Pro Rautatie järjesti maanantaina 23.8 kaupunkiseutujen lähiliikennettä koskevan seminaarin. Tavoitteena oli tarkastella konkreettisen esimerkkiseudun (Tampereen kaupunkiseutu) sekä sen osa-alueen (Lempäälän kunta) pohjalta yleisemminkin mahdollisuuksia käyttää ja kehittää rautatietä kaupunkiseutujen runkoliikenteenä. Rautateiden käyttö osana paikallista liikennejärjestelmää on romahtanut viimeisten vuosikymmenten aikana lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun lähiliikennettä. Taustalla on aikanaan tehdyt junaliikenteen ratkaisut, joissa luovuttiin paikallisten junayhteyksien tiheästä tarjonnasta ja lyhyistä pysähtymisväleistä. Syinä olivat joustavamman tieliikenteen nopeasti kehittyneet monipuoliset ja junaa paremmat palvelut sekä kysynnän hajaantuminen mm. maankäytön muutosten seurauksena. Erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla on 90-luvun alkupuolelta lähtien mietitty raideliikenteen käyttömahdollisuuksia. Tällä hetkellä selvityksiä on vireillä noin 10: llä kaupunkiseudulla. 90-luvulla pikaraitiotie tuli muotiin ja 2000-luvun puolella on mietitty erilaisia erityisesti junaan liittyviä ratkaisumalleja. Kaikilla isoilla kaupunkiseuduilla tulevaisuuden liikennejärjestelmän perusratkaisut ovat edelleen hakemassa muotoaan. Suunnitelmia ja selvityksiä on syntynyt, mutta käytännössä merkittäviä kehittämisen linjauksia on edelleen vain pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla. Muualla esim. Saksassa ja Ruotsissa uudet seudulliset junayhteydet ovat osoittautuneet todellisiksi menestystarinoiksi. Pro Rautatie kutsuu jatkokeskusteluun mukaan kaikki kehittyvää ja kestävää liikennepolitiikkaa etsivät tahot. Miten päästään ottamaan ensimmäiset konkreettiset kehitysaskeleet raideliikenteeseen vahvasti tukeutuvan liikennejärjestelmän kehittämisessä muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla Lisätietoja Reijo Lehtinen, puh 0400 622009, [email protected] Ohjelma ja tiivistetty sisältö (esitysten aineisto löytyy Pro Rautatien sivuilta) Seminaarin puheenjohtajana Lempäälän valtuuston puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult, Pro Rautatien toiminnanjohtaja Reijo Lehtinen (muistion kokoaja). Aluksi lyhyt Pro Rautatien esittely ja tilaisuuden järjestelyt, Reijo Lehtinen. 13.00 Avaus valtuuston puheenjohtaja Tuula Petäkoski–Hult Lempäälä odottaa sijainniltaan paljon ja rautatie on yksi merkittävistä kehitystä edistävistä tekijöistä. Lempäälä haluaa kehittyä Tampereen kaupunkiseudun eteläiseksi keskukseksi. 13.10 Pääradan kapasiteetti ja junaliikenteen kehittäminen Kari Korpela, Liikenne- ja viestintäministeriö Lempäälä ainoa maalaiskunta, joka on saanut 3 moottoritieliittymää! Helsingin lähijunaliikenne toimii 6 kunnan alueella + liitännnäisjäsenet. Liikenne kasvussa ja uusiutumassa. Päätöksentekojäreejestelmä monimutkainen HSL kuntien V:t lisäksi. Poikkeaa selvästi Tukholman ja Kööpehaminen organisaatioista, joilla on enemmän itsenäistä päätöksentekovaltaa. Uusi joukkoliikennelaki ja -asetus. 2014 kesään suoja vanhoilla liikenneluville. 10 vuoden suoja rautateillä VR yhtymä Oy:llä olevalla rataverkolla henkilöliikenteessä. Joukkoliikenne rahoitus n 1000 m eur, juna n 40 m eur. Lähiliikenne n 10 milj. Painetta supistukseen ensi vuonna. Määräraha pienenemässä.. Syksyllä tulossa supistuksia. Rautatieden kannattavuus on parantunut viime vuosikymmeninä. Hlöliikenteen osuus VR:llä v 80 n 25 % - toiminta tappiollista. v 90 40 %, v 2000 45,7 % ja nyt yli 50 %. VR maksaa ratamaksuissa n 45 M eur. VR tuottaa voittoa. V. 2010 on ongelmallinen. V 89 tehty viimeinen slma VALI 2012. VALIn ehdotukset on toteutettu tai toteutumassa kaikki jo tähän mennessä. Rataverkko 2020 ehdotukset ovat jo toteutumassa. Panostettu paljon (suunnitelmien mukaan), mutta silti tilanne on tukkoinen. Henkilöliikenne kaksinkertaistanut erityisesti Lahden oikoradan valmistumisen jälkeen. Kaupunkiliikenne ja käyttäjien tarpeet v 1992. Turun seudun Ratatekninen selvitys. Turun seudulla pitää tehdä nopeaa pikaraitiotietä koskeva selvitys, joka on hylätty keväällä 2010. Tampere ym selvittely menossa. Ministeriö osallistunut suunnitelmien rahoittamiseen. Ministeriö ei ole sitoutunut muihin kuin pääkaupunkiseudulle. Lähiliikenne: vaaditaan kaksoisraide – puuttuu Tampereella paitsi Hkiin ja Orivedelle. Tarvitaan 60 km raidetta 300 Meur. Ongelma tulee hintalapun näkyessä. Kustannukset etupainoisia – suuri kynnys. Toivon menestystä ponnisteluille Tampereen seudulla – seudullinen järjestelmä. ? PP-järjestely: V: Keskusta-alueet ongelma monimutkaisuutensa takia esim. Tre. ?? Kommentit – VR:n henkilöliikenne on kaksinkertaistunut – ei kaukoliikenteessä, jossa kasvu on ollut 2-3 %/v. PP-hanke Kokkola-Ylivieska tulossa juuri käsittelyyn. ??? radan vartta ei ole kaavoitettu tehokkaasti – paljonko väestöä tarvitaan ? esim kilometrin säteellä. Jos 8 junaa suuntaansa//. 500 – 1000 m kävelym , 2 km vaikutusalue. ???? invesstoinnit vaiheittain – lähiliikenne käynnistyy vaiheittain. Mutta kolmannen raiteen sijoittaminen Tre-Toijala on ajankohtaista. Suunnittelu kaavoitustarkkuudella. Puuttuu yleissuunnitelma-ajattelu. LiiVin alaa (Anne Herneoja). ??!; raidekapasiteetti ei auta ellei Helsinkiin mahdu. Pisara ykkösena, Rm-Kerava pullonkaulat pois. ???!: Tre-Pori-radan kehittämistyöryhmä nopeuttaa Tre-Pori väliä. Seutulippu VR:lle. 13.30 Seudullisen paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Antero Alku, Alkutieto Oy Mikroyrittäjä, joka tekee väitöskirjaa joukkoliikenteestä ja yhdyskuntasuunnittelusta. Liikenne ja yhdyskuntarakenne liittyvät toisiinsa. Tarvittava an väestöpohjaa ei ole yksinkertaista vastausta. Riippuu junavuoroista. Junaliikenne ei ole kallista. MUTTA investoinnit ovat suuria ja takaisinmaksuaika pitkä. Miten tähän on tultu? 1961 oli 1501 junapysäkkiä - nyt 2009 (kso kuva:kehityskäyrä). Radat on saneerattu kaukoliikenteelle (pysäkit ja asemat poistettu). Yhdyskuntarakenne muuttunut (ABC-kulttuuri – auton varassa). Maankäyttö ei voi perustua epävarmaan raideliikenteeseen – varmuus liikenneverkosta? Liikenteen on toimittava. Kaavoitus ja liikenne yhteen hanskaan - jos rata suunnitellaan, se myös tule ja juna kulkee. VR yhtymä keskittynyt kaukoliikenteeseen. PKS:lla kunnat maksavat alijäämän. VR:N monopoli 10 v eli v 2019 saakka. PKS:lla erillinen hieman lyhyempi sopimus (2007). VR: n tavoite voitto – eduskunnan päättämä. Muita tavoitteita VR yhtymän toiminnalle ei ole asetettu (eduskunta). Yritys ei voi ottaa vastuuta kaavoitusratkaisuista. Julkisen palvelun velvoite (sopimuksessa) ei ole kestävä ratkaisu. Mitä on nykyaikainen paikallisliikenne? Päivittäistä liikkumista palvelevaa joukkoliikennettä. Pysäkkiväli 1-4 km. Vuoroväli enintään 1 h. Paikallisjuna osa joukkoliikennettä; yhteen sovitetut aikataulut, Yhteiset pysäkit, yhtenäinen lippujärjestelmä, toimiva matkaketju. Asiakas tarvitsee matkan! Joukkoliikenteen tulisi toimia kuten tieverkko toimii aurtoilijalle. 10 kiinnostunutta seutua/kuntaa. Miksi: tiivistää ja laajentaa yhdyskuntarakennetta – edullista kunnilla. Ulkomaiden hyvät kokemukset; Skåne, . Kunnalla ei vaikutusvaltaa junaliikenteeseen. Mitä pitäisi tehdä? Tekniset edellytykset; VR yhtymältä vapautuu junia – edullisia saneerattavia voi saneerata myös esteettömäksi? – estettävä romuttaminen. Laiturit LIIVIn omaisuutta – purettujen tilalle uudet. Hallinto; Junaliikenne Aina sovittava LVM:n kanssa (muilla ELY-keskus) Kalustokysymys – kalustoyhtiö?. Operaattorikysymykset – kilpailuttaminen?, oma liikenneyhtiö/kunnat, bussiyrittäjät? bussisopimukset ?. Taloudelliset edellytykset: Jl ei lipputuloilla kannattavaa liiketoimintaa. Alussa tarvitaan subventiota. hyödyt yhteiskunnallisia, menot liiketaloudellisia. KAUPALLISET NEUVOTTELUT: Kunnallinen päätöksenteko: Kestoaika_ tahdosta kiinni muualla 2-3 v. ? Päivi Nurminen; Liikutaan abstraktisella tasolla. On totuttu nopeisiin tuloksiin. Riittävän pitkä aikaperspektiivi. Pitkän aikavälin suunnittelu vs päätöksenteon aikataulu. Pitäisi lähteä liikkeelle. Muitakin lobbaajia liikkeellä (Huom. seutujohtaja odottaa valtion rahaa). ?! Pekka S.. VRllä 100 kpl Sm 1 ja 2.Huoltojärjestelmä ja epävarmuus. Levittäminen ympäri s Suomea. V: Saneerauksella voi saada tuloksia edullisemmin kuin uusien hankinta. ?? 13.50 Lähijunaliikenne keskustan yleiskaavoituksessa Marita Palokoski, Lempäälän kunta Ongelma nykytilanteessa – keskustaajama saarella vanhan, jossa kulkee päärata läpi. Turun ja Helsingin tiet kohtaavat (sivat). Nyt 2000 ihmistä keskustassa. Kavoitus hierarkista toimintaa – valtakunnalliset tavoitteet, maakuntakaava (+raideliikenteen ohjelmasopimus), ei kuitenki´kaan tiedetä tilartarvetta. Tavoite Yli 30 000 asukkaan Lempäälä. Kuntakeskus Treen seudun ykköskeskus. Hyvän liikenteellisen sijainnin hyväksikäyttö. Väestöpohja yli 7000 as n 150 ha lähialueen kanssa yli 10 000 as. Rata jakaa keskustaa. Palvelut keskustassa. Paljon uudelleenrakennetavaa aluetta lähellä asemaa mm. entisiä teollisuualueita. Saadaan palveluja ja asutusta aseman läheisyyteen. 2 Kaavaluonnosta ollut nähtävillä. Varattu lisäraiteille tilaa esiselvityksen (Pili) mukaan 3. ja 4. raiteet. Liikennevirasto vaatii alueita molemmin puolin. Oyk joukkoliikennesuositus. Matkakeskus. Uudet yhteydet ja liityntäpysäköinti ym. Tampereen kaupunkiseudun eteläinen toiminnallinen keskus, jota vahvistetaan liikenteen ratkaisuin. Lisäraiteiden sijoittaminen? Aluevaraukset suuruus ja sijoittuminen. Meluhaitat? Tärinä? jakohaitan minimointi? pysäköinnin järjestäminen. Selkeä visio – on olemassa, pitäisi päästä eteenpäin. Raidekapasiteetti? Epävarmuus junaliikenteen kehittymisestä. Tarkempi aluevaraussuunnittelu. 14.10 Mitä VR tarjoaa lähijunaliikenteeseen Pekka Söderling VR yhtymä VR keskittyy liikenteen hoitoon. Uusi toimitusjohtaja Mikael Aro – muutosohjelma 2012. Kilpailu rataverkolla on jo alkamassa. 4 hakemusta vireillä tavaraliikenteessä. Henkilöliikenne kilpailutus PKS:lla 2017 ja 2018 koko maassa mahdollista. Uudistus – kysyntäpohjainen hinnoittelu aloitetaan v. 2011 vrt lentoliikenne. Suomen rautatiehistorian suurin lippu-uudistus. VR taloustilanne vahva – omavarainen ja kassassa on rahaa. Ohjausvaunu IC tulossa. Ravintolavaunuja. Venäjän nopea junayhtiö. Veturi-investoinnit tulossa. Hlö/tavara 60/40 muuttuu taloustilanteen mukaan. Rataverkon osalta 70-luvun laiminlyöntien taakka. Olisi hyvä jos olisi muitakin toimijoita puolustamassa ratojen kunnon ja laadun. Tampereen rakennemalli – viiden radan solmu. Tampere haluaa ratikan – suunnittelutarjoukset tulleet. Samalla halutaan lisätä junapalveluja. Kaukoliikenteellä ei pysty hoitamaan nykyistä enempää TKS:n Treon Suomen vilkkain kaukoliikenteen solmu – rataverkko on tukossa. V. 96 Tampereen lähijunaliikenneselvitys Tase 2010. (kso kalvo) Lisää lähijunaliikennettä – mitä? Tarvitaan oma liikennejärjestelmä – lähiliikennettä ei voida hoitaa riittävän hyvin kaukoliikenteellä. Rataverkkoon raidetarpeita? Entä muuta? Kalusto, asemat, liikenteen ostaja/tilaaja, operaattori, sopimukset. Maankäytön painopisteet. Kalustoyhtiö vrt PKS - VR on kiinnostunut operoinnista. Matkakortti. Logistiikkakeskus – läntinen oikorata – keskusta henkilöliikenteelle – uusi oma lähiliikenteen toimiva järjestelmä. Liikenteen ja logistiika vaihemaakuntakaavan tekeminen Pirkanmaan liiitossa meneillä. Tampereen asemakapasiteetti pullonkaula nykyisin – 3. välilaituri antaa kapasiteettia lähiliikenteelle. Huoltoraide. Kansi ja Areena huhtikuussa 2011 kaava valtuustoon. Totetus avaa uusia mahdollisuuksia ja merkitsee tilanteen helpottumista. Paljon on vireillä – iso ratkaisu puuttuu. Toimijat odottavat valtion osallistumista. Rahoitus on avoin ongelma. Muut tarpeet Suomessa menevät helposti edelle esim. pohjoisen kaivostoiminta – mistä rahaa?? ? Vaikuttaako hajautettu logistiikkakeskus positiivisesti lähijunaliikenteen mahdollisuuksiin? VASTAUS: ei 14.30 Junaliikenne ja Tampereen rakennemalli Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto (esitys peruttu) 14.50 Riittääkö ratojen kapasiteetti paikallisliikenteelle Arja Aalto, Liikennevirasto Liikennevirasto; V 2010 aikana uusitaan organisaatiota. Väyläkohtaisuudesta toiminnallisuuteen. Liikennevirasto on tilaajavirasto, jonka rooli ja tehtävät ovat varsin moninaiset. Rahoituskehys on1,8 mrd/v, väyläomaisuus 19 mrd euroa. Liikennevirasto mahdollistaa tehokkaat, toimivat kuljetukset ja liikenteen. Tällä hetkellä tärkeintä väylänpidon toimivuuden jatkuminen,. Maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus noussut vahvasti esille. Resurssipula ongelmana. Toiminnan painopisteet PTS slu, kehittämisohjelma työn alla. Priorisoinnit. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien kehittäminen. Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen KS rakennemallityö päätyi maankäyttöä keskittävään ratkaisuun. Vaikutukset – paremmat liikkumismahdollisuudet, vaihtoehtoja liikkumiseen, positiiviset ilmastovaikutukset TASEssa on esitetty varautuminen lisäraiteisiin – ei rakentamista, ? mitähän on ajateltu. Lisäraiteiden toteuttaminen ja liikennöintimallit – tarvitaan konkretiaa suunnitteluun Ei edes aiesopimusta jatkosta. Jatkuu Pirkanmaan liiton LJS suunnitelmana. Henkilöliikennepaikkojen kehittäminen Tampere henkilöratapiha – suunnitelma lausunnoilla parhaillaan. Luo edellytyksiä seudulliselle lähiliikenteelle. Lisäraidetarpeet Tampereella: 4 etelään ja muihin suuntiin kaksi - läntinen oikorata lisäselvityksiä. PKS pullonkaulat kaukoliikenteen kehittämisen tiellä. Tavaraliikenteen merkitys ja tilatarpeet. Asemaluokitus ja palvelutasomääritys – Henkilöliikenteen asema (Henkilöliikennepaikkojen kehittäminen, LIIVI tekee, luonnos valmiina). ? Päivi Nurminen: TASE ei aiesopimusta sen sijaan maankäytön ja liikenteen aiesopimus (uusi kaupunkiseutujen lähetymistapa, MAL työ). 14.10 Raideliikenteen kehittäminen Pirkanmaalla Reijo Väliharju, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan kehityskäytävät ovat ratojen varrella (melkein kaikki). Tampere on valtakunnallinen solmupiste – liikennekäytävät viiteen suuntaan. Junatarjonta vaihtele eri liikennepaikoilla – sitä kuitenkin on jo nykyisinkin 3-30 vuoroa/vrk. Junaliikenne on vahvassa kasvussa esim. Nokialla yli 70 %, Lempäälässä lähes 50% muutamassa vuodessa. Juna on löydetty uudelleen. Liikenteen kasvua on ennustettu (RHK tavaraliikenne-ennuste 2015). Tampereen asema ahdistaa ja rajoittava tekijä välittömässä kehittämisessä. 2. maakuntavaihekaava – läntinen oikoraide, uusi ratakäytävä, Lentoaseman yhteys. Maakunnallinen lähiliikenne – ennuste; puolen tunnin lähijunatarjonta.  Raidetarpeet. Läntinen oikoraide keventää lisaraidetarpeita. Mitä tarvitaan? Erityisesti; Yhteinen lippujärjestelmä – tahdon asia. 15.30 Valmisteltuja puheenvuoroja ja loppukeskustelu Seppo Mäkinen, Pirkanmaan ELY -keskus Yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen kohtalonyhteys on selviö. Poliittinen päätöksenteko – lyhyen tähtäyksen edut ohittavat helposti pitkäjänteisen kehittämisen tarpeet. Liikennepaikkojen maankäyttö + jatkoyhteydet – yhteensopivuus liikenteen palvelujen välillä. Lähiympäristön vastustus estää usein hyvät ratkaisu – osa alueista ei onnistu. Tarvitaan määrätietoista toimintaa. Kimmo Kurunmäki, Mal –verkosto Tampereen kaupunkiseutu kärkijoukossa valtakunnallisessa MAL toiminnassa. Vetää valtakunnallista MAL-verkostoa (KOKO). 20 aluetta (kaupunkiseuta) mukana. MAL-verkosto kehittää prosesseja, vapaamuotoiseen suunnitteluun liittyviä prosesseja ja mittareita sekä levitettää hyviä käytäntöjä. Pyritään vakiinnuttamaan vapaaehtoista seutuyhteistyötä. 4 kärkiteemaa. MAL-Kysely keväällä 2010; ei juurikaan liikenneasioita noussut esille. Ei lainkaan raiteisiin liittyviä asioita. MALlikortit, joita tulee olemaan kaikkiaan 30 valmistuvat lähiaikoina – päivitetään jatkossa. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen aloittaa toimintansa v 2011 alussa Tampereen kaupunkiseudulla. TKS LJS jatkuu – kehittämisohjelma käynnistymässä. Jouni Koskela Pirkanmaan liitosta Esitteli Pirkanmaan liiton toimintaa ja päätöksentekoa edunvalvonnan näkökulmasta. Pirkanmaan Pirkanmaan kansanedustajain neuvottelukunta (pj Arto Satonen). Pirkanmaan budjettitavoitteet; TEN-T, … 12 kohdetta budjettitavoitteissa Liikennepoliittinen selonteko 2011; valmistelu jo meneillään, Pirkanmaan liiton listoilla rautateistä; Rakentaminen: Pääradan lisäraiteet, Valmistelu: Tampereen lähiliikennejärjestely, Tre-Pori peruskorjaus, Suunnitteluun: Tampereen läntinen oikorata ja järjestelyratapihan siirto. Mukana työryhmissä; Päärata, Ten - T, Porin rata, Poliittiset tilaisuudet omien etujen edistämiseksi. Pirkanmaan liiton raideliikennettä koskevat budjettitavoitteet ovat pienehköjä ja pääosin junaliikenteeseen liittyviä: • Riihimäen kolmioraiteen rakentamisen aloittaminen • Parkanon raakapuuterminaalin rakentaminen • Henkilöliikenteen kehittäminen Tampere - Mänttä-Vilppula -rataosalla • Henkilöliikenteen kehittäminen Tampereen seudun rataosilla • Henkilöjunien pysähtyminen Urjalassa • Nopeiden junayhteyksien lisääminen tukemaan Pietarin suunnan liikennettä Pirkanmaan liiton raideliikenteen asiat tulevaan liikennepoliittiseen selontekoon ovat konkreettisia: • Mittavat hankkeet seuraavalle hallituskaudelle (4 vuotta): Pääradan lisäraiteet välille Tampere – Toijala • Muut väylähankkeet: Tampereen lähiliikennejärjestelyt mukaan lukien joukkoliikenteen laatukäytävät. Tampere-Pori –radan peruskorjaus • Merkittävät väylänsuunnittelutarpeet (yksityiskohtainen suunnittelu) (4+4 vuotta): Pääradan lisäraiteet välille Tampere - Seinäjoki • Merkittävät pitkän tähtäyksen maankäytön suunnittelutarpeet: Tampereen läntinen oikorata Tampereen järjestelyratapihan siirto Keskustelu ja muut kokouksen alussa pyydetyt valmistellut puheenvuorot Ossian von Konow esitteli Etelä-Suomen ratoihin ja puurahakaupunkiyksiköihin perustuvaa alerakennemalliaan. Miten koko maa voisi elää paremmin. Puutarhakaupunkiaate ja E-S raideliikennejärjestelmä mahdollistajina. Uudet ratalinjat vain Pori-Uusikaupunki välille. Ratarenkaat ja 20…40 ooo asukkaan asemaseudut. Valtakunnansuunnittelutoimisto tarvittaisiin asian läpiviemiseen. Keskustelusta: Seudullinen yhteistyö – kuntayhteistyöllä eteenpäin. Hyvää tahtoa on, mutta rahaa puuttuu! Odotellaan valtionkin päätöksiä mukaantulosta seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Kuva-aineistoa Ennuste 2015 (RHK): SEINÄJOKI Raideliikenne esillä: VILPPULA 0+6 5 32 30 (+35 %) PARKANO 32 34 48 64+ (+35 %) PORI RAUMA 14 26 14 6 ORIVESI TAMPERE NOKIA (+3 %) JYVÄSKYLÄ 26 24 26+6 33 (+14 %) 90+12 79 (+36 %) LEMPÄÄLÄ 0 20 Selite TOIJALA TURKU 18 15 74 58 TOIJALA HELSINKI 44+6 kaukojunia+lähijunia / päivä (poikkileikkausliikenne) 79 tavarajunia / päivä (+36 %) kokonaismäärien muutos nykytilanteeseen Tampereen asema pullonkaulana: Kehärata ja logistiikkakeskus ratkaisuina: Liikenne-ennuste 2030 ja ennusteen vaatimat lisäraiteet lähiliikenne mukana SEINÄJOKI VILPPULA 0+12 6 35 33 (+50 %) 35+40 36 48+80 68 PARKANO TAMPERE PORI 16 6 NOKIA VAMMALA RAUMA 16+40 32 (+28 %) 96+40 90 (+50 %) 0 26 (+58 %) LEMPÄÄLÄ TOIJALA 76 60 22 15 TURKU 28 30 28+20 ORIVESI 35 YLÖJÄRVI Selite lisäraide 88+40 kaukojunia+lähijunia / päivä 90 tavarajunia / päivä (+58 %) kokonaismäärien muutos nykytilanteeseen poikkileikkausliikenne TOIJALA HELSINKI Tampereen läntisen oikoradan vaikutukset liikenneverkkoon 2030 SEINÄJOKI VILPPULA 0+12 6 35 33 (+50 %) PARKANO 35+40 36 YLÖJÄRVI 48+80 10 28+20 ORIVESI 35 TAMPERE JYVÄSKYLÄ 28 30 (+28 %) PORI RAUMA 16 6 16+40 32 60 NOKIA (+50 %) VAMMALA 96+40 30 (+58 %) 0 26 LEMPÄÄLÄ TOIJALA TURKU 22 15 76 60 Selite lisä/uusi-raide 88+40 kaukojunia+lähijunia / päivä 30 tavarajunia / päivä (+58 %) kokonaismäärien muutos nykytilanteeseen HELSINKI Lempäälän asemanseutu: Uudistuva kuntakeskusta edellyttää: Lempäälän kapealla keskusta-alueella ei ole mahdollista jättää ylimääräisiä ylimalkaisia suoja-alueita, vaan lisäraiteiden ja laitureiden tarkempaa aluevaraussuunnittelua tulee jatkaa välittömästi yleiskaavaja asemakaavatöiden pohjaksi.