Tilinpäätös 2013
Tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 1 1. Toimintakertomus................................................................................................................................. 4 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ............................................................................ 4 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus .................................................................................................................................. 4 1.1.2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset .................................................................................. 6 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys .............................................................................................. 9 1.1.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa ............................................................. 10 1.1.5. Kaupungin henkilöstö .......................................................................................................................................... 10 1.1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista ...................................................................................................................... 11 1.1.7. Ympäristötekijät .................................................................................................................................................... 11 1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ........................................................... 12 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ..................................................... 13 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen ........................................................................................................... 13 1.3.2. Toiminnan rahoitus .............................................................................................................................................. 15 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset........................................................................................................... 18 1.5. Kokonaistulot ja kokonaismenot ........................................................................................................... 20 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous........................................................................................................ 21 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ............................................................. 21 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus............................................................................................................................. 21 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ............................................................................................... 21 1.6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä.......................................................................................... 22 1.6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ....................................................................................................... 23 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet............................... 27 1.7.1. Tilikauden tuloksen käsittely ........................................................................................................................... 27 1.7.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet ....................................................................................................... 27 2. Talousarvion toteutuminen ............................................................................................................ 28 2.1. Tavoitteiden toteutuminen ...................................................................................................................... 28 HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT................................................................................................................. 28 Kaupunginvaltuusto (hallintopäällikkö).................................................................................................................. 28 Kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) .................................................................................................................... 28 Keskushallinto (kehitysjohtaja)................................................................................................................................... 30 TALOUSPALVELUT ............................................................................................................................................... 32 Talouspalvelut (talousjohtaja) ..................................................................................................................................... 32 Lomituspalvelut (lomituspalvelupäällikkö) ........................................................................................................... 35 Maaseutupalvelut (maaseutupäällikkö) .................................................................................................................. 38 PERUSTURVAPALVELUT .................................................................................................................................... 40 Perusturvan hallinto (perusturvajohtaja) ............................................................................................................... 40 Sosiaalityön palvelut (sosiaalityön johtaja)............................................................................................................ 44 Ikäihmisten palvelut (vanhustyöjohtaja) ................................................................................................................ 49 Perusterveydenhuollon palvelut (perusturvajohtaja) ....................................................................................... 52 Erikoissairaanhoidon palvelut (perusturvajohtaja) ........................................................................................... 55 SIVISTYSPALVELUT ............................................................................................................................................. 57 Sivistyspalvelujen hallinto (sivistysjohtaja) ........................................................................................................... 57 Varhaiskasvatus (päivähoidon johtaja)................................................................................................................... 59 Perusopetus (sivistysjohtaja) ...................................................................................................................................... 62 Lukio-opetus (lukion rehtori) ..................................................................................................................................... 64 Lakeudenportin kansalaisopisto (kansalaisopiston rehtori) .......................................................................... 67 Kirjasto (kirjastotoimenjohtaja) ................................................................................................................................. 71 Vapaa-aikapalvelut (liikuntasihteeri) ....................................................................................................................... 75 TEKNISET PALVELUT .......................................................................................................................................... 79 2 Tekninen hallinto (tekninen johtaja) ....................................................................................................................... 79 Yhdyskuntatekniset palvelut (kunnallistekniikan päällikkö) ........................................................................ 80 Vesihuoltolaitos (laitospäällikkö)............................................................................................................................... 82 Lämpölaitos (tekninen johtaja) ................................................................................................................................... 85 Tilapalvelu (tekninen johtaja) ...................................................................................................................................... 88 Ympäristöpalvelut (maankäyttöinsinööri) ............................................................................................................. 90 KAUPUNGIN KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRHTIÖT.............................................................................. 93 Asuntotoimen yhtiöt......................................................................................................................................................... 93 Elinkeinotoimen yhtiöt.................................................................................................................................................... 95 A – Pesu Oy ........................................................................................................................................................................... 99 Alavuden Jäähalli Oy.......................................................................................................................................................103 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen ............................................................................... 105 2.2.1. Käyttötalouden toteutuminen ........................................................................................................................105 2.2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen ................................................................................................................107 2.2.3. Investointien toteutuminen ............................................................................................................................108 2.2.4. Rahoitusosan toteutuminen ............................................................................................................................110 3. Tilinpäätöslaskelmat ....................................................................................................................... 111 3.1. Tuloslaskelma ............................................................................................................................................ 111 3.2. Rahoituslaskelma ..................................................................................................................................... 112 3.3. Tase ................................................................................................................................................................ 113 3.4. Konsernilaskelmat ................................................................................................................................... 114 3.4.1. Konsernituloslaskelma ......................................................................................................................................114 3.4.2. Konsernin rahoituslaskelma ...........................................................................................................................115 3.4.3. Konsernitase ..........................................................................................................................................................116 4. Tilinpäätöksen liitetiedot .............................................................................................................. 117 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot .............................................................................. 117 4.1.1. Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ..................................................................117 4.1.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot.......................................................................117 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot ................................................................................................... 118 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot .................................................................................................................. 121 4.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot .........................................................................................................121 4.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ......................................................................................................123 4.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ................................................................ 125 4.5. Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot ............................................. 126 4.5.1. Henkilöstön määrä ja rakenne .......................................................................................................................126 4.5.2. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi .....................................................................................130 4.5.3. Henkilöstökustannukset ...................................................................................................................................132 4.5.4. Työyhteisö ..............................................................................................................................................................134 4.5.5. Tilintarkastajan palkkiot ..................................................................................................................................135 4.6. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma ja tase ...................................................................................... 136 5. Allekirjoitukset ja merkinnät ....................................................................................................... 138 5.1. Tilinpäätöksen allekirjoitus ................................................................................................................. 138 5.2. Tilinpäätösmerkintä ................................................................................................................................ 139 6. Luettelot ja selvitykset................................................................................................................... 140 6.1. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista ....................................................................... 140 6.2. Selvitys kirjanpidon säilytyksestä ...................................................................................................... 140 7. Tilinpäätöksen tarkastusasiakirjat ............................................................................................ 141 7.1. Tilintarkastuskertomus ......................................................................................................................... 141 7.2 Arviointikertomus ..................................................................................................................................... 143 8. Ote valtuuston päätöksestä ........................................................................................................... 149 3 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli valtuustokauden ensimmäinen vuosi sekä samalla ensimmäinen uuden Alavuden toimintavuosi. Kaupunginvaltuusto ja –hallitus aloittivat työnsä jo edellisen vuoden lopulla ollen ohjaksissa jo vuodenvaihteessa. Kuntaliitosta valmisteltiin hyvässä hengessä ja perusteellisesti useissa luottamushenkilö- ja viranhaltijatyöryhmissä. Hyvä valmistautuminen auttoi hallinnon ja palvelujen järjestämisessä eikä kaupunkilaisten kannalta palvelujen saatavuudessa ollut merkittäviä vaikeuksia. Silti liitoksen täytäntöönpano on ollut työläs ja monia käytännön asioita järjestellään edelleen ja todennäköisesti pari seuraavaakin vuotta toimintoja vielä yhtenäistetään. Uuden Alavuden kuntaliitoksen yhteydessä hyväksyttiin Tulevaisuus-raportti ja Palvelutraportti. Niissä luotiin suuntaviivoja kaupungin elinvoiman ja palvelujen kehittämiselle. Kulunut vuosi oli jo käytännön toimenpiteiden tekemistä. Tavoitteena on aktivoitua markkinoinnissa ja viestinnässä, elinkeinojen kehittämistyössä sekä palvelujen tehostamisessa. Hyvä alku vaatii edelleen rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta toiminnoissa. Haasteita niin Alavudelle kuin muillekin maakunnan ja valtakunnan kunnille on tuonut taloudellinen taantuma. Suomeen on rakennettu hyvä kunnallinen palvelujärjestelmä. Kansantalouden suodessa hyvät resurssit palvelujärjestelmä myös toimii hyvin, mutta taantuman aikaan hyvinvointipalvelujen järjestämisessä ollaan rahoitusvaikeuksissa. Meidän on muiden kuntien ja valtion ohella sopeutettava toimintojamme. Se vaatii sekä rakenteellista sopeuttamista että muuta toimintojen tehostamista. Alavuden tilinpäätös vuodelta 2013 oli lievästi alijäämäinen eli noin 0,3 milj. euroa. Tulosta voidaan pitää tyydyttävänä. Kaupungin ja kaupunkikonsernin velkaantuminen säilyi edelleen kuntien keskitasossa. Kaupungin velkamäärä asukasta kohden oli vuoden lopussa 2.551 euroa. Kaupungin viime vuoden suurin investointi oli Tervanallen päiväkodin rakentaminen noin 1,9 milj. euroa. Kuntia ovat viime vuosina työllistäneet kuntarakenne- ja sote-selvitykset. Alavuden valtuusto päätti viime vuonna, että Alavus haluaisi tehdä ensisijaisesti kuntarakennelain mukaisen selvityksen Kuusiokuntien eli Kuortaneen ja Ähtärin kanssa. Toinen vaihtoehto on tehdä selvitys yhdessä Ähtärin kanssa ja siihen on mahdollisuus liittyä myös muiden kuntien. Kolmanneksi vaihtoehdoksi asetettiin selvityksen tekeminen Seinäjoen kaupungin tai useamman Seinäjoenseudun kunnan kanssa. Selvityksen laadinnassa ei edetty vielä viime vuoden aikana. Sote- eli sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisessä ja toiminta-alueen muodostamisessa valtuusto päätti osallistua koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan sekä Pohjanmaan maakunnan puolelta Isonkyrön kunnan yhteiseen selvitykseen. Viime vuonna käynnistetyn selvityksen valmistumisajankohdaksi on asetettu kesäkuun loppu 2014. Tätä kirjoitettaessa ovat valtakunnan hallituspuolueet ja oppositiopuolueet asettaneet yhdessä uudet raamit sotevalmistelulle, joten työ tulee jatkumaan osittain uudelta pohjalta kuluvana vuonna. Alavuden elinkeinoelämässä kauppa investoi merkittävästi kuluneena vuonna. Myös teollisuuden puolella käynnistettiin investointeja ja investointitahdin uskotaan lisääntyvän kulu- 4 van vuoden aikana. Meneillään olevan EU:n ohjelmakauden vaihtumisen uskotaan tuovan investointihalukkuutta myös maatalouden osalle. Harrastustoiminnassa on ollut hienoa nuorten aktiivisuus. He ovat olleet mukana järjestämässä tapahtumia, monien nuorten allekirjoittamia aloitteita nuorisotilojen ja harrastusmahdollisuuksien kehittämiseksi on tehty kaupungille. Alavuden nuorisovaltuusto valittiin viime vuonna Väli-Suomen alueen parhaaksi valtuustoksi. Tämä valtuustokausi tulee olemaan haasteellinen rakenneuudistusten, talouden aiheuttamien sopeutustoimien sekä uuden kaupungin että laajemmin tämän alueen elinvoiman kehittämisen kannalta. Itse olemme parhaita asiantuntijoita kehittämään kaupunkia, yhteistyöhön naapureiden, elinkeinoelämän ja eri yhteistyötahojen kanssa. Paljon vaikuttaa myös se, mitä viestitetään kaupungista ja sen elinvoimasta. Vanhan sanonnan mukaan ”Olemme oman onnemme seppiä.” Haluan kiittää uuden Alavuden luottamushenkilöitä ja työntekijöitä sekä yhteistyötahojamme vuoden 2013 aikana tehdystä suuresta työstä uuden kaupungin hyväksi. Työ jatkuu! Alavudella 24. maaliskuuta 2014 Pekka Ala-Mäenpää Kaupunginjohtaja 5 1.1.2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Suomen Keskusta r.p. ja Suomen Kristillisdemokraatit r.p. vaaliliitto (18 valtuutettua) Perälampi, Paula Julku, Tiina Lahti, Vilho Lamminmäki, Jorma Laitila, Vesa Kallioniemi, Tapio Lamminaho, Heimo Anttila, Lasse Toivola, Juha Rajalahti, Heli Linna, Paavo Haapala Rauno Juurakko, Toni Hauta-aho, Kalevi Aho, Kaisla Rannikko Marja-Liisa Ylinen Markku Kaukola Helena seurakunnan talouspäällikkö luokanopettaja yrittäjä rakennusmestari maatalouslomittaja maanviljelijä maanviljelijä yrittäjä yrittäjä, jalostussuunnittelija palvelutyöntekijä, emäntä maanviljelijä, maatalouslomittaja eläkeläinen, pastori koulunjohtaja aluejohtaja, eläkeläinen yrittäjä, maatilan emäntä yrittäjä mielenterveyshoitaja terveydenhoitaja Perussuomalaiset r.p. (6 valtuutettua) Juurakko, Petri Hautala, Pentti Kaihoniemi, Pekka Siljanto, Juha Rikala, Juha Mäkelä, Antti yrittäjä toimittaja evp. yrittäjä tietotekniikan AT opettaja suunnittelupäällikkö Kansallinen Kokoomus r.p. (7 valtuutettua) Kortesmäki, Jari Myllymäki, Mikko Isoaho, Raija Klemola, Eero Paukkunen, Yrjö Maijala, Jussi Latvala, Jari sähköinsinööri, yrittäjä toim.joht., insinööri terveydenhoitaja opo, apul. rehtori lakitoimistoyrittäjä YTM, opinto-ohjaaja yrittäjä Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. (4 valtuutettua) 6 Koskinen, Eila Onnela, Toivo Kontolampi, Markku Mäkiranta, Jorma PLM, perhepäivähoitaja rakennusmestari putkiasentaja, eläkeläinen haastemies Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Jorma Lamminmäki Jari Kortesmäki Pekka Kaihoniemi Paula Perälampi Kaupunginhallitus Suomen Keskusta r.p. ja Suomen Kristillisdemokraatit r.p. vaaliliitto (18 valtuutettua) Tiina Julku Lasse Anttila Vilho Lahti Heli Rajalahti Markku Ylinen Perussuomalaiset r.p. Petri Juurakko Pentti Hautala Kansallinen Kokoomus r.p. Raija Isoaho Jari Latvala Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Tarja Ylimäki Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto Puheenjohtaja Tiina Julku I varapuheenjohtaja Lasse Anttila II varapuheenjohtaja Pentti Hautala Kaupunginhallituksen esittelijä Kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää 7 Kaupungin virasto-organisaatio Kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää Johtoryhmä: Kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää, kehitysjohtaja Terttu Liesmäki, talousjohtaja Timo Ketola, kansliasihteeri Sari Helander, kehittämispäällikkö Ulla Koivisto, perusturvajohtaja Maria-Liisa Nurmi, sivistysjohtaja Sirpa Ikkala, sivistysjohtaja Antti Takala, tekninen johtaja Timo Myllymäki ja maankäyttöinsinööri Kimmo Toivola HALLINTO-JA KEHITYSPALVELUT Kehitysjohtaja TALOUSPALVELUT Talousjohtaja PERUSTURVARYHMÄ Perusturvajohtaja SIVISTYSPALVELUT Sivistysjohtaja TEKNISET PALVELUT Tekninen johtaja KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto Vaalit Tarkastuslautakunta Nuorisovaltuusto Ikäihmisten neuvosto KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus Markkinointi Kehittäminen HALLINTO Laskentatoimi Palkkahallinto Tietotekniikka HALLINTO Perusturvalautakunnan hallinto HALLINTO Hallinto ja musiikkiopistotoiminta HALLINTO Teknisen ja ympäristöryhmän hallinto MAASEUTUPALVELUT Maaseutupalvelut SOSIAALITYÖ Perussosiaalityö Ostopalvelut Kehitysvammatyö Toimeentuloturva Työllistämistä tukevat palvelut VARHAISKASVATUS Päivähoito Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito Esiopetus YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kunnallistekniikka Yksityiset ja yleiset tiet Viheralueet ja liikuntapaikat Palo- ja pelastustoimi HALLINTOPALVELUT Kansliapalvelut Työterveyshuolto Henkilöstötoiminta Asumispalvelut Työllistäminen Yhteiset palvelumaksut Elinkeinopalvelut LOMITUSPALVELUT Lomitushallinto Lomitus Oppisopimus Turkistuottajien lomitus VANHUSTEN PALVELUT Kotihoito Palvelukeskus Lukkarinhovi Rantakoto Palveluasuminen PERUSOPETUS 1-6–luokkien koulut (alaluokat) 7-9-luokkien koulu (yläluokat) Koulujen yhteinen opetus (kielet ja erityisopetus) VESIHUOLTOLAITOS Vesilaitos Viemärilaitos KANSANTERVEYSTYÖ Kansanterveystyö ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoito LUKIO Lukio-opetus LAKEUDENPORTIN OPISTO Kansalaisopisto (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri) Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston sivutoimipiste KIRJASTO Kirjasto LÄMPÖLAITOS Lämpölaitos TILAPALVELU Isännöinti Ruokahuolto ja siivous Rakentaminen ja kunnossapito VAPAA-AIKAPALVELUT Vapaa-aikatoiminnan hallinto Kulttuuri Nuorisotyö Liikunta 8 YMPÄRISTÖPALVELUT Maakaupat ja hallinto Kaupunkimittaus Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen yleiset talousennusteet perustuvat kesällä tapahtuneeseen kasvukäänteeseen. Vuoden 2013 kasvuluku jäi käänteestä huolimatta vielä miinukselle, mutta vuosi 2014 tullee olemaan plussalla. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaiseen kulutukseen ja vientikysynnän piristymiseen. Inflaation kiihtymisestä ei ole merkkejä, vaikka periaatteessa inflaatioriski on kohonnut pankkien likviditeettiä lisäävän rahapolitiikan vuoksi. Kuluttajahintoja ovat kohottaneet verot ja elintarvikkeiden kallistuminen, kun taas polttoaineiden ja korkojen lasku ovat hillinneet nousua. Edessä on todennäköisesti pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta useamman vuoden kuluttua. Talousalueen kehitys Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 193 977. Väkiluku vuoden 2012 lopussa oli 194 058 (Tilastokeskus). Alavuden väkiluku vuoden 2013 lopussa oli 12 238 (Väestörekisterin ennakkotieto 31.12.2013). Vastaava luku vuoden 2012 lopussa oli 12 346. Alavuden työttömyysaste vuoden 2013 lopussa oli 10,2 %. Vuoden 2012 lopussa työttömyysaste oli 9,1 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli Alavudella 15,1 %, EteläPohjanmaalla 15,2 ja koko maassa n. 25%. Nuorisotyöttömiä Alavudella oli 17,5 %, Etelä-Pohjanmaalla 16 % ja koko maassa 13,4% työttömistä työnhakijoista. Talouden kehitys on jatkanut maltillisella uralla vuonna 2013. Alueen yritysten tilanteet ovat kahtalaiset: toisilla tilauskanta on vahva, toisilla kysyntää on vähemmän. Alueen veturiyritysten tilanne on näyttänyt vakaalta ja tästä kertovat kaupan alan yritysten ja teollisten yritysten toimitila- ja laiteinvestoinnit. Yritysneuvonta- ja elinkeinopalvelujen tuottamisen lisäksi Alavuden Kehitys Oy, Yrityskehitys Fasadi hallinnoi vuonna 2013 rakennustuoteteollisille ja hitsaaville yrityksille suunnattua ESR-hanketta ja matkailualan yritysten yritysryhmähanketta. 9 1.1.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vanha tavoite talouden vahvistamisesta on ollut vaativa. Tilinpäätöksen tulos muodostui 0,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Verotulot ylittivät budjetoidun 0,3 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet toteutuivat 0,2 miljoonaa euroa korkeampina kuin oli budjetoitu. Alijäämän suurimpia yksittäisiä aiheuttajia olivat tulojen jääminen 0,7 miljoonaa euroa alle budjetoidun. Menot kokonaisuudessaan jäivät vajaat 0,1 miljoonaa euroa alle talousarvion, mutta suurimmat ylitykset olivat perusterveydenhuollossa yli 0,4 miljoonaa ja erikoissairaanhoidossa vajaa 0,4 miljoonaa euroa yli budjetoidun. Tulevaisuudessa haasteena on erityisesti ikärakenteen muutos. Vuosi 2014 arvioidaan olevan kuntatalouden kannalta vaikeampi kuin päättynyt tilikausi. Valtion jo tekemien säästötoimien vaikutus kuntatalouteen ovat huomattavat. Kevään budjettiriihessä arvioidaan tulevan tuleville vuosille 2,7 miljardin leikkaustavoite. Kuntiin kohdistuva osuus tästä ei ole vielä tarkasti tiedossa. Erityisesti alkuvuodesta tulee selvittää talousarvion osuvuus ja taloudellinen asema laajemminkin. Tarvittaviin sopeuttamistoimiin käyttötalouden osalta on jo ryhdytty sen lisäksi, että kuluvan vuoden budjetin laadinta on ollut poikkeuksellisen vaativaa. Lisätalousarviolla tavoitellaan tulosta parantavaa vaikutusta ja siihen mennessä tulee olla selvillä ne toimenpiteet, joilla Alavuden talous saadaan tasapainoiselle ja kestävälle pohjalle. 1.1.5. Kaupungin henkilöstö Henkilötiedot on eritelty tarkemmin liitetietojen osassa: Henkilöstöä koskevat liitetiedot. Vakinaisten henkilöiden määrä oli 662 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli kasvanut 46 vuoteen 0 kuukauteen ja 1 päivään. Eläkkeelle viime vuonna jäi 18 henkilöä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana on arvioitu jäävän 307 henkilöä eläkkeelle. Sairauslomapäiviä kaupungin henkilöstöllä oli 11841. Perhevapaita, joista äitiysloma ja hoitovapaa muodostavat valtaosan oli tilinpäätösvuonna 10 192 päivää. Tapaturmien korvauspäiviä oli 727. Korvauksia maksettiin 43 tuhatta euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä on puutteita vertailutiedoissa johtuen Alavuden ja Töysän erilaisista laskentatavoista. Kunnallisella työmarkkinalaitoksella on valmistunut suositus henkilöstövoimavarojen raportoinnista. Se on tarkoitus ottaa laajemmin käyttöön vuoden 2014 aikana ja määritellä mitä tietoja tullaan jatkossa keräämään tilinpäätöksen liiteosan henkilöstöosaan. Tällöin saadaan myös vertailutieto uuden Alavuden ensimmäisestä toimintavuodesta tarkasteltaviin kohtiin. Kevään 2014 aikana on KEVAn toimesta suoritettu Alavuden kaupungin työhyvinvointisyke 2014 – kysely, jonka tulokset käydään läpi myöhemmin keväällä ja raportoidaan seuraavassa tilinpäätöksessä. 10 1.1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tulevaisuudessa ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus muodostaa kunnissa yhä pahenevan ongelman, niin myös Alavudella. Joillakin aloilla esimerkiksi perusturvan piirissä työvoimapula on jo nähtävissä. Riskiä on pyritty lieventämään mm. järjestämällä työllistämiskoulutusta ja kiinnittämällä huomiota rekrytointiprosesseihin. Kaupunki sopeuttaa toimintaansa siten, että ei jouduttaisi kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin ja toisaalta, että palvelutaso voitaisiin mahdollisimman hyvin säilyttää. Keskeinen vaikutustie on jatkuva toiminnan tiukka tarkastelu ja uudistaminen olevilla resursseilla ja tähtäimenä talouden pitäminen kestävänä myös tuleviin tarpeisiin. Kaupungin lainat ovat sidottuja 6 kuukauden viitekorkoihin. Korot ovat tällä hetkellä huomattavan alhaalla, eivätkä muodosta suurta riskiä. Korkojen noustessa tulee pohdittavaksi mahdolliset korkosuojaukset, mikäli ne osoittautuvat kannattaviksi. Lainakannan riskiä tasaa kaupungin sijoitussalkku. Vakuutuksin on vähennetty vahinkoriskien taloudellista realisoitumista. Vahinkovakuutukset, lakisääteiset vakuutukset ja muut vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2010 aikana. Lopulta vain kaksi yhtiötä teki tarjouksen koko vakuutusturvasta. Kilpailutuksen voitti vakuutusyhtiö IF, joka oli myös aiemmin kaupungin vakuuttaja. Kaupungin vakuuttaminen on hieman keskimääräistä laajempaa ja erikoistilanteitakin huomioivaa. 1.1.7. Ympäristötekijät Kaupungin tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luoda viihtyisä ja virikkeellinen elinympäristö luontoarvot huomioiden. Alavuden kaupungin ympäristön tilassa ei ole toimintavuoden kuluessa tapahtunut olennaista muutosta. Ympäristön tilaa on pyritty parantamaan useilla EU-rahoitteisilla kunnostushankkeilla. Lisäksi paikallisia toimijoita on tuettu hoitokalastus- ym. vesistönkunnostushankkeissa sekä rahallisesti että muuten avustamalla. Alavuden kaupungin lämpölaitoksilla on lisätty risuhakkeen sekä kierrätyspuun käyttöä. Tämä osaltaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja Alavuden päästöt ovat asukasta kohden K8-kuntien pienimmät. Lämpölaitokset eivät kuulu päästökaupan piiriin pienen kokonsa takia. 11 1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista valvotaan johtoryhmätyöskentelyn yhteydessä. Otto-oikeuden toteuttamismahdollisuudet on turvattu sillä, että kaupunginjohtajan päätökset menevät kaupunginhallitukselle tiedoksi otto-oikeuden aikamäärien puitteissa. Lautakuntien esityslistat tulevat kaupunginjohtajalle ja lautakuntiin tulevia asioita käsitellään johtoryhmässä etukäteen. Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen lisäksi kahdesti vuodessa osavuosiraportin yhteydessä. Osavuosiraportti kootaan vuosikolmanneksittain ja käsitellään valmistumista seuraavassa kaupunginhallituksessa ja viedään tiedoksi kaupunginvaltuustoon. Määrärahaseurantaa on tiivistetty. Sitä tehdään osavuosiraporttien välissä kuukausittain ja tarvittaessa useamminkin. Varojen käytön valvontaa tehdään myös laskujen hyväksymisen yhteydessä. Kaupungissa on siirrytty sähköiseen laskujen käsittelyyn, jolloin vastaanotto ja hyväksyntä tehdään sähköisessä laskujen kierrossa. Se on huomattavasti nopeampi ja sitä tehostetaan edelleen sitä mukaa kuin laskuttajia saadaan suoran e-laskun piiriin. Tilinpäätösvuonna sähköisten ostolaskujen osuus kaikista ostolaskuista oli selvästi yli 60 % ja myyntilaskujen osalta 19 %. Vuoden 2014 aikana päivitetään ostolaskujen kierrätysohjelma. Kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien säännösten toimeenpano on käynnissä. Siihen liittyvät määräykset sisältyvät hallintosääntöluonnokseen, joka on määrä käsitellä valtuustossa kevään 2014 aikana. Toimeenpanoa vastaavat toimintatavat ja menetelmät otetaan käyttöön eri valmistelusta vuoden 2014 aikana. Tietoturvariskejä vähentämään on hyväksytty kaupunginhallituksessa tietoturvaperiaatteet. Se toimii tietoturva-asioissa ns. strategiapaperina ja jakaa vastuun tietoturvasta johtoryhmälle ja TVT-tiimille. Syksyn 2013 aikana on tehty mm tietoturvakartoitus ja haavoittuvuusanalyysi. Työ jatkuu vuoden 2014 aikana, jolloin mm. järjestetään asiasta koulutusta henkilöstölle. Riskienhallinta on järjestetty toisaalta vakuutusten, toisaalta ohjeiden ja kartoitusten kautta. Tilinpäätösvuonna on täydennetty riskinarviointeja ja tehty työpaikkakäyntejä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ei ole tuonut esille epäkohtia tai puutteita. Hankintamenettely on joissakin tapauksissa erittäin vaativaa ja siihen on koulutuksella varauduttu. Sopimusten seurantaa toteuttavat henkilöt, jotka ovat niiden kanssa suorassa tekemisissä ja myös johtoryhmän kokoustoiminta osaltaan valvoo sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikojen seurantaa. 12 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2013 1 000 € 2012 1 000 € 16 997 0 -82 972 -65 975 31 480 37 029 16 479 13 -81 204 -64 712 30 474 35 531 45 366 -366 -5 2 575 -2 872 0 0 -297 0 -297 151 935 -429 -6 1 943 -2 863 0 0 -920 0 -920 20 90 210 12238 20 68 157 12346 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tilikauden 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen tulos on 0,6 miljoonaa euroa parempi kuin edellisellä tilikaudella. Vuoden aikana tehtiin kaksi lisätalousarviota, joilla huomioitiin muuttuneet budjettiolettamukset. Lisätalousarviolla ei saatu talousarviota aivan tasapainoon. Lopullinen tulos poikkeaa vajaa 0,3 miljoonaa euroa budjetoidusta.. Vuosikatetaso on liian alhaiselle tasolla ajatellen tasapainoista taloutta. Jatkossa tulorahoitustasoa on nostettava niin, että se kattaa sekä poistot, että lainojen lyhennykset. Tällöin tulorahoitusta jää käytettäväksi investointien rahoitukseksi niin, että velkaantuminen pysyy kohtuullisena. Poistot ovat kustannuserä, jolla on merkittävä osuus kunnan tuloksen muodostumisessa. Poistot olivat hieman budjetoitua alhaisemmat. Kirjanpitolain mukaisen poistokäytännön ongelmana on, että poistot tehdään tuotantovälineiden historiallisesta hankintamenosta, eikä sen nykyarvosta, jossa kustannusten ja teknisen laatutason nousu on otettu huomioon. Näin kirjanpidolliset poistot jäävät koko maassa systemaattisesti jälkeen korvaavien investointien rahoitustarpeesta. Poistosuunnitelmaa tarkennettiin sekä kuntaliitoksen yhteydessä, että tilivuoden aikana vastaamaan uusia poistosuosituksia. 13 Vuosikate, prosenttia poistoista 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2009 2010 2011 2012 2013 Alavus 115 177 105 68 90 Koko maa 117 136 100 52 91 Tulorahoitusjäämä on uusi tunnusluku, jossa vuosikatteesta vähennetään poistonalaisten investointien omahankintamenot. Alavuden kaupungin tunnusluku näyttää olevan korkeampi kuin koko maan keskiarvo, kun koko maan ennakkotietoa ei ole käytettävissä. Tulorahoitusjäämän riittämättömyys on niin Alavuden kaupungin kuin keskimäärin koko maan ongelma. Kuntatalouden pitkän aikavälin tasapaino edellyttäisi tunnusluvun muodostumista voimakkaan positiiviseksi. Tulorahoitusjäämä, euroa/asukas 0 -50 -100 -150 -200 -250 -300 -350 Alavus 2009 2010 2011 2012 2013 -120 -53 -91 -210 -279 -152 -7 -144 -290 14 1.3.2. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 2013 1 000 € 2012 1 000 € 2 575 0 -108 1 943 0 -42 -6 303 221 139 -3 475 -5 125 166 188 -2 869 -12 247 -653 835 10 900 -4 197 -3 500 -58 396 3 775 5 000 -3 572 402 0 1 729 3 741 300 871 10 941 10 641 300 10 641 9 769 871 -918 42 0,6 43 12238 -737 39 0,6 43 12346 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa/asukas Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä 15 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa/asukas 0 -200 -400 -600 -800 -1000 -1200 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Alavus -982 -796 -719 -772 -737 -918 Koko maa -268 -670 -156 -377 -603 Tunnusluku on rahoituslaskelman välitulos, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, prosenttia 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 Alavus 56 72 61 39 42 Koko maa 58 71 62 38 54 Investointien tulorahoitusprosentti on 42 ja johtuu vaatimattomasta vuosikatteesta. Investointien tulorahoitus-tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. 16 Kassan riittävyys 31.12., päivää 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 Alavus 43 42 41 43 43 Koko maa 37 39 36 30 Kassan riittävyys on ollut selvästi parempi kuin koko maassa keskimäärin. Tilinpäätösvuonna se oli 43 päivää ja edellisenä vuonna 43 päivää. Koko maassa kassan riittävyys vuonna 2012 oli 30 päivää. Lainanhoitokate 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 Alavus 0,9 1,4 0,8 0,6 0,6 Koko maa 1,4 2,0 1,5 1,0 1,3 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Lainanhoitokate Alavudella oli tilinpäätösvuonna 0,6 ja koko maassa vuonna 2012 1,0 ja ennakkotietona vuonna 2013 1,3. Lainanhoitokatteen paraneminen vaatisi vuosikatteen kasvattamista ja/tai lainamäärän vähenemistä. 17 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset T A S E J A S E N T UN N US LUV UT VA ST A A VA A 2 0 13 2 0 12 1000 € 1000 € A P YSYVÄ T VA STA A VA T 2. M uut pitkävaikutteiset meno t 3. Ennakko maksut I P eruspääo ma 89 125 2 251 2 677 0 0 2 340 2 802 II A ineelliset hyö dykkeet 1. M aa- ja vesialueet 2. Rakennukset 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 4. Ko neet ja kalusto 5. M uut aineelliset hyö dykkeet 6. Ennakko maksut ja keskener.hank. 2. Jo ukko velkakirjalainasaamiset 3. M uut lainasaamiset 4. M uut saamiset P YSYVÄ T VA STA A VA T YHT. 7 810 7 714 25 284 23 449 15 179 13 998 1044 982 17 17 1478 1011 50 812 47 171 15 020 15 021 0 0 3 962 4 206 33 657 0 0 III M uut o mat rahasto t 0 0 9 925 9 983 IV Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -297 0 43 285 43 640 1. P o isto ero 0 0 2. Vapaaehto iset varaukset 0 0 P OISTOERO JA VA P .E. VA R.YHT. 0 0 1. Eläkevaraukset 0 0 2. M uut pako lliset varaukset 0 0 P A KOLLISET VA RA UKSET YHT. 0 0 B P OISTOERO JA VA P A A EHT. VA R. C P A KOLLISET VA RA UKSET 8 8 19 236 1. Valtio n to imeksianno t 72 142 69 209 2. Lahjo itusrahasto jen pääo mat 1. Valtio n to imeksianno t 40 54 2. Lahjo itusrahasto jen erityiskatteet 39 39 0 0 78 93 TOIM EKSIA NTOJEN VA RA T YHT. 1000 € 33 657 18 991 B TOIM EKSIA NTOJEN VA RA T 3. M uut to imeksianto jen varat 2 0 12 1000 € II A rvo nko ro tusrahasto OM A P Ä Ä OM A YHT. III Sijo itukset 1. Osakkeet ja o suudet 2 0 13 A OM A P Ä Ä OM A I A ineetto mat hyö dykkeet 1. A ineetto mat o ikeudet VA ST A T T A VA A D TOIM EKSIA NTOJEN P Ä Ä OM A T 70 21 TOIM EKSIA NT. P Ä Ä OM A T YHT. 572 526 E VIERA S P Ä Ä OM A I P itkäaikainen 1. Jo ukko velkakirjalainat 3. Lainat julkisyhteisö iltä I Vaihto -o maisuus 54 451 3. M uut to imeksianto jen pääo mat 2. Lainat rah.- ja vakuutuslaito ksilta C VA IHTUVA T VA STA A VA T 40 462 0 0 26 517 20 627 28 35 4. Lainat muilta luo to nantajilta 0 0 0 1. A ineet ja tarvikkeet 5 7 5. Saadut ennako t 0 2. Keskeneräiset tuo tteet 0 0 6. Osto velat 0 0 3. Valmiit tuo tteet 0 0 7. M uut velat/Liitt.maksut ja muut velat 2 221 1995 8. Siirto velat 4. M uu vaihto -o maisuus 5. Ennakko maksut 0 0 175 4 180 11 II Saamiset 0 22 656 II Lyhytaikainen 1. Jo ukko velkakirjalainat P itkäaikaiset saamiset 0 28 766 2. Lainat rah. ja vakuutuslaito ksilta 0 0 4 669 7 347 9 1. M yyntisaamiset 0 0 3. Lainat julkisyhteisö iltä 7 2. Lainasaamiset 0 0 4. Lainat muilta luo to nantajilta 0 0 3. M uut saamiset 0 0 5. Saadut ennako t 185 197 4. Siirto saamiset 0 0 6. Osto velat 4 561 5 121 0 0 7. M uut velat/Liitt.maksut ja muut velat Lyhytaikaiset saamiset 1. M yyntisaamiset 2. Lainasaamiset 8. Siirto velat 2 376 2 271 95 85 3. M uut saamiset 165 351 4. Siirto saamiset 1074 1500 3 710 4 207 3 710 4 207 545 4 498 4 118 14 429 17 338 43 195 39 994 87 052 8 4 16 0 VIERA S P Ä Ä OM A YHT. VA ST A T T A VA A YH T EEN SÄ 508 III Raho itusarvo paperit 1. Osakkeet ja o suudet 0 0 9 897 9 667 3. Jo ukko velkakirjalainasaamiset 0 0 O m a v a ra is uus a s t e , % 4 9 ,8 5 2 ,0 4. M uut arvo paperit 0 0 S uht e e ll. v e lk a a nt une is uus ,% 5 0 ,3 4 8 ,2 9 897 9 667 1044 973 14 831 14 858 2. Sij. rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset VA IHTUVA T VA STA A VA T YHT. Ke rt ynyt yli- / a lijä ä m ä , m ilj. e uro a 10 10 Ke rt ynyt yli- / a lijä ä m ä , e uro a / a s uk a7s8 7 809 La ina k a nt a 3 1.12 ., m ilj. e uro a La ina k a nt a , e uro a / a s uk a s La ina s a a m . 3 1.12 ., m ilj. e uro a VA ST A A VA A YH T EEN SÄ 87 052 8 4 16 0 A s uk a s m ä ä rä 18 31 28 2 551 2 269 4 4 12 2 3 8 12 3 4 6 Suhteellinen velkaantuneisuus 31.12., prosenttia 52,0 50,0 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 2009 2010 2011 2012 2013 Alavus 43,5 43,9 44,9 48,3 50,3 Koko maa 44,6 44,5 45,5 48,3 Suhteellinen velkaantuneisuus on Alavudella 50,3 %, kun koko maan tunnusluku oli vuonna 2012 48,3 %. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta 31.12., euroa asukasta kohti 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 Alavus 1 708 1 772 1 841 2 025 2 551 Koko maa 1 839 1 957 2 037 2 261 2 553 Lainakanta on valtakunnan keskitasoa. Alavudella 2 551 euroa asukasta kohti ja koko maassa ennakkotieto 2 553 euroa asukasta kohti. Kertynyt ylijäämä jää alle koko maan tason ja on 787 euroa asukasta kohden, kun se koko maassa vuonna 2012 oli 1 224 euroa asukasta kohti. 19 1.5. Kokonaistulot ja kokonaismenot TULOT (1 000 e) Toiminta Toimintatuotot 16 997 Verotulot 31 480 Valtionosuudet 37 029 Korkotuotot 45 Muut rahjoitustuotot 366 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutusvoitot -108 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 221 139 247 10 900 0 0 97 317 MENOT (1 000 e) Toiminta Toimintakulut 82 972 Valmistus omaan käyttöön 0 Korkokulut 366 Muut rahoituskulut 5 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos -Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) 0 -Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustappiot 0 Investoinnit Investointimenot 6 303 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 12 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 4 197 3 500 58 97 412 Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = Muut maksuvalm. muutokset - Rahavarojen muutos = -95 -95 Kunnan kokonaistuotot ja -kulut käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tuotot ja kulut sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Tätä voidaan pitää myös ns. ulkoisen talousarvion loppusummana. 20 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harj. yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt 10 3 5 10 Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä 18 10 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin toimintaa ohjaa valtuuston asettamat tavoitteet tytäryhteisöilleen. Niitä myös seurataan aiempaa tarkemmin kaupungin oman osavuosikatsauksen yhteydessä. Konserniohje sisältää tiedot konsernihallinnasta. Konsernin toimintaa ohjataan ja seurataan myös johtoryhmätyöskentelyssä, jossa jo pidemmän aikaa on yksi käsiteltävä asiakokonaisuus konserniasiat. Tällöin käsitellään käytännön valmisteluasioita, mahdollisia ongelmatilanteita ja kaupungin kokonaistoimintaan sovittamista. Tällä on myös merkitys koko johtoryhmän tietoisuuteen konsernin asioista suhteessa kaupungin toimintaan. Vuokrataloyhtiöiden fuusiointi on suunniteltu tilikauden aikana siten, että Kiinteistö Oy Töysän Tapiola, Kiinteistö oy Töysänranta ja Alavuden Asunnonhankinta Oy sulautuvat Kiinteistö Oy Alavuden Vuokrataloihin 30.4.2014. Uuden yhtiön nimeksi otetaan Alavuden Vuokra-asunnot Oy. 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin asioita on käsitelty tilinpäätöksen osiossa 2.1. Konsernilaskelmissa ei ensimäisessä uuden Alavuden tilinpäätöksessä ole otettu vertailuvuotta laskentaan vaan vertailuvuosi tulee mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen. Tavoitteiden toteutuminen on raportoitu, kohdassa kaupungin tytäryhteisöt. Kaupungin konserniin kuuluu tavanomaisen vuokrataloyhtiön ja elinkeinoyhtiön lisäksi suhteellisen pieniä toimintayksiköitä. Vaikka konsernivelat ovat selvästi suuremmat kuin kaupungin velat, ovat ne suhteellisen hyvässä hallinnassa. Suurimman velan konserniyhteisöissä aiheuttaa Kiinteistöosakeyhtiö Alavuden Vuokratalot Oy:n velat. Niissä on kuitenkin huomioita- 21 va, että ne hoidetaan yhtiön saamilla vuokratuloilla, eivätkä ne lähtökohtaisesti aiheuta lainanhoitorasitetta kaupungille. 1.6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonta tilintarkastusmielessä on hoidettu siten, että konserniohjeen mukaisesti konsernin osien tilintarkastusyhteisö on sama kuin kaupungilla. Kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen valitsema edustaja konserniyhtiössä valvovat osaltaan konserniyhtiöitä. Kaupungin johtoryhmäkäsittely konserniasioissa täydentää valvontaa. edellä mainitulla tavalla tiedonkulku on järjestetty konserniyhteisöjen ja konsernijohdon välillä. Meneillään olevassa konserniohjeen uudistamisessa on tarkoitus ottaa kantaa myös tiedonkulun ja valvonnan riittävyyteen ja mahdollisiin parannuskeinoihin. Kaupunginhallitus on aina tarvittaessa ohjeistanut edustajiaan konserniyhteisöissä. Tavoitteiden ja talouden seurantaa on tehostettu ottamalla konsernin tytäryhteisöt mukaan kaupungin osavuosikatsauksessa, joka käsitellään vuosikolmanneksittain kaupunginhallituksessa ja lähetetään tiedoksi seuraavaan valtuustoon. Tällöin seurataan ja analysoidaan myös niiden toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa. Konserniohje on suhteellisen periaatteellinen, eikä sisällä voimakkaita konsernitoimintojen keskittämisiä. Kirjanpito ja palkkalaskenta on pääsääntöisesti hoidettu kaupungin toimesta. Rahoitustoiminnassa kaupunki on tarvittaessa avustanut konserniyhteisöjä. Vuokataloyhtiölle myönnetyissä lainoissa kaupunki on takaajana. Vakuutusyhtiö on pääsääntöisesti sama kuin kaupungilla. Tietoverkko tietotekniikkapalveluineen ja ohjelmineen on konsernin käytössä joitakin erikoisohjelmia lukuun ottamatta. Työterveyshuolto ja työsuojeluasiat on yhtiöissä hoidettu kaupungin kautta. Myös monistus-, arkistointi-, puhelinkeskus- ja kiinteistöpalveluissa tytäryhteisöt tukeutuvat kaupungin järjestelmiin. Tytäryhteisöt ovat olleet myös osana kaupungin työpaikkojen riskikartoituksia. Konsernin tytäryhteisöjen vastuuhenkilöt ovat kaupungin palveluksessa, joka kytkee tytäryhteisöt tehokkaasti niihin riskienhallinta ja palvelujärjestelmiin, jotka koskevat myös kaupunkia. Vakuutusyhtiö on pääosin sama kuin kaupungilla. Konsernin vakuutusturva tarkistettiin ja vuokratalojen osalta kilpailutettiin vuonna 2010 kaupungin vakuutusten kilpailutuksen yhteydessä. Vuokratalojen vakuuttajaksi valittiin PohjolaYhtiöt. 22 1.6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2013 1 000 € 2011 1 000 € 51 274 -114 064 11 -62 780 31 480 37 029 52 236 -114 645 6 -62 403 30 474 35 531 86 545 -953 -202 5 205 151 1 121 -1 089 -251 3 535 -5 101 0 0 0 105 -245 0 -140 -4 866 -24 0 -7 -1 362 -210 0 -1 572 45,0 102,1 425,3 12 238 45,6 72,6 286,3 12 346 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä 23 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä 24 2013 1 000 € 2011 1 000 € 5 205 0 -70 3 535 -2 -36 -8 641 232 218 -3 057 -6 930 167 188 -3 077 -12 264 -7 230 12 926 -5 274 -4 721 -58 5 000 -4 575 700 0 75 -178 1 059 -871 3 210 -6 28 75 2 347 3 793 153 716 14 040 13 887 153 13 925 13 209 716 61,9 38,8 1,0 40 12 238 52,3 31,8 0,8 40 12 346 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VA S T A A VA A 2 0 13 2 0 12 VA S T A T T A VA A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineet t omat hyödykkeet 2 0 13 2 0 12 OMA PÄÄOMA 2 711,30 0,00 Peruspääoma 0,00 0,00 Arvonkorot usrahast o 269,51 300 474,12 9 405,87 0,00 Muut omat rahast ot 407,08 -176 151,05 Rakennukset 59 088,80 0,00 Edell. t ilikausien ylijäämä (alijäämä) 6 467,70 6 521627,49 Kiint eät rakent eet ja lait t eet 15 956,05 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 667,40 0,00 OMA PÄÄOMA YHT. Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Koneet ja kalust o Muut aineelliset hyödykkeet 65,42 0,00 2 400,58 0,00 89 584,11 0,00 4 025,25 0,00 Muut osakkeet ja osuudet 1071,44 0,00 Muut lainasaamiset 2 098,75 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset Aineelliset hyödykkeet yht eensä VÄHEMMISTÖOSUUDET Sijoit ukset Osakkuusyht eisöosuudet Muut saamiset POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. 62,68 0,00 7 258,11 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. 99 553,52 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 312,27 0,00 Sijoit ukset yht eensä 33 656,96 Saamiset Rahoit usarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. VA S T A A VA A YH T EEN S Ä 6 643,78 0,00 10 048,69 0,00 4 029,70 0,00 21565,58 0,00 12 1 4 3 1, 3 7 32 466 773,15 263,97 120 272,24 PAKOLLISET VARAUKSET 464,33 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 824,91 53 252,68 Pit käaikainen korot on vieras pääoma 2 061,39 Lyhyt aikainen korollinen vieras pääoma 0,00 889 843,02 40 661,30 VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT 843,41 -139,95 2 011,99 Pit käaikainen korollinen vieras pääoma Vaiht o-omaisuus 24 930 979,57 6 026,33 Lyhyt aikainen korot on vieras pääoma 15 864,47 VIERAS PÄÄOMA YHT. 77 204,87 VA S T A T T A VA A YH T EEN S Ä 12 1 4 3 1, 3 7 0,00 ####### K ON S ER N I T A S EEN T U N N U S L U VU T 0,00 Om a v a r a i su u sa st e , % 35 10 0 S u h t e e l l i n e n v e l k a a n t u n e i su u s. % 64 0 6 328 7 4 11 4 7 1 5 17 6 0 0 3 14 4 844 0 59 279 0 K e r t y ny t y l i - / a l i j ä ä mä , 1 0 0 0 e ur oa K e r t y n y t y l i - / a l i j ä ä m ä , e u r o a / a su k a s K o n se r n i n l a i n a t , e u r o a / a su k a s K o n se r n i n l a i n a k a n t a 3 1. 12 . , 1 0 0 0 e K o n se r n i n l a i n a sa a m i se t 3 1. 12 . , 1 0 0 0 e K u n n a n a su k a sm ä ä r ä 25 2 16 1 0 12 2 3 8 12 3 4 6 Konsernin omavaraisuusaste on 39 prosenttia, joka on selvästi alle suosituksessa olevan 50 %. Myös koko maan omavaraisuusaste on alle suosituksen. Konsernin omavaraisuus 31.12., prosenttia 60 50 40 30 20 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 Alavus 39 39 38 36 35 Koko maa 48 48 47 45 Konsernin lainakanta 4844 euroa asukasta kohden on edelleen selvästi koko maan keskiarvon alapuolella. Konsernin lainakanta 31.12., euroa asukasta kohti 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Alavus 3 870 4 245 4 385 4 564 4 844 Koko maa 4 257 4 578 4 729 5 041 26 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.7.1. Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden alijäämä 296 825,09 euroa siirtyy taseeseen tilikauden ylijäämä/alijäämätilille vähentäen vastaavasti taseen omaa pääomaa. Tilikauden tulosta ei ole käsitelty poistoeron, varausten tai rahastojen muutoksilla. 1.7.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tulos, 0,3 miljoonan euron alijäämä on 0,6 miljoonaa euroa parempi kuin edellisellä tilikaudella Alavuden ja Töysän yhteenlaskettu alijäämä. Kuluvan ja tulevien vuosien aikana talous tulee kääntää edelleen vahvistuvalle uralle. Kertynyt ylijäämä vuoden 2013 lopussa oli n. 9,6 miljoonaa euroa. Talouden tervehdyttämistyötä on syytä edelleen tehostaa. Vuoden 2013 aikana tehtiin kaksi lisätalousarviota, jolla korjattiin alkuperäisen talousarvion määrärahoja ja tuloarvioita muuttuneita olosuhteita vastaaviksi. Talousarviovuoden aikana seurattiin myös talouden toteutumista aiempaa systemaattisemmin niin hallintokunnissa kuin johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus piti syksyn aikana aiempia vuosia useammin talousarvion ja taloustilanteen johdosta iltakouluja. Taloudellista tasapainoa haetaan tulevinakin vuosina käyttäen kaikkia muodostuvia uudelleenjärjestelymahdollisuuksia järkevästi hyväksi ja pyrkien taloudellisiin ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden kesken on tavoitteena taloudelliselle ja kohtuullisen hyvän palvelutason takaavalle kehittämistoiminnalle. Myös uusia vahvasti perusteltuja toimintoja on voitava harkita käytettävissä olevien tai uudistamalla saatavien resurssien puitteissa. Alavuden ja Töysän kuntaliitos 1.1.2013 alkaen toi lisäpiirteenä sen, että talousarvio paitsi yhdistettiin, siihen tehtiin huomattavia rakenteellisia muutoksia. Näiden vuoksi talouden seuranta heti liitoksen alusta oli erityisen tärkeää, jotta voitiin hahmottaa sopeuttamisen kokonaistarve ja erityisesti sen järkevä kohdentaminen. Talouden saaminen tasapainoiselle uralle edellyttää huomattavia sopeuttamistoimia. Lisäpaineena on julkisen talouden kestävyysvajeen hoitamiseksi valtion toteuttamat toimet, jotka ovat tuoneet ja tuovat tulevina vuosina lisäpaineita kuntatalouden sopeuttamiseen vähenevien tulojen ja lisääntyneen palvelutarpeen olosuhteissa. Selviämme kyllä varmaan tehtävästä, mutta se edellyttää ennakkoluulotonta omien ja yhteisten prosessien uudelleenarviointia ja sen johdosta tehtäviä toimia Vuosikatetason saaminen pysyvästi riittävälle tasolle on jatkossakin keskeinen tavoite. Tuloksen laskennan näkökulmasta kunnan tavoitteena ei ole tuloksen maksimointi vaan optimointi. Tulevaisuuden haasteet ovat niin mittavat, että siihen tulee varautua joka vuosi. 27 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Kaupunginvaltuusto (hallintopäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus Palvelualueen tarkoituksena on kaupungin kehittymisen edistämiseksi ja alavutelaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi päättää kaupungin visiot ja strategiat, asettaa taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tarkastaa niiden toteutuminen. Valtuuston tavoitteita ei aseteta erikseen vaan ne mitataan ja arvioidaan palvelualueittain. Tavoitteiden asettamisessa käytetään talousarvion alussa olevaa visio- ja strategiaosiota. Uuden kunnan profiloituminen ja imago perustuvat: eri elämän vaiheessa olevien asukkaiden sujuvaan arkeen yrittäjä on ykkönen – asenteeseen palvelujen moniulotteiseen kirjoon välitämme toisistamme – ajattelutapaan Tiivistäen voidaan sanoa, että ”Onni elää uudessa kunnassa”. Käytössä on tasapainotettu mittaristo, jossa tavoitteita asetetaan neljään näkökulmaan: asiakas, prosessit, henkilöstö ja osaaminen sekä talous. Näille tavoitteille asetetaan avainmittarit ja mittareille tavoitearvot sekä eritellään tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi eritellään suoritteiden määriä ja hintoja sekä keskeisiä lukuja tarpeellisilta osin. Lisäksi voidaan kuvata kaupungin tai toimialan kannalta keskeisiä ja laajoja strategisia hankkeita toimintakaudella. Kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kaupunginhallituksen tehtävänä on edistää kaupungin kehittymistä ja turvata alavutelaisten hyvinvointi. Hallitus huolehtii valtuuston hyväksymien visioiden strategioiden ja tavoitteiden toteutuksesta. Keinoina on ulkoinen edunvalvonta ja ajantasaiset johtamisjärjestelmät. Hallitus johtaa yleistä palvelutuotantoa, käynnistää kehittämisprosesseja ja ohjaa asioiden valmistelua kaupungin toimielimissä ja kaupunginvirastossa sekä valvoo päätösten täytäntöönpanoa. 28 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen tekijä menestys- Avainmittari Mittarin 2013 tavoitearvo Toimenpiteet Asukasluvun lisääminen Asukasluku Vuotuinen 0,5 % kasvu Työttömyysaste kohtuullinen Työttömyysaste, % Alle koko maan keskiarvon Kuntamarkkinoinnin tehostaminen ja riittävä asunto-, toimitila- jatonttivarauma Työpaikkakehityksen edistäminen ja työllistämistoimien tehostaminen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Asukasluvun osalta tavoitetta ei saavutettu. Asukasluku väheni 108 henkilöllä. Työttömyysaste oli hieman alle koko maan keskiarvon. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Yrittäjä on ykkönen – asenne organisaatiossa Työntekijät ja luottamushenkilöt tunnistavat roolinsa elinkeinotoimijoina Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Yritysvaikutusten arviointi on osa päätösten valmisteluprosessia. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Työhyvinvointikysely 4/5 Toimenpiteet Päätösten yritysvaikutusten arviointi on osa päätösprosessia Kriittinen menestysToimenpiteet tekijä Henkilöstön työhyvinSäännölliset työhyvinvointi vointikyselyt Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kevan työhyvinvointi toteutettu koko henkilöstölle yhteistyössä Kevan kanssa. Vastausprosentti oli 66 %. Tulokset saadaan ja käsitellään huhtikuussa. 29 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Riittävät taloudelliset edellytykset palvelutason ylläpitämiseen Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Vuosikate kattaa poistot ja lainanlyhennykset Vuosikatteen riittävyys tarkasteluun Toimenpiteet Huomioidaan talousarvioraamin ja talousarvio-ohjeiden antamisen yhteydessä Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Vuosikate ei kattanut poistoja, lainanlyhennyksistä puhumattakaan. Vuosikate oli 90 % poistoista ja koko maan ennakkotieto 91 %. Edellisenä vuonna vuosikate oli Alavuden ja Töysän tilinpäätöksistä laskettuna 68 % poistoista. Keväällä 2014 on käynnistetty sopeuttamistoimet, joilla tavoitellaan vuosikatetta, joka kattaisi sekä poistot että lainan lyhennykset. Tällöin kuntatalouden voidaan katsoa olevan tasapainossa. Keskushallinto (kehitysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tulosalueen tarkoituksena on luoda kaupungin organisaatiolle hyvät edellytykset tulokselliselle työskentelylle ja palvelutuotannolle sekä edistää kaupungin tuloksellisuus- ja kehittämisstrategioiden toteutumista. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä ICT:n entistä laajempi hyödyntäminen Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Hallitus 100 %. Valtuusto yli 70 % Toimenpiteet Kehittämiskeskustelut käyty 100 % Puheeksiotot lkm Kokemusten vaihto talon sisällä. Koulutus. Esimiesvalmennus. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa ja sen edelleen kehittäminen. Sähköiset kokouskäytännöt. Luottamushenkilöiden opastus. Laitehankinnat. Sähköinen ilmoitustaulu Työn sujuvuuden jatkuva kehittäminen. Työelämän ongelmatilanteisiin puututaan varhaisessa vaiheessa Alavuden ja Töysän asuntotoimen toimintatavat yhtenäis-tetään. Asuntoyhtiöiden fuusio Toimintatavat yhtenäistetty. Fuusio suoritettu Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kaupunginhallituksen kokousmateriaali on lähetetty sähköisenä. Valtuuston osalta tavoite ei ole toteutunut. Kehityskeskustelut on käyty lähes 100 %:sti. Ongelmatilanteita ei ole kuluvalla kaudella ollut. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kehitetty. Asuntoyhtiöiden fuusio toteutuu 30.4.2014. 30 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestys- Avainmittari tekijä Henkilöstö tuntee toi- Henkilöstöpalaute minnan tavoitteet ja oman työnsä merkityksen tavoitteisiin pyrittäessä. Osaamisen puute ei este tavoitteiden saavuttamiselle Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Kehityskeskustelut , koulutus, perehdyttäminen. Henkilöstökyselyt. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kehityskeskusteluissa on käsitelty toiminnan tavoitteita. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Satsaukset henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin näkyvät euroina tai esim. tuotettujen palvelujen määrässä Avainmittari Vuokratuloilla pystytään kattamaan kulut. Vuokrien taso kilpailukykyinen alueen tasoon nähden Kiinteistöyhtiöiden tulokset Maksuvalmius Esim. sairauspoissaolot tai varhemaksujen määrä. Seurattava kehityssuuntaa useamman vuoden ajalta. Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Kehityssuunta. Vertailu toimialaan Positiivisia Asuntojen aktiivinen markkinointi . Maksut saadaan hoidettua ajallaan Vuokratasovertailu ja saatu palaute Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Sairauspoissalot vähentyneet v. 2012 verrattuna noin 11 %. Varhe-maksujen kehityksen aktiivinen seuranta aloitettu. Kiinteistöyhtiöiden tulokset positiivisia ja vuokrataso kilpailukykyinen. Maksuvalmius ollut hyvä, mutta vaatinut osittain kaupungin tukitoimenpiteitä. Asuntojen aktivisempaan markkinointiin kiinnitetty huomiota. 31 TALOUSPALVELUT Talouspalvelut (talousjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Palvelualueen tarkoitus on luoda kaupungin organisaatiolle hyvät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset työskentelylle ja palvelutuotannolle sekä edistää kaupungin strategioiden toteutumista. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestyste- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet kijä 2013 Asiakkaat palvellaan Asiakkaan kokema 3/5 Aikataulu tiedon keruulle, hyvin, nopeasti ja ampalvelutaso talouskonsultointi. Asiamattitaitoisesti kastyytyväisyyskysely Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Palvelutasoa ei ole mitattu, mutta arkikokemuksen ja palautteiden perusteella toiminta on sujunut kohtuullisen hyvin. Kuntaliitoksen jälkivaiheet ovat varmaan vielä vaikuttaneet arviointeihin. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Kirjanpidon raportit ovat nopeasti käytettävissä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Kirjanpitokuukausi valmis seuraavan kuun puolivälissä Toimenpiteet Sähköisen laskutuksen edistäminen Sähköiset ostolaskut Sähköiset myyntilaskut 70 % 10 % Asiakkaiden, toimittajien sekä tavaroiden ja palvelujen tilaajien muistuttaminen asiasta ICT-järjestelmän ajantasaisuus, toimivuus Käyttöhäiriöiden määrä Ei ohjelmiin ja/tai asennuksiin liittyviä käyttöhäiriöitä Palaute korjaus- ja kehittämisehdotuksin ohjelmatoimittajalle. Arvioidaan ja toteutetaan koulutustarpeen mukainen koulutus Verkon toimivuus Verkko jatkuvasti toiminnassa Etukäteen ilmoitettujen huoltokatkosten ja sähkökatkosten lisäksi ei muita katkoksia Verkon valvonnan, rakenteen ja ylläpidon kehittäminen Kirjanpitokuukausien sulkemisajankohdat 32 Ohjeet koko kirjanpitotyön ketjulle Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kirjanpito ja raportointi on tullut sovitussa ajassa valmiiksi. Sähköisten myyntilaskujen osuus on asettunut 60-70 prosentin välille, joka lienee lakipiste tällä hetkellä. Sähköisten myyntilaskujen määrä on ylittänyt tavoitteen 10 prosenttia ja oli viime vuonna 19 prosenttia. TVT-Koulutusta on toteutettu paitsi ajankohtaiskoulutuksin, myös työprojektien mukanaan tuomilla täsmäkoulutuksilla. Tietoturvallisuuden riskienkartoitus ja haavoittuvuusanalyysi on tehty ja työtä jatketaan vuoden 2014 aikana. Verkon toimivuutta on parannettu edelleen kuntaliitoksen vaatimien toimen jälkeen. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestys- Avainmittari Mittarin tekijä 2013 Motivoitunut, ammatti- Työntekijän kokema 3/5 taitoinen ja työstään osaamisen taso vastuuta kantava henkilöstö Henkilöstön vointi työhyvin- Toteutetut kustelut Terve työntekijä tavoitearvo Toimenpiteet kehityskes- 100 % Sairauspoissaolo-% Ajankohtaiskoulutukset, mahdolliset syventävät koulutukset, kyselyt, barometrit Kehityskeskustelun edelleen kehittäminen Alle kaupungin keskiar- Omatoimisuus ja tervon veyden ylläpito. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Ajankohtaiskoulutuksiin ja syventäviin koulutuksiin on osallistuttu tarpeen mukaan. Koulutusmahdollisuuksiin ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä kehityskeskusteluissa saadun palautteen perusteella. Kehityskeskustelut on käyty läpi 100-prosenttisesti vuosittain. Talouspalveluiden sairauspoissaolo-% oli 1,84, kun koko kaupungilla oli 5,98. 33 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestys- Avainmittari Mittarin tavoitearvo tekijä 2013 Osto- ja myyntilasku- Viivästyskorkojen ja Viivästyskorkojen ja jen taloudellinen käsit- perintäkulujen määrä perintäkulujen minitely mointi Toimenpiteet Terveen kunnallista- Lainat euroa/asukas louden aikaansaaminen Talouspalveluiden toimin Tasapainottamistyötä jatketaan syksyisin ja lisätalousarviossa tavoitteen saavuttamiseksi Kaupungin maksuval- Kassavarat mius on hyvä roa/asukas Alle kuntien keskitason Hyväksymisprosessin nopeuttaminen, kohtuulliset maksuajat eu- Yli kuntien keskitason Tulorahoituksen riittä- Vuosikatteen riittävyys- Vuosikate kattaa poistot Tasapainottamista jatvyyden turvaaminen tarkastelu ja lainanlyhennykset eli ketaan syksyisin talousomalta osaltaan talous on tasapainossa arviota laadittaessa ja talousarviovuonna lisätalousarvioissa tavoitteen saavuttamiseksi Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Viivästyskorkoja on syntynyt kohtuullisen vähän. Niitä kuitenkin syntyy johtuen lyhyistä maksuajoista ja loma-ajoista, jolloin laskujen hyväksymisketjussa on viiveitä. Tilinpäätöksessä lainamäärä asukasta kohden on vain hieman alle koko maan keskiarvon, Alavudella 2551 ja koko maassa 2553 euroa asukasta kohti. Kassavarat asukasta kohti ovat Alavudella 894 ja koko maassa 734 euroa asukasta kohti. Vuosikate kattoi poistoista 90 prosenttia, joten lainojen lyhennyksiä ei niillä liioin katettu. Tavoite on kova, mutta tarpeen. Kevään 2014 aikana on käynnistetty voimakkaat sopeuttamistoimet tämän saavuttamiseksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää koko kaupungin panostuksia sopeuttamistyöhön. Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Raportointi ja kustannuslaskenta on toteutunut edellisten vuosien tapaan, eikä vielä ole ollut mahdollisuuksia edetä alueella uusiin ratkaisuihin. Työtä jatketaan edelleen hallintokuntien tarpeiden ja taloushallinnon kehittämisen tarpeista. Sähköistä taloushallintoa on suunniteltu edistettävän keväällä 2014 käyttöön otettavalla sähköisellä matkanhallintaohjelmalla, henkilöstöhallinnon ohjelmiston uusimisella nykyaikaiseksi, päällekkäistä työtä poistavalla ohjelmistolla. Ohjelmisto lienee käyttövalmis keväällä 2015. Sharepointin (intranet-ohjelmisto) käyttöönoton jälkeen käyttötavat ovat vakiintuneet ja laajentuneet. Asiakirjat kootaan ryhmätyöperiaatteella samaan ohjelmistoon, jossa on eri versioiden hallinta. Näin on voitu lyhentää asiakirjojen valmistumisaikaa. Kalenterin käyttöä on monipuolistettu ja otettu esimerkiksi Lomahallinnossa informaatiovälineeksi, Lomahallinnon yhteinen kalenteri. . 34 Lomituspalvelut (lomituspalvelupäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Turvataan paikallisyksikön (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelut asiakaslähtöisesti. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Enintään 10 % Sijaisapupyynnöistä toteutettu vähintään 95 % Toimenpiteet Vuosilomat järjestetään lomavuoden aikana Sijaisapupyynnöt pystytään toteuttamaan Kannustetaan yrittäjiä käyttämään tuettua maksullista lomittajaapua Siirtyvät vuosilomapäivät Toteutuneet sijaisapupyynnöt Tuetun maksullisen lomituksen lomituspäivien määrä Tuettua maksullista lomitusta järjestetään keskimäärin enemmän kuin vuonna 2012 Toteutuneiden palvelusuunnitelmakäyntien määrä Palvelusuunnitelmat on tehty vuoden 2013 mennessä Sijaisapupyyntöjen toteuttamiseksi palkataan tarpeen mukaan määräaikaista lomittajatyövoimaa Tiedotetaan maatalousyrittäjiä mahdollisuudesta käyttää tuettua maksullista lomituspalvelua Tehdään palvelusuunnitelmakäynnit tiloille vuodelle 2013 laaditun toteutussuunnitelman mukaisesti Palvelusuunnitelmat on tehty kaikille vuosilomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien tiloille ja palvelusuunnitelmassa esille tulleet asiat on otettu huomioon lomituspalvelujen toimeenpanossa Asiakkaat ovat tyytyväisiä paikallisyksikön asiakaspalveluun Asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Tavoitearvo 4 Paikallisyksikössä on kysyntää vastaava määrä maatalouslomittajia Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Vähentyneen sijaisapukysynnän vuoksi lomituspäiviä kertyi yht. 16840 päivää, mikä on 92 % tavoitteesta. Siirtyviä lomapäiviä oli 5,7 % kaikista lomapäivistä eli alle tavoitetason. Sijaisapupyynnöistä toteutui 95 %. Maatalousyrittäjät käyttivät tuettua maksullista lomitusta 1385 päivää, mikä on enemmän kuin vuonna 2012. Palvelusuunnitelmakäyntejä tehtiin 82 kunnallisen lomitusjärjestelmän tilalle. Vuoden 2013 loppuun mennessä tehtiin 94,5 % kaikista palvelusuunnitelmakäynneistä. Toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkaat antoivat lomahallinnon asiakaspalvelusta arvon 3,9. 35 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Ammattitaito vähintään 4 Toimenpiteet Ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta lomitushenkilöstöä on riittävästi. Huolehditaan lomittajien ammattitaidon ylläpitämisestä Lomittajien ammattitaito vuosiloma ja sijaisapulomituksessa asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Tilakohtainen perehdytys perustuu suunnitelmaan ja sen toteutumista seurataan Perehdytettyjen lomittajien määrä ja perehdytyspäivien määrä Perehdytykset on toteutettu vuoden 2013 loppuun mennessä Lomittajien perehdytykset toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti Henkilöstön työ hyvinvointi ja työssä jaksaminen Sairaus poissaolojen määrä Lyhyet usein toistuvat sairaus poissaolot Sairaus poissaolo % alle vuoden 2012 tason Poissaolopäivien määrä alle vuoden 2012 tason Pitkittyvissä ja usein toistuvissa sairaus poissaoloissa työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista Lomittajien ammattitaito kartoitetaan ja koulutus suunnitellaan sen mukaisesti Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkaat antoivat lomittajien ammattitaidolle vuosilomalomituksessa arvon 4,1 ja sijaisapulomituksessa arvon 3,9. Lomittajien koulutuksen suunnittelussa on otettu huomioon palvelusuunnitelmakäyntien yhteydessä tiloilta tulleet lomittajien ammattitaidon kehittämistä koskevat toiveet. Tilakohtaista perehdytystä on annettu 12 lomittajalle yht. 28 pv. Paikallisyksikössä on käyty aktiivisesti verkostoneuvotteluja lomittajien sairauspoissaolojen vähentämiskeinoista. Lomittajien sairauspoissaoloprosentti oli n. 1 % yli vuoden 2012 tason. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Lomitusnetin hyödyn- Lomitusnetin käyttäjä- Vähintään 30 % asiaktämistä asiakaspalve- määrä, maatalousyrittä- kaista on tehnyt vuosilussa lisätään jät lomahakemuksen Lomitusnetissä Lomittajien lomitusnetin Lomitusnetin käyttäjä- Vähintään 70 % lomitkäyttöä lisätään määrä, lomittajat tajista käyttää 36 Toimenpiteet Lisätään tiedotusta maatalousyrittäjille ja lomittajille Lomitusnetin käyttömahdollisuudesta sähköisessä asioinnissa Mobiilijärjestelmän käyttöä lisätään Mobiilijärjestelmän käyttäjämäärä Vähintään 80 % lomit- Laajennetaan mobiilijärjestajista käyttää telmän käyttöä myös määräaikaisiin maatalouslomittajiin Päätöksenteko on su- Päätöksen juvaa ja nopeasti rea- käsittelyaika goivaa Asiakas saa sijaisapu- Tarkennetaan lomahallinpäätöksen kahden vii- non yhteisiä toimintatapoja kon sisällä hakemuksen vastaanottamisesta Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Lomitusnettiä käytti viime vuonna 64 % kaikista lomittajista. Mobiilijärjestelmän käyttäjämäärässä on tavoite saavutettu. Lomitusnetin käyttäjämäärää maatalousyrittäjien osalta ei ole kartoitettu. Asiakkaat antoivat päätöksenteon sujuvuudesta ja nopeudesta arvon 3,9. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin Toimenpiteet tavoitearvo 2013 Paikallisyksikkö järjes- Lomituspäivän kesto Poikkeaa maan kes- Paikallisyksikössä käytää tarpeelliset tehtävät min/kotieläinyksikkö kiarvosta enintään + 10 dään läpi tavanomaivaltion hallintorahakor% sesta poikkeavien tilovauksen turvin jen lomituspäivän kesto vuonna 2013 Melan toimittaman listan mukaisesti Lomituspalvelut järjeste- Lomituspäivän hinta Poikkeaa maan kestään tarkoituksenmukai- ilman matkakustankiarvosta enintään + 10 sesti ja taloudellisesti nuksia % Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Tavanomaisesta poikkeavien tilojen työajat on käyty läpi Melan edellyttämällä tavalla. Lomituspäivän hinta ilman matkakustannuksia on 161 €. Lomituspäivän nettohinta 173 €, mikä on alle tavoitetason. Paikallisyksikkökohtaista tilastoa lomituspäivän kestosta min/kotieläinyksikkö ei ole käytettävissä. Suoritteiden määrä Toteutuneet lomituspäivät Suoritteiden hinta Lomituspäivän hinta Keskeisiä lukuja 120-tunnin maksullisen lomituspalvelun käyttö, päivät yhteensä Henkilöstöpäätökset Palvelujen myöntämistä koskevat viranhaltijapäätökset 37 TA 13 18300 TA 13 177 TA 13 1550 230 1250 TP 13 16840 173 1385 197 1176 Maaseutupalvelut (maaseutupäällikkö) Toiminta-ajatus Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tarjota hyvät maaseutuhallinnon palvelut yhteistoiminta-alueen viljelijöille ja omalta osaltaan edistää kilpailukykyisen maaseutuyrittämisen edellytyksiä. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Asiakkailla tarpeeksi Koulutustapahtumia tietoa tukimahdolli- vähintään 6 kpl sekä suuksista ja -ehdoista henkilökohtaista tukineuvontaa toimistossa, puhelimitse tai sähköisesti tarpeen mukaan nopeasti Maaseututoimen yhteistoimintasopimuksen (Alavus/Ähtäri) toimeenpano siten, että lakisääteiset tehtävät tulee hoidettua annettujen aikataulujen puitteissa ja asiakkaat saavat mahdollisimman suuren hyödyn tasapuolisesti koko Tukihakuprosessi yhteistoiminta-alueella akkaalle vaivaton Toimenpiteet Asiakaspalvelua kaikissa toimipisteissä hakuaikoina joka päivä ja muulloin viikoittain Koulutustapahtumien järjestäminen eri puolilla aluetta ja henkilökohtaista neuvontaa tarpeen mukaan asi- Asiakaspalautteen ta- Asiakaspalautekysely voitearvo vähintään 4/5 joulukuussa 2013 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: 1.1.2013 aloitti toimintansa uusi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, missä Alavuden kaupunki hoitaa maaseutupalvelut Alavuden ja Ähtärin kaupunkien alueilla. Vuoden aikana maataloustukia maksettiin kauttamme yhteensä 16,9 miljoonaa euroa, joista noin 13,2 miljoonaa euroa Alavuden (vuonna 2012 14,0 milj. euroa) ja noin 3,7 miljoonaa euroa Ähtärin viljelijöille. Huhtikuussa 2013 maataloustukia haki yhteistoiminta-alueella 642 tilaa, joista 507 oli Alavuden viljelijöitä (vuonna 2012 521 tilaa) ja ähtäriläisiä 135 kpl. Sähköisesti tukia haki 324 tilaa, eli yhteensä 50,5 %. Ähtärin alueella sähköinen hakuprosentti oli 61% ja Alavudella 48% (vuonna 34%). Keväällä tukihakemuskoulutustilaisuuksia järjestettiin viljelijöille 6 kpl, joista 5 toteutui. Toteutuneista koulutustilaisuuksista neljä oli Alavuden alueella ja yksi Ähtärissä. 38 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin Toimenpiteet tavoitearvo 2013 Maaseututoimen yh- Tukihakemusten käsit- Asiakkaiden tuet mak- Kolme toimipistettä, teistoimintasopimuksen tely nopeaa ja ammatti- sussa 1. maksukeräi- joista yksi selkeä pää(Alavus/Ähtäri) toi- taitoista lyssä toimipiste, jossa työsmeenpano siten, että kennellään joka päivä lakisääteiset tehtävät ja muut toimipisteet tulee hoidettua annetvastaanottopisteitä tujen aikataulujen puitteissa ja asiakkaat saavat mahdollisimman suuren hyödyn tasapuolisesti koko yhteistoiminta-alueella Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Ensimmäinen vuosi on ollut uuden järjestelmän sisäänajoa ja toimipisteet ovat toimineet kolmessa eri paikassa, Fasadissa, Töysä-talolla sekä Ähtärissä. Marraskuussa päätoiminta siirrettiin Töysätalolle. Fasadissa palvelua on edelleen pääsääntöisesti kolmena ja Ähtärissä viitenä päivänä viikossa. Tukihakemusten käsittely on säädösten ja ensimmäisen toimintavuoden sisäänajon vuoksi vaikeutunut, mutta siitä huolimatta noin 95 % tuista on ollut maksussa ensimmäisessä maksukeräilyssä. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Yksikössä vähintään viisi perehtynyttä työntekijää, joilla vähintään kolmella virka/virkavastuu Osaava, motivoitunut Henkilöstöresurssit ja riittävä (5 kpl) henkilöstö Toimenpiteet Osallistuminen Elykeskuksen sekä maaseutuviraston järjestämille koulutuspäiville sekä henkilöstön perehdyttäminen uusiin Henkilöstön koulutus- Vakituinen henkilöstö asioihin yksikön sisäisuunnitelma vähintään viisi koulu- sellä neuvonnalla tuspäivää/vuosi, osaaikainen henkilöstö vähintään kaksi koulutuspäivää/vuosi Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Yksikössä työskentelee viisi henkilöä, joista yksi on määräaikainen ja yksi osa-aikaisesti yksikön käytettävissä. Henkilöstö on osallistunut Ely-keskuksen ja Mavin järjestämiin koulutustilaisuuksiin vähintään kerran kuukaudessa joko paikan päällä tai etänä LiveMeeting- ja Lync-tekniikoilla. 39 PERUSTURVAPALVELUT Perusturvan hallinto (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Hallinnon tarkoituksena on luoda päätöksenteolle ja palvelutuotannolle hyvät edellytykset tulokselliseen ja yhteistyöhakuiseen toimintaan, sekä johtaa ja edistää palvelualueiden tavoitteiden toteutumista asiakaslähtöisesti. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestyste- Avainmittari kijä Asiakaslähtöisyys Asiakastyytyväisyyskysely Mittarin 2013 4/5 tavoitearvo Toimenpiteet Asian vireilletulon viivy- sovittu aikataulu tyksettömyys Poikkeama 0 kpl/kk Asiakaspalautteen käsittely Asiakkaan ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Ajanvarauksen uudelleenorganisointi Toistuvaislaskujen las- sovittu aika kk:ssa kk:n puoleen väliin menkutus ja tukien maksatus nessä ajantasaisesti Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Asiakastyytyväisyyskyselyssä (vastauksia 28) palveluihin oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa on kehitetty. Toistuvaislaskut ja maksut kk:n puoliväliin mennessä on toteutunut. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestys- Avainmittari tekijä Kuntaliitoksen toteut- Suunnitelmien taminen suunnitelmien tuminen mukaan Palvelurakenteiden muutokset Mittarin tavoitearvo 2013 toteu- Toteutumisaste hyvä Suunniteltujen palve- Toteutumisaste hyvä lurakennemuutosten käynnistyminen Toimenpiteet Jatkuva seuranta ja arviointi Harmonisointi, vanhusten palvelutalo, Kehitysvammaisten palvelutalo, Sosiaali- ja terveyden- Yhteiset tavoitteet ja Yhteinen strategia ja ohjel- Alueen sote-johdon huollon toiminnallinen linjaukset. matyö aloitettu yhteistyötä lisätään. integraatio ja yhdessä Yhteiset sotejohdon Yhteistyö syventynyt (4/5) SoTe-integraatio valtekeminen kokoukset Kokouksen säännöllisyys, 1 takunnallisten ja kaukerta/kk pungin omien linjausten mukaan. 40 Kehittämistoiminta tukee perustyötä Hankkeiden arvioinnit hyvä Kaste-hankkeet, tietoteknologiahanke ja työllistämishanke Päätöksenteon tuki tieto päätöksenteon tueksi Ohjelmatyö Hyvinvointikertomus ja lasten ja perheiden ohjelma tehty Aloitetaan uuden kaupungin hyvinvointikertomus- ja muu ohjelmatyö Valmistelun ja toimeenpanon virheettömyys Läpimenneiden oikaisuvaatimusten ja valitusten määrä 0 Hallinto ja toimistopalvelut tukevat perustyötä valmistelun ja toimeenpanon taso Hallinto- ja toimistopalvelujen sujuvuus palaute 4/5 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kuntaliitoksen toimeenpanoa henkilöstön ja toimintatapojen osalta on toteutettu suunnitelmien mukaisesti ja tehty arvioinnin pohjalta tarvittavia muutoksia. Kuntien erilaisia toimintakulttuureja on yhdenmukaistettu ja harmonisoitu. Kuntaliitossuunnitelmissa ei kaikkia tekijöitä ole osattu ottaa huomioon. . Palvelujen saamisen ja maksujen perinnän perusteita on yhdenmukaistettu. Kehitysvammaisten palvelutalon rakennustyö on käynnissä, valmistuminen viivästynyt n. vuodella. Vanhustenhuollon palvelurakenne ja laitoshoidon käyttö on kääntynyt tavoiteltuun suuntaan. Vanhusten palvelutalo ei saanut ARA:n rahoitusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö terveydenhuollon kuntayhtymän sekä Kuortaneen ja Ähtärin kanssa on käynnistymässä tiiviimmin ja suunnitelmallisemmin. Sosiaali- ja terveysjohdon työkokouksia on n. 1 kerta/kk. Yhteistyössä vetovastuukuntana on tänä vuonna Kuortane. Maakuntaliiton työryhmä on jatkanut maakunnallisen sote-alueen selvittämistä. Valtakunnalliset linjaukset ovat vielä osittain kesken. STM on annettu lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista. Kehittämishankkeista ESR-rahoitteinen Työstä Kii! -hanke on käynnistynyt. Kaupunki on osallistunut maakunnallisiin Kaste- kehittämishankkeisiin lasten ja perheiden, ikäihmisten ja aikuissosiaalityön palveluissa. Lisäksi kaupunki on mukana Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen -hankkeessa ja EPTEK:n vetämässä Tupa (vanusteknologia) – hankkeessa, joiden tavoitteena on ikäihmisten toimintakykyisyys ja kotona selviytyminen. Hyvinvointikertomustyön valmistelemiseksi on nimetty poikkihallinnollinen työryhmä. Hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä terveydenhuollolla täydennettynä. Hyvinvointikertomus ja suunnitelma valtuustokaudelle tehdään sähköisellä hyvinvointikertomuksella. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma on valmistunut. Lapsiperhebarometrikysely on toteutettu. Edellisestä lapsiperhebarometristä (2010) perheiden kokonaistilanne on hieman parantunut. Tosin hyvinvointierot näyttävät toisaalta kasvavan. Päihde- ja mielenterveysohjelma on tehty ja turvallisuussuunnitelmaa valmistellaan Kuusiokuntien yhteistyönä Hallinto- ja toimistopalvelujen toimivuutta on pyritty kehittämään uudistamalla henkilöstön työnkuvien. 41 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestyste- Avainmittari kijä Taloudellisuus maakun- Sote-kustannukset €/as nallista keskitasoa Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Maakunnan keskitasolla Jatkuva seuranta ja arviointi Riittävien taloudellisten resurssien varaaminen ja ennakointi Tulo- ja menokertymä ja toteutuma Talousarvion mukaisesti Hyvä kustannustietoisuus Kustannustietoisuus omien ja ulkoisten palvelujen hinnoista Suoritehinnat ja kertymät keskimääräiset Talousarvion seurannan ja raportoinnin ajantasaisuuden kehittäminen Talouden korjaustoimenpiteet ajantasaisesti Kustannuslaskennan ja tuotteistamisen aloittaminen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Viimeisimmän saatavissa olevan tiedon mukaan vuonna 2012 sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset (vakioimattomat) ovat olleet Alavudella (Alavus ja Töysä yhteensä) 3613 €/as, Etelä-Pohjanmaalla 3519 €/as ja koko maassa 3445 €/as; sosiaalitoimen nettokustannukset: Alavus 1581 €/as, Etelä-Pohjanmaa 1646 €/as ja koko maa 1690 €/as; terveydenhuollon Alavus 2032 €/as, Etelä-Pohjanmaa 1973 €/as, koko maa 1754 €/as. Väestön sairastavuus ja vanhustenhuollon tarvekertoimet ovat muuta maata korkeammat. Yhdistyneen kunnan talousarvion sekä tulo- että menomäärärahojen realistinen arviointi oli erittäin haasteellista kuntien erilaisen budjettirakenteen vuoksi, eikä kaikkia menoja ole osattu arvioida oikein. Vuosittaiset satunnaisvaihtelut vaikeuttavat ennakointia. Talousarvion toteutuma koko perusturvan osalta on menoissa 101,5 %:a ja tuloissa 102,6 %:a. Suurimmat ylitykset ja lisämäärärahatarpeet ovat olleet terveyspalveluissa, lastensuojelun ostopalveluissa ja työmarkkinatuki/toimeentulotukimenoissa. Näiden menojen ennakointi muuttuvien tilanteiden, satunnaisvaihtelujen ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi on vaikeaa. Ikäihmisten palvelujen menoissa päästään alle budjetoidun. 42 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen me- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet nestystekijä 2013 Ammattitaitoinen, Suositukset Henkilöstön määrä vas- Henkilöstön määrää ja työhön sitoutunut taa laatusuosituksia sijoittumista seurataan ja ja riittävä henkiarvioidaan jatkuvasti löstö Henkilöstön vah- Pätevä henkilöstö 95 %:a alan pätevyys- Henkilöstön joustava vuuksien ja erivaatimukset täyttäviä siirtyminen yksiköstä tyisosaamisen toiseen tarpeen mukaan hyödyntäminen koulutussuunnitelmat henkilöstön saa- Hakijoita/rekrytointi tavuus ja pysy- Vaihtuvuus vyys yli 5/rekrytointi < 10/vuosi Henkilöstön hyvinvointi Sairauspoissaolot vä- Seuranta ja toimenpiteet henevät vuoden 2012 tasosta työ- Sairauspoissaolot työhyvinvointiarviointi Hyvän työnantajakuvan ylläpitäminen 4/5 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Henkilöstötilannetta, työnkuvia ja tehtäviä on arvioitu kuntaliitossuunnitelmien toteutumiseksi. Henkilöstön määrä ja riittävyys on erittäin tiukka. Vakituisiin tai pitkäaikaisiin sijaisuuksiin henkilöstön rekrytointeja on vuoden aikana ollut jo 18 perhevapaiden, eläkkeelle jäämisten ja työpaikan vaihdosten vuoksi. Vakituisiin työsuhteisiin on ollut vielä hyvin hakijoita. Sijaisuuksiin on ollut rekrytointiongelmia. Tavoitteiden mukaisesti henkilöstö täyttää pätevyysvaatimukset. Henkilöstön sairauslomat vähenivät edellisvuodesta 9 %:a. Sairauslomapäiviä oli yhteensä 4365 (2012 yhteensä 4790) Perusturva on osallistunut ammattikorkeakoulun rekrytointitapahtumiin. 43 Suoritteiden määrä laskut/perinnät/maksut Keskeisiä lukuja Perusturvalautakunnan kokoukset Perusturvalautakunnan käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset TA 13 27000 TA 13 12 160 200 TP13 28404 11 117 113 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Kuntaliitoksen käytännön toimeenpano on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Erityisiä vaikeuksia on ollut tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ja toimimaan saamiseksi sekä tehtäviin ja työmäärään nähden henkilöstövoimavarojen riittävyydessä. Kaupunki on mukana maakuntaliiton alueellisen sote-mallin selvittelyssä. Hyvinvointikertomustyötä tekemään on nimetty poikkihallinnollinen työryhmä täydennyttynä terveydenhuollon edustajalla. Sosiaalityön palvelut (sosiaalityön johtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Aikuissosiaalityö Perhesosiaalityö Työllistymistä tukevat palvelut Vammaispalvelut Toimeentuloturva Palvelualueen toiminta-ajatus: Sosiaalityön palveluiden tarkoituksena on edistää ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä yhteisöjen toimivuutta rakenteellisen ja yksilö-, perhe- ja yhteisökohtaisen työn avulla muuttuvissa oloissa ja elämäntilanteissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 44 Kriittinen menestystekijä Sosiaalityön palvelut ovat yhdenvertaisesti kuntalaisten saavutettavissa Asiakkaan hyvä ja oikeudenmukainen kohtelu NÄKÖKULMA: ASIAKAS Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Vastaanottoajan järjes- < 7 arkipäivää tyminen Asiakastyytyväisyyskysely 4 (asteikko 1-5) Toimenpiteet Ajanvaraus ja puhelinajat eli Töysän lähipalvelujen oikea mitoittaminen Asiakaskysely Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Sosiaalityöntekijöiden ja –ohjaajien vastaanottoajat on pääsääntöisesti saatu järjestymään 7 arkipäivässä. Asiakkailla on ollut mahdollisuus asioida ajanvarauksen mukaisesti Töysä talolla pääsääntöisesti tiistaisin aikuissosiaalityössä ja lastensuojelussa tarpeen mukaan. Asiakkaat ovat paljolti halunneet myös asioida Alavuden kaupungintalolla, ja siksi aikuissosiaalityön vastaanottoon on riittänyt loppuvuodesta 2x kk:ssa toimintapäivä. SOS-hankkeen tuella toteutettiin aikuissosiaalityön asiakastyytyväisyyskysely maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia tuli arviolta vähän vain 28 kappaletta. saatu palvelu koettiin hyväksi ja oikeudenmukaiseksi ja asiakaat kokivat tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. 45 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Hakemusten ja asioiden viivytyksetön käsittely Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 <7 arkipäivää Toimenpiteet Ajantasaiset asiakas- ja aktivointisuunnitelmat 1/asiakas Aktivointisuunnitelmat 100% 60/vuosi Asiakassuunnitelmat tehdään Kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen Työelämäosallisuuden lisääminen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen Varhaisella tuella ehkäistään sosiaalisten ongelmien syntymistä Uudet pitkäaikaiset laitossijoitukset 0/vuosi Kehitysvammaisten palvelutalon laajentaminen <ka 60/kk Työvalmentajapalveluiden turvaaminen Työtoimintapaikkojen turvaaminen Peruspalvelujen konsultaation kehittäminen perhesosiaalityössä Hakemusten käsittelyyn ottoaika Passiivisen työmarkkinatuen saajat Työtoimintaan osallistujat Lastensuojelun asiakkaat Etsivän nuorisotyön asiakkuudet Pitkäaikaistyöttömyyden Pitkäaikaistyöttömien vähentäminen osuus työvoimasta Nuorten työllistäminen Nuorten osuus työttömistä Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: 120 henk./vuosi < 220 lasta/vuosi 30 nuorta/vuosi Kirjallisen hakemuskäytännön, palvelutarpeen tunnistamisen kehittäminen, vastuutyöntekijät Alle maan keskiarvon Alle maan keskiarvon Toimeentulotuen käsittelyajoissa 99,4% pystyttiin käsittelemään 7 päivässä. Myös lastensuojelussa palvelutarpeen arviointien osalta saavutettiin pääosin alle 3kk:n tavoite. Aktivointisuunnitelmia laadittiin peräti 129 kappaletta pitkäaikaistyöttömyyden kasvun myötä. Myös muita palvelusuunnitelmia laadittiin tehostetusti kaikissa palveluyksiköissä ja sosiaalityössäkin entistä enemmän. Passiivisen työmarkkinatuen saajien määrä kasvoi ja oli keskimäärin 54. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 95 eri henkilöä ja SHL työtoimintaan 20 eri henkilöä. Kehitysvammaisten toimintakeskuksessa työskentelee päivittäin n. 32 eri henkilöä. Työllisyystilanne heikentyi kaiken kaikkiaan, mutta oli edelleen Etelä-Pohjanmaalla koko maata parempi. Tervashovin laajennusosan rakentaminen käynnistyi viivästyneenä. Lastansuojelussa asiakasmäärä nousi 259 avohuollon asiakkaaseen (246 lasta v. 2012) ja myös huostaanottoja ja sijoituksia toteutui poikkeuksellisen paljon aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kaikkiaan vuoden aikana oli sijoitettuna 34 lasta (31 lasta v.2012), joista kiireellisiä sijoituksia oli 8. Vuoden aikana huostassa oli 23 lasta (18 lasta v. 2012). Huostaanottoja ja avohuollon sijoituksia on vuoden aikana päättynyt 16. Suurin osa lapsista on voinut palata kotiin kodin olosuhteiden muututtua. Etsivässä työssä asiakkaana oli 70 alavutelaista nuorta ja yhteensä asiakkaana kahdella työntekijällä 114 asiakasta (Kuortane ja Ähtäri mukaan lukien). 46 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Pysyvä pitkäaikainen henkilöstö Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Täyttöaste yli 70 % Toimenpiteet Ammattitaitoinen henkilöstö Täydennyskoulutukseen osallistuminen 3-10 päivää Mahdolliset virkanimikemuutokset Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Työhyvinvointikysely joka 2. vuosi Tavoitearvo 4,2 (1-5) Työhyvinvointikysely säännöllisesti Virkojen täyttö vakituisella henkilöstössä Tehtävärakenteen mukaisesti tehtävänimikkeiden tarkastelu Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Naisvaltaisella alalla työntekijöiden nuorentuminen näkyy perhevapaina ja lisääntyvänä sijaisten määränä. Sosiaalityössä arviolta tavoitettiin yli 70% täyttö vakituisilla kokonaisuutena, mutta erilaisten vapaiden käyttö on myös näkynyt jatkuvana rekrytointitarpeena. Täydennyskoulutukseen on osallistuttu aktiivisesti ja koulutuspäiviä on kertynyt keskimäärin 4/henkilö. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Työmarkkinatukikustannusten hallinta Avainmittari Toimenpiteet Kustannukset/kk Mittarin tavoitearvo 2013 <ka. 12 000e/kk Riittävät ja oikein ajoitetut palvelut Lasten huostaanotot <2/vuosi Lapsiperheiden kotipalvelun ja palveluohjauksen kehittäminen Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisen hoidon tarve Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: < 4 /vuosi Työvalmentajapalveluiden ja työtoimintapaikkojen turvaaminen Työmarkkinatukikustannukset kasvoivat ja olivat yli 17 000 euroa kuukaudessa. Työtoimintapaikoista ja riittävästä ohjauksesta alkaa olla pula asiakasmäärän kasvaessa kun avoimet työmarkkinat eivät vedä. Lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon kustannukset olivat yhteensä 1.966.574 € (Alavus ja Töysä yht. 1.787.839 € v. 2012). Kustannukset nousivat 10 %:a edellisestä vuodesta. Vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa kustannukset oli arvioitu liian alhaisiksi, minkä vuoksi lisätalousarviossa määrärahaa jouduttiin lisäämään 800.000. Vuoden aikana toteutettiin seitsemän uutta huostaanottoa. Työmäärää ovat kasvattaneet samoin kuin muista kunnista haettavat korvaukset lastensuojelun kustannuksista. 47 Suoritteiden määrä *) Lastensuojelun sijaishuoltovuorokaudet Tervashovin palveluasumisvrk:t (oma) Kehitysvammaisten palveluasuminen (ostettu) Kehitysvammaisten laitoshoito (ostettu) Vammaisten palveluasuminen (ostettu) Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen (ostettu) Tusanhovin tuki- ja palveluasuminen (mt-oma) Suoritteiden hinta *) Lastensuojelun sijaishuoltovuorokaudet (brutto) Tervashovin palveluasumisvrk:t (oma) Kehitysvammaisten palveluasuminen (ostettu) Kehitysvammaisten laitoshoito (ostettu) Vammaisten palveluasuminen (ostettu) Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen (ostettu) Tusanhovin tuki- ja palveluasuminen (mt-oma) Keskeisiä lukuja Perhetyöntekijän käynnit Lastensuojelun avohuollon asiakkaat Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat Passiivista työmarkkinatukea saaneet ka/kk Työmarkkinatukikustannukset ka/kk Laaditut ja tarkastetut aktivointisuunnitelmat Työtoimintapäivät *) hinnat laskettu yksikön kustannuksista nettona TA 13 TP 13 6000 6900 2900 1825 1460 6200 5400 11045 8881 2447 1742 1338 6704 4609 145 52 115 298 106 75 20 146 54 138 274 110 60 26 1800 220 570 40 12000 60 12000 1668 259 493 54 17755 129 16293 TA 13 TA 13 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Työstä kii!- hankkeen kautta on lisätty kuntalaisten mahdollisuuksia työllistymiseen palkkatuetusti. Myös pajatoiminnan kehittämine on toteutunut osana hanketta ja tarjonnut n. 6-8 aikuiselle työtoimintapaikan. Tervashovin laajennusosan rakentaminen viivästyi suunnittelutyön myöhästymisen vuoksi. Rakentamaan päästiin vasta kesällä. Arvioitu valmistumisaika on siirtynyt helmikuusta kesäkuun alkuun. Asukasvalinnat ja kalustehankinnat ovat jo pitkällä, ja henkilöstön oikeaa mitoitusta haetaan työvuorosuunnittelun avulla. Töysän Onnelan asukkaille on käynnistetty asumisvalmennus muuttoihin uusii koteihin. Onnelan kiinteistöön suunnitellaan mahdollisesti toimintaa muiden hallintokuntien toimesta ja sosiaalityö luopuu siitä. 48 Ikäihmisten palvelut (vanhustyöjohtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Palveluohjaus Kuntoutus Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito Palvelualueen toiminta-ajatus: Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on mahdollistaa ikäihmisille oman näköinen elämä tukemalla, ohjaamalla ja edistämällä ikääntyneiden osallisuutta ja omatoimisuutta. Tavoitteena on mahdollistaa kotona ja kodinomaisissa oloissa asuminen kuntouttavien ennaltaehkäisevien palvelujen, tukipalvelujen ja kotihoidon turvin. Ympärivuorokautinen hoito järjestetään tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestyste- Avainmittari kijä Oman näköinen elämä Asiakaspalaute/-kysely ikääntyessä Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Tyytyväisyys hyvä 4/5 Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden tiedostaminen ja huomioon ottaminen kaikissa tilanteissa palveluprosessin aikana Asiakkaan tarpeen mukaiset yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut oikeanaikaisesti Arviointikäynnit Kiireelliset viipymättä ja ei kiireelliset vähintään 7 arkipäivän kuluessa Asiakastyytyväisyyskysely 4/5 Kuntoutus-, palvelu ja / tai hoitosuunnitelma Tehtykaikille palvelua tarvitseville (100 %) Päätöksenteko Hakemuksista tehdään päätös 100 % Hakemusten käsittely Tuetaan asiakkaan omatoimisuutta ja huomioidaan omaiset voimavarana asiakaskysely Palveluohjaus Asiakkaan tarpeista lähtevä omatoimisuutta tukeva suunnitelma Asiakashakemuksista t kirjallinen päätös Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Palvelutarpeen arviointi käynnit on pystytty toteuttamaan määräajassa. Palveluohjaajien toteuttamia arviointikäyntejä on tehty 126. Asiakaspalautteet on käsitelty yksiköiden laatutyöryhmissä. Palvelu- ja hoitosuunnitelmat on tehty 100 %:sti. Kuntoutussuunnitelmien laadinta/tarkistus on aloitettu. Asiakasmaksupäätös on tehty kaikille ikä-ihmisten palveluiden piirissä oleville. Palvelupäätökset tehdään kriteerien valmistuttua keväällä 2014. 49 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestyste- Avainmittari kijä Ennaltaehkäisevän työn prosessien kuvaus ja toimivien hoitopolkujen eteneminen eli prosessien kuvaus Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Sanallinen arvio Palvelujen uudistaminen ja yhteensovittaminen Hoitopolkujen mallintaminen Palveluohjauksen kehittäminen SAS toiminta Palvelujen oikea kohdentaminen Kunnan omien yksiköiden käyttöaste yli 90 %. Hoidon jatkuvuus Kotiuttamis-prosessien tehokkuus/ paikkojen käyttöaste Terveyskeskuskäyttötilasto Kriteeristöt / RAVA Tiedon ajantasaisuus Terveyskeskuksen pitkäaikaishoiva paikkojen väheneminen 17-19 paikkaan. Toimintakyvyn mukainen kriteeristö tehty ajantasaisuus Palveluohjaus ja kotiuttamiskäytännöt Oijos –hanke jatkuva seuranta Kriteeristöjen ja mittaristojen käytön päivittäminen Yhdenmukainen Efficapotilastietojärjestelmän käyttö Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: SAS-työryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Ennaltaehkäisevä työ, kuntoutus ja palvelujen oikea kohdentuminen ovat tehostuneet palveluohjauksella ja fysioterapeutin työllä. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon osuutta on pystytty vähentämään 11–15 paikkaan. Kunnan omien yksiköiden käyttöaste on ollut 94 %. Viishovin käyttöaste oli 82,5 %, välimuotoisen hoidon tarve on ollut vähäisempää, koska kotihoitoa on voitu tehostaa ja kuntaliitoksen myötä vapaat ympärivuorokautisen hoivan paikat täytettiin. Yhdenmukaisen Effica-potilastietojärjestelmän (EP-potti) käyttöön oton suunnitelma aloitettiin työryhmä työskentelyllä yhteistyössä 6tk:n kanssa. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Resurssien ja työn oikea kohdentaminen sekä työn organisointi Avainmittari Palvelutarpeiden ja resurssien vaikea ennakointi Sairastavuus sekä hoitajissa että hoidettavissa Ikäihmisten palvelujen resurssit ja kustannukset valtakunnan keskiarvoa 50 Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Palvelujen hinta ja katSeurataan Hilmo ja muitavuus ta valtakunnallisia tilastoja Sanallinen arviointi Hyvien käytänteiden jalkauttaminen Henkilöstön kustannustietoisuus Tuotteistamisen aloittaminen Varautuminen ikäihmisten määrän voimakkaaseen kasvuun Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Maksutuotot toteutuivat 100 %:sti ja menot 98,3 %:sti. Menojen suurin poikkeama oli lääke- ja hoitotarvikkeissa johtuen asiakkaiden hoitoisuuden kasvamisesta. Suoritteiden määrä Kotihoitokäynnit, joista Yöpartiokäynnit Viishovi Tehostettu palveluasuminen Lukkarinhovi ja Elviira Vanhainkodit hoivaosastot Palveluasumisen ostaminen Rantakoto Omaishoidontukipäivät Suoritteiden hinta Kotihoitokäynti Yöpartio Viishovi Tehostettu palveluasuminen Lukkarinhovi ja Elviira Vanhainkoti hoivaosastot Palveluasumisen ostaminen Rantakoto Omaishoidontukipäivä (sis.vain rahallinen tuki) Keskeisiä lukuja Tk osastojen 3 ja 4 pitkäaikaishoitopäivät Psykogeriatrisen osaston pitkäaikaishoitopäivät TA 13 TP 13 82000 6000 4700 20300 16600 14300 24000 35000 94550 9065 3878 17898 16022 12766 23679 29969 23 20 59 95 92 58 50 15 22 13 67 92 95 63 50 15 6200 3650 5221 4373 TA 13 TA 13 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Koulutetun henkilöstön määrä ja rakenne suhteessa asiakasmäärään ja tarpeeseen Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Ympärivuorokautinen hoito 0,5 hoitajaa / asukas Ikälaki Laatusuositus Hoitoisuuden arvio/ RAVA Kotihoidon kattavuus 75 vuotta täyttäneillä 75-vuotta täyttäneistä n. 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä Perehdytys Toimenpiteet Henkilöresursseja lisätään / arvioidaan yksiköissä ikälain ja hoivatarpeen ja laatusuosituksien mukaan Koulutusyhteistyöoppilaitoksien kanssa Perehdyttäminen Sijaisten käyttö ja saatavuus Sijaisuuspäivät Tarvittaessa saadaan sijainen määrä/kk/v Poikkeama 30 %:a Henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen Täydennyskoulutuspäivien toteutuminen Täydennyskoulutus 3 päivää / työntekijä Sairauspoissaoloja Perehdytys <10 päivää/työntekijä/v 51 Uudet työntekijät pe- Yhteinen sijaispankki. Sijaisten käytön optimointi/ sijaisten saatavuuden varmistaminen Henkilökunnan joustava käyttö Täydennyskoulutuksen järjestäminen rehdytetään 100 % Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: 1.7.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukainen henkilöstömitoitus tulee olla 0.5. Rantakoto jää vielä alle mitoituksen noin 3 työntekijän verran. Jokaiseen pidempiaikaiseen sairauslomaan ja vuosilomaan on tarvittu sijainen. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei ole otettu/saatu sijaista. Henkilökunnan täydennyskoulutuksen kehittämisen painopiste on ollut lääkehoidon osaamisen vahvistaminen. Täydennyskoulutus velvoite täyttyi. Säännöllisen kotihoidon piirissä on ollut 11–12% yli 75-vuotiaista. Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Töysän vanhaan toimintakeskuksen tila remontoitiin ikä-ihmisten kuntoutukseen ja kokoontumiseen soveltuvaksi ryhmätilaksi (Iki-Trimmi) Tiloissa toimii aktiivisesti Voimaa Vanhuuteen ryhmät ja eri eläkeläisjärjestöt. Perusterveydenhuollon palvelut (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Perusterveydenhuollon palvelut järjestää Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa terveydenhuoltolain edellyttämiä laadukkaita, tasapuolisia sekä taloudellisesti kestävällä pohjalla olevia terveydenhuollon palveluja Kuusiokuntien alueella. Lisäksi tarkoituksena on perusterveydenhuollon vahvistaminen, kuntien sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten hallittavuuden parantaminen NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestyste- Avainmittari kijä Hoitotakuun toteutumi- Poikkeamat nen Mittarin 2013 Vähäinen tavoitearvo Toimenpiteet Jatkuva seuranta ja arviointi Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Hoitotakuu toteutunut pääsääntöisesti. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestyste- Avainmittari kijä Henkilöstön sopeutta- Toteutuma minen palvelurakennemuutoksissa Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Toteutunut Jatkuva seuranta ja arviointi 52 NÄKÖKULMA: PROSESSI Kriittinen menestyste- Avainmittari kijä Palvelurakenteiden Suunniteltujen palvelumuutokset rakennemuutosten käynnistyminen Jatkohoidon järjestymiErikoissairaanhoidon nen sakkopäivät Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Toteutumisaste hyvä Hyvä yhteistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio ja yhdessä tekeminen Yhteinen strategia ja ohjelmatyö aloitettu Yhteistyö syventynyt (4/5) Kokouksen säännöllisyys, 1 kerta/kk Yhteiset tavoitteet ja linjaukset. Yhteiset sotejohdon kokoukset 0 Kuntouttava hoito Oijoos –hanke (kotiuttaminen) Alueen sote-johdon yhteistyötä SoTe-integraatio valtakunnallisten ja kaupungin omien linjausten mukaan. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Erikoissairaanhoidon sakkopäiviä ei ole kertynyt. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on Alavudella perusterveydenhuoltopainotteinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon seudullinen yhteistyö on käynnistynyt. Säännöllisiä sotejohdon työkokouksia on 1/kk. Yhteistyön vetovastuukuntana on Kuortane. Maakuntaliitto jatkaa maakunnallisen sote-alueen selvittämistä. Rakenteiden selkiytymättömyys vaikuttaa omalta osaltaan palvelurakenteen ja toimintamallien kehittämistyötä. Pitkäaikaishoidon käyttö on lähtenyt laskuun tavoitteiden mukaisesti. Akuuttihoidon käyttö on lisääntynyt, kun kotihoitoa on kehitetty ja kotona asutaan pitempään. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestyste- Avainmittari kijä Sote-kustannukset €/as Toiminnan taloudelliTerveydenhuollon kussuus ja tehokkuus tannukset €/as Valtakunnalliset vertailu Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Maakunnan keskitasoa Jatkuva seuranta ja arviointi Suoritehinnat keskimääräiset Tehokkuusluvut hyvät Talousarvion toteutuminen ja yhteensovittaminen kuntien kanssa Talousarvion mukaisesti Menomäärärahat Talousarvion seurannan ja raportoinnin ja korjaustoimenpiteiden ajantasaisuus Kuntayhtymän talouden ohjausmenetelmät Kustannuslaskenta ja tuotteistaminen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Viimeisimmän saatavissa olevan tiedon mukaan vuonna 2012 terveydenhuollon kustannukset (vakioimattomat) olivat Alavus 2032 €/as, Etelä-Pohjanmaa 1873 €/as, koko maa 1754 €/as. Perusterveydenhuollon kustannukset Alavus 1019 E/as, Etelä-Pohjanmaa 739 E/as ja koko maa 663 E/as. Väestön sairastavuus ja vanhustenhuollon tarvekertoimet ovat muuta maata korkeammat. 53 Terveyskeskuksen talousarvio Alavuden osalta ylittyi budjetoidusta 264.855 €:a. Palvelujen ristiinkäyttö vähentyi kuntaliitoksen myötä. Vaikutus Alavuden maksuosuuteen väheni. Eniten käytön ja kustannusten nousua oli akuuttihoidossa ja terveysasemakohtaisissa kustannuksissa. Terveyskeskuksen menojen seuranta ja ennakointi on edelleen vaikeaa, koska kuukausittaista laskutusta ei tehdä toteutuman mukaan. Perusterveydenhuollon kustannuksiin kirjataan terveyskeskuksen lisäksi Seinäjoen kaupungin järjestämän ympäristöterveydenhuollon (254.565 €), Töysän terveysaseman vuokra sekä hoitotarvikejakelun menot. Suoritteiden määrä Osviitta Lääkärin vastaanotto/päivystys keskitetyt Plk hoitajan itsenäinen vastaanotto Hoitopäivät, akuutti Hoitopäivät, pitkäaik. Psykogeriatrinen osasto Psykiatriset hoitopäivät Psykiatriset plk käynnit yhteensä (6 luokkainen palveluhinnasto Suoritteiden hinta Osviitta Lääkärin vastaanotto/päivystys keskitetyt Plk hoitajan itsenäinen vastaanotto Hoitopäivät, akuutti Hoitopäivät, pitkäaik. Psykogeriatrinen osasto Psykiatriset hoitopäivät Psykiatriset plk käynnit yhteensä (6 luokkainen palveluhinnasto TA 13 TP 13 6700 17410 12530 12900 5800 5000 2100 3975 9652 14358 11162 14210 5221 4703 1931 4123 78 99-142 39 246-274 139 180 297 50-318 58 109-127 42 243-256 141 196 243 36-310 TA 13 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja toimintamallien yhteisessä uudistamistyössä ollaan aluillaan. Kaupunki on organisoinut hyvinvointikertomustyön ja nimennyt työryhmään terveydenhuollon edustajan. 54 Erikoissairaanhoidon palvelut (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään terveydenhuoltolain perusteella väestön tarpeita vastaavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestyste- Avainmittari kijä Hoitotakuun toteutumiPoikkeamat nen Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Poikkeama vähäinen Jatkuva seuranta ja arviointi Hoitoon odottavien lkm Sairaanhoitopiirin keskimääräiset Hoitojonot Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Hoitotakuu toteutuu pääsääntöisesti. Tutkimukseen ja hoitoon odottavia alavutelaisia operatiivinen toiminta-alueelle on ollut 4/2013 198, 8/2013 226 ja 12/2014 228. NÄKÖKULMA: PROSESSI Kriittinen menestyste- Avainmittari kijä Mittarin 2013 tavoitearvo Toimenpiteet Palvelurakenteiden muutokset Suunniteltujen palvelurakennemuutosten käynnistyminen Toteutumisaste hyvä Hyvä yhteistyö Oijoos –hanke (kotiuttaminen) Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio ja yhdessä tekeminen Yhteistyö suunnittelussa ja toteuttamisessa Toimiva yhteistyö SoTe-integraatio valtakunnallisten ja paikallisten linjausten mukaan. SoTe-aluemallin selvittäminen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Vuoden alusta ensihoito on siirtynyt sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Eniten nousua on sisätautien, fysiatrian sekä kirurgian ja eniten vähennystä neurologian, ortopedian sekä keuhkosairauksien palvelujen käytössä ja kustannuksissa. Sairaanhoitopiiri on mukana alueellisen sote-mallin selvitystyössä. Kaupunki on mukana kotiuttamisen uustamiseen tähtäävässä Oijoos-hankkeessa. 55 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Taloudellisuus ja tehokkuus valtakunnallista keskitasoa Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Terveydenhuollon kus- Valtakunnan keskitasoa Jatkuva seuranta ja artannukset €/as viointi Talouden ja tehokkuuden valtak. vertailut Talousarvion yhteenso- Menomäärärahat Talousarvion mukaisesti Raportoinnin ajantasaivittaminen kuntien suus kanssa Kuntayhtymän talouden ohjausmenetelmät Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Viimeisimmän käytössä olevan vertailun mukaan vuonna 2012 terveydenhuollon kustannukset ovat olleet Alavus 2032 €/as, Etelä-Pohjanmaa 1873 €/as, koko maa 1754 €/as, josta erikoissairaanhoidon menot olivat Alavus 981 €/as, Etelä-Pohjanmaa 1094 €/as ja koko maa 1067 €/as. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidon kustannukset ovat olleet 1079 €/as, mikä on alle shp keskiarvon 1184 €/as. Ensihoidon kustannukset olivat 578.916 €. Viime vuoteen verrattuna erikoissairaanhoidon menot ovat Alavudella nousseet 11,3 %:a (ilman ensihoitoa 6,4 %), shpka 11 %:a (ilman ensihoitoa 6,6 %). Kaupungin talousarviossa erikoissairaanhoidon toteuma on 884.782 €:a yli varsinaisen talousarvion. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestyste- Avainmittari kijä Henkilöstön sopeutta- Toteutuma minen palvelurakennemuutoksissa Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Toteutunut Jatkuva seuranta ja arviointi Suoritteiden määrä Polikilinkkakäynnit Hoitopaketit (drg) Hoitopäivät Suoritteiden hinta suoritteiden hinnat vaihtelevat tuotteittain TA 13 TP 13 13000 13889 1900 1703 3000 1883 TA 13 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Kaupunki on omalta osaltaan kannattanut terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Sairaanhoitopiirin strategiatyö on meneillään Sairaanhoitopiiri on mukana alueellisen sote-mallin selvittelyssä. 56 SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen hallinto (sivistysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kouluhallinto luo valmistelullaan edellytykset päätöksenteolle, organisoi ja kehittää tulosalueen hallintoa, talouden seurantaa, suunnitelmallisuutta ja koulutusta sekä mahdollistaa musiikin ja käsityötaiteen perusopetuksen NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari hallinnollisten palvelujen tuottaminen käsittelyaika Mittarin tavoitearvo 2013 tapauskohtainen Toimenpiteet Musiikin ja käsityötaiteen perusopetuksen tukeminen Ammattiopetuksen maksuosuudet Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Hallinnollisten palvelujen tuottaminen on onnistunut hyvin. Musiikin ja käsityötaiteen perusopetus on toiminut laadukkaasti. Ammattiopetuksen maksuosuudet on maksettu. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Oikea-aikainen asioiden valmistelu ja käsittely Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Mittarin tavoitearvo 2013 Tapauskohtainen Sivistyslautakunta on kokoontunut aina tarpeen mukaan. 57 Toimenpiteet NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 yli maan keskiarvon Kehittyvä ja yhteistyö- työhyvinvointiselvitys kykyinen henkilöstö Toimenpiteet henkilöstökokoukset ja kehityskeskustelut kouluttautuminen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Työhyvinvointiselvitys on tehty. Palaute saadaan huhtikuussa 2014. Suoritteiden määrä Sivistyslautakunnan kokoukset lautakunnan päätösten määrä TA 13 9 80 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Erityisopetuksen kehittäminen. 58 TP 13 6 62 Varhaiskasvatus (päivähoidon johtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Varhaiskasvatuksen hallinto ja yhteiset palvelut Perhepäivähoito Päiväkodit Ryhmikset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Palvelualueen toiminta-ajatus: Varhaiskasvatus ja esiopetus takaavat turvallisen ja monipuolisen kasvun ja oppimisen lapselle, tukien lapsen kehitystä ja kasvamista tasapainoiseksi yksilöksi kasvatuskumppanina perheen kanssa NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatus ja esiopetus Laaditut Lapsi Vasut ( lapsen varhaiskasvatussuunnitelma) Lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukeminen Päivähoidon laatuarviointi Mittarin tavoitearvo 2013 Kaikille lapsille laadittu varhaiskasvatussuunnitelma) Toimenpiteet Päivähoidon palveluihin tyytyväiset lapsiperheet, tavoitearvosana 8 Varhaiskasvatuksen laatukysely joka toinen vuosi Riittävä koulutus varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Yhdessä vanhempien kanssa laadittavien varhaiskasvatussuunnitelmien tekeminen on juurtumassa hyvin käytäntöön. Koulutusta suunnitelman laadintaan antaa tarvittaessa kiertävä erityisopettaja ja aluepäälliköt. INNO- työryhmässä laadittiin Alavuden lasten, nuorten ja lapsiperheiden kolmiportainen foorumi. Foorumi koostuu moniammatillisesta verkostosta, jossa lapsiperheiden hyvinvointipalveluita kehitetään. Varhaiskasvatus osallistuu verkoston eri portaiden toimintaan. Loppuvuodesta tehtiin päivähoidossa laatukysely. Kyselyssä päivähoito sai hyvää palautetta, vain varahoidon järjestämisessä toivottiin pysyvämpiä ratkaisuja. Tulosten perusteella pyritään kehittämään päivähoitopalveluita. Syksyllä varhaiskasvatukseen valmistui pikkulapsiperheille suunnattu palveluesite 59 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Toimenpiteet Sähköisten asiointitoimintojen tehostaminen Päivähoitohakemukset sähköisesti 70 % sähköinen haku Asiakkaiden ohjaaminen käyttämään sähköistä hakemusta Mobiilipuhelimien tehokas käyttö Kaikki perhepäiväKaikki perhepäivähoita- Riittävä ja ajantasainen hoitajat käyttävät puhejat käyttävät tehokkaasti koulutus limia puhelimia Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Päiväkotien henkilöstö koulutettiin Titania-työvuorosuunnitelujärjestelmän käyttöön. Järjestelmän avulla työaikojen suunnittelu ja palkanlaskenta saadaan tehokkaammaksi. Sähköinen päivähoitohakumenettely on otettu hyvin vastaan, Kevään päivähoitohaussa 77 % hakemuksista tuli sähköisesti. Perhepäivähoidossa mobiilipuhelimet on käytössä kaikilla hoitajilla NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Laadukasta varhaiskasvatusta kustannustehokkaasti Hoitopäivän hinta (maakunnan keskiarvon alittaminen) Mittarin tavoitearvo 2013 Hoitopaikan käyttöprosentti 90 % Määräaikaisten työsopimusten määrä Lasten järkevä sijoittelu hoitopaikkoihin Varahoitojärjestelmän kehittäminen Hoitopaikan käyttöaste Henkilöstön tehokas käyttö Toimenpiteet Määräaikaisten työsopimusten väheneminen Henkilöstön joustava siirtyminen tarvittaessa Koko henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Varhaiskasvatuksessa on tehostettu henkilökunnan työnkiertoa ja joustavaa käyttöä arjen yllättävissä tilanteissa. Näin pystymme toimimaan kustannustehokkaammin ja välttämään turhia sijaiskuluja. Hoitopaikkojen käyttöprosentissa emme ole päässeet aivan tavoitetasolle. Osittain tähän vaikuttaa myös vanhempien töiden lisääntyneet osa-aikaisuudet ja lomautukset. Useista rakenteellisista muutoksista huolimatta varhaiskasvatuksessa pysyttiin hyvin asetetussa budjetissa. 60 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Kehittyvä ja yhteistyökykyinen henkilöstö Kehityskeskustelut Ammattitaitoinen henkilösö Mittarin tavoitearvo 2013 Käydyt kehityskeskustelut 50% henkilöstön kanssa Sairaslomien määrä Henkilöstöllä sairaslomia maksimissaan 100 työpäivän verran kuukaudessa Pätevä henkilöstö 80% henkilöstöstä ammatillinen pätevyys Toimenpiteet Kaikkien työntekijöiden kanssa on käyty kehityskeskustelu vähintään kahden vuoden välein Työntekijöiden toimenkuvaa kehitetään tarvittaessa työkykyä ja jaksamista tukevaksi Tiimimäinen työote Tarvittaessa lisäkoulutuksen järjestäminen henkilöstölle Onnistunut henkilöstön rekrytointi Hyvä perehdytys Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Päivähoidossa toteutetaan suunnitelmallista henkilökunnan kouluttautumista. Koko henkilökunnan koulutuspäivät toteutetaan kaksi kertaa vuodessa yhdessä lähikuntien kanssa, näin toteutettuna koulutukset ovat kustannustehokkaita ja yhdessä pystymme kehittämään alueellista varhaiskasvatusta. Henkilökunnasta kahdeksan pätevöityy parhaillaan työhönsä oppisopimuskoulutuksen kautta. Pidemmät sairauslomat ovat jonkin verran lisääntyneet. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan tehokkaasti ja toimitaan ennaltaehkäisevin keinoin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Varhaiskasvatukseen on valmistumassa kattavampi henkilöstön perehdyttämisopas. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Kokopäivät 63400 66450 Osapäivät 17600 15686 Esiopetus, Alavus 10400 10101 Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta 8800 10138 Suoritteiden hinta TA 13 Kokopäivä Suoritteen hinta kp/op yhteensä 45 46 Esiopetus, Alavus 28 28 Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta 15 15 Keskeisiä lukuja TA 13 Lasten kotih. tukea saaneet perheet 185 184 Lasten kotih. €/ruokakunta/kk 350 375 61 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Uusi päiväkoti Tervanalle aloitti toimintansa elokuussa. Päiväkodissa tarjotaan vuoro- ja viikonloppuhoitoa sitä tarvitseville perheille. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja vanhemmilta on tullut hyvää palautetta myös uusista toimivista tiloista. Perhepäivähoidon sekä ryhmisten henkilöstöä siirtyi töihin uuteen päiväkotiin, jonka myötä mm. kaksi ryhmistä suljettiin keskustan alueella. Isomman päiväkodin myötä pystyimme tehostamaan toimintaamme. Lokakuun lopulla valmistui uudet remontoidut tilat erityistä tukea tarvitseville koululaisille. Tila sijaitsee Montun huoltorakennuksen yhteydessä. Uusien toimitilojen sijoittuminen koulun välittömään läheisyyteen takaa lapsille ehjän yhtenäisen koulupäivän ja säästöä syntyy myös koulukyyditysten pois jäämisen osalta. Lokakuun alussa valmistui Sydänmaan ryhmikselle uudet tilat Sääskiniemen koulun yhteyteen. Päivähoidon tarve on selkeästi lisääntynyt Sydänmaalla, joten uusien tilojen myötä pystymme vastaamaan paremmin päivähoidon kysyntään. Vuodenvaihteessa ryhmis muuttui päiväkoti Veturivillen alaisuuteen yhdeksi päiväkotiryhmäksi ja nimeksi tuli Sydänkäpy. Hakojärvellä päivähoidon kysynnän lisääntyessä avattiin uusi ryhmis koulun yhteyteen. Pienellä remontilla saatiin toimivat tilat ryhmikselle. Toimiminen koulun yhteydessä tulee hyvin kustannustehokkaaksi etenkin kun ruokahuolto järjestyy koulun omasta keittiöstä. Perusopetus (sivistysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Perusopetus antaa elämässä tarpeelliset hyvät perustiedot ja taidot, edistää tasaarvoa ja elinikäistä oppimista sekä yhdessä kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa kasvattaa terveyteen, sosiaaliseen ajatteluun ja vastuuseen itsestä ja toisista ihmisistä ja ympäristöstä. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Toimenpiteet Oppilaat saavat hyvät perustiedot ja taidot ja oppivat hankkimaan tietoa 6.luokkien valtakunnalliset kokeet maan keskiarvo hyvä opetus ja sen tukitoimet 9.luokkien oppilaat saavat päättötodistuksen kaikki 9.luokan oppilaat saavat päättötodistuksen myönteisen opiskeluilmapiirin ja toimintakulttuurin kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa pääsy jatko-opintoihin vuoden kuluessa 62 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kaikki 9. luokan oppilaat ovat saaneet päättötodistuksen. Valtakunnalliset kokeet ovat olleet pääsääntöisesti yli maan keskiarvon. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Toimiva kouluverkko Ryhmäkoot kohtuullisia Mittarin tavoitearvo 2013 Valtakunnallinen kiarvo Toimenpiteet kes- Riittävä rahoitus Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kouluverkko on toimiva. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari osaava ja yhteistyötaitoinen henkilöstö virkakelpoisuus henkilöstön työhyvinvointi hyvinvointiselvitys Mittarin tavoitearvo 2013 100 % Toimenpiteet vakinaisesti virat ja toimet täytetyt Tulos yli maan keskiar- työyhteisökeskustelyt von ryhmissä ja yksittäin tarpeen mukaan säännölliset työpaikkakoukset Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Virkakelpoisia opettajia on 98 %. Kaikkiin sijaisuuksiin emme ole saaneet päteviä opettajia. Hyvinvointiselvitys on tehty. 63 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Toimenpiteet kustannustehokkuus €/oppilas vastaavan tyyppisten kuntien taso kouluverkon kehittäminen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kouluverkkoa voimme supistaa kolmella koululla. Suoritteiden määrä Oppilasmäärä Suoritteiden hinta €/ oppilas TA 13 1447 TA 13 7399 TP 13 1447 7275 Strategiset hankkeet toimintakaudella: Tietotekniikka liikkuvaksi. Kelpo-hanke: erityisopetuksen kehittäminen. Lukio-opetus (lukion rehtori) Palvelualueen toiminta-ajatus: Lukion toiminta-ajatuksena on, että opiskelijat Saisivat lukio-opinnoillaan riittävän tiedollisen pohjan ylioppilastutkintoa ja jatko-opintoja varten Löytäisivät oman paikkansa aktiivisena, vastuullisena ja velvollisuudentuntoisena kansalaisena Voisivat lukiossamme kehittää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojaan ja kykyään toimia erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä Kehittyisivät kokonaispersoonallisuudeltaan terveesti ja voisivat opiskella kannustavassa sekä rohkaisevassa oppimisympäristössä NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin Toimenpiteet tavoitearvo 2013 Laadukkaan opetuksen Vuosittain toteutettava Positiivinen palaute Positiivisen opiskeluilantaminen ja opiskeli- itsearviointikysely. opiskelijoilta itsearvioin- mapiirin luominen ja joiden viihtyminen lukitikyselyssä. laadukas opetus. Viihossa. tyisä ja nykyaikainen oppimisympäristö. 64 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Itsearviointikysely tehtiin keväällä 2013 opiskelijoiden vanhemmille kodin ja koulun välisestä viestinnästä ja yhteistyöstä. Kyselyn tulokset olivat positiiviset. Suurin osa vanhemmista oli tyytyväisiä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja viestintään. Keväällä 2013 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan opiskelijoiden kouluviihtyvyys oli valtakunnallista keskiarvoa parempi ja koulukiusaamis prosentti oli 0 %. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Alavuden peruskoulun päättäneistä vähintään 50 % hakeutuu Alavuden lukioon Toimenpiteet Lukion houkuttelevuus. Alavuden peruskoulun päättäneiden hakeutuminen Alavuden lukioon. Opiskelijoiden menestyminen ylioppilaskirjoituksissa. Ylioppilaskirjoitusten tulokset. Ylioppilaskirjoitusten tulokset yli valtakunnallisen keskitason. Laadukas opetus ja kattava kurssitarjonta. Lukio-opintojen valmentaminen jatkoopintoihin. Lukion päättäneiden sijoittuminen jatkoopintoihin. Lukion päättäneistä vähintään 85% hakeutuu/pääsee jatkoopintoihin ammattikorkeakouluun, tiedekorkeakouluun tai yliopistoon. Tehokas opintojen ohjaus. Lukion tehokas markkinointi 9. luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Alavuden perusopetuksen päättäneistä lukioon tuli 34 % joten tavoitteesta jäätiin. Tässä on vuosittain vaihtelua. Ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat valtakunnallista keskitasoa. Tilastokeskuksen viimeisimmän tilaston mukaan Alavuden lukion vuonna 2009 päättäneistä oli vuonna 2011 77% opiskelemassa ammattikorkeakoulussa, tiedekorkeakoulussa tai yliopistossa. Korkeaksi asetettua tavoitetta ei aivan saavutettu, mutta tulos oli yli sekä valtakunnan että Etelä-Pohjanmaan keskiarvon. 65 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Innostunut ja osaava Työtyytyväisyys ja hen- Kehityskeskustelut väopettajakunta. kilöstön täydennyskou- hintään joka toinen lutus. vuosi. Säännölliset opettajainkokoukset. Toimenpiteet Kehityskeskusteluissa ja opettajainkokouksissa kartoitetaan työtyytyväisyyttä ja täydennyskoulutuksen painopisteet. Talousarviossa varataan riittävät resurssit henkilöstön täydennyskoulutukseen. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kehityskeskustelut pidettiin kevään 2013 aikana. Opettajainkokoukset on pidetty säännöllisesti. Opettajat osallistuivat täydennyskoulutuksiin, joissa pääpaino oli valmistautumisessa sähköiseen ylioppilastutkintoon. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin Toimenpiteet tavoitearvo 2013 Kustannustehokas ope- Kustannukset eu- Kustannukset eu- Toteutettavien kurssien tus. roa/opiskelija. roa/opiskelija ovat val- suhteuttaminen opisketakunnan keskitasolla. lijamäärään. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Talousarviossa varattu määräraha oli riittävä. Lukion kustannukset euroa/opiskelija olivat alle valtakunnan keskitason. Suoritteiden määrä Opiskelijoita Suoritteiden hinta Euroa/opiskelija TA 13 216 TA 13 5627 TP 13 182 6285 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Lukion tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä hanke on viety loppuun. Hankkeen puitteissa lukion tietoteknisiä valmiuksia parannettiin opetushallitukselta saadulla rahoituksella. 66 Lakeudenportin kansalaisopisto (kansalaisopiston rehtori) Palvelualueen toiminta-ajatus: Lakeudenportin opisto järjestää koulutusta, jossa painottuvat terveyttä edistävät aineet, musiikki ja muut taideaineet sekä taitoaineet. Opisto järjestää ikääntyville tietoyhteiskuntavalmiuksiin liittyvää koulutusta sekä suomen kielen ja paikallisen kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Toimenpiteet Elinikäisen oppimisen strategia: edistää asukkaiden kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Asiakastyytyväisyyskyselyt Palaute kursseista, hallinnon ja opettajien toiminnasta on pääsääntöisesti myönteistä Asiakaslähtöiset ja ennakoivat palvelut. Kehittämisehdotusten etsiminen ja kerääminen: opisto kehittää palvelujaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden toiveet pyritään resurssien mukaan ottamaan huomioon opetussuunnitelmassa. Opisto pyrkii edelleen ottamaan huomioon opetusohjelman suunnittelussa opintoryhmien vaikutukset asiakkaiden sosiaaliseen elämään ja hyvinvointiin. Tavoite tulee korostumaan alueella ikääntyvien määrän kasvaessa. Avoimuus muutoksille: opisto on useissa tapauksissa joustava ja nopea käynnistämään uuden opetuskokonaisuuden. Motto: Hyvä vapaa-aika ja itsensä kehittäminen! Hyvinvointitekijät: sosiaaliset vaikutukset; vaikutukset elämänlaatuun Palautekyselyt Toiminnan myönteinen (mm. kohdennetut kyselyt vaikutus asiakkaiden eri-ikäisille asiakkaille) elämän laatuun Opisto järjestää edelleen sekä harrastusluonteisesta että ”opinnollista” koulutusta (avoin korkeakoulu ja avoin yliopisto, luennot). Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Opettajien tekemät kyselyt kurssilaisille opetuksen sisällöstä ja kurssitoiveista. Kurssitarjonnan pitäminen monipuolisena ja tarjoaminen kaikenikäisille. 67 Uusia kursseja on voitu aloittaa tarvittaessa nopeasti. Erilaisten kurssien lisäksi järjestetty yleisluentoja ja myyntipalvelukoulutusta. Opintosetelit on kohdennettu aktivoimaan ja samaan mukaan eläkeläiset, työttömät ja maahanmuuttajat. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Opetussuunnitelman hyvä laadinta: tasokas, monipuolinen ja ajankohtainen opetusohjelma Opetuksen saatavuus ja kylien elinvoiman säilyttäminen Opiskelijoiden osuus toimialueen kuntien asukasmäärästä Opetuspisteiden lukumäärä 90 opetuspistettä / lukuvuosi Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat Kursseille ilmoittautuminen; Asiakasystävällinen, helppokäyttöinen ilmoittautumisjärjestelmä; Tiedotteiden ja mainonnan helppo saavutettavuus asiakkaiden näkökulmasta 90 % opiskelijoista kykenee ilmoittautumaan nettijärjestelmän kautta Toimipisteiden sijainnit tulee olla riittävät. 4-5 eri tiedotuskanavaa Nettiilmoittaumisjärjestelmän ohella opisto palvelee kursseille ilmoittautujia puhelimitse ja toimistoilla – asiakaslähtöisyys! Tiedottaminen ja markkinointi Mittarin tavoitearvo 2013 18 % Toimenpiteet Opetusohjelman kiinnostavana pitäminen. . Toimistojen ylläpitäminen kaikissa toimipisteissä edelleen. Tiedottaminen opintoohjelmassa, Hellewihallinto-ohjelmassa, paikallislehdissä ja yksittäisinä mainoksina. Uutena tavoitteena on osallistuminen Facebookissa näkyvyyteen ja markkinointiin. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Yhteensä 4119 opiskelijaa, joka oli 18,3 % opiston koko toimialueen asukkaista. Tavoite saavutettiin. Opetuspisteiden lukumäärä pysynyt samansuuruisena useamman vuoden ajan. Ilmoittautuminen tapahtuu pääosin netin kautta. Ilmoittautujia yritetään edelleen ohjata aktiivisemmin käyttämään nettiä. Ilmoittautuminen henkilökohtaisesti ja puhelimitse edelleen mahdollista. Facebook käytössä entisten tiedostuskanavien lisäksi. 68 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Taloudenhoito on kus- Seurataan vakiokurssi- Kustannustehokas opetannustehokasta, pe- en ja erikoiskurssien tus rustuu strategiaan sekä tuotantokustannuksia nettohinta / asiakas toiminta- ja taloussuunnitelmaan Toimenpiteet Opisto seuraa, että taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous- ja toimintasuunnitelman mukaiset. Erikoiskurssien (=kalliimpi opetus ja kalliimmat matkakustannukset) hinnoittelu muita vakiokursseja korkeampi. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Toiminta on pysynyt suunnitellussa budjetissa. Kalliimpia kursseja ja yleisöluentoja on vähennetty kustannussyistä. 69 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Innostunut ja innostava, opistoopettamiseen soveltuva henkilöstö (hallinto ja opetushenkilöstö) Työtyytyväisyys; Mittarin tavoitearvo 2013 Kehityskeskustelut 1x/v Henkilöstön pysyvyys Henkilökuntapalaverit 1 x / kk Työhyvinvointiselvitykset (aika ajoin, muutaman vuoden välein) Koulutettu pt. henkilöstö ja sivutoimiset työntekijät (tuntiopettajat) Henkilöstön omaehtoinen ammattitaidon ylläpitäminen ja sen kehittäminen Kouluttautuminen ja kurssitus: (hallintohenkilökunta ja opettajat) vähintään yksi kurssi tai koulutus / lukuvuosi työntekijää kohti Sivutoimisten opettajien omaehtoinen ammattitaidon ylläpitäminen ja sen edistäminen Toimenpiteet Opisto määrittää vakituisen henkilöstön tehtävänkuvat, kehittää ja päivittää niitä kehityskeskusteluissa. Opiston henkilöstö kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan ja kehittämään toimintaansa. Opisto huolehtii avoimesta ja keskustelevasta työilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta: opisto määrittää, miten henkilöstö ja esimies voivat antaa toisilleen palautetta. Esimies kartoittaa henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeet kehityskeskusteluissa. Esimies seuraa henkilöstön kouluttautumista ja sen vaikutuksia. Opisto kirjaa tuntiopettajien muun osaamisen opiston hallinto-ohjelmaan (Hellewi-ohjelma). Resurssien puitteissa opisto avustaa sivutoimisten opettajien koulutuskustannuksia. 70 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Yhteinen toimintakauden aloitustilaisuus sivutoimisille tuntiopettajille kaikissa toimipisteissä. Säännölliset kokoukset toimistohenkilökunnalle ja päätoimisille opettajille 1x/kk. Koulutustarve on toteutunut halukkuuden mukaan. Kehityskeskusteluita ei käyty rehtorin puuttumisen vuoksi. Jatkossa ne käydään 1x/v Suoritteiden määrä TA 13 TP13 Toteutuneet opetustunnit 15 000 14 458 Suoritteiden hinta TA 13 Toimintakate / opetustunti 46 46 Keskeisiä lukuja TA 13 650 625 10 000 9444 Koulutuksien määrä Osallistujien lukumäärä koulutuksiin Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Opisto tukee Alavuden kaupungin asettamaa toimintastrategiaa. Kirjasto (kirjastotoimenjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kirjaston tehtävänä on edistää kuntalaisten mahdollisuuksia jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä kirjallisuuden ja taiteiden harrastamiseen. Tämän tehtävän kirjasto täyttää turvaamalla kaikille yhtäläiset lähikirjastopalvelut tarjoten maksutta käyttöön kokoelmat, tilat, ajanmukaiset tiedonhakuvälineet ja henkilökunnan asiantuntemuksen. 71 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen tekijä Palvelun vuus menestys- Avainmittari Mittarin 2013 5000 h saavutetta- Aukiolotunnit / vuosi tavoitearvo Toimenpiteet Kirjastot avoinna yhteensä 85 h/vko, kesäaikana 75 h/vko, kirjastoauto liikenteessä 45 vkoa/vuosi Kirjastoauton pysäkki- 93 en määrä Kirjastoauton aikataulussa pysäkit koko kunnan alueella. Pääpaino on koulupysäkeissä. Kirjastokäyntien määrä 9 käyntiä / asukas / vuosi Tavoitteena kävijöiden lisääminen (OKM:n laatukriteeri 10 käyntiä/asukas Verkkokirjaston käyttö / 12000 käyntiä kuukausi Tavoitteena kävijöiden lisääminen (OKM:n laatukriteeri 10 käyntiä/asukas) Asiakkaille markkinoidaan aktiivisesti myös tätä asiointimuotoa Lainaus / asukas 19 Lainaustavoite on koko maan keskiarvon (18,22) yläpuolella Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Aukiolotunteja kertyi yhteensä 4782. Kirjastoauto liikennöi uuden aikataulun mukaisesti koko kunnan alueella. Lainaukset autosta lisääntyivät yli 17 prosenttia. Kirjasto- ja verkkokäyntien sekä asukaskohtaisen lainauksen tavoitemäärät eivät toteutuneet. Kirjastokäyntejä kertyi 7,63 käyntiä/asukas, verkkokirjastokäyntejä kertyi 11503/kuukausi ja lainauksia/asukas 17,4 lainaa. 72 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestys- Avainmittari tekijä Laadukas palvelu Asiakaspalaute Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Pääosin myönteinen Asiakkaiden esittämät palaute hankintatoiveet sekä kirjallinen, suullinen ja sähköinen muu palaute huomioidaan resurssien mukaan Monipuolinen aineisto Uusien nimekkeiden määrä 510 kpl / 1000 asukasta Aineiston valinnassa ja kokoelman ylläpidossa huolehditaan, että se tarjoaa luotettavan tiedonsaannin Osallistujien määrä Lukudiplomi / 250 suoritusta Kirjavinkkaus /20 krt Ohjatut kirjastokäynnit / 120 oppilasta Tapahtumat ja näyttelyt / 12 krt 2 hanketta Lasten lukemisharrastukseen panostetaan tutustuttamalla heitä kirjoihin ja kirjastoon Lasten ja nuorten kirjastopalvelut Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Yhteishankkeet Hankeavustuksella toteutetaan Oivakirjastojen markkinointihanke ja osallistutaan maakuntakirjastoalueen yhteiseen lukikerho –hankkeeseen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Asiakaspalaute on sisältänyt lähinnä hankintatoiveita, jotka on pääosin pyritty toteuttamaan. Uusia nimekkeitä on hankittu lähes tavoitteen mukaisesti 504 kpl/ 1000 asukasta. Lukudiplomin suoritukset ylittivät tavoitteen lähes sadalla, suorituksia kertyi 341. Kirjavinkkausta tehtiin 22 kertaa kouluissa, seurakunnan perhekerhoissa ja perhekahviloissa. Ohjatuille kirjastokäynneille osallistujia kertyi huomattavasti yli tavoitteen, 382 oppilasta ja eskarilaista. Näyttelyitä järjestettiin 15 kertaa. Tapahtumia järjestettiin 32 kertaa ja niihin osallistui 1063 kävijää. OIVA-kirjastojen markkinointihanke aloitettiin OIVA minuuttiruno-kirjoituskilpailulla, johon lähetettiin 140 runoa. 73 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestys- Avainmittari tekijä Kirjastotyöstä innostuTyötyytyväisyys nut henkilöstö Mittarin tavoitearvo 2013 Kehityskeskustelut 1 kerta/vuosi Henkilökuntapalaverit 2-4 viikon välein Opinto- ja virkistysmatka 2 krt/vuosi Toimenpiteet Koulutettu henkilöstö (Kirjastoasetus 4 §) Muodollinen pätevyys tehtävään 4 kirjastonhoitajaa, 6 kirjastovirkailijaa Osaava henkilöstö Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen Kuusi täydennyskoulutuspäivää / henkilö Tavoitteena on rekrytoida lasten ja nuorten kirjastotyöhön perehtynyt kirjastonhoitaja täyttämistä vailla olevaan kirjastonhoitajan tehtävään Koulutustarjonnasta valitaan ajankohtaiset ja tarpeellisiksi katsotut Yhteisillä kokoontumisilla tavoitellaan hyvää työilmapiiriä ja työssä jaksamista Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Toimintojen yhtenäistämisestä ja työtehtävistä keskusteltiin yhdessä ja erikseen, mutta varsinaiset kehityskeskustelut käytiin vain Töysän kirjaston henkilökunnan kanssa. Henkilökuntapalavereita pidettiin suunnitelman mukaisesti. Opinto- ja virkistysmatka tehtiin koko Oiva-kimpan voimin Seinäjoen kirjamessuille. Kirjastoasetuksen 4 §:n tavoitetta ei saavutettu, koska lasten ja nuorten kirjastotyöhön perehtyneen kirjastonhoitajan tehtävään ei saatu täyttölupaa. Täydennyskoulutuspäiviä kertyi työntekijää kohden viisi. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestys- Avainmittari Mittarin tavoitearvo tekijä 2013 Taloudellisuus ja te(Henkilöstöku1,60 hokkuus lut+Kirjastoaineistokulut / Fyysiset käynnit+Lainaus) Toimenpiteet Tilastoinnilla ja talouden seurannalla tavoitteena päästä lähemmäksi koko maan keskiarvoa (1,40) Tavoitteena on pitää lainan hinta maan keskiarvon (3,18 e) alapuolella Lainan hinta 3,0 euroa Toimintakulut / asukas 58 euroa Toimintakulut maan keskiarvon (58,03 e) alapuolella Lainaus / henkilötyövuodet 23110 Maan keskiarvo tavoitteena 74 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Toimintakulut asukasta kohti alittivat tavoitteen yhdellä eurolla ollen 57 euroa/asukas, mikä on positiivista, vaikka muut tavoitteet eivät toteutuneet. Taloudellisuus ja tehokkuus –mittarin tavoitearvo ylittyi ollen 1,82, lainan hinnaksi muodostui 3,28 euroa ja lainauksia henkilötyövuotta kohden 21204. Suoritteiden määrä TA 13 Aineiston hankinta kpl / 1000 asukasta Lainaukset / asukas Kirjastokäyntien määrä / asukas 700 19,0 9,0 Suoritteiden hinta TA 13 Aineistomenot € /asukas Toimintamenot € / laina Toimintamenot yhteensä € / asukas 13,2 3,0 58,0 13,2 3,28 57,0 Keskeisiä lukuja Lainausten määrä Kirjastokäyntejä Verkkokirjastokäyntejä TA 13 235000 112500 140000 214586 94212 138044 661 17,4 7,63 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Investointi: Uuden kirjastoauton hankinta vuonna 2014.Hankinta on hyväksytty OKM:n vuoden 2014 rahoituslistalle ja valtionavustushakemus on lähetetty joulukuussa. Hankintaa on valmisteltu perehtymällä uudistettuun Kirjastoautostandardiin ja tutustuttu uusiin kirjastoautoihin Kirjastoautopäivillä. Hankkeet: Oivallinen uusi Alavus ja Tiedotusta ja tekniikkaa tehokkaasti Hankkeille saatiin Ely-keskukselta yhteensä 8500 euron avustukset, joiden avulla laaditaan toimintastrategia uudelle Alavuden kaupunginkirjastolle sekä nykyaikaistetaan tietotekniikkaa ja tiedotusta. Vapaa-aikapalvelut (liikuntasihteeri) Palvelualueen toiminta-ajatus: Monipuolisten vapaa-aikapalvelujen tuottaminen kaikenikäisille. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestyste- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet kijä 2013 Laadukas ja monipuoli- Tapahtumien ja yleisön Tapahtumia 120 Yleisöä kiinnostavat nen ohjelma- ja tapah- määrä esiintyjät tumatarjonta Monipuoliset liikuntaAsiakaspalaute 500 ohjattua kertaa / Toimintojen organisointi 75 palvelut eri ikäisille (0 – 100 v) vuosi huomioiden vuodenajat ja tilojen aukioloajat. Yhteistyö seurojen kanssa (tapahtumat) Kävijämäärät 15 suurtapahtumaa/ Yleisliikunta kampanjat / vuosi tapahtumat Palvelujen saavutettavuus Kunto-Lutra koko talo Kunto-Lutra uimahalli Iivari Nuorten hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn edistäminen Aukioloaika 340 pvä/ vuosi 315 pvä/ vuosi 160 pvä/ vuosi Avoinna läpi vuoden poislukien huoltoaika (kesä) ja juhlapyhät Tapahtumat Kävijämäärät Tilojen aukioloajat 30 / vuosi 8500 / vuosi 150+90 / vuosi Keskustaan uudet nuorisotilat. Kaktuksen nuorisojen toimintojen järjestäminen Nuorille suunnattua tavoitteellista, tasaarvoista, turvallista toimintaa ja vapaaajanviettoa Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Toivo Kuula – juhlavuoden monipuoliset tapahtumat täydensivät arvokkaasti normaalia tapahtuma kattausta. Eri ikäisille kuntalaisille on tarjottu monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Tapahtumia on järjestetty eri toimijoiden kanssa eri puolilla Alavutta. Erityisesti ikäihmisten liikuntaan on panostettu (ohjattua toimintaa, vertaisohjaaja koulutukset, IkiTrimmin tilat yhteistyössä sosiaalipalvelujen kanssa). Uusi nuorisotila Lymy avasi ovensa nuorille syksyllä. Nuorisotila Kaktuksen ja Lymyn päätavoitteena on ollut kiinnittää huomiota nuorten yhdenvertaiseen kohteluun. Tiloille on koottu nuorista omat talotoimikunnat. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestys- Avainmittari tekijä Kehittyvä ja yhteistyöKehityskeskustelut, kykyinen henkilöstö säännölliset työpaikka palaverit, hyvinvointipäivä Mittarin tavoitearvo 2013 Kehityskeskustelut joka toinen vuosi. Työpaikkapalaverit kerran kuukaudessa. Hyvinvointipäivä kerran vuodessa. Toimenpiteet Ammattitaitoinen henkilökunta 1-2 päivää tai tarpeen mukaan Trimmi-kurssi, oma sisäinen koulutus Osallistuminen täydennyskoulutukseen Kaikkien työntekijöiden kanssa käyty kehityskeskustelu vähintään kahden vuoden välein. Tiedon kulun ja yhteishengen parantaminen työyhteisössä Oman toimialaan kuuluva kouluttautuminen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kulttuuripalvelut: Kotiseutuopaskoulutus lisäsi ammatillista osaamista ja täydentää sopivasti tarjontaamme. 76 Liikuntapalvelut: Työpaikkapalavereja on pidetty säännöllisesti. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Henkilöstölle pidettiin oma EA1 , trimmikurssi sekä koulutus defibrillaattorin käytöstä. Nuorisopalvelut: Työpaikkapalavereja pidetty säännöllisesti. Tarpeen mukaan osallistuttu koulutuksiin (EP-opiston ilmaiset nuorisokoulutuspäivät). NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen tekijä menestys- Avainmittari Mittarin 2013 tavoitearvo Toimenpiteet Toimitaan taloudellises- kävijämäärät, osanotta- Määräaikaisten työsoti ja tehokkaasti anne- jamäärät, määräaikais- pimusten väheneminen tuissa raameissa ten työsopimusten määrä Tehostetaan markkinointia; ammattitaitoiset työntekijät sekä hyvien, asianmukaisten tilojen käyttö Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kulttuuripalvelut lisäsivät merkittävästi kävijämääriään ja odotetut tulostavoitteet täyttyivät reilusti. Liikuntapalvelujen osalta uimahallin, kuntosalien ja ohjattujen liikuntaryhmien asiakasmäärät ovat nousseet, joten pääsimme asetettuihin tulostavoitteisiin. Nuorisopalveluilla on ajanmukaiset ja laadukkaat nuorisotilat. Markkinointia nuorisotilojen tarjonnasta on lisätty ala- ja yläkoululaisille, lukiolaisille sekä myös vanhemmille. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestys- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet tekijä 2013 Sähköisten toimintata- Hakemusten muunVapaaHakijoiden opastus erityyppojen ja tiedotuksen taminen sähköiseen aikalautakunnan hapisten lomakkeiden täyttöön tehostaminen muotoon kemukset (n. 100 kpl/ vuosi) sähköisenä Vetovoimaiset ja kilpailukykyiset liikuntapalvelut Toiminta yksin tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Suurten tapahtumien ja kampanjoiden järjestäminen 15 kpl/vuosi Tapahtumien järjestäminen Lasten ja nuorten vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksien parantaminen Lasten ja nuorten kuulemiset Aloitteet Nuorten ääni kuuluu paremmin Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen Lapsiperhebarometri Tarkistetaan tavoitteiden toteutuminen Nuorten osallisuus, kuulemismallin sekä nuorisovaltuuston kehittäminen Nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien yhteistyön kehittäminen Moniammatillinen lastensuojelun seurantatyöryhmä tarkistaa ja laatii suunnitelman neljän vuoden välein 77 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Tiedottamisessa on käytetty kaupungin nettisivuja, Viiskuntaa ja Töysä-tiedotetta sekä muita lähialueen sanomalehtiä. Nuorisotilojen talotoimikunnat yhdessä nuorisovaltuuston kanssa ovat olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa nuorille suunnattuja tapahtumia. Yhteistyö nuorten hyväksi nuorisovaltuuston, 4H:n ja seurakunnan kanssa on vahvistunut. Suoritteiden määrä Kulttuuritapahtumien määrä Kulttuuritapahtumien kävijämäärät Kunto-Lutra, avoinna uimahalli Kunto-Lutra, avoinna kuntosali/muut tilat Uimahalli/kuntosalit, kävijämäärät Iivari, avoinna Iivari, kuntosali, kävijät Kulttis, (nuorisotila) avoinna Kulttis,Kaktus ja Lymy kävijät Kaktus, (nuorisotila) avoinna Suoritteiden hinta Vapaa-aikalautakunta, avustukset Uimahalli, lapset/aikuiset € Kuntosali, Kunto-Lutra € Kuntosali, Iivari, krt/3 kk € Nuorisoleirit, osallistumismaksu Keskeisiä lukuja Vapaa-aikalautakunta, kokoukset/asiat Vapaa-aikalautakunta, päätökset Uimakoulut / oppilasmäärä Ohjatut vesiliikunta, kerrat/osallistujamäärät TA 13 30 6500 TP 13 45 8000 315 340 55000/13000 294 322 49854/ 13775 145 4000 160 9500 160 3000 155 (nuorisotilat) 9400 Ohjatut liikuntaryhmät, kerrat/osallistujamäärät Kunto-Lutra, +75 vuotiaiden käyntikerrat, (ilmainen) Nuorisokerhot ja –leirit, osallistujamäärät Nuorisotapahtumat, osallistujamäärät 120 TA 13 70 000 2,50/5 4,50 2/25 25 TA 13 5/40 160 25/250 300/ 3800 250/2000 2000 3300/250 1500 130 70 000 2,50 / 5 4,40 2€ / 25€ 25 5/40 160 31 / 200 277 / 3613 416 / 3512 2640 3350/258 1650 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Kulttuuripalveluiden tulosalueella Toivo Kuula – juhlavuoden konsertit ja näytelmä olivat merkittäviä tapahtumia. Useiden vapaa-ehtoisten talkooapua hyödyntäen toteutettiin näyttäviä tilaisuuksia. 78 TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto (tekninen johtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tuottaa ja hankkia tehokkaasti, taloudellisesti ja riittävästi hallinnon alaan kuuluvia, laadullisesti tyydyttäviä palveluja tekniselle palvelulle sekä tarvittaessa muille palvelualueille, päättäjille ja kaupunkilaisille. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Asian käsittelyn viivy- Sovittu/annettu aikatautyksettömyys lu Toimenpiteet Asiakaspalaute Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Annetut tehtävät on saatu hoidettua pääosin annetussa aikataulussa. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Päätösten valmistelujen Valmistelun, päätökja toimeenpanon taso senteon ja toimeenpanon virheettömyys Toimenpiteet Koulutus Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Päätöksistä ei ole tehty toimintavuoden aikana valituksia. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Ammattitaitoinen henki- Riittävät resurssit ja löstö toimiva sijaisuusjärjestely 79 Toimenpiteet Henkilöstön antama palaute Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Sijaisuudet saatiin hoidettua toimintavuoden aikana. Suoritteiden määrä Teknisen lautakunnan päätökset Muut hallinnolliset päätökset Työsopimukset Vesi- ja viemäriliittymissopimukset Yksittäiset laskut TA 13 45 400 200 45 800 TP 13 40 363 338 82 946 Keskeisiä lukuja Teknisen lautakunnan kokouksia TA 13 8 7 Yhdyskuntatekniset palvelut (kunnallistekniikan päällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tuottaa ja ylläpitää taloudellisesti turvalliset ja viihtyisät yhdyskuntatekniset palvelut siten että Alavuden vahvuutena on palvelukykyinen liikenneverkosto ja viihtyisä kaupunkikuvamme huomataan. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Liikenne katualueilla Liikennevahinkojen toimii turvallisesti ja korvausvaatimukset joustavasti. Parantamisavustukset avustettavia teitä kpl/v Mittarin tavoitearvo 2013 Ei yhtään Toimenpiteet 2 kpl/v Peruskorjaussuunnitelmia ja -hakemuksia riittävästi jonossa. Yksityisteiden peruskorjauksissa hyödynnetään valtionavustukset maksimaalisesti. Ennaltaehkäisevät toimet: hoito- ja kunnossapito vuodenaikaan sopiva. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Loppuvuodesta säästyi rahaa aurauksesta, mutta liukkauden torjunnassa oli haastetta rittämiin. Yksityisteiden peruskorjauksiin saatiin vain yhteen siltaan avustuspäätös. Muut hakemukset ovat ”jonossa” ELY-keskuksessa. Liikennevahinkoja tiestön kunnosta johtuen ei ole sattunut, vaikkakin tiealueilla on tehty paljon korjausrakentamista. Liukastumisvahinkoja tiestön liukkaudesta johtuen on sattunut muutamia. 80 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin Toimenpiteet tavoitearvo 2013 Saadaan tehtyä ennalta Määräaikaishuollot, suunnitellut työt. katuverkon jatkuva hoito ja seuranta. 1) Hoito-, 2) kunnossapito- ja 3) korjaustoimet suoritetaan liikennealueilla tarvittavina ajankohtina ennaltaehkäisevästi. Korjaus- ja hoitotoimenpiteet sekä uudisrakennustyöt tehdään toimenpideohjelman mukaisesti Uuden katuverkon rakentaminen Nettotulos €/m2 Talousarvion mukainen Resurssien kartoitus, nettotulos tarvittaessa ulkopuolisen työvoiman käyttö. Yksityisteiden kunnossapito Valituksia kpl/vuosi <30 kpl/v Pyritään kohdentamaan kunnossapitotyöt oikein ajoitettuna. Urakoitsijoiden koulutus. Kaluston kehittäminen. Puistojen ja leikkipaikLaatu täyttää kuntalaisMääräaikaishuollot, kojen hoito-, kunnossa- ten vaatimukset hoitotoimet, seuranta ja pito- ja korjaustehtävät kartoitus. suoritetaan ennaltaehkäisevästi. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Tiestölle ja katualueelle suunnitellut korjaus- ja huoltotoimenpiteet tehty suunnitelmien mukaisesti. Uusia katuja ei rakennettu vuonna 2013. Töysän alueiden yksityisteitä tuli kaupungin hoitoon vuoden 2014 alusta. Tätä asiaa valmisteltiin yhdessä tiekuntien kanssa pitkin vuotta. Töysän alueen kaikki leikkipuistot kartoitettiin ja tehtiin korjaustarvelistat. Osa erittäin huonokuntoisista leikkipuistoista purettiin. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Motivoitunut ja osaava Henkilökunnan koulutus Koko henkilökunnalla henkilökunta. ja osaaminen kaikille työtehtäviin soveltuvat työtehtävään soveltuva. turvallisuus- ja osaamiskoulutukset ajan Koulutus- seuranta tasalla. Toimenpiteet Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut Henkilöstökyselyt Riittävä henkilöstömää- Kertyneet työtunnit. Ylityötunteja ei tule lii- Töiden- ja henkilöstörä. kaa. määrän seuranta. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Työntekijöiden osaamis- ja työturvallisuuskoulutukset on pidetty aja tasalla. Liikuntapaikkojen hoidossa pitkät viikonloppuvuorot lisäävät henkilökunnan tarvetta. 81 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin Toimenpiteet tavoitearvo 2013 Talousarvion mukainen Realistinen ja kustannettotulos nustehokas toiminta. Katujen kunnossapi- Nettotulos €/m2 dossa ja uudisrakennuksessa pysytään budjetin raamissa Palvelujen ostot Tärkeimmät hankinnat kilpailutetaan tehokkaasti. €/km Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Hoitotyöt ovat pysyneet talousarviossa. Hoidettavia kaavateitä 545782 m2 kaavateihin kulunut rahaa 586781 euroa, tulos 1,08 euroa /m2. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Sammutus- ja pelastustehtäviä sekä muita palotoimen hälytystoimintoja, kpl hoidettavat tiet km Avustettavat tiet km Suoritteiden hinta 200 356 335 228 TA 13 335 203 Sammutus- ja pelastustehtävä €/kpl Yksityisteiden kunnossapito € /km Yksityistieavustukset €/km Keskeisiä lukuja Aurauskerrat / v (keskimäärin) 3206 860 450 TA 13 20 2817 826 569 30 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Yksityisteiden avustamisperusteet yhdenmukaistettu Alavuden mallin mukaiseksi. Töysän valtionavustuspäätöksen omaavien yksityisteiden teiden hoitosopimukset v. 2014 alusta. Vesihuoltolaitos (laitospäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on toimittaa asiakkailleen hyvää ja talousvedelle asetetut laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja huolehtia asiakkaiden viemärivesien johtamisesta ja käsittelystä. Hyvä palvelutaso ja toiminnot tuotetaan niin tehokkaasti ja taloudellisesti kuin se on mahdollista 82 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Veden jakelu toimii jatkuvasti mahdollisimman häiriöttömästi ja tehokkaasti Jakelukeskeytyksien lukumäärä Jakelukeskeytyksien kestoaika Alle 6 tuntia Verkoston häiriötön toiminta Runkoviemärien tukokset Alle 10 kpl Palvelujen tarjoaminen asiakkaille Mittarin tavoitearvo 2013 Alle 10 kpl Asiakasystävällinen ja tasapuolinen palvelu koko kaupungin alueella Negatiivisten asiakaspalautteiden määrä alle 10 kpl Toimenpiteet Tuotannon ja vedenjakelun reaaliaikainen operointi kaukovalvonnan avulla Verkostokarttojen yhdistäminen ja päivittäminen ajan tasalle Verkoston ennakoiva huolto ja kunnossapito Asiakasviestinnän ja tiedottamisen kehittäminen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Vesijohtoverkostossa on ollut muutamia isompia vuotoja, jotka on paikallistettu ja korjattu muutaman tunnin kuluessa vuodon havaitsemisesta. Jakelukeskeytys on kaikissa tapauksissa koskettanut muutamia kymmeniä talouksia ja vedenjakelun keskeytyksen kesto on ollut keskimäärin alle kaksi tuntia. Runkoviemärien tukoksia on ollut useita. Runkoviemärien kuntoa on kartoitettu ja ongelmakohtia korjattu. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Ammattitaitoinen henkilöstö Lakisääteisten osaamistestauksien ja koulutuksien suorittaminen Ammattitaitoinen ja pitkäaikainen henkilöstö Kehityskeskustelut 83 Mittarin tavoitearvo 2013 Voimassa olevat lakisääteiset todistukset ja kortit Toimenpiteet Kehityskeskustelut kerran vuodessa Työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden ylläpitäminen Henkilöstön tukeminen ja opastaminen uudessa isommassa yksikössä ja laajemmassa toimialueessa. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kolme henkilöä on suorittanut sähkötyöturvallisuuskortin. Henkilöstöllä on voimassa olevat tarvittavat todistukset ja kortit. Henkilöstölle on pidetty koulutuksia yksikön toiminnoista ja perehdytetty laajentuneen toimialueen toimintoihin. Toimintamalleja ja organisaatiota on selkeytetty. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Vesinäytteiden tulokset täyttävät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset Veden laatu täyttää Tutkimustodistalousvedelle asetetut tukset laatuvaatimukset Jätevedenpuhdistamon Tutkimustodistoiminta täyttää lupa- tukset ehdot Verkostovuotojen linta Toimenpiteet Vesinäytteet valvontatutkimusohjel-man mukaan Lupaehtojen täyttymi- Prosessin seuranta ja nen ympäristöluvan tarvittavat ajotavan mukaisesti muutokset tilanteen mukaan Teollisuusjätevesisopimusten kartoittaminen Pumpatun ja laskutetun Verkostovalvonnan vesimäärän pienenty- seuraaminen kaukovalminen vonnan ja raportoinnin avulla. hal- Vuotovesimäärä Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Puhdasvesinäytteet ovat täyttäneet niille asetetut vaatimukset. Jätevedenpuhdistamon näytteissä ympäristöluvan mukaiset raja-arvot on saavutettu enimmäispitoisuuden osalta kaikilta osin ja vähimmäispoistotehon osalta lähes kokonaan. Vähimmäispoistotehon osalta raja-arvoa ei saavutettu huhtikuussa, koska virtaama oli kolminkertainen mitoitukseen nähden tulvista johtuen. Poikkeuksellisen korkealle nousseet tulvat aiheuttivat ongelmia ja toimenpiteitä jätevedenpuhdistamolla ja jätevedenpumppaamoilla. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Vesihuoltolaitos tuottaa vuosittain asetetun nettotulokset Nettotulos Mittarin tavoitearvo 2013 Talousarvion mukainen nettotulos 84 Toimenpiteet Isojen verkostovuotojen nopea paikallistaminen ja korjaaminen Vuotokohdan löytäminen Paikallistaminen 6 h kuluessa Vuotokohdan korjaaminen Korjaaminen 12 h kuluessa Verkoston ja venttiilien saneeraaminen ja täydennysrakentami-nen Vesimittarihuolto huolto-ohjelman mukaisesti Hulevesien kartoittami- Tuleva jätevesivirtaama Tulevan jätevesivirtaanen viemäriverkostosta man pieneneminen ja niiden ohjaaminen sade- ja tulva-aikoina sadevesiviemäröintiin Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Talousarvion mukainen nettotulos saavutettiin. Jätevesiverkoston kartoitukset Useita putkirikkoja aiheuttaneen puhtaanveden syöttölinjan uusimisen ensimmäinen vaihe valmistui Lahdenkylässä. Verkostovuotoja on paikallistettu tehokkaasti kaukovalvonnan avulla. Suoritteiden määrä laskutettu vesimäärä ( 1000 m³ ) puhdistettu vesimäärä ( 1000 m³ ) Suoritteiden hinta Myyty vesi € / m³ Puhdistettu jätevesi € / m³ Keskeisiä lukuja vesijohtoverkoston pituus km viemäriverkoston pituus km TA 13 700 600 TA 13 0,59 0,97 TA 13 670 160 TP 13 696 542 0,53 0,94 670 160 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Alavuden ja Töysän vesihuoltolaitosten toiminnot ja päivystys yhdistettiin 1.1.2013. Tavoitteena oli yhdenmukaistaa kahden vesihuoltolaitoksen taksat, palvelut, toiminnot ja päivystys yhdeksi toimivaksi ja tehokkaaksi vesihuoltolaitokseksi. Tavoitteet on pääosin saavutettu. Lämpölaitos (tekninen johtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kaukolämmön tuottaminen ja jakaminen asiakkaille kilpailukykyisesti liiketalouden periaatteiden mukaisesti 85 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Lämmön tuotanto ta- Keskeytykset lämmön- Ei yhtään pahtuu keskeytyksettä, jakelussa vaivattomasti ja kilpailukykyisesti Mittarien kaukoluenta Kaikki Lämmön hinta >20% alle kiarvon Toimenpiteet Varajärjestelmät toimii Töysän alue saadaan kaukoluentaan tilastokes- Toiminta on tehokasta Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Töysän alue saatiin kaukoluennan piiriin. Lämmön hinta saatiin pidettyä reilut 20% alle valtakunnan vastaavien laitosten keskiarvon. Verkostossa oli yksi vuoto, joka aiheutti lämmönjakelun keskeytymisen Salmen alueella. Toinen katkos johtui verkoston huollosta. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Laitos läpäisee tarkastukset Toimenpiteet Lämmön tuotanto tapahtuu keskeytyksettä Painelain mukaiset tarkastukset Pääosa lämmöntuotannosta tapahtuu kotimaisia polttoaineita hyväksi käyttäen Kattila- ja verkostohäviöt pidetään alhaisena % osuus lämmöntuotannosta >99% KPA kattiloiden varma toimivuus Verkostohäviö <15% Verkko pidetään kunnossa ja vuodot löydetään nopeasti Huolellinen käyttö ja määräaikaishuollot suoritetaan ajallaan. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Lämpö tuotettiin 96%:sti kotimaisella polttoaineella. Tältä osin tavoitetta ei saavutettu. Öljyä jouduttiin käyttämään alkuvuodesta kun kotimaisten polttoaineiden kattilatehot eivät riittäneet ja syksyn kattilakorjausten aikana. Verkostohäviötavoitetta ei saavutettu 86 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Lämmön tuotanto toimii tehokkaasti Nettotulos Mittarin tavoitearvo 2013 Talousarvion mukainen nettotulos Toimenpiteet Polttoainehankinnassa onnistutaan Lämmön tuotanto toimii tehokkaasti Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Talousarvion mukaista nettotavoitetta ei saavutettu. Suurimmat syyt tähän olivat isot kattiloiden korjaukset, polttoaineiden hinnan merkittävä kohoaminen ja energiaverojen korotukset. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Motivoitunut ja osaava henkilöstö Henkilökunta on suorittanut soveltuvan ammattipätevyyskoulutuksen Mittarin tavoitearvo 2013 Toteutuminen 100% Toimenpiteet Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Henkilökunta suoritti useampia paineastialain mukaisia käyttökoulutuksia. Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Hanketta ei ole aloitettu. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Lämmön tuotanto MWh Lämmön myynti MWh Verkostohäviö 32800 27900 <15% 36203 30023 17,07 Suoritteiden hinta TA 13 Lämmön verollinen kuluttajahinta 52,95 Keskeisiä lukuja TA 13 Asiakasmäärä 200 87 59,02 236 Tilapalvelu (tekninen johtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tilapalveluyksikön tehtävänä on kaupungin tulostavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimitilojen hankinta, ylläpito ja vuokraus sekä ruoka- ja siivouspalvelujen tuottaminen asiakkaille. Toiminnassa huomioidaan käyttäjien tarpeet, teknillistaloudelliset tavoitteet sekä viranomaismääräykset NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Motivoitunut ja osaava henkilöstö Henkilökunta on suorittanut soveltuvan ammattipätevyyskoulutuksen Mittarin tavoitearvo 2013 Toteutuminen 100% Toimenpiteet Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Henkilökunta suoritti useampia paineastialain mukaisia käyttökoulutuksia. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Hyvä ruoka- ja sii- Asiakastyytyväisyys vouspalvelujen laatu. (1-5) Mittarin tavoitearvo 2013 Lähtötaso kartoitettu. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Asiakastyytyväisyyskyselyjä yhteisellä kyselypohjalla ei ole vielä tehty. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET 88 Toimenpiteet Kehitetään kaikille asiakkaille sopiva kyselypohja. Toteutetaan asiakaskysely, jonka pohjalta suunnitellaan toimenpiteet laadun ylläpitämiseksi/parantamiseksi Kriittinen menestystekijä Avainmittari Kustannustehokkaat ruuankuljetusreitit Kuljetushinta/ suorite Mittarin tavoitearvo 2013 Hinta vuoden 2012 tasolla. Toimitilojen käyttöasKäyttöaste 95% toimitiloista on teen säilyttäminen käytössä korkeana Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Toimenpiteet Kotipalveluaterioiden toimituskonsepti otettu käyttöön tai tälle sovittu aikataulu. Reittejä tiivistetään mahdollisuuksien mukaan. Reagoidaan nopeasti muutoksiin. Uusi kotipalveluaterioiden toimituskonsepti otetaan käyttöön 13.1.2014. Samalla luovutaan ostopalvelukuljetuksista. Kaikki teollisuus- ja liiketilat ovat käytössä. Toimistotiloja on jonkin verran vapaana. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Työkyvyn tuen tarpee- KaupunginPuheeksiottaminen seen reagoidaan riittä- hallituksen ja jatkotoimet tehty vän aikaisin. ohjeen mu- 100%. kaiset rajaarvo Motivoitunut ja ammat- PerustutkinYli puolella on kytitaitoinen henkilökun- non tai am- seiset tutkinnot ta. mattitutkinnon suorittaneet. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Toimenpiteet Säännöllinen poissaoloraporttien seuraaminen. Yhteistyö työsuojelun ja työterveyden kanssa. Täydennyskoulutukset Ruoka- ja siivouspalveluissa 100 % puheeksiottamisista tehty. Perus- tai ammattitutkinto 82,6 % henkilöstöstä. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 89 Toimenpiteet Sisäisten palvelujen Kohdekohtainen nettosuoriteperusteinen ja budjetti. oikeaan työmäärään perustuva hinnoittelu Työmäärämitoitukset v. 2014 talousarviossa Asiakaskohtaiset neujokaisen kohteen netto vottelut hinnoittelun 0 perusteista. Mitoitukset tehty 100% Toimitilojen käyttökus- Hoitokustannukset Alle 2,85€/m2 tannusten taloudellisuus. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Ruoka- ja siivouspalvelujen työmäärämitoitusten tekeminen. Huomioidaan eläköitymiset ja keittiötyyppien muutokset. Tärkeimmät hankinnat kilpailutetaan tehokkaasti. Ruoka- ja siivouspalvelujen talousarviossa 2014 kaikkien asiakaskohteiden netto on 0. Työmäärämitoitukset on tehty 70 % asiakaskohteista. Hoitokustannusten tavoitetta ei saavutettu johtuen rahoitusvastikkeen kirjaustavan muutoksesta. Suoritteiden määrä Valmistettuja ateriasuoritteita Siivottavaa pinta-alaa m2 Isännöinnissä hoidettava pinta-ala Suoritteiden hinta TA 13 TP 13 872 100 40 900 83 390 895 900 40 900 84 177 TA 13 Ateriasuoritteen hinta Siivouksen hinta €/m2/kk Hoitokustannukset €/m2/kk 3,63 2,11 2,69 Keskeisiä lukuja TA 13 Valmistettuja aterioita/päivä Teollisuustiloja vuokrattuna 2 390 8 040 3,23 1,85 2,93 2 450 Ympäristöpalvelut (maankäyttöinsinööri) Palvelualueen toiminta-ajatus: Edellytysten luominen kestävälle kehitykselle maanhankinnan ja kaavoituksen keinoin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen siten, että Alavus tunnetaan miellyttävästä kaupunkikuvasta ja luonnonläheisestä ympäristöstä. Ohjataan ja luodaan edellytykset kaava-alueiden rakentamiselle joustavasti kuntalaisten tarpeet ja ympäristöarvot huomioiden 90 NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestystekijä Ympäristönsuojelulain mukaisten lupien sujuva käsittely Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 100 % ympäristöluvista Tehostetaan lupaprosessien seurantaa ja valvontaa Facta- Ympäristöohjelmalla Tonttijakojen sujuva käsittely Kahden kuukauden sisällä lainvoiman saavat tonttijaot % 50 % tonttijaoista Uusitaan paikkatietoohjelmistoa mahdollistamaan tehokkaampi työskentely Rakennuslupien sujuva käsittely Kahden kuukauden sisällä lainvoiman saavat rakennusluvat % 90 % rakennusluvista Asiakasneuvonnan ja sähköisen tiedonsiirron lisääminen Neljän kuukauden sisällä lainvoiman saavat ympäristöluvat % Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Ympäristöluvat käsitelty tavoitteen mukaisesti. Tonttijakoja ei pystytty toteuttamaan asetetussa aikataulussa. Rakennusluvista 94 % lainvoimaisia 2 kk:n sisällä. Keskimääräinen käsittelyaika rakennusluville 29 pv. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Raakamaan hankkiminen kaupungin omistukseen Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Riittävästi tarpeen mu- Kaavoitettavaa raakakaisia maa-alueita maata kahdeksi vuokaavoitettavaksi raken- deksi eteenpäin tamisen tarpeisiin Toimenpiteet Maanomistuksen ja myyntihalukkuuden selvittäminen yhdistymissopimuksen linjaamilta alueilta Erityyppisiä tontteja on Tonttien lukumäärä / Myytäviä tontteja on Raakamaan hankinnaltarjolla riittävästi suh- vuositarve kolmen vuoden varan- la ja kaavoituksella teessa kysyntään to mahdollistetaan tonttivaranto Vesistöjen kunnostus- Vireillä olevien kunnos- Kaksi vireillä / käynnis- Jatketaan ja käynnistehankkeiden käynnis- tus-hankkeiden määrä sä olevaa hanketta tään uusia vesistöjen täminen ja toteutus vuosittain kunnostushankkeita yhteistyössä EteläPohjanmaan ELYkeskuksen, osakaskunnan, kalastusseurojen ja järvitoimikuntien kanssa sekä avustetaan hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista määrärahojen puitteissa. 91 Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kaavoitettavaa raakamaata on jäljellä useaksi vuodeksi ja myytäviä tontteja on tarjolla yli kolmen vuoden varanto. 2013 saatiin päätökseen yksi vesistön kunnostushanke. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen menestys- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet tekijä 2013 Henkilöstön osaami- Riittävät koulutusmää- Tarkastelu vuosittain Tulos- ja kehityskessen turvaaminen rärahat kustelu käydään jokaisen kanssa Ammattitaitoista henki- Käytetty löstöä riittävästi henkilö työpanos / Työpanoksen pienen- Rekrytoidaan 1 hlö täminen lisä-resursseja eläkkeelle lähteneiden hankkimalla tilalle taikka vaihtoehtoisesti säädetään työkuormitus oman / ostopalvelun suhteella Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Rekrytointia usean eläköityneen tilalle ei tehty ja lisäksi vuosi 2013 toimittiin ilman omaa kaavoittajaa. Henkilöstövajaus on johtanut suuriin haasteisiin työtehtävistä suoriutumisessa. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestys- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet tekijä 2013 Talousarviossa pysy- Vuoden 2013 toiminta- Vuodelle 2013 budje- Siirretään tarvittaessa tään menot toidut menot eivät ylity hankintoja sekä pidättäydytään ostopalvelujen käytöstä mahdollisuuksien mukaan Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Vuodelle 2013 budjetoituja menoja ei ylitetty. Suoritteiden määrä TA 13 Maakaupat / kpl Asemakaavaluonnos / ha Rakennusluvat / kpl 30 10 270 Suoritteiden hinta TP 13 14 25,2 219 TA 13 Maakaupat / kpl Asemakaavaluonnos / ha Rakennusluvat / kpl 532 2200 300 92 311 733 369 Keskeisiä lukuja TA 13 Ympäristölautakunnan kokoukset 8 10 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Yleiskaavoitusta ei käynnistetty, koska ei ole omaa kaavoittajaa. KAUPUNGIN KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRHTIÖT Asuntotoimen yhtiöt Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Alavuden Asunnonhankinta OY (100%) Asunto-osakeyhtiö Asulantie (53,70%) Kiinteistöosakeyhtiö Alavuden Vuokratalot (100%) Kiinteistöosakeyhtiö Töysän Tapiola(100%) Asunto-osakeyhtiö Eevanraitti (100%) Kiinteistöosakeyhtiö Töysänranta (100%) Palvelualueen toiminta-ajatus: Asumiseen liittyvien palveluiden tuottaminen, asumisviihtyvyyden ja muiden asumisedellytysten parantaminen. Yhtiöt toimivat yhtiöjärjestyksensä mukaisesti, noudattavat Alavuden kaupunginvaltuuston 18.1.1999 hyväksymää konserniohjeitta, toteuttavat osaltaan kaupunginvaltuuston vahvistamia strategioita ja valtuuston asettamia tavoitteita. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestys- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet tekijä 2013 Monipuoliset asumisen saatavilla olevien asun- Käyttöaste yli 90 % edellytykset tojen lukumäärä ja koko Pidetään yllä hyväkuntoisia asuntoja ja viihtyisiä asuinalueita Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Tavoitteet toteutuneet, palveluyksiköiden keskimääräinen käyttöaste n. 95%. NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen me- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet nestystekijä 2013 93 Eri tyyppisiä ja kokoisia asuntoja tarjolla riittävästi suhteessa kysyntään Asuntojen/kiinteistöjen kunnon ylläpito ja parantaminen asuntojen lukumäärä ja koko asuntojen koot 1-5 h+k rivitalo kerrostalo omakotitalo luhtitalo vaihtoehdot Tehdään muuttoremontteja, peruskorjataan kiinteistöjä Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Huoneistoihin on tehty pintaremontteja tarpeen mukaan. Kriittinen tystekijä NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN menes- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Ammattitaitoinen, työssä jaksaminen henkilöstön antama pa- kehityskeskustelut työkykyinen ja työs- työtyytyväisyys laute tehtävien tarkastelu sään viihtyvä henkimuutostilanteissa löstö Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Tehtävien tarkastelu aloitettu, tulevan fuusion vuoksi vielä kesken. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menes- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet tystekijä 2013 Liikevaihdon riittävyys kattamaan kiinteistöjen hoito- ja rahoituskulut tilinpäätös tulot ja menot tasapainossa talousarvion ennakointi menojen suhteen, sopeutetaan vuokrankorotuksilla Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Tulot ja menot olleet keskimäärin tasapainossa. Vuokrankorotuksia ei vuonna 2013 ole tehty. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Vuokra-asuntoja Keskeisiä lukuja 642 TA 13 642 Asuntojen käyttöaste% 93 95 94 Strategisten hankkeiden toteutuminen tilikaudella: Kiinteistö Oy Töysän Tapiola, Kiinteistö Oy Töysänranta ja Alavuden Asunnonhankinta Oy sulautuvat Kiinteistö Oy Alavuden Vuokrataloihin 30.4.2014. Uuden yhtiön nimeksi tulee Alavuden Vuokraasunnot Oy. Elinkeinotoimen yhtiöt Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Alavuden Kehitys Oy Kiinteistö Oy Alavus Fasadi Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalo Palvelualueen toiminta-ajatus: Elinkeinotoimen yhtiöt edistävät kaupungin elinkeinojen kehittymisen edellytyksiä ja kehittävät osaltaan kaupunkia vetovoimaiseksi yritysten toimintaympäristöksi. Keskiössä on uuden kunnan ”Yrittäjä on ykkönen” –asenteen edistäminen toiminnoissa. Alavuden Kehitys Oy kehittää ja monipuolistaa Alavuden kaupungin elinkeinoelämää läheisessä yhteistyössä alavutelaisten yritysten ja kaupungin kanssa sekä tarjoaa elinkeinopalvelut ja kaupungin markkinointiin liittyviä palveluja Alavuden kaupungille. Kiinteistö Oy Alavus Fasadi tarjoaa toimitiloja ja palveluja yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat toimia moderneissa ja tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa, tehokasta tietoverkkoa hyödyntäen ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä Alavudella. Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalo tarjoaa toimitiloja ja palveluja erityisesti ict-yrityksille ja yrityspalveluyrityksille, jotka haluavat toimia moderneissa ja tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa, tehokasta tietoverkkoa hyödyntäen Tuurin palvelujen äärellä. NÄKÖKULMA: ASIAKAS Kriittinen menestys- Avainmittari tekijä Yrittäjä on ykkönen Joustavat, asiantunte-asenne vat ja asiakaslähtöiset strategiaa toteuttavat yritys-, toimitila- ja sijoittumispalvelut. Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Asiakaspalautteen Asiakaspalautteen systearvo 4/5. maattinen keruu. Kehittyvä ja laajeneva yritysyhteistyö. Järjestettyjä yhteistyötilaisuuksia 4 Toimialakohtaiset tilaisuudet 4 Yrityskäynnit 80 Asiakastapaamiset 1200 Perustettuja yrityksiä 95 Teemallisten yhteistyötilaisuuksien järjestäminen. Yrityskäynnit. Asiakastapaamiset. 45. Osaavan työvoiman saatavuus Osaavaa ja soveltuvaa henkilöstöä rekrytoitavissa. Henkilökunnan täydennyskoulutus-palveluja saatavilla. Koulutustarjonnan vahvistaminen paikkakunnalla Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Asiakaspalautetta ei ole kyselyllä kerätty vuonna 2013. Kysely toteutetaan huhti-toukokuussa 2014. Yhteistyötilaisuuksia on järjestetty yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitteen mukaisesti, myös yrityskäyntien lukumäärä on tavoitteen mukainen. Asiakastapaamisissa tavoite alittui jääden noin 950 tapaamiseen. Yrityksiä Alavudella perustettiin tilikauden aikana 38. Työ koulutustarjonnan vahvistamiseksi on käynnistynyt myönteisissä merkeissä, josta yhtenä esimerkkinä on Järviseudun ammatti-instituutin käynnistämä puutarha-alan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Koulutus käynnistyi tammikuussa 2014. ESR-hankkeen kautta on kyetty vahvistamaan yrityksille suunnattua paikkakunnalla toteutettavaa koulutustarjontaa. Kriittinen tystekijä NÄKÖKULMA: TALOUS menes- Avainmittari Mittarin tavoitear- Toimenpiteet vo 2013 96 Yrittäjä on ykkönen -asenne Osaavan työvoiman saatavuus Taloudellinen toiminta Pysytään omistajan määrittämässä rahoitusresurssissa. Talouden tarkka seuranta (tilinpäätösraportit). Hankerahoituksen tehokas hyödyntäminen toiminnassa Kaupungin strategian mukaisia, yrityslähtöisiä kehittämishankkeita toteutetaan hankerahoituksella Aktiivisuus hankkeiden työstössä ja haussa yksin ja osana yhteistyöverkostoja. Taloudellisia koulutusratkaisuja tarjolla Koulutuksia toteutetaan yhteistyössä taloudellisesti Aktiivisuus koulutusten organisoinnissa. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalon ja Kiinteistö Oy Alavus Fasadin tilinpäätökset vuodelta 2013 olivat tulokselliset, Alavuden Kehitys Oy:n tilinpäätös osoitti 2024,84€ tappiota. Hankerahoitusta on tarkasteluvuonna onnistuttu hyödyntämään erinomaisesti, josta on osoituksena Alavuden Kehitys Oy:n hallinnoima Kuusiokuntien rakennusklusterin ja hitsaavan teollisuuden prosessien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ESR –hanke sekä matkailualan yritysten yritysryhmähanke. Laatupalveluita läheltä – hankkeen rahoitus varmistui joulukuussa 2013 ja hanke käynnistettiin tammikuussa 2014. Aktiivisuus koulutusten organisoinnissa on vaikuttanut myönteisesti koulutustarjontaan ja koulutusten kysyntään. ESR-hankkeelle haettiin jatkorahoitusta vuoden 2014 kesäkuusta vuoden 2015 huhtikuun loppuun saakka, mutta sitä ei valitettavasti myönnetty. 97 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestys- Avainmittari tekijä Yrittäjä on ykkönen Joustavat, asiantunte-asenne vat ja asiakaslähtöiset yrityspalvelut. tuotetaan osana YritysSuomi –verkostoa sekä muiden asiantuntijoiden ja yhteistyökumppa-neiden kanssa. Osaavan saatavuus työvoiman Rekrytointien vuus Mittarin tavoitearvo 2013 Toimiva, aktiivinen, vastuullinen ja asiakaslähtöinen yhteistyöverkosto. Verkoston itsearvio 4/5. Toimenpiteet Yhteistoiminnan koordinointi, kehittäminen ja siitä tiedottaminen. Säännöllinen toimijoi- Verkostotapaamiset. den välinen yhteyden- Yhteydenotot. pito.Uusien kump- Verkostojen kehittäminen. panuuksien lukumäärä XX. suju- Tarjolla yrityslähtöistä Aktivoidaan koulutusta. organisaatioiden alueella. koulutustoimintaa Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Yritys-Suomi –toimijat arvioivat toimintaa säännöllisissä palavereissa, mutta strukturoitua itsearviointia ei ole toteutettu. Yhteistyöverkostojen kehittäminen ja ylläpito on tavoitteellista, säännöllistä ja myönteisiä tuloksia on saavutettu. Koulutusorganisaatiot toimivat paikkakunnalla yritys- ja asiakaslähtöisesti. Yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja koulutuspalvelujen tuottajien kanssa suunnitellaan, markkinoidaan ja toteutetaan yrityslähtöisiä koulutuksia. NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen tystekijä menes- Avainmittari Yrittäjä on ykkönen -asenne Osaavan työvoiman saatavuus Asiantunteva, osaava, palveleva ja motivoitunut henkilöstö Mittarin tavoitear- Toimenpiteet vo 2013 Kehityskeskustelut 2/vuosi. Kehityskeskustelut. Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä 3/henkilö Henkilöstö osallistuu koulutuksiin kehityskeskusteluissa määritettyjen linjausten mukaisesti. Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Kehityskeskusteluja on käyty 1/vuosi. Henkilöstö on osallistunut koulutuksiin tarvelähtöisesti. 98 Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Kuusiokuntien rakennusklusterin ja hitsaavan teollisuuden prosessien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ESR –hankkeelle saatiin ELY-keskukselta ja alueen kunnilta rahoitus ja hanke käynnistyi tammikuussa 2013. Hankkeessa on vuoden 2013 aikana tuettu hitsaavan teollisuuden sekä rakennustuoteyritysten prosessien ja laatujärjestelmien kehittämistä, yrityksien tarpeiden mukaan räätälöityjä koulutuksia ja CEmerkintään liittyvien auditointien valmisteluita. Hankkeessa on kehitetty asiantuntijaverkostoa nk. yhden luukun periaatteella toimivalle koulutus- ja neuvonta-palvelulle. Syksyllä järjestettiin ensimmäinen Fasadi Rustinki -ammattilaistapahtuma. Hankkeen myötävaikutuksella alueelle sijoittui yritys, joka tarjoaa metalliteollisuudelle testausja hitsausinsinööripalveluja. Vuonna 2014 ESR-hankkeen toimenpiteet ovat keskittyneet asiantuntijaverkoston juurruttamiseen alueelle sekä yhden luukun periaatteella toimivan koulutus- ja neuvontapalvelun vakiinnuttamiseksi alueelle. Palvelulla mahdollistetaan yrityksille joustava ja lähellä toimiva kanava räätälöityjen koulutuksien hankintaan. ELY-keskus myönsi rahoituksen myös yritysryhmähankkeeseen, jossa neljä maaseutu-matkailuyritystä toteuttaa Venäjälle suuntautuvaa markkinointia. Hankkeeseen liittyvä asiantuntijapalvelu ostetaan Etelä Pohjanmaan Matkailu Oy:ltä. Hankkeessa yrityksille on tuotettu Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n palvelimelle venäjänkieliset kotisivut, painettu venäjän ja englanninkielinen sekä suomenkielinen esite, osallistuttu Pietarin kansainvälisille matkailumessuille sekä projektipäällikkö on markkinoinut yritysryhmään kuuluvia yrityksiä sosiaalisen median kautta. Hankkeen avulla on saatu pilottiasiakkaat yrityksiin. Varsinkin kotiin tuotettavia palveluita tuottavien palveluyritysten toimintaa kehitetään ja niiden palveluista tiedotetaan asiakkaille Laatupalveluita läheltä –hankkeessa, johon Leader-rahoituksen myönsi Kuudestaan ry. Hanke käynnistyi tammikuussa 2014. Asiakaslähtöisen ja proaktiivisen toimintakulttuurin kehittäminen näkyvät asiakaspalvelussa ja hanketyössä. Yritysten tulevien tarpeiden ennakointi ja toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin reagointi edellyttävät jatkuvaa toiminnan kehittämistä. A – Pesu Oy Palvelualueen toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on sosiaalisena, yleishyödyllisenä ja liiketoimintaa harjoittavana osakeyhtiönä tuottaa kuntoutuspalveluja heikossa työmarkkina-asemassa (osatyökykyiset/pitkäaikaistyöttömät) oleville henkilöille. Yritys on sosiaalinen yritys, jonka henkilöstöstä on 30 % joko osatyökykyisiä tai osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä yhteensä. Tarkoituksena on erilaisten työllistymismuotojen kautta edistää työelämään sijoittumista työpaikkoja ja koulutusta järjestämällä. Toimintaansa varten yhtiö voi harjoittaa tuotannollista toimintaa. Yhtiö tuottaa pesula- ja siivouspalveluja, hoivapalveluja, kiinteistönhuoltopalveluja, keittiöpalveluja sekä kuljetuspalveluja. Yhtiö voi myös edelleen sijoittaa henkilöstöään muihin yhteisöihin ja yrityksiin 99 NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Avainmittari Nopea tuotanto aika pv likaisen pyykin saapumisesta, puhtaan pyykin toimitukseen Työvälineet ja toimintaympäristö koneiden huoltojen määrä koneiden korjaus seisonta-aika työympäristön siisteys- ja suojaimet Mittarin tavoitearvo 2013 saapumisesta 1 – 2 arkipäivää vuosihuollot 1 x toimintakausi huoltomies tavoitettavissa ja paikalla samana tai seuraavana päivänä 1 – 4 pv tapaturmia ei ole Toimenpiteet Prosessia ohjataan, mitataan ja parannellaan pitkäjännitteisesti prosessi jakautuu ydin, tuki- ja avainprosesseihin (pesut/lajittelut, viimeistelyt, pakkaus/luovutus, kuljetus) ja kokonaisuudessa pyritään asiakastyytyväisyyteen työnjohdon tuki- ja ohjaus osaamisen käyttö työtehtävissä (tietoa jaetaan ja kaikki hyötyvät laadun edistymisestä) henkilökunta pitää itse huolta työympäristön siisteydestä (koneiden putsaus pölystä, roskat) siistijä huolehtii lattiat, pinnat, tasot, henkilökunnan tilat Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Prosessiuudistukset pakkaus- ja kuljetusosiossa sekä lajittelussa toivat tulosta, prosessin läpimeno asetetun tavoitteen mukaista. Työvälineet, koneet ja niiden huoltotoimenpiteet on päivitetty asianmukaisiksi, myös investoitu uusia koneita. Työympäristöt siistitään säännöllisesti. Tapaturmia ei ole. 100 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Henkilöstö on ammattitaitoinen ja motivoitunut koulutuksen järjestäminen, tekstiilihuolto osatai ammattitutkinto 80 % vakituisista pesulatyöntekijöistä ammattitutkinto, perusosaaminen tai alaan liittyvä osaaminen vammasta tai haitasta johtuva työstä poissaolo enintään 10 työpäivää/vuosi/työntekijä Kykyjen mukainen työtehtävä Toimenpiteet työvalmennus, verkostotyö koulutettavien tahojen kanssa mahdolliset oppisopimukset pesuainetoimittajan kurssipäiville osallistuminen työnjohtajan ohjaus/opetus työnkierto käytössä työvalmennuksen yhteydessä suunnitelma sijoituksesta työnjohdon tuki käytettävissä perehdytys (A – Pesu Oy:n oma perehdytyskansio kaikille työntekijöille) Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Käynnistettiin kaksi oppisopimusta. Yhtiöllä on yksi työvalmentajaa ja työpankkihankeen yksi työnetsijä. Valmennus jakautuu; mattopesula, pesula, palvelut kaupungille tai yrityksiin. Työvalmennuksen kautta tehty yksilöityjä ja räätälöityjä työ tai koulutussuunnitelmia. A – Pesu Oy perehdyttämiskansio päivitetty. Uuden työntekijän perehdytys tapahtuu kansion, työvalmennuksen ja työnjohdon avuin. Vammasta tai haitasta johtuvia poissaoloja ei ole. 101 NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen menestystekijä Avainmittari Mittarin tavoitearvo 2013 Toimenpiteet Taloudellinen ja toimiva sosiaalinen yritys talousarvio on laaditturealistisesti (ei ali eikä ylibudjetointia) tilinpäätös positiivinen, vähintään talousarvion mukainen talouden tarkka seuranta (osavuosikatsaukset, tiliotteet ja maksatukset) laskutus tehty ajallaan ja viipymättä Maksuvalmius, vakavaraisuus kassavaranto on riittävä kassavaranto on riittävä, maksut ei myöhässä kilpailukykyiset hinnat osakepääoman määrä ei ulkopuolisia lainoja, laskutus ajantasalla osakepääoma on vähintään sama kuin sijoitettu määrä menojen ja tulojen kuukausiseuranta (tiliotteet, kassa ja kirjanpito) suoritusten seuranta laskutusasiakkaina vain suurimmat vakituiset palvelun ostajat, yksityiset maksut luovutettaessa esim. puhdas pyykki mahdollisten investointien käyttö, jos tulos muodostuu riittävän positiiviseksi Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Tilinpäätös voitollinen +33.301,04 €. Tulokseen on vaikuttanut pesulan arvioitua suurempi tuotto, työpankin bonuskertymät ja työllistämistyö. Pesulan liikevaihto 542.253,99 € kasvu n. 35 % ja kokonaisliikevaihto 994.555,22 € kasvu n. 26 %. Liikevaihdosta pesulaprosessi 54,5 % ja muut työllistämistoimet (palvelut, kioskit, työpankki) 45,5 % Investoinnit n. 36.000,00 € ja vanhan kaluston lunastus kaupungilta 24.300,00 €. Strategisten hankkeiden toteutuminen toimintakaudella: Lokakuu 2012 aloituksesta joulukuu 2013: Yrityssoitot: 249 kpl Yrityskäynnit: 168 kpl ja ei tarvetta: 78 kpl Haastateltujen työntekijöiden määrä: 134 kpl Rektytoiminta: 33 Alavuden kaupungin tulosalueille 102 1 yritykseen Vuokraustoiminta: 2 yritykseen, vuokrauksen jälkeen yhtiö lunasti yhden omaksi työntekijäkseen. Koulutukset ja yhteistyökumppanit: Työpankin omia koulutuksia 4 päivää. Yhteistyökumppania ovat ELY- keskukset Alavus, Seinäjoki ja Pirkanmaa sekä elinkeinotoimi Virrat, yrittäjäjärjestöt ja muut työllistämishankkeet. Muuta: Huhtikuussa työpankki oli mukana Alavuden kaupungin avoimien ovien päivässä sekä esittäytyi syksyllä Fasadi Rustinki 2013 Alavus Fasadissa koulutus- ja teollisuustapahtumassa. Joulukuussa ilmestyneet valtakunnalliset sosiaali- ja terveysministeriön esitteet otettiin käyttöön yritysesittelyjen yhteydessä. Yrittäjät ovat ottaneet positiivisesti kantaa työpankin toiminnalle ja todenneet sen olevan yksi mahdollisuus saada työntekijöitä tulevaisuudessa. Toisaalta vuoden aikana työpankki-esittelyissä todentui, että yritykset joilla on omat rekrysivustonsa ja rekryhenkilöstö, eivät olleet niinkään kiinnostuneita työpankkitoiminnasta. Tavoitteena jatkossakin on löytää ns. piilotyöpaikkoja. Vuoden aikana todentui tietynlainen varovaisuus yritysten työllistämistarpeissa. Työpankki tulee tarttumaan jatkossakin myös lyhyempiaikaisten työntekijätarpeiden vuokraamiseen. Kohderyhmänä tällöin ovat ensisijaisesti nuoret, joilla ei ole opiskelupaikka saati työtä. Kuntayhteistyö osoittautui tärkeäksi myös työpankin osalta. Työpankin rekrytoimisto on tehnyt tulosalueiden esimiehille aiemmin kuuluvat työntekijähaastattelut ja arvioinnit työntekijän soveltuvuudesta lyhyempiin määräaikaisiin tehtäviin. Yhteistyö on ollut saumatonta. Työpankki kehitti vuoden aikana oman työntekijärekisterin. Haastetta työpankillekin tuo tämän hetkinen taloustilanne, joka vaikuttaa suoraan tarpeeseen, työntekijän palkkaamiseen tai vuokraamiseen. Näkyvillä olo ja tiedon jakaminen työpankkitoiminnasta onkin nyt tärkeää, että voisimme vastata äkillisiin ja lyhytaikaisiinkin työvoiman tarpeisiin. Alavuden Jäähalli Oy Palvelualueen toiminta-ajatus: Tarjota alavutelaisille ja lähikuntien jääurheilun harrastajille laadukkaat ja monipuoliset harrastustilat Kriittinen tystekijä NÄKÖKULMA: ASIAKAS menes- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Käyttäjien tarpeet huomioidaan Palautteet asiakkailta Palautteisiin reagoidaan alle viikossa Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Käyttäjien palautteisiin on pystytty reagoimaan tyydyttävästi. 103 Palautteet käsitellään viikkopalavereissa NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen tystekijä menes- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Käyttöaste pidetään Laskutettavat tapah- vähintään 1300h/a korkeana tumat Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Jääaikaa on tarjottu myös Seinäjoen ja alueen lähikuntien seuroille. Jääajan tarjonta lähikuntien seuroille NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Kriittinen tystekijä menes- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Työhön motivoitunut ja Henkilökunta on suo- Kaikki henkilöt Täydennyskoulutukset osaava henkilökunta rittanut soveltuvan tarvittaessa ammattipätevyyskoulutuksen Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Koko henkilökunta on käynyt liikuntapaikkojen hoitajakoulutuksen. Toimintavuoden aikana yksi henkilö jäi osa-aikaeläkkeelle. NÄKÖKULMA: TALOUS Kriittinen tystekijä menes- Avainmittari Mittarin tavoitearvo Toimenpiteet 2013 Käyttökulut pidetään vastaavat muut hallit vertailuhallien keskiar- Käyttökulujen tarkka urheiluseurojen makvo seuranta sukyvyn rajoissa Sanallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta: Jääaikaa myytiin jonkin verran edellisvuotta vähemmän johtuen joukkueiden määrän vähentymisestä. Isoja yleisötapahtumia ei vuoden aikana ollut. Suoritteiden määrä TA 13 TP 13 Myydyt jääaikatunnit kaudessa 1300 1201 Suoritteiden hinta TA 13 Hoitokustannus / myyty jääaikatunti 117 Keskeisiä lukuja TA 13 Pääomakulu / myyty jääaikatunti (lyhennys+korko) 51 104 125 54 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 2.2.1. Käyttötalouden toteutuminen Toimintatulot alittivat talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla ja toimintamenot alittivat talousarvion 0,1 miljoonalla eurolla. Valtuusto hyväksyi ylitykset 24.3.2014. Suurimmat ylitykset tulivat kansanterveystyössä ja erikoissairaanhoidossa. Alkuperäinen Tulosalue (sitovuustaso lihavoitu) talousarvio HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Kaupunginvaltuusto Toimintatulot 0,00 Toim intam enot -81 000,00 Toimintakate -81 000,00 Kaupunginhallitus Toimintatulot 800 000,00 Toim intam enot -477 000,00 Toimintakate 323 000,00 Hallintopalvelut Toimintatulot 332 000,00 Toim intam enot -2 001 000,00 Toimintakate -1 669 000,00 HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT YHTEENSÄ Toim intatulot 1 132 000,00 Toim intam enot -2 559 000,00 Toim intakate -1 427 000,00 TALOUSPALVELUT Talouspalvelut Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Maaseutupalvelut Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Lomituspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toim intakate TALOUSPALVELUT YHTEENSÄ Toim intatulot Toim intam enot Toim intakate PERUSTURVAPALVELUT Perusturvapalvelujen hallinto Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Sosiaalityön palvelut Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Ikäihmisten palvelut Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Kansanterveystyö Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Erikoissairaanhoito Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate PERUSTURVAPALVELUT YHTEENSÄ Toim intatulot Toim intam enot Toim intakate Talousarviomuutokset Lopullinen talousarvio Talousarvion toteutuma 0,00 -15 000,00 -15 000,00 0,00 -96 000,00 -96 000,00 0,00 -110 423,27 -110 423,27 0,00 14 423,27 14 423,27 115,0 115,0 0,00 10 000,00 10 000,00 800 000,00 -467 000,00 333 000,00 802 259,84 -489 936,49 312 323,35 -2 259,84 22 936,49 20 676,65 100,3 104,9 93,8 0,00 10 000,00 10 000,00 332 000,00 -1 991 000,00 -1 659 000,00 225 607,40 -2 231 701,79 -2 006 094,39 106 392,60 240 701,79 347 094,39 68,0 112,1 120,9 0,00 5 000,00 5 000,00 1 132 000,00 -2 554 000,00 -1 422 000,00 1 027 867,24 -2 832 061,55 -1 804 194,31 104 132,76 278 061,55 382 194,31 90,8 110,9 126,9 15 000,00 -1 119 000,00 -1 104 000,00 0,00 0,00 0,00 15 000,00 -1 119 000,00 -1 104 000,00 16 192,78 -1 201 139,35 -1 184 946,57 -1 192,78 82 139,35 80 946,57 108,0 107,3 107,3 49 000,00 -194 000,00 -145 000,00 0,00 0,00 0,00 49 000,00 -194 000,00 -145 000,00 44 800,80 -162 959,54 -118 158,74 4 199,20 -31 040,46 -26 841,26 91,4 84,0 81,5 4 200 000,00 -4 200 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 200 000,00 -4 200 000,00 0,00 3 605 013,31 -3 627 909,37 -22 896,06 594 986,69 -572 090,63 22 896,06 85,8 86,4 4 264 000,00 -5 513 000,00 -1 249 000,00 0,00 0,00 0,00 4 264 000,00 -5 513 000,00 -1 249 000,00 3 666 006,89 -4 992 008,26 -1 326 001,37 597 993,11 -520 991,74 77 001,37 86,0 90,5 106,2 198 000,00 -583 000,00 -385 000,00 -10 000,00 33 000,00 23 000,00 188 000,00 -550 000,00 -362 000,00 173 598,60 -543 142,86 -369 544,26 14 401,40 -6 857,14 7 544,26 92,3 98,8 102,1 1 367 000,00 -6 996 000,00 -5 629 000,00 0,00 -1 070 000,00 -1 070 000,00 1 367 000,00 -8 066 000,00 -6 699 000,00 1 500 420,05 -8 121 969,30 -6 621 549,25 -133 420,05 55 969,30 -77 450,75 109,8 100,7 98,8 3 059 000,00 -11 731 000,00 -8 672 000,00 25 000,00 385 000,00 410 000,00 3 084 000,00 -11 346 000,00 -8 262 000,00 3 084 480,73 -11 156 707,89 -8 072 227,16 -480,73 -189 292,11 -189 772,84 100,0 98,3 97,7 0,00 -12 805 000,00 -12 805 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -12 805 000,00 -12 805 000,00 0,00 -13 240 625,30 -13 240 625,30 0,00 435 625,30 435 625,30 103,4 103,4 0,00 -12 573 000,00 -12 573 000,00 0,00 -500 000,00 -500 000,00 0,00 -13 073 000,00 -13 073 000,00 0,00 -13 457 782,04 -13 457 782,04 0,00 384 782,04 384 782,04 102,9 102,9 4 624 000,00 -44 688 000,00 -40 064 000,00 15 000,00 -1 152 000,00 -1 137 000,00 4 639 000,00 -45 840 000,00 -41 201 000,00 4 758 499,38 -46 520 227,39 -41 761 728,01 -119 499,38 680 227,39 560 728,01 102,6 101,5 101,4 105 Poikkeama Käyttötalousarviosta % Tulosalue (sitovuustaso lihavoitu) SIVISTYSPALVELUT Kouluhallinto Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Varhaiskasvatus Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Peruskoulut Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Lukio Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Kansalaisopisto Toimintatulot Toimintamenot Toim intakate Kirjasto Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Vapaa-aikapalvelut Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ Toim intatulot Toim intam enot Toim intakate TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Yhdyskuntatekniset palvelut Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate Vesihuoltolaitos Toimintatulot Toimintamenot Toim intakate Lämpölaitos Toimintatulot Toimintamenot Toim intakate Tilapalvelu Toimintatulot Toimintamenot Toim intakate Ympäristöpalvelut Toimintatulot Toim intam enot Toimintakate TEKNINEN JA YMPÄRISTÖRYHMÄ Toim intatulot Toim intam enot Toim intakate Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Lopullinen talousarvio Talousarvion toteutuma Poikkeama Käyttötalousarviosta % 0,00 -367 000,00 -367 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -367 000,00 -367 000,00 2 733,00 -352 144,94 -349 411,94 -2 733,00 -14 855,06 -17 588,06 96,0 95,2 802 000,00 -5 818 000,00 -5 016 000,00 8 000,00 -153 000,00 -145 000,00 810 000,00 -5 971 000,00 -5 161 000,00 744 729,37 -5 801 911,47 -5 057 182,10 65 270,63 -169 088,53 -103 817,90 91,9 97,2 98,0 278 000,00 -10 984 000,00 -10 706 000,00 0,00 100 000,00 100 000,00 278 000,00 -10 884 000,00 -10 606 000,00 225 539,08 -10 751 903,93 -10 526 364,85 52 460,92 -132 096,07 -79 635,15 81,1 98,8 99,2 0,00 -1 215 000,00 -1 215 000,00 0,00 30 000,00 30 000,00 0,00 -1 185 000,00 -1 185 000,00 21 000,00 -1 164 927,44 -1 143 927,44 -21 000,00 -20 072,56 -41 072,56 98,3 96,5 313 000,00 -1 009 000,00 -696 000,00 0,00 0,00 0,00 313 000,00 -1 009 000,00 -696 000,00 346 126,13 -1 010 485,89 -664 359,76 -33 126,13 1 485,89 -31 640,24 110,6 100,1 95,5 19 000,00 -746 000,00 -727 000,00 0,00 0,00 0,00 19 000,00 -746 000,00 -727 000,00 17 037,38 -721 486,17 -704 448,79 1 962,62 -24 513,83 -22 551,21 89,7 96,7 96,9 306 000,00 -1 270 000,00 -964 000,00 0,00 50 000,00 50 000,00 306 000,00 -1 220 000,00 -914 000,00 318 997,78 -1 252 346,01 -933 348,23 -12 997,78 32 346,01 19 348,23 104,2 102,7 102,1 1 718 000,00 -21 409 000,00 -19 691 000,00 8 000,00 27 000,00 35 000,00 1 726 000,00 -21 382 000,00 -19 656 000,00 1 676 162,74 -21 055 205,85 -19 379 043,11 49 837,26 -326 794,15 -276 956,89 97,1 98,5 98,6 0,00 -172 000,00 -172 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -172 000,00 -172 000,00 0,00 -170 584,53 -170 584,53 0,00 -1 415,47 -1 415,47 99,2 99,2 43 000,00 -3 170 000,00 -3 127 000,00 0,00 30 000,00 30 000,00 43 000,00 -3 140 000,00 -3 097 000,00 124 171,81 -2 982 128,14 -2 857 956,33 -81 171,81 -157 871,86 -239 043,67 288,8 95,0 92,3 2 106 000,00 -1 001 000,00 1 105 000,00 0,00 0,00 0,00 2 106 000,00 -1 001 000,00 1 105 000,00 2 145 254,04 -888 340,98 1 256 913,06 -39 254,04 -112 659,02 -151 913,06 101,9 88,7 113,7 1 890 000,00 -1 192 000,00 698 000,00 0,00 0,00 0,00 1 890 000,00 -1 192 000,00 698 000,00 1 890 214,29 -1 410 515,85 479 698,44 -214,29 218 515,85 218 301,56 100,0 118,3 68,7 7 575 000,00 -7 798 000,00 -223 000,00 0,00 0,00 0,00 7 575 000,00 -7 798 000,00 -223 000,00 7 445 980,05 -7 684 667,99 -238 687,94 129 019,95 -113 332,01 15 687,94 98,3 98,5 107,0 303 000,00 -477 000,00 -174 000,00 0,00 25 000,00 25 000,00 303 000,00 -452 000,00 -149 000,00 262 737,54 -436 437,39 -173 699,85 40 262,46 -15 562,61 24 699,85 86,7 96,6 116,6 11 917 000,00 -13 810 000,00 -1 893 000,00 0,00 55 000,00 55 000,00 11 917 000,00 -13 755 000,00 -1 838 000,00 11 868 357,73 -13 572 674,88 -1 704 317,15 48 642,27 -182 325,12 -133 682,85 99,6 98,7 92,7 97,1 TULOSRYHMÄT YHTEENSÄ Toim intatulot 23 655 000,00 23 000,00 23 678 000,00 22 996 893,98 681 106,02 Toim intam enot -87 979 000,00 -1 065 000,00 -89 044 000,00 -88 972 177,93 -71 822,07 99,9 Toim intakate -64 324 000,00 -1 042 000,00 -65 366 000,00 -65 975 283,95 609 283,95 100,9 106 2.2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen Alkuperäinen talousarvio 23 655 000,00 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toim intakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot 0,00 13 785 210,00 12 834 427,12 950 782,88 93,1 33 000,00 3 516 190,00 3 456 403,75 59 786,25 98,3 2 068 000,00 -10 000,00 2 058 000,00 2 184 233,89 -126 233,89 106,1 4 318 600,00 0,00 4 318 600,00 4 521829,22 -203 229,22 104,7 0,00 -71 822,07 99,9 0,00 -1 065 000,00 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijääm ä (alijääm ä) 0,00 -89 044 000,00 0,00 -88 972 177,93 0,0 458 200,00 -34 099 202,00 -33 898 608,17 -200 593,83 99,4 -40 290 503,00 -1300 800,00 -41591303,00 -41964 345,69 373 042,69 100,9 -5 909 042,00 -2 400,00 -5 911442,00 -5 536 906,24 -374 535,76 93,7 -3 643 400,00 -210 000,00 -3 853 400,00 -3 917 557,14 64 157,14 101,7 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 -3 578 653,00 -10 000,00 -3 588 653,00 -3 654 760,69 66 107,69 101,8 -1 042 000,00 200 000,00 0,00 0,00 140 000,00 0,00 -65 366 000,00 31 198 000,00 36 857 000,00 208 000,00 140 000,00 -65 975 283,95 31 480 066,24 37 029 133,00 41 008,52 45 028,88 609 283,95 -282 066,24 -172 133,00 166 991,48 94 971,12 100,9 100,9 100,5 19,7 32,2 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 527 000,00 0,00 527 000,00 366 487,08 160 512,92 69,5 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 -458 000,00 0,00 -458 000,00 -365 576,28 -92 423,72 79,8 3 931,16 493,1 -1000,00 3 739 000,00 -2 916 000,00 Satunnaiset erät Poikkeama Käyttötalousarviosta % 681 106,02 97,1 -34 557 402,00 Korkotulot muilta Korkotulot liikelaitoksilta Muut rahoitustulot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Korkomenot Muut rahoitusmenot Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Talousarvion toteutuma 22 996 893,98 3 483 190,00 -64 324 000,00 30 998 000,00 36 857 000,00 208 000,00 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Lopullinen talousarvio 23 678 000,00 13 785 210,00 0,00 -87 979 000,00 Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset muille Avustukset liikelaitoksille Muut toimintamenot Talousarviomuutokset 23 000,00 0,00 -842 000,00 0,00 -1000,00 -4 931,16 2 897 000,00 -2 916 000,00 2 574 923,81 -2 871 748,90 322 076,19 -44 251,10 88,9 98,5 -2 916 000,00 0,00 -2 916 000,00 -2 871748,90 -44 251,10 98,5 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 823 000,00 0,00 0,00 0,00 823 000,00 -842 000,00 0,00 0,00 0,00 -842 000,00 -19 000,00 0,00 0,00 0,00 -19 000,00 -296 825,09 0,00 0,00 0,00 -296 825,09 277 825,09 0,00 0,00 0,00 277 825,09 Alkuperäinen talousarvio 30 998 000,00 27 099 000,00 1 730 000,00 2 169 000,00 0,00 Talousarviomuutokset 200 000,00 200 000,00 0,00 0,00 0,00 Lopullinen talousarvio 31 198 000,00 27 299 000,00 1 730 000,00 2 169 000,00 0,00 Talousarvion toteutuma 31 480 066,24 27 504 183,93 1 824 386,33 2 151 495,98 0,00 Poikkeama Käyttötalousarviosta % -282 066,24 100,9 -205 183,93 100,8 -94 386,33 105,5 17 504,02 99,2 0,00 0,0 Tulovero- Verotettava tulo prosentti miljoonaa euroa 133 616 296 19,63 128 930 984 19,86 129 067 064 19,86 132 940 590 19,86 134 627 969 19,75 139 261 687 Muutos prosenttia Talousarvion toteutuma 37 029 133,00 39 071 388,00 -2 042 255,00 0,00 Poikkeama talousarviosta -171 133,00 -259 388,00 88 255,00 0,00 0,0 0,0 0,0 VEROTULOJEN ERITTELY Verotulot Kunnan tulovero Osuus Yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot KUNNALISVEROTULOJEN MÄÄRÄYTYMISEN PERUSTEITA 2009 2010 2011 2012 2013 -3,5 0,1 3,0 1,3 3,4 VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus (ml- tas.) Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os. Harkinnanvarainen rahoitusavustus Alkuperäinen talousarvio 36 858 000,00 38 812 000,00 -1 954 000,00 0,00 Talousarviomuutokset 0,00 0,00 0,00 Lopullinen talousarvio 36 858 000,00 38 812 000,00 -1 954 000,00 0,00 Verotulot ylittivät 0,3 miljoonalla eurolla budjetoidun. Valtionosuudet olivat 0,2 miljoonaa euroa yli budjetoidun. Poistot alittivat hieman budjetoidun. Vuosikate alitti yli 0,3 miljoonalla eurolla budjetoidun. Tilikauden alijäämä alitti vajaalla 0,3 miljoonalla eurolla budjetoidun alijäämän. 107 2.2.3. Investointien toteutuminen Tulosalue Kaupunginhallitus Maaomaisuus Tulot Menot Netto Irtaimisto Tulot Menot Netto Arvopaperit Tulot Menot Netto Kaupunginhallitus yhteensä Tulot Menot Netto Perusturvalautakunta Irtaimisto/sis Elviira Tulot Menot Netto Kehitysvammaisten palvelutalon laajennus Tulot Menot Netto Perusturvalautakunta yhteensä Tulot Menot Netto Koulutuslautakunta Sydänmaan ryhmis Tulot Menot Netto Uusi päiväkoti Tulot Menot Netto Koulujen atk-laitteet Tulot Menot Netto Teknisen työn luokkien laitehankinnat Tulot Menot Netto Irtaimisto Tulot Menot Netto Alkuper. talousarvio Talousarviomuutokset Lopullinen talousarvio Talousarvion toteutuma 100 000,00 -100 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 100 000,00 -100 000,00 0,00 31 948,01 -121 585,69 -89 637,68 68 051,99 21 585,69 89 637,68 0,00 -100 000,00 -100 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -100 000,00 -100 000,00 0,00 -90 114,18 -90 114,18 0,00 -9 885,82 -9 885,82 90,1 90,1 0,00 -20 000,00 -20 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -20 000,00 -20 000,00 0,00 1 000,00 1 000,00 0,00 -21 000,00 -21 000,00 -5,0 -5,0 100 000,00 -220 000,00 -120 000,00 0,00 0,00 0,00 100 000,00 -220 000,00 -120 000,00 31 948,01 -210 699,87 -178 751,86 68 051,99 -9 300,13 58 751,86 95,8 31,9 149,0 0,00 -50 000,00 -50 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -50 000,00 -50 000,00 0,00 -51 197,30 -51 197,30 0,00 1 197,30 1 197,30 102,4 102,4 0,00 -1 100 000,00 -1 100 000,00 0,00 650 000,00 650 000,00 0,00 -450 000,00 -450 000,00 0,00 -673 475,39 -673 475,39 0,00 223 475,39 223 475,39 149,7 149,7 0,00 -1 150 000,00 -1 150 000,00 0,00 650 000,00 650 000,00 0,00 -500 000,00 -500 000,00 0,00 -724 672,69 -724 672,69 0,00 224 672,69 224 672,69 144,9 144,9 0,00 -350 000,00 -350 000,00 0,00 -130 000,00 -130 000,00 0,00 -480 000,00 -480 000,00 0,00 -509 675,72 -509 675,72 0,00 29 675,72 29 675,72 106,2 106,2 0,00 -1 500 000,00 -1 500 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -1 500 000,00 -1 500 000,00 0,00 -1 447 171,82 -1 447 171,82 0,00 -52 828,18 -52 828,18 96,5 96,5 0,00 -35 000,00 -35 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -35 000,00 -35 000,00 0,00 -34 470,87 -34 470,87 0,00 -529,13 -529,13 98,5 98,5 0,00 -15 000,00 -15 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -15 000,00 -15 000,00 0,00 -15 401,78 -15 401,78 0,00 401,78 401,78 102,7 102,7 0,00 -15 000,00 -15 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -15 000,00 -15 000,00 0,00 -14 963,44 -14 963,44 0,00 -36,56 -36,56 99,8 99,8 108 Poikkeama Käyttötalousarviosta % 31,9 121,6 Tulosalue Kirkkomännikön koulun peruskorjaus Tulot Menot Netto Sivistysryhm ä yhteensä Tulot Menot Netto Tekninen lautakunta Talonrakennus Tulot Menot Netto Liikenneväylät Tulot Menot Netto Viherrakentaminen Tulot Menot Netto Vesihuolto Tulot Menot Netto Lämpölaitos Tulot Menot Netto Haja-alueen viemärit Tulot Menot Netto Pienhankinnat Tulot Menot Netto Kaukovalvonta Töysän alue/vesihuoltot Tulot Menot Netto Kiinteistöjen pihojen kunnostukset Tulot Menot Netto Yksityiteiden peruskunnostukset Tulot Menot Netto Keskustan alue- ja liikennejärjestelyt Tulot Menot Netto Rantatöysän lämpökeskus Tulot Menot Netto Alkuper. talousarvio Talousarviomuutokset Lopullinen talousarvio Talousarvion toteutuma 90 000,00 0,00 90 000,00 0,00 0,00 0,00 90 000,00 0,00 90 000,00 0,00 0,00 0,00 90 000,00 0,00 90 000,00 90 000,00 -1 915 000,00 -1 825 000,00 0,00 -130 000,00 -130 000,00 90 000,00 -2 045 000,00 -1 955 000,00 0,00 -2 021 683,63 -2 021 683,63 90 000,00 -23 316,37 66 683,63 98,9 103,4 0,00 -330 000,00 -330 000,00 170 000,00 -265 000,00 -95 000,00 170 000,00 -595 000,00 -425 000,00 163 500,00 -696 266,47 -532 766,47 6 500,00 101 266,47 107 766,47 96,2 117,0 125,4 0,00 -800 000,00 -800 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -800 000,00 -800 000,00 0,00 -758 236,45 -758 236,45 0,00 -41 763,55 -41 763,55 94,8 94,8 0,00 -35 000,00 -35 000,00 0,00 -15 000,00 -15 000,00 0,00 -50 000,00 -50 000,00 0,00 -49 473,98 -49 473,98 0,00 -526,02 -526,02 98,9 98,9 0,00 -200 000,00 -200 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -200 000,00 -200 000,00 0,00 -240 770,79 -240 770,79 0,00 40 770,79 40 770,79 120,4 120,4 0,00 -200 000,00 -200 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -200 000,00 -200 000,00 0,00 -293 964,56 -293 964,56 0,00 93 964,56 93 964,56 147,0 147,0 20 000,00 -300 000,00 -280 000,00 0,00 0,00 0,00 20 000,00 -300 000,00 -280 000,00 24 000,00 -189 487,22 -165 487,22 -4 000,00 -110 512,78 -114 512,78 120,0 63,2 59,1 0,00 -100 000,00 -100 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -100 000,00 -100 000,00 0,00 -96 562,65 -96 562,65 0,00 -3 437,35 -3 437,35 96,6 96,6 0,00 -30 000,00 -30 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -30 000,00 -30 000,00 0,00 -22 387,74 -22 387,74 0,00 -7 612,26 -7 612,26 74,6 74,6 10 000,00 -100 000,00 -90 000,00 0,00 -150 000,00 -150 000,00 10 000,00 -250 000,00 -240 000,00 0,00 -250 977,07 -250 977,07 10 000,00 977,07 10 977,07 100,4 104,6 85 000,00 -130 000,00 -45 000,00 0,00 0,00 0,00 85 000,00 -130 000,00 -45 000,00 13 335,00 -14 341,39 -1 006,39 71 665,00 -115 658,61 -43 993,61 15,7 11,0 2,2 0,00 -150 000,00 -150 000,00 0,00 120 000,00 120 000,00 0,00 -30 000,00 -30 000,00 0,00 -4 797,50 -4 797,50 0,00 -25 202,50 -25 202,50 16,0 16,0 200 000,00 -1 200 000,00 -1 000 000,00 -200 000,00 1 200 000,00 1 000 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 109 Poikkeama Käyttötalousarviosta % Tulosalue Alkuper. talousarvio Talousarviomuutokset Lopullinen talousarvio Talousarvion toteutuma 0,00 -500 000,00 -500 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -500 000,00 -500 000,00 0,00 -302 221,89 -302 221,89 0,00 -197 778,11 -197 778,11 60,4 60,4 94 000,00 -470 000,00 -376 000,00 0,00 0,00 0,00 94 000,00 -470 000,00 -376 000,00 19 795,81 -224 865,04 -205 069,23 74 204,19 -245 134,96 -170 930,77 21,1 47,8 54,5 0,00 -150 000,00 -150 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -150 000,00 -150 000,00 0,00 -101 160,98 -101 160,98 0,00 -48 839,02 -48 839,02 67,4 67,4 0,00 0,00 0,00 0,00 -100 000,00 -100 000,00 0,00 -100 000,00 -100 000,00 0,00 -100 000,00 -100 000,00 0,00 0,00 0,00 100,0 100,0 Tekninen ja ym päristöryhm ä yhteensä Tulot Menot Netto 409 000,00 -4 695 000,00 -4 286 000,00 -30 000,00 790 000,00 760 000,00 379 000,00 -3 905 000,00 -3 526 000,00 220 630,81 -3 345 513,73 -3 124 882,92 158 369,19 -559 486,27 -401 117,08 58,2 85,7 88,6 INVESTOINNIT Tulot Menot Netto 599 000,00 -7 980 000,00 -7 381 000,00 -30 000,00 1 310 000,00 1 280 000,00 569 000,00 -6 670 000,00 -6 101 000,00 252 578,82 -6 302 569,92 -6 049 991,10 316 421,18 -367 430,08 -51 008,90 44,4 94,5 99,2 Hakojärven kevyen liikenteen väylä Tulot Menot Netto Ukkokankaan alue siirtoviemäri Tulot Menot Netto Töysän vastaanottohallin peruskorjaus Tulot Menot Netto Lentokenttäsäätiö Tulot Menot Netto Poikkeama Käyttötalousarviosta % Investoinneissa suurin ylitys oli Kehitysvammaisten palvelutalon laajennus 0,2 miljoonaa euroa. Investointi jakaantui kahdelle vuodelle ja investointi eteni nopeammin, kuin lisätalousarviossa arvioitiin. 2.2.4. Rahoitusosan toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Toim inta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuo sikate Satunnaiset erät Tulo raho ituksen ko rjauserät Investointien rahavirta Talousarviomuutokset Lopullinen talousarvio Talousarvion toteutuma Käyttö% 3 607 000,00 -842 000,00 2 765 000,00 297 592,18 89,2 3 739 000,00 -842 000,00 2 897 000,00 2 574 923,81 322 076,19 88,9 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 -132 000,00 0,00 -132 000,00 -107 515,99 -24 484,01 81,5 -5 969 000,00 -5 942 475,11 -26 524,89 99,6 -7 980 000,00 1310 000,00 -6 670 000,00 -6 302 569,92 -367 430,08 94,5 Raho ituso suudet investo intimeno ihin 499 000,00 -30 000,00 469 000,00 220 630,81 248 369,19 47,0 P ysyvien vastaavien hyö dykkeiden luo vutustulo t 232 000,00 0,00 232 000,00 139 464,00 92 536,00 Käyttö o maisuusinvesto innit Toim inta ja investoinni,t netto Rahoitustoim inta Antolainauksen muutokset A nto lainasaamisten lisäykset muille A nto lainasaamisten lisäykset liikelait. A nto lainasaamisten vähennykset muilta A nto lainasaamisten vähennykset liikel. Lainakannan muutokset P itkäaikaisten laino jen lisäys P itkäaikaisten laino jen vähennys Lyhytaikaisten laino jen muuto s Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoim inta, netto Vaikutus m aksuvalm iuteen -7 249 000,00 -3 642 000,00 230 000,00 1 280 000,00 2 467 407,82 Poikkeama talousarviosta 60,1 438 000,00 -3 204 000,00 -3 475 067,29 271 067,29 0,00 230 000,00 234 227,61 -4 227,61 101,8 -12 480,00 7 480,00 249,6 -5 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 235 000,00 0,00 235 000,00 246 707,61 -11707,61 105,0 0,00 0,00 -5 000,00 108,5 0,00 0,00 3 200 000,00 1 200 000,00 4 400 000,00 3 202 977,10 0,00 1 197 022,90 0,0 72,8 7 200 000,00 3 700 000,00 10 900 000,00 10 900 000,00 0,00 100,0 -4 000 000,00 0,00 -4 000 000,00 -4 197 066,23 197 066,23 104,9 0,00 -2 500 000,00 -2 500 000,00 -3 499 956,67 999 956,67 140,0 200 000,00 3 630 000,00 -1 435 000,00 -235 000,00 0,00 -1 235 000,00 3 395 000,00 -57 595,79 395 766,69 3 775 375,61 57 595,79 -1 630 766,69 -380 375,61 -32,0 -12 000,00 203 000,00 191 000,00 300 308,32 -109 308,32 157,2 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. Kassavarat 1.1. Kassavarojen muutos 10 940 879,16 10 640 570,84 -300 308,32 110 111,2 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma Toim intatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valm istus om aan käyttöön Toim intakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentum iset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 2013 2012 9 291 855,36 3 419 142,95 2 184 233,89 2 101 503,86 9 372 262,56 3 612 900,34 1 399 722,17 2 094 064,65 16 996 736,06 0,00 -25 985 243,91 -26 334 133,33 -6 415 915,28 -1 497 448,98 -38 952 485,15 -4 957 328,80 -3 917 557,14 -1 246 040,75 -6 170 192,58 -1 485 447,86 -37 476 383,11 -4 964 077,96 -3 567 821,78 -1 205 779,51 -82 972 020,01 -65 975 283,95 31 480 066,24 37 029 133,00 45 028,88 366 487,08 -365 576,28 -4 931,16 -2 871 748,90 0,00 0,00 0,00 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 41 008,52 2 574 923,81 -2 871 748,90 0,00 -296 825,09 0,00 0,00 0,00 -296 825,09 111 16 478 949,72 12 521,44 -81 203 836,13 -64 712 364,97 30 474 230,36 35 530 617,74 151 155,69 934 765,96 -428 544,34 -6 473,68 -2 863 051,06 0,00 0,00 0,00 650 903,63 1 943 386,76 -2 863 051,06 0,00 -919 664,30 0,00 0,00 0,00 -919 664,30 3.2. Rahoituslaskelma Toim innan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toim innan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen m uutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan m uutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Om an pääom an m uutokset Muut m aksuvalm iuden m uutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen m uutos Rahavarojen m uutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 112 2013 2012 2 574 923,81 0,00 -107 515,99 1 943 386,76 0,00 -41 871,60 -6 302 569,92 220 630,81 139 464,00 -3 475 067,29 -5 124 801,43 165 576,28 188 278,54 -2 869 431,45 -12 480,00 246 707,61 -653 273,37 835 356,14 10 900 000,00 -4 197 066,23 -3 499 956,67 -57 595,79 5 000 000,00 -3 572 377,36 401 779,57 0,00 60 162,14 -169 117,60 507 051,20 -2 329,05 3 775 375,61 3 942,06 -2 920,40 -269 053,41 1 997 071,32 3 740 524,55 300 308,32 871 093,10 10 940 879,16 10 640 570,84 300 308,32 10 640 570,84 9 769 477,75 871 093,09 3.3. Tase V A ST A A V A A 2 0 13 2 0 12 A PYSYVÄT VASTAAVAT 2. M uut pitkävaikutteiset menot 3. Ennakkomaksut I Peruspääoma 89 211,37 124 667,66 2 251 041,87 2 677 293,26 0,00 0,00 2 340 253,24 2 801 960,92 II Aineelliset hyödykkeet 1. M aa- ja vesialueet 7 810 230,16 7 713 673,21 23 449 205,63 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 178 719,33 13 997 752,26 4. Koneet ja kalusto 1 043 955,55 981 666,37 17 263,51 17 263,51 1 477 645,73 1 011 084,01 50 811 594,88 47 170 644,99 15 020 240,34 15 021 240,34 0,00 0,00 3 961 970,99 4 206 278,18 5. M uut aineelliset hyödykkeet 6. Ennakkomaksut ja keskener.hank. III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 3. M uut lainasaamiset 4. M uut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. 33 656 957,23 0,00 0,00 III M uut omat rahastot 0,00 0,00 9 925 101,88 9 982 697,67 IV Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -296 825,09 0,00 43 285 234,02 43 639 654,90 1. Poistoero 0,00 0,00 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 POISTOERO JA VAP.E. VAR.YHT. 0,00 0,00 1. Eläkevaraukset 0,00 0,00 2. M uut pakolliset varaukset 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET YHT. 0,00 0,00 B POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. C PAKOLLISET VARAUKSET 8 389,00 8 389,00 19 235 907,52 1. Valtion toimeksiannot 39 810,30 54 069,51 72 142 448,45 69 208 513,43 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 461 612,76 450 519,74 1. Valtion toimeksiannot 39 810,30 54 069,51 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 38 656,79 38 656,79 0,00 0,00 78 467,09 92 726,30 TOIM EKSIANTOJEN VARAT YHT. 33 656 957,23 18 990 600,33 B TOIM EKSIANTOJEN VARAT 3. M uut toimeksiantojen varat D TOIM EKSIANTOJEN PÄÄOM AT 3. M uut toimeksiantojen pääomat 70 379,07 21 309,95 TOIM EKSIANT. PÄÄOM AT YHT. 571 802,13 525 899,20 E VIERAS PÄÄOM A I Pitkäaikainen 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rah.- ja vakuutuslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT 3. Lainat julkisyhteisöiltä I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 34 534,99 0,00 0,00 5. Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 2 220 542,76 1 994 640,10 2. Keskeneräiset tuotteet 0,00 0,00 6. Ostovelat 3. Valmiit tuotteet 0,00 0,00 7. M uut velat/Liitt.maksut ja muut velat 8. Siirtovelat 0,00 0,00 174 857,89 3 991,47 179 701,19 10 583,59 II Saamiset 2. Lainat rah. ja vakuutuslaitoksilta 1. M yyntisaamiset 0,00 0,00 3. Lainat julkisyhteisöiltä 2. Lainasaamiset 0,00 0,00 4. Lainat muilta luotonantajilta 3. M uut saamiset 0,00 0,00 5. Saadut ennakot 4. Siirtosaamiset 0,00 0,00 6. Ostovelat 0,00 0,00 7. M uut velat/Liitt.maksut ja muut velat Lyhytaikaiset saamiset 1. M yyntisaamiset 2. Lainasaamiset 8. Siirtovelat 2 376 479,76 2 271 119,66 95 280,00 85 200,42 3. M uut saamiset 165 001,62 351 380,04 4. Siirtosaamiset 1 073 512,22 1 499 545,10 3 710 273,60 4 207 245,22 3 710 273,60 4 207 245,22 VIERAS PÄÄOM A YHT. V A ST A T T A V A A Y HT EEN SÄ III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 0,00 0,00 9 896 943,44 9 667 303,62 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 4. M uut arvopaperit 0,00 0,00 9 896 943,44 9 667 303,62 2. Sij. rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. V A ST A A V A A Y HT EEN SÄ 1 043 935,72 973 267,22 14 830 853,95 14 858 399,65 8 7 0 51 76 9 ,4 9 0,00 0,00 28 765 942,44 22 656 197,32 II Lyhytaikainen 1. Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset saamiset 0,00 20 627 022,23 27 941,06 6 592,12 5. Ennakkomaksut 0,00 26 517 458,62 4. Lainat muilta luotonantajilta 4 843,30 4. M uu vaihto-omaisuus 2 0 12 II Arvonkorotusrahasto OM A PÄÄOM A YHT. 25 283 780,60 2. Rakennukset 2 0 13 A OM A PÄÄOM A I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet V A ST A T T A V A A 8 4 159 6 3 9 ,3 8 113 0,00 0,00 4 669 035,69 7 347 255,14 6 593,94 9 239,84 0,00 0,00 185 393,80 196 854,88 4 560 957,50 5 120 983,45 508 487,68 545 473,63 4 498 322,29 4 118 081,02 14 428 790,90 17 337 887,96 43 194 733,34 39 994 085,28 8 7 0 51 76 9 ,4 9 8 4 159 6 3 9 ,3 8 3.4. Konsernilaskelmat 3.4.1. Konsernituloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toim intakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijääm ä (alijääm ä) 114 2013 2012 51 273 705,83 -114 064 367,81 11 142,71 -62 779 519,27 31 480 066,24 37 029 133,00 52 235 712,41 -114 644 599,95 5 906,44 -62 402 981,10 30 474 230,36 35 530 617,74 85 843,94 544 619,22 -952 528,55 -202 233,80 5 205 380,78 151 472,40 1 120 725,56 -1 088 626,46 -250 846,09 3 534 592,41 -5 100 520,76 0,00 0,00 0,00 104 860,02 -244 812,46 0,00 -139 952,44 -4 866 067,38 -23 554,56 0,00 -6 990,00 -1 362 019,53 -210 337,54 -1,28 -1 572 358,35 3.4.2. Konsernin rahoituslaskelma Toim innan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toim innan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen m uutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan m uutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Om an pääom an m uutokset Muut m aksuvalm iuden m uutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen m uutos Rahavarojen m uutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 115 2013 2012 5 205 380,78 0,00 -70 492,84 3 534 592,41 -1 760,00 -35 671,79 -8 641 194,85 231 779,43 217 911,22 -3 056 616,26 -6 930 237,58 167 188,74 188 462,85 -3 077 425,37 -12 480,00 263 908,07 -6 750,00 230 082,09 12 925 783,03 -5 274 338,19 -4 720 672,24 -57 595,79 5 000 000,00 -4 575 199,32 700 341,43 37,31 75 126,13 -178 186,79 1 059 250,33 -871 019,44 3 209 775,11 -5 848,41 28 103,71 75 223,86 2 347 454,59 3 793 445,26 153 158,85 716 019,89 14 040 067,58 13 886 908,73 153 158,85 13 925 228,74 13 209 208,85 716 019,89 3.4.3. Konsernitase V A ST A A V A A 2 0 13 2 0 12 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 9 405 866,01 33 656 957,23 24 930 979,57 269 510,82 300 474,12 M uut omat rahastot 407 079,42 -176 151,05 6 467 703,92 6 521 627,49 59 088 801,74 Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 956 047,48 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Koneet ja kalusto 2 667 402,74 OM A PÄÄOM A YHT. Ennakkomaksut ja keskeneräiset Aineelliset hyödykkeet yhteensä M uut osakkeet ja osuudet M uut lainasaamiset M uut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. -139 952,44 889 843,02 40 661 298,95 32 466 773,15 VÄHEM M ISTÖOSUUDET 263 969,09 120 272,24 POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. 2 011 990,53 PAKOLLISET VARAUKSET 464 330,32 TOIM EKSIANTOJEN PÄÄOM AT 824 910,69 65 417,52 2 400 578,51 89 584 114,00 0,00 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 4 025 247,17 1 071 435,52 2 098 749,47 62 676,25 7 258 108,41 0,00 99 553 520,74 0,00 VIERAS PÄÄOM A Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma TOIM EKSIANTOJEN VARAT 312 267,75 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. V A ST A A V A A Y HT EEN SÄ 2 0 12 Arvonkorotusrahasto Rakennukset M uut aineelliset hyödykkeet 2 0 13 OM A PÄÄOM A 2 711 298,33 Aineelliset hyödykkeet M aa- ja vesialueet V A ST A T T A V A A 843 414,33 53 252 681,07 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 2 061 389,50 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 6 026 332,19 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 15 864 469,21 VIERAS PÄÄOM A YHT. 77 204 871,97 0,00 12 1 4 3 1 3 71,55 3 2 58 7 0 4 5,3 9 6 643 781,13 10 048 685,46 V A ST A T T A V A A Y HT EEN SÄ 4 029 702,14 21 565 583,06 0,00 12 1 4 3 1 3 71,55 0 ,0 0 116 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 4.1.1. Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuuspaperit on merkitty taseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vertailutiedot Vertailutietoina on käytetty mahdollisuuksien mukaan vuoden 2012 yhteenlaskettuja Alavuden ja Töysän tilinpäätöstietoja sekä graafeissa koko maan keskiarvoja. 4.1.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on osakkaana. Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistelemättä, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisten omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä ja tilikauden ylijäämä/alijäämä vastaan. 117 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tulosryhmittäin Konserni 2013 Hallinto- ja kehityspalvelut 1 228 215 Talouspalvelut 3 864 460 Perusturvapalvelut 34 900 816 Sivistyspalvelut 4 614 633 Tekninen palvelut 6 665 581 YHTEENSÄ *) 51 273 705 *) toimintatuottojen erittely esitetään ulkoisista eristä 2012 Kaupunki 2013 1 028 215 3 664 463 4 728 769 1 625 030 5 950 259 16 996 736 2012 16 491 471 Verotulot 2013 2012 27 504 183,93 26 751 505,04 1 824 386,33 1 613 354,19 2 151 495,98 2 109 371,13 0,00 0,00 31 480 066,24 30 474 230,36 Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Valtionosuudet 2013 39 071 388,00 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Siitä:Verotuloihin perustuva valtionos. tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus 2012 10 604 602,00 0,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä -2 042 255,00 0,00 37 029 133,00 35 530 617,74 Satunnaiset erät Tilinpäätösvuonna ja edellisenä vuonna tilinpäätökseen ei sisältynyt satunnaisia eriä. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistosuunnitelma päivitettiin vastaamaan KILAn kuntajaoston ohjeistusta ja käytettiin tilinpäätösvuoden uusien kohteiden poistolaskennassa. Vanha poistopohja käytiin harmonisoiden läpi kuntaliitoksen yhteydessä. Poistoajat ja poistomenetelmät ovat: ALAVUDEN KAUPUNKI Poistosuunnitelma 1.1.2013 alkaen PYSYVÄT VASTAAVAT poistoaika Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot ATK-ohjelmistot Tieosuudet Muut * erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet poistotapa KILA 2 5 2 tasapoisto tasapoisto tasapoisto 2-5 5-20 2-5 3 15 3 tasapoisto tasapoisto tasapoisto 2-5* 2-5* 2-5* ei poistoaikaa 118 Rakennukset ja rakennelmat** Hallinto- ja laitosrakennukset, puiset Hallinto- ja laitosrakennukset, kiviset Tehdas- ja tuotantorakennukset, puiset Tehdas- ja tuotantorakennukset, kiviset Talousrakennukset, puiset Talousrakennukset, kiviset Vapaa-ajan rakennukset, puiset Vapaa-ajan rakennukset, kiviset Asuinrakennukset, puiset Asuinrakennukset, kiviset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Maakaasuverkko Muut putki- ja kaapeliverkot Sähkö-,vesi-yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 20 30 20 30 10 20 20 30 30 40 tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto 20-50 20-50 20-30 20-30 10-20 10-20 20-30 20-30 30-50 30-50 15 10 15 30 30 20 15 tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto 15-20 10-30 15-30 30-40 30-40 20-30 15-20 10 20 15 10 tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto 10-12 20-25 15-20 10-20 15 10 10 tasapoisto tasapoisto tasapoisto 15-20 10-15 10-15 **perusparannusmenojen poistoaika on kolmasosa(1/3) normaalista poistoajasta ja kohteen kokonaisperusparannusmenojen poistoaika on kaksi kolmasosaa(2/3) normaalista poistoajasta. Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 15 8 tasapoisto tasapoisto 15-20 8-15 Pienet käyttöomaisuushankinnat, alle 2.000 €, on kirjattu vuosikuluksi. Pienhankintarajaa verrataan hyödykkeen arvoon kokonaisuutena, vaikka hyödyke muodostuisikin useasta komponentista. Pienhankintaraja on määritelty ilman arvonlisäveroa. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, prosenttia 2012 – 2016 15 107 000 26 659000 -11 552000 -43 Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että kaudelle sattuu poikkeuksellisen suuria investointivuosia, poistoajat ovat olleet suhteellisen pitkiä ja investointimeno on tarkasteluajanjaksolla etupainotteinen verrattuna poistoihin, jotka alkavat vasta kohteen tultua valmiiksi. KILA:n kuntajaoston yleisohjeen mukaiset muutokset ovat astuneet voimaan tilivuodesta 2013 alkaen. Poikkeama 43 prosenttia on pienentynyt edellisen vuoden 53 prosentin tasosta 119 Pakollisten varausten muutokset Pakollisia varauksia ei tilikaudella ollut. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot Konserni 2013 Muut toimintatuotot Maa-alueiden myyntivoitot Muut myyntivoitot Muut toimintakulut maa-alueiden myyntitappiot muut myyntitappiot 78 215,99 29 300,00 2012 67 320,87 Kaupunki 2013 78 215,99 29 300,00 25 449,27 2012 67 320,87 25 449,27 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkotuotot sijoituksista Korkotuotot muut Muut rahoitustuotot Kurssivoitot Osinkotuotot muista yhteisöistä Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Korkokulut Lainojen korkokulut Muut korkokulut Muut rahoituskulut Kurssitappiot 2013 2012 45 028,88 20 159,58 42 164,05 2 938,15 194 639,82 112 016,45 42 904,31 772 345,61 55 528,39 73 768,29 325 555,65 48 184,87 279 448,3 39 598,53 5 867,02 Alavuden kaupunki sijoituskatsaus 2013 Vuosi 2013 oli hyvä osakesijoitusvuosi. Monien teollisuusmaiden osakemarkkinoiden nousu ylitti kaikki odotukset - Yhdysvallat +32 %, Japani +55 %, Suomi +32 %. Kaikki osakemarkkinat eivät päässeet samanlaiseen menestykseen, sillä kehittyvien maiden osakkeet olivat jopa pienessä alamäessä viime vuonna. Myös vähäriskisillä korkomarkkinoilla kehitys oli vaisua, sillä rahamarkkinoiden tuotot olivat odotetusti lähellä nollaa ja turvallisimpien valtionlainojen tuotoissa painuttiin hieman pakkaselle. Alavuden kaupungin valtakirjasalkun tuotto oli vuonna 2013 6,74 % vertailuindeksin tuottaessa 6,51 %, eli tuotto oli 0,23 % vertailuindeksiään parempi. Valtakirjasalkun tuotto oli viime vuodelta hyvä ja onnistuimme erittäin hyvin omaisuuslajipainotuksissa, eli ylipainotimme osakkeita sekä keväällä että syksyllä osakekurssien noustessa. Korkosijoituksissa voitimme vertailuindeksin selvästi ja parasta tuottoa korkosijoituksissa tarjosi riskisemmät High Yield lainat, joita ylipainotimme koko vuoden. Myös vuoteen 2014 lähdetään toiveikkaasti, sillä osakemarkkinat saavat tukea monelta suunnalta. Pitkällä tähtäimellä tärkeintä osakesijoittajan kannalta on talouden kehitys. Taloudessa on uutisvirta ollut varovaisen myönteistä viime aikoina. Talouden elpymistä on nähty laajasti aina viime vuosien pettymyksiä Japania ja Eurooppaa myöten. Suurimpia riskejä ovat sijoittajien pettyminen yritysten tuloskehitykseen, keskuspankkien rahapolitiikan kiristäminen tähän mennessä viestitetystä, Euroopan orastavan talouskasvun notkahtaminen ja kehittyvissä talouksissa ennakoitua heikomman talouskasvun toteutuminen. Tämän vuoden osalta emme kuitenkaan uskalla luvata viime vuoden kaltaisia tuottoja osakesijoituksiin emmekä myöskään korkopuolelle, jossa matala korkotaso ja aiempaa matalammalla olevat yrityslainamarginaalit sekä mahdollinen maltillinen korkotason nousu laskevat tuottoja aiemmasta. 120 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot 4.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Tasearvo 1.1. Muutokset Tasearvo 31.12. kaupungin tilikaudella kaupungin taseessa taseessa E-P:n Liitto 10 456,29 10 456,29 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 973 299,25 973 299,25 Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä 1 134 638,19 1 134 638,19 E-P:n Sairaanhoitopiirin ky 4 432 416,13 4 432 416,13 Eskoon sosiaalipalvelujen ky 107 496,81 107 496,81 Pääomien ero taseissa ei aiheuta kirjauksia, pääomat ky:n ja kunnan välillä voivat erottaa. Tasearvo 31.12. ky:n taseessa 10 456,29 627 748,21 1 287 599,32 3 932 431,55 267 159,05 Osuus % ky:n taseessa 6,17 2,76 57,15 6,99 5,29 Aineettomat hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalenn. ja niiden palaut. Poistamaton hankintam. 31.12. Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. Olennaiset lisäpoistot Aineettomat oikeudet 124 667,66 22 799,39 Muut pitkävaikutt. menot 2 677 293,26 261 816,86 83 335,00 Ennakkomaksut Yhteensä 2 801 960,92 284 616,25 83 335,00 58 255,68 -235 466,43 369 266,82 -235 466,43 427 522,50 89 211,37 2 251 041,87 2 340 253,24 89 211,37 2 251 041,87 2 340 253,24 Aineelliset hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden pal. Poistamaton hankintam. 31.12. Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineell. hyöd. Ennakkomaks. ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä 7 713 673,21 96 556,95 23 449 205,63 2 918 837,69 13 997 752,26 2 067 952,66 24 000,00 981 666,88 358 800,83 35 000,00 17 263,00 1 011 084,01 47 170 644,99 5 442 148,13 59 000,00 231 803,29 1 316 066,01 -33 123,13 829 862,46 36 786,28 298 297,93 466 561,72 702 028,16 2 444 226,40 7 810 230,16 25 283 780,60 15 178 719,33 1 043 956,06 17 263,00 1477 645,73 5 0811 594,88 7 810 230,16 25 283 780,60 15 178 719,33 1 043 956,06 17 263,00 1 477 645,73 50 811 594,88 Olennaiset lisäpoistot Pysyvien vastaavien sijoitukset, osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. Osakkeet konserniyhtiöt 4 619 523,42 Osakkeet omistusyhteysyhteisöt 997 185,96 Kuntayhtymäosuudet 6 658 306,67 Muut osakkeet ja osuudet 2 746 224,29 Yhteensä 15 021 240,34 1 000,00 1 000,00 4 619 523,42 997 185,96 6 658 306,67 2 745 224,29 15 020 240,34 4 619 523,42 997 185,96 6 658 306,67 2 745 224,29 15 020 240,34 Saamiset muut yhteisöt 2 300 404,66 Yhteensä 4 206 278,18 244 307,19 244 307,19 1 905 873,52 2 056 097,47 3 961 970,99 1 905 873,52 2 056 097,47 3 961 970,99 Pysyvien vastaavien sijoitukset, jvk-, muut laina- ja muut saamiset Jvk-lainasaamiset Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. Saamiset konserniyhteisöt 1 905 873,52 121 Saamiset kuntayhtymät Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt ja kuntayhtymäosuudet Nimi Kuntakonsernin osuus (1 000 euroa) omasta vieraasta tili. voitospääomasta pääomasta ta/tappiosta Kotipaikka Kaupungin omistusosuus Konsernin omistusosuus Alavus Alavus Alavus Alavus Alavus Alavus Alavus Alavus Alavus Alavus Alavus Alavus Alavus 100,00 83,35 100,00 100,00 53,70 100,00 100,00 100,00 0,00 89,00 100,00 100,00 100,00 100,00 83,35 100,00 100,00 53,70 100,00 100,00 100,00 100,00 89,00 100,00 100,00 100,00 443 512 186 114 117 1 846 587 9 513 151 26 150 123 0 1 191 78 204 0 9 749 1 272 664 1 4 589 8 707 413 17 -1 -2 33 2 0 35 0 0 0 6 38 23 Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Alavus Seinäjoki 5,29 6,17 6,99 57,15 2,76 5,29 6,17 6,99 57,15 2,76 Yhteensä 453 49 3 484 849 1 528 344 35 10 545 2 156 520 35 0 -86 0 62 Tytäryhteisöt Alavuden Asunnonhankinta Oy Alavuden Jäähalli Oy Alavuden Kehitys Oy A-Pesu Oy Asunto Oy Asulantie Kiinteistö Oy Alavuden Vuokratalot Kiinteistö Oy Alavus Fasadi Asunto Oy Eevanraitti Asunto Oy Töysän Tapanintie 10 Finn Töysä Oy Kiinteistö Oy Töysänranta Kiinteistö Oy Töysän Tapiola Kiinteistö Oy Tuurin Tietotalo Kuntayhtymät Eskoon sosiaalipalvelujan ky Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä sekä osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset 144 195,83 1 905 873,52 1 905 873,52 Saamiset kuntayhtymiltä, kaupunki on jäsenenä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä joissa Saamiset osakkuus- sekä omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä muilta Saamiset yhteensä 93 567,80 1 905 873,52 29 104,00 38 793,45 161 465,25 1 905 873,52 99 144,57 101 321,75 29 434,14 272 774,54 73 768,29 28 018,34 203 108,38 2 877,66 2 877,66 1 905 873,52 272 774,54 1 905 873,52 367 451,29 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni 2013 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulot valtio/EU Siirtyvät korot Kelan korvaus työterv.huollosta Puukauppasaatavat Melan lopullinen maksu Muut siirtosaamiset Lyhytaikaiset siirtosaamiset yht. 637 917,65 39 324,31 145 000,00 251 270,26 1 073 512,22 122 2012 856 541,42 107 991,30 190 500,00 34 379,30 87 417,74 222 715,34 1 499 545,10 Kaupunki 2013 637 917,65 39 324,31 145 000,00 251 270,26 1 073 512,22 2012 856 541,42 107 991,30 190 500,00 34 379,30 87 417,74 222 715,34 1 499 545,10 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Joukkovelkakirjalainasaamiset Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Yhteensä rahoitusarvopaperit 2013 2012 9 896 943,44 9 896 943,44 9 667 303,62 9 667 303,62 9 896 943,44 9 667 303,62 4.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Konserni 2013 2012 33 656 957,23 33 656 957,23 Kaupunki 2013 2012 33 656 957,23 33 656 957,23 33 656 957,23 33 656 957,23 33 656 957,23 33 656 957,23 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 1.1. 7 795 241,15 8 458 227,86 9 982 697,67 10 902 361,97 Edellisten tilikausien ylijäämä/alij. 31.12. 6 437 419,59 7 795 241,15 9 925 101,88 10 902 361,97 -139952,44 -1 286 700,22 -296 825,09 -919 664,30 40 661 298,95 41 262 848,92 43 285 234,02 43 639 654,90 Peruspääoma 1.1. Lisäykset Vähennykset Peruspääoma 31.12. Tilikauden ylijäämä/alijäämä 31.12. Oma pääoma yhteensä Pitkäaikainen vieras pääoma Velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pidemmän ajan kuluttua Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä 123 2013 2012 12 109 572,00 8 236 326,00 12 109 572,00 8 236 326,00 Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä ja osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset 80 168,30 82 016,40 80 168,30 82 016,40 1 355 858,56 1 177 904,26 1 355 858,56 137 770,63 1 315 674,89 Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kaupunki on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut pitkäaikaiset velat Liittymismaksut Yhteensä 2 220 542,76 2 220 542,76 Velat yhteensä 2 220 542,76 1 994 640,10 1 994 640,10 1 436 026,86 1 994 640,10 1 397 691,29 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Siirtovelat Palkkajaksotukset Palkkojen ja henkilösivukul. jaksotukset Korkojaksotukset Opetus/valtionosuus/vähennys Mela/Lomitus/palautus Kuusiokuntien terveys ky/lisämaksu Työttömyysvakuutus/lisämaksu Muut siirtovelat Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Siirtovelat yhteensä 2012 2012 56 072,00 3 484 430,29 27 661,08 6 441 566,94 101 342,34 3 610 317,61 25 398,53 157 752,00 179 876,76 173 244,54 186 000,00 64 390,51 4 498 322,29 6 441 566,94 4 498 322,29 3 977 003,69 6 670 420,95 6 441 566,94 6 670 420,95 6 670 420,95 124 Kaupunki 2013 408 840,32 3 977 003,69 4.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Konserni 2013 Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat muilta luotonantajilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Kaupunki 2013 2012 14 421 448,73 14 141 179,95 4 966 779,65 5 129 748,21 19 388 228,38 19 270 928,16 2012 Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni 2013 2012 135 404,54 124 249,15 270 809,09 279 057,01 406 213,63 403 306,16 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Kaupunki 2013 2012 34 461,32 16 208,60 83 776,64 38 291,96 118 237,96 54 500,56 Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset Konserni 2013 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset muiden puolesta *) Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma 2012 Kaupunki 2013 2012 9 436 752,64 10 136 209,44 9 229 000,00 6 526 212,06 11 213 758,52 7 410 639,26 5 683 733,21 7 254 128,36 5 857 055,52 7 240 941,36 5 683 733,21 7 254 128,36 5 857 055,52 *) Tähän sisältyvät myös kaupungin antamat täytetakaukset asuntolainoista, joista lainasitoumukset on tehty Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta 31.12. Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus Kuntien takauskeskuksen rahast31.12. 2013 53 776 337,04 2012 46 266 029,53 36 065,36 32 685,50 Sopimusvastuut Konserni 2013 Vuokravastuut Arvonlisäveron palautusvastuu 8 998 661,64 1 053 527,46 125 2012 7 537 374,46 204 914,29 Kaupunki 2013 2012 4.5. Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportti kuvaa toteutunutta kehitystä, mutta sen avulla voidaan varautua myös tulevaan. Henkilöstöraportti on tarkoitettu tukemaan strategista henkilöstöjohtamista. Vuoden 2014 aikana otetaan käyttöön Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen vuoden 2013 aikana hyväksymä uusi henkilöstövoimavarojen arviointi. Tällöin saadaan seuraavaan tilinpäätökseen myös kattavampi tieto vertailuvuodesta kuin tähän tilinpäätökseen. Kuntaliitoksen vuoksi kaikkia vertailutietoja ei ole ollut kohtuudella käytettävissä. Uusi suositus on suppeampi, mutta pyrkii paremmin vakioimaan laskentatavat vertailtavuuden vuoksi ja nostamaan esiin keskeisimmät mittarit. Alavuden kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa valtuuston 16.6.2003 hyväksymä henkilöstöohjelma, joka viestittää koko organisaatiolle yhtenäisyyttä henkilöstöasioiden hoidossa sekä niitä periaatteita, joilla hyvää henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan. 4.5.1. Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelussuhteen luonne Henkilöstön määrä on ilmoitettu henkilöittäin tilikausittain ja kuvaa kuinka moni eri henkilö on ollut kaupungin palveluksessa. Luvuissa ovat myös vuoden aikana virkavapaalla, sairauslomalla, äitiyslomalla, hoitovapaalla ym. olleet henkilöt sekä heidän sijaisensa. Määräaikaisten suuri määrä johtuu siitä, että jokainen sijaisuus tilastoidaan määräaikaiseksi työsuhteeksi ja vastaavasti vakanssi, jonka sijaisuutta hoidetaan näkyy tilastossa yhtenä työsuhteena. Kolmivuorotyössä olevien lyhyiden sijaisuuksien osalta on käytössä ns. ketjutussääntö, jolla kohtuullistetaan mm. lomajärjestelyjä kerryttämällä vuosilomaoikeutta, vaikka sijaisuus välillä katkeaa tietyksi ajaksi. Vakinaiset Määräaikaiset Tukitoimenpitein työllistetyt (ml. projektit) A-Pesulta ostettu palveluja Yhteensä 2013 662 672 35 132 1501 Toimenpitein työllistetyt Kaupungin työllistämistiimi jakoi määrärahat ja ohjasi tukityöllistämistä kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaan. Kaupunki kesätyöllisti 16 – 25 vuotiaita alavutelaisia nuoria ja maksoi samanikäisistä kesätyöllistämistukea yrityksille Kaupunki myönsi yrityksille nuorten kesätyöllistämiseen tukea 150 €/kk ja 1 kk/nuori Kaupunki kannustaa alavutelaisia oppisopimuskoulutukseen ja myönsi yrityksille 100 €/kk Nuorten kesätyöllistämiseen kaupungin töihin määrärahoissa huomioitiin 1 kk/nuori ja työyksiköt saivat tietyn kuukausimäärän, jolla työllistää. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä hoidettiin A-Pesu Oy:n ja TE-toimiston kanssa yhteistyössä. 126 2013 kk henk. 188 35 Palkkatuki (korkeampi ja matalampi) Alavuden kaupungilla 70 nuorta sai kesätyöpaikan vuonna 2013. Yrityksille suunnattua tukea maksettiin 250 nuoresta. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on onnistunut ja monet pysyivät töissä koko tukiajan keskeytyksettä. Päätoimisuus Lukuihin sisältyvät sekä työllistetyt, että sijaiset. Luvut on ilmoitettu henkilöittäin kalenterivuoden ajalta. Kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli 999 henkilöä, eli 72 % henkilöstöstä. Naisia oli 79 % ja miehiä 21 %. Osa-aikaisena työskenteli 389 eli 28 % henkilöstöstä. Heistä naisia 65 % ja miehiä 35 %. 2013 naiset miehet yhteensä % 788 211 999 72 254 135 389 28 1042 346 1388 100 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet Palvelussuhteiden määrä ei suoraan kerro, millä henkilöstöpanoksella kunnan palveluja on vuoden aikana tuotettu. Osa henkilöstöä on ollut pitkällä sairauslomalla, vanhempainlomalla, hoitovapaalla, opintovapaalla ja toisaalta osa työpanoksesta on toteutettu muulla kuin päätoimisella henkilöstöllä (mm. lyhytaikaiset sijaiset sekä hyvin lyhyellä viikkotyöajalla työskentelevät). Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentelyä, johon sisältyy vuosiloma, mutta ei poissaoloja. Opetusvelvollisuuden mukaan työskenteleville opettajille ei voida samalla tavalla laskea henkilötyövuosia. Vuonna 2013 henkilötyövuosia oli yhteensä 817. Henkilöstön määrä sopimusaloittain Henkilöstön määrä sopimusaloittain tarkoittaa niitä työntekijöitä, jotka kuuluvat 31.12.2013 jonkun sopimusalan piiriin. Palkansaajia sopimusaloittain oli yhteensä 881. Suurin ryhmä oli työehtosopimuksen piiriin kuuluvat 581 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat opetusala ja virkaehtosopimus. TES (työehtosopimus) + oppisopimusta TS95 (teknisten sopimus) VES (virkaehtosopimus) VESH (hoitoalan sopimus) VESOE (opetusalan sopimus, liukumapohj. palkat) TTES (tuntipalkkaisten työehtosopimus) MUU Yhteensä 127 2013 581 22 71 4 153 47 3 881 Ikäjakauma Alavuden kaupungin henkilöstön ikärakenteen suurimmaksi ikäryhmäksi muodostui vuoden lopussa 55-59-vuotiaiden ryhmä, johon kuului 155 henkilöä (16,2 %). Seuraavaksi suurin ryhmä oli 45-49-vuotiaat ja 50-54-vuotiaat, johon kumpaankin kuului 148 henkilöä (15,5 %). 50-vuotiaita ja sitä vanhempia Alavuden kaupungin koko henkilöstöstä oli 43,2 %. 2013 22 43 63 83 86 99 148 148 155 92 18 957 15 - 19 20 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 Yhteensä Vuonna 2013 henkilöstön keski-ikä oli 46 v 0 kk 1 pv. Seuraavassa taulukossa on eritelty naiset ja miehet ikäluokkiin tilinpäätösvuonna. 15 - 19 20 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 Yhteensä naiset 21 39 47 67 69 77 113 111 119 73 12 748 miehet 1 4 16 16 17 22 35 37 36 19 6 209 2013 yhteensä 22 43 63 83 86 99 148 148 155 92 18 957 % 2,30 4,49 6,58 8.67 8,99 10,34 15,47 15,47 16,20 9,61 1,88 100,00 Eläkkeelle siirtyminen Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Tapaturmaeläke Varhenn. vanhuuseläke Yhteensä 2013 12 2 3 1 0 0 0 18 Henkilöstön poistuma ja uuden henkilöstön rekrytointihaasteet asettavat erityisiä vaatimuksia niille strategisille linjauksille, joita kaupungin henkilöstöpolitiikassa lähivuosina tehdään. Seuraavalla sivulla on KEVAn eläkepoistumaennuste. 128 Kunta-alan eläkepoistuma (KuEL ja VaEL) Alavuden kaupunki 2012-2030 Henk. Henk. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Vanhuuseläke 18 9 24 26 24 21 23 28 23 23 23 15 15 23 20 16 29 25 18 Työkyvyttömyysel. 9 9 9 9 8 8 8 7 7 7 7 7 6 6 5 5 5 4 4 129 Eläkepoistuma yht. 27 18 33 35 32 29 31 36 30 30 30 21 21 28 25 21 34 29 22 Eläkepoistuma, % 3,1 2,0 3,7 3,9 3,6 3,2 3,4 4,0 3,4 3,4 3,3 2,4 2,4 3,2 2,8 2,4 3,8 3,3 2,5 4.5.2. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Työterveyshuolto Kaupunki ostaa työterveyspalvelut Kuusiokuntien terveyskuntayhtymältä kaupunginhallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveydenhuolto teki toimintavuoden aikana 28 työpaikkakäyntiä kaupungin eri toimipisteisiin. Työterveydenhuolto oli vuoden aikana 96 neuvottelussa/yhteistyöpalaverissa. Työterveyshuolto osallistui erilaisiin työpaikkojen järjestämiin liikuntatapahtumiin tavoitteena työntekijöiden omatoiminen fyysisen kunnon ylläpitäminen. Työsuojelutoimikunta kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 60 asiaa. Työterveyslääkäri ja työterveydenhoitaja ovat voineet osallistua kaikkiin työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Alavuden kaupungin työterveyshuollon korvaushakemuksessa on korvausluokka 1:n käyntejä lääkärin vastaanotolla ollut 77 ja työterveyshoitajalla 441. Alavuden kaupungin lomituspalvelujen työterveyshuollon korvaushakemuksessa on ollut korvausluokka 1:n lääkärinkäyntejä 32 ja työterveyshoitajalla 56. Korvausluokka 2:n käyntejä oli 1 780 lääkärillä ja 956 työterveyshoitajalla Alavuden kaupungin korvaushakemuksessa. Alavuden kaupungin lomituspalvelujen korvausluokka 2:n lääkärikäyntejä oli 186 ja työterveyshoitajakäyntejä 103. Kaupungin kaikki halukkaat työntekijät saivat ottaa influenssarokotuksen kaupungin kustannuksella. Kaupungin vakinainen henkilöstö sai käyttöönsä 24 kappaletta 2 euron liikuntalippua, jotka käyvät osasuorituksena Kuusiokuntien seutukunnan liikuntapaikkojen pääsymaksuihin. Liikuntalippuja käytettiin kaikkiaan 2 250 kappaletta. Vuoden 2013 alusta siirryttiin käyttämään uutta henkilökuntaetua. TYKY-Kuntoseteli+ on valtakunnallinen seteli, jota voi käyttää sekä kulttuuriin, että liikuntaan. Edun maksimiarvo muuttui 48 eurosta 56 euroon. Seteliin liittyy omavastuuosuus siten, että maksimiedun saadakseen pidätetään palkasta 24 euron omavastuuosuus. Tällöin saadut etusetelit ovat arvoltaan yhteensä 80 euroa. Kaupungilla on käytössä 1,35 euron aterialippu. Työtapaturmista johtuvat poissaolot 2013 Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärä Tapaturmat 1 - 2 sairauspäivää, (ei korvauksia) Tapaturmat vähintään 3 sairauspäivää Työmatkatapaturmat Työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä Korvauspäivien lukumäärä Tapaturmat alle 3 sairauspäivää Tapaturmat vähintään 3 sairauspäivää Työmatkatapaturmat Korvauspäivät yhteensä Korvaukset, euroa Tapaturmat 1 -2 sairauspäivää Tapaturmat vähintään 3 sairauspäivää Työmatkatapaturmat Korvaukset yhteensä, euroa 130 7 27 6 40 1 659 67 727 55 38 566 4 743 43 363 Sairaudesta johtuvat poissaolot tulosryhmittäin (sairauspäivät kalenteripäivinä) 2013 SairausPalveluSairauspäivät päivät poissaolo-% Hallinto- ja kehityspalvelut 62 3 758 1,65 Talouspalvelut 58 3 159 1,84 Maatalouslomituspalvelut 2 457 17 428 14,10 Perusturvapalvelut 4 197 61 850 6,79 Sivistyspalvelut 3 489 78 253 4,46 Tekniset palvelut 1 578 33 447 4,72 Yhteensä 11 841 197 895 5,98 Henkilöstön poissaolot Henkilöstön poissaoloista on laadittu syykoodeittain selvitykset kalenteripäivinä alla olevan mukaisesti. Vuosiloma Säästövapaa Sairausloma Määräaikainen kuntoutustuki Tapaturma Perhevapaa - Äitiysloma ja vanhempainloma - Äitiysloma palkallinen - Äitiysloma palkaton - Vanhempainloma palkaton - Hoitovapaa palkaton - Isyysvapaa - Tilapäinen hoitovapaa palkallinen - Tilapäinen hoitovapaa palkaton Perhevapaa yhteensä Virkavapaus ja työloma - Yksityisasiat - Opintovapaa - Lomautus - Toisen tehtävän hoito muualla - Muu palkaton työloma - Talkoovapaa - Julkinen tehtävä palkaton - Kuntoutus Virkavapaus ja työloma yhteensä Koulutus - Muu palkallinen koulutus - Ay-koulutus Koulutus yhteensä Vuorotteluvapaa Lomarahavapaa 50 v. ja 60 v. ym. vapaat Muu palkallinen vapaa Päiväkotihenkilöstön ylimääräiset vapaapäivät Työaikavapaa KAIKKI YHTEENSÄ 131 2013 28 755 205 11 832 668 810 1213 905 2 755 4 881 100 325 13 10 192 1 932 2 849 656 914 383 282 9 182 7 207 348 37 385 2 174 816 35 60 79 5 63 608 4.5.3. Henkilöstökustannukset Henkilöstömenojen erittely 2013 HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan TALOUSPALVELUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan PERUSTURVAPALVELUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan SIVISTYSPALVELUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan TEKNISET PALVELUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan KAIKKI YHTEENSÄ Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen Palkat Henkilöstösivukulut Aktivoidut henkilöstökulut yhteensä 132 693 628,33 280 622,46 34 773,88 -2 937,25 1 006 087,42 3 043 814,02 542 881,54 228 211,49 -65 274,86 3 749 632,19 7 763 042,44 2 188 572,39 415 047,33 -166 861,90 10 199 800,26 10 969 100,96 2 456 821,65 603 195,66 -128 311,12 13 900 807,15 3 925 166,23 947 017,24 216 220,62 -46 122.94 5 042 281,15 26 394 751,98 6 415 915,28 1 497 448,98 -409 508,07 33 898 608,17 185 192,77 41 129,28 226 322,05 Keskiansiot TES (työehtosopimus) Naiset Miehet TES yhteensä TS95 (teknisten sopimus) Naiset Miehet TS95 yhteensä TTES (tuntipalkkaisten työehtosopimus) Naiset Miehet TTES yhteensä VES (virkaehtosopimus) Naiset Miehet VES yhteensä VESH (hoitoalan sopimus) Naiset Miehet VESH yhteensä VESOE (opetusalan sopimus, liukumapohjaiset palkat) Naiset Miehet VESOE yhteensä Kaikki sopimusalat Naiset Miehet KAIKKI YHTEENSÄ tuntipalkka 2013 kuukausipalkka 12,64 13,43 12,74 1 942,24 2 071,30 1 958,14 19,21 17,54 17,69 2 919,15 2 673,84 2 696,14 10,99 12,23 12,04 17,13 36,68 18,11 2 609,41 5 615,37 2 759,71 17,37 2 637,38 17,37 2 637,38 20,20 23,62 21,17 3 310,19 3 924,72 3 485,16 14,30 16,47 14,75 2 220,46 2 808,99 2 317,83 Välilliset palkat Työstä poissaolon aikaiset palkat on esitetty seuraavassa taulukossa kaikkien palvelussuhteiden osalta. 2013 668 127,56 91 112,41 1 597 133,33 1 091 357,05 239 976,62 273 023,97 3 262 184,82 Sairausloma-ajan palkat Äitiysloma-ajan palkat Vuosiloma-ajan palkat Lomarahat Lomakorvaus Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Muut välilliset kustannukset Muihin välillisiin kustannuksiin on otettu huomioon työpaikkaruokailun, suojavaatetuksen, koulutusmäärärahan, henkilöstön toiminnan ja työterveydenhuollon aiheuttamat kustannukset. 2013 Henkilöstötoiminnan kustannuksia Työpaikkaruokailu Suojavaatetus Koulutus Liikuntalippu 12 817 59 371 169 424 11 972 133 2013 Työterveyshuollon kustannukset kaupunki korvausluokka 1 korvausluokka 2 Muut kulut Työterveyshuollon kustannukset kaupunki yhteensä Työterveyshuollon kustannukset lomituspalvelut korvausluokka 1 korvausluokka 2 Muut kulut Työterveyshuollon kustannukset lomituspalvelut yht. Yhteensä 124 358,95 306 711,20 431 070,15 18 956,87 31 446,64 50 403,51 481 473,66 4.5.4. Työyhteisö Yhteistoiminta Edustukselliset yhteistyöorganisaatiot ovat henkilöstöryhmä ja työsuojelutoimikunta. Henkilöstöryhmään kuuluvat työnantajan edustajina kaupunginjohtaja ja talousjohtaja sekä pääluottamusmiehet JUKO:sta, JYTY:stä, JHL:stä, KTN:stä, Tehy:stä ja TNJ:stä, yhteensä 8 jäsentä. Kokouksia on pidetty talousarvion ja tilinpäätöksen kuulemistilaisuuksien sekä yhteisten neuvotteluasioiden ja kuntaliitosasioiden tiimoilta. Kuntaliitostyön yhteydessä on päätetty, että tilinpäätösvuoden 2012 aikana ja keväällä 2013 Töysän kunnan edustajat osallistuvat henkilöstöryhmän työskentelyyn. Toisena yhteistoimintaelimenä on toiminut työsuojelutoimikunta, joka koostuu ns. sopuvaaleilla valituista kolmesta työsuojeluvaltuutetusta, työsuojelupäälliköstä ja työnantajan edustajasta. Työsuojeluvaltuutetuilla on kullakin kaksi varajäsentä. Lisäksi kokouksiin on kutsuttu vakinaisesti työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Yksi kokous järjestettiin yhdessä kaupunginviraston johtoryhmän kanssa ja yksi, jossa oli kutsuttuna kaikki varavaltuutetut. Työsuojeluvaltuutettujen vaali toimitettiin syksyllä vuonna 2013. Sinne saakka toimi kuntien yhdistynyt työsuojelutoimikunta Johtamisen ja työyhteisön kehittäminen Kehityskeskusteluja henkilöstön kanssa on tehty työyksiköissä suhteellisen laajasti. Kehityskeskusteluja käydään vuosittain ja tarkoituksena on ajoittaa ne vuodenvaihteen tienoille. Näin voidaan helposti tarkastella sekä mennyttä, että tulevaa vuotta. Seutuyhteistyö Kuusiokuntien seutuyhteistyö on laajaa ja monipuolista. Kuusiokuntiin kuuluvat Alavus, Kuortane ja Ähtäri. Vuoden 2009 alusta Lehtimäen kunta on liitetty Alajärven kaupunkiin ja Soinin kunta siirtynyt Järviseudun seutukuntaan. Vuoden 2013 alusta Töysän kunta on liittynyt Alavuden kaupunkiin. Paras-hankkeen ja kuntaliitosselvitysten vaikutus muuhun seutuyhteistyöhön oli hidastava. Kuusiokuntien kuntajohtajat kokoontuvat lähes kuukausittain sopimaan yhteisistä linjauksista ja eri projekteihin ryhtymisistä. Kukin kunta vuorollaan toimii puheenjohtajakuntana ja vuonna 2012 puheenjohtajavuorossa oli Alavus. Kuusiokuntien elinkeinoasiamiehet, hallintohenkilöt, sosiaalijohtajat, sivistysjohtajat ja tekniset johtajat pitävät kukin seutukunnan yhteisiä kokouksia tarpeen mukaan ja puheenjohtajuus etenee vuorollaan samalla tavalla kuin kuntajohtajilla. 134 Seudullista yhteistyötä tehdään mm. Lakeudenportin kansalaisopiston puitteissa, johon kuuluvat Alavus, Kuortane ja Ähtäri. Kirjastoyhteistyö Alavuden ja Ähtärin kesken on myös hyvää. Alavus ostaa ympäristösihteerin palveluja Kuortaneen kunnalta. Kuusiokuntien yhteinen kuluttajaneuvoja toimii Soinissa ja velkaneuvonta on yhteinen Alavuden ja Ähtärin kesken. Edunvalvonta hoidetaan Alavuden kaupungin toimesta Alavudelle ja Ähtäriin. Näiden lisäksi lukuisilla muilla alueilla on vahva Kuusiokuntien keskeinen yhteistyö, jota on pyrkimys syventää ja laajentaa. Vuoden aikana on valmisteltu Kuusiokuntien yhteistä tietohallintoa, jolla on tarkoitus edistää seudullisia tietohallintoratkaisuja ja saada osaltaan aikaiseksi paitsi kustannussäästöjä myös palvelujen kattavuutta ja yhteistoiminnan edellytyksiä. 4.5.5. Tilintarkastajan palkkiot Lakisääteistä tilintarkastusta suorittavalle tilintarkastusyhteisölle maksettavat palkkiot tulee eritellä tilintarkastajien ja tarkastettavan yhteisön välisen suhteen läpinäkyvyyden vuoksi 2013 2012 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Tilintarkastuspalkkiot 7 463,61 15 448,60 PwC Julkistarkastus Oy Tilintarkastuspalkkiot 3 297,95 0,00 135 4.6. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma ja tase Vesihuoltolaki edellyttää tuloslaskelman ja taseen esittämistä, joten ne on laskennallisesti eriytetty. TULOSLASKELMA 2013 Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Korko jäännöspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 136 2 145 254,04 -342 012,45 -273 428,67 -615 441,12 -197 489,36 -63 475,21 -11 935,29 -272 899,86 -362 875,62 -362 875,62 894 037,44 -294 811,71 -294 811,71 599 225,73 0,00 599 225,73 599 225,73 TASE 2013 2012 1 999 558,16 6 627 748,02 139 395,84 253 439,41 2 127 493,30 6 320 836,40 139 473,53 115 457,55 3 383,14 4 472,18 833 548,53 9 857 073,10 533 777,26 9 241 510,22 7 323 980,98 599 225,73 7 370 292,76 164 766,47 3 363,74 1 782 597,11 6 727,50 1 603 619,45 3 363,76 108 919,24 35 622,54 9 857 073,10 6 391,17 53 079,26 36 633,61 9 241 510,22 VASTAAVA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat/liittymismaksut Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat 137 5. Allekirjoitukset ja merkinnät 5.1. Tilinpäätöksen allekirjoitus 138 5.2. Tilinpäätösmerkintä 139 6. Luettelot ja selvitykset 6.1. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Atk-tulosteina: Pääkirja Päiväkirja Ostoreskontra Myyntireskontra Palkkakirjanpito Talousarvion toteutumisvertailu Käyttöomaisuuskirjanpito Tasekirja sidottuna Muut tilinpäätösasiakirjat sidottuna: Tase-erittelyt Tilikartta Kirjaussuunnitelma Menetelmäkuvaus 6.2. Selvitys kirjanpidon säilytyksestä Kaikki kirjanpito- ja tilinpäätösaineisto säilytetään ensisijaisesti paperisessa muodossa. Pääja päiväkirjoja, reskontratietoja ja talousarvion toteutumia säilytetään myös sähköisessä muodossa.. 140 7. Tilinpäätöksen tarkastusasiakirjat 7.1. Tilintarkastuskertomus 141 142 7.2 Arviointikertomus 143 144 145 146 147 148 149 150 151 8. Ote valtuuston päätöksestä 152 153 154
© Copyright 2024