Asiakastiedote 3/2014 Järveen 20 kV:n kaapeli Pienjännitekaapelin vetäminen järven poikki on tuttua Koillis-Satakunnan Sähkössä, sijaitseehan yhtiö runsasvesistöisellä alueella. Myös 20 kV:n ilmajohto on korvattu muutamassa kohteessa veteen asennetulla kaapelilla. Tavallista pidemmälle matkalle keskijännitekaapelia vedettiin Virroilla Tarjannevedellä, jossa Leveelahden Oraniemen ja Nuuttikylän Pieskanniemen välille tarvittiin kaapelia noin kilometrin verran. Rantavedessä 20 kilovoltin kaapeli kaivettiin ensin maahan. Kaivinkoneen puikoissa oli Virtain Kiinteistöpalvelun Juha-Pekka Perämäki. Pasi Leinosen ohjaamalta lautalta sähkökaapelia pudottivat järveen Valtteri Mäntysalmi ja Antti Keskitalo KoillisSatakunnan Sähköstä. Aluepäällikkö Erkki Korhonen kertoo järveen vedetyn kaapelin korvaavan Nuuttilanlahdesta Syrjänniemeen kulkevan ilmajohdon. – Metsäiseen maastoon tai teiden varsille rakennettavan uuden linjan sijaan kustannustehokkaampi vaihtoehto oli tuoda kaapeli järven takaa. Myös sähkönjakelun varmuus paranee, kun kaapeli on veden alla säiltä suojassa. Kaapelin vetämiseen tarvittiin erikoiskalustoa. Kaapeli keloineen asennettiin ruovesiläisen Kone- ja kuljetus Leinosen proomulle. Kaivuutyön rannoilla urakoi pitkäpuomisella kaivurilla Virtain Kiinteistöpalvelu. – Rannoilla suojaputkessa oleva kaapeli kaivettiin syvään ja upotukseen käytettiin betonipainoja. Järvellä niitä ei tarvittu, vaan kaapeli putosi kelalta vapaasti veteen. Veden syvyys reitillä vaihtelee kolmesta kahteentoista metriin, Erkki Korhonen kertoo. SÄHKÖÄ KOLMEEN MAAKUNTAAN Toimitusjohtaja Mauri Kaleva on ollut yhtiön palveluksessa 19 vuotta. Sähköala elää jatkuvassa muutoksessa Paikallistuntemus, tehokkuus ja joustavuus ovat Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n valtteja sähkömarkkinoilla. Näin pohtii eläkepäivien kynnyksellä yhtiön toimitusjohtaja Mauri Kaleva. Hän toimi Koillis-Satakunnan Sähkön toimitusjohtajana vuodesta 2006 lähtien. Taloon Kaleva tuli talouspäälliköksi vuonna 1995 oltuaan sitä ennen muun muassa Virtain Säästöpankin palveluksessa. Alan vaihdon pankkimaailmasta sähköyhtiöön ekonomin koulutuksen saanut Mauri Kaleva koki mielenkiintoiseksi. – Työ on ollut vaiherikasta ja antoisaa. Se on tarjonnut sopivasti haasteita niin tavallisessa arjessa kuin myrskyn silmässäkin. Suuria muutoksia vuosien varrella – Tämä on elävä ala, joka on läpikäynyt melkoisia muutoksia. Vuoden 1995 sähkömarkkinalaki muutti merkittävästi toiminnan luonnetta. Kilpailun vapautuessa asiakkaalle avautui mahdollisuus ostaa sähkönsä ha- luamastaan yhtiöstä. Sama koettiin sittemmin tukkumarkkinoilla. Sähkön hankinnassa siirryttiin yhdestä kotimaisesta myyjästä pohjoismaiseen sähköpörssiin. – Seuraava iso mullistus pyörähti käyntiin vuonna 2001 Pyry- ja Janika-myrskyjen aiheuttaessa laajoja tuhoja sähköverkolle. Lakimuutoksella yhtiöt velvoitettiin maksamaan asiakkaille korvauksia pitkään jatkuvasta sähkökatkoksesta. Tässä vaiheessa Koillis-Satakunnan Sähkö aloitti sähköverkon tehostetun peruskorjauksen, jonka ansiosta toimitusvarmuus on nyt hyvällä tasolla. Pienet yhtiöt haasteiden edessä – Vuonna 2013 saatiin uusi sähkömarkkinalaki, joka velvoittaa parantamaan merkittävästi sähkönjakelun toimintavarmuutta. Tämä tietää suuria investointeja sähköverkkoon tulevina vuosina. Pienelle maaseutuyhtiölle tilanne on taloudellisesti haastava, koska asiakkaiden määrä ja sähkön kulutus eivät kasva. SÄHKÖÄ KOLMEEN MAAKUNTAAN Mauri Kalevan mielestä asiakkaan kannalta on hyvä, että sähkön toimintavarmuus nousee. – Kotitaloudet, yritykset ja maataloudet tarvitsevat laadukasta ja häiriötöntä sähköä, koska sillä kaikki toimivat. Aikaisemmin sähkö saattoi olla poikki tunteja, jopa vuorokausia ennen kuin siitä ilmoitettiin sähköyhtiölle. Nyt soitto tulee hetimiten, kun sähkö katkeaa, Kaleva vertaa tilannetta. Mittarinlukijoista Online-palveluun Yhtiön isoihin investointeihin verkoston ja tietotekniikan lisäksi kuuluu etäluettavien sähkömittarien asennus. Viitisen vuotta kestänyt urakka saatiin maaliin viime vuonna. Uusien mittarien ansiosta asiakas voi Online-palvelun kautta seurata liki ajantasaisesti sähkönkulutusta. Etäluettavien mittarien myötä ei enää tarvita sähkömittarien lukijoita. Työstä on kokemusta myös Mauri Kalevalla, joka kiersi koulupoikana polkupyörällä Vaskiveden kyläkunnissa lukemassa sähkömittareita, mistä palkkana oli muutama penni mittaria kohti. Hän sai ensimmäisen tilipussinsa Koillis-Satakunnan Sähköltä, samoin kuin nyt viimeisensä. Osaava henkilöstö yhtiön selkäranka Koillis-Satakunnan Sähkön tulevaisuuden Mauri Kaleva näkee valoisana. – Yhtiössä on ammattitaitoinen henkilöstö, joka osaa asiansa. Toimialueemme on meillä erittäin hyvin hallinnassa. Kokonaisuutta täydentävät voimalaitosyhtiö Killin Voima Oy ja alueverkkoyhtiö Sähkö-Virkeät Oy. Eläkkeelle Mauri Kaleva jää virallisesti marraskuussa, mutta toimitusjohtajan tehtävät hän jätti syyskuun ensimmäisenä päivänä. Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n uusi toimitusjohtaja on Vesa Hätilä. Vesivoiman tuotanto niukkaa Killin Voima Oy:n tuotanto jäi menneenä kesänä noin kolmannekseen viimevuotisesta. Käyttöpäällikkö Juhan Koivulan mukaan tilanteeseen vaikutti vähäinen vesivaranto. – Jo keväällä huhti–toukokuussa ylävesialtaalla oli huomattavasti vähemmän vettä kuin vastaavana ajankohtana aikaisemmin, koska vähälumisen talven jäljiltä ei saatu sulamisvesiä. Näin ollen voimalaitoksissa mentiin minimijuoksutuksilla. – Luonnonvoimille ei kuitenkaan voi mitään, mutta onneksi kesäkuun alussa tulivat sateet. Tämä kohensi tilannetta ja voimalaitokset kävivät silloin normaalijuoksutuksilla, Koivula kertaa. Ilo sateista jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä heinäkuussa tuli uusi kuiva jakso. Killin Voima Oy:n tuotanto laski jälleen noin kolmannekseen edellisvuoden vastaavasta ajasta. – Tarkasteltaessa tämän vuoden tammi-heinäkuun tuotantoa jää se viidenneksen viime vuodesta. Eli tuotanto on tippunut melkoisesti, ja oletettavasti loppuvuosi ei pysty tätä enää paikkaamaan. Käyttöpäällikkö Juha Koivula toivoo syyssateita paitsi sähkön tuotannon myös järvien virkistyskäytön vuoksi. Killin Voima Oy:n vesivoimalaitokset sijaitsevat Virtain Killinkoskella ja Soininkoskella sekä Parkanon Käenkoskella. SÄHKÖÄ KOLMEEN MAAKUNTAAN Sähkölasku verkkopankkiin e-laskuna Tilaa sähkölasku verkkopankkiin kätevästi e-laskuna. Asiakkaana voit kirjautua palveluun oman verkkopankkisi palvelusivuilta. E-laskun käyttöönottoon tarvitaan asiakasnumero ja viitenumero viimeisestä sähkölaskusta. E-laskuun siirtymisen myötä paperilaskut jäävät pois. Sähkön alkuperä Uusiutuvat 12 % Fossiiliset 46 % Ydinvoima 42 % Energiatiedot ovat vuodelta 2013. P alvelunumeromme Vaihde Sähköliittymät Sähkön myynti ja neuvonta Sähkölaskutus Vikailmoitukset Lisää sähköistä asiaa www.ksat.fi (03) 485 511 (03) 485 5430 (03) 485 5420 (03) 485 5410 (03) 485 5400 Virrat, Keskustie 10, aukioloajat: ma–pe klo 8–16 Ähtärin aluetoimisto, Yrittäjäntie 3, aukioloajat: ma klo 7.30–12, to 12–16 SyysWirtasen sisältö: Aarne Haikonen, (03) 4855 281, [email protected] Toimitus, ulkoasu, taitto: Monitiimi, [email protected] Paino: Virtoprint, Virrat