1. No category

VALON KAUPUNKI
Jyväskylän valaistuskohteet
Kohdekartta syksy 2011
Horisontti-tornitalo, kuva Juhana Konttinen
1
Näe Jyväskylä uudessa valossa!
Jyväskylä on suomalaisen kaupunkivalaistuksen edelläkävijä.
Haluamme panostaa erityisesti katu- ja aluevalaistukseen sekä
kaupungin arkkitehtuurin helmien korostamiseen.
Valmiita valaistuskohteita on yli 70 ja uusia valmistuu joka vuosi.
Työn alla on muun muassa Jyväskylän kaupungintalon julkisivuvalaistus. Esittelemme uudet kohteet yleisölle Valon kaupunki
-tapahtumissa, joita tulemme jatkossa järjestämään joka vuosi.
Katuvalaistusverkon uusimisella ja kehittämisellä haluamme luoda
Jyväskylään ekologisesti kestävää, energiatehokasta, turvallista
ja viihtyisää kaupunkivalaistusta. Rakentaminen on pitkäjänteistä,
sillä vetovoimaisen Valon kaupungin valaistusrakentamista ohjaa
vuonna 2000 valmistunut ulkovalaistuksen yleissuunnitelma.
Jyväskylän valaistuskohteet toteutetaan yhteistyössä rakennuttajien, kiinteistöjen, yritysten, muiden paikallisten toimijoiden sekä
kaupungin kesken. Kaikilla osapuolilla on yhteinen, selkeä tavoite:
viihtyisä ja näyttävä Valon kaupunki.
Voit tutustua kaupunkimme valaistuskohteisiin omatoimisesti
tämän oppaan johdatuksella.
Tervetuloa Suomen Valon kaupunkiin!
Kari Ström
apulaiskaupungininsinööri
2
JYVÄSKYLÄN VALAISTUSKOHTEET
suluissa kohteen valaistuksen valmistumisvuosi
1. Kirkkopuisto (2002)
Kirkon julkisivuvalaistus korostaa rakennuksen arkkitehtuuria ja
sen asemaa kaupunkitilan keskeisenä rakennuksena. Lämpimien
punatiilijulkisivujen vastakohtana toimivat kylmällä, valkoisella valolla valaistut kattorakenteet ja kellotorni. Valaistuksessa on pyritty
minimoimaan häikäisypisteet. Puistoalueella on valaistu patsaat,
puita ja väylät. Punasävyisellä soralla päällystettyjä väyliä korostaa
pylväiden lämmin valo. Valaistu Kirkkopuisto toimii hyvänä vastapainona värikkäälle, valoisalle kävelykadulle.
2. Kävelykatu (1995)
Valaistuksen tehtävänä on luoda pimeän ajan kävelykadusta elämyksellinen tila, jossa heikkonäköisenkin on helppo liikkua. Valaistus ei häikäise ja valaisinrivin valoviivat muodostavat ohjaavan
elementin. Kohde on ensimmäinen Suomessa toteutettu katutilan
erikoisvalaistus, joka toimii myös ympäristötaiteena.
Kohteen valmistumisvuonna epäsuoran valon käyttö ja kuituvalaistustekniikka olivat Suomessa uusia asioita. Valmiita valaisinmalleja
ei ollut, joten kadulle suunniteltiin oma valaisinpylväs.
Jyväskylän kävelykadulle on myönnetty Vuoden valaistuskohde
-palkinto vuonna 1997. Pylväät saneetataan syksyllä 2011, jolloin
ylävalo vaihdetaan oranssista valosta valkoiseen ja valoviivatekniikka uudistetaan ledeillä.
3. Pysäköintitalo P-Sokos (2008)
Vapaudenkadun uusi pysäköintitalo P-Sokos valmistui syksyllä 2008.
Sen upea julkisivuvalaistus on arkkitehdin, valaistussuunnittelijan ja
sähkösuunnittelijan toimivan yhteistyön tulos. Valo on osa rakennusta, valaisimet on sisällytetty julkisivun rakenteisiin eikä erillisiä
valaisimia tarvita. Valaistustekniikkana on käytetty valkoista valoa
tuottavaa kylmäkatodiputkea, joka on asennettu maitolasimaisen
muovilevyn taakse.
4. Kolmikulman kauppakeskus (2008)
Kävelykadun päätteenä sijaitsevan Kolmikulman kauppakeskuksen
syksyllä 2008 tehdyn saneerauksen tuloksena valmistuivat uusi sisäänkäynti Ilmarisenkadulle, pääjulkisivun valaistus sekä sisätilojen
uusi ilme. Valaistus tekee keskuksesta houkuttelevan ja viihtyisän.
3
5. Virastotalo Sinetti (2007)
Virastotalo Sinetin tyylikkäällä seinävalaisimella saadaan ilta-aikaan
luotua eloa rakennuksen seinäpintaan sekä mukavat valoalueet
ympäröiville jalkakäytäville. Kaksisuuntainen seinävalaisin rytmittää julkisivua ja tuo esille muutoin vaakasuuntaisen rakennuksen
pystymuotoja.
6. Matkakeskus (2002)
Matkakeskuksen suurkatoksesta haluttiin tehdä rakennuksen katseenvangitsija, siksi valaistus on keskittynyt katoksen alapuolen
valaisuun. Itse katossa ei ole lainkaan kiinteitä valaisinasennuksia,
joten valaisimien huolto on helppoa. Laiturialueen ilmassa kelluvilla
”ufovalaisimilla” on tavoiteltu huonekalumaista ilmettä. Matkakeskuksen parkkitalon julkisivut on valaistu näyttävästi ja ne näkyvät
hienosti ratapihan yli Rantaväylälle. Matkakeskukselta Lutakon
alueelle kulkeva silta on epäsuoran valaistuksen ansiosta viihtyisää
julkista tilaa.
7. Kierto, keskustaa kiertävät kadut (2003-)
Jyväskylälle vuonna 2000 tehdyssä ulkovalaistuksen yleissuunnitelmassa määriteltiin muun muassa ruutukaavakeskustaa kiertävien
katujen valaistustapa. Katuvalaistus on toteutettu erikoisvalmisteisella valaisinpylväällä, jossa on katuvalaisimen lisäksi rakennetta
korostava, alaspäin suunnattu valo. Pylväs on tilaa jäsentävä katukaluste, joka toimii katutilaa sitovana tekijänä. Se myös yhtenäistää
kiertokatujen ja koko keskustan valaistuksellista ilmettä.
Matkakeskus, kuva Juhana Konttinen
Kuva Juhana Konttinen
4
8. Sokos Hotel Alexandra (2006-)
Hotelli Alexandra profiloituu kaupunkikeskustaan sijoittuvana, viihteen, työn sekä lomailun yhdistävänä, nuorekkaana ja tyylikkäänä
ketjuhotellina. Julkisivuvalaistuksen tehtävänä on tuoda esiin ja ilmentää kaikkea tätä. Rakennuksen ilme ei muutu liiaksi päivän aikaisesta, mutta valaistuksen synnyttämän valon ja varjon vaihtelun
myötä julkisivuun saadaan eloa.
9. Vanha Asema ja puisto (2006)
Vanha Asema sijaitsee Asemakadun katutilan päätteenä, kaupunkikuvan kannalta keskeisellä paikalla. Kauniin rakennuksen julkisivussa olevia monimuotoisia yksityiskohtia haluttiin valaistuksella
korostaa, poimimatta niitä kuitenkaan erillisinä esiin. Valon lämmin
sävy korostaa rakennuksen omaa väriä. Ympäröivän puistoalueen
valaistus tuo toimintoja hillitysti esille. Erityiskohteena valaistiin
puistossa oleva vanha höyryveturi.
10. Paikallisliikennekeskus (2007)
Valaistuksella korostetaan Paikallisliikennekeskuksen arkkitehtuuria, erityisesti lasikattoa. Kohteen suunnittelussa on noudatettu esteettömyysperiaatteita. Valaistusratkaisulla pyritään helpottamaan
näkemistä bussiin astuttaessa ja sieltä poistuttaessa, siksi pysäkillä
olevan bussin oviaukon kohdalla valoa on enemmän kuin katoksessa muutoin. Mainosten ja opasteiden valot on huomioitu osana
kohteen kokonaisvalaistusta. Katuvalaistuksen valaisinvalinnalla on
pyritty inhimilliseen mittakaavaan ja häikäisyltä vältytään piilotettujen valopisteiden avulla. Myös kahvilarakennus on valaistu suunnitelman mukaisesti.
11. Teatteritalo (2008)
Alvar Aallon suunnittelema Jyväskylän Teatteritalo herää yleensä
eloon vain näytäntöiltoina, kun valo hehkuu talon sisältä. Talon julkisivuvalaistus oli vanhentunutta tekniikkaa, joten näyttämötornin
valaistus haluttiin uusia energiatehokkaammaksi. Entinen, halogeenivalaisimin toteutettu julkisivuvalaistus kulutti sähköä 8000
wattia, mutta uudet, monimetallilampulla varustetut heittimet vain
1000 wattia. Valaisimet siis maksavat itsensä takaisin energiakulutuksesta saatavina säästöinä.
5
6
Aukeaman kuvat: Lutakonpuisto/Mauri Mahlamäki, muut Juhana Konttinen
7
12. Kilpisen ylikäytäväsillan pääty (2008)
Kilpisen ylikäytäväsillan pääty valaistiin väliaikaisesti vuoden 2003
valotapahtumassa. Israelilaisen Gad Giladin vetämä workshopryhmä toteutti sillan päätyyn väliaikaisen valaistuksen, jonka periaatteena oli korostaa sillan omia muotoja. Kulkuväylät ja portaat
on valaistu uuden kaiderakenteen alta loisteputkin. Sillan alapinta
on valaistu syvän sinisellä valolla, joka korostaa betonipinnan kylmyyttä. Kaukolämpöputket valaistuvat lämpimän sävyisinä. Aiemmin suljetun oloinen kaupunkitila on saatu valon avulla avoimeksi.
13. Rakentajantalo (2006)
Alvar Aallon suunnitteleman kaupungin virastotalon julkisivu ja
piha on valaistu rauhallisesti. Hannikaisenkadun puoleinen julkisivu on valotettu kiilamaisilla valoilla, jotka tuovat esille rakennuksen
pintastruktuurin. Julkisivu toimii osana koko kaupungin julkisivua
rantaväylältä katsottuna. Rakennuksen edustan pilvikirsikkapuut on
valaistu näyttävästi, ja ruska-aikaan puut hehkuvat punaisen sävyissä. Talon edustalle on sijoitettu kuvanveistäjä Pekka Pitkäsen teos
Rakentajan Kilpi (2006). Kohdevalaistu pronssinen kilpi muodostaa harmonisen ja rauhallisen kokonaisuuden harmaata graniittiseinää vasten.
14. Terveystalo (2008)
Hannikaisenkadun varressa sijaitseva Terveystalo saneerattiin ja
samassa yhteydessä rakennukseen toteutettiin julkisivuvalaistus.
Rakennuksen aiemmin pimeänä pidetty pylväskäytäväkin hehkuu
nyt uudessa valossa.
Tawast, kuva Juhana Konttinen
8
15. Cygnaeuksen puisto (2004)
Cygnaeuksen puistosta on valaistuksella haluttu luoda turvallinen
korttelipuisto. Puistoa rajaavat polut on valaistu hyvin, ja puiston
läpi kulkee valaistu väylä. Puistoon sijoitettu Uno Cygnaeuksen patsas on valaistu ja muodostaa keskeisen valoaiheen. Myös vanhan
kirkon muistomerkki on valaistu.
16. As. Oy Jyväsharju (2006)
Asuintalon julkisivuvalaistuksen suunnittelun lähtökohtana oli luoda kustannustehokas ja samalla visuaalisesti voimakas valaistus.
Tavoitteena oli korostaa rakennuksen omaleimaista, kaarevaa kulmaa. Ylläpitokustannukset haluttiin kohtuullisiksi, sekä energiatalouden että huollettavuuden kannalta. Valaisinten suuntauksen lähtökohtana oli välttää kiusalliset heijastukset ja häikäisyt.
17. Harjun portaat (2003)
Kohteen valaistuksessa on tuotu esille mahtipontisia portaita reunustavat koivurivistöt. Koivujen valaistut, valkoiset rungot rytmittävät nousua harjulle. Kivimuuri on osittain kohdevalaistu. Portaiden
yleisvalaistus on toteutettu vaijeriripustetuilla valaisimilla, jotka
tuovat esiin portaiden muotoja ja porrasjulkisivuja. Tunnelma on
näin saatu kutsuvaksi ja turvalliseksi myös pimeän aikaan.
18. Vesilinna alueineen (2003)
Vesilinna on Jyväskylän kaupunkinäkymän keskeinen maamerkki,
jonka valaistus tekee näkyväksi myös pimeän aikaan. Rakennuksen
julkisivujen lämmin valo luo hienon kontrastin katolla olevan antennin kylmänsävyiseen valaistukseen. Aluevalaistuksen suunnittelussa
on noudatettu samoja valaistusperiaatteita kuin Kirkkopuistossa.
19. Tapionkatu (2004)
Kadun Sepänkadun puoleinen pää on valaistu epäsuoraa valoa
tuottavilla, moderneilla valaisinpylväillä. Pylväiden rungoissa on
valopisterivejä, jotka auttavat heikkonäköisiä tilan hahmottamisessa. Tapionkatu muodostaa oivan esimerkin uudesta, laadukkaasta
kaupunkiympäristön valaistustavasta.
20. Nisulan muuntamo (2008)
Nisulan muunto- ja kytkinasema otettiin käyttöön vuonna 1955. Se
on Jyväskylän vanhin, edelleen toiminnassa oleva muuntamorakennus. Valaistus toteutettiin rakennusta kiertävän vaakasuoran koristepinnan alle sijoitetuin pakkasloisteputkin. Myös ikkunoista loistaa
valo sisältäpäin. Valaistu rakennus kruunaa vilkkaan Rajakadun risteyksen.
9
21. Jaroslavlin aukio (2006)
Epäsuoraa valoa tuottavat pylväsvalaisimet synnyttävät alueelle
viihtyisän tunnelman. Valaistus turvaa kulkemista aukiolla ja portaissa. Vesiallas on korostettu erikoisvalolla. Koko alueen valaistus
toimii niin, ettei se pimeälläkään häiritse kohtuuttomasti vieressä
sijaitsevan, arkkitehtuuriltaan merkittävän asuintalon, Viitatornin
(Alvar Aalto 1960–61), näkemistä tai valokuvaamista.
22. Viitaniemen koulu ja pysäköinti (2007)
Peruskorjauksen yhteydessä toteutettiin koulurakennukseen ja pysäköintialueelle moderni julkisivu- ja aluevalaistus. Valonlähteenä
on valkoinen, lämminsävyinen monimetallilamppu. Häikäisemätön
valo synnyttää alueelle viihtyisän tunnelman. Oppilaiden on myös
turvallista liikkua alueella pimeän aikaan.
23. Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampus (2007)
Rajakadun suunnasta katsottuna kampusalueen valaistuksen painopiste asettuu pääsisäänkäyntiin. Julkisivuvalaistuksen valo on pehmeää ja sen suunta on alhaalta ylöspäin. Valaistuksen rytmi on pääsisäänkäyntiä lukuun ottamatta sama
kaikissa julkisivuissa. Kaikista valaisimista ja valaisinrakenteista on
pyritty saamaan mahdollisimman huomaamattomia, niin pimeällä
kuin päivänvalossakin.
Kuokkalan kirkko, kuva Juhana Konttinen
10
24. Lohikoskentien risteyssilta (2008)
Risteyssilta ylittää Nelostien keskustan pohjoispuolella. Sillan valaistus on osa Jyväskylän porttisillat -hanketta, jolla halutaan
luoda kaupungille porttimaiset sisääntuloväylät sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Kuljettajien huomio halutaan herättää kaupunkialueelle saavuttaessa, ja tehokeinona on käytetty vihreää valoa,
joka poikkeaa vahvasti oranssilla valolla valaistusta ympäristöstä.
Myös siltaa edeltävien, tievalaisinpylväisiin kiinnitettyjen heijastinnauhojen toivotaan varoittavan ja hidastavan kuljettajien vauhtia.
25. Ahjokatu (2004)
Seppälän aluetta varten suunniteltu, kehikkomainen valaisinpylväs
on itsessään valaistu alhaalta ylöspäin. Valaistu pylväs rytmittää
katunäkymää. Pylväsrakenne on tuttu estradivalaistuksen kannatinrakenteista. Kaupallisen ympäristön katuvalaistukseen on tuotu
häivähdys tapahtumavalaistuksen maailmaa. Valaistustekniikka on
modernia ja valaistuksessa huomioidaan sekä ajo- että kevyen liikenteen väylät ja suojatiet.
26. Kivääritehdas (2003)
Vanha tehdaskiinteistö on muuttunut vilkkaaksi toimistoalueeksi ja
aluevalaistus päivitettiin nykytarpeiden mukaiseksi. Näyttävä julkisivuvalaistus korostaa rakennuksen ominaispiirteitä, vahvistaa
alueen identiteettiä ja tekee siitä houkuttelevan. Kulkuvalaistus on
toteutettu häikäisemättömin pollarein ja paikoitusalueet valaistu
pylväsvalaisimin. Valaisinkalusteet on sijoitettu mahdollisimman
huomaamattomasti.
27. Kinakujan silta (2008)
Sillan valaistus perustuu vuoden 2004 valotapahtuman koevalaistukseen. Siltakansi on valaistu tasaisesti uuden kaiderakenteen alle
piilotetuilla loisteputkilla ja sillan alapinnan valkoiset kaarirakenteet on valaistu sinisen ja valkoisen valon sekoituksella. Alapinnalle
tarvittiin vain kuusi valaisinta. Myös ympäristön puita on valaistu.
Kinakujan sillan valaistusta voi ihailla sekä Tourujoen vartta kulkiessaan että Tourulantieltä käsin.
28. Eskilstunan aukio (2002)
Aukion valaistuksessa on noudatettu yksinkertaista linjaa, ja valaistus on suunniteltu arkkitehtuuriin sulautuvaksi. Valaistuksen myötä
aukion keskellä sijaitsevasta Onni Kososen teoksesta Ystävyyden
viila muodostuu näyttävä pimeän ajan kiintopiste. Pollaririvit jäsentävät tilaa ja erottavat aukion katutilasta.
11
29. Messutori Lutakossa (2002)
Valaistuksen tavoitteena on korostaa aukiosommitelman kaupunkikuvallista ilmettä ja tunnelmaa. Valaisimet muodostavat lähes
monumentaalisen pylväikköaiheen, joka korostaa aukion pyöreää
muotoa. Valaisinpylväät toteutettiin tilaustyönä, koska niiden mittakaava on poikkeuksellisen suuri. Aukion kaarevuus tuodaan esille
myös muurin ja portaiden katoksen valottamisen kautta.
30. Blomstedt (2004)
Rakennuksen julkisivuvalaistus on Lutakon alueelle ilmettä antava
maamerkki. Valaistuksella korostetaan julkisivun ominaispiirteitä:
seinän rakennetta, materiaalia ja ikkunan muotoa. Lisäksi valaistuksessa painotetaan julkisivun symmetrisyyttä ja osittain myös ravintolan sisäänkäyntiä. Toteutuksessa käytetään tehosteväriä korostamaan julkisivun omaleimaisinta yksityiskohtaa, ikkunaa.
Näkymä Jyväsjärvelle, kuva Antti Aarnio
12
31. Lutakonpuisto (2008)
Lutakonpuiston valaistuksen tavoitteena on ollut tilan jäsentäminen, ei niinkään koko puistoalueen yleisvalaistus. Väylävalaistus on
suunniteltu mittakaavaltaan ihmisläheiseksi ja korkeiden pylväiden
sijaan on käytetty pollarivalaistusta. Nurmikentän aaltojen harjanteita ja syvänteitä korostetaan pollarivalaisimista tulevalla valolla.
Tiedon ja Taidon Saaren sekä Paratiisin rakenteet on valaistu, samoin niitä ympäröivät puut. Rannan istuskeluportaat ja kaiteet on
valaistu rakenteisiin upotetuilla led-valaisimilla.
32. Horisontti-tornitalo ja Lutakonranta (2008)
Lutakon rantaan rakennetun uuden asuintornitalon valaistus on
suunniteltu Valon kaupunki –hankkeen periaatteiden mukaisesti.
Valaisimet eivät häikäise, ne tuottavat epäsuoraa, miellyttävää valoa ja tuovat kohteen esiin hienovaraisesti. Rantaraitin pollarivalaistus luo tunnelmaa alueelle.
33. Kuokkalan silta (2003)
Kuokkalaan johtava silta on valaistu teemalla The Golden Bridge.
Lämpimän valkoisen ja sinisen valon yhdistelmä ja heijastukset vedestä luovat näyttävän pimeän ajan ilmeen koko Jyväsjärven alueelle. Valaistuksen avulla sillasta on tullut merkittävä maamerkki
Jyväskylälle. Siltaa ihastelevat niin ohiajavat kuin kaupunkilaisetkin.
Osa Kuokkalan sillan valaisimista vaihdettiin vuonna 2010 energiatehokkaampiin led-valaisimiin.
34. Kuokkalan vesitorni (2008)
Kuokkalan vesitornin valaistus uusittiin syksyn 2008 valotapahtumaan. Alapinnan valonheittimiin vaihdettiin oranssia valoa tuottavien suurpainenatriumlamppujen tilalle siniset monimetallilamput,
jotka tuovat tornin paremmin esille. Toteutus oli kokonaisuudessaan edullinen, koska vanhoja valonheittimiä ei ollut tarvetta uusia.
Lamppumuutoksen lisäksi tornin reunaan asennettiin ohjelmoitavat, pistemäiset, väriä vaihtavat led-valaisimet.
35. Rantaraitti (2002-)
Rantaraitin karttaan merkityllä alueella on toteutettu häikäisemätön yleisvalaistus. Kun raittia katselee vastarannalta, voi hyvin nähdä siellä liikkuvat ihmiset. Maalatut puupylväät muodostavat oranssina hehkuvien valopisteiden rivin – ne ovat kuin tulikärpäsiä! Myös
raitinvarren puita, siltoja ja taideteoksia on tuotu esille valolla.
13
Kuokkalan silta, kuva Juhana Konttinen
14
15
Mäki-Matin perhepuisto, kuva Juhana Konttinen
36. Mattilanniemen ylikulkukäytävä (2008)
Mattilanniemen kohdalla Rantaväylän ylittävä ylikulkukäytävä valaistiin osana Jyväskylän porttisillat –hanketta. Valaisulla on haluttu luoda kaupungille ilta-ajan porttimaiset aiheet ja samalla parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Valaistuksen tarkoituksena on
herätellä kaupunkialueelle saapuvien kuljettajien huomiota. Siltaa
edeltävissä tievalaisinpylväissä olevien heijastinnauhojen toivotaan
myös varoittavan ja hidastavan vauhtia.
37. Synergia-areena (2008)
Entiselle jäähallille lanseerattiin uusi nimi Synergia-areena syksyllä 2008. Samalla rakennuksen laajennusosa otettiin käyttöön ja se
sai uuden julkisivuvalaistuksen. Seinävalaistuksessa on käytetty valkoista valoa ylöspäin ja sinistä valoa alaspäin.
38. Mäki-Matin perhepuisto (2010)
Keskustan kupeessa sijaitsevan, suositun Mäki-Matin perhepuiston
valaistus uusittiin peruskorjauksen yhteydessä eri käyttäjäryhmien
tarpeita silmällä pitäen. Monipuolisilla valaistusratkaisuilla ja -efekteillä on puistoon luotu muun muassa jännittävää merirosvo- ja usvametsätunnelmaa.
39. Vaasankadun silta (2011)
Vaasankadun silta on kolmas toteutettu kohde kaupungin ja ELYkeskuksen yhteisestä Jyväskylän porttisillat –hankeesta. Kaarevan sillan alapintojen värikäs valaistus noudattaa aiemmin toteutettujen porttisiltojen (Mattilanniemi, Lohikoski) teemoja. Vahva
purppurainen magentan sävyinen valo herättää ohikulkijat hidastamaan vauhtia Jyväskylän kohdalla.
16
40. Tourulan sähköasema (2010)
Päiväaikaan lähes huomaamaton sähköasema saa pimeän aikaan
uuden, näkyvän ilmeen. Sähköaseman erilaiset pylväsrakenteet
loistavat maisemassa dramaattisen sinisävyisinä.
41. AO Harju (2010)
Päärakennuksen julkisivuvalaistuksella pyritään jäsentämään ja
tuomaan esiin rakennushistoriallisesti merkittävää kohdetta ja lisäämään alueen viihtyisyyttä. Sepänaukion puoleiseen julkisivuun
on toteutettu vuodenaikojen mukaan vaihdettava ao-tunnuskuvio
valoa antavalla goboheittimellä. Sepänkadun pääsisäänkäynnin
kaunis reliefi on tuotu valaistuksella esiin. Isojen tiilipäätyjen valaistus on toteutettu lämpimän valkoisella valolla. Pilaririvistöjä korostavat viileän valkoiset led-valot, joiden vastapainona ovat vanhaa
savupiippua esiin tuovat, lämpimän punaiset valot.
42. Kuokkalan kirkko (2010)
Suuren asuinalueen keskellä, kauppakeskuksen vieressä sijaitsee
arkkitehtuurisesti hyvin ainutlaatuinen kirkkorakennus. Rakennus
on päällystetty tummalla liuskekivellä, joka on valaistuksen kannalta hyvin haasteellinen materiaali. Kirkon ulkoinen olemus vaihtelee
pintamateriaalin vuoksi märän ja kuivan kelin vaihtelun mukana.
Kirkon ulkovalaistuksella on haluttu tuoda esiin erityisesti rakennuksen muotoa.
43. Magneetti, Kompassin valokuvio (2010)
Magneetti-valoinstallaatio kävelykadun kompassikivetykseen sovitettuine, koristeellisine kuva-aiheineen korostaa Kompassiaukion
merkitystä kaupungin vetovoimaisena ytimenä. Vaihtuva kuvio kiinnittää kadunkulkijan katseen ympäristössä tapahtuviin muutoksiin
ja elävöittää keskusta-alueen näkymää.
44. Ravintola Figaro (2010)
Sisäänkäynnin vanhat valaisimet on vaihdettu kiinteistön julkisivua
paremmin esiin tuoviin valaisimiin. Rakennuksen julkisivuun merkattu kiinteistön rakennusvuosi sai myös oman korostusvalaisimen.
45. Kauppakeskus Tawast (2009)
Kiinteistön seiniä valaisevat väriä vaihtavat led-valaisimet. Räystäslinjaan asetettu valolinja rajaa julkisivua yläosasta. Tawastin julkisivuvalaistus on toteutettu osana Kompassin alueen valaistuksen
yleissuunnitelmaa.
17
46. Kauppalaispiha (2008)
Kauppalaispihalle suunniteltiin erikoispylväs, joka tuottaa hienon
lehvästömäisen valokuvion maahan. Kaupunkiaukio on tarkoitettu miellyttäväksi oleskelupaikaksi kaupunkilaisille ja päiväsaikaan
myös leikkipaikaksi lähikorttelin lapsille. Ympäröivillä liiketiloilla on
mahdollisuus asettaa aukiolle myös ulkomyyntipaikkoja ja terasseja.
47. Viveca (2004)
Liikuntapaikkojen läheisyydessä sijaitsevaan toimistorakennukseen
toteutettu ulkovalaistus korostaa ja tuo esiin rakennuksen muotoja.
Valaistuksen myötä kiinteistö muodostaa näyttävän osan pimeän
ajan kaupunkinäkymää.
48. Anttilan tavaratalo (2010)
Tavaratalon julkisivuvalaistus on toteutettu rakennuksen räystäslinjaan asennetun valolinjan avulla. Valaistusperiaate on sama kuin
Tawastinkulman rakennuksessa. Anttilaa vastapäätä sijaitsevassa
Jyväskylän Työväenyhdistyksen talossa on vanha, punaisilla neonputkilla toteutettu, hieno valaistus, joka on toiminut esikuvana Anttilan rakennuksen valolinjamaiselle valaistukselle.
49. Kauppakulma (2004)
Kävelykadulla osoitteessa Kauppakatu 32 sijaitsevan liike- ja asuintalon keltainen vanha osa on valaistu näyttävästi sekä ylhäältä sekä
alhaalta käsin samanlaisilla valaisimilla. Kiinteistön valaistus synnyttää omalta osaltaan Kävelykadulle urbaania tunnelmaa.
50. Kortepohjan ylioppilaskylä (2010)
Opiskelijoiden asuttamalle ylioppilaskylälle haluttiin valoisampi
pimeän ajan ilme. Sen vuoksi osa korkeiden asuintalojen tiilipintaisista päädyistä valaistiin. Julkisivuvalaistuksen ansiosta talot
näkyvät pimeään aikaan aiempaa kauemmas.
51. Sokoksen tavaratalo (2011)
Tavaratalon julkisivun valaistus toteutettiin Kompassin alueen julkisivujen valaistuksen yleissuunnitelman mukaisena. Rakennuksen
alaosa on valaistu valkoisella valolla ja yläosa sai kauniin ja tasaisen värivalopesun. Julkisivuvalaistuksen yhteydessä suunniteltu
jouluvalaistus lisää rakennuksen näyttävyyttä talviaikaan.
18
52. Asemakatu (2011)
Kompassin ylä- ja alapuolinen katuosuus muutettiin jalankulkijaystävällisemmäksi ja valaistiin uudella led-tekniikalla. Pylvääksi
valittiin mahdollisimman huomaamaton ja moderni malli, jotta
näyttävät kävelykadun erikoispylväät eivät menettäisi tehoaan alueen katseenvangitsijoina. Asemakadulla käytettiin lisäksi katuun
upotettavia valokiviä sekä valopenkkejä luomaan miellyttävää,
kaupunkimaista tunnelmaa.
53. Lutakon sataman Rantaraitti (2011)
Asukkaille mieluinen ulkoilureitti uusittiin sataman kohdalta ja
valaistiin häikäisemättömyyden periaatetta noudattaen. Kohteessa
on käytetty valkoista valoa ja pollareiden valonlähteenä ovat ledit.
54. Harjun portaiden alaosa (2011)
Yliopistonkadulle päättyvien kiviportaiden alaosa suihkulähdealtaineen saneerattiin ja valaistus uudistettiin. Valo on kohteessa
upotettu kekseliäällä tavalla rakenteisiin: portaiden seinämiin,
vesialtaan pohjalle sekä penkkien alle.
55. Louhunsalmen silta (2011)
Säynätsalossa sijaitseva, näyttävä silta on valaistu led-tekniikkaa
hyödyntäen. Sillan vaijerirakenteet on valaistu sinertävällä valolla,
joka korostaa sillan omaa, vaaleansinertävää pintaa. Ajotie on valaistu valkoista valoa tuottavalla led-valolla. Ratkaisu on näyttävä
sekä energiatehokas. Kohde valmistuu 30.11.2011.
KESKUSTAN ULKOPUOLISET KOHTEET
Korpilahden virastotalo (2010)
Virastotalon peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen julkisivu
valaistiin. Pienikokoiset valaisimet valaisevat seinäpintaa ylhäältä
alaspäin ja estävät siten taivaalle suuntautuvan häiriövalon syntymisen. Myös pihalla sijaitseva Kari Alosen teos Kantava voima ja
sen taustalla olevat pilarimaiset puut on valaistu.
Jyväskylän Energian toimitalo (2009)
Vesangantiellä sijaitseva rakennus on valaistu yrityksen tunnusväreillä valkoisella ja sinisellä. Näyttävän julkisivuvalaistuksen
kruunaa talviaikaan talon edustalla olevien puiden jouluvalaistus.
19
TAIDETEOKSET
suluissa teosten valmistumisvuodet
A. Paikallisliikennekeskuksen kristallit
Tülay Schakir (2007)
Paikallisliikennekeskuksen bussikatoksen lasiseiniin on umpioitu
pieniä kristallipalloja abstraktina, vapaamuotoisena sommitelmana. Teoksen visuaalinen ilme kestää aikaa eikä kulu toistuvistakaan
katselukerroista. Kristallit lasissa ovat läpinäkyviä, rauhallisia ja haluttaessa huomaamattomia. Toisaalta niiden muoto ja valon taittuminen tarjoavat loputtomasti yksityiskohtia, joita bussia odotellessa
voi uppoutua tarkastelemaan.
B. Vuosisade
Jaakko Valo (2007)
Sokos Hotel Alexandran sisääntuloaulassa on taiteilija Jaakko Valon
mobile-teos Vuosisade. Teos koostuu 365 puuosasta, joista jokainen on sorvattu käsityönä. Puuosien perusmuodon alkuideana on
ollut pisara. Korkeutta teoksella on noin viisi metriä. Teoksen nimi
viittaa luontokokemuksiin, erityisesti sateeseen. Mobile henkii vuodenaikojen tunnetiloja ja muistijälkiä vuoden kierron jatkuvuudesta.
Teos on valaistu väriä vaihtavin led-valaisimin.
C. Kokemus
Kari Alonen (2008)
Matkakeskuksen parkkipaikan puoleisella terassilla on taiteilija Kari
Alosen teos Kokemus. Pyöreä, yhteen hitsatuista, vinoon leikatuista teräsrenkaista tehty teos sopii hienosti ympäristöönsä. Teos on
valaistu pyöreää muotoa korostaen. Pallon sisältä projisoituu valokuvio, joka väreilee hitaasti terassin kattopinnassa. Teosta voi katsella katutasosta kaidelasin läpi.
D. Lintutuoli
Harald Karsten (2005)
Lutakon puistossa sijaitseva, taiteilija Harald Karstenin Lintutuoli
on 13,7 metriä korkea, ruostumattomasta teräksestä tehty taideteos. Teos on valaistu alhaalta ylös suunnatulla valolla, rakenteita
korostaen. Kylmän ja lämpimän valon kontrasti saa teoksen näyttämään kolmiulotteiselta.
E. Kajo
Kari Alonen (2002)
Valoa kiven sisällä! Kajo on sijoitettu Lutakon rannan istuskelualueelle. Kivi, lasi ja valo yhdistyvät teoksessa ennen näkemättömällä
tavalla. Kuutiomaisen teoksen neljä sivua ja kattorakenne koostuvat
20
136 noppakivestä, joiden väleissä on lasisaumat. Ulkopinta on lohkopintaista Korpilahden mustaa graniittia. Noppakivet on käsin viimeistelty ja sisäpuolelta ankkuroitu säänkestävään teräsrunkoon.
Valonlähteenä toimii 165 watin induktiolamppu.
F. Kiveen kirjoitetut
Aino-Kaarina Pajari (2002)
Rantaraitin varrella, Ylistönrinteen niemen levähdyspaikalla sijaitseva ympäristötaideteos on valaistu kohdevaloilla. Kiviin kirjoitetut tekstit ovat nähtävissä myös pimeän aikaan ja ne synnyttävät
mukavaa tunnelmaa levähdyspaikalle. Teoksen yläpuolella, rinteen
päällä kohoaa suuri, valaistu lehtikuusi.
G. Hyöky
Kimmo Schroderus (2006)
Taiteilija Kimmo Schroderuksen Ylistönrinteeseen sijoittuvan, massiivisen Hyöky-teoksen valaisussa on käytetty runsasta, kylmää,
valkoista valoa. Teos on hitsattu yhteen 6,5 kilometristä kiiltävää
terästankoa, ja materiaali heijastaa valoa voimakkaasti kaikkiin
suuntiin. Pimeän aikaan, keinovalaistuksen myötä, teoksen luonne
muuttuu päivänaikaisesta.
H. Yliopistoportti
Pero Luostarinen (1987)
Seminaarinmäen alueen porttina toimiva Yliopistoportti-teos valaistiin vuoden 2006 valotapahtumassa väliaikaisesti. Upean taideteoksen valaistus sai niin hyvää palautetta alueen käyttäjiltä, että se
päätettiin muuttaa pysyväksi. Sinisellä valolla valaistu, sininen teos
hehkuu hienosti illan pimetessä.
Kajo (Kari Alonen), kuva Antti Aarnio
21
Paikka auringossa, kuva Petri Voudinmäki
22
I. Valotrilogia
Jukka Korpihete (2009)
Jyväskylän Lyseon julkisivu toimii näyttämönä Suomen ensimmäiselle, kaupunkiympäristöön pysyvästi sijoittuvalle valo-ääni-kuvateokselle. Pimeiden vuodenaikojen iltoina esitettävässä Valotrilogiassa nähdään ja kuullaan vaihtuvaa valaistusta, videokuvaa,
laserefektejä ja musiikkia. Jukka Korpihete on tuonut kaupunkitilaan uudella tekniikalla toteutetun ”nuotiotarinan”. Teoksessa on
kolme osaa, kevätnäytös Energia, syysnäytös Elegia ja talvinäytös
Talviuni. Katso lisätiedot Valotrilogiasta sivuilta 22 - 23.
J. Paikka auringossa
Kari Alonen ja Samuli Alonen (2010)
Keljossa Rantaväylän vieressä olevaan pylvääseen sijoitettu teos
toimii positiivisena symbolina ohiajaville. Teoksen keskeinen elementti, aurinko, viittaa kaiken energian alkulähteeseen.
K. Valon seinä
Annukka Larsen (2009)
Keskustan Robert’s Coffee & Spice Ice -kahvilan seinälle ripustettu,
tunnelmaa luova koivurakenteinen valoteos. Teoksen puuelementit
ovat muotoilija Jouko Kärkkäisen valmistamat ja niiden sisälle on
sijoitettu energiansäästölamppuja.
L. Maan ja taivaan välillä
Harald Karsten (2000)
Jyväskylän oikeus- ja poliisitalon (Urhonkatu 1) Vapaudenkadun
puoleisella sisäpihalla sijaitseva, kolmen kerroksen korkuinen tuulimobile. Teos on tehty teräksestä sekä akryylistä ja valaistuna se luo
rakennusten vaaleille pinnoille hienon valonäytelmän.
M. Elämänkoulu
Kari Alonen (2011)
Teokset on sijoitettu Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Rajakadun
kampuksen pihamaalle. Valaistuksen tehtävänä on saada teosten
corten-teräksestä tehty pinta hehkumaan ja antamaan alueelle
lämmintä tunnelmaa.
N. Keinuja
Seppo Uuranmäki (2002)
Kuokkalansillan alla sijaitsevan taideteoksen piti alun perin tulla
väliaikaiseen käyttöön. Jyväskylän kaupunki kuitenkin lunasti teoksen ja se jäi paikalleen pysyväisluonteisesti. Teoksen valaisemisen
myötä se saadaan näkyväksi myös pimeän aikaan.
23
VALOTRILOGIA
Valoa, ääntä ja kuvaa upealla tavalla yhdistävää ja Suomessa ainutlaatuista Valotrilogia-teosta esitetään pimeiden vuodenaikojen
iltoina Jyväskylän keskustassa. Päänäyttämönä toimii Jyväskylän
Lyseon julkisivu (Yliopistonkatu 13), johon julkisivuvalaistuksen
lisäksi heijastetaan videokuvaa ja laserilla tuotettuja efektejä.
Teokseen liittyvä äänimaailma toteutetaan Asemakadulle sijoitetuin äänentoistolaittein.
Muotoilija, valaistussuunnittelija Jukka Korpihete on tuonut kaupunkitilaan uudella tekniikalla toteutetun ”nuotiotarinan”. Teoksessa on kolme vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa osaa, kevät-,
syys- ja talvinäytös.
Maksuttomat esitykset nähdään tasatunnein keskiviikko-,
perjantai- ja lauantai-iltaisin. Yksi esitys kestää vajaat kymmenen
minuuttia.
Valotrilogia, kuva Juhana Konttinen
24
Valotrilogian esitykset
Elegia klo 20, 21 ja 22 (28.9.2011 - 19.11.2011)
Talviuni klo 18, 19, 20, 21 ja 22 (23.11.2011 - 4.2.2012)
Energia klo 20, 21 ja 22 (8.2.2012 – 31.3.2012)
Valotrilogia on tehty tilaustyönä Jyväskylään. Teoksen koostamisesta on vastannut valaistussuunnittelija Jukka Korpihete. Työryhmään kuuluvat lisäksi Juha T. Koskinen (säveltäjä), Ville-Veikko Heinonen (video), Ideafix Oy (tekninen toteutus), Ari Piippo ja Jarmo
Nenonen (sähkösuunnittelu), Jaakko Raento (rakennesuunnittelu)
sekä Huoltotyö Pentti Oy (asennus). Teoksen on tilannut Jyväskylän
Ydin Oy ja tuotannosta vastaa Jyväskylän kaupunki.
25
Jyväskylän valaistuskohteet
24
Tuomiojärvi
22
23
M
21
50
20
41
17
54
38
15
37
28
4
7
48
49
46 K
45
L
43 51 3
2 52
16
44
B
10
A 8
1
9
11
13 12
I
18
26
27
19
40
7
5
7
6
30
C
29
D
31
14
H
47
39
53
32
Jyväsjä
E
N
33
36
F
G
34
4
J
Tutustu Valon kaupungin kohteisiin puhelimellasi!
Valon kaupunki -kohteet löydät nyt myös puhelimestasi. Puhelin opastaa ja antaa kohteista lisätietoa.
Siirry osoitteeseen www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi/eventmap ja lähde
kiertämään Jyväskylän valovoimaisimmat nähtävyydet!
26
© Jyväskylän kaupunki / tonttituotanto, lupa nro 09004
25
ärvi
35
Rantaraitin pylväs- ja
kohdevalaistus
(2002-)
42
© Jyväskylän kaupunki / tonttituotanto, lupa nro 09004
27
JYVÄSKYLÄN
VALAISTUSKOHTEET
1. Kirkkopuisto
2. Kävelykatu
3. Pysäköintitalo P-Sokos
4. Kolmikulman kauppakeskus
5. Virastotalo Sinetti
6. Matkakeskus
7. Kierto, keskustaa kiertävät kadut
8. Sokos Hotel Alexandra
9. Vanha Asema ja puisto
10. Paikallisliikennekeskus
11. Teatteritalo
12. Kilpisen ylikäytäväsillan
pääty
13. Rakentajantalo
14. Terveystalo
15. Cygnaeuksen puisto
16. As. Oy Jyväsharju
17. Harjun portaat
18. Vesilinna alueineen
19. Tapionkatu
20. Nisulan muuntamo
21. Jaroslavlin aukio
22. Viitaniemen koulu ja
pysäköintialue
23. Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampus
24. Lohikosken risteyssilta
25. Ahjokatu
26. Kivääritehdas
27. Kinakujan silta
28. Eskilstunan aukio
29. Messutori Lutakossa
30. Blomstedt
31. Lutakonpuisto
32. Horisontti-tornitalo ja
Lutakonranta
33. Kuokkalan silta
34. Kuokkalan vesitorni
35. Rantaraitti
36. Mattilanniemen
ylikulkukäytävä
37. Synergia-areena
38. Mäki-Matin perhepuisto
39. Vaasankadun silta
28
40. Tourulan sähköasema
41. AO Harju
42. Kuokkalan kirkko
43. Magneetti, Kompassin valokuvio
44. Ravintola Figaro
45. Kauppakeskus Tawast
46. Kauppalaispiha
47. Viveca
48. Anttilan tavaratalo
49. Kauppakulma
50. Kortepohjan ylioppilaskylä
51. Sokoksen tavaratalo
52. Asemakatu
53. Lutakon sataman Rantaraitti
54. Harjun portaiden alaosa
55. Louhunsalmen silta Säynätsalossa (valmis 30.11.2011)
KESKUSTAN ULKOPUOLISET
VALAISTUSKOHTEET
- Korpilahden virastotalo
- Jyväskylän Energian toimitalo
VALOA JA TAIDETTA
A. Paikallisliikennekeskuksen
kristallit, Tülay Schakir
B. Vuosisade, Jaakko Valo
C. Kokemus, Kari Alonen
D. Lintutuoli, Harald Karsten
E. Kajo, Kari Alonen
F. Kiveen kirjoitetut, Aino -Kaarina
Pajari
G. Hyöky, Kimmo Schroderus
H. Yliopistoportti, Pero Luostarinen
I. Valotrilogia, Jukka Korpihete
J. Paikka auringossa, Kari ja Samuli
Alonen
K. Valon seinä, Annukka Larsen
L. Maan ja taivaan välillä, Harald
Karsten
M. Elämänkoulu, Kari Alonen
N. Keinuja, Seppo Uuranmäki
P-Sokos, kuva Juhana Konttinen
29
Valon kaupungin kohteiden valaistussuunnittelu:
Granlund Oy, Jyväskylän Energia Oy/Ari Piippo, Korpihete Oy,
C2 Smartlight Oy/Jarmo Piispanen, Luminaria Oy,
Sähköinsinööritoimisto Leinonen & Mantsinen Oy,
Sähkösuunnittelu J. Nenonen Oy, Tietoleppis Oy, VALOA design Oy,
WSP Finland Oy, YSP Oy, KS-Kitek Oy, Ukonvirta Oy/Juhani Koskinen,
Lite-Designs/Ari Tiilikainen, Esko Lehtiö, Jouko Parhiala,
Gad Giladi, Annukka Larsen, Pirkko Hilden, Ari Peltola.
Tilaajat:
Jyväskylän kaupunki/ Kaupunkirakennepalvelut,
Jyväskylän Tilapalvelu, Jyväskylän Energia Oy, Jykes Kiinteistöt Oy,
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän seurakunta, Ravintola
Figaro, Kauppalaisseuran säätiö, Jyväshelmi Oy, Jyväs-Parkki Oy,
Keskimaa, Senaatti-kiinteistöt, Skanska, Tapiola, ELY-keskus: Liikenne,
Sponda Oyj., Total Kiinteistöpalvelut Oy, Jyväskylän Ydin Oy, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Robert’s Coffee, Anttila sekä yksityiset
tahot ja kiinteistöt.
Yhteystiedot:
Jyväskylän kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut
Yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
Annukka Larsen
Valon kaupunki -koordinaattori
p. 040 740 4717
[email protected]
Jani Ruotsalainen
Valon kaupunki -koordinaattori
p. 0400 642 364
[email protected]
www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi
30