KUNTIEN Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry JÄSENLEHTI TALVI 2014/2015 TÄSSÄ NUMEROSSA PÄÄTOIMITTAJA O tamme pakastimesta muutaman paketin valmista pipar- tai joulutorttutaikinaa, nautimme hetken sen kaulimisesta ja edes takaisin taitteluista ja pääsemme jo puolen tunnin kuluttua nauttimaan ensimmäisistä jouluvalmisteluun kuuluvista herkuista. Minusta ja perheeni mielestä tämä leipomismalli lasketaan leipomiseksi, ehkä vähän lintsarin leipomiseksi. Saamani tiedon mukaan miehet mielellään leipoisivat leipiä. Olen kuullut muutaman leipurin kertovan, että sormien upotus leipätaikinaan torjuu stressiä ja uunituoreen leivän tuoksu rentouttaa sekä mielen että miehen. Joulu on kohta ovella. Jos vielä mietit lahjan hankkimista jollekin, muista, että sen ei tarvitse olla mikään perinteinen paketti, ei rahallisesti kallis, se voi olla hyvin jotain itse tehtyä tai kaunis ajatus kortin välityksellä. Jos yliviivaat siivoustarvelistaasi edelleen, voit hyvin siirtää sen pöytälaatikkoon ja kirjoittaa kanteen: vuoden 2015 juhannussiivoukset. Heti tunnet helpotusta, ja jaksat kuunnella perheesi ja ystäviesi jouluajatuksia vielä joulunakin. Jos taas tunnet, että kaikkien luo ja kaikkiin paikkoihin ei joulun aika riitä. Ehdotan, että ilmoitat ajoissa olevasi kotona ja tulevasi sitten ensi vuonna uusin kujein kyläilemään. Saattaahan olla, että myös moottoritien toisessa päässä on suunniteltu vietettävän rauhallista joulua. Ohessa oiva tapa rentoutua joulunpyhinä: ylös,ulos ja lenkille. Kiitos kaikille ystäville ja liiton parissa toimiville yhteistyötahoille vuodesta 2015! LASERINTARKKAA LAATUA. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! Vuokko Uusikangas 2014 2015 KRI Puheenjohtajan palsta__________________ KRI Hallinto ja yhteystiedot_________________ KRI Paikallisyhdistykset yhteystietoineen_______ KRI toimintasuunnitelma 2015______________ Eläke- ja neuvottelujärjestelmät muutosten edessä________________________ 4 5 6 7 8 *** Opintomatka 2014: HRVATSKA ADRIANMEREN RANNALLA________________ 10 *** Kotkan kansallinen kaupunkipuisto__________ 16 KRI Seniorikerho tiedottaa_________________ 19 Prisma-keskus Hollolan suunnittelusta – palveluja ja asumista kuntakeskuksen ytimessä_ 20 Puurakentaminen hyvin esillä Asuntomessuilla Vantaalla_________________ 22 Hollolan uusi pelastusasema_______________ 24 Jätkäsaaren maanalaiset tilat______________ 28 Liikelalaitokset ja yhtiöittämiset kuntasektorilla – kunnan itsehallinnon tuhoajat_______________ 32 *** KRI-lomamajat_________________________ 36 *** Yhteistyökumppaneita aasta ööhön__________ 43 KRI-LEHTI Olemme avanneet Hollolaan uuden betonituotetehtaan. Euroopan nykyaikaisin betonituotetehtaamme tuottaa korkealaatuisia kunnallistekniseen rakentamiseen tarkoitettuja EK-putkia ja –kaivoja. 30.11.2014 / KOTIVÄKI päätoimittaja Päätoimittaja Vuokko Uusikangas Kansikuva Opintomatkalla Adrianmeren rannalla 2014. Kuva: Heikki Tuominen Ilmoitukset Olli Lindström, puh. 050 435 5325 Taitto Vitale Ay Painopaikka Foxoffset Oy, Helsinki 3 PUHEENJOHTAJA KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK KRI RY HALLINTO JA YHTEYSTIEDOT 2015 Vuosi 2014 lähes takana Vuosi 2014 oli järjestökentässämme merkittävien muutosten vuosi, kun Tekniikka ja Terveys KTN ry kutistui itsenäisestä pääsopijajärjestöstä suuren Juko ry:n jäsenyhdistykseksi. Olkaamme kuitenkin kukin tahollamme aktiivisia, että paikallinen luottamusmiestoimintamme ja KTN ry:n vireä paikallistoiminta säilyy vähintään nykytasolla kevään 2015 luottamusmiesvaaleissa ja neuvotteluissa – kuten on sovittu. Sopimustavoitteita Työllisyys ja kasvusopimuksen toiselle jaksolle kirjataan parhaillaan eri työryhmissä ja palkantarkistus, joka Teknisten sopimuksen osalta tarkoittaa 1.7.2015 0,29 %:n ja Avainta sopimusalalla 1.8.2015 0,28 %:n järjestelyvaraerää 1.8.2015. Työllisyys ja kasvusopimuksen mahdollisesta jatkosta neuvotellaan sitten 31.1.2017 jälkeen. Palkansaajakeskusjärjestöjen fuusiota kaavaillaan talvella neuvottelupöydässä, jossa mukana ovat SAK ja STTK sekä Akavalaisista Insinööriliitto. Akava ei ole näissä keskusteluissa mukana. Aika näyttää onko korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava oikealla linjalla jättäytyessään pois tuosta pöydästä. Näin vähemmän korkeasti koulutettuna jäsenenä asia hieman huolestuttaa. Kunnallisen Teknisten sopimuksen olemassaoloa pyritään kunnissa kyseenalaistamaan yhä enemmän lähitulevaisuudessa. Myös sopimuksen sisältöä pyritään viemään lähemmäs KVTES-sopimuksen rakennetta. TS on kuitenkin osoittautunut henkilöstölle toimivaksi sopimukseksi, jota paikallisilla sopimuksilla täydennetään. Palkkakehitys on myös ollut muuta kuntakenttää parempi, joten pitäkäämme TS-sopimuksesta kiinni. Useita jäseniämme siirtyy lakisääteisten yhtiöiden myötä jatkossa AVAINTA sopimuksen piiriin, ja toki pyrimme tälläkin sopimusalalla pitämään jäsenistön eduista huolta. Merkkipäiviä 2015 Liittomme täyttää alkavan vuoden aikana 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on hallitus päättänyt järjestää syksyllä juhlamatkan, jossa yhdistyvät 4 sekä opintomatka että vuosittainen piiriedustajien työmarkkinaseminaari. Juhlamatka järjestetään Välimeren risteilynä syyskuussa. Matkan hakuym. ehdot julkaistaan jäsenistölle keväällä, joten tarkkailkaa postianne. Juhlavuoden muistakin tapahtumista, kuten syksyn liittokokouksesta informoidaan myös www.kri.fi sivustolla. Yhteistyöyhdistyksemme Rakennusmestarit ja insinöörit RKL ry täyttää 2015 kunnioitettavat 110 vuotta. RKL tiedottaa juhlavuotensa tapahtumista omilla sivuillaan vuoden mittaan. Toivottavasti suuri osa jäsenistöstämme on myös RKL ry:n jäseniä. Liittomme hallituksella on kuntien piirin kautta yksi hallituspaikka sekä puheenjohtajalla yhteistyöyhdistyksen edustuspaikka RKL ry:n hallinnossa. Kuntakentässä eletään edelleen raskaita aikoja Säästöt – päivän sana, jossa usein unohtuvat nuo kuntien lakisääteiset velvoitteet ja joskus terve järkikin. Tätä kirjoittaessa on 27 kuntaa jo ilmoittanut vuoden 2015 lomautuksista ja lisää lienee tulossa. Yhtiöittämisiä ja ulkoistamisia suunnitellaan niissäkin kunnissa, joissa vielä palvelut on tuotettu tehokkaasti ja taloudellisesti omana tuotantona. Teknistä sektoria on ilmeisesti helpoin kurittaa. Vaikka koko tekninen sektori lopetettaisiin, säästöt olisivat vain muutaman prosentin luokkaa kuntien kokonaismenoista. Juko/KTN/KTK linja tulee säästöneuvotteluissa muistaa. Lomarahavapaasopimuksiin ei tulisi suostua. Lisäksi tulee huomioida, kuten KTK ry:n edustajakokoustiedotteessa 21.11.2014 todettiin, että kunnissa tulisi säilyttää oma tuotanto ja osaaminen jo huoltovarmuuden ja teknisen toimivuuden takaamiseksi. Lisäksi tulee huomioida, että henkilötasolla jäsenistömme siirtyminen kunnalta yhtiöiden palvelukseen heikentää todennäköisesti työ- ja vuosilomaehtoja, ja saattaa myös vaikuttaa jäsenkelpoisuuteen liitossamme, koska säännöissä ei tällaiseen ole varauduttu. Ajassa mukana Vaikkakin elämme aktiivista muutosten aikaa, jota kyllä on kestänyt jo vuosia, on vahva ammatti-identiteettimme kuitenkin edelleen voimissaan. Nyt joulukuussa viemme kuntatyönantajalle kannanottoa, jossa edellytetään tulevissa rekrytoinneissa huomioitavan myös ns. vanhan koulutusjärjestelmän tekunkäyneet teknikot ja rakennusmestarit. Meitähän on työmarkkinoilla vielä parinkymmen vuoden ajan. Sekä RKL että KTK ovat päättyvän vuoden aikana aktiivisesti ottaneet kantaa lausunnoillaan rakentamista sääteleviin laki- ja asetusesityksiin ammattikuntamme hyväksi. Me pärjäämme kyllä niin kauan kuin meillä on aktiivisia ihmisiä järjestöissä ottamassa kantta asioihin ja valvomassa etujamme. Pysykäämme ajassa mukana. Toivotan lehtemme lukijoille ja läheisilleen Rauhallista Joulun aikaa sekä Hyvää Uutta Vuotta 2015! Kiitos kaikille tämä lehden toteuttamisen mahdollistaneille tahoille yhteistyöstä. Puheenjohtaja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Heikki Tuominen Tarja Arvonen Jan Viilos Hallituksen työryhmät vuodelle 2015 Hallituksen jäsen EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ: Vuokko Uusikangas pj, Pekka Hirvonen, Jouko Toivonen, Timo Oksa, Jan Viilos, Jorma Häkkinen Kaikutie 22, 28220 PORI 050 350 6341 k 044 701 1687 t [email protected] [email protected] 1. varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen Majaisäntä Petri Pucilowski Miilukatu 5, 70620 KUOPIO KRI-lomamaja-asiat: 040 546 1002 Työ/mp 044 718 5654 [email protected] Varajäsen: Pirjo Tarvainen 2. varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen Jouko Valo Muurjoentie 21, 18100 HEINOLA 044 5544980 [email protected] Varajäsen: Antero Veteli Hallituksen jäsen Sihteeri, tiedottaja Vuokko Uusikangas Myllylä 54, 47200 ELIMÄKI 040 8293451 vuokko.uusikangas@ kolumbus.fi [email protected] Varajäsen: Heikki Nieminen Rahastonhoitaja Hallituksen varajäsen Ilkka Parviainen H e i k k i Tu o m i n e n KRI ry, puheenjohtaja p. +358 50 350 6341 e-mail: [email protected] Hovitie 14 B 01380 VANTAA 0400 765 712 t/k [email protected] Hallituksen jäsen Matti Lantta Hirsipolku 16, 48410 KOTKA 040 735 7131 [email protected] Varajäsen: Hannu Kervinen Tuomarinkatu 48 28120 PORI 044 701 1363 [email protected] Varajäsen: Sanna Vestervik Sahra 6 40520 JYVÄSKYLÄ 050 3767361 t 040 5505474 k [email protected] Varajäsen: Hannu Kiiveri Hallituksen jäsen Jorma Häkkinen Laurintie 35 01420 VANTAA 0400 703 675 [email protected] Varajäsen: Ilkka Parviainen Hallituksen jäsen Timo Oksa Meritullinraitti 9 A 40 90100 OULU 044 703 2222 t 044 260 4034 k [email protected] Varajäsen: Jarmo Järvelä Hallituksen jäsen Heikki Laristo Ida Ekmanintie 3 U 166 00400 HELSINKI 050 364 9122 t [email protected] Varajäsen: Jouni Grön Hallituksen jäsen Pekka Hirvonen Paimentie 1 61300 KURIKKA 044 4191 305 [email protected] Varajäsen: Mikko Huhtala Hallituksen jäsen Hannu Kittelä Itäkatu 2 A 7 15500 LAHTI 050 559 4058 t/k [email protected] Varajäsen: Heikki Forsström Jouko Toivonen Tervakukankuja 10 36240 KANGASALA 050 525 8514 t 040 732 2360 k [email protected] Varajäsen: Risto Patala JÄRJESTÖTYÖRYHMÄ: Petri Pucilowski pj, Heikki Laristo, Risto Ruumensaari, Tarja Arvonen, Pauli Volotinen Pauli Volotinen TALOUSTYÖRYHMÄ: Ilkka Parviainen pj, Raimo Widell, Unto Äijö, Matti Lantta, Jouko Valo, Hannu Kittelä Hallituksen jäsen POSTIOSOITE: KRI ry, Heikki Tuominen Kaikutie 22 28220 PORI Hallituksen jäsen Kuusikallionkuja 3 D 56 02210 ESPOO (09) 8162 5231 t 050 520 3174 [email protected] Varajäsen: Pentti Isomäki Risto Ruumensaari Norvan-länsitie 1058 96900 SAARENKYLÄ 0400 698801 [email protected] Varajäsen: Arto Pudas LASKUTUSOSOITE: KRI ry, Ilkka Parviainen Hovitie 14 B, 01380 VANTAA Hallituksen jäsen Pankki BIC: NDEAFIHH Nordea IBAN: FI18 1555 3000 1005 12 Raimo Widell INTERNET: www.kri.fi Viinamäenkatu 2 20540 TURKU 0500 521 231 [email protected] Varajäsen: Pekka Louhi Hallituksen jäsen Unto Äijö Lepolankatu 12 53100 LAPPEENRANTA 040 756 3190 t 040 867 4431 k [email protected] Varajäsen: Matti Himmi PALAUTTEET: [email protected] Y-TUNNUS: 1080325-3 YHDISTYSREKISTERINUMERO: 110.248 OSOITTEENMUUTOKSET / JÄSENREKISTERIN YLLÄPITO: jä[email protected], puhelin 0207 738 680, KTK Jäsenpalvelu, Rautatieläisenkatu 6, 00520 HELSINKI www.viacon.fi Teräsputket, sillat ja geotuotteet • Holvisilta KASI • Rumcor-monilevyt • Rumtec teräsrummut ja -sillat • Muovirummut • Suodatinkankaat • Geovahvisteet • Kivikorit • Pohjaveden suojaus Oy ViaCon Ab MYYNTI VANTAA Puh 020 7415 400 VIMPELI Puh 020 7609 200 KUOPIO Puh 020 7609 203 OULU Puh 020 7609 209 5 PAIKALLISYHDISTYKSET KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK KRI RY JA NIIDEN YHTEYSTIEDOT 2015 Helsingin Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 51.998 Lahden Seudun Kunnalliset Rakennusmestarit ry, rno 129.063 Jyväskylän seudun kunnalliset rakennusmestarit ry, rno 144.087 Puheenjohtaja Heikki Laristo, Ida Ekmanintie 3 U 166, 00400 HELSINKI gsm 050 364 9122, e-mail: [email protected] Puheenjohtaja: Päivi Hämäläinen, Lahden satamakonttori, Satamakatu 7, 15140 LAHTI gsm 050 559 4278, e-mail: [email protected] Puheenjohtaja: Jan Viilos, Sahra 6, 40520 JYVÄSKYLÄ gsm 050 376 7361, e-mail: [email protected] Sihteeri: Seija Mustajärvi, Papinniityntie 39, 13210 Hämeenlinna gsm 050 527 9773, e-mail: [email protected] Sihteeri: Kristiina Virolainen, Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, PL 126, 15141 LAHTI gsm 050 387 8702, e-mail: [email protected] Espoon Kunnallinen Rakennusmestariyhdistys ry, rno 94.236 Tampereen Kunnallinen Rakennusmestariyhdistys ry, rno 68.309 Puheenjohtaja: Pauli Volotinen, Kuusikallionkuja 3 D 56, 02210 ESPOO gsm 050 520 3174, e-mail: [email protected] Puheenjohtaja: Jouko Toivonen, Tervakukankuja 10, 36240 KANGASALA gsm 050 525 8514, e-mail [email protected] Sihteeri: Reeta Paukku, Siilikuja 4 A, 01450 VANTAA gsm 043 824 9351, e-mail: [email protected] Sihteeri: PekkaJuhani Anttila, Hämeenpuisto 51 A 20, 33200 TAMPERE gsm 050 301 5428, e-mail: [email protected] Vantaan Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 111.782 Kotkan Kunnallisrakennusmestarit ry, rno 141.205 Puheenjohtaja: Jorma Häkkinen, Laurintie 35, 01420 VANTAA gsm 0400 703 675, e-mail: [email protected] Puheenjohtaja: Timo Virtanen, Kämmekkätie 17, 48800 KOTKA gsm 044 702 4791, e-mail: [email protected] Sihteeri: Kirsi Hirvonen, Ilolanrinne 1 A, 01390 VANTAA gsm 050 302 7916, e-mail: [email protected] Turun Kunnallisrakennusmestarit ry, rno 111.679 Puheenjohtaja: Raimo Widell, Viinamäenkatu 2, 20540 TURKU gsm 0500 521 231, e-mail: [email protected] Sihteeri: Pekka Louhi, Varkkavuorentie 32 A 29, 20320 TURKU gsm 050 558 9159, e-mail:pekka.louhi @arkea.fi Satakunnan Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 143.805 Puheenjohtaja: Heikki Tuominen, Kaikutie 22, 28220 PORI gsm 050 350 6341, e-mail: [email protected] Sihteeri: Tarja Arvonen, Tuomarinkatu 48. 28120 PORI gsm 044 701 1363, e-mail: [email protected] 6 Sihteeri: Matti Lantta, Hirsipolku 16, 48410 KOTKA gsm 040 735 7131, e-mail: [email protected] KRI:n Etelä- ja Pohjois-Karjalan paikallisyhdistys ry, rno 141.983 Puheenjohtaja: Matti Himmi, Orkoniitynkatu 30, 53850 LAPPEENRANTA gsm 0400 672318, e-mail: [email protected] Sihteeri: Ulla Kiiveri, Yrjönkatu 6-8, 53600 LAPPEENRANTA gsm 040 5083598, e-mail: [email protected] Etelä-Pohjanmaan Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 150.916 Sihteeri: Hannu Kiiveri, Särkiniementie 21, 41400 LIEVESTUORE gsm 0400 665 765, e-mail: hannu.kiiveri@ Kuopion Kunnallisrakennusmestarit ry, rno 135.341 Puheenjohtaja: Petri Pucilowski, Miilukatu 5, 70620 KUOPIO gsm 044 718 5654, e-mail: [email protected] Sihteeri: Pirjo Tarvainen, Luotsitie 15 F 29, 70460 KUOPIO gsm 050 4045318, e-mail: [email protected] Mikkelin läänin Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 142.751 Puheenjohtaja: Jouko Valo, Muurjoentie 21, 18100 HEINOLA gsm 044 5544 980, e-mail: [email protected] Sihteeri: Hannu Jäntti, Viertolantie 12, 76850 NAARAJÄRVI gsm: 044 027 7790, e-mail: [email protected] TOIMINTASUUNNITELMA 2015 JOHDANTO Toimintavuosi 2015 on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry:n 70. toimintavuosi. EDUNVALVONTA JA SOPIMUSTOIMINTA Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014–31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso 1.3.2014–31.12.2015 on 22 kuukautta. Toinen jakso 1.1.2016– 31.1.2017 on 13 kuukautta. Edunvalvonta- ja sopimustoimintaan liitto osallistuu Juko/KTN TS-sopimusvaliokuntien ja -työryhmien kautta, osallistumalla aktiivisesti KTN ry:n paikallisyhdistyksien toimintaan sekä hankkimalla paikallisesti pääluottamusmiehiksi ja luottamusmiehiksi ammattikuntamme jäseniä. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n edunvalvontatyöryhmä paneutuu ajankohtaisiin sopimusasioihin ko kouksissaan, ja vaihtaa kokemuksia eri puolita Suomea olevien piirien edustajien kanssa. TALOUS Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n jäsenmaksu on edelleen 0,18 % palkkasummasta. Varat toimintaan saadaan pääosin jäsenmaksuilla ja loppuosa korko- ja osinkotuotoista sekä lomamajojen ja julkaisutoiminnan tuotoista. Liitto avustaa sääntöjensä ja talous arvion puitteissa jäsenyhdistyksien järjes- tämiä koulutustilaisuuksia, opinto- ja virkistysmatkoja. JÄRJESTÖTOIMINTA Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry tekee järjestöpoliittista edunvalvontatyötä KTK ry:n, KTN ry:n hallinnossa sekä paikallistasolla. KRI osallistuu yhteistyöyhdistyksenä ja Kuntien Rakennusmestareitten piirinä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n toimintaan. Hallitus kokoontuu toimintavuotena 2015 vähintään neljä kertaa järjestäytymiskokous mukaan lukien. KRI:n työvaliokunta, johon kuuluvat puheenjohtajien lisäksi sihteeri ja rahastonhoitaja, kokoontuu tarpeen mukaan hoitamaan käytännön asioita ja valmistelemaan hallitukselle esityksiä. Hallitus ja valintapiirien edustajat pitävät toimintavuoden aikana työehtosopimus- ja järjestöpoliittisen seminaarin. Juhlavuoden opintomatka ja järjestö poliittinen seminaari toteutetaan yhdistettynä. HUOMIONOSOITUKSET Liiton kultainen ja hopeinen ansiomerkki myönnetään hakemuksesta ansiokkaille järjestötyöhön osallistujille. Liiton edustajat käyvät esittämässä onnittelut merkkipäiviään viettäville, liiton hallinnossa toimineille ja toimiville jäsenille. Merkkivuosiaan juhlivia liittoja ja yhdistyksiä muistetaan ja paikallisyhdistyksiä voidaan anomuksesta avustaa tulevana toimintavuonna. HALLINTO Toimii liiton sääntöjen mukaisessa muodossa. TIEDOTUS Liiton toiminta ja hallituksen tiedotus jatkaa pääosin sähköisessä muodossa toimivaa tiedotusta. KRI ry:n (www.kri.fi) jäsensivuille tehdään liiton toiminnasta lisä tietoa ja sivuilla myös ilmoitetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Koko jäsenkunnalle lähetettävä painettu tiedotuslehti tehdään liittokokouksen jälkeen marras-joulukuussa, ja kesäkuussa toimitetaan jäsenistölle painettu jäsenkirje vuosikokoustietoineen. JÄSENEDUT Liiton lomatoimintaa jatketaan antamalla edelleen jäsenten käyttöön omia lomakohteita, Kuerlomaa, Kotaporttia ja Rukamajaa. Jäsenten aktiivista toimintaa paikallistasolla tuetaan opintomatkastipendeillä, stressilomatoiminnalla sekä virkistys määrärahoista myönnettävillä avustuksilla. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry Hallitus 07.11.2014 KRI:n Oulun läänin paikallisyhdistys ry, rno 153.057 Puheenjohtaja: Timo Oksa, Meritullinraitti 9 A 40, 90100 OULU gsm 044 703 2222, e-mail: [email protected] Sihteeri: Eino Rajakangas, Suokukkakuja 4, 90630 OULU gsm 044 260 4038, e-mail: [email protected] Pohjois-Suomen Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 154.670 Puheenjohtaja: Mikko Huhtala, Niskalenkki 9, 62100 LAPUA gsm 044 438 4650, e-mail: [email protected] Puheenjohtaja: Risto Ruumensaari, Norvan-länsitie 1058, 96900 SAARENKYLÄ gsm 0400 698801, e-mail: risto.ruumensaari@rovaniemi Sihteeri: Raimo Lepistö, Koulutie 6 B 11, 60510 HYLLYKALLIO gsm 044 438 4616, e-mail: [email protected] Sihteeri: Hannu Kumpula, Suokorte 21, 96190 ROVANIEMI gsm 040 583 1863, e-mail: [email protected] KRI ry:n sääntömääräinen liittokokous pidettiin Helsingissä 8.11.2014. Kokouksen puheenjohtajana toimi Helsingin Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n puheenjohtaja Heikki Laristo (oik) ja varapuheenjohtajana liiton puheenjohtaja Heikki Tuominen (vas). Liittokokouspöytäkirja on nähtävillä nettisivullamme sen jälkeen kun se on allekirjoitettu.www.kri.fi 7 Tässä työssä rakennusmesta reilla on suuri rooli tekniikan kovana ytimenä ja vaikuttajina. puheenjohtaja KEIJO HOUHALA, TOHTORIOPISKELIJA & INSINÖÖRI (YAMK) KTK Tekniikan Asiantuntijat ry neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN ry Eläke- ja neuvottelu järjestelmät muutosten edessä T änä vuonna on ollut esillä monia isoja yhteiskunnallisia asioita. Kunta- ja sote-uudistukset, yhtiöittämiset, eläkeneuvottelut, kunta-alan pääsopimuksen päivittäminen ja erilaiset kestävyysvajetta hillitsevät esitykset ovat pyörineet otsikoissa koko vuoden. Sote-uudistus muuttaa kuntien toimintaa, koska puolet henkilöstöstä ja noin 60 prosenttia rahoita siirtyvät pois peruskunnista. Miten se vaikuttaa kuntateknisten elämään? Ainakin siten, että kuntatekniikan asema suhteellisesti ottaen korostuu peruskunnissa. Toisaalta heikkoina taloudellisina aikoina se voi tarkoittaa myös investointien siirtymistä, huolto- ja kunnossapidon taantumista. Näitä mahdollisia negatiivisia asioita ei tule hyväksyä. Muuten maksamme infran ja rakennuskannan ongelmista turhia kuluja. Korjaus- ja saneerausvelkaa on jo ihan liikaa. Syksyllä tehdyn eläkeratkaisun heijastukset julkisen sektorin eläk keisiin on valmistelun alla. Kaikki muutokset eivät ole vielä selvillä, vaan ne vaativat edelleen selvittelyä ja linjauksia. Pieneneekö kestävyysvaje 1,05 prosentista, jää edelleen nähtäväksi. Luottoluokittajat ovat kuitenkin arvostaneet tehtyjä rakenteellisia uudistuksia. Syntynyt eläkeratkaisu määrittelee arviolta vuosikymmenen ajaksi muun muassa eläkeiät, karttumat ja eläkelajit. Ilman työmarkkinajärjestöjä ratkaisut olisivat olleet vain poliitikkojen harkinnan varassa. Kritiikki syntyneelle ratkaisulle on ollut oikeutettua. Maksajiksi joutuivat JUKOon kuuluu kahdeksan jäsenyhdistystä, joilla on henkilöjäseniä runsaat 200 000. Kunnissa 70 %, valtiolla 15 %, yliopistoissa 12 % ja seurakunnissa 3 %. Järjestöllä on luottamusmiehiä noin 4 400. koulutetut palkansaajat ja erityisesti koulutetut naiset. Ratkaisusta puuttuvat työelämässä jaksamisen ja jatkamisen keinot, joten ratkaisu ei motivoi eläköitymisiän nousemiseen. Yritysten pitää ottaa vastuu yli 50-vuotiaiden jatkamisesta työelämässä, mutta nyt he ovat yt-neuvotteluiden kohteena. KTK Tekniikan Asiantuntijoiden tavoitteena on ollut jo 1970-luvusta saakka yhdistää kaikki koulutetut kuntatekniset yhteistoimintaan. Tämä tavoite toteutui, kun KTN liittyi JUKOn jäseneksi. Nyt kaikki koulutetut kuntatekniset toimivat yhdessä ja samassa pääsopijajärjestössä. Kuntateknisillä on oma teknisten sopimus ja JUKOn kanssa toimien olemme mukana myös kaikissa kuntasopimuksissa. Tässä työssä rakennusmestareilla on suuri rooli tekniikan kovana ytimenä ja vaikuttajina. Kaikki vaikuttaminen sekä neuvottelu- ja sopimustoiminta edellyttää vahvaa sitoutumista yhteisten tavoitteiden taakse. Tähän yhteistyöhön tarvitaan kaikkia KTK:n jäsenjärjestöjä, jotta edustavuutemme pysyy vahvana. Koulutuspoliittinen vaikutta minen on myös tärkeätä, jotta työmarkkinoille saadaan riittävästi laadukkaan koulutuksen ja työkokemuksen omaavia osaajia. Tästä htenä esimerkkinä on uudelleen y käynnistetty rakennusmestarikoulutus. Työmarkkinoiden arjessa vai kuttamista pitää tehdä pätevyys- ja kelpoisuusehtojen osalta. Vakanssien vaatimustasoja ei pidä keinotekoisesti nostaa ja varsinkaan jättää huomioimatta työkokemuksen merkitystä koulutuksen ohella. Ensi vuonna toiminnan paino pisteessä tulevat olemaan työllisyysja kasvusopimuksen neuvottelut, sote-uudistuksen eteneminen, yh tiöittämisien jälkihoito ja talouden tuomat heijastusvaikutukset ym. Vuosi on varmasti työntäyteinen, mutta tulevaisuuteen pitäisi pystyä luottamaan. Asiat ympärillämme muuttuvat, mutta muutoksissa voi olla myös uusia mahdollisuuksia. Meidän pitää elää ajassa ja olla proaktiivisia, niin silloin uudet mahdollisuudet ovat ulkotuvillamme. Järjestöjen ajassa eläminen tarkoittaa, että järjestöt muuttavat toimintaansa muuttuneissa tilanteissa. Näin uskon tapahtuvan tulevanakin vuonna. Kohdatessamme uusia asioita ja toimintaympäristömme muuttuessa, meidän on luovuttava jostain vanhoista toimintatavoista ja löydettävä tilalle uusia. Tällä tavalla kohtaamme tulevaisuuden ja muovaamme sitä jäsenille sopivaksi. Pohja huomiselle tehdään tänään. Palkansaajien tulevaisuustyössä tarvitaan ay-liikettä. Yhdessä toimien saamme äänemme kuluviin ja voimme vaikuttaa muutoksiin. Rauhallista Joulun ja Uuden vuoden aikaa! Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. (09) 2525 2425, fax (09) 2525 2426 Varastokuja 1, 21600 Parainen Puh. 020 7430 620, fax 020 7430 621 8 9 OPINTOMATKA 2014 HRVATSKA ADRIANMEREN RANNALLA Liiton opintomatkalaiset pääsivät syksyllä tutustumaan aurinkoisen Kroatian, suosiotaan nostavaan turistikohteeseen, Splitin kaupunkiin. Pidennetyn viikonlopun aikana ehdimme tutustua kaupunki- ja rantaelämän lisäksi kahteen maailmanperintökohteeseen ja yhteen kansallispuistoon. Sää ja ilmasto hellivät matkalaisia ja turkoosi, kirkas meri houkutti myös uimaan, vaikka syyskuun viimeisiä päiviä jo elettiinkin. TEKSTI: HEIKKI TUOMINEN, MATKANJOHTAJA, KRI RY KOHDEVALOKUVAT: HEIKKI TUOMINEN JA SANNA VESTERVIK Vuonna 1991 Jugoslaviasta itsenäistyneen, 4.5 miljoonan asukkaan Kroatian tärkein elinkeino on matkailu, eikä ihme. 1800 km pitkä rannikkoseutu kristallinkirkkaine vesineen, 600 saarta sekä kauniit luonnonpuistot, vuoristoalueet ja historiallinen arkkitehtuuri tarjoavat monipuolista tutustuttavaa kaikenikäisille matkailijoille. Ehkä ei kuitenkaan vielä tivolitunnelmaa etsiville lapsiperheille. Ihmiset ovat ystävällisiä ja rehellisiä, eikä hintataso vielä ole kohonnut muiden Välimeren maiden tasolle. Esimerkiksi purjehduslomat vuokraveneillä ja kesäkauden risteilymatkailu ovat voimakkaassa kasvussa. Splitin kaupungin infrastruktuuri on varsin nykyaikaista, ja kansalaiset kielitaitoisia. Kroatia liittyi EU:n jäseneksi vuonna 2013, mutta ei ole luopunut omasta Kuna-valuutastaan. Ryhmä tarkkana Diocletianuksen palatsissa Maailmanperintökohteita Maailmanperintökohteista tutustuimme englanninkielisen oppaamme johdolla ensin 300-luvulla rakennettuun, antiikin Rooman ajoilta kohtalaisena säilyneeseen Diocletianuksen palatsiin, joka oli melkoinen vastakohta viereiselle, nykyaikaisen upealle Splitin rantabulevardille. Vaikka palatsialue olikin osin tuhoutunut, restaurointia tehtiin hartaasti. Osassa palatsialuetta myös asuttiin edelleen vakituisesti. Paikallinen ildivo viihdytti palatsialueella. Splitin rantabulevardi Upeita autoja Splitissa Palatsialueen aarteita 10 11 Kansallispuisto KRKA OPINTOMATKA 2014 St Lawrencen katedraalissa riittää loiste liasta taidetta jopa katossa. Kuunnelkaas nyt hetki viela... Trogirin vihannestorilla Toinen maailmanperintökohde, vieläkin upeampi vierailukohde oli Trogirin kaupunki. Trogirissa on useita palatseja, kirkkoja ja torneja sekä linnoitus pienellä saarella. Trogir on koko Keski-Euroopan parhaiten säilynyt romaanis–goottilainen rakennusryhmittymä. Kaupungin muurein ympäröity keskiaikainen keskusta käsittää linnan sekä asumusten ja palatsien sarjan. Trogirin merkittävin rakennus on Pyhän Laurentiuksen kirkko. Asutusta Trogirissa on ollut jo 2300 vuoden ajan, ja pienellä kaupungilla on varsin verinen historia. Kapeat, mukulakivipäällysteiset kujat saivat ajatukset lentämään keski aikaan. Toisen päivän suloinen nuori oppaamme hassulta nimeltään Ana Tomic jaksoi sitkeästi kertoa meille kotikaupunkinsa Trogirin historiasta, vaikka ryhmämme kuullun ymmärtäminen ei ajoittain ollutkaan ihan sataprosenttista. Nimiä, valloittajia ja vuosilukuja kuultiin englanniksi niin paljon, ettei niistä tainnut yhtään jäädä mieleen vaikka kuinka pinnisteli. ”Anatomic” yritti myös kovasti opetella kieltämme ja oli kovin kiinnostunut Suomesta, aikaisemmista matkoistamme ja ammateistamme. Todella upea vierailukokemus oli KRKAkansallispuisto, jossa kiertelimme puoli päivää uskomattomien vesiputousten, harvinaisten kasvien ja historiallisen myllymiljöön keskellä. Vesimylly jauhoi hiljakseen viljaa, kun vieressä vesimassat virtasivat 600 kuution sekuntivauhdilla alas seitsemästä putouksesta, joissa korkeuseroa on yhteensä 242 m. Kansallispuistossa on useita patikkareittejä. Pitkospuita pitkin kuljimmekin pitkän lenkin ihaillen luonnon monimuotoisuutta. Puiston alueella on edustettuna jopa 222 lintulajia sekä harvinaisia kasveja joita ei muualla tavata. Vehreä kansallispuisto ja taustalla näkyvät kirkasvetiset järvet sekä kallioiset vuorenrinteet ovat varsin valokuvauksellinen yhdistelmä. Viimeisen vesiputouksen jälkeen pääsee myös uimaan mutta vierailupäivänämme virtaus oli niin voimakas että uinti oli kielletty. Kaiteet kyllä puuttuivat kansallispuiston kavelypoluilla. Uimaan ei päässyt KRKAssa. Historiallinen pesula hyödynsi virtaavaa vettä KRKAssa. Keskella kuvaa saarikaupunki Trogir Toimiva vesimylly KRKAn kansallispuistossa Valokuvauksellinen kansallispuisto KRKA 12 13 Turisteja riittää upeilla vesillä. OPINTOMATKA 2014 Ilta Adrianmerella Lopuksi Opintomatka Kroatiaan oli varsin antoisa, ja historia mielenkiintoista. Muutamalle lisäpäivälle olisi ehdottomasti ollut käyttöä. Hotellin sijainti ja taso olivat sopivat ja hotellin ranta-alue ihan huippuluokkaa, vaikkei ihan hiekkaranta ollutkaan. Hotellin viereinen venesatama miljoonajahteineen oli myös näkemisen arvoinen, kuten itse Splitin kaupunkikin. Paikallisbussilla ajelu oli halpaa ja jopa selkeämpää kuin täällä kotona. Ruoan ja oluen hinnat olivat kohtuulliset, koti-Suomen hintataso ei vielä ollut lähelläkään. Paikalliset viinit ja oluet olivat hyviä ruokajuomia ja kaupassa houkuttelevan edullisia. Vesi, jonka kroatialaiset ottavat vuorilta, on puhdasta ja juomakelpoista. Ostosmahdollisuuksia löytyy merkkiliikkeistä torikauppaan. Laventelia, oliiviöljyä, käsitöitä, paikallisia viinejä yms. Kaiken kaikkiaan miellyttävä kohde ja onnistunut matka, voin varauksetta suositella – ainakin aikuisille, keväällä tai syksyllä. Elokuussa voi turistikohteissa olla turhan ruuhkaista, ja viikonloppuisin on liikkeellä paljon risteilymatkustajia. Kiitän kaikkia opintomatkalaisia mukana olosta. Fiksussa porukassa on mukava matkustaa ja matkanjohtaja pääsee helpolla. Verkostoiduimme ja toivottavasti pidämme yhteyttä jatkossakin. Josip Broz Titon kesähuvila rannikolla Hoteelimme San Antonion ranta houkutteli uimaan ja oleskeluun. Kroatialainen pienvenesatama 14 15 Kotkan kansallinen P kaupunkipuisto TEKSTI HANNA TAJAKKA Kotkan kaupunki on pitkäjänteisesti muokannut perinteisestä teollisuus- ja satamakaupungista viihtyisää puistokaupunkia jo parinkymmenen vuoden ajan. Tässä työssä Kotka on ollut innovatiivisten uudispuistojen rakentamisen edelläkävijä ja näyttänyt hyvää esimerkkiä kaupunkikeskustojen kehittäjänä valtakunnallisesti. uistorakentamisen rinnalla luontokohteet ja ainutlaatuinen merija jokimaisema virkistysarvoineen ovat luoneet vahvan viher-sinirakenteen, jonka sisällä monikerroksinen teollisuus-, ja rakennushistoria on säilynyt näihin päiviin saakka. Kotkalla on myös pitkä historia valtakuntien raja-alueena ja sen mukana tulleiden sodankäyntien näyttämönä. Tästä muistona ovat valtakunnallisesti arvokkaat ja suojellut linnoitusrakenteet eripuolilla Kotkaa. Joen suistossa ja meren äärellä sijainnut rajakaupunki on toiminut myös vilkkaana kaupankäyntipaikkana. Kansainvälinen kauppa ja sen mukana tulleet lännen ja idän kulttuuriset vaikutteet ovat lyöneet leimansa kotkalaiseen kulttuurimaisemaan. Koskimaisema kuuluu oleellisena osana Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon. Luonnontilainen Siikakoski on yksi jo 1300-luvulla mainituista Kymijoen taloudellisesti tärkeistä siian ja lohen kalastuspaikoista. 1800-luvun alussa sen kuohuissa kalastivat Valamon luostarin munkit. Monimuotoinen kaupunkipuisto Kotkan kansallinen kaupunkipuistoalue on rakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollisuus siirtyä paitsi kaupunginosasta myös historian kaudesta toiseen. Kaupunkipuisto toimii myös viherkäytävänä kahden kansallispuiston välillä. Kuvassa oleva rajaus on luonnos, joka tarkentuu vielä myöhemmin. Kuva Kotkan kaupunkisuunnittelu. 16 Kansallinen kaupunkipuisto -hanke kokoaa yhteen Kotkan mielenkiintoisen historian ja nykyisen kulttuurija luontomaiseman huomioiden eri aikakausien rakennukset, teollisuusympäristöt, viihtyisät kaupunkilaisten ulko-olohuoneet ja virkistymiskeitaat sekä uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit. Hankkeen työryhmän puheenjohtaja biologi, FL Risto Hamari toteaa, että kansallinen kaupunkipuisto tuo esiin paikallista kulttuurihistoriaa ja auttaa siten ymmärtämään paremmin nykyisyyteen vaikuttavia juuria. Kotkan alue on historiallisesti merkittävää Vanhan Suomen aluetta, jonka merkitys nyky-Suomen kehittymiseen on jäänyt unohduksiin. Kaupunkipuisto tekee näkyväksi tätä valtakunnallisesti merkittävää historiaa. – Kaupunkistrategiassaan Kotka on sitoutunut edistämään asukkaidensa hyvinvointia parantamalla ihmisten edellytyksiä toimia vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kansallinen kaupunkipuisto tukee myös tätä kehitystä, arvioi Hamari. Kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosen mukaan viheralueiden painoarvo asuinympäristön valinnassa on jatkuvassa kasvussa myös Kotkassa. Kansallinen kaupunkipuisto profiloi Kotkan entistä vahvemmin puistojen ja hyvän elinympäristön kaupungiksi. Samalla se tuo kotkalaisille paremmat viheryhteydet halki kaupungin sekä vahvistaa myönteistä käsitystä kotikaupungista. – Tavoitteena on jatkaa puistoverkoston kohentamista koko kaupunkipuiston alueella. Keskustan puistot alkavat olla jo hyvällä mallilla, kun Katariinan Meripuisto alkaa olla lopullisessa muodossaan. Myös Lehmusbulevardin Veistospuistoa täydennetään parilla uudella taideteoksella lähivuosina, toteaa Laaksonen. Uusin puistotulokas on Karhulan-Jumalniemen jokirannoille rakennettu 2,5 kilometrin pituinen ”Jokipuisto”. Siitä on tarkoitus kehittää Sapokan Vesipuiston ja Katariinan Meripuiston kaltainen nähtävyys. Kaupunkipuisto yhdistää kaksi luonnonsuojelualuetta Kotkan kansallisen kaupunkipuiston rajaus on niin laaja, että se toimii ekologisena käytävänä lähiseudun kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden välillä. Kaupunkipuisto yhdistää toisiinsa pohjoisessa sijaitsevan Valkmusan kansallispuiston ja alueen eteläpuolella olevan Itäisen Suomenlahden kansallispuiston. Rajauksen sisälle kuuluu myös jokivarren ja saariston Natura-alueet. – Sotahistoria ja merenkulku ovat tuoneet oman lisänsä alueen luonnon monimuotoisuuteen. Säilyneiden Ruotsinsalmen linnoitusrakenteiden kasvillisuudesta tavataan edelleenkin sotatulokaslajistoa eli polemokoreja. Erityisesti pitkä venäläiskausi on ollut kasvillisuushistoriassa keskeinen ja siitä on näkyvissä viitteitä vielä nykyäänkin, kertoo ympäristösuojelupäällikkö Heli Ojala kaupunkipuiston rajauksen sisällä olevista kasvilöydöistä. Vanhojen tulokaslajien kasvuympäristöt ovat käyneet vähiin rakentamisen ja satamakenttien asfaltoinnin seurauksena. Heikkoina kilpailijoina lajit kärsivät lisäksi kasvupaikkojen umpeenkasvusta. Linnoituksista onkin muodostunut tärkeitä alueen luonnon- ja kulttuurihistorian säilyttäjiä ja kertojia sekä tärkeitä suojapaikkoja taantuville lajeille. Suojapaikan linnoituksen muurien koloista ovat löytäneet muun muassa keltakynsimö (Draba nemorosa), nuokkulapiosammal (Desmatodon cernuus), soikkoratamo (Plantago media), valkomesikkä (Melilotus albus), harmio (Berteroa incana) ja hullukaali (Hyoscyamus niger). Toinen arvokas alue uhanalaisten kasvilajien säilymisen kannalta on Huumanpohja, joka on matala, rehevä merenlahti laajoine kasvillisuusvyöhykkeineen. Rantavyöhykkeellä kasvaa valtakunnallisesti uhanalaista hukkariisiä (Leersia oryzoides) ja juurtokaislaa (Scirpus radicans). Huumanpohja on näiden lajien tärkeä esiintymispaikka, sillä niiden kannat ovat keskittyneet juuri eteläiseen Kymenlaaksoon. Rantamatalikolla tavataan lisäksi lietetatarta (Persicaria foliosa) ja paunikkoa (Crassula aquatica), jotka luokitellaan uhanalaistuviin, silmälläpidettäviin lajeihin. Arkkitehtuuria ja teollisuushistoriaa Kotkan kansallisen kaupunkipuiston maisemakuvan näkyvä osa ovat tehtaat ja teollisuuslaitokset. Kustaa Vaasan vierailu seudulle vuonna 1555 tuotti Korkeakoskelle yhden Suomen ensimmäisistä ja suurimmista sahamyllyistä. Laitoksen toiminta alkoi vuonna 1564 ja siitä lähtien paikalla on ollut teollista toimintaa. 1870-luvun eurooppalainen talousbuumi synnytti muutamassa vuodessa Kotkan ympäristöön kymmenkunta sahaa. Sahojen toimintaa Kotkassa on edelleen, mutta näkyvimmin kansallisen Merikeskus Vellamo ja sen ympärille rakentuva kulttuurisatama tulee lisäämään kotkalaista kulttuuritarjontaa tulevina vuosina. Meren jättilainetta muistuttavan rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, pääsuunnittelijana arkkitehti, professori Ilmari Lahdelma. 17 kaupunkipuiston maisemaa leimaavat paperi- ja selluloosatehtaiden profiilit, kuten Karhulan tehtaat, Sunilan tehtaat ja Kotkansaarella sijaitseva Enso-Gutzeitin alue. Teollisuushistoriasta kaupunkipuisto sulkee sisäänsä Karhulan tehtaiden valtakunnallisesti arvokkaan, ajallisesti monikerroksisen asuntoalueen ja Alvar Aallon suunnitteleman Sunilan asuntoalueen, lisää kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen. Arvokkaiden teollisuusrakennusten ja -ympäristöjen lisäksi kaupunkipuistossa on nähtävillä runsaasti muitakin rakennuskulttuurin helmiä. Alueella on näyttävä valikoima eri aikakausien ja tyylisuuntien arvoraken- nuksia. Rinta rinnan ovat puukaupungin villahenkiset talot, jugendin jykevät kivitalot, 1920-luvun klassismin aarteet ja 1930-luvun funktionalismin aikakauden massiiviset kerrostalot. Uusinta arkkitehtuuria edustaa Kulttuurisatamaan vuonna 2008 rakennettu Merikeskus Vellamon rakennus. – Langinlaakson, Langinkosken, Korelan ja Metsolan siirtolapuutarhaalueet täydentävät monimuotoista rakennusperintöä, toteaa Hannonen Matkailunedistämistä – Kansallinen kaupunkipuisto status parantaa kaupungin imagoa ja lisää Kymijoki on usein erottanut itää ja länttä toisistaan. Itäisen kulttuurin jäljet ovat vahvat, mutta myös läntisestä on nähtävissä merkkejä. alueen kiinnostavuutta myös kunnan rajojen ulkopuolella, uskoo matkailupäällikkö Sanna Nikki. Nikin mukaan hyvin hoidettu, viihtyisä ja monipuolisia palveluja tarjoava kaupunkipuisto tukee matkailua ja päinvastoin. Matkailun avulla voidaan tehdä kaupunkipuiston alueella olevia tuntemattomampia kohteita tunnetuksi laajemmalle matkailijajoukolle, kunhan huolehditaan kohteiden saavutettavuudesta ja riittävästä opastuksesta. Myös muut matkailupalvelurakenteet, kuten WC:t ja kahvilat pitää saada ajan tasalle. Sapokan Vesipuisto, Sibeliuspuisto ja Katariinan Meripuisto houkuttelevat jo nyt runsaasti matkailijoita varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Akvaariotalo Maretarium ja Merikeskus Vellamo kerää kävijöitä ympäri vuoden. Vesillä liikkujille Kotkan edustan saaristo tarjoaa runsaasti viihtyisiä ankkuroitumis-, uima- ja piknikpaikkoja. Kalastus on merkittävä osa kotkalaista virkistäytymistä sekä matkailuelinkeinoa. Uusia palveluja ja tarjontaa kehitetään joen varrelle sijoittuneissa matkailualan yrityksissä. Kalastuksen rinnalle ovat tulleet muun muassa koskimelonta ja koskenlasku. Tiivistäen voikin todeta, että kansallinen kaupunkipuisto tarjoaa Kotkalle runsaasti mahdollisuuksia kehittää viihtyisää kaupunkia edelleen paremmaksi paikaksi elää ja olla. Kansallinen kaupunkipuistoverkosto saa puolestaan Kotkasta monipuolisen lisän täydentämään arvokasta verkostokokonaisuutta. Kaupunkipuiston aseman vahvistaminen Ympäristöministeri Sanni GrahnLaasosen ensimmäisiä virkatehtäviä oli allekirjoittaa Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamisasiakirja 26.09.2014. Näin kaupunkipuiston asema tuli lopullisesti vahvistetuksi. Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitys löytyy verkko-osoitteesta: www.kotka.fi/kkp-perustamisselvitys Lisätietoja kansallisista kaupunkipuistoista löytyy ympäristöministeriön verkkosivuilta: http://www.ym.fi/fi-fi/Luonto/Luonnon_ monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/ Kansalliset_kaupunkipuistot Kotkan keskusta sijaitsee 1790–1810 rakennetun Ruotsinsalmen merilinnoituksen alueella. 18 Kirjoittaja toimii Kotkan kansallisen kaupunkipuisto -hankkeen työryhmän koordinaattorina. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Viherympäristö-lehdessä 4/2010. SENIORIKERHO TIEDOTTAA SENIORIKERHON HALLITUS V. 2015 Puheenjohtaja Juhani Mäntykoski.. 0400 700 881 [email protected] Jäsenet Matti Peltonen........ 040 848 0537 Veikko Salminen...... 050 571 0855 Matti Mikkonen...... 0440 400 637 Varajäsenet Jaakko Koskinen...... 040 520 6553 Ahti Kuki.................. 040 747 7631 Martti Raulus........... 050 571 6397 TAPAHTUMIA V. 2014 • • • • • Tehtiin perinteinen teatterimatka Tampereelle. Ensilumen aikaan kuntoiltiin Saariselällä viikolla 48. Teatteriesitys Areenateatterissa Helsingissä. Senioreja osallistui RKL:n järjestämään kuntoviikkoon 70+ Pajulahdessa sekä RKL:n seniorien vuosikokoukseen. Lähetettiin kokousedustajat KRI:n vuosikokoukseen. VUODEN 2015 TAPAHTUMISTA TIEDOTETAAN SENIORIKERHON JÄSENILLE ALKUVUODEN AIKANA. Suunnitteilla •Teatterimatka •Vuosikokous •Kuntoviikko • Tiedotetaan KRI:n ja RKL:n retkistä ja tapahtumista. SENIORIKERHO TOIMINTASÄÄNTÖ 1. § Kerhon nimi on KRI:n SENIORIKERHO. 2. § Kerho on KRI:n organisaation osa. 3. § Kerhon jäsenyyteen hyväksytään eläkkeelle siirtynyt KRI:n jäsenyyteen kuuluva henkilö. 4. § Kerhon tavoitteena on koota KRI:n eläkeläisjäsenet senioritoimintaan. Tukea KRI:n hallitusta eläke-ehtojen kehittämisessä ja niiden turvaamisessa niin, että ne vastaavat jäsenistön sosiaalisia tarpeita. Kerho pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, sivistyksellisiin sekä muihin eläkeläisten elämänlaatua parantaviin toimiin. 5. § Kerhon jäsenillä on oikeus KRI:n hallituksen heille tarjoamiin jäsenpalveluihin. 6. § Kerho järjestää erilaisia tilaisuuksia toteuttaakseen kohdan 4 tavoitteita, sekä jäsenistön tarpeita virkistys-, valistus ym. toiminnan alueilla. Terveisin hallitus 8. § Seniorikerhon toiminta organisaatioltaan tulee olla mahdollisimman kevyt. Esimerkiksi valistus- ja virkistystapahtumista tai niihin verrattavista tilaisuuksista ei tule pitää pöytäkirjaa, vaan “päiväkirjamuotoinen” osallistumislista tapahtumaluetteloineen riittää. Hallituksen kokouksista laaditaan muistio, jonka sihteeri ja puheenjohtaja allekirjoittavat. Vuosikokouksesta laaditaan pöytäkirja. Kerhon toimintaa ohjaa vuosikokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä sekä hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet. Varapuheenjohtaja valitaan hallituksen varsinaisista jäsenistä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä tai heidän varajäsentään on paikalla. Hallituksen sihteerinä toimii aina joku hallituksen jäsen vuorollaan. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on samanpituinen kuin KRI:n hallituksen toimikausi (3 vuotta). Vuosikokouksesta ilmoitetaan KRI:n hallituksen päättämällä tavalla. Seniorikerhon jäseniä toimintavuonna oli 40. Seniorikerhon vuosimaksu v. 2015 on 15 euroa. Maksa vuosimaksu tammi–helmikuussa 2015. J KRI:n nettisivuilla www.kri.fi on paljon hyödyllistä tietoa ja sieltä löytyy myös seniorikerhon sivu. Surffailepas siellä. 7. § Kerhon talous perustuu KRI:n hallituksen päättämään vuosimaksuun sekä toimintamäärärahaan, joka kattaa jäsenpalvelut ja kerhon toimintakulut. Jäsenille järjestetyt virkistystilaisuudet katetaan pääosin osallistumismaksuilla. Ä S E N K O R T T KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY I 2015 SENIORIKERHO Jäsen: Osoite: Jäsenmaksu 15 Sampo-Pankki € FI74 8000 1000 1081 35 Puhelin: Sähköposti: Eräpäivä 28.2.2015 Viite: Seniorikerhon jäsenmaksu + maksajan nimi 19 PRISMA-KESKUS HOLLOLAN SUUNNITTELUSTA – PALVELUJA JA ASUMISTA KUNTAKESKUKSEN YTIMESSÄ A1-ARKKITEHDIT OY / JANI TALONPOIKA H ollolan Kuntakeskuksen liikekortteleita koskeva asemakaavan muutoshanke käynnistyi vuonna 2008. Asemakaavan muutosta alueelle olivat hakeneet Hämeenmaan Kiinteistöt Oy, YIT Rakennus Oy valtakirjalla, MK Finland1 Oy sekä keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Päätös kaavoituksen aloittamisesta ja kaavoitussopimuksen laatimisesta tehtiin alkuvuodesta 2011 ja kesällä 2012 Hollolan kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen. Kaavoitushankkeen tavoitteena oli laatia keskusta-alueelle täydennysrakentamisen mahdollistava asemakaava ja samalla parantaa keskustan palvelutarjontaa. Suunnittelun tavoitteeksi asetettiin keskusta-alueen saattaminen yhtenäiseksi ja houkuttelevaksi kokonaisuudeksi, jossa huomioitaisiin myös taajamakuvalliset, liikenteelliset ja toiminnalliset seikat. Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista valvomaan kunnanhallitus nimesi erillisen viranhaltijoista koostuneen ohjaustoimikunnan. Kohteen suunnittelu jakautui kahteen toisistaan selkeästi eroavaan osioon, toisaalta 1. kerroksessa sijaitseviin liiketiloihin sekä niitä palveleviin kellarin pysäköintitiloihin, toisaalta liiketilojen päälle kaavoitettuihin asuinkerrostaloihin joista OK Hämeenmaan kanssa 20 käytyjen neuvottelujen jälkeen vetovastuun oli jo aiemmassa vaiheessa ottanut YIT Rakennus Oy suunnittelijanaan Lahtelainen Arkkitehtityö Oy. Rakennusoikeutta tontilla oli käytettävissä yhteensä 31 000 k-m2 joista kerrostaloille oli osoitettava vähintään 4000 m2 ja enintään 6000 m2. Kohteen varsinainen rakennussuunnittelu polkaistiin osaltamme käyntiin keväällä 2013 liiketilojen sekä pysäköintikellarin tilankäyttökaavioiden laatimisella. Tuohon mennessä tilaajan kanssa käydyissä keskusteluissa oli jo varsin hyvin täsmennetty sekä Hämeenmaan omien toimintojen vaatimat pinta-alat että alustavien vuokralaiskartoitusten mukaiset liiketilat karkeine huoneistoaloineen. Pääkäyttäjänä toimivan Prisman kokonaisalaksi haarukoitiin 10 000 br-m2. Muita käyttäjiä luonnosvaiheessa oli listattuna vajaat 30 liiketilojen pinta-alojen vaihdellessa 40 m2 pienliiketilasta aina 1500 m2 myymälään asti. Lisäksi tilasuunnittelussa oli huomioitava kiinteistöissä jo ennestään toimivat käyttäjät ja heidän sijoittumisensa kokonaisuuteen myös toteutusvaihe silmälläpitäen. Prismalle varatun tilan lisäksi varsinaista ulosvuokrattavaa liiketilaa keskukseen kertyi kaiken kaikkiaan vajaat 8000 m2. Periaatteet liikerakennuksen pohjaratkaisusta oli tutkittu melko pitkälle jo kaavoitusvaiheessa. Esimerkiksi kauppakäytävien sijoittumiset ja yhteydet suhteessa ympäristöön ja sitä kautta mm. pääsisäänkäyntien paikat oli pitkälti osoitettu jo kaavassa. Liikerakennusta halkoo poikittain itä-länsisuuntainen ja pitkittäin etelä-pohjoissuuntainen kauppakäytävä joiden varrelle liiketilat sijoittuvat. Käytävien risteyskohdassa asemakaavan osoittamassa paikassa käytävät levenevät muodostaen kahviloiden ja ravintoloiden ympäröimän torialueen. Myöskin vanhaan rakennuskantaan ja Hollolan toriin liittyminen saneli omalta osaltaan toimintojen sijoittumisen. Tontin pohjoispäässä sijaitsevan Liikerakennus Kompassin tiloissa toimivan S-Marketin tilat oli saneerattu jo aiemmin. Saneeraus oli toteutettu siten että S-Marketin päivittäistavaraosasto voitaisiin yhdistää vain pienin muutoksin laajennuksessa syntyvään Prismaan, periaatteessa Prisma oli siis jo puoliksi tehty tai ainakin sitä kautta paikalleen naulittu. Myös paikoitukseen varatun kellarin suunnittelu määräytyi pitkälti jo ennalta määritetyin periaattein. Tontin eteläsivulla olevan uuden ajo yhteyden paikka oli kaavassa osoitettu ja laajennuksen pohjoisreunalla liitos vanhaan kiinteistöön ja sen pysäköintijärjestelyyn sanelivat reunaehdot. Kompassin kellariparkissa olemassa olevat yksisuuntaiset ajoväylät ja vinopysäköinti todettiin sinällään toimivaksi ratkaisuksi sekä rakennusrunkoon suhteutettaessa että toiminnallisesti joten laajennus suunniteltiin samoin periaattein. Uusia pysäköintipaikkoja kellarin laajennusalueelle saatiin mahtimaan 323 kpl ruutujen kokonaismäärän noustessa 560:een. Pysäköintiruudun leveydeksi laajennusalueella mitoitettiin 2700 mm. Uudet kulkuyhteydet liikekeskuksen ja kellarin välillä sijoitettiin siten että kerroksesta toiseen siirtyminen on toiminnot huomioiden mahdollisimman luontevaa. Kulku kerrosten välillä tapahtuu sekä hissein, liukukäytävin että liukuportain. Yhteys asuinkerrostaloihin tapahtuu kellaritasolta rakennuksen eteläpäädystä jonne myös asukaspysäköinti sekä asuntoja palvelevat kiinteistövarastot sijoitettiin. Suurimmat ongelmat lupavaiheen rakennussuunnittelussa liittyivät taso eroihin maanpinnan sekä vanhojen säilytettävien kiinteistöjen välillä. Tulevia lattiakorkoja määritettäessä lähtökohdaksi valikoitui automaattisesti tulevan Prisman lattiapinta, joka haluttiin yhteen tasoon. Tällöin oli sanomattakin selvää, että liikekeskuksen pääasiallinen lattiataso määräytyi S-Marketin olemassa olevan lattiakoron mukaan. Ympäröivän maaston laskiessa tontin eteläreunaa kohti päädyttiin siihen, että Kuntakeskuksen pääkatujen risteyksessä olevalla ns. pääsisäänkäynnillä suunnitellun 1. kerroksen lattiapinnan ja maanpinnan välillä korkoeroa oli lähemmäs 4 metriä. Myös säilytettävien rakennusten lattiapintojen välillä oli noin 700 mm tasoero joka johti rakennuksen sisäisiin luiska- ja porrasjärjestelyihin ko. liitoskohdissa. Rakennuksen sijoittuminen aivan Hollolan kuntakeskuksen ytimeen antoi haastetta arkkitehtonisen yleisilmeen suunnittelulle. Suunnittelun visuaalisena lähtökohtana oli enemmänkin olemassa olevaan maisemaan ja rakennuskantaan sopeuttaminen kuin sitä liiaksi korostaminen. Alusta asti oli selvää, että asuinkerrostalojen sijoittuminen jalustana toimivan liikekeskuksen katolle antaisi rakennuksen yleisilmeelle sen vahvan luonteen ja niiden yhteen sovittelun tulisi olla saumatonta. Julkisivuissa pyrittiin rauhallisen tasapainoiseen sommitteluun siten että vältytään pitkiltä ja tylsiltä yhtenäisiltä julkisivun osuuksilta. Pohjan suunnittelussa haasteena olleet maaston korkoerot antoivat julkisivujen suunnitteluun oikeastaan yhden ulottuvuuden lisää. Kansankadun puolella melko matalaa rakennusmassaa saatiin rikottua sekä 2. kerroksisella konehuonemassalla että korkean oloisella pääsisäänkäynnillä jota Kansankadun puolelle kiertyvät kerrostalot vielä korostavat. Hollolan torille avautuvaa julkisivua on pyritty puolestaan tarkoituksellisesti madaltamaan jolloin inhimillinen mittakaava perinteisessä toriympäristössä on saatu säilymään. Myöskään selkeänä keskustan maamerkkinä toimivaa Hollolan kirjastoa ei ole lähdetty julkisivullisesti millään tavoin haastamaan vaan on haettu pikemminkin hyvin ”Osuuskauppamaista” julkisivun käsittelytapaa. Julkisivuissa on rakennuslupavaiheessa sekä liikerakentamisen että asuinrakentamisen osalla käytetty yhtenäisiä pintamateriaaleja, vaaleaa ja punaruskeaa rappauspintaa sekä kiviaineisia julkisivulevyjä. Puuta on käytetty muutamassa hyvin harkitussa yksityiskohdassa ja kaavassa määritetyt viherseinät rytmittävät kiviainespintoja sekä keventävät rakennuksen luonnetta. Suunnittelua vietiin eteenpäin liikerakentamisen ja asuinkerrostalojen osalta rinta rinnan. Varsinaisten suunnittelukokousten lisäksi pääsuunnitelmien yhteen sovittelua tehtiin pienemmissä lähinnä arkkitehtien ja rakennesuunnittelijan välisissä palavereissa. Liikerakennuksen osalla myös palotekninen suunnittelu näytteli suurta roolia ja vietiin lupavaiheessa jo hyvin pitkälle. Oikeastaan vain lopullisten käyttäjien mukaiset tilajärjestelyjen tarkennukset jäivät puuttumaan. Suunnitelmia esiteltiin syksyn aikana hyvässä yhteistyöhengessä myös kunnan nimeämälle ohjaustoimikunnalle sekä erikseen rakennusvalvontaja pelastusviranomaisille joilta saadun pääasiassa positiivisen palautteen mukaan suunnitelmia edelleen kehitettiin. Varsinaiset rakennuslupa-asiakirjat sekä liikerakentamisen että asuintalojen osalta jätettiin sisään ennalta sovittuna päivämääränä marraskuussa 2013 ja rakennuslupa kohteelle myönnettiin keväällä 2014. Tätä artikkelia kirjoitettaessa varsinainen investointipäätös hankkeen osalta odottaa edelleen riittävää määrää eri toimijoiden sitoutumisia eikä rakentamisen aloittamisen tarkkaa ajankohtaa ole vielä lyöty lukkoon. Toiveissa kuitenkin on että taloustilanteen kohentuessa hanketta päästään totuttamaan täydellä höyryllä ja Hollolan kuntakeskuksen palvelutarjonta saadaan jälleen puhallettua monipuoliseksi ja kaikkien tarpeita osaltaan tyydyttäväksi. Prisma-Keskus Hollola, liikerakentaminen: Lupavaiheen suunnittelijat: Arkkitehti: A1 Arkkitehdit, pääsuunnittelija Jani Talonpoika (RA) Rakennesuunnittelu: Päijät-Suunnittelu Oy Palosuunnittelu: PaloÄssät Oy Geosuunnittelu: Taratest Oy LVIS-suunnittelu: SOK-Kiinteistötoiminnot Kohteen laajuustiedot (suluissa laajennusosan tiedot) – Kerrosala 23 440 m2 (12 827 m2) – Kokonaisala 46 821 (25 421 m2) – Tilavuus 223 430 m3 (134 600 m3) 21 – Puurakentamisen edut tulevat kokonaistaloudellisuudesta ja nopeammasta rakentamisen kokonaisajasta. Kun runkovaihe saadaan nopeasti valmiiksi, päästään aloittamaan sisävalmistustyöt. Perustusrakenteiden säästöt tulevat paalutukseen nähden kevyemmästä perustustavasta; mutta nämä ovat aina tapauskohtaisia riippuen maaperästä, sanoo rakennusmestari Jorma Häkkinen Vantaan kaupungin tilakeskuksesta. Puutalossa tilankäyttö on joustavampaa kuin kivitalossa ja tiloja on helpompi muunnella jälkikäteen. Useissa asuntomessualueen pientaloissa on pyritty huomioimaan tilojen muunneltavuus elämäntilanteiden ja perhekoon muutosten myötä. Talo teltassa säältä suojassa Puurakentaminen hyvin esillä Yli puolet Vantaan asuntomessualueelle rakennettavista pientaloista on puurakenteisia. Tunnelmallinen puu näkyy messuilla myös monissa sisustusratkaisuissa. Puurakentaminen on kuivarakentamista, jolloin rakentamisen aikainen kosteudenhallinta on erityisen tärkeää. Vantaan messualueella Rakennusliike Reposen PuuMera-puukerrostalon rakentaminen tapahtuu sääsuojassa hupun alla: valmiit puuelementit tuodaan suoraan tehtaalta asennuspaikalle ja nostetaan talon sisään kuivana. Töitä voidaan tehdä tehokkaasti sääoloista riippumatta ja työskentelyympäristö on työntekijöillekin miellyttävämpi. – PuuMera-kokonaiskonseptin lähtökohtana on turvallinen passiivienergiarakentaminen. Asuntomessukohteestamme kiinnostuneet pääsevät seuraamaan hankkeen etenemistä www. puumera.fi-sivustolla, Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela vinkkaa. Rakennustyöt Kivistön messualueella etenevät vauhdikkaasti ja marraskuun alussa työt on aloitettu kaikilla kerrostalotyömailla sekä 26 pientalotontilla, ryhmärakentamiskohteen on tarkoitus aloittaa vielä tämän vuoden puolella. Asuntomessut pidetään Vantaan Kivistössä ensi kesänä 10.7.– 9.8.2014. Vantaan Kivistö on voimakkaasti kasvava asuinalue, josta tulee lähivuosina useiden tuhansien uusien vantaalaisten kotiseutu. Kehäradan, uuden kaupunkikeskuksen ja palveluiden myötä Kivistössä asutaan ja eletään ajan hermolla, mutta kuitenkin lähellä luontoa ja metsäpolkuja. Euroopan suurin asuinkäyttöön tarkoitettu puukerrostalo PuuMera rakennetaan asuntomessualueelle Vantaan Kivistöön. Sääsuojassa hupun alla rakentaminen sujuu mukavasti eivätkä syksyn sateet ole päässeet kastelemaan rakenteita. Asuntomessuilla Vantaalla TEKSTI: KATI HARKOMA, KUVAT: ANNE HASSINEN ASUNTOMESSUTOIMISTO, VANTAAN KAUPUNKI Vantaan Kivistön messualueelle rakennetaan noin 28 pientaloa ja kolme kerrostaloa. Yli puolet pientaloista on puurakenteisia ja kerrostalokohteista suurin on 186 asunnon puukerrostalo. Asuntomessuilla puu tullaan näkemään taloissa ja asunnoissa hyvin monessa muodossa, sekä talojen runkorakenteissa ja ulkopinnoissa että sisustuksessa. 2000-luvulla puurakentamisen suosio on kasvanut kaiken aikaa. Vuonna 2011 uudistetut rakennusten paloturvallisuusmääräykset paransivat puun käyttömahdollisuuksia kerrostalorakentamisessa. Nimenomaan korkeiden puukerrostalojen paloteknistä suunnittelua on saatu uusilla määräyksillä yksinkertaistettua. Puu on luonnon oma rakennusmateriaali Puurakentamisen perusteina on usein ympäristö- ja energiasyyt. Mutta kuinka paljon voimistunut ympäristöajattelu on lisännyt puurakentamisen suosiota, sitä on vaikea mitata. Puu on uusiutuva ja kierrätettävä materiaali, jota ei tarvitse lähteä hakemaan kaukaa. Puun etuja rakennusmateriaalina ovat myös keveys, lujuus ja helppo työstettävyys. Vantaan asuntomessualueella talot rakennetaan pääosin savimaalle. Puurakenteinen talo on kivitaloa kevyempi ja tulee edullisemmaksi rakentaa saviselle maaperälle 22 23 Hollolan uusi pelastusasema H 126 ollolan kunta muodostaa 11 lähikunnan kanssa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen, jonka hallinnasta vastaa Päijät-Hämeen liitto. Pelastuslaitoksen toiminta jakautuu hallintoon, operatiiviseen toimintaan, ensihoitoon, riskienhallintaan sekä tekniseen kunnossapitoon ja huoltoon kaluston ja kiinteistöjen osalta. Hollolan nykyinen paloasema on rakennettu vuonna 1975. Rakennusta on korjattu ja parannettu useaan otteeseen, mutta tiloja on jouduttu myös sulkemaan korkeiden mikrobipitoisuuksien vuoksi. Henkilökunnalla on ilmennyt pitoisuuksien vuoksi terveydellisiä ongelmia. Osa paloaseman toiminnoista on jouduttu sijoittamaan pihalle rakennettuihin toimistokontteihin. Toiminnallisesti nykyinen paloasema ei täysin vastaa tämän hetkisiä vaatimuksia. Edellä mainituista syistä johtuen käynnistettiin paloaseman rakentamisen tarveselvityksen laatiminen loppusyksyllä 2012. 27 Pelastusasemen hankesuunnitelma valmistui kesällä 2013 ja sen pohjalta käynnistettiin toteutusvaiheen suunnittelu syksyllä 2013. Suunnittelu on tehty tietomallipohjaisesti kaikkien suunnittelualojen osalta. Uuden pelastusaseman tontti (Paassillantie 5) sijaitsee Riihimäentien varressa, lähellä rakennettavan ohitustien ja Riihimäentien liittymää. Tontin maanpinna taso oli lähtötilanteessa useita metrejä Riihimäentietä alempana ja tontin peruskorkoa on jouduttu tästä syystä nostamaan. Tontilla on tehty kesällä 2014 keskimäärin noin kolmen metrin louhetäyttö. Uusi pelastusasema on kaksikerroksinen rakennus, jossa on kalustohallipaikat yhteensä 12 ajoneuvolle. Asemalle sijoitetaan myös ensihoidon yksiköt. Hallien yhteyteen rakennetaan lisäksi pesu- ja huoltohal. lit. Maantasokerrokseen sijoitetaan lisäksi operatiiviseen toimintaan välittömästi liittyvät huolto- ja varastotilat sekä toimisto- ja koulutustilat. 581 1 546 128.3 544 LAAJUUSTIEDOT: tontin pinta-ala bruttoala yhteensä tilavuus yhteensä 18838 m2 2704 m2 14548 m3 P&R Arkkitehdit OY/ Pekka Salmi Arkkitehti SAFA, Pääsuunnittelija 123.8 .. 579 Valmiustilat eli miehistön majoitushuoneet, sosiaalitilat, kuntosali sekä oleskelutilat sijoitetaan toiseen kerrokseen. Paloaseman operatiivisten tilojen osalta tilat rakennetaan ”Puhdas paloasema”-mallin mukaisesti. Mallin tarkoituksena on vähentää palomiesten altistumista terveydelle haitallisille savu-, noki- ja kemikaalijäämille. Tilojen sijoittelun kannalta tämä tarkoittaa, että likaiset ja puhtaat tilat on selkeästi erotettu toisistaan. Operatiivisista tehtävistä palaavista sammutusajoneuvoista puretaan likaantunut kalusto ja varusteet läpi ajettavassa pesuhallissa, jossa suoritetaan myös kaluston esipesu. Ajoneuvokaluston pesu tapahtuu aina ennen ajoneuvon siirtämistä kalustohalliin. Keskeiset huoltoja pesutilat sijaitsevat pesuhallin välittömässä läheisyydessä ja näihin tiloihin on suora kulkuyhteys. Huolletut varusteet siirretään suoraan puhtaiden tilojen puolelle kulkematta pesuhallin kautta. Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon Terve Talo -kriteerit, joilla pyritään kosteuden, melun, emissioiden ja ilmanvaihdon hyvään hallintaan. Kosteuden hallintaan, rakenteiden toimivuuteen ja huollettavuuteen, ulkovaipan kaasutiiveyteen ja sisäilman pölyttömyyteen on suunnittelussa kiinnitetty erityistä huomiota. Rakennus perustetaan paalujen varaan. Rakennuksen kantava runko on teräsbetonia ja lämmöneristys tehdään pääosin SPU-eristeillä. Lämmönlähteenä rakennuksessa on maalämpö. Julkisivut verhoillaan paloasemien perinteitä kunnioittaen poltetulla tiilellä, joka muurataan paikalla. + 125.5 577 125 äe nt ie Opastaulu (valaistu) +125 iih Suojakaide R +126 8 ap (henkilökunta) porakaivo +127 (hiekka) 124 +127.7 5 12 6 . nä Asf 93 + 128 Puomi 95 +127.900 Suojakaide porakaivo 70 35 Kalustopiha m ik ivi 129.6 ha lli +128.000 +128.000 128 30 0 lli ha su 4% 4 +128.000 90 33 Varasto +126 asf +126 1:2 +126 +127.900 4% +127 +127.8 Asf +123 +127 Hakekattila (varaus) kv +125 +127.500 +126 6 Suojakaide (h=700) Jätevarasto 0 96 11 65 29 ajo/h 5 +126 +125 jv hv +124 83 124.4 99 EV-1 ET 1 99 24 +127.5 130 99 Hollolan uuden pelastusaseman rakennuspaikka odottaa rakentajia syksyisessä räntä-/vesisateessa. Alueella suoritetaan mittavat maanrakennustyöt ja louhintoja muutoinkin. Taustalla työt käynnissä. . +127.185 5 +128.000 13 16 Huolto 00 10 17 0 95 +126 (asemakaavassa esitetty ohjeellinen korko) +126 7.8 26 10 +128.000 . 2 + 125 Varavoimakontti 00 Pe +128.000 . Niitty +127 +127.750 +127.900 +127.400 II e=0.40 z Lipputanko (10 m) 61 00 30 +127.750 5 01 54 123.6 LE-AP +128.000 I to 0 as .00 ar 28 ov + 1 lk +127.400 6 ap + 1 LE-ap (vieraat) porakaivo Asf U 00 532 127 75 +127.900 +127.900 25 is-1 78 534 Ka lu st o Paloasema II 98 84 27 Pääsisäänkäynti 70 95 +128.100 536 +1 2 128.8 702 Y-7 123.8 +127.900 Bl +127.9 N ur 538 125 540 95 12 +127.900 Asf hv Pelikenttä 15x28 porakaivo tie sy ök Sy +128.2 1:3 7 ap (henkilökunta) PAAS1S24 ILLANT IE sy sv Lumen läjitys im 575 25 Piirustus on generoitu tietomallista. Mitat tarkistettava paikalta Kuilu H Jätkäsaaren maanalaiset tilat J ÄTK Ä S A A R I KUILU H Tasokoordinaatisto / Plankoordinatsystem: Helsingin kaupungin erilliskoordinaatisto / Helsingfors stads lokala koordinatsystem Korkeusjärjestelmä / Höjdsystem: NN (=N43) H M 63 00 Kuilu G Länsisataman aluerakentaminen Outi Säntti, kaupunginkanslia, projektinjohtaja VS5 3 171 G 20 000 65 8 55 Po isto V ilm 66 aka m m io2 EI60 2 200 Lu is ka 1/2 0 21 000 linjakuivatuskaivo linjakuivatuskaivo V03 Var-B_V1b VS5 VC -23,00 EI60 810 EI30 -23,00 Käytävä G EI30 2 205 Tikasportaat ylätasolle 12 600 V64 IV-kh VS1 6 200 8 600 V81 IV-kh ylätilat päällä rak.työnaikainen haalausaukko VS1 PPP 4 000 1 900 EI60 -23,00 650 3 500 799 VS1 EI30 1 010 EI30 2 080 1 010 1 000 Pesu- ja tekn.tilat piir. AR103-04 V05 Ajo_Vvb1 -22,97 V2b 24 -23,00 -23,10 -23,00 10 -23,10 VS1 H 25 9 19 000 11 Kallio- ja Geosuunnittelu Sito Oy Jukka Pöllä 26 12 -20,22 21 582 -20,22 EI30 EI60 1,3 m2 V34 WC_Y1 V35 WC_Y2 V36 Siiv Irtokalusteet erillishankintana, ei RU Kaiteet ylätasolla V23 Puutyö V38 WC_Y3 V30 Tauko kaivo V39 WC_Y4 taukotila, 92 h EI30 PPP V24 Maalaus EI60 EI60 17 34 EI60 V2a 4 18 19 36 25 000 -23,10 V54 Sauna_2 86kpl 30cm => 43h + 25kpl 40cm tarve(30 / 20h) Kuilu M M LVI-suunnittelu Insinööritoimisto Instakon Oy Ari Suikki Halli M Henkilöstötilat piir. AR103-03 -15,65 Kulkuovivaraus! -23,00 -23,10 -23,00 JUOKS.NO 2 EI60 9 900 -22,90 2 250 4 245 5 535 7 970 reunakoroke 740 PPP EI30 ajo-ovi -23,00 -23,00 -23,10 V06 Ajo_Vva1 -23,10 MUUTOS Kuormalavahyllystö, RU Kalliopinta -23.00 ARK AR103-37U -23,10 YHTEYSHENKILÖ - Tämä suunnitelma ja tiedostoon Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n omaisuutta eikä sitä saa käyttää ilman tekijän lupaa. Luvalla käytettäessä on Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy;n logo ja nimi oltava selkeästi esillä. PPP HYVÄKSYJÄ 19 57 1 Lu isk a Kalliopinta -18.00 AR103-50 DET Oviliittymä V08 Käy_V-P vä Kalliopinta -16.00 lepotasanne 23 600 linjakuivatuskaivo linjakuivatuskaivo PÄIVÄYS Kalliopinta -16.00 EI30 Kalliopinta -20.00 VC Juha Lampi, Arkkitehti SAFA reunakoroke V07 Käy_Vva1-V2a VB SUUNNITTELIJA JA KOULUTUS Luiska 12.5% VS2 PPP V04 Var-A_V1a -23,00 EI60 -16,56 -22,69 Luiska 6.25% EI30 -23,00 -23,10 EI3 0 V09 Varikkoramppi -23,00 Kalliopinta -16.00 0 ke 3-5 oro 10 ak AR un . re t.piir de Palotekninen suunnittelu L2 Paloturvallisuus Oy Yhd y Juha-Pekka Laaksonen skäytä .5% a 12 Luisk EI60 -23,10 Kalliopinta -18.00 reunakoroke VS2 2 250 EI60 EI60 EI30 7 750 -23,00 -23,00 Varikkoramppi VS2 -23,00 Palo-osastointi Liukupalo-ovi -23,05 Kalliopinta -20.00 EI60 1:5000, 1:100 savuotsa -23,00 Ajoramppi alhaalta varikolta 1 MITTAKAAVA -23,00 -23,05 -16,06 ke oro ak un re puomi 21 39 T H H K vi -o Ajo Kalliopinta -16.00 37 -23,00 VS1 puomi 20 38 Mi Ajo-ovet Varikolle, VÄRISEINÄ Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Instakon Oy Niklas Lind 3 vi -o Ajo Kalliopinta -23.00 35 V80 Halli M_Tekn.ylätila Kalliopinta -23.00 EI60 16 5 V53 Suihkut_2 V55 WC_2a V50 Henk.tila_2 Nettipiste URAKKALASKENTAA VARTEN 33 V52 Pukuh_2 V57 WC_2c VS2 V25 Var_penkit 1 010 V26 Liik.merk.puhd V27 Tulityö -23,00 AR103-50 DET Harkkoseinäliitos V49 Kuiv.h_2 EI30 32 V51 Pesuh_2 VE V43 Sauna_1 V42 Suihkut_1 V56 WC_2b 6 Osapohjapiirustus, Varikko - H ja G kuilukäytävä 1:200 VS5 tuuletettu tila V37 13 x 215 = 2 800 Tekn.porras 7 750 PPP EI30 2 125 -23,10 tarve(50 / 20h) V46 WC_1c V47 WC_Urin V41 Pesuh_1 5 227 Kuilu H Kalliopinta -20.22 Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Juha Lampi Arkkitehti SAFA 103kpl 30cm => 52h + 20kpl 40cm V45 WC_1b -23,00 Ritiläkaivo "kurasieppari" 600x1200 15 x 173 = 2 600 PPP V44 WC_1a V48 Kuiv.h_1 PPP Keittiötila -23,00 V40 Henk.tila_1 V59 Varasto2 Ajoramppi kiertoliittymä piir. AR103-24 EI30 EI30 1 010 V58 Varasto1 6 890 EI30 1 810 Ritiläkaivo "kurasieppari" 600x1200 V31 SS2 V33 SPK Rakennusurakkaa edeltävän louhintaurakan suorittajana toimii Skanska Oy. Halli F Teuvo Suominen, työpäällikkö IV-kh Henrikki Partanen, työmaapäällikköKuilu F 11 .4 % -15,25 Varikkoramppi piir. AR103-05 2 -1 F 03 lli R1 Ha . A s yk -15,25 piir aito P-l P-laitos yläkerta piir. AR103-12 P-Laitos, yläkerta 20 000 V02 Halli_V2 1 810 31 V22 V28 Var_kemia WC_työ EI60 4 000 1 450 ajo-ovi Ritiläkaivo "kurasieppari" 600x1200 3 320 porras ja varastotaso (kantavuus 500 kg) RU 1 900 -23,10 V20 Var_pienkone EI30 1 810 -23,00 EI120 Kuivausritilä/ mattosyvennys 800x1400x h30 15 V01 Halli_V1 30 Kuormalavahyllystö, RU H1 Rakennustyön suorituksesta on tuvat kortteli-rakenteisiin ja lupa-asiat käkuvattu rakennusselostuksessa sitellään niiden yhteydessä. VE seuraavasti: HKR-Rakennuttajalla on rakennusVastuunalainen työnjohtaja ja viranomaisurakkakilpailutus meneillään. Tarjoukset ten niin vaatiessa vaikeiden rakennustöisaadaan tammikuussa 2015. Päätökset den johtaja tulee esittää rakennuttajan ja pyritään hoitamaan siten, että työmaa Vva2 viranomaisten hyväksyttäväksi. Urakoitsietenee jouhevasti huomioiden eri kortteTyöskentelytilat piir. AR103-02 V1a ja palkkaa myös mahdollisen vaikeiden leiden muut toimijat. STARA:n maanalaisK.OSA KORTTELI / TILA TONTTI / RNo VIRANOMAISTEN MERKINTÖJÄ ten tilojen lisäksi neuvotellaan yksikölle 20 rakennustöiden johtajan. Erityistä ammattitaitoa vaativat työt myös maanpäällisen toimistotilan saaRAKENNUSTOIMENPIDE PIIRUSTUSLAJI tulee antaa alan hallitsevien, luotettavien mista Airut-korttelista. Näille toimitiloille Uudisrakennus erikoisliikkeiden tehtäväksi. Nämä aliuraon suunnitelmissa maan alla kulkeva kuiRAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ koitsijat ja -hankkijat on esitettävä rakenluyhteys. Piirustuksissa Varikosta H-kuiVva1 - MAANALAISET TILAT Kuilu H (Varikko - Airut) nuttajan hyväksyttäväksi riittävän ajoissa lullepäin. Hankkeen eri tilojen, kuilujenJÄTKÄSAARI ja ennen ko. työn aloittamista. kuilujen osien vastuurajojen neuvotteluil12 Työt suoritetaan asiakirjojen mukaita edellytetään monialaista osaamista.Välimerenkatu 00200 Helsinki sesti. Jos urakoitsija haluaa käyttää asiaKiinteistöviraston tilakeskuksen omistukSUUN.ALA PIIR.NO TYÖN NO kirjoissa esitetystä työtavasta poikkeavaa seen tulee STARA:n varikko, ajoramppi ja Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy TIEDOSTO työtapaa, tulee hänen se esittää rakenkuilujen H ja G osuudet erillisten sopiVahanen-yhtiöt nuttajalle ja ko. suunnittelijoille ja saatava musten täsmentyessä. Hankkeen edeLinnoitustie 5H, 02600 Espoo 1806 suostumus vaihtoon. Vastuu esitetystä tessä on mm. rakennuslupa-asioiden P. 020 7621 600 F. 020 7621 601 [email protected] työtavasta poikkeamiseenE-mail jää kuitenkin vuoksi tehty useita ns. alustavia sopimukteamwork://HKI-ARK04/1806_JS-maanalainen www.innovarch.fi - www.vahanen.com sen esittäjälle. Urakoitsija korvaa esittäsia eri tahojen kanssa. DET reunakoroke 3 ks. AR103-50 EI120 V32 Käy_henk 1/2 0 EI60 -23,00 7 V21 Var_öljyt Kä yt äv ä EI60 14 V15 Kuiluh_H H -23,00 EI60 -23,00 28 4 200 -20,22 22 000 Lu is ka 20 000 13 4 200 8 20 000 27 VSS-käytäv -15,65 <<F-portaikko savuotsa EI60 50 VD V63 Tele ajo-ovi EI60 3 000 VS1 8 000 23 -22,90 V62 SS1 Luiska 1/20 ajo-ovi AUKKO -23,00 VS1 V61 Jäte jätekontti tasaisella Kalliopinta -23.00 4 245 kaivo Tikasportaat ylätasolle painepesu letkukiskot suojaverho PPP 2 250 EI60 V60 Autopesu V10 Käy_V2bA EI30 22 31.01.2013 Varikko, osapohja 1:100 Vvb1 EI60 ajo-ovi EI60 painepesu letkukiskot VD 29 28 -23,00 autopaikka -23,00 V16 Käy_G VS5 Kiinteistövirasto Juhani Linnosmaa, projektipäällikkö Vuokko Uusikangas, projektinjohtaja Kalliotunneli Pää-, Rakenne- ja geosuunnittelu Fundatec Oy Aku Varsamäki, pääsuunnittelija Pasi Loukonen 5 200 Kaiteet +tikasportaat ylätasolla VS1 VS1 EI60 -23,10 72 122 25 000 Tikasportaat ylätasolle -23,00 Kie rtoli ittym ä EI30 EI60 Kalliopinta -23.00 16 100 5 561 V11 Käy_V2bA EI30 2 200 300 V65 Poistoilmakammio1 V12 Käy_V2bB EI60 -23,10 Pysäköintiyhtiö Betonitunneli KV: Sami Haapanen, hallituksen pj. Jätkäsaaren pysäköinti Oy: Juhani Ruskeepää, toimitusjohtaja VS1 800 V13 Käy_Vvb2 1 200 690 4 000 19 300 PPP 1 210 EI30 V1b POISTOILMAKAMMIOIDEN JA KÄYTÄVÄN RAKENTEET RAKENNELEIKKAUSTEN MUKAAN EI60 -23,00 69 203 Vvb2 VS1 Ritiläkaivo H2 a av n an aa -k uk IV . m p. nn ylä uu k.s ra Rakennuttaja HKR Rakennuttaja Annina Mattsson, projektinjohtaja Jouni Maidell, asiantuntija V14 Käy_H -23,00 Kaksi kalliotilakiinteistöä niihin johtavine yhteisine ajoramppeineen ja omine pystyyhteyksineen. Toinen kalliotilakompleksi tulee toimimaan Staran Jätkäsaaren varikkotilana ja toinen palvelee lähikiinteistöjen asukaspysäköintilaitoksena, jonne sijoitetaan kaavan määräämät velvoiteautopaikat. Pysäköintilaitokseen sijoittuu myös lähikiinteistöjen kalliosuoja. Pysäköintilaitos on osin kaksikerroksinen, muilta osin tilat ovat yksikerroksiset. Kalliorakenteita täydentävät betoni rakenteet. Kalliotilat sijoittuvat tulevan Jätkäsaaren uuteen kaupunkimiljööseen Hyväntoivonpuiston ja usean korttelin alle. Kaupunkitilaan tulee näkymään vain puiston taidetukimuureihin integroituva sisäänajoyhteys, sekä muutama ilmastointielementti. Kaikki muut pysty-yhteydet sijoit- -16,50 5 279 -23,10 kui lu 60 00 -23,00 IV- V18 Hissiaula_G Luiska 1/20 -23,10 Varik V17 Hissi_G V19 Porras_G -16,50 Kuilu-Leikkaus H1 RAKENNUSTYÖN YLEISKUVAUS 84 00 Kalliopinta -20.22 Osapohjapiirustus • Pysäköintilaitoksen ja väestönsuojan 1:100 kokonaisala on 33 200 m2 (sisältää ajorampin ja pysty-yhteydet) • STARA:n työtukikohdan, varikon kokonaisala on 8 100 m2 • Hankekokonaisuuden laajuus yhteensä 41 300 m2 Kohteesta luovutetaan urakoitsijalle piirustus- ja selostusasiakirjojen lisäksi arkkitehdin laatima ifc-malli sekä bimxtarkastelumalli, em. suunnitelmia havainnollistavaksi materiaaliksi. Suunnitelma-asiakirjoissa on esitetty alkuperäinen louhintakeilaustieto siinä laajuudessa, kuin se on ollut käytettävisKatutaso, osapiirustus sä. Täydentäviä louhintoja ei ole keilattu uudestaan, joten tarkkeet 1:100on otettava pikalta. Kuilu H Lu is ka Kä yt äv ä Kuilun yläosa suunnitellaan tarkemmin Airut-kortteli-hankkeen yhteydessä. VB Rakennuspaikka: Helsingin kaupunki Kaupunginosa 20 JÄTKÄSAARI Maanalainen kaava-alue yleisen katualueen, Hyväntoivonpuiston ja korttelialueiden alla. Postiosoite: Välimerenkatu 12, 00180 HELSINKI VA RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI 1/2 0 H YHTEISTYÖTAHOJA KOKONAIS HANKKEESSA MM. SEURAAVAT: 63 00 TEKSTI: VUOKKO UUSIKANGAS VALOKUVAT: SARA MALMBERG PIIRUSTUKSET: INNOVARCH OY / JUHA LAMPI Kalliopinta -16.50 (pysäköintilaitos ja STARA:n varikko sekä VSS) G K.OS 20 RAK Uud RAK JÄ Väli 002 SUU Varikko 1:200 29 Täm Luva TU KA EN R E LIM VÄ A dB 32 20801 AL 5 may VP ARMH oinnit Raster mav mah pp Maanalaiset Kalliotilat 225 GODAHOPPSPARKEN +7.0 o aj e-lm +8.0 HYVÄNTOIVONPUISTO pp mav mav 3 Hyväntoivonkadun alle sijoittuvat kuilut rakenteineen: Osa D-kuilun suihkupaalurakenteesta 544 4 215 3 Kuilut: Osa B-kuilun suihkupaalurakenteesta 2 e-lm Katualueiden alapuoliset kalliotilat AK LPA LPA 4 KAPHORNIN KATU 4 20808545 546 AK 1 karhennettu. Saumoihin asennetaan 2 tehdään vastaanottomittaus sekä työn tekijän että vastaanottajan edustajan tiivistysnauhat ja injektointiletkut suunni216 3 .0 J 270 läsnäollessa.+9Mittaukset tehdään vähintelmien mukaan. 2 AK 284 1 tään kahdesta toisiaan vastaan kohti Maanvaraiset laatoista ja lattioista Muista tarvittavista työ- ja kutistumissuorasta linjasta lattian tai sen osan epäsaumoista on sovittava rakennesuunnit2on rakennusselostuksessa LPA 5 4 tasaisimmasta kohdasta. Mittaus on uloseuraavat tarkennukset: telijan ja arkkitehdin kanssa ennen KATU ko. 283 RION Katualueen e-lm LPA 3 +7.4 alapuoliset kalliotilat 0.0 tettava myös saumojen yli. Mittaustulose-lm työn suorittamista. Työsaumaan sijoiteMaanvaraiset lattiat toteutetaan +1 kuitu 3 32 ilmoitetaan 1 mm:n tarkkuudella. betonilla. taan rakennesuunnittelijan20811 määräämä 547 dB le A VP le YO Kulutuskestävyys mitataan tarvittaesril isäraudoitus. Näkyvien työsaumojen KA 548 le 1 TU sa tilaajan erillisen ohjeen mukaan. Ohjeet ja määräykset moitukset on sovittava arkkitehdin kans1 maz 32 Lattiabetonin lujuus arvostellaan Työssä noudatetaan seuraavia ohjeita ja sa. Työsauman laudoituksen ja raudoituk20810 dB 311 296 A vk RakMk B4 luvun 6 mukaisin normi- tai määräyksiä: sen on oltava paikoillaan ennen beto0 . map 8 + AKnoinnin alkua. Työsaumasta saa betorakennekokein. .9 7 • Betonilattiat 2002 +10.80 by45/BLY maz +7 2 4 Suurin sallittu paksuuspoikkeama on • Betoninormit by15 2004 nointia jatkaappvasta kun työsauma kestää p p –15…+20 mm. Alustan keskimääräisen • Suomen rikkoontumatta muotin irrotuksen. TyöVÄ Betonilattiayhdistyksen ohje ST 228saumojen pinnoista harjataan teräs RA korkeusaseman tulee olla niin alhaalla, BLY 3 2002 2 map HA Katualueen alapuoliset YUirronnut M kallionpäälliset ettärakenteet vähintään nimellispaksuuden omaaharjalla sementtiliimakalvo pois, Puiston NS YO 2 alapuoliset kalliotilat G A va lattia voidaan toteuttaa siten, että 3 Lattian luokitus Tja laatutekijät pöly poistetaan ja pinta kastellaan ennen 20813 AN valmiin lattian yläpinta on suunnitelmien Lattian luokka pysäköintialueilla ja tekni- AK betonoinnin jatkamista. 3 si-1 32 297 dB mumukaisessa korkeustasossa. sissä tiloissa on B - 2 – 35 by45 Betonointisuunnitelmassa on esitet A 229 1 Näkyvien kuitujen määrä lattian val-308 kaan. Tasaisuusluokka-vaatimus B, tävä työsaumojen sijainti. Valukerrat on JA P ATAMANKU LÄNSISsiten, pp kulutuskestävyysvaatimus 2, betonin pyrittävä suunnittelemaan että työ235miissa sirotelattiapinnassa tulee olla alle NDEN RÄ SG MN VÄSTRAHA NSISA2TA kpl/m lujuuskuokka K35-2. Poistumistiekäytä saumoja tehdään vain rakennepiirustus. MANKUJA pp 3 LÄ 20814 vien lattian vastaava luokka on C-4-35. ten osoittamiin kohtiin. Betonoiminen AK 2 Tasaisuusmittapoikkeamien määrittäkatsotaan jatkuvaksi, jos valutauko on Työsaumat minen tehdään by45:n mukaan. Tasaienintään 1 1/3 tuntia. Tauon ollessa piTyösaumojen rakenne ja sijainti esitetään suutta mitataan linjalaudan ja hyvän tempi, betonin sitoutumista on hidastetrakennepiirustuksissa ja rakennesuunnitvesivaa’an avulla koko työn ajan. Ennen tava taukoa vastaavasti tai rakenteisiin telijan määräyksissä. Vesitiiviin rakenteen työn luovuttamista tai luovutettaessa on tehtävä työsauma. työsaumapinnan tulee olla sopivasti muuttamisesta aiheutuneet suunnittelukustannukset. 20818 Tasokoordinaatisto / Plankoordinatsystem: Helsingin kaupungin erilliskoordinaatisto / Helsingfors stads lokala koordinatsystem Korkeusjärjestelmä / Höjdsystem: NN (=N43) E 20 LÄNSISATAMA VÄSTRA HAMNEN 34 dB A S6 p-2 ma N TA GA GA LA MA K ÄT R AA ÄS P4 197 Kalliotilat: Osa pysäköintihallia P4 poikkikäytävineen AK 1 TAN GA NO OR LIV maz KU EN mistään suunnitelmien p-2 ma ~ ma ajo p-2 ma 1 pp/t 0 F /t pp pp S2 VS JA 4 1 310 2 20819 AK +8. -2 ap m SH BU pp maz av m av m p-2 ma 3 4 Livornonkadun alle sijoittuvat kalliotilat rakenteineen: Osa pysäköintihalleja P1 ja P2 poikkikäytävineen 543 20806 Katu- ja puistoalueiden alapuoliset kalliotilat Hankkeen pohjantervajais-tilaisuutta vietettiin 12.6.2014 kallioluolaan sisustetussa juhlatilassa. Mukana olivat perinteen mukaan edustettuina eri alan asiantuntijat: hankkeen tilaajan, rakennuttajan, suunnittelijoiden ja rakentajien ammattikunnat. Mukana tietysti myös musiikkia, huumoria ja yhteistyötahojen perinteisiä puheita. Kaikilla oli myös ainutlaatuinen mahdollisuus jättää tuleville sukupolville tervaten kallioseinään omat taidekuvionsa. Ja täytyy tunnustaa, kuten yli-innokkaista rappareista aikoinaan sana kulki: ”rapa roiskuu”, nyt tosin roiskui tumma terva kynttiläsoihtujen valossa! Malagankadun alle sijoittuvat tilat ja rakenteet 5 LPA SUEZINKATU 3 LPA VP 20820 YL Jätkäsaarenkujan ja siihen liittyvien aukioiden alle sijoittuvat kalliotilat rakenteineen: Osa kiertoliittymää ja sen ajotunneleita Osa pysäköintihalleja P1 - P4 poikkikäytävineen 221 +8.0 v ma may 198 en et kalliotilat 278 le may t pp/ S6 B 15 AK P1 1 KTY 2 196 3 may Juutinraumankadun alle sijoittuvat maanalaiset rakenteet: Betonirakenteinen väestönsuojakäytävä 2 alapuoliset kallionpäälliset tilat p hp ma EN D N RÄ SG OLM 210 P2 U AT NK GA LA MA S1 VS p-2 ma U AT NK NO OR LIV P3 20816 AK pp Laivapojanaukion alle sijoittuvat kalliotilat rakenteineen: Osa pysäköintihallia P4 poikkikäytävineen 541 3 20804 542 3212 4 pp/t AK Katu- ja puistoalueiden O A P4 ajo +3.6 U AT NK KTY 2 A dB 32 1 Tuloilmaelementti puiston pinnalle 20817 AK 2 306 +10.0 mah KTY1 A dB 32 479 oinnit Raster PL 14 UM RA IN T +8 UU .0J ARMH 12 Välimerenkadun alle sijoittuvat kalliotilat rakenteineen: Staran varikon halli V2 ja sen poikkihallien sekä käytävien tilat Pysäköintilaitoksen hallien luoteispäät ja tekniset sekä kulkutunnelit A- ja L-kuiluille LPA U 2 KAT 4 LPA N A AJ LAIVAPOJANAUKIO SKEPPSGOSSEPLATSEN 47 A dB 32 M JA N K U DE ÖN ÄN Y T GR IT S SS ICK ME FL SS MÄ 20017 LPA-1 0.5 +1 Vsi-12 O K RIK A V rp Kalliotilat: Sisäänajon kalliotunneli Pysäköintilaitoksen hallien kaakkoispäät ja kulkutunneli D-kuilulle kulkutunneli C-kuilulle tekninen tunneli K-kuilulle Kuilut: M-kuilu Tuloilmaelementti puiston pinnalle K-kuilu niiltä osin kuin se ei ole saanut sijoituslupaa imujäteaseman hankkeen yhteydessä 273 H 20800 AK 1 AN AT +5.3 SG V A LH DE E M 170 20802 AK pp may 1 A dB 32 av m A dB 32 540 SELKÄMERENPUISTO BOTTENHAVSPARKEN G Katu- ja puistoalueiden alapuoliset kalliotilat pp/t ~ ma NKUJA ajo HIETASAARE EN ER ÄM U SLK AT AV SE K ENH AN TT AT BO G LPA 420019 AKS mav 172 Hyväntoivonpuiston alle sijoittuvat tilat ja rakenteet: Kallionpäälliset: Sisäänajotunneli tiloineen ja betonirakenteineen A dB 32 D K SGRÄNDEN SANDHOLM JA HAMPURINKU C GRÄNDEN HAMBURGS NKATU HYVÄNTOIVO GODAH OPPSG ATAN A 32dB 30 SISÄINEN TARKISTUS 16.6.2014 K.OSA KORTTELI / TILA TONTTI / RNo VIRANOMAISTEN MERKINTÖJÄ 20 RAKENNUSTOIMENPIDE PIIRUSTUSLAJI JUOKS.NO RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MITTAKAAVA JÄTKÄSAARI - MAANALAISET TILAT Asemapiirustus - Sijoituslupaa varten Uudisrakennus 1:1000 Välimerenkatu 12 00200 Helsinki Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Vahanen-yhtiöt Linnoitustie 5, 02600 Espoo P. 020 769 8698 F. 020 769 8699 E-mail [email protected] www.innovarch.fi - www.vahanen.com SUUNNITTELIJA JA KOULUTUS Juha Lampi, Arkkitehti SAFA TYÖN NO TIEDOSTO 1806 SUUN.ALA PIIR.NO MUUTOS ARK AR102-03 teamwork://HKI-BIM02/1806_JS-maanalainen_140605 PÄIVÄYS 10.06.2014 YHTEYSHENKILÖ - HYVÄKSYJÄ Tämä suunnitelma ja tiedostoon Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n omaisuutta eikä sitä saa käyttää ilman tekijän lupaa. Luvalla käytettäessä on Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy;n logo ja nimi oltava selkeästi esillä. 31 PAULI VOLOTINEN, PUHEENJOHTAJA JUKO / TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN RY TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN ESPOO JA KAUNIAINEN RY HUBER Rotamat Ro 3 Sakokaivolietteen vastaanottoasema LIIKELALAITOKSET JA YHTIÖITTÄMISET KUNTASEKTORILLA – KUNNAN ITSEHALLINNON TUHOAJAT Yhteinen julkilausuma saatiin nopeasti valmiiksi ja sen allekirjoittivat kaikkien järjestöjen pääluottamusmiehet. ➤ Sakoaseman ydin ROTAMAT Ro1 hienovälppä on vankkarakenteinen ja erotustehokas ➤ Välppä on kokonaan itsepuhdistuva kun sen harava puhdistaa kaikki raot koko korin ympäriltä ➤ Laite on valmistettu kokonaan ruostumattomasta teräksestä ja on suljettu kokonaisuus, joka estää hajuhaittoja ➤ Laitteessa on sisäänrakennettu välpepuristin ja lisävarusteena saa myös välpepesurin Lisätietoja annamme mielellämme! [email protected] Johdantoa Espoon kaupungissa tilaaja–tuottajamenettely otettiin käyttöön Palveluliiketoimen aloittaessa uutena toimialana 01.01.2011. Palveluliiketoimen tavoitteena on olla kaupungin oma palveluntuottaja, joka tuottaa laadukkaita palveluja yhdessä sovittujen hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti, kustannustehokkaasti ja asiakkaita kuunnellen. Toimintoja on liikelaitostettu, kustannustietoisuutta ja kustannusten läpinäkyvyyttä lisätty ja toimintaan on tuotu liiketaloudellinen näkökulma. Vastaavasti tilaajatoimintoa on kehitetty teknisessä keskuksessa ja ympäristötoimessa niin tilakeskuksessa kuin teknisessä keskuksessa. Tilaajan markkinatuntemus on lisääntynyt ja valmiutta hankkia markkinoilla saatavissa olevia palveluita kaupungin oman palvelutuotannon rinnalla on kehitetty. Muutokset edellyttivät uuden toimialan Palveluliiketoimen toimialan, PALIn perustamista sekä johtosääntöjen laatimista ja muutoinkin uuden organisaation luomista sekä uusien toimien perustamista. Teknisen toimen toimialasta eriytettiin omiksi toimialoikseen sekä TYT eli Tekninen ja ympäristötoimi että PALI. Palveluliiketoimen alueelle muodostettiin uusiksi liikelaitoksiksi mm. Espoo kaupunkitekniikka, EKA ja Espoo kiinteistöpalvelut, EKI. Tekninen keskus toimi tilaajan edustajana ja teki vuosittain sopimuksia ja tilauksia em. liikelaitoksilta. Yhteistoiminnasta Vuosien 2013 ja 2014 aikana ovat sekä tilaajan että tuottajan sukset menneet ristiin ja tilausmenettely on 32 viivästynyt ja tuottanut ongelmia tilaajan ja EKA:n sekä EKI:n välillä. Erityisesti ongelmat ovat korostuneet EKA:n kunnossapitourakoiden osalta, sillä tilaajana toiminut tekninen keskus on kokeillut kilpailuttaa urakoita ulkopuolisilla ja saadut tarjoukset ovat olleet edullisempia kuin mitä liikelaitos on pystynyt tuottamaan. Tilaaja ei ole ottanut huomioon sitä, että EKA:lla on varattuna resurssit omille alueilleen vaan on tehnyt sopimuksen ulkopuolisen ja halvemman urakoitsijan kanssa. Miten sitten EKA:n henkilökunnan työmotivaation ja ylipäätään työllistämisen käy kun töitä viedään pois? Lopputuloksena on tulehtuneita henkilösuhteita ihan ylhäältä alas saakka. Tekninen keskus tilaajana ei ole ajatellut kokonaisuudessaan EKA:n kustannusrakennetta ja sen velvoitteita käyttää mm. kone- ja kuljetuskalustoa kaupungin Logistiikka-liikelaitoksen kautta. EKA:lla on pitkäaikainen sopimus tämän liikelaitoksen kanssa eivätkä he voi enää kilpailuttaa uutta kalustoa omaa toimintaansa varten. Espoo kaupunkitekniikka, EKA on ajettu puun ja kuoren väliin. Asiaa yritettiin sovitella mutta siitä ei tullut mitään sillä tekninen keskus piti oman sektorinsa näkökulmasta tarkasteltuna kuntalaisten eli veronmaksajien etua tärkeämpänä kuin liikelaitoksen työllistämistä. Asioita ei haluttu nähdä ja laskea koko kaupungin ja kokonaiskustannusten näkökulmasta. Tehtiin myös lisää tutkimuksia ja selvityksiä mutta mikään ei auttanut. Toimialajohtajatkin keskustelivat asiasta mutta mitään tulosta ei syntynyt koska ei myöskään liikelaitoksen, PALI:n puolelta voitu tehdä muutoksia vallitsevaan tilanteeseen. Molemmat toimi- alat olivat ajautuneet pattitilanteeseen eikä tilaaja–tuottaja-malli enää toiminut. Törmäyskurssi oli kohtalokas Kaupungin johtaja puuttui ongelmaan ja kehotti vielä kerran tutkimaan asiaa ja pääsemään sopuun käytössä olevan mallin mukaisesti mutta sekään ei auttanut. Oltiin umpikujassa ja koska jotakin oli tehtävä tilanteen laukaisemiseksi, niin neljän miehen virkamiesryhmä päätti ryhtyä salaa hakemaan ulospääsyä hankalasta tilanteesta. Henkilökunta ei tiennyt asiasta mitään vaikka tosin erilaisia huhuja oli liikkeellä mutta kuten sanottua – ei faktaa. Tilanne oli kärjistynyt erittäin pahaksi ja siitä voi päätellä, että tehdään jotakin todella raflaavaa ongelman ratkaisemiseksi. Ja niinpä saimme kaikkien yllätykseksi lukea tiistaina 28.10.2014 Helsingin Sanomien kaupunki-otsikon alapuolelta, että Espoo on ehkä ulkoistamassa tuhannen ihmisen työt. Lehtiartikkelin mukaan Teknisen toimen tuotanto kilpailutettaisiin ja ulkoistettaisiin yksityiselle viimeistään vuonna 2016. Lisäksi asia oli menossa seuraavalla viikolla kaupungin hallituksen ns. iltakouluun 3.11.2014 esityksenä siten, että EKI:n ja EKA:n tuotantopalvelut kilpailutettaisiin ja ulkoistettaisiin. Asiasta nousi valtaisa kohu molempien liikelaitosten henkilöstön keskuudessa ja tilanne muodostui kaaosmaiseksi sillä voimassa olevaa yhteistoimintasopimuksen edellyttämää yt-lain mukaista neuvottelua ei ole ollut ja tilanne tuli täysin shokkina henkilöstölle sekä vielä pahemmin luottamusmiehille sekä pääluottamusmiehille. Ainut keino meillä järjestön edustajilla oli reagoida nopeasti tilanteeseen ja laatia järjestöjen pääluottamusmiesten kesken kirje kaupungin johtajalle, kaupungin hallituksen puheenjohtajalle sekä kaupungin hallituksen jäsenille ennen hallituksen kokousta. Yhteinen julkilausuma saatiin nopeasti valmiiksi ja sen allekirjoittivat kaikkien järjestöjen pääluottamusmiehet. Näin saatiin voimakas hanketta vastustava kannanotto henkilöstön ja liikelaitosten ulkoistamiselle pois Espoon kaupungilta. Kannanotto edusti kokonaisuudessaan noin 14 000 kaupungin työntekijää, joten sitä ei myöskään kaupungin hallitus voi noin vaan ohittaa. Pölyt laskeutuivat mutta vain hetkeksi Kirjeen johdosta tilannetta on saatu vähän rauhoitettua. Kaupungin hallituksen iltakoulu päätti kehottaa virkamiehiä lisäselvityksiin sekä tarkastelemaan myös vaihtoehtoa jossa sekä TYT että PALI toimialat yhdistettäisiin ns. virastomaiseksi yhdeksi tekniseksi virastoksi, jonka sisällä toimintojen voitaisiin uudelleen organisoida kustannustehokkaasti. Ulkoistamisen kohteena ollutta kahta liikelaitosta ei ole näin ollen vielä kilpailutettu yksityisillä markkinoilla. Ymmärrämme kyllä Espoon kaupungin tavoitteet mm. TATU-ohjelman (Talouden tasapainotus- ja tuottavuus ohjelma) ympärillä mutta kun on sovittu yhteiset pelisäännöt siitä miten kaupungin henkilöstön kanssa menetellään, niin on niitä myös noudatettava molemmin puolin pöytää. Vaikka Helsinki on edennyt liikelaitostamisessa jo askeleen edelle Espoon kaupunkia ja perustanut liikelaitoksista yhtiöitä, ei 0207 120 620 WASTE WATER Solutions WASTE WATER Solutions Maapohjan vahvistamisen erikoisosaamista: Syvästabilisointi kuiva- ja märkämenetelmin Suihkupaalutus Rakentajat Piippo & Pakarinen Oy Kauppamäki 3, 02780 Espoo Heikki Pakarinen 0400 449 041, Kyösti Piippo 0400 410 347 www.rppoy.fi 5 Huom! Kiinteistöhuoltoyhtiöt, Isännöitsijät! Meiltä myös kaikki lto-koneiden suodatinsarjat, pyydä tarjous. Myynti / Noutovarasto: Myynti: 33 Solid House Magazine 3/2014 Espoon silti pidä mennä ainakaan tässä asiassa Helsingin perässä. Aivan kuten kuntaliitosselvityksessä Espoo jo tekeekin, niin tulisi myös tässä asiassa kaupungin kulkea omia polkujaan kaupungin henkilöstön parasta ajatellen. Liikelaitosten tilannetta käsitellään ja mahdollisesti tehdään uusia päätöksiä 1.12.2014 pidettävässä kaupungin hallituksen virallisessa kokouksessa. Henkilökunnan koettelemus Helsingin Sanomien lehtikirjoituksesta sai helposti sen käsityksen, että päätöksessä olisi laajempikin konsensus olemassa poliittisilla päätöksentekijöillä mutta todellisuudessa ei näin tainnut ollakaan. Toki kaupungin hallituksen ns. iltakoulun esityslistalla 03.11.2014 oli muitakin vaihtoehtoja mutta tämä kaikkein rajuin saatettiin julkisuuteen. Ehkä tällä haluttiin säikäyttää kaupungin henkilöstöä ottamaan huomioon, missä todellinen valta on? On olemassa paljon sivistyneimpiä tapoja kohdata kaupungin henkilöstöä kuin näyttää suoraan ”punaista korttia” pelikentällä. Menettely on aiheuttanut paljon huolta ja murhetta henkilöstön ja meidän järjestöjen luottamushenkilöiden keskuudessa. Kaikkea ei voi julkaista mutta pahimman vaiheen ohi on onneksi päästy ja saavutettu neuvotteluyhteyksiä työnantajan suuntaan. Toisaalta menettelyn johdosta henkilökunta on saanut myös tukea eri poliittisilta ryhmiltä sillä kaikki ryhmät eivät ole pitäneet tällaista ratkaisua suotavana. Valtuusto ja kaupungin hallitus Kaupungin valtuuston 4.12.2013 teki päätöksen vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta ja siinä yhteydessä valtuusto kehotti kaupungin hallitusta valmistelemaan vuosille 2014–2016 taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU-ohjelman). Ohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa 24.3.2014 ja ohjelmasuunnitelma 19.5.2014. Ohjelmasuunnitelmassa on linjattu ja määritetty toimenpiteeksi omistaja– tuottaja-roolien ja nykyisten toimintamallien arviointi sekä jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta sopiminen. Voidaan hyvin päätellä, että valtuusto on vahvasti vuosille 2015–2017 ulottuvan TATU-ohjelman takana ja sen toteuttamisessa on kaupunginhallituksella vastuullinen rooli. Osaksi TATU-ohjelmaa on laadittu kaupungille vuosia 2015 ja 2016 koskeva henkilöstösopimus, jossa kaupunki lupaa, että taloudellisin tai tuotannollisin syin kaupungin henkilökuntaa ei irtisanota ja henkilökunnalle on annettu haaste olla mukana ohjelman toteuttamisessa. Ohjelman toteuttaminen saattaa merkitä mahdollisesti uudelleen järjestelyjä organisaatioissa mutta siten, että työpaikat kuitenkin säilyvät. Henkilökunta haastetaan toiminnallaan tuottavuuden parantamiseen ja siten edistämään kaupungin yhteisiä säästötoimia. Ehdotus uuteen nousuun Lehtikirjoitus Helsingin Sanomissa 28.10.2014 on siis nähtävä eräänä ponnisteluna TATU-ohjelmaan liittyen mutta sitä ei voida pitää moraalisesti kovin perusteltuna, ei edes vaihto ehtona kun tarkastelemme henkilöstösopimusta. Liikelaitosten EKA ja EKI kehittämishanke on edelleen vireillä ja sitä jatkettaneen kevätkaudella siten, että ratkaisuun päästäneen kesään 2015 mennessä. Myönteistä on siinä kuitenkin, että henkilöstön edustaja on mukana ratkaisuja haettaessa. Tapahtuneista voidaan päätellä, että ulkoistaminen voi tulla myös jatkossa uudelleenkin esille mutta mielestäni tämä vaihtoehto ei ole henkilöstösopimuksen mukainen vaan sen vastainen. Yksi hyvä vaihtoehto olisi purkaa molemmat liikelaitokset ja palata entiseen ns. virastomalliin, jossa sekä EKA että EKI liitetään tekniseen keskukseen, kuten myös kaupungin hallituksen iltakoulussa 03.11.2014 tuotiin esille. Näillä muutoksilla taataan laadukkaan osaamisen säilyminen Teknisessä keskuksessa ja kuntalaisten laadukas ja kustannustehokas palvelu kaupungin omien työntekijöiden toimesta. Espoon kaupunki voisi hyvin palata takaisin normaaliin kunnalliseen järjestelmään ja parantaa sitä kautta vähän tahriintunutta mainettaan henkilöstön ulkoistamisesta ja liikkeen luovuttamisperiaatteesta. Tosin taloudellinen tilanne on hankala lähes koko EU-alueella ja siten näkymät ja talouden kehityksen ennustettavuus vaikeaa. Valtiovalta taistelee hyvinvointivaltion puolesta ja kiristää kuntien taloutta kohtuuttomasti. EteläSuomen vauraat kunnat ja kaupungit Bau-Met Oy on tunnettu valtakunnallinen kone- ja laitetoimittaja, joka palvelee laajaa asiakaskuntaa kuten teollisuutta, konevuokraamoita, rakennusliikkeitä ja julkista sektoria. Perheyritys on perustettu vuonna 1972 ja panostaa korjausrakentamisessa käytettäviin tuotteisiin sekä työmaapalveluihin. joutuvat avustamaan erityisesti pohjoisen kuntia. Espoo on tässä asiassa samassa veneessä Helsingin kanssa. Espoon kaupunki kasvaa kuitenkin vuosittain noin 4000 tuhannella asukkaalla ja heille tulee olla valmiina peruspalveluja sekä toimivaa infrastruktuuria. Henkilöstön kannalta voisi todeta, että suunnitellun TATUohjelman aikana tapahtuu henkilöstön vähenemistä sekä luonnollisen poistuman että myös kaupungilta muutoin toisen työnantajan palvelukseen siirtymisiä. Paremman, kunnallisen henkilöstöpolitiikan puolesta Espoon kaupunkia on yleensä pidetty hyvänä työnantajana ja henkilökohtaisesti olen samaa mieltä edelleen vaikka henkilöstöpolitiikassa voi sattua joskus ylilyöntejä mutta pitkässä juoksussa Espoon työnantajakuva on hyvä. Tiedossamme on, että pääkaupunkiseudun kaupungit kilpailevat keskenään hyvistä veronmaksajista ja asukkaita houkutellaan monin eri tavoin viihtymään ja asumaan sekä antamaan lapsilleen turvallista kasvuympäristöä. Välttämättä ei katsota kunnan perimää veroäyriä vaan muut arvot vaikuttavat asuinkunnan valintaan. Espoon vetonaulana on lähivuosina valmistuva länsimetro, joka tuo erinomaisen mahdollisuuden julkiselle liikenteelle kaupungin sisällä ja HSL:n liikenneverkolla. Espoon kaupungin olisi hyvä varautua tuleviin asukkaisiin ja heidän vaatimiin palveluihin. Kasvavaa kaupunkia varten tarvitaan osaavaa ja motivoitunutta kaupungin omaa henkilökuntaa niin terveyspalvelujen tuottamisessa kuin kaupungin infrastruktuurin toiminnan turvaamisessa. Mielestäni on erittäin tärkeätä, että kaupunki rakentaa itselleen kunnallisia organisaatioita ja kehittää niitä, arvostaa henkilökuntaa sekä toimii siten kuin Espoo tarina edellyttää. Oman näkemykseni mukaan kaupunki toimii silloin parhaiten kun Valtuusto päättää kaupungin palveluksessa olevan kunnallisen henkilökunnan tavoitteet ja niitä toteutetaan hyvien esimiesten johdolla nykyaikaisilla johtamistavoilla. Liikelaitosten toimintatapoja ei pidä ajaa sisään kaupungin organisaatioihin vaan kunnan tulee säilyttää sen itsehallintoonsa kuuluvat asiat eikä niitä saa tuhota lyhytnäköisellä ja tempoilevalla henkilöstöpolitiikalla. | Kuvassa Mika Iivonen Työmaapalveluiden erikoisosaamista T oimitusjohtaja Marko Eklund kertoo yrityksen omaavan laajan valikoiman alan huipputuotteita, jotka soveltuvat suomalaiseen rakentamiseen. Belgialainen timanttiterien valmistaja Carbodiam on palvellut Bau-Metiä loistavilla, kovalle Pohjolan graniitille kehitetyillä terillä ja segmenteillä. Varastosta löytyy kaikkia yleisempiä teräkokoja erilaisille materiaaleille, sekä asiakkaiden toivomia erikoisteriä. – Terähankintojen tullessa ajankohtaiseksi meihin kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä. Eklundin mukaan myös suosittua poraputkien uudelleen segmentointipalvelua kannattaa käyttää. Vanhasta putkesta tulee täysin uuden veroinen ja säästöä kertyy verrattaessa uuden ostoon. Palvelu on lisäksi nopeaa: putki palautuu käyttäjälle usein jo saman päivän aikana. Timanttityövälineistä, pölynhallinnasta ja työmaapalveluiden kehittämisestä on vastannut 1.4.2014 alkaen Mika Iivonen, joka on toiminut alalla yli 13 vuotta. Yhteistyö rakennus- ja saneerausliikkeiden kanssa on tuonut uutta näkökulmaa rakennustöiden monimuotoisuudesta ja alan erilaisista tarpeista, joihin on pyritty vastaamaan vahvalla ammattitaidolla. Pölynhallinta on muodostunut yhdeksi tärkeimmistä toiminnoista työturvallisuuden saralla. Siihen Bau-Metillä on tarjota asiakkailleen kotimaiset huipputuotteet pölynpoistoon ja alipaineistukseen. – Strong-rakennusimurit esierottelijoineen ovat hinta-laatu suhteeltaan markkinoiden kärkeä. Alipaineistajat samalta valmistajalta kestävät tarkankin syynin. Tuotteet ovat kestäviä, keveitä, ja toimintavarmoja huipputehoilla. ta toimintaa. – Kun arvostat laatua kuten mekin ja haluat ammattitaitoista palvelua, olemme palveluksessasi. Eklund kertoo yrityksen tuotteiden edustavan markkinoiden parhaimmistoa. Kattavat huolto-, korjaus- ja varaosapalvelut sekä pientavaratoimitukset työmaalle koko Etelä-Suomessa täydentävät yrityksen erinomais- www.bau-met.fi • Kärsämäentie 72, TURKU • p. 0207 433 700 34 35 19 KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY KRI:n jäsenille... RUKA-maja KUUSAMO Vuonna2008valmistunutKRI:nparitalo-osakeRUKA-majasijaitseeSuomen suosituimmanhiihtokeskuksenRUKAnkupeessaKuusamossa. OsoitteessaPyydystie4Bon68m2alakerta,jossa2mh,tupajaavokeittiö, saunaosastoja2wc:tä.24m2parvellaonlisäksimatalampaatilaamajoittujillesisältäenovellisenmakuusopen.Majassaonkaikkiaan8vuodepaikkaa. SIJAINTI JA YHTEYDET Kuusamoon ja Rukalle on hyvät kulkuyhteydet, lentäen pääkaupunkiseudulta,junayhteydetOuluun,KajaaniintaiRovaniemelle,joistabussiyhteydetperille.OmallaautollamatkaakertyyHelsingistänoin825km,Oulusta RUKAN TALVI 19 hissiä, 29 rinnettä, 245kmjavaikkapaPorista735km. korkeusero 201m, pisin rinne 1300m. Latuverkko riittää meistä useimmille ja välineitä voit vuokrata paikanpäältä. Hiihtoladuille pääsee melkein majanvierestä. RUKAN KESÄ On kiehtova kokonaisuus luontoa, tapahtumia, esiintyjiä ja monipuolista tekemistä: Kalastusta, vaellusta, melontaa ja koskenlaskua, golfia, maastopyöräilyäjaerilaisiasafareita. Ruka-majaankuuluumyös kalastusoikeudetyhteisiin vesialueisiin mm. läheiselläVuosselijärvellä. Rukankylästälöydätviihtyisätravintolatjamonipuoliset välinevuokraamotympärivuoden.. RUKA-majan varustetaso Ulkovarastot 2 kpl, Sähkölämmitys, HUONEISTOON Jääkaappi/pakastin, EI SAA TUODA Liesitaso ja erillisuuni, ELÄIMIÄ Mikroaaltouuni, Kahvin- ja vedenkeitin, TUPAKOINTI KIELLETTY Ruoanvalmistusvälineet, Ruokailuvälineet 12 hengelle, VAIHTOPÄIVÄ Astian- ja pyykinpesukoneet, LAUANTAI Kuivauskaappi, KELLO 12:00 Keskuspölyimuri, Takka, kaasugrilli, TauluTV 32” digivirittimellä 2kpl DVD-soitin, 2kpl, Radio/CD-soitin, 8 kpl runkosänky, täkit ja tyynyt, 1 vauvan matkasänky, 2 kpl aikuisten polkupyöriä, Suksenhoitoteline voitelurautoineen, Soutuvene varusteineen... Täydellinen luettelo kohteessa RUKA-majan vuokraus ja varaukset Varaukset tulee tehdä majaisännälle viikoista 1-26 edeltävän syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-52(53) edeltävän huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla. Avainpalvelusta on vuokrattavissa myös liinavaatteita ja tilattavissa vaikkapa siivouspalveluita. Majan käyttöoikeuteen kuuluu myös yksi kausikortti rinteisiin. Viikkovuokrat, vain jäsenille. Vk: 1, 8..16, 36..37, 52(53) = 430€ Vk: 5..7, 17..18, 33..35, 38..39 = 270€ Vk: 2..4, 19..32, 40..51 = 180€ Viikonloppu- ja vuorokausivuokraukset mikäli maja vapaana, minimi 120€. Majaa vuokrataan vain KRI:n jäsenille henkilökohtaiseen perhekäyttöön. Edelleenvuokraus on kielletty. Lisätietoja/varaukset: KRI ry, majaisäntä Petri Pucilowski, p. 040-546 1002 (jätä yhteydenottopyyntö vastaajaan eli puhelinnumero, josta sinut tavoittaa iltaisin) KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY 1.kerros 2.kerros/parvi MONIPUOLISIN KRI ry:n jäsenille: K O TA P O R T T I V U O K AT T I Liiton lomaosake KOTAPORTTI sijaitsee KAINUUSSA, Sotkamon kunnassa, Vuokatin lomakeskuksessa, osoitteessa: Talvikkaantie 8 B 3 88610 VUOKATTI 64,5 m2:n paritalo-osakkeessa on tupakeittiö, 3 makuuhuonetta, sauna- ja pesutilat. SIJAINTI JA KULKUYHTEYDET Vuokatti sijaitsee keskellä Suomea - lyhyiden välimatkojen ja nopeiden kulkuyhteyksien päässä suurista kaupungeista. Vuokattiin voi tulla omalla autolla, junalla tai linja-autolla. Lähin lentokenttä on Kajaanissa ( 35km ) josta linja-autoyhteys Vuokattiin. Lähimmät rautatieasemat ovat Kontiomäellä, jonne myös autojunat kulkevat, ja Kajaanissa. HARRASTUKSET JA PALVELUT Vuokattiin on rakentunut luonnon ja lomalaisten ehdoilla lomamaailma, jossa riittää tekemistä kaikkina vuodenaikoina. KOTA PO RT TI 38 ------ ------ -----> Laskettelurinteitä on 13 ja maastohiihtolatujakin 100 km, joista valaistuja 10 km. Kesällä voi myös hiihdellä hiihtotunnelissa tai lumilautailla läheisessä, maailman ensimmäisessä lumilautatunnelissa. Kylpylähotelli Katinkullasta löytyy tasokkaan viihdekylpylän lisäksi tennisja keilailumahdollisuus ym. Golfaajille on Vuokatissa täysimittainen 18 reikäinen rata. Internet: www.vuokatti.fi LOMAOSAKKEEN VARUSTETASO Sähkölämmitys, osin lattialämpö, takka, radio (2kpl), video (2kpl), TV (2kpl), liesi, mikroaaltouuni, jääkaappi pakastimella, astianpesukone, ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineet, pyykinpesukone ja -kuivauskaappi, keskuspölynimuri, sängyt vuodevaatteineen (ei liinavaatteita), lastensänky 0-4v, syöttötuoli, 2 kpl aikuisten polkupyöriä ym. Kotaportissa on vuoteet 6 henkilölle ja lisävuoteet 2 aikuiselle tai 4 lapselle. HYVÄÄ Alle viikon vuokraukset sisältävät yhden kylpyLOMAA ! läkäynnin ( 2,5e /jäsen) ja viikon vuokraukseen sisältyy 4 kylpyläkäyntiä ( 2,5 e/jäsen/kerta) Huoneistoon ei saa tuoda eläimiä ! Huom! Vaihtopäivä sunnuntai kello 16:00 VARAUKSET Varaukset majaisännälle viikoista 1-26 syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-53 huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla, jossa otetaan huomioon hakijoiden kolmen vuoden vuokraukset varatussa kohteessa. Hakijat pisteytetään edellisten vuokrauksien mukaisesti seuraavasti: Edellinen vuokraus kohteessa -A-viikolla 3pistettä -B-viikolla 2pistettä -C ja D-viikolla 1piste Varaaja, jolla on vähiten HINNAT pisteitä, saa haluamansa 390e 1, 7...15, 51...53 lomaviikon kohteessa. - Viikko A 250e 2...6, 25...32, 46...50 - Viikko B 160e 16...17, 22...24, 33...35, 40...45 - Viikko C - Viikko D 120e 18...21, 36...39 Viikonloput ja vuorokausivuokraukset majan ollessa vapaana, minimiveloitus 120e. Lisätietoja / varaukset KRI ry majaisäntä Majan käyttöoikeuteen sisältyy myös Petri Pucilowski: yksi kausikortti rinteisiin talvikaudella. Vastaaja numerossa 040-546 1002 Jätä yhteydenottopyyntö ( puhelin arki-iltaisin ) vastaajaan 39 KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY KRI ry:n jäsenille: KUERLOMA YLLÄS Liiton lomaosake KUERLOMA sijaitsee Kolarin kunnan Äkäslompolon kylässä Ylläksellä osoitteessa Kievarintie 3 A 2 Lattialämmitys sähköllä, takka, TV, radio, video, liesi, mikroaaltouuni, jääkaappi pakastimella, astianpesukone, ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineet, pyykinpesukone ja -kuivauskaappi, 3kpl runkosänkyjä vuodevaatteineen (ei liinavaatteita), 2 kpl aikuisten polkupyöriä ym. Kuerlomassa on vuoteet 3 henkilölle (alakerrassa 2 ja parvella 1) ja lisävuoteet parvella 3 henkilölle. Vaihtopäivä lauantai kello 12:00 Huoneistoon ei saa tuoda eläimiä ! 50 m2:n rivitalo-osakkeessa on mm. tupakeittiö, makuuhuone, kookas parvi sauna ja pesuhuone. YHTEYDET YLLÄKSELLE Suomen eteläisin suurtunturi Ylläs sijaitsee Länsi-Lapissa noin 150 km napapiiriltä. Ylläkselle on hyvät yhteydet mm. junalla Kolarin rautatieasemalle, josta n. 40 km bussikuljetus, tai lentäen Helsingistä Kittilään, lentoasemalta n. 55 km bussikuljetus. Vuoro- tai tilausbussilla, omalla autolla ym. VARAUKSET Varaaja, jolla on vähiten pisteitä, saa haluamansa lomaviikon kohteessa. 37 rinnettä, 20 hissiä, pisin rinne 3000 m, korkeusero 463 m 25 helppoa, 8 keskivaikeaa, ja 4 vaativaa rinnettä.MaailmanCup-rinne, Suomen ainoa Super G-rinne. Off-pisterinteet, kumpareikko ja Boarder cross-rata Pipet ja Streetit molemmin puolin tunturia Super Pipe, Super Street lumikausi lokakuusta (yleensä) toukokuuhun ...tai ladulle latuverkosto 320 km, josta valaistua 38 km. Ensimmäiset ladut avataan heti lumien ja pakkasten tultua, yleensä lokakuussa. Hiihtolatujen korkeus merenpinnasta 191-540 m, lämpöladut tunturin ns. puurajassa, kaikki ladut sopivat myös luisteluhiihtoon. 3 latukahvilaa latureittien varrella. Kesällä kalastamaan, marja- tai ruskaretkille,tai vaellusreiteille jalan, kanootilla..... m co . s a Inte t: e n r HYVÄÄ LOMAA !!! Varaukset majaisännälle viikoista 1-26 syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-53 huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla, jossa otetaan huomioon hakijoiden kolmen vuoden vuokraukset varatussa kohteessa. Hakijat pisteytetään edellisten vuokrauksien mukaisesti seuraavasti: Edellinen vuokraus kohteessa: -A-viikolla 3pistettä -B-viikolla 2pistettä -C-viikolla 1piste HARRASTUKSET JA PALVELUT YLLÄKSELLÄ Talvella rinteeseen: Kaupat, ravintolat ja matkailupalvelut Äkäslompolon keskustassa, vain noin 1,5 km majalta. 1. kerros lisäksi tilava parvi LOMAOSAKKEEN VARUSTETASO w .yll w w HINNAT 310e 8...16, 36...38, 52...53 Viikko A: Viikko B: 210e 1, 5...7, 17...18, 33...35, 39 Viikko C: 110e 2...4, 19...32 ja 40...51 A LOM Viikonloppu: 90e R E U Viikonloppu ja vuorokausivuokraukset, K mikäli maja on vapaana, minimi 90e. Majan käyttöoikeuteen sisältyy myös yksi kausikortti rinteisiin talvikaudella. Lisätietoja / varaukset KRI ry majaisäntä Petri Pucilowski: Vastaaja numerossa 040-546 1002 Jätä yhteydenottopyyntö ( puhelin arki-iltaisin ) vastaajaan YHTEISTYÖKUMPPANEITAMME AASTA ÖÖHÖN KOMPAKTI LUOTETTAVA TEHOKAS Rovaniemi LVI-Dahl Oy Kemi Oulu Palvelemme 28 toimipisteessä. Kokkola Iisalmi Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere Tampere-Kalkku Rauma Hämeenlinna Loimaa Turku Salo Espoo Kuopio Joensuu Varkaus Mikkeli Lappeenranta Lahti Riihimäki Kouvola Vantaa Pääkonttori Helsinki-Pitäjänmäki Helsinki-Hermanni www.lvi-dahl.fi TEHOKKUUTTA TYÖHÖN KOMPAKTEILLA HYDRAULILAITTEILLA SÄHKÖ Hydrauligeneraattorit Säätyvät generaattorijärjestelmät Hitsausgeneraattorit Magneettigeneraattorit Hydraulimagneetit HYDRAULIIKAN TIETO-TAITO Asennusventiilit ja -palvelu Voimanotot ja tehoyksiköt Hydraulivinssit ja erikoiskoneet Hydraulitäryt ja tärypumput KORKEAPAINEVESI Hydraulipainepesurit Korkeapainevesipumput Porausnestepumput Kadunpesulaitteet Palonsammutus Putkenpesulaitteet Pölynsidonta Uppopumput PAINEILMA Hydraulikompressorit DYNASET Oy | www.dynaset.com | [email protected]| Puh. 03 3488 200 Kiven varaan on hyvä rakentaa Rudukselta saat maisema- ja infrarakentamisen tuotteet, putket ja kaivot sekä betonit, kiviainekset, murskausurakoinnin ja kierrätyksen. Ruduksen betonituotteet löydät kaikkialta ympäristöstäsi. Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.rudus.fi/tuotteet ja pyydä tarjous. Rudus Formento -maisematuotteet • puistoihin, toreille • kaduille, terasseille • paikoitusalueille, pihoille • harraste- ja leikkipaikoille Betoniset putket ja kaivot • kaikkiin vesihuollon osa-alueisiin • kaivojen suunnitteluun - VISU Infraelementit: • tie-, katu- ja siltarakentamiseen • kunnallistekniikan rakentamiseen • liike- ja teollisuusalueille • rata-, energia- ja telerakentamiseen RudusPiha: www.eerolayhtiot.fi 42 43 rak-mat-85x128_2011.pdf 1 12/2/2011 9:40:57 AM E•F•G•H•I•J K C www.autio-oy.fi M Tiloja arjen elämyksille Y CM MY CY CMY K RAKENNUSMATERIAALIT • Aluskatteet • Tuulenohjainlevy • Tuulensuojakankaat • Sokkelilevyt, sokkelikaistat • Hengittävät Permo • Telinepeitteet, kevytpeitteet -aluskatteet • Teipit, tiivistenauhat, • Rakennuspaperit läpivientitiiviste • Höyrynsulkumuovi, höyrynsulkuteippi • Ilmansulkupaperit • Suojakartongit ja www.elementit.fi • Suodatinkankaat • eFORT-höyrynsulku 39960 Sarvela Gsm 0400 225 372 [email protected] -paperit, aaltopahvit ELTETE Oy PL 94, 07901 Loviisa | Puh. (019) 510 31 | Fax (019) 510 3200 [email protected] | www.eltete.com • henkilönostimet • rampit & luiskat • hygieniatilojen apuvälineet • tukikahvat & kaiteet • ripustusjärjestelmät Rakennus T. Lehtonen Oy - Urheilurakentaminen - Vesistörakentaminen - Maanrakentaminen - Mertsalaiturit www.jaamestarit.fi KAIKKI RAKENNUSALAN TYÖT säädösten mukaiset kokonaistaloudelliset nopeat toimitukset Tarkemmat tuotetiedot kotisivuiltamme! Subsurface Stormwater ManagementTM Kankarilta uudet keittiöt, saneeraukset, kylpyhuoneet. Ota yhteys, suunnitellaan sinulle toimiva kokonaisuus! Kaitos Oy, Karapellontie 8, 02610 Espoo. Puhelin 09-350 7060, www.kaitos.fi StormTech-ISOcmyk.indd 1 25.10.2013 14.10 Kankarilta uudet keittiöt, saneeraukset, kylpyhuoneet. Ota yhteys, suunnitellaan sinulle toimiva kokonaisuus! KANKARI ® Keittiöt&Kylpyhuoneet www.en-apuvälineet.fi Kankarin Kaluste Oy Kankarintie 641 | 39820 Kihniö | puh. 03 440 170 | fax 03 440 1720 | www.kankari.fi 44 45 ® K•L•M M•N 25 v. KOKEMUKSELLA •Tienrakennustyöt •Vesirakennustyöt •Pohjarakentaminen •Yhdyskuntatekniikka •Maansiirtotyöt w w w. k t - t u e n t a . f i U PL 20 , KO 01 92 1 45 19 , 1 18 32 tie 05) n ( ho ax e T F VO LA TYKKIMÄEN SORA OY BETONIELEMENTIT SILTAELEMENTIT MELUAIDAT CE-merkintäoikeus myös siltaelementeille. Kuhmon Betoni Oy Puh. 0400 166 983 [email protected] MACHINETOOL TURVALLISTA LAATUA www.machinetool.fi TILOIHIN, JOISSA ON „SE JOKIN”. SINUN LATTIASI. KERRO SIITÄ MEILLE. Maanrakennus-, louhinta- ja kunnallistekniset työt www.nora.com/fi  Kaivantotuentaelementit  Suuntaporaukset  Alitusporaukset •Likaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen •Viemäreiden videokuvaus ja puhdistus •Putkistojen saneeraus SINUN TOIMITILOISSASI SINÄ OLET ITSE PARAS ASIANTUNTIJA. MEIDÄN TEHTÄVÄMME ON KUUNNELLA SINUA. VAIHE VAIHEELTA YHDESSÄ EDETEN ME VOIMME NORASSA AUTTAA SINUA TOTEUTTAMAAN TOIVEIDESI TILARATKAISUN. Puh. tsto (09) 3478 110 Fax (09) 3478 1150 Paananen 0400 468 350 [email protected] Yrityksellämme on Rakentamisen Laatu RALA ry:n hyväksyntä. www.kuhmonbetoni.fi www.kouvolanbetoni.fi Basis_Motiv_Satura5126_Kachel_A4hoch_FIN.indd 1 46 24.10.13 12:36 47 S N•O•P Puhelin: 0400 333 110 www.nakuoy.fi e-mail: [email protected] SUORITAMME SILLOISSA SEURAAVIA TÖITÄ • päätoimena kaikenlaisten laakereiden huolto • siltakeilojen teko ja korjaus • betonityöt • sadevesijärjestelmät • kaikki rautarakenteet • muut alan työt PPT LISÄKSI SUORITAMME: kaidetyöt Kaikki työt teemme TUNTI- tai URAKKATYÖNÄ www.pohjolanpurkutyo.com Saneeraus- ja Kokonaispurut sekä Purkukonsultointi – myös vaativat kohteet – PL 29, 29251 NAKKILA Puh. (02) 537 4424 Pohjonen Markku 0400 533 247 Pohjonen Timo 0400 120 319 www.sihuma.fi Antti-matonpesualtaat TAITTO putkiläpivientitiivisteet_Taitto 1 6.11.2012 14.21 Sivu 1 Putkiläpivientitiivisteet Kuljetus ja maanrakennus P. Salonen Oy Kaivutyöt, perustukset, maansiirto, kiinteistön salaojitukset, maa-ainesmyynti (sora, multa), vaihtolavakuljetukset, nostopalvelut. Pekka Salonen 0400 481 249 Pasi Salonen 0400 850 670 www.psalonen.fi 48 ja -mattomankelit Selluvilla lämmöneristeet P uhd a st a m u kavu u tta m a t o np e suun . - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia KIINTEISTÖJEN PERUSTUSLÄPIVIENNIT n Kaukolämpöputket n Maalämpöputket n Vesi- ja jätevesiputket TEKNISET OMINAISUUDET Selluvillan suosion takaavat n Vesitiivis (4 bar katastrofipaine) z erinomainen lämmöneriste kaikkeen rakentamiseen z varma ratkaisu myös poikkeaviin ja ahtaisiin tiloihin z kestää erinomaisesti kosteutta menettämättä silti eristyskykyään z turvallinen M1 -luokan lämmöneriste z asennuksen suorittaa valtuutettu asentaja n Kaasutiivis, mm. radon-kaasu n Palokatko (EI60/EI120) EDUT n Helppo suunnitella Kys y lis ätieto ja ja p yyd ä tar jo u s ! n Helppo asentaa n Säästää aikaa ja kustannuksia Koskentie 89, 25340 KANUNKI puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 [email protected] www.antti-teollisuus.fi Voit suorittaa eristeasennukset myös itse kätevästi pienpuhalluslaitteella Roxtec Finland Roxtec Finland Oy Oy Phone + 358 109565 271 5090 3600 Phone +358 [email protected] [email protected] www.roxtec.fi www.roxtec.com Suomen Selluvilla - Eriste Oy We Seal Your World TM Se aito ja alkuperäinen puukuitueriste www.selluvilla.net Puh. 019-560 6600 Pinotie 7 33470 YLÖJÄRVI Puh (03) 3484666 Fax (03) 3484644 www.sailionpaaty.com [email protected] 49 T•U•V V•W•X•Y•Z•Å•Ä•Ö MONIPUOLISTA OSAAMISTA RAKENTAMISEEN INFRARAKENTAMINEN - kunnallistekniikka - pohjarakentaminen - betonirakentaminen ja sillat KALLIORAKENTAMINEN - avo- ja tunnelilouhinta - lujitukset Niittyläntie 2, 00620 Helsinki, 0400 592 500 www.telasteel.fi [email protected] TERÄSRAKENTAMINEN - tie- ja sillankaiteet - meluseinät - rungot ja kantavat rakenteet www.maanrakennusvehanen.com Linjatie 20, 04480 Haarajoki Gsm 040 541 2066 www.teraskaira.fi www.v-vsuominen.fi Kun on X-MÄÄRÄÄ työtä tehtävänä, mutta vain vähän tilaa. Valinta on runko-ohjattu Valtra, jossa myös eturenkaat kääntyvät. Kääntösäde vain 3,5 m. Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtakunnallinen GLORIA®-myynti, -tarkastus ja -huolto • www.turvanasi.fi 50