TERVAKUKKA -suunnitteluyhteistyöllä vähähiilinen koti TUTKIMUSVASTAAVA MINNA KUUSELA, TTS, minna.kuusela@tts.ﬁ T ampereen Vuoreksen asuntomessuilla tänä kesänä esiteltävä Tervakukka on passiivienergiatasoinen, paikalla rakennettu, ympäristöystävällinen puutalo, jossa yhdistyvät rakentamisen perinteet sekä tulevaisuuden energiatehokkuustavoitteet. TTS on mukana talon suunnitteluryhmässä. Yhteissuunnitteluhanke pohjautuu ekologiseen valmistalotuotantoon erikoistuneen GreenBuild Oy:n ja Kombi Arkkitehtien luomaan Kombi-mallitaloon, jonka suunnittelussa on hyödynnetty TTS:n EkoEliashankkeessa kehitettyä suunnitteluyhteistyömenetelmää. Mukana projektissa ovat Kombi Arkkitehdit Oy, GreenBuild Oy, Uponor Oyj, Ensto, UPM Timber, Muunto, 8 Perniön Taimisto, Työtehoseura sekä Suomen luonnonsuojeluliitto. EKOTEHOKKAAT MATERIAALIVALINNAT ”Tervakukka on moderni puutalo, jonka rakenteissa ja pintamateriaaleissa on käytetty aina puuta, kun se on ollut rakennusteknisen toimivuuden kannalta ja taloudellisesti järkevää”, kertoo kohteen suunnitellut arkkitehti Matti Kuittinen Kombi Arkkitehdit Oy:stä. ”Puun erinomainen puoli ympäristönäkökulmasta katsoen on sen uusiutuvuus ja hiiltä sitova vaikutus. Puun kuivapainosta puolet on hiiltä, jonka puu on kasvaessaan ottanut ilmakehän hiilidioksidista. Tuo hiili pysyy poissa ilmaston- muutosta kiihdyttämässä talon koko elinkaaren ajan. Vielä sen jälkeenkin puumateriaalista voidaan valmistaa muita tuotteita tai puu voidaan polttaa bioenergiana. Tervakukassa on korostettu materiaalivalintojen merkitystä energiatehokkuuden rinnalla rakennuksen ympäristövaikutuksissa”, jatkaa Kuittinen. Taloa on käytetty laskentaesimerkkinä eurooppalaisessa €CO2-tutkimushankkeessa. Tervakukan rungon rakennusmateriaalien hiilijalanjälki laskettiin. Samalla pyrittiin kehittämään pienille ja keskisuurille rakennusliikkeille mielekästä rakennuksen elinkaariarvioinnin mallia. Tervakukka on lämmöneristetty kierrätyspaperista valmistetulla Termex-selluvillaeristeellä. Talolle sen omaleimaisen ulko- asun antava, ja sen nimeämiseenkin vaikuttanut materiaali on pintakäsittelyaineena käytetty tervapohjainen puunsuoja-aine. Heinäkuun alussa voimaan astuvat uudet D3-rakentamismääräykset muuttavat talonrakentamista huomattavasti. Uudisrakentamisen kokonaisenergian käyttöä ja suunnittelua ohjaava E-luku on jo esillä asuntomessutalojen energiatauluissa. Energiatauluissa näkyvät myös talojen energiankulutuksen vuosikustannukset. Tervakukka rakennetaan jo uusien rakennusmääräysten mukaisesti. Sen energialuokka on A ja E-luku 101. Passiivienergiatason rakentaminen ei ole tavanomaista rakentamista vaikeampaa tai riskialttiimpaa. ”Rakennustyöt ovat edenneet suotuisasti alun vastoinkäymisien jälkeen; talon rungon päälle nimittäin kaatui puu, joka viivästytti projektia pari viikkoa, mutta nyt aikataulu on kurottu kiinni”, kertoo Greenbuild Oy:n toimitusjohtaja Pasi Typpö. ”Käytämme TermexZero-precut-rakennusjärjestelmää, joka on varsin joustava tapa tehdä paksuja runkovahvuuksia työmaalla. Käytämme rungossa puukuituista 25 mm:n tuulensuojalevyä, 350 mm:n I-palkkia, ilmansulkukangasta sekä vaneria, joista rakennetaan seinäkotelo, joka pu- halluseristettään työmaalla selluvillalla. Tämän jälkeen rakennetaan apurunko, jossa on 50 mm:n vaakakoolaus ruiskuasennetulla selluvillalla sekä pintaverhousmateriaali. Rakenteellinen ilmatiiveys varmistetaan alipainemittauksella. Rakenteet myös lämpökamerakuvataan mittauksen yhteydessä. Talo täyttää passiivitalolle asetetut tiukat lämmitysenergiavaatimukset: talon lämmitystarve on alle 25 kWh/brm2 vuodessa. Talon on arvioitu kuluttavan lämmitysenergiaa vain vajaa kolmannes normitalon vastaavasta.” EKOTOIMIVUUS TERVAKUKAN ARJESSA Rakennusmateriaalit ovat kuitenkin vain yksi rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttava asia. Huomattava vaikutus on kodin energiavalinnoilla ja asumistottumuksilla. Tervakukan lämmitysenergian tarve katetaan sähkölämmityksen, ilmanvaihdon lämmön talteenoton ja ilmalämmityksen hybridiyhdistelmällä. Lämmitysratkaisuna on sähköinen lattialämmitys, joka toteutetaan lähelle lattian pintamateriaalia asennettavalla lattialämmitysmatolla. Rakennuksen energiankulutusta seurataan reaaliaikaisella seurantamittarilla, mikä helpottaa energiatehokkuuden toteuttamista arjessa. Tervakukka löytyy kohteena numero 38 Vuoreksen asuntomessualueelta, Kiplinginkuja 1. Talo suunniteltiin poikkeuksellisen monialaisen tiimin innokkaana yhteistyönä. Mukana oli arkkitehdin ja insinöörien lisäksi sisustamisen, ekotoimivan asumisen, luonnonsuojelun, puutuotteiden, talotekniikan ja kalustamisen ammattilaisia. Ulkoseinien tervaus tehtiin talkootyönä. kuva: Mikko Kuitunen Rakennusvaiheen pieniä iloja: rakennuttajapariskunnan toinen osapuoli Mikko Kuitunen ihailee, kuinka keskuspölyimurin putki asettuu hyvin ruiskuasennettuun äänieristeeseen. Kuva: Erkki-Jussi Panula 9 seinäkkeellä. Kengille varattiin tilava avohyllykkö oviseinälle. Keittiössä nostettiin astianpesukone hyvälle käyttökorkeudelle, käytetäänhän astianpesukonetta päivittäin. Kodinkoneiden viereen varattiin laskutilaa, eikä kylmäkalusteen viereen sijoitettu lämpöä tuottavia kodinkoneita. EKOPIHA PERHOSBAAREINEEN Ekologisuus näkyy myös talon pihalla. Tervakukan pihakasvit ovat kestäviä ja helppohoitoisia luonnonlajeja, perinne- ja maatiaiskasveja sekä hyötykasveja. Kotimaisten kasvien geeniperimää, joka muuten on jo hyvää vauhtia häviämässä, pyritään säilyttämään pihalla. Pihan maatiais- ja luonnonkasvit tuottavat paremmin mettä kuin ihmisille jalostetut kerrotut kukat. Pihalle sopivat sulassa sovussa kasvillisuuden kanssa hyönteishotellit, siilien pesät ja perhosbaarit. Nurmikkoa Tervakukan pi- Yhtenä suunnitteluyhteistyön tavoitteena oli etsiä asumisen ongelmakohtiin toimivia, turvallisia ja ekotehokkaita elinkaariasumisen ratkaisuja. Talon sisätilojen toimivuus ja ergonomia nousivat yhdeksi suunnittelun pääteemoista. TTS suunnitteli Tervakukkaan tilat, joiden toimivuudelta arjessa vaaditaan eniten: keittiön, vaatehuoltotilan ja kuraeteisen. 10 ! ( " ( ! ”Suunnittelun lähtökohtana oli kodin toimivuus, joka haluttiin varmistaa suunnitteluyhteistyöllä eli siten, että kaikki suunnittelusta vastanneet tahot istutettiin projektin aluksi saman pöydän ääreen. Yhteisillä suunnittelupalavereilla säästettiin aikaa sekä vältyttiin turhalta ja päällekkäiseltä työltä”, yksikön päällikkö Heli Mäntylä TTS:stä kertoo. Suunnitteluprosessissa yhdessä tehdyt oikeat valinnat ovat avain kestävään, energiaviisaaseen ja ekotoimivaan asumiseen. Tervakukasta suunniteltiin mahdollisimman ekotoimiva ja muuntojoustava koti. Ekotoimivuuden tavoitteina olivat mahdollisimman tehokas tilankäyttö sekä talon elinkaaren pidentäminen ja kestävyyden lisääminen. Ekotehokkuutta ei haluttu toteuttaa kodin toimivuuden kustannuksella. ”Erityisen ylpeä olen kuraeteisestä, josta tuli todella tilava ja toimiva”, iloitsee Mäntylä. Kuraeteisessä otettiin huomioon kura-altaan oikeaoppinen sijoittaminen huoneen seinustalle. Kura-allas on erotettu kalusteista muuratulla halle ei tule. Nurmikko on usein epäekologisin osa pihamaata, epäluonnollinen kasviyhdyskunta, jossa on vallitsevana vain kahdesta kolmeen heinälajia. Vuosien kuluessa nurmikko kuluttaa tuhansia litroja kasteluvettä, lannoitteita ja bensaa. Ekopihaa ei tarvitse kastella eikä lannoittaa. Pihan luonnonmukaisuus näkyy myös vesien käsittelyssä; hulevedet ohjataan pihan matalimmalle alueelle, missä ne muodostavat luonnollisen kosteikon sinne soveltuvine kasveineen. Imeytysalue ottaa samalla talteen ravinteet, jotka ilman imeytystä valuisivat suoraan vesistöihin. ”Ekopihalla pyritään luonnon omaan tasapainoon, piha toimii ilman myrkkyjä. Tuhohyönteisille on pihalla omat vihollisensa, esimerkiksi kirvoja syövät leppäkertut talvehtivat pusikoiden karikkeessa. Rikkaruohoja ei ekopihalla ole, jotkut kasvit tosin voivat innostua liikaa ja silloin voi niiden leviämistä vähän jarrutella”, kertovat ekopihan periaatteista Tervakukan pihan suunnitelleet Perniön Taimiston Hannu Säilä ja Elisa Laine. ”Rakentaminen yleen- sä tuhoaa ja yksipuolistaa luontoa, mutta monimuotoinen ekopiha palauttaa monimuotoisuuden, joskus tontista tehdään monimuotoisempi kuin se oli ennen rakentamista. Tällekin pihalle tulee varjoisia ja paahteisia pusikoita, kosteikkoa, kuivaa ketoa, ja lahoavia koivunrunkoja sienille ja hyönteisille. Pihalta voi löytää mielenkiintoista seurattavaa. Luonnon oma sukkessio muuttaa pihaa vuosien kuluessa yhdessä asukkaiden kanssa. Puut ja pensaat kasvavat, heinät ja kukat muodostavat uusia kasviyhdyskuntia hyönteisasukkaineen. Pihalla vallitsee synergia, josta kaikki hyötyvät”, kuvailevat pihasuunnittelijat. ”Tervehdimme erityisellä ilolla hankkeen ekologista pihaa, jossa on huomioitu luonnon monimuotoisuus ja käytönaikaiset ympäristövaikutukset estetiikkaa unohtamatta”, toteaa Tervakukan suunnitteluyhteistyöhön osallistunut Venla Virkamäki Suomen luonnonsuojeluliitosta. Tervakukan keittiösuunnitelma (TTS) Kuva: Heli Mäntylä Tervakukan pihasuunnitelmassa toteutuvat monet ekologisen pihan periaatteet. Kuva: Perniön taimisto (Ekopiha) Hyönteishotelli auttaa myös hyönteisiä viihtymään Tervakukan pihalla. Kuva Perniön Taimisto ASUNTOMESSUT TAMPEREEN VUOREKSESSA Avoinna 13.7.2012–12.8.2012 klo 10–18 Havainnekuva Vuoreksesta. Kuva: Suomen Asuntomessut Messutapahtumassa on näytteillä 39 kohdetta, kerrostaloyksiöistä isoon omakotitaloon. Hyviä esimerkkejä kohteista ovat Tervakukka: rintamamiestaloperinnettä henkivä vähähiilinen ekotalo, muunneltava loft-paritaloasunto, Aalto-yliopiston suunnittelema nollaenergiatalo sekä sijaisperheen tarpeisiin suunniteltu ullakkohuoneisto. Mukana on rakennuttajaperheiden tarpeisiin suunniteltuja yksilöllisiä taloja mutta myös valmistalomalleja. Näytteillä on matala-, passiivi- ja jopa nollaenergiataloja, joiden lämmön- ja sähköntuotannossa käytetään uusiutuvia energialähteitä. Edustettuina ovat kaikki asumismuodot: omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuminen. Keittiöt-teemaviikolla 23.–29.7. messutaloissa panostetaan tehokkaammin keittiöiden esittelyyn. Teema näkyy messutapahtumassa esimerkiksi Kodikkain keittiö -äänestyksenä sekä keittiöneuvontana. Työtehoseura ylläpitää kyseisellä viikolla Keittiöklinikkaa, missä kävijät voivat kysyä keittiön suunnitteluun, kodinkoneiden valintaan ja käyttöön liittyvistä asioista. Lisäksi Asuntomessujen verkkosivuilla julkaistaan tietoa esiteltävistä keittiöistä sekä TTS:n arviot keittiöiden toimivuudesta. Ekotehokkaaksi suunniteltuun Vuoreksen kaupunginosaan toteutetaan jätteiden putkikeräysjärjestelmä, ja alueen sade- ja valumavedet käsitellään luonnonmukaisesti viivyttämällä ja imeyttämällä. Puistot ja kadut valaistaan energiaa säästävällä ledtekniikalla. Alueelle tulee laadukas pyöräily- ja kävelyreitistö sekä toimiva joukkoliikenne. Myös katuraitiotien rakentamiseen varaudutaan. Koko kaupunginosan kattava nopea tietoverkko mahdollistaa muun muassa asukkaiden sujuvan etätyön. 11