RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN KUNTARAKENNESELVITYS
TYÖRYHMIEN NYKYTILAKUVAUKSIIN PERUSTUVA LUONNOS RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN KUNTARAKENNESELVITYS FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anna Laiho, Jussi Kukkonen 1 Palvelut ja asiakkaat 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut 1.1.1 Nykytila Kuntarakenneselvityksessä viranhaltijoille annettiin kaksiosainen valmistelutehtävä. Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat osiot: Palvelujen järjestämistapa Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (Sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: 9.5.2014, 2.6.2014 ja 16.6.2014. Rauman sosiaali- ja terveysviraston organisaatio- ja palveluverkkoa voidaan pitää perinteisenä sektoriorganisaationa. Organisaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa lähemmäs monialaista, sektorirajat ylittävää rakennetta. Lasten ja nuorten palveluita yhdistetään uuteen perhekeskukseen. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan peruspalveluiden vahvistamista ja korjaavien palveluiden supistamista. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kaupunkilaisten itsenäistä selviytymistä mm. kotihoidon kehittämisellä, työttömien osallistamisella ja perhetyöllä. Eurajoen strategiset linjaukset sisältävät mm. ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut. Kriittisiin menestystekijöihin kuuluvat esim. kuntalaisten lisääntyvä vastuunotto omasta ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä panostuksen siirtäminen ja lisääminen ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kunta pyrkii turvaamaan toimivan lähipalveluverkon nykyisessä laajuudessa. Kunnan omia palveluja täydentää kuntayhteistyönä toteutetut sekä yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Kunnan palveluyhteistyö on verkostomaista ja pohjautuu kumppanuuteen. Keskeinen kehittämiskohde on asiakasprosessien johtaminen palveluverkossa. Lisäksi palveluverkossa tavoitteena on lisätä peruserikoissairaanhoidon palveluita. Pyhärannan sosiaali- ja terveyspalveluiden painopiste on ennaltaehkäisevissä palveluissa. Tavoitteena on lisäksi panostaa ikääntyneiden ja perusterveydenhuollon palveluihin. Nykyinen terveysasema halutaan säilyttää olemassa olevin palveluin. Vanhuspalveluissa otetaan käyttöön palveluseteli. Kotihoitoa tehostetaan ja kotiin vietävän avun määrää lisätään. Sähköisen asiakastietojärjestelmän käyttöönotolla tehostetaan päätöksentekoa. Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan organisaatiot poikkeavat toisistaan. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden omana tuotantona toteutettu palvelujärjestelmä on kattava ja sisältää merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita. Eurajoella ja Pyhärannassa oma järjestämisvastuu kattaa vain sosiaalipalvelut. Eurajoen perusterveydenhuollon järjestämisvastuu on Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymällä ja tuotantovastuu yksityisellä palveluntuottajalla. Pyhärannan perusterveydenhuollon järjestää ja tuottaa Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue. Rauman ja Eurajoen pääasiallinen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja on Satakunnan sairaanhoitopiiri. Lisäksi osa kyseisten kuntien, erityisesti Rauman, erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan Rauman aluesairaalassa. Rauma ja Eurajoki käyttävät myös jonkin verran VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin palveluita. Pyhärannan erikoissairaanhoidon tuotannon päävastuu on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä. 2 Kaikkien kuntien organisaatioita voidaan pitää ainakin osin perinteisinä sektoriorganisaatioina, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut on eriytetty toisistaan. Toisaalta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioista on myös löydettävissä elämänkaarimaisia palveluiden organisoinnin piirteitä. Rauma tukeutuu omaan julkiseen tuotantoon. Eurajoki ja Pyhäranta käyttävät Raumaa enemmän ostopalveluita. Eurajoella perusterveydenhuollon palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta, ja myös merkittävä osa sosiaalipalveluista ostetaan. Pyhärannassa suuri osa sosiaalipalveluista toteutuu ostopalveluina. Taulukko 1. Henkilöstöt kunnittain RAUMA EURAJOKI Vakanssit (lkm) Tulosalue Talous- ja hallintopalvelut Ympäristöterveydenhuolto 37 27 Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyskeskussairaala 255 121 368 PYHÄRANTA Vakanssit (lkm) Tulosalue Vanhustenhuolto Terveydenhuolto; vuodeosasto 68 Muu sosiaalitoimi 18 8 Tulosalue Vakanssit (lkm) Peruspalvelulautakunta 0 Hallinto Lapsiperheiden palvelut Vanhuspalvelut 3 1 7 87 Rauman aluesairaala Yhteensä 169 1064 94 11 Taulukko 2. Lähellä eläkeikää olevan henkilöstön lukumäärä kunnittain RAUMA Tulosalue Talous- ja hallintopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Yhteensä EURAJOKI 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) 10 3 38 14 38 PYHÄRANTA 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Tulosalue Tulosalue 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Vanhustenhuolto Terveydenhuolto; vuodeosasto 4 Peruspalvelulautakunta 0 0 1 Muu sosiaalitoimi 1 Hallinto Lapsiperheiden palvelut Vanhuspalvelut 0 0 12 17 132 5 1 Sosiaali- ja terveyspalveluissa lähellä eläkeikää olevan henkilöstön määrä suhteessa vakanssien määrään on Raumalla 12, Eurajoella seitsemän ja Pyhärannassa yhdeksän prosenttia. Eläkeikää lähestyviä on Raumalla 132,Eurajoella viisi ja Pyhärannassa yksi henkilö. FCG:n arvioiden mukaan eläköityvien määrän ennakoidaan olevan vuonna 2017 Raumalla 30 ja Eurajoella kaksi henkilöä. FCG:n arvioiden mukaan Pyhärannan eläköityvien määrää ei ollut arvioitu ammattiryhmittäin, koska henkilöstömäärä on vähemmän kuin kahdeksan. Vuonna 2020 eläköityviä on Raumalla 32 ja Eurajoella kolme henkilöä. FCG arvioi henkilöstötarpeen lisäyksen olevan nykyisellä tuottavuudella aikavälillä 2014–2020 Raumalla 50, Eurajoella 12 ja Pyhärannassa yksi henkilö. Puolen prosentin tuottavuuden kasvuolettamalla henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan samalla aikavälillä Raumalla 18, Eurajoella seitsemän ja Pyhärannassa yksi henkilö. Kuntien henkilöstömäärät poikkeavat toisistaan merkittävästi. Raumalla henkilöstömäärä on reilu 1 000, Eurajoella vajaa 100 ja Pyhärannassa noin kymmenen. Henkilöstön eläköitymistä tapahtuu kaikissa kunnissa, ja tätä henkilöstön poistumaa voidaan hyödyntää joustoelementtinä 3 palveluiden uudelleenorganisoinneissa. Selvityksessä mukana olevien kuntien organisaatioissa työskentelee yhteensä 138 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta. Taulukko 3. Väestöllinen huoltosuhde Rauma Eurajoki Pyhäranta 2012 0,64 0,69 0,70 2017 0,73 0,80 0,79 2021 0,80 0,86 0,86 2025 0,83 0,87 0,89 2029 0,85 0,89 0,91 Kuntien väestöllisellä huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhdetta työikäiseen (15–64-vuotiaaseen) väestöön. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa siis karkeasti iän perusteella työelämän ulkopuolella olevan väestön suhdetta työikäiseen väestöön. Huoltosuhteen kasvu merkitsee työikäisen väestön hyvinvointivastuun kasvua. Kuntien huoltosuhteen kehitys osoittaa työikäisen väestön osuuden vähenevän kaikissa kunnissa. Pitkittäistarkastelusta voidaan havaita, että Raumalla huoltosuhde on edullisempi kuin Eurajoella tai Pyhärannassa. Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kunnittain, tilinpäätös 2013 Rauma Tulosalue 21000 Talous- ja hallintopalvelut 21100 Ympäristöterveydenhuolto 21200 Avoterveydenhuolto 21300 Sosiaalipalvelut 21400 Vanhuspalvelut 21500 Terveyskeskussairaala 21600 Rauman aluesairaala 21700 Erikoissairaanhoito Yhteensä Eurajoki Tulosalue Vanhustenhuolto Terveydenhuolto Muut sosiaalitoimi Toimeentuloturva Yhteensä Pyhäranta Tulosalue Hallinto Lapsiperheiden palvelut Vanhus-ja vammaispalvelut Erityispalvelut Toimeentulotuki Terveydenhuolto Yhteensä Toimintatuotot 683 988 588 848 3 758 656 2 742 623 7 019 282 782 122 8 124 469 23 699 988 Toimintakulut -3 196 601 -1 735 925 -24 686 701 -26 702 043 -32 007 841 -8 495 505 -20 428 453 -33 340 635 -150 593 704 Toimintakate -2 512 613 -1 147 077 -20 928 045 -23 959 420 -24 988 559 -7 713 383 -12 303 984 -33 340 635 -126 893 716 Toimintatuotot 846 441 62 786 298 647 87 423 1 295 297 Toimintakulut -4 096 644 -10 435 522 -4 351 576 -521 938 -19 405 680 Toimintakate -3 250 203 -10 372 736 -4 052 929 -434 515 -18 110 383 Toimintatuotot 0 3 269 345 397 0 29 826 Toimintakulut -148 525 -99 022 -2 372 980 -11 370 -103 593 -4 052 700 Toimintakate -148 525 -95 753 -2 027 582 -11 370 -73 767 -4 052 700 378 492 -6 788 189 -6 409 697 Taulukko 5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset kunnittain Nettokustannukset, euroa/asukas vuonna 2012 Rauma 3501 4 Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot, euroa/asukas vuonna 2011 2347 Eurajoki Pyhäranta Koko Suomi 3327 3026 3453 2180 2424 Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Raumalla kustannukset ovat suuremmat kuin kahdessa muussa kunnassa. Edullisimmin palvelut tuotetaan Pyhärannassa. Kun vanhus- ja terveyspalveluiden kustannuksia tarkastellaan tarvevakioituna, ovat kustannukset suurimmat Pyhärannassa ja pienimmät Eurajoella. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Rauma vastaa suurimmasta osasta peruspalveluiden järjestämisestä itse. Rauma järjestää sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi merkittävässä määrin erikoissairaanhoidon palveluita omassa aluesairaalassaan. Muissa kunnissa erikoissairaanhoitoa tuotetaan vaihtelevasti peruspalveluita tukien. Eurajoki tukeutuu terveyspalveluiden järjestämisessä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän palveluihin, ja palvelutuotantovastuu on yksityisellä palveluntuottajalla. Pyhäranta järjestää itsenäisesti vain osan sosiaali- ja terveyspalveluista. Suuri osa Pyhärannan palvelutuotannosta järjestetään Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueella. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Eurajoella on edullisemmat palvelut kuin Raumalla. Pyhärannan kustannustaso on monitulkintainen: ilman tarvevakiointia kustannukset ovat kaikkein pienimmät ja tarvevakioituna taas suurimmat. Kuntien kokoerot palveluverkoissa ja kustannuksissa ovat merkittävät. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat kaikissa kunnissa sektoriorganisaatioon, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on erotettu omiin tulos- tai vastuualueisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa kaikissa kunnissa. Kasvu johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta. Kuten muuallakin Suomessa, myös selvityksessä olevien kuntien väestö ikääntyy nopeasti ja tarve vanhuspalveluiden lisäämiseksi kasvaa. Muiden ikäryhmien koko vastaavasti pienenee. Tästä voidaan päätellä, että muiden kuin ikääntyneiden kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät vakaina tai jopa pienenevät. Ennusteet väestörakenteen muutoksista ja henkilöstötarpeista osoittavat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksen ja kehittämisen suunnan. Mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on hillittävä muun kuin vanhusväestön palveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja samalla kohdennettava kaikki siirrettävissä olevat voimavarat ikääntyneiden palveluihin. Samalla tulee etsiä keinoja ja toimeenpanna uudistuksia, joilla parannetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Mitä heikompi kunnan taloustilanne on, sitä akuutimpi ja suurempi on tarve optimoida resurssien kohdentamista sekä tehdä tuottavuutta parantavia palvelujärjestelmän uudistuksia. 1.1.2 Uuden kunnan malli 1.1.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 1.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 1.2.1 Nykytila Kuntarakenneselvityksen tekemiseksi nimetty työryhmä aloitti toimintansa ensimmäisessä vaiheessa kuvaamalla sivistystoimen nykytilaa. Käsiteltäviä osa-alueita olivat tehtävämäärittelyn mukaisesti talous- ja hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuri ja kirjasto, nuoriso sekä liikunta ja vapaa-aika (opistot). Nykytilan tiedot kerättiin alatyöryhmittäin samalla periaatteella kaikista kunnista. Taulukko 6. Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli) Työikäiset, % Eurajoki -12 1-6-vuotiaat päivähoidossa, % (lkm) -17 (-40) 7-15vuotiaat, % 0 5 16-18vuotiaat, % -17 Väestökehitys 2029 mennessä, % -2 Pyhäranta Rauma -14 -14 -8 (-6) -9 (-115) -16 +3 -14 -9 -4 -3 Vuoteen 2029 ulottuvan ennusteen mukaan väestö vähenee jokaisessa kunnassa, ja työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Päivähoidossa olevien lasten määrä näyttäisi vähenevän pitkällä aikavälillä. Tähän kuitenkin vaikuttavat lainsäädännön muutokset (esim. kotihoidon tuen muutokset), jotka saattavat lisätä päivähoidon tarvetta. Peruskouluikäisten määrä näyttäisi vähenevän Pyhärannassa. Lukio- ja ammattikouluikäisten määrä vähenee kaikissa kunnissa. Taulukko 7. Henkilöstö kunnittain Eurajoki Pyhäranta Rauma Yhteensä Vakinaiset 83 37 802 922 Määräaikaiset ja työllistetyt 30 15 396 441 Taulukko 8. Eläköityminen kunnittain Eurajoki Pyhäranta Rauma Yhteensä Opetushenkilöstö Päivähoito ja esiopetus Kulttuuri ja vapaaaika Eläköityminen 2014-2025, opetus 33 alle 8 452 493 61 21 289 371 7 3 62 72 3 164 167 Eläköityminen 2014-2025, päivähoito + esiopetus 22 8 107 137 Eläköityminen 2014-2025, kuva 26 26 Taulukko 9. Sivistys-toimialueen talous kunnittain Eurajoki Pyhäranta Rauma Yhteensä Toimintakate, TA 2014, euroa 10 927 959 3 251 412 67 516 847 81 696 218 Talouden ja hallinnon haasteet ovat hyvin samansuuntaisia, vaikka kunnat ovat erikokoisia ja sivistyksen talouden ja hallinnon henkilöstömäärät hyvin erilaisia. Kouluverkko asettaa haasteita kaikille kunnille. Verkkokysymys liittyy oleellisesti perusopetuksen alatyöryhmän alueeseen, mutta koskettaa merkittävällä tavalla myös sivistyspuolen taloutta ja hallintoa. Varsinaisen verkkorakenteen ohella myös rakennusten kunto huolestuttaa. Yleisesti kunnissa on ongelmana organisaation ”ohuus” ja työajan riittävyys, kun kuntiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat ja resurssit samalla tiukentuvat. Resursseja pitäisi riittää myös suunnitteluun ja kehittämistyöhön, mutta nyt pystytään monesti tekemään vain pakolliset tehtävät. Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikat jakautuvat siten, että Raumalla noin 80 prosenttia päivähoitopaikoista on päiväkotipaikkoja. Eurajoella ja Pyhärannassa päivähoitopaikkoja on suurin piirtein yhtä paljon perhepäivähoidossa ja päiväkotihoidossa. Omassa kodissa tapahtuvan perhepäivähoidon arvioidaan vähenevän, ja tämä saattaa olla suuntaus myös selvityskunnissa. Vuorohoitoa on tarjolla kaikissa kunnissa. Raumalla vuorohoitopaikkoja on noin 200, Pyhärannassa neljä ja Eurajoella noin 30. Esiopetusta järjestetään Eurajoella sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaisuudessa. Siksi esiopetuksen henkilöstöä on sekä OVTES:n että KVTES:n mukaisissa virka- tai työsuhteissa. Pyhärannassa esiopetus on koulujen alaisuudessa. Raumalla esiopetuksen järjestäjänä toimii varhaiskasvatus. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on Raumalla. Yksityisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa on Raumalla noin 190 lasta, mikä on noin 11 prosenttia kunnan kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Eurajoella on kahdesta kolmeen 6 yksityistä perhepäivähoitajaa. Molemmissa kunnissa yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä. Kotihoidontukeen on tulossa muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien vanhempien kesken. On arvioitu, että muutos lisää alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää entisestään. Kotihoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan lasten kotihoitoa. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan Eurajoella ja Raumalla. Varhaiskasvatuksessa haasteina voidaan nähdä rakennuskannan osittain huono kunto ja mittava peruskorjaustarve. Oppivelvollisuusiän mahdollinen laskeminen tuo pohdittavaa ja lisäkustannuksia. Lastentarhanopettajien, etenkin erityislastentarhanopettajien, riittävä saanti on ollut ongelma viime aikoina. Yleinen trendi on, että lasten kotihoito vähenee ja päivähoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien tarve kasvaa. Edellä mainittu onkin ristiriidassa ART-mallin tietojen kanssa, jossa päivähoidon tarpeen todetaan vähenevän. Erityisen tuen tarve hoitolapsilla kasvaa, ja monipuolisen palvelurakenteen ylläpitäminen sekä lähipalvelujen turvaaminen talouden tiukentuessa on haastavaa. Erityyppisten palvelumuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksen toiminnoissa on todella tärkeää, sillä kuntien täytyy löytää uusia toimintamalleja kustannustehokkaampaan toimintatapaan. Esimerkkinä mainittakoon yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen. (mahd. johtopäätöksiin) Perusopetuksessa Pyhärannan väestöennuste näyttää merkittävää laskua vuoteen 2029 mennessä (-16 %). Eurajoella ja Raumalla 7-15-vuotiaiden lukumäärä pysyy kutakuinkin nykytasolla. Kaikilla kunnilla on käytössä sama perusopetuksen tuntijako pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuntikehyksen tunnusluvut poikkeavat toisistaan, mitä selittävät ryhmäkokojen erot. Viikkotuntimäärät ovat kaikilla lähes samat. Raumalla erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on suhteellisesti enemmän. Tähän on syynä naapurikuntien oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan erityiskouluissa Raumalla. Rauma järjestää maahanmuuttajille suunnattua valmistavaa opetusta ja lisäopetusta. Eurajoella lisäopetusta järjestetään Kristillisessä opetuksessa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oppilaita on suhteellisesti enemmän Raumalla ja Pyhärannassa kuin Eurajoella. Palvelu tuotetaan kaikissa kunnissa pääosin omin voimin. Rauma järjestää koululaisten kesätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa kasvu on ollut voimakasta varsinkin Raumalla. Perusopetuksen haasteena on resurssien niukkeneminen. Henkilöstön määrä vähenee ja tuntivälyksiä on jouduttu tiukentamaan. Opetusryhmien pienentämiseen kohdistetun kuntien saaman valtionavustuksen merkitys on ollut todella suuri. Toiminta vaikeutuu huomattavasti, mikäli avustus lakkaa. Muut haasteet liittyvät kouluverkkoon, koulurakennusten kuntoon sekä maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen ja opetuksen järjestämiseen. Perusopetuksen keskeisimpien haasteiden on nähty liittyvän opetukseen (pedagogiset haasteet, erilaiset oppijat) sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja koulujen riittämättömiin mahdollisuuksiin vastata kasvaneisiin tukitarpeisiin. Oppilashuollon kehittäminen vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, opetussuunnitelmatyö, tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ovat niin ikään erittäin merkittäviä tulevien vuosien kehittämistyössä. Lukiokoulutusta järjestetään Eurajoella (143 opiskelijaa) ja Raumalla (748). Peruskoulun päättävistä nuorista lukioon menevien osuus on Raumalla 58 ja Eurajoella noin 50 prosenttia. Kurssien ryhmäkoot vaihtelevat. Yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat Eurajoella 8463 euroa (vos 8002 euroa) ja Raumalla 6555 euroa (vos 6118 euroa). Rauman Lyseon lukiossa toimii myös iltalinja. Lukiokoulutuksessa suurin tulevaisuuden haaste on lukioiden mahdollinen minimikoko (keskusteluissa on esiintynyt 500 opiskelijan raja). Taustalla on lukiokoulutuksen järjestäjäverkon uudelleentarkastelu ja karsiminen. Samalla uudistetaan lukioiden valtionosuusjärjestelmää. Merkittäviä uudistuksia ja kehittämiskohteita ovat myös sähköiset ylioppilaskirjoitukset, opetussuunnitelmauudistus sekä opiskelijahuollon kasvava merkitys lakiuudistuksineen. Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu järjestää toisen asteen ammatillista perustutkinto-, lisä- ja täydennyskoulutusta. Sataedulla on useita toimipaikkoja maakunnassa. Raumalla on toimipiste. WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos, jolla on tutkintoon johtavaa koulutusta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii Raumalla ja Laitilassa sekä useissa muissa toimipisteissä Satakunnan ja VakkaSuomen alueella. WinNovan taustalla on koulutusyhtiö Länsirannikon Koulutus Oy. 7 Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), jota ylläpitää samanniminen osakeyhtiö. Kaikki selvityskunnat ovat osakkaina. Rauma on yksi ammattikorkeakoulun neljästä koulutuspaikkakunnasta. SAMK toimii Raumalla kolmella toimialalla: liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Turun yliopisto järjestää yliopistokoulutusta Rauman kampuksella. Kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tarjotaan luokanopettajan, käsityön aineenopettajan, lastentarhanopettajan ja kasvatustieteen (varhaiskasvatus) koulutusta. Kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorilla hallinto on erikseen Raumalla. Eurajoella ja Pyhärannassa hallinto on osana sivistystoimea. Hallinnon kustannukset ovat Raumalla suuremmat Taidemuseon, teatterin ja Merimuseon avustusten vuoksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan sektoreilla tietojen keruun ja etenkin yhtenäisen esitystavan ongelmana ovat kuntien erilaiset toimintamallit ja organisaatiot. Vakka-Suomen kansalaisopisto on Laitilan kaupungin ylläpitämä kansalaisopisto, joka hoitaa Vakka-Suomen alueen kansalaisopistopalvelut. Laitilan lisäksi osakaskuntina ovat Uusikaupunki, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa ja Kustavi. Rauman kansalaisopisto toimii myös Eurajoella. Rauman kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taitava ovat osa Rauman kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta. Vuoden 2014 alusta Länsi-Suomen kesäyliopiston toiminta siirrettiin osaksi Rauman kansalaisopistoa. Vakka-Suomen musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto. Se toimii alueellisena musiikkiopistona, jonka sopimuskunnat ovat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vakka-Suomen musiikkiopistoa hoitaa ja hallinnoi Laitilan kaupunki. Rauman musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto, joka toimii alueellisena musiikkiopistona. Sopimuskunnat ovat Eura, Eurajoki ja Pyhäranta. Liikuntapalvelujen palvelutarjonta vaihtelee. Eurajoella ja Raumalla on jäähalli, Raumalla myös uimahalli. Omistuspohja vaihtelee. Eniten kustannuksia aiheuttaa ylläpito. Eurajoki ja Pyhäranta hyödyntävät kolmannen sektorin palveluja liikuntapalveluissa enemmän kuin Rauma. Nuorisopalveluissa kaikki kunnat panostavat nuorten toiminnallisiin palveluihin. Myös nuorisotiloja löytyy jokaisesta kunnasta. Nuorisopalveluissa on tarjolla muun muassa leiri-, retki- ja tapahtumatoimintaa, pienryhmätoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Kulttuuripalveluissa toiminta on monipuolista. Rauma avustaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa enemmän kuin muut kunnat. Eurajoki ja Pyhäranta tarjoavat tiloja tai muuta palvelua järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön. Kirjastoja on kaikissa kunnissa. Raumalla on pääkirjaston lisäksi lähikirjastoja. Kirjastoautoja on Eurajoella ja Raumalla, Pyhäranta ostaa kirjastoautopalvelua. Museoille tarkoitettua valtionosuutta saa vain Rauma. Eurajoella ja Pyhärannassa museotoiminta hoidetaan pääosin järjestö- ja vapaaehtoispohjalta. Kansalaisopistojen suurimpana tulevaisuuden haasteena on valtionosuusjärjestelmän muutos, mikä lisää kuntien maksuosuutta. Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa kannattaisi katsoa kokonaisuutena koko seutukunnalla – tällä hetkellä toimijoita on useita. Molemmissa riittää palvelukysyntää. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle vahvuus. Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia. Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri ovat enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on huomioitava palvelutuotannossa. Nuorisotyössä korostuvat uudenlaiset painotukset ja moniammatillinen yhteistyö. Vapaa-aikapalveluiden haasteina ovat palveluiden säilyminen lähellä kuntalaisia, saavutettavuus, talous, määrärahojen suuruus sekä tilojen, paikkojen ja välineiden kunto ja taso. Vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö. Tehtäväkirjo on laaja ja eri kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä. Kirjasto toimii jo nykyisellään maakuntamallin mukaisesti. Kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu. Kuntakohtaisia kirjastoverkkoja on arvioitava. Kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa. Jokaisella sivistyspalveluiden osa-alueella on toimintojen järjestämisessä kuntakohtaisia eroja. Tiiviimpää yhteistyötä olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän. Vaikka varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on selvä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus, kuntien toimintakulttuurit 8 ja -periaatteet ovat erilaisia. Lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) on kunnissa suuri. Lukioon hakeutumisessa on eroja kuntien välillä: perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien osuus vaihtelee. Liikuntapalvelujen investointeja tulisi katsoa yhtenäisesti, esimerkiksi liikunta-, uima- ja jäähallien peruskorjausten yhteydessä. 1.2.2 Uuden kunnan malli 1.2.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 1.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut 1.3.1 Nykytila Ostopalvelujen ja oman työn suhde eroaa sekä selvityskunnissa että niiden yksiköiden välillä. Rauma tuottaa isomman kokonsa tähden enemmän teknisen toimen palveluja omana työnä kuin Eurajoki ja Pyhäranta, jotka käyttävät suuremmassa määrin ostopalveluja. Kaavoitus hoidetaan Raumalla omana työnä ja Eurajoella ja Pyhärannassa ostopalveluna. Rauma ja Pyhäranta hoitavat itse ympäristötoimen palvelut, kun taas Eurajoki ostaa ne Porin kaupungin ympäristövirastolta. Rakennusvalvonnan kaikki kunnat toteuttavat omana työnä. Raumalla suurin osa kiinteistö- ja mittauspalveluista hoidetaan omana työnä ja Eurajoella ne puolestaan hankitaan ostopalveluna. Pyhärannassa mittauspalvelut ostetaan tarvittaessa. Rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapito tuotetaan Raumalla ja Eurajoella pääosin omana työnä ja varsinainen suunnittelutyö sekä uudisrakentaminen ostetaan ulkopuolelta. Pyhärannassa resurssit riittävät vain akuutteihin toimenpiteisiin, muuten rakennus- ja kiinteistöpalvelut hoidetaan ostopalveluna. Pyhäranta tuottaa puhtauspalvelut kokonaan ja Eurajoki pääosin omana työnä. Raumalla oman työn osuus puhtauspalveluissa on 64 prosenttia ja ostopalvelujen osuus 36 prosenttia. Kunnallistekniikassa Rauman oman suunnittelun ja ostopalveluiden suhde on 60/40 ostopalveluiden hyväksi. Rauman katutoimessa katujen ja vesihuollon rakentaminen hoidetaan puoliksi omana työnä ja puoliksi ostopalveluna ja katujen ja yleisten alueiden talvi- ja kesäkunnossapito pääosin omana työnä. Eurajoella ja Pyhärannassa kunnallistekniikan palvelut ostetaan pääosin. Rauma tuottaa omana työnä myös puistojen ja yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä liikuntapaikkojen ylläpidon. Valtaosa (98 %) Rauman talousvedestä valmistetaan Äyhön vesilaitoksella. Lisäksi Lapin alueella on pohjavesilaitos. Rauman yhdyskuntajätevedet puhdistetaan kaupungin ja paikallisen metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla. Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan vesijohtoverkostot ovat yhteydessä toisiinsa. Eurajoella vesihuollon ylläpitotyöt tuotetaan omana työnä ja kunnossapidossa käytetään tarvittaessa ostopalvelua (koneet ja laitteet). Pyhärannassa on kolme vedenottamoa ja kaksi jätevedenpuhdistamoa, Rohdaisten kaava-alueelta jätevedet pumpataan Uuteenkaupunkiin. Vesihuollon päivittäinen toiminta hoidetaan Pyhärannassa omalla henkilökunnalla, mutta laboratoriopalvelut ja muu seuranta hankitaan ostopalveluna. Rauman jätehuollosta vastaa Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, joka on osana Rauman kaupungin organisaatiota toimiva Rauman ja Eurajoen yhteinen kunnallinen liikelaitos. Eurajoella jätehuolto hoidetaan ostopalveluna sopimusperusteisella jätteenkuljetuksella ja Pyhärannassa kiinteistöillä on omat jätehuoltosopimukset. Käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat kunnittain. Taulukko 10. Selvitysalueen kuntien teknisen toimen henkilöstö ja eläköityminen Nykyinen henkilöstö Eläköityminen vuoteen 2020 mennessä Rauma Eurajoki Pyhäranta 396 51,5 9 85 13 7 9 Työryhmän arvion mukaan eläköityvien työntekijöiden tilalle on tarpeen valita uudet työntekijät, mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Käytännössä tulevaisuudessa on siis mahdotonta ylläpitää nykyistä palvelutasoa, mikäli henkilöstömäärä vähenee. Eläköitymistä hyödyntämällä voidaan poistaa työtehtävien päällekkäisyyksiä. Haasteena teknisellä toimialalla on jatkuvasti laajenevan infran hoito ja kunnossapito yhä pienemmällä rahoituksella. Rahoitusvajeen suuruutta lisää se, että rakennukset varustetaan yhä monimutkaisemmalla talotekniikalla, mikä osaltaan kasvattaa kunnossapidon kustannustasoa. Eurajoen tilanne poikkeaa muista kunnista, sillä siellä määrärahoja ylläpitoon on osoitettu riittävästi. Myös erityisosaajien rekrytointi on vaikeaa. Haasteena on niin ikään hyvälaatuisen talousveden tuottaminen. Raumalla talousvesi puhdistetaan pintavedestä, mikä osaltaan luo painetta laitoksen talouden hallintaan ja veden laatuun. 1.3.2 Uuden kunnan malli 1.3.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 1.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut 1.4.1 Nykytila Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut tarjoaa yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Tehtäviin kuuluvat myös mm. kaupunki- ja yrityssuhteet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä elinkeinopoliittinen edunvalvonta. Eurajoella olemassa olevien yritysten yritysneuvontapalvelut hoitaa Rauman kauppakamarin, Eurajoen kunnan ja Rauman kaupungin Olkiluoto-projektin yhteyspäällikkö vuoden 2015 loppuun asti solmitulla sopimuksella. Aloittavien yritysten neuvontapalvelut ostetaan Prizzteciltä. Eurajoella on elinkeinotoimikunta, jossa ovat edustettuna Eurajoen kunta ja yritykset. Pyhärannan kunnassa elinkeinotoiminnan kehittäminen on osaltaan kunnanjohtajan tehtävissä. Laajemmin elinkeinotoiminnasta vastaa Ukipolis Oy, joka on Uudenkaupungin, Laitilan, Vehmaan, Taivassalon, Kustavin ja Pyhärannan kuntien omistama kehittämisorganisaatio, joka palvelee VakkaSuomen seutukunnan yritys- ja elinkeinotoimintaa. Raumalla hankintapalvelut on organisatorisesti ja toiminnallisesti oma johdettava kokonaisuutensa, joka kilpailuttaa Rauman kaupungin hankinnat keskitetysti. Poikkeuksena pienhankinnat, jotka virastot voivat kilpailuttaa itse. Tarjouskilpaluja varten on käytössä Cloudia Oy:n toimittama sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Hankintojen johtamisen työkaluina on mm. hankintastrategia ja hankintaohjeet. Eurajoella hankinnat on hajautettu hallintokuntiin. Tukipalveluissa annetaan asiantuntija-apua hankinnoissa ja julkaistaan hankintailmoitukset Hilmassa. Tekninen toimi on ulkoistanut lähes kaikki kilpailutukset. Pyhärannassa puolestaan hankinnat hoidetaan kullakin sektorilla itse, osa KL-kuntahankintojen kautta. Raumalla lainopillisten palveluiden tehtävänä on koko kuntakonsernin oikeudellinen neuvonta ja lainopillisten toimeksiantojen hoitaminen. Yksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin lakiasiat. Päivittäisten eri hallintokuntien konsultointiavun lisäksi lakimiehet hoitavat kartellioikeudenkäynnit sekä muut merkittävät oikeudenkäynnit, merkittävimpien kauppojen ja sopimusten valmistelun ja valvonnan sekä avunannon pienemmissä, kaupunkiin kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten ratkaisemisen (40-60 kpl/v). Lakimiehet toimivat myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden hallitusten jäseninä ja asiantuntijoina niissä (n. 30 kpl) sekä kaavoitusjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteereinä. 10 Eurajoella lainopillisia palveluja ostetaan tarvittaessa lakiasiaintoimistoilta. Talouspalvelut on ulkoistettu KuntaPro Oy:lle, joka hoitaa myös perinnän Intrum Justitian kautta. Myös Pyhärannassa juridiset palvelut ostetaan tarvittaessa kunnan ulkoa. Raumalla asiahallinta/asiakirjahallinnassa on siirrytty pitkälti sähköiseen toiminatatapaan. Käytössä on asianhallintajärjestelmä Kuntatoimisto, josta käytössä ovat mm. Diaari – asianhallintajärjestelmä, liitteiden hallinta, EPJ – esityslista-pöytäkirjajärjestelmä, Ktweb ja PDFjulkaisu, luottamushenkilöportaali (asteittainen käyttöönotto menossa), TPH – työpöydän hallinta, VIPS – viranhaltijapäätökset sekä päätösarkisto ja Arkki - arkistosovellus. Eurajoella asianhallintaohjelmana käytetään Dynastya. Sen osista on käytössä Diaariasianhallintajärjestelmä, dokumenttien hallinta, kokoukset, luottamushenkilöiden verkkopalvelu viranhaltijapäätökset sekä yhteystiedot. Raumalla on kaksi kaupungin palvelupistettä. Kaupungintalon neuvontapisteessä hoidetaan sisäiset palvelut, kuten puhelinvaihde, postitus ja kokouspalvelut, kulunvalvonta, henkilökorttien tekeminen sekä asiakasohjaus. Kaupungin puhelinkeskuksessa hoidetaan vaihteen kautta kulkeva sisäinen ja ulkoinen puhelinliikenne sekä ylläpidetään puhelinnumerotietoja. Toisessa palvelupisteessä (Pyyrman) palvellaan asiakkaita kaikissa kaupunkiin liittyvissä asioissa hallintokuntaan katsomatta. Palvelupisteessä toimii asiakaspalvelupiste (kaupungin kassapalvelut), matkailupalvelut, maahanmuuttopalvelut sekä rakennusvalvonnan päivystys. Lisäksi siellä on esillä kaupungin nähtävillä pidettäviä karttoja, kuulutuksia ja suunnitelmia yms. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Pyhärannassa on omaa atk-henkilöstöä. Raumalla vakituista atkhenkilöstöä on eniten, yhteensä 8kpl ja sotessa 1 hlö atk-tukitehtävissä. Eurajoella it:stä vastaa muutama henkilö. Raumalla tietohallinto hoitaa keskitetysti hallinnon järjestelmien lisäksi myös opetustoimen palvelimien, yhteyksien ja oppilaskoneiden ylläpidon ja hallinnan. Muissa kunnissa pääsääntöisesti koulut itse ja koulujen atk-vastaavat hoitavat koulujen järjestelmät ja oppilaskoneet. Pääasiassa kaikki ylläpito ja hallinta tehdään omana työnä jokaisessa kunnassa. Asiantuntijapalveluja ostetaan tarvittaessa. Tietoliikennepalveluja ostetaan paikallisilta operaattoreilta. Eurajoki ostaa potilashallinnon (Pegasos, Effica) kokonaan palveluna KeskiSatakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä (Ksthky) ja palkka-ja henk.hall. KuntaPro:lta. Pyhäranta ostaa talous- ja henk.hall. järjestelmät palveluna Tieralta ja Taitoalta. Kunnilla on useita eri ohjelmistoja eri versioita. Mitään yhtenäisyyttä ei kunnilla pääasiassa ole. Ainoa yhteinen, samaan toimittajaan ja tekniikkaan perustuva ohjelmisto kummallakin on kirjastojärjestelmä, vaikka Satakunta ja Vakka-Suomi eri tietokantoihin kuuluvatkin. Haasteena kaikilla kunnilla on järjestelmien laajentuminen, monimutkaistuminen ja sitä kautta atk-henkilöstön osaamisen ylläpitäminen riittävällä tasolla, koska järjestelmien ylläpito, hallinta ja käyttäjätuki vievät lähes kaiken ajan. Asiakkaalle ja kehittämiseen ei aikaa tahdo riittää. Sähköisiä (itse)palveluita pitäisi ottaa käyttöön sekä kuntalaisille että organisaatioiden sisäisille käyttäjille. Kunnissa taistellaan tietohallinnon saralla samojen asioiden kanssa ja tehdään samoja asioita vähän eri tavoilla ja eri ohjelmistoilla. Resursseja menee turhaan päällekkäisiin ja epäolennaisiin tehtäviin. Nykytekniikalla ja tietoliikenneyhteyksillä palvelimet ja muu tekniikka voidaan keskittää yhteen paikkaan. Järjestelmien ja ohjelmistojen yhtenäistämisellä ja automatisoinnilla saavutetaan säästöjä hallinnassa ja ylläpidossa. Ruokapalvelut on Raumalla oma taseyksikkönsä, kun taas Eurajoella ruokapalvelut kuuluvat tekniseen toimialaan ja Pyhärannassa sivistystoimeen. Raumalla palvelukeittiöitä ja toimituspisteitä on koulu- päiväkotisektorilla yhteensä neljäkymmentäkolme. Kokopäivähoitolaitoksissa Rauman ruokapalveluilla on kolme palvelukeittiötä ja kuusi toimituspistettä. Eurajoella on yhteensä 10 valmistuskeittiötä ja Pyhärannalla kolme valmistuskeittiötä. 1.4.2 Uuden kunnan malli 1.4.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 11
© Copyright 2024