1. No category

§
PARANTALA
– HONKOLA VESIOSUUSKUNTA
Hietaman
jätevesiputkialueen
luontoselvitys
II.vaihe
2011
MIA RAHINANTTI
Sisällysluettelo
1.
Perusteet ................................................................................................................................................... 3
1.1.
Taustaa .............................................................................................................................................. 3
1.2.
Selvityksen tekotapa ...................................................................................................................... 4
2.
Maakunnallisesti arvokkaat rakennukset .................................................................................................. 4
3.
Valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema, muinaismuistot .................................................................. 5
4.
Pohjavesialueet ......................................................................................................................................... 6
5.
Maastoselvitys ........................................................................................................................................... 6
5.1.
5.1.1.
Vesalantie .................................................................................................................................. 9
5.1.2.
Lehto, puronvarsi linjausalueella ............................................................................................. 11
5.1.3.
Pihlaiskumpu – Männikkö........................................................................................................ 12
5.1.4.
Kinnarintienvarsi, Hankala, Taka –Hankala ............................................................................. 12
5.2.
Naarakoskentie ................................................................................................................................ 13
5.2.1.
Taka – Hakala, Hankapohja...................................................................................................... 13
5.2.2.
Lamminpää – Männikkö .......................................................................................................... 13
5.2.3.
Naarakosken tien varsi –Oittila – 13-tienvarren runkoputki ................................................... 16
5.3.
Ukonlahti, Kiimasjärven ylitys, ranta-alueen haara......................................................................... 17
5.4.
Norola – Jokiniemi – linja................................................................................................................. 19
5.5.
Linja Rantakylän suuntaan, Kalliorantaan ....................................................................................... 20
5.6.
Linja-alue Hietaman koulu – Nääsilä ............................................................................................... 22
5.7.
Hietamankoskentienvarren liitokset ............................................................................................... 23
5.8.
Rantahaantien linjahaara ja kiinteistöliittymät ............................................................................... 24
5.9.
Entinen leirintäalue ......................................................................................................................... 24
5.10.
6.
Linjahaara Kinnarintien suuntaan...................................................................................................... 6
Iisakkilan liittymä ......................................................................................................................... 25
Vaikutusarviointi ...................................................................................................................................... 25
Arvokkaat elinympäristöt ........................................................................................................................ 25
Liito-orava ................................................................................................................................................ 26
Pohjavesialueet ....................................................................................................................................... 27
Vesilain mukainen vesilupa ......................................................................................................................... 27
Muinaismuistot............................................................................................................................................ 27
Vieraslajit ..................................................................................................................................................... 28
Vesihuoltotyön rakentamisessa myös huomioitavaa.................................................................................. 28
Lähteet ............................................................................................................................................................. 30
Liitteet.............................................................................................................................................................. 31
2
1. Perusteet
1.1.
Taustaa
Vesihuoltotyön suunnittelualue sijoittuu Äänekosken kaupungin Hietaman kylälle, joka on
Äänekosken keskustasta n.15 km Länteen, 13-tien varrella.
Parantala-Honkola vesiosuuskunta on teettänyt suunnitelman jätevesiverkoston rakentamisesta
vesiosuuskunnan toiminta-alueelle. Tehty suunnitelma kattaa alueita Honkolan, Hietaman ja
Parantalan kylien alueilta, jotka sijoittuvat runkojätevesiputken lähialueelle. Rakentaminen on
suunniteltu rakennettavaksi kolmessa vaiheessa, mutta lopulliset rakentamisaikataulut riippuvat
saatavasta vesihuoltoavustuksesta ja sen suuruudesta. Vesiosuuskunnassa on ollut liittyjiä 301
henkilöä vuonna 2010. Vuoden 2010 toimintakertomuksen mukaan jätevesiverkostoa on
rakennettu 15,38 km.
Ensimmäinen osa jätevesiputkialueesta rakennettiin syksyllä 2010 ja talvella 2011. Rakennettu
jätevesiverkosto kattaa nyt alueen Kolunpohjantie - Honkolantie – Päivärinteentie ja
Kankaanpääntie. Luontoselvitys on myös tehty tälle alueelle kevätkesällä 2010. Syyskuussa 2011
on määrä aloittaa Honkolan kylällä, Kangashäkintienvarren jätevesiputkiverkoston rakentamistyöt.
Tälle alueelle luontoselvitys on tehty keväällä 2011.
Ely-keskus on myöntänyt tulevalle hankkeelle avustusta 80 000 € ja Äänekosken kaupungilta tulee
samansuuruinen avustus, joka on n.20 % koko kustannusarviosta.
(Parantala-Honkola vesiosuuskunnan toimintakertomus tilikaudelta 1.1. – 31.12.2010)
Hietaman alueen vesihuoltohankkeen esisuunnitelmat on tehty ja tälle alueelle rajoittuu nyt tehty
luontoselvitys. Hietaman alueen jätevesiputkityöt voidaan aloittaa jo syksyllä 2011, mutta koko
suunnitelma-alueen työt on tarkoitus tehdä kevät- kesä 2012 aikana.
Rakennettava keskitetty jätevesiputki auttaa alueella asuvia täyttämään nykyiset
ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) mukaiset jätevesiensä puhdistusvaatimukset.
Uusi Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 15.3.2011. Se kumosi aiemman valtioneuvoston asetuksen
talousjätevesien käsittelystä. Asetus edellyttää saostuskaivokäsittelyä tehokkaampaa jätevesien
puhdistusta vuoteen 2016 ulottuvan siirtymäajan kuluessa.
Valtaosa nykyisistä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylaitteista on vanhentuneita, eivätkä
toimi lainkaan tai ne eivät ole tarpeeksi tehokkaita ympäristönsuojelun kannalta. Uuden asetuksen
vaatimukset koskevat uudisrakentamista välittömästi. Ennen vuotta 2004 rakennettujen
3
kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset vuoden 2016 maaliskuuhun
mennessä. (www.ymparisto.fi, ympäristöministeriö)
Alueella olevilla kiinteistöillä, jolle on määritelty vesihuoltolaitoksen toiminta-alue, on oikeus ja
myös velvollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Poikkeustapauksissa on mahdollista
hakea kunnan ympäristösuojeluviranomaiselta vapautusta liittymisvelvollisuudesta.
Muita lakeja, jotka vaikuttavat nyt rakennettavalla vesihuoltoalueella ovat: Vesilaki 19.5.1961/264,
Vesihuoltolaki (119/2001), Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, Muinaismuistolaki
(295/1963) Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000 ja Luonnonsuojelulaki 1.1.1997.
Luontoselvitys tulee tehdä aina ennen rakennustöiden aloittamista, jotta luonnon
monimuotoisuus otetaan huomioon ja voidaan noudattaa kestävän käytön periaatetta.
Selvityksellä tulee kartoittaa alueen mahdolliset luontoarvot, joita ovat erilaiset luontokohteet,
mm. arvokkaat ja uhanalaiset kasvit, liito-orava-alueet, pohjavesialueet, lähteet ja
muinaismuistokohteet. Löydöt voivat osaltaan vaikuttaa rakentamisen linjaukseen.
1.2.
Selvityksen tekotapa
Luontoselvitys tehtiin pohjautuen olemassa oleviin luontoselvityksiin,
muinaismuistokartoitustietoihin, ympäristökeskuksen paikkatietojärjestelmästä saatuihin
tietoihin, pohjavesialueselvityksiin ja maastokäynteihin kuvamateriaalein.
Selvitys on tehty esisuunnitelman pohjalta, jossa ei olla vielä määritelty esim. pumppaamojen
numerointia. Eri linjahaarat on numeroitu, jotta selvitys olisi selvempi luettava, mutta sama
numerointi ei välttämättä tule olemaan lopullisessa rakennussuunnitelmassa, jonka MVT Oy tulee
tekemään.
Tärkeimmät luontokohteet on merkitty värimerkein karttaan ja tärkeimmistä kohteista on myös
gps-paikannuskoordinaatit, jotka näkee sähköisessä versiossa Google Earth satelliittikuvasta.
Esisuunnitelman linjauskohdissa, joilta löytyi arvokkaita luontokohteita on tässä selvityksessä
ehdotelmat uusista linjauksista, jotka on merkitty punaisella viivalla karttaan. (ks. Liite 1)
2. Maakunnallisesti arvokkaat rakennukset
Hietaman nuorisoseurantalo edustaa näyttävää seuratalorakentamista 1920-luvulta ja sijaitsee
Hietaman kylän keskustassa. Seurantalon rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1927, jota ennen
nuorisoseuran kesäjuhlat pidettiin Nääsilän tilan puimahuoneessa.
4
Talon perustukset on laatinut rakennusmestari Toivonen. Seurantalo on sementtitiilinen,
harjakattoinen ja rappaamaton rakennus, jossa on moniruutuiset ikkunat. Rakennuksen päädyssä
on kissanpenkki eli ulkoneva räystään koristelista päätyseinän ylälaidassa.
Nääsilän tila sijaitsee Hietaman paikallistien ja Saarijärven maantien (13-tien) välissä. Nääsilä on
ollut paikallisesti merkittävä vaikuttajatila. Nääsilässä on perustettu Hietaman koulu, jonka 120vuotis juhlaa vietetään 2011.
Rakennuksen vanhin osa on 1890-luvulta säilynyt hirsirakennus, jota laajennettiin 1910 ja 1920luvulla hieman huvilamaiseen asuun tilan omistajasukuun kuuluneen, Amerikasta palanneen
kirvesmiehen johdolla.
Keltaisen, näyttävän rakennuksen katto on taitteinen. Rakennuksessa on T-ruutuiset ikkunat ja
kaunis veistettyjen pylväiden kannattelema kuisti. Pihapiirissä sijaitsee ulkoasultaan
monimuotoinen piharakennus.
(www.ymparisto.fi/kulttuuri)
3. Valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema, muinaismuistot
Keski-Suomen maisemallisen osa-aluejaon mukaan mm. Äänekosken ja Hietaman alueet kuuluvat
Itäiseen Järvi-Suomeen ja Keski-Suomen järviseutuun. Maaston muodot ovat koostuneet SisäSuomen reunamuostumasta ja harjuista. Metsäisten selänteiden välissä on kapeita, toisiinsa
yhdistyviä vesireittejä sekä laajoja yhtenäisiä savikoita. (Keski-Suomen maakunnallinen
maisemaselvitys. Keski-Suomen ympäristökeskus. Matleena Muhonen)
Kallulan laidunniitty on merkitty arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Alue sijaitsee Hietaman kylän ja
Parantalan kylän raja-alueella, rautatien länsipuolella, lähellä 13-tietä. Tämä
perinnemaisemakohde ei sijoitu suunnitellulle rakennusalueelle.
Muinaismuistokohteita Hietamalla on Aittokoskella kaksi kohdetta, joissa muinaisjäännöksiä,
Kinnarintien varressa Hankalan tilan läheisyydessä on yksi muinaisjäännöksen löytöpaikka,
Hietaman koskessa on muinaismuistolöydös, kuten myös Hietaman voimalan luona. Kiimaskosken
läheisyydessä on yksi muinaismuistokohde. Hietaman alueella Kantoniemen tilalla on
muinaismuistolöydöspaikka. Hietaman kappelin vieressä, Suojoen länsipuolella olevalla
kumpareella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka.
Mitkään nämä alueet eivät suoranaisesti sijaitse vesihuoltotyön suunnittelualueella, mutta ne on
otettava huomioon, jos mahdollisia muutoslinjauksia tehdään. Jokainen mainittu kohde on
merkitty kartalle paikkakoordinaatein, jotka on saatu Museoviraston muinaismuistorekisteristä.
Muita lähialueella sijaitsevia muinaismuistokohteita on Honkolan alueella Tervavuori 1., 2., ja 3.
Nämä ovat kivikautisia asuinpaikkoja, joista Tervavuori 3. on ollut leiripaikkana 7800 ekr.
5
(ympäristö.fi/keski-suomi/maankäyttö ja rakentaminen/kulttuuriympäristöt; Museovirasto,
Muinaismuistorekisteri)
4. Pohjavesialueet
Selvitysalueella on kaksi pohjavesialuetta, joista toinen on Suojoen I-luokan pohjavesialue (09 992
05). Alue sijaitsee Suojoen rantaniemekkeessä, jonka läpi kulkee 13-tie. Alueella on mm. Hietaman
hautausmaa ja Martin Kievarin tanssiravintola. Alueen kokonaispinta-ala on 0,41 km2. Tälle
alueella ei rakenneta jätevesiverkostoa tässä vaiheessa, mutta runkojätevesiputki kulkee alueen
läpi 13-tien reunaa.
Toinen pohjavesialue on Hietama (09 992 03), joka on aiemmin luokiteltu II-luokan
pohjavesialueeksi, mutta nyttemmin poistettu pohjavesiluokituksesta. Alueen kokonaispinta-ala
on 1,82 km2. Alueella on mm. soran- ja hiekanottoalue, sekä kiven murskaamo ja betoniasema
Naarakoskentien ja 13-tien kulmauksessa. Runkojätevesiputki kulkee myös tämän alueen halki,
kuten myös 13-tie. Alue kuuluu keskeisesti myös tehtävään suunnittelualueeseen.
Alueet sijoittuva luode-kaakkoissuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle, joka saa alkunsa Sisä-Suomen
reunamuodostumalta ja kulkee Karstulan kunnan puolelle.
(Pohjavesialuekartta/Äänekoski, Keski-Suomen ympäristökeskus. 15.4.1999)
5. Maastoselvitys
Aikaisemmin rakennettu runkolinja kulkee Honkolasta Suojoen yli ja Hietaman hautausmaan ja 13tien välissä, josta lähtee Hietaman kylätienvartta erkaantuen pellon kautta kulkevaksi. Lähellä
Rinne kiinteistölle menevää kiinteistötietä, runkolinja poikkeaa Hietaman kylätien yli tien toiselle
puolelle, josta jatkaa pellon poikki 13-tien yli, jatkuen maantien laitaa. Peltoalueen jälkeen linja
kulkee Hietamankosken suuntaan oleville kiinteistöille ja niiden jälkeen kulkee uudestaan 13-tien
varteen, josta jatkaa Parantalan suuntaan. Tästä runkojätevesiputkesta lähteväksi rakennettavia
liitoshaarojen ympäristöä koskee nyt tehty luontoselvitys. Liitekartassa on linja-alueet numeroitu
samassa järjestyksessä, kuin tekstissä.
5.1.
Linjahaara Kinnarintien suuntaan
Runkojätevesiputkesta lähtee haara Hietamantien läheisyydessä Hietaman koulua ennen olevien
kolmen kiinteistön tonttien pellon puoleista rajaa pitkin. Kahden kiinteistön välissä on
linjapumppaamo, josta jätevesilinja haarautuu kahteen linjaan. Toinen näistä kulkee ko.
kiinteistöjen tonttien välistä Hietaman tien varteen. Tästä linja kulkee Hietaman tien yli
puolukkatyypin (Vt) ja mustikkatyypin (Mt)mäntymetsään. Puusto on iältään n. 70 – 80 -vuotiasta.
6
Linja kulkee pururadan yli, josta kiinteistöhaara Rinne kiinteistölle Kinnarin tien yli tienpohjaa
myöten.
Linja kulkee Hietaman nuorisoseurantalon pihan ja metsän rajalla, jossa kasvaa kanervaa,
puolukkaa, ketosilmäruohoa, hietakastikkaa, ja maitohorsmaa. Linja kulkee osan matkaa polkua
pitkin. Maaperä on hiekkakangasta. Linja kulkee oravanmarjamustikkatyypin (OMt) metsäpohjaa,
jossa kasvaa n. 30 -vuotiasta mäntyä. Tällä kohti on linja-alue loiva rinne, josta on kiinteistöpistot
kahdelle kiinteistölle. Kiinteistöhaara kulkee toiselle kiinteistölle Kinnarin tien varren kautta.
Linja kulkee tästä jokin aika sitten rakennetun vesiputkilinjan päällä, joten tällä alueella ei kasva
puustoa. Muuna kasvillisuutena kasvaa mm. metsälauhaa, kanervaa ja puolukkaa. Ennen Kinnarin
tietä on loiva rinne ja kasvillisuutena kasvaa hietakastikkaa, lillukkaa, vanamoa, rohtotädykettä ja
ahomansikkaa.
Kinnarin tien varressa kasvaa hyvin rehevällä pohjalla leppää, pajua, hiirenporrasta,
lehtovirmajuurta, mesiangervoa, metsäalvejuurta, metsäkortetta, vadelmaa, punaherukkaa,
karhunputkea, metsäkurjenpolvea, nurmilauhaa ja ojakellukkaa. Linja kulkee kosteikkoalueen
halki, jossa kasvaa raatetta, metsäkastikkaa, rahkasammalia, kurjenjalkaa, isotalvikkia,
lehtokortetta, viiltosaraa, jouhivihvilää, karhun-, luhtakuiri- ja palmusammalia, suo-orvokkia ja
metsäimarretta.
Tästä linja kulkee tästä ruokohelpipellon laitaan. Pellon laidassa kasvaa mm. pelto-ohdaketta,
leskenlehteä, hiirenvirnaa, pietaryrttiä, ojakärsämöä, niittynätkelmää, maitohorsmaa,
päivänkakkaraa ja metsän puolella leppää, pajua ja noin 40-vuotiasta koivua.
Pellon jälkeen linja kulkee OMt tyypin sekametsään, jossa kasvaa kehitysluokaltaan eri-ikäistä
puustoa. Ikähaarukka on 40 – 90-vuoden välillä ja puustosta alueella kasvaa mäntyä, kuusta,
koivua, haapaa, leppää, sekä aluspuustona koivua, kuusta, pihlajaa ja tuomea. Alue on
lehtomainen ja siellä kasvaa runsaasti siellä täällä näsiää, muuna kasvillisuutena
metsäkurjenpolvea, kultapiiskua, hietakastikkaa, pikku- ja paimenmataraa, rätvänää,
nuokkuhelmikkää, lillukkaa, nurmitädykettä, särmäkuismaa ja sudenmarjaa. Tästä kohti on
kiinteistöpisto kahdelle kiinteistölle. Puron lähellä kasvaa lisäksi raitaa, haapaa ja tuomea
runsaasti, sekä metsäruusua, punaherukkaa, vadelmaa, mesiangervoa, metsäalvejuurta,
hiirenporrasta, korpi-imarretta, metsäkortetta ja nokkosta. Puron ympärillä kasvaa n. 60 -vuotista
koivua ja lisäksi katajaa.
7
Kuva 1. Kinnarintien Ukonsuolta tulevan puron varsi
Puron jälkeen metsässä kasvaa 20 -30-vuotiasta haapaa, osa iäkkäämpiäkin, runsaasti
metsäkortetta, huopaohdaketta, mesiangervoa, tuomea, pihlajaa ja koivua. Myös tällä puolella
puroa on hyvin runsas näsiäesiintymä. Alue on lehtoa. Metsässä vihelteli linnuista pyy ja lauloi
metsäkirvinen. Jätevesiputki tekee tässä kohti jyrkän mutkan kohti Kinnarin tietä. Ennen tietä on
kiinteistöpistot neljälle eri kiinteistölle.
Linja kulkee yli Kinnarintien tien laitaa kulkevaksi. Tässä kohti kasvillisuutena kasvaa karhunputkea,
leskenlehteä, apilaa, maitohorsmaa ja pajua. Tienvarressa on pumppaamo entisen pellon kohdalla,
jossa myös kasvaa pajua, hiirenporrasta ja siankärsämöä.
Tämän jälkeen on kiinteistöhaara Kinnarintien yli ja pellon poikki loivaan ylärinteeseen kahdelle
kiinteistölle. Kummallakin linja-alueella kasvaa n. 30 – vuotiasta mäntyä ja koivua.
Päälinja jatkaa Kinnarintien tuntumassa, jossa kasvaa 40 – vuotiasta koivua, sekä pajua,
maitohorsmaa ja koiranputkea. Linjalta on pian kiinteistöpisto tien lähikiinteistölle. Tästä linja
jatkuu ns. pakettipellon yli, jossa kasvaa pelto-ohdaketta, leskenlehteä, karhunputkea,
siankärsämöä, timoteita, nurminataa, hiirenporrasta, päivänkakkaraa ja alsikeapilaa. Linja kiertää
kiinteistön takaa, jossa tontinrajalla kasvaa iso haapa. Kiinteistöltä linja kulkee taas Kinnarintien
varteen, jossa on pumppaamo. Pumppaamon ja ojan ympärillä kasvaa vieraslajeina jättipalsamia ja
lupiinia, muina kasveina kasvaa mesiangervoa, maitohorsmaa, niittynätkelmää ja pajua.
Pumppaamolta lähtee kiinteistöpisto Kinnarintien toiselle puolelle.
8
Heti pumppaamon jälkeen päälinja-alueella kasvaa iso esiintymä kaukaasianjättiputkea, joka
luetaan erityisesti hävitettäviin vieraslajeihin. Muina kasveina kasvaa maitohorsmaa, peltoohdaketta ja valvattia.
Kuva 2. Kaukaasianjättiputki Kinnarintien varressa
5.1.1. Vesalantie
Vesalantien haarassa on seuraava pumppaamo, jossa kasvaa leppää, maitohorsmaa ja vadelmaa.
Pumppaamolta lähtee kiinteistöhaara Vesalantien vartta pitkin. Tämän haaran alussa on suuri
kuusi, jonka juurelta löytyi liito-oravan papanoita, eli alue on liito-oravan levähdys- tai
pesimäympäristö. Alueella kasvaa järeiden kuusien lisäksi runsaasti koivua ja raitaa ja muutamia
nuoria haapoja. Suunniteltu linja-alue ei uhkaa tätä elinaluetta, sillä puustoa ei tarvitse juuri
poistaa. Linja-alueella on nuoria 20 - 40 – vuotiaita koivuja, kuusia ja n. 40- vuotiaita mäntyjä.
Ennen puroa kasvaa haapaa, kuusta ja tuomea. Pohjakasvillisuutena kasvaa liekosammalta,
metsäalvejuurta ja metsäimarretta. Puron varrella kasvaa lisäksi raitaa, n. 50 – vuotiasta koivua,
leppää ja kuusta, hiirenporrasta, mesiangervoa, metsäkortetta, ojakellukkaa, koiranheisiä ja
kotkansiipeä juuri linja-alueella ennen puron varsinaista ylitystä kiinteistölle.
9
Kuva 3. Sarjanlammesta laskeva puro Vesalantien varressa
Tämä linja-alue on kasvillisuutensa ja muun ympäristönsä vuoksi niin arvokas, että parempi linjaalue olisi tien toisella puolella, josta se kulkisi myös puron yli, mutta tällä puolella kaivuutyö ei
tekisi niin suurta tuhoa. Puron ylityksen jälkeen linja kulisi pellon poikki tienvarteen ja yhdistyisi jo
suunnitellulle kohdalle samalla puolella tietä. Eli Vesalantien ylitys tulisi jonkin matkaa ennen
puroa, eikä sen ja kiinteistöpiston jälkeen, kuten nyt on suunniteltu.
Kuva 4. Vaihtoehtoinen linjaalue Vesalantien varressa
Linja kulkee Vesalaan kiinteistötien ja ruokohelpipellon laitaa, jonne tämä linjahaara päättyy.
10
5.1.2. Lehto, puronvarsi linjausalueella
Päälinja jatkuu Kinnarintien vartta, josta on pian kiinteistöhaara yli tien. Kiinteistöliittymän jälkeen
tienvarren ison kuusen juurella on myös liito-oravan papanoita. Suunniteltu päälinja kulkee
sähkölinjan alla, loivaa alarinnettä puron varteen. Tällä kohti puronvarsi täyttää metsälakikohteen
tunnusmerkit lukuun ottamatta sähkölinjan alla olevaa osuutta. Alue on kasvillisuutensa suhteen
hyvin rikas. Siellä kasvaa runsaasti mm. kotkansiipeä, hiirenporrasta, korpi-imarretta,
rantaminttua, aitovirnaa ja koiranheisiä. Sähkölinjan alla
puronvarressa kasvoi nuorta metsälehmusta eli niinipuuta,
mutta metsänpuolella metsälehmus oli saavuttanut jo puun
mitat ja halkaisijaltaan runko oli n. 20 cm.
Kuva 5. Metsälehmus, eli Niinipuu
Puronvarren suuren kuusen juurella oli aivan tuoreita liito-oravan papanoita, eli alue on myös liitooravan elinympäristö. Suunniteltu linja-alue on piirretty kulkevaksi puronvartta kohti
Kinnarintienvartta, mutta tällä alueella oli todella runsas kotkansiipiesiintymä.(5483)
Vaihtoehtoinen reitti kulkisi tällä kohti koko matkan Kinnarintien vartta, eikä sähkölinjan alla ja
puronvarressa, kuten esisuunnitelmassa.
Kuva 6. Neljän eri lajin saniaisia Sarjanlammesta laskevan puron varressa
11
5.1.3. Pihlaiskumpu – Männikkö
Suunniteltu linja tulee puronvarresta Kinnarintien yli, jossa on pumppaamo aivan tien varressa,
sekä Pihlaiskummun kiinteistötienhaarassa. Pumppaamon jälkeen linja jatkaa loivaan ylämäkeen
kiinteistötienvartta pitkin. Linja-alueella kasvaa n. 20 -30 – vuotiasta koivua ja mäntyä, sekä muuna
kasvillisuutena punaherukkaa ja maitohorsmaa. Tästä kiinteistöliitos, jonka jälkeen linja kulkee tien
yli, jatkaen tien vartta, jossa kasvaa 30 -50 -vuotiasta mäntyä, koivua ja kuusta OMt pohjalla.
Kiinteistöliittymä, jonka jälkeen linja kulkee pellon poikki kohti Kinnarin tietä, jossa linja
haaroittuu. Kiinteistöhaara lähtee kohti Männikköä ja Hangaslahtea kohti. Metsän
kasvupaikkatyyppi on OMt ja puusto on 80 - 90 -vuotiasta mäntyä ja nuorempaa koivua, sekä
leppää ja pihlajaa. Muuna kasvillisuutena kasvaa tuomea, käenkaalia, oravanmarjaa, sudenmarjaa,
lillukkaa, mustikkaa, metsäimarretta ja hietakastikkaa.
Männiköltä linja OMt pohjaa, jossa kasvaa 30 - 60 -vuotiasta koivua, 20 - 80 -vuotiasta kuusta ja n.
40 - 90-vuotiasta mäntyä. Lisäksi kasvaa tuomea, pihlajaa ja leppää. Linja kulkee mökille, jossa
pumppaamo. Tästä linja jatkaa mökkitienvartta seuraavalle mökille. Tienvarressa kasvaa 20 - 30vuotiasta koivua, 20 - 50 -vuotiaita mäntyjä, sekä yksi n. 70 -vuotias kuusi. Muuna kasvillisuutena
kasvaa vanamoa, mustikkaa, lillukkaa, metsälauhaa ja katajaa. Mökille on loiva alarinne, jonka
pihassa on pumppaamo.
5.1.4. Kinnarintienvarsi, Hankala, Taka –Hankala
Päälinja jatkaa Kinnarintien vartta pitkin aluksi
pellon reunaa myöten, jossa kasvaa lähinnä
maitohorsmaa ja sitten linja kulkee pienen
metsäsaarekkeen poikki, jossa kasvaa vadelmaa,
leppää, pajua. Peltoalueen jälkeen linja kulkee
metsässä, jossa kasvaa n. 30 -vuotiasta haapaa ja
koivua, nuorta leppää, sekä muuna kasvillisuutena
huopaohdaketta, maitohorsmaa, nurmilauhaa,
hietakastikkaa ja metsäkortetta.
Kiinteistöhaara lähtee tien yli kiinteistötien varteen.
Haarakohdassa, tienvarressa kasvaa
korpipaatsamaa. Kiinteistötienvarressa kasvaa
maitohorsmaa, vadelmaa, hietakastikkaa,
pikkumataraa, punapeippiä, rätvänää, lillukkaa ja
särmäkuismaa. Tienvarteen on jätetty kasvamaan
katajaa ja pihlajaa.
Kuva 7. Korpipaatsama
12
Linja kulkee kiinteistölle, josta jatkaa rannassa olevalle kiinteistölle 40 - 50-vuotiaan koivikon läpi.
Koivujen seassa kasvaa myös nuorta mäntyä.
Päälinja jatkuu Kinnarintien varressa, jossa kasvaa nuorta koivikkoa, sekä raitaa, tuomea ja pajua.
Muuna kasvillisuutena kasvaa maitohorsmaa, vadelmaa ja hietakastikkaa. Kiinteistöhaara lähtee
taas Kinnarin tien yli Hankalan viereiseen kiinteistöön. Linjalla kasvaa 50 -vuotiasta koivua, pihlajan
taimea ja mm. maitohorsmaa. Tämän kiinteistöhaaran jälkeen päälinja kulkee tien toisen puolen
kiinteistötontin rajaa, jossa kasvaa marjapensaita. Tästä linja kulkee pellolle, josta pellon poikki
Naarakoskentien varteen. Tästä kulkee kiinteistölinja suoraan tien yli pellon laitaa myöten TakaHankalaan. Pellon laidassa kasvaa mm. pajua, leskenlehteä, maitohorsmaa ja peltovalvattia.
5.2.
Naarakoskentie
5.2.1. Taka – Hakala, Hankapohja
Jätevesiputkilinja jatkuu Naarakoskentien laitaa, sekä pellon piennarta pitkin. Kasvillisuutena
kasvaa mm. hietakastikkaa, ojakärsämöä, mesiangervoa, niittyleinikkiä, karhunputkea,
sananjalkaa, pelto-ohdaketta, heinätähtimöä ja hiirenvirnaa. Pensaskerroksessa kasvaa pajua.
Pellon jälkeen linja kulkee edelleen tienvartta, mutta kulkee metsän reunassa, jossa kasvaa pajua,
pihlajaa, leppää, vadelmaa, maitohorsmaa, metsä- ja lehtokortetta, leskenlehteä, kultapiiskua,
metsäalvejuurta ja pujoa. Tienvarressa on pumppaamo, josta suora pisto kiinteistölle Naarakosken
tien yli. Tontilla kasvaa n. 40-vuotiasta koivua ja mäntyä Mt pohjalla.
Linja jatkuu tienlaitaa ja nuoren taimikon reunaa. Kasvillisuutena kasvaa mm. hietakastikkaa,
niittynätkelmää, metsä- ja nurmilauhaa, timoteita, kissankelloa ja pajun, sekä koivun tainta. Tästä
on kiinteistöhaara tien yli kahdelle kiinteistölle, josta toisen tontin rajalla on pumppaamo.
Tämän suunnan jätevesilinja päättyy tähän. Naarakoskentienvartta tulee 13-tien suunnasta linja,
joka päättyy Lamminpään kiinteistölle.
5.2.2. Lamminpää – Männikkö
Lamminpään tilalla on kiinteistöpumppaamo juuri ennen kiinteistöliittymää. Linja jatkuu
kiinteistötienvartta myöten aluksi hevostarhojen laitaa, jonka jälkeen linja-alueella kasvaa tuomea,
koivua ja haapaa. Muuna kasvillisuutena metsäalueella kasvaa vadelmaa, mesiangervoa,
korpikastikkaa, lillukkaa, ojakellukkaa, sudenmarjaa, metsäkortetta, metsäkurjenpolvea,
metsäalvejuurta ja runsaasti metsäimarretta. Mäen alaosassa kasvaa OMt metsätyypillä 20 – 30 vuotiasta koivua, kuusta, leppää ja haapaa. Mäessä linja-alue on puolukkatyypin metsää (Vt), jossa
kasvaa nuorta, 15 -20-vuotiasta mäntyä. Linja-alueella on runsaasti kiviä. Jatkettaessa
kiinteistötienvartta kohti Naarakoskentietä linja-alueen metsä muuttuu jälleen tuoreemmaksi OMt
tyypin metsäksi, jossa kasvaa n. 20 -vuotiasta kuusta, mäntyä, koivua ja leppää. Tienvarressa on
muutamia vanhempia kuusia.
13
Ennen puroa linja-alueella kasvaa vadelmaa, maitohorsmaa ja hietakastikkaa, sekä pajua ja
pihlajaa. Puron varressa kasvaa n. 15 - 20 –vuotiaita leppiä, koivu ja hiirenporrasta. Puro on n. 4 m
leveä. Purossa kasvaa vehkaa, rantakukkaa ja ranta-alpea. Puron Naarakoskentien puoleisella
rannalla kasvaa korpikastikkaa ja iäkkäämpi raita ja koivu, jotka on hyvä säilyttää myös
rakentamistöissä.
Kuva 8. Linja-aluetta Lamminpääntien puron varressa
Linja jatkuu Lamminpääntien vartta pitkin, jossa seuraavana on kuusen ja koivun T2 kehitysluokan
taimikko, iältään n.10 -15 –vuotiasta. Seassa kasvaa leppää, pajua, vadelmaa, maitohorsmaa ja
hiirenporrasta. Ennen Naarakoskentietä linjalla kasvaa Mt tyypillä 50 -60 – vuotiasta kuusikkoa.
Päälinja jatkuu Naarakosken tienvartta kohti 13-tietä. Parin kymmenen metrin jälkeen on linjalta
kiinteistöhaara tien yli kahdelle kiinteistölle. Näiden kiinteistöjen välissä on pumppaamo pihaalueella.
Päälinja jatkuu Naarakosken tienvartta sähkölinjan alla. Kasvillisuustyyppi on OMt, jossa ei
puustoa, mutta muuna kasvillisuutena kasvaa mm. maitohorsmaa, huopaohdaketta,
korpikastikkaa, lillukkaa, metsäkortetta, metsäkurjenpolvea, sekä pajun ja lepän tainta.
Linjalle tulee jälleen puron ylitys, joka on samaa puroa, kuin Lamminpään, Kinnarintien ja
Vesalantien ali kulkeva puro. Puro tulee Sarjanlammesta ja laskee Nevalahteen. Puro on tällä kohti
n. 3 m leveä ja n.30 -40 cm syvä selvityshetken vesimäärällä. Puron varrella kasvaa vehkaa, suoorvokkia, pajua, tuomea, metsäalvejuurta ja viiltosaraa. Tienvarressa kasvaa sananjalkaa,
vadelmaa, mesiangervoa ja maitohorsmaa. Puro on haaroittunut, joten toinen ylitys on myös
14
tehtävä. Tämän puronkohdan yli on myös tiessä silta, eli puro on tällä kohti leveämpi ja syvempi.
Puronvarrella kasvoi kurjenjalkaa, vuohennokkaa, järvikortetta, vehkaa, ratamosarpiota ja
ulpukkaa.
Linja jatkuu Naarakosken tienvartta pitkin. Linja-alue on suomaista ja siinä kasvaa kiiltopajua,
korpikastikkaa, mätässaraa, järvikortetta, kurjenjalkaa, pikkumataraa, tähtisaraa, jouhi- ja
röyhyvihvilää. Ennen kiinteistöhaaraa, tontin reunassa linja-alueella on iäkäs mänty, jonka on syytä
rakennustöissä säästää. Kiinteistöpisto kulkee tontille nurmialueen poikki. Päälinja kulkee
kiinteistön orapihlaja-aidan tien puoleista reunaa. Tämän jälkeen linja erkanee
Naarakoskentienreunasta ja kulkee T1 kehitysluokan kuusen/ koivuntaimikon poikki.
Taimikon jälkeen lähtee kiinteistöhaara kohti Männikköä. Linja kulkee entisen kaivulinjan kohdalla,
joten puustoa ei ole. Linja kulkee pellon reunaan, jossa on pumppaamo. Tästä lähtee ylärinteeseen
linja avointa aluetta kiinteistölle. Linjalla kasvaa mm. polvipuntarpäätä, leskenlehteä ja
lehtohorsmaa. Linja jatkuu Männikköön pellon reunaa, jossa kasvaa niittynätkelmää,
koiranputkea, timoteita, pelto-ohdaketta ja hevonhierakkaa. Kiinteistölle linja kulkee ylärinteeseen
pellon laitaa. Pellon ja tontin rajalla, suunnitellulla linja-alueella kasvaa koristepensaita ja n. 40 –
vuotias pihlaja.
Kuva 9. Linja-aluetta, Männikkö
15
5.2.3. Naarakosken tien varsi –Oittila – 13-tienvarren runkoputki
Päälinja jatkuu Naarakoskentien lähituntumassa ja kulkee aiemmin kaivetun vesiputkilinjan
kohdalta kumpareen yli. Kasvillisuutena kasvaa mm. nuorta leppää, maitohorsmaa ja
hietakastikkaa. Linja kulkee sähkölinjan alle, jossa kasvaa hiirenporrasta, vadelmaa, puna- ja
mustaherukkaa ja nokkosta. Metsän puolella on lehtomaista kangasta, jossa kasvaa tiheää kuusta,
reunassa raitaa, kivillä nahkajäkälää, muualla käenkaalia, sudenmarjaa ja runsaasti
metsäimarretta.
Linjasta erkanee kiinteistöpisto saman puolen kiinteistölle, jossa pumppaamo. Kiinteistölinjalla
kasvaa n. 80- vuotias mänty ja 20 - 40 –vuotiaita koivuja. Päälinja kulkee Naarakosken tien yli
toiselle puolelle ja tästä samalla erkanee kiinteistöliitos metsän läpi, mutta linjan kohdalla on
avointa. Kiinteistön pihassa on kiinteistöpumppaamo. Päälinja kulkee Naarakosken tienvartta ja
pellon reunaa. Kasvillisuutena kasvaa karhunputkea, lupiinia, valvattia, pelto-ohdaketta ja
niittynätkelmää. Linja kulkee metsäkaistaleen ja tien reunaa, jossa kasvaa runsaasti vadelmaa,
mesiangervoa, maitohorsmaa, nuorta leppää ja pajua. Linja jatkaa pellonlaitaa, jossa kasvaa
valvattia, hiirenvirnaa, ojakärsämöä, koiranputkea, niittynätkelmää ja pelto-ohdaketta. Pellon
laidassa kasvaa lisäksi lupiinia ja nokkosta. Tästä lähtee kiinteistöhaara kohti Oittilaa, joka kulkee
ladon takaa, marjapensasalueen läpi, sekä kiinteistön pihan läpi kiinteistölle. Tästä linja jatkaa
Oittilaan menevän kiinteistötienvarteen, josta kulkee Oittilan kiinteistölle.
Kuva 10. Naarakoskentien linja-aluetta
16
Päälinja kulkee Naarakosekentien vartta pitkin, jossa kasvaa mm. etelänruttojuurta, mesiangervoa,
nokkosta, hietakatikkaa, koiranputkea ja metsäkurjenpolvea. Linja jatkaa ajettua nurmialuetta
pitkin. Seuraavana tienvarressa on 10 -15-vuotias kuusiaidanne, mutta tämä ei aivan ole linjaalueella. Kuitenkin on hyvä huomioida tämä rakennustöissä, ettei aidanne vahingoitu.
Linja erkanee Naarakosken tien varresta Oittilaan menevän kiinteistötien kohdalla ja kulkee tästä
OMt tyypin koivu- kuusimetsään, joka on juuri harvennettu. Puusto on iältään n. 40 – vuotiasta.
Linja kulkee kiinteistön tontin takaa, jossa kasvaa Mt pohjalla 40- 50-vuotiasta kuusikkoa. Linja
kulkee voimalinjan alta, jonka reunassa on kiinteistöpumppaamo. Voimalinjan alla kasvaa
maitohorsmaa, pajua ja erilaisia heiniä. Tämän jälkeen linja kulkee pienen pellon laitaa. Metsän
puolella kasvaa n. 20 – vuotiasta koivua ja kuusta. Linja kulkee metsään, jossa kasvaa n. 60 –
vuotiasta haapaa, alla kuusen ja pihlajan taimikkoa, sekä metsäalvejuurta ja metsäruusua. Tältä
kohti on kiinteistöliitos ja pumppaamo. Linja kulkee ruohottunutta tienpohjaa pitkin kahdelle
kiinteistölle, josta kulkee jälleen Naarakoseken tien varteen. Tienvarresta erkanee toinen
kiinteistöhaara tien toiselle puolelle OMt tyypin metsäkaistaleen läpi. Metsässä kasvaa n. 40 –
vuotiasta koivua pihlajaa, raitaa ja kuusta. Tästä kiinteistöliitos, jonka jälkeen linja kulkee
kiinteistötien yli ja tien, sekä pellon laitaa seuraavalle kiinteistölle. Pellon reunassa kasvaa lähinnä
pajua. Pidempi haara jatkaa pellon reunaa, jossa kasvaa parikymmentä vuotta vanha
kuusiaidanne. Linja kulkee sähkölinjan ali, jonka jälkeen pellon laidassa kasvaa n. 50 –vuotias kuusi
linja-alueella. Tästä on kiinteistöliittymät kahteen kiinteistöön, joista viimeisen tontilla on
kiinteistöpumppaamo.
Päälinja jatkuu Naarakoseken tien vartta myöten. Linjalla kasvaa tienvarren kiinteistön lähellä
tammi, n. 60- vuotias mänty ja nuorempi koivu, sekä haapoja. Linja jatkaa sähkölinjan alla
hiekkapohjaa 13 –tien varressa olevaan runkojätevesiputkeen.
5.3.
Ukonlahti, Kiimasjärven ylitys, ranta-alueen haara
Runkolinjasta lähtee linja Ukonlahteeen pellon poikki. Pellon reunassa kasvaa 30 – vuotiaita
koivuja. Linja kulkee kiinteistötontin rajaa, josta jatkaa mökkitienvarteen. Tienvarressa kasvaa
lähinnä nuorta koivunvesaa. Ennen rannan mökkiä on pumppaamo, josta kiinteistöliitos ja haara
tontinrajaa rantaan. Linja–alueella kasvaa n. 40 –vuotiasta koivua ja mäntyä, joiden alla lehtipuita.
Rannassa kasvaa vuohennokkaa, rätvänää, korpikastikkaa ja vedessä ahvenvitaa, järvikortetta ja
ulpukkaa. Linja kulkee Kiimasjärven yli, jossa toisella rannalla kasvaa n. 40 – 50 –vuotiasta koivua ja
mäntyä , alla nuorempaa mäntyä ja kuusta. Kiinteistön tontin rajalla on jätevesiputken
haarottuminen. Kiinteistöhaara lähtee kohti Valkamaa.
17
Kuva 11. Kiimasjärven vesistöylitys
Haaran ensimmäisellä kiinteistöllä on pihassaan pumppaamo. Kiinteistöltä lähtevä putkilinja on
avointa maastoa kasvillisuudesta, mutta tontilla on rakenteilla oleva varastorakennus
linjausalueella. Linja kulkee kosteikkoalueen läpi, jossa kasvaa mm. järvikortetta, ranta-alpea ja
kurjenjalkaa. Ennen seuraavaa kiinteistöä on OMt tyypillä 40-vuotiasta koivikkoa, jossa kasvaa
myös hiirenporrasta, mesiangervoa ja lehtokortetta. Pensaskerroksessa kasvaa tuomea, pajua ja
raitaa. Linja kulkee kiinteistötien yli metsään, jossa kasvaa n. 30 –vuotiasta koivua ja nuorempaa
haapaa, sekä metsäkortetta. Tien reunasta on kiinteistöpisto ja tontilla on pumppaamo. Linja
jatkaa nuoren koivikon läpi, jonka seassa kasvaa myös nuoria mäntyjä siellä täällä.
Aluskasvillisuutena on tuomea, pihlajaa ja leppää, sekä mesiangervoa, pikkutalvikkia, mesimarjaa,
suo-ohdaketta ja nurmilauhaa. Linja
kulkee kahden lähekkäin olevaan
kiinteistöön, josta linja jatkuu tontin
rajaa ja entistä pellon pohjaa
Valkamaan. Pellon pohjalla kasvaa
nuorta koivikkoa ja sen alla
nurmilauhaa, korpikastikkaa,
huopaohdaketta, ojakellukkaa,
mesiangarvoa, karhun- ja koiranputkea,
nokkosta ja leskenlehteä.
Kuva 12. Linja-aluetta Valkamalle
18
Alla kasvaa myös kuusen taimia. Linja kulkee Valkaman talolla pellon poikki, jossa on pumppaamo.
Talon lähellä on n. 50 – vuotias koivu, lehtikuusi ja kuusi.
5.4.
Norola – Jokiniemi – linja
Päälinja tulee Kiimasjärven ylityksen jälkeen ja haaroittumisen jälkeen vanhaa pellon pohjaa, jossa
kasvaa n. 15 –vuotiasta koivikkoa pumppaamolle. Tästä on kiinteistöliitos ja toinen haara kulkee
kiinteistön varaston takaa, josta haaroittuu Norolaan. Tällä osuudella kasvaa n. 20 - 30 – vuotiasta
koivua ja mäntyä, sekä alla pihlajaa ja nuoria kuusia. Saman metsikön läpi kulkee haara
Lannevedentien varteen, josta on suoraan kiinteistöliittymä tien yli. Kiinteistöliittymä osuudella
kasvaa harvassa n. 30 –vuotiaita koivuja ja pihlaja, sekä raitaa. Muuna kasvillisuutena kasvaa
hietakastikkaa, kultapiiskua, niittynätkelmää, lillukkaa, metsäkurjenpolvea, särmäkuismaa, metsäja nurmilauhaa.
Linja jatkuu Lannevedentien vartta, jossa kasvaa runsaasti hiirenporrasta, muina kasveina mm.
mesiangervoa ja maitohorsmaa. Metsäalueella kasvaa 30 – 40 –vuotiasta koivua, leppää ja pajua.
Koivut ovat iäkkäämpiä jatkettaessa linja-aluetta tien vartta pitkin. Seassa kasvaa mäntyä ja
kuusta. Ennen Jokiniemeen menevää tietä, koivikko nuorenee n. 25 –vuotiaaksi ja puusto kasvaa
entisellä pellon pohjalla.
Linja-alue kulkee Jokiniementien yli OMt kasvupaikkatyypin koivu – kuusimetsään. Puusto on
iältään n. 40-vuotiasta. Linja kulkee tienvarren kiinteistölle, josta kulkee n. 25 – vuotiaan koivikon
läpi seuraavalle kiinteistölle, joka sijaitsee lähellä Lannevedentietä. Tältä kiinteistöltä linja jatkaa
saman nuoren koivikon läpi n.200 m päässä olevalle kiinteistölle. Linja-alueella on muutamia
iäkkäämpiäkin koivuja OMt pohjalla, sekä leppää ja pajua. Muuna kasvillisuutena kasvaa mm.
metsäkortetta ja nurmilauhaa. Tälle välille on suunniteltu tulevaksi pumppaamo. Linja kulkee
kiinteistön tontin rajaa Jokiniementien varteen. Tontilla, ennen tienvartta on rakennettu n. 10 m2
vesilammikko, joka on syytä huomioida rakennustöissä.
Jätevesiputkilinja kulkee Jokiniementien yli pellon ja tien varteen, jossa kasvaa maitohorsmaa,
niittyhumalaa, peltolemmikkiä, kirjopillikettä, metsäkurjenpolvea, nokkosta ja ojakellukkaa. Ennen
Päivölän tiehaaraa on pellon ja tien välissä metsäsaareke, jossa kasvaa n. 60 v kuusi, 50-vuotiaat
mänty ja koivu, pihlaja ja hernepensas. Linja kulkee pellon laitaa ja Päivölän kohdalla, tien ylitys,
johon suunniteltu tulevan pumppaamo. Kiinteistöpisto Päivölään on avointa aluetta ylärinteeseen.
Pohjakasvillisuutena kasvaa mm. hietakastikkaa, kieloa ja maitohorsmaa.
Pian Päivölän liittymän jälkeen linja siirtyy peltoalueelle, pois tienvarresta. Linja kulkee pellonlaitaa
ja pelto-ojan reunaa kiinteistölle. Oja-alueella kasvaa leppää, vadelmaa ja nokkosta. Kiinteistöltä
linja kulkee tontin rajaa jälleen Jokiniementien varteen, jossa on pumppaamo ja kiinteistöliittymä
tien yli. Päälinja kulkee tienlaitaa, josta haaroittuu linja pellon reunaa Jokelaan, jossa pumppaamo
ja siitä pellon piennarta pitkin Jokiniemeen. Jokiniemen tontin rajalla kasvaa kolme, n.90 –
vuotiasta kuusta.
19
5.5.
Linja Rantakylän suuntaan, Kalliorantaan
Päälinja kulkee ennen Jokelaa olevan pellon jälkeen metsäkaistaleen halki, jossa kasvaa n.50 –
vuotiasta koivua ja nuorempaa mäntyä. Muuna kasvillisuutena kasvaa pihlajaa, leppää, pajua, sekä
lillukkaa, metsäkurjenpolvea, kultapiiskua ja metsälauhaa. Tästä linja kulkee tien yli metsän
laitaan, jossa aivan tien varressa kasvaa n. 70 –vuotiaita kuusia ja n. 50 –vuotiaita koivuja ja
mäntyjä OMt pohjalla. Muita kasveja on pihlaja ja leppä, sekä metsälauha, lillukka, mustikka ja
oravanmarja. Tienvarressa on mutkan jälkeen linja-alueella iso kekomuurahaispesä ja järeitä
kuusia. Eteenpäin mentäessä puusto tienvarressa ja linja-alueen kohdalla on iäkästä mäntyä, jossa
ojassa kasvaa runsaasti hiirenporrasta, sekä vadelmaa ja lepän tainta.
Ennen peltoaluetta metsä muuttuu Mt kasvupaikkatyypiksi, jossa edelleen kasvaa iäkästä n. 70 –
90 –vuotiasta kuusta ja mäntyä. Peltoalueen kohdalla puusto on nuorempaa. Suunniteltu linja
ylittää Lehtojoen, joka on n. 2 m leveä, matala ja hiekkapohjainen. Puron ympärillä kasvaa mm.
vadelmaa ja maitohorsmaa. Purossa kasvaa leveäosmankäämiä. Puron jälkeen puusto on nuorta
koivikkoa, jossa vihelteli pyy.
Linja kulkee tien ja pellon laitaa loivaan ylärinteeseen. Kiinteistötien kohdalla kiinteistöhaara
kulkee tien ja pellon piennarta pitkin. Kasvillisuutena kasvaa timotei, karhunputki, valvatti,
niittynurmikka, maitohorsma, niittynätkelmä, siankärsämö, metsäkurjenpolvi, hiirenvirna ja
ojakellukka. Pelto on salaojitettua, joten se otettava kaivuutyössä huomioon.
Kuva 13. Rantakylän linja-aluetta
Linjalta lähtee kiinteistötienvartta kiinteistöliittymä, jossa kasvaa pajua, n. 40 – vuotiasta koivua ja
haapaa, sekä nuorempaa kuusta. Toinen haara jatkuu suoraan, jossa kiinteistöpumppaamo, tällä
20
kohti on n.60 – vuotias koivu ja nuorempi vaahtera. Haara jatkaa kiinteistötien vartta, jossa kasvaa
nuorta koivua ja kuusta OMt pohjalla. Kiinteistön tontilla on pumppaamo.
Päälinja jatkuu tienvartta ja pellon laitaa, jossa kasvaa puna-apilaa, timoteita ja voikukkaa. Tie
liittyy Kiimasjärventiehen, jonka tienhaaraan tulee pumppaamo. Jätevesilinja kulkee
Kiimasjärventien laitaa Kiimasjärven pohjukkaan, Etelälahteen, jossa kasvaa n. 50- vuotias haapa,
raitaa ja koivua. Rannan kasvillisuutena kasvoi mm. karhunputkea, mesiangervoa, paimenmataraa,
korpikastikkaa, ranta-alpea, viiltosaraa, nokkosta, hiirenvirnaa, maitohorsmaa, pikkumataraa
metsäkortetta, myrkkykeisoa, niittynätkelmää, huopaohdaketta, siankärsämöä, rantakukkaa,
järvikortetta ja hiirenporrasta. Rannan kasvillisuus oli yhdistelmä rannan ja niityn kasvillisuutta.
Kuva 14. Kiimasjärven Etelälahti
Tämän jälkeen kiinteistöhaara kulkee tien yli pellonlaitaan, jossa on kiinteistöpumppaamo.
Kiinteistölle kulkevan linja-alueen kohdalla on aita ja istutuksia. Päälinja jatkuu Kiimasjärventien
vartta pitkin. Tien ali kulkee pieni puro, jonka varrella kasvaa mesiangervoa, korpikastikkaa,
peltokortetta, huopa-ohdaketta, hiirenvirnaa, maitohorsmaa, sekä pajun ja lepän tainta. Linja
jatkuu tien laitaa ja pellon kohdalla kasvillisuus niittykasveja. Linja kulkee pellon jälkeen
kiinteistötien yli sähkölinjan alle, josta on kiinteistöpumppaamon kautta liitos kiinteistöön.
Linja jatkuu OMt pohjalla, jossa kasvaa n. 40- vuotiaita koivua ja kuusia vuolaasti virtaavan puron
varteen ranta-alueelle. Puron varrella ylempänä kasvaa runsaasti kotkansiipeä, leppää,
hiirenporrasta, korpi-imarretta, huopaohdaketta, mesiangervoa, lillukkaa ja käenkaalia.
Jättipalsamia kasvoi lähellä kiinteistöä. Itse linja-alue kulkee avointa rantaa, jossa harvassa kasvaa
n. 50- vuotiasta koivua, sekä heinäkasveja, kuten korpikastikkaa, nurmilauhaa, timoteita. Muina
21
kasveina mm. ranta-alpea, huopaohdaketta, mesiangervoa ja karhunputkea.
Kuva 15. Linja-alue. Kiimasjärven ranta ja puro
Linja kulkee tästä pellolle, josta on kiinteistöpumppaamon kautta liitos kiinteistölle. Rantakylän
linja päättyy tänne.
5.6.
Linja-alue Hietaman koulu – Nääsilä
Linja lähtee pumppaamolta, josta on myös haara Kinnarintien suuntaan. Linja kulkee n. 40vuotiaan kuusiaidan takaa ja pellon poikki. Peltolohkojen välissä kasvaa kuusi n. 40-vuotiasta
koivua, sekä pietaryrttiä, juolavehnää ja niittynurmikkaa. Linja jatkuu pellon laitaa ja koulun 40vuotiaan kuusiaidan reunaa. Alueella kasvaa mm. pietaryrttiä ja ahosuolaheinää. Tästä linja-alue
jatkuu nurmettunutta tienpohjaa pitkin kohti Nääsilää. Tienpohja-alue on niitty, jossa kasvaa mm.
sian- ja ojakärsämöä, kissankelloa, syyskeltanoa, hietakastikkaa, nurminataa, timoteita,
valkoapilaa, piharatamoa, metsäkurjenpolvea, voikukkaa, pietaryrttiä, pikkumataraa, hiirenvirnaa,
poimulehteä ja runsaasti pukinjuurta.
Ennen Nääsilän tilaa on haara Hietamantien varressa olevaan kiinteistöön. Kiinteistöhaara kulkee
Nääsilän tontin läpi, jossa kasvaa n. 50 -80- vuotiaita kuusia ja mäntyjä, sekä aluskasvillisuutena
mm. hietakastikkaa ja kieloa. Ennen kiinteistöliittymää linja – alueella kasvaa avarasti 60 -70vuotiaita mäntyjä Mt pohjalla, paikoin kasvaa myös kanervaa.
Linja kulkee Nääsilän piha-alueen läpi, josta kiinteistöpisto ko. tilalle. Tästä linja kulkee n.40vuotiaan kuusikon läpi, jonka alla kasvaa käenkaalia ja kerrossammalta. Linja jatkuu seuraavan
22
kiinteistön kohdalle, jossa kasvaa n. 50 –vuotiasta koivua ja niiden alla nuorta männyn tainta, sekä
hietakastikkaa, sananjalkaa, lillukkaa ja kieloa. Kiinteistön kohdalla on pumppaamo. Seuraavalle
kiinteistölle linja kulkee n. 20-vuotiaan kuusikon läpi. Ennen tietä puusto muuttuu männiköksi.
Linja kulkee metsätien yli ja jatkaa siemenpuuasennossa kasvavaan Mt tyypin männikköön. Puut
ovat iältään n. 70-vuotiaista ja niiden alla kasvaa n. 15 –vuotias männyn taimikko.
Linja tekee 90 asteen kulman kohti Hietaman tietä ja jatkuu edellä mainitun metsän läpi. Linja
kulkee lähellä metsätietä hiekkapohjaisella kankaalla. Hietaman tien varressa olevan kiinteistön
kohdalla on kiinteistöliitos ja metsätyyppi on kuivempaa Vt tyyppiä. Kasvillisuutena kasvaa mm.
kanervaa, variksenmarjaa, puolukkaa ja osin mustikkaa. Aivan tien varressa kasvaa nuorta raitaa ja
koivua. Linja kulkee Hietamantien yli n. 50-vuotiaaseen männikköön, jossa kasvaa myös n. 30 - 40
–vuotiaita koivuja ja mäntyjä Mt pohjalla. Metsätyyppi muuttuu pian kuivemmaksi Vt tyypiksi,
jossa kasvaa mm. kanervaa ja puolukkaa.
Ensimmäisen talon kohdalla linja-alueella metsä samantyyppistä, kuin tien toisella puolellakin on,
eli siemenpuuasentoista järeää mäntyä, jonka alla nuori, tiheä männyn taimikko. Talojen välissä on
hernepensasta. Puusto muuttuu n. 15 –vuotiaaksi männyn taimikoksi, jossa oli runsaasti
kuusitiaisia. Kasvillisuutena kasvaa variksenmarjaa, mustikkaa ja kanervaa loivassa alarinteessä.
Linjalla kiinteistöpumppaamo, josta on liitos kiinteistölle. Tämän jälkeen linja jatkuu voimalinjan
ali, jossa kasvaa mm. pallero- ja poronjäkälää, hirvensarvijäkälää, torvi- ja nahkajäkälää ja
puolukkaa, sekä koivun vesaa. Tienvarressa on Vt tyypin 15-vuotias männikkö. Linja kulkee tästä
Hietamantien yli tien toisella puolella olevalle kiinteistölle, jossa pumppaamo. Tämä linjahaara
päättyy tähän.
5.7.
Hietamankoskentienvarren liitokset
Lannevedentieltä lähtee pian 13-tien jälkeen Hietamankoskentie, jonka varressa kulkee
runkojätevesiputki. Lähinnä Lannevedentietä oleville kiinteistöille lähtee kiinteistöliitos suoraan
runkojätevesiputkesta näiden kahden kiinteistön tonttien välistä. Linja-alueella kasvaa n. 10 – 15 vuotiasta koivua, pihlajaa ja leppää. Kiinteistöjen lähellä puusto on n. 20 -30 –vuotiasta OMt
metsätyypillä, alempana metsätyyppi on Mt. Kiinteistöjen välissä on kiinteistöpumppaamo
alarinteessä.
Seuraava kiinteistöhaara runkoputkesta kulkee kiinteistön pihan poikki, josta myös liitos viereiseen
kiinteistöön. Tällä linja-alueella kasvaa n. 80 –vuotiaita mäntyjä, 20 –vuotias koivu ja pihlaja.
Kiinteistöliittymä kulkee tien toiselle puolelle, jossa kasvaa pihlajaa, 80-vuotias mänty, jonka alla
nuorta kuusta, tuomea, sekä muuna kasvillisuutena kangaskortetta, sananjalkaa, oravanmarjaa,
sudenmarjaa ja lillukkaa. Korppi lenteli tällä alueella selvityshetkellä. Ennen kiinteistöä on
kiinteistöpumppaamo tien järven puolella.
23
5.8.
Rantahaantien linjahaara ja kiinteistöliittymät
Runkoputkesta lähtee kiinteistöliittymä lähellä voimalinjaa olevalle kiinteistölle pienen pellon
laitaa. Samasta liitoskohdasta lähtee toinen kiinteistöliittymä runkoputken toiselle puolelle pellon
yli alarinteeseen. Ennen kiinteistöä linja-alueella kasvaa n. 40 – 50 –vuotiaita koivua ja nuorempia
mäntyjä. Kiinteistön vieressä on pumppaamo.
13-tien varressa kulkevasta runkoputkesta lähtee linjahaara pellon reunaa Rantahaantien varteen.
Tällä alueella kasvaa pihlajaa, leppää ja pajua. Linja ylittää Rantahaantien ja kulkee alarinteeseen
kiinteistölle. Alussa kasvaa n. 20 –vuotiasta koivua, lepän tainta ja tienvarressa kasvaa mm.
pietaryrttiä, pukinjuurta, paimenmataraa, siankärsämöä, metsäkurjenpolvea, särmäkuismaa,
karhunputkea, koiranputkea, ahomansikkaa, puna-apilaa, pelto-ohdaketta, maitohorsmaa ja
peurankelloa. Kiinteistön pihassa on pumppaamo.
Linja jatkuu Rantahaantien vartta ja pellon laitaa, jossa kasvaa maitohorsmaa, vadelmaa,
karhunputkea, niittynätkelmää, leskenlehteä, niittyhumalaa, savijäkkärää ja pietaryrttiä.
Kiinteistöhaara lähtee pellon ja kiinteistötienreunaa. Tien ja pellon välissä on 4- 5 – vuotias
kuusiaidanne. Toinen kiinteistöhaara lähtee vastakkaiselle puolelle, Rantahaantien toisen puolen
kiinteistölle. Tällä linja-alueella kasvaa lähinnä vadelmaa ja maitohorsmaa.
Linja jatkuu tien ja pellon reunaa, jossa kasvaa nuorta lepän ja koivun tainta, pelto-ohdaketta,
valvattia, mesiangervoa, alsikeapilaa, särmäkuismaa, pietaryrttiä, leskenlehteä ja hiirenvirnaa.
Linjalta lähtee kiinteistöliittymä tien yli ja tontin rajaa, sekä orapihlaja-aidan viertä.
Linja jatkuu Rantahaantien ja pellon laitaa haaroittuen kahdelle eri kiinteistölle. Toinen haara
kulkee pellon poikki loivaa ylämäkeä 13-tien varressa olevalle kiinteistölle. Tontin rajalla on
pumppaamo. Toinen haaroista kulkee alarinteeseen pellon ja kiinteistötien vartta. Linja-alueella
kasvaa isotuomipihlajia, sekä mesiangervoa, vadelmaa ja maitohorsmaa.
5.9.
Entinen leirintäalue
Jäteveden runkoputki tekee tässä kohtaa mutkan 13-tien varresta. Runkoputkesta lähtee
kiinteistöhaara kahdelle kiinteistölle. Runkoputken lähellä kasvaa nuorta leppää ja kiinteistötien
ylityksen jälkeen puusto on n. 40 – vuotiasta mäntyä ja yksi n. 30 –vuotias kuusi ennen kiinteistöä.
Linja kulkee loivaan alarinteeseen ja kiinteistön pihassa on pumppaamo. Tästä linja kulkee
kiinteistön pihan reunaa varastorakennuksen taakse, jossa kasvaa nuorta pajua ja leppää.
Ulkorakennuksen takaa linja kääntyy suoraan kohti ranta-alueella olevaa kiinteistöä kohti. Linja
kulkee aluksi n. 40 – 50 – vuotiaan koivikon läpi, jonka alla kasvaa mm. maitohorsmaa. Tämän
jälkeen linja-alue on avointa ja koivut kasvavat puukujanneasennossa entisen asuntoautoalueen
reunalla. Linja-alueella kasvaa maitohorsmaa, timoteita, nurmi- ja metsälauhaa, leskenlehteä ja
mesiangervoa paikoin. Linja kulkee kiinteistölle koivukujanteen läpi ja kiinteistön piha-alueella on
pumppaamo.
24
5.10. Iisakkilan liittymä
Runkolinjasta lähtee kiinteistöhaara n. 10 –vuotiaan tiheän männyntaimikon ja n. 15 –vuotiaan
kuusikon läpi, jossa kasvaa myös seassa pajua. Puusto muuttuu nuoreksi sekapuustoksi, jossa
kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. Linja jatkuu ruohottuneelle tienpohjalle, jossa kasvaa
metsämansikkaa, metsäkurjenpolvea, pukinjuurta, siankärsämöä, poimunlehteä, nurmilauhaa,
paimenmataraa ja karhunputkea. Ennen kiinteistöä linja-alueella kasvaa hyvin vanha tuomi ja
järeä, n. 100 –vuotias kuusi. Nämä on syytä säästää kaivutoiminnassa. Muuna kasvillisuutena tällä
alueella kasvaa mm. runsaasti vuohenputkea ja pihlajan tainta. Maapohja on lehtomainen.
6. Vaikutusarviointi
Arvokkaat elinympäristöt
Suunnitelma-alueen arvokkaimmat alueet ympäristön monimuotoisuuden kannalta ovat
Kinnarintien varressa alueella olevat purojen varret lähiympäristöineen, sekä Kiimasjärventien
varressa Etelälahti ja saman suunnittelulinjauksen loppuosa, jossa on myös puronvarsi.
Kinnarintien purot tulevat Ukonlammesta ja Sarjanlammesta. Kummatkin purot laskevat
Nevanlahteen. Ukonlammesta tulevan puron ympäristö on arvokas mm. sen hyvin runsaan
näsiäkasvuston takia. Sarjanlammesta tuleva puro kulkee Kinnarintien ali ja sähkölinjan alta. Sama
puro kulkee myös Vesalantien ali. Suunniteltu linja-alue on piirretty kulkevaksi puronvarsialuetta
lähdettäessä Kinnarintieltä, mutta tällä alueella kasvaa runsas kotkansiipikasvusto.
Kuva 16. Sarjanlammesta
laskeva puro Kinnarintien varressa
Sähkölinjan alueella, sekä sen reuna-alueilla puronvarsi on erittäin runsaslajinen ja arvokas. Osin
puro ja sen ympäristö täyttää metsälain 10§ kriteerit luonnontilaisuudellaan tai luonnontilaisen
kaltaisella ympäristöllään. Tällä alueella on myös liito-oravan elinalue ja monia arvokkaita
25
lehtokasveja, ollen kasvillisuustyypiltään puronvarsilehto. Alueellisesti harvinainen metsälehmus,
eli niinipuu kasvaa juuri suunnitellulla linja-alueella tällä kohti.
Arvokkaan luontotyypin vuoksi, suunniteltu linja-alue on syytä siirtää sähkölinjan alta ja
puronvarresta kulkemaan Kinnarintien vartta pitkin Pihlaiskumpuun kääntyvään linjaan saakka.
Vesalantienvarressa olevan puron reunaan suunniteltu jätevesiputki ei ole monimuotoisuuden
suojelun kannalta parhaassa kohdassa. Linja kulkisi runsaslajista puronvartta ja suunnitellulla
puron ylityskohdalla kasvaa kotkansiipeä, joka on alueellisesti harvinainen kasvi. Tämän puron
ylitys olisi suotuisampaa tehdä tien toisella puolella suoralla linjalla, jolloin puronvarren
kasvillisuus paremmin turvattaisiin. Tällöin tien ylitys tulisi ennen puroa, eikä puron jälkeisen
kiinteistöliittymän jälkeen, kuten nyt tehdyssä ennakkosuunnitelmassa.
Liito-orava
Vesalantien varressa esiintyy myös liito-orava, mutta nyt rakennettava jätevesiputki ei näitä
levähdys tai lisääntymispuita vaaranna, kunhan ko. puut huomioidaan rakennustöissä.
Liito-orava, (Pteromys volans) on uhanalainen, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji.
Merkittävin syy liito-oravan uhanalaisuuteen on metsätalous. Laji kärsii kolopuiden, erityisesti
vanhojen haapojen vähenemisestä. EU:n luontodirektiivin mukaan liito-orava on yhteisön tärkeänä
pitämä eläinlaji. Euroopan unionin alueella liito-orava esiintyy Suomen lisäksi vain Virossa. Liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain
nojalla kielletty. Nyt löydetyistä liito-oravan levähdys- ja pesäpaikoista on gps-koordinaatit. Nämä
ko. puut tulee säästää ja välttää näiden alueiden lehtipuuston poistamista. Liito-oravalle on myös
aina jätettävä riittävät kulkuyhteydet eri elinpiireille. Liito-oravalle tärkeää elinympäristöä on
Sarjanlammesta tulevan puron varsilla olevassa metsässä. Suunnitelma-alueella tärkeää
elinaluetta on tämän puron varsi Kinnarintieltä Vesalantien varren sekapuumetsikköön, jossa
kasvaa mm. järeitä kuusia, leppää, haapaa ja raitaa.
Kuva 17. Papanoiden väri riippuu
vuodenajasta. Talvella ja keväällä liito-oravan syömien norkkojen siitepöly värjää ulosteen
kellertäväksi. Kesällä liito-orava syö enimmäkseen lehtiravintoa.
26
Pohjavesialueet
Suunnittelualueelle kuuluu kaksi erillistä pohjavesialuetta, jotka ovat Suojoen I-luokan
pohjavesialue (09 992 05) ja Hietama (09 992 03), joka ei enää ole varsinaisessa
pohjavesialueluokituksessa. Suojoen osalle ei tässä vesihuoltotyössä ole tulossa
rakennustoimenpiteitä. Hietaman pohjavesialueelle on suunnitelmassa useita putkilinjauksia,
koska alueen läpi kulkee runkojätevesiputki, johon tullaan liittämään useita kiinteistöhaaroja.
Hietaman pohjavesialue on myös tiiviimmän asutuksen aluetta. Pohjavesialueen
rakennustoiminnassa on tärkeintä huomioida, ettei maaperään pääse minkäänlaisia jäteöljyjä tai
polttoaineita esim. huoltotöiden aikana. Jo yksi litra öljyä riittää pilaamaan miljoona litraa
talousvedeksi käytettävää pohjavettä. Moni alueen asukas käyttää talousvetenään Hietaman
pohjavesialueen tuottamaa vettä. Erityisesti pohjavesialueella on huolehdittava tulevan
jätevesiputken oikeasta asentamisesta, jotta putki ei aikojen kuluessa pääse liikkumaan ja
hitsaussaumat on tehty huolellisesti ja ammattitaidolla.
Vesilain mukainen vesilupa
Vesistöylitys Kiimasjärven yli tarvitsee Vesilain mukaisen luvan vesijohdon sijoittamiseen joen tai
järven ali. Hakemus sijoitusluvasta tehdään Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirastoon. Hakemus
tehdään vapaamuotoisesti ottaen huomioon vesiasetuksen 42 – 49 ja 52 -60 § mainitut tiedot ja
selvitykset. Hakemus tehdään kolmena kappaleena ja hakemuksen käsittelyaika on keskimäärin
kolmesta neljään kuukautta. Hakemuksessa on tärkeää ottaa huomioon vaikutukset
luonnonoloihin ja rakennustyöt onkin parasta tehdä kesäajan ulkopuolella. Kesäajan ulkopuolisiin
töihin kuuluvat mm. ranta-alueen kaivutyöt putken sijoittamiseksi ja putken betonipainotusten
tekemiset ainakin järvialueella jäälle. Putkiasennuksessa on hyvä käyttää mahdollisimman
yhtenäistä putkea, jotta vältyttäisiin monilta hitsausliitoksilta.
Aluehallintovirasto tiedottaa hakemuksesta yleensä kuulutuksella. Hankkeen vaikutusalueen
asukkailla ja viranomaisilla on tilaisuus esittää hakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia ja
mielipiteitä. Päätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen.
Muinaismuistot
Hietaman alueella on useita muinaismuistokohteita tai -löydöspaikkoja. Näistä mitkään eivät ole
suoraan nyt rakennettavalla suunnittelualueella, mutta ne on otettava huomioon, jos
suunniteltuun linjaukseen tulee muutoksia. Useimmat jo löydetyistä kohteista on ainakin osittain
tuhoutunut alueella aiemmin tehdyissä erityyppisissä rakennustöissä. On hyvin tärkeää
historiamme kannalta, että näitä kohteita ei tuhota. Muinaismuistot ovat
Muinaismuistolailla(295/1963) suojeltuja. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen,
muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Jokainen
alueen kohde on merkitty liitekarttaan koordinaatein.
27
Vieraslajit
Vieraslajit ovat ihmistoiminnan seurauksena levinneitä eliölajeja. Uudessa elinympäristössään
nämä ei-toivotut lajit vaikeuttavat alkuperäisten lajien selviytymistä, levittävät tauteja ja
muuttavat elinympäristön rakenteita. Yleisesti vieraslajeja pidetäänkin maailmassa luonnon
monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä. Biologista monimuotoisuutta koskeva
yleissopimus eli biodiversiteettisopimus edellyttää maita laatimaan vieraslajeja koskevat
kansalliset strategiat tai ohjelmat. Suomen kansallinen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja
kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma vuosille 2006 - 2016 on asettanut kansallisen
vieraslajistrategian laatimisen aikatauluksi vuodet 2007 - 2010, Suomessa strategia valmistui
maaliskuussa 2011.
(http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html)
Suunnitelma-alueella on myös useita vieraslajiesiintymiä. Vaarallisin vieraslaji, josta olisi syytä
alueella päästä eroon, on Kaukaasianjättiputki. Jättiputki uhkaa Suomen luonnonvaraisia kasveja,
tukahduttamalla alleen jäävät luonnonkasvit. Näistä kasveista on vaikea päästä eroon, sillä niiden
siemenistä muodostuu useiden vuosien siemenpankki maaperään. Kaukaasianjättiputki, kuten
muutkin jättiputket, sisältävät ja erittävät kasvinestettä, jonka kemialliset aineet – furokumariinit –
vaikuttavat ihon valonherkkyyteen. Siksi auringonvalo tai muu UV-säteily yhdessä kasvinesteen kanssa
aiheuttaa paljaalle iholle palovamman kaltaisia rakkuloita tai ihottumaa ja pigmenttivaurioita. Tämän
vuoksi, jos mahdollista, jättiputkikasvustoja kannattaisi hävittää pilvisinä päivinä. Kaukaasianjättiputkea
esiintyi runsaana Kinnarintien varressa, Nevalahden vanhan peltoalueen laidassa, jonkin matkaa ennen
Vesalantietä.
Muita vieraslajeja suunnitelma-alueella ovat jättipalsami ja lupiini. Näistä jättipalsamia esiintyi
useiden kiinteistöjen ympärillä ja ojien varsilla. Lupiinia esiintyy monien peltojen ja etenkin teiden
varsilla. Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joten sen hävittäminen on näistä helpointa. Pitäisi vain
estää kasvin siementäminen. Lupiini on vaikea hävitettävä, koska sen siemenet pysyvät
itämiskykyisinä vuosikymmeniä maaperässä.
Vesihuoltotyön rakentamisessa myös huomioitavaa
Tulevassa jätevesiputkiverkoston kaivutyössä on aina mahdollisuuksien mukaan tehtävä linjat
teidenvarsille tai pelto-ojien pientareisiin. Peltoalueilla toimittaessa kaivutyöt on tärkeää tehdä
mahdollisuuksien mukaan kasvukauden ulkopuolella, sillä peltoalueiden EU-tukisäädökset vaativat
kasvukaudella tehtävien alueiden rajaamisen tukialueiden ulkopuolelle rakennusvuotena. Nämä
alueet ilmoitetaan tilapäisesti viljelemättömiksi alueiksi, erillisiksi kasvulohkoiksi. Pienin
ilmoitettava alue on 0,01 ha. Erilliset, alle 0,05 ha alat ilmoitetaan yhtenä kasvulohkona.
Ilmoituksen tekee viljelijä ja ilmoitus tehdään kunnan maaseutuviranomaiselle.
Luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea ei makseta tällaisille tilapäisesti viljelemättömille
alueille, eli nämä tukiosuudet tulisi vesihuoltotyöstä vastaavan korvata ko. alueen viljelijälle.
28
Teiden varsilla mahdollisesti olevat puukujanteet on myös säästettävä rakennustöissä.
Puukujanteet ovat maiseman kannalta arvokkaita kohteita. Puiden juuriston katkeaminen altistaa
puuston lahosienille ja erilaisille sairauksille.
Rakennustöissä on syytä pyrkiä mahdollisimman kapeaan työalueeseen etenkin metsäalueilla.
Tehtävän kaivuulinjan ei tulisi ylittää 8 metriä. Rakennustöissä menetetyn taimikon korvaaminen
on suuri tappio metsänkasvatuksessa. Esimerkiksi 10 - 15- vuotta pois alueelta muuten saatavasta
puutulosta on pitkä aika, vaikka itse taimet vesihuoltolaitos korvaisikin.
29
Lähteet
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html
Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys. Keski-Suomen ympäristökeskus. Matleena
Muhonen. 2005.
Maataloustukien hakuopas 2011. Maaseutuvirasto. Mavi. Helsinki 2/2011.
Museovirasto. Muinaismuistorekisteri.
OIVA-ympäristö- ja paikkatietojärjestelemä asiantuntijoille.
Parantala- Honkola esisuunnitelmakartta. MVT OY. 2011
Parantala-Honkola vesiosuuskunnan toimintakertomus tilikaudelta 1.1. – 31.12.2010
Pohjavesialuekartta/Äänekoski, Keski-Suomen ympäristökeskus. 15.4.1999
Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki 1998.
www.finlex.fi
www.ymparisto.fi.keski-suomi/maankäyttö ja rakentaminen/kulttuuriymäristöt/kuntakohtaiset
kulttuuriympäristöt/Äänekoski.
30
Liitteet
Parantala-Honkola esisuunnitelmakartta.
Kasvillisuusluettelo
31
Liite 1.
3.
2.
4.
2.
III
10.
1.
9.
1.
5.
4.
3.
VII
IV
I
II
7.
6.
VI
8.
VIII
Hietama pohjavesialue (09 992 03)
ja Suojoki (09 992 05)
Liito-orava
Metsälehmus eli niinipuu
Vesistöylitys. Kiimasjärvi
Puro
Vieraslaji
Arvokas luontotyyppi, puronvarsilehto
Näsisäesiintymä
Lähde
Rehevä rantavyöhyke + puronvarsi
Yksityinen luonnonsuojelualue
Ehdotelma vaihtoehtoisista linjauksista
Muinaismuisto, kivikautinen asuinpaikka
5.
6.
I
Aittokoski länsi
mahdollinen muinaisjäännös
P (ykj) 6945080 I (ykj) 3426530
I I
Aittokoski
kivikautinen asuinpaikka
P (ykj) 6945140 I (ykj) 3426740
I I I Hankala
irtolöytö
P (ykj) 6946700 I (ykj) 3428780
I V
Hietaman koski
irtolöytö
P (ykj) 6945120 I (ykj) 3426640
V
Hietaman voimala kiinteä muinaisjäännös
P (ykj) 6944820 I (ykj) 3427000
VI
Kantoniemi
mahdollinen muinaisjäännös
P (ykj) 6944760 I (ykj) 3428580
VII
Kiimaskoski
mahdollinen muinaisjäännös
P (ykj) 6945360 I (ykj) 3426670
VIII Suojoki
kiinteä muinaisjäännös
P (ykj) 6943780 I (ykj) 3428580
Liite 1. 1
5.
Liite 1. 2
10.
9.
4.
3.
Liite 1. 3
VII
Liite 1. 4
2.
III
1.
Liite 1. 5
I
IV
II
7.
6.
8.
Liite 1. 6
VI
VIII
LIITE 2.
KASVILLISUUSLUETTELO









LIEKOKASVIT
Riidenlieko
KORTEKASVIT
Järvikorte
Kangaskorte
Lehtokorte
Metsäkorte
Peltokorte
SANIAISKASVIT
Hiirenporras
Kallioimarre
Korpi-imarre
Kotkansiipi
Metsäalvejuuri
Metsäimarre
MÄNTYKASVIT
Euroopanlehtikuusi
Kataja
Kuusi
Mänty
LILJAKASVIT
Ahvenvita
Kielo
Oravanmarja
Sudenmarja
KURJENMIEKKAKASVIT
Kurjenmiekka
VIHVILÄKASVIT
Jouhivihvilä
Röyhyvihvilä
SARAKASVIT
Järvikaisla
Luhtasara
Mätässara
Pullosara
Tupasvilla
Viiltosara
HEINÄKASVIT
Hietakastikka
(Lycopodium annotinum)
(Equisetum fluviatile.L)
(Equisetum hyemale)
(Eguisetum pratense)
(Equisetum sylvaticum)
(Equisetum arvense.L)
(Athyrium filix-femina)
(Polypodiaceae vulgare L.)
(Phegopteris connectilis)
(Matteuccia struthiopteris)
(Dryopris carthusiana)
(Gymnocarpium dryopteris)
(Larix decidua)
(Juniperus communis)
(Picea abies)
(Pinus sylvestris)
(Ptamogetonaceae perfoliatus)
(Convallaria majalis)
(Maianthemum bifolium)
(Paris quadrifolia)
(Iris pseudacorus)
(Juncus filiformis)
(Junicus effusus)
(Schoenoplectus lacustris)
(Carex vesicaria)
(Carex cespitosa)
(Carex rostrata)
(Eriophorum vaginatum)
(Carex acuta)
(Calamagrostis epigejos)
LIITE 2.









Juolavehnä
Järviruoko
Koiranheinä
Korpikastikka
Metsäkastikka
Metsälauha
Niittynurmikka
Nuokkuhelmikkä
Nurmilauha
Nurminata
Nurmipuntarpää
Timotei
OSMANKÄÄMIKASVIT
Leveäosmankäämi
VEHKAKASVIT
Vehka
SARPIOKASVIT
Ratamosarpio
PAJUKASVIT/KOIVUKASVIT
Haapa
Harmaaleppä
Hieskoivu
Raita
Rauduskoivu
Tuhkapaju
NOKKOSKASVIT
Nokkonen
TATARKASVIT
Ahosuolaheinä
Niittysuolaheinä
KOHOKKIKASVIT
Luhtatähtimö
Nurmihärkki
Puna-ailakki
LEINIKKIKASVIT
Niittyleinikki
Peltoleinikki
Rentukka
LUMMEKASVIT
Lumme
Ulpukka
(Elymus repens)
(Phragmites australis)
(Dactylis glomerata)
(Calamagostis purpurea)
(Calamagostis arundinaceae)
(Deschampsia flexuosa)
(Poa pratensis)
(Melica nutans)
(Deschampsia caespitosa)
(Festuca pratensis)
(Alopecuris prantensis)
(Phelum prantense)
(Typha latifolia)
(Calla palustiris)
(Alisma plantago-aquatica L.)
(Populus tremula)
(Alanus incana)
(Batula pubescens)
(Salix caprea)
(Betula pendula)
(Salix cinerea)
(Urtica dioica)
(Rumex acetosella)
(Rumex acetosa)
(Stellaria palustris)
(Cerastium fontanum)
(Silene dioica)
(Ranunculus acris)
(Ranunculus arvensis)
(Caltha palustris)
(Nymphaea alba)
(Nuphar lutea)
LIITE 2.












HERUKKAKASVIT
Mustaherukka
Punaherukka
RUUSUKASVIT
Ahomansikka
Kotipihlaja
Kurjenjalka
Lillukka
Mesiangervo
Mesimarja
Metsäruusu
Ojakellukka
Poimulehti
Rätvänä
Tuomi
Vadelma
HERNEKASVIT
Aitovirna
Hiirenvirna
Metsävirna
Niittynätkelmä
Puna-apila
Lupiini
Siperianhernepensas
KÄENKAALIKASVIT
Käenkaali
KURJENPOLVIKASVIT
Metsäkurjenpolvi
VAAHTERAKASVIT
Vaahtera
PALSAMIKASVIT
Jättipalsami
PAATSAMAKASVIT
Korpipaatsama
LEHMUSKASVIT
Metsälehmus
NÄSIÄKASVIT
Näsiä
KUISMAKASVIT
Särmäkuisma
ORVOKKIKASVIT
Pelto-orvokki
(Ribes nigrum)
(Ribes rubrum coll.)
(Fragaria vesca)
(Sorbus aucuparia)
(Potentilla palustris)
(Rubus saxatilis)
(Filipendula ulmaria)
(Rubus arcticus L.)
(Rosa majalis)
(Geum rivale)
(Alchemilla vulgaris coll.)
(Potentilla erecta)
(Prunus padus)
(Rubus idaeus)
(Vicia sepium)
(Vicia cracca)
(Vicia sylvatica)
(Lathyrus pratensis)
(Trifolium pratense)
(Lupinus poluphyllus)
(Caragana aroborencens)
(Oxalis acetosella)
(Geranium sylvaticum)
(Acer platanoides)
(Imtatiens glandulifera)
(Rhamnus frangula)
(Tilia cornata)
(Daphne mezereum)
(Hypericum maculatum)
(Viola arvensis)
LIITE 2.











Metsäorvokki
Suo-orvokki
RANTAKUKKAKASVIT
Rantakukka
HORSMAKASVIT
Maitohorsma
SARJAKUKKAISKASVIT
Kaukaasianjättiputki
Koiranputki
Myrkkykeiso
Pukinjuuri
Suoputki
Vuohenputki
TALVIKKIKASVIT
Isotalvikki
Pikkutalvikki
KANERVAKASVIT
Juolukka
Kanerva
Mustikka
Puolukka
ESIKKOKASVIT
Metsätähti
Ranta-alpi
RAATEKASVIT
Raate
MATARAKASVIT
Paimenmatara
Pikkumatara
Pikkurantamatara
LEMMIKKIKASVIT
Luhtalemmikki
HUULIKUKKAISKASVIT
Kirjopillike
Punapeippi
Niittyhumala
Rantaminttu
NAAMAKUKKAISKASVIT
Kangasmaitikka
Metsämaitikka
Nurmitädyke
Pikkulaukku
(Viola riviniana)
(Viola palustris)
(Lythrum salicaria)
(Epilobium angustifolium)
(Heracleum mantegazzianum)
(Anthericus sylvestiris)
(Cicuta virosa)
(Pimpinella saxifraga)
(Peucedanum palustre)
(Aegopodium podagraria)
(Pyrola rotundifolia)
(Pyrola minor)
(Vaccinium uliginosum)
(Calluna vulgaris)
(Vaccinium myrtillus)
(Vaccinium vitis-idaea)
(Trientalis europaea)
(Lysimachia vulgaris)
(Menyanthes trifoliata)
(Galium album)
(Galium trifidum)
(Galium palustre ssp.palustre)
(Myosotis scorpioides)
(Galeopsis speciosa)
(Lamium purpureum)
(Prunella vulgaris)
(Mentha arvensis)
(Melampyrum pratense)
(Melampyrum sylvaticum)
(Veronica chmaedrys)
(Rhinanthus minor)
LIITE 2.




Rohtotädyke
VIRMAKASVIT, KUUSAMAKASVIT
Lehtovirmajuuri
Särmäkuisma
KELLOKASVIT
Harakankello
Kissankello
Peurankello
ASTERIKASVIT
Etelänruttojuuri
Huopaohdake
Kultapiisku
Pujo
Päivänkakkara
Siankärsämö
Ojakärsämö
Pelto-ohdake
Pohjanruttojuuri
Suo-ohdake
Savijäkkärä
SIKURIKASVIT
Huopakeltano
Sarjakeltano
(Veronica officinalis)
(Valeriana officinalis)
(Hypericum maculatum)
(Campanula patula)
(Campanula rotundifolia)
(Campanula glomerata)
(Petasites hybridus)
(Cirsium helenioides)
(Solidago virgaurea)
(Artemisia vulgaris)
(Leucanthemum vulgare)
(Achillea millefolium)
(Achillea ptarmica)
(Cirsium arvense)
(Petasites frigidus)
(Cirsium palustre)
(Gnaphalium uliginosum)
(Pilosella officinarum)
(Hieracium umbellatum)