1. No category

EKOLOGISUUS KULJETUSMUOTOJEN
SOLMUKOHDASSA
TYÖOSIO 3 - RAPORTTI
ELLO –projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen
Toimitusketjujen hallinnan KT –keskus
30.9.2011
Jyrki Luukonlahti
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ ............................................................................................ 2
1 JOHDANTO ............................................................................................ 3
2 LOGISTIIKKA-ALUE TASON EKOLOGISUUS ............................. 4
2.1 Ihmisten liikkuvuus ............................................................................................. 4
2.1.1 Henkilökunnan liikkuminen alueella ....................................................... 4
2.1.2 Työmatkaliikenne .................................................................................... 6
2.1.3 Matkustajaliikenne ................................................................................ 12
2.2 Materiaalin liikuttaminen .................................................................................. 14
2.3 Logistiikka-alueen muu sisäinen liikenne ......................................................... 16
2.4 Ekologisuusvaatimukset kumipyöräliikenteelle................................................ 19
2.5 Ekologisuuden vaatimukset lentoliikenteelle .................................................... 22
2.6 Ekologisuuden vaatimukset raideliikenteelle .................................................... 26
3 EUROOPPA TASON LOGISTIIKAN EKOLOGISUUS ................ 30
4 MAAILMANLAAJUISEN
LOGISTIIKAN
EKOLOGINEN
TRENDI ..................................................................................................... 35
5 LOPPUYHTEENVETO ....................................................................... 38
6 LÄHTEET ............................................................................................. 39
6.1 ELLO:n omat lähteet ......................................................................................... 39
6.2 Raporttia tukevat lähteet.................................................................................... 39
KUVALUETTELO ................................................................................... 41
1
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
TIIVISTELMÄ
Ekologisuus logistiikka-alueen solmukohdassa on mahdollista jo nykyisellä
tekniikan tasolla nostaa uudelle tasolle. Vanhoihin logistiikkakeskuksiin
muutokset ovat hankalampia kuin puhtaalta pöydältä valmistuvalle konseptille. Ekologisuus perustuu energiaratkaisuihin ja jätteenkäsittelystrategiaan
(käsitelty ELLO:n EcoHub -osaprojektin energiaraportissa). Tässä on keskitytty liikenteen mahdollisuuksiin pienentää hiilijalanjälkeä.
Alueen hiilijalanjäljen pienentäminen onnistuu vain kuin koko kokonaisuus
otetaan huomioon alkaen alueen sisäisestä liikenteestä päättyen valtiovallan
päätöksiin mm. raideliikenteen osalta.
Tulevaisuudessa kappaletavaran käsittely tulee korostumaan Suomessa, johtuen mm. paperitehtaiden volyymin laskusta. Samalla voidaan todeta hyvä
tulevaisuuden kaivostrendi, joka kasvattaa bulkkimateriaalin kuljetustarvetta. Tämä kuitenkin aiheuttaa liikennevirtoihin muutoksia, sillä bulkkisatamat ovat pääsääntöisesti länsirannikolla.
Lentorahtiliikenne tulee kasvamaan arvioiden mukaa n.30 % vuoteen 2025
mennessä. Nyt jo Manner-Euroopan kentillä on ruuhkaa ja rajoituksia. Tämä antaa Suomelle mahdollisuuden kehittää uudenlainen konsepti lentorahtiliikenteelle. Suomen ilmatilan väljyys mahdollistaa rahtikoneiden taloudellisen laskeutumisen maaperällemme. Jatkokuljetukset voidaan tehdä kumipyörillä, junilla tai käyttämällä jo nyt tiivistä matkustajalentoverkostoa.
Materiaalivirrat saattavat muuttua radikaalisti, jos koillisväylä on ilmastonmuutoksen seurauksena pidempään vuodesta purjehduskelpoinen. Lisäksi
pohjoisen merialueen energiavarat antavat Suomen logistiikalle mahdollisuuksia toimia energian välittäjänä Eurooppaan.
Suomen logistiikalle on paljon ulkoisia uhkia, mutta mahdollisuuksia on jos
vain ajattelutapamme muuttuu innovatiiviseksi ja avoimeksi uusille mahdollisuuksille.
2
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
1
JOHDANTO
ELLO:n kolmannessa väliraportissa tutkitaan ekologisuutta logistiikka-alueen liikenteessä. Raportissa etsitään mahdollisuuksia ihmisten ja materiaalin liikutteluun
kestävänkehityksen pohjalta. Lisäksi tutkitaan Eurooppa -tason trendejä ekologisissa ratkaisuissa ja niiden antamia mahdollisuuksia Suomen logistiikalle. Raportissa on paneuduttu ihmisten osalta logistiikka-alueen sisäiseen liikenteeseen. Lisäksi on pohdittu työmatkaliikenteen ekologisia mahdollisuuksia.
Alueen sisäinen materiaaliliikenne vaatii tehokkuutta ja uusia innovaatioita eri rahtimuodoille.
Maailmantason logistiikka on murroksessa, sillä jatkuvasti kallistuva energia vaatii
kustannustehokkaita ratkaisuja mm. laivaliikenteessä.
Elektroniikkateollisuuden Suomen valmistuksen siirtyminen halvempiin maihin on
luonut uuden tilanteen. Ennen suurimpien rahdinkuljettajien (NOKIA, ABB ja Fujitsu) osuus saattoi olla jopa 50 % Suomen lentorahdin määrästä. Nyt trendinä on
elintarvikkeiden siirtyminen lentorahtiin.
Kappaletavarakuljetusten lisääntyvä tarve pakottaa mm. rautatieliikenteen miettimään uusia palvelukonsepteja.
3
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
2
LOGISTIIKKA-ALUE TASON EKOLOGISUUS
Logistiikka-alueen sisäinen materiaali- ja ihmisliikenne pitää olla tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Lisäksi muuhun tukifunktioiden liikenteeseen pitää ottaa mukaan viimeisin luontoystävällinen tekniikka. Yritysten palveluliikenne pitää olla joustavaa ja samalla sen kuitenkin pitää seurata ”alueen
yleisiä ympäristötavoitteita”. Tämä tarkoittaa sitä, että alueella toimivat yritykset sitoutuvat noudattamaan alueen sisäisiä sääntöjä. Säännöt eivät saa
haitata yritysten normaalia tuloksen tekoa, vaan niiden on mahdollistettava
yrityksille parhaat mahdolliset palvelut, jolloin yritykset pystyvät aidosti
keskittymään ydinosaamisalueeseensa.
2.1
2.1.1
Ihmisten liikkuvuus
Henkilökunnan liikkuminen alueella
Logistiikka-alueen on tarjottava mahdollisimman helppo ja käytännönläheinen liikkuminen. Turvallisuusnäkökohdat on kuitenkin otettava tarkoin
huomioon. Alueturvallisuus on tärkeä kilpailutekijä koko alueen vetovoimalle. Jos alueeseen kuuluu lentokenttä, niin jo turvallisuusvaatimukset lain
pohjalta antavat tiukkoja malleja, miten alueella liikutaan.
Luonnollisesti alueella operoivilla yrityksillä on myös omat turvallisuusvaatimukset, joten alueen turvallisuusalueet on jaettava eri osiin, joka rajoittaa
henkilökunnan vapaata liikkumista alueella.
Paras tapa hoitaa liikkumisongelma on jo käytössä olevat järjestelmät, jotka
perustuvat henkilön määriteltyihin oikeuksiin liikkua alueella. Tekniikka on
olemassa perustuen perinteisiin kulkulupakortteihin. Tarjolla on myös sormenjälkitunnistusta, silmään perustuvaa tunnistusta, RFID jne.
Helpoin ja halvin tapa on kuitenkin koko aluetta koskeva yksi järjestelmä,
joka valvoo yritysten henkilöliikennettä ja terminaalin liikennettä samassa
systeemissä. Yrityksille tämä antaa mahdollisuuden säästää turvallisuusinvestoinneista.
Pääideana on kuitenkin se, että tarvittava turvatarkastus olisi jo logistiikkaalueelle saavuttaessa, jolloin alueen hallinnoija vastaa kaikista turvallisuusalueiden valvonnasta. Jos turvallisuuspalvelut on jo ulkoistettu, niin yksi
turvallisuusyhtiö voi keskittyä alueturvallisuuden jatkuvaan kehitykseen.
4
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Henkilökunnan turha liikkuminen omilla tai yritysten autoilla alueen sisällä
voidaan helposti minimoida sisälle rakennetulla kuljetussysteemillä. Systeemi tarjotaan alueen hallinnoijan toimesta. Se voi perustua kutsuliikennejärjestelmään tai kun kriittinen työpaikkamäärä on saavutettu, niin säännölliseen jatkuvaan liikenteeseen voidaan siirtyä. Esimerkiksi USA:ssa Chicagossa toimiva yritys ANDREW on rajoittanut sisäisen tehdasalueen liikenteen siten, ettei omia autoja käytetä, vaan aluetta kiertää bussilinja määrättyä reittiä pitkin ja hätätapauksessa voidaan tilata yhtiön pikakuljetus (ei
kovin ahkerassa käytössä).
Jo nykyisin käytössä oleva tekniikka antaa mahdollisuuksia uuteen ajatteluun logistiikka-alueen sisäisessä liikenteessä, bussin ei tarvitse perustua
käytössä oleviin energiamalleihin.
Kuva 1
Johdinauto on perinteinen sähköllä toimiva joukkoliikennemuoto (kuva: Raimo
Mättö, Nollahiili).
Johdinauto on perinteinen sähköllä toimiva joukkoliikennemuoto, joka on käytössä yli sadassa eurooppalaisessa kaupungissa. Useissa kohteissa ympäri maailmaa - myös Helsingissä
- selvitetään johdinautojen käyttöönottoa, sillä niiden avulla
uskottaan voitavan pienentää sekä joukkoliikenteen päästöjä
että riippuvuutta öljystä.
Perinteisten täysin johtimien varassa toimivien johdinautojärjestelmien rinnalle on kehitetty osan matkasta johtimista vapaasti kulkevia ajoneuvoja.
5
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Vanhakantaista tekniikkaa edustavat diesel-apumoottorilla varustetut johdinautot, mutta nykyisin suunta on kokonaan sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin. Erilaisia johdinautoihin sijoitettavia sähköenergian varastoja voivat olla perinteiset akustot,
niin lyijy-, nikkeli kuin litium-akut, superkondensaattorit tai
vaikkapa formula 1-autoistakin tutut pyörivään massaan perustuvat energiavarastot.
Roomassa ja Ruotsin Landskronassa on jo käytössä akkutekniikkaan perustuvat johdinautolinjat. Esim. Roomassa autot
kulkevat pari kilometriä linjastaan virroittimet alhaalla akkujen voimin, jolloin on vältytty johtimen rakentamiselta historialliseen keskustaan. Shangaissa on puolestaan lanseerattu superkondensaattoreilla toimiva johdinautolinja, jossa auton
energiavarastot (superkondensaattorit) ladataan pysähdysten
aikana pysäkkien yläpuolella olevista johtimista. Pekingin
olympialaisten aikaan aloitti kaupungissa sähköbussilinja, joka
toimii kokonaan litium-akuilla. Akusto vaihdetaan linjan päätepisteissä uuteen, valmiiksi ladattuun energiavarastoon.
(Artturi Lähdetie, Nollahiili.fi)
Henkilökunnalle on kuitenkin taattava vapaa liikkuvuus yleisiin palveluihin,
kuten ruokailuun. Samalla valvonta on saatava huomaamattomaksi ja ei
painostavaksi toiminnoksi, josta seuraa parempi työyhteisötyytyväisyys.
Osa alueesta suunnitelmien mukaan tullivapaata aluetta, jolloin tullilla on
omat vaatimukset alueen työntekijöistä. Kokonaisjärjestelmään voidaan
helposti myös integroida tullin vaatimat lisäykset ja kulkemisrajoitukset.
Raportointi tullille tapahtuisi jälleen yhden kulunvalvontajärjestelmän kautta ja yhden kontaktipinnan kautta.
2.1.2
Työmatkaliikenne
Työmatkaliikenne on oleellinen osa logistiikka-alueen ekologisuutta. Oman
auton käytön helppous ja julkisen liikenteen koettu kalleus ovat tekijöitä
jotka vaikuttavat mm. pääkaupunkiseudun hetkellisiin ruuhkautumisiin. Logistiikka-alueen ekologisuustavoitteet voidaan saavuttaa esimerkiksi omilla
hallintayhtiön järjestämillä työmatkakuljetuksilla. Luonnollisesti tästä tulee
lisäkustannuksia, mutta liikkumisen kokonaiskustannuksen kaiken järjen
mukaan laskevat.
6
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Hinnoittelun tulee olla omakustannuspohjaista ja työntekijöille pitää antaa
todellista tietoa oman auton käyttökustannuksista. Jotta työmatkakuljetuksissa päästään suureen tehokkuuteen, niin toimintojen pitää harkita myös
työaikojen porrastuksia, jolloin samalla kalustolla voidaan palvella useampia työntekijäryhmiä.
Kannattavuuslaskelmiin pitää ottaa myös huomioon, joka ilman yhteistä
julkista liikennettä pakottaa henkilökunnan parkkipaikkainvestointeihin.
Suuren työyhteisön ollessa kyseessä myös kunnossapitokustannuksille on
laskettava jokin arvo.
Pysäköintioikeuden hinta on tällä hetkellä erittäin alhainen
sairaalan työntekijöille, mikä ei kannusta vaihtoehtoisten kulkumuotojen käyttöön.
Pysäköintimaksun suuruutta voidaan tarkastella myös TYKS:n
näkökulmasta laskemalla, paljonko ovat yhden parkkiruudun
todelliset kustannukset.
Teoriaosuudessa esitetyn kaavan kaksi avulla saadaan parkkihallin yhden parkkipaikan kustannukset laskettua seuraavasti:
Vuosittainen kustannus = rakennuskustannus * Cn/i + ylläpitokustannus/kk*12
Lasketaan varovaisuuden periaatteita noudattaen parkkiruudun
kustannukset käyttäen teoriaosuudessa esitettyjä investointi- ja
ylläpitokustannusten alhaisimpia arvioita. Korkokantana ja
laskentajaksona käytetään liikenne- ja viestintäministeriön
väylähankkeissa käyttämiä arvoja, jotka ovat
5 % ja 30 vuotta. Otetaan vielä huomioon, että hallissa on 680
parkkiruutua ja näiden käyttöoikeudesta on maksanut 1300
työntekijää. Parkkihallin yhden paikan vuosittaiset kustannukset pysäköintioikeuden omistavaa työntekijää kohden ovat
siis:
(10 000 x 0,0651 + 15 x 12) x (680 / 1300) = 434,7 €/vuosi
Tämä tarkoittaa 36,2 euroa kuukaudessa pysäköintioikeuden
omistavaa työntekijää kohden. Käytännössä TYKS siis tukee
parkkihallia käyttävien työntekijöiden pysäköintiä yli 26 eurolla kuukaudessa.
(Työmatkaliikkumissuunnitelma Turun yliopistolliselle keskussairaalalle
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO
Teknistaloudellinen tiedekunta
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Severi Hokkeri)
7
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Tämä esimerkki koskee parkkihallia, joka on lähes Turun keskustassa. Logistiikka-alueen parkkihallin kustannukset ovat pienemmät, jos ELLO hankkeen määritelmän mukaan tulevaisuuden logistiikkakeskus sijaitsee
Forssan seudulla. TYKS:n tapauksessa parkkipaikkoja oli n. 650. Lupia lunastaneita henkilöitä oli noin 1300. Ongelmia parkkipaikkojen löytymisessä
oli ennen kaikkea iltavuoron alkaessa, jolloin pahimmillaan 30 % paikan
lunastaneista ei löytänyt vapaata parkkiruutua.
Jotta ekologiseen henkilöstön kuljetukseen saadaan luonteva jatkuvuus, niin
henkilöstön kuljetukseen käytettävä kaluston pitää olla myös ekologisella
pohjalla. Edellä esitetyt esimerkit johdinautovaihtoehdoista eivät välttämättä sovi logistiikka-alueen ulkopuoliseen liikenteeseen, sillä kuljetusmatkat
ovat pitkät (ka noin 10 km), johtuen seutukunnan rakenteesta. Suurimpaan
asutuskeskukseen Forssaan on matkaa n 18 km.
Tulevaisuuden linja-auto kulkee ilman kuljettajaa
Keskiviikko 21.9.2011 klo 08.32
Tulevaisuudessa linja-autokyydin voi tilata kännykällä, eikä kulkuneuvolla
ole kuljettajaa.
Kuva 2
Tulevaisuuden linja-auto kulkee ilman kuljettajaa.
Tutkimusryhmä pyrkii tekemään linja-autonkuljettajat tarpeettomiksi.
(JARNO JUUTI)
Näin visioi tutkimusryhmä, joka on pohtinut erilaisia vaihtoehtoja liityntäliikenteelle Helsinki-Vantaan lentokentän lähialueella.
8
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Tutkimushankkeen projektipäällikkö Markku Haikonen sanoo, että vähäpäästöisiä ja matkustajat huomioivia vaihtoehtoja tutkittiin lähinnä kaupunkimaisissa ympäristöissä. Haja-asutusalueella vastaavia ideoita saattaisi
olla hankala toteuttaa.
- Haja-asutusalueella liikennemäärät ovat paljon pienempiä, Haikonen toteaa.
Tutkimushankkeessa testattiin myös helpompia vaihtoehtoja vähentää
päästöjä ja melua kaupunkiliikenteessä. Esimerkiksi hybridilinja-auton
päästöt osoittautuivat 30 prosenttia pienemmiksi kuin tavallisella linjaautolla.
Haikonen myöntää, että ilman kuljettajaa liikkuva ja kännykällä tilattu
kyyti edellyttäisi laajaa yhteistyötä koko Euroopan tasolla.
- Mutta kyllä 2020-30-luvuilla pitäisi olla jo tämän tyyppisiä ratkaisuja
käytettävissä, Haikonen uskoo.
(STT)
Kiinalaisia sähköbusseja Tanskaan
Kuva 3
Täysikokoinen kaupunkibussi BYD K9.
BYD K9 on täysikokoinen kaupunkibussi, joka toimii sähköllä ja testit laajennetaan nyt Kööpenhaminaan.
Suomessakin toimiva linja-autoyhtiö Movia on suurin Kööpenhaminan
paikallisliikenteessä, ja on yhteistyössä Tanskan ulkoministeriön kanssa
laajentamassa valikoimaansa. BYD K9 on jo käytössä Kiinassa, mutta
Kööpenhaminasta tulee ensimmäinen paikka kotimaan ulkomailla, missä
linja-autoa testataan.
9
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Kahdella K9-linja-autolla ajetaan aivan tavallisia reittejä Tanskan pääkaupungissa ja tavoitteena on saada suuri määrä autoja liikenteeseen vuoden
2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Movian harkisee joa korvaavansa kaikki
dieselmoottoriset autot sähköbusseilla. Vaikka otetaan sähkön tuotannossa
syntyvät päästöt, sähköbussit vähentävät hiilidioksidipäästöjä yli puolella.
BYD K9 on täysikokoinen eli 12 metriä pitkä ja 2,5 metriä leveä kaupunkilinja-auto, jonka akusto saadaan ladattua täyteen kuudessa tunnissa. Täyteen ladatuilla akuilla bussin toimintamatka on 250 kilometriä.
Tekniikan Maailma
Lahtelainen sähköbussi teki vaikutuksen lähettilääseen
15:08 - 27. tammikuuta 2011. ESS.fi
Kuva 4
Lahtelaisen sähköbussin isä Jukka Järvinen, vas. esitteli uutuutta amerikkalaisille vieraille, yrittäjä Roderick Wildelle ja
suurlähettiläs Bruce Oreckille (kuva: ESS/Vesa Tapiola).
Ensimmäiset lahtelaiset sähköbussit on myyty Ruotsiin. Näillä kokosähköautoilla voi olla suuri tulevaisuus myös Yhdysvalloissa, arvioi maan Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck torstaina Lahdessa.- Mukaansatempaava,
vastustamaton tarina, huudahti suurlähettiläs nähtyään ja kuultuaan, millaisia linja-autoja rakennetaan Transition Company -yhtiön pienessä hallissa
Sopenkorven teollisuusalueella.
Hän toivoi, että Jukka Järvisen Transition Company ja muut suomalaiset
ympäristöyritykset lähtevät rohkeasti Yhdysvaltain suurille markkinoille.
Siellä on tilaa. Sähköautojen aika on nyt, nyt, toisti Bruce Oreck.
10
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Näissä esimerkeissä tarvittava tekniikka on jo olemassa, joten ympäristöhuomio keskittyy nyt sähkön alkuperään millä bussit ladataan. Kokemuksen
puute myös talven kylmyydestä on tarkoin testattava, sillä akkujen varaustaso pahimmillaan on puolet kerrotuista optimaalisista olosuhteista oikein
kovien pakkaskelien aikana.
Työmatkaliikenteen paras vaihtoehto on edelleenkin raideliikenne. Valitettavasti raideliikenteen kehitys Suomessa on takkuista, sillä rahoitusta uusiin
ratahankkeisiin on melkein mahdoton saada. Investointien pitäisi alkaa Helsingin aseman ratapihan investoinneista, jotta pullonkaulat pikkuhiljaa alkaisivat aueta.
Forssan seudun logistiikkahankkeen: Humppila EcoAirport (ELLO:n rinnakkaishanke) tarvitsee hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle. Rautatiehankkeet Suomessa ovat todella hitaita (Lahti oikorata vain 17 vuotta).
Helsinki – Forssa –Pori radan kehittämisstrategia
Varaudutaan Helsinki – Forssa – Pori radan toteuttamiseen pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavojen uudistuksen yhteydessä yhteysväli merkitään selvityskohteeksi ja käynnistetään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Suunnitteluvalmius tulisi toteuttaa vuoteen 2022 mennessä.
Aikaisin mahdollinen valmistumisajankohta voisi olla
v. 2025 joskin todennäköinen toteutusajankohta on ehkä
v. 2035 paikkeilla. Radan toteutuminen edellyttää, että
raideliikenteen merkitystä ja roolia halutaan vahvistaa osana liikennejärjestelmää, - junaliikenne Etelä-Suomen alueella keskusten välisessä liikenteessä tulee nykyisestään kasvamaan ja sen kehittämiseen käytettävät resurssit lisääntyvät - radan toteuttamisen edellytykset saadaan kuntoon
Kanta-Hämeen maakuntasuunnitelmassa on jo joulukuussa 2009 kirjattu vt
2 linjausta noudattava rata, Humppilan lentokenttä ja Forssan logistiikkakeskittymä
Pyrittäessä radan edistämiseen tarvitaan vahva ja hyvin organisoitu intressipiirien yhteistyö, jolla vaiheittaiseen etenemiseen kytketään laaja keskusteluja oikein ajoitettu päätöksenteko sekä kunta että valtiosektorilla.
( Helsinki – Forssa –Pori-radan esiselvitys 12.2.2010
Kohateam Oy, Reijo Lehtinen)
Positiivinen paine kuitenkin tulee Espoosta, jossa Histan asuinalue vaatii
uuden joukkoliikenneratkaisun. Luonnollinen jatko olisi Nummelaan, Vihtiin ja Karkkilaan, joten radan tarve on menossa oikeaan suuntaan. Rantaradan oikaisu Lohjan kautta olisi sidottava samaan rautateidenkehityspakettiin.
11
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
2.1.3
Matkustajaliikenne
Logistiikka-alueen lentokenttä luonnollisesti herättää kysymyksen mahdollisesta matkustajaliikenteestä. Halpalentoyhtiöt ovat nuukia kustannusten
suhteen, joten jos lentokentän palveluiden hinnoittelu on kohdallaan, niin
halukkaita yhtiöitä löytyy.
Se mikä harmittaa lentomatkustajia nykyään eniten on pitkä lentokentän läpimenoprosessi. Ohjeita löytyy, joilla pääsee nopeammin turvatarkastusjonoon…
Näin ohitat lentokentän ruuhkat
Lehtikuva
Kuva 5
Ihmiset jonottivat torstaina lähtöselvitykseen HelsinkiVantaalla.
Helsinki–Vantaan lentokentällä on tänä viikonloppuna ennätysmäiset
ruuhkat. Finnairin palveluekspertti Markku Remes tarjoaa kahdeksan
vinkkiä jonojen ohittamiseen.
(Taloussanomat 3.7.2009 08:03)
Helsinki–Vantaan lentoasemalle ennakoidaan ruuhkaa lähtöselvitykseen,
matkatavaran luovutukseen sekä turvatarkastuksiin. Heinäkuun ensimmäinen viikonloppu on kesämatkailun huippusesonkia ja pitkät jonot ovat vaivanneet matkaajia jo muutaman päivän ajan.
12
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Finnair pyytääkin matkustajia saapumaan kentälle hyvissä ajoin. Yhtiön
palvelupäällikkö Markku Remes tarjoaa myös kahdeksan vinkkiä myöhästymisriskin minimoimiseen:
1. Lähtöselvitys netissä
2. Lähtöselvitys tekstiviestillä
3. Lähtöselvitys automaatilla
4. Lapsiperheille oma check-in
5. Aamulennon check-in jo illalla
6. Myöhästymistiedot kännykkään
7. Pikavaihto Aasian-koneesta Eurooppaan
8. Bisnesluokassa ei jonoista tarvitse huolehtia
Nämä ohjeet olivat jo vuodelta 2009, mutta yksikään niistä ei kertonut miten turvatarkastus nopeutuisi läpimenoprosessissa. Uudessa konseptissa pitää todellakin ottaa kuluttaja jälleen numero yhdeksi tinkimättä turvallisuusvaatimuksista. Mitä jos…
- matkustajan turvatarkastus tehtäisiin matkalla junassa
- matkustajan turvatarkastus tehtäisiin matkalla linja-autossa
- matkatavarat tarkastettaisiin syöttöliikenteeseen siirtyessä
- matkatavaroista (ruumaan menevistä) ei tarvitsisi huolehtia,
kun syöttöliikenteeseen on siirrytty
- ilmoittautuminen lennolle viimeistään syöttöliikenteessä
Laivaliikenteessä tähän suuntaan on jo menty. Enää ei tarvitse kantaa raskaita kantamuksia Tallinnan tuliaisliikenteessä, vaan ne odottavat paluumatkan loppumista satamassa valmiina lastaukseen. Eli, matkustajan toivomus on matkaprosessin helppous.
13
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Turvallisuusprosessissa nämä ajatukset vaativat kuitenkin suljetun ”putken”, sillä yksikin aukko ketjussa antaa mahdollisuuden turvallisuusriskiin.
Meidän ei pidä kuitenkaan sitoutua ajatusmaailmaan: ei voi toimia, vaan
miten tämä voisi toimia. Joten mahdollisia innovaatioita asian ympärille
syntyy, joissa Suomi voisi olla edelläkävijä.
2.2
Materiaalin liikuttaminen
Materiaalin liikuttamisessa logistiikka-alueen sisällä pätevät samat säännöt
kuin henkilöstön liikkumisessa. Kaiken pitää olla energiatehokasta, täsmällistä ja luotettavaa. Koska kyseessä on kolmen kuljetusmuodon kohtaamispaikka (kumipyörä-, lento- ja rautatierahti), niin kaikkien erikoistarpeisiin
täytyy löytyä energia- ja kustannustehokas ratkaisu.
Lentoliikenteen rahti tulee yleensä pienistä lähetyksistä max. lavatasolla,
jolloin tarvitaan ihmistyövoimaa. Konttikuljetukset ovat keskittyneet kumipyörille. Kontti yleensä menee suoraan loppukäyttäjälle, sillä Pk-yritykset
eivät yhdistä kuljetuksiaan. Tässä ei todellakaan ole mitään tuomittavaa,
ellei kontti ole puolityhjä. Kuljetusten keskipano yleensä Suomen maanteillä on 7 tn, mikä kokonaiskapasiteettiin nähden on erittäin pieni luku. Superterminaali voisi toimia tekijänä, joka optimoisi jatkokuljetusten täyttöasteen. Rautatieliikenteen kappaletavarapolitiikka on ollut vaiheessa, sillä perinteiset teollisuudenhaarat ovat kuormittaneet raideliikenteen täysillä vaunukuormilla. VR on jakanut erittäin selvästi kappaletavaran Transpointille
ja massakuljetukset raiteille. Kuitenkin Innotrail Oy piti esitelmän Jyväskylässä kesällä 2011 aiheesta Cargo Allegro, joka olisi uusi avaus rautatieliikenteen kehitykseen Suomessa.
Venäjälle suuntautuvat konttikokojunaprojektit
Innorail kehittää aktiivisesti Venäjälle suuntautuvia konttikokojunahankkeita. Venäjän suurimmat ja nopeimmin kehittyvät kasvukeskukset sijaitsevat Transsiperian radan varrella. Jekaterinburgin ja Permin kaltaiset kaupungit ovat tärkeitä logistisia keskuksia Moskovan ja Pietarin rinnalla.
14
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Kuva 6
Transsiperian rata
Voisiko tässä verkostossa olla avain myös raideliikenteen kappaletavaraliikenteeseen? Mikä olisi Suomen rooli?
Superterminaali suunnitellaan alusta asti kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin, joten sen sopeutumiskyky muuttuviin tarpeisiin on valtava.
Esimerkkinä on haastattelututkimuksiin perustuva näkemys tulevaisuuden
lentorahdista:
•
•
•
•
•
•
•
ruoka, vihannekset, kala, liha
elävät eläimet
pelastus- ja hätäapuoperaatiot
YK, Punainen Risti
vesi
lääkkeet
sotilaskuljetukset
(Velog -hankkeen tilaama tutkimus Airtouch -yhtiöltä, jossa
on haastateltu yli 20 rahdin ammattilaista, tutkimus valmistuu
ennen 2011 loppua.)
Jos tämä skenaario on tulevaisuus, niin Forssan seudun olemassa oleva yritysrakenne tukee skenaariota. Alueellahan on mm. HK ja Atria puhumattakaan pienemmistä yrityksistä.
Vesi on kyseenalainen yksikkökustannuksen takia. Yleishyödylliset palvelut
vaativat poliittista halua ja perusteluja mm. miksi YK haluaisi keskittää
osan keskusvarastoistansa Suomeen.
15
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Jos lentorahti alkaa keskittyä suomitasolla elintarvikkeisiin, niin terminaalin
osalta se luo paineita kokonaistoimitusketjun hallintaan. Kylmäkuljetusketju
on oltava seurattavissa kasvattajalta kuluttajan ostostapahtumaan.
Logistiikka-alueen materiaalitoimintojen tehokkuus on ratkaistava sen mukaan mitkä ovat toimijat alueella.
2.3
Logistiikka-alueen muu sisäinen liikenne
Tässä kappaleessa keskitytään ennen kaikkea lentokentän ”platan” liikenteeseen. Tavoite on se, että yhtään turhaa liikennettä platalla ei ole. Jokainen meistä, joka on seurannut, muuta kuin lentoliikennettä, kentän puolella
esim. Frankfurtissa, näkee melkein ruuhkaliikennettä erilaisilla välineillä
lentokoneiden seassa.
Kuva 7 Frankfurtin lentokenttä (kuva: www.frankfurt-airport.de )
Tämä on aseman omilta sivuilta, mutta tästäkin näkee miten paljon koneen
ympärillä on liikennettä ja ennen kaikkea ”ylimääräistä” tavaraa. Matkustajat siirtyvät siististi putken kautta, mutta kaikki rahti liikkuu perinteisellä tavalla koneeseen. Kuvasta puuttuvat mm. tankkausvälineistö ja deicing laitteet.
EcoHub -konseptin mukaan kaikki ylimääräinen liikennöinti eliminoidaan.
Rahti tuodaan koneeseen vastaavasti kuin matkustajat. Tankkaus tapahtuu
putkistoa pitkin, joka on sijoitettu maan alle koneiden parkkiruutujen yhteyteen.
16
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Greenfield -ajattelun mukaan koneet eivät ole nokka kohti terminaalia, vaan
sivuttain, jolloin ei tarvita erikoiskalustoa koneen työntämiseksi ulos kentälle. Luonnollisesti tilantarve kasvaa, mutta jos henkilöliikenne ja rahtiliikenne eivät ole rajoitettu tilan suhteen, eikä maan hinnan suhteen, niin investointi voi olla kannattava. Vanhoille kentille tämä konsepti ei valitettavasti
sovi, sillä ne ovat paikoitettu toimimaan annetuilla lähtöarvoilla.
Tarvittava liikenne kentän puolella tapahtuu sähköautoilla, joiden lataus perustuu uusiutuviin energiaratkaisuihin. Periaatteessa ainoa pakollinen liikenne kuuluu pelastusorganisaatiolle, joka tekee parhaat ratkaisunsa perustuen turvallisuutteen, eikä mihinkään muuhun.
Arlandan konseptia voisi kehittää eteenpäin siten, että lämmitysjärjestelmä
voisi sulattaa koko kiitoradan normaalina talvena.
The aquifer – the world’s largest energy storage unit
The world’s largest energy storage unit − the aquifer that supplies space
cooling and heating for Stockholm-Arlanda Airport − has now been
placed in service.
Aquifer-based heating and cooling system in
operation
Stockholm-Arlanda has begun tapping its aquifer − from
now on, all cooling of airport buildings, including the terminals, will come from the aquifer. Before the Midsummer holiday in June, the heating and cooling system underwent trial operation, and now it has begun to operate on
a commercial basis.
17
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
During the summer, the aquifer has delivered cooling to
the buildings at Stockholm-Arlanda and has meanwhile
been storing heat. In the winter, this stored heat will be
used in the ground heating system at the airport’s aircraft
parking stands and to pre-heat ventilation air in buildings.
Cheaper, more environmentally friendly energy production
Arlanda consumes as much energy as a city of 25,000
people. Areas as large as one hundred European football
pitches need to be cooled in summer and warmed in winter. The aquifer, which is located in the nearby boulder
ridge known as Brunkebergsåsen, will help make energy
production at Stockholm-Arlanda both cheaper and more
environmentally friendly. The aquifer will be used to supply cooling and heating to the airport.
How the aquifer will work
The aquifer can be described as a huge groundwater reservoir that functions like a thermos. Water that is pumped
out of the aquifer will deliver cooling to the airport in the
summer and heating in the winter. Cold water will be
pumped out of the aquifer in the summer to be used in the
airport’s district cooling network. Warmed-up water will
then flow back and be pumped underground and stored until winter when it is needed to melt the snow in aircraft
parking stands and pre-warm the
The aquifer during the summer
The aquifer during the winter
18
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Reducing electricity and heating consumption
by 19 gigawatts
The aquifer will reduce the airport’s annual electricity
consumption by 4 GWh and its district heating consumption by around 15 GWh, for a total of 19 GWh − equivalent to the energy consumed by 2,000 single-family
homes.
Dual environmental effect
Since 2005, Swedavia, formerly LFV, at StockholmArlanda has been using only “green” electricity and since
2006 only district heating based on biofuel. The aquifer
will make it possible for this volume of green electricity
and biofuel-based district heating to become available for
others to buy.
Investointina systeemi on varmasti erittäin kallis, mutta voisimmeko ajatella
maalämmön käyttöä koko logistiikka-alueen alalta, jolloin Suomessakin logistiikka-alue voisi olla energian tuottaja ainakin jossain mittakaavassa.
2.4
Ekologisuusvaatimukset kumipyöräliikenteelle
Tulevan valtion budjetin jälkeen kumipyöräliikenne tulee suuriin vaikeuksiin. Nyt jo tiputuskilpailu on käynnissä. Polttonesteen verotuspäätökset aiheuttavat uusia kustannuspaineita. Kuljetuskilpailijamme tankkaavat Suomen rajojen ulkopuolella ja pystyvät tekemään sisäliikennettämme useampia päiviä samalla tankillisella, ennen palaamista kotimaahansa.
Investointihalukkuus Suomalaisilla yrityksillä on halutonta. Ympäristöarvot
vaativat niitä, mutta kilpailutilanne ei anna mahdollisuuksia uusiin kalustoinvestointeihin.
19
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Tehokkaampia tavarakuljetuksia vähemmin ympäristöhaitoin
Ympäristö.fi
Huolehtimalla kuljetuksiin liittyvistä ympäristöasioista yritys saattaa samalla lisätä toimintansa tehokkuutta, mikä tuo yritykselle säästöjä ja kilpailuetua. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen parantaa myös kuljetuksiin liittyvien riskien hallintaa. Kuljetusten käytännön suunnittelun lisäksi ympäristönäkökohtiin voidaan kiinnittää huomiota jo valittaessa tarkoituksenmukaisinta kuljetusmuotoa. Esimerkiksi rekka-autoja voidaan
pitkillä matkoilla rahdata lasteineen rautatiekuljetuksina.
Tehokkaasti toimivien kuljetusten ansiosta ajosuoritteiden määrä vähenee,
jolloin säästetään mm. polttoaine- ja kalustokustannuksissa. Kaluston täyttö- ja käyttöastetta voidaan nostaa mm. suunnittelemalla paluukuljetukset
ja jakelureitit huolellisesti.
Ympäristöasioiden vastuullinen hoito on nykyisin tärkeää myös yrityskuvalle. Tällä on merkitystä erityisesti tavarankuljetuksiin ja henkilökuljetuksiin erikoistuneille ammattimaisille kuljetusliikkeille, joiden on kyettävä
täyttämään asiakkaidensa asettamat ympäristövaatimukset.
Liikenteen hiilidioksidipäästöjä hillittävä
Tieliikenteen hiilidioksipäästöt olivat noin 12 miljoonaa tonnia eli 20 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä vuonna 2008.
Ammattiliikenteessä eri automerkkien kulutuserot voivat olla jopa 10–15
prosenttia. Polttoaineen kulutuksen hillitsemiseen tarvitaan myös kuljetusten tehokkaampaa logistiikkaa ja ekologisen ajotavan opetusta. Taloudellisesti ajava kuljettaja pääsee jopa 30 prosenttia pienemmällä polttoaineen
kulutuksella kuin huolettomasti kaasutteleva.
Myös liikenneympäristö pitäisi kehittää mahdollisimman sujuvaksi. Keinoja ovat mm. kaava- ja liikennejärjestelypäätökset, hyvä liikenteen ohjaus
opasteilla ja sujuvien kaistajärjestelyjen ja ajoreittien suunnittelu. Rakentamalla kunnollisia jakeluliikenteen lastaus- ja purkupaikkoja parannetaan
myös liikenteen sujuvuutta.
Joulukuussa 2007 allekirjoitetussa elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa on tavoitteena muun muassa, että kuljetuspalveluja tilaavat yritykset pyrkivät tehostamaan myös kuljetusten ja varastoinnin energiatehokkuutta yhteistyössä alan yritysten kanssa.
Lisätietoja
Neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen, ympäristöministeriö, puh. 050
525 0893, [email protected] (ajoneuvopäästöt)
20
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Näinhän se pitäisi olla, mutta kuormien optimointi ontuu, kuljettajien koulutus on varmasti OK ja liikenneinfrastruktuurin kehittäminen on vaiheessa
rahoituksen puutteen takia.
Toimitusten kiireellisyys kasvaa koska, auton pitää olla liikkeessä kokoajan
ja autolle pitää jatkuvasti löytyä hyötykuormia.
Tämä voisi olla suunta jos on investointihalukkuutta ja hintakilpailukykyä!
"Lisää voimaa, lisää vääntöä, vähemmän polttoainetta, vähemmän päästöjä"
Kuva 8
Volvo aloittaa hybridiautojen sarjatuotannon
(kuva: Volvo).
Volvo Trucksin tuotepäällikkö Kurt Westenius ei tahdo
pysyä tuolillaan. Volvo kertoi muutama viikko sitten aloittavansa vielä tänä vuonna hybridiautojen sarjatuotannon.
Esimerkiksi Ranskaan ja Englantiin Volvo toimittaa syksyllä neljä hybridijäteautoa, jotka on rakennettu Volvon
FE-malleihin.
Toimitukset ovat ensi askel raskaiden 26-tonnisten hybridikuorma-autojen sarjatuotannossa.
Volvon hybridijäteautoja on kokeiltu jo kohta vuoden ajan
Tukholmassa ja Göteborgissa. Suomikin saa pian osansa,
kun Helsingin Bussiliikenne Oy saa huhti-toukokuussa
kokeilukäyttöön Volvon hybridibussin.
”Lisää voimaa, lisää vääntöä, vähemmän polttoainetta, vähemmän päästöjä”, Westenius tiivistää hybridikuormurin
edut.
Hybriditekniikka sopii hyvin juuri taajamien jakeluliikenteeseen, missä pysähdytään ja lähdetään liikkeelle tiuhaan
ja samalla autot ovat hiljaisia. Parhaimmillaan järjestelmä
toimii kaupunkibusseissa, jakeluliikenteessä ja esimerkiksi
juuri jäteautoissa.
21
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Polttoaineen säästö tavalliseen dieselmoottoriin verrattuna
on keskimäärin 20–30 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt putoavat samassa suhteessa”, Westenius sanoo.
(Tekniikka ja talous 5, 2/2009)
2.5
Ekologisuuden vaatimukset lentoliikenteelle
Logistiikka-alueen lentoliikennettä suunnitellessa kaksi ympäristöriskiä on yli
muiden: suurta yleisöä eniten kiusaava lentomelu ja CO2 -päästöt. Lentomelun
eliminoimiseen löytyy jo keinoja, ei kuitenkaan kokonaisuudessaan sen poistoon.
Rahtilentoyhtiöiden tapa on muuttaa rahtiliikenteeseen vanhoja matkustajalentokoneita kustannussäästöistä johtuen. Luonnollisesti tämä käytäntö hidastaa siirtymistä energia tehokkaisiin uusiin rahtikonetyyppeihin. Finnair on laman jälkeen
alkanut rahtilennot USA:n ja Kaukoitään. Heillä on käytössä kaksi MD-11 rahtikonetta, jotka ovat vanhoja matkustajaliikenteen yksilöitä.
Kuva 9
Rahtikone Finnair md11. www.vastavalo.fi
22
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Forssan seudun logistiikka-alueen yksi erittäin suuri vahvuus on ruuhkaton ilmatila. Se antaa mahdollisuudet lentoliikenteelle hyödyntää liukuvaa laskeutumismetodia:
Eight out of ten aircraft approaches will be green by 2012
A “green approach” reduces noise while lowering fuel consumption and
atmospheric emissions. Since 2006, more than 10,000 green approaches
have been implemented at Stockholm-Arlanda. By 2012, the target is for
80 per cent of aircraft approaches to be green.
A green approach means that an aircraft descends continuously from its
cruising altitude to the runway. By descending continuously, the aircraft
requires almost no engine thrust, thereby saving fuel and reducing emissions.
Air traffic controllers and pilots plan each aircraft approach together
Since the computer on board an aircraft is in continuous contact with
ground equipment, its entire flight can be adapted to an exact predetermined landing time. This means that an air traffic controller and a pilot can
together plan an even approach − the plane “coasts” downward instead of
descending in stages, which is the standard procedure. Such an approach
can save an average of 150 kg of fuel and 450 kg of carbon dioxide emissions. Green approaches also mean a reduction of noise in the immediate
vicinity of the airport, since pilots do not need to accelerate their engines at
low altitudes.
23
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
More than 10,000 green approaches since 2006
Experiments using green approach to Stockholm-Arlanda are being carried
out jointly by Swedavia, formerly LFV, 60 airlines and international air
traffic control organisations. Since 2006, more than 10,000 green approaches have been implemented at Stockholm-Arlanda.
To date, it has only been possible to carry out green approaches during offpeak traffic periods, since it is not possible to mix green and conventional
approaches during peak traffic.
The target is for eight out of ten approaches to Stockholm-Arlanda to be
green by 2012.
Lentoyhtiöt voittavat tällä mallilla polttoainekuluissa ja meluhaittavaikutukset ympäristöön laskevat huomattavasti. Samoin rauhallinen nousu ei edellytä nopeata
korkeuden nostamista, vaan nousu voidaan tehdä pienemmillä tehoilla, joka kanssa
tietää säästöjä kaikille osapuolille.
Vaikka rahtilentoyhtiöt käyttävätkin vanhaa kalustoa, niin ne kuitenkin uusivat
moottoreita uusimpaan tekniikkaan saadakseen polttoainekulusäästöjä. Tämä tarkoittaa myös siirtymistä hiljaisempaan tekniikkaan.
Rahtilentokenttä käyttää hinnoittelua myös rajaamaan llikennettä kaikkein meluisempien koneiden osalta. Lentomeluun perustuvat rajoitukset ovat jo nyt käytössä
ainakin Euroopan vilkkaimmilla kentillä, mikä on rajoittanut määrättyjen konetyyppien liikennöintiä kentille.
Ympäristön hyvinvointiin liittyvät hulevesiongelmat ovat käsitelty Pöyry Oy:n
ELLO:lle tekemässä Hulevesitutkimuksessa Energiaraportissa.
Kuten edellisessä raportissa todettiin, niin vihreiden arvojen mittaus on vaikeaa,
sillä mittaustapoja ei ole standardoitu Eurooppa-tasolla. Jos päämittarina on hiilijalanjälki, niin lehtorahti ei ole pääsyyllinen CO2 -päästöihin. Yksittäisen koneen
hiilijalanjälki on huomattava, mutta kun se lasketaan siirrettyä kiloa kohden, niin
jalanjälki alkaa siirtyä enemmän hyväksytylle tasolle.
Mietittävää antaa Boeing:n omilta faktasivuilta, 747 - 400 polttoaineenkulutusmäärät:
Fuel
•
•
•
The 747-400ER can carry more than 63,500 gallons of fuel (240,370 L),
making it possible to fly extremely long routes, such as Los Angeles to
Melbourne, Australia.
A 747-400 that flies 3,500 statute miles (5,630 km) and carries 126,000
pounds (56,700 kg) of fuel will consume an average of five gallons (19
L) per mile.
The 747-400 carries 3,300 gallons (12,490 L) of fuel in the horizontal
(tail) stabilizer, allowing it to fly an additional 350 nautical miles.
24
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Suomen kannattaa miettiä mitä uudet ilmojen jättiläiset vaativat. Uusi Airbus 380
käyttää viimeisintä teknologiaa ja on pystynyt hillitsemään polttoaineenkulutusta.
Heidän ensimmäisen rahtikoneversion oli tarkoitus tehdä neitsytlentonsa 2011.
Peruutukset tilauskannassa antavat olettaa tämän rahtikoneprojektin pitkää venymistä. Kaikki seitsemäntoista tilausta on peruutettu ja näyttää, että 747 rahtikoneiden uudet versiot ovat kokonaistehokkaampia, halvempia käyttää.
Rahtiversio varmasti tulee, kysymys kuuluukin milloin?
Kuva 10 Airbus 380. www.helsinki-vantaa.fi
Kuva 11
Airbus 380. www.helsinki-vantaa.fi
25
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Airbus 380 –mittoja:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Pituus: 73 m
Korkeus: 24,1 m
Rungon leveys: 7,14 m
Siipien kärkiväli: 79,8 m
Operointimassa tyhjänä: 277 000 kg
Lentomatka: 15 400 km (8 300 nm)
Suurin lentonopeus: Mach 0,96 / 1 019 km/h
Suurin lentokorkeus: 13 115 m
Matkustajamäärä: 525 - 850
Innovaatiomahdollisuudet Suomelle voisivat olla:
-
2.6
miten näiden jättiläisten purku ja lastaus olisin maailman nopeinta
mitä palveluja operoiva lentoyhtiö haluaa
miten operoivalle yhtiöille taataan lyhyet rullausmatkat
miten operoiva yhtiö voi nauttia taloudellisista laskuista ja nousuista
miten houkuttelevat operointihinnat saadaan aikaiseksi.
Ekologisuuden vaatimukset raideliikenteelle
Raideliikenne on linjattu EU:n toimesta pääliikennemuodoksi tulevaisuuden lähiliikenteelle. Manner-Euroopassa on menossa valtava projekti, joka siirtäisi pääsääntöisesti rahdin raiteille lyhyillä matkoilla. Carex -projekti tähyää jo jopa 800
km matkoihin.
CAREX project
Its purpose is to implement a European high-speed rail freight service over
the next few years, connected to the main Logistics area in Europe. It will
mainly be intended for transporting air pallets and containers that are currently shipped via trucking or air over distances of 300 to 800 km.
Concept:
To use European high-speed rail network to carry airfreight pallets and
containers over distances of between 300 and 800 km;
Modal Shift from trucks and short/medium-range aircrafts;
Airport based AIR/RAIL terminals connected to high-speed network;
Priority is given Express freight to ensure next day delivery;
26
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
•
~450 € per container for the first phase of network;
•
~379 € per container in 2021.
Suomen rautatieliikenteen kasvuun tuo mahdollisuuksia. EU:n pitkäaikainen aie on rajoittaa lyhyittä lentoliikennettä ympäristösyistä. On puhuttu ja
huhuttu, että alle 300 km lennot kiellettäisiin, mutta selvää strategiaa tai
päätöstä ei ole olemassa.
Suomen ongelmana ovat kustannukset ja rautatieverkon rapautuminen.
Henkilöliikenteenlippukustannukset rajoittavat junavuorojen käyttöä, jolloin
auto verrattua junamatkaan on rahallisesti varteenotettava vaihtoehto. Sama
koskee myös linja-autoliikennettä. Ratahallintokeskuksen jatkuva rahapula
vaikuttaa nykyisen rataverkoston kuntoon ja uusien yhteyksien rakentamiseen.
Perusrataverkon kolme suurinta ongelmaa kilpailussa linja-auto-liikennettä
vastaan on se, että Turun yhteys on hidas, Porin yhteys on Tampereen kautta ja Kotkan suuntaa ei ole järkevää yhteyttä. Rataverkko on rakentunut historian saatossa puunjalostuksen ympärille: hyvä yhteys satamaan on taattava. Tulevaisuuden tarpeisiin verkkoa on kehitettävä ja operoijat tarvitsevat
uusia asiakassegmenttejä. Logistiikka-alueen lähtökohdista tarve kappaletavarakuljetuksiin kasvaa. Yksi kontti saattaa sisältää usean toimijan tavaraa.
Tarve lähtevälle tavaralle pk-yrityksellä ei välttämättä täytä koko vaunua,
jolloin vaunupohjainen hinnoittelu ei sovellu näille yrityksille.
Logistiikka-alueen päätavoite on nopea rahdinvaihto eri kuljetusmuotojen
välillä. Puhtaat intermodaalikuljetukset: kontti autosta junaan, perä autosta
junaan ja päinvastoin on helppo tehdä ratapihajärjestelyin.
27
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Jos kuitenkin kontin sisältöön täytyy puuttua (osittainen purku ja lastaus),
niin alueelle on varattava tila tähän toimenpiteeseen sääsuojatussa tilassa.
HAMK:n Valkeakosken yksikön projektiryhmä esitti mahdollisuutta maanalaiseen toimintaan: konttikentällä on kuljetinjärjestelmä hisseineen, jolla
purettava/ uudelleen lastattava kontti siirretään maanalaiseen operointitilaan.
Kaivosteollisuudesta ja mahdollisesta koillisväylän liikenteestä tuleva mahdollisuus antaa positiivista painetta, myös Suomen rautatieliikenteen kehittymiselle. Valtion rautateiden strategia perustuu hyvin vahvasti Venäjän liikenteen varaan, mutta olisi jo aika alkaa miettiä pohjois-etelä mahdollisuutta, varsinkin kun tietää eri organisaatioiden päätösnopeuden. Jos ja kun
EU:n uusi liikennestrategia valmistuu, olisi hyvä, että Suomella olisi selkeät
tulevaisuuden kuvat ja kehittämisohjelmat.
28
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
29
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
3
EUROOPPA TASON LOGISTIIKAN EKOLOGISUUS
Euroopassa vihreän logistiikan paineet kasvavat, mutta toimenpiteet ovat olleet lähinnä lain vaatimat tehtävät. Suuria hankkeita ovat kuitenkin CAREX
-projekti, mikä vaikuttaa toteutuessaan koko Euroopan logistiseen rakenteeseen. Jo nyt nähdään rautatielogistiikan merkityksen kasvu. Hampurin satamavierailulla isännät kertoivat tärkeänä tavoitteena olevan rahtiliikenteen
kasvun rautateitse Moskovaan ja muutenkin Venäjälle. Radan eri raideleveys ei näyttäisi olevan enää ongelma, sillä vaunut voisivat muuttaa automaattisesti raideleveyttä!!!? Tämä tieto on varmistamaton, mutta liettualaisissa
sanomalehdissä on ollut asiasta kommentteja.
Lentoliikenteen rajoitukset ovat arkipäivää. Suuret solmukohdat kuten,
Frankfurt, Heathrow, De Gaulle alkavat hautautua kasvavien kaupunkien alle. Lentorajoitukset rajaavat yölentoja melun takia ja vanhoille konetyypeille tulee korkeampia maksuja lentomelun perusteella.
Kyseinen raportti on tämän raportin liitteenä: Matyas Bolota ELLO
–projektissa toiminut vaihto-oppilas.
30
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Kaikilla suurimmilla kentillä on laajentumissuunnitelmia. Lontoossa tarvitaan kolmas kiitorata, mutta suunnitelman alle jää kylä. Hampurin kentällä
on jo maa-alue katsottuna n. 40 km pohjoiseen Hampurista. Ympäristön
painostus muuttoon on kova, mutta samalla on mietittävä kaupunkisuunnittelun lähtökohtia. Hampurille ei voi olla yllätyksenä lentokentän sijainti,
onhan kenttä ollut paikallaan jo vuodesta 1911.
Berliinin tilanne on omalukunsa. Tempelhof on suljettu ja Tegel suljetaan
lähitulevaisuudessa (päätös sulkemisesta on jo olemassa). Uusi Brandenburgin kenttä (voimakkaasti remontoitu Shönefeldin kenttä) on taas törmännyt kansalaisvastukseen, sillä nousu ja laskusuunnat kulkevat varakkaan asuinalueen yli.
Uusia Eurooppalaisia lentorahtikonsepteja on tullut julkisuuteen.
Kuva 12
Kuva 13
Kuvassa on Milan Malpensan lentokentän laajentumisohjelma.
Liege- Biersit TNT Hub
31
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Nämä ovat vain osa suunnitelmista Euroopassa. Milanon konseptissa on erikoista
markkinoinnin kohderyhmä. Ensimmäistä kertaa julkisuudessa puhutaan tosissaan
”halpalentorahtiyhtiöistä”. Yllättäen näitäkin alkaa löytymään. Mielenkiintoista on
myös TNT:n jääminen Liegeen, sillä muutama vuosi sitten oli kansanliikkeitä vastustamassa TNT -yöliikennettä. Nähtävästi nyt on ymmärretty logistiikkaoperaation positiivinen taloudellinen vaikutus ympäristön kunnille.
§
Tatyana Arslanova, executive senior vice- president, strategy, marketing
and sales for international scheduled freighter service operator AirBridgeCargo, went along with the general view that overall air cargo volumes
into Russia were expected to see further recovery during 2010 although
rates remained depressed.
"During the first two months of this year, we saw some growth in volumes
both from China and Europe. However, rates and yields are not recovering
at the same rate as volumes."
Even so, AirBridgeCargo is set to further expand both its fleet and EuropeRussia-Far East freighter services over the next few months. Two more
B747-400Fs are due to arrive by the end of April, boosting the carrier's total fleet to nine - six B747-400Fs, two B747-200Fs and one B747-300F.
That additional capacity, said Arslanova, would be used to increase frequencies on existing routes, where AirBridgeCargo currently operates services linking Asia (Shanghai, Beijing, Hong Kong and Tokyo) with Russia
(Moscow Sheremetyevo, Moscow Domodedovo and Krasnoyarsk) and
Europe (Frankfurt, Amsterdam, Maastricht, Zaragoza and Milan), and to
add some new points in both Asia and Europe.
Precisely which points has yet to be made public. "We are still in negotiation about traffic rights," said Arslanova.
(Phil Hastings -raportti)
Maantieliikenteen ongelmat ovat massiiviset ruuhkat. Luonnollisesti ruuhkat ajoittuvat pahimmilleen lomakausien kynnyksellä. Teiden yllättäväkin ruuhkautuminen
esim. kolarin takia, vaikuttaa kumipyöräliikenteen kuljetusaikoihin. Optimi aikaa
on vaikea laskea, koska liikenteen hidastumisen ennakoiminen on erittäin hankala
mallintaa.
32
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Saksalainen seisoo helluntaiviikonlopun ruuhkassa
julkaistu 09.06. klo 17:58 YLE 2011
Kuva 14
Lomaliikennettä A8-moottoritiellä Etelä-Saksassa heinäkuussa
2005 (kuva: Volker Dornberger / EPA).
Autolomalle aikovan ei kannata nyt suunnata Saksaan. Paikallisena helluntaiviikonloppuna miljoonat saksalaiset aloittavat lomansa jähmettymällä
moottoriteillä. Paljon helpommalla ei pääse Saksan naapurimaissakaan, sillä saksalaisia on nyt sielläkin.
Helluntaiviikonlopusta on tulossa jokavuotinen jonotusnäytelmä, jossa pahimmat ruuhkat lasketaan kymmenissä kilometreissä. Ruuhkahuippu ajoittuu aluksi perjantai-iltapäivään ja jatkuu siitä lauantaihin. Maanantaiksi on
odotettavissa sitten jo paluuliikennettä, joten varmin mahdollisuus pysyä
liikkeellä, on ajoittaa Saksan läpiajo sunnuntain vastaiseen yöhön.
Tukkoisinta on ennusteiden mukaan eteläisessä Saksassa sillä sekä Bayerin
että Baden-Württembergin erittäin väkirikkaissa osavaltioissa alkaa kahden
viikon helluntailoma. Lisäksi useissa osavaltioissa sovelletaan viikon tai
neljän päivän mittaista pidennettyä helluntaivapaata.
Logistiikka nähdään Eurooppa-tasolla erääksi avainalueeksi päästöjen osalta.
Hampurin satamalle tärkein ympäristöarvo oli generaattorimetelin eliminoiminen.
Totuuden nimissä on myös sanottava, että ponnistelut Elben veden puhtauden palauttamiseksi ovat kantaneet myös hyvin hedelmää. Satama ei kuitenkaan yksin ole
ollut projektin takana, vaan osana suurempaa kokonaisuutta.
33
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Euroopassa on yleinen trendi siirtää rahtia raideliikenteelle. Tästä seuraa intermodaalikuljetusten kasvu. Kasvu ei vain koske rekka-juna liikennettä vaan siihen liittyvä lentorahti alkaa nostaa vaikutusvaltaansa. Kuljetukset eivät enää välttämättä
valtavia massakuljetuksia, vaan jokaiselle liikennemuodolle on tarve palvella kappaletavara-asiakkaita yhtä laadukkaasti.
Kuva 15
Intermodaalikuljetus rekka-laiva (kuva DHL).
Kuva 16
Rekkajuna (kuva DHL).
Yleensä ottaen Manner-Euroopan logistiikkatrendi on nopeat ja joustavat junayhteydet. Rekkaliikenne on jo nyt maantiekapasiteetin ylärajoilla. Lentorahdin kasvun veikataan olevan n. 30 % vuoteen 2025 mennessä.
34
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
4
MAAILMANLAAJUISEN LOGISTIIKAN EKOLOGINEN TRENDI
Kaukoidän ja Euroopan välisessä laivaliikenteessä odotetaan koillisväylän aukeamista. Jo nyt kauppatavaraliikennettä on kulkenut koillisväylän läpi pienessä mittakaavassa, mutta ilmaston lämpenemisen seurauksena väylä saattaa olla käyttökelpoinen myös talvella.
Peter Karlberg, 21.6.2007, 10:40 Tekniikka ja talous
Ilmastonmuutos avaa Koillisväylää kauppalaivoille
Kuva 17 Koillisväylä. Kuvan jääpeite vastaa tyypillistä tilannetta
2000-luvulla syyskuun puolivälissä (kuva: AIW).
Arktisen alueen jää sulaa niin nopeasti, että pohjoinen meritie Euroopasta
Aasiaan saattaa kohta avautua kauppamerenkululle. Teollisuutta ja varustamoja asia kiinnostaa suuresti, sillä Koillisväylä lyhentäisi laivamatkan
Euroopan ja Aasian välillä jopa kolmanneksella.
Pohjoinen jää hupenee nopeammin kuin tutkijat ovat ennustaneet. Euroopan avaruusjärjestö ESA:n satelliittikuvat osoittavat suuria halkeamia pohjoisilla jääalueilla. Kehitys huolestuttaa ympäristötutkijoita, mutta merenkululle ahtojäiden sulaminen merkitsee uusia kaupallisia mahdollisuuksia.
Varustamoiden toiveena on pohjoisen meritien eli Koillisväylän avautuminen säännölliselle kauppamerenkululle. Atlantilta Venäjän pohjoispuolitse
Tyynenmereen johtava väylä on lyhin meritie Euroopasta Itä-Aasiaan.
Saksalainen luokituslaitos Germanischer Lloyd on laskenut, että matka
Rotterdamista Jokohamaan lyhenisi 34 prosentilla, jos laiva purjehtisi
Koillisväylän kautta Suezin kanavan sijasta. Rotterdamin ja Shanghain väli
lyhenisi 23 prosentilla.
35
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Pohjoinen meritie on nykyään auki vain arktisen loppukesän yli eli pari
kuukautta elokuun puolivälistä lokakuulle. Kuljetusmäärät ovat vaatimattomia.
Venäjän suhtautuminen ratkaisee
Koillisväylän läpimurtoa odotetaan viimeistään siinä vaiheessa kun polaarialueiden suuret öljy- ja kaasukentät vapautuvat sulavan jään alta.
Viime vuonna perustetun saksalais-venäläisen asiantuntijaryhmän on määrä selvittää mahdollisuudet laajentaa kauppamerenkulkua Koillisväylän
kautta.
Venäjän kuljetusministeriö kaavailee uutta valtionyhtiötä pohjoisen meritien hallinnolle. Vanhenevaa jäämurtajakalustoa aiotaan uusia. Väylälle pitää edelleen rakentaa sähköiset navigaatio- ja tutkavalvontajärjestelmät.
Työryhmässä Saksan koordinaattorina toimiva Joachim Schwarz toteaa
perusselvityksessään, että väylän on
oltava purjehduskelpoinen suurimman osan vuodesta, jotta liikenne
saataisiin.
Saksalaiset toivovat hyvää yhteistyötä venäläisen osapuolen kanssa. Kalliit väylä- ja jäämurtajamaksut eivät
saisi syödä matka-ajan lyhenemisestä
saavutettavia säästöjä.
Väylälle kelpuutettaisiin vain superjääluokan alukset. Vesistöjen mataluudesta johtuen liikenteeseen asetettaisiin lähinnä keskisuuria aluksia. Tehokas navigointi vaativassa ympäristössä edellyttää uudenlaista navigaatiovälineistöä.
Ympäristötutkijat varoittavat säännöllisen rahtiliikenteen ympäristöhaitoista polaarialueella, mutta varustamot ovat eri mieltä. Matkallaan Koillisväylän kautta laiva kuluttaa noin kolmanneksen vähemmän polttoöljyä ja
päästötkin vähenevät yhtä lailla, korostavat varustajat.
Lisäksi varustamot ovat kasvattamassa konttilaivakokoja saadakseen kuljetusten
yksikköhinnat putoamaan. Mm. varustamo Maersk on tilannut 10 18.000 TEU:n
konttilaivaa ja heillä on optio 10 laivan lisätilaukseen. Tällä hetkellä suurin liikenteessä oleva konttilaiva on kooltaan 14.000 TEU:ta.
Rahtilennot tulevat Euroopan, USA:n ja Kaukoidän liikenteessä siirtymään polttoainetehokkaisiin konetyyppeihin lentorajoitusten ja lisämaksujen takia. Vanha rahtikonekapasiteetti ei tule katoamaan, vaan siirtyy Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan.
Reititykset tulevat kanssa muuttumaan, sillä Kiinan valmistuskustannukset nousevat ja tuotanto valuu halvempiin maihin, kuten tällä hetkellä Vietnamiin.
36
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Venäjän talouden kasvun vahvistuessa, rautatieliikenteen rooli tulee kasvamaan.
TransSiperia -rataa on pidetty ja pidetään yhtenä vahvana mahdollisena taloudellisena linkkinä Kaukoidän ja Euroopan välillä. Radan mahdollisuuksiin on kuitenkin
suhtauduttava varauksella, sillä yksiraiteisen yhteyden kokonaiskapasiteetti massiivisiin rahtikuljetuksiin on rajallinen. Venäjällä on kuitenkin halu kehittää rataa,
mutta koska toimenpiteet alkavat on kysymysmerkki.
Meidän on syytä varautua materiaalivirtojen kääntymiseen Etelä-Amerikkaan ja
Afrikkaan. Vielä mittavaa muutosta ei ole tapahtunut, mutta kun vaateteollisuus
alkaa siirtää voimakkaasti tuotantojaan näille mantereille, niin muu teollisuus seuraa varmasti perässä infrastruktuurin kehittyessä. Vanha sanonta, joka yllättävän
usein pätee, rätit ensin, konepajat perässä ja elektroniikka sitten (esim. Kiina, Vietnam), on edelleenkin hyvä indikaattori. Kun näin pitkässä juoksussa käy, on Suomen oltava hyvin varpaillaan ainakin lentorahdin suhteen, sillä reititys esim. Vietnamin osalta tulee siirtymään etelämmäksi. Etelä-Amerikan yhteydet ovat jo nyt
suoraan Euroopan sydämeen. Afrikan massarahti ei tule kiertämään Suomen kautta.
Rautatieliikenteen, laivaliikenteen ja osittain lentorahtiliikenteen tulevaisuuden
trendit määräytyvät Venäjän halusta kehittää omaa logistista konseptiaan. Ottamatta kantaa poliittiseen tilanteeseen, niin joka tapauksessa Venäjällä riittää rahallista
potentiaalia (energiaa) kehittää kaikkia kuljetusmuotoja.
37
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
5
LOPPUYHTEENVETO
Logistiikka-alueen sisäiseen liikenteeseen on olemassa jo nyt ekologisia
ratkaisuja. Ratkaisut ovat irrallisia ja yhteen kokonaisuuteen niitä ei ole sovellettu. Ihmisten ja materiaalien kuljetukset logistiikka-alueella voidaan
järjestää tehokkaasti, mutta ei yksittäisten toimijoiden taholta, alueen hallinnoijan vastuulla on sisäisen liikenteen jatkuva kehitys.
Eurooppatason Carex -projektin pitää olla suunnannäyttäjä myös Suomelle.
Raideliikenteen jouheva yhdistäminen kumipyöräliikenteeseen ja lentorahtiin on tulevaisuuden trendi. Kuitenkin Keski-Euroopan rataverkko ja historia antavat paremman pohjan kehitykselle, kuin Suomen olosuhteissa. EU:n
kautta on kuitenkin odotettavissa ohjaavia toimia tähän suuntaan.
Meidän ei pidä unohtaa koillisväylän mahdollisuuksia. Lisäksi luonnonvarojen ehtyessä pohjoisen luonnonvarat tulevat jollakin aikajaksolla taloudellisesti kannattaviksi, jolloin Suomella on mahdollisuus olla portti KeskiEurooppaan.
TransSiperia -rata on Suomelle mahdollisuus tai uhka. Jo nyt esim. Saksassa trendi on käyttää rataa suoriin kuljetuksiin Saksan ja Kaukoidän välillä.
Auton valmistajista ainakin BMW:llä on viikoittainen yhteys Shanghaihin.
Kuljetus kestää tällä hetkellä 23 päivää, mutta saksalaiset odottavat yhteyden nopeutuvan lähivuosina. Suomen mahdollisuus on toimia radan jatkeena muihin pohjoismaihin ja olla Hubina muulle Euroopalle. Samalla Suomi
voi olla linkkinä tavaravirralle Amerikan ja Keski-Euroopan Venäjälle
suuntautuvissa tavaravirroissa.
Venäläisten vaihteleva hinnoittelupolitiikka tai sen puute on vielä mahdollisuus laivayhtiöille.
38
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
6
6.1
LÄHTEET
ELLO:n omat lähteet
Logistinen konsepti toimijalle Superterminaali, Jyrki Luukonlahti ELLO WP4, HAMK 30.6 2011, www.ellohanke.fi
Logistiikka-alueen ympäristönäkökohdat, Jyrki Luukonlahti
ELLO WP4, HAMK 31.8 2011, www.ellohanke.fi
Governmental Levies, Matyas Bolota, vaihto-oppilas, ELLO
EcoHub –osaprojekti, www.ellohanke.fi
6.2
Raporttia tukevat lähteet
Nollahiili.fi. Kodin teemat. Johdinautot ja sähköbussit tekevät
tuloaan. Lähdetie Artturi. Luettu 9/2011.
http://nollahiili.fi/index.php?option=com_content&view=artic
le&id=63:ilmastonmuutos-kutistaakaloja&catid=8:paikallisliikenne-tyoematkat&Itemid=88
Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Teknistaloudellinen tiedekunta, Tuotanto-talouden koulutusohjelma. Työmatkaliikkumissuunnitelma Turun yliopistolliselle keskussairaalalle.
Hokkeri Severi. http://www.doria.fi/handle/10024/69984
STT. Tekniikan Maailma. Tulevaisuuden linja-auto kulkee ilman kuljettajaa. Juuti Jarno.
Etelä-Suomen Sanomat. Uutiset. Lahtelainen sähköbussi teki
vaikutuksen lähettilääseen. 27. 1.2011 15:08.
http://www.ess.fi/?article=312280
Helsinki – Forssa –Pori-radan esiselvitys 12.2.2010.
Kohateam Oy. Lehtinen Reijo.
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMKJulkisetDokum
entit/Tutkimus_ja_kehitys/HAMKin%20hankkeet/velog/HFPrad
anraportti_10.3.2010.pdf
39
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Taloussanomat. Uutiset. Näin ohitat lentokentän ruuhkat.
3.7.2009 08:03
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2009/07/03/nain-ohitatlentokentan-ruuhkat/200915625/139
Innorail Oy. Venäjälle suuntautuvat konttikokojunaprojektit.Transsiperian –rata.2011. http://www.innorail.fi/fi/yritys/
Ympäristöministeriö. Kuljetukset ja logistiikka. Tehokkaampia tavarakuljetuksia vähemmin ympäristöhaitoin. Sarkkinen
Seppo. Luettu 27.5.2011.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9929&lan=fi.
Tekniikka&talous 5, 2/2009."Lisää voimaa, lisää vääntöä, vähemmän polttoainetta, vähemmän päästöjä".
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/lisaa+voimaa+lisaa+vaa
ntoa+vahemman+polttoainetta+vahemman+paastoja/a210728.
5.2.2009.
Boeing Company. 747 family. 9.6.2009.
http://www.boeing.com/commercial/747family/pf/pf_facts.ht
m.
Helsinki-Vantaa lentokenttä. Lufthansan A380-koneen vierailu. 15.9.2010.
http://www.helsinki-vantaa.fi/enemman-tietoa/helsinkivantaa-lyhyesti/ilmailun-ystaville/lufthansan-a380-koneenvierailu.
Cargo News Asia. Airports still struggling to become cargo
hubs. 29.3.2010.
http://www.cargonewsasia.com/secured/article.aspx?id=43&ar
ticle=22229.
Phil Hastings raportti
Yle. Saksalainen seisoo helluntaiviikonlopun ruuhkassa.
9.6.2011.
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/06/saksalainen_seisoo_hell
untaiviikonlopun_ruuhkassa_2653519.html.
Tekniikka ja talous. Ilmastonmuutos. Karlberg Peter.
21.6.2007.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/ilmasto
nmuutos+avaa+koillisvaylaa+kauppalaivoille/a34494.
40
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
KUVALUETTELO
Kuva 1
Johdinauto on perinteinen sähköllä toimiva joukkoliikennemuoto. Nollahiili.fi.
Kodin teemat. Johdinautot ja sähköbussit tekevät tuloaan. Lähdetie Artturi.
Kuva: Mättö Raimo. Luettu 9/2011.
http://nollahiili.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=63:ilmast
onmuutos-kutistaa-kaloja&catid=8:paikallisliikenne-tyoematkat&Itemid=88
Kuva 2
Tulevaisuuden linja-auto kulkee ilman kuljettajaa. STT. Tekniikan maailma.
Juuti Jarno.
Kuva 3
Täysikokoinen kaupunkibussi BYD K9. Tekniikan maailma. Uutiset.
26.4.2011. http://tekniikanmaailma.fi/uutiset/kiinalaisia-sahkobusseja-tanskaan
Kuva 4
Lahtelaisen sähköbussin isä Jukka Järvinen, vas. esitteli uutuutta amerikkalaisille vieraille, yrittäjä Roderick Wildelle ja suurlähettiläs Bruce Oreckille. Kuva: ESS/Vesa Tapiola. Etelä-Suomen sanomat. Uutiset. 27.1.2011.
http://www.ess.fi/?article=312280
Kuva 5
Ihmiset jonottivat torstaina lähtöselvitykseen Helsinki-Vantaalla. Taloussanomat. Uutiset. Näin ohitat lentokentän ruuhkat. 3.7.2009 08:03
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2009/07/03/nain-ohitat-lentokentanruuhkat/200915625/139
Kuva 6
Transsiperian – rata. Innorail Oy. Venäjälle suuntautuvat konttikokojunaprojektit. 2011. http://www.innorail.fi/fi/yritys/
Kuva 7
Frankfurtin lentokenttä. Kuva: www.frankfurt-airport.de
Kuva 8
Volvo aloittaa hybridiautojen sarjatuotannon (kuva: Volvo). Tekniikka&talous
5, 2/2009."Lisää voimaa, lisää vääntöä, vähemmän polttoainetta, vähemmän
päästöjä”.
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/lisaa+voimaa+lisaa+vaantoa+vahemman
+polttoainetta+vahemman+paastoja/a210728. 5.2.2009
Kuva 9
Rahtikone Finnair md11. www.vastavalo.fi
http://www.vastavalo.fi/thumbnails.php?album=search&page=2
Kuva 10
Airbus 380. www.helsinki-vantaa.fi http://www.helsinki-vantaa.fi/moreinformation/Helsinki-Airport-in-brief/for-friends-of-aviation/lufthansa-a380visit
Kuva 11
Airbus 380. www.helsinki-vantaa.fi http://www.helsinki-vantaa.fi/moreinformation/Helsinki-Airport-in-brief/for-friends-of-aviation/lufthansa-a380visit
Kuva 12
Kuvassa on Milan Malpensan lentokentän laajentumisohjelma.
Kuva 13
Liege- Biersit TNT Hub
41
Ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa
Kuva 14
Lomaliikennettä A8-moottoritiellä Etelä-Saksassa heinäkuussa 2005 (kuva:
Volker Dornberger / EPA). Yle. Saksalainen seisoo helluntaiviikonlopun ruuhkassa. 9.6.2011.
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/06/saksalainen_seisoo_helluntaiviikonlopun
_ruuhkassa_2653519.html.
Kuva 15
Intermodaalikuljetus rekka-laiva. Kuva DHL.
Kuva 16
Rekkajuna. Kuva DHL.
Kuva 17
Koillisväylä. Kuvan jääpeite vastaa tyypillistä tilannetta 2000-luvulla syys
kuun puolivälissä. Kuva: AIW. Tekniikka ja talous. Ilmastonmuutos. Karlberg
Peter. 21.6.2007.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/ilmastonmuutos+avaa+k
oillisvaylaa+kauppalaivoille/a34494.
42