouslaudoille. Aikaisempien tutkimusten mukaan palosuojatun puun käyttö kerrostalon
ulkoverhouksessa on rakentajalle edullisempaa kuin betonikuorielementti tai kolmikerrosrappaus sekä
kokonaiskustannuksiltaan
(materiaali+rakentaminen)
että
elinkaarikustannuksiltaan
(materiaali+rakentaminen+huolto+kierrätys). Erot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä, koska puuverhouksen
maalaus nosti sen huoltokustannuksia.
Tämän tutkimuksen peruslähtökohtana oli se, että verhouslaudalle tehdään kevyt Q-treat käsittely, jonka
jälkeen tuote höylätään ja ympärimaalataan kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla. Näin saadaan
merkittävä kustannussäästö, koska normaalisti palosuojattu lauta ympäri maalataan 3…5 kertaan riittävän
suojaustason aikaansaamiseksi. Tutkimuksen alussa Savonialla toteutettujen kartiokalometritestien mukaan
oli mahdollista saavuttaa B/C-luokan raja miedolla Q-treat käsittelyllä yhdistettynä kertaalleen toteutettuun
TeknoSafe ympärimaalaukseen, jos levitysmäärä on vähintään 250 g/m2. Käytännössä tässä ei ihan
onnistuttu: Q-treat laudan höyläys sujui ongelmitta, mutta TeknoSafe palosuojamaalin levitysmäärä jäi noin
20% tavoitteesta (keskiarvo oli 260 g/m2, mutta vaihteluväli oli 202…322 g/m2).
Tulosten perusteella kaikki kolme testattua koeseinää täyttivät luokan C- s1, d0 vaatimukset SBI-testissä.
Positiivinen asia oli, että pintakäsittely normaalilla maalilla ei heikentänyt palosuojaustasoa. Kaikkien
koeseinien savuntuotto ja pisarointi olivat pieniä eli niiden osalta päästiin parhaisiin luokkiin s1 ja d0.
Koeseinien palonkehittymisnopeutta (FIGRA) ja kokonaislämmöntuottoa (THR600s) tulisi rajoittaa vielä noin
50% lisää, jotta B-luokan vaatimukset täyttyisivät. Teknisesti tämä on helpointa lisäämällä Q-treat käsittelyn
voimakkuutta noin 50% tai molempien käsittelyiden (Q-treat ja TeknoSafe) voimakkuutta noin 25%.
Tutkimuksessa käytetty Q-treat materiaali oli käsitelty vain kevyesti, joten Q-treat käsittelyn voimakkuutta
voidaan nostaa vielä hyvinkin paljon. TeknoSafe ympärimaalauksen osalta levitysmäärän nosto on haastavaa,
koska kustannusten säästämiseksi ympärimaalaus olisi tehtävä yhdellä käsittelykerralla suurella
levitysmäärällä.
Suomen uusien rakennusmääräysten mukaan paloluokan C- s1, d0 puutuotteille on vain yksi laajempi
käyttökohde: suurien liikerakennusten sisäseinien ja –kattojen verhoilut, silloin kun palokuorma jää alle 600
MJ/m2 (kts taulukot 1 ja 2). Tämän vuoksi on oletettavaa, että kaupallinen potentiaali on pieni paloluokan C
puutuotteille Suomessa, vaikka C-paloluokan puutuotteita saa tietenkin käyttää kaikkialla siellä, missä
normaalia, palosuojaamatonta puuta saa käyttää. Tätä kuitenkin rajoittaa palosuojattujen puutuotteiden
korkea hintataso, joka on 3…5 kertaa korkeampi kuin vastaavan palosuojaamattoman puutuotteen. Puun
käytön laaja-alaistamishankkeessa hankittiin tietoa myös Japanin markkinoista koskien palosuojattuja
puutuotteita. Myös siellä vaadittu palosuojaustaso puutuotteille on korkeampi kuin nyt saavutettu Cpaloluokan taso koeseinillä 1, 2 ja 3 (kts. Puun käytön laaja-alaistamishankkeen matkaraportti Japanista
http://puunkaytto.lieksada.fi/aineistot).
Suomen uudet palomääräykset vuodelta 2011 antavat mahdollisuuden käyttää laajasti normaaleita,
palosuojaamattomia puutuotteita sekä ulko- että sisäverhouksissa kerrostaloissa, julkisissa rakennuksissa ja
työpaikkarakennuksissa, jos rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai suojaverhous. Jos
rakennuksessa tai sen osassa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää ja/tai suojaverhousta, niin silloin
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
3
vaihtoehtona on yleensä käyttää palamatonta paloluokan A rakennusmateriaalia tai paloluokkaan B
suojattua puutuotetta. Kattavaa tutkimusta tai kokemusperäistä tietoa ei ole saatavilla siitä, missä
tapauksissa kannattaa käyttää paloluokkaan B suojattuja puutuotteita sen sijaan että rakentaa
automaattisen sammutusjärjestelmän ja/tai suojaverhouksen ja käyttää normaaleita puutuotteita. Toisaalta
markkinoilla ei ole palosuojattuja puutuoteratkaisuja, joista olisi kokemusperäistä tietoa niiden
palokestävyydestä koko rakennuksen elinkaaren ajan (vertaa kestopuu terassi- ja laiturirakentamisessa).
Tämän vuoksi Suomessa lähes kaikki uudet isot puurakentamiskohteet on toteutettu automaattisella
sammutusjärjestelmällä ja/tai suojaverhouksella ja käyttämällä normaaleja puutuotteita.
Suomen uudet rakentamismääräykset asettavat rakennussuunnittelijat haastavan tilanteeseen: esimerkiksi
puurakenteiden kerrostalo tai sen osa voidaan toteuttaa käyttämällä normaaleita puutuotteita, kun
rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai käytetään suojaverhouksia. Toisaalta
kerrostalossa tai sen osassa voidaan käyttää B-luokkaan palosuojattuja puutuotteita, jolloin vältytään
automaattisen sammutusjärjestelmän ja suojaverhouksien rakentamiselta. Lisähaastetta tuovat
palokuormien huomioiminen myös paloluokan P2 rakennuksissa (aikaisemmin palokuormat laskettiin vain
P1 luokan rakennuksissa) sekä mahdollisuus rakentaa suojaverhous muutamissa tapauksissa myös puusta.
Puurakenteisen kerrostalon suunnittelu on siis paljon vaativampaa ja monimutkaisempaa (enemmän
vaihtoehtoja) kuin palamattomista materiaaleista rakennettavan rakennuksen.
C-luokkaan palosuojattujen puutuotteiden varaan ei voi perustaa Suomessa uutta liiketoimintaa. Toisaalta
tutkimus osoittaa, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe ympärimaalauksella on mahdollista
saavuttaa B-luokan palonsuojaustaso, jolle löytyy rakennusmääräysten mukaan sekä Suomesta että Japanista
laajoja käyttökohteita. Tämä kuitenkin edellyttää seuraavia toimenpiteitä:
 Käytetään voimakkaammin käsiteltyä Q-treat materiaalia, sillä tässä tutkimuksessa käytetty
materiaali ei kuvaa voimakkaammin Q-treat käsitellyn materiaalin palo-ominaisuuksia. Q-treat
tuoteperheessä on useita käsittelyvaihtoehtoja ja voimakkuuksia, joista on mahdollisuus valita
palosuojaukseen paremmin toimiva vaihtoehto.
 Maalausprosessia tulee kehittää siten, että ympärimaalaus TeknoSafe- palosuojamaalilla voidaan
toteuttaa yhdellä kertaa siten, että levitysmäärä on vähintään 250 g/m2.
 Verhouslaudan minimipaksuutta tulee nostaa ponttien kohdalta. Samalla tulisi minimoida palolle
altis pinta-ala.
 Jos ratkaisu täyttää B-luokan vaatimukset, niin sille on haettava hyväksyntä kohdemaista.
 Lisäksi täytyy toteuttaa tutkimus Suomessa, jossa vertaillaan B-luokkaan palosuojatun puun käytön
kannattavuutta kilpailevaan vaihtoehtoon eli tilanteeseen, jossa käytetään normaalia puuta
rakennuksessa, johon asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto ja/tai suojaverhous. Parhaiten
tämä onnistuu rakentamalla kaksi identtistä rakennusta, joista toinen toteutetaan palosuojatuillla
puutuotteilla ja toinen automaattisella sammutusjärjestelmällä ja käyttämällä normaaleja
puutuotteita.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
4
Sisällysluettelo
1. Johdanto
5
2. Tutkimuksen tavoitteet
6
3.1 Palomääräykset ja materiaalien luokitus
7
3.1.1 Palosuojattujen verhouslautojen käyttökohteet uusien palomääräysten mukaan 7
3.1.2 Puupohjaisten rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan
12
4. Yhdistettyyn Q-treat käsittelyyn ja TeknoSafe palosuojamaalaukseen liittyvät 14
testaukset
5. Tulokset
15
5.1 Materiaalin Q-treat käsittely
15
5.2 Materiaalin höyläys
16
5.3 Kartiokalometrikokeet
17
5.4 Materiaalin palosuojamaalaus
20
5.5 SBI testit
21
6. Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset
23
7. Jatkotoimenpiteet
25
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
5
1. Johdanto
Puun Käytön laaja-alaistamishankkeen tavoitteena on kartoittaa uusia puutuoteratkaisuja ja puun
modifiointiteknologioita seuraavasti:
-
-
millaisia tuotteita, mihin käyttötarkoituksiin, tärkeimmät ominaisuudet ja testaustiedon
hankinta mm. palon- tai termiitinkestosta
valmistusteknologiat eli millaisilla koneilla, laitteilla ja prosesseilla tuotteita
valmistetaan
sivutuoteasiat eri ratkaisuilla
Uusiin tuotteisiin ja järjestelmäkokonaisuuksiin sekä modifiointiin liittyvät
kohdemarkkinoiden ja valmistusmaan vaatimat hyväksynnät, vaatimukset, määräykset
ja asiakastarpeet
Kootun tiedon analysointi Lieksan Teollisuuskylä Oy:n ja yritysverkoston käyttöön eli
raportti liiketoimintamallivaihtoehdoista
Puutuotteiden palosuojaukseen on tullut markkinoille useita eri vaihtoehtoja, jotka perustuvat joko
puun kyllästämiseen/modifiointiin (Dricon, Wolmanit Firestop) tai pintakäsittelyyn (Teknosafe, HRprof). Kyllästämällä palosuojatun puun käytön kannattavuutta muihin ratkaisuihin on aikaisemmin
vertaillut Boren, Viinikainen et al. 2011. Tutkimuksen tulos oli, että kyllästämällä valmistetun
palosuojatun puun käyttö kerrostalon ulkoverhouksessa on rakentajalle edullisempaa kuin
betonikuorielementti
tai
kolmikerrosrappaus
sekä
kokonaiskustannuksiltaan
(materiaali+rakentaminen)
että
elinkaarikustannuksiltaan
(materiaali+rakentaminen+huolto+kierrätys). Erot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä. Tutkimuksen
perusteella palosuojatun ulkoverhouslaudan kustannuksia nosti erityisesti maalaus, joka täytyi
tehdä paloa edistämättömällä maalilla ja normaalia suuremmalla levitysmäärällä
palosuojakyllästyksen lisäksi. Palosuojakyllästetyn puun pintakäsittelyä tarvitaan kahdesta syystä:
ulkonäön vuoksi (värivaihtoehtoja) ja palosuoja-aineen huuhtoutumisen estämiseksi. Olemassa
olevien ratkaisujen hinta on korkea, koska sekä palosuojakyllästys että palosuojapintakäsittely
joudutaan toteuttamaan suurilla ainemäärillä. Maalauksen hintaa nostaa vielä
ympärimaalausvaatimus, koska palosuoja tarvitaan myös näkymättömällä puolella.
Palosuojattuja puutuotteita on yleensä kehitetty palosuoja-ainelähtöisesti tavoitteena B-luokka
lähinnä ulkoverhouslaudalle. Homeasioihin ja koko rakenteen toimivuuteen lämpö, kosteus-, homeja paloteknisesti ei juuri ole kiinnitetty huomiota palosuojattujen puutuotteiden kehityksessä.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
6
2. Tutkimuksen tavoitteet
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, voidaanko luoda nykyistä kannattavampia
liiketoimintamalleja yhdistämällä kevyt Q-treat käsittely ja TeknoSafe-palosuojamaalaus sisä- ja
ulkoverhousverhouslaudoille. Kannattavan liiketoiminnan edellytyksenä on
- Toimiva seinärakenneratkaisu palo-, home-, kosteus- ja lämpöteknisesti, jolle on mahdollista
saada hyväksyntä parantuneesta paloturvallisuudesta
- Seinärakenneratkaisulla tulee olla niin laaja sovellusalue eri rakennustyypeissä, että
kannattava liiketoiminta on mahdollista
Oletuksena on, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe-palosuojamaalauksella on
saavutettavissa seuraavia etuja
- TeknoSafe palosuojamaalaus voidaan toteuttaa vain näkyvälle lappeelle/pinnoille tai
kertamaalauksena pienemmällä ainemäärällä, sillä Q-treat kyllästys/käsittely antaa
tuotteelle peruspalosuojan myös tuotteen näkymättömälle taustapuolelle
- Sekä Q-treat käsittely että TeknoSafe palosuojamaalaus voidaan toteuttaa
huomattavasti pienimmällä ainemäärillä kuin nykyisin, koska molemmat ehkäisevät
puun palamista
- Maalauksen avulla tuotteeseen saadaan myös värivaihtoehtoja
- Q-treat käsittely antaa palosuojaa, vaikka TeknoSafe maalin tehoaineet huuhtoutuisivat
tai hilseilevät pois
- Q-treat käsittely ehkäisee pintarakenteen homehtumisriskiä
Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi yhdistelmäkäsittelyllä (Q-treat käsittely ja Teknosafe
palosuojamaalaus) on mahdollista toteuttaa seinärakenne, joka on kokonaistaloudellisesti
edullisempi ratkaisu rakenteen palosuojaukseen kuin kilpaileviin palosuoja-aineisiin perustuvat
ratkaisut. Tutkimuksia ja testaustuloksia on saatavilla sekä TeknoSafe palosuojamaalauksesta että
Q-treat käsittelyistä, mutta ei näiden yhdistelmistä. Tämän vuoksi liiketoimintamallin tarkastelu
edellytti pienimuotoista yhdistelmätuotteen testausta.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
7
3.1 Palomääräykset ja materiaalien luokitus
3.1.1 Palosuojattujen verhouslautojen käyttökohteet uusien palomääräysten mukaan
Tärkeitä määritelmiä
Palokuorma
Vapautuva kokonaislämpömäärä, kun tilassa oleva aine täydellisesti palaa. Siihen luetaan kantavat,
runkoa jäykistävät, osastoivat ja muut rakennusosat sekä irtaimisto. Palokuorman tiheys ilmaistaan
määräyksissä megajouleina huoneistoalan neliömetriä kohden (MJ/m2).
Rakennustarvikkeet
Rakennustarvikkeet jaetaan luokkiin sen perusteella, miten ne vaikuttavat palon syttymiseen ja sen
leviämiseen sekä savun tuottoon ja palavaan pisarointiin.
A1 Tarvikkeet, jotka eivät osallistu lainkaan paloon.
A2 Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on erittäin rajoitettu.
B Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyvin rajoitettu.
C Tarvikkeet, jotka osallistuvat paloon rajoitetusti.
D Tarvikkeet, joiden osallistuminen paloon on hyväksyttävissä.
E Tarvikkeet, joiden käyttäytyminen palossa on hyväksyttävissä.
F Tarvikkeet, joiden käyttäytymistä ei ole määri-tetty.
s1 Savuntuotto on erittäin vähäistä.
s2 Savuntuotto on vähäistä.
s3 Savuntuotto ei täytä s1 eikä s2 vaatimuksia.
d0 Palavia pisaroita tai osia ei esiinny.
d1 Palavat pisarat tai osat sammuvat nopeasti.
d2 Palavien pisaroiden tai osien tuotto ei täytä d0 eikä d1 vaatimuksia.
Suojaverhous
Pinnan muodostava verhous, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevan rakenteen syttymiseltä,
hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta. Suojaverhousten luokat kuvataan merkinnöillä:
K1 10, K2 10, K2 30, K2 60.
RakMK:n osassa E1 on käytössä suojaverhousluokat K2 10 (suojausaika 10 min) sekä K2 30
(suojausaika 30 min). Suojaverhous vaaditaan P2-paloluokan rakennuksissa. Suojausverhouksissa
käytettävä materiaali on määrätty Suomen palomääräyksissä ja suojaverhousmateriaalilta vaadittu
paloluokka riippuu mm. rakennustyypistä, kerrosluvusta ja käyttökohteessa (sisä- vai ulkopinta).
Kuvassa 1 on esitetty K2 – luokan suojaverhoukselta vaadittavat ominaisuudet. (Puuinfo, TEKNINEN
TIEDOTE 13.4.2012 Suojaverhoukset) Kuvassa 2 on esitetty esimerkki suojaverhouksesta. Lisää
esimerkkejä löytyy Puuinfon teknisestä tiedotteesta 13.4.2012 Suojaverhoukset.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
8
Kuva 1. K2 – luokan suojaverhoukselta vaadittavat ominaisuudet. (Puuinfo, TEKNINEN TIEDOTE
13.4.2012 Suojaverhoukset)
Kuva 2. Esimerkki suojaverhouksesta. Lisää esimerkkejä löytyy Puuinfon teknisestä tiedotteesta
13.4.2012 Suojaverhoukset.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
9
Sisäpuoliset pinnat
Taulukossa 1 on esitetty sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset. P2-luokan 1–2-kerroksisen
rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa vähintään K2 10-luokan
suojaverhouksella, kun suojaverhouksen takana oleva rakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole
vähintään B-s1, d0-luokkaa. Vaatimus ei kuitenkaan koske vähintään R 30-luokkaisia palkkeja ja
pilareita.
P2-luokan
1–2-kerroksisen
rakennuksen
sisäpinnan
suoja-verhouksen
tarvikeluokkavaatimus määräytyy sisäpuolisten pintojen luokkavaatimuksen mukaan.
P2-luokan 3–4-kerroksisen rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa vähintään
A2-s1, d0-luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K2 10-luokan suojaverhouksella, kun rakenne on
tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0-luokkaa.
Ulkoseinät ja parvekkeet
Taulukossa 2 on esitetty ulkoseinien ulkopintojen ja tuuletusraon pintojen luokkavaatimukset.
Parvekkeissa noudatetaan ulkoseinän ulkopinnan vaatimuksia. P2-luokan rakennuksen ulkoseinän
ulkopinnalle tai, mikäli ulkoseinärakenteessa on tuuletusrako, tuuletusraon sisäpinnalle asetetut
suojaverhousvaatimukset, kun ulkoseinärakenne on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2s1, d0-luokkaa:

P2-luokan 3–4-kerroksinen rakennus:
- K2 10 -luokan suojaverhous, A2-s1, d0-luokan tarvikkeista.

P2-luokan 5–8-kerroksinen rakennus:
- Yleensä K2 30-luokan suojaverhous, A2-s1, d0-luokan tarvikkeista.
- Mikäli julkisivu on vähintään B-s2, d0 -luokkaa, K2 10-luokan suojaverhous A2-s1, d0 -luokan
tarvikkeista.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
Taulukko 1. Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset.
10
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
Taulukko 2. Ulkoseinien ulkopintojen ja tuuletusraon pintojen luokkavaatimukset.
11
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
12
Kuten edellä mainituista rakennusten palomääräyksistä, ohjeista ja standardeista ilmenee, niin yhtä
samaa rakennetta ei voi käyttää kaikissa rakennuksissa. Tämä siis siksi, että eri rakennuksissa
vaaditaan seinärakenteen materiaaleilta ja eristeiltä erilaisia paloluokkavaatimuksia. Täten on
valittava aluksi yksi seinärakenne, jonka soveltuvuus ja toimivuus (palo-, home-, kosteus- ja
lämpötekninen toiminta) eri rakennustyyppeihin ovat niin laajat, että mahdollisuudet kannattavalle
liiketoiminnalle ovat olemassa.
3.1.2 Puupohjaisten rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan
Taulukossa 3 on esitetty rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan lukuun
ottamatta lattiamateriaaleja. Normaali puu kuuluu luokaan D. Palosuojattuna puu voi kuulua
luokkaan C tai D. Taulukon 3 mukaan C-luokassa maksimikokonaislämmöntuotto saa olla SBIkokeessa 15 MJ ja B-luokassa vain 7,5 MJ. Normaalin puun tehollinen lämpöarvo on noin 20…18
MJ/kg. Tämä tarkoittaa karkeasti yleistäen, että normaalia puuta tulee modifioida/palosuojata
siten, että sen lämmöntuotto pienenee kolmasosaan alkuperäisestä, jos tavoitteena on paloluokka
B. SFS-EN 13501-1.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
13
Taulukko 3. Rakennusmateriaalien luokittelu palo-ominaisuuksien mukaan lukuun ottamatta
lattiamateriaaleja. Lyhenteet: FIGRA=Palon kehittymisnopeus ,LFS=sivusuuntainen liekin
leviäminen, Fs=liekin leviäminen ja THR600s= kokonaislämmöntuotto. SFS-EN 13501-1.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
14
4. Yhdistettyyn Q-treat käsittelyyn ja TeknoSafe palosuojamaalaukseen liittyvät testaukset
Lähtökohtana oli, että yhdistetyssä Q-treat käsittelyssä ja TeknoSafe palosuojamaalauksessa
molempien käsittelyiden ainemääriä voidaan pienentää huomattavasti verrattuna siihen, että
palosuojaus toteutettaisiin pelkästään yksin toisella näistä aineista. Lisäksi on tärkeää tutkia,
voidaanko tuote valmistaa nykyisillä koneilla ja laitteilla.
Toteutunut testausjärjestely:
1. Raaka-aineeksi valittiin mänty 32*125 mm terveoksainen pintalauta yhteensä 102 kpl.
2. Raaka-aine lajiteltiin ja koodattiin.
3. Ennen Q-treat käsittelyä testimateriaalia tasaannutettiin sisätiloissa, jonka jälkeen lautojen
päistä otetaan 100 mm pitkät koodatut koepalat kuiva-tiheyden mittausta varten (2
koepalaa per lauta).
4. Juuri ennen Q-treat käsittelyä koemateriaali punnittiin
5. Käsittelyn jälkeen materiaali punnittiin ja otettiin kaksi koepalaa noin 20 cm lautojen päästä
kuiva-tiheyden mittausta varten.
6. Koemateriaalin höylättiin Lieksan Saha Oy:llä. Sydänlape höylättiin käyttölappeeksi (UYV
26*120 mm).
7. Höyläyksen jälkeen testattiin yhdistelmätuotteen palo-ominaisuuksia kartiokalometrilla,
joka edullinen tapa hakea sopivinta yhdistelmää B- ja C-luokan kriteerien täyttämiseksi.
Testin tarkoituksena on siis löytää yhdistelmäkäsittely, jolla saavutetaan arviolta vähintään
C-luokan palo-ominaisuudet. Kartiokalometrikoetta varten katkaistiin kolmesta laudasta
noin 1000 mm pitkät kappaleet, joiden pintalape on kokonaisuudessaan kyllästynyttä
pintapuuta ja joissa vesilasin imeytymä on ollut koe-erän keskimääräisellä tasolla. Näistä
kappaleista otettiin kustakin viisi koepalaa kartiokalometritestiin. Koepalat numeroitiin
seuraavasti: laudasta 1 otettujen koepalojen numerot ovat 1.1, 1.2, 1.3, 1,4 ja 1.5 jne.
Koepalat pintakäsiteltiin Teknosafella alla olevan taulukon mukaan:
Koepalat
Pintakäsittely
1.1, 2.1 ja 3.1
Ei pintakäsittelyä
1.2, 2.2 ja 3.2
Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 100 g/m2
1.3, 2.3 ja 3.3
Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 150 g/m2
1.4, 2.4 ja 3.4
Pintapuulappeelle + syrjät Teknosafe 200 g/m2
1.5, 2.5 ja 3.5
Sydänpuulappeelle + syrjät 250 g/m2
8. Koemateriaali ympäri maalattiin TeknoSafe:llä. Punnitus tehtiin ennen ja jälkeen
pintakäsittelyn.
9. SBI-testaus toteutettiin Latviassa MeKAn testauslaboratoriossa.
Tulosten perusteella päätettiin, että Q-treat kappaleet pintakäsitellään kertaalleen ympäri
TeknoSafe palosuojamaalla. Tavoitteena oli yli 250 gramman levitysmäärä per neliö.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
15
5. Tulokset
5.1 Materiaalin Q-treat käsittely
Materiaalille tehtiin Q-treat käsittely StoraEnson Uimaharjun sahalla. Kuvissa 3 ja 4 on käsiteltyä
koemateriaalia.
Kuva 3. Q-treat koemateriaalia.
Kuva 4 . Koemateriaali Q-treat käsittelyn jälkeen.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
16
5.2 Materiaalin höyläys
Materiaali (32*125 mm) mänty)höylättiin Lieksan Saha Oy:llä kovametalliterillä muotoon UYV
26*120 mm. Koemateriaalia höylättiin yhteensä 5 kuutiota ja höyläys sujui ongelmitta. Kuvassa 5
näkyy koemateriaalia höyläyksen jälkeen.
Kuva 5. Koemateriaalia höyläyksen jälkeen.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
17
5.3 Kartiokalometrikokeet
Höyläyksen jälkeen testattiin yhdistelmätuotteen (Q-treat käsittely + Teknosafe palosuojamaalaus)
palo-ominaisuuksia Savoniassa kartiokalometrikokeillalla, joka edullinen tapa esitestata
materiaalien palo-ominaisuuksia.
Kartiokalometrikoetta varten valittiin viisi lautaa, joista koepalat kartiokalometrikoetta varten
otettiin. Nämä laudat lähetetään Savoniaan, jossa niistä otetaan kustakin viisi oksatonta koepalaa
kartiokalometritestiin sekä jokaisesta laudasta yksi oksaton koepala kuivatiheyden määrittämiseksi.
Koepalat numeroitiin seuraavasti: laudasta 1 otettujen koepalojen numerot ovat 1.1, 1.2, 1.3, 1,4 ja
1.5 jne. Kuvassa 6 on kuva kartiokalometritestistä ja koepalasta. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto
kartiokalometrikokeiden tuloksista. Kuvassa 7 on esitetty syttymisajat ja kuvassa 8
lämmövapautuminen eri käsittelyryhmillä.
Kuva 6. Kartiokalometrilaitteisto ja testipala.
Taulukko 4. Yhteenveto kartiokalometrikokeiden tuloksista.
Ominaisuus
Teknosafe levitysmäärä g/m2
g/m2
Irradiance level from cone
Specimen mass
kW/m2
g
Time to ignition
s
Mass remaining after test
Total mass loss (g)
g
g
Total heat released
MJ/m2
Maximum heat release rate
Sydänlape 239…290 g/m2
Pinta 195…224 g/m2
Teknosafe + Tiheyden muutos
Teknosafe + Tiheyden
10…40 kg/m3
muutos 10…40 kg/m3
260,75
Pinta 141…155 g/m2
Teknosafe + Tiheyden
muutos 10…40 kg/m3
205
Pinta 103…131 g/m2 Teknosafe Pinta 0 g/m2 Teknosafe +
+ Tiheyden muutos 5…40 kg/m3 vesilasi 10…40 kg/m3
Normaali mänty
146
113,4
0
0
50
114,8699989
27,375
71,2375
43,6325
50
121,5749969
28,953125
69,7675
51,8075
50
129,5366669
28,54166667
77,56666667
51,97
50
120,7519989
14,7625
62,494
58,258
50
121,4599991
13,046875
59,48
61,98
50
124,8600006
13,4375
58,84
66,02
kW/m2
68,425
127,75
68,775
117,1
73,5
144
82,28
162,18
88,95
204,475
104
223,7
Av. heat release rate 60 s after ignition
kW/m2
85,125
85,7
105,1666667
114,74
146,15
163,8
Av. heat release rate 180 s after ignition
kW/m2
76,725
76,65
88,9
100,5
120,375
138,7
Av. heat release rate 300 s after ignition
kW/m2
74,625
76,35
84,7
95,8
111,775
126,9
Total heat released 300 s after ignition
MJ/m2
20,56975222
20,70837641
23,51747894
27,50978241
32,33812141
36,73848343
Max heat release rate, 30s sliding average
Effective net heat of combustion
kW/m2
MJ/kg
68,43367672
12,4075
68,78436661
12,2975
73,49597677
12,77666667
82,28697205
12,77
88,95952988
12,985
104,0260544
14,22
Total smoke production
m2
Average smoke production
m2/s
0,9439025
0,001048249
1,0582825
0,00117019
1,173346667
0,001290628
1,515138
0,001671891
1,4977725
0,0016585
0,59418
0,000655828
Average specific smoke production
Total CO-production
Total CO2 produced per mass unit burnt
m2/kg
g
g/g
22,345
0,0160975
0,8649825
20,9025
0,01201
0,8758725
23,42
0,011016667
0,884486667
26,602
0,008076
0,899016
24,7025
0,007435
0,9060075
9,53
0,00335
0,98108
Kuva 7. Syttymisajat eri käsittelyryhmillä.
Kuva 8. Lämmönvapautuminen eri käsittelyryhmillä.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
20
5.4 Materiaalin palosuojamaalaus
Koemateriaalin palosuojamaalaus TeknoSafella tehtiin automaattisella maalauslinjastolla, jonka
jälkeen maalin annettiin kuivua 48 h ennen lajittelua ja katkontaa SBI-testeihin.
Kuva 9. Maalaus tehtiin automaattisella maalauslinjastolla.
Kuva 10. Maalauksen jälkeen koemateriaali kuivattiin orsilla huoneenlämpötilassa vähintään 24 h.
Kuva 11. Katkottu ja lajiteltu SBI-koemateriaali vasemmalla ja oikealle kuva, jossa näkyy
tummemman ruskealla Q-treat käsitelty osuus koemateriaalin poikkileikkauksesta.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
21
5.5 SBI testit
SBI-kokeen tulos on sovellettavissa seinärakenteelle, joka on samanlainen kuin testissä tai
rakenteelle, jossa on käytetty testimateriaaleja paremmin paloa kestäviä materiaaleja. Tämän
vuoksi SBI-kokeissa päätettiin testata seuraavaa seinärakennetta:
o Q-treat käsitelty ulkoverhouslauta UYV 26*120 mm, joka pintakäsiteltiin ympäri
Teknosafe palosuojamaalilla min levitysmäärä 200 g/m2.
o Tuuletusrimat 40*40 mm.
o Tuulensuojalevynä käytettiin kipsilevyä.
Kuva 12. SBI-testiseinän rakenne.
SBI –koetta varten tehtiin kolme koeseinää, joiden tiedot on esitetty taulukossa 5. Taulukossa 5 on
myös esitetty yhteenveto SBI-kokeiden tuloksista. SBI-kokeet toteutettiin MeKAn
testauslaboratoriossa, Latviassa. Kuvassa 13 on esitetty koeseinä 1 palotestin alussa ja lopussa.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
22
Taulukko 5. Koeseinien tiedot sekä tulokset SBI-kokeesta.
Koesarja
Koeseinä 1
Koeseinä 2
Koeseinä 3
Tiheyden muutos Q-treat käsittelyssä
vähintään (kg/m3)
TeknoSafe levitysmäärä vähintään (g/m2)
50
44
35
206
202
232
Pintamaalin levitysmäärä (g/m2)
0
47
0
Syttymisaika (min)
5:50
5:50
5:45
FIGRA=Palon kehittymisnopeus (W/s)
B<120 W/s ja C<250 W/s
LFS=sivusuuntainen liekin leviäminen
176
206
202
Ei sivusuuntaista
leviämistä
11,3
Ei sivusuuntaista
leviämistä
11,7
Ei sivusuuntaista
leviämistä
13
S1
S1
S1
Arvio palavat pisarat (d0, d1 tai d2)
d0
d0
d0
Arvio paloluokasta (B, C tai D)
C
C
C
THR600s= kokonaislämmöntuotto (MJ)
B<7,5 MJ ja C<15 MJ
Arvio savuntuotto (s1, s2 tai s3)
Kuva 13. Koeseinä 1 palotestin alussa (vasemmalla) ja lopussa (oikealla).
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
23
6. Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset
Tämän tutkimuksen peruslähtökohtana oli se, että verhouslaudalle tehdään kevyt Q-treat käsittely,
jonka jälkeen tuote höylätään ja ympäri maalataan kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla. Näin
saadaan merkittävä kustannussäästö, koska normaalisti palosuojattu lauta ympärimaalataan 3…5
kertaan riittävän suojaustason aikaansaamiseksi. Toisaalta pelkästään Q-treat käsiteltyä
verhouslautaa käytetään harvoin pintakäsittelemättömänä. Ennen SBI-testejä Savonialla
toteutettujen kartiokalometritestien mukaan oli mahdollista saavuttaa B/C-luokan raja miedolla Qtreat käsittelyllä yhdistettynä kertaalleen toteutettuun TeknoSafe ympärimaalaukseen, jos
levitysmäärä on vähintään 250 g/m2. Käytännössä tässä ei ihan onnistuttu: Q-treat laudan höyläys
sujui ongelmitta, mutta TeknoSafe palosuojamaalin levitysmäärä jäi noin 20% tavoitteesta
(keskiarvo oli 260 g/m2, mutta vaihteluväli oli 202…322 g/m2)
Tulosten perusteella kaikki kolme testattua koeseinää täyttivät luokan C- s1, d0 vaatimukset.
Positiivinen asia on, että myös koeseinä 2 täytti C-s1, d0 luokan, vaikka se oli pintakäsitelty
normaalilla maalilla yhdistetyn Q-treat ja TeknoSafe- palosuojamaalauksen jälkeen. Kaikkien
koeseinien savuntuotto ja pisarointi olivat pieniä eli niiden osalta päästiin parhaisiin luokkiin s1 ja
d0. Koeseinien palonkehittymisnopeutta (FIGRA) ja kokonaislämmöntuottoa (THR600s) tulisi rajoittaa
vielä noin 50% lisää, jotta B-luokan vaatimukset täyttyisivät. Teknisesti tämä on helpointa lisäämällä
Q-treat käsittelyn voimakkuutta noin 50% tai molempien käsittelyiden (Q-treat ja TeknoSafe)
voimakkuutta noin 25%. Tutkimuksessa käytetty Q-treat materiaali oli käsitelty vain kevyesti, joten
Q-treat käsittelyn voimakkuutta voidaan nostaa vielä hyvinkin paljon. TeknoSafe ympärimaalauksen
osalta levitysmäärän on haastavaa, koska kustannusten säästämiseksi ympärimaalaus olisi tehtävä
yhdellä käsittelykerralla suurella levitysmäärällä.
Testituloksiin vaikuttaa myös ulkoverhouslaudan paksuus, profiili ja asennussuunta (pysty tai
vaaka). Testissä ulkoverhouslaudan asennussuunnaksi valittiin vaaka-asennus, joka antaa yleensä
huonommat tulokset kuin pystysuunta. Kuvan 13 perusteella palaminen oli suurinta vaakaponttien
kohdalla. Ponttien liitoskohdissa materiaali on ohuinta ja palamispinta-alaa on eniten. On
mahdollista, että perinteisellä suorakaiteen muotoisella verhouslaudalla ja pystyasennuksella olisi
saatu hieman paremmat tulokset, sillä tällöin palopinta-ala olisi ollut pienempi.
Suomen uusien rakennusmääräysten mukaan paloluokan C- s1, d0 puutuotteille on vain yksi
laajempi käyttökohde: suurien liikerakennusten sisäseinien ja –kattojen verhoilut, silloin kun
palokuorma jää alle 600 MJ/m2 (kts taulukot 1 ja 2). Tämän vuoksi on oletettavaa, että kaupallinen
potentiaali on pieni paloluokan C puutuotteille Suomessa, vaikka C-paloluokan puutuotteita saa
tietenkin käyttää kaikkialla siellä, missä normaalia, palosuojaamatonta puuta saa käyttää. Tätä
kuitenkin rajoittaa palosuojattujen puutuotteiden korkea hintataso, joka on 3…5 kertaa korkeampi
kuin vastaavan palosuojaamattoman puutuotteen. Puun käytön laaja-alaistamishankkeessa
hankittiin tietoa myös Japanin markkinoista koskien palosuojattuja puutuotteita. Myös siellä
vaadittu palosuojaustaso puutuotteille on korkeampi kuin nyt saavutettu C-paloluokan taso
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
24
koeseinillä 1, 2 ja 3 (kts. Puun käytön laaja-alaistamishankkeen matkaraportti Japanista
http://puunkaytto.lieksada.fi/aineistot).
Suomen uudet palomääräykset vuodelta 2011 antavat mahdollisuuden käyttää laajasti normaaleita,
palosuojaamattomia puutuotteita sekä ulko- että sisäverhouksissa kerrostaloissa, julkisissa
rakennuksissa
ja
työpaikkarakennuksissa,
jos
rakennuksessa
on
automaattinen
sammutusjärjestelmä ja/tai suojaverhous. Jos rakennuksessa tai sen osassa ei ole automaattista
sammutusjärjestelmää ja/tai suojaverhousta, niin silloin vaihtoehtona on yleensä käyttää
palamatonta paloluokan A rakennusmateriaalia tai paloluokkaan B suojattua puutuotetta. Kattavaa
tutkimusta tai kokemusperäistä tietoa ei ole saatavilla siitä, missä tapauksissa kannattaa käyttää
paloluokkaan B suojattuja puutuotteita sen sijaan että rakentaa automaattisen
sammutusjärjestelmän ja/tai suojaverhouksen ja käyttää normaaleita puutuotteita. Toisaalta
markkinoilla ei ole palosuojattuja puutuoteratkaisuja, joista olisi kokemusperäistä tietoa niiden
palokestävyydestä koko rakennuksen elinkaaren ajan (vertaa kestopuu terassi- ja
laiturirakentamisessa). Tämän vuoksi Suomessa lähes kaikki uudet isot puurakentamiskohteet on
toteutettu automaattisella sammutusjärjestelmällä ja/tai suojaverhouksella ja käyttämällä
normaaleja puutuotteita.
On ilmeistä, että C-luokkaan palosuojattujen puutuotteiden varaan ei voi perustaa uutta
liiketoimintaa. Toisaalta tutkimus osoittaa, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe
ympärimaalauksella on mahdollista saavuttaa B-luokan palonsuojaustaso, jolle löytyy
rakennusmääräysten mukaan sekä Suomesta että Japanista laajoja käyttökohteita. Tästä ei voida
kuitenkaan laatia liiketoimintamallia tämän tutkimuksen puitteissa, koska se edellyttäisi tarkkoja
vertailulaskelmia kilpailevaan vaihtoehtoon eli rakentamiskustannuksia täytyy verrata
vaihtoehtoon, jossa käytetään normaalia puuta rakennuksessa, johon asennetaan automaattinen
sammutuslaitteisto ja/tai suojaverhous. Lisäksi täytyy testata, millaisella käsittelyvoimakkuuksilla ja
prosesseilla saadaan valmistettua B-luokan tuote yhdistämällä Q-treat käsittely ja ympärimaalaus
kertaalleen TeknoSafe palosuojamaalilla.
Suomen uudet rakentamismääräykset asettavat rakennussuunnittelijat haastavan tilanteeseen:
esimerkiksi puurakenteiden kerrostalo tai sen osa voidaan toteuttaa käyttämällä normaaleita
puutuotteita, kun rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä ja/tai käytetään
suojaverhouksia. Toisaalta kerrostalossa tai sen osassa voidaan käyttää B-luokkaan palosuojattuja
puutuotteita, jolloin vältytään automaattisen sammutusjärjestelmän ja suojaverhouksien
rakentamiselta. Lisähaastetta tuovat palokuormien huomioiminen myös paloluokan P2
rakennuksissa (aikaisemmin palokuormat laskettiin vain P1 luokan rakennuksissa) sekä
mahdollisuus rakentaa suojaverhous muutamissa tapauksissa myös puusta. Puurakenteisen
kerrostalon suunnittelu on siis paljon vaativampaa ja monimutkaisempaa (enemmän vaihtoehtoja)
kuin
palamattomista
materiaaleista
rakennettavan
kerrostalon.
http://yle.fi/uutiset/rakennusliikkeet_empivat_puurakentamisessa_joensuussa/7237946
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
25
7. Jatkotoimenpiteet
C-luokkaan palosuojattujen puutuotteiden varaan ei voi perustaa Suomessa uutta liiketoimintaa.
Toisaalta tutkimus osoittaa, että yhdistetyllä Q-treat käsittelyllä ja TeknoSafe ympärimaalauksella
on mahdollista saavuttaa B-luokan palonsuojaustaso, jolle löytyy rakennusmääräysten mukaan sekä
Suomesta että Japanista laajoja käyttökohteita. Tämä kuitenkin edellyttää seuraavia kehittämis- ja
testaustoimenpiteitä:

Käytetään voimakkaammin käsiteltyä Q-treat materiaalia, sillä tässä tutkimuksessa käytetty
materiaali ei kuvaa voimakkaammin Q-treat käsitellyn materiaalin palo-ominaisuuksia. Qtreat tuoteperheessä on useita käsittelyvaihtoehtoja ja voimakkuuksia, joista on
mahdollisuus valita palosuojaukseen paremmin toimiva vaihtoehto.

Maalauslinjoja tulee kehittää siten, että ympärimaalaus TeknoSafe- palosuojamaalilla
voidaan toteuttaa yhdellä kertaa siten, että levitysmäärä on vähintään 250 g/m2.

Verhouslaudan minimipaksuutta tulee nostaa ponttien kohdalta. Samalla tulisi minimoida
palolle altis pinta-ala.

Palosuojatulle verhouslaudalle on haettava hyväksyntä kohdemaista (Suomi, Japani).
Lisäksi täytyy toteuttaa tutkimus Suomessa, jossa vertaillaan B-luokkaan palosuojatun puun käytön
kannattavuutta kilpailevaan vaihtoehtoon eli tilanteeseen, jossa käytetään normaalia puuta
rakennuksessa, johon asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto ja/tai suojaverhous. Parhaiten
tämä onnistuu rakentamalla kaksi identtistä rakennusta, joista toinen toteutetaan palosuojatuillla
puutuotteilla ja toinen automaattisella sammutusjärjestelmällä ja käyttämällä normaaleja
puutuotteita.
Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy
26
Kirjallisuus
Boren, H., Viinikainen, M., Paajanen, M., Etholen, V. 2011. Puutuotteiden ja –rakenteiden
kemiallinen suojaus ja suojauksen markkinapotentiaali. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.
Tutkimuksia ja raportteja B-sarja Nro: 67. ISBN (NID.): 978-952-5681-98-7. ISBN (PDF.): 978-9525681-99-4. ISSN: 1239-9094. ISSN: (verkkojulkaisu) 1797-5972.
Väärä, T., Stöd, R., Boren, H. 2012. Moderni painekyllästys ja uusien puutuotteiden testaus aidossa,
rakennetussa ympäristössä. Jatkohankkeen loppuraportti. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.
Tutkimuksia ja raportteja B-sarja Nro: 75. ISBN (NID.): 978-952-5963-26-7. ISBN (PDF.): 978-9525963-27-4. ISSN: 1239-9094. ISSN: (verkkojulkaisu) 1797-5972.
http://puunkaytto.lieksada.fi/aineistot).
SFS-EN 13501-1. 2010. Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus.