H ELMIKUU Putkilahden 2/2012 S I S Ä LT Ö …… HELMIKUUN HELISTELLESSÄ …… VEIKKO RIIKONEN J AT K A A P U H E E N J O H TA J A N A …… PUTKILAHDEN M I E S T E N TA LV I S O TA …… Kylälehti Putkilahden kylälehti myös internetissä: www.putkilahti.net K OULUN MAMMAN MUNKKIRESEPTI …… LUOLAELÄMÄÄ …… T Ö P I N P O H J A LTA P R O V O I T TA J A K S I …… T A PA H T U I T A M M I J Ä R V E L L Ä …… L Ä M M I N TÄ L E I PÄ Ä …… W A N H AT K U VAT …… K IITOS ILMOIT TAJILLE , ILMAN TEITÄ TÄMÄ LEHTI EI VOISI ILMESTYÄ TÄSSÄ LAAJUUDESSA . T ILAA KYLÄLEHTI LAHJAKSI ! Joutsan Konehuolto Jousitie 1 A, 19650 Joutsa JONSERED HUSQVARNA TOHATSU DERBI KEEWAY Myynti Huolto Korjaukset Varaosat Myös muut merkit (014) 882 298, 0500 710 416 Fax (014) 882 300 Kuva: Aune Turunen Perustettu 1993. I l m e st y y 1 2 ke r ta a v u o d e s s a . Kylän paras tiedottaja. o umer Ir ton o ur a 2,00 e Putkilahden 2 Kylälehti Aune Turunen, päätoimittaja Helmikuun helistellessä Talvi ei mene tavoiltaan, ei tämäkään talvi. isälle menestystä ja korkeaa viisautta eteen Talvisydämen keskellä kylälehdellä on Lunta ja pakkasta on viimeinkin saatu ja sen tulevissa tehtävissään niin kotimaatamme kerrottavana mukava uutinen, josta voimme ohella myös liukkaita ja vaarallisia ajotei- kuin koko maailmaakin koskevissa asioissa. olla ylpeitä. Putkilahti on taas saanut hyvää tä. Lumikola on taas se joka kodin tärkein Usein puhutaan “talvisodan hengestä”, valtakunnallista kuuluisuutta, kun Jyväsky- työkalu porrasharjojen ja luutien ohella. jolla tarkoitetaan kansallista yhtenäisyyttä, län kaupungin ruokapalvelun, Kylän Kat- Talviurheilu- ja kuntoilukausi on parhaim- joka mahdollisti Suomen säilymisen itsenäi- tauksen, työntekijä Senja Lankinen on saa- millaan niin harrastajille kuin ammattilai- senä talvisodassa. nut valtakunnallisen hotelli-, ravitsemus- ja sillekin. Putkilahdessakin hiihdon ystävät Tässä lehdessämme lähestymme tuota suurtalousalan PRO2012-tunnustuspalkin- ovat avanneet latujaan metsiin ja peltojen aihetta Risto Perttulan laatimassa tutkimuk- non ruokapalvelutyöntekijöiden sarjassa. ympärille. Kunto kohenee silmin nähden. sessa, joka keskittyy pääosaltaan JR28:n 1. Senja Lankinen on syntyisin Putkilahdesta, Lapsille pehmeä lumi ja siinä touhuaminen pataljoonan kamppailuihin talvisodassa. Töppöspohjalta. On tärkeätä etsiä tietoa ja selventäviä Jos oli suurta juhlaa Senjan PRO-juh- syitä, miksi ihmiset ovat aikanaan toimineet lissa, niin riemukasta tunnelmaa riitti myös Talvi on kulunut presidentinvaalien mer- niin kuin ovat toimineet ja mitä seurauksia vuonna 1934 vietetyissä häissä Tammijär- keissä jo monta viikkoa. Vahvassa ennakko- näistä toimista on ollut. Toivottavasti tieto vellä. Näihin molempiin juhliin pääsemme suosikin asemassa ollut Sauli Niinistö peri auttaa tulevaisuudessa ratkaisemaan omia mukaan tutustumalla tämän lehtemme sisäl- lopulta voiton kaksivaiheiseksi muodos- kuin myöskin kansakuntien keskinäisiä töihin. tuneessa vaalissa. Toivotaan uudelle maan ongelmia oikealla tavalla, ilman sotia. on punaisten poskien lisäksi suurenmoinen ilon tuoja. Putkilahden KYLÄLEHTI (ISSN 1236665X) Perustettu 1993. Ilmestyy kerran kuussa. Kustantaja: Putkilahden kyläseura ry Puheenjohtaja: Veikko Riikonen sähköposti: [email protected] Osoite: Könnöntie 20, 41870 Putkilahti Puhelin: (0400) 629 049 Painos: 340 kpl Tilaajia: 260 (Joulukuu 2011) Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä Kylälehden kehittäminen Kylälehden yhteyshenkilöt ottavat vastaan ehdotuksia lehden kehittämiseksi. Heille voi tarjota myös aineistoa julkaistavaksi. Yhteyshenkilöluettelo oikealla. Tilaushinnat 1. 1. 2012 alkaen Perushinta euroa 23.00/12 numeroa Kestotilausalennus euroa 3,00 / vuosi Suomen ulkopuolelle lisähinta euroa 3,00/ vuosi Päätoimittaja: Aune Turunen p. (050) 464 3683 Vespuolentie 1568, 41800 korpilahti sähköposti: [email protected] Irtonumerot euroa 2.00. Ilmoitushinnat 1. 1. 2011 alkaen Perushinta 0,13 €/palstamm. . Toistuva ilmoitus 0,10 €/palstamm Takakannen väri-ilmoituslisä 0,05 €/palstamm Kannen väri-ilmoitus 0,50 €/mm (140 mm leveys) Ilmoituksesta laskutetaan vähintään 20 € Yhdistystoiminta sopimuksen mukaan Muu toimituskunta: Valto Koskinen, taitto p. (050) 563 7344 sähköposti: [email protected] Marja Riikonen, osoiterekisteri, p. 040 064 7909 sähköposti: riikoska(at)luukku.com Lasse Elfvengren, p. 040 705 6806 sähköposti: [email protected] Uudet tilaukset: Yllä mainitut yhteyshenkilöt Putkilahden uutisia internetissä: http://www.putkilahti.net/ Aineistopäivämäärä: Ilmestymiskuukauden ensimmäinen päivä Putkilahden 3 Kylälehti Putkilahden kyläseura ry kunnossapitotyö jatkuu. Koulun pihan perällä oleva ulkoraken- Veikko Riikonen jatkaa puheenjohtajana nus (puuliiteri ja varasto) on siivottu käyttökelvottomista rakenteista ja osa ulkoseinää sekä ovia on uusittu. Nyt odottelemme Kyläseuran syyskokous järjestettiin Koulu- ilmojen lämpenemistä ja sitten korjaamme puistossa 11.12.2011 klo 13.00. Osanottajia vielä rakennuksen katon, ulkomaalauksen ja syyskokouksessa oli ainoastaan kahdeksan, muita pienempiä yksityiskohtia. mutta muuten kokous sujui perinteiseen tapaan. Toiminta jatkuu vakaalla pohjalla. Yläkoulun käyttövesiputki ja viemärikin oli jäässä kahtena ennätyskylmänä talvena Vuoden 2012 johtokuntaan valittiin 2011 ja 2010. Tästä aiheutui monenlaista erovuoroiset Valto Koskinen, Pekka Salonen harmia talon asukkaille ja juhlatilojen vuok- ja Riitta Hakanen uudestaan. Muina joh- raajille, kun WC ei toiminut ja tiskikone- tokunnan jäseninä jatkaa Lasse Elfvengren, kin toimi vain koristeena. Viime syksynä Sisko Ruth ja Marjo Merivirta. Johtokunnan oli pakko etsiä ratkaisua tähän vesijohtojen varajäseniksi valittiin Johanna Salminen, jäätymisongelmaan. Onnistuimme kaiva- Kyösti Koskinen ja Sari Heiskanen. Puheen- maan putket esiin koulurakennuksen alta. johtajana jatkaa Veikko Riikonen. Laitoimme sinne paremmat lämpöeristeet Ilmoita Putkilahden kylälehdessä alkaen vain 20 euroa/kerta ja vesiputkelle sähköllä toimivan saattolämKiinteistön hoitoa Kyläseura on nyt omis- mityksen. Tänä talvena saimme jo testattua tanut Koulupuiston 10 vuoden ajan. Sata- uudet viritykset helmikuun alun enimmil- vuotias kiinteistö on arvokas ja vaatii mo- lään 30 asteen paukkupakkasilla. Huokai- nenlaista huolenpitoa. Toistaiseksi kyläseura lemme nyt helpotuksesta, koska ainakaan on onnistunut huolehtimaan omaisuudes- toistaiseksi koulurakennukseen tuleva käyt- taan vähintäänkin tyydyttävästi ja raken- tövesiputki ei ole uudelleen jäätynyt. (Valto nukset ovat hyvässä käyttökunnossa – ja Koskinen) VUOKRAT TAVANA PUTKILAHDESSA JUHLA- TAI HARRASTUSKÄY T TÖÖN TOIMITILAA Koulun käyƩökorvaushinnat Koko koulu Luokkahuone Jumppasali Keittiö ja ruokala Sauna 30 euroa/kerta tunti 20 euroa 5 euroa 5 euroa 10 euroa 1/2 vrk 50 euroa 15 euroa 15 euroa 1/1 vrk 80 euroa Tiedustelut ja varaukset: Marja Riikonen p. 0400 647 909 Parturi-Kampaamo Mirkka Tuominen Tammijärventie 256 19910 Tammijärvi puh. 044 5035128 ma-pe 9-17 ilt. ja la sop.muk. Putkilahden 4 Kylälehti Putkilahden miesten talvisota Valtaosa talvisotaan osallistuneista Putkilah- raten Taipaleenjoen pohjoisrantaa pitkin leimata haluttomuus, rakennettiin vain se den miehistä taisteli Taipaleenjoella keski- Laatokkaan. Mannerheim-linja oli mainet- mitä käskettiin, muttei yhtään enempää. suomalaisista kootun jalkaväkirykmentin 28 taan heikommin varustettu, siinä oli vain Jos sodan syttyminen olisi aavistettu, töitä (JR28) ensimmäisessä pataljoonassa (1.pat.). 60 betonikorsua, joista suurin osa oli van- olisi tehty 10-kertainen määrä. Se hyöty JR28 oli osa 10. divisioonaa (10.D). Moni hoja, huonokuntoisia ja taitamattomasti pitkästä YH-ajasta oli, että puolustuslohko putkilahtelainen taisteli myös Keski-Kan- sijoitettuja. Linja jakaantui ns. tukikohtiin. kävi maaston puolesta tutuksi ja reserviläi- naksella ja Viipurin seudulla. Divisioonan Tukikohta koostui 150-200 metristä taiste- set hitsautuivat yhteen, talvisodan henki oli määrävahvuus oli 14200, rykmentin 3000 ja luhautaa, johon ampuma- ja konekivääripe- aluillaan. pataljoonan 850 miestä. Jatkossa seurataan säkkeet oli rakennettu. Tukikohtaa puolusti Korpilahden veteraanimatrikkelin tavoin noin 50 miestä, eli jalkaväkijoukkue täyden- Talvisota alkaa Sota alkoi varhain aamulla lähinnä JR28:n 1. pataljoonan kamppailua nettynä 1-2 konekiväärillä miehistöineen. 30.11.1939. Puna-armeija hyökkäsi koko Taipaleenjoki kiertää Koukunniemen, Suomen itärajan pituudella useassa kohtaa joka alavana ja vaikeasti puolustettavana rajan yli. Hyökkäyksen ajankohta oli yllä- Lisääntyneen sodanuhkan vuoksi Suo- jätettiin Mannerheim-linjan eteläpuolelle. tys Suomen hallitukselle ja Päämajalle. Ei messa määrättiin 10.10.1939 käynnistet- Taipaleen lohko jakaantui kolmeen, noin uskottu, että Neuvostoliitto aloittaisi hyök- täväksi ylimääräiset harjoitukset (YH). 2 km leveään alalohkoon: läntiseen Suvan- käyksen näin talven kynnyksellä. Neuvos- Korpilahden miehet kokoontuivat käskyn non puoleiseen Kirvesmäen, keskellä ole- toliiton hyökkäyksen yksiselitteisenä tavoit- saatuaan kirkonkylän suojeluskuntatalolle, vaan Terenttilän ja itäiseen Linnakankaan teena oli vallata koko Suomi. josta siirryttiin Jyväskylään. Siellä jaettiin lohkoon. Mannerheim-linjaa ei kesän 1939 aseet – jonkinlainen kivääri riitti jokai- linnoitustöissä joten suomalaisten suojajoukkojen viivyttämät selle miehelle – ja varusteet, joista oli kova varustelu jäi YH-joukkojen töiden varaan. vihollisen kärkijoukot saavuttivat Taipaleen- pula. Univormuja riitti vain osalle miehistä, Kuuden viikon YH:n aikana tekemistä alkoi joen, jonka muodostamaa estettä pidettiin talvisodassa. Putkilahtelaisten sankarivainajien nimet mainitaan. jokaiselle riitti kuitenkin vähintään ”malli Cajander”, eli sotilasvyö ja kokardi lakkiin. Rykmentti kuljetettiin junalla Sakkolaan ja sieltä marssittiin (20 km) Metsäpirtin pitäjään Taipaleen puolustuslohkolle, jonne saavuttiin 14.10. Taipaleen puolustuslohko Mannerheim-linjalla Kannaksen pääpuolustus- linjan, eli Mannerheim-linjan kulun saneli maasto. Linja kulki Suomenlahden rannalta Summan kylän ja Muolaan järvikannaksen kautta Suvantojärven pohjoisrantaa seu- Kuva 1. Mannerheim-linja ehditty vahvistaa, Varhain itsenäisyyspäivän aamuna 6.12. Putkilahden 5 Kylälehti tehokkaana, mutta klo 12 alkanut vihollisen luvirttä. Syötiin jouluillallinen: kinkkua, Pataljoonan sotapäiväkirja kuittaa ajan- ylimeno johti nopeasti tulokseen, ja laaja hernesoppaa ja silliä. Ryssä antoi meidän jakson 7.–15.1. kahdella sanalla: ”Lepoa Koukunniemi joutui sen haltuun. Vihol- olla verraten rauhassa”. leirillä”. Vuoden 1940 alussa Kannaksen liset olivat pian JR28:n miesten edessä, Kun vihollinen ei ollut pystynyt murta- varsinainen sota alkaisi nyt. Topias Mattila maan Taipaleenjoen puolustusta, se päätti muutettiin vihollisen hämäämiseksi. Täten kaatui heti 6.12. lähellä Patoniemeä. 1.pat. hyökätä joulupäivän varhaistunteina yli esim. JR28 oli tästä lähtien JR19 ja 10.D vastasi Kirvesmäen lohkosta vuorokauden- alkutalven ennätyksellisten pakkasten jää- oli 7.D, vain numerot muuttuivat, ei mie- vaihteeseen 10.–11.12., jolloin se vedettiin dyttämän Suvantojärven. Ylimenon tarkoi- het. 7.D:n komentajana toimi tammikuusta takamaastoon jouluun saakka kestäneeseen tuksena oli edetä Taipaletta puolustaneiden sodan loppuun asti eversti (myöhemmin lepoon. Merkille pantavaa oli, että vaikka joukkojen (mm. JR28:n) selustaan. Vihol- kenraalimajuri) Einar Vihma. Saman ajan pataljoona oli levossa, miehet eivät olleet linen pääsi Suvannon ylitse Patoniemessä, divisioonan esikuntapäällikkönä oli majuri koskaan turvassa. Vihollistykistö ampui Volossulassa ja Keljassa. Kahdessa ensimmäi- (myöhemmin taukoamatta yötä päivää paitsi etulinjassa sessä se lyötiin heti takaisin, mutta Keljassa Ehrnrooth. JR28/JR19:n komentajana oli olleita joukkoja myös pitkälle takamaas- torjuntataistelut jatkuivat kiivaina useam- lähes koko sodan ajan majuri Mauno von toon. Vihollistuli pakotti miehet kaivamaan man päivän, joiden jälkeen sielläkin vihol- Schrowe. 1. pataljoonan komentaja oli saa- maanalaisia korsuja – tämä oli YH:n aikana linen lyötiin takaisin. Suvantojärven jäältä rijärveläinen jääkärikapteeni Väinö Lieska. laiminlyöty ja nyt oli kiire. Korsuista ei laskettiin noin 2000 kaatunutta vihollista, saatu täysin pomminkestäviä, mutta niiden omatkin tappiot olivat suuret. JR28:n ei tar- Talvisodan asemasotavaihe Vihollinen antama suoja oli kuitenkin huomattavasti vinnut noihin taisteluihin osallistua, mutta joutui arvioimaan sodan alkuviikkojen epä- parempi kuin puolittain maahan kaivetut se joutui olemaan joulunpyhät hälytysval- onnistumisten ja tappioiden vuoksi sodan- joukkueteltat, joihin oli turvauduttu siihen miudessa lähes 20 asteen pakkasessa. käyntinsä uudelleen. Sen yritykset läpäistä joidenkin joukko-osastojen numerointia jalkaväenkenraali) Adolf asti. Pataljoonan sotapäiväkirja kuvaa kor- Yöllä 26.-27.12. pataljoona käskettiin Mannerheim-linja olivat kilpistyneet suo- sujen vaatimatonta jouluaattoiltaa: ”Pastori etulinjaan Terenttilään, josta väsyneet mie- malaisten vastarintaan ja samaan aikaan se vieraili ja piti puheen, veisattiin pari jou- het pääsivät lepoon loppiaisaamuna 6.1. kärsi erittäin raskaat tappiot Laatokan pohjoispuolella Tolvajärvellä, Suomussalmella ja Raatteen tiellä. Tämän seurauksena vihollisen ylintä sotajohtoa vaihdettiin ja joukkojen määrä rintamilla yli kaksinkertaistettiin. Helmikuun alkuun kestäneen asemasotavaiheen aikanakin vihollinen jatkoi ankaraa tykistötulitusta ja ilmapommituksia. Runsaan viikon mittaisen lepovaiheen jälkeen 1. pat. käskettiin 16.1. Linnakankaan lohkolle, Taipaleenjoen suulle. Pakkanen paukkui kovana, n. 37 astetta ja Laatokalta puhaltanut tuuli lisäsi sen purevuutta. Vihollisen 18.1. aloittama ilmapommitus sai hirvittävää jälkeä aikaan ja samalla suurimmat Korpilahden miehiä yhtenä päi- Kuva 2. Taipaleenjoen taistelutanner Putkilahden 6 Kylälehti vänä kohdanneet tappiot. Tappiot aiheutti joutui levon sijaan kunnostamaan sortuneita kartalle piirretty viiva, jolla oli tukikohta- valtava 1000 kilon pommi, joka osui Lin- etulinjan taisteluhautoja. Seuraavan päivän jäänteitä, pommi- ja kranaattikuoppia, ehkä nakankaalla olleen miehistökorsun nurkalle. 15.2. ilta toi pataljoonalle taas rintamavas- muutaman metrin pätkä vanhaa taistelu- Pommi repäisi jäiseen maahan silmänräpä- tuun Terenttilään. Veikko Könnö haavoittui hautaa. Päivän mittaan vihollinen hyökkäsi yksessä noin 15 metriä leveän ja 7 metriä siellä 17.2. ja kuoli 18.2. kenttäsairaalassa. päättäväisesti. Taipaleen Mustaojalla kaatui syvän kraaterin. Pommi tappoi 24 miestä ja 18.2. vihollinen valtasi Terenttilässä kolme peräkkäisinä päivinä kaksi putkilahtelaista, haavoitti yli kymmentä. Putkilahden mie- tukikohtaa, seuraavana yönä menetetyt tuki- 25-vuotias Viljo Ikonen 6.3. ja Juho Järvi- histä Emil Huikari kuoli heti, Aarne Kopi- kohdat vallattiin takaisin. Puolustusvoimat nen 7.3. Tämän jälkeen Taipaleen taistelut seva haavoittui ja kuoli kenttäsairaalassa kertoi 19.2.: ”Taipaleessa torjutaan siihen hiljentyivät. Illalla 12.3. alkoi liikkua huhuja 22.1. Mikko Strang kirjoitti Putkilahden astisista voimakkain vihollisen hyökkäys, rauhasta, rauha tulikin seuraavana päivänä. kylälehden helmikuun 2009 numerossa joka suuntautuu Terenttilän lohkolle. Tykistö tuki vanhanaikaisesta kalustosta tuolle turmapaikalle viedystä muistolaatasta. Ampumahaudoissa on 300 vihollissotilaan ja jatkuvasta ammuspulasta huolimatta ruumiit. Myös suomalaisten tappiot ovat erinomaisesti Taipaleen torjuntataisteluita. Puna- suuret.” 22-vuotias setäni Vilho Perttula JR19:n kannalta tärkeimmät tykistön jou- armeijan pitkään valmistelema suurhyök- kaatui Terenttilässä 19.2. Kovien taistelui- kot olivat Järisevän ja Kaarnajoen tykkipat- käys alkoi Taipaleenjoella 8.2. Kahden den leimaama jakso päättyi illalla 19.2., kun terit. Suomen tykistön ampumatekniikka oli divisioonan voimin suoritettu isku Kirves- pataljoona pääsi lepoon. Taisteluiden rasit- kehittynyttä, useat patterit pystyivät esim. mäen ja Terenttilän lohkojen rajalle aiheutti tamat miehet ottivat ilolla vastaan tiedon, ampumaan yhtäaikaisesti samaan maaliin, vakavan sisäänmurron (syvyys noin kilo- että etulinjavastuuseen siirtyy uusi tuore mm. vihollisen hyökkäysaaltoihin. metri ja leveys ½ km), joka uhkasi laajeta joukko-osasto läpimurroksi. 1.pat. käskettiin vastahyökkä- miehet eivät kuitenkaan kestäneet kiivaita Taistelut Keski-Kannaksella ja Viipu- ykseen klo 18, lähitaistelut raivosivat koko taisteluita, vaan jättivät asemansa. Nyt koko rin seudulla Taipaleen helmikuisten tais- yön. Illalla 9.2. pataljoona oli pakko vetää Taipaleen puolustus oli vaarassa, myös JR19 telujen aikaan vihollinen pyrki läpimurtoon taakse suurten kokonaistappioiden vuoksi. joutui useana yönä paikkaamaan tilannetta. myös Keski-Kannaksella. Mannerheim-linja Pataljoona sai olla levossa muutaman vuo- Pataljoona – tai mitä siitä oli jäljellä, murtuikin Summassa 11.2. Siellä olleet jou- Talvisodan ”helvetinviikot” 19.D:stä. Tottumattomat rokauden. Etulinja oli kovilla sinä aikana, korkeintaan alkuperäisvahvuu- kot vedettiin 15.2. taaemmaksi ns. väliase- puolustusvoimat kertoo tiedotteessaan 11. desta – vedettiin taakse 22.2., mutta vielä maan, josta 27.2. oli edelleen vetäydyttävä 2.: ”Taipaleen alueelle tulee päivän aikana puolen päivän aikaan putkilahtelaisistakin taka-asemaan 40000–50000 erilaista kranaattia etulinjaan koostunut 1. pataljoonan 3. komppania oli Talin tasalle. 2. prikaatin joukoissa taistel- ja reservin sijoituspaikoille. Kirvesmäessä kiivaassa taistelussa. Koska taistelukosketus lut 23-vuotias Rauni Koskinen kaatui 26.2. kaatuu tai haavoittuu koko 1. tukikohdan oli jatkuvaa, eivät komppanian miehet pys- Muolaan pitäjän Kattilaojan lohkolla. miehistö kokonaan”. tyneet vetäytymään taakse, vaikka käsky sii- Päämajalle oli karmea yllätys, että ankara 14.2. käskettiin 1.pat. hälytysvalmiu- hen oli annettu. Ajoittain käytiin kirjaimel- talvi jäädytti Suomenlahden panssarivaunuja teen vihollisen painostaessa ankarasti Kir- lisesti käsikähmäotteluita puukoin ja muin kestäväksi. Vihollinen käynnistikin helmi- vesmäen ja Terenttilän lohkoja. Taistelut lähitaisteluasein. Selän kääntäminen lähellä kuun jälkipuoliskolla voimakkaan hyökkä- saavuttivat siihen mennessä raivoisimmat olleelle viholliselle olisi merkinnyt varmaa yksen Viipurinlahtea pitkin kohti kaupunkia mitat ja molemminpuoliset tappiot nousivat tuhoa. Myös vihollinen alkoi väsyä, mikä tuoden alueelle uusia panssarivaunuja jatku- suuriksi. Vihollisen etuna oli, että joukkoja mahdollisti 1. pataljoonan vetämisen lepoon vana nauhana. JR68:n joukoissa taistellut voitiin täydentää. Suomalaisten joukkojen 25.2. Levon aikana kunnostettiin korsuja ja Kalle Rantanen kaatui(katosi) 19.2. Viipu- harvenneita rivejä ei pystytty paikkaamaan – saunottiin. 6.3. aamulla 1.pat. oli taas etu- rinlahdella. Vihollinen valtasi Viipurinlah- miehiä ei riittänyt, vaan yhä vähälukuisempi linjassa. Vihollisen armoton raskaiden asei- den saari saarelta ja murtautui 10.3. maihin joukko vastasi etulinjan kestävyydestä. Patal- den tuli oli sortanut taisteluasemat. Manner- Viipurin länsipuolella Viipurin-Helsingin joona pääsi yöksi lepoon, paitsi osa miehistä heim-linja oli sillä kohtaa käytännössä vain maantielle, josta se sai noin 10 km leveän puolet Viipurinlahden-Viipurin- Putkilahden 7 Kylälehti ja 7 km syvän sillanpääaseman. Viipu- rin seutua puolustaneista putkilahtelaisista Koulun mamman munkkiresepti 22-vuotias Esko Könnö (2. prikaati) kaatui 12.3. Viipurin maalaiskunnan Näätälässä, Elok 12.1935 22-vuotias Lauri Mattila (4. prikaati) kaatui Kirjoitan tähän ”Koulun mamman” munkkireseptin: (katosi) 23.2. Viipurin maalaiskunnan Hon- I Etsitään keittokirjasta joku piparkakkutaikinan ohje. kaniemellä ja Eino Saarinen (JR68) kaatui II Valmistetaan summamutikassa munkkitaikina (suudaa ainakin 2 kukkuu teelusik) 10.3. Viipurin kaupunkialueella Naulateh- III Paistetaan pari – kolme munkkia. taan luona. IV Lisätään jauhoja niin paljon, että taikina ei sekaannu kun välittömästi nyrkkivoimalla. Sota loppuu Talvisota päättyi 13.3.1940. V Paistetaan vielä 1 kpl munkkia. Mannerheim-linja kesti Taipaleessa murtu- VI Sitten pistellään taikinasta vehnäspellille lusikalla nyrkin kokoisia kasoja ja matta sodan loppuun saakka. Viipurin kes- paistetaan hyvin epätasaisessa uunin lämmössä. kusta pysyi suomalaisten hallussa, ja linnan VII Nautitaan kuuman sumpin kera. tornissa liehui Suomen lippu sodan loppuun Uskokaa tai ette, mutta ne ovat hyviä. Helvi asti. Se vedettiin alas, kun suomalaisjoukot J.K. Jauhoja niin paljon että pussi tyhjenee. rauhansopimuksen mukaisesti vetäytyivät kaupungista. Rauhanehdot olivat ankarat, Rauha Aulaksen Jokamiehen päiväkirjat Neuvostoliitto liitti itseensä laajoja alueita, Tapio Leinon arkistot joita se ei ollut pystynyt valloittamaan. Erityisen pahasti suomalaisten mieliä kirveli kolmen voittamattoman kaupungin, Viipu- Luolaelämää rin, Käkisalmen ja Sortavalan menettämi- Osmo Salmisen kertomuksia museoesineistä nen. N:O 418. PUINEN SYÖMÄKAUKALO olla kovin puiset oltavat. Akan olivat eräät il- men ja Kurkijoen kautta uudelle valtakun- Salolan torpan läheisyydessä on luola, jos- kikuriset metsäajomiehet luolan lähettyvillä nanrajalle Saaren pitäjään, jossa alkoivat sa ihmisiä on kaiken todennäköisyyden ja ajellessaan sittemmin polttaneet. Se oli ollut uusien asemien rakennustyöt. Ensimmäiset otaksumien perusteella ollut ison vihan ai- haarukkapuusta tehty kömpelö akan (väi- miehet pääsivät kotiin huhtikuussa, viimei- koina sotaa paossa. Siellä on ollut enemmän- tys) kuva, mikä vastasi Rutavaarin omituista set miehet kotiutettiin kesäkuussa 1940. kin aikaisempina aikoina kaikenlaatuisia mielikuvaa, sillä akkahan oli hänen omaa Kaikkien papereissa luki: ”Kotiutettu tois- puusta valmistettuja ruokailuastioita, mut- tekoaan. taiseksi”. ta ne ovat tavalla tai toisella tuhoutuneet. – Kesällä 1947 majaili samassa luolassa Ainoastaan tämä kaukalo, jota on lautasen ilvesperhe. Sen tapasi Liikolan emäntä siellä asemasta aikoinaan käytetty, on Kalle Rai- kulkiessaan. Ilvesemo oli ollut kovin vihai- talan (Raitalan isännän) ansiosta pelastunut nen luolan lähettyvillä. Emännällä oli ollut Keskeiset lähteet: jälkimaailman katseltavaksi. Hän myöskin aikomus käydä katsomassa luolaa sisältä, Mikko Strang (toim.): Rakkaudesta maahan kertoi, että mainittua luolaa käytti vanhoil- mutta matka nousi pystyyn. Vasta sitten, ja kansaan - Korpilahden veteraanimatrikke- ta ihmisiltä saamiensa tietojen mukaan eräs kun hän oli huutanut kurkun täydeltä, pääsi li Rutavaariksi nimitetty vanha höperö mies. hän jatkamaan matkaansa. Ilves oli seuran- Kimmo Sorko: Keskisuomalaisten Taipale Tämä mies asui siellä pitkät ajat. Söi ruo- nut perässä vielä pitkän matkaa. Sellaisia ovat 1939-1940 kansa, mikäli hänellä keittoruokaa oli, tältä luolan nykyiset asukkaat. Entisistä emme Ari Raunio, Juri Kilin: Talvisodan taisteluja puiselta lautaselta. Kaiken lisäksi hänellä oli paljoakaan tiedä. Rauha heidän tomulleen. JR19 marssi hiihtäen (120 km) Käkisal- Risto Perttula puusta tehty akkakin, joten ukkoparalla taisi Putkilahden 8 Kylälehti Tämän kuvan Senja Lankisesta hanhenrintaa ja marinoitua kantarellia. Pää- on ottanut Vesa Lankinen ruokana oli luomuhärän sisäfilettä ja haudutettua potkaa kahdella kastikkeella. Pääruoan jälkeen nautiskelimme erilaisia juustoja ja jälkiruoaksi saimme herkullista vadelma-jogurttimoussea, mesiangervo Töpinpohjalta PROvoittajaksi creme bruleeta ja lakritsimascaronea. Eikä tässä vielä kaikki, vaan PRO 10-vuotis leivos, kahvi ja konjakki kruunasivat koko mahtavan aterian. Niin, viiniä, olutta ym. juomia tarjoiltiin läpi koko aterian. Tarjoilijoita oli lähes sata hoitamassa illan ruokailua. Ihaillen katsoin heidän jouhevaa työskentelyään, sillä kaikki tuntui sujuvan käsikirjoi- Lokakuun 26. päivä olin lähdössä iltapäi- tuksen mukaan. vällä töistä kotia kohti kun Aromi-lehdestä Tunnelma koko gaalan ajan oli välitön ja (ruoka- ja juoma-alan ammattilaisten lehti) hauska. Juontajat Heikki Paasonen ja Maija soitettiin ja onniteltiin, että olen päässyt Ijäs tekivät illasta rennon hauskoilla puheil- 36:n finalistin joukkoon. Minut kutsuttiin laan. Ohjelmassa oli stand-up komiikkaa Finlandia-talolle loppufinaaliin, jossa 36:sta sekä erilaisia musiikki- ja tanssiesityksiä. hotelli-, ravintola- ja cateringalan ammatti- sekä terve ammattiylpeys ja kyltymätön tie- Jännitys oli huipussaan kun me kolme laisesta valittaisiin 12 parasta. Olin ällikällä donjano. Aiemmin palkinnon ovat saaneet finalistia odotimme voittajakirjeen avausta lyöty ja kysyin toimittajalta kuka tämän kai- muu muassa Jyrki Sukula, Satu Tiivola ja ja tuloksen julkaisua yleisön edessä. Tun- ken takana on? Hän vastasi, että oma työyh- Päivikki Palosaari. tui, että se hetki kesti ikuisuuden. Tunne teisöni, Kortepohjan koulun henkilökunta Päivää ennen PRO-gaalaa 14 arvovaltai- oli sanoinkuvaamaton kun minut oli julis- oli minua ehdottanut tunnustuspalkinnon sesta jäsenestä koostuva tuomaristo valitsee tettu voittajaksi ruokapalvelun työntekijän saajaksi. kunkin sarjan voittajan. Kriteereinä olivat sarjassa. Sain hienon tunnustuspalkinnon, ammattitaito, esikuvallisuus ja asenne. kukat, Arla Ingmanin (joka sponsoroi ruo- Kiitin koulun henkilökuntaa ja tarjosin kakkukahvit. Päätimme porukalla, että haen PRO-gaalassa oli juhlimassa 36 finalis- kapalvelun työntekjöitä) ”salaisen kirje- ”pojan kotiin” Helsingistä. Joulukuussa tin lisäksi lähes sata entistä voittajaa sekä kuoren” sekä diplomin. Pidin kiitos-puheen. saivat kaikki halukkaat kannustaa ja antaa yli neljä sataa muuta juhlijaa. Me finalistit Takahuoneessa oli vielä haastattelu Aromi- kommentteja minusta Aromi-lehden toi- saavuimme Finlandia-talolle puolta tun- lehteen ja valokuvaus, jonka jälkeen pääsin mitukselle internetin välityksellä. Tein kyllä tia ennen muita. Meidät kutsuttiin Vip- omaan pöytääni seuraamaan muiden finalis- itsekin tuttavapiirissä ”vaalityötä” ahkerasti huoneeseen kuohuviinille ja kerrattiin illan tien palkitsemista. Minun avecina oli avio- ja skypetin kaikille ulkomaalaisille ystävilleni ohjelman kulku ja illan marssijärjestys lavalle mieheni, joka istui samassa pöydässä kans- asian tiimoilta. saavuttaessa. sani. Helsingissä mukana kannustamassa Hotelli-, ravintola- ja catering-alan Saimme ihastella kauniisti katettuja Oscarit jaettiin Finlandia-talolla 19.1.2012 pöytiä viidelle sadalle hengelle ennen kuin järjestetyssä gaalassa nyt 10. kerran. PRO- muut juhlavieraat päästettiin pöytiin istu- tunnustuspalkinnon saajien sarjoja on 12 maan. Jokaisella oli omat paikat ja nimila- ja ehdokkaat työskentelevät erilaisissa teh- put pöydissä. Illan menu oli mahtava. Alku- tävissä ympäri Suomea. Finalisteja yhdistää cocktail, alkuruoka 1 johon kuului erilaisia intohimo työtään ja ammattiaan kohtaan kala-annoksia, alkuruoka 2 taas piti sisällään olivat myös esimieheni ja Jyväskylän kaupungin Kylän Kattauksen liikelaitosjohtaja. Lämmin kiitos kaikille putkilahtelaisille tuesta ja kannustamisesta kisassa. Senja Lankinen o.s Järviniemi Putkilahden 9 Kylälehti Tapahtui Tammijärvellä Marraskuun 11.1934 Jenny Ruth ja Eemil Ahti vihittiin tänään sulhasen kotona Tammijärven Kir- tietysti pelkäsi vastavihitty vaimo, mutta huomasin hänen konmiehellä. Olimme siellä emännän tulijaisissa, jotka olivat kuten häät aina- työllä tuskaansa tukahduttavan. Kiertyipä jo kyynelkin joikin, koska kerran vihkiminenkin toimitettiin samassa tilaisuudessa. hinkin silmäkulmiin puhellessa siitä, miten pahimmassa Ihmisiä oli paljon, ruokaa yllin kyllin ja kahvia enempi kuin juoda jakset- tapauksessa matka voisi päättyä. tiin. Onneksi ei tätä pelonalaista tilannetta kestänyt tunti- Suuri osa putkilahtelaisista yöpyi taloon. Niin myös Marjatta ja minä sekä kaupalla, sillä jopa näkyi isännän valkea paita ja saatettiin Erkki. Siskonpeti tehtiin salin lattialle ja siihen sitä sai suoristettua veljetkin. todeta, että siinä istui itse isäntä rattailla suorana ja terveenä Seitsemäntoista nukkujaa samassa huoneessa. Me muutamat, kuten Mattilan ohjaten aikeissaan epäonnistunutta karkulaista. Riemulla Lyyli ja Saara, Erkki ja minä saimme ojentautua sohville ja sänkyyn. Yksi ker- otettiin isäntä vastaan. Uskallettiin jo nauraakin tapahturallaan painauduttiin petiin (minä ensimmäisenä) toisten tanssiessa avarassa malla ja monenlaiset vitsit siitäkin veisteltiin. tuvassa. Kello oli 3.45 kun viimeinenkin tuli ottamaan sijansa vapaaksi jääneestä paikasta. Vaikka oli jo pikkutunnitkin kuluneet, ei väsymys kovinkaan vaivannut ja Sellainen oli ”Rymy-Eetun” häämatka. Tuli niin äkkilähtö, ettei ehtinyt emäntäänsä mukaan ottaa. Aamiaisen syötyämme oli aika meidän viimeistenkin se näkyi siitä, että vitsit ja sukkeluudet sinkoilivat toinen toistaan mehevim- vieraiden lähteä talosta. Hyvästelimme, lähdimme ja toipinä. Tuskinpa olisi maltettu lakata juttuamasta, ellei ovenraosta olisi ilmes- vomme, että taloon jäi onni ja rauha. tynyt käsi, joka painoi sähkönappulasta ja niin olimme yht’äkkiä yön pimeyRauha Aulas dessä. Ymmärsimme tarkoituksen ja olimme aivan hiljaa. Pian alkoi kuulua nukkuvain tasaista hengitystä, joka vähitellen vaihtui ”Jokamiehen päiväkirjat” epätasaiseksi kuorsaukseksi. Minä vaan valvoin, sillä jalkani, joka on kipeä, ei Tapio Leinon arkistot suonut minun nukkua oikein uneen. Kello puoli seitsemän alkoi petiltä kuulua hiljaista kuisketta ja kun kysäisin:”Kuka unissaan puhuu?” olivat kaikki heti hereillä. Nuorikot nukkuivat viereisessä huoneessa ja me herätimme heidät lau- HANKI UUDET JÄTEASTIAT MEILTÄ KOTIIN TOIMITETTUINA lulla: Mull’ laakson liepehillä. Parin tunnin hiljaisuuden päälle alkoi taas homma ja huiske. Toimekas uusi emäntä korjasi pian hänelle ominaisella ripeydellä petimme pois lattialta ja kohta oli sali kunnossa vastaanottamaan 600 ltr uusia vieraita. Eräs häävieraiden hevonen alkoi pihalla seistessään kyllästyä koko häähommaan ja piti parhaana poistua talosta ja sen vuoksi se riipaisikin itsensä 240 ltr irti ja alkoi täyttä vauhtia rientää kotoansa kohden. Sukkela oli hevonen aikeissaan, mutta sukkela oli talon isäntäkin, joka pyrynä tuoksahti salista ulos ja viivana ennen muita painalsi karkulaisen jälessä. Sai kun saikin rattaiden takaosasta kiinni ja pian istui isäntä karkulaisen kärryssä, mutta minkäs teet, hevonen ei pyynnöillä pysähtynyt ja ohjaksia ei ollut. Niin menivät näkymättömiin isännän istuessa pienessä pakkasessa paitahihasillaan rattailla hevosen laukatessa täyttä vauhtia ja meidän katsellessa neuvottomina heidän jälkeensä, vielä sittenkin kun emme mitään nähneet. Me monet pelkäsimme, että matka voi päättyä onnettomasti. Enimmän <> JÄTTEENKULJETUS <> VAIHTOLAVAT <> LOKAHUOLTO <> VIEMÄREIDEN AVAUKSET <> JÄTEHUOLTOTUOTTEIDEN MYYNTI S I H VA R I OY www.sihvari.fi, info@sihvari Puh. 010 525 1640 Putkilahden 10 Kylälehti työ on paljon suurempi kuin sähköuunin kanssa. Olisiko siinä yksi syy, miksi kotileivänteko vähenee? Tuota Nurmelan talon juurta olen sit- Lämmintä temmin jakanut ystäville, ja se on kauttani levinnyt jo laajalle. Minun kauttani lähteneellä juurella leivotaan Porissa, Alajärvellä, leipää Nivalassa, Jyväskylässä ja tietenkin täällä kotikaupungissamme useassa kodissa. Olen Vuosia sitten mökkireissulla pysähdyimme vilassa pudisteltiin päätä kyselijöille. Leipo- pannut merkille, että marketin hyllystä menomatkalla Virran Puodin eteen eväitä minen oli loppunut ja suosikkituotteemme häviävät nopeasti lähimyllyn 5 kg:n ruisjau- ostamaan. poistunut markkinoilta. Autossa vallitsi syvä hopussit. Jauhoa pitää välillä oikein etsiä ja hiljaisuus. Viimein joku sanoi: ”Hartolaan pitää kotona pientä varmuusvarastoa. Noukimme leipälaatikosta komean reikäleivän: halkaisija oli 30 – 40 cm, reunat emme poikkea enää ikinä.” Viime syksyn mökkimatkalla pysäh- rapeat, hyvin paistuneen näköinen. Ihai- ”Päijänteen leivän” veroista en mistään dyimme Virran Puodin eteen. Kauppa oli limme komeutta ja ajoimme perille. Nälkäi- saanut vaikka etsin. Ylipäänsä tuoteselos- suljettu. Joku toinenkin asiakas poikkesi sinä revimme paketin kiireesti auki, voi vain tuksia tutkiessani huomasin, että leipä, jossa tieltä kokeilemaan lukittua ovea, mutta esille ja viipaleet haukattiin kuistilla Päijän- olisi valmistusaineina vain perinteisesti vesi, kiinni oli. Haikein mielin muistelin ”Päi- teen loiskiessa kallioihin. Surimme ainoas- ruis ja suola, oli hyvin harvinainen. Enim- jänteen leipää”. Huomasin sitten ruispellon taan, ettei juuri mitään jäänyt jäljelle. Jospa mäkseen kauppojen myyntileipiin oli lisätty lähellä kauppaa. Joku kuitenkin kylällä kylvi huomenna olisi savukalaa, niin sen kanssa hiivaa, vehnää ja sen sellaista, täysin tarpeet- ruista ja ehkäpä joissakin kylän taloissa, maistuisi… tomia lisiä. Kun sitten vielä sain selville, että ehkä monissa, on tallella ikiaikainen ruis- Otimme tavaksi ostaa leipää mennen paikallinen leipätehtaamme tuotti valmiit leivän juuri, jolla on sadat vuodet leivottu tullen mökkimatkoilla. Nimitimme sitä taikinat meren takaa Latviasta ja vain pais- talon omaa leipää. Mikä aarre! Samalla ”Päijänteen leiväksi”, ja riippuvaisuutemme toi leipänsä täällä, tunsin itseni totaalisesti juurella esiäidit ovat hapattaneet taikinan, löytöömme kasvoi niin, että jos tuote jos- petetyksi. alustaneet sen omalla rukiilla ja alustamisen kus oli puodissa loppuunmyyty, pettymyk- Päätin yrittää itse. Minulla ei ole leivin- jälkeen viiltäneet pintaan ristikuvion siuna- semme oli suuri. Eihän tuota mahtileipää uunia, enkä ollut koskaan leiponut ruislei- uksen merkiksi. Taitavat kädet ovat leipo- tietenkään Putkilahdessa leivottu, mutta pää. En ollut edes nähnyt oikeaa ruisleivän neet leivät, kohottaneet ne tuvan lämmössä kylä ja leipä kuuluivat mielessämme saumat- paistoa. Onnistuin kuitenkin saamaan hie- ja lopulta paistaneet omassa leivinuunissa. tomasti yhteen. non leipäjuuren: mutkien kautta käsiini Väki on tuntenut leivän tuoksun pihalle asti Huomasimme, että valmistaja oli Uitok- joutui Nurmelan talon juuri Lentiirasta. Sen töistä palatessaan. Omaan leipäjuureen on sen leipomo Hartolassa. Opimme poikkea- ikää ei kukaan tiedä. Kukaties sen alku on suhtauduttava vakavasti, sitä on vaalittava ja maan Hartolaan kotimatkalla, jos leipää ei niiltä ajoilta, kun Kainuussa alettiin leipää hoidettava ja siirrettävä ruisleipäperinnettä Virran Puodissa ollut. Hartolassa hamstra- tehdä. Mukana sain 4-sivuiset seikkaperäiset eteenpäin. simme makulatuuripaperiin käärittyjä lei- ohjeet. Tämähän on tiedettä ja taidetta, mie- piä useampiakin ja kuljetimme niitä auton tin, mutta ryhdyin puuhaan. ”Päijänteen lei- Joulukuun pimeyteen sateen keskelle perälle kaksin käsin kotiin viemisiksi. Lei- vän” veroista en ole onnistunut leipomaan, tipautti posti Putkilahti-lehden tärkeine pien lämpö huokui sormiin paperin läpi ja mutta ihmeen hyvää leipää kuitenkin. Usean uutisineen. Lähettelin tekstiviestejä ympä- autossa tuoksui puhdas ruis… vuoden aikana taito on kasvanut ja myytti riinsä: Kauppa aukeaa jälleen! Hienoa! *** Eräänä kesänä leipää ei enää löytynyt siitä, ettei sähköuunissa paistu oikeaa ruis- Virran Puodista. Hartolassa leipomo oli leipää, on kohdallani murtunut. Itse asiassa teksti: Tarja Nuolioja suljettu, uunit kylminä ja kaupoissa ja kah- uskoisin, että aitoa leivinuunia käyttäen kuva: aune Turunen Putkilahden 11 Kylälehti Wanhat kuvat 1940-luvulla Putkilahdessa oli virkeätä maatalouskerhotoimintaa. Kylän nuorilla oli omia kasvimaita joita he hoitivat kerhoneuvojan opastuksella. Nuorille järjestettiin myös erilaista yhteistoimintaa, muun muassa retkiä. Tässä kuvassa maatalouskerholaiset ovat ryhmittyneet valokuvaan Koutturin laivalaiturille, josta he ovat lähdössä isolla laivalla (Suomi tai Jyväskylä) retkelle Lahteen. Kuva on vuodelta 1941. Kuvassa ylhäältä vasemmalle: Lyyli Autioniemi, Irja Oksanen, Sylvi Kivinen, Aili Perälä, Airi Hakanen, Ulla Hakanen, Elli Elfvengrén, Hertta Sorsa, Toini Rantanen, seuraava rivi vas. Anna-Liisa Elfvengrén, Terttu Stenroos, Hilkka Toivola, Maire Hakanen, Kirsti Nieminen, Ester Kaunisto, vieressään kerhoneuvoja Jenny Kaunisto, seuraava rivi vas. Pirkko Niemelä, Raija Järvinen, Eero Elomaa, Aimo Elfvengrén, Antero Reina, alarivi vas. Mirja Pienonen, Kirsti Salminen, Risto Mikkola, Esa Elfvengrén, Osmo Elfvengrén, (tuntematon). Kuva: Enna ja Onni Sorsan kokoelmat LÄHETTÄJÄ: PUTKILAHDEN KYLÄLEHTI VESPUOLENTIE 1977 B1 41870 PUTKILAHTI, FINLAND PARTURI-KAMPAAMO ovi & aikku JENNA: 050 528 5612 NOORA: 041 505 6317 HEIDI: 040 353 3015 HPN-Pelti MARTINPOLKU 13C19 41800 KORPILAHTI rakennuspeltityöt ammattitaidolla MYÖS RAKENNEKYNNET! 0500 615263 L M - S Ä H KÖ Korpilahdentie 808 19920 Pappinen 0400 476 559 www.hpn-pelƟ.fi/ KoppelkallionƟe 1 B 9 41800 KorpilahƟ Referensikohde Putkilahdessa: Koulupuiston uusi katto (2004) sähköasennukset teleasennukset sähkösuunnittelu KORPILAHDEN APTEEKKI p. (014) 821 775 Avoinna: ma - pe 9 - 17 la 9 - 13 LUHANGAN SIVUAPTEEKKI p. (014) 877 271 Avoinna: ma - pe 9.30 - 16.00 www.korpilahdenapteekki.fi Paikallista Palvelua! •Päivittäistavarat Päi i äi •Seon automaatti: bensiini, polttoöljy ja diesel •Puutarhatuotteet •Ravintola Uppotukista avoinna arkisin klo 9-15, keittolounas klo 11–14 •Internet asiakaskäytössä Tervetulo a! Palvelemme: ma-pe 9-18, la 9-16, su 12-16 MARKET LUHANKA Rantatie 1, Luhanka puh. 040 865 3117
© Copyright 2024