Tästä - Aslemetals
VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2011 Sisällysluettelo Aslemetals Oy lyhyesti . ......................................... 3 Julkaisija Toimitusjohtajan katsaus ....................................... 4 Aslemetals Oy PL 17 26101 Rauma puh.02 838 011 fax 02 838 0290 www.aslemetals.fi Kaaron konepajan katsaus ..................................... 6 Lapijoen konepajan katsaus ................................... 9 Laatupäällikön katsaus . ...................................... 10 Työsuojelupäällikön katsaus . ............................... 12 Työturvallisuus – IF, Kari-Pekka Hakala ................ 13 Toimenkuvaesittelyt Lapijoki / varasto, kuljetus, työkaluvarasto . ........... 14 Hallinto ............................................................. 15 Kaaro / taivutus .................................................. 15 Alihankkijan haastattelu – Ermail Oy .................... 16 Alihankkijan haastattelu – KPP-huolto .................. 17 Toimitusneuvosto Pasi Lehtinen Inka Lehtinen Niina Jäpölä Kati Iiskala Kuvat Aslemetals Oy Kesätyöntekijä Lauri Kattilakosken kurkistuksia ....................................................... 18 Ulkoasu ja taitto Hallituksen puheenjohtajan katsaus ..................... 19 Eura Print Oy Hallituksen jäsenen haastattelu – Mikko Toivonen ............................................... 20 Paino Ansiomerkkijuhla, syntymäpäivät, eläkkeelle ......... 22 Eura Print Oy Yritys lyhyesti Aslemetals Oy on keskisuuri metalliteollisuuden alihankintayritys, jonka päätuotteita ovat teollisuuden teräs- ja putkistorakenteet. Aslemetals valmistaa lisäksi muotistoja betoniteollisuuden tarpeisiin. Toimimme tällä hetkellä kahdessa toimipisteessä: Kaaron konepajalla Raumalla sekä Lapijoen konepajalla Eurajoella. Asiakkaamme vaihtelevat pienistä paikallisista yrityksistä suuriin kansainvälisiin asiakkaisiin. Palvelemme muun muassa voimalaitos-, kemian-, laiva-, metalli- ja betoniteollisuuden tarpeita Suomessa sekä ympäri maailman. Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme huomioiden asiakkaidemme ja ympäristön asettamat vaatimukset. Toimintaamme ohjaa ISO 9001, ISO 14001, ISO 3834-2 vaatimukset täyttävä sertifioitu toimintajärjestelmä. MISSIO VISIO Tuotamme tuotteita ja palveluita asiakkaan ehdoilla, omia vahvuuksia hyödyntäen Haluamme olla metalliteollisuudessa tunnettu ja luotettava kumppani, jolle haasteet ja kehitystoimet ovat mahdollisuuksia tuottaa lisäarvoa asiakkaalle STRATEGIA Viemme toimintaamme eteenpäin panostamalla jatkuvaan tuotanto- ja valmistusmenetelmien kehittämiseen. Yhteistyössä asiakkaiden kanssa haemme tehokkaita ratkaisuja kannattavalle ja kasvavalle toiminnalle. Tuomme yhä voimakkaammin esille osaamista ja vahvuuksiamme voidaksemme kasvattaa asiakaskuntaamme ja näin taata toiminnan joustavuuden ja jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. ARVOT Asiakashyödyn tuottaminen Joustavat ja tarkat toimitukset Pitkäjänteinen ja kehittyvä toiminta Hyvä työpaikka 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Aslemetalsin liiketoiminnan aloittamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Toiminta on alkanut vuonna 1961. Yhtiö on virallisesti rekisteröity Kaupparekisteriin 19.4.1963. Puoleen vuosisataan on mahtunut määrätietoisten panostusten ja toiminnan jatkuvan kehittämisen kautta suurten onnistumisten lisäksi myös vastoinkäymisiä sekä vaikeita ajanjaksoja, mutta kuten Niilo, yhtiön perustaja, on usein sanonut ”marssi jatkuu”. Aslemetalsin kaltaisten pk-yritysten liiketoiminnassa maailmantalouden kriisi ja sitä seurannut rakennemuutos ovat selvästi näkyvissä. Suurimpien konepajojen elpymistä ovat helpottaneet kevyempi kustannusrakenne osan tuotannosta tullessa halvemman kustannustason maista sekä palveluliiketoiminta, joka ei ole yhtä herkkää suhdanteille kuin puhtaasti tuotantoon perustuva liiketoiminta. Juhlistimme tätä saavutettua merkkipaalua tässä vaiheessa yhdessä henkilöstön kanssa yhdistetyssä joulu- ja ansiomerkkijuhlassa, jossa samalla lanseerattiin yrityksen uudistettu logo. Muistellessamme Aslemetalsin historiaa viisikymmentä vuotta taaksepäin korostui selvästi, että yrittäminen ja yrityksen johtaminen on ammatti, kutsumus ja elämäntapa, jossa yritysjohdolla on oltava vahvat tunnesiteet yritykseensä. Näiden ominaisuuksien myötä Aslemetalsin perustajalle, Niilo Lehtiselle, luovutettiin Keskuskauppakamarin rautainen ansiomerkki tunnustuksena huomattavasta aktiivisuudesta ja toiminnasta vuonna 1961 perustamansa yrityksen toiminnassa seuraavin perusteluin: ”Yrityksen 50-vuotisen historian aikana Niilo Lehtinen on osoittanut merkittävää sitoutumista yrittäjyyteen, läpivienyt vaativia projektikokonaisuuksia sekä toiminut merkittävänä työllistäjänä Rauman seudulla.” Vuoden 2011 liikevaihto nousi noin 16 % edelliseen vuoteen verrattuna tilikauden tuloksen pysyessä samalla tasolla. Niilo Lehtinen on aina ollut yrittäjänä tinkimätön alansa ammattiosaaja. Henkilöstö Vuosi 2011 Aslemetalsilla Vuosien 2008 lopun ja 2009 aikana alkaneen taantuman vaikutuksia ennustettiin monien optimistien mukaan lyhyiksi mutta oikeammiksi osoittautuivat ennusteet hitaasta talouden toipumisesta. Suomen vienti on edelleen ongelmissa euroalueen talouskriisin ja globaalin taantuman jälkimaininkien johdosta. Talous Teräsrakennetuotannon työt pääsivät asetettuihin tavoitteisiin, mutta putkisto- ja moduulituotannon toiminnallinen tulos jäi miinukselle. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja teräsrakennepuolen positiivisen työn tuloksen ansiosta yhtiön kokonaistulos jäi lievästi plussalle. Putkisto- ja moduulituotannon tuloksen ja toiminnan kehittämisessä avainasemassa on tuotantoketjun tehokkuuden ja johdonmukaisuuden kehittäminen. Tuotantoketjun jokaisen osa-alueen pitää toimia katkoitta, jotta saadaan kokonaisuus toimivaksi. Tähän tullaan entisestään panostamaan vuonna 2012 nykyisen toiminnan ollessa kestämätöntä pidemmällä aikajänteellä. Aslemetalsin palveluksessa vuoden lopussa oli yhteensä 82 henkilöä. Kokonaisvahvuuteen ei vuoden aikana tullut suuria muutoksia. Vuoden aikana eläkkeelle jäi neljä henkilöä. Viimeaikainen yhtiön strategia on ollut taata koko henkilöstölle luotettava ja vakinainen työpaikka. Hetkelliset kuormitushuiput pyritään tasaamaan yhteistyökumppanien kanssa sekä ulkopuolisin resurssein. Kaikkien kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että yhtiön avaintoiminnot ovat yhtiöllä itsellään. Päteviä henkilöitä tullaan tarpeen mukaan palkkaamaan huomioon ottaen yhtiön ydinliiketoiminnan tarpeet. Kansantalouden kokonaistyöllisyyden osalta on selvää, että suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän työvoimapula on edessä. Tästä johtuen kansantaloudellisesti työssäoloaikojen pidentäminen on välttämätön tosiasia ja tulee jatkumaan keskusteluissa lähitulevaisuudessakin. Aslemetals seuraa tätä keskustelua ja valmistautuu tarvittaviin muutoksiin. Investoinnit Kuluneen vuoden aikana merkittävin investointi tehtiin Kaaron konepajalle hankkimalla ilmastointi- ja kärynpoistojärjestelmä HYMY Systeemi, joka on syrjäyttävään ilmanvaihtoon perustuva, hitsaavan teollisuuden tilojen perusilmanvaihto- ja lämmön talteenottojärjestelmä. Kaarolle aiemmin määräajaksi hankittujen Zehnder-ilmanpuhdistimien sopimuskautta jatkettiin, koska ilmanlaadun on todettu parantuneen näiden johdosta. Kaarolle on lisäksi alkuvuonna hankittu 10 tn pyörityspöytä. Kaarolle on lisäksi mietinnässä 16 tn siltanosturin hankinta. Lisäksi tutkitaan ja haetaan ratkaisua Lapijoen tuottavuuden parantamiseksi muokkaamalla kokonaan uutta konepajajärjestystä. Tähän liittyen uusien putkentaivutuslaitteiden hankintaa harkitaan. Olkiluodon telakalle on menossa vesijohto ja erillinen oma viemärijärjestelmä. Tämän lisäksi vuoden aikana on toteutettu normaaleja kunnossapito- ja korvausinvestointeja. Kaikki investointiehdotukset edellyttävät perusteluita ja suurempiin mahdollisesti toteutettaviin hankintoihin vaikuttavat suurelta osin aina myös tilausnäkymät. Käytäntö on osoittanut, että monet investoinnit voivat olla nopeastikin tehtäviä ja muokattavissa – ”mitään ei ole kiveen hakattu”. Osallistumislisä kuukausittain ja vuosittain maksettavaksi Aslemetals on muuttanut vuoden 2012 alusta lähtien neljä vuotta sitten käyttöönotetun osallistumislisän maksuperustetta kaksi portaiseksi, mikä toivottavasti myös osaltaan parantaa kannattavuutta ja on kaikille osapuolille tasapuolinen. Osallistumislisää maksetaan kuukausittain sekä vuosittain määriteltyjen perusteiden ja laskutavan mukaisesti. Näkymät vuoteen 2012 Tuottavuus on vielä vuonna 2008 alkaneen taloustaantumaa edeltäneen tason alapuolella. Kilpailukykyä ja kannattavuutta rasittavat materiaalien, hyödykkeiden ja palkkojen korotukset. Liikevaihdollinen tavoite kuluvalla tilikaudella on vähintäänkin sama kuin vuonna 2011. Tähän päästäksemme Aslemetalsilla on kehitteillä uusia toimintamalleja sekä liiketoiminnan painopistealueita, jotka auttavat pääsemään tavoitteisiin. Myös täysin uusia ratkaisuja tuotantoon tutkitaan esimerkiksi hankkimalla uutta konekantaa. Sisäisten kehitystoimenpiteiden lisäksi meidän tulee jatkuvasti seurata mihin suuntaan markkinat ovat kääntymässä. Muutokset asiakkaidemme liiketoiminnassa vaikuttavat väistämättä myös meihin ja siksi reagointikykymme muutosten edessä tulee olla joustavaa ja ripeää. Tilauskannan vaihtelevuus, ja näin ollen myös liikevaihdon muutokset suuntaan ja toiseen, voivat olla alihankintatöissä huomattaviakin. Meidän pitää huomioida tämä seikka ja myös suhteuttaa kustannukset sen mukaisesti. Yrityksen joustavuus onnistuu vain, mikäli sen päävoimavara eli ihmiset ovat joustavia. Onnistunut joustavuus on aina molemminpuolista; kun henkilöstö joustaa, myös yritys joustaa. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta tämä merkitsee esimerkiksi työajoissa joustamista, jolloin molemminpuolisesti sovitaan ”sisään teon” periodista ja näin ansaituista vapaista. Yksittäisen henkilön työpanosta ja joustavuutta koko yrityksen liiketoiminnan jatkuvuudelle ei näissä olosuhteissa tule väheksyä. Yrityksellä sekä sen yksittäisellä työntekijällä tulee olla yhteinen ymmärrys tulevaisuuden tavoitteesta. Näkisin, että yksittäisten strategisten painopistealueiden ja investointipäätösten takana on lopulta yhteinen tavoitteemme: yrityksen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Jatkuvuuden varmistaminen nykyisessä pitkään jatkuneessa epävarmassa taloudessa vaatii joustavuutta ja valmiutta olla uudistuskykyinen. Kiitän kaikkia aslelaisia ja yhteistyökumppaneitamme yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Raumalla maaliskuussa 2012 Pasi Lehtinen toimitusjohtaja 5 Kaaron konepajan johtaja Iiro Lehtinen Taas on tullut aika kiittää kuluneesta vuodesta ja pistää tapahtumat paperille. Vuodessa 2011 oli taas enemmän tekemisen meininkiä muutaman hiukan hiljaisemman vuoden jälkeen. Erityisesti ensimmäinen vuosipuolikas oli työntäyteinen ja tarjosi meille täystyöllisyyden. Valitettavasti lomautuksiin jouduttiin turvautumaan loppuvuonna heikentyneen tilauskannan vuoksi. Vauhdilla käyntiin lähteneestä vuodesta huolimatta Kaaron konepajan resurssit olivat vajaakäytöllä koko vuotta katsoen. Kustannustehokkuutta ja työviihtyvyyttä parantamaan tarkoitetut ilmanpuhdistus- ja lämmityslaitteistot saatiin onnistuneesti vietyä läpi tuotantotiloihimme. Yhteistyössä paikallisen oppilaitoksen ja tekniikanopiskelijoiden perustamien yritysten (Jarwigroup Oy ja Tmi Altatec) kanssa toteutimme Kaaron kiinteistön sähkökeskusten kuvien päivittämisen. 6 Tulevaisuus näyttää, voisiko sanoa sumuiselta, mutta oikein navigoimalla, turvallisesti rantoja pitkin, ottamalla uudet haasteet mahdollisuuksina ja pitämällä vanhat hyväksi todetut opit mielessä, tulemme menestymään myös seuraavat 50 vuotta. Tuottavuuden jatkuva parantaminen, sairaslomien vähentäminen, työtapaturmien poistaminen sekä ylpeys omasta työstä ovat yksittäisiä tekijöitä, mutta joiden yhteisvaikutus näkyy kilpailukyvyssä, joka nykyään mitataan kansainvälisesti. Haluan kiittää asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja erityisesti työntekijöitä niin tuotannossa kuin toimistossa. Metso Minerals Pertti Nuutinen, tuotepäällikkö Toimitimme vuonna 2011 lähes 400 toimitusta. Pääsimmekin viime vuonna päätuoteryhmissä taantumaa edeltävälle vuoden 2008 tasolle. Alkuvuosi oli kuormitukseltaan työntäyteinen. Vastasimme kuitenkin kaikkiin asiakkaan tarpeisiin ja toimitusketju osoitti että kapasiteettia löytyy vielä enemmän. Vuoden viimeinen vuosipuolikas oli odotusten vastaisesti hieman hiljaisempi, erityisesti syyskuusta marraskuuhun oli rauhallisempaa. Joulukuussa kysyntä alkoi palautua, joten odotamme tuotteiden menekin pysyvän alkuvuoden ajan vakaana. Vuotta hallitsivat tuotteiden konstruktiomuutokset, joiden taustalla ovat työkoneiden tiukkenevat päästönormit. Samoin teimme vuoden aikana muutamia uusia prototyyppejä. Asiakas onkin uudistamassa mallistoaan laajasti, ja tämä tulee aiheuttamaan muutoksia tuoteryhmissä. Sarjatuotannossa toimitusvarmuutemme oli viime vuonna 98 prosenttia. Vakavampia laatupoikkeamia ei esiintynyt, ja yhtenä keskeisenä ajatuksena on, että parannettavaa löytyy aina. Hoidamme toimitusketjun kokonaisvaltaisesti ja räätälöimme sen asiakkaillemme sopivaksi. Tarjoamme muun muassa varastointipalveluja ja teemme tuotteita myös asiakkaiden ennusteiden mukaisesti. Tällöin raskaiden kokoonpanojen kotiinkutsut voivat hoitua viikon toimitusajalla. Jos laatuvirheitä on tapahtunut, on vasteaikamme ollut yleisesti alle 36 tuntia. Sopeudumme myös asiakkaan viime hetken toimitus- ja tuotemuutoksiin ja pidämme minkä lupaamme. Uskommekin näiden asioiden kiinnostavan asiakkaita myös jatkossa. Vuosi 2012 tulee aiheuttamaan omia haasteitaan markkinatilanteen osalta. Samalla kuitenkin kehitämme toimintaamme laaja alaisesti ja odotammekin toimenpiteiden synnyttävän uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. 7 Projektitoimitukset Altti Renfors, tuotepäällikkö Menneestä vuodesta todettakoon jälleen, että tehtiin hyvin erilaisia töitä, joita toimitettiin useille eri asiakkaille. Suurta osaa tehdyistä töistä näytteli leikkausja taivutustyöt, mutta varsinkin alkuvuosi oli kiireinen johtuen osaltaan telakalle toimitettavien esivalmisteiden aikatauluista. Tarjouksia jätettiin paljon, joista suuri osa oli budjettiluonteisia, asiakkaiden tämän vuoden investointeihin liittyen. Tämä antaa sellaisen kuvan, että töitä maailmalla olisi, mutta asiakkaat harkitsevat uusia investointeja pidempään. Projektiluonteisia ”avaimet käteen” toimituksia tehtiin myös joitain, ja tunnusomaista näille toimituksille on, että asiakas saa koko paketin suunnittelusta ja mallintamisesta alkaen pihaan toimitettuna. Tuot- 8 teiden 3D-mallintaminen näyttää, miltä lopullinen kappale tulee näyttämään ja näin helpottaa päätöksenteossa. Etenkin tämän kaltaisissa kokonaistoimituksissa pyrimme tuntemaan sekä ymmärtämään asiakkaan tarpeet, ja näin tuomaan asiakkaalle lisähyötyä valmistuksen näkökulmasta. Tähän alkaneeseen vuoteen 2012 on myös juuri hankittu Kaarolle uusi pyörityspöytä, joka osaltaan auttaa etenkin pyörähdyskappaleiden, mutta muidenkin käänneltävien kappaleiden, hitsauksessa. Pöydän nostokapasiteetti on 10 tonnia, mikä mahdollistaa myös melko suurten kappaleiden käsittelyn. Lapijoen konepajan johtaja Mika Jäpölä Vuosi 2011 alkoi odottavissa tunnelmissa. Alkavalle vuodelle oli tiedossa useita isompia projekteja, joihin liittyi paljon haasteita: nopeita toimitusaikoja, tiukkoja laatuvaatimuksia ja uusia asiakkaita. Vuoden aikana tehtiin apukattiloiden varustelua, raakaöljykoneikkoja, kattilavesikoneikkoja, yli 230 polttoaineen ja voiteluaineen käsittelykoneikkoa, rakennettiin merivientikelpoisia separaattori-kontteja sekä asennettiin taavetteja telakalla. Vuoden 2011 projekteille oli tyypillistä normaalia tiukemmat laatuvaatimukset, jotka aiheuttivat työtä niin tuotannossa kuin myös toimistossa. Esimerkkinä tästä ovat materiaalien ja hitsausten täydellinen jäljitettävyys sekä erilaiset työvaihekohtaiset tarkastukset ja niiden dokumentointi. Toinen vuoden aikana useasti esille noussut teema oli erilaiset muutokset niin työn sisällössä kuin myös aikatauluissa. Erilaisten muutosten hallinta on osa päivittäistä työtämme, eikä sitä voida myöskään jatkossa välttää. Joustavuus ja asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja niiden täyttäminen ovat yhä tärkeämmässä roolissa. tavoiteaikoihin ja niiden seurantaan on alkuvuoden aikana kiinnitetty enenevässä määrin huomiota. Tiedämme, että tavoitteet ovat tiukkoja, mutta myös asiakkaiden hintapaineet ovat kovia. Asiakkaat odottavat, että toimittajat pyrkivät löytämään ratkaisuja hinnankorotuspaineisiin myös omasta tuotannosta. On pyrittävä etsimään keinoja, joilla voidaan lyhentää työhön käytettyä aikaa. Alkuvuoden 2012 tsemppaus sisäisten poikkeamien tekemisessä on ollut todella positiivinen asia. Epäkohtien systemaattisella tunnistamisella voidaan kehittää juuri niitä asioita, jotka aiheuttavat haittaa päivittäisessä toiminnassa. Tätä kautta on mahdollisuus löytää syitä sille, miksi ja mihin ylimääräistä aikaa kuluu ja etsiä yhdessä ratkaisuja siihen, miten asioita voitaisiin tehdä toisin. Tätä kautta on mahdollisuus vähentää käytettäviä työtunteja ja vaikuttaa näin suoraan myös työn tuottavuuteen. Haluan toivottaa kaikille positiivista alkavaa vuotta – etsitään yhdessä ratkaisuja, joilla viedään asioita eteenpäin ja saadaan kehitystä aikaiseksi. Työn tuottavuudesta on puhuttu paljon, mutta asia on edelleenkin hyvin ajankohtainen. Työkohtaisiin 9 Laatupäällikön katsaus Niina Jäpölä Alkuvuodesta 2011 mietittiin uudelleen yrityksen laatutavoitteita ja pyrittiin asettamaan niille selkeämmät ja konkreettisemmat tavoitteet. Poikkeamien osalta tavoitteena on panostaa aiempaa enemmän omaan sisäiseen poikkeamavalvontaan ja pyrkiä havaitsemaan poikkeamat ennen kuin ne lähtevät ovesta maailmalle. Syksyllä päätettiinkin lanseerata uusi sisäisten poikkeamien kampanja, jonka tavoitteena on saavuttaa vuoden 2012 aikana vähintään 100 kirjattua sisäistä poikkeamaa. Sisäisten poikkeamien määrät lähtivätkin kiitettävästi nousuun loppuvuodesta. Toivottavasti sama kehitys jatkuu edelleen. Poikkeamien kirjaamisen lisäksi tavoitteena on kuluvan vuoden aikana löytää uusia tehokkaampia tapoja myös hyödyntää ja jakaa poikkeamista saatavaa arvokasta tietoa ja välttää näin virheiden uusiutuminen. 10 Sisäinen kehitys palvelee niin asiakkaitamme kuin omaa toimintaamme. Poikkeamien lisäksi myös sisäiset auditoinnit ovat hyvä tapa löytää kehitettävää omasta toiminnasta. Normaalin työn tiimellyksessä ei useinkaan ole aikaa miettiä toimintatapojen järkevyyttä tai huomata toiminnan poikkeamista sovitusta. Vuoden aikana pidettiin auditointisuunnitelman mukaan neljä sisäistä auditointia aihealueina teräs- ja levyrakenteet, tukitoiminnot, Metson tuotanto sekä lakisääteiset vaatimukset. Lieviä poikkeamia kirjattiin yhteensä 10 ja kommentteja ja kehitysehdotuksia 12. Sisäisten auditointien kuten ei poikkeamienkaan tarkoituksena ole kaivella moitittavaa kenenkään toiminnasta, vaan pyrkiä tuomaan esille mahdollisuuksia kehittää asioita eteenpäin. Omalle työlle ja toimintatavoille tulee herkästi sokeaksi ja ulkopuolisen näkökulma voi auttaa asioiden erilaisessa tarkastelussa. Omien auditointiemme lisäksi myös DNV kävi vuoden aikana auditoimassa meitä kahdesti, ensin helmikuussa ja vielä myöhemmin joulukuussa. Joulukuun auditointi oli ISO 14001, ISO 9001 ja ISO 3834-2 uudelleensertifiointiauditointi. Molemmissa auditoinneissa toiminnan mittarit nousivat kehitystarpeissa selkeästi esille ja tämän kanssa onkin pyritty tekemään vuoden aikana töitä. Mittareiden tulisi olla toimintaa tukevia, ja niiden tulisi tuottaa luotettavaa tietoa toiminnasta päätöksenteon tueksi. Ympäristöpuolella merkittävä uudistus oli Olkiluodon telakalle syksyllä myönnetty ympäristölupa. Lupa on edellytys telakkatoiminnan jatkamiselle Olkiluodossa ja näin tärkeä askel valmistauduttaessa telakan vuokra- sopimuksen päättymiseen. Lupa asettaa toiminnalle tiettyjä seurantavelvollisuuksia, joista sovittiin yhdessä seurantaviranomaisten kanssa loppuvuodesta. Kaaron konepajalla investoitiin menneenä syksynä uuteen lämmön talteen ottavaan ilmastointiin. Valittu Hymy-ilmastointijärjestelmä on suunniteltu hyödyntämään tuotantokoneista ja -laitteista syntyvä hukkalämpö lämmön talteenoton avulla. Lisäksi järjestelmään on rakennettu sähköinen suodatinkennosto, joka puhdistaa poistoilman ennen sen ulospuhaltamista ja vähentää näin ympäristön hiukkaspäästöjä. Poistoilma korvataan järjestelmässä ulkoa johdettavalla raikkaalla korvausilmalla, joka lämmitetään poistoilmasta talteen otetulla energialla. Lapijoella on pyritty vastaavasti pienentämään lämmitysenergian kulutusta mm. lämpötilan viikonloppu- ja yöpudotuksilla, joilla on nähty olevan selkeä vaikutus lämmitystarpeeseen. Jatkossakin tullaan kiinnit- tämään yhä enemmän huomiota kokonaisenergiankulutukseen. Aslemetals on sitoutunut teollisuuden Energiatehokkuussopimuksen kautta vähentämään omaa energiankulutustaan 9 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Energiatehokkuussopimukseen sitoutuminen oli myös yksi tärkeä lähtökohta käynnistettäessä loppuvuodesta ympäristöohjelman päivittämistä vuosille 2012– 2014. Ympäristöohjelma laaditaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan, minkä jälkeen toiminnan ympäristönäkökohdat tulee tarkastaa uudelleen ja määrittää tavoitteet tärkeimmille näkökohdille. Ohjelman päivittämiseen osallistuu henkilöstöä kummastakin toimipisteestä. Tavoitteena on, että näkemystä saadaan niin tuotannosta kuin toimihenkilöidenkin puolelta. Yhteistyö ja eri näkökulmien huomioiminen onkin se perusta, jolle kaikki kehitys tulisi rakentaa. 11 Työsuojelupäällikön katsaus Jari Pitkänen Vähintään kolmen päivän sairauspoissaoloon johtaneita työtapaturmia tapahtui Aslemetalsilla 11 kappaletta vuonna 2011. Ikävä kyllä se merkitsi kasvua edelliseen vuoteen. Tehtyjen työtuntien määrä samalla jaksolla kasvoi noin 14%. Lieväksi tapaturmaksi luokiteltuja, enintään kahden poissaolopäivän tapahtumia kirjattiin kuusi kappaletta. Työtapaturmista kertyi poissaolopäiviä yhteensä 70 ja työmatkatapaturmista 153. Muista syistä kuin tapaturmista aiheutuneista sairaslomista kertyi poissaolopäiviä 546 ja näin ollen sairaslomaprosentiksi tuli 3,33%. Tämän tuloksen saavuttamisen sivukuluina käytettiin myös noin 32 tonnia hitsauslisäaineita. Tapaturmien ennaltaehkäisevään toimintaan liittyen läheltä piti -tilanteiden tunnistamiseen ja raportoinnin aktivoimiseksi otettiin 2010 vuoden puolella käyttöön kannustejärjestelmä. Mikäli vuosikolmanneksen aikana raportoidaan 12 läheltä piti -tilannetta, arvotaan raportin täyttäneiden kesken elokuvaliput. Lisäksi, jos koko vuoden aikana raportteja jätetään vähintään 36 kappaletta, arvotaan raportin täyttäneiden kesken illalliskortti kahdelle hengelle. Vuoden 2011 ensimmäisen kolmanneksen aikana arvontaraja ylittyi ensimmäisen kerran ja työsuojelutoimikunnan kokouksen yhteydessä arvottiin vilpittömän puolueettomissa olosuhteissa voittajaksi Olli Airevuo. Loppuvuonna raporttien määrä valitettavasti pieneni ja vuoden kokonaistulokseksi tuli 22 kirjattua läheltä piti -tapausta. Muutaman vuoden investointitaantuman jälkeen Kaarolle tuotantotiloihin asennettiin vuoden 2010 lopulla Zehnderin suodatinlaitteita sisäilman laadun 12 parantamiseksi. Suodattimien puhdistuskapasiteetti osoittautui käytännössä hieman huonommaksi, kuin mitä laitetoimittajan laskelmissa oli todettu. Suodatinelementtien vaihtoväliä on jouduttu lyhentämään suunnitellusta ja käyttämään huippuimureita tuuletusapuna. Suodattimien aiheuttama ilmankierto on kuitenkin auttanut tasoittamaan hallin lämpötilaeroja ja nostamaan hieman hallin keskilämpötilaa talvikauden aikana vähentyneen tuuletustarpeen ansiosta. Kaaron tuotannon sisäilmaston kehittämistä jatkettiin 2011 vuoden lopulla asennetulla ja käyttöönotetulla Hymy-ilmastoinnilla. Kyseinen järjestelmä perustuu korvaavaan ilmankiertoon. Sisään tuleva ilmavirta ohjataan seiniä pitkin alas lattialle, josta lämpimämpi ilma kohoaa ylös hallin kattoon vieden samalla mukanaan ilmassa leijuvia epäpuhtauksia. Hallin katosta ilma johdetaan lämmönvaihtimen ja suodattimien kautta ulos. Poistoilmasta talteen otettu lämpö käytetään korvausilman lämmitykseen. Ellei talteen otettu lämpö riitä korvausilman lämmittämiseen, lämmitystä avustetaan sähkövastuksilla. Lapijoella vastaavia sisäilmaston kehitystoimia on toteutettu laajentamalla hitsaamoon alun perin asennettujen Nedermannin ilmasuodatinyksiköiden reviiriä suurimpaan osaan mustan puolen hallia. Viime kesän alussa Lapijoen tuotannosta ehdotettiin kevyempien kesätyöasujen hankkimista puhtaalla puolella työskentelyyn vaihtoehdoksi kokohaalareille. Ratkaisuna tarjottiin mahdollisuutta hankkia työasuksi t-paidan ja housujen yhdistelmä omakustanteisesti, noudattaen annettuja ohjeita muun muassa asukokonaisuuden värien suhteen. Tähän tarjoukseen tarttui muutamia työntekijöitä. Vuoden lopulla valittiin työsuojeluhenkilöt seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Työsuojeluvaltuutettuna jatkaa Ville Peltonen, Marko Salonen nousi ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja toiseksi varavaltuutetuksi tuli Toivo Mäenpää. Muina työnsuojelutoimikunnan jäseninä jatkavat Heikki Mäkilä ja Niina Jäpölä. Lämpökuvaus paransi tehtaiden turvallisuutta Aslemetalsin tehtaat lämpökuvattiin alkuvuonna 2011. Infrapunakameralla tehdyt sähkökeskusten kuvaukset paljastivat korjauskohteita tehtaiden sähköturvallisuudessa. Havaitut kohteet laitettiin kuntoon ja samalla sähkökeskusten kuvat päivitettiin ajan tasalle. Tuloksena on turvallisempi yritys, josta on karsittu välittömät sähköpalon riskit. Sähkökeskusten palot ovat yleistyneet suomalaisissa yrityksissä. Sähköön liittyvät tulipalot ovatkin vahinkotilastojen mukaan yrityksen merkittävin riski. Sähkökeskusten lämpökuvauksissa havaitaan yleensä aina löysiä liitoksia ja niistä johtuvaa ylikuumentumista. Näin kävi myös Aslemetalsin tehtailla, jotka päätettiin lämpökuvata helmikuussa 2011 vahinkovakuutusyhtiö Ifin suosituksesta. – Lämpökuvaus tehdään infrapunakameralla, jonka avulla huomataan poikkeamat sähkökeskusten ja -laitteiden lämpötiloissa. Kuvausta täydennetään sähköteknisillä mittauksilla. Joskus viat vaativat suurempaa remonttia, kun taas joissakin tapauksissa hyvin yksinkertaiset toimenpiteet voivat estää vakavan tulipalon. Pelkkä liitoksen kiristäminen saattaa tuolloin riittää. Olennaista on huomata sähköviat ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa, turvallisuusasiantuntija Jussi Lehtonen Ifistä kertoo. Aslemetalsilla kuvaukset paljastivat puutteita vikavirtasuojissa sekä muutamia löysiä liitoksia, jotka olivat päässeet kuumentumaan. Samalla, kun vikavirtasuojat ja liitokset laitettiin kuntoon, Aslemetals palkkasi neljä sähkötekniikan opiskelijaa päivittämään sähkökeskusten kuvat ja piirtämään ne sähköiseen muotoon. – Aslemetalsin kiinteistöjä on laajennettu useaan otteeseen, ja vanhimmat kiinteistön osat ovat 1960luvulta. Halusimme selvittää sähkökeskusten kunnon ja parantaa työympäristömme turvallisuutta. Olin kuullut, että lämpökuvausta käytetään koneiden kunnon tarkastuksessa, mutta sähkökeskusten lämpökuvaus oli minulle uutta, Aslemetalsin Kaaron konepajan johtaja Iiro Lehtinen sanoo. Hetkellinenkin ylikuumentuminen saattaa vioittaa laitteita tai sähkökeskusta esimerkiksi sulattamalla johtoja. Vakavimmillaan ylikuumentuminen johtaa tulipaloon. Palosta tai sähkökeskuksen vaurioitumi- sesta seuraa aina hankaluuksia yrityksen toiminnalle, minkä lisäksi tulipalo saattaa vaarantaa ihmishenkiä. - Lämpökuvaukset paransivat konkreettisesti tehtaidemme turvallisuutta. Avoin kommunikointi ja hyvä yhteistyö Ifin kanssa mahdollisti sen, että sähkökeskusten toiminta saatiin kuntoon ennen kuin vahinkoja ehti syntyä, Iiro Lehtinen toteaa. Aslemetals sai lämpökuvauksia varten Ifiltä investointitukea, joka kattoi puolet kuvausten kustannuksista. Kari-Pekka Hakala If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 13 Teksti: Jussi Hietikko Toimenkuvia Aslemetalsin toimipisteissä Lapijoen konepaja – varasto, kuljetus ja työkaluvarasto Aurinko jatkaa vielä uniaan, kun Mika Salminen jo avaa Aslemetalsin Lapijoen konepajan porttia. Näin hän tekee aina arkisin puoli seitsemältä. Hän tai toinen varastomies Anssi Lähdemäki. He myös sulkevat portin viimeisinä iltapäivällä noin neljän aikaan. 15 vuotta Aslemetalsilla työskennelleen Mika Salmisen työpiste on liikkuvaa lajia, sillä hän vastaa siitä, että tavara liikkuu kitkatta paikasta toiseen. Nytkin Renault-kuorma-auto on lastattu ja lähtövalmiina Ermailin suuntaan, jossa lastina olevat moduulin osat maalataan. Sen jälkeen Salminen kääntää ratin Kaaron konepajan suuntaan. – Ehkä nykyisin tulee oltua hieman enemmän varastohommissa kuin ennen, mutta pääosin ajan autoa, Salminen kuvailee työpäiväänsä. 14 työkaveriakin. Keväällä Lapijoen varastotiimiin liittyy Satu Heinonen Kaaron konepajalta. – Tosi mielelläni lähden varastohommiin Lapijoelle. Työpäivän sisältö muuttuu, mutta se on vaan hyvä juttu, Satu Heinonen miettii. Työnsä haastavimpana puolena Anssi Lähdemäki kokee sen, että hänen täytyy olla koko ajan jyvällä siitä, mitä Lapijoen konepajan hallissa milloinkin on. – Liikenteessä on aina omat haasteensa. Jos jotain haluaisi työssä muuttaa, peruuttaisin talven kokonaan, naurahtaa Salminen. Kuusi vuotta sitten Aslemetalsin palvelukseen tullut Anssi Lähdemäki taas vastaa siitä, että Salmisen kuljettamat tavarat löytävät oikean paikkansa Lapijoen konepajalla. Hän ottaa vastaan tavarat, päivittää ne tietojärjestelmään ja tarvittaessa vie suoraan asentajille. – Hyllyssä suurin osa tavaroista ei ehdi olla kuin muutaman tunnin. Sekin kyllä riippuu paljon päivästä, Lähdemäki pohtii. Salmisen ja Lähdemäen mukaan kiireisimpinä päivinä ei ehdi kuin pyörähtää konepajan uusituissa ruokalatiloissa, kun taas toisina päivinä ehtii auttaa Kuvassa vasemmalta Anssi Lähdemäki kuljetuksista, Mika Salminen ja työkaluvarastosta Pekka Salonen. Taloushallinto Aslemetalsin taloushallinto ei voi toteuttaa Mika Salmisen toivetta talven peruuttamisesta, mutta moneen muuhun toisessa kerroksessa toimiva hallinto pystyy. Sen tehtävänä on huolehtia taloudellisten resurssien hallinnoinnista sekä tuottaa johdolle talouteen liittyvää tietoa päätöksentekoa ja toiminnan ohjausta varten. Tämän lisäksi taloushallinto vastaa lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä. Aslemetalsin kirjanpitoa ylläpitää talouspäällikkö Pirkko Rantala, joka hoitaa myös arvonlisäveron valvontailmoitukset ja työnantajailmoitukset. Kirjanpitoalalla 38 vuotta työskennellyt Rantala tuli Aslemetalsin palvelukseen vuonna 1998. Palkanlaskija Piia Anttila ohjailee Aslemetalsin rahavirtaa, johon kuuluu palkkojen lisäksi laskutus, saatavien valvonta ja kustannusseuranta. – Päivittäiset tehtävät eivät poikkea kovinkaan paljon toisistaan. Tässä on paljon toistuvia tehtäviä, jotka täytyy hoitaa. Numerot pitävät meidät kiireisinä ja tietokoneen ääressä, Pirkko Rantala ja Piia Anttila kertovat kuin yhdestä suusta. Laatupäällikkö Niina Jäpölä nousee tietokoneen äärestä esimerkiksi silloin, kun hän käy tuotannon puolella keskustelemassa tehdyistä poikkeamista. Laatupäällikön tehtäviä ovat muun muassa ympäristöasioiden raportointi viranomaisille, toimintajärjestelmän päivittäminen ja sen noudattamisen valvominen. – Toimituksiimme kohdistuu tiukat laatuvaatimukset, Jäpölä kuvailee. Aslemetalsin johdon sihteeri Kati Iiskalan työpäivä elää ja muuttuu tilanteen mukaan. Hän hoitaa muun muassa sisäistä tiedotusta ja hankintaa, valmistelee esitteitä, vuosikertomuksia ja yhtiön muita painotuotteita, päivittää nettisivuja ja laatii yhteenvetoja sekä aikatauluja toimitusjohtaja Pasi Lehtiselle. Iiskalan kädenjälki näkyy myös Lapijoella hallinnon tiloissa, jonka sisustukseen hän on päässyt vaikuttamaan. – Työni on hyvin vaihtelevaa, ja pystyn suunnittelemalla vaikuttamaan työpäiväni rytmiin melko paljon, Kati Iiskala kertoo. Kaaron konepaja – taivutus Lapijoen konepajan hallinnon edustavista tiloista on reilun kymmenen kilometrin matka Kaaron konepajalle, jonne on keskittynyt Aslemetalsin teräsrakennetuotanto. Taivutus- eli särmäystiimin kokenein jäsen on Harri Viertonen, joka on työskennellyt Kaarolla 17 vuotta. – Taivutamme tarkkojen piirrustusten mukaan metallilevyä. Millinkään virhettä ei oikein voi tehdä, Viertonen kertoo taivuttamistyöstä. – Työ vaatii eniten tarkkuutta ja keskittymiskykyä, Tuukka Näkki lisää. Tuukka Näkki tuli Aslemetalsille vuonna 2005, kuten Lasse Teinirantakin. Teinirannan mielestä työn paras puoli on työporukka, johon jokainen voi luottaa kiireen yllättäessä. – Aina voi kysyä apua muilta. Taivutustiimin tuorein jäsen Jani Lönblad on työskennellyt vuokratyöfirman listoilla viime kesästä lähtien. Hän on pannut merkille saman auttamiskulttuurin kuin Teinirantakin. Vaikka taivutustiimin työ on täysin erilaista kuin varastomiesten tai taloushallinnon työntekijöiden, kaikkia kolmea osastoa yhdistää kuitenkin yksi asia, jonka Tuukka Näkki kiteyttää yhdeksi lauseeksi. – Niin hyvin tehdään hommat täällä pajalla, ettei tarvitse viedä töitä kotiin. 15 Kumppaniesittely Ermail Oy Hiekkapuhallusta ja ruiskumaalausta Ermail Oy on vuonna 1989 perustettu perheyritys, joka on erilaisten teräsrakenteiden pintakäsittelyyn erikoistunut alihankintayritys Eurajoella. Tuotantotilat noin 5 hehtaarin tontilla käsittävät yhteensä 3000 m2 hallitilat, joissa sijaitsevat esikäsittely-, puhallus- maalaus- ja pakkaustilat. Pintakäsittelyprosessissa tuote suihkupuhdistetaan, jonka jälkeen maalataan asiakkaan kanssa sovitun mukaisesti ja viimeisenä työvaiheena kuivatus ja pakkaus. Ermail työllistää tällä hetkellä 12 henkilöä. 16 Ermail Oy on vuodesta 1990 lähtien vastannut suurimmaksi osaksi Aslemetalsin valmistamien teräskappaleiden pintakäsittelystä. ”Ensimmäiset Aslemetalsille pintäkäsitellyt kappaleet olivat Olkiluodon telakalla valmistetut lohkot. Mainitsemisen arvoisia pintakäsittelytöitä ovat myös Aslemetalsin Merivoimille valmistamat kolme miinalauttaa Pansio, Porkkala ja Pyhäranta, joiden runkojen pintäkäsittelyt Ermail toteutti”, muistelevat Jussi Seikkula ja Marko Jalonen. Viime vuosina pintakäsittelyä on suoritettu muun muassa koneikkoihin ja murskainten runkoihin. ”Kaksikymmentäkaksi vuotta kestänyt yhteistyö Ermailin ja Aslemetalsin välillä on hyvä esimerkki onnistuneesta kumppanuuden rakentamisesta”, kiteyttää Jussi Seikkula. Kumppaniesittely Teollisuuden KPP Oy Aslemetals Oy ja Teollisuuden KPP Oy aloittivat yhteistyön kuluvan vuoden alussa. Teollisuuden KPP Oy tuottaa tuotantokoneiden ja -laitteiden mekaanisia-, sähkö-, automaatio- sekä nosturikunnossapitopalveluja. Yhtiöllä on useita toimipaikkoja, ja yksi niistä sijaitsee Raumalla. Yhteyshenkilönä toimii huoltopäällikkö Toni Puikko. Toni kertoo, että sopimuksen myötä KPP otti huoltaakseen Aslemetalsin kahden konepajan ja telakan silta- ja puominosturit sekä nosto-ovet. Tonilla on 12 vuoden kokemus huoltotoiminnasta ja KPP:n palveluksessa hän on toiminut vuoden. Aslemetalsilla on tuotantotiloissaan lähes 20 siltanosturia, useita kymmeniä puominostimia sekä toistakymmentä koneellista nosto-ovea. Näille kaikille tehdään vuosittain huollot ja määräaikaistarkastukset säädösten mukaan. Säännöllisellä huollolla vältetään vikojen syntymistä ja saadaan pidettyä laitteet turvallisina käyttäjille. Perusteelliset määräaikaistarkastukset hoituvat myös KPP:n kautta. Teollisuuden KPP Oy on osa Maintpartner Group Oy:tä. 17 Kesätyöntekijä Lauri Kattilakosken kurkistuksia Heippa hei! Sain suuren kunnian julkaista yhden kirjoituksistani Aslemetalsin vuosikatsauksessa. Kirjoittelen täältä Evijärveltä, pikku paikkakunnalta Pohjanmaalta. Muutama vuosi sitten olin parisen viikkoa työharjoittelussa Aslella yhdessä siskoni Hannan kanssa. Sen jälkeen olen ehtinyt käymään lukion loppuun, olemaan elektroniikka-liikkeessä myyjänä, toimittajana ja tällä hetkellä ollaan pienessä koulussa opettajan sijaisena. Tämä kyseinen juttu on julkaistu paikallislehti Järviseudun Sanomissa 9.11.2011. Kannattaa etsiä netistä kyseinen lehti, sillä se on vielä tällä hetkellä Suomen suuri levikkisin viikoittainen paikallislehti. Tyytymättömyys on maailman palkka Lapsi katsoo maailmaa lapsen silmin. Hän ihailee aikuisia. Aikuisia, jotka ovat vahvoja, rohkeita, tekevät päätöksiä, pitävät huolta. Lapsi ihailee elokuvan sankareita, sarjakuvien prinsessoita. Ihailu on tervettä ja kuuluu lapsen kehitykseen. Vaikka lapsi ei pystykään olemaan aikuinen tai sankari, on hän silti tyytyväinen elämäänsä. Päivät pitkät saa juosta ja leikkiä milloin missäkin. Tässä tapauksessa tietenkin puhun perheistä, joissa kaikki on hyvin. Yhtä kaikki, lapsi on tyytyväinen itseensä ja ympärillä vellovaan maailmaan. Aikuiselle maailma näyttää taas aivan erilaiselta. Laskut, työ, taantuma ja perhe tuntuvat taakalta selässä. Huolimatta näistä kaikista huolista, voisivat ihmiset olla tyytyväisiä elämäänsä. Eikö totta? Mutta eihän nyt suinkaan. Kaikilla muilla menee paremmin, kaikki muut tienaavat enemmän, kaikilla muilla on parempi auto ja niin edelleen. Koko elämä on ihan surkeaa! Mikä ihmisiä oikein vaivaa? Kukaan ei tunnu näkevän mitä hyvää omassa elämässä on. Ehei! Iltaisin katsellaan ikkunasta naapurin pihaan ja katsellaan kateellisina naapurin uutta Mersua. Huokaillaan hiljaa toivoen, että kunpa meilläkin olisi tuollainen. Omassa pihassa kiiltelee vanha Nissan, joka toimii ja kulkee ihan hyvin. Autokin on kuitenkin vain väline, jolla päästään paikasta A paikkaan B ja takaisin. Ei nähdä elämän hyviä puolia. On sentään auto. 18 Välillä tuntuu, että elämän tyytymättömyys tulee kateudesta. Ihastellaan aina naapurin autoa, taloa, pihaa, kukkapenkkiä, lähes kaikkea, mitä toisen pihasta löytyy. Haluttaisiin astua naapurin saappaisiin, jotta elämä olisi jälleen mallillaan. Arvatkaapas vain mitä? Eipä sittenkään olisi. Taas olisivat asiat huonosti ja elämä lyö päähän. Kummallista, mutta ihminen on harvoin mihinkään tyytyväinen. Senhän huomaa jo vuodenajoissa. Kesällä toivotaan talvea, talvella kesää. On liian kuuma, liian kylmä, syksy on liian sateinen, kevät liian kuiva. Luojan kiitos, että nyt julkaistiin Suomen verotulot. Voidaan olla vahingoniloisia siitä, kuinka naapuri saikaan vähemmän tuloja kuin itse. Sen jälkeen tyytymättömyys iskee katsottaessa kunnanjohtajan tuloja. Silloin haukutaan kavereiden kesken, kuinka sille maksetaan liikaa rahaa. Ei huomioida, että itse ollaan töissä paikallislehdessä, jossa vastuu on vähän pienempi kuin kunnanjohtajalla. Monesti juuri raha-asiat tuovat tyytymättömyyttä. Ei saada tarpeeksi palkkaa, johtaja on täysi ”piip”. Poliitikot huutavat laman tulevan, jolloin joku keksii: ”He, mennään lakkoon”. Valitettavasti kaikki eivät varmaan ymmärrä mitä taantuma merkitsee. En sano, ettei saisi lakkoilla, jos siihen on syytä. Mutta onko todella joka kerta jokin hyvä syy lakkoilla? Enpä oikein usko. Nykymaailma vielä asettaa lisäpaineita ihmiselle. Pitäisi liikkua puoli tuntia päivässä koko viikon ajan, hiilihydraatteja ei saisi syödä ja kevyt levitteet aiheuttavat syöpää. Lisää rasvaa pöytään vain! Ulkoilmassa pitäisi vaikka vain istua puolitoista tuntia riippumatta säästä. Jos yrittää tehdä kuten kaikki sanovat, saattaa huomata nopeasti yhden seikan: Eihän minulla ole aikaa tähän kaikkeen! Silloin iskee tyytymättömyys omaan elämään, kun ei voi elää niin kuin pitäisi. Nyt kaikki lukijat ajattelevat, että kirjoittaja luulee olevansa pyhimys. En suinkaan! Iltaisin ihailen autoja netistä, koska en omista ensimmäistäkään. Katselen jumppavideoita ja ajattelen, että pitäisi alkaa käydä salilla ja kasvattaa iso hauis. Katson verotulot naureskellen ja kiroillen. Ihailen kateellisena, miten joku tekee taikatemppuja niin hienosti. Päätän itsekin harjoitella, mutta kyllästyn, kun en onnistu. Tahdon kuitenkin nähdä niitä hyviä puolia elämässäni. On katto pään päällä, ruokaa, vettä, työpaikka ja hyvä terveys. Kliseisiä onnistumisen mittareita, mutta jokaiselle ne ovat tärkeitä. Sitähän sanotaan, ettei ihminen ymmärrä, mitä kaikkea hänellä on ennen kuin menettää sen. Tähän loppuun voisi vielä kirjoittaa Hectorin kappaleesta muutaman sanan: ”Niin kuinka siis voit edes väittää sä että yksinäinen oot. Jos halki kaupunkimme kuljet ilman, että silmäs suljet, huomaat, että sentään lähes onnellinen oot”. Ei muuta kuin mahdottoman hyvää kesää ja loppu vuotta! Lauri Kattilakoski Uudistu tai näivety Aslemetals elää muutosvaihetta. Kyseessä on osittain pakollinen muutosvaihe, johon sekä Aslemetalsin oma liiketoimintaympäristö että maailmantalouden muutokset ovat ajaneet. Osuva sanonta ”Uudistu tai näivety” on yksinkertainen ja karu totuus nykymaailmaan yrityksen haasteista. Uskon, että suurin osa yritysmaailman haasteista on lopulta johdettavissa tähän yksinkertaiseen, mutta ei niinkään helposti toteutettavissa olevaan totuuteen. Näivettymistä tapahtuu kaikkialla; sitä on sinun työtehtävissäsi, sitä on yrityksen rakenteissa ja toimintatavoissa, sitä on yrityksen johdossa ja sitä on koko yhteiskunnassamme. Näivettyminen on osittain normaalia. Jatkuvaa muutosta ja asioiden kyseenalaistamista on mahdotonta pitää yllä kaikilla tasoilla ja kaikkialla. Siitä seuraisi kaaos ilman rutinoituneita toimintatapoja ja pyöriä keksittäisiin aina uudestaan ja uudestaan. Paljonko sitten yritys saa näivettyä? Ei yhtään. Miksikö? Kun näivettymistä esiintyy joka tapauksessa ja vaikka siitä yritetään jatkuvasti päästä eroon, siitä huolimatta sitä esiintyy. On siis parempi pyrkiä hallitusti jatkuvaan kehitykseen, jotta näivettyminen ei pääse valtaamaan yritystä missään vaiheessa totaalisesti. ”Uudistu tai näivety” –ajatusta tulisi siis ylläpitää kaiken aikaa, niin kuin Aslemetalsilla on pyritty ylläpitämäänkin, mutta tällä hetkellä uudistustarve on noussut entistä voimakkaammin esiin. Tämän johdosta uudistustoimenpiteitä on jo aloitettu, ja niitä tullaan tekemään lisää. Yksi uudistuksista oli hallitustyöskentelyn jäntevöittäminen. Mikko Toivonen on toiminut Aslemetalsin hallituksen jäsenenä alkusyksystä 2011 lähtien ja on uudistanut osittain näivettyneen hallitustyöskentelyn uudelle tasolle. Lisäksi Aslemetalsin strategisia painopistealueita uudistetaan; osaa olemassa olevista painopisteistä vahvistetaan ja kehitetään edelleen yhä voimakkaammin, ja osa painopisteistä on täysin uusia. On muistettava, että strategisten linjausten lisäksi tärkeää on itse toiminnan kehittäminen. Aslemetalsin liiketoiminnan ydin on tuotanto ja siitä syntyvät tuotteet, joiden tulee täyttää vaaditut laatukriteerit, olla hintatasoltaan kilpailukykyisiä ja tuottaa sitä nimenomaista lisäarvoa asiakkaalle. Kaikki Aslemetalsilla suoritettavat uudistukset ja kehitysprojektit pyrkivät lopulta tähän yhteen ja samaan: tuotteen lisäarvon kasvattamiseen asiakkaalle. Kun tuotantomme on tehokasta ja aikataulussa ja uloslähtevät tuotteet oikealla laatutasolla, meillä on mahdollisuus pärjätä myös globaalissa kilpailussa. Kannustan kaikkia kyseenalaistamaan omia toimintatapojaan ja tuomaan kehitysideoita esiin joko kertomalla niistä esimiehelle tai kirjoittamalla ideoita aloitelaatikkoon. Isot asiat kasvavat pienistä asioista ja pienet asiat kasvavat tehdyistä asioista. Terveisin, Inka Lehtinen 19 Uusia näkemyksiä hallitukseen uuden jäsenen myötä ”Pitää osata kyseenalaistaa rakentavasti ja herätellä erilaisia vaihtoehtoja”, näin vastaa Mikko Toivonen, Aslemetalsin uusi hallituksen jäsen kysyttäessä hallituksen jäsenen tärkeimmistä tehtävistä. Liiketoiminnan muuttuessa yhä haasteellisemmaksi Aslemetalsilla koettiin tarvetta jäntevämpään hallitustyöskentelyyn. Perheyrityksen hallituksessa ulkopuolinen jäsen tuo paitsi arvokkaita näkemyksiä myös muuttaa koko ryhmän dynamiikkaa. Perheyrityksen hallituksen ongelmana on usein myös yhtiön liiallinen läheisyys, jolloin ”metsää ei nähdä puilta”. Kyseenalaistaminen ja asioiden tutkiminen uusista perspektiiveistä ovat merkittäviä lisäarvoja Aslemetalsin hallitustyöskentelylle ja sitä kautta koko yhtiön tulevaisuudelle. Mikko Toivonen valittiin Aslemetalsin hallituksen jäseneksi 18.5.2011. Mikko Toivosen tausta Mikko Toivonen toimii tällä hetkellä Narvi Oy:n viennistä vastaavana, vastuualueenaan globaali vienti. Hän asustelee perheensä kanssa Rauman Lapissa, ja hänellä on yksi poika. Ennen työuransa alkua Mikko hankki yo-merkonomin tutkintonsa Rauman kauppaopiston laskentatoimen linjalta. Koulun jälkeen hänelle tarjottiin töitä esimerkiksi isännöitsijänä ja konttorikoneiden myyjänä, mutta hän päätyi lopulta töihin Turun postiin. Postikonttoreissa työskennellessään Mikko seuraili aktiivisesti avoimia työpaikkoja, kävi haastatteluissa ja pohti erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. 20 Mikon kotiseudulla, silloisessa Lappi TL:ssä, avautui paikka paalujen kärkiä valmistavassa yrityksessä, Leimet Oy:ssä. Niinpä Mikko päätyi postikonttoreista metalliteollisuuden pariin aluksi toimisto- ja taloushallinnontöihin, myöhemmin vientimyynnin pariin ja siitä toimitusjohtajaksi. Kaiken kaikkiaan Mikko Toivonen työskenteli 27 vuotta Leimet Oy:ssä ja omaakin vankan kokemuksen metalliteollisuudesta. Haastattelimme Mikkoa muutamista päivän polttavista kysymyksistä: Mitkä ovat mielestäsi Suomen konepajojen suurimmat haasteet nyt ja tulevaisuudessa? Suomalainen insinööritaito on korkealle arvostettua maailmalla, mutta tämä vahvuus taitaa osoittautua toisinaan myös heikkoudeksi. Suomalaisten intohimo tekniikkaan, nippeleihin ja nappuloihin on omanlaisensa heikkous. Asiakasta kiinnostaa viime kädessä se, mitä lisäarvoa tuote tuottaa asiakkaalle. Suomalaisilla olisi paljon opittavaa esimerkiksi amerikkalaisten myyntitaidoista. He todella osaavat myydä ja markkinoida. On myös huomioitava, että hintakilpailusta on tullut yhä merkittävämpi asia myynnin saralla. Suomalaiset konepajat pystyvät kuitenkin laadulla ja luotettavuudella, perisuomalaisilla arvoilla, pärjäämään asiakaskumppanuuksissa. Mitkä ovat mielestäsi Aslen vahvuudet sekä haasteet tiukasti kilpailuilla markkinoilla? Vahvuuksina on mielestäni työn tehokkuus, asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen, korkea laatutaso ja toiminnan jatkuva kehittäminen, vaikka näiden asioiden ylläpitäminen ja näihin panostaminen on toisinaan haastavaa. Vahvuutena pidän myös perheyrittäjyyttä, joka tuo mukanaan jatkuvuuden liiketoiminnassa. Yhtenä tulevaisuuden haasteena tulee varmasti olemaan ammattitaitoisen työvoiman löytäminen. Koko Suomen konepajateollisuudella on haasteena, miten nuoret saadaan kiinnostumaan konepajatyöstä. Konepajatyön maine on osittain jäänyt muutaman vuosikymmenen päähän, mutta konepajalla työskentely ei ole enää niin likaista, meluisaa ja raskasta, mitä se joskus oli. Millaisena yleisesti näet Suomen nuorison yhteiskunnan tulevaisuutta ja työmarkkinoita ajatellen? Ainahan nuoriso on näyttänyt vanhempien silmissä enemmän tai vähemmän huonolta. 1950-luvun nahkatakkiajan nuoriso tai 70-luvun hippiliikkeen nuoret eivät varmasti vakuuttaneet sen ajan vanhempia, mutta ihan hyvinhän näidenkin aikakausien nuoret ovat Suomea eteenpäin rakentaneet. Yleisesti ottaen oma asennoituminen ja kotoa saatu arvomaailma, kuten työn arvostaminen, ovat ratkaisevia asioita. Paljon myös puhutaan yhteiskunnasta syrjäytymisestä, mikä on mielestäni vakava asia ja johon tulisi puuttua edistäen koko yhteiskunnan hyvinvointia tulevaisuudessa. Mitä puuhailet vapaa-ajallasi? Pitkän ajan kuluttua on taas valokuvaus alkanut kiinnostamaan. Olin vastikään poikani ja kummityttöni kanssa kehittämässä mustavalkokuvia pimiössäni ja hämmennys oli suuri, kun kuva vain ilmestyi paperille ”itsestään”. Kyllähän se aina samalla tavalla itseäkin hämmästyttää, ehkäpä siinä onkin osittain valokuvauksen hohto. Valokuvausta olen jo pidempään harrastanut, mutta niin kuin harrastukset yleensä, myös tämäkin vaatii aikaa, ja toisinaan tuppaa ajankäyttö vain kulumaan muualle. Millaisena koet hallitustehtävän ulkopuolisen jäsenen roolissa? Hallitus tehtävänä on luottamustehtävä, mutta ei iäisyystehtävä. Toimintaympäristöt ja haasteet muuttuvat, ja siten myös hallituksen pitää olla muuntautumiskykyinen pysyäkseen dynaamisena lisäarvon tuottajana. Mielestäni hallitusjäsenyys on muutaman vuoden projekti etenkin silloin, kun on kyseessä ulkopuolinen hallituksen jäsen. Jos on yli 10 vuotta toiminut hallituksen jäsenenä, on kaikki annettava jo annettu ja tulee suoda tilaa uusille ajatuksille ja näkemyksille. Mitä terveisiä haluaisit lähettää aslelaisille vuodelle 2012? Aslemetals on muutosten ja uuden löytämisen tiellä. Kaikkien pitää tehdä parhaansa, jotta tässä muutostilanteessa ja uusien linjojen saavuttamisessa onnistutaan. Kukaan ei yksinään saa paljon aikaiseksi, yhdessä saamme merkittävästi enemmän. 21 Aslemetalsin toiminnan aloittamisesta 50 vuotta Aslemetalsin liiketoiminta alkoi 31.10.1961, jota henkilökunnan kanssa kokoonnuimme juhlistamaan yhdistetyssä ansiomerkki- ja joulujuhlan merkeissä. 22 Keskuskauppakamarin myöntämä rautainen ansiomerkki luovutettiin yhtiön perustaja Niilo Lehtiselle: Tunnustuksena pitkäaikaisesta ja määrätietoisesta yrittäjyydestä sekä ansiokkaasta ja sitoutuneesta elämäntyöstä Aslemetals Oy:n kehittämiseksi ja johtamiseksi sekä perheyrityksen jatkuvuuden turvaamiseksit. Henkilökunnan syntymäpäivät 2011 60 vuotta Aslemetals O y Onnittelee! Juusela Arja Haapaniemi Veikko Lainio Olavi Vahander Lassi Viitanen Jari Eläkkeelle siirtyneitä 2011 Kaarolta: Byrkland Heino Helin Jouni Numminen Jukka Lapijoelta: Korkola Taisto Venno Markku Aslemetals toivottaa leppoisia eläkepäiviä! www.aslemetals.fi
© Copyright 2024