Manssilan kirikkö, sidä mustamme ainos - kirkon rakentajat ja rahoittajat (3) Manssilan kirkon suunnitteli viipurilainen rakennusmestari Aleksander Isaksson (1866-1924). Aleksander syntyi viipurilaiseen, luterilaiseen työläisperheeseen. Hänen isänsä oli kirvesmies Malachias Isaksson ja äitinsä Eeva Isaksson, os. Apo. Perheessä oli kaikkiaan kuusi lasta. Aleksander Isaksson avioitui Elin Mattsonin (1873-1895) kanssa ja heille syntyi tytär, Aili Josefiina (1894-1924). Aili avioitui Erik Sarasteen kanssa ja heille syntyi kolme lasta: Antti, Aili Elina ja Veikko. Keskimmäinen lapsista, sittemmin kirjailija Elina Karjalainen, tuli tutuksi suomalaisille pidettynä lasten kirjailijana. Aleksander Isaksson oli sekä arvostettu rakentaja että monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän laati suunnitelmat yli 100 uudisrakennukselle Viipurin alueella sekä joukolle ortodoksisia kirkkorakennuksia: Viipurissa, Kuopiossa, Polvijärvellä, Kitelässä ja Manssilassa. Hän oli aktiivisesti mukana ammattialansa järjestötoiminnassa, mm. perustamassa Suomen Rakennusmestariliittoa. Yhteiskunnallisista tehtävistä mainittakoon mm. Viipurin työväenyhdistyksen puheenjohtajuus, Viipurin teollisuusyhdistyksen puheenjohtajuus, Viipurin kaupunginvaltuuston pitkäaikainen jäsenyys ja Viipurin VPK:n päällikkyys. Hän oli vaikuttamassa myös Viipurin Pamaus–seuran ja Viipurin Maaseututeatterin johtokunnissa. Rakennusmestari Otto Savolainen (1869-1931) vastasi ”puu- ym. valmistustöiden” tekemisestä kirkon rakennustyömaalla. Hän syntyi Leppävirralla ja muutti Sortavalaan 1901. Savolainen avioitui Hilja Kaskisen kanssa (ohessa kihlajaiskuva) ja heille syntyi seitsemän lasta. Savolaisen uraan mahtuu mm. pato-, kanava- ja tehdasrakennustöitä Läskelän tehtailla, Pohjois-Karjalan kansanopistorakennus Niittylahdella, liiketalo Sortavalassa sekä useita yksityisiä rakennushankkeita. Savolainen oli aktiivisesti mukana alansa järjestötoiminnassa ja toimi mm. Suomen Rakennusmestariliiton Sortavalan haaraosaston puheenjohtajana. Savolainen sai työstään hyvän työtodistuksen (ks. kuva oikealla alhaalla) Aleksander Isakssonilta ja kirkkoherra A. Lebedeffiltä. Rakennusmestari Antero Ikonen (1864-1917) oli valvomassa Manssilan kirkon rakentamista Pyhän Synodin edustajana. Ikonen oli kotoisin Kiihtelysvaaralta ja muuttanut Sortavalaan 1891. Hän oli naimisissa kaksi kertaa, ensin Liina Hodijeffin kanssa ja myöhemmin Akilina Peipposen kanssa. Ikonen oli arvostettu rakentaja, jonka valvonta- ja urakointitehtäviin kuului mm. Pyhän Nikolain kirkko Sortavalan läheisyydessä, valtion yleinen sairashuone, maa- ja kaupunkiseurakunnan vanha kirkko, useita asemarakennuksia sekä kymmenkunta kansakoulurakennusta. Koristemaalari August Lindgren (1861-1940) vastasi kirkon maalaus- ja kultaustöistä. Hän syntyi Halikossa luterilaiseen torppariperheeseen ja ja muutti Sortavalaan 1895. Lindgren oli naimaton. Lindgren piti maalarin liikettä Sortavalassa ja mainosti yritystään säännöllisesti mm. Laatokka-sanomalehdessä Hän oli koristemaalarina tunnustettu ja sai kehuja töistään useissa Laatokan numeroissa. Erityisesti lehtikirjoituksissa mainitaan hänen tekemänsä taustakuvat (kulissit) erilaisiin kansanjuhliin ja esitelmätilaisuuksiin. Lindgren toimi - oman määritelmänsä mukaan - ”jyrkästi sosiaali-demokraattisen” sanomalehti Rajavahdin (sittemmin nimellä Päivän Tiedot ja Kansa) toimittajana ja Sortavalan työväenyhdistyksen esimiehenä. Hän oli aktiivinen työväenliikkeen kannattaja. Kirkon rakennustöiden urakoinnista vastasivat Veljekset Hosainoff Salmista ja kauppias Petter Nikitin Vitelestä. Vuonna 1880 kaikki kolme Feodor Hosainoffin poikaa – Wasili, Mihail ja Ivan - sopivat Veljekset Hosainoff – nimisen liikkeen perustamisesta. Liike oli varsinainen monialayritys – se teki kauppaa lähes kaikilla aloilla ja kaikilla tavaroilla – se kävi tukkukauppaa ja piti myös omia sekatavarakauppoja. Kaupankäyntialueena oli koko Laatokan pohjoispuoli aina Venäjälle Sermakseen ja Pietariin asti. Puukauppa sahoineen alkoi 1890-luvulla ja johti yrityksen huimaan kasvuun. Hosainoffin suvun jäseniä asui myös Manssilassa. Manssilan, Virtelän ja Rajaselän kyläläiset lahjoittivat hirret kirkon rakentamiseen. Suurimman osan rakentamiseen tarvittavista varoista lahjoitti eversti A. W. Jelagin. Hänen taustastaan ei ole löydetty lähempiä tietoja. Perimätietona kerrotaan myös, että eräs rikas venäläinen kauppias oli lahjoittanut huomattavan summan rakentamista varten.