Mediapolku – Loppuraportti Pakankylän koulu 2011 Ohjaava opettaja: Matti Jokela Nina Jokinen Henna Kurtti Enni Sahlman 1. Projektin taustaa ja resurssit Projektimme kohderyhmänä oli yhdistetty 5- ja 6-luokka, jossa 5-luokkalaisia on 15 ja 6luokkalaisia 9 kappaletta. Ohjaavana opettajana toimi Matti Jokela. Erityisesti pojilla oli ennakkoon ajatellen erityistarpeita kirjoittamisen kanssa, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että kirjoittaminen vaati sekä teknisesti että motivaatiotasolla jotain innostavaa. Tämän otimme huomioon antamalla oppilaille suhteellisen vapaat mahdollisuudet valita kirjoitusaiheet itse. Ohjaavan opettajan toiveena oli koulun oman lehden tekeminen Opitiin, minkä päätimme toteuttaa. Opettajan toiveesta kävimme koululla vierailemassa vasta alustavan suunnitelman laatimisen jälkeen. Vierailun ja alustavan suunnitelman tarkastelun pohjalta saimme lisäideoita sekä projektin käytännön toteutukseen että mahdollisiin lehtijuttuihin. 24:ää lasta ohjasi 3 mediapolun ohjaajaa sekä heidän oma opettajansa toimi tarvittaessa tukena. Tietokoneita oli käytössä rajallinen määrä, sillä ne oli ripoteltu eri puolille koulua, eikä jokaiselle koneelle välttämättä aina päässyt. Lisäksi koneissa ilmeni vuoron perään erilaisia teknisiä toimivuusongelmia, joten kekseliäisyyttä ja soveltamisen taitoa vaadittiin ohjaajilta. Koululla oli käytössämme yksi digikamera, joka ei kuitenkaan aina ollut valmiudessa toimivuutensa suhteen. Tarvittavat kuvat saimme kuitenkin aina otetuksi ja siirretyiksi koneelle. 2. Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet Mediapolku –projektin tarkoituksena oli tehdä Opitiin koulun oma lehti, jota varten oppilaat kirjoittivat juttuja, piirsivät kuvia, valokuvasivat tai valmistivat muulla tavoin sisältöä. Halusimme antaa oppilaille mahdollisuuden valita itse, minkälaisia juttuja he haluavat lehteen tuottaa. Tämä oli myös ohjaavan opettajan toive, jotta oppilaita voitiin motivoida lehden tekoon. Tavoitteenamme oli kuitenkin yhdistää eri oppiaineiden sisältöjä, kuten esimerkiksi kuvaamataitoa ja äidinkieltä tai jopa käsitöitä, jos oppilaat siitä innostuisivat. Lehden teossa pyritään hyödyntämään eri oppiaineiden ajankohtaisia töitä ja liittämään kouluarki tietotekniseen arkeen. Lisäksi valitsemme oppilaiden joukosta blogiryhmän, jonka tehtävänä oli kuvata Mediapolku –projektin etenemistä blogissa. Muiden oppilaiden tehtävänä oli käydä seuraamassa blogia säännöllisesti sekä kommentoida sitä. Toiminta toteutettiin 3-4 oppilaan pienryhmissä, jotka luokan oma opettaja oli jakanut sopivaksi katsomallaan tavalla ennen ensimmäistä opetuskertaa. Opetuskertojen aikana oppilaat käyttivät nettiä, sanomalehtiä, kirjallisuutta (koulussa on oma pieni kirjasto) sekä mahdollisia omia tuotoksiaan, vaikkapa käsitöissä, hyödykseen. Kaiken kaikkiaan heille annettiin aikalailla vapaat kädet, esimerkiksi sarjakuvien ja haastattelujen tekeminen lehteä varten olivat mahdollisia vaihtoehtoja. Päämääränämme oli laajentaa oppilaiden medianäkemystä ja –ymmärrystä itse tekemisen ja kokemisen kautta. Toivoimme, että oppilaat tutkivan oppimisen tavoin oppisivat vahingossa kokeilun ja erehdyksen kautta harjoittelun ohessa, minkä vuoksi projekti toteutettiin pienryhmätyöskentelyllä, jossa tavoitteenamme oli, että oppilaat toimisivat tukena toisilleen ja opastaisivat toisiaan tarvittaessa. Oppilaat saivat myös valita juttuaiheet itse, millä pyrimme takaamaan oppimisen mielekkyyden ja oppilaiden oman kiinnostuksen aiheeseen. Toiminnan tavoitteena oli, että oppilaat voisivat edetä oman osaamistasonsa tahtiin. Nopeammat kirjoittajat voivat valmistaa lehteä varten useampia juttuja tai vastaavasti ryhmät voisivat tehdä yhden isomman lehtijutun, jonka he valmistaisivat projektin kuluessa. Vastaavasti myös esimerkiksi piirtämisestä pitävillä oli mahdollisuus tehdä sarjakuva. Toivoimme, että oppilailta syntyisi Opitiin kenties myös ääntä ja kuvaa sisältävää materiaalia, jotta heille syntyisi käsitys sosiaalisen median ideasta. Sosiaalisen median tarkoitusta, tiedon jakamista muille ja muiden hyväksi tuimme blogin pitämisen avulla, jolloin myös koko kouluyhteisölle avautui mahdollisuus tutustua Mediapolkuprojektin aikaansaannoksiin. Projektimme keskeinen oppimistavoite oli tutustuminen sosiaalisen median maailmaan tuottamalla itse materiaalia muiden (tässä tapauksessa koulun) tarkasteltavaksi. Olennaisena osana liitimme tähän sosiaalisessa mediassa huomioonotettavat asiat, säännöt, jotka on hyvä pitää mielessä sekä mahdolliset vaarat. Toteutimme tavoitettamme pitkin matkaa lehtijuttuja työstettäessä esittäen oppilaille kysymyksiä soveliaan lehtijuttujen sisällön ym. suhteen. Teknisinä oppimistavoitteina tässä projektissa oli erityisesti sekä tekstin- että kuvan- ja videonkäsittelyn oppiminen ja lehden tekemisen periaatteiden omaksuminen. Olennaisena osana oli myös tiedostojen siirto esimerkiksi digikamerasta tietokoneelle ja myöhemmin projektin loppuvaiheessa materiaalin kasaaminen kokonaiseksi lehdeksi. Sosiaalista median käytäntöön oli tarkoitus tutustua Opitiin perustettavan blogin avulla. Blogissa pyrittiin seuraamaan projektin etenemistä ja annettiin muille mahdollisuus kommentoida sitä. 3. Toiminnan toteutus ja sisältö Ennakkotehtävä • ryhmien muodostaminen • koulun Hesarista/kotona olevista lehdistä itseään kiinnostavan juttutyypin etsiminen, jonka haluaisi toteuttaa lehteen • lehtijutun leikkaaminen irti ja ottaminen mukaan malliksi ensimmäiselle kerralle 1. Tapaamiskerta (3x45min) 10- 15 min Tutustumis-/nimileikki Heitetään palloa ringissä, sanotaan oma nimi ja jokin lehti/juttutyyppi mistä tykkää väh. 30 min Oppilaiden omien nimilappujen teko Tulostetaan paperille oma nimi sekä kuva/koriste Säästeliään tulostuksen (monta nimilappua samalle paperille) ja tallennuksen sekä copy/pasten opettelu tauko 20-30 min Ryhmiin jakautuminen (muodostettu ohjaavan opettajan kanssa jo aiemmin) ja blogiryhmän valinta Jokainen ryhmä kertoo vuoronperään millaisen jutun haluaisi tehdä, keskustellaan ja ideoidaan yhdessä. Ryhmät keksivät itselleen nimet. 30 min Välineiden käytön opettelua ja perusinformaatio Tietoa oppilaille lähdekäytännöistä ja huomioitavista asioista haastatteluja/lehtijuttuja tehdessä 15 min Loppuyhteenveto Mitä saatiin aikaiseksi, mikä jäi kesken/kotiläksyksi. Kerrotaan, mitä seuraavalla kerralla tehdään & mitä tulee tehdä seuraavaa kertaa varten Tapaamiskertojen välissä oppilaat hankkivat mahdollisuuksien mukaan ennakkomateriaalia omia juttuja varteen. Juttuja voi esimerkiksi kirjoittaa valmiiksi käsin, kuvia piirtää kuvaamataidon tunnilla, ottaa kuvia ja haastatella. Ohjaajille: blogin perustaminen ja sen toimimisen varmistaminen Toteutuminen käytännössä: Nimilappujen tekemiseen kului yllättävän paljon aikaa, mutta oppilaat tekivät ne innostuneesti ja huolellisesti. Välineiden käyttö ja lähdekäytännöt käsiteltiin nimilappujen teon yhteydessä eli niistä ei pidetty erillistä opetustuokiota. Luokka oli sopinut ryhmäjaon ja juttutyypit jo etukäteen, joten yhteistä ideointia ei tarvittu. 2. Tapaamiskerta 15 min Ryhmien jako projektinvetäjien kesken Ryhmien tilanteen kartoittaminen: ongelmia? mistä jatketaan? 2 x 45 min Materiaalin työstämistä juttuja varten + tauko Jokaisella ryhmällä eri tilanne, projektinvetäjät huolehtivat vastuuryhmistään ja opastavat tarvittavissa asioissa Varasuunnitelma nopeille ryhmille: tietokirjan tai vastaavan etsiminen koulun kirjastosta ja jutun kirjoittaminen sen pohjalta ja täydentävillä, netistä etsityillä tiedoilla 15 min Loppuyhteenveto ja ohjeet mediapäiväkirjaa varten (ohjeet myös Opitiin) Tarkoituksena seurata viikko omaa mediankäyttöä (lehdet, televisio, internet, radio) ja siitä päiväkirjan kirjoittaminen Opitiin Tapaamiskertojen välissä oppilaat käyvät tutustumassa blogiryhmän aikaansaannoksiin ja kommentoivat jotain blogiin sekä pitävät mediapäiväkirjaa. Ohjaajille: mediapäiväkirjojen lukeminen Toteutuminen käytännössä: Yksi ryhmistä (2 oppilasta) aloitti toimimisen blogiryhmänä ja kiersi muiden ryhmien luona heidän tehdessä lehteä. Kerätystä materiaalista koostettiin blogipostaus, jota muiden ryhmien oli tarkoitus käydä kommentoimassa. Muut ryhmät jatkoivat juttujen työstämistä materiaalia etsimällä, kirjoittamalla ja kuvia ottamalla. 3. Tapaamiskerta Alkuperäinen suunnitelma: 20 min Draamaleikki 30 min Mediapäiväkirjojen läpikäynti Jakaannutaan leikin avulla ryhmiin & ryhmät käyvät päiväkirjoja läpi (ohjaajat lukeneet etukäteen Opitista ja suunnittelevat tarkemman kulun esille nousseiden asioiden pohjalta) tauko 35 min Yle Areenan, Elävän arkiston ja Katsomon esittelyä oppilaille tauko 55 min Opitin esittelyä Opastus siihen, miten juttuja siirretään Opitiin & miten oppilaat voivat hyödyntää palvelua projektin jälkeenkin. Tehdään oppilaille selväksi ero Opitin ja Internetin epävirallisen julkaisutoiminnan välille ja puhutaan sosiaalisen median säännöistä Ohjaajille: seuraavan kerran videoiden valitseminen valmiiksi Toteutuminen käytännössä: Alun perin olimme suunnitelleet 3. kerralla käyvämme läpi mediapäiväkirjoja sekä esittelevämme Opitia. Käytäntö kuitenkin oli toinen, sillä vain murto-osa oppilaista oli pyynnöstämme huolimatta työstänyt mediapäiväkirjaa. Myöskään Opitin läpikäymistä emme kokeneet ensimmäisten kertojen jälkeen tarpeelliseksi, sillä kaikilla ei ollut tunnuksia ja oppilaiden keskittyminen ei välttämättä olisi riittänyt Opitin yhteiseen läpikäymiseen. Näin ollen päätimme keskittyä oppilaita lähinnä olevaan aiheeseen eli sosiaaliseen mediaan vuorovaikutteisessa opetustuokiossa, jonka pohjana oli PowerPoint –esitys aiheesta. Tuokion päätteeksi levyraati Youtuben välityksellä. Sosiaalisen median info käynnissä Pakankylän koululla. 4. Tapaamiskerta 3 x 45 min. Lehtijuttujen työstöä omaan tahtiin eteenpäin. - juttujen tekeminen valmiiksi ja niiden siirtäminen Opitiin - blogin tilanteen tarkastaminen yhdessä - tarkastellaan YouTubea sosiaalisen median välineenä: katsotaan uutismokia & opetusvideoita - kunniakirjojen teko toiselle ryhmälle ja tutustuminen samalla toisen ryhmän aikaansaannoksiin Toteutuminen käytännössä: Osa ryhmistä sai lehtijuttunsa valmiiksi asti 4. kerralla ja tallensi tuotoksensa Opitiin. Osalla puuttui hienosäätöä, eli kuvia tai skannauksia halutuista kuvista. Kameran puuttuminen aiheutti pientä viivästystä käytännön toteutuksessa, mutta lopulta kuvat kuitenkin saatiin otetuiksi. Valmiit ryhmät saivat tehtäväkseen työstää mainoksen piirtäen ja kirjoittaen. Samalla heidän tuli pohtia, millainen on hyvä ja iskevä mainos. Pohdinnassaan oppilaat pystyivät hyödyntämään edelliskerran sosiaalisesta mediasta käytyjä keskusteluja ja mainosesimerkkejä. 5. Tapaamiskerta - valmiin lehden tarkastelu: mitä on saatu aikaan? mikä onnistui? mitä olisi voinut tehdä toisin? - kunniakirjojen jako - nyyttärit Toteuminen käytännössä: Lehden kokoamisessa tuli todella kiire, koska tiedostojen ja kuvien siirtämisessä oli ongelmia. Oppilaat täyttivät palautelomaketta ja osa viimeisteli vielä juttuja. Lopuksi kävimme yhdessä läpi valmista lehteä ja projektia karkkia syöden. 4. Projektin arviointi ja kokemusten välittäminen Toimivaksi huomasimme kolmannen opetuskertamme, jolloin esitimme PowerPoint-esityksen sosiaalisen median ominaisuuksiin ja riskeihin liittyen. Oppilaat olivat hyvin mukana toiminnassa ja heiltä sai yllättävänkin monipuolisia vastauksia ja näkökulmia esitettyihin kysymyksiin. Myös ohjaava opettaja oli tyytyväinen PowerPoint-esitykseen. Mediapäiväkirjan tekemisen tärkeyttä olisi voinut korostaa jollakin tavalla enemmän, sillä käytännön toteutus mediapäiväkirjan suhteen jäi suhteellisen vaillinaiseksi oppilaiden osalta. Ehkä olisi pitänyt kyetä herättämään oppilaissa motivoiva "jes!"-reaktio asian suhteen. Myös Opitin käyttöä olisi ehkä voinut hieman tehostaa. Kaikilla oppilailla ei kuitenkaan aluksi ollut Opit-tunnuksia eikä koulussa mahdollisuutta käyttää tietokonetta. Tämän takia pyrimme keksimään myös toimintaa, johon ei vaadittu tietokoneiden käyttöä. Erityisesti huomioitavaa on keksiä riittävän paljon varasuunnitelmia, mikäli esim. tekniikka pettää tai lapset ovatkin odotettua nopeampia! Tämän huomasimme käytännössä, ja välillä tuntui että varasuunnitelmien varasuunnitelmiakin tulisi olla rutkasti. Vaikka olimmekin tiedostaneet tietokoneiden vähäisen määrän, aiheutti niiden rajallinen määrä välillä haasteita. Tärkeää oli varmistaa, että ryhmät pääsivät kuitenkin tasapuolisesti tietokoneille vuorotellen, jotta juttujen tekeminen edistyi. Lisäksi koko ryhmän yhteiset tuokiot havaitsimme parhaimmaksi pitää joko ihan opetuksen alussa (tai tauon jälkeen) ja opetuksen lopuksi. Emme saaneet blogia toimimaan haluamallamme tavalla, mutta olisi ollut kiva saada toteutettua blogi jokaisen kerran yhteydessä. Myös aikataulua olisi voinut tiivistää niin, että tapaamiskerrat olisivat olleet lähempänä toisiaan. Tällöin edellisen kerran tapahtumat olisivat olleet vielä tuoreena mielessä niin, että edellisellä kerralla kesken jääneistä asioista olisi voinut jatkaa suoraan. Koulun sijainti sekä opettajan ja ohjaajien aikataulut asettivat kuitenkin haasteita tapaamiskertojen ajankohtien sopimiseen. Oppilailta saamamme palaute oli pääosin positiivista. Työrauhasta, resurssien puutteista ja aikataulutuksesta tuli joitakin negatiivisia kommentteja. Lähinnä ne liittyivät siihen, ettei kaikilla oppilailla ollut joka kerta mahdollisuutta esimerkiksi ottaa kuvia tai saada tietokonetta käyttöön. Sosiaalisesta mediasta oli kuitenkin jäänyt oppilaille hyvin mieleen sosiaalisen median eri sovellukset, varovaisuus internetissä ja erilaiset hauskat videot. 5. Materiaalit (tehtäväliite Liite 1: Ohjeet mediapäiväkirjaa varten Pidä omaa mediapäiväkirjaa 10.2.-16.2. välisellä ajalla. Kirjaa taulukkoon päivittäin ylös, kuinka paljon aikaa käytit esim. Internetia, katsoit televisiota, kuuntelit radiota tai luit kirjoja ja lehtiä. Merkitse vielä, käytitkö niitä koulutöitä varten vai huvin vuoksi. Kirjoita viimeiseen sarakkeeseen nettisivujen, televisio-ohjelmien, kirjojen, lehtien ja radiokanavien nimet. Kopioi alla oleva taulukko itsellesi omaan Word-tiedostoon, jotta voit täyttää sitä päivittäin. Voit toki kirjoittaa myös paperille, jos haluat, mutta muista viimeisenä päivänä (16.2.) kirjoittaa tiedot ylös taulukkoon ja tallentaa tiedosto Opitiin, jotta me ohjaajat pääsemme niitä lukemaan! Taulukkoa voit suurentaa vetämällä viivojen kohdalta. Taulukon kopiointi onnistuu, kun maalaat taulukon mustaksi pitämällä hiiren vasenta näppäintä pohjassa ja vedät hiiren taulukon yli. Klikkaa sitten hiiren oikealla näppäimellä valikosta Kopioi ja liitä taulukko omaan tyhjään Word-tiedostoosi klikkaamalla hiiren oikean näppäimen valikosta Liitä. Vastaathan vielä taulukon alla oleviin kysymyksiin! Median tyyppi Aika Televisio Internet Tarkoitus (koulutyöt/viihde ) Internet-sivujen, lehtien ja kirjojen, televisio-ohjelman ja radiokanavan nimet Radio Kirjat Lehdet Miksi valitsit juuri ne lehtijutut tai kirjat, joita luit? Liittyvätkö ne harrastuksiisi? Käytkö yleensä samoilla nettisivuilla? Pidätkö kavereihin yhteyttä Internetin kautta? Mistä mediasta pidät itse eniten? Miksi? Liite 2: Palautelomake Palautelomake Mediapolusta Mitä opit koulun lehden tekemisestä? Mitä sinulle jäi mieleen sosiaalisesta mediasta? Mistä tykkäsit/et tykännyt Mediapolussa? Kiitos!
© Copyright 2024