5 Maanantaina 2. maaliskuuta 2015 uutiset Suomalaiset arvostavat maaseutua ja sen tuottamia perusasioita, kuten ruokaa ja lämpöä. toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Kansa luottaa eniten MTK:hon MTK ja Akava ovat suomalaisten mielestä luotettavimmat työmarkkinajärjestöt. Peränpitäjäksi jää Elinkeinoelämän keskusliitto. Luottamus työmarkkinajärjestöihin Asteikko 1–5 Integriteetti ( rehellisyys) Avoimuus Maine ja rohkeus Tulokset Kehittäminen Kyvykkyys Yhteiskuntavastuu Tahto Keskiarvo MTK 3,8 3,5 3,5 3,6 3,5 3,7 3,4 3,5 3,6 Akava 3,9 3,5 3,6 3,5 3,3 3,7 3,3 3,5 3,5 Yrittäjät 3,7 3,5 3,5 3,4 3,4 3,6 3,3 3,4 3,5 Lähde: TNS-Gallup, Tekir STTK 3,6 3,4 3,4 3,3 3,2 3,4 3,2 3,3 3,4 SAK 3,6 3,4 3,2 3,4 3,2 3,4 3,3 3,2 3,3 EK 3,4 3,1 3,1 2,9 2,9 3,1 2,8 2,7 3,0 MT:n luottamuspuntari Suurimmat vahvuudet ja heikkoudet Arviot järjestöistä Saa aikaan tuloksia MTK 45 SAK 36 Akava 33 STTK 31 22 Yrittäjät 16 EK (verrattuna järjestöjen keskiarvoon) MTK Tunnistaa asiakkaidensa odotukset 65 MTK 52 Akava 50 Yrittäjät 45 STTK 44 EK 35 SAK On osaava Akava MTK Yrittäjät STTK EK SAK Puhuu totta Maa- ja metsätaloustuottajajärjestö MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi ilahtuu, kun näkee TNS-Gallupin ja viestintätoimisto Tekirin tekemän luottamuspuntarin tulokset. MTK on koko kansaa edustavien vastaajien mielestä etujärjestöjen ykkönen! ”Hienoa luettavaa.” Sahi uskoo, että tuloksessa näkyy järjestön lisäksi jäsenten jokapäiväinen työ. ”Suomalaiset arvostavat maaseutua ja sen tuottamia perusasioita, kuten ruokaa ja lämpöä.” Vertailussa kuusi järjestöä Luottamuspuntarissa on 30 väittämää, joita on yhdistetty kahdeksaksi luottamuksen osatekijäksi. MTK:n pisteet ovat tasaisesti korkeat, kokonaisuudessaan parhaat. Kuudessa osiossa MTK on ykkönen yksinään tai jaetusti. Vertailussa on kuusi työmarkkinajärjestöä. Niistä korkeakoulutettujen Akava on MTK:n kanssa lähes tasoissa. Selkeä kolmonen on Suomen Yrittäjät. Sen jälkeen ovat käytännössä tasoissa palkansaajajärjestöt STTK ja SAK. Perää pitää Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Akava MTK STTK Yrittäjät SAK Jalostuskelpoisen puun polttaminen kielletään Ehdotukseen sisältyy myös suuri uhka. Siinä on pykälä, joka sallisi puun käytön energiaksi vasta, kun se on ensin käytetty jalostettuna tuotteena. ”Kaskadi-periaatteeksi kutsuttu kohta on erittäin vaarallinen ja vaikea. Käytännössä se tarkoittaa, ettei mitään jalostuskelpoista puuta saisi käyttää biopolttoaineen raakaaineeksi”, Näräkkä sanoo. Pykälän tarkoitus on suojata puun arvokkaita osia joutumasta energiaksi. Näräkän mukaan asiasta käydyn keskustelun voisi ymmärtää paremmin, jos jalostuskelpoisesta puusta olisi pulaa. Suomessa pulaa ei ole. EU:n alueella hakkuut ovat 20:n viime vuoden aikana olleet tasaisesti ainoastaan 60–65 prosenttia vuotuisesta kasvusta. 35 33 31 55 21 -7 EK Ajattelee kansakunnan parasta 41 MTK 26 Yrittäjät 24 Akava SAK 10 STTK 8 -20 EK Luvut ovat erotuksia: samaa mieltä olevien osuus – eri mieltä olevien osuus Lähde: TNS-Gallup, Tekir MTK ei vain vastusta Sahin katse poimii osiot, joiden nimet ovat tulokset, kyvykkyys ja kehittäminen. Ei vain MTK:n ykkösrivin takia, vaan koska ne ovat edunvalvonnan ydintä. MTK on ykkönen myös yhteiskuntavastuussa ja tahdossa, joka sekin kuvaa yleisen hyvän huomioon ottamista. Kehittämisosiosta hän poimii väitteet ”uudistaa jatkuvasti yhteiskuntaa” ja ”etsii luovia ratkaisuja” – kärjessä Yrittäjät ja MTK. ”Myönteistä, että etujärjestö mielletään kehitystä haluavaksi eikä vain vanhan puolustajaksi.” ”Yhteiskuntavastuu ja kehittämishalu antavat pohjaa asioiden eteenpäin viemiselle. Turvallinen ja puhdas ruoka on suuri yhteiskuntavastuuteko.” EK vastaajille vastapuoli? Puntarin toisessa päässä on EK, teollisuuden ja työnantajien järjestö. ”Ehkä EK:hon on vaikeampi samastua kuin kumppaneihin”, viestintäjohtaja Jouni Kemppainen pohtii. ”Me pyrimme luomaan elin- Kari Salonen Saako polttaa vai eikö saa? Siitä kiistellään vielä. ”Käytännössä tämä voi estää esimerkiksi kuitupuun käyttämisen energiana. Tukit on jo rajattu energiakäytön ulkopuolelle. Jos kaikki jalostuskelpoinen rajataan ulos, biopolttoaineeksi saa jalostaa vain risuja ja tähteitä”, Näräkkä sanoo. Ympäristövaliokunta äänesti ILUC:sta viime viikolla. Seuraavaksi lakiesitystä käsitellään parlamentin, komission ja jäsenmaiden neuvotteluissa. Komission ja jäsenmaiden ehdotuksessa pykälää puun käytön rajoituksesta ei ole. Kaskadi-periaatetta ei ole laeissa aiemmin ollut. Näräkkä pelkää sen tulevaisuudessa leviävän kaikkeen energiantuotantoon, jos se nyt tulee laiksi. MTK lähettää Suomen keskeisille päättäjille tänään maataina aiheesta kirjeen. Nykyisiä biopolttoaineita halutaan rajoittaa ILUC:n tavoitteena on vaikuttaa myös maankäyttöön. Nykyiset polttoaineet vievät peltoa ruuan tuotannolta ja edistävät metsien katoamista. ”Jos Euroopassa halutaan keinoelämälle ja sitä kautta koko yhteiskunnalle parempia edellytyksiä. Varsinkin heikkoina aikoina ehdotuksemme ehkä koetaan koviksi.” Kemppaisen mukaan EK pyrkii puhuttelemaan kansalaisia laajemminkin. Esimerkiksi hän ottaa EK:n tuoreen esityksen keventää verotusta kaikissa veroluokissa; erikseen EK mainitsi keski- ja pientuloiset. TNS-Gallupin tutkimusjohtaja Jaakko Hyry ymmärtää Kemppaisen selityksen. ”Vastaajissa on paljon palkan- saajia. He ehkä tuntevat olevansa eri puolella kuin EK.” Näin kysely tehtiin TNS-Gallup kysyi työmarkkinajärjestöjen luottamuksesta tammi–helmikuun vaihteessa 1 402 suomalaiselta. Kyselyn teetti viestintätoimisto Tekir osana laajempaa luottamuspuntaria. Kyselyssä kukin vastaaja arvioi vain osaa järjestöistä, ja vain sellaisia, joita tunsi vähintään yleisellä tasolla. Jokaisesta kertyi 113–220 arviota, MTK:sta 147. Byrokratia seisottaa yritysinvestointeja Lakiesitys voi tuoda kymmeniä uusia biopolttoainelaitoksia BRYSSEL (MT) Euroopan parlamentin lakiesitys nestemäisistä biopolttoaineista (ILUC) voi olla Suomen metsäteollisuudelle ja koko -alalle sekä uhka että mahdollisuus. Taloutta voi piristää esimerkiksi sitova 1,25 prosentin tavoite uusille toisen sukupolven biopolttoaineille. ”Määrä kuulostaa pieneltä, mutta sillä on isot vaikutukset. Se vaatii kymmeniä uusia biopolttoainelaitoksia Eurooppaan. Ehkä joku tulee myös Suomeen”, MTK:n metsäasiantuntija Janne Näräkkä sanoo. Toisen sukupolven tuotteiden valmistuksessa ei käytetä nykypolttoaineiden tapaan ruuaksi kelpaavia raaka-aineita, vaan niitä voidaan valmistaa lähes mistä biomassasta hyvänsä. Siksi raaka-aineketjulle on odotettavissa paljon uusia töitä. 50 50 47 47 70 66 tankata biopolttoainetta, niin joku kaataa Brasiliassa sademetsää korvaamaan täällä vähentynyttä ruuantuotantoa. Uudet ei-ruokapohjaiset poltto aineet eivät aiheuta maankäytössä sellaisia muutoksia”, Näräkkä kuvaa. Metsää suurempi vääntö käydäänkin todennäköisesti ensimmäisen sukupolven poltto aineiden vähentämisestä. Ehdotuksessa niiden määrä halutaan rajoittaa kuuteen prosenttiin liikennepolttoaineesta. Euroopan tuottajajärjestöjä edustava Copa-Cogeca on eri mieltä. Järjestö haluaa pitää prosentin vähintään kahdeksassa. ”Ehdotus kuudesta prosentista voi johtaa rypsin alan ja proteiinin tuotannon vähenemiseen”, Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo tiedotteessa. Suomea prosenttikysymys ei koske, sillä maatilat eivät ole juuri investoineet ensimmäisen sukupolven tuotantoon. Parlamentin päätettäväksi lakia odotetaan huhtikuussa. AIMO VAINIO Viranomaislupiin liittyvä byrokratia on viivästyttänyt joka kymmenennen pien- ja keskisuuren yrityksen investointeja, selviää Keskuskauppakamarin pk-hallitusbarometrista. Pelkästään kyselyyn vastanneiden yritysten investointeja on juuttunut lupabyrokratiaan yli 160 miljoonaan euron arvosta. Viivästyneet tai peruuntuneet investoinnit vaihtelevat arvoltaan alle 100 000 eurosta yli 5 miljoonaan. Yli 1 200 vastaajayrityksestä 11 prosenttia eli runsaat 130 pkyritystä kertoi investointinsa viivästyneen tai peruuntuneen perusteettomasti viranomaislupiin liittyvien syiden vuoksi viime ja tämän vuoden aikana. Viivästyksen syinä olivat useimmiten kaavoitukseen (42 prosenttia), ympäristölupiin (29 prosenttia) tai rakennuslupiin (24 prosenttia) liittyvät ongelmat. 160 miljoonaa pois talouskierrosta Keskuskauppakamarin varatoi- mitusjohtaja Leena Linnainmaa huomauttaa, että investointieurot ovat pois talouden kierrosta ja työllisyydestä. “Ongelma koskee koko Suomea. Yritykset kaikkialta Suomesta kertoivat viivästyksistä.” Linnainmaan mukaan pkyritykset ovat kuitenkin halukkaita investoimaan. ”Lähes 40 prosenttia vastaajista kertoo käynnistävänsä uutta liiketoiminta-aluetta ja yli neljännes suunnittelee muuta merkittävää investointia.” “Suomella ei ole varaa tyrehdyttää yritysten laajentamishaluja”, Linnainmaa sanoo. ”Lupabyrokratia täytyy saada purettua.” Yritysjohtajien mukaan lupiin liittyvien valitusten käsittely on erittäin hidasta. Kauppakamarit vaativat seuraavalta hallitukselta konkreettisia toimia lupabyrokratian purkamiseksi. Investointilupien käsittelyyn halutaan enimmäisajat, valitusoikeuksia tulee rajoittaa ja valitusten käsittelyä nopeuttaa. JOUKO KYYTSÖNEN MTK:n TTIP-kanta herättää ihmetystä MTK:n jäsenistössä on alettu ihmetellä MTK:n myönteistä kantaa EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimukseen (TTIP). Tämän lehden lukijalta-palstalla kolme MTK:n nuorta tuottajaa ottaa kantaa sopimusta vastaan ja kysyy, miten MTK:n johto on päätynyt kyseiseen kantaan. MTK:n nuorten valiokunnassa toimiva Otto Saikkonen Tohmajärveltä katsoo, että sopimuksen tultua voimaan suomalaiset viljelijät joutuisivat kilpailuun sellaisia voimia vastaan, että huonosti kävisi. ”Suomalainen maatalous altistuisi vapaalla kilpailulle Yhdysvaltojen äärimmilleen vietyä tehotuotantoa vastaan.” ”Suomi ja USA toimivat täysin eri säännöillä”, Saikkonen huomauttaa. ”Kun tieto MTK:n kannasta tuli julki, asiasta alkoi tuottajien keskuudessa aikamoinen huuto”, Saikkonen kertoo. Nuorten tuottajien mielestä suurissa linjapäätöksissä jäsenistöä pitää aidosti kuulla esimerkiksi keskustelutilaisuuksissa MTK-liitoittain. JOUKO KYYTSÖNEN Lisää sivulla 4. + ajattelee kansakunnan parasta + tunnistaa asiakkaidensa odotukset + luo toivoa + kantaa vastuunsa maailmasta + kantaa vastuunsa (– osallistuminen vuoropuheluun) Akava + hyvä maine + haluaa ymmärtää muiden tarpeita + puhuu totta – ei ymmärrä sidosryhmiä laajalti – ei tunnista asiakkaidensa odotuksia – ei ole rohkea Yrittäjät + tekee minkä lupaa + rohkea + etsii luovia ratkaisuja (– osallistuminen vuoropuheluun) (– tulosten aikaansaaminen) STTK + toimii oikein + haluaa ymmärtää muiden tarpeita – ei ole johdonmukainen – ei tunnista arvojaan SAK + luo toivoa – ei ole rohkea EK (+ rohkea) (+ tunnistaa asiakkaidensa odotukset) – ei luo toivoa – ei halua ymmärtää muiden tarpeita Lähde: TNS-Gallup, Tekir Järjestöjen omia jäseniä oli vastaajissa heidän väestöosuutensa mukaisesti. Tulokset edustavat 15–74-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vastaaja arvioi 30 väittämästä asteikolla 1–5, kuinka hyvin se sopii arvioitavaan. Luottamuspuntarin väittämät perustuvat Mikael Pentikäisen Luottamus-kirjaan. Pentikäinen on nykyisin Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. HEIKKI VUORELA PTT:N TALOUSTUTKA Uudistuksella työurat pidemmiksi Työmarkkinajärjestöt sopivat viime syksynä vuoden 2017 eläkeuudistuksesta, joka nostaa alinta vanhuuseläkeikää asteittain. Vuonna 1955 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jota uudistus koskee. Vuonna 1965 syntyneistä lähtien eläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen. Tavoitteena on, että työssäoloajan osuus elinajasta pysyy samana. Kun eläkeikä on noussut 65 vuoteen, elinaikakerroin muuttuu nykyistä lievemmäksi. Eläketurvakeskus julkaisi äskettäin arvioita uudistuksen vaikutuksista. Laskelmia on tehty sekä eläkejärjestelmää kuvaavalla makromallilla että yksilötason simulaatiomallilla. Arvioiden mukaan uudistus pidentää työuria. Kuukausieläkkeiden uskotaan kasvavan ajan myötä. Kasvu johtuu työurien pitenemisestä ja nykyistä lievemmästä elinaikakertoimesta. Pidemmällä aikavälillä uudistus myös tasoittaa eläke-eroja ikäluokkien sisällä. Pienet eläkkeet kasvavat hieman suuria eläkkeitä enemmän. Nykyisin eläkettä karttuu enemmän 53 ikävuodesta alkaen. Uudistuksen jälkeen tilanne muuttuu, mikä suurentaa hieman pienimpiä eläkkeitä. Osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke tulevat mukaan valikoimaan. Aiemmin erilaisia reittejä eläkkeelle on yritetty vähentää, joten näihin uusiin vaihtoehtoihin on suhtauduttu epäileväisesti. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan uusien eläkereittien vaikutukset jäävät vähäisiksi. Arvio perustuu kuitenkin oletukseen, että myös niiden käyttö on pientä. Vanhimpien ikäluokkien työllisyyden paraneminen ja työurien pidentyminen johtavat siihen, että eläkemenot suhteessa palkkasummaan supistuvat. Uudistuksesta hyötyvät eniten nuorimmat tällä hetkellä työmarkkinoilla olevat ikäluokat eli 1990-luvulla syntyneet. Uudistus kasvattaa heidän eläkkeitään ja pienentää maksuja nykylainsäädäntöön verrattuna. Todennäköisesti nämä ikäluokat kuitenkin näkevät vielä muutaman uudistuksen ennen kuin pääsevät eläkkeelle. Uudistuksen vaikutuksiin on suhtauduttu myös epäilevästi. Uhkana on, ettei työtä tai työkykyä riitä eläkeikään asti. Työmarkkinat kuitenkin muuttuvat ja ovat jo muuttuneet. Asenteetkin ovat muuttuneet, ja ihmiset ovat terveempiä. Myös lainsäädännön muutokset vaikuttavat. SIGNE JAUHIAINEN Aiemmasta kehitykseson PTT:n ekonomisti. tä voimme havaita, että työurat ovat pidentyneet ja 60–64-vuotiaiden signe.jauhiainen työllisyysaste on noussut. @ptt.fi Pankkiarvio: Kreikka tarvitsee tukipaketin Kreikka tarvitsee kesällä taas uuden tukipaketin euromailta, ar vioi pankkijätti Deutsche Bank. Ylen mukaan vaalien jälkeinen uusi hallitus saakin varautua ensi töikseen neuvottelemaan taas Kreikan lainoista. Euromaat myönsivät runsas viikko sitten neljän kuukauden jatkon Kreikan lainaohjelmalle. Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun mukaan Kreikka tarvitsee vielä kolmannen tukipaketin. ”Tai sitten velkojen leikkauksen. Missään tapauksessa Kreikka ei tule pärjäämään omillaan.” Kreikan hallitus kiistää jyrkästi uuden tukipaketin tarpeen. MT POLITIIKASTA LYHYESTI Keskustan Sipilä palaa töihin Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä palaa töihin maanantaina. Sipilä kirjoittaa sunnuntain blogissaan, että hänen leikkauksen jälkikomplikaatioihin 18. päivä helmikuuta kuollut poikansa haudattiin lauantaina. ”Takana on uskomattoman raskas puolitoista viikkoa. Asiaa on vaikea ymmärtää tai hyväksyä. Surua on mahdotonta kuvailla.” Sipilän mukaan yhtä peruttua tilaisuutta lukuun ottamatta tarkoitus on nyt edetä aiemmin sovitun kalenterin mukaisesti. Hän toivoo, että saa perheineen tehdä surutyötä jatkossakin yksityisesti. Räsänen helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa, minkä saatavuusharkintaa pitäisi väljentää tai poistaa se kokonaan. Hän ei usko, että saatavuusharkinnan keventäminen johtaisi työehtojen polkemiseen, mitä muun muassa palkansaajajärjestöissä on pelätty. Räsäsen mielestä on selvää, että Suomeen tarvitaan työntekijöitä ulkomailta. Soini puolustaa aluepolitiikkaa ”Perussuomalaiset haluavat turvata elämisen edellytykset koko Suomessa”, puolueen puheenjohtaja Timo Soini sanoi lauantaina Rovaniemellä. ”Suuri pinta-ala on rikkaus eikä rasite. Suomen menestys perustuu ihmisiin ja luonnonrikkauksiin.” Valtio ei Soinin mukaan ole yrittäjä vaan mahdollistaja. Metsä-, metalli- ja kemianteollisuus ovat tärkeitä kivijalkoja, joiden kustannustasoa ei saa nostaa. Fingrid välittää. Varmasti. Tule kuulemaan kantaverkon voimajohtohankkeesta. Voimajohtohanke Hausjärven Hikiältä Orimattilan Pennalaan Fingrid Oyj suunnittelee 400 + 110 kilovoltin voimajohtoa Hausjärven Hikiän ja Orimattilan Pennalan välille. Tarkasteltavat voimajohtoreitit sijoittuvat Hausjärvelle, Mäntsälään, Kärkölään, Hollolaan ja Orimattilaan. Hanketta ja sen ympäristövaikutusten arviointiselostusta esitellään yleisötilaisuuksissa: • Hikiällä Eskon koululla, Hikiäntie 223, tiistaina 10.3.2015 klo 18 • Orimattilassa virastotalon valtuustosalissa, Orionaukio 2A, keskiviikkona 11.3.2015 klo 18. Voimajohtoreitteihin voi tulla tutustumaan jo ennen varsinaista esittelytilaisuutta, klo 17.30 alkaen. Viralliset YVA-selostusta koskevat lausunnot ja mielipiteet tulee toimittaa kirjallisena 2.4.2015 mennessä Hämeen ELY-keskukseen: PL 29, 15141 Lahti tai [email protected]. Lisäksi palautetta hankkeen jatkosuunnitteluun voi antaa Fingridille karttapalvelun kautta: www.fingrid.fi (Verkkohankkeet > Hankkeet > Voimajohdot > Hikiä–Orimattila YVA-menettely). Hankkeella uudistetaan ikääntynyt voimajohto ja vahvistetaan valtakunnallista sähkönsiirron kantaverkkoa. Lähtökohtana on uuden voimajohdon sijoittaminen nykyisen voimajohdon paikalle. Uutta maastokäytävää voimajohdolle tarvitaan Orimattilan läheisyydessä. LISÄTIETOJA FINGRIDISSÄ ANTAVAT kehityspäällikkö Satu Vuorikoski, puh. 030 395 5195 tekninen asiantuntija Pasi Saari, puh. 030 395 5178 www.fingrid.fi Kantaverkkoyhtiö Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä nyt ja tulevaisuudessa. Vaikutamme jokaisen suomalaisen arkeen siirtämällä sähköä, edistämällä sähkömarkkinoita ja kehittämällä kantaverkkoa.