1. No category

KONEPAJAMIEHET RY
Helsingin paikallisosasto 50v
Helsinki
2.5.2014
job number
SISÄLLYSLUETTELO
JOHDANTO
1.
2.
MITEN SÄILYTTÄÄ VAHVA JA ELINVOIMAINEN KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
SUOMESSA?
2
1.1
1.2
1.3
1.4
1.5
2
3
4
5
6
2.3
2.4
2.5
5.
6.
7.
8
Mitä omituisia virhe-ennusteita on tehty?
8
Ihmiskunnan historiassa on ajanjaksoja, jotka on nimetty käytettyjen
päämateriaalien mukaan
10
Uudet teknologiat ja näihin liittyvät keksinnöt ovat vaikuttaneet ihmisten elämään
monilla eri alueilla
12
Miksi teknologisen kehityksen ennustamisesta ollaan kiinnostuneita?
12
Miten teknologista kehitystä ennustetaan?
13
PK-TEOLLISUUS JA VIENTITOIMINNAN HAASTEET – ASIAKASARVO JA JAKELUVERKOSTOT
KEHITTÄMISEN YTIMESSÄ
17
3.1
4.
Metallinjalostuksen ja kone- ja metallituoteteollisuuden merkitys
Kone- ja metallituoteteollisuus EU:ssa
Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden vienti ja tuonti
Maailma muuttuu - muuttuuko Suomen teollisuus?
Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuus
MITEN TEKNOLOGISEN KEHITYKSEN ENNUSTAMISESSA ON ONNISTUTTU?
2.1
2.2
3.
1
Tuotefirman jakeluverkostot asiakasarvonluojana
18
LAATU ON IHMISJOHTAMISEN TULOS
20
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
4.6
4.7
4.8
20
20
20
21
21
22
23
23
Johdanto
Suomalaisen laadun tila
Laatu alkaa johdosta
Laadun ja operatiivisen kyvykkyyden kehittäminen
Laadun parantaminen
Tiimit ja vuorovaikutus ovat avainasemassa
Dialogiset toimintatavat
Laatukulttuuri – laadun parantamisen jalusta
KEHON VARAOSIA KONEPAJOISTA
25
5.1
5.2
5.3
5.4
25
25
27
29
Taustaksi
Kehon varaosat jatkavat laadukasta elämää
Valmistustekniikat
Näyttelyitä ja seminaareja
BOORITERÄKSET RAKENNEAINEINA
30
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
6.6
6.7
6.8
30
30
32
32
33
33
34
35
Johdanto
Boorista seosaineena
Booriterästen hitsattavuus
Lämpökäsittely
Booriterästen muovattavuus
Muottiin karkaisu
Booriterästen käyttökohteita
Yhteenveto
PAKSUN NUORRUTUSTERÄSAIHION KOVUUSJAKAUMAN ARVIOIMINEN
36
i
7.1
7.2
7.3
7.4
7.5
Johdanto
Nuorrutus
Kovuusjakauman määritys
Yhteenveto ja johtopäätökset
Lisätietoja
36
36
38
39
40
50-VUOTIS HISTORIIKKI
41
Konepajamiehet ry:n Helsingin paikallisosasto kiittää kirjoittajia, jotka ovat tehneet
mahdolliseksi tämän historiikin syntymisen
ii
Konepajamiehet ry
Helsingin paikallisosasto
50 vuotta
Toimituskunta
Seppo Kivivuori
Veli Matti Kuisma
Risto Oraskari
Jukka Paro
Artikkelien kirjoittajat
Timo Hannukainen
Kai Häkkinen
Veijo Kauppinen
Juha Kivivuori
Seppo Kivivuori
Veli Matti Kuisma
Jorma Veräjänkorva
iii
JOHDANTO
Konepajamiehet ry:n historia alkaa vuodesta 1956, jolloin Tampereella perustettiin yhdistys,
joka rekisteröitiin 21.2.1956 nimellä Suomen Työkalutekninen yhdistys ry. Tämä yhdistys
muutti nimensä Konepajamiehet ry:ksi vuonna 1963 ja säännöt vahvistettiin seuraavana
vuonna 1964. Joitakin paikallisosastoja oli jo perustettukin entisen yhdistyksen aikoina,
esimerkiksi Jyväskylän paikallisosasto teollisuusneuvos Sulo Sinivuoren toimesta, mutta vasta
nämä vuonna 1964 hyväksytyt säännöt mahdollistivat paikallisosastojen perustamisen.
Konepajamiehet ry:n Helsingin paikallisosasto perustettiin 22.5.1964, jonka jälkeen osasto
onkin toiminut aktiivisesti. Helsingin paikallisosaston toiminta-alueeseen kuuluu hyvin suuri
osa eteläisestä Suomesta ja se onkin jäsenmäärältään suurin paikallisosasto.
Jäseniä Helsingin paikallisosastossa on tällä hetkellä noin parisataa henkilöjäsentä. Jäsenistö
on vuosittain järjestänyt paikallista toimintaa, joka pitää sisällään sääntöjen sanelemana
syyskuussa pidettävän vaalikokouksen ja keväällä pidettävän vuosikokouksen. Näiden
virallisten sääntömääräsisten kokousten lisäksi on paikallisosasto pyrkinyt järjestämään
vuosittain 4 – 6 tutustumiskäyntiä paikalliseen teollisuuteen, tutkimuslaitoksiin,
korkeakouluihin sekä muihin alalla toimiviin yrityksiin. Välillä on jopa vierailtu ulkomailla asti.
Yritys- ja muiden vierailujen aikana on kuunneltu esitelmiä ja tutustuttu alan kehitykseen.
Varsinkin viime aikoina, joina paikallisosastomme on toiminut, on kaikenlainen teollisuutta
koskeva kehitys ollut huimaa. Toimialalla on tehty runsaasti erilaisia järjestelyitä teollisuuden
toimintaympäristön muututtua globaaliksi. Tietotekniikan ja internetin tuomat
mahdollisuudet sekä aivan uudet teollisuuden alat, kuten esimerkiksi ihmisen varaosien
valmistaminen lastuamalla, ovat esimerkkeinä uusista kehittyneistä tekniikoista, joita tässäkin
julkaisussa halutaan valottaa ja tuoda esille. Kiitänkin kaikkia tämän julkaisun laatimiseen
osallistuneita panostuksesta yhteisen asian eteen.
Tulevaisuus tuo myös monia haasteita mukanaan. Kaikenlainen yhdistystoiminta on ollut
vaikeuksissa Suomessa jo pidemmän aikaan, mikä on myös kohdannut yhdistyksemmekin
toimintaa. Vaikka yhdistyksen toimintaa kehitettäisiin vastaamaan nuoremman jäsenistön
toiveita vastaavaksi, oltaisiin edelleen suppenevan jäsenmäärän sekä yhdessä yritystoimintaa
koettelevan taantuman kanssa suurien haasteiden edessä. Yhdistystoiminta on kokenut
Suomessa taantuman ja verkottuminen tapahtuukin usein sosiaalisessa mediassa. Pyrimme
kuitenkin pitämään tavoitteenamme monipuolisen ja kiinnostavan ohjelman tarjoamisen
jäsenistöllemme.
Onnittelen kaikkia Konepajamiehet ry:n Helsingin paikallisosaston jäseniä ja tukijoita tämän
merkkipäivämme johdosta. Lisäksi haluan lämpimästi kiittää niitä lukuisia yhteistyötahoja,
paikallisosastomme puolesta, jotka näiden toiminnan vuosiemme aikana ovat osoittaneet
vieraanvaraisuutta ja yhteistyöhenkeä. Samalla toivon tämän hedelmällisen yhteistyömme
jatkuvan kiinteänä ja kumpaakin osapuolta palkitsevana pitkälle tulevaisuuteen.
Jukka Paro
Puheenjohtaja
Konepajamiehet ry
Helsingin paikallisosasto
1
1.
MITEN SÄILYTTÄÄ VAHVA JA ELINVOIMAINEN KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
SUOMESSA?
Johtava asiantuntija, Veli Matti Kuisma, TkT, Teknologiateollisuus ry
Suomen teollisuudessa on tapahtumassa merkittävin muutos sitten toisen maailman sodan
jälkeen. Sotakorvaukset synnyttivät Suomeen raskaan konepajateollisuuden. Suomalaiset pkyritykset ovat olleet pääasiassa suurten kansainvälisten yritysten alihankkijoina.
Toimintaympäristö oli varsin turvattu ja varma aina vuosituhannen vaihteeseen saakka.
Vuoden 2008 jälkeen teollisuuden rakennemuutos on kiihtynyt. Elektroniikkateollisuudesta on
muodostunut aidosti globaali teollisuuden ala. Elektroniikkateollisuus on siirtänyt tuotantoa
kehittyviin maihin, kuten Kiinaan. Tämä on ollut mahdollista, koska komponentit ovat helppoja
ja edullisia kuljettaa ympäri maailmaa.
Kone- ja metallituoteteollisuuden osalta tilanne on toisin. Koneiden ja laitteiden
innovaatiotoiminta voi olla globaalia, mutta tuotanto on edullisinta tehdä lähellä asiakasta.
Näin on varsinkin suurissa globaaleissa yrityksissä eri tehtaat eri maanosissa palvelevat
paikallisia asiakkaita.
Metallituotteet ovat tyypillisesti alihankittavia välituotteita. Nämä ovat edullisinta valmistaa
lähellä tuotteen loppukokoonpanoa. ETLAn viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että
koneteollisuudessa valmistuspaikalla on suuri merkitys mihin arvo kasautuu. Erot tässä ovat
suuria eri tuoteryhmien välillä.
Teollisuuden osuus maan BKT:stä on kehittyneissä maissa ollut laskusuunnassa viimeisen
kolmekymmentä vuotta. Erityisesti USA:ssa ja Englannissa tämä ongelma on havaittu.
Molemmissa maissa teollisuuden osuus BKT:stä on laskenut 1980-luvun jälkeen lähelle
kymmentä prosenttia. Saksassa teollisuuden osuus on edelleen reippaasti yli 20% BKT:stä.
Saksan vaihtotase on ylijäämäinen.
USAn ja Englannin vaihtotaseet ovat alijäämäisiä. Sekä USA että Englanti ovat aloittaneet
mittavat uudelleen teollistamisohjelmat. USA:ssa tilastojen mukaan maahan on palannut 80
000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa. Englannissa kyselyn mukaan 40% yrityksistä on
palauttanut tuotantoa jokin verran kotimaahan ja 25% on lisäämässä hankintoja kotimaasta.
Pelkästään Bristolin alueella on tavoitteena saada 80 000 uutta teollisuustyöpaikkaa vuoteen
2020 mennessä.
1.1
Metallinjalostuksen ja kone- ja metallituoteteollisuuden merkitys
Metallinjalostus ja kone- ja metallituoteteollisuus tuottivat kolmanneksen maailman
tehdasteollisuuden arvonlisäyksestä. Kuviosta 1.1 näemme, että Euroalueen osuus maailman
arvonlisästä on säilynyt vähintäänkin samansuuruisena. Kiinan osuus on kasvanut
vuosituhannen vaihteesta kaikilla kuvion toimialoilla. Muutos on tapahtunut USAn ja Japanin
kustannuksella.
2
Kuva 1.1 Osuus maailman arvonlisästä (lähde ETLA 2014)
1.2
Kone- ja metallituoteteollisuus EU:ssa
Kone- ja metallituoteteollisuuden painoarvo on kasvanut EU:ssa vuosituhannen vaihteen
jälkeen. Vuonna 2012 sen osuus EU27:n arvonlisäyksestä oli 11,2% joka on samaa
suuruusluokkaa kuin kuljetusvälineteollisuuden. Kone- ja laiteteollisuus toipui varsin nopeasti
vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Saksa on ylivoimaisesti merkittävin kone- ja
laiteteollisuusmaa Euroopassa (kuva 2). Suomi on sijalla 9 ja osuus EU:n arvonlisästä hieman
yli 2 prosenttia.
Metallituoteteollisuudessa Suomi on sijalla 12 ja arvonlisäyksen osuus hieman alle 2% (kuva
1.2).
3
Kuva 1.2 Kone- ja laiteteollisuus (lähde ETLA 2014)
1.3
Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden vienti ja tuonti
Suomen kone- ja laiteviennistä EU:n ulkopuolisten markkinoiden merkitys on selvästi kasvanut
sisämarkkinoiden kustannuksella (kuva 3). Vuoteen 2012 mennessä 2/3 meni EU:n
ulkopuolisille alueille. Suurimmat vientimaat olivat Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat.
Suomen metallituotteiden vienti unionin ulkopuolelle on vuosituhannen vaihteen jälkeen
nopeammin kuin niiden tuonti (kuva 1.3).
Kuva 1.3 Suomen kone- ja laitevienti
4
Kuva 1.4 Suomen metallituotevienti
1.4
Maailma muuttuu - muuttuuko Suomen teollisuus?
Kehittyvät maat kasvun ajurina
Kehittyvät maat tulevat olemaan kasvun ajurina ainakin seuraavan vuosikymmen. Perusteluina
tähän on näiden maiden elintason nousu ja keskiluokkaistuminen. Tänä aikana kehittyvien
maiden kuluttava keskiluokka kasvaa 3 miljardilla henkilöllä. Maailman väkiluvun kasvu yli 9
miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja kaupungistuminen toimivat kasvun ajureina.
Väkimäärän kasvusta johtuen ravinnon ja puhtaan veden tarve kasvaa 30 prosenttia vuoteen
2030 mennessä. Tämä tarkoittaa tehokkaampaa maanviljelys- ja karjataloustekniikkaa.
Suomalaiset maatalouskonevalmistajat ovat teknologiassa aivan maailman kärjessä. Kuitenkin
teknologioita ja polttoainetaloutta on kehittävä sekä teollisen internetin tuomia
mahdollisuuksia tulee hyödyntää.
Materiaalit ja teknologiat kehittyvät
Energia- ja materiaalitehokkuuden merkitys korostuu. Uudet käyttövoimatekniikat tulevat
valtaamaan alaa työkoneiden, autojen ja koko kuljetusvälinealan voimanlähteenä. Tämä
tarkoittaa muutoksia alan teollisuuteen. Moottoreiden polttoainetalous ja päästöt paranevat,
polttokennot, erilaiset hybridivaihtoehdot yleistyvät. Koko ajan otetaan käyttöön uusia
keveämpiä ja lujempia materiaaleja. Komposiittien ja biokomposiittien käyttö lisääntyy.
Älykkäämpiä koneita ja laitteita
Tuotteista, koneista ja laitteista tulee entistä älykkäämpiä. Lisääntyvä älykkyys tekee koneista
luotettavimpia, etävalvottuja ja huollettavia. Älykkyys lisää tuotteisiin ominaisuuksia, joita ei
edes osattu aiemmin kuvitellakaan.
Palvelusektori automatisoituu
Palvelusektori tulee muuttumaan. Asiakaspalveluja on jo pitkään siirretty asiakkaan itse
suoritettavaksi. Tämä kehitys jatkuu ja tulee myös julkisiin palveluihin. Teollisuudessa
tietotekniikka mahdollistaa kokonaisvaltaisemman tuotekonseptin hallinnan. Teollinen
5
internet tehostaa laitteiden ylläpitoa ja huoltoa sekä ohjelmistopäivitykset voidaan hoitaa
laitetoimittajan toimesta verkon yli.
Hyödynnetäänkö Suomen logistinen sijainti pohjoisen kaasu- ja öljykenttien
hyödyntämisessä?
Ympäristövaateet ovat olleet viime vuosina voimakkaita teknologian kehittämisen ajureita.
Energiasektori, moottoriteknologia ja koko logistiikka-ala ovat muuttumassa. Laivojen
päästörajoitukset ajavat käyttämään nesteytettyä maakaasua. Suomeen on mahdollista
rakentaa nesteytetyn kaasun logistiikkakeskus. Nesteytettyä maakaasua voidaan kuljettaa
Pohjois-Norjasta ja Venäjältä rautateitse Etelä-Suomeen sekä Tallinnan kautta Eurooppaan.
Pohjoisen ratahankkeen mahdollisuutta Rovaniemeltä Kirkkoniemelle tulisi harkita, kuten
myös tunnelia Helsingistä Tallinnaan. Koillisväylän avautuessa Suomen rataverkosto tarjoaa
mahdollisuuden tarjota logistiikkapalveluja Eurooppaan.
1.5
Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuus
Suomi on teollistettava uudelleen
Suomen teknologiateollisuudessa työskentelee 280 000 henkeä, joista puolet on kone- ja
metallituoteteollisuudessa. Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotannon arvo on vajaa 25
miljardia euroa. Suomen kone- ja metallituoteteollisuus työllistää ulkomailla 110 000 henkeä.
Ulkomailla työskentelevien osuus on kasvanut ja kotimainen työvoima vähentynyt viime
vuosina.
Euroopan ja Saksan esimerkki osoittaa, että korkean kustannustason kehittyneissä maissa on
mahdollista harjoittaa valmistusta kannattavasti. Tämä edellyttää vahvaa panostusta
tutkimukseen, tuotekehitykseen, tuotteiden laatuun ja asiakaspalveluun. Aikanaan Suomen
konepajateollisuus otti esimerkkiä Saksasta niin opetuksen, standardoinnin ja tuotannon
taholta. Saksan menestystä on selitetty omistajuudella. Saksassa on vahva pk-sektori, joka
perustuu omistajuuteen, pitkäjänteiseen kehitystyöhön, työntekijöiden sitoutumiseen ja
korkeaan ammattitaitoon. Myös Saksan työmarkkinat ovat joustaneet. Saksassahan
toteutettiin vuosituhannen vaihteessa työreformi.
Saksasta mallia tekniikan alan koulutukseen
Useissa yhteyksissä on mainittu, että Suomi tarvitsee 150 000 - 200 000 uutta
teollisuustyöpaikkaa kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Työpaikkoja syntyy pk-sektorille.
Tätä on kaikin tavoin edistettävä. Nuoria on kannustettava yrittäjyyteen. Työttömiä on
kannustettava yrittäjyyteen. Yrityksen mahdollisuutta palkata lisää henkilöstöä on
helpotettava. Saksassa ammatillinen koulutus toteutetaan pääosin oppisopimuskoulutuksena.
Oppisopimuskoulutus Saksassa on kysyntälähtöistä. Yritykset ottavat nuoria oppisopimuksella
työhön. Opetus toteutetaan yrityksessä sekä yhteistyöoppilaitoksessa. Oppisopimusputki
tarjoaa nuorelle näkymän tulevaisuudesta ja mahdollisuuden korkeamman asteen opintoihin.
Verotuksella investoinnit liikkeelle
Tärkeänä ja nopeana toimenpiteenä Suomeen on saatava teollisuus- ja yrittäjäystävällinen
teollisuuspolitiikka. Toimintaympäristöä on muutettava. Verotuksen tulee ennustettavaa ja
pitkäjänteistä. Verotuksen tulee kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen. Yritysverokanta
laski vuoden vaihteessa 20 prosenttiin. Tämä on kannustava ele, mutta Euroopassa on
menossa yrityskilpailu. Kaikki maat laskevat yritysverotusta ja hyödyt siitä ovat loppupeleissä
olemattomat. Keskustelua on käyty Viron yritysveromallista. Virossa yritys voi jättää
6
liikevoiton yritykseen ja investoidaan koneisiin sekä laitteisiin. Vero maksetaan vain jos tulos
nostetaan osinkona.
Monissa pk-yrityksissä sukupolvenvaihto on ajankohtainen. Sukupolvenvaihdon toteutus on
saatava verottomaksi. On aivan kestämätöntä, että nyt pk-yritys joutuu luopumaan
kehittämisinvestoinneista moneksi vuodeksi, jotta voi rahoittaa sukupolvenvaihdoksen.
Hallinto on ylimitoitettu
Pk-yrityksiä rasittaa hallinnon taakka. Hallintoa ja lupamenettelyä on yksinkertaistettava ja
palveluja nopeutettava. Suomen julkisessa hallinnossa työskentelee runsas 600 000 henkeä.
Nämä tarjoavat palveluita 5,5 miljoonalle ihmiselle. Kanadassa vastaavat luvut ovat noin 300
000 ja 35 miljoonaa. 1990-luvulta alkaen julkiselle sektorille on syntynyt valvovaa ja
suunnittelevaa organisaatiota sekä keskijohtoa. Tehokas ICT:n hyödyntäminen on eräs ratkaisu
julkisen sektorin palvelutuotannon kehittämiseen.
Viennin edistämiseen on panostettava
Viennin ja kansainvälistymisen esteenä on vientirahoituksen saatavuus. Pk-yritykset ovat
kritisoineet julkisten rahoittajien heikkoa riskinottokykyä ja rahoituksen hintaa. Toinen viennin
lisäämisen este on pätevän vientihenkilöstön palkkaaminen. Vientitehtävissä ei pärjää
formulaenglannilla ja hyvällä insinööriosaamisella. Pitää tuntea kulttuuria ja omata
kohdemaan vahva kielitaito.
7
2.
MITEN TEKNOLOGISEN KEHITYKSEN ENNUSTAMISESSA ON ONNISTUTTU?
Jorma Veräjänkorva 23.4.2014
Ennustamisessa on sekä onnistuttu että esitetty täysin vääriä ennusteita, jotka jälkeenpäin
tuntuvat huvittavilta.
2.1
Mitä omituisia virhe-ennusteita on tehty?




Kun Imatran vesivoimalaitos valmistui vuonna 1928, eräät asiantuntijat pitivät sitä
kohtuuttoman suurena ja sanoivat:
”Suomi tuskin koskaan tarvitsee niin paljon sähköä kuin tämä voimalaitos tuottaa”.
Lähde: Professori Martti Paavola TKK:n sähkölaitosopin luennolla vuonna 1962
Imatran voimalaitoksen teho on 178 MW ja se oli Suomen suurin vesivoimalaitos aina
vuoteen 2011, jolloin Petäjäskosken tehonnosto ylitti sen.
Vuonna 1930 monet asiantuntijat pitivät televisiota lähinnä muotivillityksenä, joka tuskin
koskaan kykenee syrjäyttämään sen ajan johtavien viestintävälineiden eli radion ja
elokuvan asemaa
Daryl Zanuk, 20th Century Foxin edustaja, totesi vuonna 1946, että televisio ei kestä
markkinoilla kuutta kuukautta pidempään. Ihmiset kyllästyvät tuijottamaan joka ilta
vanerilaatikoita.
Eri henkilöiden tekemiä ennusteita





IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson esitti vuonna 1943 kuuluisaksi tulleen ennusteensa: ”Luulenpa, että maailman markkinat tietokoneille ovat noin viisi kappaletta”.
Mainio ennuste vuodelta 1967 on elektroniikka-alalla toimineen Philco-Ford – yrityksen
tekemä filmi vuodelta 1967. Siinä ennustetaan vuonna 1999 toteutuneita asioita:
nettikaupankäynti, internetpankki ja mikroaaltouuni.
Nämä ennusteet ovat toteutuneet.
DI Erkki Larkka kirjoitti Tekniikan Maailma – lehden numerossa 10/1960 näin:
Vähitellen on jouduttu toteamaan, ettei transistori voi milloinkaan kokonaan syrjäyttää
putkea. Transistoreilla on eräitä hyviä ominaisuuksia, jotka asettavat ne putken edelle
määrätyissä kytkennöissä, mutta toisaalta niiden varjopuolet rajoittavat käyttöä monissa
tilanteissa.
Erkki Larkka oli Tesvisio Oy:n toiminnanjohtaja vuosina 1956 -60 ja myöhemmin hän
ansioitui mm. Ylisradio Oy:n teknillisenä johtajana.
Bill Gates ennusti vuonna 2004 World Economic Forumissa, että kahden vuoden päästä
eli siis vuonna 2006, roskapostiongelma on ratkaistu
Tätä ei ole ratkaistu vieläkään vuonna 2014, vaan, noin 90 prosenttia lähetetyistä
sähköposteista on ”spämmiä”.
Miten teknologisen kehityksen ennustamisessa on onnistuttu?

Jos ensimmäiset yritykset ovat hyvin alkeellisia, saattaa olla että aluksi ei uskota
keksinnön mahdollisuuksiin. Myöhemmin tuotteet kuitenkin parannettuina malleina
tulevat laajaan käyttöön.
8

Kaksi esimerkkiä:
o Sähkömoottorilla käyvän kahden henkilön käyttämä moottorisaha ei aluksi näyttänyt
kovin käyttökelpoiselta (”tärytti niin, etteivät meinanneet hampaat suussa pysyä” ),
mutta myöhemmin moottorisahat tulivat laajaan käyttöön.
o
Höyrykoneella käyvän maataloustraktorin ensimmäiset mallit 1868 olivat
kohtuuttoman suuria. Myöhemmin höyrykone korvattiin polttomoottorilla ja traktorit
tulivat yleiseen käyttöön maataloudessa.
Suomalaisen tutkijan ja futuristin Mika Pantzarin toteamia havaintoja




Aluksi tuote voi olla lelunomainen jännittävä esine, mutta myöhemmin se on osa
jokapäiväistä elämää (esimerkkeinä puhelin, radio ja televisio)
Polkuriippuvaisuusteoria käsittelee sitä, miksi jostain teknologiasta tulee vallitseva ja
jostain toisesta – kenties paljon paremmasta – ei tule.
Joillakin mitättömän tuntuisilla ratkaisuilla, jopa sattumilla, kehitys lukitaan tietylle
polulle, jota seurataan, vaikka se ei ole järkevin.
Myöhemmin toiselle polulle siirtyminen aiheuttaisi suuria kustannuksia. Hyvä esimerkki
on kirjoituskoneiden QWERTY-näppäimistö, jonka kehitti amerikkalainen Christopher
Sholes vuonna 1874. Syynä oli mekaanisen kirjoituskoneen kirjainvipujen takertuminen
toisiinsa.
Mitä tarkoittaa sana teknologia? Mitä tarkoittaa teknologian kehitys?




Teknologia tarkoittaa tuotteiden lisäksi myös tapoja ja prosesseja, joilla erilaisia tuotteita
ja asioita (kuten energiaa) tuotetaan ja käsitellään. (Teknoelämää 2035).
Oxfordin sanakirja määrittelee teknologian tieteellisen tiedon soveltamiseksi käytännön
tarkoituksiin erityisesti teollisuudessa.
Teknologiset innovaatiot syntyvät laboratorioissa, tutkimuskeskuksissa, yrityksissä ja
keksijöiden päissä.
Brian Arthur on todennut, että teknologiat syntyvät usein olemassa olevien teknologioiden kombinaatioista (kombinatorinen evoluutio). Hyvä esimerkki on muistitikku, joka
syntyi USB – liittimen ja Flash-muistin kombinaatiosta vuonna 1990.
9

Teknologioita kehitetään, mutta ne myös kehittyvät.
Eri ihmiset suhtautuvat eri tavoilla keksintöihin ja myös teknologiseen kehitykseen




2.2
Pieni prosentti ihmisistä ottaa uutuudet helposti vastaan ja näitä kutsutaan innovaattoreiksi.
Aikaiset omaksujat seuraavat innovaattoreita ja ottavat tuotteet käyttöön seuraavaksi.
Seuraava ryhmä on suuri enemmistö, joka ajan kuluessa ottaa uutuuden käyttöön kun on
nähnyt sen toimivan käytännössä.
Aina on niitäkin ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta suostu ottamaan uutuutta
käyttöön.
Ihmiskunnan historiassa on ajanjaksoja, jotka on nimetty käytettyjen päämateriaalien
mukaan




Kivikausi kesti useita vuosituhansia
Pronssikausi tuli kivikauden jälkeen ja sen katsotaan alkaneen Lähi-idässä n. 3500 eaa.
Rautakausi tuli pronssikauden jälkeen ja se alkoi nykyisen Turkin alueella noin 1200 eaa.
Nyt menossa olevaa aikakautta voidaan kutsua tekoaineiden aikakaudeksi ja sen
katsotaan alkaneen 1900–luvun alussa. Jatkuvasti kehitetään uusia tekoaineita, syntyy
uusia innovaatioita ja teknologisia mahdollisuuksia sekä tuotteita, joita yritetään myös
ennustaa.
Tekoaineiden aikakausi on tuonut mukanaan uskomattomia mahdollisuuksia







Todellinen läpimurto tapahtui kun selluloosasta alettiin Saksassa vuonna 1899 valmistaa
viskoosia. Tästä tehty kangas soveltuu hyvin kuumiin ja kosteisiin olosuhteisiin.
Ensimmäinen muovi oli belgialaisen L.H. Baekelandin vuonna 1909 valmistama bakeliitti.
Eristävyytensä ja lämmönkestävyytensä vuoksi se soveltui hyvin moniin tarkoituksiin
esimerkiksi sähkökytkimiin.
Suosituin synteettinen kuitu oli nailon, jota valmisti ensimmäisenä amerikkalainen du
Pont. Nailon on hyvin monikäyttöinen kuitu, jota kevyen painonsa ja joustavuutensa
vuoksi käytetään mm. kankaissa.
Lujitemuovi on lasikuidulla vahvistettua muovia, joka keksittiin 1940-luvulla. Se sopii mm.
veneenrunkoihin, autonkoreihin ja lentokoneen osien valmistukseen.
Hiili-hiili-kompositeetti sopii mm. kilpa-autojen jarruihin, lentokoneisiin ja avaruusaluksiin.
Kevlar on tekokuitu, joka on viisi kertaa lujempaa kuin teräs, joten se sopii esimerkiksi
luotiliivien materiaaliksi,autojen jarrupaloihin ja purjelautojen purjeiksi.
Titaani on yhtä lujaa kuin teräs, mutta lähes puolet kevyempää. Titaania voidaan yhdistää
esimerkiksi alumiiniin ja tinaan lujaksi seokseksi. Titaania ja sen seoksia käytetään, avaruusaluksissa ja polkupyörän rungoissa, joiden pitää olla lujia, mutta keveitä.
10
Maailman muovituotanto on kasvanut räjähdysmäisesti vuodesta 1900 alkaen
Vuosi
1000 tonnia
1900
20
1913
35
1933
110
1938
300
1945
500
1948
950
1953
2 300
1958
4 800
1963
10 500
2004
47 000 L-EUR
2014
moninkertainen
Juoksutossu on hyvä esimerkki muovien tehokkaasta käytöstä urheilujalkineissa
Perinteisillä materiaaleilla kuten nahalla ja kankailla on mahdotonta valmistaa yhtä hyvät ominaisuudet omaavaa juoksutossua. Henkilöauton sisäosa on myös hyvä esimerkki erilaisten
tekoaineidentehokkaasta käytöstä.
11
2.3
Uudet teknologiat ja näihin liittyvät keksinnöt ovat vaikuttaneet ihmisten elämään monilla
eri alueilla
Viestintä: Mikrosiru, Matkapuhelin, Kuituoptiikka, Digiradio, Puheentunnistus, Internet,
Videolinkki, Satelliitti. Näiden ansiosta viestejä voidaan lähettää viiveettä maan-osasta
toiseen.
Vapaa-aika: Juoksutossu, Tennismaila, Digikamera, Videot, Tietokonepelit, Sähkökitara, Cdlevy, Mp3-soitin, Näiden ansiosta vapaa-ajan viettoon on tullut uusia muotoja.
Arkielämä: Akku, Loistelamppu, Aurinkopari, Mikroaaltouuni, Jääkaappi, Pakastin, Partakone,
Pesukone, Pölynimuri. Näiden ansiosta on ihmisiltä taloustöihin menevä aika huomattavasti
vähentynyt.
Liikenne: Autonmoottori, Pyörätuoli, Hissi, Suihkumoottori, Musta laatikko,
Satelliittipaikannus Avaruussukkula, Avaruusluotain. Vuonna 1900 maailmassa oli noin 10 000
autoa ja vuonna 2012 autojen lukumäärä ylitti 1 miljardin rajan.
Työelämä: Digikynä, Sylitietokone, Emolevy, Muistitikku, Älykortti, Lasertulostin, Virtuaalinäppäimistö, Skanneri, Teollisuusrobotti. Autotehtaiden kokoonpanolinjoilla työntekijöistä yli
kymmenesosa on robotteja, jotka parantavat sekä tuottavuutta että työn laatua.
Terveys: Uudet kuvantamismenetelmät: röntgenkuvaus, magneettikuvaus, tietokonekerroskuvaus sekä ultraäänitutkimus, Laserleikkaus, Leikkausrobotti, Rokote, Sydämentahdistin, Raajaproteesit, Koeputkihedelmöitys, Biosiru, Kapselikamera, Ihosiirre,
Antibiootit. Kirurgit voivat kuvantamismenetelmien ja robottien avulla tehdä erittäin vaativia
leikkauksia, joista selvitään hyvin pienellä leikkaushaavalla.
2.4
Miksi teknologisen kehityksen ennustamisesta ollaan kiinnostuneita?
Erittäin tärkeä päätös useille yrityksille on: Milloin tulee luopua vanhasta teknologiasta ja
siirtyä uuteen, joka alussa näyttää epävarmalta, mutta onnistuessaan voi lisätä huomattavasti
yrityksen tuotteiden ja/tai palvelujen kilpailukykyä.
Erittäin tärkeä päätös useille yrityksille on: Milloin tulee luopua vanhasta ja siirtyä uuteen
teknologiaan. Rullafilmeistä digikameroihin on hyvä esimerkki.
12
Miksi Digikamera on syrjäyttänyt vanhan yleisesti käytetyn rullafilmikameran?
Vanhaan filmikameraan liittyi paljon ongelmia:







Filmin lataaminen oli vaikeaa.
Filmiin mahtui vain tietty määrä kuvia.
Kuvan onnistuneisuutta ei nähnyt kuvaa otettaessa.
Filmin kehitys kuviksi vei aikaa.
Filmi piti viedä erityiseen kehittämöön.
Valokuvaaminen filmikameralla oli kallista puuhaa, varsinkin jos tuli otettua turhan paljon
kuvia.
Digikameralla voidaan ottaa suuri määrä kuvia. Tulos nähdään heti kuvaamisen jälkeen.
Hyvät voidaan säilyttää ja epäonnistuneet tuhota heti.
Esimerkkejä uusista teknologioista, jotka ovat syrjäyttäneet vanhoja










2.5
Käsin väännettävät porat > sähköporakoneet
Puusukset > muovisukset
Sirppi ja viikate > niittokoneet ja ruohonleikkurit
Rullafilmikamerat > digikamerat
Hehkulamput > LED-lamput
Höyryveturi > dieselveturi > sähköveturi
Korvalappustereot > MP3-soittimet
Paperiset tiekartat > navigaattorit autoissa
Tietokone on syrjäyttänyt mekaaniset kirjoituskoneet
Tietokone on syrjäyttänyt mekaaniset releillä toimivat puhelinkeskukset sekä pahviset
kortit kirjastoista.
Miten teknologista kehitystä ennustetaan?
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Asiantuntijoiden mielipiteet, asiantuntijaraadit
Trendianalyysit, trendien ekstrapolointi
Monitorointi ja muut tiedustelut (esim. patenttihaut)
Tilastolliset menetelmät (riskianalyysit ja taulukoinnit)
Mallinnus ja simulointi
Skenaariot, mahdolliset vaihtoehtoiset tapahtumaketjut
Taloudelliset päätösmallit
Kuvailevat menetelmät
Luovuus (aivoriihi, visioiden luominen)
Monissa teknologiaennusteissa käytetään näiden ennakointimenetelmien erilaisia
kombinaatioita.
Miksi teknologisen kehityksen ennustamisessa on epäonnistuttu?







Mielikuvituksen puute, liiallinen varovaisuus.
Todellisuus onkin uskomattomampi kuin kuviteltiin.
Yletön itsevarmuus: kaikki mikä on teoriassa mahdollista, tullaan myös saavuttamaan.
Ei aavisteta kilpailevissa järjestelmissä tapahtuvia muutoksia ja kehitystä.
Liiallinen pitäytyminen vanhoihin rakenteisiin
Virheelliset laskelmat.
Historiallisten suuronnettomuuksien vaikutukset.
13


Uusi keksintö aikaansaa arvaamattoman kehityksen.
Ei aavisteta keksinnön synnyttämiä vasta voimia.
Thomas Edisonin vuonna 1911 tekemiä ennusteita sadan vuoden päähän
Nämä julkaistiin Miami Metropolis – lehdessä v. 1911





Tulevaisuuden kirjat tehdään nikkelistä, joka on kevyttä ja halpaa. Kahden tuuman
paksuiseen kirjaan mahtuu Edisonin mukaan jopa 40 000 sivua.
Talot lattiasta kattoon rakennetaan teräksestä.
Huonekalut, tuolit ja jopa vauvan kehdot on tehty teräksestä.
Edison kehitti levysoittimen, mutta ennusti, että sillä ei koskaan tule olemaan kaupallista
arvoa.
Ihmiset lentävät vuonna 2011 suurissa koneissa pitkin maailmaa ja junat kulkevat
hirmuista vauhtia sähköavusteisina. Tämä on toteutunut.
Esitettyjä ennusteita


Mobiran toimitusjohtaja Jorma Nieminen Ilta-Sanomissa 7.3.1983:
Tulevaisuudessa häämöttää sekin aika, että ihminen voi kantaa mukanaan
puhelinlaitetta.
Microsoftin väistyvä pääjohtaja Steve Ballmer USA Today lehdessä 29.4.2007:
Ei ole mitään mahdollisuuksia, että iPhone saisi merkittävän markkinaosuuden.
Esimerkkejä onnistumisista ja epäonnistumisista uusien teknologioiden
ennustamisessa ja niiden soveltamisessa käytäntöön


Apple osasi kilpailijoitaan paremmin ja nopeammin yhdistää kulutuselektroniikan
televiestinnän, tietotekniikan ja digitaalisen sisältöjen yhdistämisen ja yllätti kilpailijat.
Suomessa kaupan ala on liian kauan pitänyt kiinni vanhoista toimintamalleista ja
menettänyt markkinoita ulkomaiselle verkkokaupalle.
Lähde: Kauppalehden pääkirjoitus 17.2.2014
Teknologisen kehityksen nopeus kasvaa ja ennustaminen vaikeutuu?
Välähdyksiä 50 vuoden pituisilta ajanjaksoilta:
1907–1957 - Henkilö nukahti vuonna 1907 ja hänet herätettiin vuonna 1957. Mitä hän
hämmästeli?









Autojen paljous kaupungeissa. Missä ovat hevoset?
Valomainokset kaupungeissa kerrostalojen katoilla.
Sähkövalot asunnoissa sisällä ja ulkona katuvalot.
Katujen asfalttipeitteet.
Radiovastaanottimet kodeissa.
Mustavalkoiset televisiovastaanottimet kodeissa.
Kaupoissa on muovisia esineitä, pakka uksia ym.
Elokuvateatterien laajakangasesitykset
Ilmassa lentelee lentokoneita, joita hän ei ollut koskaan nähnyt
14
1957–2007 - Maata kiertävän sputnikin ja transistorin keksimisen jälkeen alkoi huima
teknologisen kehityksen nopeutuminen.
Huima teknologinen kehitys sputnikin ja transistorin keksimisen jälkeen 1957 -2007. Eräitä
mullistavia keksintöjä:











Integroitu piiri johti elektroniikan vallankumoukseen.
Sääsatelliitit vuodesta 1960 alkaen,
avaruusasemat.
Teollisuusrobotit vuodesta 1962 alkaen
Tietokoneen hiiri v. 1965
Intel keksi mikroprosessorin v. 1970, jolloin sen onnistui sijoittaa 2250 transistoria
muutaman neliömillin alueelle.
Elektroninen taskulaskin v.1972, Mikrotietokone v.1974
Ihminen ensimmäisen kerran kuussa 20.7.1969
Avaruusluotaimien hyvät kuvat muista planeetoista
C-kasetti v.1961, CD-levy v.1979, HDTV v. 1991
VHS-nauhuri v. 1975, videokamera v. 1982 (Sony)
GSM (Global System for Mobile telephones) v.1992
2007- 2057 - Kiihtyvän kehityksen ennustamisen vaikeus.
Onko tämän päivän tiede huomisen käytäntö? Kuka ennustaa minkälainen on maailma vuonna
2057?
Onko joissakin ennusteissa onnistuttu poikkeuksellisen hyvin? Kyllä on





Ehkä paras esimerkki onnistuneesta teknologian kehityksen ennusteesta on Mooren laki,
jonka esitti Intel – yrityksen perustaja Gordon E. Moore vuonna 1965 Electronics
Magazine- lehdessä
Mooren laki sanoo, että mikroprosessoreissa olevien transistorien määrä
kaksinkertaistuu aina kahden vuoden välein.
Näin on todella käynyt vuodesta 1965 alkaen.
Mooren laki on toteutunut erittäin hyvin ja vuonna 2005 todettiin, että se toteutuu
ainakin vuoteen 2015 asti, ehkä vuoteen 2022.
Monien digitaalisten laitteiden suorituskyvyn paraneminen liittyy voimakkaasti Mooren
lakiin: prosessin nopeuden kasvaminen, muistikapasiteetin lisääntyminen, pixelien
lukumäärä digikameroissa ja myös tuotteiden pieneneminen.
15
Yhteenveto J.V. Snellmanin ennusteesta vuodelta 1840
Siellä missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus. Kaikki
metsätuotteita jalostava teollisuus on pian lakkaava metsien loppumisen vuoksi. On onnellista,
että niin tapahtuu, sillä maanviljelyn jalompien tuotteiden vienti on nousemassa suuremmassa
suhteessa kuin puutavaran vienti vähenee ja samassa suhteessa kuin yleinen hyvinvointi ja
sivistys kasvaa. Myös metsien raivaaminen viljelyn tieltä johtaa ilmanalan lauhtumiseen.
Miten käynnissä oleva digimurros vaikuttaa J.V. Snellmanin ennustuksen toteutumiseen?
Millenium-teknologiapalkitut henkilöt ovat tehneet keksintöjä, jotka muuttavat maailmaa
2004: Tim Berners-Lee, Britannia
World Wide Webin kehittäjä.
2006: Shûji Nakamura, Japani/USA
Sinisen ja valkoisen LED-valon kehittäjä.
2008: Robert Langer, USA
Biomateriaali-innovaatioita keinokudosten
kasvattamiseksi.
2010: Michael Grätzel, Sveitsi
Fotosynteesin jäljittelyyn perustuva aurinkokenno.
2012: Linus Torvalds, Suomi
Avoimen lähdekoodin Linux-käyttöjärjestelmän
kehittäminen ja Shinya Yamanaka, Japani,
Kantasolututkimukset.
2014: Stuart Parkin, Britannia
Muistien ja kiintolevyjen kehittäminen siten, että
tietojärjestelmien tallennuskyky on tuhatkertaistunut.
Alkuperäisestä esitelmästä lyhentänyt RO.
16
3.
PK-TEOLLISUUS JA VIENTITOIMINNAN HAASTEET – ASIAKASARVO JA JAKELUVERKOSTOT
KEHITTÄMISEN YTIMESSÄ
VTT Tuotantojärjestelmät 7.3.2014 / Kai Häkkinen
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on koetuksella. Teollinen toiminta vähenee kaiken aikaa.
Pitkäaikainen, kymmeniä vuosi kestänyt metalliteollisuuden jatkuva kehittyminen on vaarassa
pysähtyä. Hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus edellyttää voimakasta vientikaupan lisäystä.
Euroopan markkinat ovat suuret ja tarjoavat pienelle Suomelle suuria mahdollisuuksia.
Suomen väkiluku on n. 1% Euroopasta. Suomalaisen teollisuuden markkinaosuus Euroopassa
on niin pieni, että vaikka sen vienti kasvaisi huomattavasti, se ei juurikaan muuttaisi
kilpailijoiden keskinäisiä markkinaosuuksia. Tässä mielessä viennin lisääminen pitäisi olla hyvin
mahdollista, eikä se tuottaisi edes häiriöitä markkinoilla.
Kilpailutilanne on Euroopassa kuitenkin haasteellinen. Suuret kansainväliset firmat
levittäytyvät kaikkialle voimalla. Samaan aikaan kiinalainen tuotanto kehittyy huimaa vauhtia
ja tulee idän suunnasta samoille markkina-areenoille. Suomalaisen pk-teollisuuden panokset
ovat lujilla nykyisessä kilpailutilanteessa. Ei ole varaa huteihin. Maailmantaloudessa on
meneillään uusjako, jossa keskeisenä draiverina on Internet, ADSL – teknologia, kännyköiden
ja älypuhelimien kehitys sekä maailmantalouden kaupan esteiden samanaikainen voimakas
purkaminen.
Suomessa on perinteisesti keskitytty tuotekehitykseen ja uskottu, että hyvä tuote myy itsensä.
On kuitenkin niin, että samanlaisia tuotteita, joita suomalaiset firmat valmistavat, on yleisesti
kaupan kaikkialla maailmassa. Kilpailua riittää.
Suomessa on myös kohtuullisen tehokas tuotantotoiminta, mutta ei missään tapauksessa sen
kummempaa kuin muuallakaan maailmassa. Lisäksi valmistusteknologioiden pitkä
kehityshistoria
on
vaikuttanut
niiden
voimakkaaseen
standardisoitumiseen.
Valmistusteknologioiden kautta on käytännössä mahdotonta saavuttaa kilpailuetua
kansainvälisiin tuotantofirmoihin nähden. Tilanne on johtanut jo 1980 – luvulta alkaen
tuotantotoiminnan laajamittaiseen ulkoistukseen ja siten alihankkijamarkkinoiden vahvaan
kansainväliseen kasvuun. On vain harvoja poikkeuksia, joissa tuotefirman on järkevää keskittyä
tuotteiden kaikin puoliseen valmistukseen. Pikemminkin on tilanne, että materiaali- ja
informaatiovirtojen hallinta ja ohjailu - eli logistiikka, on nousemassa uuteen arvoon.
Globaaleilla markkinoilla tuotannon järjestäminen on tehtävä viisaasti niin, että liiketoiminta
sujuu parhaalla mahdollisella tavalla sekä asiakasarvon näkökulmasta että toiminnan
kannattavuuden näkökulmasta katsoen. Kysymys on moniulotteisesta optimointitehtävästä.
Ollaan tilanteessa, jossa asiakkaan ajattelua on ymmärrettävä aivan toisella tavalla kuin on
tähän asti ajateltu. Perinteisessä ajattelussa lähdetään siitä, laadukas tuote myy itsensä ja että
asiakas tulee ostamaan tuotteet toimittajilta. Asetelma on kuitenkin muuttunut. Maailmassa
on niin paljon mahdollisuuksia selvittää tarjontaa, että asiakas ei noin vain tule ostamaan
mitään. Internetin vaikutus on tässä ratkaisevassa asemassa. Asiakasymmärryksen hankinta on
tässä keskeinen haaste - on löydettävä uusia keinoja pärjätä kilpailussa.
Lisäksi on ymmärrettävä, että merten takana Suomessa oleva firma on globaalissa kilpailussa
heikommassa asemassa luonnostaan kuin markkinoiden lähimaastossa toimivat kilpailijat.
Kilpailijoilla on suomalaisia paremmat pelikortit käsissään. Ovat lähellä asiakasta, osaavat
samaa kieltä, ovat käyneet ehkä samoja kouluja asiakkaidensa kanssa, ajattelevat kuten
asiakkaansa, on pienemmät kuljetuskustannukset, jne.
Kaiken kaikkiaan tilanne on, että suomalainen firma tarvitsee partnereista koostuvan
jakeluverkoston, jonka avulla asiakas valloitetaan ja saadaan siten markkinaosuuksia
kaapattua. Koska tällainen jakeluverkosto aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, on sen kyettävä
17
luomaan sellaista asiakasarvoa, josta saa myös korvauksen asiakkaalta. Jakeluverkoston
asiakasarvo on melkoinen haaste ja vaativa kehityskohde, johon ei malliratkaisuita löydy.
Jakeluverkoston lisäksi tuotefirmojen on saatava myös oma toimittajaverkosto iskukykyiseksi.
Sen toiminta on virtaviivaistettava ja kehitettävä asiakasarvon näkökulmasta huipputasolle.
Kuva 3.1 Jakeluverkosto osana tuotefirman arvoverkostoa
Kuvassa 3.1 on kiteytettynä tuotefirman arvoverkosto, johon kuuluu ylävirrassa oleva
toimittajaverkosto ja alavirrassa oleva jakeluverkosto. Lisäksi arvoverkostoon voi kuulua muita
toimijoita, kuten esimerkiksi suunnittelufirmoja.
3.1
Tuotefirman jakeluverkostot asiakasarvonluojana
Tuotefirmojen jakeluverkostot ovat maailmalla jatkuva kehittämis- ja tutkimuskohde.
Suomessa jakeluverkostot eivät ole koskaan olleet erityisesti esillä. Suomi on niin pieni maa,
että täällä ei jakeluverkostoja useinkaan tarvita. Kun suomalainen valmistajafirma etsii ostajaa,
hän soittaa usein suoraan asiakkaille ilman välimiehiä. Samoin käy, kun suomalainen ostaja
tarvitsee tuotteita. Hän soittaa suoraan valmistajille ja pyytää tarjouksia.
Tästä syystä Suomessa ei ole myöskään oppiaineena jakeluverkostoasiaa. Koska
jakeluverkostoasiaa ei suomalaisissa oppilaitoksissa opeteta, ei sitä myöskään käytännössä
kovin hyvin hallita. Pk-firmojen vientitoiminnan lisäämisessä avainasiana on oppia
ymmärtämään jakeluverkostojen merkitys ja niiden erilaiset rakennevaihtoehdot muuttuvissa
liiketoimintaympäristöissä ja -tilanteissa.
18
Jakeluverkostot ymmärretään perinteisesti osaksi firman tuotantoprosessia, joka pyritään
rakentamaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Tämä on kuitenkin vain osatotuus.
Kustannustehokkaalla prosessilla ei asiakasta kuitenkaan valloiteta. Kysymys ei ole pelkästään
kuljetuksista ja varastoinnista. Jakeluverkostoon kuuluu useita osakokonaisuuksia, jotka kaikki
on oltava kunnossa, jotta kauppaa saadaan. Jakeluverkoston osapuolia voivat olla mm.:



Diilerit, agentit, tytäryhtiöt, emoyhtiöt, osaomistusfirmat, allianssikumppanit,
maahantuojat, myyntiketjut ja -renkaat
Insinööritoimistot, konsulttifirmat, logistiikkaoperaattorit, huoltofirmat, asennusfirmat,
teknisen tuen hoitofirmat
Internet- ja ICT-operaattorit, Internet sivustojen tekijät, etädiagnostiikan
välittäjäoperaattorit, ICT-teknologiaa sisältävien laitteiden kontrollointioperaattorit,
tracking & tracing operaattorit
Jakeluverkoston suunnittelussa keskeinen haaste on asiakasarvon ymmärrys. On selkeästi
ymmärrettävä asiakasta ja hänen ajatteluaan. On hypättävä hänen saappaisiinsa ja katsottava
tilannetta asiakkaan silmin.
Ulkomailla tapahtuva kilpailu käydään jakeluverkostojen välillä. Kun suomalainen firma lähtee
vientitoimintaan, se törmää heti kilpailijoiden luomiin jakeluverkostoihin. Kilpailijan
jakeluverkosto on se, joka tavalla tai toisella on taklattava. Vaikka oma tuote olisi
huomattavasti parempi, kuin kilpailijan vastaava tuote, ei kauppa käy ilman jakeluverkostoa.
19
4.
LAATU ON IHMISJOHTAMISEN TULOS
Timo Hannukainen
4.1
Johdanto
Tuotteiden ja palveluiden laatu on asiakkaan kannalta luonnollisesti ensiarvoisen tärkeää.
Kukaan ei halua saada huonoa laatukokemusta. Eri toimialoilla on oma tilanteensa ja nopeasti
muuttuvilla uuden teknologian aloilla saattaa asiakas alussa sietääkin ongelmia. Yritykselle
saattaa riittää, että on vain kilpailijoitansa parempi. Tämä kuitenkin muuttuu hyvin nopeasti asiakkaat ovat nykyään erittäin laatutietoisia ja tarinat heikosta laadusta leviävät nopeasti
sosiaaliseen median kautta julkisuuteen.
Laatu on kilpailukyvyn kulmakiviä. Laadun parantaminen edistää asiakastyytyväisyyttä ja
samalla se lisää tehokkuutta tuhlausta ,eritoten virhekustannuksia vähentämällä. Siksi
yritysten panostaminen laadunkehitystyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Tämä on myös
kansantaloutemme kannalta keskeistä.
Tulen tässä artikkelissa tarkastelemaan laatua johtamisen ja erityisesti ihmisjohtamisen
näkökulmasta. Laatu rakentuu organisaatiossa eri tiimeissä. Kun laatu on keskeistä yrityksen
menestykselle, tulee jokaisen tietää roolinsa laadun tekemisessä ja parantamisessa esimiesten rooli on tässä aivan keskeistä. Esimiesten oma sitoutuminen, osallistuminen ja
tiiminsä valmentaminen laatutyöhön on a & o.
4.2
Suomalaisen laadun tila
American Society for Quality (ASQ) teki hiljattain selvityksen laatujohtamisen tilasta 22ssa eri
maassa. Vastaajia oli yli 2000sta organisaatiosta mm. USAssa, Kiinassa, Saksassa, Ranskassa,
Englannissa, Venäjällä ja myös Suomessa. Tulokset selvityksestä eivät ole mairittelevia Suomen
kannalta. Useimmissa kysymyksissä sijoituimme häntäpäähän. Suomi oli heikoin mm.
seuraavilla alueilla




laadun mittaaminen ja laatutavoitteiden asettaminen
laatu strategisena kilpailutekijänä
laadun ymmärtäminen asiakkaan näkökulmasta
laatuun liittyvien asioiden viestittäminen omalle henkilöstölle, materiaalintoimittajille ja
asiakkaille
Selvityksen tieteellisyydestä voidaan debatoida, mutta jo eri maiden yritysten keskinäisenä
vertailuna se antaa kuvan, että kehityspotentiaalia yrityksissämme riittää!!
4.3
Laatu alkaa johdosta
Laatu on johtamiskysymys. Jos ylin johto ei pidä laatua agendallaan eivät muutkaan sitä hevin
tee. Yritysjohdon on oltava esimerkkinä: laadun kehittämistä ei voi delegoida laatuosastolle
vaan se on linjajohdon vastuulla. “Laatuongelmia” ei ole olemassakaan vaan on
suunnitteluongelmia, materiaaliongelmia, tuotanto-ongelmia. Ja linjajohto vastaa laadusta
omalla alueellaan. Laatuosaston rooli on auttaa linjajohtoa onnistumaan laadunkehitystyössä.
Keskeisten prosessien (tuotekehitys, logistiikka) toiminta tulee ymmärtää ja
poikkifunktionaalisia prosesseja voidaan luonnollisesti kehittää prosessinomistajien johdolla.
20
Laadunkehittämistä (ja innovointia) edistävä johtaminen on innostavaa leadershipiä –
tavoitteellista manageerausta unohtamatta. Laatua edistävä johtaminen on työntekijöiden
vahvuuksia arvostavaa ja aitoon tiimityöhön pyrkivää. Riskejä ei pelätä vaan niitä voidaan
hallita eri menetelmin. Virheitä ei pidä pelätä vaan niistä tulee oppia.
4.4
Laadun ja operatiivisen kyvykkyyden kehittäminen
Monissa organisaatioissa toteutetut laadunparannushankkeet ovat keskittyneet
laatujärjestelmien rakentamiseen ja sertifiointihankkeisiin, jotka pahimmillaan byrokratisoivat
toimintaa. Joissakin tapauksissa vannotaan lujasti metodien ja työkalujen perään. Ja
laatutyökaluistahan ei ole puutetta. Työkalujen korostaminen on hyvin “insinöörilähtöinen”
tapa tarttua asioihin. Nekin saatetaan pahimmillaan kokea byrokraattisiksi ja jäykistäviksi –
eivätkä innosta joukkoja laatuaskareisiin. Työkaluja tarvitaan, mutta niiden tulee istua
yrityskulttuuriin ja yrityksen tapaan toimia. Tässä laatuorganisaatio voi toimia
henkilöstötoimen ja muiden yrityskulttuuria kehittävien kanssa. Tunnetustihan ”kulttuuri syö
strategian aamupalaksi”.
Laatupalkintokriteeristöt ovat saaneet vankan jalansijan kehitystyössä. Kriteeristöt loivat
mallin kokonaisvaltaisesta laatujohtamisesta (TQM), jossa keskityttiin toimintatapoihin
(johtajuus, henkilöstö, toimintaperiaatteet ja strategiat, yhteistyökumppanit, prosessit) ja
tuloksiin; tulosten arviointi kattaa eri sidosryhmät, henkilöstö, asiakastulokset,
yhteiskunnalliset tulokset ja suorituskykyä kuvaavat tulokset. Monissa yrityksissä kriteeristön
käyttö auttoi kehitystyössä ratkaisevasti, kun kehityskohteet ja vahvuudet haettiin
yhteistyössä laajan joukon kanssa. Varsinkin suuremmissa yrityksissä tämä koettiin
hyödylliseksi, mutta usein into hiipui muutaman arviointikierroksen jälkeen. Monet yritykset
kokivat arvioinnit massiivisiksi ja liikaa aikaa vieviksi. Varsinkin pienyrityksille, ja
suuremmillekin, mallit ovat liian raskaita ja ne pitäisi räätälöidä omaan yrityskulttuuriin
sopiviksi.
Operatiivisen kyvykkyyden kehittäminen on yhä tärkeämpää kilpailukyvyn (ja miksei
kilpailuedunkin) kannalta. Nopea yritys menestyy, koska se tuottaa hitaampia kilpailijoita
tehokkaammin lisäarvoa. Nopeat yritykset eivät tuhlaa resurssejaan lisäarvoa tuottamattomiin
tehtäviin. Nopeat syövät hitaat – kuten olemme Suomessakin katkerasti oppineet. Eri
prosessien nopeuttaminen nostaa ongelmat esille, jotka tulee ratkaista – nopeuttaminen siis
edellyttää laatuajattelua ja menetelmiä. Nopeus on hengissä pysymisen elinehto ja se
edellyttää kekseliäisyyttä ja nokkeluutta. Laadun – ja nopeuden – systemaattinen
kehittäminen antaa myös luovuuden valjastamiseen mahdollisuuksia: reaktiivinen
“palokuntatyö” minimoituu. Laadun ja innovatiivisuuden yhtäaikainen kehittäminen luo
lyömätöntä kilpailuetua. Tiimit tulee innostaa yrityksen vision ja keskeisten tavoitteiden
suuntaan. Tällä luodaan edellytyksiä innostavaan työilmapiiriin ja siten myös työhyvinvointi
kehittyy - samoin laatu. Henkilöstön hyvinvointi on myös innovoinnin perusta.
4.5
Laadun parantaminen
Maailman ehkä merkittävin laatuasiantuntija Joseph Juran ei tunne ainoatakaan onnistunutta
laadunkehittämisprosessia ilman ylimmän johdon aktiivista osallistumista ja ohjausta. Hänen
mukaansa laadun parantaminen tapahtuu projekti projektilta. Projektiryhmät ratkaisevat
kroonisen ongelman eri laatumenetelmiä hyödyntäen. Six Sigma on hyvin systemaattinen
ongelmanratkaisumetodiikka, jolla on saatu erinomaisia tuloksia aikaan. Yksinkertaisemmat
ongelmanratkaisumenetelmät sopivat paremmin useisiin ongelmiin.
21
Prosesseja parantamalla voi myös oikein organisoituna saada hyviä tuloksia. Usein vain on
jääty prosessien määrittelyn asteelle ja prosessikuvauksia on keräytynyt mappeihin.
Varsinainen prosessin parannus on jäänyt puolitiehen. Ja usein mennään liian yksityiskohtaisiin
työnkulkujen kuvauksiin; oleellista on ymmärtää arvoa lisäävät poikkifunktionaaliset
ydinprosessit. Prosessit on sosiaalinen konstruktio. Prosessithan eivät sinänsä tee mitään,
ihmiset tekevät. Prosessijohtaminen ja prosessien parantaminen vaativat prosessin omistajan
ja prosessitiimin. Sosiaalisena rakenteena prosessit auttavat tarvittavan vuorovaikutuksen
rakentamisessa eri funktioiden kesken. Prosessijohtaminen tulee haasteellisemmaksi, kun
organisaatiot ovat yhä enemmän luovaan toimintaan ja tilannekohtaisuuteen perustuvia
asiantuntijaorganisaatioita.
Työryhmissä tapahtuva pienimuotoinen oman työn kehittäminen on kolmas tapa parantaa
laatua. Monissa eturivin yrityksissä jatkuva kehittäminen tiimeissä on tuottanut
hämmästyttävän määrän aloitteita/kehitysehdotuksia. Esimiesten rooli on ratkaisevaa
toiminnan kannalta: palaute ehdotuksiin on tultava ripeästi ja toimeenpano käytäntöön tulee
saada nopeaksi. Tämä ruokkii laadun parantamisen kulttuuria. Maailman luokan yritykset
toteuttavat parhaimmillaan yli 90% kehitysehdotuksista.
4.6
Tiimit ja vuorovaikutus ovat avainasemassa
Puhtaasti tavoiteohjattu toiminta on tuhoon tuomittu yhä epävarmemmassa
liiketoimintaympäristössä. Monimutkaisessa, yhä vaikeammin ennustettavassa ympäristössä
valtaa on jaettava etulinjaan ja johtamisen on tuettava tätä. Hierarkinen johtaminen ei ole tätä
päivää. Tiimien tulee voida toimia itsenäisesti tiettyjen raamien puitteissa. Mitä parempi
vuorovaikutus tiimeissä on, sitä varmempaa on toiminnan, laadun ja innovaatioden
kehittyminen. Marcial Losada on tutkinut huipputiimejä ja hänen mukaansa vuorovaikutuksen
laatua voidaan mitata suhteessa viiteen muuttujapariin tai muuttujaan





tutkiminen vs. asianajo
positiivisuus vs. negatiivisuus
me vs. ne
kohtaaminen keskustelussa
energisoituminen
Tutkiminen ja asianajo liittyvät tiimin jäsenten ilmaisuihin. Tutkivalla ilmaisulla, kuuntelulla ja
lisäkysymyksillä tiimin jäsen etsii lisäymmärrystä toisen näkemyksistä. Asianajavalla ilmaisulla
viitataan puheenvuoroihin, joissa tiimin jäsen pyrkii vakuuttamaan toiset näkemyksistään.
Huipputiimit pystyvät Losadan mukaan tasapainottamaan tutkimisen ja asianajon.
Positiivisuuden ja negatiivisuuden suhde heijastaa vuorovaikutusta tiimissä. Positiiviset
ilmaisut ovat rohkaisevia, innostavia ja näkevät mahdollisuuksia keskustelussa olevasta asiasta
tai ideasta. Negatiiviset ilmaisut ovat puolestaan kriittisiä, sarkastisia, kielteisiä tai
vähätteleviä. Huipputiimeissä positiivisuus dominoi negatiivisuutta 5-1; siis tiimi löytää viisi
kertaa niin paljon aidosti hyvää eri näkemyksissä ja tämä ilmaistaan rohkaisevasti ja
rakentavasti, hyssyttelemättä.
“Meidän suhde niihin” viittaa siihen, kuinka paljon puhutaan omasta tiimistä ja kuinka paljon
muista. Huipputiimeissä arvioidaan omaa toimintaa, mutta myös verrataan sitä muihin,
pidetään yllä dynaaminen suhde itseä ja muita koskevissa asioissa. Fokus on omassa tiimissä,
mutta muidenkin toimintaa tarkastellaan – varsinkin “sisäisiä toimittajia ja asiakkaita” –
loppuasiakasta ja asiakaspalautetta unohtamatta.
22
Kohtaaminen keskustelussa – mittari viittaa siihen, kuinka ja missä määrin ryhmissä
kytkeydytään eli keiden välille muodostuu vuorovaikutussuhteita - ketkä puhuvat ja kenelle.
Huipputiimeissä kytkeytyminen on aktiivista ja monimuotoista.
Energisoituminen liittyy innostuneisuuteen ja siihen kuinka kukoistavaksi vuorovaikutus
koetaan – ja samalla vältetään innostavuutta supistavien tunnetilojen syntymistä.
Huipputiimeissä huokuu innostava ja mahdollisuuksia avaava ilmapiiri. Vuorovaikutus ei siis
ole nollasummapeliä lähenevää väittelyä vaan dialogista yhdessä voittamista.
4.7
Dialogiset toimintatavat
Vuorovaikutusta ja sitä kautta laatua voidaan kehittää monin dialogisin menetelmin. Dialogiset
toimintatavat luovat energiaa, synnyttävät yhdessä oppimista – ja laatua. Dialogisia
toimintatapoja ovat








kuunteleminen
asioiden tarkastelu asemien tarkastelun sijaan
näkemysten esittäminen ja kokemuksista puhuminen
tunteiden esittäminen
arvostelemasta pidättyminen
muiden näkemysten myötäeläminen ja arvostaminen
omien ja muiden olettamusten tutkiminen
yhdessä ajatteleminen
Dialoginen kuunteleminen, kuunteleminen ymmärtääkseen, on aivan keskeistä.
Maailmassahan puhetta riittää, mutta vähemmän keskustelua. Jo kuuleminen tuntuu paikoin
haasteelliselta, aktiivisesta kuuntelemisesta puhumattakaan. Aktiivisessa, dialogisessa
kuuntelemisessa kuulija pitäytyy arvostelemasta onko puhuja oikeassa tai väärässä. Kuuntelija
pyrkii ensisijaisesti ymmärtämään, miksi puhuja puhuu ja mitä hänellä on sanottavanaan.
Ideointiin ja ongelmanratkaisuun on monia hyviä tapoja: perinteiset aivoriihet, tuplatiimit, ja
vaikkapa systemaattinen innovointiprosessi. Ja vanha kunnon laatutarina, seitsemän vaiheen
ongelmanratkaisu, on myös parhaimmillaan oivaa dialogia.
Yhä enemmän yrityksissä, erityisesti globaaleissa yrityksissä, on virtuaalitiimejä.
Nykyteknologia tarjoaa tiimityöhön lähes perinteistä työtä vastaavat olosuhteet – mutta totta
kai kasvokkain on helpompaa. Mutta samoja huipputiimiperiaatteita voi luonnollisesti
hyödyntää tässäkin.
Dialogin avulla voidaan rakentaa aitoa yritys- ja laatukulttuuria valjastamalla henkilöstö
mukaan rakentavalla ja arvostavalla tavalla. Ongelmat tuodaan esille, niistä ei rangaista. Eri
mielipiteet huomioidaan ja näin löydetään ratkaisuja, jotka eivät olekaan ilmeisiä. Yhdessä
ajatteleminen ja toisilta oppiminen tuovat uusia näkökulmia ja tuloksellisuutta ja auttavat
myös jaksamaan työssä paremmin.
4.8
Laatukulttuuri – laadun parantamisen jalusta
Laatukulttuurin edistäminen on pitkäjänteistä työtä. Keskeisten johtajien sitoutuminen on
laatukulttuurin kehittämisen kannalta elintärkeää. Konkreettisesti tämä merkitsee
laatupainotusta johtoryhmässä, avointa keskustelua laatujohtamisen keinoista ja päämääristä
sekä jatkuvan parantamisen ankkuroimista organisaatioon. Laadun kehittäminen ei ole
23
iskulauseita. Joskus yritykset hurmaantuvat uusista menetelmistä, joiden uskotaan olevan
täsmäratkaisuja. Asiakastyytyväisyyden, tuotteen ja palvelun laadun mittaaminen ja
kehittäminen eivät mene pois muodista, ne ovat kilpailukyvyn perusta. Laadun jatkuva
parantaminen on kuitenkin luonteeltaan jatkuvasti kehittyvä prosessi – vaikka yksittäisillä
parannusprojekteillakin voidaan saavuttaa huipputuloksia.
Laadun parantamisessa henki kulkee materian edellä: se on ennen kaikkea
ihmisjohtamiskysymys ja vaatii jatkuvan oppimisen otetta organisaatioon. Johdon esimerkki,
osallistuminen, on ratkaisevaa niin suunnan asetannassa, kuin palautteen annossakin. Vaikka
sanotaankin, että suomalaiset antavat kiitosta niukalti, yleensä muodossa kiitos ei, niin
tunnustuksen anto on keskeinen voima laatukulttuurin edistämisessä. Jotkut yritykset jakavat
laatupalkintoja eri tiimeille näiden aikaansaannoksista, toiset muistavat tai huomioivat tiimejä
epämuodollisemmilla tavoilla.
Yritykset joutuvat nykyään huomioimaan monet eri sidosryhmät: osakkeenomistajat,
yhteiskunnan, henkilöstön ja asiakkaat. Eturivin yritykset keskustelevat kaikkien sidosryhmien
kanssa ja ovat avoimia viestinnässään. Monet ovat hyvinkin läpinäkyviä raportoidessaan
ympäristörasitteisiin ja yhteiskuntavastuuseen liittyviä tehokkuuslukuja trendeineen. Osa
yrityksistä on myös mukana Dow Jonesin kestävän kehityksen mainevertailussa. Onkin syytä
ihmetellä mikseivät sijoittajat vaadi samantapaista raportointia laadusta ja
asiakastyytyväisyydestä! Asiakasnäkökulma on, tai sen tulisi olla, keskeisin yritysten
kehitystyötä ajava voima. Asiakkaathan ne palkatkin lopulta maksavat. Ja laatuhan voidaan
määritellä vaikkapa “Laatu = asiakkaat tulevat takaisin, eivät tuotteet!”
Lähteitä:
ASQ global state of quality research; analysis, trends, and opportunities, 2013
Losada M, the complex dynamics of high performance teams. Mathematical and Computer
Modelling, 30 (9-10), 179-192, 1999
Hannukainen, Slotte, Kilpi, Nikiforow, Johtamisen kuntokoulu – vuorovaikutuksella laadun
läpimurtoon, Talentum, 2006
24
5.
KEHON VARAOSIA KONEPAJOISTA
Veijo Kauppinen 06.03.2014
5.1
Taustaksi
Johdin LTKK:ssa silloisen MET:n tukemaa hanketta, jossa tutkittiin yleisten rakennusteräksien
lastuamista ja etsittiin suositeltavat lastuamisparametrit niiden sorvaamiselle ja poraamiselle.
Koneistimme kunnioitettavia tonnimääriä Imatran teräksiä - lastuamistutkimuksethan vaativat
puuduttavan määrän toistoja. MET-julkaisumme tavoitti hyvin konepajaväen.
Otaniemeen siirryttyäni päättelin maailmalla tutkittavan niin paljon "tavallisten" terästen
lastuamista, että pieni ja syrjäinen Suomi jää vähillä resursseillaan väistämättä jalkoihin.
Keskityimme
hankalasti
koneistettavien
materiaalien
lastuamiseen
myös
suurnopeuskoneistaen menetelminä sorvaus, poraus, jyrsintä ja hionta. Tutkittuja
materiaaleja olivat mm. karkaistut teräkset, titaaniseokset, hiilikuidut ja kennorakenteet sekä
keraamit.
Osassa asioita olimme liikkeellä liian aikaisin. Keraameista esimerkiksi odotettiin lupaavaa
konstruktiomateriaalia, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Suurnopeuskoneistukseenkin
tartuimme jo varhain yhdessä VTT:n kanssa.
Jäätyäni eläkkeelle en malttanut olla edelleen seuraamatta näiden alueiden kehitystä,
varsinkin kun mukaan tuli kaksi aktiivisesti kasvavaa aluetta, ilmailuteollisuus titaanien ja
kevytmateriaalien sekä lääketieteen tekniikka kehon varaosien myötä, mistä seuraavassa
kappaleessa.
Kuva 5.1 Varaosat ovat tarpeen kehon moniin kohtiin
5.2
Kehon varaosat jatkavat laadukasta elämää
Metalliteollisuus etsii uusia tuotealueita. Katseet on suunnattu lääketieteen tekniikoihin,
pidetäänhän kehon varaosien markkinoita väestön ikääntyessä suhdanteista riippumatta
nopeasti kasvavina.
Ajatus keinonivelistä ja hammasimplanteista oli aiemmin vallankumouksellinen. Nykyään ne
25
ovat lääketieteen arkipäivää. Varaosia on tarjolla pään alueelle, raajoihin ja hampaistoihin.
Erilaiset kiinnittimet, kuten luuruuvit ja lääketieteellisten instrumenttien valmistus kasvattavat
alan markkinoita.
Suomessa on kehitetty biomuovisia ruuveja ja nauloja, jotka tukevat murtunutta luuta ja
liukenevat pois vaurion parantuessa. Metallisten ja keraamisten korvausosien etu on hyvä
kuormien kantavuus. Ne ovat biomuoveihin verrattuina "passiivisia" eikä veri ala virrata niiden
kautta.
Kuva 5.2 Deckel Mahon valmistama luuruuvi
Tekonivelkirurgia on kehittynyt nopeasti. Lonkkanivel on yleinen korvausosa. Nivelien
kestoajoissa on koettu harmillisia yllätyksiä. Nykyiset nivelet ovat kokemusten myötä entisiä
toimivampia ja kestävämpiä, joten korjaavien leikkausten tarve vähenee. Myös polven osia
valmistetaan paljon.
Metalleja voidaan pinnoittaa kulutuskestävyyden lisäämiseksi ja liikekitkan alentamiseksi.
Keinonivelissä käytetään esimerkiksi amorfista timanttipinnoitetta ja hammasimplanteissa
lasimaisia kerroksia.
Ainetta lisäävissä menetelmissä pulverimuodossa oleva materiaali kovetetaan
sädemenetelmin haluttuun muotoon. Niille on nopeasti kasvanut ilmailu- ja autoteollisuuden
sekä kulutustavaroiden ohella melkoinen markkinavolyymi lääketieteen sovelluksissa. Erilaiset
pään alueen tukiosat soveltuvat mainiosti niillä valmistettaviksi. Koneistamalla on esimerkiksi
hankala työstää titaaniverkkoja. Hampaistojen valmistamiseenkin niitä käytetään. Tekniikka
kuitenkin rajoittaa materiaalin kirkkaisiin metalleihin, kuten kromimolybdeeniin. Hampaiden
valkoinen pinta syntyy keraamisella pinnoituksella.
Vaikka kirurgisia tukikappaleita ja -verkkoja meilläkin suunnitellaan, ei niitä vielä valmisteta
Suomessa. Osat tilataan ulkomailta, pääasiassa Saksasta.
26
Kuva 5.3 Body, jossa koneistettuja varaosia
5.3
Valmistustekniikat
Korvausosan konepajavalmistus aloitetaan aihiosta. Monet metalliset aihiot ovat
enimmäkseen valettuja tai taottuja ja keraamiset puristamalla sintrattuja. Niiden pienet
työvarat poistetaan. Yleisimmät koneistusmenetelmät ovat jyrsintä ja hionta. Vaatimukset
valmistustarkkuuden suhteen ovat korkeat, mihin nykyiset työstökoneet työstöratojen
ohjelmointeineen yltävät.
Lääketieteen käyttämiä osia koneistetaan monipuolisissa koneistuskeskuksissa, jotka saattavat
olla hinnaltaan ja kooltaan joihinkin tehtäviin turhan raskaita. Mm. saksalaiset Datron ja
Röders valmistavat erityisesti hammastöihin tarkoitettuja kevyempiä koneita. Pyörähdysosat
sorvataan jyrsinnän ja porauksen mahdollistavilla monitoimisorveilla, esimerkkeinä Indexin ja
Traubin mallisto.
Hammasimplantteja koneistetaan ainakin Turussa ja Helsingissä. Niiden materiaaleja ovat mm.
titaanit ja kromi-kobolttiseokset sekä keraamit, joille kaikille yhteistä on hankala lastuttavuus.
Varsinkin keraamit ovat loppusintrauksen jälkeen todella vaikeita työstää. Prosessin tärkeä osa
on hampaiston skannaus ja työstöratojen laadinta.
27
Kuva 5.4 Hammasimplantteja jyrsitään Turussa Rödersin karanopeudeltaan 60 000 r/min
koneistuskeskuksessa operaattorina hienomekaanikko Mikko Lehto
Hienomekaanikon taustan omaava Tero Rakkolainen Turun Teknohammas Oy:stä kertoo
tutustuneensa sopiviin työstökoneisiin alan messuilla ja tehtailla. Röders-koneen
investointipäätös kypsyi perusteellisen selvitystyön tuloksena. Työstettävä sirkonioksidi oli
vaikein mahdollinen aloitus. Materiaali työstetään pehmeässä tilassa, minkä jälkeen se
sintrataan lopulliseen kovuuteensa. Kappaleet kutistuvat sintrattaessa parisenkymmentä
prosenttia, mikä on otettava jyrsintävaiheessa huomioon. Työstäminen on
suurnopeusjyrsintää muutaman millimetrin halkaisijaisilla tapeilla. Keraamisia osia ei
mikrohalkeamien välttämiseksi porata.
Kuva 5.5 Valmiita hammasimplantteja
Hampaisto-osia koneistaa myös helsinkiläinen Planmeca-ryhmään kuuluva Plandent, jonka
toiminta nivoutuu Planmecan muuhun tuotteistoon. Heidän valintansa on saksalainen DMG
28
20 Ultrasonic, jonka ultraääniominaisuus on käytössä lähinnä lasikeraamisten kappaleiden
valmistuksessa. Koneessa on automaattinen aihioiden vaihto ja muutakin oheisvarustusta,
kuten mahdollisuus robotoituun pakkaamiseen. Konetta operoivan, koneistajankin kokemusta
hankkineen, insinööri Jarmo Kukonlehdon mukaan tekniikan sisäänajo sujui jotakuinkin
suunnitellusti.
1980-luvun alun pikavalmistuksesta kehittyneet ainetta lisäävät valmistusmenetelmät
(Additive Manufacturing, AM-tekniikat) täydentävät uudehkona vaihtoehtona kehon
korvausosien lastuavaa valmistusta. Niiden etu on paitsi valmistustekninen mukautuvuus myös
korvausosien luutumista edistävä huokoisuus. Karheita pintoja saattaa tosin olla tarve hioa.
AM-menetelmien käyttö edellyttää kehittynyttä mallintamistekniikkaa. Ohjelmistoja on
saatavilla eri sovelluksiin, joskaan kaikkien markkinoilla olevien käyttökelpoisuus ei ole riittävä.
5.4
Näyttelyitä ja seminaareja
Lääketieteen konepajatuotteiden valmistukseen voi tutustua kattavasti sekä Frankfurtin
Euromold- että Düsseldordin METAV -näyttelyissä. Molemmat näyttelyt ovat nostaneet myös
ainetta lisäävät valmistusmenetelmät näkyvään asemaan sekä näyttelyissä että niiden
oheisseminaareissa.
Lähteistö ja lisää aiheesta:
Kauppinen, V., Titaanien kimpussa. Metallitekniikka 64(2011):7-8 s. 34-35
Kauppinen, V., Hymy tehdään tehtaassa. Metallitekniikka 65(2012):2 s. 34-35
Kauppinen, V., Ihmisen osia konepajalta. Metallitekniikka 67(2014):2 s. 48-50
Alan näyttelyvierailut ja seminaariaineistot
Aalto yliopiston tuore väitöskirja: Mika Salmi, Medical Applications of Additive Manufacturing
in Surgery and Dental Care (Materiaalia lisäävän valmistuksen lääketieteelliset sovellutukset
kirurgiassa ja hammashoidossa)
29
6.
BOORITERÄKSET RAKENNEAINEINA
Seppo Kivivuori, Aalto-yliopisto, Materiaalitekniikan laitos
6.1
Johdanto
Booriteräksillä voidaan saavuttaa korkea lujuustaso ja hyvä sitkeys. Booriteräksien
hiilipitoisuus on hyvin pieni, jolloin karkaisussa saavutetaan nuorrutusterästä vastaava kovuus
ilman päästöä. Booriteräkset ovat hyvin muovattavissa sekä kylmänä että kuumana.
Booriteräksiä voidaan myös hitsata, sillä niiden hitsattavuusominaisuudet ovat hyvät.
6.2
Boorista seosaineena
Boori toimitetaan yleensä teräksenvalmistajille rautaboorina (FeB) tai asiakkaalle spesifioituna
seostuksena (Kuva 6.1). Seostus riippuu aina teräksen valmistustavasta, tuotevalikoimasta ja
tuotteiden kysynnästä sekä asiakkaan kokemuksesta ja maksamasta hinnasta.
Teräksenvalmistajan tulisi valita seostus, joka antaa halutun ja luotettavan koostumuksen
teräkselle mahdollisimman edullisesti. Rautaboori on todella edullinen teräksen seosaine.
Kuva 6.1 Rautabooria teräksen valmistusta silmälläpitäen toimitettuna
Seostamalla booria teräkseen saadaan karkenevuutta lisättyä merkittävästi. Booriseostuksen
ansiosta hiilipitoisuus ja muidenkin seosaineiden pitoisuudet voidaan pitää pieninä verrattuna
tavanomaisiin karkaistaviin teräksiin. Teräksen hiilipitoisuus määrittää saavutettavissa olevan
martensiitin kovuuden (Kuva 6.2) ja seostus teräksen karkenevuuden.
30
Kuva 6.2 Martensiitin kovuuden määräytyminen teräksen hiilipitoisuuden mukaan
Karkenevuutta voidaan kuvata esimerkiksi TTT-piirroksen avulla (Kuva 3). Kuvan perusteella
voidaan sanoa booriseosteisen teräksen olevan huomattavasti paremmin karkeneva kuin
tavallisen hiiliteräksen. Ferriitti- ja perliittinenät ovat booriterästen osalta siirtyneet
pidemmille ajoille, jolloin martensiitin muodostuminen tehostuu.
Kuva 6.3 Hiili- ja booriteräksen TTT-piirros
31
Booria seosaineena tarvitaan hyvin vähän, vain 0,0008-0,005%. Tämä vastaa tavallisilla
hiiliteräksillä 1% kromi- tai mangaaniseostusta. Boorin karkaiseva vaikutus on suurimmillaan,
kun pitoisuus on noin 0,001-0,002%. Viime kädessä ns. vapaan tehollisen boorin määrä sanelee
boorin vaikutuksen karkenevuuteen. Boorilla on erittäin herkkä taipumus muodostaa erilaisia
yhdisteitä kuten karbonitridejä teräkseen liuenneen typen kanssa ja oksideja hapen kanssa.
Kyseiset liuenneet kaasut tulee sitoa ennen saostusta esimerkiksi titaanilla, jotta saadaan
aikaan boorin karkenevuutta lisäävä vaikutus. Boorin vaikutus teräksen karkenevuuteen on
riippuvainen myös teräksen hiilipitoisuudesta. Boori vaikuttaa karkenevuuteen parhaiten, kun
teräksen hiilipitoisuus on pieni.
6.3
Booriterästen hitsattavuus
Boori on erittäin hyvin karkenemista lisäävä seosaine, jota käytetään parantamaan teräksen
kulumisen kestävyyttä. Tällaisia kulumiselle alttiita paikkoja ovat muun muassa metsäkoneet
ja maanrakennuskoneet. Näiden valmistuksessa joudutaan usein käyttämään hitsausta, koska
kappaleet ovat muodoltaan monimutkaisia. Tähän tarkoitukseen booriteräkset ovat
erinomainen valinta hyvän hitsattavuuden ansiosta. Erityisesti booriteräkset, joissa on
vähemmän kuin 0,35% hiiltä.
Booriteräksiä voidaan hitsata joko karkaistuna tai karkaisemattomana. Koska kaikille lujille
teräksille on ominainen taipumus vetyhalkeamiin, on vältettävä sellaisia olosuhteita, joissa
vety pääsisi tunkeutumaan hitsiin tai muutosvyöhykkeeseen.
Matalan hiilipitoisuuden ansiosta booriterästen hitsattavuus normaalisti seostettuihin
teräksiin on verrattain hyvä. Hiiliekvivalentti CEV vaihtelee booriteräslajin mukaan 0,44-0,55%.
6.4
Lämpökäsittely
Seostuksen ansiosta booriteräkset voidaan karkaista. Karkaisu on lämpökäsittelyprosessi,
johon kuuluu kuumennus austeniittialueelle, pito tässä korotetussa lämpötilassa ja nopea
jäähdyttäminen huoneen lämpötilaan.
32
Kuva 6.4 Booriterästen B 24 (vas.) ja B 27 (oik.) nuorrutuspiirrokset
Teräksen kuumennuksen tavoite on muuttaa teräksen ferriittis-perliittinen rakenne täysin
austeniittiseksi. Booriterästen austenitointilämpötila on hiilipitoisuudesta riippuen
910–950oC. Sammuttamalla aikaan saadaan martensiittinen ja kova mikrorakenne. Pienillä
hiilipitoisuuksilla ei päästöä tarvitse erikseen suorittaa, koska teräs itsepäästyy karkaisun
yhteydessä. Karkaisu voidaan tehdä joko veteen tai öljyyn. Booriteräkset voidaan myös
päästää. Päästö suoritetaan lämpötilavälillä 480 - 600oC, jolloin puhutaan nuorrutuksesta.
Booriterästen B 24 ja B 27 nuorrutuspiirrokset on esitetty kuvassa 4.
6.5
Booriterästen muovattavuus
Booriterästen muovausmenetelmiä ovat massiivinen kylmämuovaus ja levynmuovaus.
Kumpaakin menetelmää varten on kehitetty uusia teräslajeja. Massiivisen muovauksen
puolella esimerkiksi Imaform CF. Levynmuovauksen teräksiä valmistetaankin jo laajasti
standardiehdotuksen prEN 2010338:2014 mukaisesti.
Vaikka boori lisää karkenevuutta erittäin voimakkaasti jo pienillä 30ppm-pitoisuuksilla, se ei
lisää muodonmuutoslujuutta tai muokkauslujittumista. Boori on siksi erittäin soveltuva
seosaine kylmämuovaukseen. Perinteiset nuorrutusteräkset eivät ole suunniteltu
kylmämuovattaviksi, mutta seostettaessa niihin booria saadaan aikaiseksi teräs, jossa yhdistyy
teräksen hyvä kylmämuovattavuus ja suuri saavutettavissa oleva lujuus. Boori on siten
erinomainen seosaine näihin sovelluksiin. Booriteräkset ovat siis melko hyvin muovattavissa
tuotteiksi pehmeäksi hehkutettuina. Karkaistuina niiden muovattavuus on rajoitettua.
6.6
Muottiin karkaisu
Suorassa muottiin karkaisussa (Kuva 5) levyt syötetään uuniin, jossa ne lämmitetään
austenitointilämpötilaan (950°C). Levyt puristetaan hydraulisella puristimella suurella
voimalla. Tällöin saadaan mahdollisimman laaja kosketuspinta-ala, joka takaa tehokkaan
jäähtymisen.
33
Kuva 6.5 Muottiinkarkaisun periaatepiirros
6.7
Booriterästen käyttökohteita
Booriteräksiä käytetään yleisesti monissa sovelluksissa kulutusteräksenä ja erikoislujana
teräksenä. Hitsattavuuden ansiosta niitä voidaan käyttää lumiketjujenkin (Kuva 6)
valmistukseen. Tyypillisiä käyttökohteita ovatkin puutarhan käsityökalut, lapiot, veitset,
sahanterät ja auton turvaosat esim. tukikaaret (Kuva 7). Booriteräkset ovat korvanneet monet
aikaisemmin käytetyt seostetut teräkset, koska ne ovat huomattavasti edullisempia kuin
vastaavat seostetut teräkset. Korvattuja käyttökohteita ovat mm. maanrakennuskoneet,
lumiketjut, tiehöylän terät ja autojen tukivarret.
Kuva 6.6 Booriteräksestä hitsaamalla valmistetut lumiketjut
Euroopan autoteollisuus käyttää nykyään suuren määrän booriteräksiä niiden erikoislujien
ominaisuuksien vuoksi. Esimerkiksi Volvoissa käytetyissä teräksissä myötöraja on jopa 1350 1400 MPa. Erikoislujuuden takia teräksen työstäminen, hitsaaminen ja muovaaminen
hankaloituu ja esimerkiksi teräksen suoristaminen vaikeutuu. Erikoislujilla teräksillä saadaan
kuitenkin tehtyä lujempia ja kevyempiä rakenteita, joten niiden käyttö tulee yhä lisääntymään
tulevaisuudessa. Kuvassa 10 on esitetty auton korin valmistuksessa käytettäviä teräslajeja.
34
Kuva 6.7 Auton korin valmistuksessa käytettyjä teräslajeja
6.8
Yhteenveto
Yhteenvetona voi sanoa, että booriteräkset tulevat syrjäyttämään perinteiset teräkset
käyttökohteissa, joissa vaaditaan suurta lujuutta ja hyvää sitkeyttä. Booriterästen alhaista
hiilipitoisuutta voidaan hyödyntää etenkin hitsatuissa rakenteissa. Booriteräkset voidaan
muovata joko kylmänä, lämpimänä tai kuumana. Lopullinen martensiittinen rakenne voidaan
saavuttaa sekä muottiin karkaisun että suoran karkaisun avulla. Päästöä ei välttämättä tarvitse
suorittaa varsinkaan alhaisilla hiilipitoisuuksilla. Booriteräkset voidaan myös tarpeen vaatiessa
nuorruttaa korkeassa päästölämpötilassa.
35
7.
PAKSUN NUORRUTUSTERÄSAIHION KOVUUSJAKAUMAN ARVIOIMINEN
Juha Kivivuori, Aalto-yliopisto, Materiaalitekniikan laitos
7.1
Johdanto
Teollisuudessa tulee eteen tilanteita, joissa materiaalien valintaa eri käyttökohteisiin ohjaavat
kohteen ulkopinnan vaatimusten lisäksi myös sisustalle asetetut vaatimukset. Tällöin on
tärkeää tuntea käytettävien menetelmien, kuten terästen lämpökäsittelyjen vaikutukset koko
kappaleen rakenteeseen. Nuorrutusteräksillä tämä tarkoittaa kunkin eri teräslaadun
karkenevuuden tuntemista eli sitä kuinka suuria kyseisestä teräksestä valmistettuja kappaleita
voidaan karkaista ja saavuttaa halutut ominaisuudet niin pinnalle kuin sisustallekin.
Nuorrutusterästen karkenevuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita, ja siksi jokaisella teräksellä
onkin omat karkenevuutta kuvaavat jominykäyränsä. Standardoidut jominykäyrät sekä
poikkipinta-alan kovuusjakauman määritykseen tarvittavat Lamontin käyrät riittävät kuitenkin
normaalisti vain 50 mm:n jominyetäisyyksille asti. Tällöin ongelmana onkin kuinka voidaan
selvittää paksumpien kappaleiden karkenevuutta ja määrittää niille kovuusjakaumia.
7.2
Nuorrutus
Nuorrutus on etenkin koneenrakennus- ja rakenneteräksissä käytetty teräksen lämpökäsittely,
jonka tuloksena teräkselle saadaan hyvä kovuuden ja sitkeyden yhdistelmä.
Nuorrutuskäsittelyyn kuuluvat austenitointi, sammutus ja päästö.
Karkenevuudella tarkoitetaan teräksen rakenteen muuttumista martensiittiseksi
sammutuksessa. Martensiittia syntyy austeniitista leikkautumalla, kun nopeassa
sammutuksessa diffuusiota ei ehdi tapahtua ja metastabiilin austeniitin hajaantuminen estyy.
Austenitoinnissa austeniittiin liuennut hiili jää sammutuksessa oktaedrikoloihin muodostaen
hiiliylikyllästeistä ferriittiä eli martensiittia. Suurin martensiitin kovuuteen vaikuttava tekijä
onkin sen hiilipitoisuus. Martensiitin hiilipitoisuus on sama kuin austeniitin hiilipitoisuus, josta
se syntyy.
CCT-käyrät, eli jatkuvan jäähtymisen S-käyrät kuvaavat austeniitin hajoamisen kulkua eri
jäähtymisnopeuksilla. Käyristä voidaan lukea eri jäähtymisnopeuksilla austeniitin
hajaantumisen seurauksena tapahtuvat faasimuutokset ja jäähtymisnopeutta vastaava
rakenne.
S-käyrien muotoon vaikuttavat teräksen koostumus ja austenitointilämpötila. Matalissa
lämpötiloissa austeniitin seosaineet eivät liukene austeniittiin, vaanmuodostavat
rakenteeseen sulkeumia tai erkaumia. Korkeammissa lämpötiloissa puolestaan hajaantuminen
hidastuu seosainepitoisuuden kasvaessa liukenemisen seurauksena. Seosainepitoisuuden
kasvu näkyy voimakkaasti seostuneen austeniitin S-käyrän siirtymisenä oikealle pidemmille
ajoille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että materiaali karkenee syvempään. Kuvassa 1 on
esitetty tässä selvityksessä käytetyn 42CrMo4-nuorrutusteräksen CCT-käyrä.
36
Kuva 7.1 Nuorrutusteräksen 42CrMo4 CCT-piirros
Yleisimmin karkenevuuden mittaamiseen käytetty menetelmä on standardoitu jominykoe,
jossa karkenevuus esitetään kovuutena etäisyyden funktiona. Joissakin käyttökohteissa
Jominykoe voidaan nykyään korvata erikseen hyväksytyn matemaattisen mallin avulla
lasketulla jominykäyrällä. Kuvassa 2 on esitetty jominykokeen suoritus.
Kuva 7.2 Jominykokeen suorittamista
37
Sovittamalla kokeellisesti saatu 100 mm:n jominykäyrä 42CrMo4-nuorrutusteräksen
jominynauhaan voidaan arvioida kokeissa käytetyn teräksen seosainepitoisuutta. Kuvassa 3 on
42CrMo4-nuorrutusteräksen jominynauha täydennettynä mittaustuloksista saadulla 100
mm:n karkaistun sauvan jominykäyrällä.
Kokeellisesti mitatun 42CrMo4-nuorrutusteräksen jominykäyrä osuu jominynauhan
keskiarvon yläpuolelle. Tämä tarkoittaa, että kokeessa käytetty teräs karkenee siis
keskimääräistä paremmin, eli se on seosainepitoisuudeltaan keskimääräistä 42CrMo4nuorrutusterästä suurempi.
Kuva 7.3 Nuorrutusteräksen 42CrMo4 jominynauha täydennettynä
karkaistun jominysauvan jominykäyrällä.
7.3
Kovuusjakauman määritys
Kuvan 4 kovuusjakaumasta nähdään kovuuksien perusteella 200mm:n halkaisijaisen
kappaleen martensiittipitoisuuden olevan suurimmillaan kappaleen ulkopinnoilla. Päästön
vaikutus martensiittiseen rakenteeseen on suurempi kuin muihin rakenteisiin ja siksi
kovuuserot päästetyllä ja karkaistulla kappaleella pienenevät mentäessä kappaleen
ulkopinnalta kohti keskustaa.
Kovuusjakauman perusteella kappaleen keskustan kovuudeksi saadaan 311 HV. Kuvan 1 CCTkäyrästä saadaan puolestaan tätä kovuutta vastaavat faasisuhteet, jotka ovat 5% ferriittiä, 75%
bainiittia ja loput 20% martensiittia. Päästetyn 200 mm:n halkaisijaisen tangon poikkipintaalan kovuusjakauma puolestaan on karkaistua alempana kappaleen keskustassa, josta voidaan
päätellä myös sisustan martensiitin päästyneen ja menettäneen kovuuttaan.
Kuvassa 4 on esitetty kovuusjakaumat halkaisijaltaan 200 mm:n karkaistulle tangolle sekä
lämpötilassa 600°C päästetylle tangolle.
38
Kuva 7.4 Lasketut kovuusjakaumat 200 mm:n tangolle. Kuvassa nähdään karkaistun tangon
kovuusjakauma (sininen käyrä) ja 600 °C:ssa päästetyn tangon punainen käyrä)
7.4
Yhteenveto ja johtopäätökset
Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli määrittää kokeellisesti suurikokoiselle 42CrMo4nuorrutusteräksestä valmistetulle halkaisijaltaan 200 mm:n tangolle poikkipinta-alan
kovuusjakaumat karkaistuna ja päästettynä. Työssä tutkittiin pidennettyjen jominysauvojen
avulla nuorrutusteräksen karkenemista ja eri jäähtymisnopeuksilla saatavia rakenteita sekä
päästökäsittelyn vaikutusta näihin rakenteisiin.
Tutkimuksessa huomattiin, että 42CrMo4-nuorrutusteräksellä vielä 200 mm:n halkaisijaisella
kappaleella kappaleen sisustaan muodostuu martensiittia ja näin ollen päästö vaikuttaa myös
laskevasti sisustan kovuuteen. Pienemmillä jäähtymisnopeuksilla eli vielä suuremmilla
kappaleilla kappaleen sisustaan muodostuva rakenne puolestaan on ferriittis-perliittistä, jonka
kovuuteen päästökäsittely ei vaikuta.
Tälle kandidaatintyölle asetetut kaikki tavoitteet saavutettiin. Jominykoetulosten perusteella
tehdyssä halkaisijaltaan 200 mm:n tangon poikkipinta-alan kovuusjakauman laskennallisessa
määrityksessä onnistuttiin riittävällä tarkkuudella.
39
7.5
Lisätietoja
Lisää tietoa aiheesta voi saada Juha Kivivuoren kandidaatintyöstä: Nuorrutetun teräsaihion
kovuusjakauman määrittäminen. Kandidaatintyö Aalto-yliopisto, Materiaalitekniikan tutkintoohjelma. 2013. 23s.
40
50-VUOTIS HISTORIIKKI
Paikallisosaston perustaminen
Helsingin paikallisosaston perustamiskokous pidettiin ”Teräskonttori Oy:n huoneistossa
toukokuun 22. päivänä 1964 klo 16.00. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin johtaja V.P.
Ahonen, sihteeriksi J. Keränen sekä pöytäkirjan tarkastajiksi insinöörit P. Heikkilä ja O.
Hämäläinen.
Kokouksessa valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi dipl.ins. H. Rissanen ja sihteeriksi
työnopettaja J. Keränen sekä varsinaisiksi jäseniksi ins. A. Autio, dipl.ins. O. Huhtamo, dipl.ins.
J. Kilpi ja dipl.ins. K. Kuusela. Pidettiin luonnollisena sitä, että kaikki helsinkiläiset
pääyhdistyksen henkilöjäsenet tulevat kuulumaan paikallisosastoon.
Kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen uusiksi jäseniksi seuraavat henkilöt: ins. Arvo Autio,
tekn. Kalevi Järvinen, ins. Olavi Karri, tekn. Pentti Kontkanen, työnop. Veikko Leskinen ins.
Tauno Pero, tekn. Erkki Putkonen, tekn. Viljo Rantala, tekn. Leo Riipinen, dipl.ins. Hannu
Rissanen, tekn. Eero Siikanen, ins. Lars Söderlund, tekn. Pekka Turtia, tekn. Esko Vainio, ja tekn.
Oiva Viljanen.
Myöhemmin perustettavan Konepajamiehet ry:n Metalliteknisen jaoksen kanssa tullaan
harjoittamaan avointen ovien yhteistoimintaa.”
Edellä oli otteita paikallisosaston perustavan kokouksen pöytäkirjasta. Pöytäkirjan mukaan
Helsingin alueella olleet, ns. pääyhdistyksen silloiset jäsenet, kuuluivat automaattisesti
paikallisosastoon. Kokouksessa hyväksyttiin heitä lisää ja vuoden 1964 päättyessä
toimintakertomuksen mukaan jäsenmäärä oli 38.
41
Paikallisosaston puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit
Puheenjohtajat
DI H. Rissanen
1964-1967
ins. Toivo Mäkinen
1968-1971
DI Jouko Koskinen
1972-1974
DI Risto Sulanto
1975-1976
ins. Jorma Jalkanen
1977-1981
DI Olavi Vanninen
1982-1987
TkT Seppo Kivivuori
1988-2007
TkT Veli Matti Kuisma
2008-2010
TkT Jukka Paro
2011-2014
Varapuheenjohtajat
ins. A. Autio 1964
syksystä -1967
tekn. Leo Riipinen
1968-1970
DI Risto Sulanto
1971
ins. Toivo Mäkinen
1972-1974
DI Raimo Takkunen
1975-1977
DI Markku Pirjetä
1978-1980
DI Olavi Vanninen
1981
ins. Jorma Jalkanen
1982-1988
TkL Arto Haapaniemi
1989-1991
TkL Risto Oraskari
1992-2005
TkT Veli Matti Kuisma
2006-2007
ins. Seija Sariola
2008-2012
DI Mauri Routio
2013-2014
Sihteerit
opett. J Keränen
1964-
DI Matti Leivo
1970-syksyyn 1972
ins. Pentti Kangasmaa
syksystä 1972-2003, 2004
TkL Risto Oraskari
2005-2014
42