Kansan Sivistysrahasto
Kansan Sivistysrahasto 2013 Esite työväenliikkeen yhteiseksi julkaisuksi Tämä Kansan Sivistysrahaston esite ei kerro vain säätiön toiminnasta vuonna 2013, vaan esittelee myös yhteistyökumppaneitamme. Nuoret Kotkat täytti toimintavuonna 70 vuotta ja Invalidiliitto 75 vuotta. Siksipä keskitymme tässä julkaisussa erityisesti heidän toimintansa ja rahastojensa esittelemiseen. Lasten ja Nuorten Puolesta -rahasto jakaa apurahoja nimensä mukaisesti lasten ja nuorten sekä heidän järjestöjensä toiminnan tukemiseen. Invalidiliiton pitkäaikaisen puheenjohtajan nimeä kantava, Aimo O. Aaltosen rahasto tukee vammaisten kansalaisten opinto- ja kulttuuritoimintaa. Yksi tuoreimmista rahastoistamme, Suomen Wanhojen Toverien rahasto tukee työväenliikkeen perinnetutkimusta ja sosialidemokraattisen liikkeen kulttuuritoimintaa. Vierailimme tämän tarmokkaan väen keskuudessa Lahdessa. Julkaisija: Kansan Sivistysrahasto KSR Siltasaarenkatu 6, 00530 Helsinki Puhelin: (09) 5868 530 Faksi: (09) 5868 5330 Sähköposti: [email protected] Internet: www.sivistysrahasto.fi Toteutus: Mediataju Oy, Vantaa Painopaikka: Kirjapaino Jaarli, Turenki Painos: 4000 kpl Y-tunnus 0213501-3 Nordea FI 85 1521 3000 0060 09 Erityisesti haluamme tässä julkaisussa kertoa kahdesta työväenliikkeen veteraanista. Edesmenneet Taisto Matti Pennanen ja Yrjö Hermaninpoika Tuomainen kirjasivat testamenttiinsa tahdon tukea Kansan Sivistysrahaston toimintaa. Omaan elämäntyöhön ja arvomaailmaan pohjaava toiminta jatkuu lahjoitusten tuotolla jaettujen apurahojen kautta. Esiteuudistuksemme lisäksi käynnistettiin maakuntien rahastoillat Satakunnan Porissa. Eetu Salinin rahaston järjestämä antoisa ilta kokosi yhteen alueen apurahansaajia, lahjoittajia, poliitikkoja sekä elinkeinoelämän ja tiedotusvälineiden edustajia. Nils Robert af Ursinin rahasto järjesti niin ikään tasokkaan aamiaistilaisuuden Turussa Varsinais-Suomen yhteistyökumppaneille. KSR:n palkintojen jako järjestettiin mahdollisuuksien mukaan suuren yleisön edessä. Katri Valan palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla ja Työväen Kulttuuripalkinto SDP:n Tampereella järjestämässä vuoden päätapahtumassa. Toimiston työntekijöiden toimenkuvia muutettiin vaihtuneen henkilömäärän mukaisesti. Säätiössä teitä palvelee toimistotyöntekijänä Raija Alhainen, taloussihteerinä Kirsi Tammi ja säätiön asiamiehenä Ulla Vuolanne. Viime vuonna esitteeseen liitettiin maakuntarahastojen yhteyteen maakuntakasvit. Nyt kuvien maakuntalinnut siivittävät teidät kulttuuritarinoihin. Ulla Vuolanne PS. Oletko joskus saanut apurahaa? Nyt voit rikastuttaa julkaisujamme omalla apurahatarinallasi. Keräämme säätiön käyttöön kuvia, videoinstallaatioita, hankekuvauksia ja tutkimusreferaatteja. Aineistoa tullaan hyödyntämään KSR:n esitteissä ja uusittavilla kotisivuilla. Kansan Sivistysrahasto 3 Sisällysluettelo Asiamiehen tervehdys........................................................................ 3 Säätiön tarkoitus................................................................................... 4 Vuoden 2013 palkitut.......................................................................... 6 Säätiön tarkoitus Kansan Sivistysrahaston toiminnan tarkoituksena on tukea apurahoin ja tunnustuspalkinnoin yhteiskunnallisesti suuntautunutta kulttuuri- ja sivistystyötä, tutkimusta, opiskelua ja valistustoimintaa. Rahasto jakaa hakemuksesta apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille, opiskelijoille, harrastajille, järjestöille ja työryhmille. Apurahat haetaan aina marras-joulukuun aikana . Apurahoja jakavia rahastoja on yli 80 ja niiden jakamien apurahojen kokonaismäärä on vuosittain 300 000 – 400 000 euroa. Kansan Sivistysrahasto on yksityinen säätiö, joka toimii läheisessä yhteistyössä ammattiliittojen ja työväenjärjestöjen kanssa. Kansan Sivistysrahaston apurahojen jako rahoitetaan yksityisten henkilöiden, järjestöjen ja liikeyritysten tekemin lahjoituksin, sijoitettujen pääomien tuotoilla ja rahaston tarjoamien muistamispalveluiden tuloilla. LAHJOITUKSET KANSAN SIVISTYSRAHASTOON Lahjoitukset yleisrahastoon ja erikoisrahastoihin..................... 8 Merkkipäiväonnittelut yleis-, ala- ja erikoisrahastoihin.......... 8 Merkkipäiväonnittelut maakuntarahastoihin............................ 9 Muiston kunnioittaminen................................................................10 MAAKUNTARAHASTOT..................................................................11 Martta Salmela-Järvisen rahasto (Helsinki)...............................12 Nils Robert af Ursinin rahasto (Varsinais-Suomi).....................13 Uudenmaan rahasto..........................................................................14 Eetu Salinin rahasto (Satakunta)...................................................18 Hämeen rahasto..................................................................................20 Väinö Voionmaan rahasto (Pirkanmaa).......................................21 Etelä-Savon rahasto...........................................................................22 Kymenlaakson rahasto......................................................................23 Antti Jussi Kososen rahasto (Pohjois-Karjala)...........................24 Minna Canthin rahasto (Pohjois-Savo)........................................26 Keski-Suomen rahasto......................................................................27 Elias Lönnrotin rahasto (Kainuu)...................................................28 Matti Lepistön rahasto (Pohjanmaa)............................................29 Yrjö Kallisen rahasto (Pohjois-Pohjanmaa)................................30 Lapin rahasto........................................................................................34 Uudet asiamiehet...............................................................................38 NIMELLISRAHASTOT.......................................................................39 ALARAHASTOT..................................................................................40 NIMIKKO- JA ERIKOISRAHASTOT..............................................42 HALLINTO.............................................................................................60 Valtuuskunta.........................................................................................60 Hallitus....................................................................................................61 Tilintarkastajat.....................................................................................61 Toimisto..................................................................................................61 TALOUDELLINEN TOIMINTA.........................................................64 KIRJEKUKAT JA ADRESSIT............................................................66 MITALIT..................................................................................................68 JAETUT APURAHAT..........................................................................70 PALAUTE...............................................................................................79 4 Kansan Sivistysrahasto 5 Kansan Sivistysrahaston Työväen Kulttuuripalkinto jaettiin vuonna 2013 taitelija Seela Sellalle. KSR:n kautta jaetaan useita tunnustusja kannustuspalkintoja tulevaisuutta tehneille ja tekeville. Teemu Manninen KSR Tunnustusta ja kannustusta 2013 :n hallitus perusteli taiteilija Seela Sellan palkitsemista hänen laaja-alaisella ja kantaaottavalla teatteri-, opetus ja lausuntatyöllään. Sella suhtautuu aina työhön kuin työhön intohimoisesti: ”Mikä tahansa tarina kelpaa esitettäväksi, jos siihen saa kiinnostavan kaaren ja jännitteen.” Seela Sella on taiteilija, joka suhtautuu lämmöllä ihmisiin, hän kuuntelee ja kuulee. Työläisperheeseen syntynyt taiteilija on pysynyt työväenliikkeen vankkumattomana kannattajana koko ikänsä. SDP:n puoluekokouksessa vuonna 1984 Sella keskittyi puheenvuorossaan ihmiseen ja kulttuuriin: ”Kulttuuri on voima, joka ihmisten käsissä ravitsee ja kasvattaa näitä tunnerikkaita, terveen itsetunnon omaavia ja vaistollaan toimivia henkilöitä. Omaehtoista kulttuurityötä, etenkin työttömien nuorten keskuudessa tuettakoon korkein mahdollisin, henkisin ja aineellisin panoksin. Se on ennalta ehkäisevää työtä ihmisen turhaantumista ja tarpeettomuuden tunnetta vastaan. ” Kulttuuripalkintoa on jaettu vuodesta 1982 alkaen ja sen ovat saaneet mm. Reijo Frank, Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiila ry, Jani Uhlenius, Päivi Pyymäki, Marianne Haapoja ja Leena Astikainen. Palkinto on arvoltaan 5 000 euroa ja se myönnetään työväenkulttuurin, sivistys- ja valistustyön parissa tehdystä ansiokkaasta työstä. Palkinnosta päättää Kansan Sivistysrahaston hallitus. Seela Sella Eriikka Väliahde 6 ja, kääntäjä ja kriitikko Teemu Manninen kokoelmastaan Paha äiti (Poesia). Teemu Mannisen taidokkaassa ja luovassa kokoelmassa on modernin klassikon ainesta. Se on toisaalta vahva ja anarkistinen yhteiskunnallinen puheenvuoro, toisaalta haikeutta, kaipausta, muistia pohtiva kokoelma. Katri Vala -palkinnon arvo on 2 000 euroa. Sen ovat aiemmin saaneet Johanna Venho, Kaisa Ijäs ja Sirpa Kyyrönen. Veikko Sinisalo -palkinto Näyttelijä Eriikka Väliahde sai puolestaan KSR:n Veikko Sinisalo -palkinnon. Väliahde, joka on syntynyt vuonna 1980 Oulussa, kiinnitettiin Tampereen Työväen Teatteriin suoraan Näty:lta vuonna 2004. Hän on tehnyt lukuisia rooleja niin musikaaleissa kuin draamoissa. Näytäntökaudella 2012-2013 Väliahde teki vaikuttavat roolityöt musikaalin Next to Normal mielenterveysongelmista kärsivänä äitinä, tanssivan draaman Carmenin taiteellisesti haastavassa nimiroolissa sekä yhtenä riemastuttavan komedian Rakkauden vaatekaappi viidestä naisesta. Veikko Sinisalo –palkinto on jaettu vuodesta 1990 alkaen teatteritaiteen piirissä osoitetusta luovasta hulluudesta ja erinomaisesta työmoraalista. Palkinnon jakaa Jenny Matinahon rahasto ja se on suuruudeltaan 3 000 euroa. Katri Valan rahaston palkinto KSR:n Katri Valan rahaston nuorille taiteilijoille suunnattu palkinto jaettiin nyt neljännen kerran ja sen sai runoilija, kirjallisuudentutkiKansan Sivistysrahasto 7 Lahjoitukset Kansan Sivistysrahastoon Kansan Sivistysrahaston yleisrahasto, maakuntarahastot ja erikoisrahastot ovat 1.11.2012-31.12.2013 välisenä aikana vastaanottaneet seuraavat lahjoitukset: Fortum Oyj yleisrahastoon Kokkolan kaupunki Matti Lepistön rahastoon Kiila ry Katri Valan rahastoon Matti Pennasen testamenttilahjoitus Antti Jussi Kososen rahastoon TTT-Teatteripalvelut Oy Jenny Matinahon rahastoon Nordea Pankki Oyj yleisrahastoon Työväen Retkeilyliitto Erkki Wikstenin rahastoon Augusta af Heurlinin Säätiö yleisrahastoon Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia yleisrahastoon Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma yleisrahastoon Stockmann Oyj yleisrahastoon Raideammattilaisten yhteisjärjestö Rautatieläisten rahastoon Yrjö Tuomaisen testamenttilahjoitus Uudenmaan rahastoon Seinäjoen kaupunki Matti Lepistön rahastoon Timo Hurme yleisrahastoon Invalidiliiton asumispalvelut Oy Aimo O. Aaltosen rahastoon merkkipäiväonnittelut Seuraavat henkilöt ja yhteisöt ohjasivat 1.11.201231.12.2013 merkkipäiväonnittelunsa KSR:n ala- ja erikoisrahastoihin: eläkeläinen Vilho Oksanen Työmies 100-vuotta rahastoon IT-päällikkö Roope Sovala Lasten ja Nuorten Puolesta rahastoon henkilöstökoordinaattori Armi Kerman Kansan Sivistysrahastoon eläkeläinen Helen Katajisto Työväen Kukkasrahastoon eläkeläinen Harri Raki Lasten ja Nuorten Puolesta rahastoon toimistotyöntekijä Raija Alhainen Kansan Sivistysrahastoon professori Arja Rimpelä Lasten ja Nuorten Puolesta rahastoon henkilöstösihteeri, eläkeläinen Asta Heikkilä Lasten ja Nuorten Puolesta rahastoon järjestöneuvos Jaakko Kuusela KSR:n eri rahastoihin puheenjohtaja Matti Hellstén Matti Hellsténin rahastoon puheenjohtaja Lauri Lyly SAK:n kulttuurirahastoon metsät. neuvoja, emeritus Taisto Silvan Kansan Sivistysrahastoon eläkeläinen, os. pääl. Veikko Wigren K.A. Fagerholmin rahastoon 8 diplomi-insinööri Matti Hirvonen Lasten ja Nuorten Puolesta -rahastoon Ellen Granholm Erkki Wiksténin rahastoon Sirpa Ilola Lasten ja Nuorten Puolesta rahastoon herastuomari, eläkeläinen Alli Luhti Erkki Wikstenin rahastoon puheenjohtaja Timo Vallittu TEAM rahastoon Pirjo Rautiainen Lasten ja Nuorten Puolesta rahastoon eläkeläinen Tuula Raito Kansan Sivistysrahastoon Ilpo Rossi Lasten ja Nuorten Puolesta rahastoon kunnallisneuvos Karl Koivunen Irene ja Kalevi Sorsan rahastoon kehitys- ja yhteyspäällikkö Jarmo Punkka R.H.Oittisen rahastoon sihteeri Marja Saavalainen Elämäntapaliiton rahastoon puheenjohtaja Pekka Tuominen Aimo O. Aaltosen rahastoon työntekijä Juha Ahvonen Tammisaari 1918-rahastoon toimitsija Oiva Pennonen Rafael Paasion rahastoon ent. raittiustoimenjohtaja Leo Autio Rafael Paasion rahastoon oikeust. maisteri Merja Vuori Työmies 100-vuotta rahastoon Benny Mannström Kansan Sivistysrahastoon järjestötoimitsija Juha Jaatinen PAU:n rahastoon herastuomari Kaimo Koponen Tapio Rautavaaran rahastoon eläkeläinen Tenho Ojala Kansan Sivistysrahastoon presidentti Mauno Koivisto Mauno Koiviston rahastoon riipuMaton ajattelija Hannu Alanoja Wanhojen Toverien rahastoon valtiot.maisteri Leena Burman Irene ja Kalevi Sorsan rahastoon toiminnanjohtaja Jukka Keronen Aimo O. Aaltosen rahastoon maaneuvos Jussi-Pekka Alanen Kansan Sivistysrahastoon päätoimittaja, puheenjohtaja Risto Kolanen Rafael Paasion rahastoon presidentti Tarja Halonen Tarja Halosen rahastoon eläkeläinen Sirkka Mäkeläinen Kansan Sivistysrahastoon puheenjohtaja Jarkko Rahkonen KSR:n eri rahastoihin eläkeläinen Kerttuli Karonen Erkki Wiksténin rahastoon eläkeläinen Mirja Karonen Erkki Wiksténin rahastoon Riihimäen Retkeilijät ry 25 v. Erkki Wiksténin rahastoon yhteiskuntasuhdejohtaja Ulla-Maija Rajakangasta onniteltiin Kansan Sivistysrahastoon aluesihteeri, eläkeläinen Reijo Vaarantaa onniteltiin Lasten ja Nuorten Puolesta rahastoon Olavi Luhtia onniteltiin Erkki Wiksténin rahastoon Seuraavat henkilöt ja yhteisöt ohjasivat 1.11.2012-31.12.2013 merkkipäiväonnittelunsa KSR:n maakuntarahastoihin: maakuntaneuvos Risto Koivisto Väinö Voionmaan rahastoon kaupunkineuvos Ilmo Paananen Yrjö Kallisen rahastoon directos cantus, kaupan esimies Paavo A. Pulkkinen Matti Lepistön rahastoon toiminnanjohtaja Vesa Salminen Kymenlaakson rahastoon kansanedustaja Raimo Piirainen Elias Lönnrotin rahastoon Kansan Sivistysrahasto 9 fil.lis., toimittaja Heikki Näreikkö Väinö Voionmaan rahastoon kaupunginjohtaja Pertti Lintunen Kymenlaakson rahastoon puheenjohtaja Antti Rinne Toini ja Veikko Helteen rahastoon sidosryhmäjohtaja Markku J. Jääskeläinen Uudenmaan rahastoon Jaakko Iljanka Kaisu ja Veikko Randellin rahastoon valtiopäiväneuvos Mikko Elo Eetu Salinin rahastoon paperityöläinen Rainer Lehti Eetu Salinin rahastoon toiminnanjohtaja Harri Sandell Väinö Voionmaan rahastoon Voitto Raita-aho Eetu Salinin rahastoon kunnallisneuvos Matti Mänttäri Minna Canthin rahastoon professori Pentti Maljojoki Antti Jussi Kososen rahastoon toimituspäällikkö Risto Kenttä Yrjö Kallisen rahastoon Raimo Koivula Antti Jussi Kososen rahastoon kunnallisneuvos Seppo Salminen Väinö Voionmaan rahastoon toimistosihteeri Merja Flink Antti Jussi Kososen rahastoon etuuspäällikkö Jari Salomaa Nils Robert af Ursinin rahastoon teatteriohjaaja, johtaja Mikko Majanlahti Väinö Voionmaan rahastoon valt. maisteri Henrik Wulff Etelä-Savon rahastoon eläkeläinen Pirkko Tahvanainen Impi ja Kalle Niemisen rahastoon aluejohtaja Ahti Ruoppila Keski-Suomen rahastoon ympärivrk-hoidon johtaja Kristiina Hellstén Nils Robert af Ursinin rahastoon ammatillinen opettaja Tapani Eskola Bernhard Lehtisen rahastoon liikuntapaikkojen esimies Hannu Asikainen Väinö Voionmaan rahastoon päätoimittaja Antti Vuorenrinne Nils Robert af Ursinin rahastoon julkaisusihteeri, eläkeläinen Elna Sarkkinen Antti Jussi Kososen rahastoon toiminnanjohtaja Raimo Turunen Hämeen rahastoon eläkeläinen Sarita Maja-Hellman Martta Salmela-Järvisen rahastoon aluepäällikkö Helena Tiuraniemi Lapin rahastoon apulaisrehtori Tellervo Huotari Elias Lönnrotin rahastoon kunnallisneuvos Raimo Rauhala Matti Lepistön rahastoon eläkeläinen Anna Ruuska Uudenmaan rahastoon rehtori Sirkka Reko Antti Jussi Kososen rahastoon pääluottamusmies Jouko Aitonurmi Eetu Salinin rahastoon paperityöntekijä Jari Mäki-Korte Eetu Salinin rahastoon Muiston kunnioittaminen Puutaiteilija Juhani Pekkolan muistoa kunnioitettiin Rafael Paasion rahastoon 10 Rahastot Kansan Sivistysrahasto muodostuu yli 80 erilaisesta rahastosta. Apurahoja jaetaan yleis-, erikois-, nimikko- ja maakuntarahastoista. Testamentit, lahjoitukset ja merkkipäivänsä onnittelut voi kohdistaa haluamaansa rahastoon. Valitsemalla omiin arvoihin pohjaavan rahaston lahjoittaja vahvistaa elämäntyötään apurahatoiminnan kautta. Merikotka (Haliaeetus albicilla) on Ahvenanmaan maakuntalintu. Kansan Sivistysrahasto 11 Maakuntarahastot Martta Salmela-Järvisen rahasto (Helsinki) Hoitokunta: toiminnanjohtaja Aysu Shakir-Corbishley, johtaja Soili Hietamies, toimitusjohtaja Esko Häsä, professori Aarne Laurila, valt.maist. Tero Tuomisto, voimistelunopettaja Sirkka-Liisa Vehviläinen, valt.maist. Tiina Hiltunen ja Helsingin Työväen Lapsilaulajien edustajana Risto Lahti. Rahaston asiamiehenä on toiminut puheenjohtaja Aleksej Fedotov sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Nora Anna Osallistava musiikkityöpaja lähiökouluille Präktig Paula Osallistavaan musiikkitoimintaan kouluttautuminen Ryymin Saara Ompelukoneen hankinta teatteri- ja elokuvapuvustusta varten Sagulin Michael Osallistumiseen Limingan musiikkileirille 12 Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on Suomen kansallislintu. Ei ihme ollenkaan, että tämä sinistä taivasta vasten lentävä valkohohtoinen uljas lintu on valittu Suomen kansalliseksi symboliksi. Se palaa aina samalle kotijärvelleen ja on pariuskollinen koko elämänsä ajan Laulujoutsen on inspiroinut säveltäjiämme Jean Sibeliuksesta, taidemaalareitamme Akseli Gallen-Kallelasta ja runoilijoitamme Eino Leinosta alkaen. Kalevalassa joutsenella on tärkeä rooli Tuonen virran vartijana. Äänisjärven 5000 vuotta vanhoissa kalliomaalauksissa kuvataan joutsen yhdessä auringon kanssa. Laulujoutsen on ollut pyhä lintu karjalaisille, Siperian suomensukuisille kansoille ja kolttasaamelaisille. Se on puhtauden ja rehellisyyden symboli meille. Tämän tiesi Reino Helismaakin. ”Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa, ja kun lentää siivin valkein niin kuin joutsen.” Hoitokunta: johtava suunnittelija Heimo Välimäki, varapuheenjohtaja aluejohtaja Outi Rannikko, oik.kand. Mikko Sedig, varanotaari Leena Koikkalainen, kaupunkineuvos Armas Lahoniitty, professori Antti Paasio, kunnallisneuvos Simo Paassilta, VM Rauni Paavola ja päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Rahaston asiamiehenä on toiminut THM Kristiina Hellstén sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahastot MARTTA SALMELA-JÄRVISEN RAHASTON JAKAMAT APURAHAT VUONNA 2013: Böök Laura Valokuvauksen lopputyö: Pakolaiset Pudasjärvellä Nils Robert af Ursinin rahasto (Varsinais-Suomi) Alarahasto Helsingin Työväen Lapsilaulajien rahasto Martta Salmela-Järvisen rahaston hoitokunta ja Risto Lahti. Nimellisrahasto Eila ja Unto Laitilan rahasto Kaisu ja Veikko Randellin rahasto Nils Robert af Ursinin rahaston hoitokunta ja toimitusjohtaja Esko Randell. Turun Työväen Säästöpankin rahasto Nils Robert af Ursinin rahaston hoitokunta ja valtiotieteen maisteri Risto Laalo. Aarne ”Ake” Keskitalon rahasto Nils Robert af Ursinin rahaston hoitokunta ja toimittaja Juhani Airas. Johannes Koikkalaisen muistorahasto Nils Robert af Ursinin rahaston hoitokunta sekä varanotaari Leena Koikkalainen ja Teuvo Hölttä (11.2.2013 asti). Seppo ja Kaija Lehtisen rahasto Nils Robert af Ursinin rahaston hoitokunta ja sh (yamk) Maria Kumpuoja. NAAkka (Corvus monedula) on VarsinaisSuomen maakuntalintu. NILS ROBERT AF URSININ RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013: Piikkiön Kehitys ry Piikkiön Kehitys ry:n historia Teatteriyhdistys Tarmo ry Näytelmäproduktio Koukussa Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry OVET -luentosarja omaishoitajille Vainio Lassi Tutkimustyö: SAK ja suomalaisen korporatismin muutos Kansan Sivistysrahasto 13 UUDENMAAN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013: Espoon Nuoret Kotkat Aluejärjestö ry Nuorten kansalais- ja demokratiakasvatus Itä-Vantaan musiikkikoulu Soivat Musikantit ry Sammon vartijat -lasten musikaalin valmistaminen Loviisa Open Dance Company Häpeän raja -tanssiteoksen tuotanto Länsi-Vantaan Rock-Musiikki Ry Louhela Jam -ilmaisfestivaalin järjestäminen Uudenmaan rahasto Hoitokunta: pankinjohtaja Matti Louekoski, johtaja Markku J. Jääskeläinen, kirjailija Claes Andersson, projektipäällikkö Pentti Pulkkinen, pääjohtaja Aulis Pitkälä, johtaja Matti Tukiainen, toimitussihteeri Minna Räsänen, järjestötoimitsija Visa Tammi, Matti Waara, Esko Ulmanen ja lastenhoitaja Hannele Autio. Rahaston asiamies muusikko ja musiikkipedagogi AMK Emma Kuntsi sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Mäkinen Mauri Taidekuvauksen objektiivihankinta Porvoonseudun Parkinson-kerhoBorgånejdens Parkinsonklubb Parkinsonia sairastavien kulttuuri- ja sivistyshanke Työryhmä Pahtela & Heinonen Suomen lasten laulut ja leikit eri aikoina -kirja- ja lelunäyttely Toini ja Veikko Helteen rahasto : Juvonen Elviira Osallistuminen musiikkileirille Karkkilan Kulttuuriyhdistys Lyyti ry Teatteri Perän kiertävän teatteriesityksen valmistaminen Matti Louekosken rahasto: Ruohio Heidi Väitös: Syntyperä kansainvälisesti adoptoitujen arjessa BERNHARD LEHTISEN RAHASTO: Nyman Miro Opiskelijastipendi Ratilainen Johanna Opiskelijastipendi Rauha ja Helge Tapanin rahasto : Korson Nuoret Kotkat Leiri- ja koulutustoimintaan 14 Alarahastot Toini ja Veikko Helteen rahasto Uudenmaan rahaston hoitokunta ja lehtori Anu Rajajärvi. Matti Louekosken rahasto Impi ja Kalle Niemisen rahasto Ari Koskenoja. varapuheenjohtaja Petteri Oksa, Hannu Himanen, Jaana Nissinen, Tessa Olin. Rahaston asiamiehenä toimi järjestötoimitsija Visa Tammi sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Bernhard Lehtisen rahasto Esko Ulmanen, pääluottamusmies Ari Nyman ja Sari Park-Björklund. Rahaston asiamiehenä toimi Ulla Vuolanne. Rauha ja Helge Tapanin rahasto Uudenmaan rahaston hoitokunta ja lastenhoitaja Hannele Autio. Terttu Tammeron rahasto Mustarastas (Turdus merula) on Uudenmaan maakuntalintu. Kalevalasta tai vanhasta kansanperinteestä tästä kauniista linnusta ei runoja tai taruja löydy. Mustarastas on suhteellisen tuore muuttaja, kuten moni ihminenkin Uudellamaalla. Reilun sadan vuoden aikana se on levittäytynyt kohti pohjoista aina napapiirin korkeudelle ja ylemmäksikin asti. Uudenmaan rehevät seka- ja lehtimetsät ovat mustarastaan tyypillisintä elinympäristöä. Se viihtyy myös ihmisen läheisyydessä, keskellä kaupunkiakin. Mustarastas on kevään ensimmäisiä laulajia ja se kertoo iltaisin talven taittumisesta. Haikea, voimakas ja mollisointuinen laulu sopii suomalaiseen sielunmaisemaan. Ja mustarastas jaksaa laulaa aina elokuulle asti. n Lintukuvaukset: Jukka Halonen. Tärkein lähde: Järvinen: Maakuntalinnut (Otava 1995). Tuo laulu on innoittanut säveltäjiä Ludwig van Beethovenia myöten. Mutta onpa tämä musta lintu saanut kadehtijansakin. Keskiajalla sen tumma väri ja laulu tekivät siitä synnin vertauskuvan. Lintukuvat: iStockphoto, Dreamstime, Mediataju Testamentti tulevaisuudelle KSR:n Uudenmaan rahasto kiitollisena vastaanotti Yrjö Hermaninpoika Tuomaisen testamenttiinsa kirjaaman erityisjälkisäädöksen. Kirvesmies Tuomaisen toiveen mukaan lahjoituksella mahdollistuvat apurahat suunnataan Uudenmaan alueen vähävaraisille nuorille ja opiskelijoille. Yrjö Tuomaisen tytär, Anja Lindholm kertoo, että testamentin tahto ei yllättänyt häntä. Taitava kirvesmies oli aktiivinen ay-mies Rakennusliitossa ja toimi myös Karjaan Demareissa vaimonsa Lempi Tuomaisen kanssa. Lindholm kertoo, että isä jakoi eteenpäin myös ”makeaa rahaa”. Yrjö Tuomainen toimi nimittäin eläkkeelle jäätyään seudun mehiläishoitajana ja myi hunajaa useasti mm. Kauppatorilla. Kalastusta, metsästystä ja hiihtoa elämänsä loppuun saakka harrastanut Tuomainen jatkaa jälkisäädöksellä itselleen tärkeiden tavoitteiden toteuttamista. Toinen rakas kohde, Karjaan-Pinjaisten voimistelu- ja urheiluseura Ura ry sai myös testamentin myötä tukea toiminnalleen. Kansan Sivistysrahasto 15 Nyrkkeilijä Jenna Puurusen tähtäin on korkealla Karhuneiti kehässä J Järvenpään Kehäkarhujen Jenna Puurunen, 19, on lupaava nyrkkeilijä. Hän on voittanut lukuisia arvomitaleita ja nyt hän pitää tähtäimensä olympialaisissa ja opiskeluissa. Nuori urheilija sai koulutussuunnitelmiensa tueksi vuoden 2013 Tapio Rautavaara -palkinnon. enna Puurunen aloitti nyrkkeilyn Järvenpään Kehäkarhuissa 11-vuotiaana ala-asteen luokkakaverinsa kanssa. Tytöt harjoittelivat yhdessä aina kun mahdollista. ”Veljeni harrasti nyrkkeilyä ja äitini potkunyrkkeilyä. Ajattelin, että nyrkkeily on siisti laji. Kaverini tosin lopetti muutama vuosi myöhemmin. Jatkoin yksikseni ja treenasin vanhempieni kanssa.” Puurunen harrasti myös ratsastusta 14-vuotiaaksi asti. Viiden vuoden jälkeen hevostallit vaihtuivat pysyvästi nyrkkeilysaliin. ”Ratsastusharrastus oli pakko lopettaa. Nyrkkeily oli ykkössijalla ja treeneissä oli pakko käydä enemmän, jos halusi pärjätä.” Menestystä ja tavoitteita Jenna Puurunen on myös pärjännyt. Viimeisimpänä meriittinä 19-vuotias lupaus voitti marraskuussa 2013 Työväen Urheiluliiton turnauksessa 57-kiloisten sarjan kotikaupungissaan Järvenpäässä. Kaulaan on pujotettu myös EM-hopeamitali. Vyölle on kertynyt jo kolme peräkkäistä Suomen-mestaruutta, Pohjoismaiden mestaruus sekä Eteläisen alueen mestaruus. Puurunen oli myös olympiakarsinnoissa. ”Olympialaiset ovat aina se suurin juttu urheilijalle ja niihin tähdätään. En tiedä, siintävätkö silmissä jo Brasilian Rio de Janeiron olympialaiset 2016 vai vasta seuraavat. Rioon on kuitenkin vain kolme vuotta, se on tosi lyhyt aika.” 16 Lähitulevaisuus avoinna Jenna Puurusen lähitulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki. Kilpailumahdollisuuksia olisi niin Suomen, Euroopan kuin maailman tasolla. ”En vielä tiedä, mihin lähden treenaamaan ja kilpailemaan. Tällä hetkellä treenaan nyrkkeilysalilla viisi tai kuusi kertaa viikossa. Lisäksi viikko-ohjelmaan kuuluu pari kolme kertaa aamulenkki, kuntopyöräilyä tai uintia.” Puurunen kertoo, että harjoituksissa treenataan ottelua, tekniikkaa, räjähtävää voimaa, erilaisia juoksuvetoja ja tietenkin sparria. ”Treeniohjelma riippuu vähän kaudesta. Kilpailukaudella on erilainen ohjelma kuin peruskuntokaudella. Kilpakaudella harjoittelen vähintään kymmenen tuntia viikossa, korkeintaan 15.” Jenna Puurusen vahvuus naruneliössä on nopeus. Lisäksi hän on hyvin tekninen nyrkkeilijä. ”Tykkään niin sanotusti otella siististi. En ole niin hyvä lähiottelussa ja tappelemisessa. Vältän sitä yleensä viimeiseen asti, mutta kun kehässä on pakko niin sitten tapellaan. Olen aina ollut aika nopea, mutta voimassa ja tappelussa pitäisi kehittyä.” Palkinto opiskeluihin Jenna Puurunen sai keväällä Kansan Sivistysrahaston vuoden 2013 Tapio Rautavaara -palkinnon. Palkinto myönnetään opiskelun tueksi nuorille lupaaville urheilijoille. Aiemmin sen ovat saaneet mm. uimari Jani Sievinen, kävelijä Valentin Kononen ja uimari Emilia Pikkarainen. ”Olen vielä niin nuori, että minun pitäisi päästä opiskelemaan jossain vaiheessa. Se pitäisi sovittaa lajiharrastukseen.” Puurunen haki vuonna 2012 Vierumäelle liikunnanohjaajakoulutukseen, mutta opiskelupaikka ei vielä tärpännyt. Hän harkitsee uutta yritystä Vierumäelle tai vaihtoehtona ravitsemustieteiden opiskelua. ”Ravitsemustieteet kiinnostaisivat todella paljon. Jos meinaa pysyä tietyssä painoluokassa, niin pitää katsoa muutenkin mitä syö. Ruokavalion tarkkailu on osa urheilijan elämää. Pitää huolehtia, että saa kaikki vitamiinit, proteiinit ja hyvät hiilihydraatit.” Tällä hetkellä Puurunen on töissä Helsinki-Vantaan lentoasemalla aulakuormaajana, eli niin sanotusti ”laukkujen heittelijänä”. Hän käy aamuisin töissä ja hänellä on vapaata treeneihin asti. ”Silloin kun kävi lukiota menin aamulla treeneihin, sitten kouluun ja taas treeneihin. Se oli arkeani silloin. Koko ajan sai juosta paikasta toiseen. Nyt se on vähän rauhoittunut”, Suomen tulevaisuuden toivo hymyilee. Teksti ja kuvat: Antti Halonen Kansan Sivistysrahasto 17 KUVAT: Matti Hirvonen. Eetu Salinin rahasto (Satakunta) n Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti ohjasi 60-vuotisonnittelunsa Eetu Salinin rahastolle. n Eetu Salinin rahaston perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja Väinö Vilponiemi n Juhlapuhuja Väinö Vilponiemi sekä rahaston nykyinen puheenjohtaja Irma Suonpää ja asiamies Liisa Vannekari. Kapellimestari Heino Hänninen ja asiamies Liisa Vannekari palkittiin tilaisuudessa molempien pitkästä ja ansiokkaasta työstä KSR:n Tiedon avain -palkinnolla. Maakuntailtojen avaus Salinin Satakunnassa Säätiö lanseerasi maakuntien rahastoillat syksyllä Satakunnassa. Eetu Salin rahaston 55-vuotisjuhlatilaisuus kokosi satakunta ihmistä iloiseen iltaan. Tilaisuudesta nauttivat paikalliset apurahansaajat, rahaston aktiivit, lahjoittajat, alueen päättäjät sekä elinkeinoelämän ja lehdistön edustajat. n Esiintyjien joukossa tunnelmoivat myös Porin Aluejärjestön Nuoret Kotkat. 18 Hoitokunta: toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijä Irma Suonpää, varapuheenjohtaja rehtori Harri Lehtonen, kulttuurisihteeri Sulo A. Savo, tutkimus- ja kehitysjohtaja Kirsti Jokiranta, toimitsija Olli Palomäki ja toimittaja Matti Hirvonen. Rahaston asiamiehenä on toiminut toimistonhoitaja Liisa Vannekari sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahastot Toivo Lepistön rahasto EETU SALININ RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013: Haapaniemi Ella, Partaharjun puhallinmusiikkileiri Haapaniemi Reetta, Partaharjun puhallinmusiikkileiri Hietaharju Henna, Kesäleiri USA:n Minnesotassa Nuorisosoitto-kuntayhdistys ry Konserttimatka Berliiniin Rauman Iltanäyttelijät ry Reteesti vaan -kesäteatteri-produktion valmistaminen Rauman Työväen naiskuoro ry Kuoron 35-vuotisjuhlakonsertin laululeiriopetus Uuden Ajan rahasto Nimellisrahasto Matti Kuusion rahasto Sinitiainen (Parus caeruleus) on Satakunnan maakuntalintu. Kansan Sivistysrahasto 19 Hämeen rahasto HÄMEEN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013: Isotalo Mari Yksityisnäyttelyn järjestäminen Hoitokunta: radiotoimittaja, YM Aarne Kauranen, toiminnanjohtaja Irja Appelroth, pankinjohtaja Kalevi Rajala, ekonomi Sinikka Laitinen, laitosmies Isto Hannula, Taisto Tuominen ja apulaisrehtori Kirsti Laatunen. Rahaston asiamiehenä on toiminut toiminnanjohtaja Raimo Turunen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Lahden Oma Teatteri ry Teatteri Vanhan Jukon, Teatteri Telakan ja Rakvere Teaterin yhteistyöprojekti Vanha-Similä Maria Väitös: Elämää Forssan tekstiiliteollisuudessa 1950-luvulta 2000-luvulle Alarahasto Kari Laitisen muistorahasto Nimellisrahasto Orimattilan sos.dem. Työväenyhdistyksen 90 v. juhlarahasto. Väinö Voionmaan rahasto (Pirkanmaa) Hoitokunta: tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs, hallintopäällikkö Margit Eteläniemi, kunnallissihteeri, eläkeläinen Marja-Liisa Järvinen, maakuntaneuvos Risto Koivisto, toiminnanjohtaja, eläkeläinen Matti Länsiö, työnjohtaja, eläkeläinen Reino Ojala, hallintokoordinaattori Ilpo Pyymäki ja kunnallisneuvos Seppo Salminen. Rahaston asiamiehenä on toiminut suunnittelupäällikkö Anniina Tirronen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Nimellisrahasto Väinö Linnan rahasto Kalasääski eli sääksi (Pandion haliaetus) on aina yhtä sykähdyttävä näky: iso petolintu kaartelee järven päällä, pysähtyy lekuttelemaan, käy syöksyyn ja nousee vedestä kala kynsissään. Tämän luonnonnäytelmän tähti on Kanta-Hämeen maakuntalintu. Kielentutkijoiden mukaan sääksi olisi tullut Suomen kielen sanavarastoon vähintään 5000 vuotta sitten. Suomesta löytyy 17 Sääksjärveä eikä ihme, sillä viidennes Euroopan sääksistä pesii täällä koivun ja tähden alla. Pariuskollinen kalasääski on valtakuntansa hallitsija. Siksi se valitsee pesäpaikakseen korkeimman, tukevarunkoisen, kenties vielä käkkäräisen männyn latvan suolla tai havumetsässä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ympäri Suomenniemen: sääksä, sääskeläinen, siekso, sieksi, kalakokko, kalahaukka, kalakotka, kalahaukku… 20 VÄINÖ VOIONMAAN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013: Hirsivuori Hannu Puunveistotaideteosten näyttely Kivirinta Tapio Dokumenttielokuva Aili Juntusesta Korkiamäki Iina Harjoittelu kansainvälisessä Interights -ihmisoikeusjärjestössä Koro Joni Mandariinikiinan intensiivikurssi Lahikainen Lauri Väitös: Ilmastonmuutoksen uhka ja uusliberalismin ihmiskuva Lauri Viita -seura ry Lauri Viita -museon Viita -viikko koululaisille Mouhijärven Sosialidemokraatit ry Toverihaudan muistomerkin kunnostus Västäräkki (Motacilla alba) on Pirkanmaan maakuntalintu. Tuttu loru pitää paikkansa, että västäräkistä on vähäsen kesän saapumiseen. Tosin västäräkit saapuvat usein ennen peipposta, joista pitäisi olla vielä puoli kuuta suveen. Vanhan kansanviisauden mukaan västäräkki särkee pienillä jaloillaan enemmän jäätä kuin tuhannen tuuramiestä. Sekin viittaa kevään etenemiseen. Kantelettaren säkeissäkin muistetaan tätä siivekästä. ”Västäräkki vettä kantoi, kerkeän kesäisen päivän.” Västäräkit saattavatkin kipittää ruoan perässä rantavedessä mahaa myöten. Intiassa västäräkit tuovat onnea, jos niitä näkee lootuskukan, norsun, lehmän, hevosen tai käärmeen lähellä. Ainuille, itäisen Venäjän ja Hokkaidon alkuperäiskansalle västäräkki on roomalaisten Amorin vastine. Lempinimien ja paikallisnimien sana-arkku on suomenkielessä runsas. Idässä västäräkki on päistärikkö, lännessä riukuhäntä, vess’trikka ja kyntäjäinen, pohjoisessa västi. Karjalassa se on vagolindu ja Aunuksessa jääpotku. Eikä tässä suinkaan kaikki; liinahäntä, toukolintu, pisikitti, pästäräkki… Ronkainen Antti Pro Gradu: Kapitalismin tasapaino - globaali talouskriisi Shayan Fatemeh Paper presentation in MPSA conference Chicago Tahmelan Vesa Monen Lajin Taitajia. Tahmelan Vesa 1919-2012 -kirjahanke Vuokola Aino Valokuvanäyttely sateenkaariperheiden äideistä Kansan Sivistysrahasto 21 Etelä-Savon rahasto Kymenlaakson rahasto Hoitokunta: toimittaja Kalle H. Fröjd, terveydenhoitaja Airi Haatainen, toiminnanjohtaja Voitto Lyytikäinen, toiminnanjohtaja Jari Mäkinen ja toiminnanjohtaja Reijo Kutvonen. Rahaston asiamiehenä on toiminut aluesihteeri Antti Lehkonen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahasto Albin ja Hilma Valjakan rahasto Hoitokunta: Lauri Saukkonen, Jorma Vilhunen, Leena Varis ja Markku Himanen. Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus) on Etelä-Savon maakuntalintu. Voisipa sanoa, että se on suorastaan kultainen outolintu! Ei ole toista niin eksoottisen värikästä siivekästä Suomen taivaankannen alla. Vaikka keltamusta kuhankeittäjä värikäs onkin, lintua ei juuri osu näkemään. Pesänsä se kirjaimellisesti kutoo riippumaan korkealle koivun, lepän tai haavan oksistoon. Latvustossa viihtyvä lintu kätkeytyy auringonvalon kimalteluun. ETELÄ-SAVON RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013: Punkaharjun Eläkkeensaajat ry Eläkkeensaajien Viihdelaulajien CD:n valmistus Pyrhönen Heikki Mikkelin Työttömät ry:n 20-vuotishistoriikki 22 Tämänkin linnun nimellä on ihan järkeenkäypä selitys. Kuhankeittäjä on viimeisiä saapuvia muuttolintujamme. Se lentää Suomeen talvisilta asuinseuduiltaan Intiasta ja eteläisestä Afrikasta. Perinteisesti kalastajien himoitsema kuha alkaa tarrata pyytöihin kesäkuulla, kun vedet ovat lämmenneet tarpeeksi ja kuhankeittäjä lurittelee sointujaan. Kuhankeittäjän monipolvisesta laulusta on löydetty monta ihmiskorvaan tutulta kuulostavaa huutoa. Yksi niistä on ”kuha kiehuu!”. Toisella kuulemalla se kysyy, ”onko piialla vilu?”. Monissa muissakin maissa kuhankeittäjän laulusta on löydetty joku hokema. Varsinainen monitaituri siis. Hoitokunta: toimittaja Hilppa Kimpanpää, varapuheenjohtaja toiminnanjohtaja Ossi Roininen, kansanedustaja Jukka Kärnä, kaupunginjohtaja Pertti Lintunen, toiminnanjohtaja Vesa Salminen ja kasvatustieteen maisteri Minna Tuukkanen. Rahaston asiamiehenä on toiminut järjestösihteeri Riku Pirinen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Nimellisrahasto Antero Kekkosen rahasto, Pietari Salmenojan rahasto, Eero Laineen rahasto ja Eteenpäin Oy:n rahasto. KYMENLAAKSON RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013: Feldt Markus Kontrabassonjousen hankinta Honkanen Lauri Tutkimus: 1930- ja 1940-luvun lapset sodan- ja pula-ajan Suomessa Pekkas-ryhmä ry Jorma Savikon elämänkirja Sourander Jani Vaha-animaation Nothing Occurred toteuttaminen STM:n Karjalan piirijärjestö Kotkan Säveljuhlan toteuttaminen Tarvainen Anna-Liisa Punikin Poika -kirjahanke Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on Kymenlaakson maakuntalintu. Karjalaisissa pyhäinsaduissa kerrotaan kaunis tarina. Kun Jeesus oli ristinnaulittu, linnut lensivät ristin ääreen ja aprikoivat, miten auttaa häntä. Silloin punatulkku näki, että orjantappurakruunun okaat olivat painuneet syvälle päähän ja se lensi Luojan otsalle nyhtämään niitä vahvalla nokallaan irti. Jokaisesta okaasta pirskahti verta linnun rinnalle. Siitä lähtien punatulkulla on ollut punainen rinta. Tämän syntykertomuksen eteläinen muoto on sama, mutta punatulkkua korvaa punarinta. Sakari Topeliuksen muistiin merkitsemässä vanhassa legendassa punatulkun väri puolestaan tuli vedestä ja puolukoista, joita se oli kantanut ristiinnaulitulle. Punatulkku on englanniksi ”bullfinch”, siis härkäpeippo. Miksipä ei, se on isokokoinen, voimakasrakenteinen ja sillä on vankka nokka. Ruotsissa tämä siivekäs tunnetaan nimellä ”domherre”, josta ovat tulleet suomalaiset nimitykset tuomiherra, tuomioherra ja tuumiherra. Länsinaapurin nimi tulee roomalaiskatolisen kirkon psalmeja laulavista papeista. Heidän kuoro-asunsa oli punainen ja ulkomuoto kenties sekin pullea. Kansan Sivistysrahasto 23 Antti Jussi Kososen rahasto Lahjakas Karjalan poika lahjoittajana (Pohjois-Karjala) Hoitokunta: kunnanjohtaja Matti Tohkanen, aluejohtaja Kirsti Kuittinen varapuheenjohtajana, toiminnanjohtaja Marko Haakana, toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen ja opiskelija Ilari Nevalainen. Rahaston asiamiehenä on toiminut HTK Matti Mikkonen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. P ohjois-Karjalan maakuntarahasto koki upean yllätyksen. Metalli- ja konepaja-alalla toiminut, itseoppinut sijoittaja Taisto Matti Pennanen teki lähes puolen miljoonan euron testamenttilahjoituksen KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon. Lahjoituksen turvin Pohjois-Karjalan kulttuuri-, opinto-, yhteiskunnallinen tutkimustoiminta sekä työväenliikkeen hankkeet vahvistuvat merkittävästi. Tämä vaatimaton mies rakasti luontoa, metsästystä ja kalastusta. Kososen rahasto haluaa apurahavalinnoillaan kunnioittaa Taisto Matti Pennasen arvomaailmaa ja näin jatkaa hänen elämäntyötään. Taisto Matti Pennasen elämästä kertoo seuraavassa hänen siskonsa Johanna Ropponen s. Pennanen. Alarahasto Seppo Eskelisen rahasto KÄKI (Cuculus canorus) on Pohjois-Karjalan maakuntalintu. Nimellisrahasto Kullervo Mikkosen rahasto ANTTI-JUSSI KOSOSEN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013: Hoffren Minna Pro gradu: Koulukiusaamisten käsittely Helsingin Sanomissa ja Opettaja-lehdessä 24 Ihamäki Anniina Kasvatustieteiden opinnot Itä-Suomen yliopistossa Itä-Suomen Demarinuoret ry Valistus- ja koulutustoiminnan järjestäminen Johansson Marina Viulunsoiton opinnot Kananen Veli Pöytätietokoneen hankinta 2D- ja 3D -mallinnuksen opintoihin Koskivirta Kalle Pro gradu: Kuinka fanitekstitykset noudattavat normeja ja konventioita Kulttuuriyhdistys Louhi ry Kerran vielä Niskavuori -teatteriesitys Laukkanen Harri Pro gradu: Pohjois-Karjala -lehden vaalikirjoitukset Liperin Pelimanniyhdistys ry Konserttisarjan järjestäminen ja sovitusten hankkiminen Mäkisalo Mari Pro gradu: Työnantajan velvollisuus puuttua häirintään Reponen Eveliina Petra Justiina Pro Gradu: Naisten lehtien kielellinen seksismi Ryynänen Reetta Harmonikan hankinta Sajo Elise Kansainvälisen kaupan ulkomaanvaihto Saksassa Suvenlahden Nuoret Kotkat Monikulttuurinen lapsen oikeuksien tapahtuma Turunen Auli Viestintävälineen hankinta ”No mitäpä suuri itäinen naapuri?” Näin tapasi Kesälahdella 1949 syntynyt Taisto Matti Pennanen tervehtiä naapuriaan, omasta kotimökistä itään sijaitsevan isomman tilan isäntää. Jos metsähommissa tavattiin, niin molemmat istuivat kannolle tai kivelle oman tilansa puolelle ja sitten tarinoitiin. Aika kului huomaamatta ja yhtäkkiä havaittiin, että alkoi sataa, oli tullut ilta tai ainakin kova nälkä. Veljeni Matti oli huumorintajuinen ja mainio juttumies. Aika ennen asevelvollisuutta Matilla meni Lappeenrannassa isän kanssa metsätöissä ja kalastellessa. Suurille ikäluokille räätälöitiin 1960-luvulla erilaista ammatillista koulutusta. Matti hankki Kesälahdella konekorjaajan pätevyyden. Siitä ei kuitenkaan tullut hänelle ammattia. Hänet hyväksyttiin oppilaaksi konepajakouluun, mutta ennen koulun alkua oli löytynyt työpaikka Nokian Kaapelitehtaalta. Koulunkäynti jäi. Tämä ratkaisu teki varmasti hänestä varakkaamman, mutta tuskin onnellisempaa. Koko työuransa ajan Matti oli Nokian miehiä. Hän oli kova tekemään töitä ja innokas sijoittaja. Vaatimaton elämäntapa oli hänen tietoinen valintansa. Vähitellen sijoitussalkkuun tuli muitakin kuin vain Nokian osakkeita. Loma-ajat kuluivat luonnossa, kotona metsänhoitotöissä, järvellä veneillen, kalastellen, uiden ja saaressa telttaillen. Hän myös hiihteli ja metsästeli. Matilla oli silmää luonnonkauneudelle. Hän ajoi joka vuosi Pielisen jäätien ja reissasi moneen kertaan Lapissa, Norjassa ja Ruotsin pohjoisosissa. Matti seurasi tarkasti pörssikursseja Helsingin Sanomista, Arvopaperilehdestä, Taloustaidosta ja Kauppalehdestä. Vuosikausia mahdollisuuksiaan punnittuaan hän vakuuttui siitä, että pärjäisi sijoittajana. Niinpä 1998 hän jätti kolmivuorotyön ja teki ison elämänmuutoksen. Uutena hankittu rivitalokaksio meni myyntiin, ja Matti hankki pienen kaupunkiasunnon Nurmeksesta. Siellä hän asusteli talven ajan, mutta koko lumeton vuodenaika meni kotimökillä. ”Muuttolintu on palannut”, sanoivat naapurit, kun talvi ja Matti tulivat Nurmekseen. Raveissa käynti ja totonpeluu kuuluivat myös harrastuksiin. Mainittavampia voittoja ei tullut, mutta pelaaminen toi mukavaa jännitystä Matin harjoittamaan kasinotalouteen (termi, jolla hän huvitti kuulijoitaan kertoessaan tulonmuodostuksestaan). Testamentissaan hän muisti itselleen tärkeitä yhteisöjä. Luonnossa hän viihtyi, koulutusta hän arvosti ja kotikylän ihmiset olivat läheisiä. Maisemista rakkain oli Kiteen Pyhäjärvi. Sinne hän toivoi testamenttinsa varoilla istutettavan arvokalaa. Veljestäni puheen ollen voi täydellä syyllä sanoa: ”Mies lähti Karjalasta, mutta Karjala ei lähtenyt miehestä”. Johanna Ropponen s. Pennanen Kansan Sivistysrahasto 25 Minna Canthin rahasto (Pohjois-Savo) Hoitokunta: FM Outi Vuorikari, Ilkka Iso-Pahkala ja Sari Hannele Hyvärinen. Rahaston asiamiehenä on toiminut tiedottaja Martti Ruokolainen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. MINNA CANTHIN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVATAPURAHAT VUONNA 2013 Keski-Suomen rahasto Männistön kävyt ry Kalevalankoulun oppimiskeskuksen ja kirjaston hankinnat Hoitokunta: puheenjohtaja, talousneuvos Matti Ojala, toimitusjohtaja Aimo Ekonen, yht.kand Seppo Patrikainen, aluejohtaja Sirpa Moilanen, järjestösihteeri Ulla Perämäki, kunnallisneuvos Helena Pihlajasaari ja maakuntaneuvos Simo Salmelin. Rahaston Asiamiehenä on toiminut toiminnanjohtaja Jari Blom sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Turunen Jenni, Näyttelyiden järjestäminen Nimellisrahastot Yrjö Nurmen rahasto, Edit Terästön koulutusrahasto Turunen Kari Pyöräillen henkistä ja fyysistä kuntoa -pyörävaellus Hongkongista Pekingiin Alarahasto Ahti ja Sirkka Lahtisen rahasto KESKI-SUOMEN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013: Hinkkanen Lasse Edvard Valpas - elämäkerta Monikko ry Monikulttuurisen toiminnan kehittäminen Pekkinen Taina Valokuva- ja käsityönäyttely Sivonen Outi Pro gradu: Osuuskuntamuotoinen kirjankustannustoiminta AHTI JA SIRKKA LAHTISEN RAHASTO: Kuikka (Gavia arctica) on Pohjois-Savon maakuntalintu. Sen kaihoisa, villi ja alkuvoimainen kutsu kuuluu järvellä kilometrien päähän. ”Kuuik-ko, kuuik-ko”, se huutaa omaa nimeään. Jyväskylän Rintamaveteraanit ry Jyväskylän Rintamaveteraanit ry:n 50-vuotishistoriikki Kuikat ovat Euraasian alkukantaisimpia lintuja, peräisin lintuevoluution alkuportailta. Niiden pituus on pienin suhteessa painoon. Kävellä ne eivät osaa, lentokin on kiikkaista, mutta vedessä ne ovat elementissään. Siellä ne viettävätkin suurimman osan elämästään. Kuikat pystyvät sukeltamaan yli puolen kilometrin matkan ja olemaan veden alla viisikin minuuttia. Kuikka on aina kiehtonut ihmismieltä. Monien suomensukuisten heimojen luomiskertomuksissa sillä on tärkeä rooli. Kuikan kuulemisesta tai näkemisestä on tehty monenlaisia ennustuksia, siitä on tehty sananparsia, se on antanut nimensä lahdille, niemille, soille, vaaroille ja lammille. Sukunimenäkin Kuikka on yli tuhannella suomalaisella. Kuikan eli tohottajan nimi on ollut kielessämme jo ainakin 4000 vuotta. Suomen Birdlifen järjestämässä äänestyksessä kuikka sai ylivoimaisen suosion kesämökkiläisten rakkaimpana lintuna. 26 Metso (Tetrao urogallus) on Keski-Suomen maakuntalintu. Kansan Sivistysrahasto 27 Elias Lönnrotin rahasto (Kainuu) Hoitokunta: apulaisrehtori Tellervo Huotari, kunnallisneuvos Aarno von Bell varapuheenjohtajana, opetusneuvos Matti Väisänen, toimistosihteeri Leena Törrö ja koulutuspäällikkö Lasse Lyytikäinen. Rahaston asiamiehenä on toiminut toimitusjohtaja Pekka Ovaska sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. ELIAS LÖNNROTIN RAHASTO ON JAKANUT VUODEN 2013 SEURAAVAN APURAHAN: Matti Lepistön rahasto (Pohjanmaa) Hoitokunta: VM, ulkoasiansihteeri Juha Mustonen, sosiaalityöntekijä Eila Pohjonen, yrittäjä Manu Kumpulainen, osastonhoitaja Ulla-Riitta Harju, eläkeläinen Terttu Järvenlanti, käyttöpäivystäjä Jaakko Lepistö ja eläkeläinen Aimo Pukkila. Rahaston asiamiehenä on toiminut filosofian tohtori Rainer Smedman sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahasto MATTI LEPISTÖN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013: Jääskeläinen Antti Kansanrunoilija Oskari Laitalaisen runojen kokoamiseen Kallio Pentti Topografit metsäpoluilta tietoraitille -kirja Pellet palvelutaloissa Kiertävä klovneriaesitys vanhainkoteihin Pirjo ja Kari Urpilaisen rahasto Matti Lepistön rahaston hoitokunta ja Pirjo Urpilainen. Härkönen Minna Esikoisrunokokoelma Kuukkeli (Perisoreus infaustus) on Kainuun maakuntalintu. Se on kaunis, touhukas ja salaperäinen vaeltajan siipiveikko. Välillä tämä velikulta ilmestyy kuusikosta utelemaan nuotiolle pysähtyneen eränkävijän tekemisiä, lehahtaen nopeita pyrähdyksiä savun ympärillä. Välillä sitä taas ei löydy hakemallakaan. Kuukkeli tervehtii matkalaista monenlaisilla naukuvilla ja kitisevillä äänillään. Kirjailija Yrjö Kokko kuvaili, että tämä ruosteenharmaa siivekäs ”ääntelee kuin soittaisi metsänpeikko poronluista huiluaan”. Suomensukuisten kansojen ikiaikaiset tarinat kertovat, että metsästäjien sielut asettuvat kuukkeleihin. Se myös selitti, miksi nämä sielulinnut ovat niin kesyjä. Aarniometsä, kuukkelimaa, oli pyhä! Pohjoisessa kuukkeli on ollut myös onnenlintu. Paltamossa sanotaan, että jos kuukkeli ”alakaa asustella työpaekolla, saapi siitä silloin hyvästi tienata”. 28 Kuovi (Numenius arquata) on Pohjanmaan maakuntalintu. ”Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle”, neuvoo sananlasku Vehkalahdelta. Toisen kansanparren mukaan ”Kun kuovi kuikahtaa, niin lumikin luikahtaa”. Viisaita ovat esi-isät olleet, sillä kun kuovi palaa muutoltaan huhtikuussa, jäät eivät enää kanna. Tämä suurin kahlaajalintumme näkyy ja kuuluu. Sillä on silmiinpistävän pitkä nokka ja kimakka ääni. Kaiken lisäksi se viihtyy avarilla mailla. Kuoviin on yhdistetty kansanperinteessä epäonni ja murhe. Se jakaa tuon kohtalon muiden isoäänisten lintujen, kuten käen, kurjen tai riekon kanssa. Nämä ”pilaajalinnut” aiheuttivat nähtynä tai kuultuna kaikenlaista harmia sairauksista alkaen. Virossa uskottiin, että ikäneidot muuttuivat kuoltuaan kuoveiksi. Kuovilla on lukuisia lempinimiä, kuten kuiri, vilulintu, kuori, jouhinokka, suokurki tai suokuikka. Kansan Sivistysrahasto 29 Yrjö Kallisen rahasto (Pohjois-Pohjanmaa) Hoitokunta: Matti Ahde, rehtori, eläk. Tapio Karjalainen, aluepäällikkö, eläk. Ritva Kitinoja ja asianajaja, eläk. Martti Turkka. Rahaston asiamiehenä on toiminut aluepäällikkö Saila Pirnes sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Kurki (Grus grus) on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Ylipäätään se on niin suomalainen lintu kuin olla ja voi – asustaahan se suolla. Väinö Linnalta unohtui mainita, että siellä missä Pohjantähden Koskelan Jussi aloitti suon kuokkimisen pelloksi, oli tapahtuman todistajina luultavasti kurkia. Opetusneuvos Yrjö Kallinen kävi elämässään vain kansakoulun, mutta opiskeli itsensä valistajaksi ja puhujaksi vailla vertaa. Kurki kuuluu ikivanhaan suomalais-ugrilaiseen sanastoon ja nimi ulottuu lukuisiin paikkoihin ja yhteyksiin Kalevalaa myöten. Kun seitsemän veljestä palasi Impivaarasta Jukolaan, niin tapahtumaan todisti Aleksis Kiven sanoin ”kurki, tuo viisaasti, närkisti katseleva lintu, jonka jylhä kirkuna kajahtelee ympäri Pohjolan rämeitä…” Meillä kasvaa kurjenmiekkaa, kurjenkelloa, kurjenpolvea, kurjenkanervaa ja monia muita kaimakasveja. Suomesta löytyy kahdeksan Kurki –nimistä paikkaa, yhtä monta Kurkisuota, viisi Kurkijärveä ja peräti 17 Kurkelaa. YRJÖ KALLISEN RAHASTO ON JAKANUT SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013: Kaveri Osmo Ensio Elämäni laulut -konsertti Oulun Sähkötyöntekijäin Ammattiosasto N:o 1 ry Oulun sähkötyöntekijöiden historiankirja 30 O Kuolemaan tuomitusta kansan valistajaksi ulujoen rannalla syntyi 15.kesäkuuta 1886 neljäs lapsi Johanna ja Heikki Kallisen perheeseen. Puralan tilaa asuttaneessa perheessä oli ennestään jo kolme tytärtä. Nyt syntyi poika, jonka rovasti Isak Björklund kastoi Yrjö Henrikiksi. Tuolloin odotusarvoista oli, että tämä poika joskus viljelisi Puralan peltoja. Niin ei kuitenkaan käynyt, sillä tilukset menivät isän taattua liian suuren lainan sukulaiselleen. Isä Heikki vei perheensä Ouluun ja sai työpaikan Åströmin nahkatehtaalta, jonka kautta järjestyi myös vuokra-asunto Intiöstä. Kun Yrjö Kallinen sai 1898 todistuksen kansakoulun käymisestä, keskiarvo oli 6,53. Uskonto ja äidinkielen lukeminen olivat kyllä kymppejä, mutta ”muoto-opissa sekä pintain ja kappalten mittaamisessa” ja kaunokirjoituksissa tuli arvosanaksi vain 5 ja laulu arvioi- tiin nelosen arvoiseksi. Kansakoulun jälkeen 13-vuotias Yrjö lähti sitten hakemaan töitä. Ensimmäinen pesti löytyi tiilipoikana rakennukselta, mutta se oli heiveröiselle miehenalulle liian rankkaa. Hän paiski töitä mm. kirjapainossa ja hinaajan lämmittäjänä, kunnes 19-vuotiaana pääsi rautateiden palvelukseen Oulussa. Valtion leipä tiedettiin jo silloin kapeaksi, mutta pitkäksi. Jos ruokaa oli nuoruuden ruokapöydissä niukalti, sitä ahkerammin Yrjö Kallinen ahmi kirjallisuutta. Hän itseopiskeli monia tieteenaloja, kuten psykologiaa ja uskontotieteitä. Hän opetteli esperanton ja englannin kielen, joka ei siihen aikaan ollut kovinkaan tavallista. Kallinen kävi kovin tutuksi Oulun Työväenopistossa. Kallinen innostui ammattiyhdistystoiminnasta ja oli perustamas- Kansan Sivistysrahasto 31 sa Rautatieläisten Liiton Oulun osastoa 1906. Sosialismin jalot aatteet olivat tuttuja jo kotoa, ja ay-toiminta kietoi hänet työväenliikkeeseen. Tämä saattoi hidastaa urakehitystä rautateillä, mutta pätevyyttä se ei vienyt. Työväenliikkeen sarastuksen aikoihin mukana oleminen ei ollut aina helppoa. Raitis ja ahkera isäkin sai Åströmiltä lopputilin vain siksi, että oli mukana järjestötoiminnassa. Hänelle sanottiin, että ”täällä ei tarvita Kurikan juoksupoikia eikä sosialisteja”. V enäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen 1917 ulottivat vaikutuksensa myös pohjoisen valkeaan kaupunkiin. Tsaarinaikainen poliisilaitos menetti valtansa ja järjestyskaarteja perustettiin ympäri maata. Ouluun perustettiin Työväenneuvosto, jota johti Yrjö Mäkelin ja jonka sihteerinä oli 30-vuotias Kallinen. Yrjö Kallinen oli jo nuorena omaksunut pasifistisen aatemaailman. Harkitsevana ja neuvottelevana persoonana tunnettu Kallinen valittiin työväen edustajana poliisilaitoksen johtoryhmään, poliisitarkastajaksi. Siitä pestistä ei todellakaan tullut helppo. Oulussa toimi poliisi ja aseeton järjestyskaarti. Kun kansakunta kulki kohti kulminaatiopistettään, Kallinenkaan ei sitä voinut pysäyttää. n Oulun kaupunkikuvaa Åströmin nahkatehtaan tornista kuvattuna vuonna 1906. 32 Hän tosin sai pahimmat mellakat rauhoitetuksi arvovallallaan, mutta ennen pitkää osa järjestyskaartista sanoutui irti Työväenneuvoston hallinnasta ja julistautui punakaartiksi. Kallinen oli nyt mahdottoman edessä. Hän sai osakseen arvostelua niin tervaporvareilta kuin työväestöltä. Kun sitten tammikuun lopussa sisällissota roihahti liekkeihin, oululaiset vedettiin siihen mukaan. Yhteydet Helsinkiin katkesivat. Oulun suojeluskunta yritti neuvotella venäläistä varuskuntaa poistumaan Suomesta. Se hanke kuitenkin tyrehtyi. Tilanne oli kuitenkin sikäli erikoinen, että punakaartilaisetkaan eivät luottaneet venäläisiin. E pävarmoissa ja sekavissa tunnelmissa Oulussa kuultiin 31.1.1918 uutinen, että valkoisten joukkoja oli tulossa etelästä junarataa pitkin Ouluun. Kallinen lähti kahden muun kanssa neuvottelemaan Ruukkiin rauhanomaisesta tilanteen laukaisemisesta. Kallinen teki Ruukkiin isommalla porukalla vielä toisenkin matkan, mutta Oulussa pidetyssä kokouksessa radikaali aines voitti. Kaksi vuorokautta sopua nukkumatta hakenut Kallinen haukuttiin kavaltajaksi ja työväenluokan petturiksi, jos toki puoltoääniäkin kuului. Oulun huonosti aseistettu ja täysin kouluttamaton punakaarti päätti taistella. Kallinen poistui kokouksesta surullisena kotiinsa. Seuraavana päivänä valkoiset olivat Oulussa ja Kallinen vangittiin. Siitä alkoi tutkimusten, tuomioiden ja kuritushuoneen aika, jota kesti neljä vuotta. K allinen ei siis ollut koskenut lainkaan aseisiin eikä koskaan liittynyt punakaartiin, vaan yrittänyt ainoastaan neuvotella verenvuodatuksen välttämiseksi. Viiden kuukauden aikana hän kuitenkin ehti saada kolme kuolemantuomiota. Neljännen antoi valtiorikosoikeus heinäkuussa 1918. Vaikka Kallinen sai puolustavia puheenvuoroja jopa Oulun porvaristoltakin, hänet tuomittiin siitä, että ”hän oli toiminut Oulun punakaartin todellisena johtomiehenä, vaikka ei nimellisenä päällikkönä”. Luettuaan kuolemantuomion oikeuden puheenjohtaja Vihtori Poropudas kysyi, oliko tuomitulla tähän mitään sanottavaa. ”Jos herrat katsovat, että en ole kelvollinen elämään, niin voin ilmoittaa omasta puolestani olevani täysin valmis kuolemaan.” Tuomion tullessa julki monet valkoisetkin vaativat Kallista vapautettavaksi ja olivat valmiita takuuseen oman vapautensa, jopa henkensä hinnalla. Ainoana tuomituista Kallinen ei suostunut anomaan armoa. Hänen tuomionsa alistettiin silti valtiorikosylioikeuteen. Vaikka uutta todistusaineistoa oli kertynyt runsaasti, niitä ei käsitelty. Tuomio kuitenkin muutettiin 9.8.1918. Kallinen ei ollut syyllistynyt maanpetokseen, vaan ”ainoastaan” valtiopetokseen. Se tiesi elinkautista. Kallinen ehti istua Oulun lääninvankilassa, Helsingin Isosaaressa ja Suomenlinnassa. Vuoden 1919 alussa hänet siirrettiin Turkuun. Sinne sai jo lähettää ruokapaketteja. Senaattori Kyösti Kallio oli kantanut huolta Kallisen tuomiosta alusta alkaen. Hän keskusteli presidentti K.J. Ståhlbergin kanssa Kallisen armahtamisesta. Ståhlberg suostui tähän mielihyvin. Ainoa ongelma vain oli, että Kallisen oli lain mukaan ensin sitä anottava. Vastaus yllätti. ”En milloinkaan enkä missään muodossa pyydä itselleni erikoisvapautusta. Vaikka luuni valkenisivat piikkilanka-aitauksen sisällä, en huoli erikoisarmahdusta.” Keväällä 1920 tuli siirto Lappeenrantaan. Siellä Kallinen paitsi teki pakkotyötään kirjansitojana, luki ja opiskeli, kirjoitti salaisia reittejä pitkin kertomuksia vankilaelämästä Viipurissa ilmestyvään Kansan Työhön. Kevättalvella 1921 tuli jälleen siirto, nyt Tammisaareen. Tammisaaressa hän jatkoi opintojaan ja toimi myös muiden vanki- en opiskelun organisoijana ja ohjaajana. Tammisaari jäi Kallisen viimeiseksi vankilaksi. Yleinen armahdus joulukuussa 1921 toi hänelle vapautuspassin, lähes neljän vuoden väärän tuomion jälkeen. Yrjö Kallinen pääsi Ouluun ehdonalaiseen ja hän oli 37-vuotias. Y rjö Kallisen elämä oli ehtinyt olla monta kertaa liipaisimella, mutta kohtalo oli suonut sen jatkua. Kallinen aloitti vuonna 1924 uuden uran edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen kuuluneen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) palveluksessa. Ensimmäiset kolme vuotta hän toimi kiertävänä valistuspuhujana levittämässä tietoutta osuuskauppatoiminnasta. Vuonna 1927 hänet nimitettiin KK:n valistusosaston hoitajaksi ja päälliköksi, ja hän hoiti tätä tehtävää aina vuoteen 1955 asti. Kallinen opittiin tuntemaan mestarillisena puhujana, jossa taidossa yhdistyivät viisaus, paatos, elämys ja tietämys. Vaikka Kallinen tunnettiin erityisesti loistavista puhelahjoistaan, hän ehti siirtää tekstiään myös painettavaan asuun. Hän kirjoitti neljä teosta varsinaisen työnsä osuustoimintaliikkeen ja kansanvalistustyön ympäriltä. Lisäksi hän kirjoitti neljä merkittävää elämän- ja maailmankatsomuksellista kirjaa, joista pääteoksena pidetään vuonna 1971 julkaistua teosta ”Elämmekö unessa”. Kallinen ehti pitkän elämänsä aikana pitää tuhansittain puheita ja esitelmiä. Hän kirjoitti satamäärin lehtiartikkeleita. K allinen jätti jälkensä myös valtakunnan politiikkaan. Hänet valittiin ”lupaa kysymättä” SDP:n kansanedustajaksi vuoden 1945 eduskuntavaaleissa. Seuraavana vuonna hänet kutsuttiin Mauno Pekkalan hallituksen puolustusministeriksi. Neljä kertaa kuolemantuomion saaneesta pasifistista Yrjö Kallisesta tuli puolustusministeri. Hän oli hyvä hahmo vakuuttamaan Neuvostoliitto Suomen rauhantahtoisesta puolustuspolitiikasta. Kallinen suostui tehtävään ehdolla, että puolustusvoimien sotilaalliset tehtävät siirrettiin pääministerin alaisiksi. Kallinen oli 1946–1948 puolustusministeriyden ohella myös ministeri valtioneuvoston kansliassa. Lisäksi hän toimi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Oman tiensä kulkijana hän ei kuitenkaan viihtynyt päivänpolitiikassa. Kallinen oli vankka vakaumuksellinen sosialidemokraatti, mutta liian itsenäinen puolueen viralliseksi soturiksi. Teksti: Jukka Halonen Kansan Sivistysrahasto 33 Jaakko Kuusela 70 vuotta: Lapin rahasto Hoitokunta: kunnallisneuvos Esko J. Ojala, toimistonhoitaja Liisa Kuntsi, aluepäällikkö Onni Nahkiaisoja ja sairaanhoitaja Kimmo Niukkanen. Rahaston asiamiehenä on toiminut opiskelija Maria-Riitta Mällinen sekä KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Alarahasto Matias Kourilan rahasto LAPIN RAHASTOT OVAT JAKANEET SEURAAVAT APURAHAT VUONNA 2013 Rovaniemen nuorisoasunnot ry Mediakasvatus lapsille ja nuorille Sinirinta (Luscinia svecica) on Lapin maakuntalintu. Sen rinnan värit hohtavat kuin Lapin yöttömän yön ensihämärän kajastus. Sinirinnassa yhdistyvät ulkoinen ja sisäinen kauneus. Syystä sitä kutsutaan myös Lapin satakieleksi. Sinirinta on todellinen lauluntaitaja. Se helisyttää omia sointujaan, mutta matkii myös kymmenien eri lauluja nokikanasta haarapääskyyn. Ainoana lintuna se käyttää matkimiseen myös toisten siivekkäiden varoitusääniä. Saamen kielellä sinirinta on giellavaelgu, joka tarkoittaa kielenlainaajaa. Kirkkaimpana sinirinnan laulu soi Lapinmaan lyhyessä kesässä, kun on pesänrakentamisen ja muninnan aika. Ja tuo sävel soi niin Tunturi-Lapin koivikoissa kuin soiden ja vesien rantapajukoissa. Sinirinnan laulu on soinut myös noitarummun tahdissa. Siitä kerrotaan Siperian tshuktshien shamaanirunossa. ”Harmaa pikkulintu, pieni sinirinta, laulaa ontolla oksalla ja kutsuu henkiään tanssiin, visertää shamaanilaulujaan.” 34 ”Olen saanut tehdä tärkeää työtä” K uuselan Jaska täytti viime vuonna 70 vuotta. Kansan Sivistysrahaston entistä asiamiestä ei tarvitse paljon esitellä. Hän on tuttu työväenliikkeen riennoista useilta vuosikymmeniltä ja vielä useammilta rintamilta. Merkkipäivänään Kuusela ohjasi edellisten täyskymmeniensä tapaan onnittelunsa Kansan Sivistysrahaston tilille kunnioituksesta vanhaa työnantajaa kohtaan. ”Onnittelut menivät kolmeen osaan. Eläkkeensaajien päiväkonsertin onnittelut menivät kuorolle, sukulaiseni ja tuttavani kokoontuivat juhlimaan teatteriin ja rahat menivät teatterille. Kaikki muu meni KSR:lle. Ratkaisu ei ollut vaikea.” Kuusela on ollut nyt kymmenen vuotta eläkkeellä. Hän aloitti KSR:ssä vuonna 1987. Kansan Sivistysrahasto 35 ”Kuusitoista vuotta on pitkä taival. KSR oli työmaana sikäli hyvä, että se antoi mahdollisuuden yhteiskunnalliseen osallistumiseen kenties jaloimmassa muodossa.” ”Apurahapolitiikan on oltava sellaista, että lahjoitukset tunnetaan mielekkäiksi. Kansan Sivistysrahastoon kertyvän rahan pitää palvella sen lahjoittajien arvomaailman keskeisten näkemysten edistämistä.” Kun Olavi Hurri sitten jäi asiamiehen tehtävästä ansaitulle eläkkeelle 80-luvun lopussa, päättävät tahot halusivat Kuuselan hänen seuraajakseen. ”Minulla on ollut kysyntää ja olen sattunut osumaan oikeaan paikkaan oikealla hetkellä. Se on ihmiselle kohtalon kysymys. Hänellä on tietyn aikaa kysyntää, ja kun se loppuu, hän jää eläkkeelle. Minulle kävi juuri niin”, Kuusela naurahtaa. Kirjekukkien kehittäjä Kansan Sivistysrahaston kirjekukat ovat Jaakko Kuuselan ensimmäisiä ideoita asiamiehenä 1980-luvun lopulla. Ajatus sai alkunsa Kuuselan ystävän 50-vuotisjuhlissa Joensuussa. Pöydällä oli Kalevi Sorsan lähettämä sähkösanoma. ”Ajattelin, että meillä on adressit, muttei kevyempää tuotetta. Se kiusasi minua. Asuin siihen aikaan Lauttasaaressa ja kävelin rannassa. Ajatus jäi itämään ja uimarannan kohdalla keksin tämän kirjekukka -nimen. Se on yksi huimimpia ideoitani.” Kuusela on ollut toteuttamassa presidenttien juhlapäiväkeräyksiä. Kuuselan mukaan monet olivat sitä mieltä, että ”vähän parempien ihmisten” tulisi mennä vähän ”arvokkaimpiin” rahastoihin. Työväen presidentit huomioivat, että ne pitäisi jakaa kaikkien kesken. ”Se oli aikamoinen voitto KSR:lle. Edeltäjäni Olavi Hurri organisoi Mauno Koiviston ensimmäisen keräyksen ja ne ovat jatkuneet siitä lähtien. Se on ollut merkittävä polunaukaisija.” Vuonna 2001 Kuusela ja KSR mahdollistivat Toholammin kunnassa Matti Lepistön muistomerkin paljastamisen. Tuona vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta miehen syntymästä. ”Matti Lepistö oli kansanedustaja, ministeri ja pitkäaikainen työväenliikkeen vaikuttaja. KSR:n Pohjanmaan rahasto kantaa hänen nimeään. Muistomerkki on paikallishistoriallisesti merkittävä ja nosti Lepistön hänelle kuuluvaan asemaan synnyinkunnassaan.” Työ josta tykätä n Väinö Tannerin 100-vuotisjuhlaa ja patsasta valmisteleva toimikunta palaverissa eduskunnassa. Oikealta KSR:n valtuuskunnan puheenjohtaja Erkki Ranne, pääjohtaja Ylermi Runko, ministeri Veikko Helle, kuvanveistäjä Kari Juva, KSR:n puheenjohtaja Jaakko Kuusela ja asiamies Olavi Hurri. ”Minulla on ollut kysyntää” Kun Jaakko Kuusela aloitti Kansan Sivistysrahastossa, se oli omassa säätiöluokassaan vielä vaatimaton. Iso kehitys alkoi vasta 1980-luvun alussa. ”KSR pysyi tavallaan Kustannus Oy Tammen pöytälaatikossa siihen asti, kunnes Olavi Hurri alkoi pohtia, että pitäisikö se ottaa sieltä pois. Päätimme ottaa. Hurri rupesi asiamieheksi ja minä hallituksen puheenjohtajaksi.” Kuuselan mukaan merkittävin tekijä kehityksessä oli se, että KSR tuotiin esiin, siitä puhuttiin ja sille etsittiin käyttötarkoitusta. Hurri ja Kuusela lähtivät ajamaan ja avaamaan Kansan Sivistysrahastoa rahastoksi muitten rahastojen joukkoon. 36 Jaakko Kuusela on ehtinyt tehdä työväenliikkeessä pitkän päivätyön jo tähän mennessä. Hän tuli liikkeeseen mukaan nuorena miehenä vuonna 1962, ennen armeijaa. Ennen työtään Kansan Sivistysrahastossa hän ehti työskennellä niin Nuorissa Kotkissa, nuorisoliitossa, puolueessa, Työväen kuntoliitossa kuin Kultareunassa. Sivuhommina hoituivat yhtä lailla presidentti Mauno Koiviston suurten vaalikiertueiden vetovastuut 1982 ja 1988 tai Eero Heinäluoman ja Maarit Feldt-Rannan vaalityöryhmien vetämiset eduskuntavaaleissa. ”Olen ollut melkein kaikkialla muualla paitsi naisliitossa. Olen vähän uhkaillut, että tekisin siitä tasa-arvovaltuutetulle valituksen”, Kuusela sanoo pilke silmäkulmassa. Työväenliike on antanut Kuuselalle leivän pöytään, mutta hän kertoo myös tykänneensä aina työstään. ”Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä työtä, minkä olen kokenut tärkeäksi. Olen tykännyt kaikesta työstä, mikä minulle on annettu. Moni joutuu tekemään vain jotain duunia koko ikänsä leivän pitimiksi.” Jaakko Kuusela on ollut kymmenen vuotta eläkkeellä. Hän kertoo, että töihin ei ole tehnyt mieli palata kertaakaan. ”Siinä ei ole mitään negatiivista entisiä työnantajiani suuntaan. Oma tontti on hoidettu ja olen vihdoin voinut antaa aikaa myös harrastuksilleni.” Vesiurheilua ja matkustelua Kuusela on aktiivisesti mukana vesiurheiluseura Uppotukeissa. Suurin osa ryhmän noin 30 jäsenestä on eläkeläisiä. Ryhmä kokoontuu joka arkiaamu kymmentä vaille kuusi Järvenpään uimahallin ovella. ”Taistelemme hukkumista vastaan puoli tuntia. Kilometrillisiä saavutuksia tai tavoitteita ei ole. Sen jälkeen juomme kahvit ja parannamme maailmaa. Se on minulle joka-aamuinen ja tärkeä yhteisö.” Kuusela harrastaa myös matkustelua. Ulkomailla kuluu pari kuukautta vuodessa. Hänellä on kaverinsa kanssa mökki Unkarissa, ja Kuusela järjestää maahan ryhmämatkoja. ”Pohjois-Karjala on minulle toinen tärkeä alue. Loukkaamatta täällä asuvia kavereita voisi sanoa, että parhaat kaverini ovat sieltä. Itse olen paljasjalkainen järvenpääläinen, mutta sen verran vaurastunut, että on kengät jalassa.” Järjestötoimintaa Kuusela ei sentään kokonaan ole jättänyt. Hän on muun muassa Kivipuiston palvelukotisäätiön hallituksen puheenjohtaja. ”Järjestöihmisenä minulla on kysyntää vieläkin”, sanoo Kuuselan Jaska, tuttu kaikille. Teksti: Antti Halonen Kuvat: Antti Halonen, Jaakko Kuuselan arkisto n Juhlakeräyksen suunnitelmaa esiteltiin presidentti Martti Ahtisaarelle vuonna 1994. Presidentin vasemmalla puolella ovat keräysvaltuuskunnan puheenjohtaja Pertti Voutilainen , KSR:n hallituksen puheenjohtaja Yrjö-Olavi Aav ja asiamies Jaakko Kuusela sekä oikealla Tiedon avain -pienoisveistoksen tekijä kuvanveistäjä Heikki Häiväoja n Nummelan työväentalon pihalle pystytettiin ministeri Veikko Hellen muistomerkki. Paljastusjuhlaa kunnioitti läsnäolollaan tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hänen ympärillään vasemmalta kivenveistäjä Kari Laine, Jaakko Kuusela, työväenyhdistyksen puheenjohtaja Anu Rajajärvi sekä patsaan suunnitellut Erkki Kannosto. Kansan Sivistysrahasto 37 Uusia asiamiehiä maakuntarahastoille Vuosi 2013 toi mukanaan kolme uutta aluerahastojen asiamiestä. Tässä heidän esittelynsä. Nimellisrahastot Voitto Ahlgrenin rahasto Arvo Ahosen rahasto Jätkän Kulttuurirahasto Lempi ja Edvard Kuparisen rahasto Johannes Rautsialan rahasto Ay-opiston toveriliiton opintorahasto Pekka Aron rahasto Olavi Hurrin rahasto Aleksej Fedotov Helsinkiläinen Aleksej Fedotov, 22, on uusi Martta Salmela-Järvisen rahaston asiamies. Hän toimii Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto –SAKKI ry:n puheenjohtajana. Vuoden työskentely on osoittanut, että KSR:n perhe on hyvin suuri ja monipuolinen. ”Meillä tehdään tärkeätä työtä, jolla pystyy muuttamaan yksilöiden ja suurempien ryhmien elämänsuuntia. Toivoisin, että toimintaan saataisiin monipuolisemmin mukaan myös nuorempien sukupolvien vaikuttajia, jotka tietyllä aikavälillä toisivat lisää uuden ajan potkua toimintaan.” Fedotov sanoo, että KSR:n tärkein tehtävä on yhdistää sukupolvia sekä luoda heikoista taustoista tuleville aidosti uusia mahdollisuuksia elämään. Siksi hän toivoo, että tieto rahaston tarjoamista mahdollisuuksista kiirisi yhä laajenevan yleisön tietoisuuteen. Aleksejn motto on peräisin hänen edesmenneeltä vaariltaan. Hän sanoo saaneensa tästä ensimmäiset kipinänsä aktivismiin ja taistelemiseen epäoikeidenmukaisuutta vastaan. ”Ihmisten kanssa pitää elää – niin pahassa kuin hyvässä.” 38 Emma Kuntsi Vantaalainen muusikko ja musiikkipedagogi Emma Kuntsi, 29, on Uudenmaan rahaston uusi asiamies. Hän luonnehtii, että KSR on työväenliikkeen yhdistävä tekijä. ”Se yhdistää erilaiset toimijat ja järjestöt; entiset ja nykyiset tukijat, rahastojen toimikunnat ja toimiston työntekijät sekä tietysti apurahojen saajat etelästä pohjoiseen, harrastajista ammattilaisiin, pikkumusikanteista tohtorin väitöskirjan tekijöihin.” Emma Kuntsi korostaa, että näkyminen ja kuuluminen erilaisilla foorumeilla on tärkeää, jotta säätiö tunnettaisiin mahdollisimman laajasti. Sen tärkein tehtävä on kulttuurin, tieteen ja taiteen tukeminen – erityisesti uran tai harrastuksen alkutaipaleella oleville. Emman motto sopii KSR:n pirtaan. ”Jos en ylety, nousen varpailleni ja yritän uudelleen.” Maria-Riitta Mällinen Rovaniemeläinen opiskelija Maria-Riitta Mällinen, 27, on Lapin rahaston uusi asiamies. Ensimmäinen toimintavuosi asiamiehenä on teroittanut rahaston toiminnan ja avustusten merkitystä. KSR:n toiminta on valtakunnallisesti laajaa ja monipuolista, ja sen avulla tuetaan ja autetaan monia ihmisiä ja järjestöjä. ”Tulevaisuudessa vuorovaikutuksen lisääminen eri rahastojen välillä olisi hyödyllistä. Tämä voisi toteutua esimerkiksi kaikkien rahastojen edustajien yhteisillä tapaamisilla kerran tai kaksi vuodessa.” KSR:n toiminnan ydin on ihmisten auttamisessa ja tuen antamisessa, mahdollisuuksien tarjoamisessa. Sitä ajatusta tukee hänen mottonsakin. ”Elämä on mahdollisuus.” ”Oi, oppi ottakaatte joutsenista! Ne lähtee syksyin, palaa keväisin. On meidän rannoillamme rauhallista ja turvaisa on rinne tunturin.” - Eino Leino Kansan Sivistysrahasto 39 Alarahastot Yleisrahaston yhteydessä on alarahastoja, joiden hoitokuntana toimii KSR:n hallitus ja luettelossa mainitut Ahti ja Anni Fredrikssonin rahasto Vammaisten nuorten yksilöllinen koulutus- ja opintotoiminta Eeva ja Martti Ahtisaaren rahasto Suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen Jaakko Oksasen rahasto Vähävaraisten nuorten opiskelu, yhteiskuntaan suuntautuva tutkimus ja kulttuuritoiminta Jani ja Terttu Uhleniuksen rahasto Muusikko, säveltäjä Jani Uhlenius Kansanläheisen viihdekulttuurin piiriin kuuluva toiminta sekä sivistys- ja kulttuurityö Rahaston omistama viulu on lainassa Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaalla Jasmin Hietarannalla. Kalle Päätalon rahasto Aloittelevien nuorten kirjoittajien työ ja heidän kouluttamiseksi järjestettävä toiminta Keijo Liinamaan rahasto Työmarkkinoihin kohdistuva tieteellinen tutkimus- ja koulutustyö Kiljusten rahasto Tiedottaja Rauha Kiljunen-Ruotsalainen Afrikan naisten koulutus sekä kansalaisten ja yhteisöjen tätä toimintaa varten suorittama toiminta Leena Simosen rahasto VTM Leena Simonen Tutkimus- ja kulttuuritoiminta kuluttajatutkimuksen ja työväenperinteen säilyttämisen alueella 40 Presidenttien juhlaa Mauno Koiviston rahasto Nuorten ja aikuisten opinto- ja kulttuuriharrastukset Vuonna 2013 tasavalta vietti tuplajuhlia. Presidentti Mauno Koivisto täytti 90 vuotta ja presidentti Tarja Halonen 70 vuotta. Molempia voi onnitella Kansan Sivistysrahaston kautta. Olavi Lindblomin rahasto Asuntopolitiikkaan, työmarkkinatoimintaan ja yhteiskunnalliseen uudistustyöhön liittyvät tutkimukset Päivi ja Paavo Lipposen rahasto T FT, kansanedustaja Päivi Lipponen Nuorten taiteilijoiden tukeminen ja kouluttautuminen sekä tutkimus- ja kulttuuritoiminta Tarja Halosen rahasto Kotimaan työn johtaja Sanna Viitanen Suomalainen moniarvoinen kulttuuri, vähemmistöjen perus- ja ihmisoikeudet, demokratiaa edistävä tieteellinen ja taiteellinen toiminta Tauno Yliruusin rahasto Suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kääntäminen rahastolla kirjailijaresidenssi Savonrannassa Viola Järvisen rahasto Ympäristöpäällikkö Sinikka Salonen-Saxén Kotitalous-, ravitsemus- tai kuluttaja-alan opiskelijoiden ja tutkimustoiminnan tukeminen Väinö Tannerin rahasto Fil. maist., toimittaja Riikka Tanner Lahjakkaiden vähävaraisten opiskelijoiden tukeminen n Presidentti Tarja Halonen täytti joulukuussa 70 vuotta. Ystävät ja yhteistyökumppanit juhlivat merkkipäivää kansalaispäivällisillä. n Juhlatilaisuuteen osallistui myös 90 vuotta itse samana vuonna täyttänyt presidentti Mauno Koivisto sekä rouva Tellervo Koivisto, juttuseuranaan työministeri Lauri Ihalainen. urussa vuonna 1923 syntynyt presidentti Mauno Henrik Koivisto saavutti kunnioitettavat 90 ikävuotta 25. marraskuuta. Presidentti Koivisto vietti syntymäpäiväänsä lähipiirissä ilman virallista ohjelmaa. Presidentin toivomuksesta muistamiset osoitettiin tutkimus-, opinto- ja kulttuuritoimintaa tukevien säätiöiden kautta. Kansan Sivistysrahasto oli mukana yhtenä kolmesta säätiöstä. Presidentti Tarja Halonen täytti 24. joulukuuta 70 vuotta. Hänen syntymäpäivänsä kunniaksi pidettiin juhlaseminaari kestävästä kehityksestä ja Itämeren suojelusta. Erkki Tuomiojan puheenjohtajamassa, tilaisuuden ensimmäisessä paneelissa olivat mukana mm. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin puheenjohtaja Rajendra Pachauri ja entinen EU-komissaari Margot Wallström. Toisen paneelin veti ympäristöministeri Ville Niinistö. Kansan Sivistysrahasto oli mukana järjestämässä presidentti Halosen kunniaksi kansalaispäivällisiä 13. joulukuuta Helsinki Congress Paasitornin juhlasalissa. Tilaisuuteen olivat kutsuttuina niin työtoverit, ystävät ja kuin yhteistyökumppanit. Myös presidentti Halonen toivoi muistamisten tapahtuvat KSR:n kautta. Varsinaisen syntymäpäivänsä hän vietti miehensä Pentti Arajärven, kissansa ja kilpikonniensa kanssa. Kansan Sivistysrahasto 41 Nimikko- ja erikoisrahastot AIMO O. AALTOSEN RAHASTO Vammaisten kansalaisten elämään ja vammaispolitiikkaan kohdistuva tieteellinen tutkimus, yksityisten vammaisten opinto-, koulutus- ja kulttuuritoiminta Puheenjohtaja Pekka Tuominen, liittohallituksen varapuheenjohtaja Pekka Hätinen, toiminnanjohtaja Jukka Keronen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Rahaston asiamiehenä on toiminut toiminnanjohtaja Raimo Lindberg. DUUNARINUORTEN MUSIIKKIRAHASTO Nuorten palkansaajien kevyen musiikin harrastustoiminta Puheenjohtaja Ann Selin, asiamies Ulla Vuolanne. ELÄMÄNTAPALIITON RAHASTO Työväen raittiusliikkeen historian sekä päihdehaittoja ja niiden ehkäisyä koskeva tutkimus- ja julkaisutoiminta Järjestöneuvos Jaakko Kuusela, Sakari Lehtinen, eläkeläinen Matti Siltanen, Pirjo Mohamed, Hanna Immonen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. ERKKI WIKSTENIN MUISTORAHASTO Työväen Retkeilyliiton jäsenjärjestöihin kuuluvien nuorten retkeilytoiminta TRL:n hallituksen jäsen Tuula Touru, tiedottaja Hilkka Laitinen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. HANNES JUUTILAISEN RAHASTO n Aimo O. Aaltosen rahaston asiamies Raimo Lindberg, puheenjohtaja Pekka Tuominen ja varapuheenjohtaja Pekka Hätinen. AKT:N KULTTUURIRAHASTO AKT:n jäsenyhdistysten ja jäsenien omaehtoinen harrastus- ja kulttuuritoiminta, alan tutkimustyö AKT:n valtuuston puheenjohtaja Pertti Varjokumpu, liittosihteeri Arto Sorvali, hallintopäällikkö Kati Wallin, järjestö- ja koulutussihteeri Esa Tuominen, asiamiehenä säätiön asiamies Ulla Vuolanne. 42 Lappeenrannan seudulla asuvien nuorten opiskelu Erityisopettaja Anu Paalanen, henkilöstön käytön suunnittelija Veikko Malinen, ja pääluottamusmies Martta Hirvikallio, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Rahaston asiamiehenä on toiminut toiminnanjohtaja Päivi Kukkonen. HUGO L. MÄKISEN 100-VUOTISRAHASTO Nuorten koulutus ja opiskelu sekä kulttuuri- ja liikuntatoiminta Säätiön hallitus, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Työväen Opintorahaston hallitus, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. IRENE JA KALEVI SORSAN RAHASTO Harvinaisten kielten kääntäminen ja kansainvälinen solidaarisuustyö - rahasto myöntää Irene ja Kalevi Sorsan kääntäjäpalkinnon Toimittaja Antero Kekkonen, suomentaja Kristiina Rikman, FM Irene Sorsa, kirjailija Torsti Lehtinen, toiminnanjohtaja Helena Laukko, koulutuspäällikkö Mervi Ylitalo, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. JENNY MATINAHON RAHASTO Teatterintekijöiden taiteellinen ja koulutuksellinen toiminta, kansalaisten sivistys- ja kulttuurityö sekä teatteriin liittyvä tutkimustoiminta - rahasto myöntää Veikko Sinisalon ja Kosti Elon nimikkopalkinnot Nimikkorahasto: Kosti Elon rahasto. Toimitusjohtaja Kai Hintsanen, näyttelijä Riku Suokas, näyttelijä Auvo Vihro, teatterineuvos Eila Roine, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. JHL:N HELSINGIN YHTEISJÄRJESTÖN OPINTO- JA KULTTUURIRAHASTO JHL:n Helsingin jäsenten opinto- ja kulttuuritoiminta Sähköasentaja Ari Lehtinen, vastaanottoavustaja Pirjo Kortelainen, lastenhoitaja Raija Mulari, erikoiskirjastovirkailija Marjasirkka Paaso, rakennustyömies Risto Saarinen, osastonhoitaja Tero Strand, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. JHL:N TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISRAHASTO Julkisesti rahoitettujen palvelujen alueella tehtävä työ, työyhteisöjen kehittäminen ja kansainvälinen solidaarisuustyö Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine, kehittämispäällikkö Jari Vettenranta, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. K.A. FAGERHOLMS STUDIEFOND Hjälpa och stöda arbetarrörelsens studie- och kulturverksamhet, mindrebemedlande studeranden inom arbetarrörelsen samt vetenskaplig forskning arbetarrörelsen till fromma Työväen Sivistysliiton ruotsinkielisen sihteeristön hallitus, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. KATRI VALAN RAHASTO Nuorten taiteilijoiden, runoilijoiden ja kirjailijoiden työskentely - rahasto myöntää Katri Vala -tunnustuspalkinnon Toimittaja Arvo Ahlroos, käsikirjoittaja Timo Kallio, runoilija Heikki Reivilä,, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. ILMARI LAVONSALON RAHASTO Työväenliikkeen pankki- ja yritystoimintaan kohdistuva tutkimus- ja koulutustoiminta Kansan Sivistysrahasto 43 Uudenmaan CP-yhdistyksen teatterikerho Elämäntaiteilijat täytti kymmenen vuotta U Esiintymisen ja ilmaisutaidon palapeli udenmaan CP-yhdistyksen teatterikerho Elämäntaitei”Koska kyse on vammaisryhmästä, avustajat ovat haaste. Nykyilijat tarjoaa CP-vammaisille aikuisille mahdollisuuden set avustajat lopettavat, joten tarvitsemme vammaisavustajia, jotka teatteri-ilmaisuun ja esiintymiseen näytelmien muo- avustavat yleisesti myös teatteritoimintaa ja koko ryhmää. Olemme dossa. Vuosi 2013 oli juhlavuosi, sillä ryhmä perustettiin niin tahdonvoimaisia, että oikeat henkilöt ja resurssit löytyvät.” jäsenten omasta aloitteesta kymmenen vuotta sitten. ”Halusimme, että juhlanäytelmässä on riittävän suuri ja tärkeä Jokainen on tuonut osansa palapeliin aihe. Näytelmässä Kaiken se kestää on vammaisuuden lisäksi rakMirja-Leena ”Titta” Sormunen on ollut teatteriryhmässä mukana kausteema”, kertoi ryhmän ohjaaja Laura Toikander. Esityksiä oli yhteensä neljä. Kaksi oli Vuosaaren Nordsjö lågstadies- alusta lähtien. Tänä vuonna hän esiintyi ja puhui itse ilman tulkin kolanin tanssisalissa, toinen niistä oli Uudenmaan CP-yhdistyksen apua. ”Tykkään esiintyä, enkä ujostele. Rakkaus on kaikkein tärkeintä, se 50-vuotisjuhla. Harjoitustiloissa Helsingin Invalidiyhdistyksen tiloison tärkeä aihe ja siksi se valittiin teemaksi.” sa oli yksi esitys ja neljäs esitettiin CP-liiton päivätoiminnassa. Susan ”Suski” Koskiselle Kaiken se kestää oli kolmas projekti. Hän Näytelmää harjoiteltiin puolitoista vuotta Helsingin Invalidien yhdistys ry:n tiloissa. Vuoden 2013 projektilla oli Kansan Sivistysra- kuvailee näytelmää muuten antoisaksi, joskin yksi esitys meni hänelhastolta 700 euron tuki. Toikander kertoi olevansa hankkeen loppu- tä pilalle ruusun takia. ”Muuten olen tykännyt kauheasti. Mulla oli niin hyvä roolihenkilö, tulokseen äärettömän tyytyväinen. Fiilikset olivat kiitolliset ja liikutettä kaikki kaverit sanoivat, että olin kuin luotu siihen. Kektuneet. simme itse omat roolinimet ja -hahmot ja kehitimme ”Ryhmäläiset tuottivat näytelmään itse sisältöä, omia ajatuksia vuorosanojen suhteen.” ja siitä tuli hyvin heidän näköisensä. Heidän ide”Vaikka mun käsi on käyrä, askel horjuvaa. Jykä Pietinen komppaa ja sanoo, että näytelmä ansa olivat persoonalliset ja erilaiset, mutta ne Vaikka puhe epäselvää, on tavallaan näyttelijöiden itse luoma palapelisaatiin nivottua hienosti yhteen. Olen iloinen, liike hapuilevaa. kokonaisuus. Sormusen lailla Pietinen on ollut että yleisö oli vaikuttunut niistä asioista, mitä Niin tunne sua kohtaan ryhmässä mukana kaikki kymmenen vuotta. halusimme tuoda esille.” on satavarmaa. ”Jokainen on tehnyt siihen osansa. Ensin on Ryhmän tulevaisuus näyttää valoisalta. paljon itsenäistä työskentelyä ja sitten palapeli Toikander sanoo, että vanhat ryhmäläiset Ota minut tosissaan.” kootaan yhteen.” ovat harrastukseen motivoituneita ja ryhLeena Toikanderin laulusta mään on tulossa kolme uutta jäsentäkin. Ota minut tosissaan 44 n Ohjaaja ja tuottaja Leena Toikander oli äärimmäisen tyytyväinen lopputulokseen. ”Se oli todella palkitsevaa laulaa. Ihmiset tykkäsivät erityisesti itse tekemästämme yhteiskappaleesta Ota minut tosissaan. Esitys loppuu siihen biisiin.” n Näyttelijät Tuula Koivula ja Jykä Pietinen vakuuttivat, että kaiken se kestää. Ihmiset nauttivat lauluosuuksista Sonja Pauhakari kertoo, että inspiraatiota näytelmään on löytynyt muun muassa maailman musiikista ja kirjallisuudesta. ”Kahdella meistä oli lauluosuus. Itse lauloin Cats -musikaalista suomenkielisen kappaleen Muisto. Se on ollut minulle tärkeä jo lapsesta asti, ja olen aina halunnut päästä sen esittämään.” Pauhakari kuvailee, että hän halusi käsitellä dramaattisia asioita roolissaan. Pauhakari esitti sodan kokenutta maahanmuuttajaa. Sodan kokemukset olivat ikäviä, mutta kaikki kääntyi paremmaksi, kun henkilö pääsi sotaympäristöstä pois. Irmeli ”Irkku” Toikkanen esitti katulaulajaa ja lauloi Katri Helenan kappaleen Vain hieman rauhaa. Toikkanen on ollut mukana yhdeksän vuotta. Itsevarmuutta ja ilmaisutaitoa Niin ikään alkuperäisjäsen Tuula Koivula esitti näytelmässä kaksi Tommy Tabermannin runoa; Et sä sille mitään voi ja Kaikkea saa tehdä, kaikkea pitää tehdä. Koivula kertoo, että hän halusi tuoda panoksen todellisesta elämästä. CP-lehdessä oli juttu CP-vammaisesta pariskunnasta, joka ei saa lasta. Heiltä on käytännössä kielletty hedelmöityshoito. ”Olemme ensimmäisessä kohtauksessa Jykän kanssa ruokapöydässä ja keskustelemme siitä, onko vammaisilla oikeutta lapseen.” Koivula kertoo, että hänellä on useita luottamustehtäviä. Hän saa näyttelemisestä sekä itsevarmuutta että itseilmaisutaitoa. ”Menen ihan puihin, jos multa kysytään jotain. Tänä vuonna oli ensimmäistä kertaa ensi-illassa todella uskomaton tunne, että kaikki replat meni ihan tuosta vain. Yleisökin kai näki, että nautin siitä.” Teksti: Antti Halonen Kansan Sivistysrahasto 45 KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TAMMEN RAHASTO Työväenkysymyksiä koskeva tieteellinen tutkimus sekä tieto- ja kaunokirjallisuuden edistäminen Kustannusjohtaja Tuija Nurmiranta, johtaja Outi Mäkinen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. LASTEN JA NUORTEN PUOLESTA RAHASTO Lasten ja nuorten sekä heidän järjestöjensä omatoiminen kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastustoiminta sekä lasten ja nuorten kulttuuria kehittävä tieteellinen tutkimus Nuorisotoimenjohtaja Martti Pöysälä, viestintä- ja yhteiskuntasuhdevastaava Heta Välimäki, toiminnanjohtaja Heli Tynkynniemi, toiminnanjohtaja Timo Katajamäki, toiminnanjohtaja Esa Kaskimo, kassanhoitaja Mia Holmberg, poliittinen sihteeri Arto J. Virtanen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. MATTI JA LYYLI ELORANNAN RAHASTO Pohjois-Kymenlaakson alueella asuvan nuorison jatko-opiskelu, asuinympäristön parantamiseen liittyvä tutkimus ja menestyksellinen vähävaraisten nuorten opiskelu sekä kansalaisten koulutusja kulttuuritoiminta Matti Eloranta, Mirja Manki, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. METALLITYÖVÄEN RAHASTO Työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen oppilaitoksissa opiskelevien sekä kansainvälisten järjestöjen koulutukseen osallistuvien Metallityöväen Liiton jäsenien tukeminen Puheenjohtaja Riku Aalto, liiton sihteeri Matti Mäkelä, pääluottamusmies Pentti Mäkinen, nosturinkuljettaja Päivi Ahonen, teelmänkäsittelijä Petri Kajander, hitsaaja Juha Kapiainen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Rahaston asiamiehenä on toiminut talouspäällikkö Kari Sairo. Palvelualojen ammattiliiton jäsenten ammatillinen ja yhteiskunnallinen opiskelu sekä heidän ja liiton jäsenjärjestöjen kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastustoiminta Koulutussihteeri Irene Korimäki, Joonas Tuomivaara, päätoimittaja Auli Kivenmaa, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Nuorison liikunta- ja kulttuuriharrastus, menestyksellinen opiskelu sekä kansalaisten ja yhteisöjen tutkimus- ja kulttuuritoiminta Matti Ahde, viestintäpäällikkö Hilkka Ahde, avustaja Katri Söder, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. n ”Parantuneesta koulutusjärjestelmästä huolimatta ns. vapaalla sivistystyöllä on suuri merkitys maassamme. KSR:n rahastot antavat merkittävän tukensa kansalaisten kulttuurin harrastukselle, järjestökoulutukselle, jatko-opinnoille sekä esimerkiksi ammattiyhdistysaktiivien osaamisen lisäämiselle. Siksi ohjasin syntymäpäivä onnitteluni Kansan Sivistysrahaston PAU:n opintorahastoon”, kertoi 50 vuotta täyttänyt Juha Jaatinen. Onnitteluvuorossa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Kuva: Miina Jaatinen. Paun rahasto MATTI HELLSTéNIN RAHASTO 46 Osuustoiminnallinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen koulutus- ja tutkimustoiminta sekä kansalaisten yhteisöjen harjoittama sivistys- ja kulttuuritoiminta Toimitusjohtaja Juha Laisaari, toimitusjohtaja Perttu Puro, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. PAMIN RAHASTO MATTI JA HILKKA AHTEEN RAHASTO Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenten ja yhteisöjen suorittama kulttuuri- ja koulutustoiminta, alaan liittyvä tutkimustoiminta Puheenjohtaja Juri Aaltonen, toimistopäällikkö Reija Koskinen, hallintopäällikkö Pirkkoliisa Meincke, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. OSUUSKUNTA TRADEKA-YHTYMÄN RAHASTO MIKKO AMPUJAN RAHASTO Työläiskirjailijoiden ja työväenliikkeen historian tutkijoiden kirjallinen työskentely Pääsihteeri Jorma Turunen, kehittämispäällikkö Ari Myllyviita, toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen, asiamiehenä säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Postiliiton jäsenjärjestöjen ja niiden jäsenten opinto-, kulttuuri- ja harrastustoiminta Koulutussihteeri Päivi Vuovirta, taloussihteeri Katriina Turunen ja säätiön asiamies Ulla Vuolanne. PUU- JA ERITYISALOJEN LIITON RAHASTO Puu- ja erityisalojen liiton alaan liittyvä koulutus ja alan arvostuksen ylläpitämiseen tähtäävä tutkimus- ja tiedotustoiminta Järjestösihteeri Pekka Juusola, talouspäällikkö Olli Peltola, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Kansan Sivistysrahasto 47 Nuoret Kotkat 70 vuotta Vuosi 2013 oli Nuorille Kotkille todellinen juhlavuosi. Elokuussa Kotkat nauttivat kansainvälisestä yhdessäolosta KAMU-leirillä Sauvossa ja lokakuussa täyttyi 70 toimintavuotta. N Vapaaehtoisvoimin nuorten puolesta uorten Kotkien vuosi 2013 oli todella tiivis. Varhaisnuorisojärjestön puheenjohtaja Päivi Lipponen kertoo, että vapaaehtoiset tekivät pitkää päivää, jotta vuosi saatiin kunnialla läpi. ”Olen vaikuttunut ja iloinen, että meillä on näin paljon vapaaehtoisia tekijöitä ja toimijoita. Heitä on kiittäminen siitä, että he antavat järjestötoiminnalle lomaansa ja vapaa-aikaansa. He sitoutuvat ja ottavat vastuuta, joka mahdollistaa lapsille viikko-, kerho- ja kesäleiritoiminnan.” Lipponen sanoo, että Nuorten Kotkien toiminta on SDP:n elinvoimaisinta toimintaa. ”Meillä on niin paljon lapsiperheitä, nuoria ja vanhempia mukana, että tänä vuonna rikottiin ennätyksiä osallistujamäärissä. Vuosi huipentui 70-vuotisjuhlatilaisuuteen. Yhteishenki oli mahtava.” n Esityksiä Suurleiri Sauvossa Toinen Kotkien juhlavuoden kohokohta oli Kamu 2013, Kansainvälinen Kotkaleiri Sauvossa 23.7.-1.8. Leirin teemana oli ystävyys ja osallisuus. Suurleiri järjestetään aina viiden vuoden välein. Sauvon Ahtelan nuorisoleirikeskuksen telttakylään saapui osal- 48 n Leikkejä n Leirielämää ”Ensimmäisen kerran Nuorten Kotkien Suurleirin maaslistujia 16 eri maasta. Kaukaisimmat vieraat saapuivat Bolitojuoksu järjestettiin 30 vuotta sitten. Halusimme tuoda viasta ja Indonesiasta. juhlavuoden leiriin mukaan juttuja vuosien varrelta. Aika”Kaikki olivat kavereita keskenään ja jokainen leiriläinen tauluun jätettiin myös vapaa-aikaa ja nuorten leirineuvoshuomioitiin. Kukaan ei joutunut olemaan yksin”, Nuorten to sai itse suunnitella tasavertaisesti ohjelmaa ja tekemistä Kotkien toiminnanjohtaja Lea Väänänen kertoi leiritunleirille.” nelmista. Kotkaleiriin kuului myös työ- ja askartelupajoja, joita järLeirille osallistui noin 550 ihmistä. Talkoolaisia oli noin n Päivi Lipponen jestivät muun muassa Ehyt ry ja Demarinuoret. Työpajoilla 50. He avustivat niin tekniikassa, ruokahuollossa kuin enpureuduttiin leikkien ja toiminnan kautta ihmisoikeuksiin, siavussa. ”Osallistujina oli kaikenikäisiä, välillä 0-70 ikävuotta. Valtaosa leiri- ehkäisevään päihdetyöhön sekä kiusaamisen kitkemiseen KIPU-projektin kautta. läisistä oli tietenkin parhaassa kotkaiässä eli 10-17-vuotiaita.” ”Hyödynsimme jo olemassa olevia järjestöjä, emmekä yrittäneet keksiä pyörää uudelleen. Samalla järjestöt tulivat leiriläisille tutuiksi. ” Pajatoimintaa ja urheilua Leirillä järjestettiin avoimien ovien päivä ja erillinen kutsutilaisuus Leirillä vietettiin aikaa vaikkapa sumopainin tai korikiipeilyn merkeis- kaikille kotkaliikkeessä mukana olleille kautta aikain. Paikalle saapui sä. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin myös olympialaiset, yhtenä puolensataa veteraanikotkaa. Ilmassa oli yhtä lailla suuren juhlan tunnelmaa kuin historian kotkansiipien havinaa. tärkeänä osana maastojuoksu. Kansan Sivistysrahasto 49 n Monille tutuksi tullut, edesmennyt puuseppä Juhani Pekkola oli KSR:n ystävä. Syntymäpäiviensä onnittelut hän halusi osoittaa aina Rafael Paasion rahastoon, puoluetyön tukemiseksi. Myös Juhani Pekkolan muistoa kunnioitettiin rahaston kautta. RAFAEL PAASION RAHASTO Työväenliikkeen opistoissa tapahtuva opintotoiminta, sosialidemokraattisen puolueen yhteydessä tapahtuva kulttuuritoiminta, korkeakouluopinnot ja työväenliikettä koskeva tutkimustoiminta Ministeri Pertti Paasio, toimittaja Antero Kekkonen, puhemies Eero Heinäluoma, entinen pääministeri Paavo Lipponen, toimitusjohtaja Risto Salonen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. RAUTATIELÄISTEN LIITON RAHASTO Rautatieläisten liiton jäsenten opinnot, sivistys- kulttuuri- ja harrastustoiminta sekä jäsenkuntaa palveleva tutkimus-, valistus- ja tiedotustoiminta Järjestötoimitsija Visa Tammi, konduktööri Niko Pelho, asentaja Juho Annala, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. R.H. OITTISEN RAHASTO Omaehtoinen sivistystyö ja luova aatteellinen toiminta sekä työväenliikkeeseen ja yhteiskuntaan kohdistuva tieteellinen tutkimus, lähinnä Työväen Sivistysliiton ja siihen yhtyneen työväenliikkeen piirissä Pääjohtaja Sakari Kiuru, osastonjohtaja Veli Lehtinen, toiminnanjohtaja Päivö Puhakainen, pääsihteeri Jorma Turunen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. 50 RITA ARON RAHASTO Vähävaraisten nuorten opiskelu ja tieteellinen tutkimus sekä kansalaisten ja yhteisöjen kulttuuritoiminta Projektikoordinaattori Anu Juvonen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. SAK:N KULTTUURIRAHASTO Järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimykset, yleinen yhteiskunnallinen tutkimustoiminta sekä työelämän kehittämishankkeet Koulutuspäällikkö Vesa Holappa, kehittämisjohtaja Markku Liljeström varapuheenjohtajana, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Rahaston asiamiehenä on toiminut koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari. SOS.DEM. LEHTIMIESTEN JA TIEDOTUSTYÖNTEKIJÄIN RAHASTO Suomalaisten ja erityisesti sosialidemokraattisten lehtimiesten ammatillinen ja yleissivistävä opiskelu sekä opintomatkat rahasto myöntää Mustemaalaripalkinnon Viestintäpäällikkö Miriikka Laakkonen, päätoimittaja Tuomo Lilja, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. SUOMEN WANHOJEN TOVERIEN RAHASTO Työväenliikkeen historia- ja perinnetutkimus sekä sosialidemokraattisen liikkeen sivistys-, valistus- ja kulttuuritoiminta Arja Ilola, Heikki Kehälinna, Pekka Lahtinen † 2013 ja Maila Viro † 2013. SÄHKÖALOJEN OPINTORAHASTO Työväenliikkeen oppilaitoksissa opiskelevien sähköalojen työntekijöiden sekä heidän järjestöjensä harjoittama sivistys- ja kulttuurityö Puheenjohtaja Martti Alakoski, järjestöpäällikkö Reijo Salmi, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. n Valtiotieteen tohtori Marjaliisa Hentilän kirjoittama kirja Sovittelija kertoo Matti Paasivuoren elämästä. Köyhistä oloista puolue- ja ayjohtajaksi sekä kansanedustajaksi ja ministeriksi noussut Paasivuori tunnetaan sovittelevana persoonana, tasavaltaisena parlamentaarikkona ja ihmisoikeuksien puolustajana. Kansan Sivistysrahasto tuki apurahalla historiahanketta. TAMMISAARI 1918-RAHASTO Työväenperinteen tutkimus ja perinteen säilyttäminen sekä kansalaisten ja järjestöjen harjoittama sivistys- ja kulttuurityö Vaatetustyöläinen Leena Ruusunen, työnjohtaja Bengt Lindholm Sten Holmberg, Markku Hopia, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. TAPIO RAUTAVAARAN RAHASTO Urheilullisesti tai taiteellisesti lahjakkaiden Työväen Urheiluliiton nuorten jäsenten valmentautuminen, koulutus ja opiskelu Pääsihteeri Janne Ollikainen, sihteeri Outi Havia, päätoimittaja Mikko Karlsson, diplomi-insinööri Timo Tilli, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. TEAM-RAHASTO salaisjärjestöjen sivistys-, kulttuuri-, tutkimus- ja opintotoiminta Puheenjohtaja Timo Vallittu, varapuheenjohtaja luottamusmies Juha Grönmark, järjestöpäällikkö Heikki Helkavuori, neuvottelupäällikkö Irene Hämäläinen, kehittämispäällikkö Hannu Siltala, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. TERÄSMIESTEN OPINTORAHASTO Työväenliikkeen oppilaitoksissa opiskelevien metallityöläisten tukeminen sekä heidän ja heidän järjestöjensä harjoittama sivistys- ja kulttuurityö Yliasentaja Ari Salonen, eläkeläinen Unto Huhtala, jäsenhankintasihteeri Aslak Haarahiltunen, eläkeläinen Voitto Salminen, asiamiehenä säätiön asiamies Ulla Vuolanne. TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenten ja jäsenyhteisöjen tuki ja harrastusluonteinen kulttuuritoiminta, kansalaisten ja kanKansan Sivistysrahasto 51 TOLKIS ARBETARFOND Fondens syfte är att i enlighet med Folkets Kulturfonds bildningssträvanden med understöd, stipendier och pris stöda historieforskningen om den svenskspråkiga arbetarrörelsen i Tolkis och Borgå och annan samhällsforskning kring arbetarbefolkningens liv i Tolkis och Borgå samt regionens ungdomars och arbetarbefolkningens studier och kultur- och bildningsverksamhet Anita Spring, varapuheenjohtaja Michaela Öberg-Westerlund, Fjalar Sjölund, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. TURVAN 100-VUOTTA RAHASTO Vakuuttamiseen ja turvallisuuteen sekä vahinkoriskien vähentämiseen liittyvä tutkimustoiminta Johtaja Janne Mäkinen, liittomarkkinointipäällikkö Tiina Neuvonen ja korvauskäsittelijä Kerttu Kailio, KSR:n edustajana säätiön asiamies Ulla Vuolanne. TYÖMIES 100-VUOTTA RAHASTO Yhteiskunnalliseen tiedottamiseen kohdistuva tieteellinen tutkimus ja toiminta sekä kansalaisten ja järjestöjen opinto-, koulutus- ja kulttuuritoiminta Toimitusjohtaja Risto Salonen, päätoimittaja Juha Peltonen, toimitusjohtaja Heikki Nykänen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. TYÖVÄEN MUSIIKKIRAHASTO Uuden musiikin luominen, musiikin opiskelu ja esittäminen, tutkimus- ja taltiointitoiminta sekä työväen musiikkiharrastus Työväen Musiikkiliiton toiminta-ajatuksen mukaisesti nimellisrahastot: S.B. Frederik ja Vendla Lundelinin rahasto, Frans Rauharinteen rahasto. Tuotantopäällikkö Matti Vilen, emäntä Liisi Aartelo, autonasentaja Mikko Toijala, veturinasentaja Raimo Valkama, säätiön asiamies Ulla Vuolanne, asiamiehenä toiminnanjohtaja Sanna-Mari Hiekka TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖRAHASTO Työväen Näyttämöiden Liiton kurssitoiminta ja luova teatteriharrastus Kansanedustaja Tarja Filatov, toiminnanjohtaja Matti Länsiö, näyttelijä Antti Majanlahti, draamakasvatuksen opettaja Satu Olkkonen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne, asiamiehenä Eeva-Sisko Artell. Wanhoilla Tovereilla riittää vielä wirtaa TYÖVÄEN KUKKASRAHASTO Työväenliikkeen yhteiskunnalliset ja sivistykselliset pyrkimykset, erityisesti lapsia, nuoria, naisia ja perheitä koskeva tieteellinen tutkimustyö sekä opiskelu ja kansalaisjärjestöjen toiminta. nimellisrahasto: Suoma ja Fiinu Palmun rahasto Pääjohtaja Vappu Taipale, talouspäällikkö Kirsti Kaleva, hallinto-ja järjestösihteeri Tessa Olin, yrittäjä Kirsti Heinilä, päivähoidon asiantuntija, lastentarhanopettaja Irma Marttila, toiminnanjohtaja Marja-Liisa Kunnas, toiminnanjohtaja Esa Kaskimo, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Ursula Oy:n hallituksessa on rahaston edustajana toiminut toiminnanjohtaja Marja-Liisa Kunnas. 52 TYÖVÄENTALO-RAHASTO Työväentaloihin liittyvä yhteiskunnallinen tutkimus, kulttuuri- ja sivistystoiminta sekä harrastustoiminta Puheenjohtaja toiminnanjohtaja Rainer Grannas, toiminnanjohtaja Anssi Leskelä, toiminnanjohtaja Pekka Salmi, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. W Suomen Wanhat Toverit on iältään nuori lukuisien Suomen työväenliikkeen yhdistysten joukossa. Jäsenet taas ovat suorastaan ikinuoria. anhojen tovereiden juuret ulottuvat vuoteen 1971, jolloin Helsinkiin perustettiin samanniminen kerho. Alussa toiminta oli vaatimatonta, kunnes ruoriin tarttui opetusneuvos Olavi Hurri, joka alkoi agiteerata mukaan jäseniä ympäri Suomen. Wanhojen tovereiden ensimmäinen valtakunnallinen yhteistilaisuus järjestettiin 1993 Valkeakoskella Työväen musiikkitapahtuman yhteydessä. Silloinkin ohjelma oli vielä pienimuotoista, jos toki puhujana oli tuore SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen. Vielä seuraavanakin vuonna 1994 Tampereella kokoonnuttiin matalalla profiililla, mutta väkeä saapui jo parisataa ja SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Pertti Paasio loihti sanoillaan aatteen ja toiminnan paloa senioridemareiden joukkoon. Vuosittaiset retkeilypäivät Kun Wanhat toverit kokoontuivat seuraavan kerran Lappeenrannassa 1995, nyt ohjelmaa riitti jo kahdelle päivälle, tunnelma oli tiivis ja innostunut. Olivathan paikalla pitkän päivätyön sosialidemokraattisessa liikkeessä tehneet veteraanit. Olavi Hurrista tuli virallisestikin yhdistyksen asiamies. Kansan Sivistysrahasto 53 Retkeilypäivistä tehtiin vuosittainen perinne. Uusia paikalliskerhoja syntyi vauhdilla. Kun Hurri luonnehti 1998 Jyväskylässä wanhoja tovereita puolueen uusiutuvaksi luonnonvaraksi, niin juhlapuhujana ollut valtiomies Kalevi Sorsa pisti vielä paremmaksi. Hän hehkutti, että wanhat toverit ovat sosialidemokraattisen puolueen energisin jäsenryhmä. Eräs yhdistyksen tähtihetki osui vuoteen 2000 Porissa. Vuotta aiemmin Turussa Wanhat toverit olivat luvanneet VPK:n talolla soittaa Tarja Haloselle Porilaisten marssin, kun hänet valittaisiin presidentiksi. Presidentti Halonen saapui seuraavan kesän retkeilypäiville – ja Porilaisten marssi soitettiin. Wanhoille Tovereille oma rahasto Kansan Sivistysrahaston yhteydessä toimii Suomen Wanhojen Toverien rahasto. Sen tarkoituksena on tukea apurahoin, stipendein ja palkinnoin työväenliikkeen historia- ja perinnetutkimusta sekä sosialidemokraattisen liikkeen sivistys-, valistus- ja kulttuuritoimintaa. Ajatus rahaston perustamisesta lähti liikkeelle Wanhat Toverit ry:stä sen toivoessa merkkipäivien yms. muistamiseen tuttua, oman liikkeen aatteellista toimintaa tukevaa vaihtoehtoa. Rahasto voi ottaa vastaan myös lahjoituksia, testamentteja sekä merkkipäiväkeräysten tuottoja. Rahaston toimintaa johtaa hoitokunta, jonka nimittää KSR:n hallitus Wanhat Toverit ry:n esityksestä. Merkkipäiväkeräykset ja lahjoitukset n”Politiikan arkipäivässä kokemus tuo syvyyttä, samalla kun nuoruus tuo avarakatseisuutta”, juhlapuhuja Pertti Paasio linjasi. n Kansan SIvistysrahaston asiamies Ulla Vuolanne toi tervehdyksen tuvan täydelle väelle. Kokemus siirrettävä uusille sukupolville Yhdistyksen toimintaperiaatteet elävät edelleen vahvoina. Suomen Wanhat toverit ry kokoaa sosialidemokraattisessa Puolueessa, ammattiyhdistys-, osuustoiminta-, sivistys- ja urheiluliikkeessä sekä työväenliikkeen liikelaitoksissa tai yhteiskunnallisissa tehtävissä toimineet puolueen veteraanijäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä. Nyt jäsenkerhoja löytyy jo 60 ympäri Suomea. Toiminta on kaikkialla millä mittarilla tahansa mitaten aktiivista. Vuonna 2013 kokoonnuttiin retkeilypäiville Lahteen, ja ohjelmassa oli ”menneiden muistelua ja maailman parantamista riemukkaissa tunnelmissa”, kuten veteraaniporukan puheenjohtaja Matti Louekoski luonnehti. Sosialidemokraattisen puolueen tilanne on aina konkareiden arvioitavana, niin nytkin. Louekoski korostaakin, että vanhempien tovereiden vuosikymmenten aikana hankittu tietotaito on osattava siirtää nuorempien polvien käyttöön. ”Emme ole tyrkyttämässä väkisin omaa asiaamme, vaan yri- n Torvisoitto edustaa suomalaisen työväenliikkeen juhlien parhaita perinteitä. Riihimäen TY:n soittokunta puhalsi henkeä SIbeliustalolla. tämme keksiä keinoja, joilla yrityksen ja erehdyksen kautta keräämämme kokemukset saataisiin puolueen käyttöön”, Louekoski tiivistää. n Monikertainen ministeri ja pitkäaikainen kansanedustaja Matti Louekoski johtaa Wanhoja tovereita. Suomen Wanhojen Toverien rahastolle voi ohjata esimerkiksi merkkipäiväonnittelunsa. Se onnistuu ottamalla yhtettä Kansan Sivistysrahastoon. Näin saa pankkitilinumero, jonka maksusuoritukseen merkitään tiedoksiantokohtaan merkkipäivänviettäjän nimi. KSR toimittaa päivänsankarille kauniin adressin, jossa onnittelijoiden nimet jäävät pysyväksi muistoksi merkkipäivästä. Rahastolle voi tehdä myös suoraan lahjoituksen KSR:n tilille FI 85 1521 3000 0060 09. Tällöin tiedonannot kohtaan tulee merkintä: Suomen Wanhojen Tovereiden rahasto. Lahjoituksen ja merkkipäivälahjoituksen voi tehdä myös KSR:n www-sivuilla www.sivistysrahasto.fi, jos käytössäsi on verkkopankkitunnukset. 54 Kansan Sivistysrahasto 55 VARKAUDEN TYÖVÄENRAHASTO Varkautelaisen työväenliikkeen historiantutkimus ja muu Varkauden työväestön elämään liittyvä yhteiskuntatutkimus sekä alueen nuorten opiskelu, kulttuuri- ja sivistystoiminta Sosiaalineuvos Aaro Monthan, toimistonhoitaja Leena Immonen, kirvesmies Taisto Kaukonen, talouspäällikkö Pirkko Janhunen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. VELJEYSRAHASTO Kristillissosiaalisten arvojen edistämiseksi tehtävä valistustyö, tieteellinen ja taiteellinen toiminta ja opiskelu KSR:n hallitus, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. VIESTINTÄALAN RAHASTO Graafisen alan ja viestinnän piirissä tapahtuva työelämän kehittäminen, kansallinen ja kansainvälinen rauhantyö Johtaja Elina Nissi, toiminnanjohtaja Pekka Teinilä, neuvottelupäällikkö Irene Hämäläinen, edunvalvontajohtaja Petri Savolainen, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. Runoja Holapan juhlamatineassa Kulttuuridemareista koostuva Uusi kudelma –työryhmä järjesti runoilija, kirjailija Pentti Holapan juhlamatinean Helsingin Paasitornissa syyskuussa 2013. ”Vuokralla täällä” –matineassa kuultiin yli 30 Holapan runoa. Rafael Paasion hallituksen kulttuuriministerinäkin 1972 toimineen Holapan tuotanto ulottuu proosasta ja runoudesta esseisiin, kolumneihin ja käännöksiin. Hän sai 1998 Finlandia-palkinnon romaanistaan Ystävän muotokuva. Tapahtuma oli menestys. Holappa itse lausui runonsa Aleksanteri (Savun hajua), jonka jälkeen hänen tuotantoaan elävästi esittivät Jarmo Heikkinen, Tuukka Vasama, Arvo Ahlroos ja Leevi Lehto. Harri Saksala esitti juhlamatineaan varta vasten säveltämänsä Holapan runon Syyskuu alkaa (Sormenjälkiä tyhjästä). Yrjänä Sauros vastasi omintakeisesta siirtymämusiikista. Matineaa tukivat Kansan Sivistysrahasto, Työväen Sivistysliitto ja WSOY. Ohjaaja ja dramaturgi Kristiina Repo vietti kesän 2013 käännöstöitä tehden Ruusintorpassa. Elämää Ruusintorpalla kesällä 2013 VVO:N RAHASTO Asumiseen, rakentamiseen ja asuinympäristöön liittyvä tutkimus- ja koulutustoiminta sekä kansalaisten ja järjestöjen asuinympäristön kehittämistä edistävä toiminta Talousjohtaja Raimo Vehkaluoto, Ossi Paukku, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. YLEINEN LEHTIMIESLIITON OPINTORAHASTO Journalistien ja muiden media-aloilla toimivien ammattitaidon kehittäminen, alaan liittyvä tutkimus- ja julkaisutoiminta sekä media-alan opinnot - rahastosta myönnetään Yleinen Lehtimiesliitto ry:n journalistipalkinto Eläkeläinen Juha Saarinen, varapuheenjohtajana tiedottaja Eliisa Alatalo, talouspäällikkö Maarit Miettinen, päätoimittaja Jouko Joentausta, eläkeläinen Markku Vainio, säätiön asiamies Ulla Vuolanne. 56 U nelmani kävivät toteen, kun sain kuulla saaneeni Savonrannassa sijaitsevan Ruusintorpan käyttööni kesäksi 2013. Olin jo vuosia työskennellyt Tampereen kaupunkiasunnossa kesäisinkin ja Ruusintorppa sijaitsee lisäksi lähellä niitä maisemia, joissa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni kesät ja jonne sydämeni on jäänyt, niin paljasjalkainen stadilainen kuin olenkin. Nyt sain tilaisuuden sekä lomailla, että tehdä käännöstyötä nostalgisissa maisemissa ja ilmapiirissä, jossa kirjailija Tauno Yliruusi on laajaa tuotantoaan luonut. Hänen luova henkensä huokuu Ruusintorpan vahvoista hirsiseinistä ja tarttuu siellä oleilevaan. Kansan Sivistysrahasto 57 Ihamaniemessä, jossa lapsuuteni kesiä olin viettänyt. Katsastimme Valamon Luostarin, Heinäveden korkealla mäellä sijaitsevan kirkon kauas siintävine järvinäkymineen, seikkailimme lähellä sijaitsevan Koloveden kansallispuistossa ja Kerimäen maailman suurimpaan puukirkkoon satuimme juuri, kun Lomarauhan julistus alkoi kesäkuun puolivälissä. Savonlinnan tori ja Olavinlinna oli tietysti esiteltävä myös lapsenlapselle, joka matkusti Savoon ensi kertaa. Vaikka Ruusintorppa sijaitsee kylän laidalla, on se kuitenkin kuin maaseudun rauhassa. Naapurit tulevat apuun, jos tarve on, mutta muuten siellä saa olla aivan omassa rauhassaan. Vapauttavaa kalastusta Kirjailija Tauno Yliruusi (1927-1994) ja Ingeborg Yliruusi lahjoittivat Savonrannalla sijaitsevan kesäpaikkansa Kansan Sivistysrahastolle. Torppa toimi Yliruusin museona vuodesta 1991 ja keväästä 2010 alkaen Ruusintorppa on toiminut kirjailijaresidenssinä. Kansan Sivistysrahasto luovuttaa Ruusintorpan hakemuksesta kesäksi yhden kirjailijan tai kääntäjän käyttöön. Hengen ja ruumiin ravintoa Tulimme Savonrantaan kesäkuun alussa yhdessä ystäväni, lapsenlapseni ja kissani Joen kanssa. Juhannukseen asti olimme päättäneet vain oleilla, tutustua lähiseutuihin ja kalastella ja sen jälkeen pikkuhiljaa tarttua kumpikin omiin töihimme. Kun saavuimme, oli helle, emmekä viikkoon purkaneet edes tavaroitamme, ihmettelimme vain miten suloisen lämmin ja kaunis Suomen kesä voi olla. Helteiden vastapainoksi Ingantuvan terassia varjostavat suuret tervalepät soivat vilpoisan varjon kun sitä tarvitsi. 58 Veden heijastusten välke ja vihreän sanoin kuvaamattomien sävyjen väreily tervaleppien lehvistössä oli näky, johon ei kyllästynyt. Siinä meditoi tahattomasti, sitä sen enempää ajattelematta. Teimme monia retkiä lähiseuduille ja vähän kauemmaksikin, koska halusin tuntumaa niihin jylhiin maisemiin, joita lapsena olin luullut Suomen olevan täynnä. Ei, ne ovat ominaisia Savon seutuville, saaret, joihin ei veneellä pysty rantautumaan, korkeat harjut, kummut ja vaarat… Kävimme Oravissa ja Linnasaaren kansallispuistossa ajeluilla vanhalla puuveneellä ystäviemme opastamana. Onnistuimme näkemään norpan pariinkin kertaan. Ajelimme Enonkoskella ja tietysti Kun päätyökseen istuu tietokoneen ääressä ja kirjoittaa, on tärkeää päästä välillä tekemään jotakin fyysistä. Puutarhanhoito olisi aivoja vapauttavaa toimintaa, mutta marjojen poimiminen, sienestys, soutaminen ja kalastus sopivat myös hyvin tähän tarkoitukseen. Eikä haittaa vaikka tuulisi kovemminkin, sitä tehokkaampaa on hartioihin syntyneiden jännitysten laukaiseminen. Soutaessa ja onkea heitellessä tai verkoilla kalastaessa mieli vapautuu ja aivot tuulettuvat. Vakituiseksi kalastuspaikaksemme muodostui Koskilammen ja Kaitajärven välinen salmensuu, josta saimme niin runsaasti ahvenia sekä onkimalla että katiskalla, että oli opeteltava valmistamaan ahvenkukko oikein savolaiseen tapaan. Aika monta kukkoa ehdin tehdä kesän aikana ja mökillä vierailleille sukulaisille ja ystäville ne olivat aina tervetullut makuelämys. Luonto näytti kaikki ulottuvuutensa. Koettiin rajuja ukonilmoja, jotka ropistelivat lepänkäpyjä tupien kattoon aiheuttaen sopivaa jännitystä öisin, nähtiin Koskilammen lainehtivan tyrskyissä, nautittiin lempeistä sateista ja leppeän tuulisista ilmoista, puhumattakaan runsaista helteistä, joita luonto tänä kesänä meille soi. Heinäkuussa kävin seuraamassa Savonrannan näytelmäryhmän harjoituksia ja esityksiä kesänäytelmän Kirjavoo väkkee parissa Säimenen myllyllä. Keskustelimme näyttelijäntyöstä ja näytelmien käsikirjoittamisesta paikallisten harrastajien kanssa. Työtä ja avartavaa ajattelua Suomensin kesän aikana venäläisen näyttelijän, pedagogin ja teatteriteoreetikon Konstantin Stanislavskin näyttelijän työtä käsittelevän teossarjan kolmatta osaa, aikaisemmin suomentamatonta teosta Roolin työstäminen. Kesän edetessä työ alkoi sujua yhä kevyemmin, suomenkieli kulki ja käännöstyö eteni jouhevasti. Rauha, äänettömyys ja runsas ulkoilmassa oleilu hyväilee sielua ja ruumista. Se avartaa aivoja seilailemaan niillä monilla tasoilla, joilla käännöstyössä pitää vaeltaa: yhtäältä olet tässä hetkessä, suomalaisen lukijakuntasi edessä, välittämässä 80 vuotta sitten kirjoitettua viestiä heille nykyteatterin metodeiksi. Toisaalta, kirjoittajaa ymmärtääksesi, samastut siihen tilanteeseen, missä Stanislavski on ajatuksiaan luonut: 1920-30-luvun Venäjälle, teatterityöntekijän kannalta poliittisesti ristiriitaiseen tilanteeseen. Mutta hänen ajatuksensa ovat ikuisia, niitä ei ole sidottu mihinkään poliittiseen järjestelmään, eivätkä ne sitoudu niihin vaikka Neuvostoliitossa oli aika, jolloin sitä voimallisesti yritettiin. Nyt vääristymät on oiottu ja hänen ajatuksensa ovat nousseet maailmanlaajuisesti uudestaan esiin. Minun tehtäväni on välittää ne suomalaisille näyttämötaiteen alalla toimiville. Sydämeni vavahteli joka kerta kun syyskuun edetessä loppuaan kohti sain yhden paikan Ruusintorpan alueelta siivotuksi tulevia asukkaita varten. Jätin pitkät jäähyväiset, sillä tähän paikkaan rakastuu, sen hirsiseiniin, ihoa hyväilevään saunaan, Koskilammen virkistävän kylmään veteen, alati vaihtelevaan valoon ja elokuun myötä pimeneviin iltoihin, kuunsiltoihin, sorsaperheeseen ja kuikanhuutoihin. n Kristiina Repo on tamperelainen ohjaaja, dramaturgi ja kääntäjä. Hän sai 2013 tietokirjan suomennoksesta jaettavan J.A. Hollon palkinnon. Tunnustus myönnettiin Konstantin Stanislavskin teoksen Näyttelijän työ (Tammi) käännöksestä. Teatteritaiteen klassikon suomennosta luonnehdittiin sekä kulttuuriteoksi että antoisaksi lukuelämykseksi. Kansan Sivistysrahasto 59 Hallinto Valtuuskunta Kansan Sivistysrahaston valtuuskuntaan ovat toimintavuoden 2013 aikana kuuluneet: Suomen Sosialidemokraattinen puolue rp ministeri Pertti Paasio puheenjohtajana varajäsen toimitusjohtaja Hilkka Halonen Finlands Svenska Socialdemokrater rf eläkeläinen Elisabeth Helander varajäsen Anita Spring Kustannusosakeyhtiö Tammi kustannusjohtaja Tuija Nurmiranta varajäsen kustantaja Outi Mäkinen Sosialidemokraattiset Naiset ry päivähoidon asiantuntija, lastentarhanopettaja Irma Marttila varajäsen toiminnanjohtaja Merja-Hannele Vuohelainen Suomen Sos.dem Sanomalehtimiesliitto SSSL ry viestintäpäällikkö Marja-Leena Jylhä varajäsen, toimittaja Seppo Saari Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry hallintojohtaja Marja-Leena Lehtimäki varajäsen toiminnanjohtaja Timo Kokko Työväen Arkisto arkistonjohtaja Petri Tanskanen varajäsen erikoistutkija Mikko Kosunen Osuuskunta Tradeka-yhtymä valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen varajäsen toimitusjohtaja Juha Laisaari 60 Palkansaajasäätiö toimitusjohtaja Tuomas Harpf varajäsen toiminnanjohtaja Vertti Kiukas Työväen Näyttämöiden Liitto ry toiminnanjohtaja Eeva-Sisko Artell varajäsen toiminnanjohtaja Leena Tiuri Suomen Työväen Musiikkiliitto STM ry liittosihteeri yksikön johtaja Risto Lahti varajäsen sähköautomaatioasentaja Sami Hietaharju Työväen Sivistysliitto TSL ry koulutustoimitsija Maila Tikkanen varajäsen hallintojohtaja Jouko Muuri Työväenlehdistö ry päätoimittaja Juha Peltonen varajäsen päätoimittaja Antti Vuorenrinne Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry kehittämisjohtaja Markku Liljeström varajäsen järjestöpäällikkö Eija Harjula Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry lehtori Anu Rajajärvi varapuheenjohtajana varajäsen kuntoliikuntapäällikkö Veli-Tapio Kangasluoma Vasemmistoliitto rp naispoliittinen sihteeri Lena Paju varajäsen toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen Valtuuskunta piti toimintavuoden aikana kaksi kokousta. Kevätkokouksessa 26. päivänä helmikuuta 2013 valtuuskunta hyväksyi rahaston toiminta- ja tilikertomukset toimintavuodelta 1.11.2011- 31.10.2012. Syyskokouksessa 30. päivänä lokakuuta 2013 vahvistettiin rahaston toimintasuunnitelma ajalle 1.11.2013 - 31.10.2014 sekä siihen liittyvä talousarvio. Hallitus Rahaston hallitukseen ovat kertomusvuoden aikana kuuluneet: puheenjohtajana toimittaja Antero Kekkonen varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Perttu Puro jäseninä analyytikko Niko Korte erityisavustaja Merja Leskinen strategia- ja hallintojohtaja Eija Hietanen Tilintarkastajat Rahaston tilintarkastajayhteisönä on toiminut Tilintarkastusrengas Oy vastuullisina tarkastajinaan HTM Kai Salmivuori ja HTM Lotta Kauppila sekä varatilintarkastajina HTM Martti Haapakoski ja KHM Osmo Immonen. Toimisto Rahaston toimisto sijaitsee osoitteessa Siltasaarenkatu 6, 7. krs, Helsinki. Säätiön asiamiehenä toimi Ulla Vuolanne, taloussihteeri Kirsi Tammi ja toimistotyöntekijänä Raija Alhainen. n Säätiön pitkäaikainen toimistotyöntekijä Raija Alhainen täytti 60 vuotta. Merkkipäivää juhlittiin toimistolla huhtikuussa. ”Onnittelujeni ohjaaminen KSR:n yleisrahastoon, oli minulle luonnollinen valinta, koska se on päärahastomme ja tukee valtakunnallisesti mahdollisimman monenlaisia, hienoja hankkeita.” Kansan Sivistysrahasto 61 Risto Laakkosen pitkä pesti päätökseen ”KSR:llä riittää tehtävää” K anslianeuvos Risto Laakkonen jäi vuoden 2004 alussa eläkkeelle työministeriöstä ja jätti myöhemmin eläkkeellä ollessaan Kansan Sivistysrahaston valtuuskunnan varapuheenjohtajan tehtävät. Laakkonen on puhunut, kirjoittanut ja luennoinut pehmeiden arvojen puolesta yli 40 vuotta. Risto Laakkosta voisi kai luonnehtia maahanmuuttajien Suomen lähettilääksi. Hän on ollut tärkeässä roolissa edistämässä ulkomaalaisten sopeutumista, kotouttamista Suomeen. Hän on vastustanut syrjintää, halunnut yhteensovittaa erilaisista taustoista tulleita ihmisiä ja kulttuureja. Laakkosen tärkeimpään sanavarastoon kuuluu yhdenvertaisuus. 62 Virkansa puolesta Laakkosella oli merkittävä rooli sisäasiainministeriön alaisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan perustamisessa. Kulttuurien kohtaaminen on ollut hänelle ykkösasia myös Kansan Sivistysrahaston valtuuskunnassa toimiessaan. ”Monikulttuurisuuden edistämisessä olen onnistunut. Ei riitä, että maahanmuuttajat oppivat suomea. Suomalaistenkin pitää sopeutua kansainvälisempään Suomeen. Se on vaikea kynnys monille. Olen kirjoittanut ja keskustellut tästä aiheesta 40 vuotta ja saanut kuonoonkin välillä”. Laakkonen huomauttaa, että maailmalla on 1,4 miljoonaa suomalaista. Jokaisella on joku lähiomainen tai serkku ulkomailla. ”Sitten sanotaan, että tänne ei saa kukaan tulla. Monella suomalaisella on ikävinä piirteinä itsekkyys, julmuus ja tietämättömyys maailmasta.” meen työ- ja elinkeinoministeriöön töihin. Elämäntaipaleeseen mahtui välillä myös työskentely Ranskassa Strasbourgissa Euroopan neuvostossa. Ay-liikkeestä kaikki alkoi Ainutlaatuinen tehtäväkenttä Risto Laakkonen aloitti pitkän uransa työväenliikkeessä 21-vuotiaa- Risto Laakkonen toimi Kansan Sivistysrahaston valtuuskunnan varana. Hän työskenteli metallityömiehenä karjaalaisessa autotehtaassa puheenjohtajana yli 20 vuotta. Laakkosen pitkä pesti alkoi vuonna ja hänet valittiin pääluottamusmieheksi. Sitä kautta tie vei myös kau- 1986. punginvaltuustoon. ”Olin varapuheenjohtajana melkein koko sen ajan, kun Veikko Si”Ammattiyhdistysliike oli minulle poliittinen yliopisto nuorena.” nisalo oli puheenjohtaja. Kalevi Sorsan aikana hoidin oman osuuLaakkonen rekrytoitiin nopeasti teni kokouksista, kun Sinisalo ei pystynyt Kuva: Juhani Jaakkonen SAK:hon. Aluksi hän työskenteli nuoriniitä pitämään”, Laakkonen muistelee. sosihteerinä, mutta siirtyi pian vastaaLaakkonen sanoo, että hän tulee ikämaan kansainvälisistä asioista. vöimään KSR:n tuomaa maankattavaa ”Minut lähetettiin Ruotsiin lähetysverkostoa. neuvokseksi Suomen suurlähetystöön ”Vuosien varrella sai tavata KSR:n kautvuonna 1972. Ruotsin ammattiyhdista kulttuurivaikuttajia ja työväenliikkeen tysliike ja SAK edellyttivät, että Suoparhaimmistoa. Kontakteja sai minne hamella on edustaja, joka tietää työelälusi. Olihan se ainutlaatuista saada tehdä mästä, voi neuvotella ruotsalaisten töitä vaikkapa Sorsan ja Sinisalon kanssa.” kanssa ja pystyy vaikuttamaan suomaLaakkonen sanoo yhä olevansa huolaisten aseman parantamiseen.” lissaan Suomen arvomaailman muutokLaakkonen huomauttaa, että Ruotsesta. Kovat arvot ovat ottaneet sellaisen n Suomen itsenäisyyspäivän vastaanotto Tukholsissa on puoli miljoonaa suomalaisyliotteen, jota Laakkonen ei olisi vielä 20 man suurlähetystössä 1977. Lähetystöneuvos Risto taustaista ihmistä. Suomen väestö vuotta sitten uskonut mahdolliseksi. Laakkosen (keskellä) seurueessa Olof Palme, minisväheni 1960-luvun taitteessa suuren ”Puhutaan hyvinvointivaltion puolusterineuvos Berg Isacsson, kirjailija-historioitsija Arvo Ylärakkola sekä säveltäjä, värmlanninsuomalainen maastamuuton takia. Kun Laakkonen tamisesta, vaikka kodittomuus on lisäänGunnar Turesson. aloitti työnsä, Ruotsiin oli hiljattain tynyt, itsemurhafrekvenssi on korkealla muuttanut pienen ajan sisällä parisaja meillä on todellista köyhyyttä ja hätää. taatuhatta suomalaista. Olen vähän pettynyt myös itseeni, kun en reagoinut ajassa. Tässä ”He eivät niinkään paenneet työttömyyttä, vaikka lehdet niin vie- mielessä KSR:llä tulee olemaan koko ajan tehtäviä, ihmisyyden ja hyläkin vääristelevät. Se johtui maaseudun ja alkutuotannon supistu- vien arvojen edistämisessä.” misesta. Peltoja pantiin pakettiin ja maatiloilla oli usein aika paljon Laakkonen iloitsee, että KSR on voimissaan ja ylipäätään pystyslapsia. Tilaa ei voinut jatkaa kuin yksi, joten monet lähtivät Ruotsiin.” sä, kun työväen vanhat liikelaitokset ovat menneet vuosien varrella Norjan öljyteollisuus pelkäsi, että Suomesta muuttaa ammattimie- nurin. hiä töihin. Laakkonen sivuakkreditoitiin vastaamaan myös Norjan ”KSR on hyvissä käsissä, vaikka sitä pienillä resursseilla pyöritetään.” asioista. Hän muutti Norjaan, kun pesti vaihtui Pohjoismaiden ministerineuvostoon Osloon. Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelimessä Laakkosesta leivotTeksti: Antti Halonen tiin työ- ja sosiaaliosaston päällikkö. Vuonna 1985 hän palasi SuoKuvat: Antti Halonen, Risto Laakkosen arkisto Kansan Sivistysrahasto 63 Talouden tunnusluvut Jaetut apurahat 1999-2013 450 000 000 400400 000 KANSAN SIVISTYSRAHASTO Testamenttilahjoitukset Tilikauden aikana säätiö vastaanotti Taisto Matti Pennasen ja Yrjö Hermaninpoika Tuomaisen testamentteihin kirjatut legaatit. Rita Aron testamentilla säätiölle tulleista neljästä Espanjan loma-asunnosta, kolmas myytiin tilikauden aikana. 64 000 300300 000 2 500 000 2 500 000 000 000 10 10000 000 2 000 000 2 000 000 8 000 000 8 000 000 1 500 000 1 500 000 Tilikauden tulos 1999-2013 Tilikauden tulos 1999-2013 6 000 000 6 000 000 1 000 000 1 000 000 4 000 000 4 000 000 000 500500000 000 200200 000 000 150150 000 000 100100 000 50 000 50 000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yleisrahasto Erikoisrahastot 2 000 000 2 000 000 0 0 Maakuntarahastot n Yleisrahasto n Erikoisrahastot n Maakuntarahastot 0 Varainhankinta 1999-2013 Luottamustoimet 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 00 0 000 -500-500000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Apurahoja jaettiin yhteensä 337 240,00 (317 385,00) euroa. Apurahojen määrä on 3,1 (3,0) prosenttia omasta pääomasta. Apurahahakemuksia kertyi 1 411 (1 694) kappaletta ja apurahoja jaettiin 240 (235) kohteeseen. Keskimääräinen apuraha on suuruudeltaan noin 1 500 euroa. Veikko Sinisalo –palkinto jaettiin luovasta hulluudesta ja erinomaisesta työmoraalista Eriikka Väliahde-Palomaalle, Tapio Rautavaaran rahaston palkintostipendi nuorelle nyrkkeilijälle Jenna Puuruselle, Työväen Kulttuuripalkinto ansiokkaasta sivistys- ja kulttuurityöstä Seela Sellalle sekä Katri Vala –palkinto Teemu Manniselle kokoelmastaan Paha äiti (Poesia). 000 250250 000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Apurahojen ja palkintojen jako Lahjoitukset, myyntivoitot, korot ja osingot, merkkipäivätuotot, Säätiön asiamies toimi Voionmaan säätiön ja Voionmaanranta Oy:n hallituksen jäsenenä sekä Työväenmuseo Werstaan hallituksen puheenjohtajana. Ursula Oy:n hallituksessa KSR:oa edusti Marja-Liisa Kunnas, toimien yhtiön hallituksen puheenjohtajana. 000 3 5003 500000 myyntituotot 1999-2013 ja vuokrat. Varainhankinta 000 3 0003 000000 KANSAN SIVISTYSRAHASTO Hallitus 000 2 5002 500000 Myyntituotot 5 % Merkkipäivät 5% Vuokratuotot 11 % 000 1 5001 500000 000 1 0001 000000 Perttu Puro Niko Korte Ulla Vuolanne Apurahat aihealueittain 2013 Tuottojen esittely 2013 Tuottojen esittely 2013 000 2 0002 000000 Helsingissä 8.1.2014 Antero Kekkonen Eija Hietanen Jouko Muuri Oma pääoma1999-2013 1999-2013 Oma pääoma Sijoitustuotot 33 % Lahjoitukset 58 % Apurahat aihealueittain 2013 Opiskelu Opiskelu Harrastu s Harrastus Taide Taide Tiede Tiede 0 0 000 500500000 00 20000 20000 40000 40000 60000 60000 80000 100000 120000 140000 80000 100000 120000 140000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Asunto-osakevarallisuuden lisäksi Kansan Sivistysrahaston sijoitusvarallisuus on sijoitettuna Nordea Investment Management -yrityksen kautta. Valtakirjasalkun tuotto oli tilikauden aikana 11,74%. Valtakirjasalkussa ylipainotettiin kohtuudella osakesijoituksia sekä riskisempiä korkosijoituksia, mikä osoittautui oikeaksi strategiaksi. Erityisen hyvin tilikauden aikana kehittyivät osakesijoitukset. Myös korkosijoituksissa tilikauden tuotto oli hyvä. Riskisempien alemman luottoluokituksen yrityslainojen tuotto nousi 10% tasolle ja paremman luottoluokituksen yrityslainat sekä valtionlainat ylsivät nekin noin 5 prosentin tuottotasoon. Erityisen heikko kehitys oli kehittyvien markkinoiden sijoituksissa osake- ja korkopuolella. Spekulaatio korkojen noususta, valuuttojen heikentyminen sekä tiettyjen kehittyvien talouksien krooninen vaihtotaseen alijäämä vaikutti negatiivisesti tuottoihin ja sijoittajien luottamukseen kehittyviä markkinoita kohtaan. Alkukesän sijoitusmarkkinoilla näkyneen epävarmuuden jälkeen FED syksyllä ilmoitti jatkavansa elvyttävää rahapolitiikkaa ja markkinat vahvistuivat koko syksyn jatkuneella kurssinousulla. Rahaston tulos oli tilikaudella 430 387,22 (488 411,84). Kahden vuoden hyvät tulokset ovat johtuneet pääosin säätiölle tulleista testamenteista. Taseen loppusumma on 11 286 062,16 (10 825 853,91) euroa, josta oman pääoman osuus on 11 038 170,33 (10 607 783,11) euroa. 000 000 12 12000 000 000 350350 000 Tilikausi 1.11.2012 – 31.10.2013 Taloudellinen toimintaympäristö Jaetut apurahat 1999-2013 Kansan Sivistysrahasto 65 Kirjekukat onnitteluun Adressit ja kirjekukat Onnitteluadressi merkkipäivänä ja suruadressi osanoton ilmaisemiseksi on lämmin tapa muistaa ystäviä ja omaisia. Erityistä juhlavuutta adressiin lisäävät valikoimiimme kuuluvat pellava-, sametti- tai nahkakannet. Kirjekukka on sähkeenomainen, pysyvä muisto onnitteluun ja osanottoon. Kirjekukan voi tilata myös kansilla varustettuna. Toimitamme adressit ja kirjekukat tilauksestanne suoraan päivänsankarille tai omaisille. Adressit onnitteluun Ruusu Köynnösruusu Kukkaketo Yhdistysten jäsenten onnittelut KANSAN SIVISTYSRAHASTO LASTEN JA NUORTEN PUOLESTA RAHASTO Kuva: Jarmo Mustonen Kultapuu Ruusu Kansan Sivistysrahasto Lasten ja Nuorten Puolesta rahasto Rafael Paasion rahasto Työväen kukkasrahasto K.A.Fagerholms studiefond Adressit osanottoon Siltasaarenkatu 6, 7 krs. 00530 Helsinki www.sivistysrahasto.fi Puhelin (09) 5868 530 Fax (09) 5868 5330 Nordea 152130-6009 IBAN: FI85 1521 3000 0060 09 OKO-Pankki 554128-51042 IBAN: FI27 5541 2850 0010 42 Sampo Pankki 800019-707002 IBAN: FI88 8000 1900 7070 02 Kranssi Bileet Ruusunnuppu Lumpeenkukka BIC: NDEAFIHH BIC: OKOYFIHH BIC: DABAFIHH Y-tunnus 0213501-3 Kirjekukat osanottoon Pilvet Kansan Sivistysrahasto Linnut Kansan Sivistysrahasto Ikkuna Lasten ja Nuorten Puolesta rahasto Auringonlasku Työväen kukkasrahasto Lahjoitukset ja testamentit Testamenttilahjoituksen myötä lahjoittaja voi tukea tulevia sukupolvia sivistys- ja kulttuurityössä. Omaa nimeä kantavan rahaston kautta on mahdollisuus vahvistaa ja jatkaa elämäntyötä omiin arvoihin pohjaavilla apurahoilla. Työväen kukkasrahasto Maisema 66 Yhdistykset voivat toimittaa KSR:lle listan onniteltavista jäsenistään, KSR toimittaa merkkipäiväonnittelut toiveittenne mukaisesti perille. KSR:n adressi tai kirjekukka tuo onnitteluun lisäarvoa, kun saaja tietää sillä tuetun yleishyödyllisiä tarkoituksia. Liljat Tähkät Lumme Kansan Sivistysrahasto 67 Väinö Voionmaan -mitali Mitalit Kuvanveistäjä Erkki Kannoston suunnittelema pronssiin lyöty numeroitu mitali. Myönnetään TSL:n opinto-, piiritai jäsenjärjestön hakemuksesta kiitoksena ja tunnustuksena pitkäaikaisesta TSL-työstä sekä ansioista sivistyksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Mitalia myydään numeroimatta keräilijöille. Halkaisija 70 mm Paino 346 g KSR:n mitalit ovat arvokas tapa muistaa työväenliikkeen tehtävissä ansioituneita henkilöitä. Mitalit toimitetaan postiennakolla KANSAN SIVISTYSRAHASTON MUISTAMISPALVELUT ja hintaan lisätään toimituskulut. Tilauksen voi tehdä puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla. Hakemuksesta myönnettävien mitalien osalta tarvitsemme vapaamuotoisen kirjallisen hakemuksen. Hinnasto KORTIT Joulukortti..........................................1,00 € Ruusukortti........................................1,00 € Työväenliike –mitali Kuvanveistäjä Raimo Heinon suunnittelema pronssiin lyöty mitali, joka soveltuu lahjaksi ja tunnustukseksi ay-aktiivisuudesta tai muusta järjestötyöstä. Halkaisija 70 mm Paino 277 g KIRJEKUKAT Kirjekukka...........................................8,50 € Kirjekukka kannella...................... 11,00 € ADRESSIT Adressi.............................................. 17,50 € samettikannet................................ 25,50 € samettikannet (ruusu)............... 27,00 € tekonahkakannet......................... 13,60 € nahkakannet.................................. 37,00 € pellavakannet................................ 25,50 € (kirjekukkien ja adressien hinnat sisältävät tekstauksen ja postituksen) MITALIT (pronssia) Työväenliikemitali........................ 65,00 € Väinö Voionmaa -mitali, hakemuksesta..............................100,00 € Rafael Paasio –mitali (sisältää rintaneulan), hakemuksesta..............................110,00 € tammikotelo........................... 45,00 € (mitalit toimitetaan postiennakolla, mitalien hinnat eivät sisällä postimaksua) 68 Huominen kasvaa tänään –mitali Kuvanveistäjä Matti Peltokankaan suunnittelema pronssiin lyöty mitali, joka sopii lahjaksi ja tunnustukseksi nuorten ja kulttuurin parissa ansioituneille henkilöille. Halkaisija 70 mm Paino 301 g Tammisaari 1918 -mitali Taidegraafikko Markku Laitakarin suunnittelema pronssiin lyöty mitali, joka on tarkoitettu lahjaksi ja tunnustukseksi ihmisoikeus- ja solidaarisuustyössä tai työ- ja järjestöelämässä ansioituneille. Hopeaan lyötynä mitali on erityisenä tunnustuksena myönnetty Mauno Koivistolle, Tarja Haloselle, Reijo Frankille ja Tapani Brotherukselle. Halkaisija 70 mm Paino 240 g Rafael Paasio –mitali ja rintamerkki Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelema pronssiin lyöty mitali. Mitali myönnetään hakemuksesta SDP:n puolueosastojen, kunnallis- ja piirijärjestöjen ansioituneille ja varttuneille aktiivi- ja rivijäsenille. Mitalia ei myydä keräilijöille. Halkaisija 70 mm Paino 498 g Merkkipäiväpalvelut Kansan Sivistysrahasto julkaisee merkkipäiväluetteloa. Merkkipäivätietojen julkaiseminen luettelossa on maksutonta. Järjestämme merkkipäiväkeräyksiä, joiden avulla merkkipäivän viettäjä voi ohjata onnittelunsa haluamansa rahaston välityksellä apurahoiksi opiskelijoille, tutkijoille ja taiteilijoille. Merkkipäivän viettäjälle kootaan lahjoittajien nimet sisältävä adressi pysyväksi muistoksi. Lisätiedot ja tilaukset Kansan Sivistysrahasto Siltasaarenkatu 6, 7. krs 00530 Helsinki puh. (09) 5868530 sähköposti [email protected] Kansan Sivistysrahasto 69 Myönnetyt apurahat 2013 Nimi............................................................. Tarkoitus.................................................................................................. Apuraha.......... Kotipaikka.......Rahasto Jyväskylän Rintamaveteraanit ry................. Jyväskylän Rintamaveteraanit ry:n 50-vuotishistoriikki.......................................2000.......... Jyväskylä............Ahti ja Sirkka Lahtisen rahasto Heimala Mari............................................... Luovan kirjoittamisen opiskelu...............................................................................500.......... Parainen.............Aimo O. Aaltosen rahasto Koivisto Anja Tellervo................................... Taiteen opinnot ja tietokoneen hankinta................................................................400.......... Ylöjärvi...............Aimo O. Aaltosen rahasto Laine Ritva................................................... Ohjatun allasjumpan käyntikustannukset..............................................................100.......... Oulu...................Aimo O. Aaltosen rahasto Mäkäräinen Eija........................................... Opinnot Pohjantähtiopiston Arjen eväät linjalla.....................................................500.......... Kemi...................Aimo O. Aaltosen rahasto Näkövammaiset Kulttuurin Ystävät, NÄKY ry........................................... Kulttuuriharrastukset -kulttuurista voimaa näkövammaisten arkeen....................700.......... Helsinki..............Aimo O. Aaltosen rahasto Uudenmaan CP-yhdistys ry.......................... Elämäntaitelijat 10-vuotisjuhlavuoden teatterihanke............................................700.......... Helsinki..............Aimo O. Aaltosen rahasto Savolainen Seija........................................... Tuo pieni rahastajatyttö -kirjan kustannukset........................................................500.......... Lappeenranta.....AKT:n kulttuurirahasto Hoffren Minna.............................................. Pro gradu: Koulukiusaamisten käsittely Helsingin Sanomissa ja Opettaja-lehdessä.............................................................500.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Ihamäki Anniina........................................... Kasvatustieteiden opinnot Itä-Suomen yliopistossa...............................................500.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Itä-Suomen Demarinuoret ry....................... Valistus- ja koulutustoiminnan järjestäminen........................................................500.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Johansson Marina........................................ Viulunsoiton opinnot..............................................................................................500.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Kananen Veli................................................ Pöytätietokoneen hankinta 2D- ja 3D -mallinnuksen opintoihin............................500.......... Lieksa.................Antti Jussi Kososen rahasto Koskivirta Kalle............................................ Pro gradu: Kuinka fanitekstitykset noudattavat normeja ja konventioita...............500.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Kulttuuriyhdistys Louhi ry............................ Kerran vielä Niskavuori -teatteriesitys..................................................................1000.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Laukkanen Harri........................................... Pro gradu: Pohjois-Karjala -lehden vaalikirjoitukset...............................................500.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Liperin Pelimanniyhdistys ry........................ Konserttisarjan järjestäminen ja sovitusten hankkiminen....................................1000.......... Liperi..................Antti Jussi Kososen rahasto Mäkisalo Mari.............................................. Pro gradu: Työnantajan velvollisuus puuttua häirintään.........................................500.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Reponen Eveliina Petra Justiina................... Pro Gradu: Naisten lehtien kielellinen seksismi......................................................500.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Ryynänen Reetta.......................................... Harmonikan hankinta............................................................................................500.......... Lehmo................Antti Jussi Kososen rahasto Sajo Elise...................................................... Kansainvälisen kaupan ulkomaanvaihto Saksassa..................................................500.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Suvenlahden Nuoret Kotkat......................... Monikulttuurinen lapsen oikeuksien tapahtuma..................................................1000.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Turunen Auli................................................. Viestintävälineen hankinta.....................................................................................700.......... Joensuu..............Antti Jussi Kososen rahasto Nyman Miro................................................. Opiskelijastipendi...................................................................................................150.....................................Bernhard Lehtisen rahasto Ratilainen Johanna...................................... Opiskelijastipendi...................................................................................................150.....................................Bernhard Lehtisen rahasto Haapaniemi Ella........................................... Partaharjun puhallinmusiikkileiri...........................................................................500.......... Pori....................Eetu Salinin rahastot Haapaniemi Reetta...................................... Partaharjun puhallinmusiikkileiri...........................................................................500.......... Pori....................Eetu Salinin rahastot Hietaharju Henna......................................... Kesäleiri USA:n Minnesotassa.................................................................................700.......... Pori....................Eetu Salinin rahastot Porin Nuorisosoitto-kuntayhdistys ry........... Konserttimatka Berliiniin.....................................................................................2000.......... Pori....................Eetu Salinin rahastot Rauman Iltanäyttelijät ry............................. Reteesti vaan -kesäteatteriproduktion valmistaminen.........................................1500.......... Rauma...............Eetu Salinin rahastot Rauman Työväen naiskuoro ry...................... Kuoron 35-vuotisjuhlakonsertin laululeiriopetus...................................................800.......... Rauma...............Eetu Salinin rahastot Härkönen Minna.......................................... Esikoisrunokokoelma..............................................................................................500.......... Kajaani...............Elias Lönnrotin rahasto Punkaharjun Eläkkeensaajat ry.................... Eläkkeensaajien Viihdelaulajien CD:n valmistus.....................................................500.......... Punkaharju........Etelä Savon rahastot Pyrhönen Heikki........................................... Mikkelin Työttömät ry:n 20-vuotishistoriikki..........................................................500.......... Mikkeli...............Etelä Savon rahastot Isotalo Mari.................................................. Yksityisnäyttelyn järjestäminen.............................................................................500.......... Hämeenlinna.....Hämeen rahastot Lahden Oma Teatteri ry / Teatteri Vanha Juko.Teatteri Vanhan Jukon, Teatteri Telakan ja Rakvere Teaterin yhteistyöprojekti......1000.......... Lahti...................Hämeen rahastot Vanha-Similä Maria..................................... Väitös: Elämää Forssan tekstiiliteollisuudessa 1950-luvulta 2000-luvulle..............500.......... Forssa.................Hämeen rahastot 70 Janatuinen Mari........................................... Euroopan radikalisoitumista pohtivan romaanin käännöstyö...............................1000.......... Helsinki..............Irene ja Kalevi Sorsan rahasto Leppäkorpi Mervi......................................... Sarjakuvakirjan Miguel. 15 años en la calle käännöstyö.......................................1000.......... Helsinki..............Irene ja Kalevi Sorsan rahasto Mäntylä Jorma............................................. Tutkimus: Friedrich Engelsin teoksesta Työväenluokan asema Englannissa..........1000.......... Kangasala..........Irene ja Kalevi Sorsan rahasto Rassi Mika.................................................... Venäläisten kauhu- ja mystiikkaklassikoiden suomentaminen............................1000.......... Tampere.............Irene ja Kalevi Sorsan rahasto Lintu Mika.................................................... Sampo Lappalainen -näytelmä Petroskoin teatterissa..........................................1500.......... Tampere.............Jenny Matinahon rahasto Osuuskunta DraamaRäätälit......................... Teatteriesitys Hiljaisuus ei vastaa - surun kokemusta...........................................2500.......... Helsinki..............Jenny Matinahon rahasto Väliahde Eriikka........................................... Veikko Sinisalo -palkinto......................................................................................3000.......... Tampere.............Jenny Matinahon rahasto Yli-Viikari Outi.............................................. Tanssin ammattilaiskurssi ja verkostoituminen Pariisissa.....................................1400.......... Tampere.............Jenny Matinahon rahasto Yliaho Sari Mia-Pia....................................... Översättning av fackavdelningens 114 material från finska till svenska.................900.......... Pedersöre...........K-A Fagerholmin rahasto Halonen Jukka............................................. Liekkejä laulumailla -näytelmäkäsikirjoitus.........................................................1000.......... Vantaa................Kalle Päätalon rahasto Möttönen Jouko........................................... kolmiosainen historiallinen romaani....................................................................1000.......... Helsinki..............Kalle Päätalon rahasto Hinkkanen Lasse.......................................... Edvard Valpas - elämäkerta..................................................................................1500.......... Jyväskylä............Keski-Suomen rahastot Monikko ry................................................... Monikulttuurisen toiminnan kehittäminen..........................................................1000.......... Jyväskylä............Keski-Suomen rahastot Pekkinen Taina............................................. Valokuva- ja käsityönäyttely..................................................................................500.......... Petäjävesi...........Keski-Suomen rahastot Sivonen Outi................................................ Pro gradu: Osuuskuntamuotoinen kirjankustannustoiminta..................................500.......... Jyväskylä............Keski-Suomen rahastot Feldt Markus................................................ Kontrabassonjousen hankinta................................................................................500.......... Kotka..................Kymenlaakson rahastot Honkanen Lauri............................................ Tutkimus: 1930- ja 1940-luvun lapset sodan- ja pula-ajan Suomessa....................250.......... Kotka..................Kymenlaakson rahastot Pekkas-ryhmä ry.......................................... Jorma Savikon elämänkirja..................................................................................3000.......... Kotka..................Kymenlaakson rahastot Sourander Jani............................................. Vaha-animaation Nothing Occurred toteuttaminen...............................................500.......... Kouvola..............Kymenlaakson rahastot STM:n Karjalan piirijärjestö.......................... Kotkan Säveljuhlan toteuttaminen.......................................................................1000.......... Kotka..................Kymenlaakson rahastot Tarvainen Anna-Liisa................................... Punikin Poika -kirjahanke.......................................................................................250.......... Imatra................Kymenlaakson rahastot Rovaniemen nuorisoasunnot ry................... Mediakasvatus lapsille ja nuorille...........................................................................200.......... Rovaniemi..........Lapin rahastot Arab Karim................................................... Jalkapalloharrastus................................................................................................500.......... Helsinki..............Lasten ja Nuorten Puolesta rahasto Kujala Marja-Liisa........................................ Nukketeatterinäytelmän valmistaminen................................................................500.......... Vähäkyrö............Lasten ja Nuorten Puolesta rahasto Nuorten Kotkien Keskusliitto........................ Nuorten Kotkien 70-vuotisjuhlabussikiertue........................................................3000.......... Helsinki..............Lasten ja Nuorten Puolesta rahasto Nurmi Aaron................................................ Jalkapalloharrastus................................................................................................500.......... Tampere.............Lasten ja Nuorten Puolesta rahasto Böök Laura................................................... Valokuvauksen lopputyö: Pakolaiset Pudasjärvellä..............................................1500.......... Helsinki..............Martta Salmela-Järvisen rahastot Nora Anna.................................................... Osallistava musiikkityöpaja lähiökouluille............................................................3500.......... Helsinki..............Martta Salmela-Järvisen rahastot Präktig Paula................................................ Osallistavaan musiikkitoimintaan kouluttautuminen.............................................300.......... Helsinki..............Martta Salmela-Järvisen rahastot Ryymin Saara............................................... Ompelukoneen hankinta teatteri- ja elokuvapuvustusta varten...........................1000.......... Helsinki..............Martta Salmela-Järvisen rahastot Sagulin Michael........................................... Osallistumiseen Limingan musiikkileirille..............................................................570.......... Helsinki..............Martta Salmela-Järvisen rahastot Jääskeläinen Antti........................................ Kansanrunoilija Oskari Laitalaisen runojen kokoaminen........................................500.......... Kotka..................Matti Lepistön rahasto Kallio Pentti................................................. Topografit metsäpoluilta tietoraitille -kirja............................................................500.......... Seinäjoki............Matti Lepistön rahasto Pellet palvelutaloissa................................... Kiertävä klovneriaesitys vanhainkoteihin...............................................................300.......... Kokkola..............Matti Lepistön rahasto Ruohio Heidi................................................ Väitös: Syntyperä kansainvälisesti adoptoitujen arjessa.........................................500.......... Espoo.................Matti Louekosken rahasto Koskinen Kaisa............................................. Tutkimus: Työnohjauksen suuntaaminen yksinyrittäjille......................................1000.......... Helsinki..............Mauno Koiviston rahasto Lipponen Elisa.............................................. Pro gradu: Maakaappaukset esimerkkinä sekä finanssoitumisesta että yhtenä globaalin ruokakriisin taustatekijänä.......................................................1000.......... Helsinki..............Mauno Koiviston rahasto Tirronen Anniina.......................................... Väitös: Tulosperusteinen hankinta julkisella sektorilla..........................................2500.......... Tampere.............Mauno Koiviston rahasto Allahyari Majid............................................. Talkoomatka Nepaliin...........................................................................................1500.......... Jyväskylä............Metallityöväen rahasto Kock Viktor................................................... Deltagande i Genèveskolan..................................................................................2500.......... Pedersöre...........Metallityöväen rahasto Männistön kävyt ry...................................... Kalevalankoulun oppimiskeskuksen ja kirjaston hankinnat....................................800.......... Kuopio................Minna Canthin rahastot Turunen Jenni.............................................. Näyttelyiden järjestäminen..................................................................................1000.......... Kuopio................Minna Canthin rahastot Turunen Kari................................................. Pyöräillen henkistä ja fyysistä kuntoa -pyörävaellus Hongkongista Pekingiin......1000.......... Kuopio................Minna Canthin rahastot Kansan Sivistysrahasto 71 Piikkiön Kehitys ry........................................ Piikkiön Kehitys ry:n historia................................................................................2000.......... Kaarina...............Nils Robert af Ursinin rahastot Teatteriyhdistys Tarmo ry............................. Näytelmäproduktio Koukussa...............................................................................1500.......... Turku..................Nils Robert af Ursinin rahastot Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.. OVET -luentosarja omaishoitajille........................................................................1000.......... Turku..................Nils Robert af Ursinin rahastot Vainio Lassi.................................................. Tutkimustyö: SAK ja suomalaisen korporatismin muutos.......................................500.......... Turku..................Nils Robert af Ursinin rahastot Lall Mirja-Liisa............................................. Maalaustarvikehankinnat......................................................................................500.......... Helsinki..............PAMin rahasto Lehto Mirja................................................... Järjestelmäkameran ja lisälaitteiden hankinta.......................................................500.......... Vantaa................PAMin rahasto Molander Tiina............................................. Aquamaniaa -sarjakuvateos...................................................................................500.......... Oulu...................PAMin rahasto Puu- ja erityisalojen opiskelijastipendit....... Koululaisstipendit 102 kpl....................................................................................8160.....................................Puu- ja eritysialojen liiton rahasto Ryhänen Timo.............................................. Taidehankinta: The Moment of Clarity 2013.........................................................2500.....................................Päivi ja Paavo Lipposen rahasto Työväen Sivistysliitto TSL ry.......................... R.H. Oittisen Seminaari- ja kirjahanke..................................................................3000.......... Helsinki..............R. H. Oittisen rahasto EKL-Werkkoviestijät ry................................. EKL-Werkkoviestijäin 10-vuotishistoriikki...............................................................700.......... Helsinki..............Rafael Paasion rahasto Kiiskinen Oona............................................. Opinnot, kansainvälisen ulottuvuuden tukeminen.................................................700.......... Joensuu..............Rafael Paasion rahasto Smedman Rainer......................................... SKP:n arkiston tutkiminen (Moskova) Oskari Tokoi bibliografiaa varten...............1100.......... Kokkola..............Rafael Paasion rahasto Tuovinen Timo.............................................. Punaviesti 40 vuotta juhlakonsertit......................................................................3500.......... Vantaa................Rafael Paasion rahasto Korson Nuoret Kotkat................................... Leiri- ja vertaisohjaajakoulutus............................................................................1800.......... Vantaa................Rauha ja Helge Tapanin rahasto Stipendit 25 kpl............................................ Rautatieläisten liiton rahaston alan opintostipendit............................................3760.....................................Rautatieläisten liiton rahasto Anttila Harri................................................. Perinteisen puukontekokulttuurin harrastus..........................................................500.......... Rovaniemi..........SAK:n Kulttuurirahasto Hantula Sami............................................... Poliittinen retoriikka kirja.......................................................................................800.......... Helsinki..............SAK:n Kulttuurirahasto Häkkinen Lars.............................................. Moottoripyörällä Pohjois-Norjassa -näyttely..........................................................600.......... kotka..................SAK:n Kulttuurirahasto Hämäläinen Reijo......................................... Jorma Savikon elämänkirja....................................................................................600.......... Kotka..................SAK:n Kulttuurirahasto Kauppinen Markus....................................... Valokuvanäyttely....................................................................................................300.......... Hämeenlinna.....SAK:n Kulttuurirahasto Koivisto Kari................................................. Tähtivalokuvauskameran hankinta.........................................................................700.......... Lahti...................SAK:n Kulttuurirahasto Kosonen Leila............................................... Taidenäyttelyn järjestäminen.................................................................................800.......... Kouvola..............SAK:n Kulttuurirahasto Kärki Kukka-Maaria...................................... Valokuvanäyttely....................................................................................................700.......... Pukkila...............SAK:n Kulttuurirahasto Laasonen-Häggkvist Marjatta...................... Lasteni piirustuksia ommeltuina -näyttely.............................................................800.......... Lahti...................SAK:n Kulttuurirahasto Laulelmaduo Suuntaviiva-Työryhmä............ Laulelmaduo Suuntaviivan 30-vuotisjuhlakonsertti.............................................1000.......... Turku..................SAK:n Kulttuurirahasto Lähde Joni.................................................... Äänentoistolaitteet, imitaattori-keikkojen kehittäminen.......................................650.......... Loppi..................SAK:n Kulttuurirahasto Mäntysaari Sirkka........................................ Lauluharrastus.......................................................................................................300.......... Tampere.............SAK:n Kulttuurirahasto Pehkonen Minna.......................................... Taidekäsitöiden materiaalikulut.............................................................................500.......... Kuopio................SAK:n Kulttuurirahasto Pensola Aino................................................ Kitaransoittoharrastus............................................................................................850.......... Kotka..................SAK:n Kulttuurirahasto Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät Ao.047....................... Kulttuurillisen kurssiviikonlopun järjestäminen...................................................1000.......... Lahti...................SAK:n Kulttuurirahasto Rautiainen Sinikka....................................... Kiertävän karaoke-laitteen hankinta....................................................................1000.......... Äänekoski...........SAK:n Kulttuurirahasto Röpelinen Riitta........................................... Kriittisen korkeakoulun kuvataidekurssi.................................................................350.......... Helsinki..............SAK:n Kulttuurirahasto Saarinen Ari................................................. Suomen kansallispuistoista otettujen kuvien näyttely...........................................300.......... Hamina..............SAK:n Kulttuurirahasto Salvinen Marko............................................ Valokuvausharrastus..............................................................................................600.......... Naantali.............SAK:n Kulttuurirahasto Survo Reijo................................................... Mikrofonin hankinta...............................................................................................800.......... Lappeenranta.....SAK:n Kulttuurirahasto Tolvanen Kirsi............................................... Valokuvaustapahtuman kilpailumatka...................................................................900.......... Joensuu..............SAK:n Kulttuurirahasto Vilhonen Leena............................................ Esikoisromaanin kirjoittaminen..............................................................................500.......... Salo....................SAK:n Kulttuurirahasto Virtanen Jukka Tapio.................................... Propellerhead Reason musiikkiohjelmiston päivittäminen....................................500.......... Forssa.................SAK:n Kulttuurirahasto Virtanen Tommi........................................... Laulumikrofonin hankinta......................................................................................500.......... Eura....................SAK:n Kulttuurirahasto Vähäkangas Kirsti Elina Lea.......................... Naamatuttuja -Raahe-aiheinen kirjahanke............................................................700.......... Raahe.................SAK:n Kulttuurirahasto Åkerman Henri............................................. Järjestelmäkameran hankinta................................................................................750.......... Äänekoski...........SAK:n Kulttuurirahasto 72 Kottelin Thor................................................ Pro gradu: Pakkokeinojen käyttö tietomurtorikosten esitutkinnassa......................810.......... Helsinki..............Sos. dem. sanomalehtimiesliiton rahasto Hilvo Sami.................................................... Romaanin kirjoittamiseen....................................................................................2000.......... Helsinki..............Kustannusosakeyhtiö Tammen rahasto Jalonen Riitta............................................... Romaanin kirjoittamiseen....................................................................................2000.....................................Kustannusosakeyhtiö Tammen rahasto Kaarnakari Ville............................................ Asiaproosaan: Suomalaisen vapaaehtoisen vaiheet Saksassa 1941-1943.............2000.......... Espoo.................Kustannusosakeyhtiö Tammen rahasto Korpiola Lilly Maria Hannele........................ Asiaproosaan: Pitkä tie äidiksi, kirja adoptiosta....................................................4500.......... Helsinki..............Kustannusosakeyhtiö Tammen rahasto Kummu Essi................................................. Romaanin viimeistelyyn ja lastenkirjan työstämiseen..........................................2500.......... Oulu...................Kustannusosakeyhtiö Tammen rahasto Lahden kansainvälinen kirjailijakokous ry.... Lahden kansainvälinen kirjailijakokous kesällä 2013, kirjallisuustapahtumaan...2000.......... Lahti...................Kustannusosakeyhtiö Tammen rahasto Vanhatalo Pauliina....................................... Romaanin kirjoittamiseen....................................................................................2500.......... Oulu...................Kustannusosakeyhtiö Tammen rahasto Vuorinen Minna........................................... Historiallisen romaanin Kehräpuu kirjoittamiseen...............................................7500.......... Järvenpää..........Kustannusosakeyhtiö Tammen rahasto Pihlajaniemi Noona...................................... Pro gradu: Liikunta-aktiivisuuden yhteys nuorten kehonkuvaan ja itsetuntoon.....400.......... Seinäjoki............Tapio Rautavaaran rahasto Puurunen Jenna........................................... Tapio Rautavaara -palkinto.....................................................................................500.....................................Tapio Rautavaaran rahasto Begum Shahnaj........................................... Väitös: Ikääntyneiden haasteet arktisella alueella ihmisoikeusnäkökulmasta......1000.......... Rovaniemi..........Tarja Halosen rahasto Villa Karon ystävät ry................................... Monikulttuurisen ympäristökasvatusnäyttelyn verkkodokumentointi.................1000.......... Helsinki..............Tarja Halosen rahasto Eurooppalaisen filosofian yhdistys ry........... Niin & näin -lehden artikkelitietokannan kehittämishanke..................................1000.......... Tampere.............Tauno Yliruusin rahasto Frisk Helvi.................................................... Runot ja pakinat kirjaksi.........................................................................................700.......... Helsinki..............Tauno Yliruusin rahasto Kallioniemi-Säätiö / Päätalo-instituutti....... Möllärimestari -omakustannekilpailun järjestäminen.........................................2000.......... Taivalkoski..........Tauno Yliruusin rahasto Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina Ry.Projekti: Sanataiteella osaksi yhteisöä..................................................................1300.......... Jyväskylä............Tauno Yliruusin rahasto Kiuru Sakari.................................................. Mielikuvademokratia -kirja..................................................................................1000.......... Helsinki..............Tauno Yliruusin rahasto Salo Matti.................................................... ASA - LOVE X -levyn kappaleiden kirjoittaminen..................................................1000.......... helsinki..............Tauno Yliruusin rahasto Sippola Miira................................................ Esikoisromaanin ja näytelmän kirjoittaminen......................................................3000.......... Helsinki..............Tauno Yliruusin rahasto Taipale Ilkka................................................. Teräsmies - J.E. Pukanderin elämä ja työ -kirjahanke...........................................1000.......... Helsinki..............Tauno Yliruusin rahasto Työväen Näyttämöiden Liitto ry................... Nuori Näyttämö -nuorten hyvinvointihankkeen toteuttaminen...........................7000.......... Helsinki..............Tauno Yliruusin rahasto Työväenkirjallisuuden päivän työryhmä....... Työväenkirjallisuuden päivä -tapahtuma ja kirjoituskilpailu.................................2000.......... Tampere.............Tauno Yliruusin rahasto Hietaharju Sami........................................... Puhallinmusiikin harrastaminen............................................................................800.......... Pori....................TEAM-rahasto Luosujärvi Asko............................................ Keramiikkateosten näyttely....................................................................................400.......... Rovaniemi..........TEAM-rahasto Nokian kumityöväen ammattiosasto ry 228.Nokian kumityöväen historiahanke......................................................................2500.......... Nokia..................TEAM-rahasto Talvi Taina.................................................... Vanhusten kuvakirja palvelulaitoksiin..................................................................1000.......... Oulainen............TEAM-rahasto Pyöräpaja ry................................................. Pyöräpaja ry:n työkalut ja kurssitoiminta...............................................................900.......... Helsinki..............Teräsmiesten opintorahasto Rummakko Janne........................................ SASK järjestämä talkoomatka Nepaliin..................................................................500.......... Jyväskylä............Teräsmiesten opintorahasto Juvonen Elviira............................................. Osallistuminen musiikkileirille...............................................................................200.......... Lohja..................Toini ja Veikko Helteen rahasto Karkkilan Kulttuuriyhdistys Lyyti ry............. Teatteri Perän kiertävän teatteriesityksen valmistaminen......................................800.......... Karkkila..............Toini ja Veikko Helteen rahasto Rajala Pertti................................................. Selkokirja maailman historian merkkihenkilöistä.................................................1000.......... Pori....................Toivo Lepistön rahasto Sirén Jukka................................................... Selonteko julkisen terveydenhuollon osuuskuntamallista ja sen johtamisesta.....8000.......... Kaarina...............Tradeka-yhtymän rahasto Kustannus Oy Demari................................... Toimittajien koulutusmatkat................................................................................2000.......... Helsinki..............Työmies 100-vuotta rahasto Peltoniemi Seppo......................................... Thunder Bayn suomalaisasutus ja Vapaa Sana -lehti............................................3000.......... Vantaa................Työmies 100-vuotta rahasto Haltiainen Kaisa........................................... Opinnot Tampereen yliopistossa...........................................................................1500.......... Tampere.............Työväen Kukkasrahasto Heiskanen Anu............................................. Väitös: Saksaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset.............................................2000.......... Helsinki..............Työväen Kukkasrahasto Marttila Irma................................................ Runoja vaalien jälkeen -runokirja.........................................................................1500.......... Helsinki..............Työväen Kukkasrahasto Salmela Anu................................................. Väitös: Kuolemaa kutsuvat - Naisen itsemurha Suomessa 1869-1910..................3000.......... Turku..................Työväen Kukkasrahasto Tuomaala Martta Helena.............................. Siivoojien asemaa käsittelevän dokumentaarisen teoksen työstäminen..............1000.......... Helsinki..............Työväen Kukkasrahasto Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry... Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta valistava kampanja...............................4000.......... Helsinki..............Työväen Kukkasrahasto Ikonen Janne................................................ Musiikin säveltäminen alkeispuhallinorkesterille...................................................500.......... Rantasalmi.........Työväen Musiikkirahasto Järvinen Saku............................................... Puhallinmusiikin säveltäminen..............................................................................500.......... Helsinki..............Työväen Musiikkirahasto Mathildedalin Työväenyhdistys ry................ Mathildedalin työväentalon 100 -vuotisjuhla......................................................1000.....................................Työväentalorahasto Kansan Sivistysrahasto 73 Sauvon Työväenyhdistys ry........................... Työväenyhdistyksen lipun uusiminen, näyttämön yläverhojen hankinta.............1000.....................................Työväentalorahasto Espoon Nuoret Kotkat Aluejärjestö ry........... Nuorten kansalais- ja demokratiakasvatus...........................................................1300.......... Vantaa................Uudenmaan rahastot Itä-Vantaan musiikkikoulu Soivat Musikantit ry..................................... Sammon vartijat -lasten musikaalin valmistaminen..............................................600.......... Vantaa................Uudenmaan rahastot Loviisa Open Dance Company....................... Häpeän raja -tanssiteoksen tuotanto.....................................................................800.......... Helsinki..............Uudenmaan rahastot Länsi-Vantaan Rock-Musiiki Ry.................... Louhela Jam -ilmaisfestivaalin järjestäminen........................................................900.......... Vantaa................Uudenmaan rahastot Mäkinen Mauri............................................. Taidekuvauksen objektiivihankinta........................................................................300.......... Tuusula...............Uudenmaan rahastot Porvoonseudun Parkinson-kerhoBorgånejdens Parkinsonklubb...................... Parkinsonia sairastavien kulttuuri- ja sivistyshanke...............................................400.......... Sipoo..................Uudenmaan rahastot Työryhmä Pahtela & Heinonen..................... Suomen lasten laulut ja leikit eri aikoina -kirja- ja lelunäyttely..............................700.......... Kerava................Uudenmaan rahastot Kuusela Tuija................................................ Kulutusosuuskuntien myymäläjulisteet 1949-1957 -näyttely..............................6000.......... Helsinki..............Viola Järvisen rahasto Asuntotuotanto Nousuun- työryhmä........... Kohtuuhintainen asuntotuotanto nousuun Helsingissä -selvitys..........................1500.......... Helsinki..............VVO:n rahasto Askola Riitta................................................. Väitös: Syytteenalainen teko oikeuspsykiatrisen potilaan elämässä.....................3000.......... Helsinki..............Väinö Tannerin rahasto Hakala Kimmo............................................. Lukio-opinnot Voionmaan lukiossa........................................................................800.......... Jyväskylä............Väinö Tannerin rahasto Helminen Taina............................................ Valokuvauksen varustehankinnat...........................................................................500.......... Helsinki..............Väinö Tannerin rahasto Ilmajoen Työväenyhdistys ry........................ “Missä suomalainen punapääoma - tutkimus......................................................2000.......... Ilmajoki..............Väinö Tannerin rahasto Juvonen Karoliina......................................... Pianonsoiton opinnot.............................................................................................800.......... Lohja..................Väinö Tannerin rahasto Kaikkonen Riina........................................... Geotieteiden vaihto-opiskelu Islannissa.................................................................800.......... Oulu...................Väinö Tannerin rahasto Kalliola Elisa................................................. Opinnot Turun Kauppakorkeakoulussa...................................................................800.......... Turku..................Väinö Tannerin rahasto Kupiainen Mari............................................. Väitös: Sukupuoli asiantuntijatyön ja osaamisen määrittelyissä...........................5000.......... Helsinki..............Väinö Tannerin rahasto Malila Päivi.................................................. Opinnot Otavan Opistossa......................................................................................600.......... Loviisa................Väinö Tannerin rahasto Nevalainen Terhi.......................................... Väitös: Nuorten naisten uudentyyppisen viihdekirjallisuuden merkitykset..........3000.......... Joensuu..............Väinö Tannerin rahasto Pekkonen Maria........................................... Väitös: Asumisterveys sosiaalisesta näkökulmasta...............................................4000.......... Kuopio................Väinö Tannerin rahasto Smedman Joakim........................................ Europeiskt magisterprogram i Frankrike.................................................................800.......... Korsholm............Väinö Tannerin rahasto Tautinen media -kirjatyöryhmä................... Tautinen media -tietokirjan kirjoittaminen..........................................................2500.......... Halikko...............Väinö Tannerin rahasto Tevajärvi Ville............................................... Lukio-opinnot........................................................................................................800.......... Helsinki..............Väinö Tannerin rahasto Uggeldahl Kennet........................................ Ympäristötaloustieteelliset opinnot Kööpenhaminassa.........................................800.......... Kööpenhamina...Väinö Tannerin rahasto Hirsivuori Hannu.......................................... Puunveistotaideteosten näyttely............................................................................300.......... Tampere.............Väinö Voionmaan rahasto Kivirinta Tapio.............................................. Dokumenttielokuva Aili Juntusesta........................................................................700.......... Ylöjärvi...............Väinö Voionmaan rahasto Korkiamäki Iina............................................ Harjoittelu kansainvälisessä Interights -ihmisoikeusjärjestössä.............................800.......... Nokia..................Väinö Voionmaan rahasto Koro Joni...................................................... Mandariinikiinan intensiivikurssi............................................................................500.......... Tampere.............Väinö Voionmaan rahasto Lahikainen Lauri.......................................... Väitös: Ilmastonmuutoksen uhka ja uusliberalismin ihmiskuva.............................800.......... Tampere.............Väinö Voionmaan rahasto Lauri Viita -seura ry...................................... Lauri Viita -museon Viita -viikko koululaisille.........................................................500.......... Tampere.............Väinö Voionmaan rahasto Mouhijärven Sosialidemokraatit ry.............. Toverihaudan muistomerkin kunnostus.................................................................800.....................................Väinö Voionmaan rahasto Ronkainen Antti........................................... Pro Gradu: Kapitalismin tasapaino - globaali talouskriisi........................................500.......... Tampere.............Väinö Voionmaan rahasto Shayan Fatemeh.......................................... Paper presentation in MPSA conference Chicago....................................................600.......... Tampere.............Väinö Voionmaan rahasto Tahmelan Vesa............................................. Monen Lajin Taitajia. Tahmelan Vesa 1919-2012 -kirjahanke.................................700.......... Tampere.............Väinö Voionmaan rahasto Vuokola Aino................................................ Valokuvanäyttely sateenkaariperheiden äideistä...................................................300.......... Tampere.............Väinö Voionmaan rahasto Aaltio Elina................................................... Minsky Summer -seminaari.................................................................................1000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Ammattiliitto PRO........................................ Vuokratyöoppaan käännöstyö..............................................................................2000.....................................Yleisrahasto Attac ry........................................................ Veroparatiisivapaat kunnat-kampanjamateriaali.................................................2000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Baltzar Dimitri.............................................. Kuvataidetyöskentely...........................................................................................1000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Baran Nelli................................................... Poliittisen korkeakoulun työharjoittelumatka Afrikkaan........................................500.......... Turku..................Yleisrahasto 74 Eerola Jouni.................................................. Tutkimus: Hollolan puuseppäteollisuus osana .................................................................... Lahden puuteollisuuden kehitysta ennen v.1918.................................................2000.......... Espoo.................Yleisrahasto Flander Jukka-Pekka.................................... Yksinäisten Suomi -valokuvanäyttely...................................................................1500.......... Helsinki..............Yleisrahasto Haanpää Markku.......................................... Taiteellinen työskentely, kurssitoiminnan kehittäminen......................................1000.......... Loimaa...............Yleisrahasto Huotari Juhani............................................. Attila Csernokin muistelmat.................................................................................7000.......... Vantaa................Yleisrahasto Hyökki Paavo................................................ Uuden kamarikuoron taiteellinen johtaminen.....................................................2000.......... Espoo.................Yleisrahasto Ijäs, taiteilijanimi Kaunismaa Maija............. Kun kyyhkyset katosivat -näytelmän sävellystyö..................................................1000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Jokinen Ahti................................................. Unta ja totta -Reino Helismaan 100-vuotisjuhlakonsertti....................................1500.......... Tampere.............Yleisrahasto Juutilainen Aino........................................... Musiikin maisteriopinnot.....................................................................................1500.......... Kuopio................Yleisrahasto Kokko Jani Tapani......................................... Väitös: Yhdysvaltain presidenttien puheiden tarkastelu.......................................5000.......... Muurame...........Yleisrahasto Korhonen Olli............................................... Väitös: Eurooppa-ryhmien linjat ja toiminta ennen Suomen EU-jäsenyyttä.........2000.......... Turku..................Yleisrahasto Laitila Kaisa.................................................. Pro Gradu: Peacebuilding and women agency in post-war Bosnia Herzegovina...1500.......... Helsinki..............Yleisrahasto Launonen Reima.......................................... Väitös: Omaisuuden oikeudenmukaisen jaon perusteet.......................................2000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Maailmantango ry....................................... Kaj Chydeniuksen tangokonsertti - Maailmantango-festivaalilla.........................1500.......... Tampere.............Yleisrahasto Manderoos Sirpa.......................................... Väitös: Ketteryyden merkitys keski-ikäisten ja .................................................................... ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyyn.........................................................2000.......... Lieto...................Yleisrahasto Matilainen Mira Heidi Katriina..................... Näyttelyprojekti: Valokuvia ja haastatteluja hoitajista..........................................2500.......... Vihti...................Yleisrahasto Olin Tessa..................................................... Poliittisen korkeakoulun työharjoittelumatka Afrikkaan........................................500.......... Vantaa................Yleisrahasto Peltoniemi Johanna..................................... Väitös: Maastamuuton vaikutukset ulkosuomalaisten .................................................................... kansalliseen identiteettiin ja poliittiseen osallistumiseen....................................3000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Päivärinta Reijo............................................ SAK:n koulutiedotus opinto-ohjaajille..................................................................3000.......... Kärkölä...............Yleisrahasto Ruuskanen Maija......................................... Lehmän lauluja -lastenlevyn masternauhakuluihin.............................................1000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Sainio Mari Johanna..................................... Royal College of Music:in maisteriopinnot............................................................1500.......... Helsinki..............Yleisrahasto Saksala Harri................................................ Kokoelma-cd:n kokoaminen.................................................................................1500.......... Helsinki..............Yleisrahasto Sinisalo Samuli............................................. Taloustieteen opinnot Hollannissa.......................................................................1000.......... Tampere.............Yleisrahasto Sosialidemokraattiset Naiset........................ Sosialidemokraattiset Naiset - puhetta ja tekoja..................................................2500.......... Helsinki..............Yleisrahasto Suomen Ammattiin Opis-kelevien Liitto - SAKKI ry...................... AMIS 3.1 -valokuvanäyttely..................................................................................2000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Suomen Sadankomitea ry............................ Sadankomitean 50-juhlavuoden toteuttaminen..................................................1500.......... Helsinki..............Yleisrahasto Työryhmä Uusi Kudelma.............................. Pentti Holapan 85-vuotisjuhlamatinea................................................................3000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Työryhmä: Tero Kartas-tenpää & Jani Timonen............................................ Provo-opas -tietokirjahanke.................................................................................2000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry....... Tartu valtaan! -pitkäaikaistyöttömien kurssi........................................................2000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Työväen Arkiston Säätiö............................... Kulutusosuuskuntien Keskusliiton viimeiset päivät -haastatteluprojekti..............3000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Työväen sivistysliitto TSL ry.......................... Reino Helismaa -konsertti....................................................................................2000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Työväenperinne - Arbetartradition ry........... Koskelankylän työväenyhdistys Walon kirjakokoelman luettelointi......................2000.......... Helsinki..............Yleisrahasto Työväenperinteen Tutkimus ry..................... Museoesineiden luettelointi ja tallennustyö........................................................1500.......... Riihimäki............Yleisrahasto Viipurin Työväen Soittajat ry........................ Puhallinorkesteri Wiipurin 80-vuotisjuhlahanke..................................................1500.......... Helsinki..............Yleisrahasto Wikström Sonja............................................ Barnmorskestudiernas praktik...............................................................................800.......... Vasa...................Yleisrahasto Kaveri Osmo Ensio........................................ Elämäni laulut -konsertti........................................................................................800.......... Oulunsalo...........Yrjö Kallisen rahasto Oulun Sähkötyöntekijäin Ammattiosasto N:o 1 ry............................... Oulun sähkötyöntekijöiden historiankirja...............................................................500.......... Oulu...................Yrjö Kallisen rahasto Kansan Sivistysrahasto 75 E verstiluutnantti Jussi Turtolan johtama Ryhmä J ylitti rajalinjan Kuusamon korkeudella 1.7.1941 yöllä, tehtävänään edetä itään. Siitä alkoi sotaretki, jossa syntyivät jatkosodan hyökkäysvaiheen suhteellisesti suurimmat tappiot. Tästä tosiasiasta huolimatta Kiestinki on huonosti kansakunnan muistissa. Kiestinki oli alun perin tarkoitettu Uhtuan hyökkäyksen tueksi, joka sekin oli kartalla sivuoperaatio. Sattuma muutti Kiestingin kuitenkin koko Pohjois-Suomen tärkeimmäksi etenemissuunnaksi. Syy tähän ilmeni Turtolan joukoille heti rajan toisella puolella. Siellä ei ollut teitä. Oli olemassa vain surkea polku, jota pitkin vienankarjalaiset laukkuryssät olivat kulkeneet Suomeen ja suomalaiset Muurmannin radalle töihin. Suomalaisten oli tehtävä itselleen tietä yli soiden pitkospuiden avulla. Tuntematon sota Kiestingin sotatapahtumat ovat jääneet Karjalan varjoon. Kun maasto oli niin hankalaa, vastaavasti siellä ei ollut vahvaa vihollismiehitystä. Joukot saivat 11. heinäkuuta Kananaisen kylään uuden käskyn, joka määräsi jatkamaan suoraan eteenpäin kohti Kiestinkiä, katkaisemaan Muurmannin rata Louhen kohdalta. K kuudessa riehui punatautiepidemia. Niin suomalaiset kuin saksalaiset lääkärit vaativat loppuunajetuille joukoille lepoa, mutta suomalaiset ja saksalaiset kenraalit määräsivät jatkamaan. Päämäärä Louhi oli enää 70 kilometrin päässä. Näin kunnianhimo ajoi suomalaisen Jalkaväkirykmentti 53:n mottiin. iestingin ristiretki oli ennen muuta pohjoissuomalaisten sota. Siellä taistelivat Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja Oulun seudun miehet. Yhtenä joukossa oli alikersantti Kalle Päätalo. Hän toimi panssaritorjuntakomppanian muonittajana. Teos ”Liekkejä laulumailla” kertoo Kiestingin sotatapahtumista. Päätalon piti alun perin päästä varusmiespalveluksesta siviiliin kesäkuun alussa, kunnes käsky ylimääräisestä kertausharjoituksesta kokosi kaikki riviin. Suomalaisten tie mutkistui Sohjanalla, joka virtaa vuolaana Tuoppajärven ja Pääjärven välissä. Kosken itärannalla oli vahva miehitys, ja puna-armeijan sotilaat olivat saaneet käskyn taistella viimeiseen mieheen asti. Tähän mennessä suomalaisten tueksi olivat tulleet saksalaiset aseveljet. Yhteinen komentokieli kuitenkin puuttui monessakin mielessä, ja Sohjana värjäytyi verestä punaiseksi 31. heinäkuuta. Yli kuitenkin päästiin. Tämän jälkeen vihollinen oli edessä toistuvasti. Saksalaisista ei ollut odotettua suurta apua. Päätalon porukoissa oli puhuttu, kuinka saksalaiset osasivat jopa tehdä vedestä synteettistä bensiiniä. Tämä ei ollut ainoa asia, johon suomalaiset tulivat pettymään. Saksalainen panssariarmeija tukkeutui Kiestingin korvessa ainoalle ja kapealle tielle. K artalla piste 144.2. tarkoitti pientä kukkulaa, mutta suomalaisille sotilaille se jäi mieleen. Vihollinen oli miehittänyt sen vahvasti, ja sitä yritettiin vallata useassa hyökkäyksessä. Suomalaisia kaatui 300 ja saksalaisia kaksinkertainen määrä. Sodan paradokseihin kuuluu, että lopulta vihollinen vetäytyi sieltä taistelutta. Kiestinki saavutettiin 8. elokuuta. Suomalaiset olivat edenneet pysähtymättä jo yli kuukauden ajan. Neljännes joukkojen vahvuudesta oli jäänyt matkalle. Suurin osa miehistä oli samoissa vaatteissa kuin lähdettäessä. Huono huoltotie oli pitänyt hyökkääjiä suoranaisessa nälässä. Lisäksi joukkojen kes- 76 n Suomalaisia sotilaita korsun edessä Kananaisissa 1942. Kuva lietolaisen Eero Lempiäisen arkistoista. Kansan Sivistysrahasto 77 n Sohjanan ylitys 1941 maksoi paljon ihmisverta. Kuva Eero Lempiäisen arkistoista. Teksti: Jukka Halonen Kirjoittaja tekee Taivalkosken näyttämöllä teatterikäsikirjoituksesta Kalle Päätalon kirjasta ”Liekkejä laulumailla”. Tähän kirjoitustyöhön on myönnetty KSR:n apuraha. 00003 VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5005542 J alkaväkirykmentti 53 oli lähtenyt kuivamuonan varassa, ilman raskasta aseistusta. Satoi, säät viilenivät ja yöt pimenivät. Kaatuneet kerättiin radanvarteen, haavoittuneet valittivat JSP:llä. Vienan korvessa avautui suomalaisten helvetti. Rykmentti ei saanut perääntymislupaa, vaikka everstiluutnantti Turtola sitä toistamiseen pyysi. Viimeisellä soittokerralla 29.8. kenraali Hjalmar Siilasvuo haukkui lopulta alaisensa pelkuriksi. Turtola kaatui samana päivänä. Kun Kiestingin mottiin oli marssinut 2 800 miehen jalkaväkirykmentti, omin jaloin soita pitkin sieltä palasi 800 miestä 4. syyskuuta. Alikersantti Kalle Päätalo haavoittui kahteen kertaan yhdessä motin epätoivoisista vastahyökkäyksistä, mutta hänet ehdittiin vielä siirtää rataa pitkin Kiestinkiin ja edelleen Kuusamon kautta Ouluun hoitoon. Miksi Kiestingin sota siis on jäänyt vähälle julkiselle huomiolle? Syi- KANSAN SIVISTYSRAHASTO tä tähän löytyy ainakin kolme. Samaan aikaan hyökättiin Karjalassa, ja niin kotirintaman kuin propagandakoneiston suurin huomio oli siellä. Toisekseen, sodan jälkeen ei haluttu oikein muistella, että Kiestingissä taisteltiin rinta rinnan saksalaisten kanssa. Tänä päivänä kolmas seikka liittyy ensimmäiseen. Suunta kiinnostaa vain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Tietoja kaivataan sieltä, missä omat ja naapurin pojat taistelivat. Lisäksi Kiestingin rintamavastuu luovutettiin kokonaisuudessaan saksalaisille kesällä 1942. Loppurytäkkää ei suomalaisille tullut siellä. Viimeinen tekijä on itse taistelun tulos. Kokonainen rykmentti ajettiin puna-armeijan piiritykseen. Sodanjohdon väärät, jääräpäiset ratkaisut alistivat satoja ihmiskohtaloita onnettomaan loppuunsa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Kiestingissä tilanne oli sikäli uusi, että sieltä johti sentään tie Louheen. Samoin sinne oli ratayhteys. Näin uskottiin vihdoin saksalaiseen salamasotaan – väärin. Suomalaiset lähtivät etenemään pitkin rataa, saksalaisten matka tietä pitkin tyssäsi alkukilometreille. Puna-armeija oli pystynyt koko ajan vahvistamaan Kiestingin rintamasuuntaa. Muurmannin rata helpotti joukkojen siirtämistä aina sinne, missä tilanne joukkoja vaati. Tuoreet divisioonat saarsivat suomalaiset, eikä sodanjohto myöntänyt virhettään. Perääntyä ei saanut. Mielelläni vastaanotan lisätietoja Kansan Sivistysrahaston o Apurahatoiminnasta o Kirjekukka- ja adressivälityksestä o Myytävistä mitaleista o Merkkipäiväonnittelujen ohjaamisesta rahastoon o Lahjoitus- ja testamenttivaihtoehdoista o Oman rahaston perustamisesta o Muusta, mistä? Nimi: Osoite: Sähköposti: Puhelinnumero: 78 KIITOS YHTEYDENOTOSTANNE, PALAAMME ASIAAN.
© Copyright 2024