1. No category

kouluvalaistus
Valaistusratkaisuja koulutiloihin
Valaistuksessa on energiansäästömahdollisuuksia!
Missä asioissa oppilaitoksissa kannattaa säästää? Kouluruoka ja käytetyt oppikirjat ovat tuttuja puheenaiheita.
Yllättävän suuria energiansäästömahdollisuuksia sisältävä
kohde unohtuu kuitenkin helposti, nimittäin koulujen
valaistus. Valaistusjärjestelmät ovat usein vanhanaikaisia.
Ilman valonohjausta toteutetut ratkaisut kuluttavat paljon
energiaa ja ovat usein päällä jopa vuorokauden ympäri.
Valaistuksen osuus koulun koko energiankulutuksesta on
noin 40 prosenttia, joten se muodostaa yhden kuntien
suurimmista menoeristä. Jos koulujen valaistus modernisoidaan, energiaa voidaan säästä jopa 75 prosenttia verrattuna ennen 1980 tehtyihin asennuksiin. Samalla koulussa
työskentelevät ihmiset saavat ergonomisesti paremman ja
virkistävämmän työympäristön.
Viisi syytä vaihtaa kouluihin Fagerhultin valaistus
1. Laki
4. Valaistuksen ohjaus
Uusi Energiadirektiivi määrää, että useimpien julkisten
Fagerhultin valaisimet voidaan varustaa älykkäällä e-Sense
rakennusten energiankulutus on selvitettävä jo suunnitte-
– ohjausjärjestelmällä, jonka käyttäminen on helppoa ja
luvaiheessa sekä rakennusta myytäessä tai vuokrattaessa.
yksinkertaista. Läsnäolotunnistus sammuttaa valaisimet
Laki rakennusten energiatodistuksesta on astunut voimaan
automaattisesti silloin, kun luokkahuone ei ole käytössä ja
Suomessa vuoden 2008 alussa ja se painottuu julkisiin ra-
päivänvalo-ohjaus säätää keinovalon määrää sisään tule-
kennuksiin, kuten koulut ja toimistot. Valaistusjärjestelmän
van päivänvalon mukaan. Ohjausjärjestelmä mahdollistaa
vaihtaminen energiataloudellisempaan vaihtoehtoon näkyy
valaistuksen portaattoman säädön tilassa tapahtuvan
selvästi energiatodistuksessa.
toiminnan mukaan.
2. Taloudellisuus
5. Esteettisyys
Uudet tehokkaat valonohjausjärjestelmät voivat säästää
Fagerhultin T5-valaisimet ovat pienikokoisia ja siroja.
energiaa jopa 75 prosenttia verrattuna ennen vuotta 1980
Niiden esteettisyys tukee luokkahuoneesta saatavaa visu-
tehtyihin asennuksiin. Myös uudet, elektronisilla liitäntä-
aalista vaikutelmaa. Myös asennusvaihtoehtoja on useita,
laitteilla varustetut valaisimet kuluttavat vähemmän ener-
joten valaisimet on helppo saada sopimaan tilan kokonais-
giaa. Niissäkin säästöt voivat nousta jopa 35 prosenttiin.
suunnitelmaan.
Saavutettava energiansäästö vaihtelee eri kohteissa ja kannattavin ratkaisu löytyy huolellisen suunnittelun avulla.
3. Opetustilat
Hyvin suunniteltu valaistus helpottaa näkemistä, auttaa
pysymään virkeänä ja osallistumaan opetukseen. Uusi
valaistus poistaa häikäisyn ja välkynnän valaistuksesta.
2
3
Luokkahuoneen valaistus
Oppiminen on kokemista. Valaistuksella on tässä tärkeä
suorasti heijastuvaa valoa, saadaan tilaan ergonomisesti
rooli. Valo helpottaa näkemistä ja pitää yllä tarkkaavaisuut-
miellyttävä valaistus. Tärkeää on myös se, että valaisimien
ta. Jokaisen ihmisen kyky oppia on erilainen, mutta muuta-
valonlähteet eivät häikäise eri kulmista katsottuna. Tällai-
milla perussäännöillä voidaan kaikille tarjota oppimiseen
nen valaistustapa on järkevä myös siksi, että suunnittelu-
parhaat mahdolliset olosuhteet. Avainsanoja ovat valais-
vaiheessa ei ehkä vielä tiedetä tarkkaan luokkahuoneen
tuksen toimivuus, häikäisemättömyys ja joustavuus.
lopullista kalustusta ja katsesuuntia eri opetustilanteissa.
Viimeistelty lopputulos saadaan aikaan siten, että
Harvat oppilaat viettävät päivänsä tuijottamalla pulpetin
valaistusta suunnataan myös luokkahuoneen seinille
kantta – heidän katseensa kiertää luokassa jatkuvasti opet-
– perussääntönä voidaan pitää sitä, että pystypintojen
tajan, koulukavereiden ja taulun välillä. Sen vuoksi oppilaan
valaistustason on oltava vähintään kolmasosa työtasolle
työskentelytasolle lankeavan valon määrä ei ole ainoa
tulevasta valaistusvoimakkuudesta. Tämä on helppo to-
valaistusta ohjaava tekijä. Jos käytetään pelkästään suoraa
teuttaa valaisimien lukumäärän ja niiden sijoittelun avulla.
alavaloa, seinien ja katon välinen kontrasti rasittaa silmiä.
Erillisillä pytypintoja valaisevilla valaisimilla (”seinänpesi-
Kun luokassa käytetään valaisimia, joissa yhdistyy suo-
jöillä”) tilaan saadaan lisää ulottuvuutta. Taulu tarvitsee
raan työpinnoille lankeavaa valoa sekä katon kautta epä-
aina oman valaisimen.
4
Huomioon otettavia seikkoja
Ketkä tilaa käyttävät? Nuoret tarvitsevat vähemmän valoa
saman tehtävän suorittamiseen kuin aikuiset. Vuosien
mittaan ihmisen valontarve ja häikäisy­herkkyys kasvavat.
Aikuisten käytössä olevissa opetustiloissa tarvitaan huomattavasti enemmän valoa.
Käytännön harjoitustehtävät vaativat myös enemmän
valoa. Jos luokkahuonetta käytetään esimerkiksi käsityön,
kuvaamataidon, teknisten aineiden tai kemian opetukseen,
sinne saatetaan tarvita erikoisratkaisuja. Pienten yksityiskohtien tarkastelussa ei tavallinen yleisvalaistus riitä. Kun
työskennellään muotojen ja värien kanssa, valonlähteiden
värintoisto-ominaisuudet on myös otettava huomioon.
Yleisissä tiloissa värintoistoindeksin (Ra) on oltava vähintään
80, mutta esimerkiksi taideoppilaitosten piirustusluokissa
sen tulee olla yli 90. Valonlähteiden värilämpötilan tulee
vaihdella olosuhteiden mukaan: kuvaamataidon luokassa
valo voi olla viileämpää kuin veistoluokassa, jossa lämmin
valo tuo puun pinnan paremmin esille.
Mitä muita välineitä luokassa käytetään? Jos siellä käytetään videotykkiä tai piirtoheitintä, kannattaa luokkaan
asentaa valon­ohjausjärjestelmä. Kaikki Fagerhultin kouluihin sopivat valaisimet on suunniteltu siten, että ne sopivat
näyttöpäätetyöskentelyyn, eivätkä aiheuta heijastuksia
näyttöihin.
Miten valo muuttuu päivän aikana? Luokkahuoneeseen
tuleva päivänvalo voidaan ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Jos päivänvalon määrä vaihtelee paljon
työpäivän aikana, voidaan energiaa säästää merkittävästi
asentamalla valaisimiin päivänvalo-ohjaus, joka säätää
keinovalon määrää sisään tulevan päivänvalon mukaan.
EN12464-1 mukaisesti luokkahuonden valaistuksen tulisi olla
säädettävä, koska valon tarve opetustilanteissa vaihtelee.
Suosittelemme
Luokkahuoneisiin sopiva yleisvalaisin.
Ylävalon osuus on noin 20 %, joten sopivalla
sijoituksella se tasapainottaa tilan pintojen
valoisuusjakaumaa sekä tuo lisävaloa tilan
pystypinnoille.
Closs Beta ylävalolla
FDH
kg
1x49
3,9
EL-liitäntälaitteella
26655
Lento-valaisin täyttää ne vaatimukset, jotka
asetetaan nykyaikaisille tauluvalaisimille
sekä muiden vastaavien kohteiden valaisemiseen.
Runko alumiiniprofiilia ja päädyt alumiinilevyä. Valaisimen yläpinta on avoin ja ylävalon
osuus on noin 40 %, joten pystypinnoille saadaan reilusti epäsuoraa valoa. Tandem-mallissa loistelamput on asennettu peräkkäin.
Lento
FDH
kg
Valkoinen
Jonoasennus ⁱ⁾
1x28
2.6
EL-liitäntälaitteella
19802
1x28
2.6
DALI-liitäntälaitteella 19802-299
Zora Beta Tandem
FDH
kg
Ylävalolla
2x1x35 6.3 DALI sisäänrakennetulla
virtalähteellä
29713-209
ⁱ⁾ Päätykannet, jonoasennusvaruste ja seinäkiinnikkeet tilataan erikseen, katso www.fagerhult.fi.
2x1x35 6.3 e-Sense ActiLume -isäntävalaisin
29713-308
2x1x35 6.3 DALI-liitäntälaitteella
29713-299
5
Valaistusratkaisuja luokkahuoneisiin
Valaistuksen tulee täyttää EN 12464-1 mukaiset, iltaopetuskäyttöä koskevat vaatimukset. Valaistusvoimakkuuden tulee työalueella olla 500 lx. Lisäksi tavoitteena on saada tilan pinnoille mahdollisimman tasainen valoisuus (luminanssi).
Kattopinnan luminanssin tulisi olla noin 90 % ja seinien vastaavasti 20–60 % työalueen keskimääräisestä luminanssista.
Fagerhultin valikoimaan kuuluu useita valaisinsarjoja, jotka täyttävät kouluvalaistukselle asetettavat valaistusvaatimukset.
Esimerkki perusratkaisusta, 9x7,5 m
Suureen luokkahuoneeseen suunniteltu perusratkaisu täyttää EN124641 mukaiset valaistusvaatimukset, mutta siitä puuttuu mahdollisuus
valonohjaukseen. Huoneeseen on asennettu yhdeksän Closs Beta 1x49 W
valaisinta kolmeen riviin.
Valonjako: 73 % suoraa valoa ja 27 % epäsuoraa valoa. Kohtuullisen
ylävalon vuoksi valoa saadaan myös kattoon ja seinille.
Valaisimet on sijoitettu kolmeen riviin, jolloin huoneen seinille saadaan pienemmästä ylävalosta huolimatta kohtuullisesti valoa. Taulu
on valaistu kolmella jonoon asennetulla Lento 1x28 W -valaisimella.
Perusratkaisu
Katto
9 kpl Closs Beta 1x49 W
Taulu
3 kpl Lento 1x28 W
26655
19802
Energiankulutuslaskelma
9.0 m
7.5 m
> 700 lx
600–700 lx
Ratkaisu
LENI, kWh/m2/
vuosi
Kulutus, kWh/
vuosi
Kustannukset/
vuosi, EUR
Säästö
Vanha asennus*
30,4
2052
205,2
0
Perusratkaisu
16,8
1134
113,4
44 %
LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten.
Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh –hintaa ja standardin
EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa
aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Luokassa
on 5 kpl 1,2x1,2 m ikkunoita (yläreuna 2,1 m lattiasta).
* Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet.
500–600 lx
< 500 lx
wall zone
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 517 lx ja tasaisuus tilassa 0,71. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 48% työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja valaisimen asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta.
Esimerkki optimiratkaisusta, 9x7,5 m
Optimiratkaisu tekee suuresta luokkahuoneesta entistä dynaamisemman oppimisympäristön. Huoneeseen on valittu 6 kpl ylävalolla varustettua Zora Beta Tandem 2x1x35 W valaisinta. Ne on sijoitettu kolmeen
riviin ja liitäntöjen määrää on vähennetty asentamalla valaisimet jonoon.
Valonjako: 57 % suoraa valoa ja 43 % epäsuoraa valoa. Valonohjaus
säästää energiaa jopa 35 % ja antaa perusratkaisua enemmän mahdollisuuksia yksilölliseen valaistuksen ohjaukseen. Katso asennusesimerkki sivulta 26.
Optimiratkaisu
Katto
3 kpl Zora Beta Tandem 2x1x35 W DALI
Katto
3 kpl Zora Beta Tandem 2x1x35 W DALI
sisäänrakennetulla virtalähteellä
Taulu
9.0 m
29713-299
29713-209
3 kpl Lento 1x28 W DALI
2 kpl Sisäänmenoyksikkö (yksi ovella, yksi taululla)
1 Multisensor 312
19802-299
86148
86122
Energiankulutuslaskelma
7.5 m
> 700 lx
600–700 lx
Ratkaisu
LENI, kWh/
m2/vuosi
Kulutus, kWh/
vuosi
Kustannukset/
vuosi, EUR
Säästö
Vanha asennus*
30,4
2052
205,2
0
Optimiratkaisu
9,1
617,4
61,7
70%
LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on
laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten.
Laskennan lähtötiedot samat kuin perusratkaisun esimerkissä.
* Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet.
500–600 lx
< 500 lx
wall zone
6
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 534 lx ja tasaisuus tilassa 0,64. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 53 % työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja valaisimen asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta.
Esimerkki perusratkaisusta, 8x6 m
Pieneen luokkahuoneeseen suunniteltu perusratkaisu täyttää EN 12464-1
mukaiset valaistusvaatimukset, mutta siitä puuttuu mahdollisuus
valonohjaukseen. Huoneeseen on asennettu kuusi Closs Beta 1x49 W
valaisinta kahteen riviin.
Valonjako: 73 % suoraa valoa ja 27 % epäsuoraa valoa. Kohtuullisen
ylävalon vuoksi valoa saadaan myös kattoon ja seinille. Koska huone
on tässä hieman kapeampi, riittää seinien pystypintojen valaisemiseen
kaksi riviä valaisimia.
Taulu on valaistu kolmella jonoon asennetulla Lento 1x28 W -valaisimella.
Perusratkaisu
Katto
6 kpl Closs Beta 1x49 W
Taulu
3 kpl Lento 1x28 W
26655
19802
8.0 m
Energiankulutuslaskelma
6.0 m
> 700 lx
600–700 lx
500–600 lx
< 500 lx
wall zone
Ratkaisu
LENI, kWh/
m2/vuosi
Kulutus, kWh/
vuosi
Kustannukset/
vuosi, EUR
Säästö
Vanha asennus*
28,5
1368
136,8
0
Perusratkaisu
17,0
815,1
81,5
40%
LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten.
Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh –hintaa ja standardin
EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa
aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Luokassa
on 4 kpl 1,2x1,2 m ikkunoita (yläreuna 2,1 m lattiasta).
* Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet.
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 525 lx ja tasaisuus tilassa 0,75. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 46 % työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta.
Esimerkki optimiratkaisusta, 8x6 m
Optimiratkaisumme tekee pienemmästä luokkahuoneesta entistä dynaamisemman oppimisympäristön. Huoneeseen on valittu 4 ylävalolla
varustettua Zora Beta Tandem 2x1x35 W valaisinta. Ne on sijoitettu
kahteen riviin. Sähköliitäntäpisteiden määrää on vähennetty.
Valonjako: 57 % suoraa valoa ja 43 % epäsuoraa valoa. Valonohjaus
säästää energiaa jopa 35 % ja antaa perusratkaisua enemmän mahdollisuuksia yksilölliseen valaistuksen säätämiseen. Katso asennusesimerkki sivulta 27.
Optimiratkaisu
Katto
3 kpl Zora Beta Tandem 2x1x35 W DALI
Katto
1 kpl Zora Beta Tandem 2x1x35 W e-Sense ActiLume
Taulu
3 kpl Lento 1x28 W DALI
1 Erillinen läsnäolotunnistin
29713-299
29713-308
19802-299
86152
8.0 m
Energiankulutuslaskelma
Ratkaisu
6.0 m
> 700 lx
600–700 lx
500–600 lx
< 500 lx
LENI, kWh/
m2/vuosi
Kulutus, kWh/
vuosi
Kustannukset/
vuosi, EUR
Säästö
Vanha asennus*
28,5
1368
136,8
0
Optimiratkaisu
9,9
476,2
47,6
65%
LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten.
Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh –hintaa ja standardin
EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa
aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Luokassa
on 4 kpl 1,2x1,2 m ikkunoita (yläreuna 2,1 m lattiasta).
* Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet.
wall zone
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 526 lx ja tasaisuus tilassa 0,69. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 52% työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta.
7
8
Ryhmätyötilat
Ryhmätyötilojen valaiseminen
Pienissä ryhmätyötiloissa valon määrään vaikuttavat samat
tekijät kuin suuremmissa luokkahuoneissa. Yleisvalon
pitää olla tasaista. Valo luodaan yhdistämällä suoraa ja
epäsuoraa valoa. Pienessä tilassa valoa voidaan esimerkiksi
suunnata enemmmän seinille. Ns. seinänpesijät tuovat
valaistukseen lisää valoisuusvaikutelmaa ja ne korostavat
tilan erilaista luonnetta.
Huomioon otettavia seikkoja
Mihin ryhmätyötilaa käytetään? Ryhmätyöt ja itsenäinen
opiskelu vaativat kunnollista työvalaistusta. Valaisimien
on sovittava näyttöpäätetyöskentelyyn. Mikäli tilassa on
myös taulu ja videoprojektori, valot on voitava himmentää
tai säätää ohjausjärjestelmän avulla. Myös EN 12464-1
mukaisesti opetustilojen valaistuksen tulisi olla säädettävä,
koska valon tarve eri opetustilanteissa vaihtelee.
Kuka sammuttaa valot? Ryhmätyötiloja käytetään
harvemmin kuin tavallista luokkahuonetta. Siksi sinne
tarvitaan läsnäolotunnistus, joka sammuttaa valaistuksen
automaattisesti viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen.
Missä tila sijaitsee? Jos ryhmätyötilana käytetään käytävän yhteydessä olevaa kokoontumispaikkaa, oleskelutilaa
tai muuta avointa tilaa, valaistuksessa on huomioitava
muita tekijöitä. Silloin ratkaisuun vaikuttaa lähellä olevista
valaisimista mahdollisesti tuleva hajavalo, jolloin kokoontumistilan valaistuksen tehtävänä on rajata tila erilleen
muusta ympäristöstä.
Suosittelemme
Luokkahuoneisiin sopiva yleisvalaisin. Sen
ylävalon osuus on noin 20 %, joten sopivalla
sijoituksella se tasapainottaa tilan pintojen
valoisuusjakaumaa sekä tuo lisävaloa tilan
pystypinnoille.
Lento-valaisin täyttää ne vaatimukset, jotka
asetetaan nykyaikaisille tauluvalaisimille
sekä muiden vastaavien kohteiden valaisemiseen.
Runko alumiiniprofiilia ja päädyt alumiinilevyä. Valaisimen yläpinta on avoin ja ylävalon
osuus on noin 40 %, joten pystypinnoille saadaan reilusti epäsuoraa valoa. Tandem-mallissa loistelamput on asennettu peräkkäin.
Closs Beta ylävalolla
FDH
kg
21x35 3,9
EL-liitäntälaitteella
Lento
FDH
kg
Valkoinen
Yksittäisvalaisin ⁱ⁾
1x35
3.4
EL-liitäntälaitteella
19843
1x35
3.4
DALI-liitäntälaitteella 19843-299
Zora Beta
FDH
kg
Valkoinen
26647
Ylävalolla
1x35
3.5
e-Sense ActiLume
-isäntävalaisin
1x35
3.5
DALI-liitäntälaitteella 29703-299
29703-308
ⁱ⁾ Päätykannet, jonoasennusvaruste ja seinäkiinnikkeet tilataan erikseen, katso www.fagerhult.fi.
9
Valaistusratkaisuja ryhmätyötiloihin
Ryhmätyötila on opetustila, jossa työalueen keskimääräisen valaistusvoimakkuuden tulee olla 500 lx. Lisäksi tavoitteena
on saada tilan pinnoille mahdollisimman tasainen valoisuus (luminanssi). Kattopinnan luminanssin tulisi olla noin 90 % ja
seinien vastaavasti 20–60 % työalueen keskimääräisestä luminanssista. Tämä edellyttää reilua ylävalon osuutta.
Esimerkki perusratkaisusta
Perusratkaisussa ryhmätyötilaan on luotu hyvä valaistusympäristö ja
pystysuuntaisen valon suuri määrä luo visuaalisesti mukavan vaikutelman. Huoneeseen on asennettu neljä Closs Beta 1x35 W valaisinta
kahteen riviin.
Valonjako: 73 % suoraa valoa ja 27 % epäsuoraa valoa. Taulu on
valaistu yhdellä Lento 1x35 W -valaisimella.
Perusratkaisu
Katto
4 kpl Closs Beta 1x35 W
Taulu
1 kpl Lento 1x35 W
26647
19843
Energiankulutuslaskelma
Ratkaisu
5.0 m
LENI, kWh/
m2/vuosi
Kulutus, kWh/
vuosi
Kustannukset/
vuosi, EUR
Säästö
Vanha asennus*
42,8
855,0
85,5
0
Perusratkaisu
17,6
351,0
35,1
59%
LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten.
Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh –hintaa ja standardin
EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa
aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Tilassa on
3 kpl 1,2x1,2 m ikkunoita (yläreuna 2,1 m lattiasta).
* Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet.
4.0 m
> 700 lx
600–700 lx
500–600 lx
< 500 lx
wall zone
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 527 lx ja tasaisuus tilassa 0,78. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 48 % työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta.
Esimerkki optimiratkaisusta
Optimiratkaisussa ryhmätyötilan näkömukavuutta on lisätty asentamalla järjestelmään valonohjausmahdollisuus. Päivänvalo-ohjaus
säästää energiaa, samoin kuin läsnäolotunnistuksen käyttäminen.
Huoneeseen on asennettu neljä ylävalolla varustettua Zora Beta
1x35 W valaisinta. Ne on sijoitettu kahteen riviin.
Valonjako: 57 % suoraa valoa ja 43 % epäsuoraa valoa. e-Sense
-valaistusjärjestelmän avulla säästetään energiaa ja mahdollistetaan
yksilöllinen valaistuksenohjaus. Katso asennusesimerkki sivulta 28.
Optimiratkaisu
Katto
3 kpl Zora Beta 1x35 W DALI
Katto
1 kpl Zora Beta 1x35 W e-Sense ActiLume
Taulu
1 kpl Lento 1x35 W DALI
1 Erillinen läsnäolotunnistin ⁱ⁾
ⁱ⁾ Tilan koosta riippuen.
29703-299
29703-308
19843-299
86152
Energiankulutuslaskelma
5.0 m
4.0 m
> 700 lx
600–700 lx
Ratkaisu
LENI, kWh/
m2/vuosi
Kulutus, kWh/
vuosi
Kustannukset/
vuosi, EUR
%
Vanha asennus*
42,8
855,0
85,5
0
Optimiratkaisu
8,7
159,6
16,0
81
LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten.
Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh –hintaa ja standardin
EN15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa
aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Tilassa on
3 kpl 1,2x1,2 m ikkunoita (yläreuna 2,1 m lattiasta).
* Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet.
500–600 lx
< 500 lx
wall zone
10
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 514 lx ja tasaisuus tilassa 0,79. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 55 % työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta.
Käytävävalaistus
Käytävien valaiseminen
sella saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä.Poissaolova-
Käytävien merkitys on opetuksen kannalta pienin. Ne
laistus on ohjaus, jossa valaistus himmennetään esimer-
ovat kuitenkin avainasemassa sekä rakennuksen toimi-
kiksi 10 % tasolle silloin, kun käytävillä ei liikuta.
vuudessa että visuaalisessa ilmeessä. Käytävävalaistus on
ratkaisevan tärkeää rakennuksessa liikkumisen kannalta
ja sillä voidaan edistää oppimisympäristön positiivista
kokonaisvaikutelmaa. Keskelle kattoa sijoitetut valaisimet
luovat toisenlaisen valaistusympäristön kuin lähelle seinää
asennetut valaisimet, jotka korostavat pystypintoja. Yhdistelmäratkaisut tuovat käytäville eloisuutta ja vaihtelua.
Huomioon otettavia seikkoja
Käytävillä liikkuu paljon ihmisiä. Silloin kannattaa käyttää
kattovalaisimia ja mielellään upotettuina. Se vähentää
ilkivaltaa ja kunnossapidon tarvetta.
Jos käytävä on 3,5 m leveä tai enemmän, kannattaa
harkita valon suuntaamista myös seinille. Näin vältetään
harmaat ja hämärät sivustat. Katon reunaan asennettu
upotettu seinänpesijä on silloin hyvä vaihtoehto.
Koska kouluissa käytävätiloja on paljon ja tuntien aikana
käytävillä ei yleensä liikuta, voidaan valaistuksen ohjauk-
11
Esimerkki käytävävalaistuksesta
Käytävillä valaistusvoimakkuuden tulee olla EN 12464-1 mukaisesti vähintään 100 lx. Tarjoamme käytävävalaistukseen kahta
perusratkaisua. Toisessa on käytetty upotettuja downlight-valaisimia ja toisessa pinnalle asennettuja loistelamppuvalaisimia.
Optimiratkaisu on toteutettu pintaan asennetuilla Indigo Clivus -valaisimilla ja upotetuilla Pleiad Comfort -valaisimilla.
Esimerkki 1. Perusratkaisu
Perusratkaisussa käytävän valaistukseen on valittu huomiota herättämätön, upotettava downligt-valaisin Pleiad Compact G2. Valaisimien
hyvän hyötysuhteen ja leveän valonjaon ansiosta kaapeille ja seinille
saadaan riittävästi valoa ja käytävällä kulkeminen on helpompaa.
Pystysuora valaistusvoimakkuus vastaa noin 55 % vaakasuorasta
valaistusvoimakkuudesta.
Perusratkaisu
Katto
7 kpl Pleiad Compact G2, matta heijastin, 2x18 W
77307
Energiankulutuslaskelma
21.0 m
2.0 m
80–100 lx
100–120 lx
> 120 lx
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 120 lx lattiatasolla.
Ratkaisu
LENI, kWh/
m2/vuosi
Kulutus, kWh/
vuosi
Kustannukset/
vuosi, EUR
Säästö
Vanha asennus*
19,3
810
81,1
0
Perusratkaisu 1
12,7
532
53,2
34%
LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten.
Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh –hintaa ja standardin
EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Käytävällä
ei ole ikkunoita.
* Vanhassa asennuksessa on 9 kpl T8 1x36 W kattovalaisinta.
Suosittelemme
Matala, käytävätiloihin sopiva pinnalle
asennettava valaisin, jossa on erinomainen
hyötysuhde.
Indigo Clivuksen tehokas valonhallinta sekä
tyylikkäät sivuheijastimet antavat valaisimelle yksilöllisen ominaisluonteen. Indigo Clivus
valaisee myö ympärillään olevaa kattopintaa,
joten tilavaikutelmasta tulee avarampi.
Markkinoiden energiataloudellisimmassa
Pleiad Comfort G2:ssa on erinomainen
häikäisysuojaus sekä pyörähdyssymmetrinen
valonjako.. Sen valonlähteenä käytetään
uusia A-luokan pienloistelamppuja.
Combiform Beta
FDH
kg
1x14
3.5
EL-liitäntälaite
Indigo Clivus
FDH
kg
Pleiad Comfort G2 205 Matta alumiini
FSM-E kg
1x14 0,5 SwitchDim/DSI/DALI
77354-133
Sisältää valonlähteen.
20430
Pienikokoinen, upotettava downlight-valaisin, joka on helppo asentaa.
Pleiad Compact G2 205 Matta alumiini
FSQ-E kg
2x18
0.8 EL-liitäntälaite
77307
Sisältää valonlähteen.
12
1x14
4.3
SmartSwitch-poissaolo24481-309
valaistus
1x14
4.3
SwitchDim/DSI
24481-300
Esimerkki 2. Perusratkaisu
Vaihtoehtoinen käytävävalaistuksen perusratkaisu on toteutettu
Combiform Beta -valaisimilla. Combiform on energiatehokas valinta.
Valaisimessa on erinomainen käyttöhyötysuhde sekä useita valonjakovaihtoehtoja. Hyvä pystypintojen valaistus luo tilaan miellyttävän
valaistusvaikutelman. Pystysuora valaistusvoimakkuus on noin 60 %
vaakasuorasta valaistusvoimakkuudesta.
21.0 m
2.0 m
100–120 lx
> 120 lx
wall zone
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 110 lx lattiatasolla.
Perusratkaisu 2
Katto
8 kpl Combiform Beta 1x14 W
20430
Energiankulutuslaskelma
Ratkaisu
LENI, kWh/
m2/vuosi
Kulutus, kWh/
vuosi
Kustannukset/
vuosi, EUR
Säästö
Vanha asennus*
19,3
810
81,1
0
Perusratkaisu 2
6,5
272
27,2
66%
LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten.
Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh –hintaa ja standardin
EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Käytävällä
ei ole ikkunoita.
* Vanhassa asennuksessa on 9 kpl T8 1x36 W kattovalaisinta.
Esimerkki optimiratkaisusta
Käytävävalaistuksen optimiratkaisussa on käytetty Indigo Clivus ja
Pleiad Comfort G2 -valaisimia. Ratkaisu on energiatehokas, sillä
valaisimissa on valonsäätöön tarkoitettu elektroninen liitäntälaite. Kun
käytävässä ei ole ketään, valaistus himmennetään 10 % tasolle.
Indigo Clivus valaisee myös itseään ympäröivää kattopintaa. Kun
valaisimet siirretään hieman keskilinjasta sivuun, saadaan oppilaskaapeille hyvin valoa.
Vastakkaisella seinällä Pleiad-valaisimet tuovat vaihtelevuutta ja
eloa käytävään. Valaisimiin on mahdollista hankkia lisävarusteita, joiden avulla voi korostaa tilan luonnetta ja tunnelmaa. Katso asennusesimerkki sivulta 29.
Optimiratkaisu
21.0 m
2.0 m
80–100 lx
100–120 lx
> 120 lx
Katto
2 kpl Indigo Clivus 1x14 W -valaisinta varustettuna
himmennettävällä e-Sense poissaolovalaistuksella.
Katto
4 kpl himmennettävää Indigo Clivus 1x14 W -valaisinta 24481-300
Katto
3 kpl himmennettävää Pleiad Comfort G2 1x14 W
valaisinta, matta heijastin
24481-309
77354-133
wall zone
Energiankulutuslaskelma
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 110 lx lattiatasolla.
Ratkaisu
LENI, kWh/
m2/vuosi
Kulutus, kWh/
vuosi
Kustannukset/
vuosi, EUR
Säästö
Vanha asennus*
19,3
810
81,1
0
Optimiratkaisu
4,7
197,7
19,8
76%
LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten.
Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh –hintaa ja standardin
EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Käytävällä
ei ole ikkunoita.
* Vanhassa asennuksessa on 9 kpl T8 1x36 W kattovalaisinta.
13
Luentosalit/auditoriot
Luentosalien valaiseminen
Huomioon otettavia seikkoja
Luentosali on koulun edustustila ja vierailijoille avoin paik-
Valonohjaus kuuluu kaikkiin luentosaleihin, koska niissä
ka. Sinne saapuu oppilaita, opiskelijoita, opettajia, vieraile-
järjestetään paljon erityyppisiä tilaisuuksia. Tilaan kannat-
via luennoitsijoita, vanhempia ja yleisöä eri tarkoituksissa.
taa ohjelmoida valmiiksi muutama erilainen valaistusti-
Siksi luentosali on kaikkein monimuotoisin koulutustila,
lanne. Silloin kuka tahansa pystyy vaihtamaan valaistuk-
jonka valaistuksen suunnitteluun vaaditaan paljon har-
sen nopeasti ja helposti. Kolme erilaista valaistustilannetta
kintaa ja oikeita ratkaisuja. Valaistusta on voitava säätää
yleensä riittää.
sen mukaan, mitä salissa kulloinkin tapahtuu: videoiden ja
PowerPoint –esitysten katselusta luentoihin, konferenssei-
Valaistustilanne: Video- ja PowerPoint -esitykset
hin ja puhtaisiin opiskelutilanteisiin asti. Säädön pitää olla
Tilan yleisvalaistus on himmennetty. Valkokankaan ympä-
nopeaa, helppoa ja jokaisen tehtävissä.
rille asennettu lisävalo tasoittaa kontrastia ja helpottaa
Koska kyseessä on suuri tila, jossa on paljon ihmisiä
näkemistä. Kun opetustilanteessa näytetään heijastettavia
– usein pitkiäkin aikoja – on tärkeää, että valaistus on
kuvia, yleisvalon täytyy olla hieman voimakkaampi, jotta
monipuolista. Pystypintojen valaistuksella luodaan koros-
kuulijat voivat tehdä muistiinpanoja. Valkokankaan luona
tuksia ja kontrasteja. Siellä voidaan hyvin käyttää myös
olevien kattovalaisimien tulisi vastaavasti olla himmennet-
sisustuksellisempia valaisimia. Tavoitteena on luoda elävä
tynä, jotta kuvaan saadaan riittävä kontrasti.
ja viihtyisä ympäristö, jossa kuulijat pysyvät hereillä.
14
Suosittelemme
Valaistustilanne: Luento
Tässä tilanteessa tarvitaan voimakkaampaa yleisvaloa, jotta kuulijoiden työskentelyolosuhteet ovat hyvät. EN 124641 mukaisesti valaistusvoimakkuuden tulisi työtasolla olla
500 lx. Luennoitsijaa voidaan korostaa erikseen ohjelmoitavalla lisävalolla. Myös taulu tai valkokangas voidaan
erottaa taustasta lisävalon avulla.
Valaistustilanne: Opetus ja kokeet
Näissä tilanteissa hyvä työskentelyvalo on erittäin tärkeää.
Esimerkiksi luentosalien havaintopöydillä tulisi vaatimus-
Markkinoiden energiataloudellisimmassa
Pleiad Comfort G2:ssa on erinomainen
häikäisysuojaus sekä pyörähdyssymmetrinen valonjako. Sen valonlähteenä käytetään
uusia A-luokan pienloistelamppuja.
Pleiad Comfort G2 kiiltävä alumiini
FSM-E kg Koko
1x42
0.6 Ø 245 DALI
1x57
0.7 Ø 285 DALI
77380-133
77390-133
ten mukaan olla 750 lx valaistusvoimakkuus. Hyvin valaistu tila luo elinvoimaisen ympäristön, joka pitää virkeänä ja
lisää keskittymiskykyä.
Pienikokoinen, upotettava downlight-valaisin, joka on helppo asentaa.
Pleiad Compact G2 245 kiiltävä alumiini
FSQ-E kg
2x26
1.0 SwitchDim/DSI
77315-138
Sisältää valonlähteen.
Gondol on pystypintojen valaistukseen
tarkoitettu loistevalaisin, joka sopii erinomaisesti tauluvalaistukseen. Se tuottaa tasaisen
ja lähes katon rajaan saakka ulottuvan valaistusvoimakkuuden tauluseinälle.
Gondol
FDH
kg
1x54
2.5
1x54
2.5
DALI
SwitchDim/DSI
17635-299
17635-300
Easy on sarja upotettavia valaisimia, joissa
valonlähteenä on halogeenilamppu. Easy
on edullinen ja monipuolinen valinta. Sen
runko on alumiinivalua ja siinä on asennusta
helpottava jousikiinnitys.
Easy
HRGI
1x50
kg
0.4
355°/90°
Valkoinen
76730
15
Valaistusratkaisuja luentosaleihin
Esimerkki perusratkaisusta
Luentosalin perusratkaisussa käytetään Pleiad Compact G2 -downlight
valaisimia. Ne ovat suosittuja auditorioissa ja luentosaleissa. Upotettavat downlight-valaisimet luovat tilaan viihtyisyyttä ja selkeyttä.
Ripustettavat valaisimet saattaisivat estää näkyvyyttä tauluille tai
esiintymistilan muihin osiin. Tilassa saavutetaan 500 lx valaistusvoimakkuus.
Hyvä pystypintojen valaistus luodaan sijoittamalla ensimmäiset valaisinrivit lähelle sivuseiniä. Siten koko tilaan saadan näköergonomian
kannalta tasapainoisemmat olosuhteet. Tauluvalaisimena käytetään
Gondol-valaisinta. Se antaa hyvän ja tasaisen valon kirjoitustaulun
pystypinnoille.
Ehdotuksen valaisimissa on ohjattava EL-liitäntälaite, joka toimii
suoralla painikeohjauksella (SwitchDim) tai DSI-ohjauksella.
Perusratkaisu
Katto
29 kpl Pleiad Compact G2 2x26 W, alumiiniheijastin
Katto
3 kpl Gondol 1x54 W
6.0 m
77315-138
17635-300
12.0 m
> 600 lx
500–600 lx
400–500 lx
12.0 m
< 400 lx
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 515 lx ja tasaisuus 0,74.
Esimerkki optimiratkaisusta
Luentosalissa on käytetty Pleiad Comfort G2 –valaisimia, jotka täyttävät vaativimmatkin pienluminanssikriteerit. SLD-optiikan ansiosta
häikäisysuojaus on yhtä hyvä kaikkiin suuntiin valaisimen ympärillä.
Tilassa saavutetaan 500 lx valaistusvoimakkuus ja havainto-opetusta
varten luentosalin etuosaan saadaan jopa 750 lx valaistusvoimakkuus.
Tilan pintojen valaistus on tasapainossa ja olosuhteet näköergonomian kannalta ovat hyvät. Valaistus luo myös harkittuja kontrasteja.
Seinien pystypintojen halogeenivalaistus lisää tilan valoisuusvaikutelmaa.
Kaikkia valaisimia ohjataan DALI-järjestelmällä, joten niiden käyttö
on energiatehokasta. Luentosalia varten järjestelmään voidaan ohjelmoida etukäteen erilaisia valaistustilanteita. Tekniikasta lisää sivulla 30.
Optimiratkaisu
Katto
22 kpl Pleiad Comfort G2 245, kiiltävä heijastin, 1x42 W
Katto
5 kpl Pleiad Comfort G2 285, kiiltävä heijastin, 1x57 W
Katto
8 kpl Easy 1x50 W
Katto
3 kpl Gondol 1x54 W
6.0 m
12.0 m
> 600 lx
500–600 lx
400–500 lx
12.0 m
16
< 400 lx
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 577 lx ja tasaisuus 0,75.
77380-133
77390-133
76730
17635-299
Liikuntasalit
Liikuntasalien valaiseminen
leina ja tutkintotiloina. Usen salit ovat myös pitkiä aikoja
Urheilu- ja liikuntatilojen valaisimilta vaaditaan erityisomi-
ilman valvontaa. Läsnäolotunnistimilla voidaan saavuttaa
naisuuksia. Valaisimien on oltava iskunkestäviä ja valon
merkittäviä energiasäästöjä, sillä järjestelmä sammuttaa
miellyttävän tasaista, varsinkin erilaisissa pallopeleissä.
valaistuksen automaattisesti viimeisen läsnäolohavainnon
Liikuntasalien valaistuksessa on kaksi erityisen tärkeää
jälkeen. Valonohjauksen suunnitteluvaiheessa on otettava
seikkaa. Valaisimien häikäisysuojauksen on oltava erittäin
huomioon myös hallien erilaiset käyttötavat. Tilaa voidaan
hyvä, sillä tilassa katsotaan usein ylöspäin. Valaistusvoi-
jakaa erilaisilla väliseinillä, jolloin opetusta voidaan antaa
makkuuden on oltava tasainen niin, että katse voi keskittyä
useilla pienemmillä alueilla. Tämä on otettava huomioon
ympäristön tapahtumiin. Poikkeuksena voidaan mainita
suunnittelussa jo etukäteen.
maalien ympäristö, johon voidaan sijoittaa lisävaloa. Silloin kohde on helpommin havaittavissa.
Suosittelemme
Huomioon otettavia seikkoja
Liikuntasalien valaisimien on oltava rakenteeltaan tukevia
ja valonlähteiden on oltava hyvin suojattuja. Valaisimien
on kestettävä rikkoutumatta ja sähköturvallisuutta heikentämättä suurella nopeudella ja voimalla tulevia palloja.
Liikuntasalin valaistusvoimakkuuden tulee EN 12464-1
mukaisesti olla vähintään 300 lx. Mikäli salia käytetään
myös urheiluseurojen harjoittelu- ja pelipaikkana, löytyvät
lajikohtaiset valaistusvaatimukset standardista EN 12193.
Liikuntasaleissa valonohjaus pääsee todella oikeuksiinsa.
Saleissa tapahtuu paljon erilaisia asioita epäsäännöllisiin
aikoihin ja niitä käytetään liikunnan lisäksi myös juhlasa-
Excis on suunniteltu erityisesti liikuntasaleihin ja muihin tiloihin, joissa valaisimien on
oltava erityisen kestäviä. Excis-valaisimen
pallonsuojaus on hyväksytty standardin VDE
0710 mukaan.
Excis
FDH
kg
4x49 10.0
EL-liitäntälaite
4x49 10.0
DALI
Sisältää valonlähteen.
18356
18356-299
17
Valaistusratkaisuja liikuntasaleihin
Esimerkki perusratkaisusta
Liikuntasalin perusratkaisussa on käytetty Excis-valaisimia, jotka on
sijoitettu neljään riviin koko salin pituudelta. Excis on tehokas ja hyvin
häikäisysuojattu valaisin ja sen epäsymmetrinen valonjako sopii erityisesti liikuntasalikäyttöön. Puikkovahvisteisen häikäisysuojan ja vankan
rakenteen ansiosta Excis kestää kovaakin käyttöä.
Excis on muotoiltu mahdollisimman siroksi ja sen viistetyt sivut
estävät pallojen jäämisen valaisimen päälle. Excis on hyvä ratkaisu
useimpiin urheilutilanteisiin. Sen ominaisuudet sopivat koulu- ja
kuntoliikuntaan sekä kilpailutilanteisiin.
Perusratkaisu
Katto
52 kpl Excis 4x49 W, keskileveä valonjako
40.0 m
18356
> 550 lx
20.0 m
500–550 lx
400–500 lx
< 400 lx
wall zone
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 520 lx lattiatasolla, asennuskorkeus
7 metriä lattiatason yläpuolella.
Esimerkki optimiratkaisusta
Myös optimiratkaisussa on käytetty Excis-valaisimia, jotka on asennettu neljään riviin, kuten edellisessäkin ratkaisussa. Saliin on asennettu
myös lisävalaisimia, joiden avulla maalialueelle saadaan lisää valoa.
Lisävalo palvelee hyvin esimerkiksi käsipallo- ja salibandypelejä.
Lisävalaistus tuo lisää valoa myös pystypinnoille, jolloin koko salin ilme
muuttuu entistä valoisammaksi.
Valaisimissa on ohjattavat DALI-liitäntälaitteet, joiden avulla saliin
voidaan ohjelmoida erilaisia valaistustilanteita käynnissä olevien
tapahtumien mukaan. Vanhojen tansseissa ja salibandyottelussa
tarvitaan erilaiset valaistusympäristöt. Lisää tekniikasta sivulla 31.
Optimiratkaisu
Katto
58 kpl Excis 4x49 W DALI, keskileveä valonjako
40.0 m
20.0 m
> 600 lx
550–600 lx
500–550 lx
< 500 lx
wall zone
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 520 lx lattiatasolla, asennuskorkeus
7 metriä lattiatason yläpuolella.
18
18356-299
19
Suosittelemme
Pienikokoinen, upotettava downlight-valaisin, joka on helppo asentaa.
Pleiad Compact G2 205 matta heijastin
FSQ-E
kg
2x18
0.8 EL-liitäntälaite
Sisältää valonlähteen.
Ruokalat ja kahviot
Kouluruokaloiden ja kahvioiden valaiseminen
Oppilaitoksissa on usein myös kouluruokala tai kahvio.
Sinne keräännytään seurustelemaan ja rentoutumaan.
77307
Zortini on ilmeikäs sisustusvalaisin, jonka
ulkokupu on savunväristä kirkasta akryylia
ja sisäkupu opaaliakryylia. Tiiviin kuvun
ansiosta valaisin on helppo pitää puhtaana.
Zortini-riippuvalaisin
FCH
kg
Ø
1x22 3.4 440
DALI
53225-133
Taukotilojen valaistuksessa onkin tärkeää luoda vaihtelua
ja lämmintä tunnelmaa. Tilan luonne voi olla jopa leikkisä
ja se saa erottua rakennuksen muista tiloista. Sen vuoksi
valaistuksen suunnittelussa voidaan käyttää enemmän
vapauksia ja luoda rennompi ja vapaampi valaistus. Valolla
voidaan jakaa ruokalatilaa erilaisiin osiin aivan samalla
tavalla kuin kalusteillakin.
Huomioon otettavia seikkoja
Ruokalan perusvalaistus voidaan suunnitella kohtuullisen
alhaiseksi kuitenkin niin, että tilassa on helppo liikkua. Siten luodaan pohja muulle valaistukselle. EN 12464-1 mukaisesti valaistusvoimakkuuden tulee kouluruokalassa olla
200 lx. Tilan tärkeimmät osat voidaan erottaa toisistaan
Pozzo on tehokas yleisvalaisin, jonka kupu
on aseteltavissa. Se voidaan sijoittaa selvästi
valoaukon sisään, jolloin vaikutelma on sama
kuin kattolyhdyssä. Kupu voidaan asettaa
myös valaisimen alapinnan tasoon.
Pozzo
FCH
Ø
1x40
350
DALI
Sisältää valonlähteen.
24780-136
erilaisen korostusvalaistuksen avulla. Ruokapöytien ylle
sijoitettavat ripustettavat valaisimet luovat kohtauspaikkoja ja pystypintojen valaistus antaa tilaan lisää elävyyttä.
Palvelutiskin ja kassan yläpuolelle kannattaa asentaa
downlight-valaisimia. Tarkoin harkittu kohdevalaistus tuo
tilaan lisää vaihtelua.
Easy on edullinen, upotettava halogeenivalaisinsarja, jossa valokeilaa voidaan vaihtaa
kylmäsädelamppua vaihtamalla. Easy on
valmistettu alumiinivalusta ja se on helppo
asentaa useimpiin alakattotyyppeihin.
Easy
HRGI
1x50
20
kg Suunnattavuus
0.4 Kierto 355°/kallistus 30°
Valkoinen
76728
Valaistusratkaisuja ruokaloihin ja kahvioihin
12.0 m
7.2 m
> 200 lx
< 200 lx
wall zone
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 210 lx.
Esimerkki perusratkaisusta
Perusratkaisuun on valittu tasavälein sijoitetut Pleiad Compact G2
-downligt-valaisimet. Tässä ratkaisuissa pöydät ja muut kalusteet voidaan sijoittaa vapaasti ja huone on helppo kalustaa uudelleen. Leveä
valonjako ja ensimmäisten valaisinten sijoittaminen lähelle sivuseinää
tuo valoa myös pystypinnoille, joten tila tuntuu valoisammalta ja
avarammalta.
Perusratkaisu
Katto
15 kpl Pleiad Compact G2, matta heijastin, 2x18 W
77307
Huoneen koko 12x7,2 metriä, Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 210
luksia
Esimerkki optimiratkaisusta
Optimiratkaisussa on käytetty Pozzo-valaisimia, joiden häikäisysuoja
voidaan asentaa kahteen eri asentoon. Valoaukon sisälle asetettu häikäisysuoja synnyttää vaikutelman pyöreästä kattolyhdystä. Valaisimen
alapinnan tasolla se vastaa pyöreää versiota opaalikupuisesta moduulivalaisimesta. Tilan valaistusvaikutelmaa on elävöitetty halogeenivalaisimilla, joilla korostetaan tilassa olevia pylväitä ja mahdollisia
koriste-esineitä. Ehdotuksessa on käytetty myös ripustettavia Zortinivalaisimia isojen pöytien yläpuolella.
Yhdistämällä erilaisia valaisimia ja käyttämällä valonohjausta
(esimerkiksi DALI) tilaan saadaan helposti muunneltava valaistus, joka
sopii erilaisiin tapahtumiin ja tilanteisiin. Päiväsaikaan varsinaisessa
ruokalakäytössä valaistus voi toimia täydellä teholla ja illalla valotehoa
voidaan säätää alhaisemmaksi, jolloin halogeenivalot ja ripustettavat
valaisimet luovat lämpimän ja intiimimmän tunnelman.
Optimiratkaisu
Katto
12 kpl Pozzo 1x40 W DALI
Katto
7 kpl ripustettava Zortini 1x22 W DALI
Katto
7 kpl Easy 50 W
12.0 m
7.2 m
> 400 lx
250–400 lx
200–250 lx
< 200 lx
wall zone
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 290 lx.
24780-136
53225-133
76728
21
Kirjastot
Kirjastojen valaiseminen
Huomioon otettavia seikkoja
Mikä on tärkeintä? Kirjat vai hyllyt? Hyvin valaistu kirjasto
Kirjaston yleisvalon tulee olla hyvä, mutta sitä ei tarvitse
auttaa kävijää liikkumaan hyllyjen välissä ja löytämään
liioitella. EN 12464-1 mukaisesti lukualueella vaaditaan
etsimänsä. Näkemisen mukavuus on tärkeää silloin, kun
500 lx valaistusvoimakkuutta ja kirjahyllyjen valaistusvoi-
etsitään kirjoja tai lehtiä, mutta se on tärkeää myös silloin,
makkuuden tulee olla 200 lx. Oikea hylly on löydettävä
kun ryhdytään lukemaan. Myös kirjastoa voidaan sisus-
helposti ja katseen on voitava siirtyä kirjoihin nopeasti.
taa valolla ja valoa voidaan käyttää erottamaan tilan eri
Sen vuoksi ehdottomasti paras ratkaisu on tarkoitukseen
toiminnot toisistaan. Lukuvalaistus ja tunnelmavalaisimet
sopivat hyllyvalaisimet, jotka suuntaavat valoa tehokkaasti
antavat istuinryhmille ja lukunurkkauksille käytännöllistä
aina alahyllyille asti. Niillä luodaan hyllyjen väliin 200–300 lx
ja esteettistä lisäarvoa.
valaistusvoimakkuus ja yhdessä yleisvalon kanssa se riittää
lukemiseen vaivattomasti.
Suosittelemme
Beta-häikäisysuojalla varustettu MultiFivemoduulivalaisin täyttää valaistusvaatimukset useimmissa ympäristöissä. Beta-pienluminanssiritilän häikäisysuojaus on hyvä
kaikkiin suuntiin valaisimen ympäri.
Teres Edgen kuvun laaja opaalipinta valaisee
hyvin vaakapintoja. Sen koristevanne antaa
valaisimelle yksilöllistä ilmettä.
Libralinen pieni koko ja toiminnallinen muotoilu tekevät valaisimesta helposti sijoitettavan. Se valaisee tehokkaasti myös alimmat
hyllyt ja tuo lisävaloa hyllyjen väliseen tilaan.
MultiFive Basic Beta
FDH
kg
2x28
5.3
EL-liitäntälaite
Teres Edge-riippuvalaisin
FSD-E kg Ø
Alumiininharmaa
4x36 7.8 820 SwitchDim/DSI
53549-138
Libraline
FDH
kg
1x21
1.6
22
25487
Alumiininharmaa
14671
Valaistusratkaisuja kirjastoon
19.2 m
15.0 m
9.0 m
> 500 lx
400–500 lx
< 400 lx
Esimerkki perusratkaisusta
Kirjaston perusratkaisussa on käytetty upotettuja MultiFive Basic
Beta -valaisimia. Ne ovat huomaamattomia ja tehokkaita valaisimia,
joiden hyötysuhde on hyvä. Ne tuovat tilaan hyvän yleisvalaistuksen
energiatehokkaasti.
Perusratkaisu
Katto
28 kpl MultiFive Basic Beta 2x28 W
25487
Esimerkki optimiratkaisusta
Kirjaston optimiratkaisu perustuu ripustettavaan Teres-valaisimeen,
jonka kupu on mattapintaista opaaliakryylia. Valaisin suuntaa valoa
sekä suoraan että kattopinnan kautta epäsuorasti, mikä antaa tilalle
valoisan ilmeen ja tuo tilavuuden tuntua.
Hyllyihin sijoitettu Libraline-kirjastovalaisin tuo tehokkaasti valoa
hyllyjen pystypinnoille ja se riittää valaisemaan hyvin myös alimmat
hyllyt. Kirjanselkämysten lukeminen on huomattavasti helpompaa.
Libraline tarjoaa valoa ja näkömukavuutta juuri sinne, missä sitä
tarvitaan!
Yleisvalaistuksen ohjauksen avulla ratkaisussa voidaan hyödyntää
myös energiansäästömahdollisuudet ja ottaa esimerkiksi huomioon
päivänvalon saanti.
Optimiratkaisu
Katto
9 kpl ripustettava Teres Edge 4x36 W SwitchDim/DSI
Hylly
62 kpl Libraline 1x21 W
wall zone
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 570 lx, kun valaisimien asennuskorkeus 5
metriä lattiatasosta.
19.2 m
9.0 m
15.0 m
> 700 lx
500–700 lx
300–500 lx
< 300 lx
wall zone
53549 -138
14601
Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 520 lx. Teres-valaisimet on asennettu 3,6 m
korkeuteen lattiasta ja Libralinet hyllyjen yläreunaan. Huonekorkeus 5 m.
23
Koulujen valonohjaus, kenelle ja miksi?
Suomessa on paljon kouluja, jotka ovat peruskorjauksen ja
valon mukaan. Kun päivänvalon määrä lisääntyy, pienenne-
uudistuksen tarpeessa, myös valaistusjärjestelmien osalta.
tään keinovalon määrää. Se säästää energiaa. Työalueelle
Standardissa EN 12464-1 todetaan, että luokkahuoneiden
lankeavan valon määrä pysyy ohjauksen ansiosta aina
ja luentosalien valaistuksen tulisi olla säädettäviä. Uu-
tasaisena kellonajasta riippumatta. Ohjaus kompensoi
sia valaistusratkaisuja suunniteltaessa on tärkeää ottaa
myös lamppujen valovirran alenemasta johtuvaa ylimi-
huomioon myös joustavuus ja taloudellisuus. Nykyaikaisilla
toitusta ja pienentää sen vuoksi energiankulutusta vielä
valonohjausjärjestelmillä voidaan parantaa valaistuksen
10–15% lisää.
laatua ja pienentää energiankulutusta. Uudet, älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustetut valaisimet antavat valoa juuri
Läsnäolotunnistus: e-Sense
sinne, missä sitä tarvitaan, oikeaan aikaan ja aina riittävästi.
Läsnäolotunnistimet rekisteröivät ihmisten liikkeet läm-
Läsnäolo-ohjaus sammuttaa valot, kun tilaa ei käytetä.
pösäteilyn perusteella. Toimintoa kutsutaan nimellä PIR
Kun käyttötunteja kertyy vuodessa vähemmän, huoltoväli
(Passive Infrared) ja sitä käytetään sytyttämään ja varsinkin
pitenee. Kun järjestelmään lisätään päivänvalo-ohjaus, se
sammuttamaan valot. Valot sammuvat jonkin ajan kuluttua
säätää keinovalon määrää (siis energiankulutusta) sisään
siitä, kun tunnistin on viimeksi havainnut liikettä huonees-
tulevan päivänvalon mukaan. Monissa tiloissa valaistuksen
sa. Sisävalaistuksessa käytettävien läsnäolotunnistimien on
tarve vaihtelee eri vuorokaudenaikoina. Jos järjestelmään on
oltava paljon herkempiä kuin ulkona käytettävien tunnisti-
ohjelmoitu etukäteen erilaisia valaistustilanteita, voidaan
mien. Niiden on pystyttävä havaitsemaan myös hyvin pie-
tilan valaistusta hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.
net, paikallaan istuvien ihmisten tekemät liikkeet. Kaikkein
käyttökelpoisin toiminto on nimeltään poissaolovalaistus,
DALI – digitaalinen valonohjausjärjestelmä
DALI (Digital Adressable Lighting Interface) on standardisoi-
joka tarkoittaa, että valot sytytetään aina manuaalisesti,
mutta sammutus tapahtuu automaattisesti 15 minuutin
kuluttua.
tu digitaalinen valonohjausprotokolla. Se toimii kaksinapaisella kaapeloinnilla, jonka kautta kaksisuuntainen digi-
Kaksikanavainen päivänvalo-ohjaus: e-Sense Offset
taalinen signaali siirtyy järjestelmän kaikkien yksiköiden
Nykyiset modernit valonohjausjärjestelmät pystyvät ohjaa-
välillä. Toisiinsa liitetyt valaisimet, ohjauspaneelit, sensorit
maan useita valaisinryhmiä eli kanavia joko keskitetysti yh-
ja ohjelmointiyksiköt kommunikoivat keskenään. Kaikki
den tai useamman tunnistimen ja paikan mukaan. e‑Sense
toiminnot määritellään ohjelmoimalla, joten muutosten
ActiLume -valaisimissa on erikoistoiminto, joka kompensoi
tekeminen on helppoa. Valaisimeen tuodaan normaali-
päivänvalon määrän pienenemistä ikkunoista kauemmak-
en vaihe-, nolla- ja suojajohdinten lisäksi kaksi johdinta
si siirryttäessä. Ikkunoista kauempana olevat valaisimet
digitaalisignaaleille. Valot sytytetään ja sammutetaan
palavat kirkkaammin kuin ne, jotka sijaitsevat lähempänä ik-
DALI-väylän kautta tulevilla digitaalisilla käskyillä. Sen
kunoita. Valaistuksen tasoero on noin 30 % ja sitä kannattaa
vuoksi verkkojännite voidaan kytkeä suoraan ryhmäkeskuk-
käyttää, jotta valaistus ei kirkkaassa päivänvalossa himme-
sesta valaisimiin. Nykyisin DALIa käytetään myös toimistoja
ne käytävän puolella liikaa (tai kun valoja himmennetään
ja kouluja varten suunnitelluissa pienissä ja kompakteissa
manuaalisesti esim. PowerPoint – esityksen aikana)
ohjausjärjestelmissä. Fagerhultin e-Sense on siitä hyvä
esimerkki. Se on älykäs valaistusjärjestelmä, joka on helppo
Helppo asennus, ohjelmointi ja käyttö: e-Sense
asentaa ja käyttää.
Kouluympäristöön sopivan valonohjauksen on oltava en-
Eri toimintojen yhdistäminen lisää ohjausmahdollisuuksia.
nen kaikkea helppokäyttöinen (luokkahuoneet ja ryhmätyötilat), täysin automaattinen (käytävien valonohjaus) ja
yksinkertaisesti muutettava tarpeiden muuttuessa.
e-Sense ActiLume ohjelmoidaan IR-kaukosäätimellä. Läs-
Päivänvalo-ohjaus: e-Sense
näolo-ohjaus valaisimissa tai niiden ulkopuolella olevilla
Useimpiin Fagerhultin valaisinmalleihin voidaan asentaa
läsnäolotunnistimilla toimii erittäin luotettavasti, mutta
päivänvalo-ohjaus. Ohjaus pitää yllä haluttua valaistusta-
on tärkeää, että ilmaisinten havaitsemisalue säädetään
soa säätämällä keinovalon määrää sisään tulevan päivän-
huolella järjestelmän käyttööottovaiheessa.
24
DALI-ohjauspaneeleita, joilla valitaan valaistustilanteita ja säädetään valaistusvoimakkuutta.
25
Asennusesimerkki – luokkahuone
Luokkahuone, jossa on ohjelmoitava DALIjärjestelmä
• Ohjauspainikkeina voidaan käyttää jousipalautteisia
vakiokytkimiä (samanlaisia kuin muut valokytkimet)
• Valaistustilanteet
Järjestelmän ansiosta luokkahuoneessa voidaan käyttää
• PC-ohjelmointi
käyttäjän toiveiden mukaisia, esiohjelmoituja tilanteita
sekä säätää valon määrää portaattomasti. Enimmäis- ja
Ohjelmointiesimerkki
vähimmäistasoja voidaan muuttaa ja valaisimet voidaan
Ohjelmoitavat toiminnot voidaan siirtää (kopioida)
ohjelmoida yksilöllisesti. Sytytys- ja sammutustoimintoja
luokkahuoneesta toiseen, jolloin kaikki toiminnot ovat
voidaan muuttaa ja mukauttaa tilan käyttötarkoituksen
eri luokissa samanlaisia ja ohjelmointi on huomattavasti
mukaan. Ohjelmoinnissa tarvitaan tietokoneyhteyttä ja
nopeampaa. Henkilökunta ja oppilaat oppivat helposti
Windows-pohjaista PC-ohjelmaa.
valaistuksen käytön.
Lisähyötyä voidaan saavuttaa liittämällä myös lämmön
Edut:
ja ilmastoinnin säätö läsnäoloon perustuvaksi. Alla oleva
• Automaattinen sytytys/sammutus tai pelkkä sammutus
kytkentäkaavio kuvaa optimiratkaisua, mutta ohjausta
• Katto- ja tauluvalaisinten yksittäinen ohjaus ja säätö
voidaan käyttää myös perusratkaisussa.
• Päivänvalo-ohjaus
• Ohjaus ovi- ja AV-paneelista
Luokkahuone 9x7,5 m, optimiratkaisu, DALI DIGIDIM (virransyöttö kolmesta EL-liitäntälaitteesta)
L1
L2
L3
N
PE
DALI
Sisäänmenoyksikkö
86148
Ikkunarivin
valaisimet
1
L
2
N
3
7
4
PE
Helvar
EL-si
Keskirivin
valaisimet
1
L
2
N
3
7
4
PE
Helvar
EL-si
Käytävärivin
valaisimet
1
L
2
N
3
7
4
PE
Helvar
EL-si
Ohjauspainikkeet
oven vieressä
Sisäänmenoyksikkö
86148
1
Ohjauspainikkeet
AV-paneelissa
Multisensori 312
86122
L
2
N
3
7
4
PE
Helvar
EL-si
1
L
2
N
3
7
4
PE
Helvar
EL-si
1
L
2
N
3
7
4
PE
Helvar
EL-si
Tauluvalaisimet
1
L
2
N
3
7
4
PE
Helvar
EL-si
Kuvassa vain yksi kolmesta
EL-liitäntälaitteesta.
Luokkahuoneen valonohjausjärjestelmä, ohjausperiaatteena DALI DIGIDIM. Ohjelmointi tehdään PC-ohjelmalla. Virransyöttö DALI-väylään voidaan toteuttaa
Helvarin EL-si DALI -liitäntälaitteella.
Yllä olevassa esimerkissä virransyöttöön on kytketty kolme valaisinta. Valaisimet ja ohjauslaitteet liitetään DALI-järjestelmään rinnakkain.
Säätöesimerkki: Päivänvalotunnistin ohjaa yhtäaikaisesti kaikkia valaisimia, tauluvalaisimia lukuun ottamatta. Sytytys tapahtuu manuaalisesti oven vieressä
olevasta painikkeesta. Kaikki valaisimet sammuvat automaattisesti ja samanaikaisesti. Luokkahuoneen koko ratkaisee, riittääkö yksi multisensori läsnäolo-ohjaukseen vai onko järjestelmää täydennettävä lisäyksiköillä. Katto- ja tauluvalaisimia voidaan säätää yksilöllisesti ohjauspainikkeista, jotka ovat oven vieressä ja
AV-paneelissa. Kaikkia DALI-toimintoja voidaan ohjelmoida.
26
Luokkahuone, jossa on e-Sense ActiLume
otin ja huoltopainike.
e-Sense ActiLume -järjestelmän käyttö luokkahuoneen
Muut valaisimet, tauluvalaisin mukaan lukien, liitetään
valonohjauksessa tuo monia etuja. Valonohjaus voidaan
isäntävalaisimeen kahdella eri DALI-väylällä. Kauimpana
sovittaa tilan koon mukaan. Helppo asennus ja käyttöön-
huoneessa sijaitsevien valaisimien (käytävärivi) himmen-
otto alentavat kokonaiskustannuksia.
nyksen tasoero on 30 % ikkunarivin valaisimiin verrattuna.
Kaksikanavainen valonsäätö tasaa valaistuseroja huoneen
Edut:
syvyyssuunnassa. Aiemmin tämä oli mahdollista vain
• Automaattinen sytytys/sammutus tai pelkkä sammutus
edistyneissä väyläjärjestelmissä. Asennuksen jälkeen
• Päivänvalo-ohjaus
asetetaan noin 500 lx valaistusvoimakkuus aktivoimalla
• Oma ohjauskanava käytävärivin valaisimille
päivänvalo-ohjaus sensorissa olevasta huoltopainikkeesta.
• Ohjaus ovi- ja AV-paneelista
Päivänvalo-ohjausta ja muita toimintoja voidaan muuttaa
• Ohjauspainikkeina voidaan käyttää jousipalautteisia
helposti IR-kaukosäätimellä (86155). Vanhempiin järjestel-
vakiokytkimiä (samanlaisia kuin muut valokytkimet)
miin verrattuna energiansäästö voi olla jopa 75 % verrattu-
• Nopea ohjelmointi IR-kaukosäätimellä
na tyypilliseen 1970-luvun valaistusratkaisuun.
Alla oleva kytkentäkaavio kuvaa optimiratkaisua, mutta sa-
Ohjelmointiesimerkki
manlaista ohjausta voidaan käyttää myös perusratkaisussa.
Sensori ja ohjausyksikkö on asennettu yhteen ikkunarivin
valaisimista, jota kutsutaan isäntävalaisimeksi. Sensoriyksikössä on läsnäolotunnistin, päivänvaloanturi, IR-vastaan-
Luokkahuone 8x6 m, optimiratkaisu, e-Sense ActiLume
L1
L2
L3
N
PE
Käytävärivin
valaisimet
Ikkunarivin valaisimet
ISÄNTÄVALAISIN
D1
D2
EL-liitäntälaite
DALI
D1
D2
EL-liitäntälaite
DALI
OHJAUSYKSIKKÖ
ACTILUMESENSORI
DALI 2
Ohjauspainike
D1
D2
Erillinen läsnäolotunnistin
DALI 1
D1
D2
EL-liitäntälaite
DALI
EL-liitäntälaite
DALI
Tauluvalaisimet
Kytkin
D1
D2
EL-liitäntälaite
DALI
Kuvassa vain yksi kolmesta
EL-liitäntälaiteesta.
Luokkahuoneen ohjausjärjestelmä, joka perustuu e-Sense ActiLume-tekniikkaan. Eri valaisimet ja ohjauskomponentit kytketään isäntävalaisimeen, joka sijoitetaan ikkunariviin. Käytävärivissä, kauempana päivänvalosta sijaitsevia valaisimia säädetään DALI 2 –väylällä. DALI 2 –väylässä valaistustaso on 30 % suurempi
kuin DALI 1 –väylässä. Näin kauempana sijaitsevia valaisimia himmennetään vähemmän, joten valaistusvoimakkuus eri osissa luokkaa säilyy tasaisempana
päivänvalosta huolimatta. Luokkahuoneen koko vaatii läsnäolotunnistimen lisäksi vähintään yhden lisätunnistimen (86152), joka sijoitetaan keskelle kattoa.
Katto- ja tauluvalaisimia säädetään oven vieressä olevalla ohjauspainikkeella. Tauluvalaisimet voidaan sammuttaa myös erikseen.
27
Asennusesimerkki – ryhmätyötila
Ryhmätyötila, jossa on e-Sense ActiLume
• Päivänvalo-ohjaus
Fagerhultin e-Sense ActiLume sopii hyvin myös ryhmätyö-
• Yksinkertainen ohjelmointi IR-kaukosäätimellä
tilojen ohjausjärjestelmäksi. Luokkahuoneissa ja ryhmätyötiloissa valojen pitää syttyä manuaalisesti ja sammua
Asennusesimerkki
automaattisesti. Manuaalista sytytystä tarvitaan siksi, että
Ryhmätyötilojen yleisvalaistusta voidaan tehostaa hel-
tiloja saatetaan käyttää pelkässä päivänvalossa ja usein
posti. Valaisimien sijoittelulla saadaan oikea määrä valoa
vain lyhyen aikaa. Automaattisella sammutuksella var-
työskentelyalueelle ja samalla ratkaisu noudattaa nykyisiä
mistetaan, etteivät valot ole päällä turhaan ja tuhlaa siten
energiansäästötavoitteita. Kaikkia valaisimia ohjataan
energiaa tarpeettomasti. Kaksikanavaista valonsäätöä ei
päivänvalo-ohjauksella, mutta tauluvalaisin säätyy 30 %
välttämättä tarvita näin pienessä tilassa, mutta tauluva-
isommalle tasolle kuin muut valaisimet. Isäntävalaisimeen
laistuksessa siitä on hyötyä.
sijoitettu tunnistin riittää koko huoneen alueelle, mutta
Joskus ryhmätyötila sijaitsee kahden luokkahuoneen vä-
mikäli huoneeseen tarvitaan lisätunnistin, se on helppo
lissä ja silloin valot voidaan sammuttaa kummankin oven
lisätä ilman erillistä ohjelmointia tai käyttöönottoa.
luota, jos painikkeissa on rinnakkaiskytkentä. Järjestelmä
Alla oleva kytkentäkaavio kuvaa optimiratkaisua, mutta sa-
optimoidaan säätämällä valaistus sisään tulevan päivän-
manlaista ohjausta voidaan käyttää myös perusratkaisussa.
valon mukaan.
Edut:
• Manuaalinen sytytys
• Automaattinen sammutus 15 minuutin kuluttua
• 30 % tasoero tauluvalaisimien himmennyksessä
Ryhmätyötila, e-Sense ActiLume
L1
L2
L3
N
PE
D1
D2
EL-liitäntälaite
DALI
Ohjauspainike oven
vieressä
Erillinen läsnäolotunnistin
D1
D2
EL-liitäntälaite
DALI
OHJAUSYKSIKKÖ
ACTILUMESENSORI
EL-liitäntälaite
DALI
D1
D2
EL-liitäntälaite
DALI
Tauluvalaisimet
ISÄNTÄVALAISIN
DALI 1
D1
D2
D1
D2
DALI 2
EL-liitäntälaite
DALI
Kytkin
Ryhmätyötilan ohjausjärjestelmä, joka on toteutettu e-Sense ActiLume -tekniikalla. Eri valaisimet ja ohjauskomponentit kytketään isäntävalaisimeen. Manuaalinen sytytys. Valot palavat 15 minuuttia viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen, sitten ne himmentyvät ja sammuvat. Ryhmätyötilan koko ratkaisee, tarvitaanko
ylimääräistä läsnäolotunnistinta (86152). Jos se tarvitaan, se sijoitetaan keskelle kattoa.
28
Asennusesimerkki – käytävä
Himmentävä e-Sense -poissaolo-ohjaus
Asennusesimerkki
Käytävissä ja muissa tiloissa, joihin ei pääse luonnonvaloa,
Tavallisesti koulun käytäviä valaistaan jatkuvasti. Yöksi
käytetään tavallisesti jatkuvaa valaistusta. Niissä voidaan
valot sammutetaan ajastimen avulla sekä vanhoissa että
nykyään käyttää myös tehokasta valaistuksen ohjausta,
uusissa järjestelmissä.
joka mahdollistaa riittävän perusvalaistuksen ja valaistus-
Monissa käytävissä energian säästöä on haettu asen-
tason nopean nostamisen tarpeen mukaan. Fagerhultin
tamalla läsnäolo- ja liiketunnistimia, jotka sytyttävät
e-Sense SmartSwitch -valaisimissä käytetään Tridonicin
valaistuksen vain tarvittaessa. Haittapuolena tällaisessa
PCA ECO tai Excel one4all-liitäntälaitteita, joissa on Corri-
valonohjauksessa on se, että tilaan saavuttaessa valot
dorFunction-toiminto. Tekniikalla voidaan säästää energiaa
ovat kokonaan sammutettuina ja tunnistimien reaktioaika
jopa 80 %.
ratkaisee, kuinka nopeasti valot syttyvät. Tunnistimen reaktioajan ja loistelamppujen hitaan syttymisen takia saattaa
Edut:
olla, että käytävällä kuljetaan pitkäkin matka, ennen kuin
• Ei yksinkertaisimmillaan edellytä ohjelmointia
valot syttyvät. Se aiheuttaa epämiellyttävän ja epävarman
• Läsnäolohavainnon poistuttua valot himmenevät
olon. Lyhyet kytkentäajat myös lyhentävät loistelamppujen
automaattisesti 10 % tasolle
käyttöikää.
• Lamppuja ei sammuteta, joten vilkkaasti liikennöidyil-
Jos valaistuksen on oltava päällä koko päivän, se voidaan
lä käytävillä lyhyet toimintajaksot eivät lyhennä
säätää palamaan kirkkaasti silloin, kun käytävässä on ih-
lamppujen polttoikää
misiä ja palauttaa energiaa säästävälle tasolle silloin, kun
• Excel one4all-liitäntälaitteissa voidaan kaikkia para-
läsnäoloa ei havaita. Valaistuksen voimakkuuden säätä-
mertreja (himmenemisaika, himmennystaso, sammu-
minen ei kuluta katodeja, eikä se vaikuta loistelamppujen
tusviive) säätää tietokoneella DALI-väylän kautta
käyttöikään. Himmenevä poissaolo-ohjaus voidaan palaut-
• Järjestelmään voidaan liittää haluttu määrä tavallisia
reletyyppisiä liiketunnistimia (ei Triac-liiketunnistimia).
taa alhaiselle 10 % tasolle nopeasti, jopa parin minuutin
kuluttua viimeisestä liikehavainnosta.
Käytävä, jossa on liiketunnistimilla ja PCA ECO-lp -liitäntälaitteella toteutettu poissaolo-ohjaus
L1
L2
L3
N
PE
Liiketunnistin
D1
D2
Tridonic
PCA ECO
D1
D2
Tridonic
PCA ECO
D1
D2
Tridonic
PCA ECO
D1
D2
Tridonic
PCA ECO
Aika-asetus
Luksitaso
Liiketunnistin
TUNNISTINYKSIKKÖ SMARTSWITCH
Aika-asetus
Luksitaso
D1
D2
Tridonic
PCA ECO
TUNNISTINYKSIKKÖ SMARTSWITCH
D1
D2
Tridonic
PCA ECO
Automaattinen säätö 100 prosentista (läsnäolo) 10 prosenttiin (poissaolo). Toimintaa voidaan nopeuttaa lyhentämällä läsnäolotunnistimen kytkentäaikaa.
Fagerhultin e-Sense SmartSwitch -tunnistimilla varustettuja valaisimia voidaan käyttää yhdessä erillisten liiketunnistimien kanssa. Elektroniset (Triac) liiketunnistimet eivät sovi järjestelmään johtuen niiden vaatimasta minimikuormasta.
Jos käytetään pienloistelampulla varustettuja valaisimia, niissä tarvitaan PCA Excel One4all -liitäntälaite. Valaisimille ja tunnistimille on vietävä samasta vaiheesta otettu syöttöjännite. Useita valaisimia voidaan ohjata samanaikaisesti, koska valaisimelle menevää verkkojännitettä ei katkota. Sammutus voidaan tehdä
keskitetysti esim. kello-ohjauksella. Liitäntälaitteita ei tarvitse ohjelmoida, koska ne tunnistavat corridorFunction-toiminnan automaattisesti.
29
Asennusesimerkki – luentosali
Lukuvuoden avajaiset, päättäjäiset, esitykset tai valtakun-
Ohjausjärjestelmän valitseminen
nalliset kokeet. Luentosaleja käytetään koulun erikois-
Valittavana on erilaisia järjestelmiä yllä kuvattujen toi-
tapahtumissa. Elämykseen voidaan vaikuttaa oikealla
mintojen mahdollistamiseksi joko osittain tai kokonaan.
valaistuksella.
DALI-liitäntälaitteilla varustettuihin valaisimiin perustuva
ohjausjärjestelmä on joustava ja monipuolinen, koska
Valaisimien jakaminen ryhmiin
jokaisen valaisimen ohjaus on ohjelmoinnilla muutettavis-
Valaisimet sijoitetaan yleensä niin, että ne antavat ta-
sa. Ohjelmointi tehdään tietokoneen ja ohjelmiston avulla.
saisesti valoa koko tilaan. Pystypinnoille ja taideteoksille
Järjestelmässä voidaan haluttaessa säätää jopa jokaista
voidaan asentaa erilliset kohdevalaisimet. Ryhmäjako
valaisintä erikseen.
noudattaa tilassa olevia erilaisia toimintoja. Projektorin ja
Tärkeintä on kuitenkin suunnitella valaistus ja sen
valkokankaan välissä olevat valaisimet on voitava himmen-
ohjaus niin, että ne täyttävät kaikki tilan käytön kannalta
tää tai sammuttaa esityksen ajaksi. Samaan aikaan lavalla
ajateltavissa olevat valaistustilanteet.
tarvitaan valoa, jotta esityksen pitäjä näkyy yleisölle. Jos
tilan lattia nousee takaseinää kohti, valot voidaan ryhmitellä myös tuolirivien mukaan.
6.0 m
Valaistustilanteet
Jos valaisimet jaetaan useampaan kuin neljään ryhmään, ryhmien yksittäinen ohjaus ja säätäminen käy
liian monimutkaiseksi. Ohjausjärjestelmässä on hyvä olla
12.0 m
valmiina erilaisia valaistustilanteita erilaisiin tarkoituksiin,
kuten oppitunnit, esitelmätilaisuudet, projektorin käyttö
jne. Sopiva valaistustilanne otetaan käyttöön yhdellä
painikkeella. Siitä myös näkyy, onko se käytössä. Valaistus-
> 600 lx
tilanteiden asetukset ja ohjelmointi tehdään käyttäjien
500–600 lx
400–500 lx
ja asentajan/suunnittelijan yhteistyönä. Perustilanteet
voidaan ottaa käyttöön (valita) oven luota ja lisää mahdollisuuksia voidaan liittää lavalla oleviin ohjauspainikkeisiin
12.0 m
< 400 lx
Valaistusvoimakkuus tilan kalusteiden ja käyttötarkoituksen mukaan.
tai IR-kaukosäätimeen.
6.0 m
Automaattinen poissaolo-ohjaus – sytytys tai sammutus
Lattian valaiseminen on tärkeää tiloissa, joissa on askelmia ja korkeuseroja. Automaattisesti syttyvät porrasvalot
helpottavat liikkumista tilassa. Niiden läsnäolotunnistimia
voidaan käyttää myös koko valaistuksen sammuttamiseen viiveajan jälkeen ja tunnistimet voivat lähettää myös
12.0 m
signaalin AV-järjestelmälle valmiustilaan siirtymisestä.
Ääni- ja valojärjestelmät jäävät usein päälle tämäntyyppisissä tiloissa.
Tietyntyyppisissä suurissa luentosaleissa automaatti-
> 600 lx
nen sammutus on voitava kytkeä pois päältä esimerkiksi
500–600 lx
kokeiden aikana.
400–500 lx
12.0 m
< 400 lx
Esimerkki ryhmitellystä valaistuksesta: Valaisimet on jaettu 8 ryhmään. Ryhmittely mahdollistaa oikean valaistustason kuhunkin tilanteeseen. Esimerkiksi kuva- ja filmiesitysten aikana kaikki muut valaisimet ovat sammutettu,
paitsi ryhmän 7 Pleiad-valaisimet, jotka antavat himmeää valoa portaille.
30
Asennusesimerkki – liikuntasali
Liikuntatiloja käytetään nykyään moniin muihinkin
Ajastettu ohjaus
tarkoituksiin kuin urheiluun. Koululiikunnassa käytettävä
Joissakin tiloissa tarvitaan myös tilankäytön rajoittamista
valaistusvoimakkuus voi olla hyvin erilainen kuin sarja- tai
ja se voidaan tehdä estämällä valojen syttyminen. Ajastin-
mestaruustason kilpailuissa ja otteluissa. Eri urheilulajit
ta voidaan käyttää estämään valojen syttyminen läsnäolo-
vaativat erilaisia valaistustilanteita. Järjestelmään sisälty-
tunnistimien perusteella, mutta se voi myös varoittaa pian
vää valon määrää voidaan himmentää silloin, kun täyttä
tapahtuvasta sammutuksesta himmentämällä valoja.
tehoa ei tarvita. Se säästää energiaa sekä valaisimen pienempänä energiankulutuksena että tilan vähäisempänä
Ohjausjärjestelmän valitseminen
jäähdytystarpeena. Lisäksi valoja voidaan ohjata kokonaan
Valittavana on erilaisia järjestelmiä yllä kuvattujen toimin-
läsnäolon perusteella: kun tilaa ei ole käytetty 20 minuut-
tojen mahdollistamiseksi joko osittain tai kokonaan.
tiin, valot ensin himmennetään ja sitten ne sammutetaan
DALI -liitäntälaitteilla varustettuihin valaisimiin perustu-
kokonaan. Tämän toiminnon kanssa ei tarvita ajastusta.
va ohjausjärjestelmä on joustava ja monipuolinen. Lisäksi
Valmiiksi ohjelmoidut valaistustilanteet helpottavat
koko järjestelmän kattava ohjaus on mahdollista lähiver-
oikean valaistuksen valintaa: tarvitaanko valoa käytävillä
kon kautta reitittimien ja IP-osoitteiden avulla.
tai lehtereillä, onko koko kerros käytössä jne.
Useat DALI-järjestelmät voidaan reitittimillä liittää
yhdeksi kokonaisuudeksi. Se antaa periaatteessa mahdol-
Valaistustilanteet
lisuuden ohjata jokaista valaisinta erikseen. Investointi ei
Järjestelmässä on oltava valmiiksi ohjelmoituna erilaisia
ole niin suuri, ettei se maksaisi itseään takaisin monipuoli-
valaistustilanteita, joiden nimet kertovat niihin liittyvästä
sen toimintansa ja tulevaisuuden tarpeiden myötä.
toiminnasta: koululiikunta, tanssi, harjoittelu, ottelu jne.
Saatavana on myös yksinkertaisempia järjestelmiä,
Valaistustilanne otetaan käyttöön (valitaan) painikkeella
joissa valaisimia ohjataan ryhmittäin DSI- tai 1–10 V-
(joskus avaimella), josta myös näkyy mikä toiminto on va-
ohjausyksiköillä/konverttereilla. Huolellinen suunnittelu ja
littu. Valaistustilanteiden asetukset ja ohjelmointi tehdään
valaisinten oikea ryhmittely on silloin vieläkin tärkeämpää.
käyttäjien ja asentajan/suunnittelijan yhteistyönä.
Valaisimien jakaminen ryhmiin
Automaattinen poissaolo-ohjaus – sytytys tai sammutus
Valaisimet sijoitetaan yleensä tilan pituussuuntaan ja
Koululiikunnassa voidaan hyvin käyttää alempaa valais-
asennuksessa käytetään niin kutsuttua jonoasennusta.
tustasoa. Sytytys ja varsinkin sammutus voi tapahtua
Ne antavat valoa tasaisesti koko tilaan. Luonnollinen tapa
automaattisesti. Joukko liiketunnistimia riittää sopivan
valaisinten ryhmittelyyn ohjausta ja säätöä varten on
alueen kattamiseen ja sammutukselle voidaan haluttaessa
poikittainen, eli valaisimet ryhmitellään huoneen poikit-
asettaa jopa tunnin mittainen viive. Toiminto on voitava
taissuunnassa.
ottaa pois päältä suurien tilaisuuksien yhteydessä. Läsnäolotunnistus on jaettava väliseinillä rajattujen alueiden
mukaan.
Väliseinät ja siirrettävät seinät
Hyvin toimivassa valaistusjärjestelmässä valo ohjautuu
automaattisesti väliseinällä rajatun tilanosan mukaan. Valot eivät saa sammua vahingossa seinän toiselta puolelta,
sillä se voi aiheuttaa välittömän vaaratilanteen esimerkiksi
palloilulajeissa. Kun taiteseinä vedetään paikalleen, valon­
ohjauksen pitää jakaa huone automaattisesti eri ohjaus-,
valaistusmalli- ja tunnistusalueisiin.
Valaisimien asennuksessa seurataan yleensä huoneen pituussuuntaa.
< 500
500-550
550-600
> 600
väggzon
Kun valaisimet jaetaan 4–8 ryhmään, järjestelmästä tulee monipuolinen ja
sillä saadaan luotua oikeat valaistusolosuhteen kaikkiin tilanteisiin. Säädettävillä EL-liitäntälaitteilla järjestelmän joustavuus saadaan hiottua loppuun asti.
31
produced by fagerhults belysning ab
etelä-suomi
myynti ja valaisingalleria
Fagerhult Oy
Pasilankatu 14
00240 Helsinki
Puh 09–777 1580
Fax 09–777 15888
Fagerhult kehittää, valmistaa ja markkinoi valaisimia ja
valaistusratkaisuja julkisiin tiloihin, kuten toimistoihin,
kouluihin, teollisuudelle ja sairaaloille. Painotamme
toiminnassamme toimivuutta, tuotteiden muotoilua,
monipuolisuutta sekä energiaa säästäviä ratkaisuja.
Fagerhult kuuluu Fagerhult-konserniin, joka on Pohjoismaiden suurin valaisinvalmistaja sekä yksi Euroopan
johtavia alan yrityksiä. Fagerhultilla on myyntiyhtiöt yli
15 eri maassa ja tuotantolaitoksia Euroopassa, Kiinassa
ja Australiassa. Vuonna 2007 konsernin liikevaihto oli yli
273 miljoonaa euroa ja se noteerataan OMX:n Pohjoismaisessa pörssissa Tukholmassa, Mid Cap-listalla.
keski-suomi
myynti ja näyttely
Fagerhult Oy
Pyhäranta 7 D
33230 Tampere
Puh 03–410 8180
Fax 03–410 81840
pohjois-suomi
myynti ja näyttely
Fagerhult Oy
Sepänkatu 20
90100 Oulu
Puh 08–551 6170
Fax 08–551 6171
www.fagerhult.fi
770.SE.1.08.??.?