Tanssisali Lutakko - Lutakon asukasyhdistys ry
LUTAKKO 100 VUOTTA LUTAKON ASUKASYHDISTYKSEN JUHLALEHTI 2012 HISTORIALLINEN JUHLAKONSERTTI JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA LA 15.9. Lue lisää s. 6–7 WWW.LUTAKKO.FI Juhlalehti on tehty YIT Rakennus Oy:n tuella 2 3 Onnittelut 100-vuotiaalle Lutakolle! Vilkas Jyväskylä on mukava paikka asua. Pienestä markkinapaikasta on kasvanut mainio, 175-vuotias kaupunki. Täällä on paljon opiskelijoita, tapahtumia ja eri asioista innostuneita ihmisiä. Vuosi toisensa jälkeen Jyväskylä on muuttajien suosiossa. Jyväskylässä on tutkitusti maan paras asuinympäristö ja toiseksi paras kasvuympäristö lapsille. Tiivis kaupunkikeskusta, elinvoimaiset asuinalueet ja aktiiviset kylät muodostavat upean kokonaisuuden. Järvet ja luonto ovat lähellä, ja harrastusmahdollisuudet ovat loistavat. Lutakko on hieno esimerkki ydinkeskustan asuin- ja työpaikka-alueesta, jossa viihtyisyyttä lisäävät Rantaraitti ja uudistuva satama sekä tapahtuma-aukio. Historiallisesta alueesta on kehittynyt yksi Jyväskylän tärkeimmistä maamerkeistä. Katseet suuntautuvat myös vuoden 2014 valtakunnallisiin asuntomessuihin, jotka järjestetään Äijälänrannassa, Jyväs- järven toisella rannalla. Nyt alkuvaiheissaan olevasta Kankaasta muodostuu seuraava kiinnostava kehittämiskohde. Vuosittain valtavat väkimäärät käyvät alueella tapahtumissa, messuilla, konserteissa, ralleissa, kiertäen Rantaraittia tai veneillen. Kivijalan muodostavat Lutakossa asuvat ihmiset, opiskelijat ja yritykset työntekijöineen. Alueen toimijat ja asukkaat ovat poikkeuksellisen aktiivisesti ja innovatiivisesti osallistuneet Lutakon kehittämiseen ja uusien ideoiden synnyttämiseen. Yhteistyö oppilaitosten ja toimijoiden kesken on antanut mallia myös muualle. Lutakon asukasyhdistys on yksi keskeinen toimija. Sen tehtävä edistää kaupunginosan asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen yhteistoimintaa sekä kehittää aluetta terveellisenä, toimivana ja viihtyisänä elinympäristönä on tärkeää yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Kaupunki puolestaan kehittää julkisia palveluja yhteistyössä elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Tavoitteemme on asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan. Muun muassa asiakasraateja on jo monissa palveluissa. Lutakon historia on mittava. Maisemallisesti ja arkkitehtuuriltaan alue on muuttunut ratkaisevasti vuosikymmenien aikana ja edustaa nyt kaupunkisuunnittelullisesti aikansa helmenä Jyväskylän vetovoimaisuutta. Tehdastoiminnan alkamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Lämpimät onnittelut upealle Lutakolle! Kiitokset kaikille juhlavuoden tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneille. Markku Andersson kaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Uudesta Lutakosta voi olla ylpeä Lutakon asukasyhdistys ry juhlistaa syyskuun puolivälissä 100-vuotiasta kotikaupunginosaansa juhlakonsertin ja yleisöluentojen voimin. Mistäpä moinen ajanlasku? Vielä 1900-luvun alussa Lutakko oli nimensä mukaisesti vetinen niementynkä Jyväskylän laidalla. Alueen merkitys oli olematon, kaupunkilaiset kärräsivät tänne jätteitään ja sähkölaitoksen lisäksi kehityssuunnitelmiin sisältyi lähinnä varastoja. Tilanne muuttui ratkaisevasti kesällä 1912, kun vuorineuvos Wilhelm Schaumanin vaneritehtaan toiminta käynnistyi Lutakossa tehden kaupunginosasta pian elintärkeän osan Jyväskylää. Lutakko, isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, syntyi tuolloin. 80 vuotta kestänyttä Vanhan Lutakon aikaa leimasi vahvasti teollisuus. Schaumanin vanerituotanto nousi eurooppalaisittainkin merkittäväksi. Vanerin rinnalle tuotantoon tuli mm. sahatavaraa ja lastulevyä, joista valmistettiin myös monenlaisia pienvalmisteita, kuten matkalaukkuja ja hattukoteloita, sota-aikana ruumisarkkujakin. Alueella syntyi myös muita menestystarinoita. Yliopettaja Juho Jussilan perustaman lelutehtaan sympaattiset ja tyylikkäät Jukka-lelut kuuluvat monien suomalaisten rakkaimpiin lapsuusmuistoihin, ja vienti on vetänyt myös ulkomaille. 1980-luvun puolivälissä Lutakon taivalle kerääntyi tummia pilviä: Schaumanin aikeet vaneritehtaiden sulkemisesta herättivät pelkoja Lutakko Kuva: Petteri Kivimäki suuresta työttömyydestä. Neuvottelujen tuloksena tehtaat siirtyivät Jyväskylään liittyneeseen Säynätsaloon. Tuli aika katsoa Lutakkoa tuorein silmin, osana kasvavaa keskustaa. Kohua herätti arkkitehti Olavi Norosen huikea Manhattan-visio, jossa Lutakon niemi muistutti New Yorkin pilvenpiirtäjämaisemaa. Norosen visio on läsnä Jyväskylän tavaramerkiksi muodostuneessa Lutakon siluetissa useiden arkkitehtuurikilpailujen ja uusintasuunnitelmien jälkeenkin. Uusi Lutakko tarkoittaa tuhansille koteja. Kiitos hyvän suunnittelun, monista asunnoista avautuu upea järvimaisema, ja alue onkin Jyväskylän kysytyimpiä. Vuonna 2009 Lutakko sijoittui komeasti kolmanneksi Suomen paras asuinalue -kilpailussa. Uusi Lutakko tarkoittaa työ- ja opiskelupaikkoja. Vanhan tehtaanpiipun viereen kohonnut Innova-torni yrityksineen sekä ammattikorkeakoulun kampus muodostavat yhden jyväskyläläisen IT-osaamisen keskipisteistä. Messu- ja kongressikeskus Paviljonki tapahtuma-aukioineen houkuttelee vuosittain alueelle satojatuhansia kävijöitä, joita palvelemaan avattiin hiljattain myös hotelli. Tehdastyöpaikkojen menetys ei vaikutakaan enää suurelta vahingolta. Uusi Lutakko tarkoittaa myös aktiivista kaupunkitilaa. Ranta- ja puistoalueet houkuttelevat jyväskyläläisiä liikkumaan ja loikoilemaan, käynnissä oleva satama-alueen kunnostus lisää toimintamahdollisuuksia entisestään. Lutakon kulttuuritarjonta on rikasta. Uuden Luta- 100 vuotta Lutakko 100 vuotta -juhlalehti – syksy 2012, painos 25.000 kpl Julkaisija: Lutakon asukasyhdistys ry – www.lutakko.fi Taitto & kannen kuva: Erkka Peitso, [email protected] Paino: I-print Oy, Seinäjoki / Jakelu: Jyväskylän Jakelut Oy Juhlalehti on tehty YIT Rakennus Oy:n tuella. kon ensimmäisiin asukkeihin kuuluva Jelmu ry on muovannut vanhasta leipomorakennuksesta yhden Suomen arvostetuimmista rockklubeista ja tarjonnut kodin lukuisille bändisukupolville. Jyväskylään kauan haaveiltua sinfoniaorkesteritasoista konserttisalia puolestaan sovitellaan tuoreimmissa suunnitelmissa Paviljongin nykyisen konserttitarjonnan täydentäjäksi. Vaikka Lutakon rakentaminen on vielä kesken, on siitä kehittynyt jo esittelemisen arvoinen käyntikortti, josta kaikki kaupunkilaiset voivat olla ylpeitä. 100-vuotta täyttävä Lutakko ansaitseekin näyttävän huomionosoituksen. Asukasyhdistys järjestää lauantaina 15.9. ainutlaatuisen alueen historiaa peilaavan juhlakonsertin Paviljongissa. Edellisenä iltana alueesta kertovia avoimia yleisöluentoja voi kuulla IT-Dynamossa. Haluan kiittää kaikkia tapahtumien järjestelyihin osallistuneita, esiintyjiä ja luennoitsijoita. Suurkiitos myös kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuva-aineistojaan lainanneille. Erityiskiitokset YIT Rakennus Oy:lle, jonka tuki teki lehden tekemisestä ylipäätään mahdollista. Toivotan kaikki jyväskyläläiset lämpimästi tervetulleiksi tapahtumiin – tällaista Lutakkoa kannattaa juhlia! Erkki Nyrhinen puheenjohtaja Lutakon asukasyhdistys ry [email protected] 5 KADUT KERTOVAT HISTORIASTA manin u a h c S linna a k s at sku Me k ja ku Un o Sa vo 5. toteutusalue Sa ka e tu a ak Lutakon pääkatu, Schaumanin puistotie kunnioittaa nimellään vaneritehtaan alueelle 100 vuotta sitten perustaneen vuorineuvos Wilhelm Schaumanin (1857–1911) muistoa. Schauman ehti kuolla ennen tehtaan käynnistämistä 1912. Schaumanin muistoa Lutakossa kunnioittaa myös Messutorilla oleva pronssinen rintakuva. Lutakon tuorein katuosuus, Uno Savolan katu, on puolestaan saanut nimensä toiselta vaneritehtaan merkittävältä nokkamieheltä, vuosina 1951–1968 Oy Wilhelm Schauman Ab:n toimitusjohtajana toimineelta Savolalta. Kaudellaan Savola nosti yhtiön Euroopan suurimmaksi puulevyjen tuottajaksi. Arkkitehti Yrjö Blomstedt (1971– 1912) suunnitteli vaneritehtaan ensimmäisen, vuonna 1912 valmistuneen tuotantorakennuksen. Blomstedt kuoli pian tehtaan käyt- Wilhelm Schauman töönoton jälkeen vain 41-vuotiaana. Alkuperäisestä rakennuksesta jäljellä on ikonista koristeikkunaa kantava seinä, jonka vierestä alkaa arkkitehdin nimikkokatu, Blomstedtinkatu. Viilu k uja Laani onpuisto s Uimaranta 3. toteutusalue Yrjö Blomstedin 1911 suunnitteleman vaneritehtaan viimeinen pystyssä oleva seinä arkkitehdin nimikkokadulla. Oikealla uuden Lutakon ensimmäinen asuintalo, jonka rakentaminen alkoi 84 vuotta myöhemmin vuonna 1995. ik ka at u 4. toteutusalue alan k k o u K silta Si lta Vanhat valokuvat: UPM-Kymmene Oyj:n arkisto Lähteet: Lutakon muutos -kirja (Martti Päivänsalo, 2009) ka tu uitetut tukit nostettiin maalle pinottavaksi puutavaran lastauskentälle eli laanille. Tukkipinot hallitsivat myös nykyisen Laani-kadun näkymää jo tehdasaikoina. Taiteilija Harald Karsten työskenteli aikoinaan tehtaalla vuorotyöläisenä, ja muisto tukkien päällä nuokkuvista linnuista inspiroi häntä tekemään samalle paikalle Lintutuoli-veistoksen, joka pystytettiin Lutakonpuiston päätyyn vuonna 2005. Vaneritori on mitä ilmeisemmin saanut nimensä yhdistelmä- nä tehtaan päätuotetta ja kadun lenkkimäistä muotoa. Tourujoki laski Jyväsjärveen Vaneritorin kohdalta aina vuoteen 1967 saakka. Ennen 1990-luvulla tehtyä rantaviivan suoristamista Vaneritorin kohdalla olleessa lahdekkeessa sijaitsi vaneritehtaan järvihautomo, jossa kuusi- ja koivutukkeja pehmennettiin kuumalla vedellä sorvausta varten. Viilukuja on saanut nimensä vanerin perusosasta eli viilusta. Viilu oli pöllinlevyistä ohutta ”puumattoa”, jota irrotettiin määrämittaan sahatuista tukeista sorvin avulla, tämä tapahtui luonnollisesti tehtaan Sorvaamo-nimisellä osastolla. Purilas on saanut nimensä ohuesta puukapulasta, joka jää jäl- jelle, kun tukista on sorvattu käyttökelpoinen vaneriviilu. Lutakon tehtaalla purilaat hyötykäytettiin polttoaineena ja vuodesta 1957 alkaen lastulevyjen raaka-aineena. Jontikka tarkoittaa kapeaa viilusuikaletta, jollaisia yhteenlii- Lutakonaukio syntyi entisen Messukadun kohdalle kaivetun maanalaisen pysäköintihallin päälle. Alkujaan samalla kohdalla kulki koko alueen lävistänyt Lutakontie, joka vaneritehtaan loppuaikoina tunnettiin Schaumaninkatuna. Keväällä 2012 tehty aukion uudelleennimeämisehdotus Paviljonkiaukioksi kaatui vahvaan vastustukseen. Kuriositeettina kerrottakoon, että aukion laidalla sijaitsevassa vanhassa leipomossa vuodesta 1990 toiminut Tanssisali Lutakko ilmoitti Lutakonaukio-nimen vahvistumiseen saakka osoitteekseen Schaumaninkatu 3. Lutak amo Kiramo tarkoittaa telaketjumaista nostolaitetta, jolla tehtaalle maamalla koostetaan vaneriarkkeja. Puunjalostuksen slangisanaksi jontikka on omaksuttu englannin kielessä liitosta tarkoittavasta joint-sanasta. 2. toteutusalue Purila nt m Satam Kartan grafiikat: Jyväskylän kaupunki Teksti & kuva: Erkka Peitso lan ori Sorva Jo ta Jyväsjärvi in pu län y k s ä v Jy nki Paviljo Lutakon asuinalueiden 1. toteutusalue Vaner it Scha uman s s Me Kir istoti rtu na u i amo katu Varpp aaja p Piip r uto ki o j u r u o T tedtin katu ms Fo li a is o s ns takk a T Lu nLutakoo auki Piip Blo a uj uk p YL Ä RA NT AV Ä 44 Lutakonaukio ulottuu rantaan saakka Satamakadun ylittävän kevyenliikenteen kannen kautta. Vuoteen 2005 asti Satamakatu oli vielä osa Kuokkalan sillan ylittävää Siltakatua, kadut eriytettiin selkeyttämään järven eri puolilla olevien rakennusten numerointia. Jyväskylän historia tuntee myös toisen Satamakadun, nykyisen Vaasankadun paikalla olleen Hamngatanin, joka laskeutui rantaan paikalle, jossa Jyväskylän satama sijaitsi aina 1900-luvun alkuun saakka. Piippukatu ja Piippukuja ovat luonnollisesti saaneet nimen- sä tehtaan punatiilisestä savupiipusta. Lutakon 65 metriä korkean maamerkin juuressa toimii nykyisin sauna. Fortunakuja on saanut nimensä samalla paikalla vuosina 1935–1986 toimineen Juho Jussilan leikkikalutehtaan suositusta Fortuna-lautapelistä. Myös kadun muoto muistuttaa pelilaudan puolikasta. Jussilan tehtaan historiasta lisää sivulla Varppaaja on tukkilauttojen uitossa käytetty laiva. Varppaus perustui lautan suoran hinauksen sijasta itse laivan liikuttamisen vinssin avulla. Laiva siirsi ensin raskasta varppiankkuria eteenpäin uittoreitillä ja palasi sitten tukkilautalle, joka kiinnitettiin varppaajan keulaan. Tämän jälkeen laivan höyrymoottori alkoi vetää ankkurin vaijeria takaisin laivan perässä olevalle varppikelalle, hinaten samalla myös tukkilautan ankkuripisteelle. Uittonopeus varppaajankin avulla oli vaatimattomat 2 km/h. Viilulevyä erotellaan Schaumanin vaneritehtaan sorvaamossa. 6 7 100 vuotta Lutakko Juhlakonsertti lauantaina 15.9.2012 klo19 Jyväskylän Paviljongissa Mieskuoro Sirkat, Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri Sinfis & Emili Losier Liput: 20 € (alle 15.v 10€) – Nikolainkulma, Sokos, Lippupalvelu.fi Historian havinaa Lutakon juhlakonsertissa Lutakon 100-vuotista taivalta kunnioittavassa ainutkertaisessa juhlakonsertissa luodaan elämyksellinen katsaus kaupunginosan historiaan. Tarina alkaa 1800-luvun lopulta, jolloin Lutakko oli vielä ”pieni niementynkä vesijättömaata Tourujoen suussa”, seuraten alueen kehityskaarta puunjalostusteollisuuden kulta-ajasta nykypäivän tieto- ja osaamisintensiiviseen talouteen sekä arvostetuksi asuinalueeksi. Konsertin korkeatasoisesta musiikista vastaavat Mieskuoro Sirkat kuoronjohtajana Nikke Isomöttönen, Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri Sinfis kapellimestarinaan Eveliina Aijasaho sekä kanadalaislähtöinen sopraano Emili Losier. Juhlakonsertti muodostaa poikkitaiteellisen Lutakon historiaa kuvaavan esityksen, jossa draama ja kuvakerronta yhdistyvät aikalaismusiikkiin luoden vaikuttavan kokonaisuuden. Paikallisia säveltäjiä vahvasti esillä Monet juhlakonsertin musiikkiteoksista ovat sävel- täjiensä kautta osa Jyväskylän kulttuurihistoriaa. Kuulemme klassikoita E.A. Hagforsista P.J. Hannikaiseen ja Lassi Utsjokeen, jatkuen nykysäveltäjiimme, Juha Holmaan ja Pekka Kostiaiseen. Konsertin avaa Jean Sibeliuksen Andante Festivo, jota seuraa Erkki Melartinin nostalginen, Aino-oopperasta tuttu Koivulaulu. Kuulemme myös osia Ilmari Hannikaisen laulunäytelmästä Talkootanssit. Ohjelmistossa huomionarvoinen teos on Jaakko Linjaman Aaro Hellaakosken Viimeinen dinosauri -runoon tekemä sävellys, jonka ensiesitys kuultiin vasta 2000-luvulla. Konsertissa kuullaan myös Sibeliuksen lauluja Sirkkojen esittämänä ja valkokankaan suosituimpia säveliä Sinfiksen tulkitsemina. Konsertin loppuosa huipentuu koskettavaan solistiseen osuuteen, jossa kuulemme Oskar Merikannon rakastetuimpia lauluja sopraano Emili Losierin tulkitsemana ja Sinfiksen säestämänä. Musiikkiteosten välissä konserttiyleisön Lutakon historiaan draaman ja historiallisten valokuvien kautta johdattavat juontajina toimivat näyttelijä-ohjaaja Minna Aro sekä maisteri Ritva Lukkarinen. Valokuva- ja esinenäyttely Lutakon historiaan on mahdollista tutustua ennen konserttia sekä väliajalla Paviljongin toiseen kerrokseen pystytetyssä pienoisnäyttelyssä, jossa esillä on Schaumanin vaneritehtaan esineistöä ja valokuvia UPM-Kymmenen arkistoista sekä puuleluja Lutakossa sijainneen Juho Jussilan lelutehtaan kokoelmista. Juhlakonsertin järjestää Lutakon asukasyhdistys ry, jonka konserttityöryhmään kuuluvat konsertin koordinoinnista vastannut Ritva Lukkarinen ja draaman suunnittelusta vastannut Minna Aro sekä yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Nyrhinen ja sihteeri Erkka Peitso. Ritva Lukkarinen juhlakoordinaattori Lutakon asukasyhdistys ry Luentoja Lutakosta PERJANTAINA 14.9.2012 KLO 19 ALKAEN IT-DYNAMO (piippukatu 2), VAPAA PÄÄSY ◊ ”Valon kaupunki: Lutakon led-puisto” – valosuunnittelija Annukka Larsen ◊ ”Asuinaluebrändäys Lutakossa” – talousmaantieteilijä Sari Klinga ◊ ”Kurkistus Schaumanin linnan historiaan” – tutkija Maria Pecoraro ◊ Opastettu kävelykierros uuteen led-puistoon ◊ Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Sinfis Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri eli Sinfis on Jyväskylän yliopiston edustusorkesteri. Sinfis perustettiin opettajankoulutuslaitoksen vuosijuhlaa varten vuonna 1993, ja siitä lähtien se on toiminut aktiivisesti tarjoten korkeakouluopiskelijoille ja muille musiikin harrastajille mahdollisuuden soittaa korkeatasoisessa orkesterissa. Sinfis konsertoi säännöllisesti kotikaupungissaan ja tekee konserttimatkoja myös muualle Suomeen ja ulkomaille. Soittajien joukosta kootaan tarpeen tullen pienempiä kokoonpanoja erilaisiin tilaisuuksiin. Sinfiksen päämääränä on esittää taiteellisesti korkeatasoista musiikkia – vuosien varrella orkesteri onkin vuosien varrella esittänyt useita orkesterikirjallisuuden huipputeoksia. Sinfis on toteuttanut ennakkoluulottomasti monenlaisia projekteja kuten Ruusun Varjo -musikaali Jyväskylässä 2006, Suomen kiertue Werner Bros -skiffleyhtyeen kanssa 2006, konserttimatka Saksaan keväällä 2008 sekä Mozartin Requiem yhdessä helsinkiläiskuorojen kanssa syksyllä 2009 ja 2010. Tulevalla kaudella on luvassa mm. suomalaisen musiikin konsertti Taulumäen kirkossa 24.11. sekä Sinfiksen 20-vuotisjuhlakonsertti keväällä 2013. Sinfiksen kapellimestarina on jo useamman vuoden toiminut Eveliina Aijasaho. Aijasaho on valmistunut muusikoksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta pääaineenaan viulu. Orkesterinjohdon erikoistumisopinnot Aijasaho suoritti Kuopion musiikki- ja tanssiakatemiassa, jossa professorina toimi arvostettu pedagogi, akateemikko Jorma Panula. Lisäksi Aijasaho on säännöllisesti osallistunut mestarikursseille. Lisätietoja: www.sinfis.net Intendentti Susanna Nurmeksela [email protected] 040–7240 873 Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri Sinfis Kuva: Max Steffanson Schaumanin linna valmistui vaneritehtaan johtajan kodiksi vuonna 1924. Kuva: UPM-Kymmene Oyj:n arkisto Mieskuoro Sirkat Sopraano Emili Losier Vuonna 1899 peruskanssa, tuottanut näyttettu jyväskyläläinen tämöllisiä konserttiMieskuoro Sirkat on kokonaisuuksia sekä tunnettu ja tunnuslukuisia äänitteitä. tettu osa suomalaista Tänä syksynä Sirkkomusiikkikulttuuria. jen ohjelmaan kuuluu Alkuaan nelinkerSibeliuksen Kullervotainen mieskvartetti sinfonian esittäminen harjoitteli seminaaJyväskylä Sinfonian rinlehtori P. J. Hankanssa. Syksyllä myös nikaisen johdolla julkaistaan Leevi MaHotelli Wahlgrenin, detojan ja Jaakko Linnykyisen Nikolain- Nikke Isomöttönen jaman musiikkia sisälkulman, tornikabitävä äänite. netissa. Ilonpito osattiin, mutta vaSirkkoja on vuodesta 2004 johkavan harrastuksen piirteitä alkoi tanut jyväskyläläinen musiikin ilmetä – osaavien johtajien käsissä moniottelija Nikke Isomöttönen. kuoro kasvoi ja monipuolistui niin Isomöttönen on työskennellyt mm. taidoiltaan kuin ohjelmistoltaankin. orkesterinjohdon opettajana JyväsMieskuoro Sirkat on perinteitään kylän ammattikorkeakoulussa sekä kunnioittava, mutta vahvasti nyky- Jyväskylän Puhallinorkesterin, ajassa elävä kuoro. Kuoro panostaa oopperakuoron sekä sotaveteraanisuomalaisen mieskuoromusiikin kuoron johtajana. Hänen kapellikehittämiseen tilaamalla aktiivises- mestarivierailunsa ovat kotimaan ti uusia teoksia – tuoreimpana esi- lisäksi ulottuneet myös Yhdysvalmerkkinä pääsiäisenä 2009 kanta- toihin ja Etelä-Afrikkaan. Vuoden esitetty säveltäjä Erkki Raiskin alusta lähtien Isomöttönen on työspääsiäisoratorio solisteille, mies- kennellyt Mikkelin kaupunginorkuorolle ja sinfoniaorkesterille. Vii- kesterin intendenttinä, mutta jatkaa me vuonna Sirkat oli myös mukana edelleen yhteistyötään Sirkkojen kantaesittämässä Pekka Kostiai- kanssa. sen Jyväskylän Puhallinorkesterin juhlavuoden tilausteoksena mies- Lisätietoja: www.sirkat.fi kuorolle ja puhallinorkesterille sä- Keikkamanageri Kai Seppänen [email protected] veltämää teosta ABC. Aktiivisen konsertoinnin ja kil- Kuoronjohtaja Nikke Isomöttönen pailemisen ohella kuoro on tehnyt [email protected] yhteistyötä sinfoniaorkestereiden Kanadalaissyntyinen Emili Losier valmistui muusikoksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta 2010 ja jatkaa parhaillaan opintojaan Sibelius-akatemian oopperan maisteriohjelmassa. Ennen muuttoaan Suomeen vuonna Emili Losier 2005, Losier opiskeli kanadalaisessa Chilliwack Academy of Musicissa. Vuonna 2010 hän osallistui Israelissa International Vocal Arts Instituten koulutusohjelmaan, johon sisältyi Lucy Arnerin mestarikurssin lisäksi rooli Donizettin Rykmentin tyttäressä. Jyväskyläläisille Losier on tuttu Keski-Suomen Alueoopperan (Jevgeni Onegin sekä Verdin La Traviata ja MacBeth), Jyväskylän kaupunginteatterin (Maaria Blomma ja Niin kuin taivaassa) sekä JAMK:n tuotannoista (pääosat Puccinin La bohèmessa ja Menottin Puhelin-pienoisoopperassa). Sopraanoa on kuultu myös ympäri Keski-Suomea esitetyssä Pergolesin Stabat Materissa. Losier on esiintynyt myös solistina kamarikuoro Cantinovumis- sa, joka oli Suomen virallinen edustuskuoro vuoden 2010 Nordic-Baltic kuorofestivaaleilla Islannissa. Jyväskyläläisen Lux Auribuksen sopraanona Losier on esiintynyt mm. Belgiassa. 2011 Losier valittiin Sibelius-laulukilpailuihin sekä Savonlinnan Oopperakuoroon. Olavinlinnan debyytti oli kesällä 2012 Kimmo Hakolan La Fenicen sivurooleissa. Lutakko 100 vuotta -juhlakonsertissa Losierin ohjelmistoon kuuluu mm. Oskar Merikannon rakastetut teokset Pai, pai, paitaressu ja Ma elän. Suomenkielisen tekstin tulkinta on Losierin mukaan hienovarainen prosessi. ”Tulkintaa varten on ymmärrettävä tekstin merkitys. Me laulajat olemmekin jatkuvasti kääntämässä tekstejä”, Losier pohtii ja kertoo etenkin vanhojen runollisten lyriikoiden vaativan paljon valmistautumista. Tärkeitä työkaluja ovat verkkopalvelut, joissa ihmiset voivat tutustua teksteihin ja keskustella niiden merkityksistä. ”Yritän jakaa tekemäni käännökset eteenpäin, jotta myös muiden olisi helpompi laulaa suomeksi.” Mieskuoro Sirkat 8 9 Lutakon 12-kerroksiset tornitalot miellyttävät Mikko Rädyn silmää. ”Vaajakosken suunnalta tullessa näky on vakuuttava. Minulle onkin sanottu, että nyt kylä näyttää kaupungilta. Tietääkseni ihmiset kertovat ylpeinä asuvansa Lutakossa”, Räty toteaa hymyillen. Hymyyn on aihetta, sillä Räty on YIT Rakennus Oy:n Keski-Suomen aluejohtajana vaikuttanut jo toistakymmentä vuotta Lutakon kehittymiseen. Ensimmäiset Lutakkomuistot liittyvät jo nuoruusvuosiin. ”Tehdasalueelle ei ollut lapsena asiaa, mutta muistan sähkölaitoksen ja vaneritehtaan alueella usein syttyneet tulipalot. Porttien sisäpuolella kävin ensi kerran 1975. Valion meijeri oli silloin Lutakossa ja minä ajoin Karjaportin kesäkuskina”, Räty muistelee. Seuraavan kerran Räty palasi alueelle YIT:n tuoreena laskentapäällikkönä vuonna 1994. YIT oli ostanut konkurssin tehneen Hakan osuuden Lutakon maa-alueet omistavasta Jyväs-Helmi Oy:stä, jonka muut pääomistajat olivat tehdastoimintansa Säynätsaloon siirtänyt Kymmene-yhtiö sekä rakennusliike Polar. Lutakko oli nyt suuren muutoksen edessä, sillä purettavien tehdasrakennusten raunioista oli määrä nousta lopulta 70 kerrostaloa tuhansien ihmisten kodeiksi. ”Alue näytti karmealta. Mietin vain, että mitä ihmettä pitää tehdä, että joku haluaisi tulla tänne asumaan?” Räty puistelee päätään. Alusta alkaen oli selvää, että Lutakosta tulee yksi Suomen suurimmista rakennusurakoista. 90-luvun alun Teksti & kuva: Erkka Peits oo Teksti & kuv a: Erkka Peit s “Kuljen pyörälenkilläni usein Lutakon läpi, ja tämä on suosikkikohtani. Nämä Kari Alosen Kajo-veistoksen edessä olevat kivipallit kuvastavat meidän, Jyväs-Helmen hallituslaisten, istuimia. Täytyy tunnustaa, että olen ennenkin pysähtynyt istumaan”, YIT Rakennus Oy:n aluejohtaja Mikko Räty kertoo. laman lisäksi haasteita asetti Lutakon pehmeä maaperä, jolle rakentaminen vaati kantavia alapohjia ja kalliita, jopa 30 metriin ulottuvia paalutuksia. Lamasta hyvin selvinnyt YIT aloitti rakennustyöt 1995 ensimmäisenä kohteenaan nykyisen Schaumanin puistotien ja Blomstedtinkadun kulmassa oleva vuokratalo. ”Aluksi ideana oli viereisen Schaumanin linnan värien mukailu. Eka talo jouduttiin väri- ja materiaaliongelmien vuoksi maalaamaan kolmeen kertaan”, Räty harmittelee. Rakentamista riskejä välttäen Laman ote Lutakosta alkoi hellittää vasta 1998, jolloin Skanska osti velkasaneeraukseen joutuneen Polarin rakennustoiminnan ja osuuden myös Jyväs-Helmestä. Samana vuonna YIT rakensi alueen ensimmäisen vapaarahoitteisen talon. Pääosin mutavelliä olevan rakennus- ja purkutyömaan keskellä markkinointi vaati kuitenkin luovuutta. ”Pystytimme telineet, joilta näki tulevan talon maiseman. Opimme nopeasti, että veden näkyvyys on erittäin tärkeä tekijä, joka heijastuu asuntojen markkinahintaan.” Rädyn vastuu Lutakosta kasvoi, kun 1999 hänet nimitettiin YIT:n aluejohtajaksi ja Jyväs-Helmen hallituksen jäseneksi. ”Yksi rakennushanke kestää helposti pari vuotta ja hintalappu on 5–10 miljoonaa. Rakentamisen aloittaminen se on kriittinen piste, jossa rahaa alkaa palaa. Päätöstä varten täytyy kuulostella heikkoja signaaleja ja tehdä laskelmia. Laskun maksaa asunnon ostaja, mutta siihen asti kaikki riski on rakentajalla”, Räty kuvailee. Lutakon rakentamisaikataulu onkin vuosien mittaan elänyt maailman talouden mukaan, välillä samaan aikaan rakenteilla on ollut 200 asuntoa, välillä tyhjät tontit ovat pysyneet hiljaisina. Kolmen kokin soppa Rakentajat ovat osallistuneet poikkeuksellisen paljon Lutakon suunnitteluun, ja Rädyn mukaan hankkeesta vielä erityisemmän on tehnyt tontteja myyvän Jyväs-Helmen rooli aluesuunnittelun kolmantena pyöränä. ”Normaalistihan kaupunki laatii kaavan ja rakennusliikkeet toteuttavat. Lutakkoa on suunniteltu enemmän työryhmissä, joissa kaupunki, maanomistaja ja rakentajat ovat yhdessä etsineet kokonaisuuden kannalta parhaita ratkaisuja”, Räty selventää. Yhteistyön ansiosta rakennusliikkeet ovat voineet keskittyä Lutakossa yksittäisten tonttien sijaan jopa kortteleihin. Erikoisratkaisu on myös kaupungin rakennusliikkeille siirtämä vastuu kunnallistekniikan ja katujen rakentamisesta – monet Lutakon kaduista ovatkin nyt taloyhtiöiden omistamia ja ylläpitämiä tontteja. YIT:n ja Skanskan yhteistyö sekä kytkös maanomistajaan on Rädyn mukaan ollut herkkä asia, mutta käytäntö on osoittanut, ettei Jyväs-Helmi ole päästänyt kumppaneitaan helpolla. ”Vuosien varrella on JyväsHelmen kanssa on käyty koviakin vääntöjä. He ottivat aktiivisen valvojan roolin, jossa he asettivat maanomistajana vaatimuk- sia, joita kaupunki ei pystyisi esittämään. Ja hyvä niin, kyllä jonkun täytyy vahtia meitä rakentajiakin”, Räty kiittelee. Kolme soppaa hämmentävää kokkia ovatkin Rädyn mukaan monipuolistaneet suunnittelun näkökulmia mm. rakentamisen uusista trendeistä neuvoteltaessa. ”Jyväs-Helmi nosti jossain vaiheessa parvekkeet vaatimuslistalle. Viranomaistaho, jota usein kiinnostaa miltä talo näyttää 100 metrin päästä, piti suuria lasiparvekkeita rumina. Meidän rakentajien mielestä ne kuitenkin tuovat itse asumiseen huomattavaa lisäarvoa”, Räty havainnollistaa neuvottelukysymyksiä. ”Me rakentajat olisimme halunneet väljiin tornitalokortteleihin enemmän kustannustehokkaita 7-kerroksisia taloja, mutta kaupunki halusi luoda korkeusvaihteluja.” Harmoninen ilme Vaikka asuintalojen rakentaminen on jakautunut pitkälti kahden rakennusliikkeen kesken, on alueen tyyli pysynyt rakennusvaiheittain yhtenäisenä. Lutakon asuinrakentamisen kolmen ensimmäisen vaiheen, eli Schaumanin linnan ja Kuokkalan sillan vieruskorttelin väliin jäävien talojen, suunnittelusta onkin paria poikkeusta lukuunottamatta vastannut sama arkkitehti, Jukka Tikkanen toimistoineen. ”Jos osaa katsoa, niin yksi tekijä erottaa Skanskan ja YIT:n tornitalot ja samalla korttelit toisistaan”, Räty huomauttaa. ”Yli 8-kerroksisissa taloissa täytyy olla toinen palo-osastoitu porraskäytävä, joka sijoitetaan yleensä talon ulkopuolelle. Me toteutimme omamme talon sisällä ristiin kulkevien portaiden avulla ja saimme näin talon kaikista sivuista valoa asuntoihin”, Räty kuvailee. Sosiaaliset rakenteet tärkeitä Suuren asuinalueen toteutuksessa fyysisten rakenteiden suunnittelun ohella on otettava huomioon myös sosiaaliset rakenteet. ”Olemme seuranneet tutkimuksia ja pohtineet millainen yhdistelmä asumismuotoja – vapaarahoitteisia sekä asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja – on alueen kannalta kestävä”, Räty pohtii. Asumismuotojen erot eivät liity niinkään ihmisten elämiseen, vaan heidän valtaan vaikuttaa alueen viihtyvyyteen ja arvoon vaikuttaviin epäkohtiin. Kun asunnossa on kiinni pääomaa, talon ja alueen kuntoon voidaan ja halutaan puuttua herkemmin. Oikeassa sekoitussuhteessa kunnossapidon taso pysyy kautta linjan korkeana. ”Sanoisin, että alueen kannalta edullisinta on, jos taloista 2/3 on vapaarahoitteisia ja loput muita”, Räty arvioi ja huomauttaa, että Lutakossa kunnossapitoa edesauttaa monien taloyhtiöiden yhteisomistus katuihin ja viheralueisiin. ”Lutakkolaisilla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen millainen alue on vuosikymmenien päästä”, hän heittää pallon asukkaille. UUTTA LUTAKKOA RAKENTAMASSA 10 Kuva: Keski-Suomen museo Laivasillalta Lutakkoon Jyväskylän satama elokuussa 1942. 1853 rakennettiin nykyisen Kilpisenkadun päähän pienempi laivalaituri matalampia aluksia varten. Näitä kahta laivasiltaa, muutamia liikemiehien rakentamia omia laitureita sekä varsinaisen laivasillan vieressä ollutta Rantapuiston aluetta lukuun ottamatta kaupungin ranta oli tuossa vaiheessa vielä luonnonrantaa. Liikenteen kasvaessa huomattiin, että satama oli ahdas, liejuinen, matala ja sijaitsi hieman liian syrjässä ja hankalasti jyrkän mäen alla. 1870-luvulla satama todettiin jo vaaralliseksi liikkua. Pahinta kuitenkin oli ahtaus. Lotjia ja laivoja jouduttiin sijoittamaan vierekkäin ja halot, tiilet ja lautakasat valtasivat sataman. Satama kasvaa Satamakaupunkina Jyväskylä eli kukoistuskauttaan 1800-luvun jälkipuoliskon höyrylaivaliikenteen aikana. Ainoa toimiva yhdysside Jyväskylästä etelän kau- punkeihin oli Päijänteen höyrylaivareitti Lahteen. Sekä henkilö- että rahtiliikenne olivat vilkasta. Äijälänsalmea jouduttiinkin edelleen ruoppaamaan ja syventämään. Rautatien rakentaminen kaupungin ja rannan väliin aiheutti sen, että vuonna 1896 laivasiltaa jatkettiin aina Cygnaeuksenkadun kohdalle saakka ja satama siirrettiin Rantapuiston eteen. Vuosien 190405 aikana koko laivasilta vihdoin uusittiin. Satamaaluetta jatkettiin uudelle sähkölaitokselle saakka. Juomatehtaalta Lutakon ”kainaloon” 1900-luvun alussa alettiin pohtia myös Lutakon täyttämistä satamatarpeisiin. Vuoden 1903 Keski-Suomi-lehden mukaan Lutakko soveltui toistaiseksi vain halko-, tukki-, lauta- ja lankkuvarastoille sekä tavaramakasiineille. Lehti suositteli ulkosataman hankkimista Päijänteen rannalta. Schaumanin vaneritehtaan valmistumisen aikana sata vuotta sitten pohdittiinkin enemmän juuri sitä, miten Lutakon aluetta voitaisiin käyttää varastoalueena, ei niinkään satama-alueena. 1920-luvulla Päijänteen höyrylaivaliikenteen ollessa laajemmillaan moottorivenelaiturit, pyykkituvat ja laajennettu laivalaituri täyttivät rannan aina Juomatehtaalta Lutakon ”kainaloon” asti. Arkkitehti Toivo Salervon vuonna 1919 suunnittelema satamarakennus sijoittui hieman sivuun Cygnaeuksenkadun katulinjasta. Uuden sataman alku Jyväsjärven kaupungin puoleisesta ”edustusrannasta” oli muodostunut vuosikymmenien saatossa ei niin edustava satama, tehdas- ja varastoalue. Tilanne haluttiin paremmaksi ja 1960-luvun kaupunki rakensi Lutakon lounaisreunalle venelaitureita ja laiturin isommille laivoil- le. Rantaväylän rakentuminen 1980-luvun loppupuolella kaupungin rantaan suuntasi satama-ajatukset lopullisesti Lutakon suuntaan. Uusi rantapuisto sai alkunsa kun JyväskyläSeuran aloitteesta toukokuussa 1975 istutettiin puita Schaumanin tehtaan ja laitureiden väliselle hiekkakentälle. Toivo Salervon piirtämä satamapaviljonki siirrettiin uuden laivalaiturin läheisyyteen nykyiselle paikalle 1970-luvun lopulla. Tuolloin rantaa täytettiin ja rantaviiva oikaistiin. Sataman muokkaaminen ja uudistaminen on jatkunut Lutakon liike- ja asuinrakentamisen rinnalla. Nyt olemme tilanteessa, jossa Lutakon ranta on vihdoin rakentumassa viihtyisäksi kaikkien kaupunkilaisten satama-alueeksi. Tuula Vuolio-Vallenius museolehtori Keski-Suomen museo Jyväsjärven rantaviivan muutos Lutakossa 1790–2012 Piirros on tehty eriaikaisten karttojen pohjalta. Vuosiluvut rantaviivain kohdalla ovat kartan piirtämisajankohtia. Järven täyttämistä on tapahtunut jaksoittain eri aikoina. Vuoden 1780 rantaviiva oli myös kaupunkia perustettaessa 1837. Suurimmat rantaviivan muutokset: 1840, Äijälän salmen ruoppaus (veden pinnan lasku Jyväsjärvessä) 1890-luku, rautatien ja sataman rakentaminen 1910–50-luvut, tehdasalueen laajentaminen 1960-luku, Tourujoen alkuperäisen lasku-uoman täyttö 1970–80-luvut, uuden satama-alueen rakentaminen 1980-luvun loppu, rantaväylän rakentaminen 1990-luvun loppu, Lutakon rantaviiva, vierasvenesatama 2010-luvun alku, Satamapuiston laajentaminen Teksti & grafiikka: Jussi Jäppinen – www.jjky.fi Toiminnan mahdollistaa Tanssisali Lutakossa on 80–100 vapaaehtoista työntekijää. keikoilla käy vuosittain Artistit ovat valinneet Tanssisali Lutakon 530 asiakaspaikkaa, 35–40.000 ihmistä. 19 bändikämpässä treenaa 60 yhtyettä. 11 Vuosittain Lutakon keikoilla ruokitaan 2000 rokkaria, sapuskat tehdään luonnollisesti itse talon omassa keittiössä. Jelmu ry jäjrestää vuosittain n. 120 keikkaa, joista vähintään 80% ikärajattomia ja n. 1/6 loppuunmyytyjä. – katsaus Jyväskylän sataman vaiheisiin Maanmittari J.G. Danielson kiinnitti huomion Jyväskylän satamaa koskeviin suunnitelmiin mittaillessaan vastaperustetun kaupunkimme ruutuasemakaavaa maastoon. Jyväskylään oli kaupungin perustamisasiakirjassa määrätty satama, tosin Äijälänsalmen mataluudesta johtuen muutamien kilometrien päähän kaupungista, Päijänteen rantaan. Danielsonin mielestä kaukana oleva satama aiheuttaisi huomattavia haittoja kaupungille. Niinpä hän ehdotti, että Äijälänsalmi perattaisiin ja syvennettäisiin. Varsinainen satama voitaisiin näin ollen rakentaa Jyväsjärven rantaan, kaupungin alapuolelle. Danielsonin ehdotukset kävivätkin toteen. Vuosina 1839–40 Äijälänsalmi ruopattiin ja laivat saattoivat purjehtia suoraan nykyisen Minna Canthin kadun ja Vaasankadun alapuolelle rakennettuun satamaan eli ns. laivasillalle. Vuonna Tanssisali Lutakko Keikkakuva: Esa Ylijaasko Faktat: Ville Koivisto lla Tanssisali Lutakon lava es m Fla In en in la sa ot Ru ppuun 10 minuutissa. lo n tii yy m ka ik ke , 12 huhtikuussa 20 vuoden keikkapaikaksi 2003, 2005 & 2010. Ai Lutakossa voi asuakin? Isosiskoni asui Jyväskylässä opiskeluaikoinaan vuosituhannen vaihteessa. Mieleen on jäänyt kun hän tuolloin kertoi ystävänsä muuttaneen Lutakkoon. Minulle tuli uutena tietona, että Lutakossa on asuntojakin. Varmaan on hienoa asua tunnetun rokkiklubin kanssa samassa rakennuksessa. Vuonna 2001 vierailin ensimmäistä kertaa Tanssisali Lutakossa ja vuotta myöhemmin muutin itsekin Jyväskylään ja opin muun muassa, että rokkiklubin lisäksi Lutakko tarkoittaa kokonaista kaupunginosaa ja ainoat kämpät siinä rokkiklubirakennuksessa ovat bändien treenikämppiä. Edelleenkin Lutakko tarkoittaa monelle eijyväskyläläiselle ympäri Suomen ja enenevissä määrin ulkomaillakin tunnettua keikkapaikkaa. 50-luvulla rakennettu, alun perin leipomona toiminut punatiilinen rakennus on harvoja Lutakon alueen vanhoja rakennuksia. Keikkapaikkana se on toiminut 22 vuoden ajan. Klubirakennuksen ympäriltä on rakennuksia purettu ja uusia ilmestynyt ympärille. Vuoteen 2005 saakka myös Tanssisali Lutakko eli purku-uhan alla, mut- ta tuolloin tehdyn remontin myötä niin rakennus kuin tontti siirtyivät kiinteistöosakeyhtiölle, jonka osake-enemmistö on keikkatoimintaa pyörittävällä Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry:llä ja taloa vavisuttaneet epävakaat tuulet väistyivät. Päädyin vapaaehtoistyöntekijäksi Lutakkoon helmikuussa 2003. Aloitin laittamalla asiakkaiden takkeja narikkaan, josta myöhemmin päädyin moniin erilaisiin tehtäviin, kuten julisteenjakajaksi ja levyjensoittajaksi. Myös talon massiivisessa remontissa olin aktiivisesti mukana, vaikkei aiempaa kokemusta monista käyttämistäni työkaluista ja remonttihommista juuri ollutkaan. Idea klubirakennuksen pihalle levittäyttyvästä festivaalista muhi päässäni parin vuoden ajan kunnes elokuussa 2006 toteutimme ensimmäisen Lutakko Liekeissä -festivaalin. ”Liekkien” ohjelmistosta olen vastannut alusta saakka, ja vuonna 2012 aloitin myös Lutakon klubipuolen promoottorina. Tanssisali Lutakon viereen valmistui kesän 2012 aikana lähinnä MM-rallin tarpeita silmällä pitä- en aukio. Aukio meinattiin nimetä muuan läpikaupallisen messukeskuksen mukaan, mutta onneksi valituskierroksen jälkeen nimenä säilyi alueen historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen paremmin sopiva Lutakonaukio. Aukion mahdollinen soveltuvuus rockfestivaalin järjestämispaikaksi tullaan tutkimaan Jelmun toimesta; kenties Lutakonaukio voisi toimia paikkana entistä suuremmalle Lutakko Liekeissä -festivaalille. Pientä osaa kaupunkilaisia, päättäjiä ja Tanssisalin naapureita rockklubitoiminnan jatkuminen ja festivaalin mahdollinen laajeneminen varmasti ärsyttävät, mutta se on pelkästään hyvä asia. Hienoa että rockilla voi yhä tänä päivänäkin herättää pahennusta. Pahennuksen herättäminen on kuulunut rock’n’rolliin aina Schaumaninkadun leipomorakennuksen valmistumisen aikoihin uraansa aloitelleen nuoren Elvis Presleyn lanteenketkutuksesta lähtien. Raine Pulkkinen promoottori Tanssisali Lutakko / Jelmu ry ENSIFERUM, A.R.G., BRYMIR pe 7.9. 15/13€ EEVIL STÖÖ, DJ KRIDLOKK & KOKSUKOO la 8.9. 8/5€ SOUL FLY, INCITE, LODY GONG (BR/US) (BR/US) (BR/US) su 9.9. 25/22€ IIRIS (EST) KHUDA (UK) ke 12.9. 8/0€ K18 to 13.9. 5/0€ RED ELEVEN, NO SIGN OF LIFE, JIMMY WASTED pe 14.9. 5/0€ OLAVI UUSIVIRTA, ANTTI LAINAS la 15.9. 8/5€ SONATA ARCTICA to 20.9. 25/23€ SCANDINAVIAN MUSIC GROUP pe 21.9. 15/13€ LAPKO, NANCY la 22.9. 10/8€ BARREN WOMB (NO), FORRÆDERI (NO) HÄVITYS, PSYKOPAATOS ke 26.9. 5/0€ SATELLITE STORIES K18 to 27.9. 5/0€ EVA & MANU K18 pe 28.9. 8/5€ JULMA HENRI & RPK la 29.9. 8/5€ JUSTIMUSFILMS, NOST3 & PROTRO su 30.9. 14/12€ KAUKO RÖYHKÄ & NARTTU K18 pe 5.10. 13/12€ ENTOMBED (SE) la 6.10. 15/13€ Ei ikärajaa ellei toisin mainita. Baari aina K 18. Ennakkoliput: www.jelmu.net. Halvempi hinta Jelmu ry:n jäsenille. Kuva: Erkka Peitso 12 13 Lutakko on Jyväskylän voimakkaan kasvun ja muutoksen symboli Oikea ajoitus on onnistuneen lopputuloksen kannalta merkityksellistä. Lutakon kohdalla useat ratkaisut ovat näin toteutuneet. Tehtaan lähtöpäätös syntyi noususuhdanteessa, ja 1990-luvun alun taantuman aikana laadittiin maankäytöllisiä ja kaupunkikuvallisia suunnitelmia. Asuinrakentaminen käynnistyi vuonna 1995, joka oli pitkän nousukauden alku. Historiallinen ydinkeskusta, ruutukaava, oli rakennettu uudelleen 1960ja 1970-luvuilla, eikä sillä ollut luonnollista laajenemissuuntaa. Keskustan kehittämisen kannalta merkittävin muutos tapahtui vuonna 1989, kun Rantaväylä valmistui ja valtatie 4 ei enää kulkenut ruutukaavan läpi. Rantaväylä toi Jyväskylän uuteen valoon; kaupunkikuvalliseen keskipisteeseen nousivat Jyväsjärvi ja Lutakko. Rantaväylän ympäristö olikin 1990-luvun lopun painopistealueita kaupunkisuunnittelussa. Jyväskylä Forumissa syntyi ”I-akseli”, joka keskittyi kehittämään tärkeää uutta vyöhykettä Korkeakoskenlahdelta Tourulaan. Näistä suunnitelmista ovat syntyneet mm. Mattilanniemen Agora- ja Nokia-rakennukset, Lutakon Innova ja ammattikorkeakoulun rakennukset sekä Matkakeskus ja Tourulan Kivääritehdas. Kaupungissa tapahtuva kerrostalorakentaminen kohdistui kymmenvuotiskautena 1995-2005 suurelta osin Lutakkoon, joka oli Skanskan ja YIT:n osaomistuksessa. Maanomistaja Jyväs-Helmi Oy:n ja kaupungin välinen yhteinen tavoite laadukkaasta kokonaisuudesta on jo nyt Lutakossa nähtävissä. Viimeisen asuinkorttelin rakentaminen on käynnistynyt. Yksittäiset julkiset ja toimistorakennukset ovat Rantaväylän varrella tärkeitä mielikuvan syntymisen kannalta, mutta Lutakko näkyy kaikista suunnista Jyväskylän keskustaa lähestyttäessä ja muodostaa eri korkuisten rakennusten kautta voimakkaan, dynaamisen ilmeen. Se tekee matkailijalle Jyväskylästä kaupungin ja vahvistaa kasvukeskuksen asemaa. Viimeistelyä vaille valmis Lutakko lähestyy kaupunginosana ensimmäisen rakentamisvaiheensa loppua – valmishan kaupunki ei ole koskaan. Tämä viimeistelyvaihe on myös tärkein: se on ruutukaavaan, Rantaväylälle ja järvelle liittyvänä näkyvin osa ja muodostaa paitsi kaupunkikuvaltaan myös toimintojensa kautta lopullisen arvion Lutakosta kokonaisuutena. Innova, 15-kerroksinen asuintalo Horisontti ja muut pistetalot rantaviivalla luovat Lutakosta muista alueista poikkeavan hahmon, alueen identiteetin. Mutta hahmoon sisältyy elementtejä, jotka vaikuttavat kokonaismielikuvaan. Satamakadun varsi muodostaa alueen reunan; sen esikuvana oli suunnittelijoilla aikanaan Tukholman vanhan kaupungin rantanäkymä. Viimeisen asuinkorttelin ja toimistokorttelin toteutus vaikuttavat tämän onnistumiseen. Toimistokorttelin ja asuinkorttelin toivoisi toteutuvan lyhyellä aikavälillä, keskeneräisyys ei ole niille eduksi. Lutakonaukio on näyttävä kokonaisuus, jonka päätteenä on lähitulevaisuudessa upea uusi Paviljonkikonserttisali. Mielestäni Lutakon alueen huipentumaksi tulee, jos niin halutaan, satama. Sataman raamit aukioi- neen, laitureineen, pysäköintijärjestelyineen, puistoineen ovat asettumassa ja loistavasti. Mutta sataman kärki on mahdollisuus, ei vain Lutakolle vaan koko Jyväskylälle. Ratkaisevana tekijänä onnistumiselle on kohteen toiminnallinen ja esteettinen kestävyys. Toiminnallinen kestävyys on pysyvien ja muuttuvien toimintojen tasapainoa. Se on toimintojen houkuttelevuutta eri ikäryhmille. Se on mielikuvitusta ja ainutlaatuisuutta. Esteettinen kestävyys tähtää satojen vuosien päähän, jonka vuoksi sen toteuttaminen vaatii erityistä rohkeutta. Esimerkiksi puurakentamisen kärkihanke olisi perusteltua paitsi kaupungin innovatiivista puurakentamista tukevan strategian, myös Lutakon puuteollisen historian vuoksi, - joka ei muualla Lutakossa ole näkyvissä. Sataman kärki kansain- Kuokkalan sillan vieressä kohoava Horisontti ja vaaleammat tornitalot mataline naapureineen ovat voimakas osa kasvavan Jyväskylän kaupunkikuvaa. Kuvat: Erkka Peitso välisenä pyhiinvaelluskohteena on tavoittelemisen arvoista. Tavoitteen toteutuminen kaupunkilaisia palveleva elinkeinopoliittinen ratkaisu. Paikka ja ajoitus ovat nyt oikeita. Tulevaisuuden näkymiä Lutakko on rakentunut keskustarakentamista ajatellen erittäin lyhyessä ajassa, minkä vuoksi perinteistä kerroksellisuutta ei ole näkyvissä. Nyt suunnitteil- la olevien kohteiden toteuduttua muutokset ovat alueen sisällä pieniä, mutta seuraava suuri muutos voi olla alueen liittymisessä ruutukaavaan, ratapihan tilanne. Vasta sen jälkeen voidaan todeta, että Lutakko on ydinkeskustaa. Ilkka Halinen kaupunginarkkitehti Jyväskylän kaupunki Uutta ja vanhaa. JAMK:n Lutakon kampus toimii modernissa IT-Dynamossa sekä vaneritehtaan vanhoissa tiloissa. Analyysi: osapuolet ovat yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Aluekehityksen perustana on ollut Jyväskylän kaupungin, maanomistaja Jyväs-Helmi Oy:n sekä rakennusliikkeiden tiivis yhteistyö, jonka avoimuutta osapuolet itse ovat kiitelleet. Kolmen toimijan erilaisia arvoja ja motiiveja törmäyttävä suunnittelu ja päätöksenteko vaikuttaa mielekkäältä ja varteenotettavalta mallilta kaupunkisuunnitteluprojekteihin. Lutakkolaisista huokuu tyytyväisyys omaa asuinaluetta kohtaan. Hyvä sijainti keskustan kyljessä oli vaikuttanut kaikkien haastateltavieni muuttopäätökseen, myös alueen virkistys- ja kuntoilumahdollisuudet korostuivat. Alue koetaan toimivaksi – yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä korostettiin alueen kehitykseen vaikuttamista enemmän. Siisteys ja turvallisuus saivat myös kehuja, mutta alueen edetessä tiivistyvää rakentamista moitittiin. Asuinkohteena Lutakko on hintava, eikä se siten ole realistinen vaihtoehto kaikille. Korkeamman statuksen projektista saatujen kaupunkisuunnittelun oppien soveltaminen on kuitenkin tervetullutta myös huolehdittaessa edullisempien asumisvaihtoehtojen riittävyydestä ja iäkkäämpien alueiden ehostamisesta.. Lutakossa Jyväskylän tulevaisuuden haasteena on määritellä, millaisin tavoittein ja arvoin jatkokehitystä tehdään alueen ympärillä olevan humun ja kohinan rauhoittuessa. Lutakkoa on kuvailtu keskustan laajennusalueeksi, ja alueella onkin kaikki edellytykset toimia Harvat lelut ovat jättäneet yhtä laajaa ja lämmintä muistijälkeä suomalaisten mieliin, kuin Juho Jussilan lelutehtaan puiset Jukka-lelut. Kukapa ei olisi joskus pelannut Fortunaa, paukuttanut Hakkaa, sovittanut palikoita Askareen kanteen tai edes haaveillut kulmikkaan keinuhevosen kyydistä. Monet kuitenkin yllättää tieto, että tikkataulu on ”leluneuvos” Juho Jussilan (1874–1947) kehittämä versio darts-taulusta. Koivusta valmistetut Jukka-lelut ovat suomalaista muotoilua parhaimmillaan – selkeälinjaiset ja -väriset lelut ovat hauskoja käyttää ja ajattoman kauniita katsella. Estetiikka ei kuitenkaan ollut normaalikoulun yliopettajana työskennelleen Jussilan lähtökohta. Ensisijalla olivat pedagogiset ihanteet leikin ja käsillä tekemisen merkityksestä lasten oppimisessa ja kehityksessä. Esimerkiksi Askare tutustuttaa lapset väreihin ja muotoihin sekä harjaannuttaa hienomotoriikkaa. Yhteenlaskua on puolestaan opeteltu sukupolvien ajan tikka- ja Fortunamestareita ratkoessa. Lelutehtaan toiminta käynnistyi 1923 Jussilan kotikellarissa Jyväskylän Älylässä. Tehtaan ensimmäinen hitti oli 1926 myyntiin tullut Fortuna. Kiinnostusta riitti ulkomaita myöten, joten verstas muutti Jyväskylän juomatehtaan tiloihin 1929. Vuonna 1933 peräti 99 % tehtaan tuotannos- Fortuna-pelin varhainen prototyyppi ja nykyisin tuotannossa oleva versio. Vanhoja Fortunoita on esillä Lutakko 100 vuotta -juhlakonsertin yhteydessä 15.9. Lue lisää konsertista sivuilta 6–7. VALOKUVANÄYTTELY 15.9. Lutakolla on edellytykset koko kaupungin olohuoneeksi Lutakon alueen mielenkiintoinen rakennemuutos kaupungin sydämessä kiinnitti huomioni pohtiessani aihetta sosiologian pro gradulle: Millaisia ovat syntyneen alueen luonne ja erityispiirteet? Mitä voimme oppia alueen suunnittelusta ja toteutuksesta? Kysymyksiä selvittääkseni olen haastatellut asukkaita ja Lutakon suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneita. Lyhyesti sanottuna Lutakko on onnistunut. Toki projektiin on liittynyt paljon eripuraa, mutta näin rakentamisen loppusuoralla kaikki Lelutehtailua Lutakossa koko kaupungin olohuoneena. Kaupunginosaa reunustava Rantaraitti satamineen, uimarantoineen ja puistoineen on jo tuonut uusia virikkeitä kaikille kaupunkilaisille. Muutoin alue on hengeltään vielä melko kaukana keskustamaisuudesta, mutta viimeisen rakennusvaiheen aukiot ja liiketilat voivat lisätä entisestään keskusta-alueelle ominaista ihmisten oleskelua ja samoilua alueella. Uskon, että lutakkolaisten ohella myös jyväskyläläiset ovat ylpeitä alueesta. Markus Eneberg Kirjoittaja työstää pro gradu -tutkielmaansa Lutakon kaupunkisuunnittelusta Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. [email protected] ta meni vientiin, Englannin markkinat vetivät jopa neljännesmiljoonaa Corinthian Bagatellea, kuten Fortunan paikallinen markkinointinimi kuului. Vastatakseen kasvavaan kysyntään lelutehdas muutti 1934 omiin tiloihin Lutakkoon, jossa se vajaassa vuosikymmenessä kasvoi Suomen suurimmaksi lelutehtaaksi. Lutakossa lelutehtailu jatkui aina vuoteen 1986 saakka, jolloin tuli aika antaa tilaa Jyväskylän kasvavalle keskustalle. Muistoksi Lutakkoon jäi tehtaan tunnetuimman tuotteen mukaan nimetty ja muotoiltu Fortunakuja. Tänä päivänä lelutehdas toimii Jyväskylän Palokankaalla, ja lelujen merkittävin vientimaa on Japani. Fortunan eri versioita on nähtävissä 15.9. Jyväskylän Paviljongissa, Lutakko 100 vuotta -juhlakonsertin yhteydessä. Kattava lelukokoelma on myös esillä tehtaanmyymälän yhteydessä, osoitteessa Puulaakintie 6. Jyväskylän yliopiston museo on myös kustantanut vuonna 2001 julkaistun, lelutehtaan historiasta kertovan Leluneuvos ja naulapojat -teoksen. Teksti & kuvat: Erkka Peitso Lutakko 100 vuotta -juhlakonsertin yhteydessä Jyväskylän Paviljongissa on nähtävillä pieni valokuvanäyttely UPM-Kymmene Oyj:n arkiston vanhoista Lutakko-kuvista. Näyttelyn kokoaa Lutakon asukasyhdistys yhteistyössä Sokos Hotel Paviljongin kanssa. Konsertin jälkeen kuvat sijoitetaan hotellin tiloihin kertomaan alueen historiasta. 14 15 Kirkkopuistosta Lutakkoon, talosta konserttisaliksi Jyväskylään on suunniteltu konserttitaloa, sittemmin konserttisalia vuosikymmenien ajan. Puheissa ja suunnitelmissa konserttitilaa on soviteltu eri puolille kaupunkia, ja nyt katseet ovat kääntyneet Lutakkoon. Polveilevaa projektia soviteltiin pitkään Kirkkopuiston laidalle Valtiontalon viereen. 1997 Jyväskylän kaupunki järjestää kansainvälisen musiikki- ja taidekeskuksen suunnittelukilpailun. 344 suunnitelman joukosta voittajaksi valitaan sveitsiläisten arkkitehtien Zita Cottin ja Martina Hauserin ehdotus. Rakennuksen sijoituspaikaksi kaavaillaan nk. kulmatonttia. 2002 Reimariksi kutsuttu, funkkis- tyylinen kahvila-huoltoasema puretaan kulmatontilta. gin yhteyteen käynnistyy kaupunginhallituksen päätöksellä. Kuvat: Arkkitehtitoimisto JKMM 2011 Kaupunki tilaa Arkkitehtitoimisto JKMM:ltä ehdotuksen Neliötorille sijoitettavasta konserttisalista, joka sopii täysimittaiselle sinfoniaorkesterille ja 1000 kuulijalle. Jyväskylän Paviljongissa klo 19:00 Ehdotuksessa konserttisali yhdistyisi Paviljonkiin, mutta Paviljongin kaupunginpuoleinen julkisivu saisi uuden ja näytävämmän kuoren. 2007 Konserttisalin suunnittelu messu- ja kongressikeskus Paviljon- Mieskuoro Sirkat, Jyväskylän yliopiston Sinfis ja sopraano Emili Losier tulkitsevat säveltäjämestareita vuosisadan ajalta. Liput (20€/10€) Lippupalvelusta 2012 Asemakaavan muutos Pavil2006 Kaupunginvaltuusto päättää, jongin tontin laajentamiseksi etenee ettei suunniteltua konserttitaloa rakenneta. 100 vuotta Juhlakonsertti la 15.9.2012 2008 Asiaa selvittänyt ohjausryh- mä esittää kolme konserttisalin sijoitusvaihtoehtoa, joista yksi on Innovatornin edessä olevalla nk. Neliötorilla. Kaupunginvaltuusto jättää konserttisalin pois vuosien 2009–13 investointilistalta, mutta hyväksyy äänin 59–13 ponsiesityksen konserttisali-/ talohankkeen vaihtoehtojen ja rahoitusmahdollisuuksien selvittämisen jatkamisesta. Lutakko kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyssä. Rakennuspäätöstä ei ole tehty. Analyysi: Konserttitilakeskustelu kaipaa lisäareenoja Aika näyttää, seuraammeko jatkossa konserttisalin rakentumista Lutakkoon tai muualle Jyväskylään, vaiko pelkkää mielipiteenvaihtoa muotoaan muuttavista suunnitelmista. Kulttuurirakennushankkeisiin liittyvät värikkäät käänteet eivät ole uusi ilmiö. Suomessa esitystiloja on suunniteltu niin kauan kuin on harjoitettu julkista konserttitoimintaa, ainakin toistasataa vuotta siis. Julkinen konserttitila, kuten talo tai sali, periytyy keskieurooppalaisen kaupunkikulttuurin piiristä. 1800-luvulla orkesterien koko laajeni ja julkisten konserttien suosio kasvoi. Säveltäjän, kapellimestarin ja muusikon roolit ja koulutus erkanivat toisistaan. Konserttien järjestämisestä tuli hiljalleen tuottavaa liiketoimintaa. 1900-luvulla konserttitilat saivat uusia muotoja, esimerkiksi 1950-luvul- la suunnitellussa Berliinin Filharmoniassa orkesterilava on yleisön keskellä. Usein näyttäväksi suunniteltuihin musiikkitaloihin liitetään ajatus kansainvälisistä imagohyödyistä: Sydneyn oopperatalo tunnistetaan, vaikka käyntejä Australiaan tai oopperaan ei olisikaan kertynyt. 2000-luvulla näyttävää arkkitehtuuria on sovellettu mm. Frank Gehryn suunnittelemassa Walt Disney Concert Hallissa Los Angelesissa. Kysymys konserttitilasta on kompleksisten osaongelmien, kuten psykologian ja fysiikan, kokonaisuus. Kuitenkin tavat, joilla kulttuuritiloja julkisessa keskustelussa kuvataan, paitsi luovat ja ylläpitävät, myös yksinkertaistavat mielikuvia konserttitilassa tapahtuvasta toiminnassa. Yksi perinteinen julkisen keskustelun areena on paikallinen sanomalehti, jossa Havainnekuva Paviljongin yhteyteen ehdotetun konserttisalin ja rakennuksen uuden kuoren tilankäytöstä Messutorin alueella. Monien tärkeänä pitämä linja Innova-tornin ja Lutakonpuiston välillä säilyisi. kaupunkia koskevista muutoksista myös uutisoidaan. Olen opinnäytetyötäni varten tutkinut ”konserttitilakeskusteluksi” kutsumaani tapausta aineistonani Keskisuomalaisessa vuosina 2003 ja 2010 julkaistuja mielipidekirjoituksia sekä pääkirjoituksia, kolumneja ja tekstiviestikommentteja. Uutisointi rytmittää keskustelua Keskustelu konserttitilasta keskittyy enimmäkseen ajankohtaisten, uutisoitujen asioiden ympärille, joita ovat esimerkiksi valtuustoäänestykset ja muutokset kaupungin hallinnoimien tonttien suhteen. Suunnitelmien mukana myös keskustelun aiheet muuttuvat. Vuonna 2003 konserttitaloa käsitellään ainakin yhdessä pääkirjoituksessa ja neljässä mielipidekirjoituksessa. Vuonna 2010 taloon viitataan lähinnä enää tekstiviestikommenteissa konserttisalin ollessa enemmän esillä. Vuonna 2003 puitua Musiikki- ja taidekeskusta ei enää mainita 2010, jolloin esillä on Lutakkoon sijoitettu Kulttuurisen hyvinvoinnin keskus – yksi suunnitelmista, jonka kariutumisen syyksi epäillään kaupungin tonttikauppoja. Pääkirjoitussivun kirjoituksissa konserttitila liitetään kaupungin viitekehykseen julkisuuskuvan tai taloudellisen rationaalisuuden kautta. Yleisönosaston mielipidekirjoituksissa, tekstiviestikommenteissa sekä lehden kulttuuriosaston kirjoituksissa konserttitila nähdään tärkeänä kaupunkilaisyleisölle ja -kulttuurille, mutta toisaalta myös uhkana muille kulttuuri- ja peruspalveluille ja niiden käyttäjille. Paikallinen, elävä keskustelu Eri suunnitelma-asteilla vuosikymmeniä seilannut konserttitila on vakiintunut jyväskyläläiseksi kestokeskusteluaiheeksi ja samalla myös pilailun kohteeksi. Tämä näkyy nimimerkkikäytäntöä noudattavissa tekstiviestikommenteissa, joiden määrä on kasvanut varsinaisten mielipidekirjoitusten vähentyessä. Tämä herättää kysymyksen siitä, missä on kaupunkisuunnittelua sivuavan paikallisen kansalaiskeskustelun avoin areena, jossa on tilaa erilaisille ja huolella argumentoiduille näkemyksille sivistyneen kiistelyn muodossa – omalla nimellä ja ehkä kasvoillakin. Heli Aalto Kirjoittaja viimeistelee pro gradu -tutkielmaansa Kaupunki ja kaupunkilainen maakuntalehden konserttitilakeskustelussa Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan maisteriohjelmassa. [email protected] Lue konsertista ja esiintyjistä lisää sivuilta 6–7 Konsertin järjestäjä: Lutakon asukasyhdistys ry 16 Faneerin korttelissa Lutakossa, missä ennen tehtiin uittotöitä, elellään pian mukavasti herroiksi. Faneeri tarjoaa moderneja koteja erinomaisella sijainnilla. Valitse itsellesi sopivin aikataulu: Kaunis Veera on muuttovalmis, Tukkipoika valmistuu alkuvuodesta 2013. Jyväskylän Kaunis Veera Jyväskylän Tukkipoika Kerrostalo | Uno Savolan katu 3 Kerrostalo | Schaumanin puistotie 22 Lutakon 5. korttelin ensimmäinen kotitalo on oikea sydämenvalloittaja: Kaunis Veera tarjoaa monipuolisen valikoiman kaupunkikoteja, joissa on moderni varustelutaso ja laadukkaat materiaalit. Muuttovalmis. Soita ja sovi esittelyaika. Lutakko on Tukkipojan kotisatama. Hyvin varustelluissa kodeissa on mm. keraaminen keittotaso ja kalusteuuni sekä pesutiloissa lämmitetyt laattalattiat. Arvioitu valmistuminen 2/2013. Esim. 2 h+kt+s 2 h+k+s 2 h+k+s 3 h+kt+s 3 h+k+s 43,5 m² 55,5 m² 57,0 m² 68,0 m² 71,0 m² mh. alk. 75 500 84 400 91 900 102 500 106 100 vh. alk. 176 300 195 400 213 700 236 900 245 300 Esim. 1 h+kt+alk 2 h+kk+s 2 h+k+s 3 h+kk+s 3 h+k+s Kaunis Veera 2 h+k+s, 57,0 m2 mh. alk. 43 200 48 400 60 400 70 400 83 200 vh. alk. 108 000 121 000 151 000 176 000 208 000 36 270 40 455 52 080 60 915 70 680 *) valinnainen, osakkeenomistaja voi halutessaan maksaa vuokratontin lunastusosuuden pois tai maksaa kuukausittain tontin vuokravastiketta. Lunastusmahdollisuus vuosittain. KESKUSTA KELJO Unelmien uniikki kotiosoite! Karismakorttelissa on kaikki elämää rikastuttavat palvelut kävelymatkan päässä. Cygnaeuspuiston naapuriin valmistuvan Karismakorttelin arkkitehtuuri on Alvar Aallon kotikaupungin hengessä selkeää ja muotopuhdasta: klassisen ajatonta. yitkoti.fi/karismakortteli Jyväskylän Lumous Valto Kerrostalo | Vapaudenkatu 35 E Vain kaksi kotia jäljellä 3 h+kk+s 70,5 m² 3 h+k+s 100,0 m² mh. 103 600 131 600 Idankuja Vapaudenkatu Lumous Cygnaeuspuisto Uuno vh. 259 000 329 000 Rakenteilla Jyväskylän Jalous Kerrostalo | Vapaudenkatu 35 D Esim. 2 h+kk+s 58,5 m² 2 h+k+s 64,5 m² 3 h+k+khh+s 113,5 m² mh. alk. 96 400 115 600 152 800 vh. alk. 241 000 289 000 382 000 Jyväskylän Tietous Tietouden sujuvan asumisen kokonaisuuteen kuuluvat samassa talossa olevat hyvinvointipalvelut Ennakkomarkkinoinnissa. Arvioitu valmistuminen syksy/2013. yitkoti.fi/tietous. Esim. 1 h+kt 2 h+kt 2 h+kt+s 2 h+kk 2 h+k+s 2 h+k 3 h+k+s 39,0 m2 42,0 m2 42,5 m2 45,0 m2 53,0 m2 55,0 m2 84,0 m2 Ilmailuhistoriasta tunnetun Karhumäen veljestrion Niilon, Valton ja Uunon mukaan nimetyn talokolmikon sijainti Länsi-Päijänteentien ja Myllyjärventien varrella on mitä parhain. Keljonkeskuksen monipuoliset palvelut ovat muutaman sadan metrin päässä ja Jyväskylän keskustaan on viitisen kilometriä. Jyväskylän Valto Jyväskylän Uuno Muuttovalmis. Tervetuloa tutustumaan ja ihastumaan kalustettuun esittelyasuntoon sekä muihin vapaisiin asuntoihin! Arvioitu valmistumisaika 1/2013. Kerrostalo | Länsi-Päijänteentie 18 Kerrostalo | Idankuja 3 Tietous Muuttovalmis Karismakorttelin ensimmäinen talo valmistuu joulukuussa 2012! Huolitellut yksityiskohdat tekevät arjesta nautinnollisen, kuten tilava lasitettu parveke, oma sauna ja suora hissiyhteys maanalaiseen pysäköintihalliin. Jalous valmistuu 2/2013. Vaasankatu Jalous 39,0 m² 43,5 m² 56,0 m² 65,5 m² 76,0 m² Tukkipoika 2 h+kk+s, 43,5 m2 tontin hinta* mh. alk. 84 500 89 500 91 500 94 500 117 500 116 000 160 000 vh. alk. 169 000 179 000 183 000 189 000 235 000 232 000 320 000 Muuttovalmiit kodit 2 h+k+s 51,0 m² 2 h+k+s 56,5 m² 3 h+k+s 69,0 m² Soita ja sovi henkilökohtainen esittely YIT Asuntomyynti, Kuormaajantie 7, Jyväskylä, p. 050 390 1935, 040 826 1101, 020 433 6202 ma–pe klo 8–16, yitkoti.fi mh. alk. 65 100 74 100 87 800 Kerrostalo | Myllyjärventie 21 vh. alk. 149 700 170 700 201 800 Esim. 1 h+kk+alk. 2 h+kt+s 2 h+k+s 2 h+k+s 2 h+k+s 3 h+k+s 33,0 m² 41,0 m² 46,5 m² 48,0 m² 56,5 m² 61,5 m² mh. alk. 50 100 58 100 65 200 67 900 76 400 84 300 vh. alk. 114 900 132 500 148 600 154 900 173 600 191 700 Asuntomessut Jyväskylässä 2014 Tulossa Äijälänrantaan 13-kerroksinen tornitalo järvimaisemilla. Ilmoittaudu ennakkorekisteriin. 100 vuoden kokemuksella
© Copyright 2024