Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry
KUNTIEN Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry JÄSENLEHTI TALVI 2010/2011 KAIVUKONEEN LAATU JA KÄYTTÖVARMUUS. MYÖS PYÖRÄKUORMAAJISSA. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry Hallinto- ja yhteystiedot 2011 Puheenjohtaja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Markku Järvenpää Pekka Hirvonen Raimo Widell Lautasillantie 22 41710 RUTALAHTI 040 758 9713 t 040 507 8554 k [email protected] I-varapuheenjohtaja Majaisäntä Petri Pucilowski Miilukatu 5 70620 KUOPIO 044 718 5654 mp 040 546 1002 KRI-lomamajaasiat [email protected] Varajäsen: Pirjo Tarvainen II-varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen Matti Lantta Hirsipolku 16 48410 KOTKA 040 735 7131 mp [email protected] Varajäsen: Hannu Kervinen Sihteeri, tiedottaja Hallituksen jäsen Heikki Tuominen Kaikutie 22 28220 PORI 050 350 6341 kri 044 701 1687 t (02) 621 1804 fax t [email protected], [email protected] Varajäsen: Tarja Arvonen Pajapellontie 4 62100 LAPUA (06) 419 1305 t 044 4191 305 mp (06) 419 1311 fax [email protected] Varajäsen: Mikko Huhtala Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hannu Kittelä Leif Wilenius Itäkatu 2 A 7 15500 LAHTI (03) 814 2623 t (03) 814 2651 fax 050 559 4058 mp t/k [email protected] Varajäsen: Heikki Forsström Ilkka Parviainen Hovitie 14 B 01380 VANTAA 0400 765 712 t/k [email protected] Varajäsen: Paula Laitinen Hannu Kiiveri Särkiniementie 21 41400 LIEVESTUORE 0400 665 765 t (014) 832 185 t 0400 244 289 k [email protected] Varajäsen: Martti Vesander Eino Rajakangas JO VUOSIA HITACHI-KAIVUKONEET OVAT OLLEET SUUNNANNÄYTTÄJIÄ. SAMA LAATU JA KÄYTTÖVARMUUS OVAT KANTAVINA VOIMINA NYT MYÖS PYÖRÄKUORMAAJISSA, HITACHI ZW180PL Jouko Valo Muurjoentie 21 18100 HEINOLA 044 780 1452 t 044 554 4980 k [email protected] Varajäsen: Antero Veteli Jouko Toivonen Tervakukankuja 10 36240 KANGASALA 050 525 8514 t 040 732 2360 k [email protected] Varajäsen: Erkki Salopino TI: MYYN Tampere: Pekka Karti 050 364 0753 Tampere, Pori ja Keski-Suomi: Jari Järvensivu 0400 138 568 Vantaa, Kymenlaakso,Etelä-Karjala: Tarmo Jelonen 050 358 0321 Vantaa: Juha Myötämäki 0400 450 900 Seinäjoki: Jouko Salomäki 050 3092 660 Turku: Jarkko Turvanen 0400 827 827 Rovaniemi ja Oulu: Raimo Arkimo 0400 718 688 Oulu: Aarne Halmetoja 045 201 2871 PIRKKALA PUH. 03 2874 111, FAX 03 2653 760, VANTAA PUH. 09 8789 010, FAX 09 8789 0111 TUTUSTU HITACHIN PYÖRÄKUORMAAJAMALLISTOON OSOITTEESSA WWW.ROTATOR.FI www.rotator.fi Pauli Volotinen Suokukkakuja 4 90630 OULU 044 703 2220 mp [email protected] Varajäsen: Jussi Joutsimies Kuusikallionkuja 3 D 56 02210 ESPOO (09) 8162 5231 t 050 520 3174 mp [email protected] Varajäsen: Pentti Isomäki Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Jorma Kaukovalta Auno Mommo Havukoskenkatu 3 K 47 01360 VANTAA (09) 3108 7811 t (09) 3108 7939 fax 050 413 1123 mp [email protected] Varajäsen: Vuokko Uusikangas Hallituksen jäsen Unto Äijö Lepolankatu 12 53100 LAPPEENRANTA 040 756 3190 t 040 867 4431 k (05) 616 2921 fax [email protected] Varajäsen: Jukka Mononen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Neulapadontie 10 B 14 00920 HELSINKI (09) 3103 8415 t (09) 349 1554 k 050 559 1500 mp (09) 3103 8322 fax [email protected] Varajäsen: Heikki Nieminen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Rahastonhoitaja Hallituksen jäsen Viinamäenkatu 2 20540 TURKU (02) 262 4278 t (02) 237 7049 k 0500 521 231 mp [email protected] Varajäsen: Pekka Louhi Karhunkaatajantie 5 D 42 96100 ROVANIEMI 0400 839 917 t 0400 515 701 k [email protected] Varajäsen: Risto Ruumensaari Hallituksen työryhmät vuodelle 2011 Edunvalvontatyöryhmä: Leif Wilenius pj, Hannu Kittelä, Pekka Hirvonen, Jouko Toivonen, Eino Rajakangas, Hannu Kiiveri. Järjestötyöryhmä: Jorma Kaukovalta pj, Auno Mommo, Heikki Tuominen, Petri Pucilowski, Pauli Volotinen. Taloustyöryhmä: Raimo Widell pj, Unto Äijö, Ilkka Parviainen, Matti Lantta, Jouko Valo. Postiosoite: KRI ry Lautasillantie 22, 41710 RUTALAHTI Laskutusosoite: KRI ry, Ilkka Parviainen Hovitie 14 B, 01380 VANTAA Pankkiyhteys: NORDEA 155530-100512 Internet: www.kri.fi palautteet: [email protected] Y-tunnus: 1080325-3 Yhdistysrekisterinumero: 110.248 Osoitteenmuutokset / jäsenrekisterin ylläpito: jä[email protected], puhelin 0207 738 680, KTK Jäsenpalvelu, Rautatieläisenkatu 6, 00520 HELSINKI Tässä numerossa Pääkirjoitus______________________ 5 Puheenjohtajan palsta______________ 6 Paikallisyhdistykset yhteystietoineen___ 7 Seutukunnat avuksi taantumaan______ 9 KTK:n jäsenedut ja -palvelut 2010____ 10 Ansiosidonnainen työttömyysturva ja muut etuudet_ ________________ 14 Liittokokous 6.11.2010_ ___________ 16 Toimintasuunnitelma 2011_ ________ 18 KRI:n Seniorikerho tiedottaa_ _______ 19 *** Viitaniemen pintavesilaitoksella otsonointi parantaa veden ominaisuuksia______________ 20 Veden laatu paranee Jyväskylässä____ 23 Hyxo Oy toimitti uudet otsonaattorit__ 25 Pintaveden puhdistus Jyväskylän Energialla______________ 27 Kuopiolaisten olohuone toivottaa vieraatkin tervetulleeksi_ __________ 28 Porin uimahallin aurinkoenergiajärjestelmien asennus lähestyy_ _____ 31 Jaettu puhdistamo, jaettu urakka_____ 33 Säästöjä pitää syntyä, mutta minkälaisilla kustannuksilla_________ 35 Vaihtoehtoisia malleja palvelun tuottamiseen_____________ 37 *** Opintomatka: Pietari, Venäjä________ 40 KRI:n opintomatkat_______________ 47 Stressiloma Kotaportissa___________ 47 KRI-lomamajat_ _________________ 48 *** Yhteistyökumppaneita aasta ööhön____________________ 54 KRI-LEHTI: TALVI 2010/2011 Päätoimittaja Heikki Tuominen Kansikuva Opintomatkalla Pietarissa. Kuva: Heikki Tuominen. Ilmoitukset Ari Ahvonen, puh. 041 430 3268 Taitto Vitale Ay / Taina Leino Painopaikka Foxoffset Oy, Helsinki 3 PÄÄKIRJOITUS | Heikki Tuominen | KRI ry:n sihteeri, päätoimittaja Opintomatkailu avartaa – myös ammatillisesti Olen henkilökohtaisesti saanut olla mukana liittomme opintomatkoilla vuodesta 2004, jolloin rivijäsenenä vielä tutustuin toimintaan ja toimijoihin. Vuodesta 2005 lähtien olen toiminut opintomatkojen valmistelijana ja matkanjohtajana, kohteina Rooma, Azorit, Barcelona, Zurich, Reykjavik ja viimeisimpänä Pietari. Matkoilla olen saanut tutustua erilaisiin kohteisiin, kulttuureihin ja mukaviin ihmisiin. Kommelluksia ei juuri ole sattunut – teidän kanssanne on helppo matkustaa ja ystäväverkko laajenee vuosi vuodelta. Mieleenpainuvimmat matkat ovat ollet Portugalin Azorit sekä Barcelona – molempiin tekisi mieli palata uudelleen. Erikoisin kohde oli ehkäpä Reykjavik. Mukavinta olisi toki matkustaa jos voisimme aina ottaa myös seuralaisen mukaan, mutta ryhmäkoon kasvaessa yli 25 henkilön alkaa järjestelyissä olla ongelmia, ja opintomatkan tarkoitus pyrkii unohtumaan. Tärkeää silti olisi myös sitä kotiväkeäkin aina joskus tutustuttaa missä porukassa ja millä reissuilla sitä liikutaan. Vuodelle 2011 on esitetty oikeastaan kolmea kohdetta, Lontoo, Amsterdam ja kestosuosikki New York. Puola on myös matkakohteena kovassa nousussa, mutta siellähän KRI on jo käväissyt. Henkilökohtaisesti Ateenakin kiinnostaisi. Nyt tarvitaankin Teidän apuanne, päätös matkakohteesta on Teidän. Mikähän olisi vuoden 2011 opintomatkakohde? Tehkääpä ehdotuksia vaikka internetin kautta, siellä http://www.kri.fi/palaute.htm kanava toimii. Matkakohde pitää valita viimeistään helmikuussa, jos alkusyksyllä aikoo ryhmän saada liikkeelle. Matkoja hiotaan ja järjestellään ainakin puoli vuotta. Palautepostissa voi esittää muitakin ideoita, välitämme viestit tarvittaessa eteenpäin. Toki minulle voi soittaa, tekstailla ja lähetellä sähköpostiakin – facebookista ette minua ihan vielä löydä. Tähän vuoden 2010 jäsenlehteen ei jäsenistöltä saatu kirjoituksia, mutta toivomme aktivoitumista myös kirjoitteluun. Pelkkää mainoslehteä meidän ei kannattane julkaista. Kunnon talvea, ja sitä seuraavaa pitkää veneilykesää odotellessa. – Heikki Tuominen Kuntien rakennusmestarit ja-insinöörit AMK KRI ry toivottaa jäsenille ja lehtemme lukijoille Onnellista Uutta Vuotta 2010 4 5 PUHEENJOHTAJAN PALSTA | Markku Järvenpää K untien Rakennusmestarit ja -insinöörit KRI AMK ry täytti tänä vuonna 65 vuotta, nykyisen mittapuun mukaan yhdistys lähestyy eläkeikää mutta tuntuu siltä, että yhä nuoremmat täyttävät 65 vuotta! Ollessani lapsi, mietittiin mitä 50-vuotiaalle voi viedä lahjaksi; joko keinutuoli tai kävelykeppi. Nykyään ei tarjota keinutuolia tai kävelykeppiä 70-vuotiaallekaan. Järjestöelämässä 65 vuotta ei ole mikään eläkeiän merkki, vaan se on Puheenjohtaja Pietarissa. 6 enemmänkin arvo, mikä nostaa ao. järjestön kunnioitusta muilta tahoilta ja se vaatii myös meidän jäseniltä sekä toimijoilta oman arvomme korostamista. Arvostus ei synny itsestään vaan se tulee toiminnasta ja yrityksestä ottaa esille oikeita ja meille tärkeitä asioita, unohtamatta muita ympärillämme toimivia Työnantajien halu nostaa eläkeikää yhä korkeammaksi perustuu kaiketi siihen, että ei tarvitsisi maksaa eläkkeitä niin pitkää aikaa, kun pide- tään ihmiset pitkään töissä. Mutta meillä kaikilla on vain yksi elämä ja pitäisi sitä olla muutakin kuin työ! Mielestäni eläkeiän nostamiseen ei ole suoranaista tarvetta, tällä hetkellä se on riittävän joustava, 60–68 vuotta. Pitkien työurien lisäksi pitäisi keskittyä entistä enemmän nuorten koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, koska osa nuorisosta on valitettavasti ”kouluallergisia”ja mikään ei kiinnosta – ei ainakaan työ! Hyvä sosiaaliturvamme mahdollistaa kohtuullisen toimeentulon ilman työtä. Avustuksia saadakseen pitäisi olla todella niiden tarpeessa, eikä korvausta pitäisi mielestäni antaa ilman vastiketta. Kaikki työ on arvokasta – myös esimerkiksi palvelualat ja siitä pitää saada kunnon korvaus. Edelleenkin koulutuspolitiikassa pitäisi kehittää sellaista osaamista mikä edesauttaisi ihmisiä tekemään oikeita ammatinvalintoja. Tämän vuoden joulukuussa, itse asiassa ensi kuussa valmistuvat ensimmäiset RAKENNUSMESTARIT, me nykyiset rakennusmestarit olemme todistustemme mukaan teknikoita. Itse valmistuin 1974 Seinäjoelta, silloinen rehtorimme Pentti Uusi-Kauppila mainitsi saman asian ”vaikka todistuksessanne lukee teknikko, ylennän teidät rakennusmestareiksi” ja me olimme ylpeitä tästä nimityksestä. Nyt valmistuvat rakennusmestarit ovat valikoitua väkeä, niin kuin oli ennenkin. Vain noin joka viides–kahdeksas pyrkineistä pääsi opiskelemaan rakennusmestarikoulutukseen. Kiinnostus koulutukseen on jatkunut edelleenkin, uusia koulutuspaikkakuntia ovat ensi vuonna ainakin Vaasa ja Seinäjoki. Suurin osa valmistuvista mestareista valmistuu talopuolelta, jossa tarve on ollut huutava jo monia vuosia. Itse olen toivonut infrapuolen koulutuksen lisäämistä, koska saman- lainen tarve on myös siellä. Tiedusteltuani asiaa, sain vastaukseksi, että infrapuolelle ei löydy opettajia – ilmeisesti opettajan ammatti ei houkuttele tänä päivänä jo palkkauksenkin takia. Oli mielenkiintoista kuunnella ET:n toimitusjohtajaa vuosi sitten syksyllä, kun hän kertoi, että hänkin on ollut tekemässä päätöstä teknikkokoulutuksen lopettamisesta, mutta katuu nyt sitä päätöstä. Työnantajilla oli liian suuret odotukset koulutustason nostamisesta ja sen vaikutuksesta työmarkkinoilla. Aika pian huomattiin, että käytännön työnjohtotaitoisia mestareita kaivataan insinöörien rinnalle. Kuntien Rakennusmestarit ja -insinöörit KRI AMK ry piti liittokokouksen Jyväskylässä 6.11.2010, edellisestä kokouksesta Jyväskylässä oli kulunut aikaa tasan kaksikymmentä vuotta. Perjantaina 5.11. esittelin 15 jäsenelle Vuonteen tekopohjavesilaitoksen Laukaassa. Vuonteen laitos on ainut tekopohjavesilaitos, jossa vesi imeytetään maahan sadettamalla. Mukana olleet kiittivät esittelystä ja toivoivat, että tulevaisuudessa olisi samanlaisia työmaakäyntejä liittokokouksien yhteydessä. Aika yllättävää Jyväskylän kokouksessa oli se, että myös eläkeläisiä oli paljon mukana, mutta heillä olikin yhdistetty kokous- ja virkistysmatka. Veteraanit olivat menossa pohjoisen hangille ensilumenleirille. Liittokokouksessa liiton korkeimman huomionosoituksen – viirin – saivat Tauno Hill Mustasaaresta (työelämässä Ilmajoella) ja Heikki Kurki Savonlinnasta. Jyväskylän kaupungin tervehdyksen kokoukseen toi Kauko Isomäki, rakennus- ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja, joka värikkäällä tavalla esitteli Jyväskylän tulevia haasteita ja kehitysnäkymiä. Ja niitä riittää, eihän muuten tapahdu kehitystä ja kasvua. Uusi Jyväskylä on jatkanut kehittymistään samalla tavoin kuin vanha Jyväskyläkin kasvoi, nyt voi ”pullistella ” uudella tavalla kun on taas ”lääniä” mihin rakentaa. Muistakaa nettisivumme www.kri.fi, josta saatte ajantasaista tietoa yhdistyksen toiminnasta. Hyvän Joulun odotusta itse kullekin lukijalle ja koko jäsenkunnallemme, ensi vuoteen uusin kujein ja miettein, uusillakin ajatuksilla! Markku Järvenpää, puheenjohtaja Paikallisyhdistykset ja yhdistysten yhteystiedot Helsingin Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 51.998 Puheenjohtaja Vuokko Uusikangas, Nikunmäentie 2 H 16, 02920 ESPOO gsm 050O 800 914, e-mail: [email protected] Sihteeri: Jorma Kaukovalta, Havukoskenkatu 3 K 47, 01360 VANTAA gsm 050 413 1123, e-mail: [email protected] Espoon Kunnallinen Rakennusmestariyhdistys ry, rno 94.236 Puheenjohtaja: Pauli Volotinen, Kuusikallionkuja 3 D 56, 02210 ESPOO gsm 050 520 3174, e-mail: [email protected] Sihteeri: Päivi Vänttinen, Lähdekedontie 7, 03100 NUMMELA gsm 046 877 2241, e-mail: [email protected] Vantaan Kunnallisrakennusmestarit ry, rno 111.782 Puheenjohtaja: Juhani Karakorpi, Munkkiniemen puistotie 10 b 25, 00330 HELSINKI, gsm 050 373 6001, e-mail: [email protected] Sihteeri: Jorma Häkkinen, Knaapinkuja 5 C 23, 01760 VANTAA gsm 0400 70 3675, e-mail: [email protected] Turun Kunnallisrakennusmestarit ry, rno 111.679 Puheenjohtaja: Raimo Widell, Viinamäenkatu 2, 20540 TURKU gsm 0500 521 231, e-mail: [email protected] Sihteeri: Irmeli Aho, Talinkorventie 7 A 24, 20320 TURKU gsm 050 558 9380, e-mail: [email protected] Satakunnan kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 143.805 Puheenjohtaja: Heikki Tuominen, Kaikutie 22, 28220 PORI gsm 050 350 6341, e-mail: [email protected] Sihteeri: Tarja Arvonen, Tuomarinkatu 48. 28120 PORI gsm 044 701 1363, e-mail: [email protected] Lahden Seudun Kunnalliset Rakennusmestarit ry, rno 129.063 Puheenjohtaja: Päivi Hämäläinen, Lahden satamakonttori, Satamakatu 7, 15140 LAHTI gsm 050 559 4278, e-mail: [email protected] Sihteeri: Kristiina Virolainen, Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, PL 126, 15141 LAHTI gsm 050 387 8702, e-mail: [email protected] Tampereen Kunnallinen Rakennusmestariyhdistys ry, rno 68.309 Puheenjohtaja: Jouko Toivonen, Tervakukankuja 10, 36240 KANGASALA gsm 050 525 8514, e-mail: [email protected] Sihteeri: PekkaJuhani Anttila, Hämeenpuisto 51 A 20, 33200 TAMPERE gsm 050 301 5428, e-mail: [email protected] Kotkan Kunnallisrakennusmestarit r.y., rno 141.205 Puheenjohtaja: Timo Virtanen, Kämmekkätie 17, 48800 KOTKA gsm 044 702 4791, e-mail: [email protected] Sihteeri: Matti Lantta, Hirsipolku 18, 48410 KOTKA gsm 040 735 7131, e-mail: [email protected] KRI:n Etelä- ja Pohjois-Karjalan paikallisyhdistys ry, rno 141.983 Puheenjohtaja: Jukka Mononen, Valtakatu 26 A 5, 53100 LAPPEENRANTA gsm 0400 557 508, e-mail: [email protected] Sihteeri: Unto Äijö, Lepolankatu 12, 53100 LAPPEENRANTA gsm 040 756 3190, e-mail: [email protected] Etelä-Pohjanmaan Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, rno 150.916 Puheenjohtaja: Mikko Huhtala, Niskalenkki 9, 62100 LAPUA gsm 044 438 4650, e-mail: [email protected] Sihteeri: Raimo Lepistö, Koulutie 6 B 11, 60510 HYLLYKALLIO gsm 044 438 4616, e-mail: [email protected] Jyväskylän seudun kunnalliset rakennusmestarit r.y., rno 144.087 Puheenjohtaja: Markku Järvenpää, Lautasillantie 22, 41710 RUTALAHTI gsm 040 507 8554, e-mail: [email protected] Sihteeri: Hannu Kiiveri, Särkiniementie 21, 41400 LIEVESTUORE gsm 0400 665 765, e-mail: [email protected] Kuopion Kunnallisrakennusmestarit ry, rno 135.341 Puheenjohtaja: Petri Pucilowski, Miilukatu 5, 70620 KUOPIO gsm 044 718 5654, e-mail [email protected] Sihteeri: Pirjo Tarvainen, Luotsitie 15 F 29, 70460 KUOPIO gsm 044 718 2147, e-mail: [email protected] Mikkelin läänin Kunnallisrakennusmestarit- ja insinöörit AMK ry, rno 142.751 Puheenjohtaja: Antero Veteli, Ilmarisenkatu 13 A 8, 50130 MIKKELI gsm 040 772 2400, e-mail: [email protected] Sihteeri: Ahti Kuki, Suksisepäntie 18 C 32, 50160 MIKKELI gsm 040 747 7631, e-mail: [email protected] KRI:n Oulun läänin paikallisyhdistys ry, rno 153.057 Puheenjohtaja: Esko Niskala, Kangaskontiontie 24, 90240 OULU gsm 044 703 2124, e-mail: [email protected] Sihteeri: Eino Rajakangas, Suokukkakuja 4, 90630 OULU gsm 044 703 2220, e-mail: [email protected] Rovaniemen kuntien Rakennusmestariyhdistys ry, rno 154.670 Puheenjohtaja: Auno Mommo, Karhunkaatajantie 5 D 42, 96100 ROVANIEMI gsm 0400 839 917, e-mail: [email protected] Sihteeri: Hannu Kumpula, Suokorte 21, 96190 ROVANIEMI gsm 040 583 1863, e-mail: [email protected] 7 Puheenjohtaja Keijo Houhala, ins. AMK KTK Tekniikan Asiantuntijat ry neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN ry Rautatieläisenkatu 6 (2. krs), 00520 HELSINKI mob. 0400 551175 www.ktk-ry.fi Seutukunnat avuksi taantumaan Suomi on paininut viimeiset pari vuotta taloudellisessa taantumassa. Taantuma on saanut moneen organisaatioon vauhtia, koska on pitänyt löytää uusiutumiskeinoja. Näin talouden heilahtelulla on ollut myös positiivisia puolia. Organisaatiot ovat joutuneet tarkastelemaan ja arvioimaan toimintansa kustannustehokkuutta, jotta tulevaisuus voidaan kohdata avoimin mielin. Organisaatioiden tulisikin aina säännöllisesti arvioida kriittisesti palveluprosessiensa toimivuus ja tehdä tarkoituksenmukaiset muutokset. Nyky-yhteiskunta on siirtynyt entistä enemmän teollisuusyhteiskunnasta palveluja tuottavaksi yhteiskunnaksi. Palveluiden kasvavalla kysynnällä korvataan poistuneita teollisia työpaikkoja. Hyvän työllisyysasteen ylläpito on myös koko yhteiskuntajärjestelmän toimivuuden tae. Työllisyys synnyttää kasvua, kasvu tuo verotuloja, ja verotuloilla voidaan pitää yllä pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Sen uhkana on lisääntyvä tuloerojen kasvu, joka tuo ongelmia niin yhteiskunnalle kuin yksilöillekin. 8 Ennen sanottiin, että Suomi elää metsästä. Nyt voidaan todeta, että tämä kansakunnan puujalka on alkanut lahota. Metsäteollisuus on karsinut kaikki mahdolliset löysät pois toiminnastaan ja tuotannostaan. Tämä on vaikuttanut monen teollisuuspaikkakunnan tilanteeseen, joista suurimmat muutokset on koettu Kymessä Kouvolassa ja Savossa Varkaudessa. Näillä paikkakunnilla vaikutukset ovat heijastuneet myös kuntaorganisaatioihin kiristyneenä taloutena. Kaikesta taloudellisesta paineesta huolimatta, on kuntien omaa toimintaa kehitettävä. Yksikään kunta ei tule pärjäämään ilman omaa kehittämissuunnitelmaa, jossa otetaan huomioon elinvoimaisen seutukunnan lähtökohdat ja elinkeinorakenne. Alueen vahvuudet pitää löytää koko seutukunnan mittakaavassa, koska kuntia on Suomessa liikaa. Voimavarat pitää kohdistaa suoraan julkisiin palveluihin, jotta ne tulevat tehokkaasti kuntalaisten hyödyksi. Kuntien on turhaa haaskata väheneviä voimavaroja ainakaan keskinäiseen kilpailuun. Sitä vastoin yhteiseen tulevaisuuteen tulee investoida. Ystävällisin terveisin puheenjohtaja Keijo Houhala, ins. AMK Oletko vaihtamassa työpaikkaa – käypä ktk:n työpaikkapankissa! Maaliskuun alussa käynnistyneen KTK:n Työpaikkapankin, tarkoituksena on julkaista työnantajien viran tai toimen hakuilmoituksia ilmaiseksi KTK:n intranettisivuilla www.ktk-ry.fi/ tyopankki.html<http://www.ktk-ry.fi/ tyopankki.html>. Kahdeksan kuukauden aikana kuntatyönantajat ovat julkaisseet sivustolla kymmeniä KTK:n jäseniä lähellä olevia teknisten virkojen ja toimien hakuilmoituksia. KTK:n Työpaikkapankin olemassaolon levittämisessä tarvitsemme myös Sinun apuasi. Kun työnantajallasi tulee hakuun KTK:n jäsenkenttään kuuluvia työpaikkoja, markkinoi työnantajasi ”ilmoitusvastaavalle” mahdollisuutta käyttää tätä KTK:n ilmaista työpaikkapankkia potentiaalisten työnhakijoiden tavoittamiseksi. Työnhakijoilla on myös hyvä mahdollisuus hyödyntää KTK:n työmarkkinaosaamista vakansseihin liittyvien palvelussuhde-ehtojen ennakkoarvioinnissa. Tässä ovat apuna KTK:n alueasiamiehet. Työpaikkailmoitukset ja teknisten yksityiskohtien tiedustelut osoitteeseen [email protected]<mailto: [email protected]>. Lisätietoja: Tapio Brusiin, puh. 010 666 5454 9 KTK:N JÄSENEDUT JA -PALVELUT 2010 Ohessa tiivistelmä KTK:n jäseneduista ja -palveluista (lokakuu 2010/smu) KTK:n jäsenyys tuottaa Sinulle kuukausittain kymmenien eurojen säästöt – ja kaikki nämä edut sisältyvät jäsenmaksuusi! Koska jäsenedut ja -alennukset on tarkoitettu vain KTK:n jäsenille, jäsenetuja voi tarkastella lähemmin ainoastaan kirjautumalla KTK:n jäsenille tarkoitettuun jäsenintraan (www.ktk-ry.fi-> Jäsenintra). Kirjautuminen jäsenintrasivuille tapahtuu jäsennumerolla ja syntymäajalla (ppkkvv). Alennukset muista vakuutuksista Saat Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen itsellesi ja perheellesi KTK ry:n jäsenetuna jopa puolet vastaavia normaalihintaisia vakuutuksia edullisemmin. KTK ry:n jäsenet saavat myös keskittäjäasiakkaana monipuoliset edut ja järjestöjäsenen alennukset kotitalouden vahinkovakuutuksista. IF:n vakuutusmaksuista kertyy S-ryhmän Bonusta. Jäsenpalvelumme auttaa Sinua mielellään kaikissa jäsenasioissasi. Jäsenpalvelun tavoitat parhaiten klo 9–15 välisenä aikana: 0207 738 680, [email protected]. Edellä kerrottu ei ole täydellinen selvitys KTK ry:n vakuutuseduista. Lisätietoa kaikista edellä kerrotuista eduista saat KTK ry:n jäsenten If-sivuilta www.if.fi /KTK, Ifin asiakaspalvelusta puh. 010 19 19 19 (ark. klo 8–20) tai lähimmästä Ifin konttorista. Vahinkoilmoituksen voit tehdä internetissä www.if.fi tai soittamalla Ifin korvauspalvelunumeroon 010 19 18 18 (ark. klo 9–18). Jäsenkortti Jäsenkortin avulla todistat olevasi KTK:n ja samalla myös Akavan jäsen. Jäsenkorttiin on myös painettu oman jäsenjärjestösi nimi, jäsennumerosi ja kortin voimassa-oloaika. Kortti toimii myös matkavakuutuskorttina ja kortin magneettiraidalla saat Teboilin alennukset käyttöösi. Jäsenkortti on siis avain kaikkiin jäsenetuihin, joten pidäthän sen mukana käyttäessäsi etuja! Jos kadotat jäsenkorttisi, niin ota yhteyttä jäsenpalveluumme. Uusi jäsenkortti postitetaan jäsenille jäsenkalenterin 2011 kanssa marraskuun 2010 aikana. Vakuutukset Liittovakuutus KTK on ottanut kaikille jäsenilleen liittovakuutuksen (= vapaa-ajan tapaturma-, matkustaja- ja matkatavaravakuutus). Vakuutettuina ovat KTK:n alle 70-vuotiaat jäsenet ja toimihenkilöt sekä liiton jäsenyhdistysten toimihenkilöt, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain yli kuusi kuukautta Suomessa, joiden vakinainen kotipaikka on Suomessa ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslain piiriin. Eläkeläisten kohdalla vakuutusturva päättyy sen vuoden lopussa, jona jäsen täyttää 70 vuotta. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus Vakuutettuina ovat KTK:n jäsenet, jotka ovat toisen palveluksessa työ- tai virkasuhteessa, sellaisissa asioissa, jotka liittyvät omaan työ- tai virkasuhteeseen. Järjestövakuutus järjestötehtävissä sattuvien henkilö- ja esinevahinkojen varalta. Koskee niin KTK:n, sen jäsenjärjestön tai perusyhdistyksen tai KTN:n paikallisyhdistyksen kokouksia, koulutus-, tiedotus- ja virkistystilaisuuksia. 10 Edunvalvonta Huolehdimme edunvalvonnastasi myös neuvottelujärjestöjemme kautta valtakunnallisella, keskusliitto- ja paikallistasolla. Kunta-alalla neuvottelujärjestömme Tekniikka ja Terveys KTN ry:n kautta KTK:lla on edustus pääsopijajärjestöjen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) välisissä työryhmissä ja neuvottelukunnissa sekä pääneuvotteluryhmässä. Yksityisillä aloilla KTK on neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsenjärjestö ja YTN:n kautta edustus neuvottelu- ja sopimustoiminnassa. Energiaalalla toimihenkilöiden edunvalvonta hoidetaan myös KTN kautta ja ylempien toimihenkilöiden osalta YTN:n kautta. Teemme hyvää yhteistyötä myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (JUKO) ry:n kanssa. Edunvalvonta-asioissa voit aina kääntyä työpaikkasi luottamusmiehen tai KTK:n asiamiesten puoleen. Työsuhdeneuvonta KTK:n jäsenjärjestöjen henkilöjäsenenä saat työsuhdeneuvontaa KTK:n alueasiamiesten ja liiton juristin sekä neuvottelujärjestöjen (Tekniikka ja Terveys KTN ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n) toimesta. Töissä voi sattua erilaisia tilanteita, joissa apua tarvitaan. Vastaan voi tulla esimerkiksi irtisanomisia tai lomautuksia. Jos suksesi menevät ristiin työnantajasi kanssa, KTK ja luottamus-miehemme ovat tukenasi. Suurissa ristiriidoissa tuemme Sinua myös oikeudenkäynneissä asiantuntijaavulla ja taloudellisella tuella. KTK:n alueasiamiehet vastaavat päivystysnumerossa 0207 738 688 arkipäivisin klo 14–17. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella: [email protected]. Palkkaneuvonta (palkkasuositukset ja -taulukot, tietoa palkkauksesta) Palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet määräytyvät sovellettavan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan. KTKlaiseen jäsenistöön sovellettavia kunnallisia sopimuksia ovat Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) ja toisena Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES). Lisäksi KTK:n jäsenkuntaa työskentelee Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen sekä Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen (PTYTES) soveltamisaloilla. Puhelinneuvonta oikeudellisissa asioissa Puhelinneuvonnan kautta KTK:n jäsenet sekä samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet saavat ilmaista, yksityiselämään kuuluvaa, oikeudellista neuvontaa puhelimitse. Neuvonta koskee KTK:n jäsenten (ja perheenjäsenten) yksityiselämään kuuluvia oikeudellisia asioita, joita ovat tyypillisesti: • perintö-, testamentti- ja jakoasiat • perheoikeudelliset asiat (esim. avioehtosopimukset, lahjat lapsille ja puolisolle, avioero, ositus ja elatusapu) • avoparien oikeudelliset asiat (esim. yhteisomistuksen purkaminen) • perintö- ja lahjaverotus • huoneenvuokra- ja asuntoosakeyhtiöasiat, asuntokaupat sekä muut kiinteän ja irtaimen omaisuuden kaupat, mukaan lukien kaupan virheet • vahingonkorvausasiat • pankki- ja vakuutusoikeuteen kuuluvat asiat Työ- ja virkasuhteita sekä työtehtäviä koskevissa asioissa KTK:n jäsenten tulee ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai KTK:n alueasiamiehiin. Työttömyys KTK:n työttömyyskassa on Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa (JATTK). Julkisten alojen teknisten työttömyyskassan toimisto neuvoo jäseniämme työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa numerossa (09) 7206 820 (ma–pe klo 9.00–11.30, poikkeuksia loma-aikoina), [email protected]. Jos jäsen täyttää määrätyt edellytykset, kassa maksaa hänelle seuraavia etuuksia: • ansiopäiväraha (ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha) • koulutuspäiväraha (työttömän omaehtoiseen opiskeluun) • koulutustuki (työvoimapoliittiseen koulutukseen) • vuorottelukorvaus (vuorotteluvapaata varten) HUOM. Muistathan, että ansiopäivärahaja vuorottelukorvaushakemukset tulee toimittaa suoraan työttömyyskassaamme, ei KTK:n toimistolle! JATTK:n osoite on: JATTK, Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki Etuuden saajien on mahdollista käyttää myös sähköistä asiointipalvelua (eAsiointi) omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki). Jäsenkalenteri Jäsenetuihisi kuuluu vuosittain KTK:n jäsenkalenteri. Vuoden 2011 kalenteri postitetaan sinulle kotiosoitteellasi marraskuun 2010 aikana. Jäsenetulehdet KTK:n jäsenenä voit tilata seuraavia jäsenetulehtiä pääasiassa 50 %:n alennuksella: MikroPC, Prosessori-lehti, Rakennuslehti, Tekniikka & Talous, Tiede-lehti ja Ympäristö- ja Terveys -lehti. KTK:n oma verkkojäsenlehti löytyy nettisivujemme etusivulta. Oman jäsenjärjestösi lehden saat jäsenjärjestösi kautta. Kurssit / koulutukset Luottamusmies- ja yhteistoimintakoulutusta luottamusmiehille KTK/KTN järjestää luottamusmies- ja yhteistoimintakoulutusta. Lm-koulutus: Koulutus- ja kenttäpäällikkö Kyösti Käki, [email protected], 0400 930 618. Yhteistoimintakoulutus: Alueasiamies Tomas Wass, [email protected], 040 525 0515. Työsuojeluun liittyvää koulutusta jäsenet voivat kysyä mm. seuraavista: Työturvallisuuskeskuksen (TTK) koulutuksesta (järjestää sovittaessa myös työpaikkakohtaisena). TTK:n koulutus sisältää työsuojelun perus- ja täydennyskursseja, työelämän kehittämis- ja työhyvinvointikursseja sekä koulutuspäiviä ajankohtaisista asioista. Myös Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS järjestää työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä kursseja. Lähemmät tiedustelut koulutuksen sisällöistä, ajankohdista, kustannuksista ja muista käytännön järjestelyistä: www.tyoturva.fi tai www.tjs-opintokeskus.fi. Teboil (huoltamoedut) KTK:n jäsenkortilla saat alennusta polttoja voiteluaineista Teboilin toimipisteistä (etu ei koske Teboil Express -automaattiasemia eikä maksettaessa American Express ja Diners-luottokorteilla. K-Plussakorttia ei myöskään voi käyttää samanaikaisesti jäsenkortin kanssa, koska Teboil ei myönnä päällekkäisiä alennuksia). Polttoainealennukset saat syöttämällä jäsenkorttisi automaattiin ennen pankkikorttia tai käteistä. Alennuksen saa myös näyttämällä kortin tiskillä ennen maksua. Lisäksi Teboil myöntää vaihtuvia kausiluontoisia alennuksia, joten kannattaa tarkkailla jäsenintra-sivujamme tai yrityksen omia ilmoituksia osoitteessa www.teboil.fi (mm. vuoden 2010 syys–marraskuun ajan Teboilin jäsenkorttialennus on 2,2 senttiä). Vapaa-aika / matkustaminen Majoitus- ja kokoustarjouksia KTK:n jäsenille on tarjolla useita erilaisia majoitus- ja kokoustarjouksia. Osa jäsenetuhintaisista majoituspaketeista on voimassa sekä työ- että vapaa-ajanmatkoilla. Tarjouksista osa on kausittaisia, osa koko vuoden käytössä olevia jäsenetuja. • Restel-ketjun hotellit (mm. Cumulus, Holiday Inn, Rantasipi, Ikaalisten Kylpylä, Hotelli Seurahuone/Helsinki). • Scandic Hotels Oy (Scandic Hotels Oy operoi myös Suomen Hilton hotelleja) • Hotelli Levitunturi (jäsenalennus 30 %), Kittilä/Levi • Huoneistohotelli Snow White, Levi • Hotelli Haikon Kartano • Hotelli Keurusselkä, Keuruu • Finlandia Hotels • Next-hotellit, mm. Hirvihaaran kartano, Karhulan Hovi,Satulinna (Hirvensalmi), Patruunantalo (Pyhtää) ja Rivoli Järvenpää ym. • Sokos Hotels & Holiday Club • Naantalin ja Ruissalon kylpylät, kylpylä Kivitippu ja Siuntion Hyvinvointikeskus • Kartanohotelli Karolineburg (Kajaani) ja Hotelli Tulikettu (Sotkamo) • StayAt-hotellit (huoneistohotellit Helsinki ja Espoo) • JÄMI luonto- ja liikuntakeskus Luonto- ja liikuntakeskus Jämi sijaitsee Ikaalisten kupeessa, noin 70 km Tampereelta. Nauti upeista ulkoilumaastoista ja hyvistä hiihtoladuista Jämin harjulla. Jä- millä on 426 majoituspaikkaa hotelleissa ja mökeissä. Voit varata vaikka koko hotellin käyttöösi! Hiihtotunneli on avoinna ympäri vuoden. Lisätietoja KTK:n intranet-sivuilta tai www.jami.fi. Varaukset: Jämi info puh. 02 573 6530, [email protected]. Ryhmien varaukset: Kai Jäntti 0400 810 350. Jämille valmistuu tammikuussa 2011 loistohuvila Villa Jämi (350 m2). Villa Jämissä on majoitustilaa 10–20 henkilölle ja oma spa-osasto. Lisätietoja asiasta myöhemmin Aktiivitiedotteessa. Jäsenedut-kanava Jäsenedut-sivut ovat joidenkin akavalaisten yhteistyöliittojen uusi jäsenetusivusto. KTK on mukana palvelussa, joten nyt käytettävissäsi on enemmän ja parempia jäsenetuja, -tuotteita ja -tapahtumia! Tällä hetkellä jäsenetutarjouksena on mm. Jouluostosmatka Budapestiin ja pidennetty kulttuuri-/ostosmatka Milanoon, jäsenalennuksia kodin sisustukseen ja ulkoiluharrastustuotteita. Jäsenetukanavan kotisivut löydät osoitteesta www.jasenedut.fi sekä Facebookista. Mökinvuokrausta Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry jäsenyhdistyksineen omistaa useita kymmeniä lomahuoneistoja. Osa lomahuoneistoista on SMKJ:n omistaman Koy Myyntimiesten Levirakan välitystoiminnan piirissä. Levirakan vuokrattavia lomahuoneistoja on yhteensä 41 kpl ja ne sijaitsevat Levillä (24 huoneistoa), Rukalla (6 huoneistoa), Ylläksellä (1 mökki), Tahkolla (4 paritalohuoneistoa) ja Meri-Teijossa (6 mökkiä). Vuokrahinnat ovat kohtuullisia ja jokaisen pohjoisen lomahuoneiston vuokrahintaan sisältyy myös hissiliput 2 henkilölle koko vuokra-ajalle! HUOM. huoneistojen selaaminen ja varaaminen onnistuu yläpalkin ”Selaaminen”näppäimen kautta. Varaukset ja lisätiedot: [email protected], puh. (09) 4780 7733 tai www.levirakka.fi. Lisää vuokramökkejä löydät A-lomien kautta (ks. alla kohta A-lomat). Matkatoimistopalvelut KTK:n jäsenenä saat Kaleva Travelilta jäsenistölle suunnattuja tarjouksia kerran kuussa, uusimmat tarjoukset löydät intrasivuiltamme Kaleva Travelin asiantuntijat auttavat sinua matkasi järjestelyissä, lähdetpä matkaan yksin, kaksin tai ryhmässä – olipa kyseessä vapaa-aika tai työmatka. Voit varata matkatoimiston kautta myös seuraavien matkatoimistojen matkoja: Aurinkomatkat, OK-Matkat, Saga Matkat, Hispania, Detur. 11 Risteilyedut Viking Line, Tallink Siljan ja Eckerö Line tarjoavat risteily- ja reittimatkoja jäsenhinnoin. Jäsenintrasivuillamme voit liittyä laivayhtiöiden tarjoussähköpostilistoille. KTK:n jäsenenä sinulla on myös mahdollisuus liittyä suoraan Tallink Siljan Club One -ohjelman Silver-tasolle. Silver-tasolla olet oikeutettu 20 % alennukseen normaalihintaisista tuotteista. Tarkemmat tiedot löydät jäsenintrasivuiltamme. Lisäksi käytössäsi on intrasivuiltamme löytyvät Viking Linen sähköiset arvokupongit. A-lomat A-lomat on akavalainen lomajärjestö, joka tarjoaa jäsenilleen laadukkaita ja edullisia lomia. KTK:n jäsenet voivat hakea tuettuja Perhelomia, Kuntoremonttilomia tai Tsemppilomia. Hakemukset toimitetaan suoraan Alomille. A-lomien kautta on mahdollista vuokrata mökkejä (esim. Kopparön Lomamajojen 2 hirsimökkiä Raaseporissa) tai liittyä Intervacin kansainvälisen kodinvaihtajien järjestöön. A-lomien kautta saat Suomen Retkeilymajajärjestö SRM ry:n edut kotimaahan ja ulkomaille suuntautuvaan hostelli-matkailuun. KTK:n FACEBOOK-SIVU Helsinki Kotka Lappeenranta Tampere Turku KTK avasi facebook-sivun toukokuussa 2010. Sivuilla on ollut ilahduttavan paljon kävijöitä viikoittain ja fanijoukkokin on kasvanut koko ajan tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä faneja on jo lähes 100. Liity sinäkin heti KTK:n FB -faneihin! Sivuille pääsee: a) kirjautumalla omaan Facebook -profiiliisi ja kirjoittamalla hakukenttään ”KTK Tekniikan Asiantuntijat ry” tai b) KTK:n internetsivujen kautta: www.ktk-ry.fi<http://www.ktk-ry.fi> -> etusivun oikeassa yläreunassa on FB -linkki (f), jolla pääset suoraan ko. sivuille. Huom! KTK:n FB -sivut toimivat ns. ilmoitustauluna. Jos haluatte kysymyksiin/kommentteihin vastauksen KTK:n toimistosta, toimittakaa ne KTK:n palautepostiin [email protected]<mailto:[email protected]>. KTK-verkkokauppa KTK:n internetsivujen KTK-kaupasta voi tilata erilaisia KTK-tuotteita edulliseen hintaan. Tuotteita voi tilata sekä omaan että järjestönne/yhdistyksenne käyttöön ja lahjaksi itselle tai tuttavalle. KTK-kaupasta löydät myös lahjat viemisiksi vaikka mökkinaapurille. Kattavat rakennuspiirustuspalvelut Muuta KTK on tehnyt jäsenetusopimukset myös pankkipalveluista, vuokravarastotilasta, kielikoulutuksesta, autonvuokrauksesta ym. KTK:n ja Sampo Pankin välillä on sovittu jäsenten päivittäiseen pankkiasiointiin liittyvistä palveluista. Cityvarastosta voit vuokrata edullisesti pienvarastotilaa, Learnwell Oy tarjoaa 15 % alennusta kielikoulutuksesta. Autovuokraamo Scandia Rent tarjoaa autovuokrausta. Muistathan myös, että paikallisyhdistykset voivat tilata myös vuonna 2011 omien jäsentensä muistamisiin KTK:n paikallisyhdistyspöytälippuja KTK:n jäsenintrasivujen kautta. *** Näistä kaikista jäseneduista ja -palveluista löydät lisätietoja jäsenintrasivuiltamme. 12 Ryyyyyyyyyy yyyyyyyyyyyyy www.telasteel.com Telasteel Oyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy INFRARAKENTAMINEN - tiyyy yydyyy yyyyyy - yyyyyyyyyyyyyyyyyy - tiyyyyyyyy - Iyyyyyyyyti-y yyyyyyyyy- yy yyyyyyyyyöy - yyyyyyyyyäyyyyyyyyyyöy yyyyyyyyyyyyyyy TERÄyRAKENTAMINEN - yyyyyyy yyyyyyyy yyyyyyyyyyy yyyyyyyyyyyyy - yyyyyyyyyyy yyyyyyyyyyyyyy - yyyyyyyyyyöy POHJARAKENTAMINEN - yyhyyyyöyy yyyyyyyyyyy yILTOJEN TUNKKAUKyET TelaSteel Oy Turkhaudantie 5 00700 Helsinki PURKU- JA TIMANTTITYÖT Tilaa meiltä myös esitteet, käyntikortit, kutsut ja muut markkinointimateriaalit! • kopiointi- ja tulostuspalvelut • skannauspalvelut, esim. arkistoskannaus • vektorointi ja uudelleenpiirtäminen • mikrofilmipalvelut • 3D-mallintaminen • projektipankki www.kopioniini.fi Vaihde 010 6803 000 Matti Luikku gsm 0400 592 500 puh 09 321 2560 13 että henkilö on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneelle työnhakijalle voidaan maksaa päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta, mikäli hän on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäksi vaaditaan, että henkilö on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa JATTK Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki Puhelinpalvelu jäsenille (09) 7206 820 (ma–to klo 9–11:30, poikkeuksia vuosiloma-aikoina) [email protected] Faksi (09) 148 1029 www.jattk.fi Ansiosidonnainen työttömyysturva ja muut etuudet KTK:n jäsen kuuluu Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan (JATTK), joka maksaa ansiosidonnaiset etuudet. Työttömyyskassaan liittyminen tapahtuu yleensä täyttämällä liittymistä koskeva kohta hakemuslomakkeessa samalla kun liitytään ammattijärjestöön. Jos jäsen täyttää määrätyt edellytykset, kassa maksaa hänelle seuraavia etuuksia: • ansiopäiväraha (ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha) (ansiopäivärahaa voi saada myös korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla) • koulutustuki (työvoimapoliittiseen koulutukseen, ennen 1.1.2010 lakimuutosta alkaneet) • vuorottelukorvaus (vuorotteluvapaata varten) TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA Käynti TE -toimistossa ja hakemukset työttömyyskassalle Ilmoittaudu henkilökohtaisesti työja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, kun työnhaku on ollut voimassa TE -toimistossa. Ota ensimmäisellä kerralla mukaan työtodistukset (viimeisin työtodistus on 14 tärkein) ja mahdollinen irtisanomisilmoitus. Jos olet lomautettu, mukana tulee olla lomautustodistus. Seitsemän päivän omavastuu alkaa ensimmäisestä työnhaun päivästä. TE-toimistosta tai osoitteesta www. tyj.fi/lomakkeet saat lomakkeen, jolla ansiosidonnaista päivärahaa haetaan työttömyyskassasta. Täytä päivärahahakemus huolellisesti ja hanki tarvittavat liitteet. Päivärahaa haetaan jälkikäteen. Oikeus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan Työttömyyskassa maksaa ansiosidonnaista päivärahaa sen jälkeen, kun palkansaaja on ollut työttömyyskassan jäsenenä 34 viikkoa ja työssäoloehto on täyttynyt. Haettaessa ensimmäistä kertaa päivärahaa työssäoloehto täyttyy, kun työntekijä on 28 edellisen kuukauden aikana ollut 34 kalenteriviikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa palkkatyössä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut vähintään 18 tuntia. Kokoaikatyössä palkan täytyy olla työehtosopimuksen mukainen. Palkansaajan ansiopäiväraha lasketaan työttömyyttä edeltävän joko 34 kalenteriviikon vakiintuneista, veron ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Kausiluonteisessa tai epäsäännöllisessä työssä huomioidaan työttömyyttä edeltäneen 12 kalenterikuukauden tulot. Palkkatulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset ja tämän jälkeen prosenttiosuus (3,5 % vuonna 2010), joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta sekä mahdollisesta lapsikorotuksesta. Jos palvelussuhde on päättynyt tuotannollisista ja taloudellisista syistä, hakija voi olla oikeutettu korotettuun ansio-osaan pitkän työuran perusteella. Ansiopäivärahaan voidaan maksaa muutosturvan ansio-osa, mikäli työnhakijalle on laadittu muutosturvaan liittyvä työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelmatyöllistymisohjelma. Päivärahaa maksetaan lomakorvauksen jaksotuksen ja seitsemän omavastuupäivän jälkeen enintään viideltä päivältä viikossa. Päivärahan enimmäismaksukausi on 500 työttömyyspäivää. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen. Ennen vuotta 1950 syntynyt henkilö, joka täyttää 57 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, saa 500 päivän lisäksi päivärahaa sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta. Sen jälkeen on mahdollisuus saada työttömyyseläkettä. Vuonna 1950–54 syntyneelle työnhakijalle voidaan maksaa päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta, mikäli hän on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäksi vaaditaan, Soviteltu päiväraha Hakijalla voi olla oikeus soviteltuun päivärahaan, jos hän tekee työnantajan aloitteesta osittaista työtä enintään 75 % kokoaikatyöstä. VUOROTTELUKORVAUS Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan työssäoloedellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävällä on vähintään 13 kuukauden työssäolo ja palvelussuhde siihen työnantajaan, jonka palveluksessa vuorottelija on vuorotteluvapaan alkaessa. Tähän 13 kuukauteen voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan tätä säännöstä sovellettaessa työssäoloon. Vuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisesti 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Jaksottamisesta on sovittava vuorotteluvapaasopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan pidentämisestä voidaan sopia myös vuorotteluvapaan aikana, kuitenkin kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. TE-toimisto antaa sitovan lausunnon vuorotteluvapaan jaksottamisesta ja pidentämisestä. Vapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä ansiopäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvausta laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena olevaa työttömyyspäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vuoden ajalta saadut palkkatulot. Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. PALKANSAAJASTA YRITTÄJÄKSI Yrittäjäksi ryhtyvä palkansaajakassan jäsen saa hyväkseen kuusi kuukautta palkansaajakassan jäsenyys- ja työssäoloaikaa, jos hän yhden kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta liittyy yrittäjäkassaan. Kaikkiaan yrittäjältä vaaditaan 18 kuukauden työssäoloehto yrittäjäkassassa. Kun palkansaajakassan jäsen aloittaa yritystoiminnan, voi hän palata vanhalle päivärahalleen, mikäli yritystoiminta kestää enintään 18 kuukautta. 15 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit amk kri ry LIITTOKOKOUS 6.11.2010 Vuoden 2010 liittokokous pidettiin Jyväskylässä, Sokos Hotelli Alexandran kokoustiloissa lauantaina 6.11.2009. Paikalle oli saapunut kolmisenkymmentä kokousedustajaa, edustus oli kaikista paikallisyhdistyksistä, eli valtakirjoilla oli paikalla 1431 jäsenääntä. Liiton kokonaisjäsenmäärä oli vuoden alussa 2058, eli paikallisyhdistyksiin kuulumattomia jäseniä oli 627. Kauko Isomäki toi Jyväskylän kaupungin tervehdyksen. Liittokokoukseen toi Jyväskylän kaupungin tervehdyksen Rakennus- ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kauko Isomäki, joka puheenvuorossaan kertoi mm. Jyväskylän asuntomessuhankkeesta vuodelle 2014. Liittokokouksen avasi liiton puheenjohtaja Markku Järvenpää, kokouksen puheenjohtajana Martti Vesander Jyväskylästä ja sihteerinä liiton sihteeri Heikki Tuominen. Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Raimo Widell ja Hannu Kittelä. Tilinpäätös ja hallinto toimintavuodelta 2009 hyväksyttiin ja talousarvio ja toimintasuunnitelma alkavalle 66. toimintavuodelle 2011 vahvistettiin esitysten mukaisesti. Jäsenmaksu päätettiin säilyttää nykytasollaan, eli liitolle tilitettävä osuudeksi päätettiin 0,18 % palkkasummasta. Liiton puheenjohtajana jatkaa Markku Järvenpää. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2011–2013 erovuoroisten tilalle valittiin seuraavat henkilöt valintapiireistä II, IV, VII ja VIII: Pauli Volotinen, Espoo varalla Pentti Isomäki Pekka Hirvonen, Ilmajoki varalla Mikko Huhtala Hannu Kiiveri, Jyväskylä varalla Martti Vesander Martti Vesander ja Markku Järvenpää Uusi hallitus 2011 järjestäytyi Porista ja rahastonhoitajana sekä varasihteerinä Ilkka Parviainen Vantaalta. Majaisäntänä jatkaa Petri Pucilowski. Liiton edustajiksi Rakennusmestarit ja Insinöörit AMK RKL ry:n nimettiin Markku Järvenpää, varalle Petri Pucilowski. Liiton työryhmien kokoonpano muuttui siten että järjestötyöryhmään valittiin Pauli Volotinen Anne-Maija Lindströmin tilalle sekä Auno Mommo Ari Aspegrenin tilalle. Liittohallitus kokoontuu seuraavan kerran helmikuussa, tai työmarkkinatilanteen edellyttäessä aikaisemmin. Hallitus nimesi järjestäytymiskokouksessaan liiton 1. varapuheenjohtajaksi Petri Pucilowskin Kuopiosta ja 2. varapuheenjohtajaksi Matti Lantan Kotkasta. Liiton ja hallituksen sihteerinä ja tiedottajana jatkaa Heikki Tuominen Liiton korkeimman huomionosoituksen – viirin – saivat Tauno Hill Mustasaaresta ja Heikki Kurki Savonlinnasta. Luovuttajina Petri Pucilowski ja Markku Järvenpää. Petri Pucilowski, Kuopio varalla Pirjo Tarvainen Auno Mommo, Rovaniemi varalla Risto Ruumensaari Muilta osin hallitus jatkaa nykyisessä kokoonpanossaan. Tilintarkastajina jatkavat Kai Salli KPMG Oy:stä ja Esko Niskala, varalla KPMG Oy ja uutena varatilintarkastajana Vuokko Uusikangas. Jyväskylän Sinfonian jousikvartetti 16 17 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Johdanto Toimintavuosi 2011 on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry:n 66. toimintavuosi. Edunvalvonta ja sopimustoiminta 31.12.2011 päättyy 1.2.2010 allekirjoitettu virka- ja työehtosopimus. Vuoden 2011 palkoista neuvotellaan 31.1.2011 mennessä. Ellei neuvottelu johda tulokseen voidaan sopimukset irtisanoa 28.2.2011. Edunvalvontaan panostetaan Tekniikka ja terveys KTN ry:n sopimusvaliokuntien kautta ja hankkimalla paikallisesti pääluottamusmiehiksi ja luottamusmiehiksi ammattikuntamme jäseniä. Liittomme valitsemat edustajat osallistuvat aktiivisesti Tekniikka ja terveys KTN ry:n, KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n sekä tarvittaessa Akavan kokouksiin ja toimintaan. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n edunvalvontatyöryhmä paneutuu ajankohtaisiin sopimusasioihin kokouksissaan, ja vaihtaa kokemuksia eri puolita Suomea olevien piirien edustajien kanssa. Talous Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n jäsenmaksu on edelleen 0,18 % palkkasummasta. Varat toimintaan saadaan pääosin jäsenmaksuilla ja loppuosa korkoja osinkotuotoista sekä avustuksista. HPP-Tekniikka Oy Betonirakenteiden korjauksen erikoisosaaja • INJEKTOINTI • BETONIRAKENTEIDEN KORJAUS • RUISKUBETONOINTI • ERIKOISPINNOITUKSET • PERUSTUSTEN VAHVISTUS- JA LUJITUSTYÖT • PINNOITUSTEN VETOKOKEET • RAKENNUSTYÖT • JUOTOSLAASTIEN PUMPPAUS Koivumäentie 9, 21110 Naantali Petri Painilainen 0400 403 554 [email protected] www.injektointi.com 18 Liitto avustaa sääntöjen ja talousarvion puitteissa jäsenyhdistyksien järjestämiä opinto- ja virkistysmatkoja sekä tapahtumia. Järjestötoiminta Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry tekee järjestöpoliittista edunvalvontatyötä KTK ry:n, KTN ry:n hallinnossa sekä paikallistasolla. KRI osallistuu yhteistyöyhdistyksenä ja Kuntien Rakennusmestareitten piirinä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n toimintaan. Hallitus kokoontuu toimintavuotena 2011 vähintään viisi kertaa järjestäytymiskokous mukaan lukien. KRI:n työvaliokunta, johon kuuluvat puheenjohtajien lisäksi sihteeri ja rahastonhoitaja, kokoontuu tarpeen mukaan hoitamaan käytännön asioita. Hallitus ja valintapiirien edustajat pitävät toimintavuoden aikana työehtosopimus- ja järjestöpoliittisen seminaarin. Liitto järjestää vuosittaisen opintomatkan hallituksen päättämään paikkaan ja myöntää jäsenilleen matkastipendejä talousarvion puitteissa. SENIORIKERHO TIEDOTTAA Seniorikerhon hallitus 2010–2012 Puheenjohtaja Juhani Mäntykoski, puh. 0400 700881 Jäsenet Matti Peltonen, puh. 040 8480537 Veikko Salminen, puh. 050 571 0855 Matti Mikkonen, puh. 0440 400637 Varajäsenet Jaakko Koskinen, puh. 040 5206553 Ahti Kuki, puh. 040 7477631 Martti Raulus, puh. 050 5716397 V. 2011 hallituksen varapuheenjohtaja on Matti Peltonen ja sihteeri Martti Raulus, sähköposti: [email protected] Tapahtumia v. 2010 Huomionosoitukset Liiton kultainen ja hopeinen ansiomerkki myönnetään hakemuksesta ansiokkaille järjestötyöhön osallistujille. Liiton edustajat käyvät esittämässä onnittelut merkkipäiviään viettäville, liiton hallinnossa toimineille ja toimiville jäsenille. Merkkivuosiaan juhlivia liittoja ja yhdistyksiä muistetaan ja voidaan anomuksesta avustaa tulevana toimintavuonna. • Pyynikin kesäteatterissa Tampereella 18.06.2010. Näytelmä: Häräntappoase. Osallistui 17 seniorikerhon jäsentä. • KRI:n opintomatkalle Pietariin 26.– 29.2010 osallistui seniorikerholaisia. • Seniorikerhon jäseniä osallistui RKL:n järjestämään kesretkeen ja RKL:n seniorikerhontoimintaan. • Lähetettiin kokousedustajat KRI:n liittokokoukseen ja RKL:n Seniorien vuosikokoukseen. • Järjestettiin kuntoloma seniorille Saariselällä vk. 45/2010. Hallinto Toimii sääntöjen mukaisessa muodossa. Tapahtumia v. 2011 on ehdotettu: Tiedotus Liiton toiminta ja hallituksen tiedotus jatkaa sähköisessä muodossa toimivaa tiedotusta, KRI ry:n (www.kri.fi) jäsensivuille tehdään liiton toiminnasta lisätietoa ja sivuilla myös ilmoitetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Koko jäsenkunnalle lähetettävä painettu tiedotuslehti tehdään liittokokouksen jälkeen marras–joulukuussa. Jäsenedut Liiton lomatoimintaa jatketaan antamalla edelleen jäsenten käyttöön omia lomakohteita, Kuerlomaa, Kotaporttia ja Rukamajaa. Jäsenten aktiivista toimintaa paikallistasolla tuetaan opintomatka-stipendeillä, stressilomatoiminnalla sekä virkistysrahaston avustuksilla. Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry Liittokokous 6.11.2010 SENIORIKERHO KRI:n seniorikerhon vuosikokouksessa 14.11.2009 valittiin hallitus v. 2010–2012 seuraavasti: • Perinteinen teatterimatka Tampereelle kesäkuussa. • Kotkaan syksyllä RKL:n liittokokouksen yhteyteen esim. tutustuminen Merimuseoon ja mahd. illalla teatteriin. • vk 48 / 2011 Ensilumen aikaan kuntoloma Saariselällä. • Ilmoitetaan RKL:n järjestämistä kuntolomaviikoista, retkistä ja kesätapahtumista seniorikerholaisille. • Osallistutaan KRI:n järjestämään opintomatkaan. Seniorikerho lähettää jokaiseen keskusliiton jäsenyhdistykseen tiedotteen, jonka pyydämme jakamaan yhdistyksen eläkkeellä oleville rakennusmestareille. KRI:n nettisivuilla www.kri.fi on paljon hyödyllistä tietoa ja sieltä löytyy myös seniorikerhon sivu. Surffailepas siellä. T O I M I N T ASÄÄN T Ö 1. § Kerhon nimi on KRI:n SENIORIKERHO. 2. § Kerho on KRI:n organisaation osa. 3. § Kerhon jäsenyyteen hyväksytään eläkkeelle siirtynyt KRI:n jäsenyyteen kuuluva henkilö. 4. § Kerhon tavoitteena on koota KRI:n eläkeläisjäsenet senioritoimintaan. Tukea KRI:n hallitusta eläke-ehtojen kehittämisessä ja niiden turvaamisessa niin, että ne vastaavat jäsenistön sosiaalisia tarpeita. Kerho pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, sivistyksellisiin sekä muihin eläkeläisten elämänlaatua parantaviin toimiin. 5. § Kerhon jäsenillä on oikeus KRI:n hallituksen heille tarjoamiin jäsenpalveluihin. 6. § Kerho järjestää erilaisia tilaisuuksia toteuttaakseen kohdan 4 tavoitteita, sekä jäsenistön tarpeita virkistys-, valistus ym. toiminnan alueilla. 7. § Kerhon talous perustuu KRI:n hallituksen päättämään vuosimaksuun sekä toimintamäärärahaan, joka kattaa jäsenpalvelut ja kerhon toimintakulut. Jäsenille järjestetyt virkistystilaisuudet katetaan pääosin osallistumismaksuilla. 8. § Seniorikerhon toiminta organisaatioltaan tulee olla mahdollisimman kevyt. Esimerkiksi valistus- ja virkistystapahtumista tai niihin verrattavista tilaisuuksista ei tule pitää pöytäkirjaa, vaan “päiväkirjamuotoinen” osallistumislista tapahtumaluetteloineen riittää. Hallituksen kokouksista laaditaan muistio, jonka sihteeri ja puheenjohtaja allekirjoittavat. Vuosikokouksesta laaditaan pöytäkirja. Kerhon toimintaa ohjaa vuosikokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä sekä hallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet. Varapuheenjohtaja valitaan hallituksen varsinaisista jäsenistä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä tai heidän varajäsentään on paikalla. Hallituksen sihteerinä toimii aina joku hallituksen jäsen vuorollaan. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on samanpituinen kuin KRI:n hallituksen toimikausi (3 vuotta). Vuosikokouksesta ilmoitetaan KRI:n hallituksen päättämällä tavalla. Seniorikerhon kuudes toimintavuosi. Jäseniä toimintavuonna 45. Seniorikerhon vuosimaksu v. 2011 on 15 euroa. Maksa vuosimaksu tammi–helmikuussa 2011. J Ä S E N K O R T T I 2011 Jäsenmaksu 15 € Sampo-Pankki 800010-108135 Terveisin Martti Raulus eräpäivä 28.2.2011 Viite: Seniorikerhon jäsenmaksu+nimi KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY SENIORIKERHO Jäsen: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Lähetä maksetusta jäsenmaksusta kopio: Martti Raulus, Pekankuja 12, 01400 VANTAA T eksti ja kuvat : E lina L aiho - L ogr é n Viitaniemen pintavesilaitoksella otsonointi parantaa veden ominaisuuksia Viitaniemen pintavesilaitoksella tehtiin marraskuun alussa koekäyttöä uudella otsonointilaitoksella. Otsoni parantaa veden laatua. Kaikkein teräväaistisimmat saattavat havaita laadun paranemisen veden mausta erityisesti lämpiminä vuodenaikoina. Viitaniemessä otsonoinnilla poistetaan mangaania ja rautaa. Ne ovat tyypillisesti matalahkojen ja vähähappisten vesistöjen vettä käyttävien vesilaitosten riesa. Raudalle ja mangaanille ei ole määritetty talousvesiasetuksessa laatuvaatimuksia; suositusarvot on kuitenkin määritelty. Keväisin järviveden mangaanipitoisuus nousee, ja silloin Viitaniemen pintavedentuotanto on lopetettu ja Laukaan Vuonteen tekopohjaveden pumppausta lisätty. Mangaanihaittojen poistuessa pintavesilaitosta voidaan käyttää tarvittaessa ympäri vuoden. Otsonointi-investoinnin arvo on 1,6 miljoonaa euroa. Otsonointia varten rakennettiin uudistilaa 150 neliötä. Nestehappisäiliö sijoitettiin Tuomiojärven puoleiselle sivulle hiilidioksidisäiliön viereen. Virtausmittarit kertovat, kuinka paljon otsonoitua vettä otsonointialtaissa virtaa. Altaiden yhteistilavuus on 300 kuutiota, rakennuttaja Markku Järvenpää kertoo. Otsoni – ripeä reissutyöläinen Otsoni on hapen toinen olomuoto. Kun normaali happimolekyylissä on kaksi happiatomia, otsonissa niitä on kolme. Kolmas happiatomi on erittäin innokas reagoimaan orgaanisten yhdisteiden kanssa. Siksi otsoni muuttuu herkästi puhtaaksi hapeksi. Otsoni tekee työnsä vedessä nopeasti ja häviää tiehensä kuin ripeä reissutyöläinen. Koska otsonia ei voi varastoida, sitä tulee tuottaa jatkuvasti. Pääosa otsonointiin tarvittavista tiloista rakennettiin pintavesilaitoksen entisten tilojen viereen. Uusia neliöitä rakennettiin noin 150. Ulospäin uudistuksesta näkyy selvimmin järven puolelle asennettu happisäiliö. Prosessin alussa syötetään hiilidioksidia raakaveteen alkaliteetin kasvattamiseksi. Se auttaa putkiston korroosion ehkäisemisessä. Ulkosäiliöstä 183-asteinen nestehappi johdetaan höyrystimien kautta sisällä sijaitsevaan otsonaattoriin. Höyrystimissä nestemuotoinen happi ja hiilidioksidi muutetaan kaasuksi. Otsonigeneraattorissa voimakkaan sähkövirran avulla hapen O2rakenne hajotetaan, ja happi alkaa hakeutua otsonimuotoon O3:ksi. Luotettu menetelmä veden laatutyössä Otsonointi otettiin käyttöön talousveden valmistuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1906 Ranskassa Nizzan vesilaitoksella. Otsonia käytettiin desinfiointiin. Otsonoinnin käyttö talousveden valmistuksessa alkoi lisääntyä Suomessa 1990-luvulla. Otsonia käytetään maamme vesilaitoksilla desinfiointiin, hajun ja maun parantamiseen sekä orgaanisen aineen poistoon. Useampi kuin joka viides suomalainen juo otsonoitua talousvettä. 20 Otsonaattorin sisällä voimakas sähkövirta saa 10–13 % hapesta muuttumaan otsoniksi. Suurempiakin määriä voidaan ajaa, mutta tarpeettoman korkeisiin pitoisuuksiin ei energiankulutuksen takia pyritä. 21 Happi- ja otsonilaitteiden, mittareiden sekä otsonaattorien ja otsonintuhoojien sijoittelu tarjosi haastetta rakentajille mm. putkistojen ja kaapelihyllyjen sijoittelussa. Veden ja hiilidioksidin sekoitussäiliö sijaitsee raakaveden sisääntulossa. Vesi alkaloidaan putkiston korroosion ehkäisemiseksi. Otsonintuhoojat hävittävät mahdollisen liian otsonin. Kierto on suljettu. Otsonia voi käyttää myös veden värin, sameuden, raudan, mangaanin, joidenkin torjunta-aineiden, kemikaalien ja levien poistoon. Otsonin käyttö vaatii ammattitaitoa ja hyvin suunnitellun prosessin, sillä kaasumuodossa otsoni on myrkyllistä, pistävän hajuista ja hengitysteitä ärsyttävää. Luonnossa sitä esiintyy yläilmakehässä, jossa se suojaa maapallon elämää avaruuden haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. – Meillä otsoni käsitellään suljetussa kierrossa. Otsonilaitoksen tilojen ilmanlaatua mitataan jatkuvasti ja ylimääräinen otsoni hävitetään otsonintuhoojien kautta. Vedessä otsoni kestää vain sen hetken, kun sitä tarvitaan reagoimaan muiden kanssa, otsonointilaitoksen rakennuttaja, rakennusmestari Markku Järvenpää selostaa. Happea syötetään veteen noin 20 grammaa kuutiota kohden. Kaikki happi ei muutu otsoniksi. Otsonina hapesta päätyy veteen noin kymmenesosa; loppu jää hapeksi. Lähteet: Kansanterveyslehti 7 /2002: FT Tarja Nissinen: Otsonointi vaikuttaa talousveden laatuun http://www.ymparisto.fi Kotitalouden vedenkäsittelyjärjestelmät C hristoffer W estin , A ir L i q uide F inland O y Veden laatu paranee Jyväskylässä Jyväskylän Energia Oy valitsi Air Liquide Finland Oy:n kaasuntoimittajaksi Viitaniemen pintavesilaitokselle Jyväskylään. Raakaveden laatua parannetaan kahdella sovelluksella, joissa käytetään happea ja hiilidioksidia. Hiilidioksidisovellus on jo ennestään Viitaniemen pintavesilaitoksella tuttu sovellus. Raakaveden alkalisuutta nostetaan hiilidioksidin avulla, menettely on todettu hyväksi ja käytäntöä jatketaan. Tässä yhteydessä käytettävät laitteistot kuitenkin uusittiin. Veden käsittelyn tehostamiseksi pintavesilaitokselle asennettiin myös otsonointilaitteisto, kyseiset otsonaattorit toimivat hapella ja tätä varten laitokselle tarvittiin hapen varastoinnin ja syötön mahdollistava laitteisto. Happi- ja hiilidioksidisovellukset varastosäiliöineen Air Liquide Finland Oy asensi alkusyksystä 2010 kaksi varastosäiliötä Jyväskylän Energia Oy:n Viitaniemen pintavesilaitokselle, kuva 1. Kyseessä on kaksi sovellusta joilla parannetaan veden laatua Jyväskylän seu- Jatkuva mittaus osoittaa valmiin otsonin määräksi tällä koekäytön hetkellä 8,5 % kuutiossa vettä. PV-PUTKITUS OY Teollisuuskatu 13, 44150 Äänekoski (014) 512 654, (014) 512 655 Faksi (014) 522 213 [email protected] www.pv-putkitus.fi Kuva 1. Varastosäiliöt CO2 3,3 m3 ja O2 17 m3 Jyväskylässä höyrystäjineen (rakennusvaihe). 22 Kuva 2. Layout kuva varastosäiliöistä ja höyrystäjistä. dulla. Pintavesilaitoksen normaaliksi maksimikapasiteetiksi on määritetty 1000 m3/h puhdistettua vettä, eli vuodessa käsitellään noin 8,8 miljoonaa m3 vettä. Mitoituksissa on jopa varauduttu kaikissa uusissa osissa virtaamaan 1600 m3/h. Ensimmäinen sovellus on hiilidioksidisovellus, jossa vettä käsitellään CO2 kaasun avulla, tavoitteena nostaa alkaliniteettiä, vuositasolla hiilidioksidia kuluu arviolta noin 50–60 tonnia per vuosi. Toinen sovellus on veden otsoonikäsittely, jossa Air Liquide Finland Oy toimittaa tarvittavan hapen Viitaniemen pintavesilaitoksen uudelle otsonaattorille. Tässä sovelluksessa käytetään happea arviolta noin 120 tonnia per vuosi. Otsonoinnin päätavoite on hapettaa mangaani saostuvaan muotoon ennen seuraavaa saostus-suodatusvaihetta. Lisäksi otsonilla parannetaan makua ja poistetaan mahdollista hajua, erityisesti lämpiminä päivinä. Hiilidioksidi varastosäiliö on kooltaan 3,3 m3, halkaisija 1600 mm, korkeus 4100 mm, tyhjäpaino 3000 kg, suunnittelupaine 21 bar ja höyrystimen kapasiteetti on 25 kg/h. Happi varastosäiliö on kooltaan 17 m3, halkaisija 2600 mm, korkeus 6585 mm, tyhjäpaino 8500 kg, suunnittelupaine 17,6 bar. Höyrystimiä on kaksi, joista yhden höyrystäjän kapasiteetti on 200 Nm3/h. Varastosäiliöt ja nestemäisten kaasujen höyrystäjät asennettiin uudelle betonilaatalle, kuvassa 2 Layout kuva asennuksesta. Varastosäiliöihin tuodaan elintarvikelaatuista nestemäistä hiilidioksidia ja happea Air Liquide Finland Oy:n säiliöautoilla. Happea valmistetaan ilmasta tislaamalla ja hiilidioksidi otetaan talteen teollisuuspro- sessista, josta se muutoin joutuisi ilmakehään, siis kierrätystä parhaimmillaan. Kaasut pidetään nestemäisessä muodossa omissa tyhjiöeristetyissä säiliöissä. Nämä tyhjiöeristetyt säiliöt koostuvat ruostumattomasta sisäsäiliöstä ja hiiliteräksisestä ulkosäiliöstä. Sisä- ja ulkosäiliön välillä on tyhjiö (vakuumi) kuten termospulloissa ja lisäksi säiliöiden välinen tila on täytetty perliitillä, jolla katkaistaan lämpösäteily. Varastosäiliöistä kaasu johdetaan höyrystimien kautta kulutuspisteisiin. Höyrystäjän tehtävä on höyrystää nestemäinen kaasu kaasuksi, kyseiset höyrystäjät ovat kaikki ilmahöyrystäjiä. Hiilidioksidi linjaan on myös asennettu kaasulämmitin, jolla varmistetaan että hiilidioksidi menee kulutuspisteeseen myös talvella kaasumaisena. Viitaniemen pintavesilaitoksen henkilökunnalle järjestettiin myös kaksi kattavaa happi-, hiilidioksiditurvallisuuskoulutusta (30.9. ja 1.10.2010). Kummassakin kaasu- ja turvallisuuskoulutustilaisuudessa oli runsaasti osallistujia (noin 30 henkilöä), mikä oli erittäin hyvä asia. Kaikkien tulisi ”tunnistaa” kaasut ja tietää niihin liittyvät vaarat. Henkilökunta otti positiivisesti vastaan koulutuksen ja oli aktiivista kysymällä tärkeitä kysymyksiä. Viitaniemen pintavesilaitoksella kaasusovellukset käynnistettiin lokakuussa 2010. Nyt tiedetään että vedet Jyväskylän seudulla pysyvät sovelluksien avulla korkealaatuisina. Ystävällisin terveisin Air Liquide Finland Oy:n puolesta, Christoffer Westin 23 T eemu S aukkonen , H y x o O y Hyxo Oy toimitti uudet otsonaattorit Jyväskylän Energian vesilaitokselle Viitaniemeen Betonimestarit Oy tunnetaan yhtenä Suomen ja Ruotsin suurimmista runko- ja elementtitoimittajista. Rakennuselementtien lisäksi tuoteperheeseemme kuuluvat myös laadukkaat ja turvalliset liikunta- ja leikkipaikkarakenteet. Verrattuna puurakenteiseen ramppiin betonirampin etuja ovat ylivoimainen kestävyys, tukevuus sekä äänettömyys. Käyttömukavuuden lisäksi ehjinä pysyvät rampit ja muut rataelementit lisäävät myös turvallisuutta. Tuotteilla on SFS EN 14974 standardi. Useat värivaihtoehdot mahdollistavat ilmeikkään ja tyylikkään skeittiradan suunnittelun. Skeittauspaikat osana kuntamarkkinointia BM-Skeittiratojen etuja: • Sään ja kulutuksen kestävyys • Äänettömyys, ei aiheuta haittaa ympäristölle • Turvallisuus • Viihtyisyys ja tyylikkyys, useita värivaihtoehtoja • Nopea toimitus • Täydentää hyvin kuntien sekä esim. liikunta- ja lomakeskusten palveluja Kunnon skeittirata vahvistaa lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa myönteistä mielikuvaa kotikunnastaan. Lisäksi nuoret vaihtavat ajatuksiaan esim. internetissä, jolloin tieto nuorisoystävällisestä kunnasta leviää yli kuntarajojen. Helppo hankkia Ota yhteyttä, niin teemme sinulle tarjouksen nopeasti ja tarpeesi huomioiden. Lisäksi voit jättää myös asennuksen tehtäväksemme, jolloin saat koko toimituksen avaimet käteen -palveluna. Havainnekuvia tuotteistamme voit katsoa osoitteessa www.betonimestarit.fi tai tilata sähköpostitse osoitteesta betonimestarit@ betonimestarit.fi. Betonista on helppo valmistaa turvakaiteilla varustettujen ramppien lisäksi muitakin skeittiradan elementtejä, kuten pyramidejä, erilaisia bokseja, hyppyreitä, seiniä ja reilejä. Betonirampit sopivat sekä skeittipuistoihin että sisähalleihin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Skeittiramppimyynti: Puh. 020 743 3486 PL 1300 70101 Kuopio 24 [email protected] Jyväskylän Energian valitsi otsonaattoritoimittajaksi Keravalaisen vedenkäsittelyyn erikoistuneen Hyxo Oy:n. Hyxo Oy on vuonna 1968 perustettu vedenkäsittelyyn erikoistunut yritys. Hyxo Oy:n laajaa tuotevalikoimaa, asiantuntijaorganisaatiota ja kykyä toimittaa kokonaistoimituksia käyttävät hyväkseen lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset yritykset. Hyxo Oy:n toimittamilla otsonigeneraattoreilla puhdas happikaasu muutetaan otsoniksi, jota syötetään prosessiin mangaanin hapettamiseksi. Hapettunut mangaani saostuu ja näin ollen on helpommin erotettavissa suodatuksissa. Myös vaikutus veden rautapitoisuuteen, desinfiointiin, makuun, hajuun ja väriin on huomattava. Otsonoinnin etuna on se, että happi ja otsoni eivät muodosta vedessä myrkyllisiä tai haitallisia yhdisteitä, joita monet muut kemikaalit tuottavat sivutuotteina. Laitteistona käytetään Hyxo Oy:n toimittamaa kahta Wedecon Effizon® HP happi-otsonaattoria ja Wedecon jäännösotsonin tuhoamisjärjestelmää, sekä niihin liittyviä automaatio- ja mittausjärjestelmiä. Toimituslaajuuteen kuului myös erilaisia analysaattoreita, jotka mittaavat happi- ja otsonipitoisuuksia niin vedestä, kuin myös ilmasta. Lisäksi Hyxo Oy toimitti otsonilaitteiden happi- ja otsoniputkistot. Otsonin liuottamiseksi veteen toimitettiin allaskohtainen jakoputkisto. Diffuusioilmastimilla otsonikaasu saatetaan mahdollisimman pieninä kuplina puhdistettavan veden joukkoon parhaimman mahdollisen kaasun liukenemisen takaamiseksi. Otsononaattorin toimintaperiaatteena on pilkkoa voimakkaan sähkökentän avulla otsonaattorille syötettävän happikaasun molekyylit happiatomeiksi. Happiatomit pyrkivät tässä tilassa muodostamaan otsonimolekyylejä. Otsonimolekyyleillä on kuitenkin taipumus helposti hajota takaisin hapeksi, joten otsonin varastoiminen ei ole mahdollista. Tästä syystä myös otsonin tuottaminen kauempana ja toimittaminen säiliössä on myös mahdotonta. Laitoksen rakennuttajana toimi Jyväskylän Energia. Jyväskylän Energian projektihenkilöinä toimivat Markku Järvenpää ja Antero Kuitunen. Laitoksen mitoittamisesta vastasi konsulttina toiminut Pöyry Oyj. Otsonaattoreiden mitoittamisesta, asennuksesta ja käyttöönotosta vastasi Hyxo Oy, josta projektia oli vetämässä Tuotepäällikkö Anne Koskela ja Projektipäällikkö Teemu Saukkonen. Ennen varsinaista käyttöönottoa, suoritettiin uusien laitteiden osalta mahdollisimman kattavat testaukset ja tarkastukset, joissa varmistettiin laitteiston mekaaninen, sähkötekninen ja automaation toimivuus. Laitteisto on myös käynyt läpi kattavat laitetoimittajan toimitukseen kuuluvat testiohjelmat Wedecon tehtaalla Saksan Herfordissa, johon myös Hyxo Oy:n ja Jyväskylän energia Oy:n edustajat ovat osallistuneet. Laitteisto saapui aluksi Hyxo Oy:n varastotiloihin, josta ne uuden rakennuksen valmistuttua siirrettiin Viitaniemeen. Laitteistojen saavuttua alkoi myös putki- ja sähkö/automaatiourakointi. Laitteiston käyttöönoton suoritti saksalaisen laitevalmistajan Wedecon edustaja. He tekivät myös tarvittavat mekaaniset ja automaation säädöt, joilla laitos optimoitiin vesilaitoksen tarpeita vastaavaksi. Laitos on täysautomaattinen, eikä vaadi käyttäjän toimintoja normaalin käytön puitteissa. Automaatiota valvoo otsonaattorien kolme erillistä prosessiasemaa, jotka on räätälöity Jyväskylän Energian tarpeisiin. Prosessiasemat hoitavat kaikki otsonaattorien säädöt ja optimoivat hapen ja virran kulutukset mahdollisimman alhaiselle kustannustasolle. Otsonia on mahdollista syöttää koko vesilaitokselle tulevan veden kapasiteetille. Otsonaattorit kykenevät tuottamaan n. 3200 g/h otsonia. Otsoniannos veteen on maksimissaan n. 2 g/m3, joka tapahtuu maksimivirtaamalla n. 1600 m3/h. Laitoksen automaatio on varmistettu toimimaan myös tulevaisuuden haasteissa, joissa toinen otsonointialtaista voidaan valjastaa jälkiotsonoinnin tarpeisiin. Jälkiotsonoinnissa otsonin tarkoituksena on vedenkäsittelyprosessin loppuvaiheessa poistaa siihen mahdollisesti jäävät haju ja maku sekä tuhota haitalliset mikrobit. Laitoksen mahdollisesta optimoinnista ja otsonoinnin hyödyistä ja mahdollisista taloudellisista eduista tullaan tekemään Insinöörityö, jota voidaan hyödyntää laitoksen tulevassa käytössä. Laitosta tullaan tulevaisuudessa käyttämään jatkuvasti Jyväskylän kaupungin juomaveden puhdistamiseen. Jyväskylän kaupungin asukkaat tulevat jatkossakin nauttimaan entistä parempilaatuisesta ja -makuisesta juomavedestä, jonka valmistukseen käytetään alan viimeisintä ja kehittyneintä tekniikkaa. Nopeasti valmisosista, betonista. www.parma.fi Vetovoimaa kunnille ja vapaa-ajankeskuksille Jyväskylässä Viitaniemen pintavesilaitokselle on juuri valmistunut uusi otsonointilaitos. Vesilaitoksen tuotevedessä on ajoittain kohonneita mangaaniarvoja. Tämä johtuu raakavesilähteenä olevan Tuomiojärven happitilanteesta. Nämä kohonneet arvot ovat antaneet alkusysäyksen vedenkäsittelyn tehostamiselle. Yhdessä konsultin kanssa Jyväskylän Energia päätti tehostaa vesilaitosta poistamalla ylimääräinen mangaani esiotsonoinnilla. 25 www.betonimestarit.fi E lina L aiho - L ogr é n Seuraavaksi vesi johdetaan otsonointilaitokseen, jossa otsonia syötetään veteen otsonialtaissa. Allastilaa on 300 kuutiota. Altaista vesi jaetaan kourua myöten flotaatioaltaisiin. Neljässä flotaatioaltaassa vedestä poistetaan humus saostuskemikaalien avulla. Humus nousee ilma–vesi-seoksen ansiosta pintaan, ja se kerätään viemäriin vesisuihkujen ja pyörivien kaapimien avulla. Puhdas vesi painuu pohjalle ja suodattuu hiekkasuodattimen läpi. Suodatettu vesi alkaloidaan ja johdetaan välipumppauksen kautta aktiivihiilisuodatukseen. Aktiivihiilisuodatuksen tarkoitus on poistaa vedestä maku- ja hajuhaittoja sekä jäljellä olevaa orgaanista ainetta. Tämän jälkeen vesi johdetaan UV-yksiköiden läpi, verkostoon lähtevä vesi desinfioidaan klooriamiinilla ja pH säädetään kalkilla verkostoon sopivaksi. Klooria käytetään yleisesti verkostovedessä ehkäisemässä mahdollisten mikrobiologisten kasvustojen syntyminen. Jyväskylässä veden turvallisuus halutaan taata desinfioimalla vesi klooriamiinilla. Talousveden klooripitoisuus vaihtelee alueesta riippuen, mutta on korkeimmillaankin alle 0,2 milligrammaa litrassa. Alkalointi suojaa putkistoa korroosiolta; pH-luku kertoo veden happamuudesta tai emäksisyydestä. Luonnon vesien pH on noin 6,5. Verkostoon johdettavan veden pH nostetaan noin 8,5:een kalkilla. Nyt turvallinen ja hyvänmakuinen vesi on valmis putkistoon pumpattavaksi. Wilo-Stratos PICO ja Wilo-Star Z Nova Wilo-Stratos PICO ja Wilo-Star Z Nova Wilo-Stratos PICO. Maailman energiatehokkain pientalopumppu, Wilo-Stratos PICO kuluttaa vain puolet A-energialuokkaan oikeuttavasta virtamäärästä. Säästö on jopa 90 % verrattuna ohjaamattomiin kiertovesipumppuihin. Palkittu testivoittaja “Stiftung Warentest”-vertailussa. Kaikilla Wilon Aenergialuokan pumpuilla on viiden vuoden takuu. 26 vuodesta 1872 A A U T L Karppilantie 20, 90450 Kempele puh 08 386071, 050 5950301 fax 08 5452526 www.birrconsult.com A L AIS TA Birrconsult Oy KS Energiansäästöä lämpimän käyttöveden kiertoon: WiloStar Z Nova. Wilo-Star Z Nova on uusi pientalojen lämpimän käyttöveden kiertoon tarkoitettu high-efficiency -pumppu. Sen käyttöikää ja hygieniaa lisää ruostumattomasta teräksestä valmistettu siipipyörä. Vanhoihin kiertovesipumppuihin verrattuna Wilo-Star Z Nova kuluttaa 80 % vähemmän energiaa, vain 2-4,5 W. www. wilo.fi A Tuomiojärvellä neljän metrin syvyydessä sijaitsevan imuputken suulla on tiheä siivilä. Veden käsittely alkaa hiilidioksidin lisäämisellä, mikä tehdään veden alkaliteetin kasvattamiseksi putkiston korroosion ehkäisemiseksi. SA Pintaveden puhdistus Jyväskylän Energialla Wilon huippuluokan uutuudet pientalojen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden kiertoon: 27 Liikenneverkkomuutokset Havainnekuva Kauppakadun kävelykadusta (Mikko Heikkilä). Kuopiolaisten olohuone toivottaa vieraatkin tervetulleiksi Kuopion keskusta saa uuden ilmeen torinaluspysäköinnin laajennushankkeen jälkeen. Parhaillaan meneillään olevan pysäköintilaitoksen rakennustyöt ovat valmiit alkuperäisen aikataulun mukaisesti keväällä 2012 ja tämän jälkeen toripysäköinnissä on yhteensä 1400 autopaikkaa. Hankkeen kustannusarvio on lähes 30 miljoonaa euroa. Kalahallin tuenta suunnitelmia tehdään parhaillaan, jotta rakentamistöitä päästäisiin jatkamaan valituksista huolimatta. Toripysäköinnin laajennus Kuopiossa. 28 Toria ympäröivät kadut rauhoitetaan kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle. Keskustan liikenneverkkomuutoksia on tehty syksystä 2009 alkaen. Muutokset toteutetaan vaiheittain ja vuoteen 2012 lähes kaikki kadut on muutettu kaksisuuntaisiksi. Keskustassa asioivat ovat joutuneet opettelemaan liikkumisensa uudestaan ja noudattamaan varovaisuutta muuttuneiden liikennejärjestelyiden vuoksi. Torin ja kävelykatujen yksityiskohtainen suunnittelu on käynnissä. Kävelykeskustasta halutaan tehdä kaikille kuopiolaisille yhteinen, laadukas ja elävä olohuone, joka toivottaa myös vierailijat tervetulleiksi viihtymään. Keskustan kehittämisen tavoite on säilyttää keskusta elinvoimaisena ja hyvin saavutettavissa henkilöautoilla ja joukkoliikenteelle ja näin ollen turvata vireä keskusta. Myös kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan toteuttamalla katusaneerauksien yhteydessä uusia kevyen liikenteen väyliä. Katujen pinnoiksi on esitetty graniittia ja valaistukseen halutaan tuoda jotain uutta. Valaistussuunnittelu kulkee rinnan yksityiskohtaisen suunnittelun kanssa. Kadunrakentamisen, torin pintojen uusiminen ja Siskotyttö- ja Veljmies-patsaiden ympäristön investoinnit ovat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Kävelykaduille on keskustan liikenteen yleissuunnitelmassa esitetty toteutettavaksi sulanapitojärjestelmä, joka tuo turvallisuutta liikkumiseen. Järjestelmän toteutuminen edellyttää myös kiinteistöjen aktiivista osallistumista. Kuopion kaupunki on määritellyt osallistuvansa kustannuksiin 7metriä leveältä alueelta kävelykaduilla ja torin keskikäytävän liittämisellä sulanapitojärjestelmään. Järjestelmän toteutuminen selvinnee talven 2010– 2011 aikana. Alustava kustannusarvio järjestelmälle on 1,5 miljoonaa euroa. Kävelykatujen vaikutusta huoltoliikenteen toimivuuteen selvitetään parhaillaan meneillään olevassa huoltoliikenneselvityksessä. Selvityksen on määrä valmistua tammikuussa 2011. Myös pysäköintipaikkojen opastusta halutaan parantaa ja suunnitelmissa on toteuttaa ajantasainen pysäköinnin opastus. Opastuksen parantamisella halutaan vähentää turhaa pysäköintipaikan etsimisestä aiheutuvaa liikennettä. Artikkelin laati suunnitteluinsinööri Hanna Väätäinen. Keskustan katuja muutetaan vaiheittain kaksisuuntaisiksi. Keskustan liikenneverkkomuutokset (SITO). Puijonkadun kävelykatu (Mikko Heikkilä). 29 AHTIAINEN & STENFORS Kuva 1. Uimahallin katto valmistuu lähiviikkoina aurinkopaneelien ja -keräimien asennusta varten. Kattoa vahvistetetaan parhaillaan tähän tarkoitukseen. Porin rakenteilla olevan uimahallin aurinkoenergiajärjestelmien asennus lähestyy Teksti: Petri Konttinen, Luvata Kuvat: Veijo Setälä ja Jenna Laine, Luvata Ajokelvottomista renkaista terässidoksella yhteen puristetut rengaspaalit ovat muotonsa pitävinä ja kiviainesta kevyempinä ylivoimaista tienrakennusmateriaalia esimerkiksi vaikeiden kosteikko-osien pohjarakenteiden vakauttajana. arvokas osa infrastruktuuria Käytännössä lähes kaikki ajokelvottomat renkaat kerätään meillä vuosittain kierrätykseen ja uudelleen hyötykäyttöön. Valtaosa toimitetaan rengasrouheena, kokonaisina renkaina tai muotoon sidottuina rengaspaaleina tie- ja maanrakennustyömaille, hyväkuntoiset rengasrungot pinnoitetaan uudelleen ja raskaimmista renkaista valmistetaan mm. räjäytysmattoja. Käyttökohteita on useita ja uusiokäyttöaste maassamme on maailman huipulta! Yhteensä yli viisisataatuhatta tonnia arvokasta mustaa raaka-ainetta on jo saatu Suomen Rengaskierrätyksen kautta takaisin järkevään käyttöön - säästämään rahaa ja korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja! Porin uuden uimahallin rakennustyöt ovat edenneet vauhdikkaasti ja marraskuun puolivälissä työt olivat hyvin aikataulussa. Myös aurinkoenergiajärjestelmien hiomista on jatkettu rakentamisen ohessa. Keväällä Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi aurinkoenergiajärjestelmien hankintaan investointituen, joka kattaa 35 prosenttia 600 000 euron kokonaishinnasta. Pääsääntöisesti aurinkoenergiasuunnittelu on edennyt hyvin. Yksityiskohtia on tarkennettu rakentamisen edetessä. Tärkeimpinä näistä ovat uimahallin länsipuolelle kaavoitetun Riihikedon korttelin varjostukset, joiden aihettamat noin viiden prosentin vuotuiset energiantuottomenetykset voidaan kompensoida valitsemalla tehokkaammat laitteet. Toinen konkreettinen asia on katolla oleva palomuuri (kuva 1) ja sen aiheuttamat vaatimukset aurinkopaneelien ja -keräinten tukirakenteelle. Sopivat ratkaisut ovat löytyneet hyvällä yhteistyöllä ja suunnittelulla. Porin kaupunki on edennyt katon aurinkojärjestelmien valinnassa. Järjestelmätoimittajien kilpailutus on käynnissä julkisesti hankintalainsäädännön mukaisesti. Järjestelmät toimitetaan ja asennetaan talven ja kevään aikana, jotta ne ovat valmiina koekäyttöä varten toukokuussa 2011. Luvatan valmistamat julkisivuun integroidut kupariaurinkolämpökeräimet asennetaan rakennuksen eteläiselle julkisivulle (kuva 2). Luvata on rakentanut tehdasalueelleen koelaitoksen, jossa on Tekesin tukemana testattu erilaisten esipatinoitujen kuparipaneelien lämmöntuottoa ja toimivuutta uimahalliin tulevaa tuotetta vastaavassa järjestelmässä. Testiseinän avulla voidaan ennakkoon ratkaista seinäkeräinten asennuksen ja käytön mahdollisia kysymyksiä. Uimahalli on aktivoinut myös muuta aurinkoenergia-alaa. SolarForumhankkeessa käynnistetään kotimaista aurinkoenergiaklusteria. Satakunnan ammattikorkeakoulun vetämässä SolarForumissa on mukana jo yli kymmenen alan yritystä. Samaan aikaan on käynnissä projekti ”Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa”, joka tukee ja edistää suomalaisen aurinkoenergiateknologiateollisuuden tuotekehitystä, verkostoitumista ja vientiä edistävien sisämarkkinoiden syntymistä. Siinä kerätään yhteen tutkittua tietoa erilaisten aurinkoenergiaratkaisujen toimivuudesta ja tuottavuudesta. Hanke toteutetaan osaamiskeskusohjelma Energiateknologiaklusterin, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien alueella. Ratkaisuja etsitään julkisiin kohteisiin, talopakettitoimituksiin, teollisuuskiinteistöihin sekä asuinkerrostaloihin. Yhdistelmärakennepilottihanketta koordinoi Prizztech Oy ja Luvata on mukana hankkeessa yhtenä toimijana. Kuva 2. Porin uuden uimahallin eteläjulkisivu marraskuun puolivälissä. Luvatan aurinkolämpöjärjestelmä integroidaan suoraan julkisivun kuparipaneeleihin ja se on ulkopuolelta käytännössä näkymätön. Järjestelmä jakautuu kahtia kaarevan kehikon molemmin puolin. www.rengaskierratys.com 31 Yhteinen pienpuhdistamo voi ratkaista koko naapuruston tai kylän jätevesihuollon kerralla. Pohjanmaalla on ryhdytty toimeen. Jaettu puhdistamo, jaettu urakka Kunta kyläläisten apuna Åvistin kylä sai osansa Pohjanmaalla jaetuista vesihuoltoavustuksista. Kylä sijaitsee Pedersören kunnassa, hieman Pietarsaaresta sisämaahan päin. Åvistissa on 22 taloa, ja kylän oma vesiyhtymä on vastannut puhtaan veden jakelusta jo pitkään. Jätevetensä kukin talo on johtanut kaivojen kautta maaperään. Kyläläiset tiesivät, että jätevesihuoltoon on puututtava mitä pikemmin. Kylä sijaitsee kuitenkin pohjavesialueella, minkä vuoksi kiinteistökohtaisia puhdistamoita ei voitu edes harkita. Tosin harvaa sellainen olisi kiinnostanutkaan. Reilusti yli 70-vuotiaille asukkaille yhteinenkin pienpuhdistamo tuntui turhan suurelta urakalta. Päätökset siirtyivät. – Lopulta sovimme, että kunta ottaa vastuun yhteisen puhdistamon suunnittelusta ja rakennustöistä ja kerää kustannukset aikanaan liittymämaksuina asukkailta, kertoo kunnan rakennusmestari Stefan Hellund. Biologiskemiallinen WehoPuts 70 -puhdistamo asennettiin kesällä, ja putkilinjat kaivettiin syksyllä, kun peltotyöt olivat ohi. Luvassa on yhteensä neljä kilometriä viemärilinjaa. Pienpuhdistamoja kunnallakin Hellundin mukaan Pedersöressä on jatkuvasti käynnissä niin vedenpuhdistamoihin kuin liityntäviemäreihinkin liittyviä hankkeita. Runsas puolet asukkaista on tällä hetkellä kunnan verkossa, josta jätevedet johdetaan Pietarsaaren puhdistamoon. – Tarkoituksena on liittää viemäriverkkoon lähes 80 taloa vuodessa. Niitä, joiden täytyy ratkaista asia itse, on vajaa 500 taloa. Pedersören kunnan vastuulla on myös Nissin asuntoalue Forsbyssä. Asuntoalueen 14 talon jätevedet on puhdistettu tähän mennessä maahan imeyttämällä. Viime vuonna 12 vuotta palvellut järjestelmä alkoi kuitenkin reistailla. – Olisimme voineet uusiakin järjestelmän, mutta se olisi ollut iso työ, Hellund kertoo. Uudeksi järjestelmäksi valittiin biologiskemiallinen pienpuhdistamo. Kolmesta vaihtoehdosta WehoPuts 70 täytti kriteerit myös koon suhteen. Pedersören kylään asennettiin WehoPuts 70 -puhdistamo alkukesästä. Putkilinjat kaivettiin syksyllä, kun peltotyöt olivat ohi. Kunta otti vastuun puhdistamon suunnittelusta ja rakentamisesta, ja kerää kustannukset liittymämaksuina asukkailta. Puhdas vesi, puhdas luonto Urakoitsija Stefan Snellman vastasi kaivutöistä, ja WehoPutsin jälleenmyyjänä hän neuvoi myös puhdistamon asentamisessa. – Paikka oli paras mahdollinen, tarpeeksi kuiva. Oli helppo asentaa, Snellman kertoo. Putkilinjat odottivat imeytysjärjestelmän jäljiltä valmiina. Tosin viettoviemäri kulki niin syvällä, että puhdistamon eteen päätettiin asentaa pumppaamo. Muutaman päivän työt tulivat valmiiksi juhannuksen alla, ja puhdistamo otettiin saman tien käyttöön. Snellman on valvonut alkuvaiheen sujumista. Hyvät uutiset solisivat pian avo-ojaan 50 metrin päässä puhdistamosta. – Erittäin puhdasta vettä. 32 33 Starium Dragon 60UP AL ja K-luokkiin STREET LIGHTING Starium Dragon 60UP Kårkullantie Länsi-Turunmaa / Pylväs 6 m / 35 m tarkoitettu valaisin Säästöjä pitää syntyä, mutta minkälaisilla kustannuksilla Ympäristömme valaistus on osa kansallista turvallisuuttamme ja sen energiankäytön maksamme kaikki omissa elinkustannuksissamme. Kårkullantie, Länsi-Turunmaa - STARIUM DRAGON 60 UP FEATURES FEATURES 41 W 85-240 V / 50-60Hz 0,4 A 5700 lm 6500 K 60 Osram Dragon Series 440 x 244 x 83 0.196 m2 Ø 38 / 60 mm 6-8 m > 70.000 h / 80% IP 44 4 kg Total power consumption Voltage Current Luminous flux Colour temperature Light source Dimension mm Area Installation pole Installation pole high Rated life Casing class Weight 330e Alv 0% 180 150 1500 150 1000 120 120 500 90 90 60 60 C0-C180 30 30 C90-C270 gamma = 0 Easy Led Oy | Örninkatu 15, FI-24100 Salo, Finland | tel. +358 (0)2 737 4420 | email: [email protected] www.led1.fi 34 Tässä kohtaa voimme vaikuttaa energiansäästöön siirtymällä uuteen tekniikkaan. Kohteita ovat esimerkiksi jalkakäytävät, porttikongit, rappukäytävät, katu- ja risteysalueet, piha-alueet, varastoalueet, joita valaistaan koko pimeimmän ajan, parhaimmillaan lähes vuorokauden ympäri. Lisäksi ympäristössämme on runsaasti kohteita ja tiloja, joissa valaistus on ympäri vuorokautista, kesät, talvet. Osassa kohteista valaistuksen haitat muuttuvat mahdolliseksi eduksi kun samalla syntyy lämpöä. Tästä ”lämmitysmuodosta” olemme onneksi siirtymässä pois kun hehkulamput jäävät historiaan. Olemassa oleva asennus voidaan helposti päivittää uuteen tekniikkaan. Hyvällä valaistussuunnittelulla voidaan saada mittaviakin kokonaiskustannusten säästöjä. Omalla kohdallani kannatan sähkösuunnitteluumme innovatiivisempaa linjaa. Nyt on myös aika ottaa tämä uusi tekniikka laajemmin tuotantokäyttöön. Meidän suunnittelijoiden ja päätösten tekijöiden tulee uskaltaa ottaa askel energiataloudellisempaan suuntaan. Asiakkaina meidän kaikkien tulee uskaltaa kyseenalaistaa omalle kohdallemme tulevat sähkö- ja valaistussuunnitelmat myös niiden energiatehokkuuden ja elinkaarimallin suhteen. Easy Led Oy on kehittänyt katu- ja aluevalaisimia yhdessä asiakkaiden kanssa vuodesta 2006 alkaen. Katuvalaisinperheen Starium-, Minnium- ja Maximmum-sarja soveltuu hyvin ALja K-luokan katujen valaistukseen. Valaisin voidaan varustaa erilaisilla linsseillä kohdentaen tarvittava va- laistus oikeaan paikkaan tai sitten tuottamaan vain yleisvalaistusta. (Kirjoittaja Tapio Koivisto / Noatek Oy) Tuotteet valmistetaan kokonaisuudessaan Suomessa ja niille on myönnetty avainlipputunnus. STREET-sarjan elektronisessa suunnittelussa on otettu huomioon myös tuotteen pitkä elinkaari ja korkeat laatuvaatimukset. Easy Led Oy on yksi maailman vanhimmista LED-katuvalaistuksen valmistajista, joten kokemuksen tuomaa varmuutta meiltä löytyy. Esimerkkinä nykyaikaisesta katuvalaisimesta toimii uusin Minnium Dragon -katuvalaisin, joka saavutti 87l m/W Aalto Yliopiston tekemässä mittauksessa toukokuussa 2010. Valaisin oli tehokkaampi kuin 70 W Suurpainenatrium-valaisin (53l m/W). Kokonaistehonkulutus oli 76 W, kun suurpainenatriumvalaisimella kulutus oli vastaavasti 85W. Easy Led Oy on toimittanut Suomeen yli 2000 kpl:tta Starium Dragon 60 valaisimia, yli 40 kuntaan, testejä on siis takana jo >35 000 h ja tärkeimmän komponenttitoimittajamme Osramin ledeillä on testejä takanaan >65 000 h. RAHOITUS Kunnat ja Kaupungit ovat suuren haasteen edessä, kuinka rahoittaa katuvalaistuksen uusiminen, sekä budjetoida katuvalaisimien hankinta tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi, samalla kun verotulot pienentyvät ja aiheuttavat aikataulullisesti katuvaloverkoston uusimiseen paineita. Viimeisen kahden vuoden aikana useat kunnat ovat toivottavasti tehneet tarvekartoituksen kuinka monta valaisinta heillä on hallussaan ja minkälaisia ne ovat. Vanhat elohopeapolttimoiden valmistus lopetetaan 2015, ja vanhan varaston voi käyttää pois, mutta onko järkeä tuhlata, kun tälläkin ajanjaksolla saavuttaa jo säästötavoitteet, ennen kuin valaisimet pitää vaihtaa. Toinen tärkeä kriteeri on täyttää valtion edellyttämä 9 % energian säästötavoite vuoteen 2016 mennessä. Samat ongelmat ovat myös teollisuusyritysten vanhentuneissa valaistuksissa ja sama Rahoituspaketti sopii myös heille. Easy Led Oy ja Handelsbanken tarjoavat rahoituspaketin katuvalaistuksen uusimiseen, rahoituspakettiin voidaan sisällyttää myös tolppien, kaapeleiden, keskusten ja valaistuksen ohjauksen rahoitus. Kokonaiskustannukset kun hankinnasta on kulunut 10 vuotta ja LED valaisimet on hankittu rahoituksella. Sijoitetun investoinnin tuotto vanhaa elohopeaa vastaan on 15 % ja 70 W spna:ta vastaan 7 %, laskelmassa ei ole käytetty valtiontukia 35 T imo P aavilainen , y ksik ö n johtaja Y I T R akennus O y / I nfrapalvelut Vaihtoehtoisia malleja palvelun tuottamiseen Kuntien teknisen toimen palvelut voidaan tuottaa monella eri tavalla. Perinteinen tapa on tehdä ne kaupungin omalla henkilöstöllä ja kalustolla. Tästä on monissa kunnissa siirrytty teettämään työt ainakin osittain yksityisillä palveluntuottajilla. Tämä tapahtuu useimmiten tilaamalla kone- tai autoyrittäjiltä työtä tuntiveloitusperiaatteella. Edellisestä jalostuneempi malli on teettää töitä alueellisina kokonaisuuksina eli alueurakoina. Kuntien taloustilanne, käyttömäärärahojen supistaminen ja henkilöstön ikääntyminen ovat johtaneet siihen, että joissakin kunnissa on mietitty ja päätetty vieläkin radikaalimmista tavoista tuottaa teknisen toimen peruspalvelut. Varkauden ja Inkoon valinta on ollut suora liikkeenluovutus yksityiselle palveluntuottajalle eli YIT:lle. Inkoossa vuonna 2007 solmitun nelivuotisen sopimuksen mukaisesti YIT vastaa kaikkien kunnan omistamien kiinteistöjen ja niihin liittyvien ulkoalueiden huollosta ylläpidosta ja siivouksesta. Lisäksi sopimukseen kuuluu katujen, viheralueiden, ulkoliikuntapaikkojen, venesatamien, uimarantojen sekä vesihuoltolaitoksen, maankaatopaikan sekä kompostikentän ylläpito. Inkoon kunta säästi sopimuksella 17 % kustannuksissa aikaisempaan verrattuna, joka on kunnanjohtaja Jarl Boströmin mukaan jopa enemmän kuin ulkoistuksella tavoiteltiin. Varkaudessa kaupungin ja YIT:n 7-vuotinen sopimus kattaa katujen, viheralueiden sekä vesihuollon ja ulkovalaistuksen rakentamisen ohella myös kaupungin katujen, viheralueiden, pihojen, ulkoliikuntapaikkojen, uimarantojen ja muiden yleisten alueiden ympärivuotisen ylläpidon. Liikkeenluovutuksessa 32 kaupungin työntekijää siirtyi YIT:n palvelukseen kahden vuoden irtisanomissuojalla. Ulkoistus mahdollistaa palvelujen tarjoamisen entistä laajemmalle asiakaskunnalle ja avaa ammatillisia kehitysmahdollisuuksia työntekijöille. Varkauden teknisen johtajan Arto Lehtosen mukaan kaupunki säästi ulkoistamisella vuosikustannuksissaan noin 600 000 euroa, joka on prosentteina sama kuin Inkoossa eli 17 %. Mikkelissä palvelujen uudelleen järjestäminen toteutettiin perustamalla kaupungin (60 %) ja YIT:n (40 %) yhteisesti omistama yritys YIT Kuntatekniikka Oy, joka vastaa Mikkelissä kaupungin kunnallistekniikan ylläpidosta ja rakentamisesta. Hyvien kokemusten rohkaisemana kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2010 myös kiinteistöjen huollon ja rakennusten kunnossapidon siirtämisestä YIT Kuntatekniikka Oy:lle. Henkilöstö on suhtautunut kaikissa liikkeenluovutuksissa erittäin positiivisesti ja innostuneesti uuteen toimintamalliin ja toimintaympäristöön. Henkilöstön koulutukseen ja työhyvinvointiin on myös panostettu. Päätöksenteko uudessa ympäristössä on koettu joustavammaksi ja nopeammaksi kuin kuntamaailmassa. YIT Kuntapalvelut Tarjolla kotikuntaasi. Ota yhteys meihin, niin sovitaan tapaaminen. Olemme valmiit keskustelemaan kotikuntasi ajankohtaisista haasteista ja tarjoamaan niihin parhaiten sopivat ratkaisut. Hannu Soikkeli p. 0400 409 445 [email protected] Jukka Siltanen p. 050 390 1105 [email protected] Timo Paavilainen p. 0400 569 106 [email protected] yit.fi/kuntapalvelut 36 37 JÄRKEVÄ RATKAISU JÄTEVESILLE VANHAN KIINTEISTÖN JÄTEVESIKAIVO+ PUMPPAAMO Millainen kylä, sellainen jätevesikokonaisuus. Alueen yhteinen jätevesijärjestelmä on käytännössä aina edullisempi, tehokkaampi ja huolettomampi ratkaisu kuin yksittäisiin järjestelmiin turvautuminen. Myöhemmin kokonaisuus voidaan vielä liittää myös kunnalliseen verkkoon. Goodwell suunnittelee ja toteuttaa kokonaisratkaisun aina sen mukaan mikä on fiksuinta. KOKOAJA, PUMPPAAMO PUMPPAAMO Pyydä esitys, niin tiedät mistä on kyse. Jätevesikokonaisuudesta päättäminen on vaikeaa, jos ei tarkkaan tiedä, mistä kaikesta kokonaisuus muodostuu ja minkälaisia taloudellisia vaikutuksia sillä on. Goodwellin asiantuntijat tekevat aina havainnollisen suunnitelman ja selkeän kustannusarvion kokonaisuudesta. Siitä on hyvä aloittaa, siispä soita ja sovi tapaaminen. YHTEISPUHDISTAMO ALUEELLINEN JÄRJESTELMÄ ● kustannustehokas yhteisrakentaminen ● edulliset huolto- ja tyhjennyskulut ● ei lisävaivaa kiinteistönomistajille ● voidaan liittää kunnan verkkoon ● varmasti hyvät puhdistustulokset PIENPUHDISTAMOKSI SANEERATTU JÄTEVESIKAIVO TM Rakennusmaailman testimenestyjä! Goodwellin puhdistamo oli TM Rakennusmaailman (8/2010) testin ehdotonta eliittiä. Yhtenä harvoista puhdistamoista Goodwellin puhdistamo saavutti vaativassa testissä edellytetyn normaalin vaatimustason. Lisäksi Goodwellin puhdistamo sai erinomaiset tulokset CE-testissä. BETONIRUNKOINEN PIENPUHDISTAMO Goodwell Oy Vantaan Technopolis Teknobulevardi 3-5 01530 Vantaa Puh. (09) 247 00801 www.goodwell.fi Huomaa taustalla verhoiltu rakennustyömaa. Repin-junassa matkalla Pietariin. KRI:N OPINTOMATKA JA TYÖMARKKINASEMINAARI 2010 Pietari, Venäjä Teksti: Heikki Tuominen Kuvat: Heikki Tuominen, Reeta Paukku, Sanna Kallioinen, Hannu Lehtiö Pietarin metro on yksi maailman syvimmälle rakennettu verkosto. Hienoista säästölinjaa ja jäsenistön tapaamisia tavoitteleva liittomme hallitus päätti yhdistää tällä kertaa sekä jäsenistön opintomatkan että hallinnon ja paikallisedustajien työmarkkinaseminaarin, ja onnistuikin tavoitteessaan. Hallituksen aktiivit tapasivat Pietarissa jäsenistöä eri paikkakunnilta, ja paikoin keskustelua ja ideoita virisikin vilkkaasti. Kohteeksi valittiin tuttu Leningrad – ei vaan todellinen suurkaupunki Pietari – ja matkustusvälineeksi juna. Matkalle osallistunut 33 henkinen ryhmä edusti mainiosti erikokoisia paikkakuntia ja ikäluokkia. Matka-ajankohdaksi valittiin elokuun viimeinen viikonloppu. Menomatka tehtiin Helsingistä venäläisjuna Repinillä, jonka henki, hulppea ravintolavaunu monipuolisine ruokalistoineen, valkoisine pöytäliinoineen ja nahkasohvineen, sekä nautitut tarjoilut voittivat paluumatkan kotimaisen Sibelius-junan tungoksen ja ”reissumieskahvit” kuusi– nolla. Pientä säätöä junamatkan aluksi aiheutti kielimuuri, henkilökunta kun puhui vain venäjää, ja viisumikin oli venäjäksi. Saapuminen Pietarin Finljandsky -rautatieasemalle kymmeneltä illalla aiheutti myös harmaita hiuksia, sillä luvattu bussi oppaineen ei ollutkaan vastassa. Bussi kuitenkin tuli hieman myöhässä ja pääsimme majoittumaan mielenkiintoisen matkapäivän jälkeen tasokkaaseen Sokos Hotelli Olympia Gardeniin. Perjantaina 27.8. Seminaaria, kiertoajelu ja Troika Perjantaiaamuna kokoonnuimme ensin koko ryhmällä hotellin kokoustiloissa esittäytymään toisillemme ja jatkoimme sitten hallituksen ja paikallisedustajien kanssa seminaarin merkeissä, aiheina mm. KRI:n kehittäminen, tulevaisuuden haasteet sekä paikalliset aiheet ja ongelmat. Aamu- 40 päivän päätteeksi nautimme lounasta hotellin ravintolan monipuolisessa buffetpöydässä, ja iltapäiväksi sitten koko ”valtuuskunta” lähti oppaamme Tatjanan johdolla kiertoajelulle kaupunkiin tutustumaan. Kiertoajelu lievässä liikennekaaoksessa, jossa pari kolariakin nähtiin, toi vuoroin vasemmalta ja vuoroin oikealta nähtäväksemme upeita palatseja, kirkkoja, patsaita, ja aukioita. Mielikuva katuja harjaavista mummoista ja sukkahousuja himoitsevista ryysyläisistä ja rahanvaihtajista haihtui jo parin ensimmäisen korttelin matkalla, ja näkymä oli melko vauraan oloinen. Autokantakin sai toyotamiehen vähän kateelliseksi. Pietarin alueella on laskentatavasta riippuen yli 700 siltaa ylittämässä Neva-jokea ja sen haaroja Fontankaa ja Obvonmyytä. Asukkaita kaupungissa on yli 5 miljoonaa, joten todellisessa suurkaupungissahan sitä oltiin. Pääkatu Newskiy prospektin upeat merkkiliikkeet jäivät varsin vähälle huomiolle osaltamme. Ihan keskustassa amiraaliteetin etupihalle oli sijoitettuna toimintakuntoisia tykkejä ja ydinohjuksia. Suppeasta ajasta johtuen emme vierailleet palatseissa emmekä kirkoissa, sen sijaan muutama nähtävyys päästiin kuvaamaan ja bussista välillä jaloittelemaan. Matkamuistokaupasta sitten piti ostaa maatuska-nukkea, balalaikka, piippalakki, valokuvakirja ja kaviaaripurkki. Opas kyllä suositteli ostamaan savukkeita, samppanjaa, posliinia ja pellavaa, mutta kun ei… Smolnan tuomiokirkko. Ravintolalaiva Pietarin malliin. 41 Yhteinen illanviettomme päivän päätteeksi oli varattu perinteikkääseen ravintola Troikaan, jossa maittavan aterian ohella saimme nähdä varsin tasokkaan ja viihdyttävän kabareeesityksen. No tasokkaan ja tasokkaan, mutta ainakin silmänruokaa ja mukavaa, tuttua musiikkia esitys tarjosi, eikä illallisessakaan ollut moittimista. Lauantaina 28.8. Seminaaria, kokousta ja risteily Yläkuva: Seminaarin avaus Pietarissa. Alakuva: Matkamuistoja tarjolla. Lauantai-aamupäivän seminaariväki koosti muistioita hallituksen ohjeistukseksi, ja opintomatkalaiset kiertelivät lähialueen ostos- ja nähtävyyskohteita, sekä testailivat Pietarin neljän metrolinjan toimivuutta. Hallitus piti virallisen kokouksen iltapäivällä, ja illansuussa olikin vuorossa illallisristeily Nevalla. Illallinen risteilyllä koostui pöytiin asetetuista tikkuaskin kokoisista paahtoleipä-kaviaari yhdistelmistä, joita riitti yksi jokaiselle matkalaiselle, kuohuviinilasillisesta ja vodkapullosta. No maisemat ja mukava seura korvasivat kyllä ”illallisen” Väriä ja vauhtia Troikassa. Troikassa oli juhlava tunnelma. Nevan risteilyllä oli tungosta. 42 Näkymää Nevskiy prospectilta. 43 Eremitaasin paviljonkisali. Moniurakointi Heikkilä Oy Heikkiläntie 445 54510 Uro Aki Heikkilä Puhelin 040 5019 538 Email: [email protected] www.moniurakointi.fi Oppaamme Tatjana. Eremitaasi. puutteet. Mukavaa ja mielenkiintoista olikin nähdä kaupunkia tuosta perspektiivistä. Emme suinkaan olleet ainoita risteilijöitä, koko Neva oli täynnä toinen toistaan merkillisempiä vesibusseja ja kantosiipialuksia. Sunnuntaina 29.8. Eremitaasi ja kotimatka Sunnuntaipäivän olimme varanneet kokonaan turismille. Tatjana nouti meidät hotellilta heti aamiaisen jälkeen ja johdatteli meidät hämmentävän upean Eremitaasin loistokkaaseen museoon. 44 Koko muuten onnistuneen matkan pohjanoteeraus oli ennakkoon tilattu lounas ravintolassa nimeltä Candy Bar. Kolmen tunnin museokierroksen jälkeen oli janoisella ja nälkäisellä ryhmällä pinna kiristyä, kun tarjoilijanalut saivat toista tuntiakin kulumaan yhden ruokajuoman toimittamiseen, sormensakin kastelivat keittolautasilla, onneksi eivät polttaneet, sen verran tuotteet ehtivät jäähtymään matkalla. Lopuksi vielä ravintola kelpuutti vain käteismaksun, joka johti käteisvarojen uusjakoon ryhmässä. Paluumatka Sibelius-junalla sujui VR:n tapaan, tosin mielellämme oli- simme jo kokeilleet tulossa olevaa nopeaa Allegro-junaa, jolla matka Pietariin lupausten mukaan taittuu vielä tänä vuonna kolmessa tunnissa. Ehkäpä seuraava Pietarin matka tehdään luotijunalla tai vaikka risteillen, mutta uudelleen siellä pitää käydä. Näkemättä ja kokematta jäivät ainakin Pietarhovi (kesäpalatsi), Tsarkoje Selo, teatterit, useat kirkot, hulppeat puistoalueet ja paljon paljon muuta. Suuret kiitokset mukavalle ryhmälle, oppaallemme sekä matkanjärjestäjä Saimaa Travel Oy:lle. 45 KRI RY:N OPINTOMATKAT KRI ry järjestää vuosittain hallituksen päätöksellä ja toimintasuunnitelmansa mukaisesti ensisijaisesti työssäkäyville jäsenilleen suunnattuja opintomatkoja. Opintomatkalle valittavien jäsenten lukumäärä päätetään hallituksen toimesta ja määrä riippuu kohteesta, matkan kustannuksista ja kyseisen vuoden talousarviossa ko. toimintaan varatun määrärahan suuruudesta. Opintomatkoista ilmoitetaan yhdessä jäsenille ilmestyvässä lehdessä, sekä paikallisyhdistyksiin jaettavalla tiedotteella, joka myös liiton internetsivuilla julkaistaan. Opintomatkoille myönnettävistä stipendeistä, kustannusten omavastuuosuudesta ja matkakohteesta päättää liiton hallitus huomioiden aikaisemmat opintomatkakohteet ja liiton taloudelliset resurssit. Opintomatkalle valitaan henkilöt hakemuksen perusteella, ja hallitus käyttää valintakriteereinään seuraavia, hakijoiden järjestyksen määrääviä seikkoja. A Etusijalla ovat jäsenet, joilla ei ole aiempia liiton opintomatkoja A1 Osallistuminen aikaisemmille opintomatkoille A2 Aikaisempien opinto matkojen lukumäärä A3 Kulunut aika edellisestä opinto matkasta B Mikäli hakijoiden järjestystä ei voida kohdan A mukaan ratkaista, ratkaisevat B1 Aktiivisuus paikallisesti tai liiton toiminnassa sekä jäsenikä B2 Kohteeseen tai henkilöön liittyvät erityiset perustelut B3 Taloudelliset tai sosiaaliset perustelut Kivi taipuu elämään Lisäksi hallituksella on oikeus ottaa valinnoissa huomioon huonejakoon vaikuttavat mies- ja naispaikat. Valittavien henkilöiden jäsenyyden tulee olla kestänyt matkan alkamisajankohtaan mennessä vähintään yhden (1) vuoden. Hallitus määrää liiton edustajan matkalle matkanjohtajaksi. Lisäksi hallituksella on oikeus valita erityisistä syistä ja oheisia valintakriteereitä noudattamatta yksi (1) jäsen esimerkiksi huomionosoituksena, lahjana tai palkintona. Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy Puusepäntie 11 04360 Tuusula Puh. 02071 50111 www.formento.fi Lem175x260mm4v.indd 1 46 22.11.2010 13:18:02 Stressiloma Kotaportissa Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry luovuttaa vuosittain Kotaportin lomaosakkeen veloituksetta piirien käyttöön viikon ajaksi (kaksi piiriä / vuosi). Piirien käyttöön luovuttavien lomaviikkojen ajankohdat päättää KRI:n työvaliokunta, vuorojen vuokrausjärjestys on määrätty arpomalla. Piirien sisäinen vuokrausjärjestys määräytyy siten, että se yhdistys jolla on suurempi jäsenmäärä, saa majan käyttöönsä ensimmäisen kerran ja sen jälkeen vuorotteluperiaatteella mikäli piirissä ei toisin päätetä. Liitto maksaa jäsenilleen (ei perheenjäsen) matkat majoituskohteeseen halvinta kulkuneuvoa käyttäen (esim. linja-auto, juna). Matkakorvaus myönnetään enintään kahdeksalle lomakohteeseen majoittuneelle KRI:n jäsenelle. Matkakulujen veloitus tapahtuu siten, että yhdistyksen piiri esittää laskun osallistujaluetteloineen KRI:n rahastonhoitajalle • • • • • • • Piirien yhdistykset valitsevat lomalaiset hakemusten perusteella, ottaen huomioon hakijan sosiaalisen tilanteen ja toiminnan ammattiyhdistysliikkeessä. Osakkeessa on yhteensä 8 vuodepaikkaa (sis. vuodevaatteet, ei liinavaatteita). Petri Pucilowski Majaisäntä Piirien / yhdistyksien stressilomavuorojärjestys Kotaportissa PIIRI VIII PIIRI VII PIIRI III PIIRI V PIIRI VI PIIRI I PIIRI IV PIIRI II PIIRI VIII PIIRI VII Espoo Koskelo Espoo Kivenlahti Kajaani Kemijärvi Kempele Kittilä Kokkola • • • • • • • ROVANIEMI MIKKELI PORI KOTKA JYVÄSKYLÄ HELSINKI TAMPERE ESPOO OULU KUOPIO Kotka Kouvola Kuusamo Oulu Pello Pietarsaari Pudasjärvi vk. 20 vk. 21 vk. 20 vk. 21 vk. 20 vk. 21 vk. 20 vk. 21 vk. 20 vk. 21 • • • • • • 2010 2010 2011 2011 2012 2012 2013 2013 2014 2014 Raahe Rovaniemi Tornio Tuusula Vantaa Vuokatti 47 KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY KRI:n jäsenille... RUKA-maja KUUSAMO Vuonna2008valmistunutKRI:nparitalo-osakeRUKA-majasijaitseeSuomen suosituimmanhiihtokeskuksenRUKAnkupeessaKuusamossa. OsoitteessaPyydystie4Bon68m2alakerta,jossa2mh,tupajaavokeittiö, saunaosastoja2wc:tä.24m2parvellaonlisäksimatalampaatilaamajoittujillesisältäenovellisenmakuusopen.Majassaonkaikkiaan8vuodepaikkaa. SIJAINTI JA YHTEYDET Kuusamoon ja Rukalle on hyvät kulkuyhteydet, lentäen pääkaupunkiseudulta,junayhteydetOuluun,KajaaniintaiRovaniemelle,joistabussiyhteydetperille.OmallaautollamatkaakertyyHelsingistänoin825km,Oulusta RUKAN TALVI 19 hissiä, 29 rinnettä, 245kmjavaikkapaPorista735km. korkeusero 201m, pisin rinne 1300m. Latuverkko riittää meistä useimmille ja välineitä voit vuokrata paikanpäältä. Hiihtoladuille pääsee melkein majanvierestä. RUKAN KESÄ On kiehtova kokonaisuus luontoa, tapahtumia, esiintyjiä ja monipuolista tekemistä: Kalastusta, vaellusta, melontaa ja koskenlaskua, golfia, maastopyöräilyäjaerilaisiasafareita. Ruka-majaankuuluumyös kalastusoikeudetyhteisiin vesialueisiin mm. läheiselläVuosselijärvellä. 48 Rukankylästälöydätviihtyisätravintolatjamonipuoliset välinevuokraamotympärivuoden.. RUKA-majan varustetaso Ulkovarastot 2 kpl, Sähkölämmitys, HUONEISTOON Jääkaappi/pakastin, EI SAA TUODA Liesitaso ja erillisuuni, ELÄIMIÄ Mikroaaltouuni, Kahvin- ja vedenkeitin, TUPAKOINTI KIELLETTY Ruoanvalmistusvälineet, Ruokailuvälineet 12 hengelle, VAIHTOPÄIVÄ Astian- ja pyykinpesukoneet, SUNNUNTAI Kuivauskaappi, KELLO 16:00 Keskuspölyimuri, Takka, kaasugrilli, TauluTV 32” digivirittimellä 2kpl DVD-soitin, 2kpl, Radio/CD-soitin, 8 kpl runkosänky, täkit ja tyynyt, 1 vauvan matkasänky, 2 kpl aikuisten polkupyöriä, Suksenhoitoteline voitelurautoineen, Soutuvene varusteineen... Täydellinen luettelo kohteessa RUKA-majan vuokraus ja varaukset Varaukset tulee tehdä majaisännälle viikoista 1-26 edeltävän syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-52(53) edeltävän huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla. Avainpalvelusta on vuokrattavissa myös liinavaatteita ja tilattavissa vaikkapa siivouspalveluita. Majan käyttöoikeuteen kuuluu myös yksi kausikortti rinteisiin. Viikkovuokrat, vain jäsenille. Vk: 1, 8..16, 36..37, 52(53) = 430€ Vk: 5..7, 17..18, 33..35, 38..39 = 270€ Vk: 2..4, 19..32, 40..51 = 180€ Viikonloppu- ja vuorokausivuokraukset mikäli maja vapaana, minimi 120€. Majaa vuokrataan vain KRI:n jäsenille henkilökohtaiseen perhekäyttöön. Edelleenvuokraus on kielletty. Lisätietoja/varaukset: KRI ry, majaisäntä Petri Pucilowski, p. 040-546 1002 (jätä yhteydenottopyyntö vastaajaan eli puhelinnumero, josta sinut tavoit49 taa iltaisin) KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY 1.kerros 2.kerros/parvi MONIPUOLISIN KRI ry:n jäsenille: K O TA P O R T T I V U O K AT T I Liiton lomaosake KOTAPORTTI sijaitsee KAINUUSSA, Sotkamon kunnassa, Vuokatin lomakeskuksessa, osoitteessa: Talvikkaantie 8 B 3 88610 VUOKATTI 64,5 m2:n paritalo-osakkeessa on tupakeittiö, 3 makuuhuonetta, sauna- ja pesutilat. SIJAINTI JA KULKUYHTEYDET Vuokatti sijaitsee keskellä Suomea - lyhyiden välimatkojen ja nopeiden kulkuyhteyksien päässä suurista kaupungeista. Vuokattiin voi tulla omalla autolla, junalla tai linja-autolla. Lähin lentokenttä on Kajaanissa ( 35km ) josta linja-autoyhteys Vuokattiin. Lähimmät rautatieasemat ovat Kontiomäellä, jonne myös autojunat kulkevat, ja Kajaanissa. HARRASTUKSET JA PALVELUT Vuokattiin on rakentunut luonnon ja lomalaisten ehdoilla lomamaailma, jossa riittää tekemistä kaikkina vuodenaikoina. KOTA PO RT TI 50 ------ ------ -----> Laskettelurinteitä on 13 ja maastohiihtolatujakin 100 km, joista valaistuja 10 km. Kesällä voi myös hiihdellä hiihtotunnelissa tai lumilautailla läheisessä, maailman ensimmäisessä lumilautatunnelissa. Kylpylähotelli Katinkullasta löytyy tasokkaan viihdekylpylän lisäksi tennisja keilailumahdollisuus ym. Golfaajille on Vuokatissa täysimittainen 18 reikäinen rata. Internet: www.vuokatti.fi LOMAOSAKKEEN VARUSTETASO Sähkölämmitys, osin lattialämpö, takka, radio (2kpl), video (2kpl), TV (2kpl), liesi, mikroaaltouuni, jääkaappi pakastimella, astianpesukone, ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineet, pyykinpesukone ja -kuivauskaappi, keskuspölynimuri, sängyt vuodevaatteineen (ei liinavaatteita), lastensänky 0-4v, syöttötuoli, 2 kpl aikuisten polkupyöriä ym. Kotaportissa on vuoteet 6 henkilölle ja lisävuoteet 2 aikuiselle tai 4 lapselle. HYVÄÄ Alle viikon vuokraukset sisältävät yhden kylpyLOMAA ! läkäynnin ( 2,5e /jäsen) ja viikon vuokraukseen sisältyy 4 kylpyläkäyntiä ( 2,5 e/jäsen/kerta) Huoneistoon ei saa tuoda eläimiä ! Huom! Vaihtopäivä sunnuntai kello 16:00 VARAUKSET Varaukset majaisännälle viikoista 1-26 syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-53 huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla, jossa otetaan huomioon hakijoiden kolmen vuoden vuokraukset varatussa kohteessa. Hakijat pisteytetään edellisten vuokrauksien mukaisesti seuraavasti: Edellinen vuokraus kohteessa -A-viikolla 3pistettä -B-viikolla 2pistettä -C ja D-viikolla 1piste Varaaja, jolla on vähiten HINNAT pisteitä, saa haluamansa 390e 1, 7...15, 51...53 lomaviikon kohteessa. - Viikko A 250e 2...6, 25...32, 46...50 - Viikko B 160e 16...17, 22...24, 33...35, 40...45 - Viikko C - Viikko D 120e 18...21, 36...39 Viikonloput ja vuorokausivuokraukset majan ollessa vapaana, minimiveloitus 120e. Lisätietoja / varaukset KRI ry majaisäntä Majan käyttöoikeuteen sisältyy myös Petri Pucilowski: yksi kausikortti rinteisiin talvikaudella. Vastaaja numerossa 040-546 1002 Jätä yhteydenottopyyntö ( puhelin arki-iltaisin ) vastaajaan 51 KUNTIEN RAKENNUSMESTARIT JA -INSINÖÖRIT AMK RY KRI ry:n jäsenille: KUERLOMA YLLÄS Liiton lomaosake KUERLOMA sijaitsee Kolarin kunnan Äkäslompolon kylässä Ylläksellä osoitteessa Kievarintie 3 A 2 Lattialämmitys sähköllä, takka, TV, radio, video, liesi, mikroaaltouuni, jääkaappi pakastimella, astianpesukone, ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineet, pyykinpesukone ja -kuivauskaappi, 3kpl runkosänkyjä vuodevaatteineen (ei liinavaatteita), 2 kpl aikuisten polkupyöriä ym. Kuerlomassa on vuoteet 3 henkilölle (alakerrassa 2 ja parvella 1) ja lisävuoteet parvella 3 henkilölle. Vaihtopäivä lauantai kello 12:00 Huoneistoon ei saa tuoda eläimiä ! 50 m2:n rivitalo-osakkeessa on mm. tupakeittiö, makuuhuone, kookas parvi sauna ja pesuhuone. YHTEYDET YLLÄKSELLE Suomen eteläisin suurtunturi Ylläs sijaitsee Länsi-Lapissa noin 150 km napapiiriltä. Ylläkselle on hyvät yhteydet mm. junalla Kolarin rautatieasemalle, josta n. 40 km bussikuljetus, tai lentäen Helsingistä Kittilään, lentoasemalta n. 55 km bussikuljetus. Vuoro- tai tilausbussilla, omalla autolla ym. VARAUKSET Varaaja, jolla on vähiten pisteitä, saa haluamansa lomaviikon kohteessa. 37 rinnettä, 20 hissiä, pisin rinne 3000 m, korkeusero 463 m 25 helppoa, 8 keskivaikeaa, ja 4 vaativaa rinnettä.MaailmanCup-rinne, Suomen ainoa Super G-rinne. Off-pisterinteet, kumpareikko ja Boarder cross-rata Pipet ja Streetit molemmin puolin tunturia Super Pipe, Super Street lumikausi lokakuusta (yleensä) toukokuuhun ...tai ladulle latuverkosto 320 km, josta valaistua 38 km. Ensimmäiset ladut avataan heti lumien ja pakkasten tultua, yleensä lokakuussa. Hiihtolatujen korkeus merenpinnasta 191-540 m, lämpöladut tunturin ns. puurajassa, kaikki ladut sopivat myös luisteluhiihtoon. 3 latukahvilaa latureittien varrella. Kesällä kalastamaan, marja- tai ruskaretkille,tai vaellusreiteille jalan, kanootilla..... m co . s a Inte t: e n r HYVÄÄ LOMAA !!! Varaukset majaisännälle viikoista 1-26 syyskuun loppuun mennessä ja viikoista 27-53 huhtikuun loppuun mennessä. Päällekkäisvarauksissa vuokraaja ratkaistaan arvonnalla, jossa otetaan huomioon hakijoiden kolmen vuoden vuokraukset varatussa kohteessa. Hakijat pisteytetään edellisten vuokrauksien mukaisesti seuraavasti: Edellinen vuokraus kohteessa: -A-viikolla 3pistettä -B-viikolla 2pistettä -C-viikolla 1piste HARRASTUKSET JA PALVELUT YLLÄKSELLÄ Talvella rinteeseen: Kaupat, ravintolat ja matkailupalvelut Äkäslompolon keskustassa, vain noin 1,5 km majalta. 1. kerros lisäksi tilava parvi LOMAOSAKKEEN VARUSTETASO w .yll w w HINNAT 310e 8...16, 36...38, 52...53 Viikko A: Viikko B: 210e 1, 5...7, 17...18, 33...35, 39 Viikko C: 110e 2...4, 19...32 ja 40...51 A LOM Viikonloppu: 90e R E U Viikonloppu ja vuorokausivuokraukset, K mikäli maja on vapaana, minimi 90e. Majan käyttöoikeuteen sisältyy myös yksi kausikortti rinteisiin talvikaudella. Lisätietoja / varaukset KRI ry majaisäntä Petri Pucilowski: Vastaaja numerossa 040-546 1002 Jätä yhteydenottopyyntö ( puhelin arki-iltaisin ) vastaajaan A•B•C•D•E•F YHTEISTYÖKUMPPANEITAMME AASTA ÖÖHÖN Robert Huberin tie 7, 01510 Vantaa Puh. 010 219 0700 Faksi (09) 870 1144 [email protected] www.elpac.fi Enemmän vapautta! turvallisia nykyaikaisia innovatiivisia tyylikkäitä Rovaniemi LVI-Dahl Oy apuvälineitä Kemi Oulu Palvelemme 27 toimipisteessä. Kokkola Iisalmi Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Varkaus Mikkeli Tampere Tampere-Kalkku Rauma Lappeenranta Hämeenlinna Lahti Loimaa Riihimäki Kouvola Turku Vantaa Pääkonttori Espoo Helsinki-Pitäjänmäki Helsinki-Kyläsaari Pori www.lvi-dahl.fi 54 EN-APUVÄLINEET Sillankorvankatu 25 p. (019) 469 312 [email protected] 05800 Hyvinkää f. (019) 469 311 www.en-apv.com 55 F•G H Laatua rakentamiseen Teräsmiehentie 1, 30100 FORSSA Puhelin: (03) 4223 749 • Faksi: (03) 4223 743 HB:n suuri tuotevalikoima entistä monipuolisempana; katu- ja pihakivet, -laatat, muurit ja harkot. Tutustu tarkemmin www.hb-betoni.fi www.forssanasentajat.fi Luotettava, kotimainen koneenvalmistaja U-arvo 0,17 W/m2K! U-arvo 0,15 W/m2K! Monipuoliset koneet maaperätutkimukseen ja pohjarakentamiseen Kalusto ja huollot Konenikkarit Kuusimäentie 15, 01900 NURMIJÄRVI puh (09) 878 3011, 0400 906 082 56 HB-BETONITEOLLISUUS OY Laastitie 1 40320 Jyväskylä Puh. 014 3348 200 57 H I•J Ympäristötekniikkaa Maailmanlaajuisesti LIETTEENKUIVAUSTA PIENILLE PUHDISTAMOILLE ROTAMAT® ROS3Q-sarja Korkealaatuiset ja -tehoiset: • Katuvalot • Puistovalot • Urheilukenttien valot • Kiinteistöjen ulko- ja sisävalot Ruuvikuivain, jossa käyttöä optimoidaan automaattisen, pneumaattisesti liikkuvan puristuskartion avulla. Kapasiteetti 70 kg TS/h ja 150 kg TS/h. Pienikokoinen, alhainen pyörimisnopeus, suljettu rakenne, ei melua eikä hajuhaittoja. Hydropress Huber Ab Hankasuontie 9 00390 Helsinki Puh. 0207 120 620 Fax 0207 120 625 045 - 23 888 10 Saatavana nyt hyvinvarustetuista rautakaupoista ja alan liikkeistä. KL 33 - Viiden tähden eriste www.hrlight.eu www.isover.fi [email protected] www.huber.fi PUHDASTA KAIKISTA VESISTÄ HyXo Oy on toimittanut lähes 600 UV-laitetta prosessi-, juoma- ja jätevesien desinoimiseen e-mail [email protected] HyXo Oy, PL 16 (Palokorvenkatu 2), 04261 KERAVA • puh. 010 417 4500 • faksi 010 417 4501 • www.hyxo. 58UV_laitteet_KRI_lehti_175x128.pdf 1 22.11.2010 12:09:35 59 K K Kankarilta uudet keittiöt, saneeraukset, kylpyhuoneet. Ota yhteys, suunnitellaan sinulle toimiva kokonaisuus! KANKARI ® Keittiöt&Kylpyhuoneet Kankarin Kaluste Oy Kankarintie 641 | 39820 Kihniö | puh. 010 835 2501 | fax 010 835 2516 | www.kankari.fi KANKARI ® PL Keittiöt&Kylpyhuoneet 20 , U O K 1 2 0 51 199 4 , 1 18 32 tie 05) n ( ho ax e T F VO LA Kankarin Kaluste Oy Kankarintie 641 | 39820 Kihniö | puh. 010 835 2501 | fax 010 835 2516 | www.kankari.fi www.kivinikkarit.fi www.kouvolanbetoni.fi BETONIELEMENTIT SILTAELEMENTIT Water is the connection Kemira tarjoaa teollisuudelle ja kunnalliseen vedenkäsittelyyn ratkaisuja, joiden avulla veden ja energian käyttö on mahdollisimman tehokasta. Oli sitten kyse jäteveden, prosessiveden tai juomaveden käsittelystä, laajasta tuotevalikoimastamme löytyy ratkaisut koagulaatioon ja flokkulaatioon, lietteen käsittelyyn, fosforin poistoon, desinfiointiin sekä vaahdon, korroosion ja hajujen hallintaan. Hyväksytty Tiehallinnon siltaelementtitoimittajaksi. Kuhmon Betoni Kuhmon Betoni Oy Puh. 0400 166 983 [email protected] Kemira Oyj PL 330 00101 Helsinki Puh. 010-86 11 www.kemira.com 60 KT-TUENTA OY Kari Tukiainen Mattilantie 107 Puh. 0400 610 570 04600 Mäntsälä Fax (09) 274 1078 www.kuhmonbetoni.fi 61 K•L•M M Koneurakointi M. Niiranen Oy Maanrakennustyöt ammattitaidolla ja luotettavasti, Kuopion alueella. Ota yhteyttä ja kysy tarjousta! www.mniiranen.fi Marko 040-831 5666 Martti 0400-275 753 Miika 040-831 4200 •Tienrakennustyöt •Vesirakennustyöt •Pohjarakentaminen •Yhdyskuntatekniikka •Maansiirtotyöt •Likaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen •Viemäreiden videokuvaus ja puhdistus Teerikukonkuja 4, 00700 Helsinki Puh. 09-351 951, [email protected] www.machinetool.fi Lapin timanttisahaus OY KOSKINEN-YHTIÖT www.koskinen-yhtiot.fi Ruopantie 10, 27600 HINNERJOKI FINLAND Keskus (02) 555 0000 Fax (02) 555 0011 62 Lampelankatu 23 96320 Rovaniemi 0400 692 475 • Kiviainestoimitukset ja -murskaukset • Hiekka- ja täytemaatoimitukset • Puutarhamullat, koristekivet • Rakennuskohteen infrasuunnittelu ja gps-mittaukset • Kaivinkoneet 4–35 t • Ruoppaustyöt, pitkäpuomi 18,5 m • Kaivantopontitukset ja -tuennat • Louhinta-, iskuvasara- ja jyräystyöt • Paalutustyöt, betoni/putki • Lavettikuljetukset, kant. 75 t www.lapintimanttisahaus.fi 63 M•N•O N•O•P Maanrakennus Katupojat on pääkaupunkiseudulla toimiva yksityinen maanrakennusliike. Yrityksemme on Suomen Maarakentajien Keskusliiton jäsen ja meillä on Rakentamisen Laatu Rala ry:n myöntämä pätevyys. Palvelemme Sinua ■ maanrakentamisessa ■ verkonrakennuksessa ■ louhintatöissä ■ multa-ja jätelavakuljetuksissa ■ kiinteistöjen ja katujen talvi ja kesäkunnossapidossa Teemme sen minkä lupaamme. Meidät tavoittaa osoitteesta Maanrakennus Katupojat Oy Korvenrannantie 23, 04320 Tuusula Puh 09-351 2220 Lisätietoja saat kotisivuiltamme www.maanrakennuskatupojat.fi Palautetta voit antaa osoitteella [email protected] Laa tua la pin ttia taa n! K AIKKI yhdestä talosta Aineet ja asennus. Taito ja tarvikkeet. Laatu ja luottamus. Vastuut välikäsittä. Hyvää joulua toivottaa Parhaat pinnoteratkaisut. Nanten Lattiat Oy Teollisuustie 6 • FI-04300 Tuusula [email protected] www.nantenlattiat.fi www.mp-kierreporras.fi 20 vuotta laaturakentamista. Maansiirtoliike ERKKI HEIKKILÄ www.erkkiheikkilaoy.com MVR-YHTYMÄ Peltikatot Betonitiilikatot Vedeneristykset Kattomuodon muutostyöt Julkisivu- ym. rakennuspeltityöt Julkisivujen pinnoitukset Teräsrakennustyöt Valtakatu 22, 28100 PORI www.mvr-yhtyma.fi Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritys Puhelin: (02) 633 4620 www.mvr-yhtyma.fi • Korjausrakentaminen • Julkiset rakennuskohteet • Teollisuusrakentaminen • Oma asuntotuotanto • Kvr-rakentaminen Toimisto: Liljedahlintie 4, 04600 Mäntsälä Puhelin (019) 688 0133, Telefax (019) 688 0136 Peltisepänliike • Vaativat pohjarakennusja perustustyöt • Kunnallistekniikka • Tienrakennus Kaasalainen Oy Hernepellonkuja 3, 00560 Helsinki Puh. (09) 2727 370 Fax (09) 2727 3770 Puhelin: 0400 333 110 www.nakuoy.fi e-mail: [email protected] 64 Kaasalainen Harri 0400-430 685 Pietilä Pertti 0400-425 086 www.kaasalainen.net Maanrakennusliike Juvan teollisuuskatu 17, 02920 Espoo Puh. (09) 849 4070, fax (09) 852 1890 65 P P seinäjoen keskussairaalan y-talo rovanieMen taiteiden talo korundi häMeenlinnan Maakunta-arkisto Lukkarlantie 2, 21280 RAISIO Puh. (02) 514 0500 Fax (02) 514 05500 GSM 0400-520 642 MuutaMa esiMerkki hyvin rakennettua yhteiskuntaa Peab Oy ja Peab Infra Oy ovat osa Pohjoismaiden suurimpiin rakentajiin kuuluvaa Peab konsernia. Peab AB on listattu Tukholman pörssissä. Konsernin liikevaihto on noin 3,5 miljardia euroa ja työntekijöitä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on kaikkiaan yli 13000 henkilöä. Peab Oy rakentaa ja kehittää asiakkailleen asunto- ja toimitilaratkaisuja valtakunnallisesti. Vahva rakentamisen ammattitaito yhdistettynä innovatiiviseen toimintatapaan takaa tuotantomme ja palveluidemme korkean kokonaislaadun. www.peab.fi www.powerman.fi Kestävä suunnittelu Tehokas projektinjohto Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva konsultointi- ja suunnitteluyhtiö, joka on sitoutunut tasapai noiseen kestävään kehitykseen. Syvällinen toimialaosaamisemme käsittää energia, teollisuus, kaupunki ja liikenne sekä vesi ja ympäristöalat. www.poyry.fi 66 67 R P•R PPT www.pohjolanpurkutyo.com Saneeraus- ja Kokonaispurut sekä Purkukonsultointi – myös vaativat kohteet – Me Ramirentillä olemme edistyksellisiä ongelmanratkaisijoita. Tehtävämme on yksinkertaistaa liiketoimintaa toimittamalla dynaamisia vuokrausratkaisuja. Tarjontamme kattaa niin yksittäiset tuotteet kuin kokonaisen laitteistokapasiteetin hallinnan rakennustyömaalla. www.ramirent.fi Rakentajat Piippo & Pakarinen Oy Rakennussaneeraukset www.reno-rakennus.fi Rakennuspalvelu PPJ oy, kaikki purkutyöt, kaikkialla Suomessa, luotettavasti ja tehokkaasti. Lue lisää, www.ppjoy.fi, tai soita 0440336321. 68 Maapohjan vahvistamisen erikoisosaamista: Syvästabilisointi kuivaja märkämenetelmin Suihkupaalutus Kauppamäki 3, 02780 Espoo Puh. (09) 812 036, fax (09) 812 035 Heikki Pakarinen 0400 449 041 Kyösti Piippo 0400 410 347 www.rppoy.fi www.rumtec. Teräsputket ja sillat • • • • • • Holvisilta KASI Monilevyrakenteet Rummut Pyöreät putkisillat Geotekstiilit Arinalevyt Rumtec Oy Yhdystie 40 62800 VIMPELI Puh 020 7609 200 69 S S Tutustukaa uusittuihin kotisivuihimme www.savonkuljetus.fi 32700 Huittinen: Toivarintie 581, puh. 010 368 4300, fax 010 368 4304 (metalli) 27750 Köyliö: Vankilantie 515, puh. 010 368 4300, fax 010 368 4402 (liikennemerkit) www.satakunnanvankila.fi Vesannontie, 72600 Keitele, puh. 020 762 8700, fax 020 762 8750 Yrittäjäntie 12, 06450 Porvoo, puh. 020 762 8770, fax 020 762 8771 [email protected] ja [email protected] 70 SUOMEN TEOLLISUUS- JA MAARAKENNUS OY KUOPIO: Sammonkatu 12, 70500 KUOPIO | GSM 044 727 2604 | Fax (017) 263 2464 VARKAUS: Hasinmäentie 12, 78870 VARKAUS | GSM 044 727 2657 | Fax (017) 287 2576 JYVÄSKYLÄ: Ylistönmäentie 31, 40500 JYVÄSKYLÄ | GSM 044 727 2688 | Fax (014) 617 191 LAPPEENRANTA: Valtakatu 30 B 16, 53100 LAPPEENRANTA | GSM 044 727 2690 KAJAANI: Kehräämötie 7, 87400 KAJAANI | GSM 044 727 2570 STM ETELÄ-SUOMI OY VANTAA: Martinkyläntie 67 B, 01720 VANTAA | GSM 044 727 2662 | Fax (09) 547 2559 71 S•T T•U•V Suomen Selluvilla - Eriste Oy Perttiläntie 4, 07230 Monninkylä Puh. 019 – 560 6600 [email protected] www.selluvilla.net - Maanrakennus - Louhinta - Perustus - Paalutus - Viemäröinti - Piha- ja viherrakennus Puh. 02-253 6111 • www.turuntasokaivuu.fi SIHUMA OY Veikko ja Markku Pohjonen SUORITAMME SILLOISSA SEURAAVIA TÖITÄ • päätoimena kaikenlaisten laakereiden huolto • siltakeilojen teko ja korjaus • betonityöt • sadevesijärjestelmät • kaikki rautarakenteet • hiekkapuhallus ja maalaus • muut alan työt LISÄKSI SUORITAMME • kaidetyöt • kaluston hiekkapuhallukset ja maalaus Kaikki työt teemme TUNTI- tai URAKKATYÖNÄ PL 29, 29251 NAKKILA Puh. (02) 537 4424 Pohjonen M 0400 533 247 Pohjonen V 0400 595 607 www.sihuma.fi 72 YMPÄRISTÖRAKENNUS V & V Suominen Oy Betoni- ja luonnonkiviasennukset Katu- ja kivityöt Tiehöyläpalvelut Linjatie 20, 04480 Haarajoki Puh. (09) 345 5464, fax (09) 3465 4941 Matkapuhelin 040 541 2066 www.tam-tele.fi Kestävien kivipintojen puolesta Kotimaiset Tikkurila Finngard -tuotteet on kehitetty kiviainespinnoille pohjoismaisiin olosuhteisiin, ammattilaisten käyttöön. Finngardmenetelmien avulla löydät helposti ja nopeasti oikean käsittelyyhdistelmän kivipinnoille. Ota yhteys alueesi edustajaan tai tutustu tarkemmin: www.tikkurila.fi/finngard Tam-Tele Oy [email protected] Tykkitie 1 36240 Kangasala puhelin (03) 359 6000 faksi (03) 359 6040 73 V•W•X•Y•Z•Å•Ä•Ö Power Partner VARMA VALINTA SUOMALAISIIN OLOIHIN YMPÄRI VUODEN EDULLISET HANKINTAJA KÄYTTÖKUSTANNUKSET. VALTRA-VALIKOIMASTA SOPIVA KIINTEISTÖKONE JOKAISEEN TYÖHÖN Kysy lisää! Valtra Suomesta. Suomeksi. Suomalaisille. Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtra on AGCO-yhtymän kansainvälinen tuotemerkki Parasta laatua ammattikäyttöön. Würth Oy 11710 Riihimäki Puh 010 3080 [email protected] www.wurth.fi 74
© Copyright 2024