1. No category

Logistiikka-alueen katujen ja liittymien mitoittaminen
Tavoite ja kohderyhmä. Tämän tietokortin tarkoituksena on määritellä toimenpiteitä, joilla logistiikka-alueen katujen ja
liittymien turvallisuutta ja sujuvuutta voidaan parantaa. Kortissa on listattu logistiikka-alueen katujen ja liittymäalueiden
tyypillisiä ongelmakohtia ja esitetty ongelmiin ratkaisumalleja katujen poikkileikkausten ja liittymien tyyppikuvien
muodossa. Logistiikka-alueella tarkoitetaan tässä yhteydessä logistiikkatoiminnoille varattua erittäin laajaa kokonaisuutta
(koko satoja hehtaareita, tuhansia työpaikkoja, kymmeniä yrityksiä). Kortti on tarkoitettu ensisijaisesti logistiikka-alueiden
suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavien tahojen käyttöön. Tämä kortti on kiinteässä yhteydessä Logistiikka-alueen
liikenneverkosto – korttiin, joten niihin kannattaa tutustua yhdessä.
Katu/liittymäratkaisut ja logistiikka-alueen turvallisuus. Katu- ja liittymämitoituksilla on luonnollisesti erittäin suuri
merkitys logistiikka-alueella, jonka liikennetiheys vuorokaudessa nousee tuhansiin raskaisiin ajoneuvoihin. Suunnittelun
tavoitteena on liikennesujuvuuden lisäksi minimoida liikenneverkon riskikohteet. Yleisiä ongelmia nykyisillä logistiikkaalueilla ovat olleet
 Alueelle on mitoitettu perusstandardin mukaiset kadut, jotka ovat raskaalle liikenteelle liian ahtaat
 Katuliittymissä on käytetty ainoastaan yhtä kaarresädettä kaariyhdistelmien sijasta ja näin ollen rekkojen
perävaunujen oikaisut on jäänyt huomioimatta
 Reunakivien aiheuttamaa katujen kavennusta ei ole osattu huomioida lisäämällä kadun leveyteen liikkumavaraa
reunakiveen nähden. Paikoin reunakiviä on käytetty myös turhaan, vaikka niille ei ole ollut varsinaista tarvetta
 Kevyttä liikennettä ei ole alun perin huomioitu riittävästi. Jälkikäteen liittymiin rakennetut suojatiesaarekkeet ovat
tehneet liittymistä ahtaita
 Kiertoliittymien kiertosaarekkeet ovat liian pieniä ja kiertotilaa on lisäksi kavennettu reunakivellä korotetulla
kavennuksella, joka haittaa raskasta liikennettä
 Päättyvän kadun kääntöpaikkaa ei ole toteutettu tai se on jäänyt liian pieneksi
 Mahdollisia erikoiskuljetusten reittejä ei ole osattu huomioitu ennakkoon
 Tarvetta kadunvarsipysäköintiin ja odotustiloille katu/porttialueella ei ole otettu huomioon
Suositus logistiikka-alueen katu/liittymäratkaisujen mitoituksesta. Logistiikka-alue poikkeaa toiminnallisesti merkittävästi
asuin- tai keskusta-alueesta, joten siellä ei voida soveltaa yleisiä mitoitusnormeja. Myöskään sellaisenaan teollisuusalueiden
tai esim. paljon tilaa vaativien kaupallisten keskittymien suunnittelumetodeja ei tule kopioida vaikka niiden suunnittelussa
on yhtäläisyyksiä. Pääsääntöisesti logistiikka-alueen katumitoituksen tulee olla leveämpää. Suunnittelussa tulee huomioida
seuraavia yleisiä periaatteita:
 Tärkeimpien katutyyppien tilavaraukset ja poikkileikkaukset mitoitetaan moduulirekalle KAM. Katujen
mitoituksena käytetään väljää mitoitusta, mutta ylileveitä katuja täytyy välttää. Yli 4 metriä leveitä ajokaistoja ei
suositella, koska se voi antaa henkilöautolle mielikuvan kahdesta samansuuntaisesta ajokaistasta. Lisäksi ylileveät
kaistat johtavat ajonopeuksien kasvamiseen ja liikenneturvallisuuden heikkenemiseen. Suljetuilla logistiikkaalueilla, joissa ei ole säännöllistä läpikulkevaa liikennettä edellä mainittuja ongelmia syntyy muita alueita
vähemmän. Ylileveät kaistat voivat johtaa myös tarpeettomaan pysäköintiin pientareella.
 Tilapäistä pysäköintiä ja odottelua varten tulisi osoittaa rekkojen odotuslevikkeitä alemman katuverkon varsille.
 Logistiikka-alueen liittymät mitoitetaan ajoratojen tavoin moduulirekalle KAM. Liittymät mitoitetaan väljiksi ja
suositaan avoimia liittymiä. Kanavoituja liittymiä käytetään liikennetilanteen niin vaatiessa. Avoimet ja kanavoidut
liittymät tehdään pääosin t-liittyminä. Vilkkaisiin 4-haaraliittymiin tehdään suurehkot kiertoliittymät.
Kiertosaarekkeen halkaisija on 25-40 metriä.
 Kevyen liikenteen väylät täytyy huomioida suunnittelussa ja vilkkaille väylille tehdään saarekkeelliset
suojatieylitykset.
 Erityisesti vilkkaimpien risteysten kohdalla jätettävä avoin näköala, jotta hitaasti pysähtyvä/liikkeelle lähtevä
raskas liikenne saa ennakointiaikaa.
 Katujen pituus- ja sivukaltevuus mitoitetaan raskaan liikenteen tarpeiden mukaan pienille kaltevuuksille siten, että
pysähtymään joutunut ajoneuvo pääsee liikkeelle liukkaalla.
 Ajouratarkastelu suositellaan tehtäväksi kaikista standardiratkaisuista poikkeavista järjestelyistä.
Suosituksesta aiheutuvat hyödyt. Raskaan kaluston vaatimukset huomioimalla alue profiloituu selvästi tavallisesta
teollisuusalueesta logistiikkatoiminnoille tarkoitetuksi alueeksi.
Alueen kehittäjätahoille
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
1(12)



Suunnittelemalla alue alusta alkaen logistiikan erityispiirteet huomioiden voidaan liikenneverkosto rakentaa
kerralla raskaan kaluston vaatimukset täyttäväksi (toisin sanoen voidaan välttää myöhemmin tehtäviä kalliita
korjauksia)
Voidaan osoittaa sijoittumista harkitseville yrityksille, että yritysten näkökulmasta yksi alueen tärkeimmistä
alueellisista tekijöistä (katujärjestelyt) on suunniteltu ja räätälöity raskaan liikenteen vaatimuksiin
Voidaan osoittaa viranomaisille (erityisesti pelastusviranomaisille), että alueen katuverkko mahdollistaa
hätätilanteissa toimimisen
Alueelle sijoittuville yrityksille
 Alueen tieverkko on rakennettu niin, että siitä ei aiheudu ylimääräistä riskiä yrityksen toiminnalle (tällä voi olla
erityistä merkitystä silloin, jos suuri kansainvälinen konserni tekee alueriskienarvioinnin ennen lopullista
sijoittautumispäätöstään)
Liittymätyypin valinta. Oikean liittymätyypin valinta tehdään liikennetilanteen ja liikennemäärien mukaan
 Vilkkaimpiin pääliittymiin käytetään suuria, raskaalle liikenteelle mitoitettuja kiertoliittymiä
 Perusliittymänä käytetään avointa t-liittymää, joissa väistämisvelvollisuudet ovat selkeitä
 Eritasoliittymiä tulee käyttää, jos yhteys alueen ulkopuoliseen liikenneverkkoon on vilkas liikenteiselle valtatielle
 Kevyenliikenteen ja ajoneuvoliikenteen väylät viedään alueella raideliikenteen yli eritasossa.
 Nelihaaraliittymiä tulee välttää erityisesti pääväylillä, joissa on paljon läpiajavaa liikennettä (yksi vaarallisimmista
liittymätyypeistä)
 Vilkkaalla kevyen liikenteen väylällä on syytä käyttää suojatiesaareketta.
 Kanavointi tehdään vilkkaasti liikennöityihin t-liittymiin.
 Kanavointi toteutetaan kääntymiskaistoilla tai pääsuunnan väistötilalla.
 Pääväylien 4-haaraliittymiin tehdään suurehko kiertoliittymä.
 Erikoiskuljetusten reitit vaativat liittymiltä erikoismitoitusta.
T-liittymä. Liittymään tehdään riittävän väljä mitoittaminen
 Riittävän laajat liittymäkaaret, mieluiten kaariyhdistelmällä 3R-R-6R.
 Liittymässä on vähintään pääsuunnan pientareiden levyiset pientareet.
 Reunakivellisissä liittymissä lisätään ajoradan leveyttä 0,5 metrin liikkumisvaralla reunakivien kohdalla.
 Saarekkeellisissa liittymissä liittymää levennetään vähintään saarekkeen leveyden verran sekä lisätään ajoradan
leveyteen liikkumisvarat myös saarekkeen kohdalla. Saarekkeen muoto ja paikka tarkastetaan ajouramalleilla.
 Tiekaiteiden, valaisinten ja muiden kiinteiden kalusteiden etäisyys ajoradasta on riittävä.
 Ei näkemäesteitä liittymän näkemäalueille.
 Liittymän mitoitus tarkastetaan aina moduulirekan KAM ajouramalleilla.
 Erikoiskuljetusten reitillä tehdään avoimet liittymät tai käytetään viistettyjä ja madallettuja reunakiviä sekä pois
nostettavia liikennemerkkejä.
Kiertoliittymä. Liittymään tehdään riittävän väljä mitoittaminen
 Suurehkot kiertoliittymät, joiden kiertotilan halkaisija 25-40 metriä.
 Tulosuuntien taivutusta kiertoliittymissä vältetään.
 Tulo- ja poistumissuuntien leveydet tehdään riittävän leveinä.
 Kiertotilan kavennusta ei tehdä korotettuna vaan materiaalieroin samaan tasoon kiertotilan kanssa.
 Poistumissuunnan poistumissäde on riittävän loiva. Jos poistumissuunnalla on suojatie, niin sädettä jyrkennetään.
 Liittymässä on vähintään pääsuunnan pientareiden levyiset pientareet.
 Reunakivellisissä liittymissä lisätään ajoradan leveyttä 0,5 metrin liikkumisvaralla reunakivien kohdalla.
 Tiekaiteiden, valaisinten ja muiden kiinteiden kalusteiden etäisyys ajoradasta on riittävä.
 Ei näkemäesteitä liittymän näkemäalueille.
 Liittymän mitoitus tarkastetaan aina moduulirekan KAM ajouramalleilla.
 Erikoiskuljetusten reitillä kiertosaarekkeesta osa voidaan tehdä kivettynä yliajon mahdollistamiseksi.
Suositukset toimenpiteistä logistiikka-alueen elinkaaren eri vaiheissa
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
2(12)
Alueen suunnitteluvaiheen toimenpiteet. Logistiikka-alueella raskaan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on hyvin
ratkaisevaa, joten suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunnitteluvaiheessa liittymien ja katujen
suunnitteluun liittyviä asioita ovat mm. seuraavat:
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
3(12)
Pääkadun mitoitus.
Kuva. Logistiikka-alueen pääkatu.



















Nopeusrajoitus 50-60 km/h.
Liittymät (kanavoituja) tasoliittymiä tai kiertoliittymiä.
Linja-autopysäkit pysäkkisyvennyksinä.
Kadunvarsipysäköinti kielletty.
Pääkadun suositeltava normaalipoikkileikkaus on 10/8, jos kadulle tehdään erillinen kevyen liikenteen väylä.
Kevyen liikenteen väylän rakentaminen pääkadun varteen on suositeltavaa.
Jos erillistä kevyen liikenteen väylää ei rakenneta, on suositeltavaa kaventaa ajorataa ja leventää päällystettyä
piennarta. Tällöin poikkileikkaus on 10/7.
Normaalipoikkileikkauksessa 10/8 ajokaistan leveys on 4,0 m. ja piennar molemmin puolin 1,0 m., josta 0,75 m.
päällystettynä.
Poikkileikkauksessa 10/7 ajokaistan leveys on 3,5 m, päällystetty piennar 1,25 m.
Tukipiennar 0,25 m.
Kanavoitavissa liittymissä pääsuunnan kääntymiskaistat tehdään 3,5 metriä leveinä.
Reunakivellisissä poikkileikkauksissa ajorataa levennetään 0,5 m. riittävän liikkumisvara saavuttamiseksi.
Erikoiskuljetusten tai suurien työkoneiden säännölliseen liikennöintiin tarkoitetulla kadulle ajoradan leveys voi olla
poikkeuksellisesti 10 metriä.
Kevyt liikenne erotetaan ajoradasta erotuskaistalla.
Erotuskaistan leveys on ≥3,0 metriä jos kaista tehdään nurmetettuna tai ≥1,0 metriä jos kaista kivetään.
Kevyt liikenne erotetaan toisistaan kaistamerkinnöin ja liikennemerkeillä. Päällysteleveys on vähintään 2+2 m.
Tukipientareet väylän molemmin puolin 0,25 metriä.
Reuna-alueiden leveys määräytyy maaston muotojen ja käytettävän kuivatusratkaisun mukaan. Minimissään
reuna-alueille on syytä varata 1,5 metriä tilaa, jolloin alue toimii lumitilana. Avo-ojallinen kuivatusratkaisu vaatii
huomattavasti enemmän tilaa kuin viemäröinti.
Valaisinpylväät ja liikennemerkit sijoitetaan vähintään 1,5 metriä etäisyydelle tien reunasta ja 0,5 metriä kevyen
liikenteen väylän reunasta.
Kunnallistekniikka sijoitetaan ajoradalla toisen ajokaistan alle, jolloin niiden huolto onnistuu toisen ajokaistan ja
kevyen liikenteen väylän ollessa käytössä. Sähkö- ja telekaapelit pyritään sijoittamaan nipussa samaan kaivantoon
tien laitaan. Esimerkiksi valaistuksen sijoitus voi määrittää kaapeleiden sijoituspaikan.
Kunnallistekniikka ja teknisten verkkojen kaapelointi voidaan sijoittaa myös kevyen liikenteen väylän alle
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
4(12)
Kortteli/kokoojakadun mitoitus.
Kuva. Logistiikka-alueen kortteli/kokoojakatu.

















Nopeusrajoitus 40-50 km/h.
Liittymät tasoliittymiä tai kiertoliittymiä.
Linja-autopysäkit pysäkkisyvennyksinä.
Kadunvarsipysäköinti pääosin kielletty.
Logistiikka-alueen kokoojakadun normaalipoikkileikkaus on pääpiirteittäin sama kuin pääkadulla. Ajokaistojen
leveyksiä ei ole syytä pienentää 4,0 metristä. Päällystetyn pientareen leveys voi olla pääkatua hieman kapeampi,
koska nopeustaso kokoojakaduilla on matalampi.
Suositeltava normaalipoikkileikkaus on 9,5/8, jossa ajokaistan leveys on 4,0 metriä ja pientareen leveys kadun
molemmin puolin 0,75 metriä, josta 0,5 metriä päällystettynä.
Reunatuellisessa poikkileikkauksessa lisätään ajoradan leveyteen pääkadun tavoin 0,5 metriä liikkumisvaraa, jolloin
ajokaistan leveys on 4,5 metriä.
Liittymä kanavoidaan liikennetilanteen mukaan. Vilkkailla kaduilla suositellaan reunakivillä tehtyä kanavointia.
Kanavoitavissa liittymissä pääsuunnan kääntymiskaistat tehdään 3,5 metriä leveinä.
Erikoiskuljetusten tai suurien työkoneiden säännölliseen liikennöintiin tarkoitetulla kadulla ajoradan leveys voi olla
poikkeuksellisesti 10 metriä.
Kevyt liikenne erotetaan ajoradasta reunakivellä, mikäli ei ole tilaa tehdä ≥3,0 metriä leveää erotuskaistaa.
Reunakiven ja kevyen liikenteen väylän väliin on suositeltavaa jättää kapea 1,0 metriä leveä erotuskaista.
Erotuskaista lisää kevyen liikenteen turvallisuutta ja sille voidaan sijoittaa esimerkiksi liikennemerkkejä.
Kevyt liikenne erotetaan toisistaan kaistamerkinnöin ja liikennemerkeillä. Erotellun kevyen liikenteen väylän
päällysteleveys on vähintään 2+2 metriä.
Tukipiennar 0,25 metriä.
Reuna-alueiden leveys määräytyy maaston muotojen ja käytettävän kuivatusratakisun mukaan. Minimissään
reuna-alueille on syytä varata 1,5 metriä tilaa, jolloin alue toimii lumitilana. Avo-ojallinen kuivatusratkaisu vaatii
huomattavasti enemmän tilaa kuin viemäröinti.
Valaisinpylväät ja liikennemerkit sijoitetaan vähintään 1,5 etäisyydelle tien reunasta (reunakivellisessä
poikkileikkauksessa liikennemerkki 0,5 metriä) ja 0,5 metriä kevyen liikenteen väylän reunasta.
Kunnallistekniikka sijoitetaan ajoradalla toisen ajokaistan alle, jolloin niiden huolto onnistuu toisen ajokaistan ja
kevyen liikenteen väylän ollessa käytössä. Sähkö- ja telekaapelit pyritään sijoittamaan nipussa samaan kaivantoon
tien laitaan. Esimerkiksi valaistuksen sijoitus voi määrittää kaapeleiden sijoituspaikan.
Kunnallistekniikka ja teknisten verkkojen kaapelointi voidaan sijoittaa myös kevyen liikenteen väylän alle
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
5(12)
Kortteli/kokoojakadun varrella tapahtuvan pysäköinnin mitoitus.
Kuva. Pysäköinti kortteli/kokoojakadulla.







Kortteli-/kokoojakadun varteen on mahdollista rakentaa pysäköintitilaa ja odotustilaa
raskaalle liikenteelle.
Odotustila on tarpeen kohteissa, jossa ei ole mahdollista rakentaa tontille seisontatilaa
vuoroaan odottaville rekoille.
Pysäköinti-/odotuspaikat on suositeltavaa tehdä kadun varteen omina kaistoinaan.
Pysäköintikaistat mitoitetaan KAM moduulirekalla.
Pysäköintikaistan leveys on 3,5 metriä.
Reunatuellisessa ratkaisussa lisätään kaistan leveyteen liikkumisvara reunatukeen.
Liikkumisvarana voidaan käyttää 0,25 metriä, koska pysäköivän ajoneuvon nopeus
kohteessa on matala.
Yhdelle rekalle varataan tilaa 30 metriä. Useamman rekan pysäköintikaistalla rekkojen
väliin jätetään 5-8 metriä tilaa, jolloin pysäköityjen rekkojen välisille paikoille on
mahdollista pysäköidä. Väli merkitään materiaalieroin tai maalimerkinnöin.
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
6(12)
Avoimen T-liittymän mitoitus. Avoin T-liittymä soveltuu pää- ja korttelikadun liittymään sekä tonttiliittymäksi.
Kuva. Logistiikka-alueen avoin T-liittymä









Avoin liittymä on logistiikka-alueelle sopivampi liittymämalli kuin saarekkeellinen liittymä.
Avoimessa liittymässä liittymän ylitysmatka kasvaa kuitenkin pitkäksi. Jos kohteessa on paljon kevyttä liikennettä
voi kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi syntyä tarve rakentaa suojatiesaarekkeellinen liittymä.
Sivusuunnalle tehdään omat kääntymiskaistat liikennetilanteen niin vaatiessa.
Avoimen liittymän liittymäkaarissa käytetään kaariyhdistelmää 3R-R-6R, jossa R on vähintään 10 metriä.
Suositeltava säde R normaalissa liittymässä on 12 metriä.
Jos liittyvän tien liittymäkulma ei ole suora pääsuuntaan nähden on sädettä R tarvetta kasvattaa ajouratarkastelun
perusteella.
Reunakivellisessä liittymässä täytyy ajorataan lisätä 0,5 metrin liikkumisvara reunakiveen nähden.
Suojatiesaarekkeellisissa liittymissä liittymää levitetään vähintään suojatiesaarekkeen vaatiman tilan verran.
Suositeltava saarekkeen leveys on vähintään 2,5 metriä. Ajorataan lisätään 0,5 metrin liikkumisvarat myös
saarekkeen reunakiviin.
Saarekkeellinen liittymän mitoitus tarkastetaan aina tapauskohtaisesti ajouramalleilla. Mitoittavana ajoneuvona
käytetään moduulirekkaa KAM.
Saarekkeellista liittymää ei suositella sijoitettavaksi sellaisille reiteille, joilla liikkuu säännöllisesti erikoiskuljetuksia.
Jos näin kuitenkin tehdään, niin reunakivinä käytetään viistettyjä ja madallettuja reunakiviä, jotka mahdollistavat
sujuvan yliajettavuuden. Lisäksi liikennemerkit tehdään näissä tapauksissa helposti irrotettaviksi.
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
7(12)
Saarekkeellisen T-liittymän mitoitus.
Kuva. Saarekkeellinen T-liittymä.



Liikennetilanteen mukaan pääkadulle tehdään joko vasemmalle kääntyville oma kaista tai suoraan ajaville
väistötila. Tällöin sivusuunnalla on oltava saareke.
Saarekkeellinen liittymän mitoitus tarkastetaan aina tapauskohtaisesti ajouramalleilla. Mitoittavana ajoneuvona
käytetään moduulirekkaa KAM.
Saarekkeellista liittymää ei suositella sijoitettavaksi sellaisille reiteille, joilla liikkuu säännöllisesti erikoiskuljetuksia.
Jos näin kuitenkin tehdään, niin reunakivinä käytetään viistettyjä ja madallettuja reunakiviä, jotka mahdollistavat
sujuvan yliajettavuuden. Lisäksi liikennemerkit tehdään näissä tapauksissa helposti irrotettaviksi.
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
8(12)
Kiertoliittymän mitoitus.
Kuva. Kiertoliittymä.









Logistiikka-alueen kiertoliittymän kiertosaareke on halkaisijaltaan 25-40 metriä.
Reunakivellä korotettua kiertotilan kavennusta ei käytetä. Kiertotilan kavennus toteutetaan materiaalieroilla
samaan tasoon kiertotilan kanssa. Kavennus tehdään 1,5 metriä leveänä.
Kiertosaarekkeesta osa voidaan tehdä kivettynä mahdollisten erikoiskuljetusten helpottamiseksi.
Erikoiskuljetusten reitit täytyy huomioida myös kiertoliittymän ulkokaarilla, rakentamalla tarvittaessa yliajettavia
kiveyksiä.
Tulosuuntia ei taivuteta, jolloin raskaan liikenteen sisäänajo kiertotilaan helpottuu.
Tulosuunnan leveys on vähintään 6,5 metriä ja poistumissuunnan leveys vähintään 5,5 metriä kiertotilan kohdalla.
Tulosuunnan leveys 30 metriä ennen kiertotilaa on vähintään 4,5 metriä ja poistumissuunnan leveys 4,0 metriä 30
metriä kiertotilan jälkeen.
Liittymäkaarteen säde on 15 metriä.
Poistumissäde on 200 metriä, jos poistumissuunnalla ei ole risteävää kevyen liikenteen väylää. Kevyen liikenteen
väylän ylityksen kohdalla poistumissädettä tiukennetaan 80 metriin.
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
9(12)
Kääntöpaikan mitoitus.
Kuva. Päättyvän kadun kääntöpaikka.







Päättyville kaduille on suositeltavaa rakentaa kääntöpaikka raskaille ajoneuvoyhdistelmille.
Kääntöpaikka mitoitetaan moduulirekalla KAM eteenpäin ajaen.
Moduulirekka tarvitsee kääntyäkseen 180 astetta, tilaa leveyssuunnassa noin 28,5 metriä.
Jos, kääntöpaikka on reunakivellä rajattu, ajorataan lisätään liikkumisvaraa 0,5 metriä reunakiveen nähden.
Kääntöpaikan kiertosuuntaa voidaan selkeyttää kiertotilan keskelle sijoitettavalla saarekkeella.
Kääntöpaikan yhteyteen voidaan varata tilaa myös pysäköinnille.
Kääntöpaikan mitoitus tarkastetaan ajouramalleilla.
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
10(12)
Ajouratarkastelu. Ajouratarkastelu suositellaan tehtäväksi kaikista standardiratkaisuista poikkeavista järjestelyistä. Alla
esimerkkejä ajouratarkasteluista.
Kuva. Avoimen T-liittymän ajouratarkastelu.
Kuva. Kääntöpaikan ajouratarkastelu.
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
11(12)
Alueen teknisen infrastruktuurin rakennusvaiheen toimenpiteet. Liikenneverkko toteutetaan vaiheittain suunnitelman
mukaisesti. Liittymien ja katumitoituksen ”testaaminen” tehdään pääsääntöisesti jo suunnitteluvaiheessa
ajouratarkastelumalleilla.
Alueen toimintavaiheen toimenpiteet. Liikenteen sujuminen on niin oleellinen osa alueen toimintaa, että sitä tulee
kehittää aktiivisesti liikenneverkon valmistumisen jälkeen esim. seuraavilla toimenpiteillä:
 Turvallisuustilanteen seuraaminen (tapahtuneet vahingot ja vaaratilanteet, asenneilmapiiri …)
 Liikenneväylien ja liikenteenohjauksen turvallisuutta parantavat toimenpiteet
 Pullonkaulojen tunnistaminen ja korjaaminen (luotava käyttäjille palautekäytäntö)
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Sito Tampere Oy
12(12)