1. No category

S YYSKUU
9/2011
S I S Ä LT Ö
……
SYKSY JO SAA
……
K I L PA I L U K U VA
A R VAT T U
……
J U M P PA A L K A A
……
PUTKILAHDEN
MIESTEN
J AT K O S O TA :
A S E M A S O D A S TA
Putkilahden
Kylälehti
Putkilahden kylälehti myös internetissä:
www.putkilahti.net
Perustettu 1993.
I l m e st y y 1 2 ke r ta a v u o d e s s a .
Kylän paras tiedottaja.
o
umer
Ir ton
o
r
u a
2,00 e
KESÄN
19 44 T O R J U N TATA I S T E L U I H I N
……
Ennenkuin kiitos seisoi, ja käynti kirjattu Housutorpan vieraskirjaan, oli valloitettu kaksi Keski-
VILLIÄ
Suomen jylhimmistä vuorista, valutettu ämpäriSIKAA
G A L L I A L A I S I T TA I N
tolkulla hikeä ja tapettu repullinen paarmoja.
……
Y H Ä Y L Ö S Y R I T TÄ Ä A N N I K K I
- J A L O P U LTA O N N I S T U U !
……
K IITOS
ILMOIT TAJILLE ,
ILMAN TEITÄ TÄMÄ LEHTI EI VOISI
ILMESTYÄ TÄSSÄ LAAJUUDESSA
Joutsan Konehuolto
Jousitie 1 A, 19650 Joutsa
JONSERED HUSQVARNA TOHATSU DERBI KEEWAY
Myynti Huolto Korjaukset
Varaosat Myös muut merkit
(014) 882 298, 0500 710 416
Fax (014) 882 300
RUPPAPUPIN URHEILUKLUPIN VUORILLEKIIPEÄMISAKTIVISTIT HUIPULLA!
Asiasta enemmän
keskiaukeamalla.
Asiasta
enemmän
sivuilla 8-11
Putkilahden
2
Kylälehti
Aune Turunen, päätoimittaja
S YKSY
JO SAA
Putkilahtisten syksy alkaa ikävällä uutisella:
Putkilahdessa tilanne on tältä osin harmilli-
hikkoinen ja risukkoinen kulkureitti jyrkkää
Virran Puoti lopettaa toimintansa. Olem-
sen huono. Onneksi sentään naisten jump-
rinnettä ensin ylös ja sitten alas vaatii todel-
me jälleen ilman kauppaa. Lähin kauppalii-
papiiri kokoontuu kerran viikossa.
lista ponnistelua ja sisua. Lopulta asetettuun
ke on Korpilahden keskustassa ja sinne on
tavoitteeseen pääseminen ja näin itsensä
kylämme perukoilta pitkä matka. Huoles-
Putkilahden alkusyksyä ovat piristäneet
voittaminen on arvokas asia kenelle tahansa,
tuttava ajatus pyörii monen kylämme asuk-
mukavat tapahtumat eri puolilla kylää. Töp-
mutta varsinkin silloin kun liikkuminen on
kaan mielessä. Miten nyt tästä eteenpäin?
pöspohjalla on vietetty jo toista kertaa kaikin
vaikeata. Lehdessämme tästäkin aiheesta esi-
puolin värikästä “Gallialaista iltaa“. Luovuus
merkillinen tositarina.
Kaikesta huolesta huolimatta syksy on
kukoistaa Järvelän mäellä!
aikaa, jolloin herätellään uusia alkuja, uusia
Edellisessä lehdessämme alkanut Risto
ideoita ja toimintoja. Koulut alkavat ja lap-
Mukavia tapahtumia voidaan järjes-
Perttulan laatima historiantutkimus koskien
sille ja nuorille se on elämän tärkeimpiä
tää niinkin, että lähdetään ystäväporukan
erikoisesti Putkilahden miesten jatkosodan
ajanjaksoja. Syksyllä pyörähtävät käyntiin
kanssa retkelle metsään ja asetetaan jokin
alkupuolta etenee tässä numerossamme ker-
myös monenlaiset kerhot ja harrastuspiirit
tavoite, – kiivetään vaikkapa yhdessä seudun
tomuksella siitä, miten asemasota jatkui ja
siellä, missä niihin on riittävästi osallistujia.
korkeimmalle vuorelle. Helteinen päivä, lou-
miten sujuivat kesän 1944 torjuntataistelut.
TILAUSHINNAT 1. 1. 2011 ALKAEN
PERUSHINTA EUROA 21.00/12 NUMEROA
KESTOTILAUSALENNUS EUROA 3,00 / VUOSI
SUOMEN ULKOPUOLELLE LISÄHINTA EUROA 3,00/VUOSI
PÄÄTOIMITTAJA:
AUNE TURUNEN P. (050) 464 3683
VESPUOLENTIE 1568, 41800 KORPILAHTI
SÄHKÖPOSTI: [email protected]
IRTONUMEROT EUROA 2.00.
MUU TOIMITUSKUNTA:
VALTO KOSKINEN, TAITTO P. (050) 563 7344
SÄHKÖPOSTI: [email protected]
MARJA RIIKONEN, OSOITEREKISTERI, P. 040 064 7909
SÄHKÖPOSTI: RIIKOSKA(AT)LUUKKU.COM
Putkilahden
KYLÄLEHTI
(ISSN 1236665X)
PERUSTETTU 1993. ILMESTYY KERRAN KUUSSA.
KUSTANTAJA: PUTKILAHDEN KYLÄSEURA RY
PUHEENJOHTAJA: VEIKKO RIIKONEN
SÄHKÖPOSTI: [email protected]
OSOITE: KÖNNÖNTIE 20, 41870 PUTKILAHTI
PUHELIN: (0400) 629 049
PAINOS: 340 KPL
TILAAJIA: 260 (HELMIKUU 2010)
KOPIJYVÄ OY, JYVÄSKYLÄ
PAINOPAIKKA:
KYLÄLEHDEN KEHITTÄMINEN
KYLÄLEHDEN YHTEYSHENKILÖT OTTAVAT VASTAAN EHDOTUKSIA LEHDEN KEHITTÄMISEKSI. HEILLE VOI TARJOTA
MYÖS AINEISTOA JULKAISTAVAKSI. YHTEYSHENKILÖLUETTELO OIKEALLA.
ILMOITUSHINNAT 1. 1. 2011 ALKAEN
PERUSHINTA 0,13 €/PALSTAMM. .
TOISTUVA ILMOITUS 0,10 €/PALSTAMM
TAKAKANNEN VÄRI-ILMOITUSLISÄ 0,05 €/PALSTAMM
KANNEN VÄRI-ILMOITUS 0,50 €/MM (140 MM LEVEYS)
ILMOITUKSESTA LASKUTETAAN VÄHINTÄÄN 20 €
YHDISTYSTOIMINTA SOPIMUKSEN MUKAAN
UUDET TILAUKSET:
YLLÄ MAINITUT YHTEYSHENKILÖT
AINEISTOPÄIVÄMÄÄRÄ:
PUTKILAHDEN UUTISIA INTERNETISSÄ:
http://www.putkilahti.net/
ILMESTYMISKUUKAUDEN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ
Putkilahden
3
Kylälehti
Kilpailukuva
arvattu
Virran PuoƟ sulki ovensa
Edellisessä
lehdessämme
ollut kuvakilpailu kiinnosti
Virran Puoti on sulkenut ovensa elokuun
lukijoitamme kovasti ja ar-
lopussa. Kaupan tavaroiden huutokaup-
vauksia on soiteltu vilkkaas-
pa pidettiin 27.8. ja viimeisiä myytiin
ti. Ensimmäinen oikea arvaus tuli Laukaasta entiseltä putkilahtelaiselta, Ella Pitkäseltä.
vielä loppusiivouksen ohessa. Kaupan
Kuvan kalamies mahtavan saaliinsa kanssa on Alpo Elfvengrén (Aimon poika).
jatkosta ei ole tietoa.
Kylän väki kiittää lämpimästi kauppias
Kati Knuutilaa ja kaikkia hänen apulaisi-
JUMPPA ALKAA
aan ystävällisestä palvelusta asioidessamme omassa kyläkaupassamme.
Naisten kuntojumppa alkaa tiistaina 6.9 klo 19.00. Putkilahden Kylätalolla. Sisältää alkulämmittelyn, lihaskunto-osuuden ja loppuvenyttelyt. Teemme kokonaisvaltaista kehon harjoittelua, harjoitamme nivelten liikkuvuutta ja ylläpidämme hyvää ryhtiä.
Lisäksi pyrimme kehittämään vartalon, ylä-ja alaraajojen lihaksia, rangan liikkuvuutta ja rentoutamme lihaskireyksiä. Ajoittain käytämme apuna välineitä, kuten palloja, käsipainoja ja keppejä. Sopii kaikentasoisille jumppaajille eikä vaadi aikaisempaa
kokemusta. Tervetuloa!
Pˆ®ò® E½¥ò›Ä¦Ù›Ä, ¥ùÝ®Êã›ÙƒÖ›çãã®
A s unto v u o krattava n a
Putkilahden kyläseura ry tarjoaa vuokralle yläkerrassa
noin 50 m2, 1 h+keiƫö+kph
Kiinteistössä myös sauna, kellari, viljelypalsta ja varastoƟloja.
Vapaa heƟ. Tiedustelut puh. 0400 647 909/Marja Riikonen
Parturi-Kampaamo
Mirkka Tuominen
Martinpolku 23, Korpilahti puh. (014) 841 300
Tammijärventie 256
19910 Tammijärvi
puh. 044 5035128
ma-pe 9-17
ilt. ja la sop.muk.
Putkilahden
4
Kylälehti
P UTKILAHDEN
A SEMASODASTA
KESÄN
MIESTEN JATKOSOTA :
1944
TORJUNTATAISTELUIHIN
Suuri osa jatkosotaan osallistuneista Putki-
viimeistä kertaa toukokuussa 1944 havait-
Vihollisen suurhyökkäys ja suomalaisten
lahden miehistä taisteli keskisuomalaisista
tiin venäläisten tekevän suurisuuntaisia
vetäytyminen
kootun jalkaväkirykmentin 48 (JR48) toi-
valmisteluja. Moottorien äänien lisäksi maa-
[Kuva 1. Kannaksen taistelutanner]
sessa pataljoonassa (2.pat.). JR48 oli osa 18.
laispoikien korviin pistivät kuulaassa kevät-
Suomen armeijan johto oli perillä viholli-
divisioonaa (18.D).
Kylälehden elokuun
yössä mm. rautanaulojen narina, kun puisia
sen aikeista, mutta hyökkäyksen ajankohta
numerossa kerrottiin, miten jatkosota eteni
ammuslaatikoita avattiin. Kannaksella oli
ja rajuus oli yllätys. Venäläisten suurhyök-
hyökkäysvaiheesta asemasodan alkuun. Nyt
kolme puolustusasemaa. Asemasodan aikana
käys alkoi 9.6. klo 6:00 tunnin kestäneillä
kerrotaan, miten asemasota jatkui ja miten
puolustettu ja linnoitettu ns. pääpuolus-
lentopommituksilla, johon osallistui lähes
sujuivat kesän 1944 torjuntataistelut. Put-
tusasema kulki Suomenlahdelta Rajajoen,
1000 konetta. Sitä seurasi valtava tykistötu-
kilahtelaisten sankarivainajien nimet maini-
Valkeasaaren, Ohtan ja Lempaalanjärven
litus. Päivän mittaan vihollinen ampui lähes
taan.
kautta Laatokalle. Siitä noin 20 kilometriä
200000 ammusta, räjähdysten välistä eroa ei
Jatkosota jähmettyi kesän ja syksyn 1941
Suomeen päin oli VT-asema (Vammelsuu-
kuulunut, kuului vain yhtenäistä jylyä. Suo-
hyökkäysvaiheen jälkeen kaikilla rintamilla
Taipale), josta noin 50 kilometrin päässä oli
malaisten asemat menettivät tulijyrän alla
asemasodaksi, jota kesti kesäkuuhun 1944
taaimmainen VKT-asema (Viipuri-Kupar-
merkittävästi taisteluarvoaan, taisteluhaudat
asti. Asemasodan aikana JR48 oli etulin-
saari-Taipale). Toukokuun 1944 lopulla
sortuivat, korsut tuhoutuivat, miinakentät
jassa Rajajoen lohkolla viisi eri kertaa, noin
18.D siirrettiin etulinjasta Rautuun vahvis-
räjähtelivät. Varsinainen hyökkäys alkoi seu-
kolme kuukautta kerrallaan. Rajajoen lohko
tamaan VT-asemaa. JR48:lla oli nyt onnea,
raavana päivänä ankaralla tykistötulituksella
oli vanhan rajan takana, lähellä Suomen-
tällä siirrolla se välttyi vihollisen kesäkuun
ja raskailla ilmapommituksilla. Loputkin
lahden rantaa, noin 30 kilometrin päässä
alussa käynnistämältä suurhyökkäykseltä.
Valkeasaaren puolustuslaitteet tuhoutuivat.
Leningradista. Etulinjaa vahvistettiin linnoi-
Panssarivaunujen tukema neuvostojoukko-
tustöillä. Asemasota ei ollut lasten leikkiä:
tarkka-ampujat tekivät molemmin puolin
suurta tuhoa ja partiot harjoittivat väijytystoimintaa, yritettiin mm. napata vankeja.
Rajajoelta pohjoiseen sijainneen Valkeasaaren lohkoa puolustaneen JR6:n joukoissa
taistellut Kauko Masalin kaatui 20.6.1943.
Väliaikoina
oltiin
levossa
Suomenlah-
den rannalla Kellomäessä, lähellä Terijoen
kirkonkylää. Kesäisin lepovuoro oli miehille
rauhallista aikaa. Meren ollessa jäässä lepovuoro oli osittaista rintamapalvelusta vihollisen rannalle tekemien partioiskujen vuoksi.
Kellomäessä alkoi vilkas koulutus-, urheilu-,
puhdetyö- ja muu toiminta, myös lomille
päästiin. Rykmentti osallistui maataloustöihin ja halonhakkuuseen. Miesten virkeyttä
piti yllä erilaiset viihdytyskiertueet.
JR48:n
ollessa
Rajajoen
lohkolla
Kuva 1. Kannaksen taistelutanner
Putkilahden
5
Kylälehti
jen hyökkäys mursi Valkeasaaren puolustuk-
Kuuterselän koillispuolelle Liikolanjoelle,
Talin taistelu
sen hetkessä. Valkeasaarta JR1:n joukoissa
osia rykmentistä – mm. useita Putkilah-
[Kuva 2. Tali]
puolustanut 19-vuotias Tuure Mikkonen
den miehiä – määrättiin Kuuterselkään
Taistelu VKT-asemasta alkoi suomalaisten
kaatui 10.6. Päivän mittaan neuvostojoukot
tukemaan siellä olevia 3.D:n joukkoja.
kannalta katastrofilla, Viipuri menetettiin
laajensivat murron lähes 20 km:n levyiseksi
Vihollinen pehmitti VT-asemaa raskailla
lähes taistelutta heti 20.6. Stalin käski jat-
Valkeasaaresta Suomenlahdelle ja etenivät
aseilla ja aloitti 14.6. aamulla hyökkäyksen
kaa hyökkäystä Viipurin koillispuolelta län-
Kivennavalle johtavan tien suunnassa n.
Kuuterselkää vastaan ja murtautui siellä
teen leveänä rintamana tavoitteena Suomen
15 km. Murtokohdissa vihollisella oli noin
VT-aseman lävitse. Jääkäriprikaatin joh-
valtaus. Vihollinen saapui Talin seuduille
kymmenkertainen miesylivoima, puhumat-
dolla seuraavana yönä tehty vastahyökkäys
VKT-aseman eteen jo 20.6., eli JR48:n tuloa
takaan aseylivoimasta. Mannerheim luopui
ei johtanut toivottuun tulokseen. Kun VT-
seuraavana päivänä. 21-vuotias Eino Savela
vastahyökkäysajatuksesta ja käski vetää jou-
asema oli Kuuterselästä Suomenlahteen
kaatui Talissa 20.6. Vihollinen marssitti jat-
kot taaemmaksi VT-asemaan.
asti venäläisten hallussa, päätti Manner-
kuvasti uusia joukkoja JR48:n etumaastoon.
heim vetää kannaksen joukot taaksepäin
22.6. aamulla venäläiset aloittivat rykmentin
VT-asemassa olleelle JR48:lle kiireisiä het-
Viipurin-Kuparsaaren-Taipaleen
linjalle
asemia vastaan voimakkaan tykistö- ja krh-
kiä. Noin 30 pommikonetta ylitti matalalla
VKT-asemaan. Samalla hän käski 18.D:n
tulen, johon liittyivät useiden kymmenien
lentäen JR48:n joukot pommittaen Raudun
(ja siis myös JR48:n) siirtyä reservikseen
koneiden lentolaivueet. Tulivalmistelun jäl-
kirkonkylää ja aseman seutua. Kaikki lomat
Viipurin maalaiskunnan alueelle. Raskaan ja
keen vihollinen murtautui JR48:n asemiin
oli keskeytettävä, maataloustöihin laina-
voimia kysyneen kaksipäiväisen n. 50 km:n
Mannikkalan tien maastossa n. 30 pans-
tut hevoset oli heti palautettava, ampuma-
marssin jälkeen JR48 saapui 19.6. perille
sarivaunun tukemana. Rykmentti joutui
tarvikkeita oli varattava riittävästi kaikille
VKT-linjan taakse Taliin, Leitimojärven
vetäytymään Talinjoen pohjoispuolelle, jol-
aseille, kenttätöitä oli jatkettava täydellä
maastoon. Tuon marssin aikana kannaksen
loin tärkeä Talin aseman seutu jäi vihollisen
teholla. Kun oletettiin vihollisen yrittävän
eteläosassa Uudenkirkon Peippolassa 17.6.
käsiin, mikä mahdollisti heille joukkojen
VT-aseman murtoa Kuuterselässä, sai JR48
kaatui (katosi) 3. prikaatin joukoissa taistel-
keskittämisen Talin alueelle hyökkäykseen
käskyn siirtyä Raudusta VT-linjaa pitkin
lut Martti Koskinen.
kohti Portinhoikkaa ja Ihantalaa. Etulinjas-
9.6. alkanut suurhyökkäys aiheutti jo
HANKI UUDET JÄTEASTIAT MEILTÄ
KOTIIN TOIMITETTUINA
Kutsumme metsästysoikeuden vuokranneet maanomistajat perheineen ja
naapuriseurojen edustajat
hirvipeijaisiin
Putkilahden Koulupuistoon
pe 16.9.2011 kello 18.00 - 24.00
Ter vetuloa!
Putkilahden Hirvimiehet
600 ltr
240 ltr
<> JÄTTEENKULJETUS
<> VAIHTOLAVAT
<> LOKAHUOLTO
<> VIEMÄREIDEN AVAUKSET
<> JÄTEHUOLTOTUOTTEIDEN
MYYNTI
S I H VA R I OY
www.sihvari.fi, info@sihvari
Puh. 010 525 1640
Putkilahden
6
Kylälehti
sa ollut tappioiden ja rasituksen kuluttama
ollessa puolustuksessa Konkkolanvuorten
majuri Ruben Laguksen johtama panssa-
JR48 siirrettiin juhannukseksi lepoon, 2.
maastossa, syöksyi Talin suunnalta Portin-
ridivisioona aloitti vastahyökkäyksen ja sai
pat. Leitimojärven koillispuolella olevan
hoikan tienhaaraan parikymmentä venäläistä
vihollisvaunut vetäytymään. Sen sijaan Leiti-
Murokallion maastoon. Juhannuksen aika
panssarivaunua suojamiehistöineen. Osa
mojärven pohjoispuolella vihollisjoukot jat-
ei kuitenkaan ollut ”lepoa”. Sää oli kolea ja
vaunuista jäi tienhaaraan miesten levittäy-
koivat Talinmyllyn suunnasta etenemistään
sateinen. Vihollinen häiritsi pataljoonaa len-
tyessä lähimaastoon, osa vaunuista kääntyi
kohti Portinhoikasta pohjoiseen johtavia
tokoneiden, tykistön ja kranaatinheittimien
Ihantalan tielle. Oma panssarintorjunta oli
teitä ja katkaisivat Portinhoikasta Ihantalaan
tulella.
nukahtanut täydellisesti juuri kriittisellä
johtavan tien Vakkilan tienhaaran alueella.
Varhain aamulla 25.6. vihollinen aloitti
hetkellä. Konkkolanvuorilla olleet JR48:n
Kaikki Talin alueen joukot alistettiin
ankaran tykistökeskityksen Leitimojärven
pataljoonat joutuivat ikävään asemaan,
26.6. Laguksen alaisuuteen. Päämaja oli
ja Kärstilänjärven välisellä Leitimon kan-
selustassa mellasti parikymmentä panssari-
päättänyt vetää taisteluissa pahoin rasit-
naksella. Tulitukseen yhtyivät kaikki raskaat
vaunua ja epälukuinen määrä jalkaväkeä.
tuneen 18.D:n (ja siis myös JR48:n)
aseet, mm. raketinheittimet, ”Stalinin urut”,
Huhut kertoivat rykmentin olevan motissa.
lepoon etulinjan taakse. Kun Lagus pyysi
seutua vavahduttavine yhteislaukauksineen.
Vihollisen ankaran painostuksen koven-
nämä joukot käyttöönsä, päämaja taipui.
”Maa muokkautui nurin, metsiköt murs-
tuessa JR48:n rintama murtui. Ammusten
JR48:n tehtävänä oli hyökätä Ihantalan-
kaantuivat ja hiekkapölyn täyttämää ilmaa
puutteessa olleet, pitkäaikaisten taistelu-
Portinhoikan tien suunnassa tavoitteena
vihmoivat kivensirpaleet ja maaston peitti
jen rasittamat miehet joutuivat jättämään
Vakkilan tienhaara ja sieltä edelleen kohti
vihollisen ampuma sankka savuverho”. Pans-
asemansa ja vetäytymään pohjoiseen kohti
Leitimojärveä. Saatu tehtävä oli vaativa, kun
sarivaunujen tukema vihollisen jalkaväki
sovittua
kokoontumispaikkaa.
huomioidaan taistelujen rasittamien patal-
hyökkäsi koko rintaman leveydeltä suoma-
22-vuotias Taisto Harjula kaatui näissä tais-
joonien kunto. 27.6. aamulla JR48 hyök-
laisten asemia vastaan. Edessä olleet hajalle
teluissa 25.6. Vihollisen kärkipanssarivaunut
käsi kohti Vakkilan tienhaaraa. Koko päivän
revityt joukot vetäytyivät taaksepäin. JR48:n
etenivät Juustilankankaalle saakka. Kenraali-
jatkuneen, taloraunio rauniolta ja pesäke
Ihantalan
Kuva 2. Tali
pesäkkeeltä edenneen taistelun jälkeen JR48
sai haltuunsa Vakkilan tienhaaran maaston
ja avasi samalla tien Portinhoikkaan. 28.6.
aamulla vihollinen aloitti kiivaan tykistön ja
ilmavoimien tulituksen. ”Metsä lakosi kuin
viljapelto raesateessa. Puut katkeilivat pirstaleiksi kuin oljenkorret. Maasto peittyi sankkaan pölypilveen, viittä metriä pidemmälle
ei voinut nähdä”. JR48:n harva rintama ei
kestänyt, linjat murtuivat ja miehet vetäytyivät Vakkilan tienhaarassa olleista asemistaan kohti Ihantalaa. Vakkilan tienhaara
jäi taas vihollisen käsiin. JR48:n hyökkäys
oli osa isompaa kokonaisuutta. Suomalaisjoukot pyrkivät pysäyttämään Vakkilan tienhaaraan edenneen vihollisen ja motittamaan
sen Talinmyllyn tasalla. Molemmilta puolilta
hyökänneet voimakkaat suomalaisjoukot
eivät onnistuneet Talinmyllyn motituksessa,
vaan pussin suu jäi auki. JR6 osallistui Talin
taisteluun
Kärstilänjärven
eteläpuolella.
Putkilahden
7
Kylälehti
24-vuotias Arvo Järvinen haavoittui siellä
alkua. 15. prikaatissa taistellut 20-vuotias
tävät, joskin Talin taisteluissa se taipui,
28.6 ja kuoli 30.6.
Veikko Nieminen kaatui 14.7. Laatokan
repeili, mutta ei taittunut. Sodan lopulla
pohjoisrannalla Impilahden Lemetissä, joka
rykmentillä oli onneakin, sitä ei käsketty
JR48:n taistelut taukoavat
oli osa Laatokan pohjoispuolen pääpuolus-
Lapin sotaan. Kaikkiaan talvi- ja jatkosota
JR48:n viimeinen tehtävä Talissa oli 30.6.
tusasemaa (U-asema). Viipuriin saakka lähes
veivät 25 Putkilahden nuorta miestä, heistä
puolustaa Harjulan-Vakkilan linjaa. Kaikki
suunnitelmien mukaan edennyt vihollisen
puolet kaatui jo talvisodassa.
suomalaisjoukot päätettiin vetää taaemmak-
hyökkäys pysähtyi ensin Talissa ja lopulli-
si Ihantalaan. Samalla JR48 vedettiin pois
sesti Ihantalassa heinäkuun puoliväliin men-
taisteluista lepoon Rättijärven maastoon,
nessä. Tykistö ja ilmavoimat sekä saksalainen
jonne se saapui 3.7. Seuraavina päivinä rik-
lento-osasto Kuhlmey tukivat tehokkaasti
Keskeiset lähteet:
ki revittyä rykmenttiä huollettiin, koottiin
jalkaväen taistelua. Kesän 1944 torjunta-
Mikko Strang (toim.): Rakkaudesta maahan
ja täydennettiin sekä varustukseltaan, että
taisteluissa pysäytettiin neuvostojoukkojen
ja kansaan – Korpilahden veteraanimatrik-
miehistöltään. Kuukauden puolivälissä JR48
hyökkäys kaikilla muillakin rintamilla vuo-
keli
siirtyi Kilpeenjoelle linnoitustöihin, josta se
den 1940 rajan itäpuolelle.
Kimmo Sorko, Mikko Strang, Sakari Iso-
Risto Perttula
siirrettiin 24.7. Antrean pitäjän Noskuaan.
Aselevon jälkeen JR48 siirrettiin Jout-
Rykmentin elo Noskuan lohkolla sujui ase-
senoon ja sieltä ns. Salpa-asemaan Taipal-
48 – Taistelut ja tapahtumia 1941-1944
masodan ja pienen vihanpidon merkeissä.
saareen. Rykmentti kotiutettiin 15.11.1944.
Jutun kuvat perustuvat veteraanimatrikkelin
Kumpikaan puoli ei ryhtynyt suurempiin
JR48:n kolme ja puoli vuotta kestänyt kova
sivujen 131 ja 167 karttoihin.
operaatioihin. Setäni Aarne Perttula kaatui
sotataival oli ohitse. Rykmentti suoritti kaik-
Noskuassa 2.9., kaksi päivää ennen aselevon
ki sille annetut hyökkäys- ja puolustusteh-
V ILLIÄ
somppi, Kari Virtanen: Jalkaväkirykmentti
SIKAA GALLIALAISITTAIN
Minulla oli ilo olla katsomassa Gallialaista
vitix, seppä sekä hienoja gallialaisia naisia.
meininkiä Simolan villisikatarhalla 27.8.
Illan aikana kuultiin Ranskaan liittyviä lau-
Ilma suosi, oli aurinkoista ja lämmintä. Pai-
luja sekä yhteislaulantaa ja kaunista haita-
kalla oli heti alusta lähtien mukavan kotoisa
rimusiikkia. Musiikin taitajina olivat Mirja
meininki. Heimopäällikkö kyläläisineen otti
Könnö, Marjo Merivirta ja Tarja Simola.
vieraat ystävällisesti vastaan. Kodasta, kokin
Voimajuoma sai tietenkin gallialaisten
enemmänkin, tilaahan tuolla riittää. Viiti-
padasta, nousi herkullisia tuoksuja, jotka
sekä vieraiden olon sen verran kiihkeäksi,
senkymmentä päätä oli kuitenkin paikalla
saivat veden herahtamaan kielelle. Paistos
että voimia oli miteltävä. Pussitappelu oli
nauttimassa hyvästä seurasta ja menosta.
oli todella maukasta ja voimajuoma antoi
suosittu laji ja siinä olikin melkoisesti vils-
Ehkä samaan viikonloppuun osuneet muut
sopivasti energiaa. Ruokahetken kruunasi
kettä kun Heimopäällikköä haastettiin
tapahtumat verottivat kansaa ja osa taisi
aromikas nokipannukahvi. Jos oli pienempi
taistoon vuorotellen. Sen lisäksi sai kisata
olla puimassa, kun keliä vihdoin oli. Kii-
nälkä, niin tarjolla oli myös paistettua mak-
perinteisessä köydenvedossa sekä peuka-
tos mukavasta tapahtumasta Tarja ja Reijo
karaa, joka ainakin meidän pojalle maistui
lopainissa, joka ainakin allekirjoittaneelle
ja kumppanit. Eiköhän oteta ensi vuonna
oikein hyvin.
oli aivan uusi tuttavuus, mutta sitäkin
uudestaan ja silloin kummit, mummit ja
hauskempaa.
kaverit mukaan!
Aitoja gallialaisia asuja näkyi mukavasti
paikan päällä. Nuorempaa väkeä kiinnosti
Minun osaltani ilta loppui liian lyhyeen
erityisesti Obelix, joka kantoi suurta ja
toisen sovitun menon vuoksi, mutta illan
painavaa kiveänsä. Paikalla oli myös Hei-
emännän mukaan tapahtuma oli oikein
mopäällikkö, ketterä Asterix, tietäjä Akva-
onnistunut. Väkeä olisi voinut olla paikalla
Teksti ja kuvat Mette Toikkanen
Putkilahden
8
Kylälehti
YHÄ YLÖS YRITTÄÄ ANNIKKI
- JA LOPULTA ONNISTUU!
Eräänä alkukesän aamuna heräsi Rantalaisen Annikki hiestä märkänä merkilliseen
uneen. Hän kertoi painajaisensa julki Rupan terassilla ja anoi apujoukkoja seurakseen
ja turvakseen. Unessa hän nimittäin kapusi siivitettynä peikkona lapsuutensa
pers- ja suksimäen Kettuvuoren rinnettä ylös ja alas.
No eihän sitä voi sinne yksin päästää,
hyrisi aina vastuullinen seurakunta onnellisen tietämättömänä tulevista koettelemuksista. Sovitulla kellonlyömällä saapuivat Annikki ja bysthållare- (pystyssä
pitävä) ryhmä kuka mitenkin Virranpuodin pihaan, josta jatkettiin autoilla vuoren juurelle. Alkukesän aurinko lämmitti
mieltä ja varsinkin otsaa, jota hyttyset ja
paarmat jo ennen varsinaiseen koetukseen ryhtymistä pitivät omanaan - sääli
reunatukkaisia.
Herapohjantiellä kokoonnuttiin ryhmäkuvaan. Paikalla oli RuppaPupin Vuorillekiipeämis-klupin kovakuntoisin porukka, nopeimmat nousijat. Joukossa ainakin kaksi yli 3000 metrissä käynyttä.
Ja eikun yhä jyrkkenevälle polulle kohti upeita maisemia ja heikkenevää happisaturaatiota (aiheuttaa mm harhaisuutta).
Annikin neliveto oli oivallinen innovaatio
ja se mahdollisti reumapotilaan nousun
Putkilahden
Kylälehti
tukiryhmän tahdissa. Joukon nuorimmat,
Anni ja Simo, ilkkuivat tietysti ylhäällä
paljon ennen pääjoukkoa. Kettuvuoren
9
M aa nnt ie to
Otava/Valistus
erikoski
V.Auer & K.M
51
10. painos 19
i os 1937)
(1. pain
laki on peräti 160 metriä merenpintaaja 80 m Virranpuodin parkkipaikka korkeammalla ja laelta näkyvä maisema on
koristanut Kansakoulun maantiedon kirjan sivua 35, vuodelta 1937. Ylös pääsi
siis myös Annikki, eikä edes viimeisenä.
Vuorillekiipeämisklupin terävin kärki, vas: Eevis Hautala, Ville Hurskainen, Tane Rantalainen, Elina Rantalainen, Annikki Rantalainen, Anneli Lång,
edessä Simo ja Anni Hurskainen, Maija Hurskainen, Hande Orell, Heli Oivo ja Topi Hautala. Kuvan otti Hannu Hurskainen 26.6.2011, tasan klo 11:29:45.
Putkilahden
10
Kylälehti
Liekö ollut huikopalan vai näennäisen
helposti tapahtuneen perillepääsyn aikaansaaman euforian tulosta, kun istuuduttuaan Annikki parahti: ”Tiedän kyllä
vielä korkeamman paikan!!”
Tukiryhmä yritti tukeutua toisiinsa,
keskittyä näkkileipiinsä, räplätä kameraa
tai kiikarikoteloa ja näin saada Annikki
unohtamaan juuri sanomansa.
”Se on silläkeinoin tässä lähellä, sillänsä. Pari kilometriä vaan Housuvuorelle. Autolla pääsee ihan viereen.”
Vai Housuvuorelle? Anni alkoi parkua
ja Anneli hapuili virkistystä. Jos olisi oltu
5-vuotias Simo, joka säntäsi metsän suo-
työsuhteessa, olisi tässä vaiheessa aloitet-
jaan avoimelta aurinkoiselta tieltä.
tu voimakas edunvalvonta, mutta mitä te-
ja seuraa vaiti zombina loikkivaa keula-
TÄSSÄ VAIHEESSA TAPAHTUI
HOUSUTORPAN NOPEAN LÖYTÄMISEN
KANNALTA KARKEA VIRHE!!
kuvaansa alas Kettuvuoren rinnettä.
Jotkut olivat tietoisia siitä, että vajaan ki-
kee bysthållare-porukka? Pakkaa eväänsä
Nopea laskeutuminen paukkui tärykal-
lometrin mittainen kivinen polku vie tor-
voissa ja vaelluskengättömien nilkoissa,
palle. Simo oli hetken rinnettä pusikossa
kunnes paukkuivat autojen ovet.
noustuaan saanut taluttajakseen vaarinsa
Pian ohitti autoletka Putkilahden ur-
Hanneksen, jonka tarkkaavaisuus meni
heilupyhätön, jonka tiilimurskalla hur-
eteen avautuvien hakkuumurroksien ylit-
mioitunut oppaamme löi 50-60-luvun
tämiseen, pääjoukon tutkiessa samanai-
vaihteessa muut keskisuomalaisneitoset
kaisesti hirvenpaskakasoja. Matkanjohta-
mennen tullen mm. 1oo m juoksussa, len-
jaksi oli siis astunut joukon kuopus, jolla
tävänä lauseenaan maalinauhan katkaisun
kyllä riitti tarvittavaa nousuvoimaa yhä
ja rintaliivin olkaimien paukuttelun jäl-
jyrkemmäksi käyvässä louhikossa. Simo
keen: ”Figurat sai taas kyytiä!” Samalla
ja Hannes kulkivat polun suhteen harhaan,
peräänantamattomalla vimmalla, jolla hän
vaikkakin melkolailla oikeassa kompassi-
teinitähtenä metsästi voittoja legendaaris-
suunnassa torppaan nähden. Polusta ker-
ta Helsingin Eläintarhaa myöten, piiskasi
toi näreen oksiin kätketty lappunen, jota
hän nyt ryhmäänsä Housuvuorelle.
ei huomannut kukaan muukaan ylös nous-
Letka pysähtyi kuin sattumalta kutakuinkin oikeaan kohtaan metsäautotien
tessamme. Alas tultaessa lappu löytyi,
kuin sattumalta.
päin naamaa kuin vihta savusaunassa.
HOUSUTORPALLE PIKKU-SIMON
VIITOITTAMAA TIETÄ.
Vihdan lehtinä tässä tapauksessa erityyp-
Simo joukon sitkeimpänä valjakkokoirana
piset herhiläiset. Olimme selvästi tulleet
veti Hanneksen neuvomana suoraan kohti
hevospaarmojen asuinalueelle toivottuina
aurinkoa, kunnes nousu tasaantui - sitten
vieraina. Vauhkona varsana hyörii jaloissa
90 astetta oikeaan - ja pian pilkisti pieni
varteen. Auton ovien avaus löi helteellä
Putkilahden
11
Kylälehti
llismaisema länteen yli Ylisjärven. Pystyssä pitävää ryhmää ei mykistänyt niinkään
maisema, vaan nousun ja helteen aiheuttama hengenahdistus yhdistettynä paarmojen hyökkäysten torjuntaläiskeeseen.
Vielä kuittaus vieraskirjaan ja hulluutta
hipova kiipeilyurakka alkoi olla pulkassa
...no ei aivan. Koko riehuminenhan sai alkunsa Annikin enneunesta, jota oli ruvettava joukolla toteuttamaan. Kun kliimaksi oli ohi, tuli Annikille morkkis; hän oli
metsiin ja vaarallisiin vuoristo-olosuhteisiin houkutellut pahaa-aavistamattoman
kelomökki helteisen iltapäivän paahtees-
ystäväryhmän, joka ei hennonnut tilanteen
sa. Suorin tie ei ollut paras valinta kai-
tullen sanoa: riittää jo!
kille, ei varsinkaan Neliveto-Annikille,
Helkylle ja Handelle, mutta lähes kaikki
KIIPIJÄJOUKKO, JOKA EI OSANNUT
SANOA EI
pääsivät perille kaikkensa antaneina. Tor-
Annikille tuli paha mieli perässätarpoji-
pan seinää vasten otetusta ryhmäkuvasta
en nöyryydestä. Kuin kädestä syövä koi-
puuttuvat Simo ja Ville, jotka lähtivät pa-
ralauma - ei poikkipuolista haukahdus-
luumatkalle ennen muita. Sensijaan Anni
ta. Niinpä, kuin kauniiksi lopuksi, käski
ja Maija jäivät suosiolla autoon ja varjoon
uneksijaemäntä Taunoa johtamaan pys-
muiden kontatessa metsässä.
tyssäpitävän ryhmän suorinta tietä Oitti-
Housutorppa on 111 m Päijänteen pin-
lan metsätielabyrintistä ihmisten ilmoille
taa korkeammalla oleva pikkuruinen talo,
ja kuppilaan. Ei aivan helppo homma il-
joka on 1947 yhteisvoimin rakennettu
man karttaa, mutta onnistui kerralla.
matkakohteeksi Oittilan Uusitalon (nyk.
Villa Caven) vanhan aitan hirsistä. Torpan
pihasta aukeaa mykistävän kaunis kansa-
Minne äiti edellä, sinne tytär perässä.
Alakuvassa Annikin äiti Saara Pynnönen (ikkunassa) on opastanut torpalle Aune ja Putte Kasurisen.
Hieno välähdys 50-luvun rantamuodista.
Villa Cavenin korkeassa pirtissä oli
tarjolla kaikille kaikkea - kuin unessa - ja
mikä parasta, uneksija-Annikin piikkiin.
Kiitos Annikki, kiipeäminen kanssasi oli
mieltä ylentävä kokemus.
TEKSTI HANNU HURSKAINEN
KUVAT HANNU HURSKAINEN JA
A&T RANTALAISEN ARKISTO
LÄHETTÄJÄ:
PUTKILAHDEN KYLÄLEHTI
VESPUOLENTIE 1977 B1
41870 PUTKILAHTI, FINLAND
HPN-Pelti
rakennuspeltityöt
ammattitaidolla

0500 615263
Postiosoite:
Honkalanmutka 2 B 3
41800 Korpilahti
Referensikohde Putkilahdessa:
Koulupuiston uusi katto (2004)
PARTURI-KAMPAAMO
ovi &
LM - SÄHKÖ
Korpilahdentie 808
19920 Pappinen
0400 476 559
 sähköasennukset
 teleasennukset
 sähkösuunnittelu
aikku
JENNA: 050 528 5612
NOORA: 041 505 6317
HEIDI: 040 353 3015
MARTINPOLKU 13C19
41800 KORPILAHTI
MYÖS RAKENNEKYNNET!
KORPILAHDEN
APTEEKKI
p. (014) 821 775
Avoinna:
ma - pe 9 - 17
la 9 - 13
LUHANGAN
SIVUAPTEEKKI
p. (014) 877 271
Avoinna:
ma - pe 9.30 - 16.00
www.korpilahdenapteekki.fi
V i r r a n P u oti on
l op etta n u t
toi m i nta n s a
1. 9. 2011 a l ka en