Monen lajin mestari

KOOVEE
Monen lajin mestari
ILMOITUSLIITE
1/2011
HYVIÄ UUTISIA
Sentterin laajennus käynnistyi
sivu 5
Apulaispormestari Perttu Pesä
haluaa lisää yhteistyötä
seurojen kanssa
sivu 9
RULLAKIEKKO
Koovee Rollers taistelee
Suomen Mestaruudesta
TAITOLUISTELU
Taitoluistelujaosto juhlii
50-vuotista toimintaansa
sivu 13
sivut 18 – 19
UINTI
Iisakki Ratilainen
ui Koveen väreissä
SUUNNISTUS
Suunnistajilla
menestyksellinen kausi
sivu 20
sivut 24 – 25
2
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
KOOVEE
Monen lajin mestari
Julkaisija:
Koovee ry
Sarvijaakonkatu 32,
33540 Tampere
Puh. 020 748 2630,
Fax 020 748 2639
www.koovee.fi
Päätoimittaja/
Toiminnanjohtaja
Esa Koivisto
020 748 2630
Taitto: Mauseri Oy
Kannen kuva:
Toimistosihteeri
(taloushallinto):
Tiina Pakarinen
020 748 2631
Liikuntapäällikkö:
Jari Fagerström
020 748 2632
Hallintosihteeri:
Mikko Mansikka-aho
020 748 2636
Suunistuksen riemua
/Pekka Ala-Mäyrä
Painopaikka:
Kustannus Oy Aamulehti
JAOSTOT:
Painosmäärä:
KOOVEE
100 000 kpl
Jääkiekko
Jakelualue:
no.41 (Kangasala, Lempäälä,
Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi,
Nokia)
Valmennuspäällikkö
Olli Savikko
020 748 2691
Ari Jortikka
050 547 4398
KOOVEE
KOOVEE
Taitoluistelu
Paini
Markku Pääsky
050 547 4382
[email protected]
Minna Järvinen
040 5454519
[email protected]
KOOVEE
KOOVEE
Pesäpallo
Uinti
Kauko Roininen
(03) 363 5689
Marja-Leena Hyypiä
040 557 6614
[email protected]
KOOVEE
Petankki
KOOVEE
Lauri Kolehmainen
050 303 9407
Rullakiekko
KOOVEE
Kimmo Rautalin
040 7799 455
Pyöräily
Järjestyksenvalvojat:
Markku Hilden
040 846 2808
Ville Koskinen
0500 766 453
KOOVEE
Kuntojaosto:
Salibandy
Valmennuspäällikkö
Hannu Santanen
020 748 2638
KOOVEE
Veikko Gustafsson
040 746 5016
Veteraanit:
Pentti Lähteinen
0400 790 145
Suunnistus
Raimo Arvola
0400 728 407
Tässä lehdessä mm.:
3
Pääkirjoitus
Teksti: Esa Koivisto
5
7
9
11
13
15
17
18
Sentterin laajennus
Jääkiekko
Salibandy
Apulaispormestarin ajatuksia
Kooveessa monipuoliset
liikuntamahdollisuudet
Koovee Rollers
Paini
Ehdokkaiden mielipiteitä
Kooveen yhteistyökumppani
Petankki
Taitoluistelu
Kuva: Kikka Kuusela
TAMPEREELLA
HUHTIKUUSSA 2011
Aurinko lämmittää ja lumet sulavat silmin nähden. Osalla lajeista kausi on takana ja toisilla se alkaa kesän lähestyessä. Kaikki
näyttäisi olevan valtakunnassa hyvin. Mutta onko se vain kevään
mukanaan tuomaa väärää illuusiota ja onko pinnan alla kuitenkin
mörköjä odottamassa omaa vuoroaan astua esiin. Ja halua lyödä
kapuloita rattaisiin. Meille seuraihmisille.
Talvella kuvittelin kirjoittavani tähän lehteen uudesta Areenasta –
kunhan vain päätökset ollaan saatu nuijituksi. Mutta nyt kun päätöksiä ei ole, ainakaan virallisesti, niin totean siitä vain, että hieno homma. Toivon kuitenkin päättäjien muistavan, että Areena ei
ole koko liikuntaväkeä autuaaksi tekevä hanke, vaan suunnitelmissa on pidettävä mukana myös perusliikuntaan ja perusseuratoimintaan rakennettavat hankkeet, uimahallit, lähiliikuntapaikat, sisähallit jne.
Hakametsän I-hallin osalta en uskalla ottaa kantaa mihinkään
suuntaan näin julkisesti, mutta toivon sydämestäni kaupungin
johtohenkilöiden olevan yhteydessä seurojen johtohenkilöihin ennen kuin lopullisesti naulataan mitään päätöksiä hallin jatkosta.
Nyt ainoa laajempi keskustelutilaisuus on järjestetty vammalalaisen Arto Satosen toimesta. Kiitos siitä hänelle.
20
Uinti
Seurojen toiminta-avustuksista päätetään tällä viikolla. Valmistelijat ovat vaihtuneet ja linjauksetkin saattavat saada uusia näkökulmia. Toivottavasti jatkossakin halutaan tukea seurojen omaa
perustekemistä eikä pyritä ohjaamaan seuraväkeä rakentamaan
niille vähemmän kuuluvia palvelutuotantoja.
24
Suunnistus
Muistakaa käydä äänestämässä!
26
Koovee-visa
27
Kooveessa tehdään ja tapahtuu
Esa Koivisto
3
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Pääkirjoitus Risto Laine:
Teksti: Risto Laine
Kuva: Kikka Kuusela
Miksi valtiovalta jarruttaa
seurojen varainhankintaa?
Valtiovaltiovalta
näyttää
toimenpiteillään jatkuvasti lyövän kapuloita rattaisiin
urheiluseurojen vapaaehtoistyöhön perustuvan varainhankinnan vaikeuttamiseksi. Talkootyön verottomat kulukorvaukset ovat
markka-ajalta – esimerkiksi
polttoaineiden hinnat ovat
kolminkertaistuneet. Kyse
ei ole palkan maksamisesta, vaan kulujen korvaaamisesta ohjaajille, jotka tekevät pyyteetöntä työtä
lasten, nuorten ja harrastavien aikuisten parissa. Kenenkään rahapussi ja pinna tuskin kestävät pelkästään omaa panostusta asioiden hoitamiseksi. Tästä
asiasta on seuraväki – minä mukaan lukien – puhunut useaan kertaan eri tilaisuuksissa mm. kansanedustajien kanssa. Vastaus on ollut, että tämä on
pikku juttu ja helppo korjata. Korjausta ei vain ole
tullut ja ongelma pahenee
koko ajan. Onneksi eduskuntavaalit ovat 17.4.2011.
Löytyykö nyt ehdokas, joka
lupaa ottaa asian hoitaakseen ja hoitaa sen myös! Ainakin yksi ääni sellaiselle on
heti tarjolla.
Salibandyssa miehet raivasivat tiensä SM-Liigan pudotuspeleihin ja naiset karsivat sarjapaikastaan säilyttäen sen.
Jääkiekkoilijat hikoilivat Mestiksen karsintapelejä, mutta
nousua ei saavutettu..
Uinnissa Iisakki Ratilainen tuli hakemaan uralleen nostetta Kooveen ammattivalmentajien avulla.
Hiihtosuunnistuksessa Liisa
Anttila saavutti kolme MMpronssia ja naisjoukkueemme Johanna Niittymäki, Marika Hara ja Liisa Anttila voitti viestin Suomen mestaruuden. Sama joukkue Jenni
Joensuu-Partasella täydennettynä voitti Lumi-Toukolan. Suunnistustapahtumat
jatkuvat toukokuun puolivälissä, jolloin Särkänniemisuunnistuksen yhteydessä järjestetään SM-sprinttikisat.
Samaan sarjaan kuin talkootyön verotus kuuluvat
seurojen vähäiset ja satunnaiset tulot, jotka ovat verotettavia. Missä kulkee raja tässä päätöksenteossa, Risto Laine aloitti koulu-uransa Tammelan kansakoulussa. Vuosien mittaan
valmentaja-Riken oppeja ovat saaneet lukuisat kooveelaiset.
kuka tietää ja päättää?
Bingo peli ei ole kovin trendikäs peli, mutta se on monille kiva ja sosiaalinen tapa yhdessäoloon, virkistäytymiseen ja ajankuluuun.
Lainsäätäjän mielestä Bingo aiheuttaa peliriippuvuutta pelaajalleen. Niinpä Bingo-toiminnan kehittäminen
ja toimiluvan myöntäminen
on tehty erittäin vaikeaksi, vaikka peli on panostuksiltaan varsin marginaalista
useisiin muihin peleihin verrattuna. Bingot ovat pääsääntöisesti urheiluseuro-
jen tukiyhdistysten pyörittämiä pelikeskuksia ja tarkoituksena varainhankinta
seurojen toimintaan. Tampereella Ilveksen, Kooveen
ja Tapparan yhteinen bingo
jouduttiin lopettamaan edellä mainituista syistä johtuen.
Urheilullisesti Kooveessa
on viikottain noin 200 seuran jaostojen järjestämää
erilaista liikuntapahtumaa
kilpa- ja harrastusurheilun
puitteissa.
Salibandyn perinteiseen Särkänniemi-cupiin odotetaan
yli 200 joukkuetta. Lisäksi uintijaosto järjestää Särkänniemi-uinnit ja Likkojen
Lenkki liikutaan viikon kuluttua edellisistä.
Tapahtumien järjestäminen
on seuralle ja toimitsijoille
suuri haaste, mutta niihinhän seuraväki on tottunut.
Mukavia ja haasteellisia
hetkiä Kooveen toiminnan
Taitoluistelujaostomme jär- parissa riittää, tule sinäkin
jesti upean kevätnäytök- mukaan!
sen 50-vuotisen toimintansa kunniaksi.
Kiitän seuraväkeä ja
Uusi laji seuran lajikirjossa yhteistyökumppaneion rullakiekko erikoisseura ta seuran hyväksi tehNäätä Rollersin fuusioidut- dystä työstä ja toivotua Kooveen kanssa. Koo- tan hyvää alkavaa kevee Rollers saa seuralta vättä ja kesää.
hallintopalvelut ja harrastamisolosuhteet, joten rulRisto Laine
lakiekkoilijat voivat keskitKoovee ry
tyä harjoitteluun ja pelaapuheenjohtaja
miseen.
4
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
TERVETULOA
TAMPEREEN AKTIAAN
RATINANLINNAAN, ALEKSANTERINKATU 32
Tehokasta
kiinteistönvälityspalvelua
Yksilöllistä
yritysrahoituspalvelua
Merita Laitinen
Heidi Mattila
Luotettavaa
vakuutuspalvelua
Asiantuntevaa
pankkipalvelua
Terhi Nieminen
Anna Pukka
Aktia Pankki Oyj,
Aleksanterinkatu 32, Tampere
Puh. 010 247 5900
www.aktia.fi
Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.
5
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Hyviä uutisia!
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Kuva: Kikka Kuusela
Lisää jääaikaa luvassa,
Sentterin laajennus käynnistyi
Sentteri-jäähallin laajennus on saanut
rakennusluvan. Tapparan 1990-lopulla rakennuttaman hallin omistuspohjaa laajennettiin vuonna 2002, jolloin
Tampere Sentteri Oy:n osakkaiksi tulivat Ilves ry, Koovee ry ja Tampereen
juniorikiekkoilu ry, joka on omistajaseurojen yhteinen tukiyhdistys.
Nyt aloitettu kolmannen kentän rakennushanke valmistuu kuluvan vuoden loppupuolella. Uusi osa käsittää
jääkiekkokentän pukuhuoneineen ja
kuivaustiloineen, hallin pituisen verryttelytilan sekä 500 henkilön katsomon. Hankkeen budjetti on n. 3,5
miljoonaa euroa. Rahoitus toteutetaan yhtiön hankkimilla pankkilainoilla ja opetusministeriön avustuksella. Tampereen kaupunki on mukana hankkeessa suurimman pankkilainan takauksella ja ostopalvelusopimuksella. Kaupunki ostaa jääaikaa
yhtiöltä.
Sentteri Tampere Oy:n toimitusjohtaja Risto Laine on syystäkin tyytyväinen.
- Tämä helpottaa jäälajien harrasta-
jien tilannetta jonkin verran. Seurat
ovat joutuneet ostamaan jääaikaa
lähikuntien halleista ja ne ovat matkoineen olleet kalliita harjoitustunteja, toteaa Laine.
Jäälajeja harastavat seurat ovat olleet mukana hallien rakentamisessa jo 1990-luvulta lähtien, jolloin
Hakametsä 3 Oy rakennutti Hakametsän kolmannen hallin ja vuonna
2000 valmistui Tesoma 2-jäähalli.
Hakametsä 3 Oy:n osakkaina ovat
Dolphins, Ikurin Vire, Ilves, Koovee,
Tappara ja Varalan urheiluopisto.
- Seuroilla on tarvetta panostaa
jäähallien ja muidenkin liikuntatilojen rakentamiseen, mutta taloudelliset mahdollisuudet ovat rajalliset,
eikä se ole seurojen ydintoimintaa.
Yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa hankkeita on hyvä viedä
eteenpäin, toteaa Risto Laine.
Koovee ja
Lähivakuutus
-kumppanuus
sai sinetin
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Nimet sopimukseen 25.3.2011
Istumassa Pirkanmaan Lähivakuutusyhdistyksen toimitusjohtaja Pentti Kuusela ja
Kooveen puheenjohtaja Risto Laine. Asian varmistavat Lähivakuutusyhdistyksen
palvelujohtaja Pasi Mäntylä (takana vasemmalla), Kooveen toiminnanjohtaja Esa
Koivisto ja Lähivakuutusyhdistyksen yhteyspäällikkö Matti Leijo.
Kuva: Kikka Kuusela
Koovee ja Lähivakuutus solmivat tässä vaiheessa kolme vuotta kestävän
yhteistyösopimuksen. Sen mukaan Koovee keskittää vakuutuksensa Lähivakuutukseen ja tiedottaa asiasta jäsenistölleen. Seura saa provision kooveelaisten tekemien vakuutussopimusten ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista. Vastapainoksi Lähivakuutus saa näkyvyyttä Kooveen asuissa
ja urheilutapahtumissa sekä mahdollisuuden omien tilaisuuksien järjestämiseen Kivijärven leiri- ja liikuntakeskuksessa.
- Olemme tehneet yhteistyötä urheiluseurojen kanssa aikaisemminkin ja
lähdimme hakemaan uutta yhteistyökumppania. Kooveen toiminta on monipuolista ja nyt solmittu sopimus on kaksisuuntainen antaen etuja myös
meille, toteaa Pirkanmaan Lähivakuutusyhdistyksen toimitusjohtaja Pentti Kuusela tyytyväisenä.
6
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Kattavaa turvaa 15-25-vuotiaille.
Easy-vakuutuspaketti sisältää
matkustaja- ja matkatavaravakuutukset sekä koti- ja tapaturmavakuutukset. Tule käymään,
soita 010 254 6021 tai käy
osoitteessa pohjola.fi/easy.
Puhelujen hinnat Suomesta soitettaessa: lankapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,0595 e/min. ja
matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu+ 0,1704 e/min.
Yhdessä hyvä tulee.
Vahinkovakuutukset myöntää Pohjolaa Vakuutus Oy ja
matkavakuutukset Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen.
Easy-vakuutuspaketti
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
JÄÄKIEKKO
SALIBANDY
Teksti: Pertti J. Pelkonen
7
Kuvat: Juha Leino
Kooveen edustusjoukkueen
jääkiekkokausi plus-merkkinen
Päävalmentaja Jyrki Rantala tulee haastatteluun hyväntuulisesti hymyillen. Se kertoo, että mies on tyytyväinen joukkueensa päättyneeseen pelikauteen. – Sanoit viime viikolla, että joukkue saa arvosanaksi kaudesta hyvä plus... – Joo, kun nyt olen viikon verran miettinyt asiaa, olen valmis nostamaan arvostelua...sanotaan että ysi-miinus! Niinhän se on, että aika parantaa kolhut ja kirkastaa saavutukset.
Tavoitteet saavutettiin –
ainakin melkein
”Ei se Mestis niin kaukana ole”
Suomi-Sarjan alkusarja oli Kooveelle läpihuutojuttu ja jatkosarjan kolmas sija toi paikan Mestis-karsintaan Rovaniemen, Hyvinkään ja Kajaanin Hokin kanssa. Tuloksena oli
karsinnan 3:s sija, joten nousua yritetään taas ensi kaudella. Jyrki Rantala on tyytyväinen ryhmäänsä.
- Joukkueemme on hengeltään hyvä ja sen tekemisen taso kiitoksen
ansaitseva. Moni ottelu käännettiin
rutistamalla tappioasemasta voitoksi, hehkuttaa Rantala.
Tasoero Mestiksen heikoimpien joukkueiden ja Suomi-Sarjan parhaiden
välillä näyttää olevan samaa luokkaa
kuin Mestiksen ja SM-Liigan. Missä
asioissa Hokki oli Kooveeta parempi?
- Tilannenopeudessa, fyysisyydessä ja pelirutiinissa. He ovat tottuneet
pelaamaan koko kauden kovia pelejä,
joka tietysti näkyy kokemuksena, tietää Kooveen päävalmentaja.
- Onko tuo ero kurottavissa kiinni?
- Eiköhän!
rien lisäksi. Jyrki Rantalan mielestä
yhdistelmä nuorta innokkuutta ja rutinoitua osaamista toimi hyvin. Onnistujista hän nostaa esille nimet Tero Kalela, Jaakko Kolari, Henri Kallio, Tobias Kauppila ja Jari Salmijärvi, nuorista puolestaan Jonne Riekko, Kalle Liuhala ja Niko Kontkanen.
- Kokeneet pelaajat olivat johtavassa roolissa ja nuoret täydensivät kokonaisuutta hyvillä suorituksillaan,
vaikka siirtyminen junioreista miesten peleihin ei olekaan helppo, kiittelee Jyrki Rantala.
Viisikkopelaaminen sujui kohtuullisesti, mutta miten onnistuivat hyökkääjät, pakit ja molarit?
- Hyökkäys oli selvä vahvuutemme
ja pakitkin pitivät pintansa, mutta
meidän täytyy löytää joko joukkueesta tai muualta selkeä ykkösmaalivahti, joka tuo joukkueeseen hivenen lisää itseluottamusta ja rutistusta. Ainahan valmentajan toivelistalla
on uusia huippupelaajia, mutta kyllä
tämä joukkue on ihan hyvä ja kehityskelpoinen, miettii Rantala.
Pelaajat täyttivät paikkansa
Katseet jo tulevaisuudessa
Kooveen joukkuessa pelasi useita
nuoria lupauksia ”vanhojen” konka-
Kausi on juuri päättynyt, mutta Jyrki
Rantalan ajatukset siirtyvät jo pikku-
hiljaa tulvaisuuteen. Hän jatkaa joukkueen päävalmentajana ainakin kauden 2012 – 2013 loppuun. Alustavina
ajatuksina ovat harjoitusten monipuolistaminen ja erikoistilanteiden harjoitttelu. Harjoituskausi alkaa vapusta, heinäkuussa vähän lomaillaan ja
elokuun alusta lähtien rutistetaan taas
tosissaan. Kesän harjoitukset käsittävät viikottain 2 jäävuoroa ja 2 saliharjoitusta sekä oheisharjoitteita, mm.
pallopelejä.
- Lähdemme liikkeelle suurella harjoitusringillä. Se antaa näyttömahdollisuuden monelle ja isossa porukassa on kiva treenata. Tavoitteenani on luoda uutta nälkää pelaajille,
menneitä ei kannata tyytyä muistelemaan. Vakaa aikomuksemme on
nousta sarjaporrasta ylemmäksi,
meillä ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa, paljastaa Jyrki Rantala.
Rantala osoittaa kiitoksen myös
kannattajille.
- Kyllä se antoi pojille lisäpotkua peliin, kun katsomossa oli 500 ihmistä kannustamassa. Tervetuloa mukaan taas ensi kaudella!
Kooveen salibandymiehet
ottivat viidennen sijan SM-Liigassa
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Kuva: Kikka Kuusela
Kooveen salibandyjoukkueelle kävi täsmälleen samalla tavoin kuin edellisellä kaudellakin – tie nousi pystyyn play-offsien neljännesvälierissä. Joku saattaa pitää tulosta suurena pettymyksenä, mutta päävalmentaja Arto ”Japi” Riihimäki näkeen asian toisin.
- Menimme ammatillisesti eteenpäin ja pelasimme tasaisen kauden ilman suuria notkahduksia. Täytyy muistaa, että viides sija maailmanmestarimaan pääsarjassa ei ole lainkaan huono sijoitus, toteaa Japi.
Viisikkopelissä vielä hiottavaa
Päävalmentaja ei näe tarkoituksenmukaiseksi eritellä hyökkääjien, pakkien ja maalivahtien tekemisiä, vaan
puhuu mieluummin viisikkopelistä.
- Suomen aivan huippuseuroilla on
mahdollisuus heittää kehään huippuviisikko, meillä sellainen on vielä
kehitteillä.
Mennellä kaudella päästiin peleistä
kuvattuja videoita käyttämään valmennuksessa tosissaan edellisen
kauden kokeilujen jälkeen. Menetelmä on päävalmentajan mukaan
osoittautunut hyvin toimivaksi. Tällä
kaudella painopiste oli joukkuepelin
hiomisessa, mutta jatkossa videoita
on tarkoitus käyttää myös yksilöllisessä valmennuksessa.
Videovalmennus ei kuitenkaan ole
mikään kaiken hyväksi muuttava
keino, tarvitaan paljon muutakin,
taito- ja kuntoharjoittelun lisäksi.
- Pelaajien sitoutuminen ja taustaorganisaation tuki ovat tarkeitä tekijöitä menestymisessä jatkossa – ja tietysti myös kannattajien tuki. Pitkät
pelaajasopimukset puolestaan antavat mahdollisuuden tulevaisuuden
suunnitteluun, miettii Japi.
Tasainen joukkue
Kooveen salibandyjoukkueesta ei päävalmentajan mukaan löytynyt kaudella selviä epäonnistujia. Kouluarvosanaa itselleen ei Japi halua antaa, vaan
korostaa koko joukkueen panostuksen merkitystä. Muutaman pelaajan
hän haluaa nostaa esille.
- Veli-Matti Luukko pelasi hyvän
kauden ja oli joukkueemme pistekunkku. Lasse Salminen pelasi hyvin, vahinko vain, että pitkä sairausloma verotti miehen peliaikaa ja tehoja. Lasse Lamminen nousi maajoukkueeseen ja A-juniori Tapio Kinnuselta on lupa odottaa vaikka mitä
jatkossa. Tsekkimme Tomas Sladky aloitti kauden hyvin, MM-kisat
näyttivät tuovan pientä väsymystä,
mutta paikkansa mies täytti. Tomas
muuten jatkaa riveissämme ensi
kaudellakin.
että tämänkautista sijoitusta on tarkoitus parantaa.
Palaamme asioihin syksyn Koovee
- Monen Lajin Mestari -lehdessä.
Ajatukset kääntyvät
jo tulevaan kauteen
Arto Riihimäki jatkaa päävalmentajana ainakin seuraavan kauden.
Vaikka joukkueen harjoitukset alkavat vasta toukokuussa ja sarja syyskuun loppupuolella, liikkuvat tulevat
asiat jo Japin mielessä.
- Tulemme pelaamaan aikaisempaa
aggressiivisempaa peliä. Harjoitusrinkiin tulee maalivahdit ja try-out
-miehet mukaan lukien noin 25 pelaajaa, valottaa päävalmentaja ajatuksiaan. Tavoitteista hän ei vielä
halua puhua, mutta aistittavissa on,
Taitoa ja taistelumieltä löytyi, mutta
aivan terävin vire jäi puuttumaan.
8
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Kai sä tiedät mikä on
rapee, kepee ja maukas
AITO RUIS
KOOVEEN
LOGON
KEHITYS
2000-LUKU
RågChips ÄKTA
www.linkosuo.fi
1980-LUKU
Jäähallien kylmäammattilainen
Oy Scancool Ab on koko maan kattava,
yksi Suomen johtavista kylmälaitteiden
toimittajista.Tarjoamme asiakkaillemme
kaikki kylmätekniikkaan liittyvät palvelut
avaimet käteen -periaatteella suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta
huoltoon saakka, sopimuksen mukaan.
Tampereen jäähallien kylmälaitteiden
huollosta vastaa Scancool.
www.scancool.
1930-LUKU
9
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Apulaispormestari Perttu Pesä:
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Kuva: Perttu Pesän arkisto Kikka Kuusela
Urheiluseurojen ja kaupungin
välistä yhteistyötä
kannattaa kehittää
Urheiluseurat ovat vuosikausia olleet huolissaan harjoitus- ja kilpailutilojen vähyydestä. Harrastajia riittää ja menestystä tulee, mutta tulevaisuus askarruttaa. Kaupungin ja opetusministeriön tukia on toki saatu, mutta seurat pitävät niitä riittämättömänä. Apulaispormestari Perttu Pesä ei lupaa juurikaan
muutoksia tukien määrään tai jakoon kulttuurin ja urheilun kesken. Sensijaan hän toivoo entistä kiinteämpää yhteistyötä seurojen kesken ja Tampereen kaupungin kanssa.
Urheiluseurojen tulevaisuus
varmistettava
Harrastusten monipuolisuus
rajoittaa mahdollisuuksia
- Vielä muutama vuosikymmen sitten oli suuri kunnia-asia kuulua urheiluseuraan ja tehdä talkootyötä
sen hyväksi. Rahaa hankittiin mm.
pitämällä kioskeja ja myymällä makkaroita. Talkootyö seuran hyväksi oli
arvossaan. Nyt seurojen on kehitettävä uusia keinoja varainhankintaan, visioi Perttu Pesä.
Apulaispormestari Pesä laskee, että
Tampereella harrastetaan n. 200 eri
urheilulajia. Oikeastaan vain ”narukerällä pelaaminen” ( jääpallo) puuttuu listalta. Lajien suuri kirjo on tietysti rikkaus ja on ymmärrettävää,
että erilaisia tuki- ja avustushakemuksia tulee paljon.
Tilanne on kuitenkin vaikea. Uusia
varainhankintakeinoja ei ole helppo
keksiä ja verottaja kampittaa aktiivisia toimijoita urheilijoiden mielestä
kyseenalaisin ottein mm. talkoontyön verotuksella ja toimihenkilöiden kulukorvausten jäädyttämisellä
markka-ajan tasolle.
- Verottaja on keksinyt talkootyölle
hinnat ja verottaa niiden mukaisesti. Tämä on mielestäni väärin, tilanteeseen olisi saatava korjaus pikaisesti. Yhteisöllisyydestä ei pidä rangaista, päinvastoin, sanoo apulaispormestari Pesä. – On myös muistettava, että kaupungin mahdollisuudet suoraan rahalliseen tukeen
ovat rajalliset. Haluankin ns. ilmaisten palvelujen sijaan etsiä yhteistyömuotoja, joista molemmat osapuolet hyötyvät, jatkaa Pesä.
- Pienessä kunnassa, jossa toimii
vain 2 – 3 urheiluseuraa, tilanne on
jossain mielessä helpompi. Päättäjät tuntevat seurojen toiminnan tarkasti ja avustusten ohjaaminen voidaan tehdä erittäin täsmällisesti. Valtion urheiluun on 3,60 euroa/
asukas eli se on vähän vähemmän
kuin summa, jolla Tampereen kaupunki tukee esimerkiksi jokaista uimahallikäyntiä, miettii apulaispormestari Pesä.
Rahaa siis liikkuu kulttuurin ja urheilun tukemisessa, mutta pesää se ei
näytä tekevän.
Tampereella meneillään
useita suuria
rakennushankkeita
Rakentava
yhteistyö tavoitteena
Urheiluväkeä tietysti kiinnostaa eniten Tampere-Areenan rakentaminen
rautatien kattavine kansineen ja liikerakennuksineen. Muita merkittäviä ovat Hämpin parkkiluola, Rantatien tunnelihanke ja raitiotie.
- Uusien urheilu- ja kulttuuritilojen
rakentaminen on jatkuvasti tapetilla. On kuitenkin muistettava, että nykyisten tilojen kunnossapito
edellyttää 50...70 miljoonan euron
korjausinvestointeja vuoteen 2016
mennessä. Se ei ole ihan pieni raha, mutta välttämätön panostus tilojen jatkuvan toimimisen kannalta,
kertoo Perttu Pesä.
Millaista yhteistyötä apulaispormestari sitten seurojen kanssa haluaa?
- Rantatien tunnelin rakentamista
puolustan sillä, että mielestäni ihmiset kuuluvat maan päälle ja autot voivat olla ja liikkua maan alla.
Raitiotie on mielestäni pian suorastaan välttämättömyys. Viime vuosina henkilöautoliikenne on kasvanut Helsingissä 6%, Turussa 9% ja
Tampereella peräti 36%. Kohta emme kerta kaikkiaan mahdu omilla
autoillamme Hämpille ja Hatanpään
valtatielle, toteaa Perttu Pesä.
- Kun seurat esittävät järkevän, perustellun hankkeen, tulee kaupunki varmasti mukaan. Tuoreena esimerkkinä on seurojen omistaman
Sentteri-hallin laajennus. Kaupunki
on mukana omistajayhtiön pankkilainan takauksella ja kaupungin ammattimiehet vastaavat kenttien hoidosta. Lisäksi pyrimme saamaan
Tampereelle merkittäviä kansainvälisiä kisatapahtumia, joista järjestävät seurat varmasti hyötyvät, lupaa
Perttu Pesä.
Urheiluväkeä hän lohduttaa sillä, että Tesoman jäähallin laajennus ja
Hakametsän jäähallin muuttaminen
maapohjahalliksi ovat myös listalla.
Tampereen
Tapahtumatoimisto aloittaa
Tapahtumatoimisto on kaupungin
uusi yksikkö, jonka tehtävänä on
hankkia suuria kulttuuri- ja urheilutapahtumia Tampereelle sekä auttaa niiden järjestämisessä. Yksiköllä on valmius tehdä nopeita päätök-
siä, kun on kysymys todella merkittävästä tapahtumasta.
- Olemme hakeneet yksikön palvelukseen henkilöitä ja saimme runsaasti hakemuksia. Tapahtumapäällikön ja
tapahtumatuottajan valinta on loppusuoralla. Tämä kahden henkilön yksikkö on täydessä toimintavalmiudessa syyskuussa. Uskon, että tapahtumatoimisto on yksi kaupungin tarjoama yhteistyömuoto urheilun ja kulttuurin toimijoille, kertoo Perttu Pesä.
Apulaispormestari kiittelee
urheiluseurojen aktiivisuutta
- Ymmärrän seurojen huolen tulevaisuudesta, mutta uskon, että se saadaan turvatuksi. Seurat ovat erittäin
aktiivisia ja tuloksiakin yhteistyöllä on
saavutettu. Tästä on hyvä jatkaa. Aktiivisuus ja harjoitteluinto ovat tuottaneet myös tuloksia. Viime vuonna
tamperelaiset urheilijat voittivat 230
maailman-, Euroopan- tai Suomen
mestuutta eli joka 800:s tamperelainen on voittaja. Kun mukaan otetaan
juniorien ja ikämiesten saavutukset,
mestari on joka 300:s. Kun kävelee
Hämpin päästä päähän, vastaan tulee
todennäköisesti ainakin pari heistä,
laskeskelee apulaispormestari Pesä.
Tietovisakysymys!
Mikä on Perttu Pesän
virallinen virkanimike?
Vastaus:
Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys ja
elämänlaatupalvelujen
apulaispormestari!
10
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Tulossa laadukkaita koteja huippupaikoille.
koti
Timanttikentaa
ra
voidaan omalle
myös
i!
tontilles
HYVÄKSI HIOTTU.
TILAINSINÖÖRIT OY
Kässälänkatu 17, 33700 Tampere
www.timanttikoti.fi
Tilainsinöörit Oy:n Timanttikoti on laadukas ja juuri
asukkaan tarpeisiin hiottu ratkaisu, jossa jokaisella
yksityiskohdalla on tarkasti suunniteltu tehtävänsä.
Itäinenkatu 8, 03-2601200
www.plevna.fi
Kauppakatu 16, 03-2225752
www.esplanadi.fi
KoveelaineN
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Koovee tarjoaa harrastusliikuntaa vauvasta vaariin
Teksti: Pertti J. Pelkonen
11
Kuva: Kikka Kuusela
Äitivainajani sanoi aikanaan, että Jumalaa ja aviopuolisoa rakastetaan, muista pidetään. Kun kuuntelen, millä äänensävyllä ja lämmöllä Kooveen liikuntapäällikkö Jari Fagerströmin puhuu liikunnasta ja sen harrastajista, en voi välttyä ajatukselta, että tämä mies rakastaa työtään. Liikuntapäällikön tehtävässä hän pääsee toimimaan
monipuolisesti sekä lasten että veteraani-ikään ehtineiden parissa.
- Tämä on todella antoisaa työtä, myhäilee Fagerström.
Vesi, jää vai lattia – mahdollisuuksia riittää
Jari Fagerström, 36
Työura:
Putkiasentajaksi ammattikoulusta, teknikoksi teknillisestä koulusta, työnjohtotehtävät, Kooveehen 1998, liikunnanoh
jaaja, Varalan Urheilu opistosta. Harrastanut salibandya.
Välipalat.
Paras kaveri:
Pelikaverit
Taitoluistelu:
Mahtavan vaativa taitolaji
Grillimakkara: Ajoittain herkkua
Salibandyn Suomen mestari 2011: Toivottavasti tamperelainen
Salatut Elämät: Katson joskus
Lisätiedot ja yhteydenotto:
[email protected]
Kooveessa on tarjolla harrastusliikuntaa kaikille, ikään katsomatta. Nuorimmat voivat aloittaa kokeilun vaikka uinnilla, salibandylla tai jääkiekolla.
Seniori-ikään ehtineille löytyy liikunnallista yhdessäoloa mm. vesijumpan,
voimistelun, kuntosälyn ja -lentopallon parissa.
- Olemme pyrkineet järjestämään lasten liikuntaan runsaasti erilaisia vaihtoehtoja mm. iltapäivätoimintaa yhteistyössä koulujen kanssa. Lähtökohtina ovat liikunnan vapaus ja hauska yhdessäolo. Harrastajan kannattaa
myös kokeilla eri lajeja ja löytää se, joka tuntuu itsestä mukavimmalta.
Mahdollisista kilpaurheilullisista asioista puhutaan yleensä vasta kouluiän
kynnyksellä, kertoo Jari Fagerström.
Oma lukunsa ovat suuret massaliikuntatapahtumat, joiden järjestelyissä
Koovee on mukana: Likkojen lenkki, Särkänniemi-suunnistus, koulujen iltapäiväryhmien väliset salibandy-tunnaukset ja salibandyn Särkänniemi
Cup, jossa oli viime vuonna mukana yli 2000 nuorta harrastajaa.
Uusia muotoja kehitetään jatkuvasti
Jari Fagerström ajautui Kooveehen salibandyharrastuksensa kautta. Seurassa haluttiin kehittää harrastusliikuntaa ja siihen jotakin uutta. Kone- ja
metalliteknikon tehtävä vaihtui oppisopimuksen kautta liikunnalisten tapahtumien suunnitteluun.
- Päivääkään en ole ratkaisuani katunut. Meillä on Kooveessa yhdessä tekemisen ilmapiiri, omaa aluettaan saa vapaasti kehittää ja tarvittaessa saa
apua muilta. Kyllä tämä teknikon peruskoulutuksen saaneelle sopiva työ
on, tarvitaan suunnittelu- ja järjestelytaitoa, kiittelee Fagerström.
Piia Piikkilä viihtyy
harrastusuinnin parissa
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Piia Piikkilä on hyvä esimerkki siitä,
miten Koovessa voi harrastaa mielilajiaan vuodesta toiseen. Piia aloitti seurassa alle kymmenvuotiaana ja
ensi kevään abiturientin into on riittänyt vuodesta toiseen. Taitoryhmään
hän on kuulunut keväästä 2006 lähtien uituaan sitä ennen Vesiralli-ryhmässä. Uintia harrastuksena Piia tulee jatkamaan, mutta kilpailla hän ei
halua.
nustivat jatkamaan tervettä harrastusta. Muitakin urheilulajeja nuori nainen on ehtinyt harrastaa, mm. hiihtoa,
kuntosalilla käyntiä ja sukellusta.
- Uinti on mukava ja rentouttava kuntolaji, todistelee Piia.
Kooveen ohjaajat saavat häneltä suuren kiitoksen ja korkean arvosanan.
- He ovat aivan mahtavia ihmisiä –
mukavia, osaavia ja aina valmiita
auttamaan, kertoo Piian.
Vesi on Piialle
mieluisa elementti
Lieneekö Piian innostuksen taustana ollut, että vanhemmat veivät hänet mukaan jo vauvauintiin ja kan-
Kooveen
harrastusuintileirit
kesällä 2011
Kooveen harrastusrymien Uintileirit
Kuva: Pia Piikkilän arkisto
Leiri
Uintileiri 1
Uintileiri 2
Uintileiri 3
Uintileiri 4
Ajankohta
6.-10.6.2011
13.-17.6.2011
20 - 23.6.2011
1. - 5.8.2011
Harrastusinto tallella
Nykyisellään Piian harrastukseen kuuluu 3...4 rupeamaa viikossa uimahallilla. Harrastus maksaa jonkin verran ja
kulkeminen bussilla kotoa Vehmaisista Kalevan uintikeskukseen vie oman
aikansa. Uinti altaan raikkaassa vedessä korvaa kuitenkin kaiken. Koulunkäyntikään ei ole harrastuksen takia kärsinyt.
- Nämä sopivat hyvin yhteen, molemmat ovat hoidossa, toteaa Piia.
Tulevaisuutta uinnin parissa Piia ei
ole harkinnut, ainakin tällä hetkellä
hänen ajatuksensa ovat muilla aloilla. Mutta kun harrastus jatkuu, niin
mistä sen tietää!
Ikäluokat
7 - 9 v.
10 - 15 v.
7 - 10 v.
7 - 15 v.
Paikka
Kalevan Uimahalli
Kalevan Uimahalli
Kalevan Uimahalli
Kalevan Uimahalli
Vetäjinä toimivat koulutetut ohjaajat,
ilmoittaudu www.koovee.fi
12
Tervetuloa
Suomen tyytyväisimpien
vakuutusasiakkaiden joukkoon!
Lähivakuutuksella on tutkitusti* Suomen tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat,
jo viidettä vuotta peräkkäin. Olet lämpimästi tervetullut heidän joukkoonsa!
Poikkea lähimmällä konttorillamme ja hoidetaan vakuutukset kerralla kuntoon.
Pirkanmaan Lähivakuutusyhdistys
Tampere, Rautatienkatu 22
Nokia, Välikatu 19
Sastamala, Vammala, Marttilankatu 45
Kangasala, Keskusaukio 2 F
Ruovesi, Ruovedentie 50
Ylöjärvi, Mikkolantie 2
Sastamala, Mouhijärvi, Uotsolantie 39
Hämeenkyrö, Kyrönsarventie 6
Orivesi, Keskustie 35
Virrat, Virtaintie 31
EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus:
2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010 (Yksityisasiakkaat) 2009 ja 2010 (Yritysasiakkaat)
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
RULLAKIEKKO
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
PAINI
13
Näätä Rollers on nyt
Koovee Rollers
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Kuvat: Kooveen arkisto,
Kikka Kuusela
Jos länsirintamalta ei kuulu mitään uutta, niin rullakiekkorintamalta sitä puolestaan kuuluu. Yksi viime
vuosikymmennen SM-Liigan menestyneimmistä joukkueista, Näätä Rollers, on siirtynyt Kooveen väreihin. Koovee Rollers ry odottelee kauden alkua taistelumielellä, eikä tavoite suinkaan ole vähäinen.
Peruspaketti kasassa
jo vuosikausia
Näätä Rollers aloitti rullakiekkoilun
2000-luvun vaihteessa Nokialla. Sen
jälkeen Suomen mestaruusmitaleja on kertynyt peräti kuusi, huippuna
kultainen kausi 2007. Joukkue toimihenkilöineen on pysynyt hyvin koossa, luonnollista nuorentumista on toki tapahtunut. Joukkueen Manageri
Vesa Saaristo näkeekin tämän yhtenä Rollersien vahvuuksista.
- Meillä on kokenut, yhtenäinen
joukkue, joka on vuosien mittaan
hitsautunut tiiviiksi kokonaisuudeksi.
Mukana on myös lajin MM-Kisoissa pelanneita kavereita. Moni peliuransa lopettanut on sitten jatkanut
muissa tehtävissä joukkueessa.
seuran organisaatiota. Uskon, että tulemme saamaan aikaisempaa
enemmän näkyvyyttä ja todennäköisesti myös uusia pelaajia joukkueeseen, visioi Vesa Saaristo.
Rullakiekko on
nopeatempoinen vauhtipeli
Joku asioita tuntematon on sanonut, että jääkiekko on tyhmien
miesten yksinkertainen peli. Näinhän asia ei tietenkään ole. Rullakiekosta Vesa Saristolla on selkeä näkemys:
- Rullakiekko on vauhdikas peli, jossa tilanteet muuttuvat nopeasti, kun
Manageri Vesa Saaristo sovittelee
kaukalossa on vain neljä kenttäpe- mielessään Kooveen pelipaitaa
laajaa. Siinä tarvitaan tilanteiden entisten Näätä-Rollers pelaajien ylle.
ennakointia ja todella nopeita oivalluksia. Jos et ole joka hetki hereil- - Kyllä kultaa lähdetään hakemaan...
lä, olet auttamattomasti ulkona ti- mitäs muuta...
lanteesta.
Rullakiekkoa pelataan kesäisin. SMLiiga, jossa pelaa tänä vuonna 9 joukSM-Liigan avausotteluna
kuetta, alkaa 4.5. ja runkosarja pelaon paikallisottelu Koovee
taan kesäkuun alkupuoliskolle menRollers – Pahalampi heti
nessä. Sitten ovat vuorossa lajin MM4.5.2011
Kisat, joiden jälkeen jatketaan playHaka 2:ssa. Kannattaa
offseilla ja Suomen Mestari on selviltulla katsomaan!
lä 9.7.
Mikä on Koovee Rollersin sijoitus tänä vuonna, Manageri Vesa Saaristo?
Koovee oli luonteva valinta
Näätä Rollers joutui vaihtamaan kotipaikkakuntaa, kun Nokian kaupunki ei
enää rakentanut halliin peleissä tarvittavaa muovialustaa. Katseet käännettiin naapurikaupunkiin, jossa Kooveella oli vahva panostus rullakiekon ”sukulaislajeihin” jääkiekkoon ja salibandyyn. Mistään pakkoavioliitosta ei ollut kysymys, tyytyväisyys ratkaisuun
oli molemminpuolinen.
- Halusimme turvata toiminnan jatkuvuuden osana suuren ja tunnetun
Kaksi SM-hopeaa Kooveelle
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Kuvat: Kooveen arkisto, Kikka Kuusela
Kooveelta painin SM-kisat sujuivat kohtalaisen hyvin. Tuliaisina oli kaksi hopeamitalia ja neljäs sija joukkueiden välisessä pistetaulukossa. Jussi-Pekka Niemistön (60 kg) ja Matti Hämäläisen (96 kg) saavutukset lämmittävät, mutta tulos olisi voinut olla parempikin. Yksi
suurimmista mitalitoivoista, Valtteri Moisio, nimittäin loukkasi kylkensä juuri ennen kisoja, eikä pystynyt osallistumaan. Hyvin menestyivät myös Kooveen juniorit kreikkalais-roomalaisen painin SM-kisoissaan, Jukka Larmila (74 kg) otti sarjassaan pronssia ja Sakke Purolainen (55 kg) oli sarjassaan neljäs.
Kahdet arvokisat odottavat
Tätä luettaessa painitaan EM-mitaleista ja syyskuussa ovat vuorossa MM-kisat Turkissa. EM-kisoihin Moisio ei vielä ehdi tervehtyä
ja tavoitteet on siirretty kesän Puolan turnaukseen ja syksyn Turkkiin.
Valmentaja Pertti Ukkolan mukaan
Valtteri on jo aloittanut harjoittelun
ja tahti kiihtyy kesää kohti mentäessä.
Treenaamalla kohti huippua
Kooveen painivalmennus on niin
sanotusti hyvässä otteessa. Toivo
Sillanpää ja Pertti Ukkola vetää ryhmille kaksi parin tunnin harjoitusta
päivittäin ja viikonloppuihin sisältyy
painin lisäksi muuta liikuntaa. Apuna ovat muut ohjaajat ja valmentajat
vastaamassa eri ikä- ja tasoryhmien
taitojen kehittymisestä. Esimerkik-
si Nokialla painii Kooveen väreissä
kolmisenkymmentä poikaa. ”Pertsa” Ukkola tuntee suojattinsa ja uskoo, että muutaman vuoden kuluessa molskille on tulossa uusia taitajia Kooveessa. Esimerkkinä lupauksista hän mainitsee nyt 17-vuotiaan Joonas Larmilan.
Vielä vähän lisää rutistusta
Pertti Ukkola esitteli Koovee-lehden edellisessä numerossa teesinsä siitä, miten noustaan maailman
huipulle ja olympiavoittajaksi. Niihin
kuuluvat mm. tinkimätön harjoittelu,
voittamisen tahto ja itseluottamus.
- Näitä ominaisuuksia odotan painijoiltamme. Ymmärrän kyllä, että
monilla esimerkiksi opiskelu vie aikaa, mutta painissakin huipulle on
vain yksi tie: työnteko tavoitteiden
saavuttamiseksi, sanoo Pertsa.
14
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Hyvää palvelua ja laatutuotteita.
VARATTU
Rudukselta kiviainekset,
betonit, pumppaukset ja
kuljetukset. Sekä palvelu,
joka kestää vertailun.
Rudus Oy
Tampere
Palvelukeskus
Betoni 020 447 6868, Kiviaines 020 447 6820
www.rudus.fi
Avoinna:
Ma-Pe 8.00-18.00, La 8.00-16.00, Su 9.00-16.00
Harkitsetko uuden
asunnon ostoa?
Nordea Pankki Suomi Oyj
www.lamminpaanpuutarha.com
Turvaa lapsen
TULEVAISUUTEEN
Matka vauvasta aikuiseksi edellyttää monenlaista hankintaa. Lapsen
kasvaessa kasvavat yleensä myös kulut. Säännöllisesti syrjään laitetut
pienetkin säästöt karttuvat vuosien myötä huomattaviksi summiksi.
Lapsen säästövakuutus on järkevä ja riskitön ratkaisu. Se on myös hyvä
lahjaidea niin kummipojalle, lapsenlapselle kuin omalle jälkikasvullekin.
Ennakoi tulevaa ja ota yhteyttä.
Olemme lähellä sinua toimipaikoissamme ja netissä.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
Hämeenkatu 25, Tampere
Järvensivuntie 3, Tampere
Teemme sen mahdolliseksi
Tampereen alueen konttorit
nordea.fi
Korko-Omavara -vakuutuksen myöntää Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola.
Kaikki vakuutuksen hoitoon liittyvät asiat voit hoitaa meillä Turvassa.
Hymyile, olet Turvassa
Palvelunumero 01019 5110 | w w w.turva.fi
Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö.
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Kolme kysymystä
Kooveen jäsenet ehdokkaina
190
Kolme kysymystä ehdokkaille
1. Sidoksesi Kooveehen?
15
174
2. Oma liikuntasi nykyään?
3. Visiosi 2020-luvun seuratoiminnasta?
Marko Asell
87
Aleksi Jäntti
Pia Viitanen
(Kok)
1.
Olen kooveen jäsen ja ollut poikani
kautta mukana jääkiekkotoiminnassa vuodesta 2005. Toimin E- ja Djunioreissa maalivahtivalmentajana
vuosina 2008-2010. Tämä kausi jäi
vaalienkin vuoksi väliin, mutta ensi
kausi on vielä avoin.
2.
Oma liikuntani jää tällä hetkellä hävettävän vähäiseksi. Käyn harrastejäillä yhdestä kahteen kertaan viikossa. Haaveena on paikasta toiseen liikkumisen väheneminen ja liikunnan raju lisäys mitä pikimmin!
3.
Seura on kansallista kärkeä erityisesti junioritoiminnassaan. Huolellisesti suunniteltu ja erinomaisesti johdettu juniorivalmennuksen
elinkaariajattelu on ajettu onnistuneesti sisään. Seura vetää lahjakkaita kiekkoilijanraakileita puoleensa. Tuloksena on esimerkiksi muutama kilpajoukkueiden saalistama
SM-mitali juniorisarjoissa. Koovee
tunnetaan kasvattamistaan huippukiekkoilijoista, mutta myös seurasta huipulle ponnistaneista nuorista, ennakkoluulottomista ja ammattimaisen tinkimättömästi työhönsä suhtautuvista valmentajista sekä
tehokkaasta organisaatiostaan, jolla on hyvät suhteet kaikkiin lähialueen seuroihin.
(Sdp)
1.
Koovee on ollut läsnä elämässäni
pikkutytöstä asti. Miltei ensimmäisiä
muistikuvia on, kun istun Wartburgin
takapenkillä Kooveen jääkiekkoilijoiden kanssa, isäni kyyditsi heitä kotiin matsista. Liekö sama peli, missä kuulemma pelkäsin kovasti maalivahdin naamaria Isäni toimi Kooveen puheenjohtajana 18 vuotta ja
siten kasvoin Kooveen hengessä.
Jäsen olen ollut jo vuosia.
2.
Kouluasteikolla välttävä – valitettavasti! Oma liikunta on enemmän nykyisin työhön liittyvää ”henkistä” liikuntaa, sillä toimin valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston
puheenjohtajana, jossa käsitellään
liikunnan valtion budjetti. Siinä on
tärkeää, että liikunnan rahoitus turvataan. Oma ”lajini” on junalle juoksu ja kun vapaa-aikaa on, kävelylenkit. Sauvakävelyä kokeilin elämäni ensimmäisen kerran syksyllä
Reumaliiton ME-kävelyllä ja totesin,
että tätä lisää – tekee hyvää meille
arkiliikkujille!
3.
Seuroissa tehdään tärkeää työtä
kansanterveyden ja yleisen hyvinvoinnin edistämisessä. Seuroja pitää tukea jatkossakin – ja kaiken
kaikkiaan on torjuttava kansalaisjärjestötyöhön kohdistuvia uhkia. Nyt
akuutti kysymys on talkootyön verotus, josta on huonoja päätöksiä jo
olemassa verottajan toimesta. Tähän on puututtava nopeasti.
Kunnalliset liikuntapaikat tulee luovuttaa maksutta seurojen nuorisotoiminnan käyttöön. Veikkauksen
monopoli on säilytettävä.
(Sdp)
1.
Olen ollut Kooveen jäsen vuodesta
1987. Toissa vuonna minut nostettiin
seuran kunniajäseneksi, josta olen ylpeä ja kiitollinen. Kooveessa olen toiminut urheilijana, huoltajana, valmentajana, talkoolaisena, joukkueenjohtajana, palkollisena sekä johtokunnan
jäsenenä. Jonkun verran olen siis aikaani seuratoimintaan uhrannut, mutta olen saanut siitä niin paljon ystäviä ja hienoja kokemuksia, että päivääkään ei tarvitse katua. Suosittelen
seuratoimintaa kaikille.
2.
Nykyisin harrastan liikuntaa monipuolisesti, tosin työn ja perheen ehdoilla. Mieluiten harrastan jalkapalloa, kuntosalitreeniä ja ulkoilua hiihtäen, pyöräillen tai jalan. Olen myös
monet vuodet vetänyt painitreenejä
lapsille, mutta tänä talvena olen antanut sen homman uusiin osaaviin
käsiin eli Tallgrenin Petrille.
3.
Seuratyön merkitys tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa,
kun liikkumattomuudesta johtuvat
ongelmat, kuten sairauksien hoidon menot sosiaali- ja terveyssektorilla ylittävät kipurajan. Ja se aika
on jo käsillä. Liikkumattomuudesta koituu noin 400 miljoonan euron
menoerä veronmaksajille. Ennaltaehkäisevänä toimintana liikunnalla on siis iso merkitys. Euro liikuntaan säästää neljä euroa terveydenhoidon puolelta. Tämän takia seuroilla on keskeinen merkitys hyvinvoinnin luomisessa myös 2020-luvulla. Lisäksi olisi hienoa jatkossakin seurata seuramme kilpaurheilijoiden edesottamuksia kansallisilla
ja kansainvälisillä areenoilla. Seuratyön toimintaympäristöä on jatkossakin kehitettävä ja tuettava.
Kansanedustaja Arto Satonen (Kok):
Urheiluseurat tekevät tärkeää työtä nuorten liikuttamisessa
Kysymys:
Miksi urheiluseurojen valmentajien/luottamushenkilöiden veroton kulukorauskatto oman auton käytöstä on 2000 eur (oli aikanaan 12000 markkaa).
Miksi siihen ei ole tullut korotusta?
Vastaus:
Tämä asia pitää hoitaa. Vähintään indeksikorotus pitää tehdä. Valmentajien toimintaedellytysten turvaaminen on avainasia suomalaiselle juniori- ja
huippu-urheilulle.
Kysymys:
Kenen vastuulla on liikuntapaikkojen rakentaminen tulevaisuudessa, yhteiskunnan vai urheiluseurojen?
Vastaus:
Pääsääntöisesti yhteiskunnan. Lähiliikuntapaikat kuuluvat ilman muuta yhteiskunnan vastuulle. Myös liigatason joukkueille on tärkeää saada käyttää
yhteiskunnan omistamia tiloja kohtuullista vuokraa vastaan. Suurimmat yksittäiset hankkeet, kuten Tampereen keskusareena, pitää pääosin rahoittaa
muilla kuin veronmaksajien rahoilla. Keskusareenalle haetaan 10 miljoonan euron valtiontukea ja sen se kyllä ansaitsee.
Kysymys:
Mikä tulee urheiluseurojen asema näkemyksesi mukaan olemaan vuonna 2020?
Vastaus:
Urheiluseurat ovat myös vuonna 2020 päävastuussa nuorten liikuttamisesta. Toivon, että urheiluseurojen toimintaedellytykset ovat vahvemmat kuin
nyt. Vapaaehtoistyön hiipuminen on iso haaste seuroille. Yhteiskunta voisi tulla avuksi siten, että vapaaehtoistyöstä voisi maksaa pieniä palkkioita verovapaasti. Ylipäätään urheiluseuroille annetut eurot poikivat moninkertaisesti takaisin ja siksi yhteiskunnan kannattaa panostaa seuroihin.
16
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
n
e
j
o
Likk nkki
Le
Tam
Likko pereen
muka jen Lenki
llä
na Ko
ovee
ry.
Tapah
tueta tumalla
a
lasten n Koovee
n
ja n
toimi uorten
ntaa.
Oikeudenmukainen peli
on kaikkien etu.
Äänestä
Ä
änestä
174
Äänestä
Asell
Marko
- ote pitää -
Suomen Paras
Naisten Tapahtuma
Tampereen Pyynikillä
la 21.5.2011 klo 12–18
Lenkkireitit 2,3 km ja 7,5 km.
www.likkojenlenkki.fi
T ampereen W
.
in W
ire
irma
Käy kotisivuillani ja liity tukiryhmään. www.asell.fi
Wirein Wirma -kilpailu
Kuuluuko Sinun työpaikkasi arvoihin
työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen?
Ilmoita työnantajasi tai yrityksesi Tampereen Wirein Wirma -kilpailuun!
VIRALLISET
KOOVEEN
SEURA-ASUT
PEKALTA
KALEVASTA
Kilpailuaika 7.2.–30.4.
Voittaja palkitaan upeilla palkinnoilla:
• Monipuolinen sporttipäivä Kooveen
Leirikeskuksessa Ylöjärvellä, yhteistyössä
Tapahtumatuotanto Voltti Oy
• GoGo Liikuntakeskuksen yrityssopimus
ja tuotepaketit
• Haastattelu Radio 957:ssa
• Näkyvyys Likkojen Lenkin nettisivuilla
ja Lenkkilehdessä 2012
Ilmoittautuminen on helppoa!
Täytä hakemuslomake osoitteessa
www.likkojenlenkki.fi/wireinwirma!
Wireintä Wirmaa etsimässä:
Lenkillä
mukan
a
Paula K
Pasi Va oivuniemi,
Jouni A inionperä,
Vuonn pajainen ja
a
kaalist 85 -musiAlabam a tuttu
a Ho
Band! use
Likkojen Lenkki hyvällä asialla!
Condivo Travel TAKKI
Condivo Allweather TAKKI
Condivo Pre Suit TUULIPUKU
Sereno Pes Suit VERKKARI
Sereno SWEAT COLLEGE
alk.
alk.
alk.
alk.
alk.
83,49,55,41,43,-
K YSY US
TARJOLLESI! o
k
SEU) 2R54A3017aJ-upueskok/aM.fiik
03
r ti
Puh. ( aleva@spo
k
EU:n vapaaehtoistyön teemavuoden ja Suurella Sydämellä
yhteistyön innoittamana Likkojen Lenkki toteuttaa 3.5.2011
liikunnallisen virkistyspäivän Koukkuniemen vanhainkodin
asukkaille. Lajeina ovat mm. frisbeegolf, salsa, tuolijumppa,
turbokeihäänheitto ja tarkkuusheitto.
Ilmoittaudu mukaan vapaaehtoiseksi:
[email protected]
www.suurellasydamella.fi
Lenkin likoille järjestävät:
KALEVA Sammonkatu 68, p. 254 3000
LIELAHTI, Harjuntausta 5, p. 3142 1000
Palvelemme ark. 10–19.30, la 10–17, su 12–17
SUOMEN SUURIMMAT SPORTIA -URHEILUVÄLINEKAUPAT
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
YHTEISTYÖKUMPPANI
Sportia Pekka on
Kooveen hovihankkija
Teksti: Pertti J. Pelkonen
PETANKKI
17
Kuvat: Kikka Kuusela
- Me olemme monipuolinen urheiluvälineliike. Valikoimistamme löytyvät tekstiilit, jalkineet, jääkiekkovarusteet, sukset ja kuntoiluvälineet sekä paljon paljon muuta aina kuuliin ja keihäisiin. Palvelemme
sekä kilpaurheilijoita että harrastajia, kertoo Sportia Pekan Sammon myymäläpäällikkö Juuso Koskinen selvästi tyytyväisenä.
Reilusti yli 20 vuotta toimineella Sportia Pekalle on kaksi myymälää – Sammon valtatiellä ja Lielahdessa. Ne palvelevat niin yksityisasiakkaita kuin urheiluseurojakin.
Pitkäaikainen
yhteistyö Kooveen kanssa
Juuso Koskinen muistelee, että yhteistyö Kooveen kanssa on jatkunut
reilusti yli 10 vuotta. Monitoimiseuran tarpeet ovat monipuoliset. Aktiivipelaajat tarvitsevat työkaluja, kuten salibandy- ja jääkiekkomailoja
samoin kuin varusteita. Harrastajien
hankintalistalla ovat ainakin ulkoiluasut ja jalkineet.
Mitkä asiat sitten vaikuttavat siihen,
että yhteistyö seuran ja urheiluvälinekaupan kesken toimii?
- Syitä on useita. Tarjoajalla tulee olla riittävän monipuolinen valikoima
laadukkaita tuotteita, ja me ainakin
tarjoamme seuroille ja niiden jäsenien perheille edulliset hinnat. Sovittujen asioiden on pidettävä ja tietysti henkilösuhteiden toimittava, sanoo Juuso Koskinen.
Yhteistyöstä Kooveen kanssa Koskisella on hyviä kokemuksia, se on
sujunut luottamuksellisesti hyvässä
hengessä.
Kilpailu alalla on kovaa
Urheiluvälinekaupassa - niinkuin monella muullakin alalla - myyntikilpailussa on mukana runsaasti osanottajia. Pelkillä alennuksilla ja tarjo-
uksilla ei pärjätä loputtomiin. Miten
Sportia Pekka on menestynyt ja millä rutistuksella kauppa väännetään
kotiin loppumetreillä?
- Sportia Pekka on pärjännyt kohtalaisen hyvin. Olemme vakiinnuttaneet tunnettuutemme ja valikoiman,
jolla palvelemme asiakkaita monipuolisesti kilpailukykyisin hinnoin.
Henkilökuntamme koostuu alan ammattilaisista, kertoo Juuso Koskinen.
Kooveekin tyyväinen
yhteistyöhön
Kooveen ”johtava sekatyömies”,
toiminnanjohtaja Esa Koivisto arvostaa toimivaa yhteistyötä myös
seuran välinehankinnoissa.
- Tämän kokoisella seuralla on oltava luotettava ja valikoimaltaan monipuolinen yhteistyökumppani. Sportia Pekan kanssa homma on toiminut ja suurin ansio siitä varmaan kuuluu sille, että tunnemme toisemme ja
tapaamme säännöllisin väliajoin miettien menneitä ja suunnitellen tulevaa.
Kun homma toimii, niin voi sanoa kuin
entisessä mainoksessa, että ”Ei se
vaihtamalla parane”.
Juuso Koskinen näyttää, millainen on tukeva laukaisuasento,
vain kiekko ja maali puuttuvat.
Linkosuo-petankkiliiga
Perinteikäs petankkiliiga käynnistymässä
– uudet joukkueet tervetulleita
Teksti ja kuva: Janne Rissanen
Mikä olisikaan mukavampaa kuin viettää muutama kesäinen ilta jo 23. kertaa pelattavan petankkiliigan ja hyvien ystävien parissa?
Kokoa porukka työpaikaltasi, opinahjostasi tai kaveripiiristäsi ja tule mukaan. Turnaus sopii niin vastaalkajille kuin kokeneille konkareillekin. Erityisesti toivotamme uudet joukkueet tervetulleiksi!
Ilmoittautumiset
Sitovat ilmoittautumiset tulee jättää
tiistaihin 10.5. mennessä joko sähköpostitse tai puhelimitse (yhteystiedot alla). Joukkueen nimi, yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero riittävät ilmoittautumisvaiheessa. Petankkiliigan
osanottomaksu on 60 euroa joukkueelta.
Pelit pelataan kolmihenkisin joukkuein
(trippeli) ja joukkueeseen saa olla nimettynä enintään kuusi pelaajaa.
Pelipäivät ja sarjaohjelma
Kahdeksan runkosarjan peli-iltaa
sekä finaalit ja karsinnat pelataan
touko-, kesä- ja elokuussa. Tyypillisesti pelataan kolme peliä kerrallaan, mihin on syytä varata aikaa 3-4
tuntia. Pelit alkavat kunakin päivänä
klo 18.00, mutta ne sijoittuvat eri
viikonpäiville, jotta mahdollisimman
moni mukaan ilmoittautunut saisi tilaisuuden osallistua turnaukseen.
Pelejä pelataan osanottajamäärästä riippuen kahdella tai kolmella eri
sarjatasolla. Sarjaohjelmat laaditaan ylimmässä A-sarjassa niin, että
kaikki 24 joukkuetta pelaavat kaikkia vastaan. Alimman sarjan pelitapa muotoutuu ilmoittautumismäärän mukaan, mutta kuitenkin niin,
että kaikille joukkueille tulee pelattavaksi vähintään sama määrä pelejä kuin A-sarjassa.
Linkosuo-petankkiliigassa pelataan
samalla myös Tampereen firmamestaruudesta. Firmasarja pelataan liigan
sisällä, jossa firmajoukkueiden kes-
kinäiset pelit muodostavat kyseisen
sarjan. Firmajoukkueessa pelaajien
tulee olla samasta firmasta.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
Lauri Kolehmainen
[email protected]
puh. 050-303 9407
Sarjatiedotteet:
http://www.tamperelainen.fi/
koovee-petanque
Pelipaikka ja -aikataulu
Pelipaikkana toimii Pellervon
koulun piha-alue ja pelipäivät
ovat seuraavat:
• tiistai 24.5.
(avajaiset klo 17.30)
• keskiviikko 1.6.
• tiistai 7.6.
• keskiviikko 15.6.
• tiistai 21.6.
• torstai 4.8.
• keskiviikko 10.8.
• tiistai 16.8.
• Finaalit torstaina 18.8.
ja tarvittaessa tiistaina 24.8.
18
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
TAITOLUISTELU
Taitoluistelujaosto
juhlii viisikymppisiään
kisoilla ja näytöksellä
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Kuvat: Kikka Kuusela
Viisi vuosikymmentä on pitkä aika, sen kuluessa ehtii tapahtumaan paljon asioita. Monelle firmalle, yhteisölle ja ihmiselle se merkitsee myös ikääntymistä, väsymistä ja toimintojen hiipumista. Näin ei voida
sanoa Kooveen taitoluistelujaostosta, jonka perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi puoli vuosisataa. Jaosto liukuu vauhdilla eteenpäin ja ponnistukset ulottuvat yhä korkeammalle.
Juhlavuosi alkanut
hyvien tähtien merkeissä
Nuori Suomi-Sinetti
uudistettiin
Yli 320 taitoluistelun harrastajaa ja
kilpailijaa on uskollisesti täyttänyt
jäähallivuorojen jäät. Taidot ovat
kasvaneet ja innostus lajiin säilynyt.
Myös jaoston johto ja valmennus
ovat tutuissa, osaavissa käsissä ja
jaloissa. Kilpailukausi on pääosin
takana ja menestyksenä kooveelaiset kirjasivat tililleen kaksi SM-hopeamitalia, Valtter Virtanen miehissä ja Timer Eloranta alle 16-vuotiaiden poikien ikäluokassa. Vähintään
pipan noston arvoisia suorituksia
molemmat!
Kilpailu- ja harjoituskauden päätyttyä Kooveen taitoluistelijat alkoivat valmistautua kevään juhlanäytökseen, joka pidettiin jäähallissa
30.3.2011. Kesän mittaan kilpailuorganisaatio alkaa hioa kynsiään ja
luistimiaan joulukuussa pidettäviin,
Kooveen järjestämiin SM-kisoihin.
Ja paljon muutakin tulee merkkivuoteen mahtumaan.
Kooveen taitoluistelujaosto uudisti
Nuori Suomi-sinettinsä. Asian varmistivat Hämeen Urheilun ja Suomen Taitoluisteluliiton edustajat viisi tuntia kestäneessä auditoinnissa.
- Kehittämiskohteita audiotoinnissa toki löytyi, mutta pääosin asiat
olivat kunnossa. Kehittämistyö on
aloitettu auditoinnin tulosten mukaisesti. Sinetin uusiminen oli meille
merkittävä asia, sillä se osoittaa, että teemme hyvää nuorisotyötä, toteaa luistelujaoston puheenjohtaja
Suna Eloranta.
SM-hopeamitalit:
Valtter Virtanen
miehissä ja
Timer Eloranta
alle 16-vuotiaiden
poikien ikäluokassa!
Stefan Zinsin ja Valtter
Virtasen yhteistyö jatkuu
Kooveen taitoluistelun tämän hetkinen keulakuva Valtter Virtanen on
saanut olla terveenä ja kauden saavutukset ovat tulevaisuuteen lupauksia antavia. SM-hopean lisäksi irtosi EM-kisaedustuspaikka. Valtter
kertoo, että harjoitusinto on ollut hyvä eikä lihasväsymystä ole esiintynyt ja toinen päätyö – opiskelu lääkäriksi – etenee suunnitelman mukaisesti. Jatkuva liikkuminen Tuusula - Helsinki - Tampere välillä aiheittaa ajoittain pientä stressiä – varsinkin kun junat ovat aikataulustaan
myöhässä. Kaiken kaikkiaan hän on
tyytyväinen menneeseen kauteen.
- Ensi kauden jälkeen täytyy sitten
miettiä painotusta opiskelun ja luistelun välillä. Opinnot tulevat tärkeään vaiheeseen ja ne haluan hoitaa.
Onhan ammatti elin-ikäinen ja huippu-urheilu-ura kestää vain parikymmentä vuotta, pohtii Valtter ja viittaa
välivuoden pitämisen mahdollisuuteen opiskelussa.
Valmentaja Stefan Zins on niinikään
tyytyväinen Valtterin kauteen. Kehitystä on hänen mukaansa tapahtunut.
- Kaikki hypyt alkavat nyt olla kunnossa ja keskittyminen kisoissa on
korkealla tasolla, kiittelee Stefan.
Hän viittaa suojattinsa perusominaisuuksiin, hyvään lihaksistoon ja
tinkimättömään asenteeseen ja tahtoon tehdä kaikki parhaalla mahdollisella tavalla. Valmentajan odotukset tulevan kauden suhteen ovatkin
korkealla.
Tahtonaisten mietteet
Kooveen taitoluistelujaoston puheenjohtaja Suna Eloranta ja valmentaja Minna Järvinen ovat hurahtaneet lajiinsa (niinkuin he itse sanovat) sielunsa viimestä sopukkaa
myöten. Taitoluistelu on heille rakas
Tahtonaisten mielipiteet
1) Minkä urheilulajin parissa toimiset, jos se ei olisi taitoluistelu?
Baletti
(Suna)
Jääkiekko
(Minna)
2) Mitä teet, jos joku lupaava
luisteli uhkaa lopettaa?
Keskustelen ja juttelu lapsen ja
vanhempien kanssa
(Suna)
Kannustan jatkamaan
(Minna)
3) Paljonko lapsen harrastus
saa maksaa?
n. 2000 € /vuosi
(Suna)
Enintään 2400 € /vuosi
(Minna)
4) Mitä muita lajeja 6 - 12-vuotias
taitoluistelija voi harrastaa?
Kaikkia liikuntalajeja
(Suna)
Mahdollsimman monia,
jos luistelija ehtii
(Minna)
5) Mikä saa Sinut jatkamaan lajin
parissa vuodesta toiseen?
Lasten innostus
(Suna)
Oma ura ja kiinnostus lajiin
(Minna)
Juhlanäytös oli täynnä
jäällä liikkumisen riemua
Kevään näytöksen aiheena oli Satukaruselli, joka oli kooste aikaisempien vuosien ohjelmista. Jäällä liikkui runsaasti tunnettuja satuhahmoja, jotka innostuttivat vähän vanhemmatkin muistelemaan silloin aikanaan(kin) niin mielenkiintoisia ja jännittäviä tarinoita. Tämän
spektaakkelin esittämiseen osallistui yli 100 Kooveen nuorta taitoluistelijaa ja kaikesta näki, että he paneutuivat tehtävään tosissaan,
mutta leikittelevän riemukkaalla asenteella. Valokuvat antavat vain kalpean kuvan asujen kauneudesta ja liikkumisen ilosta!
TAITOLUISTELU
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
harrastus, joka on mielessä lähes
ympäri vuorokauden. Molemmilla on toki urheilullinen tausta, Minnalla oma kilpailu-ura ja Suna puolestaan on harrastanut varhaisessa
nuoruudessaan klassista balettia yli
10 vuotta.
Nuorten taitoluistelijoiden nykypäivä ja tulevaisuus mietityttävät molempia.
Rahan liikkuminen
askarruttaa
Junioriurheilu on koko perheen harrastus, mutta ei mikään halpa sellainen. Harrastusvuoromaksujen lisäksi vanhempien rahapussia rasittavat mm. varusteiden hankinta ja
leiritykset.
- Meillä kauden kulut vaihtelevat jokin verran harrastajan tasoryhmän
ja käytetyn jääajan mukaan. Kuitenkin olen sitä mieltä, että nyt ollaan
kustannuksissa ylärajoilla. Maksuja
ei ole varaa nostaa yhtään – muuten
harrastajat äänestävät jaloillaan, toteaa Minna Järvinen vakavana.
- Löytyykö apua tilanteeseen tulevaisuudessa yhteiskunnalta tai seuroilta, se jää nähtäväksi, epäilen sitä kuitenkin, jatkaa Minna Järvinen.
Toisaalta verottaja suhtautuu ynseästi seurojen tärkeään varainhankintatapaan, talkootyöhön.
- Monet käyttävät kymmeniä tunteja kuukaudessa jaostojen talkootyöhön, eikä meille aktiiveille ja johtokunnan jäsenille makseta mitään
kulukorvauksia. Ainoastaan ohjaajat
ja valmentajat saavat kulukorvauksia, kertoo Suna.
Miten innostus lajiin
saadaan säilymään
Yleensä lasten ja nuorten innostus
valitsemaansa lajiin kestää vuodesta toiseen, mutta silloin tällöin tulee
tilanteita, että nuori haluaakin lopettaa harrastuksen. Riittääkö siitä ilmoitus valmentajalle sähköpostilla vai..?
- Ei todellakaan riitä, vaan siinä on
miettimisen ja keskustelun paikka.
Yleensä pyrimme keskustelemalla selvittämään syyn lopettamisajatuksiin eli onko se lapsesta vai vanhemmista lähtöisin, sanoo Minna.
- Tietysti tutkimme myös omaa toimintaamme ja mietimme, olemmeko pystyneet tarjoamaan harrastajalle monipuolisia ja mielenkiintoisia
tapahtumia. Olisi hyvä, jos taitoluistelujaosto pystyisi auttamaan meitä tässä asiassa. Tavoitteenahan
on saada lapsi jatkamaan harrstustaan, selvittää Suna.
- Ja usein se on onnistunutkin, pistää Minna väliin nauraen. – Pyrimme kannustamaanj ja motivoimaan.
Usein on puhuttu siitä, voiko nuori harrastaa samanaikaisesti muita
lajeja ”leipälajinsa” lisäksi. Miten tilanne on taitoluistelussa?
- Totta kai voi, kaikki järkevä liikunta
on pelkästään hyväksi. Toki pyrimme siihen, että pystymme oman lajimme sisällä tarjoamaan monipuolisia oheistapahtumia, kuten uintia,
voimistelua ja jumppaa. Täytyy tietysti muistaa, että jos paneutuu lajiin
täysillä ja hoitaa koulukäynnin kunnialla, ei aikaa välttämättä jää muiden
lajien harrastamisen, sanoo Minna.
Jääaikapula ikuinen ongelma
Jääurheilujen harrastajamäärien kasvaessa ovat seuraihmisten puheet
jääharjoitusjasta saaneet yhä kiihkeämmän sävyn – eikä syyttä. Asia
nousi esille jo 1970-luvulla, eikä yhteiskunta ole pystynyt (rahapulaan
viitaten) saattamaan asiaa nykytilanteen vaatimalle tasolle. Monet
seurat (sponsoreineen) ovat rakentaneet jäähalleja ja muita suorituspaikkoja, mutta todelliseen tarpeeseen verrattuna ne ovat vain kriisitilanteen hätäinen ensiapu.
Taitoluistelu tuntee jo vuosikausia
jääneensä mm. jääkiekon taklaamaksi.
- Kyllä tilanne on kannaltamme todella huono, harjoitusjäitä on vähän
ja ne ovat huonoon aikaan. Kyllä siinä vanhemmat joutuvat koville lasten kuljetuksia järjestäessään. Asiasta on vuosikaudet puhuttu seurojen kesken samoinkuin kaupungin päättäjien ja kansanedustajien kanssa, mutta mitään merkittävää ei ole tapahtunut, murisee Minna Järvinen
Tunnettu kooveelainen lupasi äänensä kansanedustajaehdokkaalle, joka vihdoin hoitaa asian. Suna
Eloranta puolestaan toivoi Hyvältä
Haltijalta Kooveen taitoluistelijoille
omaa jäähallia. Saas nähdä kenen
toive toteutuu – tekisi mieli lyödä
vetoa Tahtonaisten puolesta.
kaikki järkevä liikunta
on pelkästään hyväksi
Pyrimme kannustamaan
ja motivoimaan
19
1961
Kooveen
taitoluistelujaosto perustetaan.
1961 – 62
Koovee järjestää kaudella taitoluistelun alkeiskursseja, järjestäjinä
jaoston puheenjohtaja
Pauli Koskinen ja
luistelijaguru Kalle Tuulos.
1971 – 72
Koveessä yli 100
taitoluistelun harrastajaa.
1979
Koovee järjestää
luistelun SM-kisat
seuran täyttäessä 50 vuotta.
1970/80 –
lukujen taite
Puheenaiheena jääaikapula
(jääkiekko vie valtaosan vuoroista).
1980-luku
Näytöksiä aletaan järjestää
2 kertaa vuodessa
Vuosikymmenen huippuja
Kooveessa
mm.
Riitta Heino ja Satu Hankela.
Luistelukoulutoiminta aloitetaan.
2011
Kooveen
taitoluistelujaostossa
yli 320 jäsentä.
Vaikuttajia vuosien varrelta:
Valmentaja Barbara Czakon,
luistelija ja valmentaja Tarja Näsi,
puheenjohtaja Raimo Vuorinen sekä nykyinen valmentajapari
Stefan Zins
ja Minna Järvinen.
20
UINTI
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Kooveen
uimarit viihtyvät altaassa
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Kuvat: Kikka Kuusela,
Kooveen arkisto
Kooveen uinnille kuuluu hyvää. Perustettu Team Tampere antaa nuorille huipuille entistä parempia valmiuksia kehittymiseen. Kooveen valmennusryhmät ovat leireilleet ulkomailla ja koti-Tampereen uintiradat olleet ahkerassa käytössä. Harrastusryhmien toiminta on ollut vilkasta ja jatkuu koko kesän mm.
uintileirien merkeissä. Kooveen uimarit ovat saaneet myös uuden esikuvan – tietysti Eetu Karvosen lisäksi. Iisakki Ratilainen on nimittäin siirtynyt kilpailemaan Kooveen väreissä.
Team Tampere
panostaa nuorten huippujen
kehittämiseen
Tampereen uinnin tuki ry:n organisoima Team Tampere-hanke tähtää alle 18-vuotiaiden valmentamiseen vuoden 2014 EM-kisoihin.
Ryhmään valittiin 15 uimaria, 6 Kooveesta ja TaUS:ista sekä 3 TaTu:sta.
- Tämän projektin toteutumiseen ei
voi olla muuta kuin tyytyväinen, toteaa Kooveen uinnin päävalmentaja
Kristiina Mäkinen.
Valintaperusteena ryhmään oli menestys omassa ikäluokassa. Kaupungin tuki haluttiin osoittaa näille uimareille, joiden tavoitteena ja
mahdollisuuksien rajoissa on menestyminen tulevissa EM-kisoissa.
- Ryhmän vetäjinä toimivat seurojen
päävalmentajat. Näin uimarit saavat tuttua valmennusta ja toisaalta näkemyksiä ja ajatuksia voidaan
vaihtaa valmentajien kesken, kertoo
Mäkinen.
Kooveesta Team Tampere-ryhmään
valittiin Emilia Lahtinen, Anna Mäkinen, Lauri Leinonen, Kasperi Mikkonen, Juho Nieminen ja Arttu Ristmeri. Pannaanpa nimet mieleen ja
verrataan nimilistaa sitten aikanaan
vuoden 2014 EM-kisojen tulosluetteloon!
Kooveen nuorten kilpauinti
hyvin organisoitu
Kooveen uintijaoston tavoitteena
on ollut tuottaa vuosittain pari lupaavaa uimaria kansalliselle huipputasolle eri ikäluokissa. Aivan joka
vuonna tämä ei ole onnistunut, mutta jatkossa heitä epäilemättä löytyy.
Kooveen kilpauintijaostossa on kuusi valmennusryhmää, yhteensä 120
uimaria. Saman verran nuoria löytyy
jaoston ohjausryhmistä, he kauhovat
innokkaina tavoitteenaan nousu valmennusryhmiin. Päävalmentaja Kristiina Mäkinen on syystäkin tyytyväinen.
- Seuraamme jatkuvasti ohjausryhmäläisten harjoittelua ja kehittymistä. Nousu valmennusryhmiin voi tapahtua koska tahansa. Potentiaalia
meillä on riittävästi.
Iisakki Ratilaisen rinuli
kulkee nyt Kooveen väreissä
Koetan kuunnella, puhuuko noin 24
vuotta Joensuussa asunut Iisakki
Pohjois-Karjalan murretta, mutta eipä juuri. Puhe on suomalaista yleiskieltä, joukossa jopa selvästi tamperelaisia sanoja. Syykin selviää:
- Olen käynyt aika paljon Tampereella, joten tunnen paikan ja minulla on myös monia kavereita täällä. Tampere oli luonnollinen valinta
Joensuun jälkeen. Tämä on vähän
niinkuin toinen kotikaupunki, naureskelee Iisakki.
Iisakki janoaa menestystä
Iisakki Ratilainen aloitti uintiuransa
7-vuotiaana eikä ole juurikaan muita lajeja harrastanut. Koulun kisoissa joskus nuorena hän kokeili korkeushyppyä ja kuulantyöntöä, mutta ei niinkään tosissaan. Uintipalkintoja on sensijaan kertynyt jo aika kaapillinen, kirkkaimpana nuorten EM-pronssi. Miehen puheista
voi aistia, että parhaat saavutukset
ovat vasta tulossa.
EM-edustuksia Iisakille on kertynyt kolme ja kirkkaimmat SM-mitalit on jaettu lähes vuorotahtiin kaverin – Eetu Karvosen – kanssa. Mitään ”nyt minä, sitten sinä”-sopimusta miehillä ei kuitenkaan keskenään ole.
Ensi kesän MM-kisojen tulosraja on
alitettu ja Iisakki voi pikkuhiljaa alkaa pakkailla matkalaukkuaan. Budapestin EM-kisojen välierässä Iisakki putosi finaalista harmittavasti
yhden sadasosasekunnin tappiolla
ja hänen aikansa oli lopullista voittoaikaa alle sekunnin huonompi, joten ei maailman kärki kauhean kaukana ole!
Harjoittelu maistuu
ja opiskelu on hoidossa
Iisakin harjoitusohjelma käsittää 8
– 9 uintiharjoitusta, pari punttisalitreeniä ja 3 – 4 kuntoharjoitusta viikossa.
- Iisakki – kuten Eetukin – on erittäin positiivinen treenattava ja tunnollinen harjoittelija. Hänen olemuksensa, asenteensa ja tekniikkansa
on tasapainossa. Hän on hyvä esimerkki antamaan mallia ja vauhtia
nuoremmille, kiittelee päävalmentaja Kristiina Mäkinen.
Iisakki on tällä hetkellä kirjoilla sekä
Joensuun että Tampereen yliopistoissa. Hänen pääaineensa on matematiikka ja sivuaineena fysiikka.
- Tarkoitukseni on saada kandin
paperit Joensuusta ja jatkaa sitten
täällä, miettii Iisakki hetkeksi vakavoituen. Helppohan silloin on hymyilläkin, kun molemmat päätyöt
sujuvat hyvin.
Iisakki Ratilainen tuntee Tampereen
toiseksi kotikaupungikseen.
Kristiina Mäkinen on tyytyväinen
valmennettaviinsa ja Team Tampere
hankkeen toteutumiseen.
Team Tampereen kooveelaiset ja Iisakki (kuvassa vasemmalta Lauri Leinonen, Arttu Ristmeri, Juho Nieminen, Anna Mäkinen, Iisakki Ratilainen,
Kasperi Mikkonen ja Emilia Lahtinen)
UINTI
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Eetun Amerikanterveiset:
Täältä tullaan!
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Eetu Karvosen haastattelu jenkkilään piti tehdä sähköpostilla tai puhelimitse, mutta mies ilmestyikin
Tampereen maisemiin koko komeudessaan. Eetulla on samat komeat
raamit, sama leppoisa, mutta päättäväinen hymy ja sama hyväntuulinen olemus kuin puolisen vuotta sitten, joten hyvin näyttää mies talvehtineen ison veden tuolla puolen. Pelottelen Eetua, että hänen paikkaansa täällä on kyselty, haastajana on
muuan rintauimari Iisakki Ratilainen.
Valmennus tulevaisuuden
tavoitteena
Takana ehjä harjoituskausi
Pidä kiinni tavoitteistasi!
Eetu Karvonen on saanut harjoitella talven terveenä ja on tyytyväinen
siihen. Menestymistään paikallissa
kisoissa hän luonnehtii kohtalaiseksi. Lähimpänä tavoitteena ovat kesän MM-kisat, joiden B-tulosrajan
Eetu on jo saavuttanut. Kisamatkaan mies suhtautuu luottavaisen
toiveikkaana.
- Uskon, että ajasta lohkeaa vielä
muutamia kymmenyksiä, ei se A-raja niin kaukana ole. Menestymisestään MM-kisoissa Eetu puhuu varovaisen luottavaisesti sekunteja arvioiden.
- Välieriin kaksisatasella voi päästä 2.12 – 2.13 ajalla ja hyvän päivän
sattuessa mulla on siihen mahdollisuudet...
Eetu Karvonen ja Iisakki Ratilainen ovat hyviä keulakuvia Kooveen
nuoremmille uimareille. Lähivuosina valmennusryhmistä tullee nousemaan uusia menestyjiä kohti kansallista ja toivottavasti myös kansainvälistä huippua. Mikä on sitten
Eetun viesti heille?
- Jos päätät menestyä, aseta itsellesi tavoite. Pidä kiinni asettamastasi tavoitteestasi ja tee kaikki tunnollisesti. Ole rehellinen itsellesi.
Eetun neuvot kelpaavat ohjenuoriksi sekä urheilu- että työelämässä.
21
Kuvat: Kikka Kuusela
- Ensi vuoden ja Lontoon Olympiakisojen jälkeen tarkastellaan tilannetta. Jatkanko uintia vai siirrynkö valmentajaksi, riipuu tietysti näiden vuosien menestymisestä. Joka tapauksessa valmentaminen –
ennen kaikkea uinnissa – kiinnostaa minua, visioi Eetu Karvonen.
Peruskoulutus – urheilufysiologian
yliopisto-opinnot – antavat hyvän
pohjan tulevaisuuteen.
Kuvassa Eetu Karvonen näyttää
uimarin hauiksen mallia.
Eetun kunto
nousee kohisten!
Maaliskuun viimeisenä viikonloppuna Tukholmassa käydyssä
GP-kisassa Eetu voitti 200 metrin rintauinnin uudella ennätysajallaan 2.14.42 parantaen entistä ennätystään 3 sekuntia. Aika
uupuu vain 0,4 sekuntia MM-kisarajasta.
Eetu palkittiin kisojen parhaana miesuimarina. Taakse jäi mm. lyhyiden vapaauintimatkojen moninkertainen MM-menestyjä Stefan Nystrand.
PELIMIESTEN
SIIPIPAIKKA
RTV-YHTYMÄ Oy
Sammonkatu 56, 33540 Tampere
Tampereen
Puutarha-center Oy
Puh. (03) 3641 622
[email protected]
Ravintola SiipiWeikot
Aleksanterinkatu 26
Puh. 212 9394
22
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Pelipaitoihin logot ja numerointi
nopeasti ja vaivattomasti
•
•
•
•
Saat peliasut meiltä tai voit tuoda omat asut mukanasi
Meillä onnistuu banderollit ja roll upit tapahtumiin
Teemme paidat, päähineet ja henkilökortit
tapahtumien järjestäjille sekä osallistujille
Teemme vielä tarrat, teipit ja julisteetkin markkinointiin
Tule tutustumaan myymäläämme Tullintorille
Kaikki onnistuu!
Kuvatikkaus Oy
Tullintorilla
www.kuvatikkaus.fi
[email protected]
Messupuu / JS Puupari Oy
Puh. (03) 3593 100 • Kyläojankatu 21, 33700 TAMPERE •
www.messupuu.com
MEILLÄ KAUPPA KÄY!
KOOVEE –
MONEN
LAJIN
MESTARI
23
Kuva: Suomen Suunnistusliitto/ Pirjp Valjane
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
BIO-LÄMPÖKESKUKSET
KATTILAT 20…8 000 kW
Polttoaineet hake, puru, kutterinpuru, kuori, pelletti,
briketti, palaturve
Kosteus 0…65 %, palakoko max 400 mm
Laitteiston käyttövarmuuden ja puhtaan kaasutuspolton
(pölypäästö n. 10 mg/MJ) ansiosta LAKA Y-kattilalla on
vain yksi huoltopysäytys vuodessa
Hyötysuhde yli 90 %, säätöalue 5…125 %
LAATUKATTILA OY
Vihiojantie 10, 33800 Tampere
Lähivakuutus onnittelee Liisa Anttilaa
www.laka.fi
Puh.
kolmesta MM-pronssimitalista
03 214 1411
Tervetuloa mukaan!
Suunnistuskoulu
on varma kevään merkki
Teksti: Heikki Malmlund
Emit, pummi, suppa, nastarit, tiitiäiset, kotirasti, RR ja TR - mitä ihmettä tämä kaikki tarkoittaa? Jos haluat
tietää vastaukset, tule mukaan Kooveen suunnistuskouluun!
Varma kevään merkki - huolimatta lumen määrästä - on Kooveen
suunnistuskoulun uuden kauden
käynnistyminen. Huhtikuussa harjoitellaan korttelikartoilla pahimpia
lammikoita väistellen tai vielä osittain lumisessa metsässä, mutta pikku hiljaa metsien kuivuessa päästään kunnon maastoihin. Kevään
tuoksut, valot ja värit valloittavat
niin pienet kuin isommatkin suunnistajat!
Kuvassa sunnistaja Miika Arvola
näyttää suunnistusesimerkkiä
Kooveen suunnistuskoulu on suunnattu 6...14-vuotiaille, joita metsän
ja urheilun yhdistelmä vetää puoleensa. Suunnistuskoulun harjoitukset pidetään torstai-iltaisin, ja
useimmiten harjoituspaikka löytyy Itä-Tampereen metsistä. Käymme myös tutustumassa Tampereen
seudulla järjestettävään Iltarasti-toimintaan. Jos olet kiinnostunut useammasta harjoituskerrasta viikossa, niin silloin sinulla on mahdolli-
suus osallistua valmennusryhmätoimintaan, mikä on kohdistettu yli
10-vuotiaille lapsille. Tarjontaa löytyy erilaisista suunnistustaitoharjoituksista juoksutekniikkaan. Kisat,
leirit ja muut yhteiset tapahtumat
koko seuran kesken tuovat oman
suolansa suunnistuskoulun toimintaan.
Kooveessa kevään ykköstapahtuma on toukokuussa järjestettävä Särkänniemisuunnistus, johon
kokoontuu joka vuosi lähes tuhat
nuorta suunnistajaa ympäri Suomen. Mukaan voi lähteä, vaikka takana olisi vasta muutama harjoitus
– turvallisuuden takaavat nuorimpien saattaja-sarjat sekä rastireitti-viitoitus. Tänä vuonna kaikki pääsevät katsomaan myös, miten Suomen huiput suunnistavat Huippuliigan osakilpailussa samana päivänä. Muihinkin suunnistuskilpailuihin
on helppo lähteä mukaan – rasti- ja
tukireittisuunnistuksessa eksyminen on mahdotonta ja suunnistustaitoa on helppo opetella.
Kuva: Lauri Leinonen
Suunnistus on helppo harrastus,
sillä erityisiä varusteita ei alkuvaiheessa metsässä tarvita. Tavallinen ulkoilupuku ja -kengät riittävät. Kompassikin otetaan käyttöön
vasta kymmenen ikävuoden kieppeillä. Kooveessa mukaan kannustetaan myös vanhempia ja tarvittaessa myös heitä opastetaan suunnistuksen saloihin. Suunnistus on
mainio koko perheen harrastus, joka tarjoaa haasteita kaikenikäisille
ja -kokoisille.
Lisätietoja Kooveen suunnistuskoulusta löytyy osoitteesta:
www.koovee.fi/suunnistus.
Heti etusivulta löytyy myös linkki
suunnistuskoulun ilmoittautumissivuille ja suunnistuskoulun kalenteriin.
24
SUUNNISTUS
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Huippuliiga kerää
parhaat suunnistajat kisaan
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Kuva: Kikka Kuusela
Suunnistuksen Huippuliigan sprinttikisa käydään tänä vuonna Särkänniemi-suunnistuksen yhteydessä lauantaina 14.5. Kisa on kutsukilpailu, johon mukaan kelpuutetaan nelisenkymmentä huippusuunnistajaa naisista ja miehistä. Luvassa on tiukka, sekunteilla ratkeava kilpailu, niinkuin sprinttimatkan henkeen sopiikin. Särkänniemi-suunnistuspäivä tarjoaa paljon muitakin tapahtumia koko perheelle.
Huippuliiga arvostettu kisa
Haastava laji,
Suunnistuksen Huippuliiga alkoi vuon- jota ei koskaan opi
na 2005 ja nykyisellään se käsittää
neljä kilpailua kauden aikana. Suomen parhaimmiston lisäksi mukana
on vuosittain ollut myös muita maailman huippusuunnistajia.
- Halusimme suunnistukseen yleisurheilun Eliittikisoja vastaavan, korkeatasoisen kisasarjan, johon pääsevät osallistumaan vain parhaat
ja jossa jaetaan huomattavia rahapalkintoja. Kiinnostus Huippuliigaa
kohtaan onkin vuosi vuodelta kasvanut. Kooveelaisista Huippuliigan
kisoihin ovat osallistuneet mm. Liisa Anttila, Merja Rantanen ja Jari
Myllärinen ja ainakin jotakin heistä
odotellaan mukaan tänäkin vuonna,
kertoo Kooveen suunnistusjaoston
puheenjohtaja Jukka Westerlund.
Westerlund kertoo tulleensa suunnistuksen pariin ajopuu-teorian kautta.
Entinen tyttöystävä (nykyinen vaimo) suunnisti Kooveessa. Työnään
Jukka Westerlund johtaa Suunnistajan Kauppa-nimistä yritystä, jolla
on myymälät kolmessa kaupungissa. Hän toimii myös Kooveen suunnistajien tarvitsemien varusteiden
hovihankkijana, joten suunnistuksen parissa touhuaminen on Jukalle
ympärivuorokautista puuhaa.
Jukka Westerlund on suunnistusmies tossuista kompassiin, vaikka
ei ole lajia itse kilpailumielessä harrastanutkaan. Lajin olemus, suunnistajat ja varusteet ovat hänelle tuttuja.
- Suunnistus on haastava laji, joka
opettaa paljon, mutta vaatii myös
paljon. Koskaan ei saa kuvitella jo
osaavansa kaiken, vaan pitää olla
nöyrä ja ottaa vastaan uusia haasteita, todistelee Jukka.
Suomalaisten suunnistajien menestyminen (hiihto- ja pyöräsuunnistus
mukaanlukien) on maailman huippuluokaa. Minkä seikkojen ansiota
tämä on?
Meillä on laaja
harrastuspohja ja
erittäin hyvä
valmennusjärjestelmä
Särkänniemi-suunnistus on
koko perheen tapahtuma
Särkänniemi-suunnistuksen isänä
voidaan pitää suunnistaja Markku
Vainiota, joka aikanaan maailmalla
kilpailuja kiertäessään keräsi kokemuksia ja ideoi niistä myöhemmin
suunnistustapahtumia. Rataa Särkänniemessä muutetaan lähdön, rastien ja maalin osalta joka vuosi, joten
edellisen vuoden kartoista ei ole apua.
Kello 10 alkavan huippusprintin jälkeen – noin puolilta päivin – pääsevät reitillleen noin 1000 pientä ja
nuorta suunnistajaa etsimään rasteja. Vanhemmat voivat toimia heidän tukenaan ja huoltajinaan. Kun
rastit on löydetty, palkitaan kaikki –
vähintään pääsyllä Muksulaan temmeltämään. Sitten onkin vanhempien vuoro kokeilla pihkaniskan taitojaan. Päivän päättää Hämeen aluemestaruus-sprinttikilpailu.
– Kyllä siinä tekemistä löytyy melkein
vauvasta vaariin, mukaan kaikki vaan,
houkuttelee Jukka Westerlund.
- Siihen on useampiakin syitä. Meillä
on laaja harrastuspohja ja erittäin hyvä valmennusjärjestelmä. Siitä vastaavat kolme olympiavalmentajaa ja
liiton valmentajat, joiden sijoituspaikat
ovat Tampere, Turku ja Jyväskylä. Laji
on tehty haluttavaksi mm. TV:n urheilulähetysten kautta, niistä voi seurata kilpailun edistymistä reaaliaikaisesti reitin eri pisteissä. Harrastajamäärä
kasvaa ja uskon, että siitä nousee uusia kansainvälisiä menestyjiä lähivuosina, sanoo Jukka Westerlund.
Kymmenes
viestikulta odotuksissa
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Kuva: Kikka Kuusela
Johanna Niittymäellä on palkintokaapissaan jo 9 hiihtosuunnistuksen SM-viestikultaa. Tämän vuotinen voitto olisi voinut olla jo se kymmenes, mutta pari vuotta sitten voitto jäi vaivaisen sekunnin päähän. Tasaluku olisi tietysti kiva saada täyteen, mutta vaativa työ suvun lihakarjatilalla vaatii paljon aikaa ja Johanna miettiikin nyt panostustaan suunnistukseen jatkossa.
Suunnistusgeenit
isän perintöä
Johanna aloitti suunnistuksen jo
muutaman vuoden ikäisenä ja osallistui kilpailuihin 8-vuotiaiden sarjoista alkaen. Suunnistaja-isä kannusti ja opasti – ja tyttö kehittyi nopeasti hyväksi metsissä liikkujaksi.
Urheilullisen Johannan harrastuksiin mahtui myös muita urheilulajeja, kuten yleisurheilua, pesäpalloa
ja hiihtoa. Hänet tunnetaan ennen
kaikkea viestimeriiteistään, mutta palkintokaapissa on myös kaksi henkilökohtaista SM-mitalia sekä
aikamoinen kokoelma SM-plakatteja ja muita mitaleja vuosien varrelta.
Mikä Johannaa suunnistuksessa innostaa, mikä sai hänet valitsemaan
sen lajikseen?
- Liikkuminen metsässä, kesäl-
lä juosten ja talvella suksien kanssa. Kun mukaan otetaan vielä kartta
ja kompassi, ovat elementit todella kiehtovalle lajille olemassa, kertoo Johanna. Pyöräsuunnistustakin
hän kokeili viime vuonna, mutta se
ei kuulemma ole hänen lajinsa.
Onko suunnistajilla ihan
omat luonteenpiirteensä?
Johanna miettii vastausta kysymykseen hetken.
- Kyllä suunnistajia, kuten muitakin
urheilijoita, on luonteeltaan varsin
erilaisia. Yhteisenä piirteenä suunnistajille ovat mielestäni keskittymiskyky, pitkäjännitteisyys ja hahmotuskysy. Niitä kaikkia tarvitaan
samanaikaisesti, miettii Johanna.
Johanna Niittymäki on hieman epävarma aktiiviuransa jatkosta, sillä
yrittäjyys vaatii aikaa ja paljon työtä. Viikon harjoitusohjelmaan hän ei
työn takia pysty juurikaan laatimaan
etukäteen, mutta lupaa olla jatkossakin mukana ainakin harrastusmielessä. Entä mikä tavoitteista vielä puuttuu, se kymmenes viestikulta, vai?
- Ajattelen mieluummin, että se on
puhdas ja täydellinen oman tason
suoritus, eräänlainen ylisuoritus.
Kooveehen tutulla porukalla
Johanna Niittymäki siirtyi Kangasalan Kisasta Kooveehen yhdessä
muutaman suunnistajatytön kanssa
1990-luvulla. Vuotta hän ei tarkasti muista, mutta kertoo viihtyneensä
seurassa ja tutussa porukassa.
- Kyllä Koovee sellainen tuki ja turva on. Homma seurassa pyörii hie-
nosti ja mukana on paljon mahtavia
ihmisiä.
Johannan viesti nuorille suunnistajille on kannustava.
- Suunnistus on laji joka antaa paljon. Aina on parannettavaa henkilökohtaisissa suorituksissa. Ja jos ei
halua kilpailla, voi suunnistusta pitää harrastuksena. Tervetuloa mukaan, kyllä porukassa ja metsässä
tilaa riittää!
SUUNNISTUS
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Teksti: Kari Satri
25
Kuva: Suomen Suunnistusliitto/ Pirjp Valjanen
Liisa Anttilalle
kolme MM-mitalia lisää
Kovat lumimyrskyt Ruotsin MM-hiihtosuunnistuksissa
Hiihtosuunnistuksen MM-kisat järjestettiin 20.-27.3. Ruotsin Tänndalenissa lähellä Norjan rajaa. Atlantilta Kölivuoriston yli nousseet jatkuvat sateet
tulivat Ruotsin puolella maahan lumimyrskynä. Kuopion ketjukolarissa sama myrsky oli osallisena, mutta hiihtosuunnistuksen MM-kisoissa se oli
pahimmillaan lähes joka päivä. Niinpä uria ei ehditty koko ajan avata tarpeeksi hyvin, joten varsinkin yhteislähtökisoissa parhaat suunnistajat kärsivät.
Kooveen Liisa Anttila oli 36-vuotiaana edelleen loistokunnossa, mutta kirkkaimmat mitalit karkasivat häneltä tällä kertaa. Sen sijaan MM-pronssia tuli heti avausmatkalla sprintissä, ensimmäistä kertaa MM-kisoissa olleessa
parisprintissä sekä kisat päättäneessä viestissä.
Liisa urakoi ainoana suomalaisena kaikki viisi matkaa. Keskimatkalla Liisa
johti jo puolella minuutilla, mutta lumimyräkässä jäi käymättä yhdellä ladun
lähellä olevalla rastilla. Liisa huomasi virheensä ennen seuraavaa rastia,
mutta palaaminen vei liikaa aikaa. Maalissa sijoitus oli seitsemäs. Pitkän
matkan kisassa Liisa ei oikein ollut huippuvireessä. Hän jäi kuudenneksi.
Liisalla on nyt viisitoista mitalia aikuisten MM-hiihtosuunnistuksissa: 4 kultaa, 4 hopeaa ja 7 pronssia. Lisäksi MM-kesäkisojen ja nuorten MM-mitalit kesällä ja talvella.
Liisan ylivoimaa SM-hiihtosuunnistuksissa
Liisa Anttilan meno on ollut varmaa ja vauhdikasta tämän talven SM-kisoissa. Kolme SM-kultaa ja Lumi-Toukolan voitto ovat olleet selviä.
Naisille yhdeksäs SM-viestikulta
Kooveen naisten joukkue Johanna Niittymäki, Marika Hara ja Liisa Anttila
otti seuran yhdeksännen hiihtosuunnistuksen naisten SM-viestikullan sunnuntaina 13.2. Jämsän Kaipolassa.
Auto suojaan säältä –
Hallipaikkoja Tammelassa
65 euroa / kuukausi
Lisätiedot: Esa Koivisto puh. 0207482630
Kooveen D21-sarjan SM-hiihtosuunnistusviestin voittojoukkueissa on ollut viisi eri naista:
2002, 2003, 2004, 2005 ja 2009 Johanna Niittymäki, Hanna-Maija Koski
(Mäkelä) ja Liisa Anttila
2006 ja 2010 Johanna Niittymäki, Pinja Mäkinen (Satri) ja Hanna-Maija
Koski (Mäkelä)
2007 Pinja Mäkinen (Satri), Johanna Niittymäki ja Liisa Anttila
2011 Johanna Niittymäki, Marika Hara ja Liisa Anttila
Lisäksi SM-hopea tuli 2008 joukkueella Johanna Niittymäki, Ritva Partanen ja Hanna-Maija Koski (Mäkelä) sekunnin häviöllä mestarille ja SMpronssi 2001 joukkueella Katri Niittymäki, Johanna Niittymäki ja HannaMaija Koski (Mäkelä).
Naisille kuudes Lumi-Toukolan voitto
Kooveen naisten joukkue voitti Lumi-Toukolan viisi kertaa peräkkäin vuosina 2004-2008. Tänä talvena Koovee voitti taas. Joukkueemme Johanna
Niittymäki, Marika Hara, Jenni Joensuu-Partanen ja Liisa Anttila voitti Lumi-Toukolan 6.3. Joutsenossa. Kouvolan Suunnistajien kova ykkösjoukkue
oli toinen 3.41 jäljessä.
Marika taas kovakuntoisena Unkarin pyöräsuunnistuksiin
Pyöräsuunnistuksen maailmanmestari Marika Hara palasi tänä talvena tosissaan ja hyvällä menestyksellä hiihtosuunnistukseen. Viestien hyvät voittoon johtaneet suoritukset ja SM-henkilökohtaisten sijat 5 ja 9 tietävät mainiota kisavirettä maailmancupin avaukseen Unkarissa huhtikuun puolivälissä. Pyöräsuunnistuksen MM-kisat ovat elokuun lopulla Italiassa ja EMkisat syyskuussa Venäjällä. Hurja ohjelma!
26
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
KOOVEE-VISA
Koovee-visa
Mitä tiedät ja muistat Monen laijin mestariseurasta?
Pankaa vireille vaikka pikku kisa. Pienillä panoksillakin voi pelata, mutta uhkapeliä emme suosittele. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen.
Mäkelän Putki- ja Poltinhuolto Oy
Puh. 0400 766009
Rakennustyöt
Tahvanainen Oy
IV-Palvelu Pihlman Oy
1)
Mikä oli enimmällään legendaarisen Heino ”Hepa” Pullin
lämärin nopeus?
2)
Mikä on Kooveen uusin jaosto?
3)
Missä lajissa Kooveen Tomi Rajamäki voitti MM-hopeaa
vuosina 2000 ja 2001?
4)
Kuka on Kooveen taitoluistelun päävalmentaja?
5)
Missä kisoissa Marko Asell voitti olympiahopeaa?
6)
Mikä on Lasse Monosen ja Joonas Kyllösen laji?
7)
Mikä on pääosin Kooveen urheiluasusteiden merkki?
8)
Mikä vuonna Koovee (TK-V) voitti jääkiekossa sekä
Suomen mestaruuden että Suomen Cupin?
9)
Mistä kaupungista uimari Iisakki Ratilainen siirtyi
Kooveehen?
10) Minkä suuren massaurheilutapahtuman järjestäjiin
Koovee kuuluu?
11) Matti Rautiainen pelasi jääkiekkoa Kooveessa, mutta mikä
on rautiainen?
12) Kuinka monta jäsentä kuuluu Kooveen taitoluistelujaostoon?
13) Mikä on Kooveen jäsenmäärä?
14) Minkä apurahan ja kuinka paljon pyöräsuunnistaja Marika
Hara sai helmikuussa 2011?
15) Montako reikää on salibandypallossa?
Kais sää nää muistat?
Tampeen kiälen kertauskurssi, lyhköne oppimäärä
MUURAUSLIIKE
MUURIKIVI OY
Puh. 0400 880810
P-Hämpin rakennuttamisesta
sekä rakenne-, geo- ja liikennesuunnittelusta vastaa
A-Insinöörit.
• Kiinteistökehitys ja maankäytön
suunnittelu
• Talo- ja infrarakennuttaminen
• Rakennesuunnittelu
• Kuntotutkimukset ja korjaussuunnittelu
• Määrä- ja kustannuslaskenta
• Infrasuunnittelu
• Geotekniikka
Espoo, Tampere, Turku
Puh. 0207 911 777
www.a-insinoorit.fi
Vastaukset: 1. 167 km/h 2. Koovee Rullakiekko (koovee Rollers) 3. Sumopainissa 4. Stefan Zins 5. 1996 Atlanta 6. Paini 7. Adidas 8. 1968 9. Joensuusta 10. Likkojen Lenkki 11. Lintu 12. n. 340 13. 4300 14. Olympiakomitean (ei olympiaohjelmaan kuuluva laji) 3500€ 15. 27
RP-Ilmastointi Ky
Rosoline
2)
Limuttaa
3)
Linkkari
4)
Märistä 5)
Polkkarit
6)
Nakki
7)
Nekku
8)
Loko
9)
Ryönä
10) Limppi
11) Noileesti
12) Räksä
13) Jaamääkö 14) Luumuilla 15) Nuju
16) Lumperit
17) Rässiä
18) Erkka
19) Räävä
20) Halssi
1)
=epätasainen
=harhauttaa
=linja-auto
=valittaa
=polvisuojat
=hiirenloukku
=nenä
=kolo
=turha kama
=tiivis rykelmä
=sujuvasti, heti
=rastas
=minäkö
= vältellä
=etunoja
=kumiteräsaappaat
=kaahailla
=eristysnauha
=pesäpallossa palanut pelaaja
=kellarin eteinen
KOOVEE – Monen lajin mestari 1/2011
Kivijärvi valmiina
kesän mukaviin
tapahtumiin
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Kuvat: Kooveen arkisto
Kooveen leiri- ja liikuntakeskus Ylöjärven Kivijärvellä on valmis vastaanottamaan kesän vieraat. Paikka sopii erinomaisesti mm. firmojen henkilöstötilaisuuksien järjestämiseen. Tilaa on kisojen ja muiden tapahtumien pitämiseen, samoin kuin pikku palaverillekin. Leppeät löylyt saunassa ja pulahdus puhtaaseen uimaveteen kruunaavat tunnelman.
Haluttaessa Koovee on valmis auttamaan ohjelman laadinnassa. Tapahtuman ohjelmaan voidaan sisällyttää mm. monenlaisia räätälöityjä liikuntapalveluja.
Ota yhteys (puh.0207 482 630) – tervetuloa rentoutumaan Kivijärvelle!
UUTISIA
27
Kooveen
jääkiekkoa netissä
Jääkiekkofaneilla oli mahdollisuus
seurata Kooveen otteluita netin välityksellä. Tällä kaudella esitettiin kolme runkosarjan ottelua ja Mestiskarsintaotteluja. Kokeilu herätti runsaasti mielenkiintoa ja kooveelaista
jääkiekkoa voi seurata jälleen syksyllä reaaliaikaisesti.
Suunnistaja Miika Arvola
Uimari Lauri Leinonen
Kalle Kaiharin
Tukisäätiön
stipendejä
kooveelaisille
Kalle Kaiharin Tukisäätiö palkitsi nuoria, menestyneitä Kooveen urheilijoita,
Apurahan saivat suunnistaja Miika Arvola ja uimari Lauri Leinonen.
Koovee-lehti(kin) onnittelee!
Olkkosen
reeniryhmä
murkkuikään
Teksti: Ilkka Lillia,
ensimmäinen Olkkonen
Matti Rautiaisesta
viides Kooveen
kunniapelaaja
Teksti: Pertti J. Pelkonen
Kuva: Kikka Kuusela
Matti Rautiaisen pelipaita nostettiin Haka
2-jäähallin kattoon helmiikuussa 2011 Heino Pullin, Jorma Suokon, Matti Reunamäen ja Seppo Nikkilän paitojen rinnalle. Näin
Rautsin pitkä ja ansiokas ura sai ansaitsemansa aateloinnin – hänestä tuli Kooveen viides kunniapelaaja. Rautiainen pelasi urallaan
445 ottelua pääsarjassa ja teki niissä lähes
yhtä monta tehopistettä. Rautsin uraan liittyy
myös pari saavutusta, jotka sopisivat minkä
tahansa jääkiekkovisan kysymyksiksi:
Kuka suomalainen jääkiekkoilija on tehnyt
viisi maalia Olympiakisojen A-sarjan ottelussa?
Kuka jääkiekkoilija on voittanut miesten SM-mitalin kolmessa tamperelaisessa
joukkueessa?
Oikea vastaus molempiin kysymyksiin on
Matti Rautiainen.
Onnittelut Rautsille
vielä näin vähän jälkikäteenkin!
Kooveen junailema, yli 40 vuotiaille äijille tarkoitettu kuntojumppa on toiminut 15 vuotta, vuodesta 1996 alkaen. Nelikymppis-merkkipäivää vietettiin hyvän ruuan ja hauskojen keskustelujen parissa Ravintola Violassa 2.4.2011.
Juhlijoita oli paikalla yli 50, ja porukkaa viihdytti yhden miehen orkesteri, Jouko Mäki-Lohiluoma. Innokkaimmat pääsivät kokeilemaan live-karaokea Joukon säestämänä. Ohjelman lomassa muisteltiin alkuaikoja, palkittiin ohjaajia ja vannottiin jatkamista reeniryhmissä. Hyvähenkinen porukka
ja hieno ohjelma takasivat rennon tunnelman.
Yhteiskuva otettiin Tampellan alueen rappusilla.
MERKKIPYÖRÄT
JÄTTIVALIKOIMISTA
Budabest pyörää leimaa klassinen kauneuus ja linjojen tyylikkyys.
Pyörän desing yhdistelee onnistuneesti retroa ja modernia minimalismia.
Etukorilla, turvalukolla ja tavaratelineellä varustettu Budabest on
parhaimmillaan aurinkoisena kesäpäivänä.
Hyppää kyytiin ja nauti
-10 Budabest 28’’
• 3-vaihdetta, jalka- ja käsijarru,
lukko, ja tavarakori
269€
(Sh. 349 €)
Pyöräsi keväthuolto aika on nyt!
Tuo pyöräsi huoltoon
www.sportia-pekka.fi
Palvelemme
arkisin 10–19.30
lauantaina 10–17
sunnuntaina 12–17
LIELAHTI,
Harjuntausta 5,
p. 3142 1000
KALEVA,
Sammonkatu 68,
p. 254 3000
SUOMEN SUURIMMAT SPORTIA -URHEILUVÄLINEKAUPAT