Kesäterveiset Ison Omenan ravintoloista! - molari
sivu 3 TV:stä tuttu sisustusarkkitehti Mikko Vesanen: 7 “Kauneus on katsojan silmissä” 2012 Siistiä sisäpeliä Omppua vastapäätä sivu 6 t e s i e v r e t ä s e K n a n e m O n Iso ! a t s i o l o t n i rav Kesän kisakatsomo kotinurkillasi! Ison Omenan Sportti tarjoaa kulmakunnan mahtavimman katsomon ja verrattoman meiningin. Jättiscreeni, 7 televisiota ja 8 urheilukanavaa varmistavat, että näet tärkeät ottelut aitiopaikoilta. Ota ilo irti urheilusta ja tule seuraamaan kuumimmat ottelut Sporttiin! Grillaa itsesi rantafiiliksiin! Chico’sin kesän kattaus maistuu erityisen hyvälle kuuman biitsipäivän jälkeen. Tule tsekkaamaan kuumaakin kuumemmat kesäherkkumme! 7•2012 2 Autokannan teknistyminen siirtää autot huoltoasemilta korjaamoille Ennen vanhaan pikkuvikaisen autonsa sai kuntoon suitsait, kun vain ajoi lähimmälle huoltoasemalle. Nykyään huoltoasemilta saa autoonsa polttoainetta, mutta muuten asemilla huolletaan pääosin ihmisiä. Toinen trendi autohuoltoalalla on se, että isommat autohuoltoyritykset ostavat pikkukorjaamoita henkilökuntineen omaan palvelukseensa. ■ Autoja ei huolleta enää juurikaan bensa-asemilla, koska se ei ole kovin kannattavaa. Yksi merkittävä syy tähän on autokannan teknistyminen – korjaamiseen ja huoltamiseen vaaditaan erikoisosaamista ja usein myös kalliita erikoislaitteita. – Pelkästään nykyautojen määräaikaishuoltoihin tarvitaan erittäin koulutettua ja ammattitaitoista korjaamohenkilökuntaa. On osattava käyttää erikoistyökaluja ja uusien autojen huoltoon liittyviä tietokoneohjelmia, sanoo liiketoiminta-aluejohtaja Juha Mustakangas Vianorilta. Ammattitaidon ylläpitäminen ja uusimman tiedon hankkiminen ovat suurimpia haasteita jatkuvasti kehittyvällä autoalalla nyt ja tulevaisuudessa. Ammattitaidon ylläpito vaatii jatkuvaa kou- lutusta, mutta haastetta lisää koulutuksen kalleus. – Autovalmistajat tarjoavat asentajille 10 tai jopa 20 eri koulutusta vuosittain, jotta he pysyvät ajan tasalla. Sellaisiin koulutusmääriin ei kaikilla huoltoasemilla ole millään varaa, ja monet luopuvatkin huoltopuolesta osittain tästä syystä. Ihmisen huoltaminen lienee auton huoltamista kannattavampaa, sillä ruoka- ja juomavalikoima on nykyajan huoltoasemilla hyvinkin kattava, mutta pyyhkijänsulkia tai polttimoita ei löydy läheskään jokaiseen automalliin. Kahden kauppa on asiakkaan etu Letterbox Mediat Puh. 09 - 260 0107, info@letterbox.fi Alan toinen selkeä trendi on pienten korjaamoyrittäjien siirtyminen isojen merkkiorganisaatioiden ja autohuoltoketjujen siipien suojiin. Mustakankaan mukaan autohuollon ketjuuntuminen alkoi kiihtyä kolmisen vuotta sitten. – Esimerkiksi me ostamme jatkuvasti rengasliikkeidemme lähellä sijaitsevia pienempiä korjaamoita. Koska meillä on valmiiden tilojen lisäksi asiakaskuntaa ja osaamista, on luontevaa laajentaa toimintaa huoltopuolelle. Asiakas hyötyy, kun palvelut löytyvät samojen seinien sisältä. Kyseessä on kahden kauppa, sillä siinä missä moni pikkukorjaamo pyristelee kannattavuuden rajoissa, kelpaa isommille yrityksille mukana tuleva ammattitaitoinen henkilökunta. Pikkukorjaamoiden vakioasiakkaat siirtyvät myös usein mukana. Ja hyötyjä löytyy lisääkin. Ilmoitusmyynti Pekka Särkisilta puh. 050 555 3252 pekka.sarkisilta@letterbox.fi Kimmo Salmi puh. 045 261 0240 kimmo.salmi@letterbox.fi Jarmo Kallunki puh. 045 261 0260 jarmo.kallunki@letterbox.fi Toimitus Puh. 045 865 3130 Aineistojen toimitusaika Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Jakelu Letterbox p. 050 408 2082 Kesälomareissulla on huolehdittava myös auton nesteistä ■ Veljekset Petteri ja Harri Kärki ovat pitäneet huoltokorjaamoa Malmin Teboililla jo 25 vuotta. ”Isä aloitti korjaamotoiminnan ja me olemme veljeni kanssa jatkaneet toimintaa vuodesta 1978”, kertoo auton alta tavoitettu Petteri Kärki. Kärjen veljesten menestys perustuu asiakaspalveluun ja kovaan työhön. ”Huollamme kaikki tavalliset automerkit. Määräaikaishuoltojen lisäksi pyrimme palvelemaan kaikissa huoltotarpeissa.” Käytännössä tämä on edellyttänyt veljeksiltä myös jatkuvaa kouluttautumista. Autokannan teknistymisen mukana pysyminen on osa korjaamoammattilaisen nykypäivää. Petteri muistuttaa vielä kaikkia autollaan lomalle lähteviä: ”Nesteet ja öljyt kannattaa aina tarkistaa ennen pitemmälle reissulle lähtemistä.” 7•2012 3 Rojuvarastoista ihaniksi piilopaikoiksi Kesämökkien sisustukseen panostetaan yhä enemmän Perunamaa ja punainen tupa, jonne voi paeta arkea. Tällaisia meidän suomalaisten kesämökit ja vapaa-ajan asunnot ovat edelleen. Sisustusarkkitehti Mikko Vesasen mukaan kesämökit ovat monille jopa pyhiä paikkoja, joissa vaalitaan tarkoituksella tietynlaista alkeellisuutta ja perinteisyyttä. Mutta uusiakin trendejä on ilmassa. ■ Kesämökeillä suositaan ekologisia ratkaisuja ja vanhan kierrättämistä, mutta mukaan halutaan myös arkea helpottavia asioita. Huvila & Huussi –ohjelmastakin tutun Mikko Vesasen mukaan kakkoskotien varustelu on nykyään kapuamassa kohti ykköskotien tasoa. Toinen selkeä trendi on mök-kien kohentaminen ammattilaisten avulla, ja kesämökkiprojektit tekevätkin nykyään selkeän piikin sisustussuunnittelijoiden kevääseen. – Kesämökit ovat perinteisesti melko pieniä ja samaa tilaa saa- Mikko Vesanen tetaan käyttää oleskeluun, ruokailuun ja nukkumiseen. Sisustusalan ammattilaisilta kaivataan apua mökin toiminnallisuuden parantamiseen sekä muun muassa pintojen ja keittiön laittamiseen sekä kalusteiden sijoitteluun, kertoo sisustusarkkitehti Mikko Vesanen suunnittelutoimisto MAK:sta. Suomalaisten ”perisynti” kesämökeillä ei ole mikään yllätys: kakkoskotiin hamstrataan ylimääräistä tavaraa, jolle ei ole käyttöä kotona. – Ylenpalttinen kerääminen on turhaa, ja kannattaakin miettiä, onko jollain kalusteella tai esineellä oikeasti käyttöä. Kenenkään sisustusratkaisuja ei kuitenkaan voi Tee löytöjä! Suomen suurin kierrätys tavaratalo Matinkylässä! Avoinna ark. 10–20 la 9–15 Matinkylän kauppa Matinpurontie 3 ja 8 02230 Espoo www.kierratyskeskus.fi lähteä tuomitsemaan, sillä kauneus on katsojan silmissä. Mökkiä laitetaan myös lainarahalla Rahoitusyhtiö Santander teetti keväällä Oma Mökki –messuilla kyselyn, jonka mukaan 80 prosenttia suomalaisista käyttää mökkinsä ylläpitoon alle 5000 euroa. 14 prosenttia panostaa 5000–10000 euroa. Sisustusarkkitehti Mikko Vesasen mielestä luvut kuulostavat yllättävän pieneltä. – Tämä asia on ollut koko ajan murroksessa. Aikaisemmin ajateltiin, että mökillä pitää olla alkeellista ja on turhaa laittaa siihen paukkuja ja esimerkiksi käyttää suunnittelijaa. Nyt ammattilaisten apua on opittu käyttämään luovemmin, Vesanen sanoo. – Ihmisillä on työt ja muita kiireitä, joten mökkiä kohennettaessa aikaa vievä vaihtoehtojen hakeminen ulkoistetaan mielellään. Oman kokemukseni mukaan budjetit ovat mökeissä lähes samankokoisia kuin ykköskodeissakin Viitisentoista prosenttia Santanderin kyselyyn vastanneista käyttää mökin ylläpitoon ja hankintoihin laina- tai rahoitusrahaa. Vesasen mielestä rahoituksen ottaminen kertoo halusta panostaa mökkiin entistä enemmän. - Mökki on niin monelle turvasatama ja irtiotto arjesta, että siitä halutaan tehdä mahdollisimman täydellinen. Suomalaiset ovat kuitenkin hyvin perillä siitä, mitä asiat maksavat, ja pysyvät tiukasti budjetissaan. 7•2012 4 Matinkylässäkin tiedossa isoja remontteja Suvelassa haetaan reiluja säästöjä usean taloyhtiön kimpalla Ryhmäkorjaushanke saattaisi säästää ainakin kymmenen prosenttia taloyhtiöiden remonttien kuluissa. Keskikokoisen asunto-osakkeen osalta se tarkoittaa tuhansia euroja. Kimpassa korjaamista kannattaakin harkita jokaisessa suomalaisessa lähiössä, jossa isot korjaukset ovat ajankohtaisia. ■ Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut kerrostalot alkavat yksi toisensa jälkeen olla putkisaneerausta ja julkisivuremonttia vailla. Jos putki- ja julkisivuremontti joudutaan tekemään peräjälkeen, saattavat kustannukset olla helposti tuhat euroa neliöltä. – Se tekee 50 neliön asunnossa 50.000 euroa, ja se on valtava summa tavalliselle ihmiselle. Muutaman tuhannen säästö olisi varmasti tervetullutta, sanoo ryhmäkorjaushankkeita vetävä projektinjohtaja Mikko Virkamäki. Etenkin pienten yhtiöiden osakkaiden kannattaa harkita voimien yhdistämistä lähtemällä mukaan ryhmäkorjaushankkeeseen. Tällaista harkitaan Espoon Suvelassa, jossa muutama taloyhtiö pyrkii hakemaan säästöjä yhteistyöllä. – Tämänkaltainen yhteistyö säästää paljon aikaa ja vaivaa taloyhtiön hallituksen jäseniltä ja isännöitsijältä, kun saadaan kaikki laskelmat ja vertailut asiantuntijoiden tekeminä. Meille jää vain lopullisten valintojen tekeminen, kertoo Hjalmarsborgin taloyhtiön puheenjohtaja Maija Jämsä. Puolet säästöistä asukkaiden hyväksi Ihannetilanteessa ryhmäkorjaushankkeeseen lähtee mukaan viisi tai kuusi taloyhtiötä, mutta kolmellakin saavutetaan mittavia etuja. Suvelan Hjalmarsborgissa ja sen naapurustossa on paljon korjattavaa, joten kyse on isoista rahoista. – Näissä taloyhtiöissä on suunnitteilla kattoremontteja ja putkiremontteja, joissain myös julki- Monissa Matinkylän kerrostaloyhtiöissä varaudutaan tuleviin korjaushankkeisiin. sivuja. Lisäksi kaikki piha-alueet ja leikkipaikat alkavat olla melko huonossa kunnossa. Säästötkin olisivat siis suuret, jos lähtisimme mukaan ryhmäkorjaushankkeeseen, pohtii Jämsä. Säästön euromääräistä suuruutta ei voi täydellä varmuudella luvata, mutta hankkeita vetävän Virkamäen mukaan ryhmäkorjaushankkeissa saavutetaan keskimäärin 10–15 prosenttia parempi tuottavuus. – Noin puolet saavutetuista säästöistä menee palveluntuotta- jille ja puolet osakkaiden hyväksi. Miljoonan euron hankkeessa se tietäisi 50–75.000 euroa vähemmän maksettavaa asukkaille, laskee Virkamäki. Viestintä pelaa ja työn jälki on parempaa Ryhmäkorjaushankkeen vetäjällä on selkeä viestintävastuu hankkeen aikana. Tällöin asukkaat muun muassa tietävät ajoissa oman asuntonsa korjausaikataulun ja pystyvät ajoittamaan mahdollisen väis- tömuuttonsa niin, että kuluja tulee mahdollisimman vähän. – Työn laatu saattaa myös olla himpun verran parempaa, kun korjaushanketta vahtii useampi taloyhtiö, sanoo Virkamäki. Ryhmäkorjaushanke sopii suomalaisiin lähiöihin, sillä samaan aikaan rakennetut talot kaipaavat myös korjausta samaan aikaan. Lisäksi kohteiden läheisyys helpottaa korjausten toteuttamista logistisesti. Toisaalta lähiöissä on huomattu eräänlaista yhteisöllisyyden uutta heräämistä, ja tämäkin helpottaa yhteisen projektin läpiviemistä. – Vanhoissa lähiöissä on ihana ympäristö kauniiksi kasvaneine isoine puineen, ja jotenkin täällä yhteisöllisyyskin on luonnollista. Iloitsemme siitä kovasti, että myös Espoon kaupunki panostaa Suvelaan tosissaan, toteaa Jämsä. 7•2012 5 7•2012 6 gr8 viihdekeilahalleista viihdekeskuksia! Länsiväylän varrella Isoa Omenaa vastapäätä sijaitseva gr8 Länsiväylä on toiminut vuoden 2007 alusta lähtien. ■ 2010 Helsingin Ruoholahteen rakennettiin monipuoliseen ja viihteelliseen liikuntaankin keskittynyt Salmisaaren liikuntakeskus. Siellä avautui myös uusi viihdekeilahalli gr8 Salmisaari, joka toi viihdekeilaukseen uusia ulottuvuuksia; hohtavan valkoiset ratalaminaatit, tunnelman vaihtavat rgb-valot sekä ensimmäisen kerran Suomessa kokoustilan, joka varustettiin kahdella keilaradalla. Tilojen toimivuuteen ja muunneltavuuteen panostettiin asiakkaiden viihtyvyyttä unohtamatta. Nämä lähtökohdat mahdollistivat uusien viihteellisten aktiviteettien liittämisen perinteiseen hohtokeilailuun. gr8 tunnetaan sekä pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla että Päijät-Hämeessä hohtokeilauksen ja viihdekeilahallipalvelujen tuottajana. gr8 on täydentänyt kevään 2012 aikana gr8 Salmisaareen ja gr8 Länsiväylään täyslaidallisen uniikkeja viihdeaktiviteetteja ja nämä ovatkin nyt monipuolisia ja erilaisia asiakastarpeita sekä –segmenttejä palvelevia gr8 viihdekeskuksia. Mitä tämä siis tarkoittaa? gr8 Länsiväylälle avattiin maaliskuussa 2012 suuren suosion saavuttanut hohtopaintball -sisäpeliareena. Peli eroaa tutusta paintballista siinä, että värikuulien sijaan käytetään kumikuulia, jotka eivät värjää vaatteita, seiniä tai itse pelaajia. Tunnuslause onkin – ’Hohtopaintball on Siistiä Sisäpeliä!’ Myös pelitapa on erilainen: Kukaan ei tipu pelistä ulos kierroksen aikana, vaan kaikki ovat kentällä koko viiden minuutin erän kerrallaan. Alle 14-vuotialle on omat pehmopallopelit, ikärajan ollessa kuitenkin 10 vuotta. Paikanpäältä löytyy kaikki tarvittavat varusteet eli mitään ei tarvitse ottaa mukaan muuta. Vain itsensä sekä reilusti peli-intoa ja seikkailumieltä. Pelit järjestetään aina ryhmille. Pelissä tulee hiki, joten kannattaa varata saunavuoro aina ennalta pelin perään. gr8 Länsiväylältä löytyy luonnollisesti myös hohtokeilaradat, erilaisia viihteellisiä pöytäpelejä, synttärihuone lapsille, tasokkaat kabinetti- ja saunatilat sekä koko viihdekeskuksen asiakkaita palvelee baari a-oikeuksineen. gr8 Länsiväylässä hoituukin siis erilaiset tilaisuudet yritystapahtumista lastensynttäreihin. Mitä monipuolinen viihde tarkoittaa gr8 Salmisaaressa? Viihdekeilahalli on muuntunut viihdekeskukseksi, jossa tarjotaan asiakkaille hohtokeilailun lisäksi viihdeliikunnallista toimintaa sekä uusia elämyksiä Action Clubilla ja Simulaattorimaailmassa. Uusia hittejä ovat esimerkiksi tasapainoiluajo Segwayllä, taitotehtävät laseresteradalla, reaktioammunta lasertoimisilla merkkaimilla, viihdyttävät ja aidon tekemisen tunteen saavuttavat simulaattorit golfissa sekä ammunnassa, viihdeliikunta-aktiviteeteista miekkailu, sporttibaarin yhteydessä olevat pöytäpelit ja tietokonepelit yms. Kesälle lanseerataan uusi ”aikuisten iltapäiväkerho” –konsepti, jossa edellisten lisäksi vielä ’tasamaan benji’ sekä nyrkkeilyareena jättinyrkkeilyhanskoilla. Edelliset aktiviteetit myydään paketoituna ryhmille erilaisiin asiakastilaisuuksiin sekä yritystapahtumiin, mutta tänä kesänä osaa edellä mainituista aktiviteeteista pääsee kokeilemaan myös yksittäisasiakkaat päiväpassin hinnalla. gr8 Salmisaari on gr8 viihdekeskuksista monipuolisin! gr8 viihdekeskukset ovat teemaravintolasektorin edelläkävijöitä Suomessa ja gr8:n tavoite on tarjota sekä yksittäisille että ryhmäasiakkaille lapsista varttuneisiin aikuisiin viihteellisiä palveluja ja aktiviteetteja, joista he eivät ole aiemmin päässeet nauttimaan saman katon alla. gr8 viihdekeskukset tuottavat helposti omaksuttavaa viihteellistä ja elämyksellistä tekemistä ja liikuntaa, jotka perustuvat ennemminkin tarkkuuteen, taitoon sekä reaktioihin kuin voimaa tai kestävyyttä tarvitsevaan liikuntaan eli ns. hikiliikuntaan. Kannattaa siis olla tarkkana ja seurata mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan gr8 viihdekeskuksissa! Perkkaa - Tila kartanoiden välissä Vanhimmat tiedot Bergansista eli nykyisestä Perkkaasta ovat vuodelta 1556, mutta todennäköisesti tila on ollut olemassa kumpareellaan savimaiden keskellä paljon ennen sitä. ■ Bergans oli ratsutila eli rustholli ja sai verohelpotuksia varustamalla ratsun ja ratsumiehen kruunun sotapalvelukseeen. Sotia Ruotsilla olikin yhtenään 1500- ja 1600-luvuilla milloin Tanskaa, Venäjää tai Puolaan vastaan sekä taistelussa Saksanmaalla, missä hakkapeliittoja pelättiin. Kun muut Storhoplaxin tilat liitettiin Albergan kartanoon vuonna 1622, Bergans jäi ainoaksi itsenäiseksi tilaksi. Bergans oli aina rahvaan miesten omistama, mutta oli sekin vähällä joutua Albergan isännän Johan Guldenerin omaisuudeksi. Tähän ei Bergan- sin omistajaa kuitenkaan saatu taivutettua. Omistajat vaihtuivat, mutta 1800-luvulle tultaessa Bergansin omisti talonpoika Jonas Boman, jonka leski Edla Ulrika Boman myi tilan Johan Fredrik Gestrinille. Vuonna 1905 tilan ostivat Aadolf ”Kössi” Koskinen ja hänen puolisonsa Anna (os. Pusa). Bergansin tuotanto käytettiin Koskis- ten kansanruokaloissa Helsingissä. Tähteet tuotiin takaisin Bergansin sikalaan. Koskiset asuivat Helsingissä, eivätkä aluksi viljelleet tilaansa, vaan sitä hoiti etumies. Lehmiä oli tilalla 20 ja niitä hoiti karjakko. Yksi mies hoiti sikalaa missä oli 25-100 sikaa riippuen porsaiden menekistä. Vuonna 1930 tilan pinta-ala oli 33,5 hehtaaria ja sillä oli kolme hevosta. Suurimmat tulot saatiin myymällä perunoita, lihaa, rehua ja porsaita Helsinkiin. Valo ja voimasähkö saatiin Oy Albergan sähkö Ab:ltä, jonka toimitusjohtaja Bergansin isäntä oli. Bergansin päärakennus oli 1800-luvulta kuten vilja-aittakin. Metsäpalstan jako tonteiksi aloitettiin vuonna 1906. Puutarha oli kooltaan puoli hehtaaria. Pelloilla viljeltiin kauraa, ohraa ja rehukas- veja sekä heinää. Aseman viereinen Albergasta vuokrattu maa oli usein perunalla. Koskiset muuttivat tilalle vuonna 1921 ja toimivat aktiivisesti Leppävaaran elämässä. Kössi ja Anna Koskisen jälkeen Bergansia hoitivat heidän lapsensa puolisoineen. Vuoden 1965 maatilakirjassa mainittu tila oli vielä maataloustila. Työväelle oli rakennettu hirsitaloja joita myöhemmin vuokrattiin. Vuonna 1960 oli maatalouskalustossa leikkuupuimuri ja kuivuri. Traktorina oli ensin Ferguson ja sitten isompi Nuffield. Työkoneita oli lautasäes, jyrsin, niittokone, hevosharava, perunannostokone elonleikkuukone ja silppukone. Tilasta erotettiin kaikkiaan 200 palstaa eli 80 hehtaaria. Niistä muodostui Leppävaaran tiheä asutuskeskus Harakka. Bergans jäi vuodesta 1962 perikunnaksi ja tuli asutuskäyttöön. Varsin vähän onkin aikaa kulunut siitä, kun Bergans oli maatila, kun se nyt muodostaa ehyen kaupunkiyhteisön. Hannu Huvinen 7•2012 7 7•2012 8 Seuraava Matinkylä-Olari -lehti ilmestyy 23. elokuuta. Toivotamme kaikille lukijoillemme aurinkoista kesää! Pienemmät rakennusprojektit ja remontit - nikkarointi, vaikkapa terassit, väliseinät, oviasennukset yms. - pienet valut ja muuraukset - maalaus ja tapetointi - kaappien ja esim. pesukoneiden asennus ..... yli 25 v. kokemuksella... Lisäksi muutos- ja rakennepiirustukset, sekä piirustuksien tulostukset. Yhteystiedot Harry Lundqvist • Tähtikalliontie 27, Friisilä, Espoo. • Puh. 044 270 7875 • S-posti: [email protected] • Y-tunnus: 2179458-3 • Service också på svenska!
© Copyright 2024