1. No category

PARANTALA-HONKOLA VESIOSUUSKUNTA
Luontoselvitys,
Parantala
III-vaihe
2012
T:MI MIA RAHINANTTI
Sisältö
1.
Johdanto .................................................................................................................................................... 3
2.
Luontoselvitysmenetelmät ja ajankohta ................................................................................................... 4
3.
Muinaismuistot.......................................................................................................................................... 4
4.
Pohjavesialueet ......................................................................................................................................... 4
5.
Maastokartoitus ........................................................................................................................................ 5
6.
5.1.
Upatonpohjantie, pohjoisosa ............................................................................................................ 5
5.2.
Upatonpohjantien eteläosa ............................................................................................................. 10
5.3.
Niinilahdentien varren liittymät ...................................................................................................... 12
5.4.
Niinilahdentien kautta kulkeva runkojätevesiputki ja sen uudet liittymät ..................................... 13
5.5.
Peltolantien alue.............................................................................................................................. 14
5.6.
Saviniemen alue............................................................................................................................... 16
5.7.
13-tien ja junaradan välinen linja-alue ............................................................................................ 18
5.8.
Aittoniemen alue ............................................................................................................................. 20
5.9.
13-tien varren linja, voimalaitokselle ja Saarijärvelle päin .............................................................. 21
Johtopäätelmät........................................................................................................................................ 27
6.1.
Teiden, vesistöjen ja junaradan alitukset ........................................................................................ 27
6.2.
Suojeltavat lajit ................................................................................................................................ 27
6.2.1.
Kotirinteen kalankasvatuslammikko........................................................................................ 28
6.3.
Vieraslajit ......................................................................................................................................... 29
6.4.
Pohjavesialue ................................................................................................................................... 29
6.5.
Saviniemen alue............................................................................................................................... 29
Lähteet ............................................................................................................................................................. 30
Liitteet.............................................................................................................................................................. 30
2
1. Johdanto
Vesihuoltotyön suunnittelualue sijoittuu Äänekosken kaupungin Parantalan kylälle, joka on
Äänekosken keskustasta n. 20 km Länteen, 13-tien varrella. Parantala Läntisin osa rajoittuu
Saarijärven kunnan rajaan.
Parantala-Honkola vesiosuuskunta on perustettu 31.10.1996 toimittamaan talousvettä Honkolan,
Hietaman ja Parantalan kylien alueella Äänekosken länsireunalla. Parantala-Honkola
vesiosuuskunta ostaa veden Äänekosken kaupungin runkoverkosta, joka yhdistää Äänekosken
kaupungin ja Parantalan Huutoniemessä sijaitseva vedenottamon. Jätevesi johdetaan Äänekosken
kaupungin jätevedenpuhdistamolle jossa se puhdistetaan (Parantala-Honkola vesiosuuskunnan
toimintakertomus tilikaudelta 1.1.–31.12.2011)
Parantalaan jo aikaisemmin rakennetut runkoputket puhtaalle vedelle ja jätevedelle, eivät kata
kuitenkaan kuin osan alueen kiinteistöistä. Tämä koskee eniten juuri jätevesiputkea.
Jätevesiverkosto on suunniteltu rakennettavaksi vesiosuuskunnan toimesta kolmessa vaiheessa.
Ensimmäinen vaihe, johon kuuluu Honkolan alueelta Kolunpohjantie – Honkolantie Soidinsuontie- Päivärinteentie - Kankaanpääntie ja Kangashäkin alueet, on rakennettu 2011 - 2012.
Tälle alueelle on tehty luontoselvitys 2010 ja Kangashäkin alueelle 2011. Toinen vaihe, johon
kuuluu Hietaman toiminta-alue, rakennetaan kesällä 2012. Hietamalla Kiimasjärven alitukselle on
haettu vesilupa, jotta voitaisiin rakentaa vesi- ja viemäriputket myös järven toisen puolen
toiminta-alueeseen kuuluville alueille. Vesiluvan saamiseen menee Länsi- ja Sisä-Suomen
Aluehallintoviraston mukaan vähintään syksyyn, joten tämä viivästyttää rakentamista tällä
alueella. Luontoselvitys on tehty Hietamalle kesällä 2011. Nyt tehty luontoselvitys Parantalan
alueelle on suoraan jatkoa edellisille luontoselvityksille. Parantala-Honkola vesiosuuskunnan
toiminta-alue ja vesihuoltoverkosto tältä osin päättyy Parantalan alueelle.
Kesällä 2012 tehdään rakentamissuunnitelma myös Parantalan alueelle. Tehdyn esisuunnitelman
pohjalta on tehty tämä luontoselvitys, jota vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslaissa, ennen
kaikkea maanrakennustoimintaa, jotta luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon ja voidaan
noudattaa kestävän käytön periaatetta. Selvityksellä tulee kartoittaa alueen mahdolliset
luontoarvot, joita ovat erilaiset luontokohteet, mm. arvokkaat ja uhanalaiset kasvit, liito-oravaalueet, pohjavesialueet, lähteet ja muinaismuistokohteet. Löydöt voivat osaltaan vaikuttaa
rakentamisen linjaukseen.
Uusi Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 15.3.2011. Se kumosi aiemman valtioneuvoston asetuksen
talousjätevesien käsittelystä. Asetus edellyttää saostuskaivokäsittelyä tehokkaampaa jätevesien
puhdistusta vuoteen 2016 ulottuvan siirtymäajan kuluessa.
Valtaosa nykyisistä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylaitteista on vanhentuneita, eivätkä
toimi lainkaan tai ne eivät ole tarpeeksi tehokkaita ympäristönsuojelun kannalta. Uuden asetuksen
3
vaatimukset koskevat uudisrakentamista välittömästi. Ennen vuotta 2004 rakennettujen
kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset vuoden 2016 maaliskuuhun
mennessä. (www.ymparisto.fi, ympäristöministeriö). Rakennettava keskitetty jätevesiputki auttaa
alueella asuvia täyttämään nykyiset ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) mukaiset jätevesiensä
puhdistusvaatimukset.
Alueella olevilla kiinteistöillä, jolle on määritelty vesihuoltolaitoksen toiminta-alue, on oikeus ja
myös velvollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Poikkeustapauksissa on mahdollista
hakea kunnan ympäristösuojeluviranomaiselta vapautusta liittymisvelvollisuudesta (Vesihuoltolaki
(119/2001)).
Muita lakeja, jotka vaikuttavat nyt rakennettavalla vesihuoltoalueella, ovat: Vesilaki
(19.5.1961/264), Maankäyttö- ja rakennuslaki(5.2.1999/132), Metsälaki (12.12.1996/1093),
Muinaismuistolaki (295/1963), Ympäristönsuojelulaki (4.2.2000) ja Luonnonsuojelulaki (1.1.1997).
2. Luontoselvitysmenetelmät ja ajankohta
Luontoselvitys Parantalan alueelle tehtiin kesäkuun lopun ja heinäkuun puolenvälin aikaan 2012.
Maasto kuljettiin kauttaaltaan läpi esiselvityskartan mukaisilta alueilta. Tehdyt havainnot kirjattiin
ja kohteita valokuvattiin. Maastokäynnin tulokset on kirjoitettu tekstiin ja merkittäville kohteille
on annettu maankäyttösuosituksia. Tekstin Maastokartoitusotsikon alaotsikkonumerot on myös
merkitty karttaan, jotta siitä näkee mikä linjan osa on kyseessä. Samoin tärkeimmät havaitut
kohteet on piirretty värimerkein kartalle. Merkityt karttakohteet ovat myös suurempina versioina
alaliitteinä, jotta niistä saadaan selvää paperiversiossa, jossa karttoja ei voi suurentaa. Luettuaan
selvityksen, mm. rakentamisvaiheessa pitäisi pelkkien luontoselvityskarttojen avulla olla
mahdollista huomioida ympäristön kannalta oleelliset huomioitavat kohteet linja-alueilla.
3. Muinaismuistot
Parantalan alueella ei ole löydetty muinaismuistokohteita.
(kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/. Oiva ympäristötietopalvelu
asiantuntijoille. Hertta 5.2./20.7.2012)
4. Pohjavesialueet
Suunnitelma-alueella on yksi I-luokan pohjavesialue, joka on Huutoniemi, 09 992 04. Tämä alue on
keskellä Parantalan kylää, Huutoniemen asutusalueen kohdalla. Valtatie 13 kulkee myös
pohjavesialueen halki. Huutoniemi sijaitsee Pyhäjärven rannalla, Myllylahden ja Kaikkarlahden
välissä, sekä osin Ahvenlammen ranta-alueella. Pohjavesialue sijoittuu luode-kaakkoissuuntaiselle
4
pitkittäisharjujaksolle, joka saa alkunsa sisäsuomen reunamuodostumalta ja kulkee Karstulan
kunnan puolelle. Harjun maaperä on pintaosassa silttiä ja hienoa hiekkaa, syvemmissä osissa on
hiekkaa ja soraa. Alueella on Huutoniemen vedenottamo 992–0100-05, joka ei tällä hetkellä ole
käytössä. (Pohjavesialuekartta/Äänekoski. Keski-Suomen ympäristökeskus. 15.4.1999.)
5. Maastokartoitus
5.1.
Upatonpohjantie, pohjoisosa
Suunnitelmakartan mukaan ensimmäinen kiinteistö jolle linja on suunniteltu on 13-tien varressa,
jonne linjaus tulee Upatonpohjantien varressa olevasta runkolinjasta. Linja kulkee tuoreen
kankaan poikki, joka on OMt tyyppiä (Oravanmarja -mustikkatyyppi). Linja-alueella kasvaa
alkuosassaan rohtovirmajuurta, metsäapilaa, metsätähteä, kieloa, kultapiiskua, lillukkaa,
jouhivihvilää, nurmikkaa, nurminataa ja -lauhaa, aitovirnaa, metsämansikkaa, vadelmaa ja
isotalvikkia, sekä tähtitalvikkia, joka on hyvin herkkä kasvupaikkojensa koskemattomuudesta ja se
on taantunut Suomessa tehometsätalouden vuoksi. Loppuosa kiinteistöhaarasta kulkee Mt-tyypin
metsälön läpi kiinteistölle (1:355). Metsässä kasvaa n. 50-vuotiaita mäntyjä, nuorempia kuusia ja
alla nuoria lehtipuita, koivua ja pihlajaa.
Kuva 1. Tähtitalvikki
Kiinteistön tontille tulee kiinteistöpumppaamo ja tontin rajalta lähtee kiinteistöhaara
naapuritaloon(1:459).
Aikaisemmin rakennettu jäteveden runkolinja jatkuu Upatonpohjantien vartta. Seuraava
kiinteistöhaara kulkee kiinteistötien vartta pitkin. Metsätyyppi on Ct, eli kanervatyyppi ja
maapohja hiekkaa. Linja-alueella kasvaa kaksi, n. 40 -vuotiasta mäntyä.
Uusi linja jatkuu runkolinjasta Upatonpohjantien vartta pitkin. Linja-alueella kasvaa koivua, leppää
ja nuorta pajukkoa. Linja-alueella on runsaasti kiviä ja paikoin kallio lähellä. Kasvillisuudesta
5
alueella kasvaa sananjalkaa, lillukkaa, hietakastikkaa ja metsän puolella metsälauhaa, rätvänää ja
mustikkaa. Lähellä tienvarren kiinteistöä, kasvaa lupiinia, vadelmaa, koiranputkea, hietakastikkaa
ja nurminataa. Puustosta kasvaa pajua ja koivua. Kiinteistön (1:583) ja tien väliin tulee
kiinteistöpumppaamo.
Linja jatkuu parikymmentä metriä Upatonpohjantien vartta, jossa kasvaa mm. maitohorsmaa,
vadelmaa ja nuorta pajua. Linja poikkeaa tienvarresta metsään, josta kulkee sähkölinjan alle.
Metsä on Mt (mustikkatyyppiä), jossa kasvaa n. 40 – 70 -vuotiasta männikköä. Kasvillisuutena
linja-alueella, joka on avointa, kasvaa hietakastikkaa, kanervaa, lillukkaa, metsätähteä, isotalvikkia,
nuokkutalvikkia ja vanamoa. Lähellä sähkölinjaa maapohja on hiekkaista ja alueella on kallio lähellä
maanpintaa.
Kuva 2. Linja-aluetta Upatonpohjantien varresta kohti sähkölinjaa.
Sähkölinjalla maaperä on hiekkaa, sekä kiviä. Kasvillisuus sähkölinjan alla on aluksi mustikkaa,
kanervaa ja karhunsammalta. Linja kulkee loivaan alamäkeen, jossa kasvillisuus on rehevämpää.
Lähellä peltoaluetta kasvaa sananjalkaa, nuokkuhelmikkää, kieloa, särmäkuismaa, oravanmarjaa,
vanamoa, niittynätkelmää, metsämaitikkaa, aito- ja hiirenvirnaa ja metsäkurjenpolvea.
Sähkölinjan alta ja pellonlaidasta lähtee kiinteistöliittymä (1:117) pellon poikki. Peltoalueella
kasvaa mm. savijäkkärää, nurmilauhaa, ahosuolaheinää, päivänkakkaraa, pelto-ohdaketta ja
harakankelloa, sekä nuoria koivun taimia. Pellon keskellä on pelto-oja jonka jälkeen pelto on
muokattua. Oja-alueella kasvaa edellä mainittuja kasveja, sekä lisäksi mm. särmäkuismaa,
nurmitädykettä, niittynätkelmää, siankärsämöä ja aitovirnaa.
6
Linja kulkee Naskalan maille, jossa linjaus on esisuunnitelman mukaan suunniteltu kulkemaan
sähkölinjan alla. Tämä tulee muuttaa, koska talon isännän mukaan tällä kohtaa kulkee sähkölinjan
maadoituskaapeli. Lisäksi kiinteistötienvarressa on suunnitellulla linja-alueelle vuorenkilpiistutusalue, joka halutaan säästää. Parempi linjausvaihtoehto on kulkea muutama metri
lähempänä Upatonpohjantietä, pelto-ojan vartta. Ojan varressa kasvaa peurankelloa, hiirenvirnaa,
niittynätkelmää, ahosuolaheinää, särmäkuismaa, niittyleinikkiä, heinätähtimöä, puna-ailakkia,
hietakastikkaa ja mesiangervoa.
Peltoalueen päästä lähtee suunniteltu kiinteistöliittymä Naskalan taloon, johon tulee myös
kiinteistöpumppaamo. Nyt suunnitellulla linja-alueella kulkee aikaisemmin tehty vesiputki.
KÄYTTÖSUOSITUS KOHTEESSA: Linjan siirto pois sähkölinjan alta, vesiputkilinjan
tarkistus.(Karttaliite 1.1.)
Linja jatkuu sähkölinjan alla. Tällä alueella linnuista tavattiin lehtokurppa, mustarastas, pyy
pariskunta, sekä peipponen. Kasvillisuutena linja-alueella kasvaa sananjalkaa, ahomansikkaa,
särmäkuismaa, metsäkurjenpolvea, hietakastikkaa, nuokkuhelmikkää, huopaohdaketta ja
maitohorsmaa. Tienpohjalla kasvaa nurmitatar, polkusara ja rätvänä. Tämän jälkeen linja kulkee
kivisen Mt -tyypin ja n. 40-vuotiaan sekametsän läpi (lähinnä koivua ja mäntyä) Upatonpohjantien
varteen, josta kulkee tien ali toiselle puolelle tienvartta. Tällä alueella kasvaa lepän ja kuusen
taimia. Muina kasveina tienvarressa kasvaa mm. nuokkuhelmikkää ja vieraslajia lupiinia. Linja
kulkee tienvarren kiinteistön (1:101)tontin läpi ja tästä kohti lähtee kiinteistöpisto
(1:523)Upatonpohjantien ali ojan reunaa myöten. Alueella kasvaa koiranputkea, poimulehteä,
metsäkurjenpolvea, nurmitädykettä ja hiirenporrasta. Tontin rajalle tulee kiinteistöpumppaamo.
Päälinja jatkuu Upatonpohjantien vartta, jossa kasvaa kevätlinnunhernettä, aitovirnaa, lillukkaa,
metsäkurjenpolvea ja koiranputkea. Tonttien rajalle tulee kiinteistöliittymä (1:544), jonne tulee
myös kiinteistöpumppaamo. Kiinteistöliittymän kohdalla kasvaa tuoreella kankaalla Mt
(mustikkatyyppi) n. 50 – 60 -vuotiaita koivuja, kuusen taimia, sekä n. 30 -vuotiaita kuusia.
Pihamaan läheisyydessä kasvaa nuoria kuusia, mäntyjä ja pihlajaa. Alue on kivistä ja kallioista.
Päälinja jatkuu edelleen tien vartta pitkin, jossa kasvaa pajua, leppää, koivua ja pihlajaa.
Sähkölinjan vieressä kasvaa järeä kuusi, joka on suunnitellulla linja-alueella. Kasvillisuutena kasvaa
mm. mesiangervoa, vadelmaa, maitohorsmaa, lillukkaa ja koiranputkea. Pienen kiinteistötien
läheisyydessä kasvaa myös korpipaatsamaa.
Tienvarren kiinteistön (1:521) ja tien varren välissä on kuusiaita, jonka juuristo vahingoittuu
pahoin, jos tähän kaivetaan linja. Linjan ja kuusiaidan kohdalla on isoja kiviä. Tienvarteen ja
tontinrajalle tulee pumppaamo. Tällä alueella kasvaa lupiinia, vadelmaa, paimenmataraa ja
hietakastikkaa. Pumppaamolta lähtee kiinteistöhaara tien yli vastakkaisen puolen kiinteistöön
(1:507). Linja-alue on puuton. Kasvillisuutena kasvaa mm. koiranputkea ja metsäkurjenpolvea.
KÄYTTÖSUOSITUS: Kuusiaidan juurien suojelemiseksi, linjan tulisi kulkea pihamaan
kautta.(Karttamerkintä, Liite1.1.)
7
Päälinja jatkaa Upatonpohjantien vartta myötäillen. Ennen mutkaa tienvarressa kasvaa pajua ja
maitohorsmaa, mutkassa kasvaa n. 20-vuotiasta mäntyä, hietakastikkaa, kanervaa, lillukkaa ja
kieloa. Alue on kivistä. Loivassa alamäessä ennen peltoaluetta kasvaa leppää, muutama männyn
taimi, pajua ja ruohovartisista mm. luhtalemmikkiä, nurmitädykettä, särmäkuismaa, rätvänää ja
karhunputkea.
Tältä kohti lähtee kiinteistöliittymä tien yli kiinteistölle (1:758). Linja-alueella ei ole puustoa.
Linja kulkee edelleen tienvartta. Alue on mäen alla kosteampaa ja rehevämpää. Peltoalueelta
lähtee kiinteistöliittymä pellon poikki ja pumppaamo samalle linjalle Upatonpohjantien toiselle
puolelle, ratsastuskentän reunaan. Pellolla kasvaa mm. rönsyleinikkiä. Tienvarressa kasvaa
koiranputkea, mesiangervoa, hiirenvirnaa, hietakastikkaa ja timoteita, sekä pumppaamon kohdalla
pajua.
Jätevesilinja kulkee peltoalueella virtaavan puron ali, joka on n.1 m leveä ja selvityshetkellä n. 30
cm syvä. Lähellä pellon kulmaa lähtee linja Upatonpohjantien ali ja pellon poikki. Pellolla kasvaa
maitohorsmaa, mesiangervoa ja heinäkasveja.
Linja kulkee osin hoidetulla nurmialueella, jonka kulmalta lähtee pumppaamon kohdalta kaksi
kiinteistöhaaraa kahdelle kiinteistölle. Ensimmäinen haara kulkee kiinteistölle (1:728) n. 30 vuotiaan koivikon läpi. Kasvillisuutena kasvaa aluksi koiranputkea, mesiangervoa, ojakellukkaa ja
metsärinteessä enemmän metsäkortetta, nurmilauhaa ja – nataa, sekä hiirenvirnaa. Toinen haara
kulkee Kennään kiinteistölle (1:627) saman ikäisen koivikon läpi, mutta seassa kasvaa myös n. 20 vuotiasta mäntyä ja nuorta leppää.
Päälinja kulkee hoidetun nurmen kautta metsän reunaan, jossa kasvaa nuorta, n. 15 -vuotiasta
kuusikkoa. Linja-alueella on myös tällä kohti pieni virtaava oja/puro. Tällä alueella kasvaa
maitohorsmaa, mesiangervoa, vadelmaa, hietakastikkaa ja lillukkaa. Linja kulkee nuoressa
kuusikossa, jonka metsätyyppi on lehtomaista kangasta (OMt). Linja nousee ylämäkeen, jossa kiviä
ja puusto n. 40-vuotiasta kuusikkoa Mt -tyypillä. Lähellä Upatonpohjantietä, kuusikon alla ei juuri
aluskasvillisuutta. Sammalista metsäpohjalla kasvaa kerros-, kynsi-, seinä- ja lehväsammalia.
Kuusikossa olevasta linjan osasta erkanee kiinteistöhaara kohti kiinteistö (1:144). Linja kulkee
Upatonpohjantien vartta loivaa rinnettä, josta mäen päällä alittaa tien. Upatonpohjantien varresta
kiinteistölle linja kulkee pienen viljelemättömän pellon reunaa, jossa kasvaa n. 30-vuotiasta koivua
ja pajupensaikkoa. Kiinteistön pihaan tulee kiinteistöpumppaamo.
Päälinja jatkuu Upatonpohjantien suuntaan. Tien lähellä metsätyyppi on tuoretta lehtoa, jossa
kasvaa nuorta leppää, tuomea, koivua ja kuusta. Kasveista alueella kasvaa mm. vadelmaa,
nokkosta ja mesiangervoa. Linja kulkee pellonkulman kautta Upatonpohjantien ali, jossa
Upatonpohjantien ja kiinteistötien varteen tulee pumppaamo. Pumppaamolta lähtee
kiinteistöhaara tienvarressa olevaan kiinteistöön (1:649). Linja kulkee kiinteistötienvartta pitkin
Kotirinteen kiinteistölle. Kiinteistötien varressa kasvaa koiranputkea, lupiinia, pelto-ohdaketta,
hevonhierakkaa, nurmilauhaa ja karhunputkea. Esisuunnitelman mukaan haaroittuva linja kulki
taimenaltaan yläpuolelta, eli altaaseen tulevan puron yli, mutta lopulliseen suunnitelmaan linjaus
8
on muutettu kulkevaksi Upatonpohjantien ali kulkevaksi kiinteistöhaaraksi. Tällöin ei saastuteta
kala-altaan vedenlaatua kaivaustöissä. Kasvillisuus on kala-altaan yläpuolisella alueella lehtoa,
jossa kasvaa runsaasti hiirenporrasta, metsäalvejuurta, metsäkortetta, mesiangervoa, käenkaalia,
ojakellukkaa, korpikastikkaa ja mustaherukkaa ja lehväsammalia puron läheisyydessä. Alueella
kasvaa järeä haapa, pari n. 100 -vuotiasta kuusta ja n. 50 -vuotiasta koivua.
Kuva 3. Kalalammikon rantaa.
Toinen kiinteistöhaara kulkee kiinteistötienvarresta pellon kulman kautta pihan poikki kiinteistöön
(1:641) eli Kotirantaan.
Tälle alueelle päättyy vahvistettu Parantala-Honkola vesiosuuskunnan toiminta-alue. Kiinteistölle
1:741 esisuunnitelmassa johtava putkilinja on jätetty pois, koska kiinteistö sijaitsee toimintaalueen ulkopuolella. Esisuunnitelmassa on suunniteltu linja Muksalan suuntaan saakka. Tämä
linjahaara kulkee Sarjanlammen ranta-alueen läheisyydestä kiinteistölle (1:738), josta takaisin
Upatonpohjantien varteen ja siitä tien ali kiinteistölle (1:741). Tällä linja-alueella kasvaa aluksi mm.
rönsyleinikkiä, nurmilauhaa, puna-apilaa, timoteita. Pellon laidassa on koivukorpea, jossa kasvaa
hietakastikkaa, mesiangervoa, maitohorsmaa, terttualpea, rentukkaa, verikurjenjalkaa, suoorvokkia, korpikastikkaa, mesimarjaa ja metsäkortetta. Keskellä aluetta on pieni puro,
leveydeltään n. 0,5 m. Korvessa kasvaa n. 40 -vuotiasta koivua, sekä leppää ja nuoria kuusen
taimia.
Korvesta linja kulkee hakkuualueelle, jonne on istutettu mätästysalueille kuusen taimia. Linja-alue
on kosteaa ja siinä kasvaa mm. polkusaraa, hietakastikkaa, suo-ohdaketta, mansikkaa ja
9
maitohorsmaa. Tässä linja kulkee lähellä Sarjanlampea ja rannassa elää mm. rantasipi. Lammelta
linja kulkee ylärinteeseen hakkuualan halki. Linja kulkee tontille hoidetun nurmialueen poikki,
jossa muutama n. 50 - 60-vuotias koivu ja mänty. Piha-alueelle tulee kiinteistöpumppaamo. Tästä
linja kulkee pihan poikki kohti Muksalaa loivaan ylärinteeseen. Linja-alue kulkee metsälön rajaa,
jossa on kiviä Mt-tyypin metsässä ja siinä kasvaa n. 70 - 80- vuotiasta koivua, kuusta ja mäntyä.
Rajan toisella puolella kasvaa n. 15 -vuotiasta kuusta, jossa seassa kasvaa myös lehtipuun taimia,
pihlajaa, koivua ja leppää. Tämän jälkeen linja saapuu Upatonpohjantien varteen iäkkään kuusikon
läpi, alittaen Upatonpohjantien ja päättyen tienvarren liittymävaraukseen kiinteistölle (1:741).
5.2.
Upatonpohjantien eteläosa
Toiminta-alue jatkuu Upatonpohjantiellä Sarjanlammen eteläosan kiinteistöille. Näistä
ensimmäinen on kiinteistö (1:569), jonka tontille tulee pumppaamo. Kahden tontin välissä kasvaa
n. 40 -vuotiasta koivua, mäntyjä, sekä nuorempia kuusia ja koivuja. Linja kulkee toiselle tontille
(1:402) Rehkala, nurmialueen läpi, josta kiinteistöliitos. Linja jatkuu pihan poikki tontin rajalle,
jossa kasvaa 40 – 50 -vuotiasta koivua ja 20 – 30 -vuotiaita kuusia. Linja kulkee lähellä
Sarjanlammen rantaa, jossa kasvaa särmäkuismaa, peurankelloa, kangasmaitikkaa,
metsäkurjenpolvea, paimenmataraa, lehtohorsmaa ja rohtotädykettä. Linja kulkee aikaisempaa
linjaa, joten linja-alue Upatonpohjantien varteen on avointa puustosta. Linja-alueella kasvaa
runsaasti metsäkortetta ja leskenlehteä. Muina kasveina kasvaa maitohorsmaa, metsäalvejuurta,
hiirenporrasta, huopaohdaketta ja nurmilauhaa.
Päälinja jatkuu Upatonpohjantien vartta pitkin, jossa kiinteistöliitos (1:514) ja
kiinteistöpumppaamo. Tienvarren linja-alueella kasvaa vadelmaa, metsäkurjenpolvea,
koiranputkea, niittyleinikkiä, metsäkortetta, maitohorsmaa, nurmilauhaa ja hevonhierakkaa.
Puustosta linjalla kasvaa koivun, lepän, pihlajan taimia, sekä pajua. Ojassa kasvaa mesiangervoa,
suo-ohdaketta, hiirenporrasta ja nokkosta.
Ennen Upatonpohjantien jyrkkää mutkaa on kiinteistöhaara kiinteistöille 1:513 ja 1:176. Näiden
kiinteistöjen väliin tulee pumppaamo. Kiinteistöjen välissä kasvaa n. 70 – 80 -vuotiasta kuusta ja
nuorempia koivuja pienessä rinteessä. Rinteessä on myös iso kekomuurahaispesä.
Tällä kohti Upatonpohjan tienvarressa, linja-alueella on vieraslajista Kaukaasianjättiukonputkea,
joita on myrkytetty Ely-keskuksen toimesta kesällä 2012. Alueella kasvaa myös pihlajaa, koivua,
vadelmaa, maitohorsmaa ja nokkosta. Tien mutkassa kasvaa järeä haapa, sekä koivua. Kasvillisuus
on hyvin rehevää ja ruohovartiset kasvit ovat lähes kaikki korkeakasvuisia, kuten koiranputkea,
huopa-ohdaketta, nokkosta, nurmipuntarpäätä, mesiangervoa ja paimenmataraa.
Sarjanlammesta laskee puro, jonka yli kulkee Upatonpohjantien silta. Suunniteltu linja kulkee
tämän puron ali. Puron ympärillä kasvaa leppää, pajua, koivua, sekä muina kasveina kurjenjalkaa,
lehtokortetta, mesiangervoa ja lehväsammalia. Vesistössä kasvaa vehkaa, viiltosaraa, järvikortetta
10
ja ulpukkaa. Sillan jälkeen kasvaa pajua, suo-ohdaketta, maitohorsmaa, korpikastikkaa,
terttualpea, mesiangervoa ja viiltosaraa.
Kuva 4. Sarjanlammen puro, Pikkutikan elinaluetta.
Tällä alueella linnustosta havaittiin mm. pikkutikka ja taivaanvuohi.
KÄYTTÖSUOSITUS ALUEELLE: Pikkutikan elinympäristön säilymiseksi, Sarjanlammen puronvarren
puuston suojelu. Tärkeää säilyttää kaikki laho tai lahoava lehtipuusto.(Karttaliite 1.2.)
Ennen junarataa tienvarressa ja linja-alueella kasvaa n. 15 – 20 -vuotiasta leppää ja n. 40 -vuotiasta
koivua. Lähes tiessä kiinni kasvaa n. 30 vuotias kuusi. Linja jatkuu uuden
kiinteistötien vartta, joka kulkee
junaradan suuntaisesti. Linja-alueella ei
ole vielä mitään kasvillisuutta. Linja
alittaa junaradan kohdassa, jossa
suunnitelmakartan mukaan on
merkintä: Radan alitus merkki 435:stä
96 m itään.
Kuva 5. Radan alituskohta.
Linja kulkee pellon poikki ja sen reunaan, josta kiinteistöliitos Oittilaan. Pellonlaidasta kiinteistölle
kasvaa koiranputkea, nurmipuntarpäätä, metsäkurjenpolvea ja puustosta terijoensalavaa, mäntyä,
kuusta ja pihlajaa.
11
Kuva 6. Oittilan peltoaluetta.
Linja jatkuu pellon reunaa Naarakoskentienvarressa olevalle kiinteistölle (1:482), jonka jälkeen
linja yhdistyy jo aikaisemmin rakennettuun jätevesilinjaan ja lähelle linjapumppaamo P137:aa.
5.3.
Niinilahdentien varren liittymät
Upatonpohjantiestä erkanee Parantalan päässä Niinilahdentie, jonka vartta kulkee pienen matkaa
aikaisemmin rakennettu päärunkolinja. Tästä runkolinjasta lähtee kiinteistöpisto pellon poikki
kohti Karppalan kiinteistöä (1:669). Peltoalueella kasvaa tannervihvilää, särmäkuismaa, timoteita,
nurmilauhaa, harakankelloa, siankärsämöä, hiirenvirnaa, heinätähtimöä ja alempana pellolla
pelto-ohdaketta, poimulehteä ja voikukkaa. Linja kulkee pellon laidasta Karppalan navetan takaa,
jossa kasvaa runsaasti nokkosta, maitohorsmaa, pelto-ohdaketta ja koiranputkea. Linja kulkee
entisen päärakennuksen pohjalle, jossa kasvaa sudenmarjaa, iso tuomi ja syreeniä, nuoria koivuja,
leppää ja raitaa, sekä punaherukkaa. Alueella on myös graniittikiviä kivijalasta jäänteinä. Linja
kulkee entisen pihan poikki, jossa kasvaa mm. kangasmaitikkaa, paimenmataraa, nurmitädykettä,
nurmilauhaa, timoteita, nurminataa, ahosuolaheinää, ja pikkumataraa. Kiinteistön tontille tulee
kiinteistöpumppaamo.
12
Kuva 7. Karppalan alue
KÄYTTÖSUOSITUS ALUEELLE: Entisen talon kivijalan graniittilohkareiden säästäminen.
Niinilahdentienvarresta lähtee samasta kohdasta kuin edellinenkin liittymä, linja vastakkaiseen
suuntaan kolmelle eri kiinteistölle. Linja-alueella kasva n. 40 -vuotiasta koivua ja mäntyä OMt tyypillä. Alueella kasvaa harvassa myös pihlajaa puuston alla ja kasvillisuutena kieloa, nurminataa,
timoteita, hietakastikkaa, kurjenpolvea, oravanmarjaa ja metsätähteä. Linjalta on kiinteistöliitos
pumppaamolta kiinteistölle (1:696)ja pumppaamolta lähtee linja kahdelle kiinteistölle, joista lähin
on 1:667 ja viimeisin liittymä kiinteistö 1:695. Linja kulkee kiinteistötien laitaa, jossa kasvaa n. 20 vuotiasta mäntyä.
5.4.
Niinilahdentien kautta kulkeva runkojätevesiputki ja sen uudet
liittymät
Runkojätevesiputki kulkee Ahvenlammen eteläisimmän lahden läheisyydestä kohti 13-tien vartta.
Tähän runkolinjaan tulee kiinteistöliittymä kiinteistöltä 1:759, johon tulee myös
kiinteistöpumppaamo. Linjalla on ennen tontin pihamaan kautta kulkua muutamia n. 30 -vuotiaita
mäntyjä ja nuoria koivuja.
13
Seuraava kiinteistöliittymä runkolinjaan on kiinteistö 1:415. Linja lähtee läheltä pyörätietä, josta
kulkee kiinteistölle n. 40 -vuotiaan haavikon läpi. Alueella kasvaa myös koivua ja leppää.
Kiinteistölle tulee kiinteistöpumppaamo ulkorakennuksen ja varsinaisen kiinteistön väliin.
Seuraava kiinteistöliitos tulee pyörätienvarressa kulkevasta runkolinjasta kiinteistölle 1:150. Linjaalueella kasvaa n. 20 -vuotias kuusi ja nuori koivu. Kiinteistön kiinteistöpumppaamo tulee rannan
ja kiinteistön väliin.
Viimeisin kiinteistöliittymä runkoputkesta ennen Kaislanrannan (entinen koulu) linjahaaraa, tulee
kiinteistölle 25:0. Linja kulkee n. 40-vuotiaan koivikon poikki, jossa alkupäässä on myös
samanikäisiä mäntyjä. Metsäpohja on OMt-tyyppiä. Linja kulkee pihan poikki, jossa
kiinteistöpumppaamo pihamaalla, lähellä kiinteistöä, rannan puolella.
5.5.
Peltolantien alue
Aikaisemmin rakennettu runkoviemäri- ja vesiputki tulee Peltolantien varteen entisen koulun,
nykyisen Kaislanrannan linjapumppaamolta, suoraan 13-tien ali ja Mt-tyyppisen mäntykankaan
kautta, sekä rautatien ali. Peltolantien varresta lähtee uusi, nyt suunniteltu linja aluksi Peltolantien
vartta Äänekosken suuntaan eli kaakkoon päin. Tienvarren linja-alueelta on kaadettu puusto. Linja
poikkeaa tienvarresta metsätienpohjaa, jossa kasvaa mm. ahomansikkaa, vanamoa, nurminataa ja
lillukkaa. Linja kulkee n. 30 – 40 -vuotiaan koivikon läpi, joka on lehtoa eli hyvin reheväkasvuista.
Linja-alue on avointa puustosta.
Kohta, jossa linja kulkee lähinnä Särkilampea, on vanhaa peltoaluetta ja tällä alueella kasvaa
runsaasti korkeakasvuisia ruohokasveja, kuten mesiangervoa, hietakastikkaa, koiranputkea,
huopaohdaketta ja ojakellukkaa. Muina kasveina alueella kasvaa mm. suokortetta,
jokapaikansaraa, jouhivihvilää, kissankelloa, metsäkurjenpolvea, suo-orvokkia ja rätvänää.
Kuva 8. Peltolantien lehtoalue.
14
Alueella oli äänekäs kuusitiaispoikue.
Linja kulkee entisen pellon kohdalta n. 20 -vuotiaan koivikon laitaan ja sähkölinjan alle. Tällä
alueella kasvaa myös rehevää kasvillisuutta. Kasveista alueella kasvaa ojakellukkaa, poimulehteä,
rätvänää, niittyhumalaa, metsäkortetta, päivänkakkaraa, suo-ohdaketta, särmäkuismaa ja
aitovirnaa. Linja kulkee tästä lähelle Peltolantien mutkaa ennen junaradalle tuloa. Linja-alueella
kasvaa hietakastikkaa, lillukkaa, maitohorsmaa ja ojakellukkaa.
Peltolantien ja kiinteistötien risteyksen läheisyydessä linja jatkaa suoraan läheisten tonttien takaa
kulkevaksi. Aluksi linja kulkee kivisen kumpareen vierestä. Tällä alueella kasvaa nuorta pihlajaa,
maitohorsmaa, nokkosta, metsäkurjenpolvea, vadelmaa, lillukkaa, puna-ailakkia, nurmitädykettä,
paimenmataraa, hietakastikkaa, niittyleinikkiä ja niittysuolaheinää. Linja kulkee tontin läpi ja
marjapensaiden vierestä kiinteistölle, josta lähtee talon taakse erillinen haara
kiinteistöpumppaamolle. Tämän jälkeen linja kulkee kiinteistötienvartta pitkin, josta erkanee
kulkemaan seuraavan kiinteistön (1:571)pihapellon laitaa. Pihan ja peltoalueen reunaan tulee
kiinteistöpumppaamo, jonka jälkeen tulee kiinteistöliitos ja tästä haara viimeiselle tontille (1:386),
jonka kulmasta on kiinteistöliitos taloon.
Peltolantien vartta kohti Peltolaa jatkuu vanha runkolinja, johon on nyt suunniteltu liitokset
kiinteistöille, jotka eivät vielä aikaisemmin ole linjaan liittyneet.
Ensimmäinen kiinteistöliitos tulee kiinteistölle 3:52. Tänne on jo aikaisemmin vedetty linja tontille
saakka, joten rakennettavaksi tulee kiinteistöpumppaamo ja itse kiinteistöliitos.
Seuraava kiinteistöliittymä on Harjutaipale (3:233), jolle tulisi Peltolantien varresta liittymä
tontille, jonka reunaan tulee kiinteistöpumppaamo ja kiinteistöliitos. Linja kulkee pensasaidan
kautta tontille.
Seuraava kiinteistöliittymä tulee pellon laitaa pitkin kiinteistölle (3:155). Linja-alueelle kasvaa
niittynätkelmää, puna-ailakkia, koiranputkea, valkoapilaa ja nurmilauhaa. Vastakkaiselle puolelle
runkolinjaa ja sähkölinjan alta, lähtee kiinteistöliittymä kiinteistölle (3:179), jonka tontin laitaan
tulee myös kiinteistöpumppaamo. Linjavaraus jatkuu Peltolantien ali ja tien toisen puoleisen
kiinteistön(1:448) tontin rajaavan kuusiaidan läpi.
Aikaisemmin rakennettu runkolinja kulkee pellon laitaa ja loppuosan pellon poikki kohti toiseksi
viimeistä kiinteistöä (3:178). Tälle tontille on uutta rakennettavaa tontin kiinteistöpumppaamo ja
kiinteistöliittymä.
Runkolinja päättyy Peltolantien viimeiseen mutkaan, josta haarautuu mm. kiinteistötie Peltolaan
(3:220). Tämä osa Peltolan kiinteistölle on uutta suunnitelmaa. Linja kulkee kiinteistötien ja pellon
laitaa myöten. Linja-alueella kasvaa koiranputkea, niittyleinikkiä, metsäkurjenpolvea,
niittysuolaheinää, pelto-ohdaketta ja nurmipuntarpäätä. Ennen kiinteistöä talon vieressä kasvaa n.
40 -vuotias mänty ja koivu, sekä nuorempia koivun taimia. Kiinteistön pihaan tulee
kiinteistöpumppaamo.
15
5.6.
Saviniemen alue
Esisuunnitelman mukaisesti Peltolantien päästä, Pirttiniemestä lähtee vesistöalitus Kiimasjärven ali
Saviniemelle (Karttaliite 1.). Saviniemen puoleisella ranta-alueella, josta putkilinja tulisi, kasvaa n.
70-vuotiaita järeitä haapoja, sekä myös nuorempia haapoja. Rannassa kasvaa myös
korpipaatsaman taimi ja metsäruusua. Putkilokasveista ranta-alueella kasvaa sudenmarjaa,
paimenmataraa ja korpikastikkaa. Sammalista runsaimmin kasvaa korpiliekosammal ja haapojen
juurilla lehväsammalet.
Kuva 9. Vesistöalituskohta Kiimasjärvessä.
Linja kulkee mökkitontin rajaa ja viljellyn pellon piennarta, jossa kasvaa mesiangervoa,
hiirenvirnaa, maitohorsmaa, niittynätkelmää, karhunputkea, metsäkurjenpolvea, ojakärsämöä,
timoteita ja nurmilauhaa. Kiinteistöhaara alittaa Saviniementien ja kulkee tien ja pellon piennarta
pitkin rannassa oleville kiinteistöille. Kiinteistötien varressa kasvaa edellisten kasvien lisäksi vähän
nuorta pajua. Vakituisesti asutun kiinteistön piha-alueella kasvaa linjan kohdalla n. 50-vuotias
koivu.
Päälinja kulkee Saviniementien ja pellon piennarta pitkin rannasta katsoen tien oikealla puolella.
Linja-alueella kasvaa edellä mainittujen kasvien lisäksi metsäkortetta, niittysuolaheinää,
poimulehteä, alsikeapilaa, koiranputkea, lehtohorsmaa, piharatamoa, harakankelloa,
niittyhumalaa, niittyleinikkiä, heinätähtimöä, nurmirölliä, nurminataa, päivänkakkaraa ja
peltopähkämöä. Tienvarressa kasvaa myös muutama n. 10 – 15 -vuotias koivu ja raita.
16
Kuva 10. Saviniemen linja-alue.
Peltoalueelta lähtee Saviniementien ali kiinteistöhaara pellon ja tontin rajaa kiinteistölle. Linja-alue
muuten avoin puustosta, mutta pihassa kasvaa omenapuita suunnitellulla linja-alueella. Päälinja
jatkuu tienristeykseen, jossa Saviniementiestä haarautuu Saviniemenpolku, sekä kiinteistötie. Linja
alittaa Saviniementien ja jatkaa suoraa linjaa Saviniemenpolun ja pellon laitaa. Linja-alueella
kasvaa voikukkaa, leskenlehteä, hiirenvirnaa, niittynätkelmää, lehtohorsmaa, piharatamoa, peltoohdaketta, hevonhierakkaa, päivänkakkaraa, alsikeapilaa, timoteita, juolavehnää ja
päivänkakkaraa. Tienvarressa kasvaa n. 40 – 50 -vuotiaita haapoja ja koivuja, muutama vähän
nuorempi mänty ja pihlajaa.
Pellolta linja kulkee ennen Saviniemenpolun tienmutkaa, tien ali kiinteistöpellon ja –tien reunaan,
jossa kasvaa edellä mainittuja kasveja ja nuorta pajua. Linjalta tulee kiinteistöliittymä tien varresta.
Tästä linja jatkuu kiinteistön pihan poikki pellon laitaan, johon tulee kiinteistöpumppaamo. Tästä
kiinteistöhaara kulkee pellon poikki ja nuoren koivikon, n. 20 -vuotiaan, poikki viimeiselle tämän
haaran kiinteistölle.
Päälinja jatkuu Saviniementien ja pellon laitaa. Pellon pientareella kasvaa runsaasti niittykasveja,
kuten hiirenvirnaa, ojakärsämöä, paimenmataraa, koiranputkea, niittynätkelmää, timoteita,
nurminataa, juolavehnää, peurankelloa, ojakellukkaa, mesiangervoa, karhunputkea, niittyleinikkiä,
isolaukkua, pikkumataraa, päivänkakkaraa, metsäkurjenpolvea, särmäkuismaa, poimulehteä,
alsikeapilaa, sarjakeltanoa, maitohorsmaa ja hopeahanhikkia.
17
Kuva 11. Isolaukku.
Linja kulkee pellonlaidassa olevan kiinteistön tontin
laitaan, josta on Saviniementien alitus tien toiselle
puolelle tontin laitaan. Linja-alueella kasvaa
mesiangervoa, karhunputkea, lupiinia, suoohdaketta ja niittynätkelmää. Tien ja tontin välissä
on nuori kuusiaita, jonka vierestä linja kulkisi.
Kuusiaidan kesiosasta lähtee kiinteistöhaara tien
toisen puolen kiinteistöön. Välissä on puuaita, n. 40
vuotias koivu, sekä iso kataja pihassa. Päälinja
jatkuu tontin poikki ja puuvajan ohi nuoren
koivikon reunaan ja siitä takaisin Saviniementien
varteen, ja sähkölinjan viereen. Linjalla kasvaa
nuorta pajua ja raitaa. Muita kasveja alueella ovat
maitohorsma, mesiangervo, koiranputki,
karhunputki, metsäkurjenpolvi, isolaukku,
leskenlehti, metsäkorte, heinätähtimö,
päivänkakkara, suo-ohdake, peurankello,
särmäkuisma, hietakastikka, rätvänä ja syyläjuuri.
Lähempänä viimeistä kiinteistöä, linja-alueella kasvaa maitohorsmaa, vadelmaa ja hiirenporrasta.
Kiinteistöhaara alittaa Saviniementien ja kulkee kiinteistön tontille, jossa kasvaa n.40-vuotias
mänty, männyn taimia ja n. 15-vuotias koivu OMt tyypin metsäpohjalla.
5.7.
13-tien ja junaradan välinen linja-alue
Uusi suunniteltu linja lähtee aikaisemmin rakennetun runkolinjan puolesta välistä, joka kulkee
Kaislanrannan (entisen koulun) tontin kautta Peltolantien varteen.
Linja lähtee Mt-tyypin metsässä, jossa n.40-vuotiasta mäntyä, seassa myös koivua. Metsätyyppi
muuttuu pian OMt-tyypiksi eli tuoreeksi lehdoksi, jossa kasvaa paikoin runsaasti valkolehdokkia.
Muita kasveja alueella on sudenmarja, koiranheisi, isotalvikki, metsäalvejuuri, metsätähti,
kangasmaitikka, kieloa, lillukkaa, nuokkuhelmikkää, vuohenputkea, metsäkurjenpolvea,
oravanmarjaa, käenrieskaa sekä punaherukkaa. Puusto linja alueelle on leppää koivua ja tuomea.
18
Kuva 12. Valkolehdokkeja.
KÄYTTÖSUOSITUS KOHTEELLE: Tälle kohdalle linjan siirto
n.10 m 13-tien suuntaan säästäisi valkolehdokkiesiintymän
ja alue olisi muutoinkin avoimempi ja helpompi
rakentaa.(Karttaliite 1.3.)
Tontin reunaan tulee kiinteistöpumppaamo. Linja kulkee
tontin(3:81)ulkorakennusten takaa, jossa kasvaa järeä
mänty ja koivu. Linja-alueella kasvaa pihlajaa, kieloa,
kurjenpolvea, lillukkaa, nurmilauhaa ja-nataa, sekä
riidenliekoa. Tästä linja kulkee kiinteistötien varteen, josta
seuraava kiinteistöliitos (3:38) kiinteistölle. Tällä linjalla
kasvaa haapaa mäntyä, sekä eri–ikäistä mäntyä, n. 15 – 50 vuotiaaseen ja lisäksi nuorta haapaa. Kiinteistön jälkeen
linja kulkee kiinteistötienvartta, jonka metsätyyppi on OMt.
Puustosta linja-alueella kasvaa yksi, n. 30 -vuotias haapa,
pari nuorempaa kuusta, ja näiden alla pihlajan ja koivun taimia. Muita kasvaja alueella ovat
lillukka, mustikka, kultapiisku, metsätähti, ahomansikka ja kangasmaitikka, sekä kielo.
Kiinteistötieltä linja erkanee kohti kiinteistöä (3:228) nuorehkon sekametsän läpi. Linja-alueella
kasvaa nuorta mäntyä ja koivua n. 30-vuotiasta, jonka seassa kasvaa myös iäkkäämpiä n. 50vuotiaista koivuja ja mäntyjä. Kasvillisuutena kasvaa mm. hietakastikkaa, lillukkaa, ja kultapiiskua.
Linja kulkee edellisen kiinteistön jälkeen Rautatien ali toisen puolen kiinteistöön (3:136). Linjalla
kasvaa n. 20-vuotiasta haapaa ja nuorempaa leppää. Muita kasveja tontin alueella on leskenlehti,
puna-apila, timotei, pelto-ohdake, harakankello ja koiranputki. Seuraavan tontin (3:131)ja
edellisen tontin välissä kasvaa pajua ja n. 40 – 50 -vuotiasta koivua ja hietakastikkaa, koiranputkea,
sekä sudenmarjaa. Linja kulkee tontin nurmen läpi, jossa kasvaa mm. niittyleinikkiä, voikukkaa ja
nurmirölliä.
Seuraavan tontin (3:198) ja edellisen tontin välissä on nuori kuusiaita (n. 8-vuotias), sekä
koivukujanne, joka on n. 40 – 50 -vuotias juuri linja-alueella.
19
Kuva 13. Kuusiaita linja-alueella.
Tähän on suunniteltu kiinteistöpumppaamo. Linja tontilla kulkee muokatun pikkupellon poikki.
Linja kulkee tästä pellon laitaan, josta kulkee kahdelle viimeiselle kiinteistölle. Peltoalueella kasvaa
mm. lupiinia, metsälauhaa, koiranputkea, suo-ohdaketta, niittysuolaheinää, nurmipuntarpäätä,
rohtovirmajuurta, syyläjuurta, voikukkaa, ahomansikkaa, peltolemmikkiä ja ojakellukkaa. Pellon
viereinen metsä on rehevää lehtokorpea, missä vesialue, jossa tavattiin heinäsorsapoikue. Metsä
koostuu lähinnä tuomesta, lepästä, pajuista ja koivusta.
Toiseksi viimeiselle tämän linjahaaran kiinteistölle (3:165), linja kulkee pellon ja kiinteistötien
vartta, josta liitos tien ali tontille. Viimeiselle kiinteistölle (3:148) pellon puolelle tulee
kiinteistöpumppaamo ja siitä kiinteistötien ali liittymä kiinteistöön. Peltoalueella kasvaa näillä
kohti runsaasti mm. lupiinia.
5.8.
Aittoniemen alue
Aittoniemen alueelle on jo aikaisemmin rakennettu runkojätevesiputki, joka lähtee entisen koulun
linjapumppaamolta. Tämä linja on rakennettu yksityisesti ja liitetty aikaisemmin Ääneseudun
Energian ylläpitämään ja omistamaan runkolinjaan. Tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa voiko tähän
linjaan liittyä uusia kiinteistöjä. Siihen vaikuttaa omistussuhteet, sekä rakennetun viemäriputken
20
koko, josta ei tässä vaiheessa ole varmuutta. Nyt tehty esisuunnitelma olettaa, että tähän voisi
liittyä, joten kolmelle kiinteistölle on suunniteltu liittymät ko. linjaan.
Ensimmäinen liittymä on kesäasunnolle (1:457), joka on aivan Aittoniementien varressa. Tällä
kiinteistöliittymälinjalla kasvaa n. 50-vuotias mänty, sekä hietakastikkaa ja nurmilauhaa.
Seuraava linjahaara lähtee Aittoniementien varren runkoputkesta pienen puron reunaa, jossa
kasvaa metsäkortetta, metsäkurjenpolvea, maitohorsmaa, särmäkuismaa ja mesiangervoa.
Purossa kasvaa pikkumataraa, lehväsammalia, lehtohorsmaa. Puro ei ole luonnontilainen. Puron ja
suunnitellun linjan kohdalla kasvaa n. 25-vuotiasta koivua, leppää ja nuorta pajua. Kiinteistön
(1:548) tontille tulee kiinteistöpumppaamo lähelle kesäasuntoa.
Linja jatkaa OMt-tyypin metsäpohjaa kohti Rantalaa (1:409). Puusto lähinnä n. 30 – 40 -vuotiasta
koivua. Tontin rajalla niittyä, jossa kasvaa niityn ja metsän reunassa mm. pelto-ohdaketta,
maitohorsmaa, karhunputkea, nokkosta, kiropillikettä, nurmilauhaa ja – nataa. Linja kulkee
Rantalan kiinteistön pihamaan läpi ja lähelle kiinteistöä tulee kiinteistöpumppaamo.
5.9.
13-tien varren linja, voimalaitokselle ja Saarijärvelle päin
Uusi linja lähtee Huutoniemen asutusalueella sijaitsevasta runkojätevesiputkilinjasta, joka kulkee
asutusalueen kiinteistötien laitaa. Linja lähtee pyörätienlaitaa, kohti 13-tietä. Linja-alueella kasvaa
n. 15 -vuotiasta leppää, sekä hietakastikkaa, lillukkaa, ahomansikkaa ja paimenmataraa. Linjan
kohdalla on myös pyörätien katuvalolinja. Linjan läheisyydessä, pyörätien varressa kasvaa myös
muutamia järeitä mäntyjä n. 80 -vuotiaita. Keskivaiheilla kasvaa myös valkolehdokkia, rätvänä ja
metsäkurjenpolvea.
Kuva 14. Pyörätien linjaaluetta, Huutoniemi.
21
Linja erkanee pyörätienreunasta OMt-tyypin sekametsään, jossa suunnitellulla linja-alueella
kasvaa n.50-vuotiaita koivuja. Kasvillisuutena alueella kasvaa metsäkurjenpolvea, maitohorsmaa,
ojakellukkaa, sudenmarjaa, ahomansikkaa, metsäkortetta, aitovirnaa, punaherukkaa,
niittynurmikkaa, nuokkuhelmikkää, särmäkuismaa, isotalvikkia ja pikkumataraa.
Tästä linja jatkaa 13-tien vartta kohti voimalaitosta. Linja-alueella kasvaa n. 20 – 40 -vuotiasta
mäntyä ja koivua, sekä näiden n. 10 – 25 -vuotiaita, nuorempia yksilöitä. Tienpenkalla, jossa
vastakkaisella puolella lähtee Hammarenintie, kasvaa arvokas ketokasvillisuus, joka kannattaa
huomioida myös rakennustoiminnassa. Penkalla kasvaa päivänkakkaraa, särmäkuismaa,
kissankelloa, huopakeltanoa, puna-apilaa, ahomansikkaa, puistolemmikkiä, paimenmataraa,
tahmavillakkoa, sekä runsaasti ketoneilikkaa. Ketoneilikka (Dianthus deltoides)on suhteellisen
harvinainen nykyään myös Keski-Suomessa (Kasviatlas, Luonnontieteellinen keskusmuseo.
Helsingin yliopisto).
Kuva 15. Ketoneilikka.
KÄYTTÖSUOSITUS ALUEELLE: Ketoalue 13-tienvarressa jätetään kaiken rakentamistoiminnan
ulkopuolelle. Koneet ja tarvikkeet alueelle tuodaan jo rakennetun linjan kohdalta.(Karttaliite 1.4.)
Linja jatkuu 13-tien vartta kohti voimalaitokselle menevää uomaa. Tällä alueella kasvaa n. 50 -70 vuotiaita koivuja ja mäntyjä. Kasveista suunnitellulla linjalla kasvaa mm. pikkumataraa,
hietakastikkaa, metsälauhaa, kangasmaitikkaa, nurmitädykettä, lillukkaa ja kultapiiskua. Laskua
uomaan on noin kaksi metriä ja rannassa kasvaa muutama, n. 40 -vuotias koivu, sekä suoputkea ja
kurjenjalkaa.
22
Kuva 16. Voimalaitoksen uoman vesistöalituskohta.
Vesistöylitys on n. 20 metriä, jonka jälkeen rannassa kasvaa myös 40 – 50 -vuotiaita koivuja.
Metsäalueella ennen peltoa on koivikkoa ja pellon laidassa linja-alueella on muutama järeä, n. 70 vuotias koivu, sekä kekomuurahaispesä. Kasvillisuutena metsäalueella kasvaa syyläjuurta, lillukkaa,
hietakastikkaa, metsälauhaa ja kangasmaitikkaa.
Linja jatkuu 13-tien ja pellon laitaa, jossa kasvaa niittynätkelmää, nurmipuntarpäätä,
metsäkurjenpolvea, ojakärsämöä, suo-ohdaketta, niittysuolaheinää, puna-apilaa, nurmilauhaa,
niittyhumalaa, poimulehteä, paimenmataraa, harakankelloa, voikukkaa ja särmäkuismaa.
Peltoalueella oli runsaasti tesmaperhosia (Aphantopus hyperantus)
Pellolta on linjahaara 13-tien ja pyörätien ali Myllylään ja voimalaitoksen läheiselle kiinteistölle
(30:1). Linja kulkee pellon laitaa, jossa kasvaa nuorta koivua ja raitaa. Linja-alueella on kaivonkansi
n. 20 m pyörätiestä. Linja-alueella kasvaa nuoria mäntyjä ja pari järeämpää, n. 50 – 70 -vuotiasta
koivua. Kasvillisuutena kasvaa päivänkakkaraa, maitohorsmaa, metsäkurjenpolvea, metsäapilaa,
metsälauhaa, kissankelloa ja sarjakeltanoa. Ennen linjahaaraa kiinteistöille, kasvaa pari 30 – 40 vuotiasta haapaa. Linjahaara, joka kulkee Myllylään kasvaa n. 60 -vuotiaita koivuja ja mäntyjä, sekä
kuusen taimia ja pihlajaa OMt -pohjalla. Toinen haara voimalaitoksen suuntaan kiinteistötien
läheisyydessä. Tällä alueella kasvaa nuoria mäntyjä ja linjan reunamilla järeitä mäntyjä ja koivuja.
Kasvillisuus alueella on mm. lillukka, kielo, hietakastikka, kangasmaitikka ja metsälauha. Pihaalueella kasvaa kaksi n. 60 -vuotiasta koivua.
23
Kuva 17. Myllylän alue.
Päälinja jatkuu 13-tien ja pellon laitaa samanlaisella kasvillisuudella, kun alkuosa. Rantaan
kulkevan tienpohjan jälkeen pellon kasvillisuus muuttuu heinäpitoisemmaksi, jossa kasvaa mm.
nurmi- ja metsälauhaa, hietakastikkaa, juolavehnää, kosteammissa kohdissa jouhivihvilää.
Linjan metsän ja pellon laita on kuivempaa, jonka kasvillisuus on metsälauhaa, kanervaa,
puolukkaa, päivänkakkaraa, kultapiiskua, rohtotädykettä, ketunliekoa, isotalvikkia, valkoapilaa,
ahomansikkaa, peltolemmikkiä ja tuoksusimaketta. Ensimmäisen kiinteistön (1:127)kohdalla
kasvaa runsaasti lupiinia.
Kuva 18. Linja-aluetta.
Linjahaara, joka kulkee 13-tien
ali ja siitä toisen puolen
kiinteistöille, kasvaa
haaroittumiskohdaltaan
runsaasti ruttojuurta. Tämä
haara kulkee kiinteistön (1:308)
kuusiaidan viertä ja linjaalueella on yksi n.50-vuotias
koivu. Linjalta on
kiinteistöliittymä 13-tien varren
kiinteistöön ennen tien alitusta.
24
Linja alittaa 13-tien ja pyörätien, jonka jälkeen kulkee kiinteistötien varteen, jossa on pumppaamo.
Linja-alueella kasvaa n. 15 -vuotiaita männyn, koivun ja lepän taimia. Pumppaamolta linja kulkee
metsäalueen läpi, joka on suunnitellulta osin avointa. Kasvillisuutena on lupiinia ja tontin rajalla
yksi raita. Kiinteistöliittymät tulevat kahdelle kiinteistölle (1:132 ja 1:743). Pyörätienvarren
pumppaamolta linja kulkee pyörätien suuntaisesti, jossa kasvaa nuorta leppää, pajua ja vaahteraa,
sekä lupiinia, vadelmaa, loimukukkaa, lehtoakileijaa, pietaryrttiä, ja karhunputkea. Tällä kohti on
aikaisemmin ollut asutusta, josta jäänteinä perennakasveja. Seuraavan kiinteistön (1:147) kohdalla
kasvaa kurjenkelloa, keijuangervoa, lupiinia, sekä puustosta pihlajaa ja koivua. Viimeiselle tämän
haaran kiinteistölle (1:618) kulkevalla linja-alueella kasvaa pihlaja-angervoa, lupiinia,
kurttulehtiruusua, pajua ja lepän taimia. Kiinteistölle menevän linjan kohdalla kasvaa
terijoensalavaa ja kuusiaitaa.
13-tien alittavan linjahaaran jälkeen jatkava päälinja kulkee hoidetun nurmialueen poikki kohti
kiinteistötien vartta. Linja alittaa kiinteistötien ja kulkee rehevään lehtoon. Aluksi linja-alue on
avointa puustosta. Kasvillisuutena alueella kasvaa mm. lillukkaa, maitohorsmaa, päivänkakkaraa,
metsäkortetta, mesiangervoa, rikkapalsamia, nokkosta, koiranputkea, metsäkurjenpolvea,
leskenlehteä ja ojakellukkaa. Viimeisen tämän alueen kiinteistön (1:158)kohdalla on pumppaamo.
Kasvillisuutena on rikkapalsamia, mesiangervoa, hiirenporrasta, metsäkortetta ja ojakellukkaa.
Kiinteistön tontilla on runsaasti roskaa. Metsä on lehtoa, jossa kasvaa runsaasti lehväsammalia ja
korpiliekosammalta, sekä hiirenporrasta, metsäalvejuurta ja metsäkortetta. Puustosta alueella
kasvaa tuomea, haapaa, pihlajaa, raitaa ja n. 60 -vuotiaita koivuja ja mäntyjä, joista männyt
lähempänä 13- tietä.
KÄYTTÖSUOSITUS ALUEELLE: Alueen asukkaat puhdistavat rojun maastosta.(Karttaliite 1.4.)
Linjan tullessa lähemmäksi 13- tietä, linja on raivattu ja alueella kasvaa nuorta kuusta ja raitaa.
Kasvupaikka on edelleen rehevää ja siinä kasvaa hiirenporrasta, huopaohdaketta, sarjakeltanoa,
mesiangervoa, leskenlehteä, korpikastikkaa ja karhunputkea. Linjan läheisyydessä on lähde, josta
otetaan vesi lähikiinteistöön. Lähde rakennettu, ei luonnontilainen.
KÄYTTÖSUOSITUS ALUEELLE: Linjaa rakennettaessa huomioitava lähteen vedentuotto myös
jatkossa. Vesiputkilinjan tarkistus.(Karttaliite 1.4.)
Pellon läheisyydessä ja sen reunassa kasvaa niittyhumalaa, huopaohdaketta, päivänkakkaraa,
maitohorsmaa, isotalvikkia, metsäkurjenpolvea ja särmäkuismaa. Pellon laita kasvaa lähes samoja
kasveja, lisänä harakankello, niittynätkelmä, pietaryrtti ja peltokorte.
Pellolta lähtee kiinteistöliittymä 13-tien ali Lähteelä kiinteistöön (1:182). Linja kulkee kiinteistöön
tienpohjan kautta, jonka varrella kasvaa muutamia n. 40 -vuotiaita koivuja. Muuten alueella
kasvaa hoidettu nurmi.
Päälinja jatkuu pellonlaitaa, jonka loppuosassa pellon reunassa kasvaa runsaasti lehtipuiden
taimia, leppää, pajua, koivua ja pihlajaa. Linja kulkee pelto-ojan kautta seuraavan kiinteistön
25
tontille (1:158). Linjalla kasvaa n. 50-vuotias koivu ja järeä kuusi, sekä pihlajaa. Pihaan tulee
kiinteistöpumppaamo. Tämän hetken saostuskaivojen ympärillä kasvaa vuorenkilpeä. Linja kulkee
kahden, n. 60 -vuotiaan koivun välistä Kaunistontien ali, Mt -tyypin metsään, jossa kasvaa
muutama nuori koivu, sekä pari n. 60 -vuotiasta koivua, sekä mänty. Tästä lähtee kiinteistöliittymä
kiinteistötien ali (1:473) kiinteistölle. Pihassa kasvaa runsaasti istutuksia mm. vuorenkilpeä ja nuori
vaahtera. Linja kulkee seuraavaan kiinteistöön (1:155) Penttilä, jossa kasvaa n. 60-vuotias koivu ja
nuorempia kuusia. Kasvillisuus koostuu lähinnä valkoapilasta, kangasmaitikasta, puolukasta ja
mustikasta. Kiinteistön pihaan tulee kiinteistöpumppaamo.
Tästä linja jatkaa polunpohjaa pitkin, joten tältä osin linja-alue on avointa puustosta. Polulta linja
erkanee korpimetsään, jossa kasvaa isotalvikkia, rohtotädykettä, korpi- ja metsäimarretta,
oravanmarjaa, metsäkortetta, käenkaalia ja tähtisaraa. Aluksi linja-alueella kasvaa lepän ja koivun
taimia, myöhemmin myös pari n. 50 -vuotiasta mäntyä.
Linja jatkaa lähellä 13-tien vartta, jossa iso oja. Tienvarsialueella kasvaa suo-ohdaketta,
mesiangervoa, huopaohdaketta, nurmipuntarpäätä, karhun- ja koiranputkea, ojakellukkaa, korpija hietakastikkaa, särmäkuismaa, niittynätkelmää, aitovirnaa, rätvänää, paimen- ja pikkumataraa.
Viimeinen linjahaara alittaa 13-tien ja kulkee avohakkuualueen kautta kahdelle viimeiselle
kiinteistölle, joita ennen on pumppaamo. Toiseksi viimeiselle kiinteistölle Mikkola, linja kulkee
tontille kohdasta, jossa kasvaa koivua, pihlajaa ja lepän taimia. Pihassa on runsaasti istutuksia ja
mm. verikoivu. Viimeiselle kiinteistölle(1:538) linja kulkee Summakosken tien ali. Linja-alueella
kasvaa n.15-vuotiasta mäntyä ja metsälauhaa, huopaohdaketta, koiranputkea ja maitohorsmaa.
Kuva 19. Viimeiset liittymät, Summakoskentie.
26
6. Johtopäätelmät
Tehty luontoselvitys 3.vaiheen osalta oli kiitollista tehdä siinä mielessä, että nyt oltiin yhteydessä
esisuunnitelman tekijöihin Matura Korhonen Oy:n jatkuvasti ja muutosehdotuksia pystyi
ilmoittamaan heille sitä mukaa kun niitä havaittiin. Täten jo varsinaiseen suunnitelmaan saadaan
muutokset, jotka auttavat rakennustyön tekijöitä. Muutosehdotuksia ja muutoksia tuli
Upatonpohjantienvarressa Naskalan alueelle ja Kotirinteelle, sekä Saviniemen alueelle.
6.1.
Teiden, vesistöjen ja junaradan alitukset
Tehty luontoselvitys on hajanaisen oloinen, koska alueella on jo osin aikaisemmin rakennettu
runkovesi- ja jätevesiputki, johon on nyt tehty uudet linjahaarat ja kiinteistöliittymät. Parantalan
alueelle tulee monta suuremman tien alitusta, jotka vaativat luvan hakemista Keski-Suomen Elykeskukselta. 13-tien alituksia tulee nyt tehdyn esisuunnitelman mukaan kolme, jotka kaikki ovat
Parantalan voimalaitoksen sillan jälkeisiä alituksia.
Muita isompien teiden alituksia tulee yksi Summakosken tielle, yksi Kaunistontielle, yksi
Rautatielle, yksi Niinilahdentielle, sekä 9 Upatonpohjantielle. Lisäksi tulee yksi rautatien alitus
Upatonpohjantien Hietaman päähän (Liite 1.1.). Radan alitukseen tarvitaan lupa
Ratahallintokeskukselta.
Vesistöalitus tulee Parantalan voimalaitoksen uoman kohdalla(Liite 1.3), sekä Peltolantien päästä
lähtevä linja Kiimasjärven ali Saviniemelle(Liite 1.). Näille kohteille tulee tehdä vesilupahakemus
Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirastoon. Vesilupahakemuksessa tutkitaan viemäriputken
mahdollisia vaikutuksia vesistöön, vesiluontoon, virkistyskalastukseen ja putken vaikutusalueen
kiinteistöihin. Luvan saamisessa kestää 4-10 kk, koska lupahakemus käsitellään ns.
kuulemismenettelyllä.
6.2.
Suojeltavat lajit
Nyt tehdyssä luontoselvityksessä ei löytynyt yhtään EU:n luontodirektiivin II, IV ja V lajia. Näihin
kuuluu mm. liito-orava tai viitasammakko. Selvityksessä löytyi yksi Lintudirektiivin I-liitteen laji,
joka on Pyy. Lintu- ja luontodirektiivin lajiliitteet on laadittu lähinnä keskieurooppalaisten
suojelutarpeiden pohjalta. Liitteistä puuttuu valtaosa Suomen uhanalaisista lajeista. Suomen
uhanalaisuusluokituksessa Pikkutikka, Dendrocopos minor (Linnaeus)on valtakunnallisesti ja
alueellisesti vaarantunut laji (VU), uhanalaisuusluokituksen mukaan. Pikkutikka löytyi
Upatonpohjantien Hietaman päästä, Sarjanlammelta tulevan puron varrelta (Liite 1.1).
(www.ymparisto.fi/lajien suojelu EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä). Eli pikkutikan elinympäristön
27
heikentäminen tai tuhoaminen on kielletty. Pikkutikka elää mm. jokien ja purojen lehtomaisissa
reunametsissä, mistä se löytää lehtipuiden lahoavia runkoja. Hennolla nokallaan se ei pysty
hakkaamaan pesäkoloaan kuin ainoastaan lahoon pökkelöön. Uhanalaisuuden syynä on
rakentaminen haja-asutusalueilla ja lahoavien lehtipuiden kaataminen ja harventaminen, sekä
puulajisuhteiden huonontuminen. Tämän vuoksi on kaikessa metsänhoitotöissä säästettävä nämä
lahot ja lahoavat lehtipuut.
Toinen nyt tehdyssä luontoselvityksessä havaittu lintulaji, joka on uhanalaisuusluokituksessa,
silmälläpidettävä (NT)on rantasipi (Actitis hypoleucos). Tämä lintu oli Sarjanlammen rannalla.
Sarjanlammen alueen suunnittelu jää pois tässä vaiheessa, koska alue ei kuulu vesiosuuskunnan
toiminta-alueen piiriin.
Putkilokasveista Suomessa silmällä pidettäväksi (NT) on luokiteltu myös 13-tien penkalta löydetty
ketoneilikka Dianthus deltoides(Liite 1.3). Sen uhanalaisuuden syyt ovat niittyjen
umpeenkasvaminen ja näin ollen sopivien kasvupaikkojen
puute.(www.ymparisto.fi/silmällapidettävät putkilokasvit)
Suurin osa linjauksista noudattelee teidenvarsia, joten tästä johtuen ei menetetä tärkeitä
elinalueita muilta osin, kun ketokasvien tarvitsemilta paahderinteiltä, jotka nykyään löytyvät
lähinnä teiden varsilta, jotka niitetään säännöllisesti ja ovat aurinkoisilla alueilla. Tämän vuoksi on
erityisen tärkeää, että 13-tienvarren paahderinne, jossa mm. ketoneilikka esiintyy, tullaan
säästämään myös rakennustöiden aikaan. Itse suunniteltu linja ei kulje tämän alueen poikki, vaan
tienpenkan päällä, mutta varomattomasti toimien voidaan rikkoa tärkeä ketoalue.
Selvitysalueella ei ollut metsälakikohteita, kuten mm. lähteitä tai luonnontilaisia puroja. Metsälain
10§ tarkoittamat kohteet ovat erityisen arvokkaita elinympäristöjä, jotka ovat pienialaisia ja
luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia.
Yksi lähde on 13-tien varressa, lähellä suunniteltua linjaa, Lähteelän kohdalla (Liite 1.3). Tästä
lähteestä otetaan vesi Lähteelän kiinteistöön, joten sen ympärille on laitettu kaivonrenkaat.
Lähteen veden tuotto on hyvä. Rakennustöissä on huomioitava tämän lähteen vedentuoton
säilyminen.
6.2.1. Kotirinteen kalankasvatuslammikko
Upatonpohjantien varrella, Kotirinteen alueella on kalankasvatuslammikko. Ensimmäisen
suunnitelman mukaan jätevesilinja olisi kulkenut tälle lammikolle tulevan puron poikki, mutta
sittemmin suunnitelma vaihdettiin kulkevaksi lammikolta lähtevän puron poikki. Tämä siksi, että
taimenten vesi olisi saastunut kaivutöissä. Myös alueen ympäristön kannalta muutos oli parempi,
koska yläpuolisella alueella kasvaa järeitä haapoja ja kuusia ja aluskasvillisuus on hyvin rehevää,
lehdon kasvillisuutta.
28
6.3.
Vieraslajit
Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat ihmisen toiminnan seurauksena levinneet alueille, jossa
niille ei olisi luontaisesti mahdollisuuksia levitä. Osa vieraslajeista aiheuttaa mittavia haittoja esim.
levittämällä tauteja, muuttamalla elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi tai syrjäyttämällä
alkuperäisiä lajeja. Nämä vieraslajit ovat merkittävä luonnon monimuotoisuuden uhkatekijä.
Kasveista näitä lajeja esiintyy Parantalan suunnitelma-alueella jättipalsami, kaukaasianjättiputki,
lupiini ja kurttulehtiruusu. Lähes kaikki havaitut esiintymisalueet ovat teiden pientareilla. Näitä
lajeja tulisi hävittää suunnitelmallisesti. Keski-Suomessa on meneillään Vikuri-hanke, jonka
puitteissa näitä lajeja pyritään hävittämään. Esiintymisistä voi ilmoittaa hankkeelle Keski-Suomen
Ely-keskukseen.
6.4.
Pohjavesialue
Huutoniemen pohjavesialue 09 992 04, tulee huomioida myös rakentamistöissä. Tällä alueella on
oltava erityisen varovainen, ettei koneista pääsisi vuotamaan polttoaineita, eikä hydrauli- tai
moottoriöljyjä. Jätevesiputket on asennettava erityistä huolellisuutta noudattaen myös
pohjaveden vuoksi.
Alueen asukkaiden, jotka eivät vielä ole alueella liittyneet vesihuoltolaitoksen jätevesiputkeen,
tulisi liittyä järjestettyyn jätevesijärjestelmään, jotta täyttäisi ympäristönsuojelulain(86/2000) ja
Äänekosken ympäristösuojelumääräysten vaatimukset helpoimmin. Muita mahdollisuuksia on
johtaa kaikki jätevedet pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi tai johtaa kaikki jätevedet
umpisäiliöön, jossa on hälytysjärjestelmä ylitäyttymisen estämiseksi. Tämä on pitkällä aikavälillä
hyvin kallis ratkaisu. Mahdollisuutena on myös kuivakäymälä, mutta tässäkin tapauksessa muut
jätevedet on johdettava muualle käsiteltäväksi.
6.5.
Saviniemen alue
Saviniemen aluetta ei alun perin ollut ajateltu suunniteltavaksi, mutta suunnitelman tekoon
päädyttiin, koska alue on osa vahvistettua toiminta-aluetta ja alueella oli liittymishalukkuutta. Tätä
luontoselvitystä tehtäessä ei tältä alueelta ollut vielä saatavissa edes esisuunnitelmakarttaa.
Kuitenkin alue on merkitty ja porauksia on tehty, joten tiesin mistä linja tulee kulkemaan ja tältä
pohjalta myös luontoselvitys on tehty. Liitekartoissa ei kuitenkaan Saviniemenaluetta näy. Kartassa
on ainoastaan merkintä mille kohdille tulisi mahdollinen vesistöalitus Kiimasjärvessä.
29
Lähteet
Euroopan linnut. Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä. Lars Jonsson.1996.
Museovirasto. Muinaismuistorekisteri.
OIVA-ympäristö- ja paikkatietojärjestelmä asiantuntijoille.
Parantala- Honkola esisuunnitelmakartta. Matura Korhonen Oy. 2012.
Parantala-Honkola vesiosuuskunnan toimintakertomus tilikaudelta 1.1.–31.12.2011.
Pikkuötökät talossa ja puutarhassa. Lars-Henrik Olsen, Jakob Sunsen. Gummerus. 2009.
Pohjavesialuekartta/Äänekoski, Keski-Suomen ympäristökeskus. 15.4.1999
Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki 1998.
www.finlex.fi
www.ymparisto.fi/luonnonsuojelu/lajien suojelu
Liitteet
Liite 1. Vesihuoltoverkoston esisuunnitelmakartta merkintöineen
Liite 1.1. Suunnitelmakartan suurennososa Hietama- Upatonpohja
Liite 1.2. Suunnitelmakartan suurennososa Upatonpohja- Parantala
Liite 1.3. Suunnitelmakartan suurennososa Parantalan lounaisosa
Liite 2. Kasvillisuusluettelo
Liite 3. Linnusto- ja hyönteisluettelo (tärkeimmät tavatut)
30
Liite 1.
4.
3.
5.9
5.8
5.7
5.5
5.4
1.
5.6
5.3
5.1
2.
5.2
Parantala
13-tien alitus
Ehdotettu uusi linja
lähde
Rautatien alitus
Roskaa, rojua
Pikkutikan (Dedrocopos minor) elinympäristöä
Paahderinne, ketoneilikka
(Dianthus deltoides)
Kuusiaita
Vesistöalitus
Liite 1. 1
5.1
Kuusiaita
Liite 1. 2
5.2
Rautatien alitus
Pikkutikan (Dedrocopos minor) elinympäristöä
Liite 1. 3
5.8
5.7
5.5
5.4
5.3
5.1
Ehdotettu uusi linja
Liite 1. 4
5.9
13-tien alitus
Roskaa, rojua
lähde
Paahderinne, ketoneilikka (Dianthus deltoides)
Vesistöalitus
LIITE 2.
KASVILLISUUSLUETTELO









LIEKOKASVIT
Ketunlieko
KORTEKASVIT
Järvikorte
Lehtokorte
Metsäkorte
Peltokorte
SANIAISKASVIT
Hiirenporras
Kallioimarre
Korpi-imarre
Metsäalvejuuri
Metsäimarre
MÄNTYKASVIT
Kataja
Kuusi
Mänty
LILJAKASVIT
Ahvenvita
Kielo
Oravanmarja
Sudenmarja
KURJENMIEKKAKASVIT
Kurjenmiekka
VIHVILÄKASVIT
Jouhivihvilä
Röyhyvihvilä
SARAKASVIT
Mätässara
Pullosara
Tupasvilla
Tähtisara
Viiltosara
HEINÄKASVIT
Hietakastikka
Juolavehnä
Korpikastikka
Metsäkastikka
Metsälauha
(Huperrzia selago)
(Equisetum fluviatile.L)
(Eguisetum pratense)
(Equisetum sylvaticum)
(Equisetum arvense.L)
(Athyrium filix-femina)
(Polypodiaceae vulgare L.)
(Phegopteris connectilis)
(Dryopris carthusiana)
(Gymnocarpium dryopteris)
(Juniperus communis)
(Picea abies)
(Pinus sylvestris)
(Ptamogetonaceae perfoliatus)
(Convallaria majalis)
(Maianthemum bifolium)
(Paris quadrifolia)
(Iris pseudacorus)
(Juncus filiformis)
(Junicus effusus)
(Carex cespitosa)
(Carex rostrata)
(Eriophorum vaginatum)
(Carex echinata)
(Carex acuta)
(Calamagrostis epigejos)
(Elymus repens)
(Calamagostis purpurea)
(Calamagostis arundinaceae)
(Deschampsia flexuosa)
LIITE 2.









Niittynurmikka
Nuokkuhelmikkä
Nurmilauha
Nurminata
Nurmipuntarpää
Timotei
VEHKAKASVIT
Vehka
PAJUKASVIT/KOIVUKASVIT
Haapa
Harmaaleppä
Hieskoivu
Raita
Rauduskoivu
Tuhkapaju
NOKKOSKASVIT
Nokkonen
TATARKASVIT
Ahosuolaheinä
Niittysuolaheinä
Nurmitar
KOHOKKIKASVIT
Heinätähtimö
Ketoneilikka
Puna-ailakki
LEINIKKIKASVIT
Niittyleinikki
Peltoleinikki
Rentukka
LUMMEKASVIT
Ulpukka
HERUKKAKASVIT
Mustaherukka
Punaherukka
RUUSUKASVIT
Ahomansikka
Kotipihlaja
Kurjenjalka
Lillukka
Mesiangervo
Mesimarja
Metsäruusu
(Poa pratensis)
(Melica nutans)
(Deschampsia caespitosa)
(Festuca pratensis)
(Alopecuris prantensis)
(Phelum prantense)
(Calla palustiris)
(Populus tremula)
(Alanus incana)
(Batula pubescens)
(Salix caprea)
(Betula pendula)
(Salix cinerea)
(Urtica dioica)
(Rumex acetosella)
(Rumex acetosa)
(Polygonum viviparum)
(Stellaria graminea)
(Dianthus deltoides)
(Silene dioica)
(Ranunculus acris)
(Ranunculus arvensis)
(Caltha palustris)
(Nuphar lutea)
(Ribes nigrum)
(Ribes rubrum coll.)
(Fragaria vesca)
(Sorbus aucuparia)
(Potentilla palustris)
(Rubus saxatilis)
(Filipendula ulmaria)
(Rubus arcticus L.)
(Rosa majalis)
LIITE 2.











Ojakellukka
Poimulehti
Rätvänä
Tuomi
Vadelma
HERNEKASVIT
Aitovirna
Hiirenvirna
Metsävirna
Niittynätkelmä
Puna-apila
Lupiini
KÄENKAALIKASVIT
Käenkaali
KURJENPOLVIKASVIT
Metsäkurjenpolvi
VAAHTERAKASVIT
Vaahtera
PALSAMIKASVIT
Jättipalsami
PAATSAMAKASVIT
Korpipaatsama
KUISMAKASVIT
Särmäkuisma
ORVOKKIKASVIT
Pelto-orvokki
Metsäorvokki
Suo-orvokki
HORSMAKASVIT
Maitohorsma
Lehtohorsma
SARJAKUKKAISKASVIT
Kaukaasianjättiputki
Koiranputki
Karhunputki
Suoputki
Vuohenputki
TALVIKKIKASVIT
Isotalvikki
Nuokkutalvikki
Pikkutalvikki
Tähtitalvikki
(Geum rivale)
(Alchemilla vulgaris coll.)
(Potentilla erecta)
(Prunus padus)
(Rubus idaeus)
(Vicia sepium)
(Vicia cracca)
(Vicia sylvatica)
(Lathyrus pratensis)
(Trifolium pratense)
(Lupinus poluphyllus)
(Oxalis acetosella)
(Geranium sylvaticum)
(Acer platanoides)
(Imtatiens glandulifera)
(Rhamnus frangula)
(Hypericum maculatum)
(Viola arvensis)
(Viola riviniana)
(Viola palustris)
(Epilobium angustifolium)
(Ebilobium montanum)
(Heracleum mantegazzianum)
(Anthericus sylvestiris)
(Angelicia sylvestris)
(Peucedanum palustre)
(Aegopodium podagraria)
(Pyrola rotundifolia)
(Orhilia secunda)
(Pyrola minor)
(Monenses uniflora)
LIITE 2.









KANERVAKASVIT
Juolukka
Kanerva
Mustikka
Puolukka
ESIKKOKASVIT
Metsätähti
Terttualpi
MATARAKASVIT
Paimenmatara
Pikkumatara
LEMMIKKIKASVIT
Luhtalemmikki
Peltolemmikki
HUULIKUKKAISKASVIT
Maahumala
Niittyhumala
NAAMAKUKKAISKASVIT
Isolaukku
Kangasmaitikka
Metsämaitikka
Nurmitädyke
Rohtotädyke
VIRMAKASVIT, KUUSAMAKASVIT
Lehtovirmajuuri
Särmäkuisma
Vanamo
KELLOKASVIT
Harakankello
Kissankello
Peurankello
Varsankello
ASTERIKASVIT
Etelänruttojuuri
Huopaohdake
Kultapiisku
Pujo
Päivänkakkara
Siankärsämö
Ojakärsämö
Pelto-ohdake
Suo-ohdake
(Vaccinium uliginosum)
(Calluna vulgaris)
(Vaccinium myrtillus)
(Vaccinium vitis-idaea)
(Trientalis europaea)
(Lycimachia thyriflora)
(Galium album)
(Galium trifidum)
(Myosotis scorpioides)
(Myosotis arvensis)
(Glechoma hederacea)
(Prunella vulgaris)
(Rhinantus serotinus)
(Melampyrum pratense)
(Melampyrum sylvaticum)
(Veronica chmaedrys)
(Veronica officinalis)
(Valeriana officinalis)
(Hypericum maculatum)
(Linnaea borealis)
(Campanula patula)
(Campanula rotundifolia)
(Campanula glomerata)
(Campanula trachelium)
(Petasites hybridus)
(Cirsium helenioides)
(Solidago virgaurea)
(Artemisia vulgaris)
(Leucanthemum vulgare)
(Achillea millefolium)
(Achillea ptarmica)
(Cirsium arvense)
(Cirsium palustre)
LIITE 2.

Savijäkkärä
SIKURIKASVIT
Huopakeltano
Sarjakeltano
(Gnaphalium uliginosum)
(Pilosella officinarum)
(Hieracium umbellatum)
LIITE 3
LINNUSTOLUETTELO
Laulurastas
(Turdus pilomelos)
Lehtokurppa (Scolpax rusticola)
Mustarastas (Turdus merula)
Pyy
(Bonasa bonasia)
EU:n lintudirektiivin liitteen I laji,
Uhanalaisuusluokitus:Elinvoimainen(LC)
Keltasirkku
(Emberiza citrinella)
Rantasipi
(Actitis hypoleucos)
Uhanalaisuusluokka: Silmälläpidettävä (NT)
Pikkutikka
(Dendrocopos minor)
Uhanalaisuusluokka: Vaarantuneet (VU)
Kuusitiainen (Parus ater)
Heinäsorsa
(Anas platyrhyncohos)
Lehtokerttu
(Sylvia borin)
Peippo
(Fringila coelebs)
Pajulintu
(Phylloscopus trochilus)
Ruokokerttunen(Acrocephalus schoenobaenus)
Harakka
(Pica pica)
Varis
(Covus corone)
HYÖNTEISET (tärkeimmät tavatut)
Tesmaperhonen
(Aphantopus hyperantus)
Reunustäplämittari
(Lomaspilis marginata)
Niittyheinäsirkka
(Omocetus viridulus)