2/2010 huhtikuu (pdf, 4 Mt) - Suomen Lions
LION Suomen Lions-liitto r.y. www.lions.fi huhtikuu 2/2010 Miekan iskulla ritariksi F-piiriin kuusi uutta ritaria… Lions-ritareita jo lähes 1 100 K-piirissä ensimmäinen ritari-lounas... Ritarin arvostus nousussa Toimituksen näkökulmasta Sota alkoi 30.11.1939 K iitokset lukuisille soittajille ja sähköpostiviestien lähettäjille. Ymmärrän hämmästelyn, kun lehdessä oli otsikko Talvisodan päättymisen 70-vuotispäivästä. Tietysti Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Yhteydenotoista päätellen lehteämme luetaan tarkkaavaisesti. Oma teksti on monesti niin läheinen, ettei siitä huomaa edes virheitä. Kielioppivirheet havaitsee helpommin ja tietokonekin on apuna niitä etsiessä. Mutta asiavirheitä ei tietokonekaan pysty alleviivaamaan. Suomussalmi on muuten mielenkiintoinen matkailukohde. Raatteentie muistomerkkeineen, museoineen ja korsuineen tekee unohtumattoman vaikutuksen ajoista, jolloin Suomen kohtalo oli vaakalaudalla. Kannattaa sovittaa kohteeksi vaikkapa kesälomamatkan ohjelmaan. Merkittävä KHO:n päätös Liperin lionsklubi on saanut KHO:lta merkittävän veropäätöksen palvelukarttojen julkaistutoiminnasta saaduista tuloista. Myönteisellä päätöksellä on merkitystä valtakunnallisellakin tasolla. LC Liperi oli vuonna 2005 julkaissut palvelukartan, johon myytyjen mainosten nettotulo oli 2 080 euroa. Mainosten hankinta tapahtui talkootyönä ja palvelukartat jaettiin ilmaiseksi kuntalaisille. KHO:n mukaan huomioiden palvelukarttatoiminnan laatu ja laajuus sekä siitä saadun tulon vähäinen määrä, julkaisutoiminnasta saatua tuloa ei voi pitää yhdistyksen veronalaisena elinkeinotulona vaan tuloverolain 23. pykälän 3. momentissa lueteltuihin tuloihin verrattavana verovapaana varainhankinnan tulona. Jäsenkehitys nousuun MD-MERL Pekka Sarvanto raataa hartiavoimin saadakseen jäsenlukemat nousukiitoon. Tässäkin lehdessä hän luettelee klubeille ohjeita miten tähän päästään. Kannattaa tutustua entisen pääsihteerin ja nykyisen varapiirikuvernöörin kirjoitukseen. Sarvanto puuttuu myös liittomme vähäiseen naisjäsenten määrään. Jäsenistöstä keskimäärin 20 % on naisia, vaikka Suomessa on melkein yhtä paljon miehiä kuin naisia. Miesten ns. liikemiesklubit ovat hänen mielestään auttamattomasti menneen aikakauden jäänteitä, kun ajattelemme tehtäväämme yhteiskunnassa. Sarvanto heittäisi muutenkin romukoppaan vanhat, piintyneet tavat, jotka kirjattiin sääntöihin 30–50 vuotta sitten. Maailma on siksi paljon muuttunut, että nyt tarvitaan toisenlaista toimintaa. Monien klubien tulisi kiireesti muuttaa sääntöjään pysyäkseen ajan tasalla. Esimerkiksi jäseneksioton kaksi äänestystä tuntuu kovin kankealle ja hitaalle menettelylle. Sittenkin marssitaan Moni oli jo huolestunut, ettei pääse Hämeenlinnan vuosikokouksessa marssimaan. Laaja-alainen ja juhlava marssi liput hulmuten on vaikuttava näky ja osoitus lionstoiminnan voimasta. Sen järjestäminen on joskus hankalaa, mutta kyllä se kannattaa. Tapahtumaa on arvosteltu, että se viedään usein kauas keskustasta alueelle, jossa on vain 17 omakotitaloa, eikä se siten herätä kovin suurta huomiota. Kuinka Hämeenlinnassa, se jää nähtäväksi. Marssi alkaa jo klo 9,45 ja sisääntulo on erilainen kuin aikaisemmin. Joka tapauksessa kannattaa olla marssipaikalla ajoissa. Eikun Liikkeellä kasvuun – Move to Grow! Lion 6. huhtikuuta Suomi – Finland Perustettu 20.3.1955 • JULKAISIJA Suomen Lions-liitto ry. Kirkonkyläntie 10 00700 HELSINKI (09) 565 59 510 LION Suomen Lions-liitto r.y. www.lions.fi • TOIMITUS Raimo Naumanen Vastaava päätoimittaja Rahusentie 9 B 70340 KUOPIO puh. t. 017 3641 349 050 559 5784 e-mail: [email protected] Uutisaineistot: [email protected] tai [email protected] Bo Lindberg Svenskpråkig redaktör Askvägen 11, 21600 Pargas tel.bus. 02 215 4416 mobile 050 542 6806 fax 02 215 4967 e-mail: [email protected] [email protected] LEO-LEHTI Oona Ståhle Oravankuja 3 04320 TUUSULA puh. 050 567 2967 e-mail: [email protected] • TALOUS Markus Flaaming Kirkonkyläntie 10 00700 HELSINKI puh. 0500 453 216 e-mail: [email protected] • OSOITTEEN MUUTOKSET Marja Pakkanen puh. 09 565 59 515 e-mail: [email protected] • ILMOITUKSET Veli-Matti Wilska Myynti: Media-ammattilainen Adspace Oy Isoharjuntie 6 71800 SIILINJÄRVI puh. 040 73 57 531 fax 09 726 1306 [email protected] Ilmoitusaineistot: Ilmoitusaineisto on lähetettävä sähköisesti osoitteella [email protected] tai kirjeitse osoitteella Adspace Oy, Isoharjuntie 6, 71800 Siilinjärvi. 2/2010 huhtikuu 2/2010 Miekan iskulla ritariksi F-piiriin kuusi uutta ritaria… Lions-ritareita jo lähes 1 100 K-piirissä ensimmäinen ritari-lounas... Ritarin arvostus nousussa K KANNEN KUVA: Lions-ritareiden arvostus on nousussa. Ritareiden määrä lähentelee Suomessa 1 100 rajaa. K-piirissä pidettiin 6.3.2010 ensimmäinen lä Ritari-lounas ja tilaisuudessa ritaroitiin siilinjärveläinen Juha SaastamoiR nen. Juhlavan seremonian toteutti PCC Harri Forss. Hän totesi, että Arne Rin ttarin isoisä Pohjanmaalta muutti Amerikkaan hakemaan vaurautta. Ei tuonut Arnen isoisä eikä isä vaurautta Suomeen. Ei tuonut Arnekaan vaurautn tta, mutta hän toi paljon enemmän, hän toi vuonna 1950 vahvan Lions-aattteen Suomeen. Tästä viisi vuotta myöhemmin 11.10.1955 syntyi Siilinjärvellä Manttaalikunnan talossa poika. Tämä poika meni 13-vuotiaana sahalv le lautapojaksi ja sitten 15-vuotiaana työskenteli kesäisin sokerijuurikasp pellolla ja talvet sivellinvarsitehtaalla. Tänään tämä poika on täällä puolissonsa Marja-Leenan kanssa (kuva). Hän on tämän tapahtuman päähenkilö. H Hän on lion Juha Saastamoinen. Kuva: Raimo Naumanen. Sivuilta löydät mm: Presidentin viesti Suomi johtoon 2010 Kansainvälinen presidentti Eberhard J. Wirfs julistaa, että johtajuus on selviytymistä kaikissa tilanteissa. Hyvä presidentti luo klubille nostetta. …..............…................……… 4 Suomalaisten leijonien suurtavoite, oman edustajan saaminen järjestön johtoon, pääsee uuteen vaiheeseen. Tavoitteena on Seattlen vuosikongressissa 2011 juhlia PID Harri Ala-Kuljun nimittämistä kansainväliseksi presidentiksi. Suomalainen lionkonkari Tauno Hammar vetoaa kaikkiin suomalaisiin leijoniin, että nämä olisivat tukemassa Suomen suurtavoitetta. ……………………....……. 20–22 Sitkeä verovalitus palkittiin Liperissä ……………..………. 5 18 klubialoitetta vuosikokoukselle …………………. 10–11 Piiripalstalla H-piiri …………………. 26 Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemissa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. • LION-LEHTI VERKOSSA www.lions.fi • SEURAAVAT LIONIT Vuoden 2010 Lion -lehti ilmestyy seuraavasti: nro 3 27.5. (aineistopäivä 4.5.) nro 4 26.8. (aineistopäivä 3.8.) nro 5 7.10. (aineistopäivä 10.9.) nro 6 2.12. (aineistopäivä 9.11.) Toimitukselle lähetetty aineisto palautetaan vain pyydettäessä. Ilmoitusaineisto kuhunkin numeroon on jätettävä mahdollisimman hyvissä ajoin ennen lehden viimeistä aineistopäivää. Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-5149 • PAINO • TOIMITUSNEUVOSTO 2009–2010 Puheenjohtaja: MD-PRC Auvo Mäkinen Lempäälä/Kanava ([email protected]). Jäsenet: PDG Ossi Kurki Jyväskylä/ Lohikoski (040 848 7635 / [email protected]), DC Heimo Turunen Oulu/Raatti (0400 385 281 / [email protected]). Toimitusneuvostoon kuuluvat myös suomalainen kansainvälisen hallituksen aikaisempi jäsen (PID Tapani Rahko), Lions-liiton puheenjohtaja (CC Christer Löfström) ja pääsihteeri (PCC Markus Flaaming). LION -lehti on Lions Clubs Internationalin virallinen julkaisu, joka julkaistaan hallituksen luvalla 20 kielellä: englanti, espanja, japani, ranska, ruotsi, italia, saksa, suomi, flaami, korea, portugali, hollanti, tanska, kiina, norja, islanti, turkki, kreikka, hindi ja thai. LION -lehti on LCI:n suomenkielinen julkaisu. CC- ja VCC ehdokkaat …………… 12–13 Questin piirien vetäjät haastateltavina ……………………. 28–29 Hyvinkään NSRkokous tammikuussa Hyvinkäällä järjestetään 28.– 30.1.2011 Pohjoismaiden neuvoston (NSR) kokous. Hyvinkääläiset klubit valmistelevat tilaisuutta parhaillaan ja ilmoittautumislomake tulee nettisivuille viimeistään syyskuun alusta. Neuvoston kokouksen teemana on ”Ota elämä haltuusi” ja se on suunnattu nuorille. …………….…..................................... 13 AR-säätiö apuna palvelutyössä ……………......………….. 31 Vuosikongressin edustajailmoitus ……………………….. 55 Klubien arkea ja juhlaa …….................….. 40–47 Ohjeita Melvin Jonesjäsenyyden hakemiseen …………….. 15 Suomalaisen Lionstoiminnan 60-vuotisjuhlat Hämeenlinnassa ……………………. 16–17 Svenska sidor ………………………. 57–65 Leo-sivut ………………. 66–71 2/10 LION 3 Presidentin viesti LCI:n hallitus 2009-2010 ■ KANSAINVÄLISET PRESIDENTIT: Presidentti, EBERHARD J. WIRFS, Am Munsterer Wald 11, D-65779 Keikhem, Taunus, Saksa. Edellinen presidentti, ALBERT F. BRANDEL, 14 Herrels, Circle, Melville, New York 11747-4247 USA Ensimmäinen varapresidentti, SIDNEY LEE SCRUGGS III, 698 Azalea Drive, Vass, Pohjois-Carolina 28394, USA. Toinen varapresidentti, Dr. WING-KUN TAM, Unit 19012, 19/F, Far East Finance Centre, 16 Hrcourt Road, Hongkong, Kiina ■ KANSAINVÄLISET JOHTAJAT: Toisen vuoden johtajat: BISHNU BAJORIA, Bankura, Intia; KEN BIRD, Brisbane, Australia; KWANG-SOO JANG, Ulsan, Korea; DOUGLAS A. LOZIER, Indianapolis, USA; SHYAM MALPANI, Mumbai, Intia; ART A. MARSON, Wisconsin, USA;Dr. JERIMIAH DOC MYERS, Alaska, USA; ELLIS SURIYATI OMAR, Kuching, Malesia; EUGENIO ROMAN BAES Jr, Arecibo, Puerto Rico; BOJAN SOBER, Rijeka, Kroatia; Drs. TON SOETERS, Huizen, Hollanti; NEIL R. SPENCER, Florida, USA; BEVERLY L. STEBBINS, Texas, USA; TADAO SUGIMOTO, Hokkaido, Japani; Prof. Dr. HAYRI ULGEN, Istanbul, Turkki; ROSANA JAHNKE VAILATTI, Penha, Brasilia; DEBRA WASSERMAN, Minnesota, USA. Ensimmäisen vuoden johtajat: K.P.A. HAROON, Kochi, Intia, HAMED OLUGBENGA BABAJIDE LAWAL, Ikorodu, Lagos State, Nigeria, JOSEPH ”CARL” YOUNG, Claremont, Ontario, Kanada, ENRICO CESAROTTI, Frascati RM, Italia, LUIS DOMINGUEZ, Mijas, Malaga, Espanja, HORST P. KIRCHGATTERER, Wels/Thalheim, Itävalta, YASUMASA FURO, Hakataku Fukuoka, Japani; BYEONGDEOK KIM, Seoul, Korea, MICHAEL S. SO, Paranaque City, Philippiinit, CARLOS A. IBANEZ T., Panama, GARY B. D’ORAZIO, Eagle, Idaho, USA, RONALD S. JOHNSON, Sebago, Maine, USA, DANIEL A. O’REILLY, Stickney, Illinois, USA, RICHARD “DICK” SAWYER, Overgaard, Arizona, USA, ANNE K. SMARSH, Colwich, Kansas, USA, JERRY SMITH, Wauseon, Ohio, USA, HAYNES H. TOWNSEND, Dalton, Georgia, USA. Johtajuus on selviytymistä V Viime vuonna lentokapteeni Chesley ”Sully” Sullenberger pelasti 155 ihmisen hengen laskeutuessaan turvallisesti suihkukoneellaan Hudson-jokeen New Yorkissa. Hän toimi nopeasti ja päättäväisesti valtavan stressin alaisena. Hänellä ei ollut aikaa suunnitella. Hän ei tosiaankaan kutsunut kokoon toimikuntaa päättämään, mikä olisi paras toimintamalli. Hän oli oikea henkilö oikealla paikalla oikeaan aikaan. Hän tiesi, mitä oli tehtävä, ja teki sen. Hän oli valmistautunut ja valmis toimimaan. Halu palvella asuu sydämessä Loistavalla johtajuudella voitetaan mikä tahansa este. Suuret johtajat voivat kerätä ryhmän päättäväisiä, samanhenkisiä ihmisiä ja saavuttaa lähes minkä tahansa tavoitteen. Meillä lioneilla on suuria johtajia, ja meidän on jatkuvasti koulutettava vielä lisää heitä. Halu palvella asuu sydämessämme. Johtajamme innostavat meitä astumaan seuraavan askeleen, nousemaan seuraavalle tasolle ja hyödyntämään palveluhenkeämme parhaalla mahdollisella tavalla. Piirikuvernöörin ja kahden varapiirikuvernöörin muodostamat uudet piirikuvernööritiimit ovat luoneet meille rakenteen, jolla huolehtia tulevaisuudestamme. Lionsklubien kansainvälinen järjestö on myös laajentumassa ja parantamassa lionien johtajankoulutusta. Meillä on siis valmiina struktuurit, joilla voimme tuottaa sellaisia johtajia, joita ansaitsemme. Hyvä presidentti luo klubille nostetta Jokainen lion voi antaa panoksensa johtajien tuottamiseen. Lionit voivat löytää joukostaan johtajiksi so4 LION 2/10 Kansainvälinen presidentti Eberhard J. Wirfs kertoo, että LCI on parantamassa lionien johtajakoulutusta ja sitä kautta järjestöön saadaan hyviä johtajia. Kuvassa tanskalainen ID-ehdokas Per Christersen kouluttamassa uusia lionsjohtajia. pivia henkilöitä ja sen jälkeen kannustaa heitä. Meidän on jatkuvasti varmistettava, että klubipresidenteille ja muille klubivirkailijoille annetaan sellaiset taidot, joilla klubimme saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Me olemme Liikkeellä kasvuun johtajiemme visioiden ja opastuksen avulla. Aivan kuten meidän on kutsuttava laadukkaita jäseniä, meidän on myös valittava joukostamme lioneita, jotka kykenevät toimimaan johtajina. Kuten varmasti tiedätte, oivallinen klubipresidentti paremmin kuin mikään muu pystyy antamaan klubille nostetta ja puhaltamaan siihen energiaa. Hyvät johtajat näyttävät valoa lionien tielle. Heidän merkitystään ei voi yliarvioida: johtajuus merkitsee selviytymistä kaikissa tilanteissa. Ilman hyvää johtajuutta on aivan liian helppoa ajautua epäsovun kareille, päämäärättömyyteen ja tuudittautua uneliaisuuteen. Hyvän johtajuuden avulla pystymme edelleenkin suunnittelemaan ja toi- mimaan yhdessä erinomaisesti sekä varmistamaan sen, että palvelumme vastaa ihmisten tarpeita ja omia voimavarojamme. Kun maailma pienenee palvelutyö laajenee Olemme tehneet uusia ennätyksiä uusien, laadukkaiden jäsenten saamisessa järjestöömme, koska olemme olleet menestyksekkäästi LIIKKEELLÄ KASVUUN kuluvan lionsvuoden ensimmäisellä puoliskolla. Olemme edelleenkin LIIKKEELLÄ KASVUUN. Samalla kun maailma pienenee, me laajennamme palvelutyötämme. Eberhard J. Wirfs Lions Clubs Internationalin presidentti Etuja ja turvaa – helposti kokoamalla If palkitsee kaikki Keskittäjäasiakkaansa mahtavalla alennusohjelmalla. Alennusten lisäksi Keskittäjät saavat myös useita muita rahanarvoisia etuja. Järjestöasiakkaana voit saada alennusta jopa 15 %! Lue lisää if.fi, soita 010 19 19 19 tai tule lähimpään Ifiin. Lisäksi voit saada jopa 5 % Bonusta vakuutusmaksuista. Lisätietoa Bonuksesta s-kanava.fi Asta Suvanto, riskiasiantuntija www.if.fi Puh. 010 19 19 19 Palvelukartan verotuspäätös nurin KHO:ssa Korkein hallinto-oikeus on antanut merkittävän päätöksen yleishyödyllisen yhdistyksen varainhankinnan verovapaudesta. Lions Club Liperi ry haki oikeutta lähes viisi vuotta, ja KHO kumosi 4.3.2010 alempien oikeusasteiden verotuspäätökset. LC Liperi valitti vuodelta 2005 määrätystä jälkiverosta verotuksen oikaisulautakunnalle, joka hylkäsi valituksen. Sen jälkeen asia siirtyi Kuopion hallinto-oikeuden käsittelyyn, ja se päätyi myös valittajan kannalta kielteiseen ratkaisuun. Oikeus katsoi joka toinen vuosi tapahtuneen julkaisun jatkuvaksi ja ansaitsemistarkoituksessa tehdyksi. Se määritteli yhdistykselle kertyneen tuoton elinkeinotuloksi. Oikeus totesi myös, ettei sillä ole merkitystä, mihin saatu tulo on käytetty. Nyt korkein hallinto-oikeus pani pisteen asialle ja kumosi verotuspäätöksen. Samalla se määräsi Itä-Suomen veroviraston käsittelemään asian uudelleen. ”Kun otetaan huomioon julkaisutoiminnan laatu ja laajuus, sekä siitä saadun tulon vähäinen määrä, KHO katsoo, ettei toiminnasta saatua tuloa 2 078,06 euroa ole pidettävä yhdistyksen veronalaisena elinkeinotulona vaan tuloverolain 23. §:n 3. momentissa lueteltuihin tuloihin verrattavana verovapaana varainhankintatulona”, perustelee KHO ratkaisuaan. Kun LC Liperi sai palvelukartan tuotosta jälki- ja ennakkoverolaput, kartan julkaisemisesta päätettiin luopua. Klubi julkaisi karttaa vuosina 2001, 2003 ja 2005. Verotuskohtelun vuoksi oli aiemmin lopetettu paikallisten puhelinluettelojen julkaiseminen. LC Liperin palvelukartan tuotot kertyivät yrityksiltä saaduista ilmoitustuloista. Karttaa jaettiin paikallisissa palvelupisteissä ilmaiseksi paikkakunnan asukkaille, kesämökkiläisille sekä satunnaisille kulkijoille. Tarmo Nenonen 2/10 LION 5 Puheenjohtajan palsta Kevättä kohti K Kevät keikkuen tulevi, kuuluu vanha kalevalainen sanonta. Haarapääskytkin ovat lähteneet jo helmikuun lopulla muuttomatkalleen Etelä-Afrikasta kohti kotoista Suomeamme. Perille ne saapuvat vapusta alkaen, ensimmäiset kuulemma jo huhtikuun lopulla. Varma kevään merkki on myös se, että ilmoittautuminen Hämeenlinnan vuosikokouksen on meneillään. Tulkaa leijonat, puolisot ja leot Hämeenlinnaan suurella joukolla juhlistamaan toimintamme merkkivuotta sekä kannustamaan ”Skeba bändiskabaan” osallistuvia nuoria. Tämä vuosikymmen on meille hyvin merkittävä. Järjestömme kestävin voimavara ovat sen jäsenet. Jäsentemme keski-ikä on varsin korkea ja on odotettavissa että monet eivät enää jaksa olla toiminnassa täysipainoisesti mukana. Meidän on panostettava voimallisesti jatkuvuuteen eli jäsenasioihin. Nuorempien saaminen mukaan toimintamme on välttämätöntä järjestömme jatkuvuudelle. Tämän kauden jäsenohjelmaan on kirjattu tavoitteena nuorten ikäluokkien ja eläkkeelle siirtyvien rekrytointi. Usein ihmiset lähtevät vapaaehtoistoimintaan mukaan, kun joku sattuu pyytämään sopivalla hetkellä. Siis katselkaamme jokainen lähiympäristöömme sillä ajatuksella että lähipiiristä saattaa löytyä toiminnastamme kiinnostunut henkilö. Strategiset linjauksemme vuosille 2010–2015 perustuvat tavoittee- seen, että saamme edustajamme, PID Harri Ala-Kuljun vuonna 2011 järjestömme toiseksi varapresidentiksi. Tämä Suomi johtoon projekti on meidän kaikkien yhteinen haaste. Se edellyttää Suomen Lions-toiminnan kehittämistä maailman johtavan lionsmaan tasolle. 1,3 miljoonan jäsenen kansainvälisen järjestön johtaminen on isänmaallinen, Suomen lionien yhteinen tehtävä ja tuo Suomelle paljon maailmanlaajuista julkisuutta ja hyvää mainetta, kun hoidamme asian kunnolla. LCI:in jäsentilastoja katsellessani olen ilahtunut siitä, että jäsenkehityksen miinusmerkkinen luku on jatkuvasti pienentynyt. Piireissä on tehty kovasti töitä ja tietooni on tullut että uusia klubeja on perusteilla. Toivon kovasti että kauden lopussa jäsentilasto osoittaa plus-merkkistä lukua. Yhteistyökumppaneiden myötä kasvun siemen Meillä on erittäin hyvä alusta kasvun siemenelle uusien yhteistyökumppaneiden myötä. Lions Clubs International ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto (IFRC) ovat solmineet kumppanuussuhteet. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat LCI:in presidentti Al Brandel ja IFRC:n pääsihteeri Beleke Geleta 27.3.2009 Sveitsissä. (katso The Lion nro 3/2009). Luotettavuutemme ansiosta Vanhaa suomalaista arvotaidetta Soita, jos haluat ostaa! Soita, jos haluat myydä! Soita, kun haluat minun tulevan käymään! Kostian Taide Tmi Kalervo Suokko Pälkäne puh. 050 559 6654 [email protected] 6 LION 2/10 Luminen talvi antaa puheenjohtaja Christer Löfströmillekin puuhastelua lionstoiminnan vastapainoksi. olemme haluttu yhteistyökumppani niin yrityksille kuin muille järjestöille. Tämän vuoden aikana meihin on ottanut yhteyttä Suomen Punainen Risti, Suomen Sydänliitto sekä Lastensuojelun Keskusliitto, jotka kaikki ilmaisivat halukkuutensa tehdä yhteistyötä kanssamme. Olemme käyneet alustavia neuvotteluja yhteistyömuodoista ja neuvottelumme jatkuvat sopivien toimintatapojen löytämiseksi. Kuvernöörineuvosto hyväksyi kokouksessaan Imatralla toiminnallemme arvot esitettäväksi vuosikokouksessa Hämeenlinnassa. Arvot ovat toimintaa ohjaavia periaatteita. Jokaisella ihmisellä on arvoja, joko tiedostettuja tai tiedostamattomia. Arvojen merkitys on hyvin tärkeä. Menestyvällä yrityksellä ja järjestöllä on arvot jotka oikein määriteltyinä ja julkilausuttuina toimivat toimintaa ohjaavina työkaluina. Arvo on asia, jota pidämme tärkeänä, arvot ovat valintoja, arvo on vakaumus, arvot ovat yleisiä taipumuksia pyrkiä tiettyihin päämääriin, arvo on kyky sanoa ”EI”, arvot ankkuroituvat sekä järkeen että tunteeseen, arvot ovat yhteisön tahtotila. Suomalaisen Lions-liikkeen arvoiksi kuvernöörineuvosto hyväksyi seuraavat viisi arvoa: Isänmaa ja maailma Palvelemme ensisijaisesti kotipaikkakuntaamme ja kotimaatamme. Olemme valmiina antamaan humanitääristä apua kehitysmaihin. Luotettavuus Meihin voi luottaa, koska olemme rehellisiä ja oikeudenmukaisia ja käyttäydymme vastuullisesti. Palveluhalu Olemme liittyneet lions-järjestöön, koska olemme palveluhaluisia ja auttavaisia erityisesti yhteiskuntamme heikompiosaisia kohtaan. Me haluamme myös vaikuttaa yhteiskunnassa turvaamalla nuorisolle paremman tulevaisuuden. Talkootyö Meidän tapamme auttaa on aktiivinen talkootyö joko omin käsin tehden tai keräämällä varoja aktiviteeteilla lähimmäistemme auttamiseksi. Talkootyö on perisuomalainen tapa auttaa lähimmäistä ilman tiukkaa organisoitumista yhdessä ystävien kanssa. Ihmisläheisyys Ihmisläheisyys on meille tärkeätä sekä palvelutyössämme että klubimme sisäisissä ihmissuhteissa. Näillä viidellä arvolla meidän on erittäin helppo kuvata toimintaamme yhteistyökumppaneillemme sekä jäsenhankintatilaisuuksissa jäsenyydestä kiinnostuneille henkilöille. Ottakaamme ne ohjenuoraksemme. ”Kun iloitset pienistä asioista, voit iloita usein”. Aurinkoisia kevätpäiviä! Christer Löfström puheenjohtaja Puh. (02) 486 460 • Fax (02) 486 6005 57. VUOSIKOKOUS 12.–13.6.2010 Hämeenlinnassa 57:E ÅRSMÖTET 12–13.6.2010 i Tavastehus Sääntömuutoskokous 6.–7.6.2009 Haminassa pidetyn vuosikokouksen päätöksen mukaisesti pidetään Suomen Lions-liitto r.y:n 57. vuosikokous 12.–13.6.2010 Hämeenlinnassa. Stadgeändringsmöte Enligt beslut av årsmötet 6–7.6.2009 i Fredrikshamn håller Finlands Lionsförbund r.f. sitt 57:e årsmöte 12–13.6.2010 i Tavastehus. Kutsumme täten kaikkia maamme klubeja lähettämään kokoukseen edustajansa, jotka määräytyvät sääntöjemme § 9 mukaan. Härmed inbjuder vi alla klubbar i vårt land till att sända sina representanter i enlighet med § 9 i våra stadgar till mötet. Klubin virallisiksi edustajiksi katsotaan lionit, jotka ilmoittautumisen yhteydessä esittävät klubin varmentaman pöytäkirjanotteen tai valtakirjan heidän nimeämisestään klubinsa edustajiksi. Vuosikokouskutsu esityslistoineen, valtakirjoineen ja käsiteltävine asioineen lähetetään lionsklubien presidenteille maaliskuun lopussa. Som officiella representanter för klubben betraktas de lions, som vid anmälan uppvisar av klubben bestyrkt protokollutdrag eller fullmakt, som anger att de utsetts till klubbens representanter. I årsmöteskallelsen, som sänds till lionsklubbarnas presidenter i slutet av mars, ingår föredragningslistan, fullmakten och de ärenden, som behandlas under årsmötet. Vuosikokoukseen ja sen yhteydessä pidettäviin eri tilaisuuksiin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki lionit perheineen ja leot. Alla lions jämte familjer och leos är välkomna att delta i årsmötet och till de tillställningar, som arrangeras i samband med detta. TERVETULOA! VÄLKOMMEN! SUOMEN LIONS-LIITTO R.Y. FINLANDS LIONSFÖRBUND R.F. Christer Löfström puheenjohtaja Markus Flaaming pääsihteeri Christer Löfström Ordförande Markus Flaaming Generalsekreterare 2/10 LION 7 LCIF toimii Kuulolaitteet auttavat puutteenalaisia lionien ja LCIF:n tärkeimmistä painopistealueista. Vuonna 2005 lionit antoivat lahjoituksina noin 1,8 miljoonaa US dollaria, kierrättivät yli 25 000 kuulolaitetta ja tekivät kuuloon liittyvää vapaaehtoistyötä 91 200 tuntia. LCIF:n yhteistyökumppani on Siemens-yhtiöiden tytäryhtiö Rexton, Inc., jonka kanssa LCIF tarjoaa digitaaliset kuulolaitteet matalapalkkaisille henkilöille lionien kuulo-ohjelmien ja lionsklubien kautta. LCIF ei anna kuulokojeita suoraan niitä tarvitseville henkilöille, vaan klubit panevat toimeen vähävaraisten näköseulontoja ja avustavat niitä henkilöitä, jotka täyttävät avustuksen edellyttämät kriteerit. Kuulonhuollon ammattilaiset ovat antaneet hyvin positiivisia lausuntoja kuulolaitteiden hinnasta, kestävyydestä ja laadusta. ham Lions Clubiin. ”Se on vaihevaiheelta toimiva yksinkertainen prosessi, ja LCIF:ltä saa tarvittaessa apua joko puhelimitse tai sähköpostitse.” Tällä hetkellä Lions AHAP on vain Yhdysvalloissa toimiva pilottiohjelma. Lionsklubit tekevät yhteistyötä korvalääkärien ja kuulolaitteiden jälleenmyyjien kanssa. Klubit tilaavat sitten LCIF:ltä kuulolaitteet, jotka lähetetään kuulonhuollon ammattilaisille edelleen jaettaviksi. Lions AHAP määrittelee apulaitteiden saajat tulotason mukaan. Liittovaltion hallituksen määräämät köyhyysrajat antavat suuntaviivat klubin päätöksenteolle. Monien huonokuuloisten ihmisten elämänlaatu on parantunut Lions AHAP-ohjelman ansiosta. Silti on vielä miljoonia kuulolaitteiden puutteessa olevia ihmisiä. Tukemalla LCIF:ää annat tukesi lioneille, jotHelppo käyttää ka ovat sitoutuneet auttamaan heiHuonokuuloiselle nuorelle tytölle sovitetaan kuulolaitetta lionien kenttätyön ”Ohjelmaa on helppo käyttää”, sa- kentyneestä kuulosta kärsiviä. aikana. noi lion Robert Simmons, joka kuuAlecia Dimar Moberlysta, Missourista, kotoisin lä luokalla ja saa edelleen kiitettäviä luu Mainessa toimivaan the Windolevalla Ruby Thompsonilla ja Ete- numeroita. Tytön kasvaessa kuulolä-Dakotan Sioux Fallsista kotoisin laitteita on vaihdettu ja säädetty tarolevalla Emma Iversonilla on pal- peen mukaan.” jon yhteistä. Molemmat naiset ovat ”Lionien edullisten kuulolaitteiyli 100-vuotiaita, ja molemmilla on den avustusohjelman ansiosta lionit Pietarissa Venäjällä on aivan mahdotonta löytää tila-autoa, jossa olili käytössään lionien edullisten kuu- saavat mahdollisuuden auttaa oman si hissilaite pyörätuolia varten. Niinpä the St. Petersburg Great Bear lolaitteiden avustusohjelman (Lions paikkakuntansa asukkaita, jotka kärLions Club palkkaa sotilasakatemian opiskelijoita, kun se ajeluttaa AHAP) kautta saatu kuulolaite. Oh- sivät heikentyneestä kuulosta”, savammaisia lapsia ympäri kaupunkia. Lionit kuljettavat lapsia museoijelma kuuluu Lions Clubs Internatio- noi LCIF:n puheenjohtaja Al Branhin, puistoihin, elokuviin ja teatteriin. nalin säätiön (LCIF) ohjelmiin. del. ”Ilman LCIF:n ohjelmaa tuVuonna 2003 perustetussa klubissa on 20 jäsentä. Klubi tukee Lions AHAP avustaa niin vanho- hannet yhdysvaltalaiset joutuisivat myös lasten urheiluohjelmia, avustaa palveluksessa menehtyneiden ja kuin nuoriakin, kuten missourilai- kamppailemaan kuulovaikeuksiensa sotilaiden perheitä ja avustaa vammaisia lapsia valtion viranomaisten sen the Rolla Lions Club of Salemin kanssa ilman apua.” kanssa asioimisessa. Venäjällä on 17 lionsklubia, ja niissä on yhteensä jäsen Albert Holt voi todistaa. Al268 jäsentä. bert kertoi hiljattain seuraavan tari11 % USA:n väestöstä nan Brittany-nimisestä tytöstä, jolla on huonokuuloisia oli vakava kuulo-ongelma. ”Brittany oli ensimmäisellä luo- Vuonna 2008 tehty kartoitus osoitkalla. Koulusta ilmoitettiin tytön äi- ti, että yli 11 prosenttia koko Yhdysdille, että Brittany siirrettäisiin kyl- valtojen väestöstä eli 35 miljoonaa lä seuraavalle luokalle, mutta hänet amerikkalaista on huonokuuloisia. sijoitettaisiin erityisluokkaan, koska Näistä 35 miljoonasta peräti 25 milhänellä oli kuulovaikeuksia. Hänen joonaa on ilman kuulolaitetta. Suuäitinsä tuli itkien the Rolla Lions Clu- rin syy siihen on kuulolaitteiden korbiin pyytämään apua. Perheen tulot kea hinta, joka on keskimäärin 2000 mahtuivat hyvinkin niiden rajojen US dollaria. Lionit tarjoavat kuitenMittaukset sopimuksen mukaan sisälle, jotka liittovaltion hallitus on kin Lions AHAP -ohjelman ja LCIF:n esim. klubi-iltoina asettanut ehdoksi sosiaalisten avus- kautta korkealaatuisia kuulolaitteita tusten saamiseen. Pian kuulolait- matalapalkkaisille ihmisille. teen saatuaan Brittany paransi huoJo vuonna 1925 Helen Keller kanYrjöläntie 16 / PL 1 Puh. 014 584 661 mattavasti arvosanojaan. Hän on sii- nusti lioneita auttamaan heikenty44401 Konginkangas GSM 0400 541 866 tä lähtien edistynyt hienosti koulu- neestä kuulosta kärsiviä ihmisiä, ja salmutex@salmutex.fi Faksi 014 584 220 työssään ja on parhaillaan viidennel- kuulonsuojelu on edelleenkin yksi Hauskanpitoa ja oppimista SALMUTEX OY 30 vuotta Klubiasut, smokit ja frakit 8 LION 2/10 Lioneilta toivoa Haitille Kun Haitilla 12.1.2010 oli 7 richterin asteikon maanjäristys, sen keskipiste osui melkein Haitin pääkaupungin Port au Princin keskustaan. Tuhot olivat myös sen mukaiset. Yksi maailman köyhimmistä valtioista joutui näin kohtaaman vielä syvemmän ahdingon Kansainvälinen säätiömme on ollut mukana Haitin auttamisessa alusta asti. LCIF tekee tiivistä yhteistyötä Lääkärit Ilman Rajoja järjestön, kuin myös YK:n ja Punaisen Ristin kanssa. Avun tarvetta eivät helpota ainoastaan lääkärit, sairaanhoitajat ja lääkkeet. Maan pääkaupunki on melkein maan tasalla, samoin sen tieverkosto ynnä muu infrastruktuuri on pirstaleina. Tarvetta on kaikesta – ihan kaikesta! Ja tässä kohtaa me lionit olemme avainasemassa. Tämä on se alue, missä me voimme ja olemme avuksi vuosiksi eteenkinpäin Haitin asukkaille. Lionien Hope for Haiti -hätäapukeräyksellä on saatu kokoon jo yli 2,3 miljoonaa dollaria. Lionien toivo Haitille on lionien ja Lions Clubs Internationalin säätiön (LCIF) yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on saada apua ja toivoa Haitin asukkaille. LCIF tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten johtajien, hallituksen virkailijoiden ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa Haitilla, jotta voidaan varmistaa välitöntä apua ja pitkän aikavälin työtä Haitilla. LCIF:n puheenjohtaja Al Brandelin vieraillessa viime viikolla Haitilla yhdessä muiden lionjohtajien kanssa, tapasivat he Yhdysvaltain Hai- tin suurlähettilään, Port-au-Princen pormestarin ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. He kaikki vakuuttivat tukevansa lionien pyrkimyksiä. LCIF:n kokemus paikkakuntien jälleenrakentamisesta luonnonkatastrofien jälkeen on osoittanut miten tärkeää on luoda pitkän aikavälin yhteistyösuhteet. Aivan kuten muissakin luonnonkatastrofeissa, lionit toivovat voivansa rakentaa uudelleen koteja ja sairaaloita, kehittää uudelleen näönhuoltoa, tarjota tukea vammaisille, mukaan lukien niille, jotka ovat vammautuneet tämän katastrofin seurauksena. taudit se seuraava uhka Haitin kansalle. Siksi on erittäin tärkeätä, että LCIF pystyy organisoimaan mahdollisimman nopeasti mm viemäriverkoston kunnostamista ja uusien rakentamista. Tämä on yksi niitä ratkaisevia keinoja, millä pidetään asukkaiden juomavesi puhtaana. Suomessa kerätty 130 000 euroa Apua on siis annettu ja annetaan. Auttamisen onnistumiseksi pitkällä aikavälillä on ehdottoman tärkeää, että me jatkamme oman apumme antamista. Monien pelkona Kolme telttakylää LCIF.n avustuksella on pystytty perustamman kolme telttakylää. Tämä merkitsee että 200 telttaa on pystytetty Port au Princin kolmeen kaupunginosaan, Delmas, Blanchard ja Carrefour-Feuille kotinsa menettäneille. Osassa teltoissa annetaan mm hoitoapua tarvitseville. Näillä kolmella telttakylällä LCIF on voinut helpottaa jo 3 000 ihmisen elämää. Lisäksi alueelle ollaan lähettämässä vielä lisää 240 telttaa. Samalla LCIF paikallisten lioneiden kanssa ovat kehittämässä pidemmän aikavälin uudelleen rakennussuunnitelmaa. Lionit pyrkivät nyt varustamaan nämä telttakaupungit viemäröinnillä, keittiöillä ja terveysklinikoilla. Nyt kun monsuunisateet ovat alkaneet, on haitilaisten tilanne tulossa vieläkin kriittisemmäksi. Monsuunisateiden myötä ovat kulku- LCIF:n puheenjohtaja Al Brandel ja hänen puolisonsa Maureen yllättyivät Haitin vierailullaan kaikesta siitä mitä lionit ovat saaneet järistysalueella aikaiseksi. Kolmella telttakylässä LCIF on pystynyt helpottamaan noin 3 000 ihmisen elämää. on, että tiedotusvälineiden vaietessa myös meidän auttajien ”pussin suut” menevät liian aikaisin kiinni. Nyt on kuitenkin kyse niin valtavasta tuhosta, että meidän lioneiden apua tullaan siellä tarvitsemaan pitkään. Haitin kansaa ei saa jättää yksin! Haiti nousee jaloilleen omalla sisullaan ja meidän muiden auttavalla kädellä, mutta se ei tapahdu hetkessä eikä kahdessakaan. Suomesta on keräysten avulla saatu kokoon tähän mennessä jo 130 000 €. Se on hieno summa. Pyydämme sinua jatkamaan lahjoittamista haitilaisten hyväksi. Lahjoitukset voi tehdä turvallisesti, koska LCIF:lle lahjoitetuista varoista 100 % menee suoraan Haitin hätäapuun, sillä hallinnolliset kulut katetaan sijoituksista saaduista korkotuloista! Eläkäämme me lionit Haiti sydämissämme vielä pitkään! Marjo Kiviranta LCIF Suomen koordinaattori ja LCIF-piiri koordinaattorit KILPAILUKUTSU LIONS SM GOLF 10.–11.7.2010 Alastaro Golf’n ja Loimijoki Golf’n kentillä Pelataan molemmat kentät! Pelimuodot ja sarjat: Miehet ja naiset (tasoitus – 18) tasoituksellinen lyöntipeli (aloittaa Loimijoki Golfissa) Miehet ja naiset (tasoitus 18.1 – 36) tasoituksellinen pistebogey (aloittaa Alastaro Golfissa) Veteraanit 65+ (miehet + naiset) tasoituksellinen pistebogey Palveluskumppanit & perheenjäsenet, tasoituksellinen pistebogey Joukkuekilpailu, 2 hlö/joukkue molemmilla kentillä (lauantaina) Lisäksi lähemmäs lippua ja pisin draivi molemmilla kentillä Kilpailumaksut: (max 250 osallistujaa) Maksu ja ilmoittautuminen 31.05.2010 mennessä 120,–/osanottaja Jälki-ilmoittautuminen 150,–, jos mahtuu. Joukkuekilpailu 20,–/joukkue, maksu ja ilmoittautuminen paikanpäällä. CHILE Chilen maanjäristys on ollut yksi kaikkien aikojen suurimpia. Väestöön kohdistuneet tuhot eivät onneksi ole olleet niin pahat kuin mitä Haitilla. LCIF on järjestämässä apua myös Chileen ja tästä syystä Suomen Lions -liiton hallitus on myöntänyt katastrofirahastosta 25 000 USD LCIF:n kautta käytettäväksi Chilen maanjäristysalueen uhrien auttamiseksi. LCIF on jo ilmoittanut, että myöskin nämä lahjoitukset menevät lyhentämättöminä Chilen uhrien auttamiseen. Näin ollen Chileen lahjoitettuja varoja ei voi korvamerkitä Melvin Jones -jäsenyyksiin. Seuraamme päivittäin tilanteen kehitystä. Lähinnä olemme odottaneet Chilen viranomaisten virallista avun pyyntöä. Pyydämmekin kaikkia lioneita, puolisoitamme, leoja ja tukijoitamme jatkamaan Haitiin suunnatun keräyksen jatkamista. LCIF:n puolesta Marjo Kiviranta LCIF 107 MD koordinaattori Ilmoittautuminen: Otamme ilmoittautumisia 125 hlöä/kenttä. Ilmoita nimi, tarkka tasoitus, seura, puhelinnumero, sähköpostiosoite, postiosoite ja Lions-klubisi nimi. Ilmoittautuminen sähköpostilla; martti.salonen@loimaansarasport.fi Maksu: Loimaan Seudun Op 523900-283186 LC Loimaa Kosket Vahvistamme ilmoittautumisen maksusuorituksen jälkeen. Palkinnot: Paras SCR-tulos palkitaan Lions SM Golfmestarina 2010. Sarjojen parhaat palkitaan. Joukkue- ja erikoiskilpailuissa omat palkinnot. Majoitus: Tiedotamme sivuillamme www.lionssmgolf.fi majoitusvaihtoehdoista! Seuraa sivujamme, päivitämme tietoja kisoihin asti. Lisätiedot: Jaakko Raikkonen 050 557 1103, jaakko.raikkonen@raikkonen.fi Simo Laaksonen 0400 534 833, simo.laaksonen@tilitoimistolaaksonen.fi Tutustumiskierros kaudella ennen kilpailuja 25 €, kun maksu suoritettuna. Varauksen yhteydessä mainittava Lions SM-golf. TERVETULOA! LC LOIMAA/KOSKET 2/10 LION 9 Lions-liitto juhlii vuosikokouksessa Kuvernöörineuvoston vanhimmalla, DG Matti-Pekka Mäkelällä on asiaa pääsihteeri Markus Flaamingille ja puheenjohtaja Christer Löfströmille. Kuva: RNen. 27 asteen pakkanen ja pureva viima tervehtivät Imatran valtionhotellissa 20.2.2010 kokoontunutta kuvernöörineuvostoa. 107 leijonaa puolisoineen oli kuitenkin saapunut lämpimin ajatuksin päättämään liiton asioista sekä valmistelemaan vuosikokousasioita. Hämeenlinnassa juhlitaan myös suomalaisen lionstoiminnan 60-vuotista taivalta. Kauden 4. kuvernöörineuvoston kokouksen avajaisjuhlan tervehdyssanat lausui D-piirin piirikuvernööri Jukka Hietanen. Hän totesi piirissään myös jäsenmäärän vähenemisen ja nimesi erääksi siihen vaikuttavaksi tekijäksi alueen puu- ja paperiteollisuuden vaikeat ajat. Toiminta piirissä on kuitenkin ollut aktiivista ja kouluttautuminen uudistuvan lionstoiminnan hengessä on saanut hyväksyntää. Se on tuonut neljä muutosvalmentajaa ja tällä kaudella koulutetaan kolme lisää. Eikä tavoite muutosvalmentajasta jokaiselle alueelle ole kaukana. Musiikkiesityksistä vastasi Mansikkalan yläkoulun kuoro sekä dir. mus. Hannu Sopanen kanteleella. Tilaisuudessa esiintyi myös Imatran karjalaisten tanhuryhmä Lirpukat. Hartaushetken piti rovasti Matti Tuomisto. Liiton puheenjohtaja Christer Löfström mainitsi tervehdyksessään, että elämme muutoksen vuosikymmentä. Tämä näkyy siinä, että saamme nuorempia leijonia toimintaan mukaan. Se tosin vaatii työtä. Tekoja ja näkyvyyttä tarvitaan. Lions-liitto on myös ha10 LION 2/10 luttu yhteistyökumppani. Esimerkiksi LCI:n ja SPR:n yhteistyösopimus avaa melkoisia näkymiä katasrofiavun nopealle perille toimittamiselle. Suomessakin tälle yhteistyölle on kylvetty siemen. Puheenjohtaja toivotti leijonaväen tervetulleeksi Hämeenlinnan vuosikokoukseen 60-vuotisjuhlakahville. Kokouksessa hyväksyttiin Lionsliiton sääntöihin muutoksia sekä klubin mallisääntöihin muutoksen, jolla ulkojäsenyys voitaisiin klubissa hyväksyä koko vuodeksi. Hallitus on aloittanut toimenpiteet liittotoimiston hissin uusimiseksi ja tehnyt sopimuksen Schindler Oy:n kanssa. Korjaus alkaa 28.6. ja on valmis 20.8. Auditointia jatketaan Auditointi jatkuu ensimmäisen kierroksen osalta entiseen tapaan. Suomen Lähikauppa on päättänyt, että Nesentra Oy vastaa auditoinnista vuonna 2010. Internet-toiminnan ohjeen ja ansiomerkkiohjeen muutokset hyväksyttiin. Puheenjohtajaehdokkaana on VCC Lauri Vainio ja varapuheenjohtajiksi ovat hakeneet IPDG Asko Merilä LC Utajärvi, PDG Heimo Potinkara LC Lahti/Laune ja DG Esko Viinikainen LC Helsinki/Metsälä. Vuosikokouspaikkakunnaksi vuodelle 2014 ovat ehdolla Lahti, Pori ja Ylivieska. Kauden 2011–2012 teemaksi on ehdolla LC Tampere/Näsinneulan Vanhustyö ja hallituksen esittämä Vastuu on minun – ansvaret är mitt. Klubialoitteita oli ennätysmäärä 18 ja ne on esitelty seuraavalla sivulla. KVN esittää vuosikokoukselle kannatustodistuksen myöntämistä PID Harri Ala-Kuljulle kansainvälisen järjestön 2. varapresidentin virkaan vuosille 2010–2012. Vuosikokouksen esityslista ja toimintakertomus esitetään vuosikokoukselle samoin kuin toiminta-ajatus 2010– 2011, sisältäen toiminta-ajatukset, teemat, painopistealueet, arvot ja strategian, Lions-vuoden tapahtumat sekä toiminnan pts 2010–2015. PDG Ossi Eloholma esitteli jäsenille ja klubeille suunnatun arvokyselyn tuloksia. Tulosten perusteella on PDG Eloholman johdolla laadittu Suomen lionien arvot, jotka KVN hyväksyi esitettäväksi vuosikokoukselle. Arvot ovat isänmaa ja maailma, luotettavuus, palveluhalu, talkootyo ja ihmisläheisyys. Antti Forsell puhuu Sydneyn kokouksessa PID Tapani Rahkon LCI:n raportin tärkein asia suomalaisittain oli, että IP Eberhard Wirfs on kutsunut lion Antti Forsellin puhujaksi kansainväliseen vuosikokoukseen. Anttia on pyydetty pitämään puhe keskiviikkona 30.6.2010. Järjestön jäsenmäärä on 15 808 plussalla, Euroopassa on miinusta 1 510 ja Suomessa 91. Pääsihteeri Markus Flaamingin mukaan jäsenrekisterin yhdistämistä on valmisteltu viime keväästä alkaen. Tilanne on nyt se, että useita siirtoja on testattu ja jäsensiirrot ovat onnistuneet. MD-YC Jari Rytkönen totesi, että kevään 2010 nuorisovaihtoon on saapunut 283 hakemusta, joka on suurin sitten vuoden 2005. Kevään nuorisovaihtoleirit pidetään A, E, G, N ja O -piireissä. Kesän 2011 nuorisovaihtoleirit järjestetään piireissä C, D, F ja I. MD-LeoC Reima Mäkelä korosti teemaa leosta leijonaksi. Hänen mielestään kannattaa tarjota leoiän ylittäneille lionsuraa. Skeba nuorisobändiskaba hyväksyttiin osaksi vuosikokousohjelmaa. Tällä kertaa mukana on 63 bändiä. Koulukaveriprojektin hyväksyminen ja klubeille tiedottaminen tapahtuu kevään 2010 aikana. Projektin käynnistäminen on heti kauden 2010–2011 alussa. Viestintätoimikunnan osalta uskotaan huomion mediassa lisääntyvän, jos 60-vuotisjuhlien yhteydessä palkitaan kauden paras aktiviteetti. PID Harri Ala-Kulju totesi Eurooppa Forumin hyväksi tehdyn 19 210 vapaaehtoistyötunnin suuri merkitys ja Suomi johtoon 2010 kampanjan päätavoite on 2011 Seattlen vuosikokous. Ehdokkaamme PID Harri Ala-Kulju on esitelty Aalborgin NSR-kokouksessa. Joulukorttien osalta PDG Seppo Lappalainen totesi, että kolme piiriä erottautui myyntituloksessa ja asiasta kuuluu enemmän Hämeenlinnan vuosikokouksessa. AR-säätiön puheenjohtaja Markku Kynsijärvi totesi, että kauden aikana käsiteltiin 27 hakemusta ja klubeille on jaettu viime vuonna 98 000 euroa. Liiton talouden osalta pääsihteeri Markus Flaaming totesi, että tulos tammikuulta noudattelee edellisen kauden kulkua. Kansainväliseen vuosikokoukseen Sydneyhin on lähdössä 87 henkilöä. Leijonahenki sävellys ruotsiksi eli Lionandan on nyt saatavilla liittotoimistosta. Sanoituksen on kääntänyt lion Gunborg Björk LC Jakobstad-Pedersöre/Linneor. Seuraava kokous pidetään 11.6.2010 klo 13 Kylpylähotelli Rantasipi Aulangossa. Raimo Naumanen Lion, dir.mus. Hannu Sopanen esitti avajaisjuhlassa kanteleensoittoa. Kuva: RNen. Vuosikokoukselle 18 aloitetta Hämeenlinnan vuosikokoukselle jätettiin määräaikana 18 aloitetta. Lisäksi hallitus jätti aloitteen joulu- ja ystävänpäiväkorttiasiassa. LC Kirkkonummi-Kyrkslätt esittää ”Roska päivässä -liikkeen periaate” aktiviteetiksi. Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Suomen Lions-liitto ei ota aktiviteetikseen Roska päivässä -liikkeen periaatetta. Lionsklubit voivat kuitenkin niin halutessaan osallistua palveluaktiviteettiin alueillaan ja kertovat tapahtumistaan tiedotusvälineille. LC Hamina, LC Hamina/Bastioni, LC Hamina/Varvara ja LC Vehkalahti: MJ -jäsenyyksien anominen ja lionstarvikkeiden tilaaminen helpommaksi. Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Lionsklubit voivat niin halutessaan tilata tarvitsemansa materiaalin, rauhanjulistekilpailun materiaali mukaan lukien, jo nyt Lions-liiton tarvikemyynnistä. Melvin Jones -jäsenanomusten maksuliikenne kulkee lionsklubin kautta. Tarvittaessa piirin LCIF-henkilöt ja Lions-liiton henkilöt auttavat lionsklubia lomakkeen täyttämisessä. LC Oulu/Raatti: Vuosi- ja KVN -kokousten tasapuolinen jako ympäri Suomea. Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Kuvernöörineuvoston kokouksia on kierrätetty eri puolilla Suomea klubien järjestämishalukkuuden mukaan. Lions-liiton vuosikokousohjeen mukaisesti ehdokkailta vuosikokouspaikkakunniksi pyydetään ennen vuosikokousta kokouspaikka- ja talousarvioehdotukset, jotka julkistetaan vuosikokouksessa ennen äänestystä. Tällä tavalla paikkakunnat kilpailutetaan. Kiertojärjestys aiheuttaisi sen, että kilpailu ehdokkaiden välillä jäisi pois ja niin kokouspaikka- kuin talousarvioitakaan ei voi saada etukäteen. Kilpailutuksen poistaminen vaikuttaisi myös vuosikokouspalveluiden hintatasoon. Lisäksi yhdenvertaisuuslain § 2:n mukaan esitys loukkaa syrjimisen kieltoa. LC Helsinki/Kamppi: Valtakunnallinen lionsaktiviteettiaiheinen valokuvakilpailu. Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous päättänee, että järjestetään valokuvauskilpailu lionien, puolisoiden ja leojen kesken. Kuvernöörineuvoston elokuun kokouksessa julistetaan kilpailu alkaneeksi. Vuosikokous päättänee, että piirien voittajatyöt valitaan piirien vuosikokouksissa ja että ne lähetetään Lions-liiton toimistoon 15.5. mennessä loppukilpailua varten. Vuosikokouksen osallistujat äänestävät valtakunnan voittajatyön. LC Paimio/Aallotar: Diabetestiedotus osaksi lionstyötä Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Diabetestiedotus on jo nyt osa järjestömme toimintaa. LC Tampere/Pispala: Lionsit tekemään ICE-koodi tunnetuksi. Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous päättänee, että Lions-liitto ja lionsklubit suosittaisivat ICEkoodin tekemistä tunnetuksi omilla alueillaan. LC Taipalsaari: Aktiviteettien ideapankki. Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Ideapankki ja sen toimintaperiaatteet julkistetaan jo kauden 2009–2010 aikana. Aloitteessa mainitut esitykset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jalostettaessa tämän ideapankin sisältöä. LC Kuopio/Canth: Kansainvälinen ystävyysklubipankki Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Lionsklubit voivat halutessaan ottaa yhteyden toisiin lionsklubeihin ja ehdottaa ystävyysklubitoimintaa. Lionsklubien yhteystiedot maailmanlaajuisesti löytyvät päämajan kotisivuilta ja ystävyysklubisopimukset löytyvät monella kielellä sekä Lions-vuosikirjasta että liiton kotisivuilta. LC Taipalsaari: Piirilehtien toimitus ja julkaisu LION-lehteen Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous todennee, että piirit käyt- tävät piirilehden tuoton piirin vuosikokouksen päättämiin aktiviteetteihin ja näin ollen piirit julkaisevat edelleen omat lehtensä omilla alueillaan. Todettakoon lisäksi, että LION-lehden piiripalstalla piirit saavat vuorotellen esitellä toimintaansa. LC Kankaanpää/Kuninkaanlähde: Muutos vuosikirjan jakeluun Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Ehdotuksesta on päätetty jo viime vuosikokouksessa Haminassa, joten asiasta ei tarvitse päättää. Toimenpiteet on jo aloitettu. Klubikohtainen lukumäärä kysytään klubin jäsen- ja klubitietojen tarkistuksen yhteydessä maaliskuussa. Myös piirien vuosikokouksissa kysytään klubeilta kunkin haluama määrä vuosikirjoja. Seuraavat kaksi aloitetta koskevat samaa asiaa: LC Viitasaari/Karoliina: Liitolle, piireille ja klubeille vapautus TEOSTO-maksuista ja LC Kuopio/Canth: TEOSTO- ja GRAMEX-maksujen poistohakemus hyväntekeväisyystapahtumista Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous päättänee, että Lions-liitto selvittää Teoston ja Gramexin kanssa mahdollisuudet maksun poistamiseen. Selvityksen tulokset julkistetaan LION-lehdessä. Joka tapauksessa etukäteen tehty ilmoitus Teostolle ja Gramexille pienentävät maksua. LC Utajärvi: Piirijaon muutostarpeen selvitys Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Asiaa on selvitelty tällä kaudella ja asian valmistelua jatketaan tulevalla kaudella. Lopullisen ratkaisun asiassa tekee kansainvälinen hallitus kuvernöörineuvoston ehdotuksesta. LC Espoo/Kivenlahti: Sääntömuutos § 6 Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous todennee, että piirien rekisteröinti ei muuta nykyisiä piirien toimintatapoja eikä piirien hallinnon kasvattaminen tällä tavalla ole tarkoituksenmukaista. LC Janakkala/Idat: Jäsenille mahdollisuus anoa ulkojäsenyyttä vuodeksi kerrallaan Päätös: Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Aloitetta ei tarvitse käsitellä, koska klubin mallisääntöihin tehty muutos antaa mahdollisuuden myöntää ulkojäsenyys vuodeksi kerrallaan. LC Askola: Sotiemme veteraanien lähimatkojen korvaus Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous todennee, että lionsklubit voivat ottaa yhteyden paikallisiin liikennöitsijöihin Lions Club Askolan mallin mukaisesti ja neuvotella asiasta näiden kanssa. LC Jämsä/Vanha Jämsä: Kaikkien klubien aktivoiminen korttimyyntiaktiviteettiin lisäämällä uusi kriteeri 100 % presidentin merkin vaatimuksiin Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Hallitus on tehnyt ehdotuksen kuvernöörineuvostolle, että kyseisen aloitteen sisältö otettaisiin huomioon ansiomerkkiohjetta muutettaessa. Ansiomerkkiohjeen hyväksyy kuvernöörineuvosto. Siksi aloitetta ei käsitellä vuosikokouksessa. LC Mänttä: Kotimaisen jäsenmaksun eräpäivän siirtäminen marraskuulle Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Klubin mallisääntöjen mukaan jäsenmaksut määrätään keväällä ja klubi voi laskuttaa ne jäseniltään heinäkuusta alkaen. Klubi ehtii siis maksaa jäsenmaksunsa Lions-liitolle ja kv. järjestölle elokuun aikana. Kuvernöörineuvosto toivoo, että klubit uusivat sääntönsä uusien mallisääntöjen mukaisiksi kauden 2010–2011 aikana. MUUT ALOITTEET Joulukorttiaktiviteetti 2010 ja ystävänkorttiaktiviteetti 2011 Kuvernöörineuvoston päätösehdotus vuosikokoukselle: Vuosikokous päättänee, että joulukorttiaktiviteetilla 2010 ja ystävänkorttiaktiviteetilla 2011 tuetaan liiton nuorisotyötä ja yhteispohjoismaisia (NSR-) projekteja. Osallistuneet klubit saavat aktiviteetin tuotosta 50 % käytettäväksi omiin aktiviteetteihinsa. 2/10 LION 11 Ehdolla liiton puheenjohtajaksi (CC) kaudelle 2010–2011: VCC Lauri Vainio Palvellen ja keskustellen – yhdessä kehittäen Viime aikaiset luonnonkatastrofit ovat osoittaneet vapaaehtoisjärjestöjen tarpeellisuuden toimia nopeasti avun saamiseksi hätää kärsiville. Meidän etunamme on se, että lahjoitamme kaikki keräämämme varat lyhentämättöminä eteenpäin. Paikalliset leijonat koordinoivat paikan päällä varat apua tarvitseville. Avoimuus varainkeruiden yhteydessä luo positiivisen julkisuuskuvan ja antaa myös imua jäsenhankintaamme. Toiminnan kehittäminen haluttavaksi tulee olemaan suuri haaste tulevaisuudessa. Mehän olemme vapaaehtoisjärjestö, johonka kaikenikäiset jäsenet ovat tervetulleita. Nuorilta löytyy uusia innovatiivisia ideoita toi- mintaamme, kun taas vanhemmat jäsenet tuovat mukanaan vakautta palveluun. Siis kaikki uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan palvelutyöhön ikään tai sukupuoleen katsomatta. Me tarvitsemme toimintaamme jatkossakin palvelevia käsiä. Isojen keräysten puuttuessa meillä on aikaa keskittyä oman paikkakunnan palveluun, klubitoiminnan kehittämiseen, uusien aktiviteettien luomiseen ja toteuttamiseen sekä tietenkin Lions-tietouden ja tunnettuuden lisäämiseen. Näkyminen niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti lehdistössä ja radiossa lisää järjestömme kiinnostavuutta palvelujärjestöjen laajassa rintamassa. Kuluva vuosi on Suomalaisen Lions-toiminnan 60-juhlavuosi, jota juhlistamme monin eri tavoin ja tapahtumin, palvellen, näkyen, vuorovaikutuksessa ympäristöömme ja jäsenistömme kanssa. Ehdolla liiton varapuheenjohtajaksi (VCC) kaudelle 2010–2011: PDG Heimo Potinkara Arvomme turvaavat tulevaisuutemme Korkeilla eettisillä arvoillamme ja periaatteillamme tulee edelleen olla näkyvä osa toiminnassamme. Uudistumisen ja kehittämisen tulee pohjautua näihin arvoihin, jotka on hyväksi koettu ja ovat edelleen tähänkin päivään hyvin soveltuvia. Toimintamme tulee tyydyttää ja antaa mielihyvän tunne niin nuorelle, kuin varttuneelle leijonalle. Viime syksynä Tampereella pidetyn Eurooppa Foorumin teema ”Connecting Generations” – ”Yhdistämme Sukupolvia” kuvaa erinomaisesti sitä, kuinka arvomme koskettavat kaiken- ikäisiä kansalaisia. Toiminta Lions-järjestössä on ainutlaatuista, eri sukupolvia yhdistävää kansalaistoimintaa. Keski-ikämme on noussut ja uusia nuoria jäseniä tarvitaan tuomaan virikkeitä ja uutta verta toimintaamme. Toisaalta keski-iän nousu on myös merkki siitä, että ne, jotka ovat aatteemme ja toimintamme sisäistäneet haluavat olla jäsenenä mahdollisimman pitkään. Tämä on hyvä asia. Positiivisuus, myönteinen asenne uusille ideoille, sekä arvoihimme pohjautuva tekeminen kaikilla tasoilla ovat avaimia järjestömme kestävälle kehitykselle. Arvopohjamme tunnistettavuuden pitää olla ”käsin kosketeltavaa” ja tähän meidän tulee sitoutua. Haluan toiminnallani olla edistämässä suomalaisen Lions-toiminnan vastuullisia tekoja yhteiskuntamme ja ympäristömme hyväksi. IPDG Asko Merilä Palvelua vuorovaikutteisesti aidosti ihmisenä kohdaten Kun Leijonan henki ja -sydän ovat paikallaan, palvelun saaja ja antaja kokevat usein elämyksiä parhaasta päästä. Lions -toiminta antaa monipuolisena, kansainvälisenä vapaaehtoistyönä mahdollisuuden saada itselleen sitä enemmän mitä enemmän siihen osallistuu. Ei olekaan ihme, että maailmalla sarjassaan luotetuin järjestömme kasvaa ja 1,3 miljoonaa jäsentä toimivat tehokkaasti kotimaassa ja yhteistyössä ympäri maapalloa. Vaikka elämme pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, Lions -palveluja tarvitsevat nuoret ja vanhat. Apumme kohdennetaan sitä eniten tarvitseville. 12 LION 2/10 Oman liittomme toiminnan suunnittelua ja toteutusta on vara aina parantaa. Haluan olla mukana kehittämässä edelleen hyvin käynnistyneitä tehostamistoimia. Klubien palveluun kuuluu myös Lions -tuotteiden pitäminen esillä. Tästä esimerkkinä voisi olla katastrofitilin ja -keräyksen markkinointi näkyvästi. Lions -perinteet jatkuvat vahvoina. Nuoremmat sukupolvet, Leot ja lisääntyvä naisten osallistuminen Lions -toimintaan takaavat palvelujemme monipuolistumisen. Kun Harri valitaan kansainväliseksi presidentiksi, luotan Suomen Lions -toiminnan saavan sellaista nostetta, että palveluvoimamme kasvu jatkuu. Toivon, että saamme Kaisun kanssa jatkaa kuvernööri-, hallitus- ja kahden TTS tmk -kausien jälkeen uuden strategisen suunnitelman toteutuksessa käytäntöön. DG Esko Viinikainen Yhteistyöllä ja kehittämisellä palveluvoimaa Me palvelemme. Lions-järjestö on luokiteltu maailman parhaaksi palvelujärjestöksi. Palvelutyö tehdään klubeissa. Lions-liiton tehtävä on huolehtia siitä, että tämä työ onnistuu. Voidaan siis sanoa, että liitto on jäseniään eli klubeja varten. Lions-toiminta on yhteistyötä. Hyvän lions-johtajan ominaisuuksiin kuuluu, että hän uskaltaa ottaa ympärilleen myös itseään fiksumpia ihmisiä. N-piiri on hyvä esimerkki siitä, millaisiin tuloksiin oikealla yhteistyöllä päästään. Toivon voivani vaikuttaa siihen, että sama yhteistyö toimii koko valtakunnassa. NSR-kokous viimeistelyä vaille Järjestelyt Hyvinkäällä 28.–30.1. 2011 pidettävään Pohjoismaiden neuvoston (NSR) kokoukseen ovat jo loppusuoralla. Valmistelutöissä ovat olleet mukana kaikki hyvinkääläiset lionsklubit ja tapahtuman teemaksi on valittu Leijonat tukevat nuorisoa: ”Ota oma elämä haltuusi”. Pohjoismaisten leijonien kokoontumispaikkana on Hotelli Rantasipi Sveitsi Hyvinkää. Hyvinkääläisten tavoitteena on saada klubit kiinnostumaan pohjoismaisesta lionsyhteistyöstä, jota on tehty jo vuodesta 1952 lähtien. NSR-viikonloppuun ovat kaikki leijonat tervetulleita osallistumaan seminaareihin rekisteröitymismaksun maksettuaan. Järjestäjät toivovatkin, että klubit lähettävät edustajiaan paikalle. Muut palvelut ovat valinnaisia. Puoliso ei maksa rekisteröitymismaksua ja voi osallistua erillisiin maksullisiin puoliso-ohjelmiin. Lauantai-illan gaalailta on todellinen pohjoismaiden leijonien yhteistapaaminen. Siihen tilaisuuVillatehdas illalla. teen ovat kaikki illalliskortin lunastaneet tervetulleita, sillä se on tällä kerralla NSR:n gaalaillan ja hyvinkääläisten klubien perinteikkään Sveitsin-illan yhdistelmä hyvine ohjelmineen ja big band musiikin tahdittamine tanssiaisineen. Tilaisuudessa on pääasiassa nuorten esittämää ohjelmaa. NSR:n tapahtumien ilmoittautumislomake on viimeistään syyskuun alusta alkaen nettisivuilla osoitteessa www.nsr2011hyvinkaa.fi. Nettisivu on jo nyt auki englanninkielisenä ja sisältää perustiedot tapahtumasta. Sivua päivitetään jatkuvasti. Hämeenlinnan vuosikokouksessa NSR-kokous esittäytyy lähemmin. Rautatie. Suomi on vielä kansainvälisesti suuri lionsmaa. Meitä leijonia on lähes 26 000. Meille on erittäin tärkeää pysyä suurena lionsmaana. Mitä enemmän meillä on painoarvoa kansainvälisesti, sitä parempi meidän on toimia kansallisesti. Pidämme huolta siitä, että jäsenmäärä säilyy vähintään nykyisellään. Silloin meillä on mahdollisuudet saada suomalainen, Harri Ala-Kulju kansainväliseksi presidentiksi. Tämä lisää Suomen painoarvoa. Kun meitä arvostetaan maailmalla, olemme Suomessakin haluttu yhteistyökumppani. Klubien presidentit! Olette avainhenkilöitä. Luovuttakaa klubinne seuraajallenne vähintään yhtä vahvana kuin otitte sen vastaan edeltäjältänne. Ohjelma NSR 2011 Torstai 27.1.2011 Toimisto ja vastaanotto avataan klo 12.00 ja ilmoittautuminen alkaa. Vastaanotto avoinna klo 18.00 asti 12.00–18.00 Nuorten Skeba bändiskaban C-piirin karsinta 18.00–20.00 Omakustanteinen illallinen seisovasta pöydästä Linja-auto kuljetukset Helsinki-Vantaan lentokentältä ja satamasta mahdollisia Perjantai 28.1.2011 Linja-auto kuljetukset Helsinki-Vantaan lentokentältä ja satamasta mahdollisia 07.00–09.00 Aamupala 08.00–09.00 Varaus liittojen kokouksille 09.00–12.00 Saapuminen ja ilmoittautuminen 09.00–12.00 Varaus valmisteleville seminaareille 12.00–13.00 Lounas 13.00–14.00 Avajaiset NSR 2011 Liput, kansallislaulut, puheet 14.00–15.45 NSR työvaliokunta 14.00–17.30 Seminaarit IR, Leadership, GMT, Nuorisovaihto, Leot 14.00–17.30 Puoliso-ohjelma – Lasimuseo, Metsästysmuseo, Lasten ja Nuorten Kuvataidesäätiö 15.45 Kahvi 16.00–17.30 NSR puheenjohtajakokous 19.00–23.00 Get Together Iltamat: musiikki: Sarca teatteri: Respect muuta? 08.00–18.00 Toimisto ja vastaanotto avoinna Lauantai 29.1.2011 07.00–09.00 Aamupala 09.00–10.00 Vuoden teema – nuorison hyvinvointi 09.00–16.00 Puoliso-ohjelma – Helsinki – välipala 10.00 Kahvi 10.00–12.00 Ryhmäkokoukset ja keskustelu vuoden teemasta 12.00–13.00 Lounas 13.00–14.30 NSR-kokous 14.30 Kahvi 15.00–16.30 NSR-kokous jatkuu 16.00–18.30 Tauko 18.30–01.00 Gaala-ilta, mukana myös suomalaisia leijonia, Big Band, nuoria esiintyjiä, yhteislaulu, pöytäjärjestys, muuta? 08.00–18.00 Toimisto ja vastaanotto avoinna Sunnuntai 28.1.2011 Linja-autokuljetukset lentoasema/satama 08.00–11.00 Aamupala 09.00– NSR varapuheenjohtajavalmennus 09.00–12.00 Varaus liittojen kokouksille/lähtö 08.00–12.00 Toimisto ja vastaanotto avoinna 2/10 LION 13 Jäsenasiaa Irti vanhoista kaavoista – jäsenkehitys nousukiitoon Monen klubin jäsenkasvun esteenä on pitäytyminen vanhoissa piintyneissä tavoissa, jotka on kirjattu sääntöihin jopa 30–50 vuotta sitten. Maailma ympärillämme on muuttunut ja ihmisten suhtautuminen yhdistystoimintoihin sen mukana. Me tiedämme varsin hyvin, että istuminen ahtaassa kokoussalissa käsittelemässä pitkää asialistaa, kohta kohdalta, on puisevaa touhua eikä inspiroi ketään sen toistuessa samanlaisena kuukaudesta toiseen. Moni varmaankin tunnistaa edellä kuvatusta oman klubinsa toiminnan piirteitä ja kun tähän vielä lisätään samojen vanhojen ja ”turvallisten” aktiviteettien suorittaminen, mitkä ovat myös kuuluneet toimintaan jo vuosikausia, niin ei ole ihme, jos kiinnostus pysyä jäsenenä laimenee ja sitten loppuu. Kokoukset, tapaamiset, klubi-illat tai mitä nimitystä kulloinkin käytämmekin, tulee saada mielenkiintoisiksi, vaihteleviksi ja piristäviksi. Vierailut piiriemme muissa klubeissa on helppo ja rikastuttava tapa saada vaikutteita eri toimintatavoista, jos oma muutoksen ideointi on jo ehtynyt. LION -lehteä lukemallakin saa hyviä vinkkejä muiden klubien toiminnoista. Liiton kotisivuilta on myös mahdollista hakea vinkkejä esimerkiksi aktiviteettipankista. Kutsumalla ulkopuolisia esitelmöitsijöitä klubikokouksiin, etenkin jos omat resurssit on jo loppuun käytetty, saadaan mielenkiintoista ohjelmaa ja opitaan aina uutta yhteiskunnastamme ja ympäröivästä maailmasta. Uusia jäseniä Paras tapa ja myös helpoin keino saada uusia virikkeitä toimintaan on kuitenkin ottamalla klubiin uusia jäseniä. Mikä voisikaan olla virkistävämpää kuin se, että saadaan uusia tuttavia, jotka kaiken lisäksi tuovat mukanaan uusia näkemyksiä ja ovat innostuneita toimimaan uudessa yhdistyksessään. Se on varmaa, että he haluavat vaikuttaa ja toimia uudessa ympäristössä. Siihen heille on myös annettava tilaisuus, eikä 14 LION 2/10 Seinäjoella 30.1.2010 pidetyn jäsenohjelmaseminaarin osallistujia, vasemmalla eturivissä CC Christer Löfström, 1.VDG Börje Träsk, PID Tapani Rahko ja 1.VDG Helena Rahko. Kuva Pekka Sarvanto olla heti valmiita tyrmäämään hyviä ehdotuksia sanomalla, että ei meillä ennenkään noin ole toimittu. Uudistettaessa etenkin vanhaa klubia on tärkeää ottaa lyhyellä aikavälillä tai jopa kerralla useampi uusi jäsen klubiin. Kolmesta viiteen uutta jäsentä eivät tunne itseään orvoiksi etenkin, jos samalla on tehty ”nuorennusleikkaus” ja uudet ovat seuraavan sukupolven edustajia. Jälkihoito on myös muistettava, antamalla uusille tulokkaille mahdollisuus toimia vastuullisissa tehtävissä, ja kun he ovat kasvaneet osaksi klubia, niin vetovastuu tulee antaa heille ja toivottavasti heidän esittämilleen uusille jäsenille. Jäsenluokitukset hyötykäyttöön Jäsenten luokittaminen eriarvoisiksi voi tuntua oudolta ja väärin ymmärrettynä typerältäkin. Hyödyntämällä säännöissämme olevia erilaisia jäsenyyden mahdollisuuksia voimme joka tapauksessa saada aikaan joustavuutta klubiemme toiminnoissa ja parhaassa tapauksessa estää eroamisia ja helpottaa jäsenen mukanaoloa erilaisissa elämän tilanteissa. Kuvernöörineuvoston päätöksellä astuu ensi kauden alusta voimaan mahdollisuus myöntää jä- senelle ulkojäsenyys vuodeksi kerrallaan, kun se nyt on ollut vain 6 kk. Tämä helpottaa esimerkiksi työesteiden kohdatessa kiireisinä aikoina tai ulkomaan komennuksen ollessa kyseessä. Vuoden kuluttua asiat voivat olla jo toisin tai sitten tarvittaessa klubin hallitus voi jatkaa ulkojäsenyyttä tilanteen niin vaatiessa. Klubissa voi olla myös tukijäseniä, jotka maksavat enemmän jäsenmaksua, mutta ovat vapautettuja säännöllisestä osallistumisesta klubitapaamisiin rasittamatta läsnäoloprosentteja. Esimerkiksi jatkuvaa iltatyötä tekevät yrittäjät voivat tukijäseninä olla klubin jäseniä osallistuen mahdollisuuksiensa mukaan kokouksiin ja aktiviteetteihin. Jäsen, joka on 15 vuotta toiminut klubissa voi myös saada etuoikeutetun jäsenen statuksen. Se ei ole mikään arvoluokitus, jonka saamista pitää harkita, vaan se tulee myöntää jokaiselle sitä anoneelle jäsenelle, jos hän kriteerin täyttää. Täytyy vain muistaa, että hän ei sen jälkeen voi toimia klubin, piirin tai järjestön virkailijan tehtävissä. Edellä mainittujen jäsenluokitusten käyttöön ottaminen voi monessakin yhteydessä muuttaa eroamassa olevan jäsenen tilannearviota ja hän pysyy mukana klubin toimin- nassa, joskin uusilla ehdoilla. Aina on myös mahdollista päästä takaisin toimivaksi jäseneksi ulkojäsenyyden päättyessä automaattisesti ja tukijäsenen niin halutessaan. Voimavaramme on naisissa Liittomme jäsenistössä on noin 20 % naisjäseniä. Joissakin piireissä tilanne on parempi, mutta toisissa taas alle tuon määrän. Kansallisella tasolla Suomessa on nykyään melkein yhtä paljon miehiä kuin naisia ja tilanteen ollessa näin olisi suotavaa, että Lions-liiton jäsenmäärä kehittyisi ja kasvaisi kohti tasapuolista sukupuolijakaumaa. Miesten liikemiesklubit yms. ovat auttamattomasti menneen aikakauden jäänteitä, kun ajattelemme tehtäväämme yhteiskunnassa. Tätä päivää ja tulevaisuutta edustavat hyväntekeväisyys- ja palvelusektorin piirissä yhdistykset, jotka koostuvat molemmista sukupuolista. Yhteisklubeissa ja perheklubeissa on meidänkin klubiemme tulevaisuus, jos haluamme toimintamme pysyvän monipuolisena ja kiinnostavana kaikissa ikäluokissa. Samalla paikkakunnalla tulee ainakin olla mahdollisuus päästä jäseneksi joko miesklubiin tai naisklubiin, jos yhteisklubia ei ole sinne muodostunut. Liittyminen jäseneksi Järjestömme ja klubiemme jäseneksi tullaan edelleenkin kutsusta. Tämä on käytäntö, jonka haluamme säilyttää, sillä se antaa meille mahdollisuuden kutsua jäseniksi palveluhenkisiä naisia ja miehiä. Järjestöillä on tänä päivänä kuitenkin valtaisa haaste saada uusia jäseniä riveihinsä. Melkein kaikkiin tunnettuihin julkisiin järjestöihin pääsee jäseneksi, kun menee niiden kotisivuille internetissä ja ilmoittautuu jäseneksi. Tällaisia järjestöjä ovat mm. terveysalan järjestöt yleensä poliittiset yhdistykset, maanpuolustusjärjestöt ja esimerkiksi ympäristöjärjestöt vain muutamia mainitakseni. Joitakin kriteerejä vaaditaan eräissä tapauksissa, mutta kun olet liittymishalusi ilmoittanut ja yhteystietosi täyttänyt netissä, niin muutaman päivän kuluttua postilaatikkoosi tulee jäsenkorttisi ja hetken kuluttua myös jäsenmaksulasku. Näin helppoa se on muilla ja siksi kilpailu jäsenistä on haastavaa. Meidän ongelmamme on, että vaikka meillä jokaisella on tuttavapiirissämme sopivia henkilöitä, emme rohkene tai halua kutsua heitä mukaan toimintaamme. Meidän tulisi myös muistaa, että voimme ehdottaa jäseniä myös muihin kuin omaan klubiimme. Mahdollisesti toisella paikkakunnalla asuva sukulaisemme, esimerkiksi veljenpoika, olisi varsin sopiva lionsklubin jäsen. Meidän tulisi saada sen verran aikaiseksi, että ottaisimme yhteyden sen paikkakunnan klubin johonkin jäseneen tai virkailijaan ja pyytäisimme heitä kutsumaan hänet klubinsa jäseneksi. Joidenkin klubien säännöt edellyttävät vielä tänäkin päivänä esimerkiksi kahta äänestystä uudesta jäsenestä, kun tähän lisätään aika kutsun esittämisestä ja klu- bin jäsentoimikunnan tai hallituksen asian käsittely, niin saattaa kulua aikaa kolmesta viiteen kuukautta ennekuin kyseinen jäsen otetaan vastaan klubissa. Tämä on niin pitkällinen prosessi, että moni jo siinä vaiheessa miettii luopumista koko asian suhteen. Uusikaa säännöt ja aloittakaa joustava käytäntö mitä pikimmin, etteivät ainakaan vanhanaikaiset käytännöt ole esteenä klubinne uudistumiselle. Pekka Sarvanto MD-MERLC OHJEITA MELVIN JONES-JÄSENYYTTÄ HAETTAESSA Tässä artikkelissa on vastauksia useasti esitettyihin kysymyksiin Melvin Jones -hakemuksia täytettäessä. Toivomme, että klubit voisivat tallentaa alla olevat ohjeet helpottamaan hakukaavakkeiden täyttämistä. Vastaamme mielellämme kysymyksiinne ja toivomme olevamme muutenkin apunanne asioidessanne LCIF:n kanssa. 2. Maksaessanne pankin kautta, muistakaa ottaa siitä kuitti, jonka faksaatte tai laitatte kopiona sähköisesti. Siinä tapauksessa ruksi tähän kohtaan. – Pankkikuitti paikallisten varojen tallettamisesta tai sähkesiirrosta, jossa LCIF on maksunsaaja; nettosumma US$ 1 000 Melvin Jones -jäsenyyttä varten klubin tai yksittäisen henkilön tulee lahjoittaa 1 000 USD kansainväliseen LCIF-rahastoomme. Summan voi lahjoittaa kertalahjoituksena tai useammassa erässä viiden (5) vuoden aikana, vähintään kuitenkin 100 USD kerralla. Muistakaa aina varata tarpeeksi aikaa jäsenyyden hankintaan, mielellään 6 viikkoa – 2 kuukautta hakemuksen lähettämisestä. 3. Osamaksu tarkoittaa, jos maksatte erissä – Osamaksu – Vähintään US$100 erältä – on täydennettävä 5 vuodessa Melvin Jones -jäsenhakemus kaavake löytyy netistä Päämajan sivuilta seuraavasti: Mene päämajan sivuille www.lionsclubs.org Ylhäällä tumman sinisessä paneelissa on eri kielet, paina siitä suomi ja saat kaikki tiedot suomen kielellä. Yläosassa on keltainen paneeli ja siinä oikeinpuoleisimmassa lukee ”jäsenkeskus”. Jäsenkeskuksen sivulla on sinisessä palkissa ”Resurssit”, klikkaa sitä. Resursseissa keskellä kolmannella rivillä lukee ”lomakkeet”, paina sitä. Tultuasi lomakesivulle sen vasemmassa reunassa suurin piirtein keskellä on LCIF, klikkaa sinne ja keskellä lukee Lahjoittaminen, kolmannella rivillä lukee Melvin Jones -jäsenhakemus. 5. Jos summa on jo tallennettu rahaston tilille, muistakaa merkitä x kohtaan Lahjoitus: käyttää aikaisemmin nimettöminä käytettyjä varoja. Esimerkiksi jos klubilla on rahaa kerättynä mm Sight First II keräyksestä ja haluatte nyt käyttää niitä varoja hakeaksenne MJ-jäsenyyttä. Merkitse rasti kohtaan – Käytä aikaisemmin nimeämättömälle saajalle lahjoitettuja MJF-varoja Yllä oleva lyhennettynä. Mene sivuille www.lionsclubs.org - Suomi - Klubiresurssikeskus Resurssit - Jäsenyys - LCIF - Jäsenhakemus. Ota kopio jäsenanomuksesta ”printtaamalla”. Täytä kaikki kohdat sekä saajan että lahjottajain tiedot. Täytä kaavake huolella kohdat 1 ja 2 tikkukirjaimilla, jos kirjoitan hakulomakkeen käsin. Melvin Jones -hakukaavakkeen oikeassa yläkulmassa on seuraavanlainen taulukko LAHJOITUS: Kursiivilla kirjoitetut ovat ohjeitani: 1. Suluissa oleva ei ole tarkoitettu meille suomalaisille (USA:n pankista kirjoitettu US$1 000:n shekki/pankkisekki/maksumääräys, jossa LCIF on maksunsaaja) 4. Muistakaa ruksata tämän, jos haette nyt MJ-jäsenyyttä. – Osamaksuina suoritetun Melvin Jones -jäsenyyden vitimeinen erä 6. Voitte käyttää myös alla olevia luottokortteja. – Luottokortti: – Visa® – MasterCard® – American Express® Kortin n:o ___________________________________________ Voimassaolopäivämäärä_________ Summa US$ ____________ Kirjoita kortinhaltijan nimi sellaisena kuin se on kortissa: Kortinhaltijan nimikirjoitus Valmiit paperit lähetetään: Hakemus ja pankin tosite/tai verkkopankin tosite/luottokortin tiedot lähetetään LCIF:lle Päämajaan Faksina: puhelinnumeroon +1 630 706 9127 vastaanottajana Denise Whistler. Postitse: Lions Clubs International/Denise Whistler, 300 W 22nd Street, Oak Brook, ILLINOIS 60523-8842, USA Marjo Kiviranta, PDG LCIF 107 MD-koordinaattori 2/10 LION 15 Vuosikokous 2010 Suomalaisen Lions-toiminnan 60-vuotisjuhlat kesäkuussa Hämeenlinnassa Lions-toimintaa on Suomessa ollut 60 vuotta ja Suomen Lions-liittokin täyttää kuluvana vuonna 50 vuotta. Syytä juhlaan siis on ja juhlia leijonaväki osaa – ja osaa järjestää. Juhlavuosi kulminoituu Hämeenlinnassa 11.–13.6.2010 pidettävässä liiton vuosikokouksessa. Hämeenlinnasta löytyy vuosisataista perinnettä ja komeimpana merkkinä siitä on maakunnan mainetta aikoinaan ylläpitänyt linna. 1 1.1.2009 tapahtunut kuntaliitos Hauhon, K Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kanssa kkasvatti kaupungin maantieteellisen alueen yli 1 10-kertaiseksi. 16 LION 2/10 Lions-toimintaa on Suomessa ollut 60 vuotta ja Suomen Lions-liittokin täyttää kuluvana vuonna 50 vuotta. Syytä juhlaan siis on ja juhlia leijonaväki osaa – ja osaa järjestää. Juhlavuosi kulminoituu Hämeenlinnassa 11.–13.6.2010 pidettävässä liiton vuosikokouksessa. Suomi on Yhdysvalloista kotoisin olevan kansainvälisen palvelujärjestön yksi aktiivisimmista ja aikaansaavimmista jäsenmaista. Miten muuten voisi ollakaan. Hämäläisenä tämän voisi kiteyttää hämäläisten laulun sanoihin: Kun miestä missä tarvitaan, -------Niin uljaita on uroita, On järkeä, on kuntoa, Kun toimeen tarvitaan. Parempaa ja keskeisempää paikka ison järjestön vuosikokoukselle saa hakea. Kaupunki on ihanteellinen yhdistelmä luontoa ja kulttuuria, kaikki mukavasti ja lyhyiden etäisyyksien päässä keskellä eteläistä Suomea. 150 kilometrin säteellä asuu ja yrittää noin 2 miljoonaa suomalaista – ja erittäin monta Leijonaa. Majoitusvaihtoehtoja runsaasti Vuosikokousvieraiden käytössä on yli 1600 vuodepaikkaa. Majoitusvaihtoehtoja on tarjolla runsaasti korkeatasoisesta hotellimajoituksesta leppoisaan mökkiyöpymiseen luonnonkauniissa ympäristössä. Myös matkailuautoilla tai -vaunuilla saapuville on tarjolla oma alueensa. Majoitusvaraukset tehdään muutoin ilmoittautumisjärjestelmän kautta mutta mökeistä kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä Hämeen Matkailuun suoraan joko puh. 010 6172 353 tai [email protected] ja karavaani- tai telttapaikoista kiinnostuneita suoraan Aulangon Lomakylään, puh. 03 675 9772 tai sähköpostitse osoitteeseen myynti@ aulangonlomakylä.fi Mikäli majoitusta tarvitaan ennen vuosikokouksen alkua tai sen päättymisen jälkeen tai halutaan tehdä yli 10 henkilön ryhmävaraus pyydetään ottamaan yhteyttä Hä- meen Matkailun asiakaspalveluun kas aspa palvvel eluu u n [email protected]. Puhelinvarauksia ei oteta vastaan. Suurin osa majoitustiloista sijaitsee Hämeenlinnan kaupunkialueella tai sen välittömässä läheisyydessä kohtuullisen ajomatkan päässä. Päämajahotellina toimii kylpylähotelli Rantasipi Aulanko. Tämä funkistyylinen hotelli valmistui vuonna 1938 ja on historiansa aikana houkutellut arvovaltaisia vieraita valtionpäämiehistä kuuluisaan elokuvaohjaaja Alfred Hitchcockiin. Muistathan, että aikainen Leijona madon nappaa: mitä aiemmin ilmoittaudut sen paremman majoituksen varmistat itsellesi! Juhlatunnelmissa jo perjantai-iltana Liiton puheenjohtaja Christer Löfström isännöi perjantai-iltana juhlavastaanottoa päämajahotelli Aulangolla klo 19.00 alkaen. Illan pukukoodi on vapaa ja tarkoitus on rennossa ja leppoisassa tunnelmassa tutustua ja seurustella hyvän ruoan ääressä ennen lauantain virallisempaa kokousohjelmaa. Juhlavastaanotolle ovat tervetulleita kaikki leijonat puolisoineen. Osallistumismaksu sisältää ruokailun seisovasta pöydästä ruokajuomineen. Ruokailun jälkeen laitetaan jalalla koreasti orkesterin tahdittamana. Lauantain ohjelma perinteisin menoin Perjantaita lukuun ottamatta kokousviikonloppu vietetään sisätiloissa yksien seinien sisällä Hämeenlinnan Rinkelinmäellä sijaitsevalla Patria-areenalla. Lauantaiaamun ohjelma käynnistyy aamukahdeksalta toimikuntien kokouksilla, ilmoittautumisilla ja valtakirjojen tarkistuksella. Lisäksi luvassa on liiton tarjoama juhlakahvitus 60-vuotisen toiminnan kunniaksi klo 8.00–11.00. Aiemmin ilmoitetusta poiketen järjestetään myös perinteinen juhlamarssi kokouspaikalle. Marssin aikataulu tarkentuu lähiviikkoina ja vaikuttanee jonkin verran avajaisjuhlan alkamisaikaan. Avajaisjuhlan puhujaksi lupautuneen Elisabet Rehnin saatua kutsun kansainvälisiin tehtäviin juhlapuhujaksi kut- Pelastakaa Lapset su suttiin Lapse ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta, joka lupautui ilolla tehtävään. Lounaan jälkeen alkavat puoliso-ohjelmat, kansainvälisten vieraiden ohjelmat sekä itse vuosikokous. Iltajuhla alkaa Patria-areenalla klo 20.00. Ajantasaiset ohjelmatiedot kannattaa käydä tarkistamassa vuosikokouksen nettisivuilta. Lion-lehdessä 3/2010 julkaistaan yksityiskohtaiset päiväohjelmat kellonaikoineen samoin kuin muu vuosikokoukseen liittyvä informaatio ja ohjeisto. Ohjelma jatkuvat sunnuntaina Sunnuntaiaamun hartauden ja seppeleenlaskun jälkeen puoliso-ohjelmat ja kansainväliset ohjelmat sekä vuosikokous jatkuvat. Päätösjuhla Patria-Areenalla alkaa klo 11.30 ja päätöslounas on tarjolla klo 11.00– 14.00. Puoliso-ohjelmat Puoliso-ohjelmassa on 4 eri ohjelmapakettia: Iittala Design & Shopping, Sibeliuskoti, Kaupunkikierros ja liikuntapaketti Aulangon maisemissa. Liikuntapaketin järjestää Four Event. Sunnuntaina käydään Taidemuseossa. Paketit sisältävät opastukset , pääsymaksut, kuljetukset sekä paketteihin merkityt kahvitarjoilut. Kuljetukset Kuljetuksia järjestetään lauantaina 12.6. reitillä Aulanko – Patria-Areena – Aulanko kokousaikataulun mukaan. Tarkemmat ajat täsmentyvät myöhemmin. Kuljetuksen kustannus on 7 henkilöltä. Iltajuhlaan kuljetuksia järjestetään majoituspaikoista ja kustannus on 10 € henkilöltä. Päämajahotellista lähtee ensimmäinen kuljetus iltajuhlaan klo 19 mutta muiden majoituspaikkojen aikatauluja vielä tarkennetaan. Vuosikokoussivustolla tieto ajan tasalla Vuosikokouksen verkkopalvelu sijaitsee osoitteessa: http://www. lions.fi/district107-c/VK2010. Si- vustolle pääset myös C-piirin etusivulla sijaitsevaa vuosikokouslogoa klikkaamalla (sivun oikeassa alanurkassa). Verkkopalvelua päivitetään ja täydennetään sitä mukaa kuin vuosikokouksen yksityiskohdat varmentuvat tai ohjelmanmuutoksia tapahtuu. Verkkopalvelusta löydät ilmoittautumisjärjestelmän, ohjelmat, tapahtumapaikat, majoitusvaihtoehdot, ruokailut, kuljetukset, pukeutumisohjeet. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen Lions-liiton vuosikokoukseen 2010 tapahtuu vuosikokouksen nettisivuilta löytyvällä sähköisellä Online-varausjärjestelmällä. Online-varausjärjestelmästä voidaan varata päiväkohtaiset ohjelmat ja majoitukset. Varausjärjestelmässä voi ilmoittaa useamman osallistujan mikäli he ovat samasta piiristä/klubista ja mikäli osallistumisaika ja majoituspaikka ovat samat. Varauksen ensimmäinen osallistuja maksaa koko varauksen. Ilmoittautuneilta peritään rekisteröitymismaksua 10 €/hlö sekä palvelumaksua 10 €/hlö. Ilmoittautuminen vuosikokoukseen päättyy 9.5.2010 klo 24.00. Varaukset maksetaan verkkopankissa; Nordea, Osuuspankki, Sampo tai laskulla. Hämeen Matkailu vahvistaa tehdyt varaukset ilmoittajan antamaan sähköpostiosoitteeseen. Peruutukset tulee tehdä kirjallisesti varaajan hyväksymien peruutusehtojen mukaisesti osoitteeseen: info@ hameenmatkailu.fi tai Hämeen Matkailu Oy Verkatehdas, Viipurintie 4, 13200 Hämeenlinna Tervetuloa vieraanvaraiseen Hämeeseen Arvoisa Leijonaveli ja -sisar: varaa kalenteriisi päivämäärä 11.– 13.6.2010 ja osallistu Vuosikokoukseen – missä muualla tapaisit kerralla näin paljon fiksua väkeä – leijonia! Tiina Vahtokari Tiedottaja VUKO2010 2/10 LION 17 Pääsihteerin palsta Huhtikuu – syksyn suunnitelmat K Klubien presidentit ovat saaneet kolme vuosikokouskutsua maaliskuun loppuun mennessä. Pyydän presidenttejä käsittelemään vuosikokousasioita, jotta vuosikokoukseen tulijoilla olisi klubin käsitys vuosikokouksessa käsiteltävistä asioista. Katastrofitilin käyttö ja kartuttaminen Haitin ja Chilen maanjäristykset ovat herättäneet lionit, ja monet klubit ovat lahjoittaneet katastrofivaroja näiden maanjäristysten uhrien auttamiseksi. Lions-liiton hallitus on tehnyt päätöksen, että Haitiin ohjataan varoja liiton katastrofitililtä 40 000 € ja Chileen noin 19 000 €. Klubien avustuksia on tullut katastrofitilillemme noin 120 000 € Haitin hyväksi. Katastrofitilillemme klubit ja lionit voivat lahjoittaa joka hetki varoja. Klubien maksut tilitetään sellaisenaan LCIF:n tilille. Sen sijaan liiton hallitus tekee erillispäätökset jokaisesta liiton varoista tehtävästä katastrofitiliä koskevasta lahjoituksesta. Jäsenrekisterit Olemme testanneet jäsenrekisterien yhdistämistä ja nyt olemme siinä vaiheessa, että ensi kauden alusta aloitamme yhteistyön päämajan kanssa. Tämä tapahtuu niin, että ylläpidämme kotimaan rekisteriä ja siitä siirretään tiedot kansainväliseen rekisteriin automaattisesti joka yö. Kevään aikana käymme läpi testien tarkistukset, jotta saamme luvat päämajasta uuden toimintatavan aloittamiseen. Klubien presidentit ovat saaneet ohjeet kotimaan jäsenrekisterissä olevien jäsentietojen ja klubitietojen päivittämiseen. Aikaa jäsentietojen muuttamiseen ja klubivirkailijoiden ilmoittamiseen kotimaan rekisteriin on 31.5.2010 saakka. Virkailija- ja jäsentiedot siirretään kevään lopussa automaattisesti päämajan jäsenrekisteriin, joten klubin tarvitsee tehdä vain yhdet päivitykset. Tärkeää on nyt, että kukin jäsenemme tarkistaa omien tietojensa oikeellisuuden kevään aikana. Vain tällä tavalla meillä on mahdollisuus 18 LION 2/10 saada jäsenrekisterimme toimimaan oikein. Presidentti ja sihteeri varmaan huolehtivat asiasta omalta osaltaan. Virkailijatietoja varten virkailijoilla tulee olla kotimaan jäsenrekisterissä toimiva sähköpostiosoite. Pyydän kutakin klubia huolehtimaan siitä, että klubissa on jäsenasioita hoitavalla henkilöllä toimivat tunnukset meidän rekisteriimme. Mikäli näitä ei ole, niin kotisivuillamme www.lions.fi -> Jäsenkeskus -> Jäsenrekisteri on lomake, jonka avulla tunnuksen saa nopeasti. Päämajaan maksettavat jäsenmaksut Tammikuussa tulivat klubeille päämajan jäsenmaksulaskut tiliotteena. Rahastonhoitajat ovat varmaan jo tarkistaneet tiliotteen liitteenä olevista jäsentaulukoista klubin jäsenmäärän. Tarkistakaa myös, onko loppusumman lopussa kirjaimet CR (päämaja on velkaa klubille) vai puuttuuko tuo merkintä, jolloin klubin tulee maksaa ilmoitettu summa. Kotimaan vuosikokouksen 2010 marssi Hämeenlinnan päätoimikunnan puheenjohtaja Pekka Niemelä kirjoitti viime lehdessä, että meillä ei ole marssia Hämeenlinnassa. Nyt asia on kuitenkin muutettu. Järjestäytyminen marssiin alkaa noin klo 9.30 ja marssi alkaa klo 9.45. Sisääntulo on erilainen kuin aikaisemmin ja siksi toivomme, että marssijat ovat järjestäytymispaikalla ajoissa. Vuosikokouksestamme Hämeenlinnassa on erillinen teksti muualla tässä lehdessä. Korostan vielä, että perjantai-illalla on Aulangolla tilaisuus, jossa kukin voi tavata lioneita ja jutella heidän kanssaan Get together -illallisella. Tervetulleita tähän tilaisuuteen ovat kaikki lionit ja puolisot ja leot. Europa Forum 2010 -musiikkikilpailu Odotan vielä ilmoittautumisianne Bolognassa Italiassa pidettävään musiikkikilpailuun. Instrumenttina on klassinen kitara. Kilpailijoiden yläikäraja on 23 vuotta. Karsimme kotimaan voittajan myöhemmin keväällä, jotta voimme ilmoittaa voittajan 30.6.2010 mennessä kilpailun puheenjohtajalle. Pyydän klubien edustajia aktiivisesti etsimään omalta alueeltaan hyviä soittajia, ja ilmoittamaan ehdokkaansa allekirjoittaneelle huhtikuun loppuun mennessä. Kilpailukappaleet saatte allekirjoittaneelta. Nuoret lähettiläät -kilpailu Europa Forumin yhteydessä on kolmatta kertaa Young Ambassadors -nuorten lähettiläiden kilpailu. Ikärajat osallistujille on 15–19 vuotta. Ilmoittautumisaika on allekirjoittaneelle huhtikuun loppuun mennessä ja kotimaan karsintakilpailu on toukokuussa 2010. Orkester Norden paikka on nyt Norjassa. Orkesterissa on 9 suomalaista ja yhteensä noin 100 soittajaa. Orkesteri vierailee tänä vuonna Suomessa. 16.8. on konsertti Maarianhaminassa ja 17.8. Helsingissä. Orkesterin suosio on suuri ja siksi toivotan lionit mukaan näihin konsertteihin. Lionien talkooapua toivotaan kummallakin paikkakunnalla, mutta kerromme myöhemmin tarvittavasta avusta enemmän. *** Mestaruuskilpailuja Liiton hallitus päätti kokouksessaan, että kaudella 2010–2011 LC Ylihärmä järjestää ilma-aseen mestaruuskilpailut, LC Parikkala/Siikalahti pilkkionginnan mestaruuskilpailut ja LC Kuusamo/Ruka lentopallon mestaruuskilpailut. Toivotan kaikille hyvää kevättä! Orkester Norden on yhteispohjoismainen lionshanke, jonka pää- Markus Flaaming pääsihteeri Tapahtumakalenteri Kansainvälisiä tapahtumia ja määräaikoja löydät päämajan nettisivuilta www.lionsclubs.org -> uutiset ja tapahtumat. Huhtikuu Piirien vuosikokoukset piirikuvernöörien ilmoittamina aikoina. Lionien maailmanlaajuinen jäseneksi ottopäivä 24.4. Toukokuu Lions-liiton hallituksen kokous 6.5.2010. Tulevien piirikuvernöörien valmennus Jyväskylässä 15.–16.5. Tulevien 1. varapiirikuvernöörien valmennus Jyväskylässä 15.5. Valkoisen kepin viikko 11.–17.5. Kesäkuu Helen Kellerin päivä 1.6. Lions-liiton hallituksen kokous 11.6.2010 Kylpylähotelli Aulangolla. Kuvernöörineuvoston päätöskokous 11.6.2010 klo 13.00–14.00 Kylpylähotelli Aulangolla Hämeenlinnassa. Nuorisobändiskaban loppukilpailu Verkatehtaalla Hämeenlinnassa 11.6.2010 klo 18 alkaen. Osallistuu 6 bändiä. Vuosikokous on Hämeenlinnassa 11.–13.6. Kakkukahvit 12.6.2010 klo 8–10. Marssi 12.6.2010 klo 9.30 alkaen. Kansainvälinen vuosikokous Sydneyssä 28.6. – 2.7. Elokuu Klubitoiminnan ensimmäinen kuukausi Lions-näkyvyyspäivä Helsingissä 19.8.2010 Kuvernöörineuvoston kokous Porissa 21.8.2010 Syyskuu Lasten liikenneviikko viikolla 37. dettu aivokuolleeksi, elinten irrottamisesta keskustellaan aina omaisten kanssa. Elinluovutus on Lahja Elämälle Elinsiirto on kustannustehokas hoitomuoto Munuais- ja maksaliitto toimii sairastuneiden etujärjestönä ja pyrkii Lahja Elämälle -toiminnalla lisäämään tietoisuutta elinluovutuksesta ja edistämään elinluovutuskortin allekirjoittamista. Suunnitteilla olevalta yhteistyöltä Suomen Lions-liiton kanssa Munuais- ja maksaliitto odottaa käytännön apua elinluovutuksista tiedottamiseen. Munuais- ja maksaliitto tekee työtä vakaviin ja pitkäaikaisiin munuaisja maksatauteihin sairastuneiden hyväksi. Se pyrkii edistämään potilaiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja mahdollisuuksia täysipainoiseen elämään. Liitto pyrkii toiminnallaan ennaltaehkäisemään munuais- ja maksasairauksia sekä vähentämään niistä aiheutuvia haittoja. Edunvalvonta on Munuais- ja maksaliiton tärkeimpiä tehtäviä. Siihen kuuluu asiantuntevan ja riittävän hoidon sekä taloudellisen turvan varmistaminen kaikille munuais- ja maksapotilaille. Yhteistyössä eduskunnan tukiryhmän ja muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa pyritään vaikuttamaan muun muassa käsitteillä oleviin lakiehdotuksiin. Vapaaehtoisvoimin tapahtuvaa työtä Liitto ja varsinkin sen 20 jäsenyhdistystä tukevat sairastuneita ja heidän läheisiään välittämällä vertaistukea sekä järjestämällä virkistys- ja liikuntatapahtumia. Jäsenyhdistykset toimivat pääasiassa innokkaiden vapaaehtoisten voimalla. Muiden saman kokeneiden tapaaminen auttaa kohtaamaan uudet elämäntilanteet. Myös pienet lapset voivat jo syntyessään sairastaa tai sairastua myöhemmin munuais- tai maksatautiin ja saada elinsiirron. Toisten vanhempien tuki raskaassa tilanteessa antaa voimaa jatkaa eteenpäin. Munuais- ja maksaliitto järjestää toimintaa myös lapsiperheille. Nuorten tapaamisten suosio on kasvussa. Liitto tukee nuoria matkalla ai- kuisuuteen järjestämällä muun muassa tapaamisia, jossa nuoret voivat tavata muita samanikäisiä sairauden kokemia nuoria. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita myös nuorten ystävät. Munuais- ja maksaliiton toiminnan merkittävin ja tärkein rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka avulla voidaan ylläpitää sekä varsinaista toimintaa että toteuttaa ajankohtaisia projektihankkeita. RAY rahoittaa myös Lahja Elämälle toimintaa, josta Munuais- ja maksaliitto vastaa. Lähes kolmannes liiton toiminnasta rahoitetaan lahjoituksilla ja varainhankinnalla. Apua tiedon jakamiseen Neuvottelut leijonien ja Munuaisja maksaliiton yhteistyöstä ovat alkaneet lupaavasti. Tämä tuntuukin luonnolliselta, koska molempien periaatteellisena tavoitteena on tukea niitä, jotka tarvitsevat apua. Yhteistyöltä toivotaan taloudellisten auttamismahdollisuuksien kohentumista sekä myös ihan käytännön apua. – Me Munuais- ja maksaliitossa odotamme yhteistyöltä paljon. Olemme keskustelleet leijonien kanssa muun muassa yhteisten arpajaisten järjestämisestä sekä elinluovutuskorttien jakamisesta, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sirpa Aalto. Lahja Elämälle toiminnan tavoitteena on levittää tietoa elinsiirroista ja lisätä ihmisten luovutustahtoa. Useat Munuais- ja maksaliiton vapaaehtoistoimijat ovat mukana edistämässä luovutusasiaa ja “antamassa asialle kasvoja”. Elinluovutuskortteja voi tilata www.lahjaelamalle.net -sivuilta tai maksuttomasta Lahja elämälle -palvelunumerosta 0800-144441. Kortteja saa jatkuvasti apteekeista, huoltoasemilta, lääkäriasemilta ja SPR:n toimipisteistä. Tuoreen gallup-tutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset ovat tietoisia elinluovutuskortista, mutta kortin on allekirjoittanut vain 20 prosenttia. Leijonat voisivat olla merkittävässä asemassa jakamassa kortteja kansalaisille ja levittämässä asiallista tietoa elinluovutuksesta ja -siirroista Siirtoelimistä on Suomessa jatkuva pula. Elinsiirtoa odottaa maassamme tälläkin hetkellä yli 300 potilasta, joista kymmeniä kuolee vuosittain turhaan ennen kuin he ehtivät saada elinsiirron. Ellei ihminen saa ajoissa uutta maksaa, sydäntä tai keuhkoa tuhoutuneen tilalle, hän menehtyy. Munuaisten toimintaa voidaan korvata keinomunuaiseli dialyysihoidolla elinsiirtoa odotettaessa. Jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi omalta osaltaan helpottaa elinluovutustoimintaa allekirjoittamalla elinluovutuskortin, joita jaetaan apteekeissa, terveyskeskuksissa ja huoltoasemilla. Tahdosta on tärkeää kertoa myös läheisille, sillä allekirjoittajia ei rekisteröidä eikä heistä kerätä tietoja. Allekirjoitettu elinluovutuskortti kannattaa pitää aina mukana. Kun ihminen on to- Munuaispotilaiden määrä on viime vuodet ollut kasvussa. Syynä tähän on muun muassa väestön ikääntyminen. Yleisin munuaisten vajaatoiminnan aiheuttaja on diabetes. Sairastumisen voi aiheuttaa myös korkea verenpaine, krooniset munuaistulehdukset tai synnynnäiset sairaudet. Munuaisten vajaatoiminnan ensimmäisiä oireita ovat väsymys sekä kasvojen ja alaraajojen turvotus, mutta lievä toiminnanvajaus ei välttämättä tunnu tai näy mitenkään. Ainoa hoito vaikeaan munuaisten vajaatoimintaan on dialyysihoito tai munuaisensiirto. Siirtomunuainen saadaan useimmiten aivokuolleelta elinluovuttajalta, mutta myös potilaan lähisukulainen voi toimia omaisluovuttajana. Maassamme tehdään noin 170 munuaisensiirtoa vuodessa ja tulokset ovat maailman huippuluokkaa. Maksasairauksiin liittyy edelleen paljon ennakkoluuloja. Totuus on kuitenkin, että maksasairauteen voi sairastua kuka tahansa eikä syynä ole aina alkoholi. Maksasairauden voi aiheuttaa synnynnäiset sairaudet, virukset tai erilaiset myrkytystilat, esimerkiksi myrkylliset sienet. Kroonisista maksasairauksista alkoholimaksasairaudet ja rasvamaksa lisääntyvät jatkuvasti. Aikuistyypin diabetekseen ja ylipainoon liittyy riski rasvamaksan kehittymiselle. Suomessa tehdään vuosittain noin 50 maksansiirtoa ja se on yksi suurimpia ihmiselle tehtävistä leikkauksista. Maksansiirtoon turvaudutaan, jos maksasairaus ei ole tavanomaisin keinoin hoidettavissa. Jokainen elinsiirto tuo säästöä terveydenhuollolle sekä parantaa elämänlaatua ja työkykyä, joka on tärkeää sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Elinsiirron saanut voi myös työelämän ulkopuolella elää merkityksellistä elämää pitäen vaikka huolta lapsenlapsista tai toimimalla vapaaehtoistyössä muiden hyväksi. Petri Inomaa 2/10 LION 19 Suomi johtoon -kampanja uuteen vaiheeseen ran saaminen Suomeen sisäistetään suomalaisen Lions-toiminnan yleistä arvostusta nostavana tekijänä. Lehtemme edellisessä numerossa ehdokkaamme Lion Harri nimesi neljä keskeistä asiaa, joiden kautta jokainen suomalainen Lions-klubi voi vaikuttaa oman poikamme valintaan tavoiteltuun Lions-virkaan. Kertaan vielä nämä Harrin esille ottamat asiat. PID Harri Ala-Kulju. Maailman suurimman palvelujärjestön kansainvälisen presidentin viran tavoittelu on monimutkainen prosessi. Lähes viisi vuotta sitten me suomalaiset leijonat päätimme omassa vuosikokouksessamme, että myös Suomesta on aika tarjota lähivuosina ehdokas järjestömme korkeimpaan tehtävään. Seuraavana vuonna nimettiin entinen kansainvälinen johtaja (PID), lion Harri Ala-Kulju ehdokkaaksemme. Tänä vuonna Harrin vaalikoneisto toimii täydellä teholla. Tähän saakka kampanjaa on toteutettu tekemällä suomalaisten tavoitetta ja ehdokasta tunnetuksi maailman Lions-vaikuttajien keskuudessa. Hämeenlinnan vuosikokouksen hyväksyessä kannatustodistuksen Harri Ala-Kuljulle seuraavaksi kahdeksi vuodeksi, teemme ehdokkuudesta virallisen ja lähetämme sen järjestön vahvistettavaksi. Kun ehdokkuus on vahvistettu, se tulee kansainvälisen hallituksen pohdittavaksi heidän valitessaan suositeltavan ehdokkaansa vuonna 2011. Virallinen ehdokkuus ja mahdollisesti saatu suositus on hyvä lähtöasetelmaa vaalitilanteessa, mutta ei välttämättä takaa valintaa. Seattlessa suositellulla ehdokkaalla voi myös haastajia, kokouksessa äänestävien Lions-klubien antamat äänet ratkaisevat. Harrilla on Suomessa erittäin laaja kannatus läpi koko maan. Yli 80 % maamme lähes tuhannesta Lions-klubista osallistui kolmivuotiseen Suomi Johtoon varainhankinta-kampanjaan. Maailman suurimman ja puolueettoman tutkimuksen mukaan myös parhaaksi todetun järjestön ylimmän johtajan vi20 LION 2/10 1. Älä anna klubisi jäsenmäärän laskea. Hyvä periaate on, että klubin presidentti ja hallitus jättää klubinsa seuraajalleen jäsenmäärältään yhtä hyvässä kunnossa kuin sen sai, Lion Harri mainitsi. 2. Hoida raportointirutiinit. Kun suomalaiset Lions-klubit hoitavat rutiinivelvoitteet kansainväliseen päämajaan päin yhtä esimerkillisesti kuin Suomi tunnetaan historiassaan velkojensa maksajana, annamme myönteisen kuvan toimintamme tasosta. ”Helpoimmillaan tässä on kysymys siitä, että käydään verkkopalvelussa klikkaamassa `ei muutoksia´. Vaiva ei ole suuri, mutta positiivinen näkyvyys merkittävä”, Lion Harri kiteytti. 3. Muista LCIF on Harrin seuraava toivomus. Haitin suuren hädän lievittämiseen suomalaiset leijonat ja klubimme lähtivät kiitettävästi mukaan. Muistetaan myös palkita toiminnassamme kunnostautuneita klubin jäseniä Melvin Jones -jäsenyyksillä. 4. Osallistu. Sydneyihin on lähdössä 100 suomalaista. Seuraava Eurooppa Forum pidetään marraskuussa Bolognassa Italiassa. Seattleen tarvitaan runsaasti suomalaisia äänestämään oman edustajamme puolesta. Aloittakaa klubissa osallistumisen miettiminen jo nyt. Lion Harrin valinta on suomalaisten voitto kansainvälisessä mittelössä. Tuetaan Harria hoitamalla hänen mainitsemansa asiat toivotulla tavalla. Harrin tiimissä on 950 Lionsklubia ja 26 000 kannattajaa. Yhteisin ponnistuksin vaikutamme kannatuksen saamiseen myös päättäjien suunnasta. Markku Talvio PDG Lion-konkarin vetoomus suomalaisille Haluan erityisesti vedota kaikkiin leijoniin seuraavassa asiassa. Niin kuin tiedätte, Suomi on Euroopan neljänneksi suurin Lionsmaa. Jäsenmäärämme on 26 000, mikä on 13 000 suurempi kuin Ruotsin. Kuitenkin Ruotsilla on ollut jo kaksi kansainvälistä presidenttiä, mutta meillä ei yhtään! Kun nyt kampanjoidaan ”SUOMI JOHTOON 2010”, toivoisin, että kaikki todella leijonahenkiset tulisivat mukaan tähän yritykseen kaikella innolla ja sydämellään. Talouspuolta klubit ovat auttaneet kiitettävästi, mutta mielestäni kaikkein tärkein on JÄSENHANKINTA. Meillä on 950 klubia, joten ei ole mahdoton tehtävä, että jokainen klubi kasvattaisi jäsenistöään vähintään kahdella jäsenellä. Myös eroamisia yritettäisiin välttää. Olen itse hankkinut leijoniin 24 jäsentä, osan olen värvännyt jopa ensi näkemältä, joten tiedän, että kannattaa yrittää. Vaikka osa jäsenistä on ollut mukana vain vähän aikaa, he ovat kuitenkin olleet Lions-toiminnassa, osallistuneet hyväntekeväisyystyöhömme ja kertoneet aatteestamme muillekin. Pyydän kaikkia leijonia lähtemään innolla ja 100 %:sti mukaan saadaksemme oman kansainvälisen presidentin. Todellinen leijonahan innostuu haasteista. Tauno Hammar, 82 v. LC Helsinki/Lauttasaari MITEN KANSAINVÄLISEKSI PRESIDENTIKSI? Kansainväliseksi presidentiksi ei mennä esittämällä hakemus ja odottamalla valituksia tulemista, vaan suhdetoiminta- ja vaalityö on pitkäaikainen prosessi. Sitä on ehdokkaamme lion Harri ja hänen tukiryhmänsä tehnyt jo v. 2006 alkaen. Muodollinen vaatimus on, että ehdokas on toiminut kansainvälisen hallituksen jäsenenä (PID). Klubin kannatustodistus. Piirin kannatustodistus. Moninkertaispiirin (maan) kannatustodistus. Vaalikomitealle lähetetään todistukset ja oma sitoumus (virallinen ehdokkuus). Ei vetäydytä ehdokkuudesta (vetäytyminen on yleinen tapa, jos suositusta ei ole saatu). Mennään äänestykseen kansainvälisessä vuosikokouksessa. Suomen ehdokkaan lion Harrin kannalta äänestys tarkoittaa Seattlen kokousta 2011, jos suositus ehdokkuudesta on saatu. Kannatustodistusten ja erilaisten esittäytymisten aika on sitä ennen. Euroopan aikaisemmat kansainväliset presidentit 1961–1962 Per Ståhl Ruotsi 1972–1973 George Friedrichs Ranska 1984–1985 Bert Mason Iso-Britannia 1986–1987 Sten Åkestam Ruotsi 1994–1995 Giuseppe Grimaldi Italia 2000–2001 Jean Behar Ranska 2009–2010 Eberhard Wirfs Saksa Ruotsista ja Ranskasta on ollut kaktsi kansainvälistä presidenttiä. Ruotsi on meitä puolet pienempi Lions-maa, Ranska kokoluokaltaan saman suuruinen. Lion Tauno Hammar – 29 vuotta 100-prosenttisesti, sydämeltään paljon enemmän Tauno Hammar, Lion Tane, 82 v, tutustui Lions-toimintaan jo 1960-luvun lopulla syntymäpitäjässään Kauvatsalla. Vuosikymmentä myöhemmin hän kyseli mahdollisuutta päästä jäseneksi Helsingissä, mutta 52-vuotias koettiin liian vanhaksi. 1980 hänet kuitenkin kutsuttiin LC Helsinki/Metsälän jäseneksi 53-vuotiaana. Lion Tauno kertoo toiminnastaan ja ajatuksistaan, väliotsikot ja tiivistelmä toimituksen. Lion Tane ja Melvin Jones 1985 ostin itselleni Melvin Jones Suomen jäsenyyden no. 8 ja vuonna 1986 ladylleni Anna-Marille no. 17, nämä olivat Metsälän klubin ensimmäiset. Kuulin leijonamatkoillamme Erkki Laineelta, että klubi voi saavuttaa 100 %:n statuksen, jos sen kaikki jäsenet hankkisivat MJ-jäsenyyden. Tuosta innostuneena ja klubin tukemana ryhdyin toimeen. 1 000 dollarin lahjoitus oli joillekin tietysti mahdoton, mutta sain liikkeeni ja liiketuttavieni kautta kerätyksi 11 000 USD tähän yritykseen. Minneapolisin konventiossa v. 1993 minulla oli kunnia vastaanottaa kahdeksan japanilaisen ja kahden eteläkorealaisen kanssa klubilleni Certificate of Distinction -kunniakirja kv. presidentiltä. Näin oli saatu ensimmäinen 100 %:n MJF-klubi Eurooppaan. Ostamalla itse, liikkeeni lahjoituksilla ja Sight First -kampanjan uusien sääntöjen mahdollistamana sain itselleni 20 timanttia ja ladylleni Anna-Marille 5. Olen saanut Metsälän klubilta kaksi timanttia (10 ja 20). Olin Metsälän klubin Melvin Jones -asiamies lähes alusta alkaen, ja kun vaihdoin toiseen klubiin 2002, Metsälässä oli 54 Melvin Jones -jäsentä, joista 13 puoliso- ja 2 perhejäsentä. Lauttasaaren klubissa, jossa ei liittyessäni ollut MJ-jäseniä, toimekseni tuli hoitaa myös tätä tehtävää. Nyt on LC Lauttasaaressa 7 Melvin Jones -jäsentä, ja olen varma, että tämä suunta jatkuu edelleenkin. 80-vuotismerkkipäiväni muistamiset, seitsemän tuhatta euroa, ohjasin Sight First -tilille. Tällä ja myy- Lion Tauno Hammarin tallilyhdyt ja niillä hankitut Melvin Jones -jäsenyydet tunnetaan kansainvälisesti. Kuvassa lion Tauno luovuttamassa lyhtyä presidentti Martti Ahtisaarelle Tampereen Eurooppa Forumissa 2009. Leijonien kansainvälinen presidentti Eberhard Wirfs seuraa tapahtumaa. milläni pinsseillä (yhteensä 27 800 euroa), sain hankituksi 24 timanttia ja tyttärelleni Teijalle MJ-jäsenyyden. Klubi palkitsi minut Sight First -työstä yhdellä timantilla ja 80-vuotislahjaksi sain toisen. Tauno Hammarin tallilyhdyt Vuonna 1991 minut uskottiin klubin Sight First -keräyksen vastaavaksi. Pidimme kaksi kirkkokonserttia, saimme lahjoituksia liikkeestäni ja muilta yrityksiltä. Eläkkeelle jäädessäni ohjasin muistamiseni keräykseen. Halusin päästä tosi hyvään tulokseen ja ladyni Anna-Mari antoi hienon vinkin, että tekisin keräykseen tallilyhtyjä. Innostuin tekemään 184 lyhtyä, mikä lisäsi keräystulosta 10 000 dollarilla. Muistaakseni klubimme sijoittui keräyksessä 12:ksi ja Euroopassa. Sain nimeni päämajan Sight First -kunniataulussa olevaan messinkilevyyn ”keräyksen ainoana suomalaisena”. Tallilyhtyjä olen tehnyt kaikkiaan 484. Suomen Lions-liitolle lahjoitin lyhdyn Tampereella liiton 50-vuotisjuhlissa vuonna 2000. Näitä lyhtyjä olen lahjoittanut mm. neljälle kansainväliselle Lions-presidentille, tasavallan presidentti Tarja Haloselle (Sight First lyhty no 200) ja hyville ystävilleni. Lyhtyjäni on USA:ssa, Sri Lankassa, Itävallassa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja ehkä muuallakin. Lion Tane ja uudet jäsenet Vuonna 2007–2008 minulle annettiin jäsenhankintavastaavan posti. Sain hankittua itse kuusi ja toiset hankkivat kaksi uutta jäsentä. Lisäys oli todella tarpeen, sillä kauden alussa meitä oli enää 15. Minua pyydettiin, että jatkaisin jäsenhankintaa kauden 2008–2009. Tuona aikana olen saanut neljä jäsentä ja vuoden klubissa toiminut jäsen, jonka kummi olen, on lisäksi tuonut vielä yhden uuden jäsenen. Kahden eronneen jälkeen meillä on nyt 26 jäsentä. Pidin kesällä vapaaajan asunnollani koulutus- ja virkistystilaisuuden, jossa mukana olivat myös klubini presidentti puolisoineen. Metsälän klubiin ehdin 22 vuoden aikana toimittaa yhdeksän ja Lauttasaareen seitsemässä vuodessa 13 uutta jäsentä. Osa heistä on eronnut tai siirtynyt toiseen klubiin, mutta heidänkin kauttaan on lionstietous levinnyt. Olen iloinen, että olen saanut myös kaksi tytärtäni mukaan lions-toimintaan. Toivottavasti tämä kuvaus innostaa kanssaleijonia ahkeraan toimintaan Lions-aatteen nimissä, aktiiviseen jäsenhankintaan ja sisukkaaseen työhön kansainvälisen presidentin saamiseksi Suomesta. Lions-klubi tarjoaa todella monimuotoisia tehtäviä, kaikkien kykyjen ja resurssien mukaan. Pienestäkin avusta on suuri hyöty. Tauno Hammar LC Helsinki/Lauttasaari 2/10 LION 21 Lions-klubin arvostus nousee kansainvälisen presidentin kotimaassa Suomalainen mediajulkisuus noteeraa suomalaisten menestyksen kansainvälisillä forumeilla. Aikaisemmin suomalainen kansainvälinen johtaja on ollut Rotareilla Rolf Klärich 1980-luvun alussa, Zonta-järjestöllä Helvi Sipilä ja Nuorkauppakamari-järjestöllä Petri Niskanen 1998. Kansainvälisten johtajien kautta järjestöt saivat aikoinaan julkisuutta enemmän kuin muina aikoina. Tuore todistus kansainvälisen presidentin merkityksestä oman järjestönsä kotimaiselle julkikuvalle on Lions-toiminnan suosion voimakas kasvaminen nykyisen kansainvälisen presidenttimme Eberhard Wirfsin kotimaassa Saksassa. Saksassa Lions-toiminnan suosio on ollut tasaisessa kasvussa. Tammikuun lopussa Saksassa oli 48 086 leijonaa, lisäys kauden alusta 330. Saksa on kasvamassa hyvää vauhtia Euroopan suurimmaksi Lions-maaksi, kun tämän hetken ykkönen Italia on samaan aikaan menettänyt 507 jäsentä kokonaismäärän ollessa 48 674. Saksalaisten Lions-klubien arvostusta kotimaassaan lisää saksalaisen leijonan toiminta kansainvälisen järjestömme ylimpänä johtaja. Kuvassa IP Eberhard Wirfs Minneapolisin vuosikongressissa juuri valittuna presidenttinä. Kuva: RNen. Suhteutettuna maan väkilukuun Lions-klubien ja jäsenten määrä Suomessa on kuitenkin omaa luokkaansa. Erityisen vahvoja olemme siinä, että meillä on harvaan asu- tulla maaseudullamme voimakas ja toimiva Lions-klubien verkko. Suomalainen kansainvälinen presidentti toimii myös siellä kannustimena palveluvoiman säilyttämiselle, var- Ikä on voimavara Huippuvuosina 1990-luvun alussa suomalaisen Lions-klubin keskikoko oli 34 jäsentä. Viime kauden päättyessä se oli 27. Pyrimme palvelemaan omilla paikkakunnillamme ja osallistumaan kansainväliseen Lionspalvelutyöhön keskimäärin 7 henkeä pienemmillä klubikohtaisilla resursseilla samaan aikaan, kun myös keski-ikämme on kasvanut. Miten säilytämme kykymme palvella? ”Ikä on uusi NOKIA” Talouselämä-lehti no 6/19.2.2010 otsikoi seitsemän sivun artikkelinsa yllä esitetyllä tavalla. ”Seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 350 000 suomalaista siirtyy eläkkeelle”, lehti toteaa. ”Samalla tavalla kuin Suomi toimi Nokialle kännykänkäyttäjien koelaboratoriona 1990-luvulla, 2010-luvulla Suomi on ikääntymisen koelaboratorio. Väki harmaantuu täällä aikaisemmin ja nopeammin kuin muualla”, lehti jatkaa. Toimialansa mukaisesti Talous22 LION 2/10 elämä-lehti käsittelee yritystoiminnan ongelmia ja mahdollisuuksia ja toteaa, että ”suomalaisilla yrityksillä on nyt mahdollisuus kehittää ikääntymisen ympärille uusia liiketoimintamalleja – joista voi leipoa jopa vientikelpoisia”. Sitten lehti siirtyy tarkastelemaan ikääntymisen mahdollisuuksia ja ongelmia yrityksen kannalta. Tilanne on sama järjestötoiminnan kannalta. 350 000 työkiireistä vapautuvaa kansalaista on mahdollisuus, jolla myös meidän tyyppisemme palvelujärjestö voi toisaalta tarjota mahdollisuuden mielekkääseen vapaa-aikaan, toisaalta saada vahvistusta omiin riveihinsä. Mahdollisuus Lions-klubille Piirikuvernöörin klubikäynneillä jouduin ajoittain keskusteluun, miten vaikea on saada riittävästi leijonia liikkeelle, kun klubi ryhtyy johonkin. Tehtävät kasaantuvat yhä harvemmille. Nuoria pitäisi löytää masti myös lisäämiselle. Suomessa maaotteluhenki on vielä voimissaan. Markku Talvio PDG IIkä on mahdollisuus ssekä liike-elämälle etttä järjestötoiminnallle. Lions-klubi tarjjoaa seniorille miellekästä elämän sisälttöä ja saa vahvistustta omaan uudistumisseensa tulevaisuutta varten. Talouselämä v 6/19.2.2010. 6 jatkamaan hiljenemässä olevaa toimintaa. Entäpä jos otettaisiin tasausaskel. Vahvistetaan klubia ensin keskimäärin samanikäisillä ja nostetaan toiminta entistä näkyvämmäksi paikkakunnalla. Aktiivisen ja ympäristönsä arvostusta nauttivan klubin on helpompi varmistaa jälkikasvunsa kuin hitaasti toimintaansa vähentävän, hiipumassa olevan. Lion Tauno Hammar esitti edellä, mitä aikuisessa iässä toimintaamme mukaan lähtevä voi saada aikaan vielä kypsässä iässä. Tane aloitti lyhtyjen tekemisen ja myymisen eläkkeelle jäätyään. Edellä olemme lukeneet, että niitä on myyty lähes 500. Yhden leijonan toimesta. Kansainvälinen presidenttieh- dokkaamme PID, Lion Harri AlaKulju kannusti meitä säilyttämään jokaisen Lions-klubin yhtä vahvana kuin presidentti ja hallitus ottivat sen vastaan kauden alussa. Tähän työmarkkinoilta vapautuva seniori-joukko antaa hyvän mahdollisuuden. Ainakin ajatusleikkinä voisi myös kehitellä ideaa, että 27 jäsenen klubi ottaa 7 työelämästä vapautuvaa uutta jäsentä ja vahvistuneena 34 henkiseksi löytää uusia ajatuksia joiden avulla rakennetaan kasvava nuorempien siipi vastaamaan paikkakunnan tuleviin palvelutarpeisiin. Markku Talvio PDG Kaksisuuntainen LCIF Suomesta LCIF:lle Leijonat ovat osallistuneet aktiivisesti Suomessa Haitin katastrofin seuraamusten lievittämiseen LCIF:n kautta. Liiton katastrofirahastoon on tarkoitusta varten kertynyt jo yli 120 000,– euroa. LCIF varustaa Port au Princen telttakaupunkeja viemäröinnillä, keittiöillä ja terveysklinikoilla. Avustustyötä tehdään yhteistyössä paikallisten johtajien, hallituksen virkailijoiden ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Leijonat ovat varautuneet myös pitkän aikavälin auttamiseen. LCIF on auttanut jo Chilen maanjäristyksen uhreja myöntämällä paikallisille Lions-piireille pienet avustussummat välitöntä toimintaa varten. Chilen piirin T-3 alueeseen kuuluu myös Concepcionin kaupunki, joka on yksi pahiten vaurioita kärsinyt alue koko maassa. Suomen Lions-liitossa on myös tehty alustava päätös Chilen uhrien avustamisesta LCIF:n välityksellä. Toiminnan käynnistäminen odottaa Chilen hallituksen virallisia kannanottoja. LCIF:ltä Suomeen Kansainvälisen järjestömme säätiö LCIF avustaa myös suomalaisia leijonia Suomessa toteutetta- vissa hankkeissa. Paikallisella klubilla on mahdollisuus saada sekä valtakunnallista suomalaista tukea hankkeelleen että lisäksi kansainvälistä apua. LC Helsinki/Pakila on käynnistänyt hankkeen ”Suomalaisten näkövammaisten lasten kuntoutuspihan käsikosketeltavat elämykset ja kuulohavaintoihin perustuvat äänimaisemat”. Pakilan rinnalla rahoitukseen osallistuu jo 22 muuta Lionsklubia ja osanottolupauksia on lisäksi viideltä klubilta. ”Hankkeen tuloksena syntyy kuntoutuspiha, jossa lapset voivat mm. tutustua erilaisten eläinten muotoihin tunnustelemalla eläinkuvioita." (Tämä toivomus tuli hankkeen vetäjältä LC Pakilasta). Eläinpuisto palvelee näkövammaisten lasten kuntoutuskursseja, joille osallistuvat lasten perheet. Kurssitettavat tulevat eri puolilta Suomea. Sopivan liikenneyhteyden päässä olevat Lions-klubit voivat myös järjestää näkövammaisille lapsille pienempimuotoisia retkiä tutustumaan puiston eläimiin. Hankkeeseen liittyvä äänimaisema on sijoitettu pimeään tilaan ja sen avulla havainnollistetaan sokean lapsen kanssa toimiville näkeville ihmisille näkökyvyttömän lapsen todellisuutta. Kun ei näe, pitää tutunkin eläimen muodot ja ulottuvuuden selvittää tunnustelemalla. Leijonien hankkeessa tarjotaan sokeille lapsille mahdollisuus elämykselliseen havainnointiin tunnustelemalla erilaisia keinotekoisia eläinhahmoja. Kuva Näkövammaisten keskusliitto, kuva-arkisto. Kansainvälisyys nelinkertaistaa resurssit Paikallisella Lions-klubilla on klubien välisen yhteistyön lisäksi käytettävissä merkittävä kotimainen tuki: Arne Ritari säätiö. Pakilan leijonien hankkeessa klubit rahoittavat 10 000,–, kotimaista ARS-rahaa haetaan tätä vastaava 10 000,– ja tästä syntyvää kokonaissummaa 20 000,– vastaan haetaan LCIF:n Matching Grant 20 000,–. Kansainvälisyys antaa hankkeen klubeille nelinkertaiset resurssit. 10 000,– panoksella toteutetaan 40 000,– hanke. PDG Markku Talvio Sri Lankan ystävät Porvoossa Sri Lankan Lions-ystävien seura järjesti tiedotustilaisuuden Porvoossa 6.3.2010. Tilaisuuteen osallistui puolen sataa leijonaa B-, C- ja N-piireistä. Jäsenmäärän todettiin olevan hieman yli 100 henkilöjäsentä ja 15 Lions- klubia. Keskeiset toimintakohteet ovat Sight First silmäklinikan rakentamisen ja toiminnan kehittämisen tukeminen Sri Lankan Ratnapurassa, silmälasien kerääminen Suomessa ja niiden jakaminen srilankalaisten leijonien toimesta sekä kummilapsiohjelman tunnetuksi tekeminen ja tukeminen. Ohjelmassa esitykset sairaalaprojektin etenemisestä, Sri Lankan esittely matkailukohteena, kummilapsitoiminnan matkakertomus ja Sri Lankan Lions-ystävien silmälasikierrätys sai maskotin. LC Askolan lion Mauri Lindström ja lady Paula ovat kehittäneet sympaattisen olennon keräyksen maskotiksi. Maskotilla on myös puoliso, joka jäi kotiin Askolaan. saksalaisen lukion rehtorin Edeltrud Pingerin esitys Neuwiedin kaupungin, elinkeinoelämän ja asukkaiden toteuttamista erilaisista avustushankkeista. Seuran puheenjohtajana toimii PDG, lion Otfried Blümchen ja sihteerinä DC, lion Veikko Teerioja. Sri Lankan Lions-ystävien puheenjohtaja PDG Otfried Blümchen luovutti LC Askolan lion Mauri Lindströmin ladylle Paulalle Ceylonin teetä kiitokseksi Maurin ja Paulan tekemästä työstä silmälasikeräyksen hyväksi. 2/10 LION 23 Nuorisovaihto Ulkomaalaiset nuoret viihtyivät Lionsleirillä Parikkalassa H-piirin kansainvälinen nuorisoleiri järjestettiin 26.7.–2.8.2009 Parikkalassa Oronmyllyn leirikeskuksessa. Leirin teemana oli ’Ylitämme rajoja veden hengessä’ eli ’Breaking through barriers in the world of water’. Sekä ulkomaalaiset että omat isäntänuoremme viihtyivät leirillä erinomaisesti. Säät suosivat tapahtumaa ja saimme esitellä Suomen kesää parhaimmillaan 22:sta eri maasta saapuneille 29 nuorelle. Kaukaisimmat leiriläiset tulivat Malesiasta, Japanista, USA:sta ja Kanadasta. Kahta turkkilaista tyttöä lukuun ottamatta kaikki olivat 1–4viikkoa perheissä joko leiriä ennen tai sen jälkeen. Parikkalan lionsklubit; LC li Parikkala, LC PaP rikkala/Siikalahr ti t ja LC Saari olivat v vastuussa leirin r toteutuksesta ja suunnittelusta, joten leiritoimikuntaan kuului jäleiritoimikun seniä kaikista klubeista. Leirin johtajaksi IPDG Olavi Laukkanen kutsui koulunjohtaja Vuokko Ahorannan. Parikkalan kunta tuki antamalla sekä suunnitteluavuksi että leirille töihin Parikkalan kunnan koulunuorisotyöntekijä Mervi Auvisen. Leiritoimikunta puolestaan halusi ottaa maksimimäärän isäntänuoria (6) ja tämä järjestely toimi loistavasti. Omat isäntänuoremme hoitivat tehtävän vastuullisesti ja olivat innolla mukana kaikissa aktiviteeteissa. He suunnittelivat myös leiripaidan logon. Leirin tulopäivänä nuoret saivat lahjaksi leiripaidat, leiripassit, Parikkalan esitekansiot ja retkeilykartat sekä leirikansiot viikko-ohjelmineen. Leirimme oli kansainvälisille nuorille maksuton ja kaikista kustannuksista vastasivat 107 H-piirin klubit yhdessä. Saimme paikkakunnalta erilaista sponsoriapua talkootyön, avustusten ja rahankin muodossa. Leiripäivien ohjelma koostui suomalaisista ja parikkalalaisista elementeistä valitsemamme teeman mukaisesti. Leiripäivien keskeisenä 24 LION 2/10 Parikkalan-Rautjär ven Sanomi en kuva iloisesta ryhmästä Likolammella. Käden taitojen päivänä tehtiin mm. tuohisormuksia. ajatuksena oli se, että nuoret pääsevät itse tekemään ja kokemaan mahdollisimman paljon suomalaisia asioita. Päivittäisen teeman jälkeen jäi riittävästi vapaa-aikaa, jotta toteutuisi nuorisoleirien perimmäinen tarkoitus; saada eri maiden nuoret tutustumaan toinen toisiinsa ja oppimaan kansainvälistä ymmärtämystä ja hyvää tahtoa. Käden taitojen päivä Ensimmäisenä varsinaisena leiripäivänä nuoret pääsivät tutustumaan vanhoihin ja vähän uudempiinkin suomalaisiin kädentaitoihin ja ruokakulttuuriin. Päiväohjelma toteutettiin Parikkalan Käsityökeskuksella. Työskentelimme kuudessa ”kotiryhmässä”, joihin leiriläiset oli tutustumisiltana jaettu. Nuoret tekivät Karjalan piirakoita, kutoivat räsymattoa, painoivat itse suunnittelemallaan kuvalla ekokassit, huovuttivat avaimenperän, tekivät tuohisormuksia ja suunnittelivat ja toteuttivat nahkasta nimilapun laukkuunsa. Kaikissa työpisteissä oli asiantuntevia talkoolaisia ja Käsityökeskuksen henkilökuntaa ryhmiä ohjaamassa. Nuoret osallistuivat kiinnostuneina kaikkeen. Paikallislehden toimittaja kävi kuvaamassa ja haastattelemassa leiriläisiä Käsityökeskuksella ja ryhmäkuva otettiin teemapäivän päätteeksi uintireissulla rannassa. Melonta- ja soutupäivä Leiriläiset jaetttiin aamulla kolmeen ryhmään; kirkkoveneryhmä, kajakit ja soutuveneet. Päivän aikana nuoret pääsivät kokeilemaan kirkkoveneellä suotua ja sen lisäksi jo- ko soutuvenettä tai kajakkia. Bussi vei nuoret kolmeen eri lähtöpisteeseen, jossa heille opetettiin veneen ja kajakin käyttöä. Alkuharjoitusten jälkeen soudettiin ja melottiin kolmesta eri puolilla Simpele-järveä sijaitsevasta lähtöpisteestä yhteiselle lounaalle Parikkalan VALO Oy:n Kesäpesälle. Kirkkovene saapui perille ensimmäisenä, sen jälkeen soutuveneet ja kajakit sopivasti peräjälkeen. Kajakit nostettiin rantaan, ruoka saapui lion Pertti Hirvosen kyydissä ja lionsladyt asettivat lounaan tarjolle. Kodassa oli mukava tunnelma, kun makkarat paistuivat ritilällä salaatin ja leivän kera syötäviksi. Syönnin jälkeen pelattiin lentopalloa, istuttiin ja rupateltiin. Paluumatkalle vaihdettiin kulkuneuvoa. Iltapäivän palautteena kuulimme, että rankkaa oli ollut ja muutamia rakkoja ja hyönteisten puremia oli päivän aikana tullut. Vaelluspäivä Vaelluspäivän tarkoituksena oli tutustuttaa leiriläisiä suomalaiseen luontoon ja siellä liikkumiseen. Päivän aikana ryhmät kiersivät n. 3,2 kilometrin mittaisen luontopolun, jonka varrella oli kuusi erityyppistä rastipistettä. Melkoniemen Riistan telttakatoksessa tutustuttiin täytettyihin riistaeläimiin ja kuultiin riistanhoitotyöstä yleensäkin. Räätälinlähteellä tehtiin tuohilippi Maiju Revon ohjeiden mukaisesti ja maistettiin lähdevettä. Kivenkantanen on valtavan kokoinen siirtolohkare, jonka luona opettajat Eija ja Jouko Tykkyläinen kertoivat jääkauden jäänteistä itäsuomalaisessa luon- nossa. Nuoret myös arvioivat siirtolohkareen ympärysmittaa. Isolla Pörömäellä Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun Tarja Kinnunen opasti leiriläisiä hoitamaan nyrjähtänyttä nilkkaa ja haavaa. Pörön laavulla Parikkalan Latupiiat ja -pojat tarjoilivat vihanneskeittoa, leipää ja juotavaa, jotka lion Eino Uimonen oli kuljettanut Orolta. Ruokailun jälkeen jokainen ryhmä sai Jaakko Venhovaaralta tarkat neuvot, miten oikeaoppinen saunavasta tehdään. Sen jälkeen oli mahdollisuus saunoa erämaasaunassa ja uida Pörölammessa. Saunan jälkeen paistettiin nuotiolla lettuja ja juotiin nokipannukahvit. Vaikka kaikki ryhmät olivat yhtä aikaa laavulla ja väkeä oli paljon, tunnelma oli leppoisa. Tuntui, ettei ollut kiire mihinkään. Istuttiin vain nuotion ääressä ja rupateltiin. Vaelluksen loppupuolella Pörön luolan kohdalla nuoret tutustuivat vielä Jokamiehen oikeuksiin kysymyslomakkeen ja englanninkielisen vihkosen avulla. Country presentations Vaelluspäivän iltana kokoonnuimme Oron takkahuoneeseen, johon lion Jorma Ahoranta oli laittanut dataprojektorin ja tietokoneen valmiiksi esityksiä varten. Leiriläiset olivat valmistautuneet tähän iltaan hyvin. Kun meitä oli 22 kansallisuutta, koko tilaisuus kesti kolme tuntia. Ilta oli varsin vapaamuotoinen ja jokainen sai esiintyä omalla tavallaan. Japanin tytöt Ami, Kimi ja Aina tarjoilivat esityksensä päätteeksi riisikaramelleja ja Turkin tytöt Ayca ja Esin esittivät vatsatanssia. Tämä ilta yhdisti leiriläisiä paljon. Liikuntapäivä Päivä valkeni aurinkoisena ja meillä oli vaihteeksi vapaa aamu. Lounaan jälkeen läksimme urheilemaan Parikkalan urheilukentälle. Vapaaaikaohjaaja Jari Venhovaara opetti leiriläisille karjalaista perinnelajia kyykkää ja Perttu Suomalainen pesäpalloa. Monet leiriläisistä olivat varsin urheilullisia, joten lajit sujuivat hyvin. Kun pelit oli pelattu, huokaisimme hiukan ja nautimme helteestä huolimatta tuhdin välipalan. Sitten alkoivat leikkimieliset leiriolympialaiset. Lajeina olivat tarkkuusammunta edellisenä päivänä tehdyillä ritsoilla, tarkkuusheitto renkaisiin turbokeihäillä, pyykkipoikaviesti, vauhditon pituushyppy, renkaanheitto ja kiinniotto jumppakeppiin, palikkatornin rakentaminen sekä joukkueiden välinen sukkulaviesti. Kotiryhmät kilpailivat näissä lajeissa keskenään. Jokaisen ryhmän isäntänuori toimi ryhmänsä tulosten kirjaajana ja toiminnan ohjaajana. Kalastuspäivä Taas saatiin nukkua pitkään ja vasta lounaan jälkeen ryhmä lähti läheisellä Haljakan rannalle, jossa oli nuotanvetonäytös. Jukka Jantunen ja Veli Jääskeläinen vetivät nuottaa rannalle. Kaloja odotellessa voitiin myös lekotella rannalla ja pelata Mervin johdolla erilaisia narupulmapelejä. Ryhmän palattua Orolle juotiin iltapäiväkahvit ja jaettiin palkinnot edellisen päivän olympialaisista. Sen jälkeen piti suunnitella ja harjoitella juhlaohjelma seuraavan päivän ulkoteltassa pidettävää juhlaa varten. Jo ennakkoon ryhmän musikanteilta oli kyselty soittoesityksiä, ja he kaikki esiintyivät mielellään. Isäntänuoret Vesa ja Esko rakensivat äänentoiston ja tytöt koristelivat juhlateltan. Suomalaiseksi yhteislauluksi harjoiteltiin ’Minun kultani kaunis on’. Unkarilainen Kriszta ehdotti sitä, koska hän osasi sen jo ennestään. Päivällisen jälkeen alkoi kalastuspäivän toinen osuus. Tulimme bussilla Parikkalan keskustaan torin rantaan, jossa Kaakon Trolling Teamin seitsemän uisteluvenettä ja Parikkalan kalastusseuran väki meitä odottivat. Puolet ryhmästä jäi rannaltaongintakisoihin ja toiset puolet lähti uistelemaan kirkkoselälle. Särkiä, lahnoja ja kiiskiä alkoi nousta laiturille innostuneiden huutojen säestyksellä. Reilun tunnin päästä kalat punnittiin ja tu- Ruotsalainen Victor ja kuusikiloinen hauki. lokset merkittiin muistiin. Uisteluveneet saapuivat rantaan ja voi sitä riemua minkälaisia saaliita oli vesiltä saatu mm. yksi yli 6-kiloinen hauki ja lisäksi muita kaloja. Uisteluveneiden kuljettajatkin ihmettelivät saaliin määrää, koska se oli saatu niin lyhyessä ajassa. Vaihdettiin vuoroja. Nyt toiset lähtivät uistelemaan ja toiset rupesivat onkimaan. Uistelussa ei toisella kierroksella tullut niin suuria kaloja, mutta Kriszta sai mato-ongella 1,2-kiloisen lahnan. Kalastuspäivä päättyi palkintojen jakoon. Italian Tommaso, joka onki ensimmäistä kertaa elämässään, sai kolmannen palkinnon poikien sarjassa ja nousi toripöydälle tuulettamaan. Miehet kiittelivät nuoria innokkuudesta ja meillä kaikilla oli todella hyvä mieli, kun palasimme Orolle. Lion Taisto Huotari lupasi savustaa kalat ja tuoda ne seuraavana päivänä maisteltavaksi. ttautuminen juhlaan. Uuraisilta tulli MD-YC/MD-YCEC Jari Rytkönen pperheineen, Joensuusta 1. varapiirrikuvernööri Reino Sihvola puolissoineen ja Parikkalasta PDG Olavi LLaukkanen. Lisäksi juhlaan saapui lleiritoimikunnan jäseniä, joitakin iisäntäperheitä ja paikallisia leijonia ppuolisoineen ja muita leirin toteutttamiseen osallistuneita henkilöitä. Isäntänuori Esko Tynkkynen jjuonsi tilaisuuden upeasti, Vesa hoiti äänentoiston ja kaikki muut h oosallistuivat ohjelman suorittamisseen. Hollantilainen Tobias soittti pianoa ja nuoret toivottivat vieraat tervetulleiksi kukin omalla kielellään. Jari Rytkönen puhui nuorille. Sitten nähtiin nuorten kuvaelma siitä, mitä tällä leirillä oikein oli tapahtunut. Reino Sihvola käytti puheenvuoron ja Japanin tytöt esittivät origamin taittelua japanilaisen musiikin säestyksellä. Arianna soitti viulua Amin säestyksellä ja nuoret lauloivat yhdessä suomeksi ’Minun kultani kaunis on’. Kriszta soitti kitaraa ja tyttöryhmä lauloi. Leirin johtajan ominaisuudessa käytin myös itse kiitospuheenvuoron. Turkin tytöt Esin ja Ayca esittivät lopuksi vatsatanssiesityksen. Leiriläiset saivat lahjoina nuori- sovaihtoviirit, piirikuvernöörin klubin kalenterit, piirin pinssit ja luonto-dvdt. Juhla oli menestys ja juhlakahveille lähdettiin hyvillä mielin lämpimässä auringonpaisteessa. Jäähyväiset Sunnuntai oli varsinainen lähtöpäivä, vaikka olimme saatelleet seitsemän lähtijää jo lauantain iltajunaan ja Valko-Venäjän Valiantsinan jo perjantaina. Nuoria kuljetettiin Imatralle aikaiseen aamujunaan, Savonlinnan kentälle lentokoneeseen ja Parikkalan asemalle Helsingin junaan. Jäähyväiset olivat haikeat. Jo viikossa leiriläiset olivat saaneet ihania uusia ystäviä, joista luopuminen oli vaikeaa ja haikeaa. Nuorisoleirin kokemukset olivat erinomaiset ja meille järjestäjille jäi mukavat muistot. Ohjelmat toteutettiin suunnitelman mukaisesti, Oron leirikeskus toimi joustavasti ja moitteettomasti, samoin leijonien yövalvonta. Meillä oli käytössä oma linja-auto ja kuljettaja lion Veli Jääskeläinen koko ajan, joten kulkemisetkin sujuivat mainiosti. Sää suosi ja yhteistyökumppanit olivat innolla mukana. Leirin ilmapiiri oli hyvä ja nuoret osallistuivat aktiivisesti kaikkeen. Vuokko Ahoranta, leirin johtaja Retkipäivä Savonlinnaan Ajoimme aamulla Savonlinnaan. Bussi jätettiin laivarantaan ja kävelimme Linnankatua pitkin Olavinlinnaan. Leiriläiset halusivat omiin kameroihinsa ryhmäkuvan upeaa Olavinlinnaa vasten ja Mervi- kuvaajan käsivarsista roikkuikin kamera poikineen ennen kuin päästiin jatkamaan matkaa itse linnaan. Opastettu linnankierros kesti tunnin verran. Kun palasimme rantaan, meitä odotti piirikuvernööri Helli Sutisen puoliso Jyrki terveisineen. Piirikuvernöörin klubi LC Savonlinna/ Linnatar halusi antaa jokaiselle leiriläiselle lahjaksi seuraavan vuoden kauniit kalenterit. Olavinlinnan jälkeen tutustuttiin vielä Kauppatoriin, josta monet tekivät tuliaisostoksia. Kotiin palattuamme söimme lounaan, myös ne lämpimät savukalat ja sitten alkoikin kiireinen valmis2/10 LION 25 Piiripalsta H-piiri on luonnollinen paikka Siellä voi tavata suden, karhun ja leijonankin tilaisuuksia. Yhteistyö ei ole estänyt omien vakiintuneiden ja menestyksellisten aktiviteettien säilyttämistä ja toteuttamista. Koko piirin yhteinen tapahtuma vuosikokouksen ohella on Melvin Jones-jäsenten ja Lions-ritarien gaalailta, jossa viime kaudella oli lähes sata osallistujaa. Jäsenhankinnassa useat klubit ovat kutsuneet uusia jäseniä ja edelleen kutsutaan. Palveluun panostettu Kesällä 2009 bongattiin manner EU:n itäisimmässä kolkassa, Pietarin itäpuolella, Ilomantsin Hattuvaaran Virmajärvellä leijonalauma. PDG Markku Lappalainen, DG Helli Sutinen ja IPDG Pentti Juntunen. Kuva: Juhani Patrikainen. Suomen itäisimmän piirin, H-piirin, ensimmäinen piirikuvernööri, Viktor Kimanen Joensuusta, valittiin kaudelle 1965–66. Sitä ennen oli jo perustettu ensimmäinen klubi LC Joensuu vuonna 1955. Nuorin klubi on LC Liperi/Leonilla, joka perustettiin 2009. Piiri sijaitsee itärajalla niin, että Valtimo on pohjoisin ja Parikkala eteläisin kunta. Alue on luonnonläheinen, vapaassa luonnossa voi kohdata suden, karhun ja jopa leijonankin. Uudistuvan lionstoiminnan ja koulutuksen ohella piirikuvernöörinä kannustan kaikkia klubeja yhteistyöhön niin aktiviteeteissa kuin vapaa-ajanvietossakin. Kansainvälisen presidenttimme toivomusta ja oman liittomme puheenjohtajan kannustusta myötäillen olemme piirissämme yrittäneet järjestää yhteisiä klubi-iltoja, kun paikkakunnalla on vähintään kaksi klubia. Tilaisuuksista on saatu hyviä koke26 LION 2/10 muksia. On tutustuttu toisiimme ja suunniteltu yhteisiä aktiviteetteja ja Tällä kaudella on panostettu palveluun, koska nyt ei ole valtakunnallisia eikä kansainvälisiä varojenkeräysaktiviteetteja. Piirissä on panostettu lähimmäisen kohtaamiseen. Joensuussa Palvelevat kädet -koulutus on saanut liikkeelle leijonia auttamaan veteraaneja, vanhuksia, yksinäisiä, sairaita ja muita kuljetusta, keskustelua ja apua tarvitsevia. Uusimpana palvelumuotona on iäkkäiden atk-opetus palvelutyönä muiden järjestöjen kanssa. Savonlinnassa Ystäväpalvelua on laajennettu samoilla alueilla. Koko piirin alueella tapahtuvasta, monimuotoisesta lähimmäisen kohtaamisesta puhumattakaan. Sen lisäksi on pudotettu lunta katoilta, hiekoitettu pihapolkuja ja toimitettu polttopuita tarvitsevil- H-piirin 55. klubi LC Liperi/Leonilla perustettiin viime keväänä 21 uuden jäsenen ja yhden siirtojäsenen voimin. Kummiklubina oli LC Liperi. Kuvamme klubin perustamisjuhlasta lokakuussa ja perustamiskirjaa allekirjoittamassa presidentti Pirjo Mononen. Opasleijonat PDG Erkki Lääperi (oikealla) ja PDG Rauno Pelkonen toimivat avustajina. Lääperin takana piirikuvernööri Helli Sutinen. Kuva: Tarmo Nenonen. le. Quest-koulutusta klubit ovat rahoittaneet jo vuosien ajan kiitettävästi. Nuorisotiloja on kunnostettu, kalustettu ja avattu uusia. Niissä ovat myös leijonat päivystäjinä. Kevätkaudella teemalla ”Leijonia näkyvissä” esittelemme toimintaamme ja keräämme jälleen käytettyjä silmälaseja. Yhdessä palvellen parempaan Piirikuvernöörinä toimin klubeja tukien ja kannustaen. Tähän kehotan myös piirihallituksen jäseniä, joilla on kokemusta ja taitoa pitkän leijonajäsenyyden vuoksi. Kaikki piirin klubit ovat hyvässä asemassa ja niiden monipuolisiin ja ihan uskomattomiin aktiviteetteihin olen päässyt tutustumaan. Palvelua on kehdosta hautaan. Toimimme teemani mukaan: Yhdessä palvellen parempaan. Helli Sutinen H-piirin piirikuvernööri H-piiri pähkinänkuoressa H-piiri sijaitsee itärajalla niin, että Valtimo on pohjoisin, Parikkala eteläisin, Rantasalmi läntisin ja Ilomantsi itäisin kunta, osa Pietarin itäpuolella. Piirissä on: – Neljä aluetta ja 10 lohkoa. – 55 klubia. – Lioneita yhteensä 1549. – Piirikuvernööri Helli Sutinen, LC Savonlinna/ Linnatar. – 1. varapiirikuvernööri Reino Sihvola, LC Joensuu/ Jokelaiset. – 2. varapiirikuvernööri Alpo Kosunen, LC Saari. – Piirisihteeri/rahastonhoitaja Anna-Mari Hakulinen, Savonlinna/Linnatar. – Edellinen piirikuvernööri Pentti Juntunen, LC Juuka. – Piirin teema: Yhdessä palvellen parempaan. Keskustelua liontoiminnasta Leijonan jalanjälkiä Suomalaisen lionstoiminnan 50vuotishistoriaa ”Leijonan jalanjälkiä” tehdessä taisi jäädä pari kiveä kääntämättä, toteaa historiatoimikuntaa vuosina 1996–2000 johtanut PCC Jukka R. Heino, LC Riihimäki. Hän jatkaa: Maamme lionstoiminnan nopea kasvu 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle oli yleisen ihailun ja ihmettelyn aihe meitä vanhemmissa lionsmaissa. Pienenä maana me kilvoittelimme jäsenmäärältään Euroopan suurimman asemasta Ranskan kanssa aina vuoteen 1972. Suhteellisesti me lienemme vieläkin Islannin jälkeen maailman lionistisin maa. Eräinä itsestään selvinä menestyksen perusteina pidettiin yhteyksien luomista läntiseen maailmaan. Toisaalta maamme ensimmäistä klubia Helsinki-Helsingforsia perustettaessa vuonna 1950 oli vielä tuoreessa muistissa valvontakomitean aika. Periaatteemme ja tavoitteem- me epäilemättä vetosivat useimmiten 35–45 vuoden ikäisiin miehiin. Mahdollisuus tutustua eri aloilla työskenteleviin henkilöihin ja heidän ammattiinsa lisäsivät kiinnostusta klubitoimintaan. Klubien perustajajäsenet olivat 1950- ja 1960-luvulla valtaosaltaan entisiä rintamamiehiä, joilla ei ollut omaa järjestöä eikä sitä kautta mahdollisuutta auttaa sotaleskiä ja taloudellisesti ahtaalla olleita aseveljiä. 70 vuotta sitten ”Talvisodan ihme” tuotti rauhaan palattaessa järjestön, joka on päässyt meiltä aika tarkkaan unohtumaan. Heti talvisodan jälkeen syntyi spontaanisti paikallisia aseveliyhdistyksiä, jotka kesällä 1940 järjestäytyivät Suomen Aseveljien Liitoksi. Tämä järjestö sai mukaansa heti myös näkyviä asevelisosialisteja. Liitto otti heti tehtäväkseen auttaa avun tarpeessa olevia sekä samalla vahvistaa kansan yhteishenkeä. Se oli poliittisesti sitoutumaton. Miltä kuu- CC Chirster Löfström ja lionsritarit puolisoineen Börje Träsk LC Mustasaari-Korsholm, Timo Ala-Kanto LC Töysä, Antti Muilu LC Lapua/Simpsiö, Kari Yli-Ojanperä LC Ilmajoki/Ilkka, Risto Laurila LC Jalasjärvi, Pekka Kuuppelomäki LC Jalasjärvi sekä AR-Säätiön pj. PDG Markku Kynsijärvi. Kuusi ritaria F-piiriin F-piiri järjesti jälleen Gaala-juhlan Härmän Kuntokeskuksessa 6.3.2010, jossa julkistettiin uudet Melvin Jones jäsenet ja Lions-ritarit. Ennen tilaisuutta iltapäivällä DG Matti-Pekka Mäkelä ja ARS-toimikunnan DC Timo Kulmala puolisoineen kävivät kunniakäynnillä Arne Ritarin muistomerkillä Törnävän puistossa. Liiton terveiset Gaalassa esitti CC Christer Löfström ja juhlapuheessa hän toi esiin puhuttelevalla tavalla periaatteita, mitä Melvin Jones loi järjestön toiminnan kulmakiviksi ja yhteisön tasavertaisuuden pysyvyydeksi. Myös hän valaisi sen työn määrän, minkä Arne Ritari teki lionsliikkeen alkamiselle Suomessa. Melvin Jones -jäsenyydet jakoi DC Kirsti Ala-Kutsi. PDG Markku Kynsijärvi nimitti ja löi uudet Lionsritarit. Gaalaan osallistui yli sata lionia puolisoineen. Kuvat ja teksti: Hermanni Sippola lostavat seuraavat periaatteet jotka tämän liiton joulujulkaisussa L. Arvi Poijärvi esitti: tässä niistä kolme: Minä tunnustan jokaisen suomalaisen miehen ja naisen arvon ja kunnian, yhteiskunnallisesta asemasta ja kielestä riippumatta. Minä kunnioitan kaikkea rakentavaa työtä ja tahdon sitä kykyjeni mukaan tehdä, olipa se mitä laatua tahansa. Minä tahdon tunnustaa antamisen ilon ja uhrimielen korkeimmaksi kansalaishyveeksi. Nämä arvokkaat periaatteet vetosivat aikanaan aseveljiin ja naisiin. Jäsenmäärä kasvoi 200000:lla ja toiminta oli tuloksellista. Aseveliliitto oli monessa mukana: rakennustontteja, rakennustalkoita, sotaleskien auttamista. Sodan aikana kotirintamalla tehtiin mittavaa talkootoimintaa, yritykset tekivät lahjoituksia, järjestettiin suuria arpajaisia ja niin edelleen. Jatkosodan jälkeen oli toiminta vilkkaimmillaan ja työmaata riitti. Vaikka Liitto korosti poliittisesti sitoutumattomuutta, joutui se lakkautettavien järjestöjen listalle ja toiminta päättyi vuoden 1945 alussa. Kului kaksi vuosikymmentä nykyisten veteraanijärjestöjen syntymiseen. Useimmat sotiemme veteraanien paikallisyhdistykset on perustettu vuosina 1966 ja 1967 kertoo Suomen Sotaveteraaniliiton pääsihteeri Markku Seppä. Vuonna 1967 maamme oli lähes ”kartoitettu”. Lionsklubeja oli toiminnassa yli 400. Kuinka moni sotaveteraani olisi leijonien sijasta valinnut toimintakentäkseen veteraanityön Suomen Aseveljien Liitossa, jos sen toiminta olisi saanut jatkua. Kiitos sotaveteraaniveljet, jotka teitte maastamme eturivin lionsmaan. Jukka R. Heino puheenjohtaja 1982–83 Lions-ritareille esiintyi K-piirin bändikisan voittanut yhtye Janne Kinnunen & Mikko Arokoski Group. Yhtye on tehnyt useita omia sävellyksiään. Kuva: RNen. K-piirissä ensimmäinen Lions-ritari-lounas K-piirissä käynnistettiin 6.3. myös Lions-ritareille lounastilaisuus. Aikaisemmin vastaavia tilaisuuksia on pidetty vain Melvin Jones -jäsenille. Tilaisuudessa lyötiin yksi uusi ritari, LC Siilinjärvi/Kassaroiden palveluhakemiston tekemisessä kunnostautunut Juha Saastamoinen numerolla 1015. Juhlavan ritaroinnin toimitti PCC Harri Forss. K-piirissä on nyt 37 ritaria. Juhlapuhujana oli evl Markku Tomperi, joka käsitteli asevoimien ja avustusjärjestöjen yhteistyötä sekä toimintamuotoja. AR-säätiön toimintaa esitteli PDG Ismo Laine. Hän totesi, että Lions -ritarin arvon arvostus on vuosi vuodelta kasvanut. Nihkeän 1990-luvun jälkeen vuosien 1994– 1999 välisenä aika aateloitiin ritarisäätyyn 148 ritaria. Vuosien 2000– 2009 välisenä aikana on määrä moninkertaistunut ollen viime vuoden lopussa 1021 ja tänä päivänä lähennellään jo 1100 ritarin rajaa. 2/10 LION 27 Lions Quest – 25 vuotta kasvattamista 1. Millä tavalla olet tutustunut Quest-ohjelmaan? Piirien Quest-puheenjohtajien haastattelut jatkuvat A-PIIRI SAIJA KOTAMÄKI 1. Klubitoiminnan kautta. 2. Koska kurssin käyneet opettajat pitävät Questistä saamiaan oppeja hyvinä ja vaikuttavina työkaluina koulutyössään. 3. Muistakaa Quest -aktiviteeteissanne ja auttakaa halukkaita opettajia pääsemään koulutukseen. Samalla autatte ja tuette paikkakuntanne lapsia ja nuoria. 4. LC Salo/Birgitat G-PIIRI ULLA VIRVANNE 1. Liiton järjestämässä toimikuntapuheenjohtajien koulutuksessa Laajavuoressa kahtena vuotena, suorittamalla Quest -koulutuksen syksyllä 2008, osallistumalla Quest -seminaariin Orivedellä 2008. 2. Nuorison syrjäytymisen estäminen. 3. Nuorissa on tulevaisuus. 4. LC Äänekoski /Kotakennäs. C-PIIRI ANU JUURI 1. Quest-ohjelmasta kuulin ensimmäistä kertaa työpaikallani. Rehtorini tuli kysymään, olisinko kiinnostunut lähtemään kursseille. Kurssi vei mennessään ja siitä lähtien olen päivittäin käyttänyt työssäni questmenetelmiä. 28 LION 2/10 2. Se on järkevä tapa kasvattaa vastuuntuntoisia ja toiset huomioonottavia nuoria. Tälläisia ihmisiä tarvitaan myös klubeihin. 3. Jos ette pysty tukemaan kurssilaista koko summalla, niin antakaa edes hieman pienempi summa piirien yhteiselle tilille. Opettajat liikkuvat tänä päivänä niin paljon, ettei voi tietää, tulisiko joskus näillä rahoilla koulutettu opettaja työskentelemään juuri teidän kunnassa tai kaupungissa 4. Piirikuvernöörin, sillä hän on puolisonsa kanssa kiertäessään tehnyt hienoa quest-mainostusta. L-PIIRI SEIJA PUHAKKA 1. Olen ollut mukana Lions-toiminnassa yli 20 vuotta, ensin ladyna ja vuodesta 2001 lähtien olen ollut jäsenenä klubissa. En muista tarkkaan, milloin kuulin Questistä ensimmäisen kerran. Kun v. 2008 kävin itse 2.asteen opettajille järjestetyssä koulutuksessa, selvisi minulle asia aivan eri näkökulmasta. Siellä tajusin, kuinka hyvä quest-koulutus on ja kuinka tärkeää tämä koulutus on kasvattajille. 2. Quest on kohdistettu ”kasvattajien välityksellä” lapsille ja nuorille. Lions-toiminta on vapaaehtoista avustustyötä, joka kohdis- 2. Minkä takia Quest on mielestäsi tärkeä osa Lions-toimintaa? 3. Minkä viestin haluaisit antaa klubeille? 4. Mitkä piirisi klubit haluaisit palkita Quest-toiminnasta? tuu mm. nuoriin. Questin avulla lionit voivat auttaa lasten ja nuorten terveen kasvun tukemista ja riskikäyttäytymisen ennaltaehkäisyä. 3. Kehottaisin klubeja pyytämään quest-koulutuksen käyneitä opettajia tai quest-puheenjohtajia vierailulle klubeihin ja kertomaan koulutuksesta ja sen annista. Silloin klubilaisille tulisi tutuksi, mitä on Quest ja miten tärkeää asiaa he avustavat. 4. Minä haluaisin palkita kaikki L-piirin klubit, jotka ovat avustaneet ja lähettäneet opettajia/kasvattajia Quest-koulukseen. Meillä L-piirissä matkat ovat hyvin pitkiä ja Quest koulutukseen saattaa kertyä matkaa jopa n. 450 km. Toisilla taas Quest-koulutus on kotipaikkakunnalla, jossa on helpompi käydä koulutuksessa, ilman yöpymisja matkakustannuksia. Kiitänkin Lpiirin klubilaisia ja puolisoita heidän tekemästä arvokkaasta työstä lasten ja nuorten hyväksi. M-PIIRI KALEVI NUMMIJÄRVI 1. Ensimmäisen kerran 1990-luvun lopulla Riku Männistön kertomana. Myöhemmin Lions -liiton järjestämissä tilaisuuksissa. Tutustumalla opetusmateriaaliin. 2. Voimme Quest-ohjelman kautta antaa nuorille elämisen taitoja omaa tulevaisuutta varten. 3. Muistakaa varata budjettiin riittävästi rahaa. Tarve on kasvava. Quest-vastaava jokaiseen klubiin ja valtakirja hänelle tehdä päätöksiä varojen käytöstä. 4. LC Pori/Charlotta. Tiedottaminen/varojen hankinta, ulkopuolinen rahoitus. LC Untamoinen/Laitila. Kurssin järjestelyt. LC Pori. Tällä kaudella eniten sponsoroinut klubi piirin alueella (5). N-PIIRI TEIJA HAMMAR 1. Kuulin ensimmäisen kerran Questistä noin 15 vuotta sitten, kun vanhin lapseni aloitti koulunkäyntinsä Paloheinän ala-asteella Helsingissä. Paloheinän koulun kaikki opettajat olivat tuolloin saaneet Quest -koulutuksen ja Quest -tunteja pidettiin ahkerasti. Koulussa toimi myös Quest -vanhempainryhmä, joten liityin sen toimintaan innolla mukaan. Kävin tuohon aikaan myös Quest -koulutuksen ja vedin tämän jälkeen vanhempainryhmiä yhdessä kahden muun äidin kanssa. Ryhmien pitäminen oli antoisaa ja opettavaista. Nykyään jatkan tiiviisti Questin parissa toimimalla omassa klubissani LC Hki/Fin- landiassa Quest -vastaavana ja Npiirin Quest -puheenjohtajana. 2. Quest-ohjelmaan sisältyy paljon tärkeitä taitoja ja tietoja, kuten ryhmässä toimiminen, toisten kunnioittaminen, itsetunnon vahvistaminen ja oikeiden valintojen tekeminen. Nämä tiedot ja taidot sopivat niin lapsille kuin aikuisille. Me leijonat haluamme auttaa, vaikuttaa maailmassa oleviin epäkohtiin ja kulkea kehityksen kärjessä. Teemme näitä asioita yhdessä ei yksin. Quest on yhdessä kasvamisen ohjelma ja ennaltaehkäisevää toimintaa, joten se, jos joku, sopii mitä parhaiten leijonatoimintaan. Tämän vuoden kotimainen teema Yhdessä nuorten kanssa tukee myös Questiä. 3. Tukemalla Quest -toimintaa satsaamme tulevaisuuteen. Luomalla lapsillemme ja nuorillemme hyvän kasvualustan, terveet elämänarvot ja uskon itseensä ja tulevaisuuteen, rakennamme maailman paremmaksi paikaksi elää. Ei vain opettajat ja lapset, vaan me kaikki hyödymme Quest -toiminnasta. Pienellä panoksella voimme saada suurta aikaan! 4. Jos voisin, palkitsisin kaikki piirini klubit, jotka ovat tuke- neet Quest -toimintaa parhaansa mukaan. Esimerkkinä aktiivisesta Quest -toiminnasta voisin mainita esimerkiksi LC Helsinki/Myllypuron, joka järjesti oman Quest -koulutuksen Myllypuron koulun opettajille syksyllä 2009. Myös LC Vantaa/Komeetat on mainitsemisen arvoinen klubi, sillä he kouluttivat peräti 18 opettajaa kaudella 2008– 2009. Ja LC Lappträsk/Liljendal/Pernå järjesti ruotsinkielisen Questkurssin 12 opettajalle Loviisassa viime vuonna. Tietoisku Quest-leijonalle – Lähetä yhteystietosi piirin Quest-puheenjohtajalle. – Lähetä hänelle myös tieto klubisi rahoitusvalmiudesta. – Seuraa Quest-sivuja Lion -lehdestä ja www-sivuilta. – Koulutuksen hinta on 135 euroa (sis. ALV)/osallistuja. – Yleensä klubit eivät maksa osallistujille muita kuluja, kuten matkoja tai sijaisia, mutta se ei tietenkään ole kiellettyä. – Pidä matalaa kynnystä yhteydenotoissa piirisi Quest -työryhmän puheenjohtajaan sekä liittotoimiston Quest -henkilökuntaan. – Quest-sihteeri 09 5655 9517, [email protected]. – Quest-koordinaattori Ulla Sirviö-Hyttinen 040 850 7241 241 [email protected]. K-PIIRI PEKKA SAARIKKO 1. Tutustuin Questiin Ullan kursil- la vuonna 1992 Tuusniemellä. Välissä oli jonkin aikaa hiljaista, kunnes tulin piirini Quest-toimikunnan puheenjohtajaksi noin viisi vuotta sitten. 2. Quest on tärkeä osa lionismia, koska pyrimme toimimaan nuorison ja paremman huomisen hyväksi.Quest vie juuri näitä asioita eteenpäin. 3. Antakaa avustuksia kurssien rahoittamiseksi ja tiedottakaa pää- töksistä. Valitkaa Quest-leijona, jos ei klubilla vielä sellaista ole nimetty. Tutustukaa Questiin. 4 K-piirissä on ylivoimaisesti aktiivisimmin toiminut LC Kuopio/Päiväranta, joka palkittiin viime kaudella. Kakkostilalla on LC Kuopio/Canth, joka on kustantanut tällä kaudella 4 koulutusta. Lisäksi LC Pieksämäki/Keskus ja LC Pieksämäki/Mlk, jotka järjestivät koulutuksen keväällä -08. LIONS QUEST YHDESSÄ KASVAMISEN OHJELMA Koulutusaikataulu kevät 2010 Aika Kurssityyppii HUHTIKUU 12. - 13.4. 2. aste 19. - 20.4. 2. aste 19. - 20.4. AK 21. - 22.4. YK 22. -23.4. AK 26. - 27.4. AK+YK, ruotssink. 26.4. Täydennys TOUKOKUU 3. - 4.5. AK Piiri Paikkakunta F K N N C A B, N A, C Sein Sein Se inäj ääjjo okki ki Piiek P eksä sämäki määkkii Hellssinki He iinnki ki Hels He elsin lssinnki ki Häme meeennlinn lliinn nna Kirk Ki rkko kko onu n mm mi Fors Fo rssa K Kuo Ku Kuop op pio o Klubipresidentti ja Quest -leijo on na a! Huolehdittehan siitä, että kllu ub biissii päääätö tökksset Que uest st-k -kkou ulu luttu uks ksee ee n myönnettävistä varoista tehd dää ään he heti ti kaau uden den allus de usssaa. IlIlmo mo oit itattte teh teha haan tämän päätöksen myös piirinne Q Qu ues estt-vvaasttaaaava tt-va valllle. e. T e. Tääm ämä ti ämä tiet etto tu eto tuleee auttamaan suuresti Quest-ko oulutu ust sten en jjäärje ärjjeessttäm är täm mis isstä tä o tä om mas assaa p assa piiiiiiri r sssänne. Koulutettavia saadaan paikalle ih ihan an ttoi o si oi siss ssa määr määr mä ärin n, jo jos heeiid d dään än ei tarvitse itse etsiä rahoitustaa. Kurssityyppi AK K = alakoulun Vatupassi- ja Kompassi-ohjelmat YK K = yläkoulun Passi-ohjelmat at EO = esiopetuksen Vatupassi Vatupassi-ohjelma ohje Täydennys/Mamu = seminaari maahanmuuttajam oppilaiden opettajille 2. aste = koulutus ammatillisten oppilaitosten o opettajille Qu Q ue essstt pä p äkouluttaja ja -koord dinaattori Pääääkkoulu Pä uttaajja Ulla Savolainen Koorrdi Koor Ko din naaaatttori to orii Ulla Sirviö-Hyttineen K ulut Ko ulut ul utta tta aja jatt Ulllaa Sirrvi U viö--Hyytti ttinen tt enn, Hanna Kokkaala, Maarita Mannelin, Raaun Raun uni Mu M ikkkkuu, He Helililinä nää Perttu, Ulla Savolainen S ja Markus Talvio Sä S ähk h öpos öp ö posti ti ettun nim mi.su i.i.su suku uku kuni kuni nim mii@l @lio ons.fi Tiied T ied edus uste te ellu ut ja ja ilm lmoi oitttau oitt a tu tumi mise mi et: Suo Su om men en Lio ion ons ns-lliiiitttto r. r y. y /Q Que uest s -o ohj hjeeelmat Kiirk Ki rkko on nkylä kylä ky länt änt ntie iee 10, 0, 007 0700 0H Hel elsi sink n i nk Puhe Puh Pu helilin: heli n:: (09 09) 5 56 655 655 5 951 517 7 Sähk Sä hköp öpossti ti:i: q qu uest@lions.fi fi IIllmo oit itttaau uttu um minen tapahtuu ilmoittaautumislomakkeella, jokkaa on ko jo kotisivuillamme www.lion ns.fi Päivitetty Pä P äivitetty koulutuskalenteri koulutusk s alenter löytyy osoitteesta www.lions.fi/quest 2/10 LION 29 TYKS:in lastenklinikalle 7 000 euroa LC Lieto, LC Lieto/Loukinainen, LC Paattinen, LC Paimio/Aallotar ja LC Paimio ovat lahjoittaneet TYKS:n lastenklinikalle 7 000 euroa vauvanvaatteiden hankintaa varten. Idean äiti on Kaarina Virta Insinööritoimisto R. J. Virta Oy:stä. Yritys päätti vuosi sitten lahjoittaa joululahjoihin varaamansa rahat hyödyllisempään tarkoitukseen. Virta oli TYKS:ssä käydessään huomannut, että osa hoidettavana olevista lapsista oli puettu sairaalan potkuhousuihin, jotka olivat suoraan 1980-luvulta. Syntyi ajatus lahjoittaa sairaalalle uusia lastenvaatteita. – 7 000 euroa on meille iso summa, kertoo lastenklinikan ylihoitaja Wiveka Kauppila. Pyrimme aina kertomaan lahjoittajille, mitä rahoil- la on hankittu. Lahjoitusvaroja voi myös "korvamerkitä" jotain tiettyä tarkoitusta varten. Taloustaantuma vaikuttaa sairaalassakin. Kauppila sanoo suoraan, että lastenklinikka on riippuvainen lahjoituksista. Lahjoitusvaroin on hankittu mm. kirjoja, lehtiä, pelejä, askartelutarvikkeita, televisioita ja videoita, jotka ovat erittäin tärkeitä etenkin pidempään sairaalassa olevien, eristyksessä olevien ja liikuntarajoitteisten potilaiden viihtyvyyden lisäämisessä. Lahjoituksin lastenklinikka on myös pystynyt parantamaan laitekantaansa. Lisää tietoa lahjoitusmahdollisuuksista löytyy TYKS:n internetsivulta kirjoittamalla hakusanaksi "lahjoitukset". Teksti ja kuva Pekka Remes Itämaan tietäjien tavoin viisi klubia lahjoitti TYKS:n lastenklinikalle 7 000 euroa. Kurkistuksia Geeni Viime KVN oli Imatralla keskellä kylmää talvea. Olin jo kauan sitten en päättänyt osallistua siihen, muttaa tarvitsin kavereita mukaan ja myös matkaseuraksi. Kysyin lähimmältä (niin maantieteellisesti kuin muutenkin) PDGpariskunnalta. Ja niin sovimme, että lähdemme yhdessä matkalle. Ainoaksi ongelmaksi osoittautui lastenhoidon järjestäminen, eihän aina lapsia voi raahata mukana. Monen sovittelun, neuvottelun ja delegoimisen jälkeen sain kuin sainkin ainkin hoitajan ja matka sai alkaa… On aina kiva päästä tapaamaan leijonia, vaikka keskellä talvea. Juuri matkustuspäiväksi oli luvattu kovaa pakkasta ja myrskyä, eli todella huonoa ilmaa. Mutta se ei haitannut meitä vaan lähdimme liikkeelle aamu klo 6.00, –22 asteen pakkasessa. Perillä huomasimme, että samanlaisia ”hulluja” olikin melkein 100 kappaletta ja ei se ilma eikä kylmyys haitannut meitä eikä kokousta. Tunnelma näytti olevan välillä liiankin lämmintä tai jopa kuumaa… Illan iltajuhlakin oli onnistunut, vaikka sipsuttelimme pikkukengissä ja iltapuvuissa melkein –30 asteen pakkasella kaupungintalolle. Nykyaikana ihmisistä on tullut aikalailla laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Asiat hoidetaan olohuoneen sohvalta kaukosäätimen tai webkameran kautta. Ihmiset haluavat tehdä kaiken mahdollisen vaivattomasti ja nopeasti aikaa ja rahaa tuhlaamatta. Moni elää jopa virtuaalimaailmassa ylläpitämällä farmia tai toista elämää suhteineen ja tunteineen. Mikä sitten on se voima, joka saa joitakin ihmisiä ylös ja ulos? Mistä he saavat energiaa ja motivaatiota? Olen usein miettinyt tätä ollessani kaltaisteni joukossa, pakkasella myymässä arpoja, kylmässä viimassa keittämässä kahvia tai kesän kuumuudessa paistamassa makkaraa ja myymässä mehua. Tai sitten ne, jotka matkustavat Karjalaan konttien kanssa, lähtevät Sri Lankaan sairaalaa rakentamaan tai vievät telttoja maanjäristyksen uhreille. Mikä voima saa heidät liikkeelle? Kaiken voisi varmaan selittää jollakin tieteenalalla. Miten olisi geenit? Nykyään kaikkeen löytyy syytä geeneistä. Jospa kaikilla meillä n. 26.000 onkin nk. geenivika tai geenimutaatio, joka saa meidät käyttäytymään näin oudosti kuin käyttäydymme. Lähdemme aamuvarhaisella liikkeelle pakkasesta huolimatta ja sitten teemme kaikenlaisia palvelujuttuja ja aktiviteetteja. Onkohan meillä joku ” wEsErvE” niminen geeni, josta kaikki tämä johtuu? Toivottavasti näitä geenimutaatioita löytyy Suomesta enemmänkin ja he osaavat hakeutua meidän luoksemme. Sunnuntaiaamu sai minut uskomaan tähän poikkeavuuteemme tai geeneihimme. Nimittäin aika monen leijonan auto oli jäätynyt eikä lähtenyt käyntiin, niin kylmä oli pakkanen. Mutta yksikään wEsErvE geenillä varustettu leijona eikä puoliso näyttänyt olevan moksiskaan, Naureskelivat ja toivoivat asian hoituvan ja niin se taisikin hoitua. Olkaamme ylpeitä geenistämme! Eeva Suomenaro PDG 30 LION 2/10 Arne Ritari-säätiö apuna suomalaisessa Lionspalvelutyössä Arne Ritari -säätion hallituksen puheenjohtaja, PDG Markku Kynsijärvi. Olen monesti miettinyt sitä viisautta 1980-luvun suomalaisilla lionsjohtajilla, mikä tarvittiin AR-säätiön perustamisessa. Päädyttiin nimenomaisesti säätiö-muotoon, mihin voitiin tallettaa mm. huomionosoituksista kertyviä varoja ja mistä kertyneitä varoja voitiin myös jakaa apurahoina ulos lionsklubeille. Säätiö on täysin itsenäinen varojen jakamisen suhteen, samoin myös päätöksissä, millä kertyneet varat talletetaan säätiön sääntöjen edellyttämällä turvallisella tavalla. Säätiön toimintaa valvoo Patentti- ja rekisterihallitus, ei kuvernöörineuvosto tai muukaan Lions-liiton organisaation osa. Edelleen on todettava Suomen Lions-liiton hallituksen nimitysvallan käyttämisen osuneen pääpiirteissään oikeaan sen nimittäessä jäsenet säätiön hallitukseen. Adressit ja Lionsritari palkitsemiset Arne Ritari-säätiö saa jakamiinsa apurahoihin tarvittavat varat yksinomaan jäsenien hankkimien AR-adressien myötä ja klubien ansioituneille jäsenilleen hankkimien huomionosoitusten, Lions-ritarin arvonimen, hankkimisten myötä. Lions-ritarin arvo on korkein huomionosoitus, minkä suomalainen lionsklubi käytännössä voi itse päättää ja hankkia ansioituneelle jäsenelle. Klubien jäsenmäärän ollessa tällä hetkellä Suomessa reilut 25 000, Lions-ritarin arvoja on myönnetty vain reilulle tuhannelle suomalaiselle lionille. Katsoisin klubeilla olevan erinomainen mahdollisuus palkita ansioituneita jäseniään Lions-ritarin arvolla. Arne Ritari-säätiö jakaa apurahoja klubeille ja piireille toimintakauden tuloksensa mukaisesti. Viime kaudella jaettiin apurahoja noin 98 000 € ja edellisellä kaudella reilut 100 000 €. Tänä vuonna on ennustettavissa apurahojen ja kauden tuloksen jäävän aikaisemmista vuosista. Joka tapauksessa kaikki tänä vuonna jaetut apurahat ovat kohdistuneet suomalaisten lionsklubien kotimaiseen aktiviteettitoimintaan. Säätiö ei rahoita kansainvälisiä kokouksia tai seminaareja, kuten Suomen Lions-liitto rahoittaessaan esimerkiksi joulukorttituotoista Tampereella järjestettyä Eurooppa Forumia. Siihen toimintaan säätiö ei voi mennä mukaan, mikä on nähtävä pelkästään myönteisenä asiana. Tätäkin taustaa vasten säätiö on katsonut, että se ei osallistu Lions-liiton omien aktiviteettien rahalliseen tukemiseen. Näitä ovat mm. Quest- ja päihteiden vastainen toiminta. Aikaisemmin sovittujen periaatteiden mukaisesti säätiö ei myöskään ”kilpaile” liiton järjestämän korttiaktiviteetin kanssa, joista kertyneistä tuloista (n. 150 000,– / v.) näkemyksemme mukaisesti tulisi voida tukea esimerkiksi klubien järjestämiä PVT-aktiviteetteja. Ja ellei korttituotot mahdollista klubien tukemista, niin tulisi voida suunnata jäsenten liitolle maksamaa n. 700 000 €:n jäsenmaksutuloa tällaisiin hankkeisiin, jotka kuitenkin koetaan jäsenten keskuudessa ”oikeaksi lionspalvelutyöksi” hyväntekeväisyyden hyväksi. palvelutyö katsotaan myös eduksi siten, että tällainen hakija asetetaan etusijalle. Kohteet joihin ei edellytetä palvelutyötä saatetaan klubeille tiedoksi toimintakauden alussa säätiön Internet-sivuilla, samoin myönnettävien apurahojen yhteismäärä. Epäselvissä tapauksissa klubien kannattaa käyttää apunaan piirinsä ARS-toimikunnan puheenjohtajaa. Lopullisen päätöksen apurahan myöntämisestä tekee aina säätiön hallitus. Etusija oltava hyväntekeväisyydessä Henkilökohtaisesti katson, että talouden heikkoina aikoina säätiön ei tulisi jakaa apurahoja ”tornien” rakentamiseen, vaan etusija apurahoissa tulisi olla ”klubien hyväntekeväisyyteen johtavissa aktiviteeteissa.” Niin kauan kuin esimerkiksi naapurimaiden lehdistö kirjoittaa lapsiperheiden leipäjonoista Suomessa, ei meidänkään pidä silmiämme siltä ummistaa. Vastaavia avuntarvitsijoita tai vaikkapa yllättäen suuren tai pienen katastrofin kohteeksi joutuneita löytyy kyllä kaikkien piirien alueilta, joihin lionsjärjestön osana voimme osallistua tunnuslauseemme mukaisesti ”Me palvelemme” Tilannetta, missä säätiöltä haettua apurahaa klubi ei ole saanut ei tulisi nähdä dramaattisena loppuna kotimaisen säätiön kanssa tehtävässä yhteistyössä ja kotimaisen lionstoiminnan tukemisessa. On nimittäin ollut tapauksia, joissa adressit on palautettu tai muuten haluttu nähdä asiat vain negatiivisessa valossa. Mikäli klubin jäsenet eivät halua käyttää säätiön adresseja, niin vaihtoehtona voi olla Lions-ritarin arvon hankkiminen klubin ansioituneelle jäsenelle. Ja loppujen lopuksi kannattaa muistaa, että viime kaudellakin jaetut 98 000 € apurahat kohdistuivat suomalaisten lionsklubien aktiviteettien kautta suomalaisille. Markku Kynsijärvi AR-säätiö, hallituksen puheenjohtaja Apurahaohjesääntö Apurahojen hakemisen ohjeistukseksi on säätiö laatinut apurahaohjesäännön, mikä on luettavissa säätiön nettisivuilta (http://www. lions.fi). Pääsääntöinä on, että apuraha voidaan myöntää vain tuloa tuottamattomaan kohteeseen, joka on suunnittelu tai aloitusvaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että klubien omien ”bisneksien” tai kohteiden ollessa yksityisiä yritystoimintaa harjoittavia yhteisöjä ei apurahaa myönnetä. Apuraha voi olla enintään samansuuruinen kuin hakijan kohteeseen panostama rahamäärä. Aktiviteetin eteen tehtävä VARATTU 2/10 LION 31 the TOIVOTAMME LIONSTOIMINNALLE MENESTYSTÄ TYÖSSÄÄN Alajärven Kalustepiste Ky SM-Fimac Oy MJK Vesitekniikka Oy Alajärvi Hammaslahti Haukivuori Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy Helsinki Isännöitsijäkonttori Oy ISA Helsinki Tontti-Palvelut Oy Helsinki Kone-Tapsa Oy Huittinen Humppilan Osuuspankki Humppila Suomen telakone Oy Humppila Hyvinkään Liikenne Oy Hyvinkää Kiertokapula Oy Hämeenlinna Rautia Erkinheimo Härmä Kennel Pakaste Oy Ikaalinen Inergia Oy Ivalo K-Halli Rinne Juuniemi SofTieto Oy Jyväskylä Taitomuovi Oy Kausala Euran Hydrauliikka ja Metallirakennus Oy Kauttua 32 LION 2/10 Kuukauden tempaus Eturauhassyöpä ei ole kuolemantuomio rä lisääntyy, sanoo Reunanen. Reunanen vertasi myös miehiä ja naisia siten, että naisten euron ollessa palkansaajina vain 80 senttiä miehiin verrattuna, niin naisten terveydenhoidon euro on miehillä vain 70 senttiä. Miehet huolehtivat terveydestään paljon naisia heikommin. Tapausten määrä kasvaa, kuolleisuus vähenee Tilaisuuden juonsi LC Klaukkalan jäsen, professori Antti Reunanen. Eturauhassyöpä on arka aihe miehille, koska se on heillä yleisin diagnosoitu syöpäsairaus. Helmikuun alkupuolella järjestetty informaatiotilaisuus veti Klaukkalan yläasteen lehtereille runsaat sata kuulijaa. Kuten arvata saattaa, oli kuulijoiden ikärakenne sieltä varttuneemmasta päästä. Ilahduttavaa oli, että myös usea nainen saapui puolisonsa mukana. Tilaisuuden tarpeellisuutta ja kuulijakunnan aktiivisuutta kuvaa parhaiten, että esiintyjät eivät päässeet väliajalla edes kahvia noutamaan, vaan joutuivat kysyjien piirittämiksi. Varttuneen miehen tauti Klaukkalan lionklubi oli saanut luennoitsijoiksi 9 vuotta Hyvinkään sairaalan urologina toimineen Sakari Jokelaisen (urologian ja kirurgian erikoislääkäri) ja Suomen eturauhassyöpäliiton toiminnanjohtajan Hannu Tavion (oikeustieteen kandidaatti), joka on sairastanut eturauhassyöpää jo 12 vuotta. Tilaisuuden juonsi professori Antti Reunanen, joka kertoi, että varttuneen miehen yleisimmät sairaudet ovat: – verenkiertoelinsairaudet, diabetes – kasvaimet, nivelkuumat – muistisairaudet – nautintoaineiden seuraamukset – eturauhasongelmat Kun elinajanodote kasvaa vuosittain, on luonnollista, että myös syövän ja muidenkin sairauksien mää- Urologi Jokelainen kertoi lukuja eturauhassyövän yleistymisestä: kun vuonna 1999 sairastuneita oli 3 114 tapausta, niin vastaava luku oli vuonna 2004 jo 5 237. Toinen mielenkiintoinen tilastoluku oli kuolleisuuden väheneminen vertailuajankohtana. Samaan aikaan kun näiden syöpätapausten määrä oli nelinkertaistunut vv. 1965–2003, niin kuolleisuus oli kääntynyt laskuun. Tämä kertoo parhaiten sekä diagnostiikan että hoitokeinojen tehostumisesta. Sakari Jokelaisen mukaan eturauhassyöpää esiintyy eniten Pohjoismaissa, Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa; vähiten Japanissa ja Kiinassa. Perinnöllisyyden osuus on 5–20 %. Rasvainen ruokavalio voi edesauttaa taudin puhkeamista. Yleensä ihminen ei kuitenkaan voi itselleen aiheuttaa eturauhassyöpää elintavoillaan, joskin terveellinen ruokavalio on toki hyväksi koko terveydelle. Alle 50-vuotiaissa miehissä esiintyy piilevänä ko. syöpä vajaalla kolmanneksella, yli 80-vuotiailla Klaukkalan leijonat uusille urille LC Klaukkalan ensimmäisestä ritarista Markku Kokosta tehtiin viime vuoden lopulla henkilöjuttu, jossa käsiteltiin hänen parantumatonta eturauhassyöpäänsä. Jutun perusteella syntyi niin runsas palaute, että päätettiin järjestää erillinen eturauhassyöpää käsittelevä iltatilaisuus. Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Euroopan vastaavan järjestön varapuheenjohtaja Hannu Tavio kertoi, että lionsjärjestö ei ole koskaan järjestänyt tilaisuutta tästä tärkeästä ja monia ikääntyviä leijoniakin koskevasta asiasta. Ohessa tilaisuuden antia. jo kolmella neljänneksellä. Tilaston mukaan noin kymmenesosa piilevistä tapauksista kehittyy oirehtiviksi syöviksi. Eturauhassyöpä voi tulla kenelle tahansa, se voi olla myös oireeton tai oireet voivat olla normaalia eturauhasen hyvälaatuista liikakasvua tai eturauhastulehdusta, oireet voivat olla myös harhaanjohtavia. Muutamia yleisiä oireita ovat yövirtsaamisen tarve, tunne virtsatessa, ettei rakko tyhjene, virtsantulon viivästyminen, heikentynyt virtsasuihku ja ponnistelun tarve virtsatessa, Jokelaisen suositus on, että ainakin yli 60-vuotiaiden on syytä käydä urologin puheilla tarkistamassa onko viitteitä eturauhassyövästä. Tarkistus tehdään peräaukon kautta tunnustelemalla eturauhasen pinta ja määrittelemällä verinäytteestä PSA-arvo. Aikainen toteaminen parantaa toipumisennustetta. Hoitopäätös on aina yksilöllinen riippuen potilaan iästä, kunnosta ja muista. Hoitona on yleisimmin joko leikkaus tai sädehoito tapauksesta riippuen. Eturauhassyöpä on yleensä hyväennusteinen sairaus, joten elinaikaa ja elämänlaatua kyllä riittää vuosikausiksi. Kaksi prosenttia kuolee Todella myönteisen ilmapiirin loi Suomen etusyöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Tavio, joka itse on sairastanut tautia jo 12 vuotta ja elää pienin rajoituksin täyttä elämää. Hänen lähtökohtansa on, että ei pidä ajatella kuinka sairas on, vaan kuinka paljon onkaan terveyttä jäljellä. Tautiin kuolleisuus on hyvin alhaisella tasolla. Sairastumisen suurin riski-ikä on haarukassa 60– 80 vuotta. Tällä hetkellä eturauhassyöpää sairastaa 37 000 miestä. Tietoa on saatavilla Sairauden diagnosoinnin jälkeen haluttiin eniten tietoa eri hoitovaihtoehdoista, sen jälkeen itse taudista. Tehdyn tutkimuksen mukaan kaivattiin seuraavaksi eniten tietoa hoidon etenemisestä ja kestosta, taudin vaikutuksesta elämänlaatuun ja elinikään. Tietoa on saatavilla monesta lähteestä. Tärkein lähde on lääkäri, mutta myös Eturauhassyöpäyhdistys jakaa aktiivisesti informaatiota, netin kautta ja muilta potilailta saa myös perustietoa. Käy tarkistuksessa Edessä tilaisuuden puhujat urologi Sakari Jokelainen (vas) ja toiminnanjohtaja Hannu Tavio, taustalla eturauhassyövälle kasvot antanut ritari Markku Kokko. Miesten syöpäkuolleisuustilastoissa se on toiseksi yleisin keuhko- ja henkitorvisyöpien jälkeen. Taudin puhjettua, on edessä myös elinikäinen seuranta, johon on sopeuduttava. On hyvä muistaa, että tautiin voi kuolla, se voi uusia, mutta se voi myös parantua. Tauti ei tartu. Tärkeää on, että jokainen varttunut mies käy tarkistuttamassa oman tilanteensa. Kukin tautitapaus on yksilöllinen ja vaatii omat hoitotoimenpiteensä. Aiemmin todettu sairaus on helpompi pitää aisoissa. Ismo Pohja 2/10 LION 33 Maa- ja metsätalousyrittäjät toivottavat menestystä lionstoiminnalle Stauffer Risto Elimäki Suokannas Pentti Askola Marttilan Tila Heikkilä Sofia ja Marko Uus-Sipilä, Sipilä Veijo Kalkkinen Ilmajoki Lusi Muikkulahti, Hanjoki Juha Heinola kk Kalkeen Tila, Alastalo Kari Hikiä Lemettilän Tila, Mattila Kalle Koivulaakson tila, Sikanen Jouni Lyhdyn tila, Riihihuhta Vesa Haukivuori Jäppilä Kuusisto – matkailu- ja kokouspalvelut Konkolan Tila, Välimaa Vesa Jämsä Hilden Seija ja Pauli Jämsä Ala-Tiiri, Niskala Inkeri ja Juha Jämsä Turakainen Petri PMT Mäkelä Oy Juva Juupajoki – koneellista puunkorjuuta Huutokosken Taimisto, Haverinen Sakari Paturin Tila 34 LION 2/10 Joroinen Janakkala Maa- ja metsätalousyrittäjät toivottavat menestystä lionstoiminnalle Haavisto, Mäenpää Arja ja Jorma Koskue Hiirenkorvan Tila, Kujanpää-Mannila Mervi ja Mannila Raimo Koskue Järvelä Jaana ja Jussi Jalasjärvi Luopajärvi, Anttila Katri ja Kyösti Jalasjärvi Väliaho, Ruokolainen Pertti Koivula, Hiltunen Kauko Maatila Pere, Pere Aila ja Timo Paavolan Maitotila, Lahti Arja ja Eero Tolvanen Matti Sipilä Veli Lehtovaara Huhus Kokemäki Kiminki/Karstula Viljolahti Lapua/Tiistenjoki – kesällä savusauna ryhmille Alakarhu Pauli Maitoaho, Kämäräinen Jarno ja Matti Lapua Kiuruvesi Kinnari Raimo MJ Jakkula Niemen Kanatalo, Eskelinen Marketta ja Arto Kuopio Jylhä Sakari Kälviä Broiler Piirto Oy, Piirto Kari Kurikka Farmi Nummela Oy, Nummela Kirsi ja Marko Koski tl 2/10 LION 35 Maa- ja metsätalousyrittäjät toivottavat menestystä lionstoiminnalle Savilan Tila, Vertainen Ari Sarkasen tila, Ahola Inkeri ja Jyrki Liimattala Luopioinen Alm Rauno Loimaa Ahokas Pekka Loimaa – koneurakointia Pietilä Juho Loimaa – Paalaamo- ja niittyurakointia Jokihaaran tila, Paananen Marja- Liisa ja Tuomo Mantereen maatilamatkailu Lievestuore Lempäälä – www.mantereentila.fi Kukkola Jukka Haukiniemen maatila, Heikkinen Johanna ja Simo Toivolan tila, Sihvo Kari Kuhanen Leo Suvikumpu/Karvoskylä Muuruvesi Mikkeli Pertunmaa – www.honkaniemenhuvilat.fi Kivimäen tila, Kivimäki Heikki Mäenpään tila, Ylitalo Hannele ja Tapio Kuikan tila, Kemppainen Kimmo Korpilahden tila, Kuiri Hannu ja Heidi – teiden talvi kunnossapitoa ja maatalousurakointi 36 LION 2/10 Pukkila Tortinmäki Paltamo Outokumpu LeijoNaiset ja lumoava Edith Piaf Ystävänpäivän merkeissä 15.2.2010 kokoontui n. 40 LeijoNaista LC Helsinki/Viaporista ja LC Vantaa/Helsingestä viettämään yhteistä iltaa ravintola Ainossa Helsingissä. Illan teemana oli Edith Piaf, jonka lauluja oli tulkitsemassa Susanna Haavisto säestäjänään Petri Ikkelä. LeijoNaiset olivat pukeutuneet Edith Piafin tyyliin mustaan sekä aika monet lisäksi vallattomiin pää- ja rintakoristeisiin. LC Helsinki/Viapori on aloittanut leijonataipaleensa vuonna 1988 Suomen ensimmäisenä naisklubina. LC Vantaa/Helsinge puolestaan on syntynyt LC Helsinki/Viaporin myötävaikutuksella vuonna 1992. Helsinge sai kummikseen Viaporin ja sieltä juontaa klubien välinen yhteys. Kummiklubi hoiti tunnollisesti tehtäväänsä ja Helsinge oppi vähitellen leijonatavoille. Ajan myötä Viaporin ei tarvinnutkaan enää ”vahtia” kummilapsensa tekosia niin tarkasti kuin alussa ja yhteydenpito harveni. Mutta tänä toimintakautena päätettiin taas tavata toinen toisemme jonkin hauskan tapahtuman merkeissä. LC Vantaa/Helsingen presidentti Aila Keturi ja lion Marjanne Vihanto-Tykkyläinen LC Helsinki/Viaporista olivat apujoukkoineen järjestäneet miellyttävän iltahetken musiikin, ajankohtaan sopivan ruuan, blinien ja iloisen seurustelun merkeissä. Paikalla oli klubien perustajajäseniä ja mikä ilahduttavaa, myös klubien uusimpia jäseniä. Suomen ensimmäinen naispresidentti Pirkko Vesterinen seurueineen (toinen vasemmalla). Illan iloiset järjestäjät Aila Keturi (vas.) ja Marjanne Vihanto-Tykkyläinen. Tervetulomaljan ja -toivotusten jälkeen tunnelmaa nostatti Susanna Haavisto neljän Edith Piafin laulun voimin. Illan mittaan kuulimme Pirkko Vesterisen (Viapori) kertovan ”Miten minusta tuli Suomen ensimmäinen naispresidentti”. Helsinge puolestaan muisteli klubinsa syntyvaiheita ja opasleijona Viaporista kertoi opastajan tehtävästään. Kokonaan ei sentään iltaa käytetty vanhojen muisteloihin, vaan tämä päivä ja tulevaisuuskin saivat osansa. Kuultiin Viaporin tämän päivän kuulumiset ja paikalla olevat Helsingen jäsenet esittivät yhdessä presidenttinsä johdolla ”Helsinge -räpin”. Räpin sanoitus kuvastaa Helsingen toimintaa tänä kautena. Lopuksi keskusteltiin innokkaasti ”Miten tästä eteenpäin” -aiheen innoittamina ja saatiin käsitys kummankin klubin tulevaisuuden suunnitelmista. Suunnitelmista on tapana muodostua ajan myötä todellisuutta ja ihan varmaa on, että tämän illan tyyppisiä tapaamisia tullaan järjestämään jatkossakin. Niin paljon hauskaa oli meillä kaikilla. Kiitoksemme vielä kerran järjestäjille sekä LC Helsinki/Viaporissa että LC Vantaa/Helsingessäkin. Teksti: Helinä Nieminen, LC Vantaa/Helsinge Kuvat: LC Helsinki/Viapori ja LC Vantaa/Helsinge Brain Killer vai Hyvä Elämä? LC Kotka-Hamina/Global järjesti maanlaajuisella ennalta ehkäisevän päihdetyön viikolla marraskuussa tempauksen otsikolla ”Brain Killer vai Hyvä Elämä?”. Kotkan pääkirjastoon rakennettiin usean toimijan kanssa näyttely ja viikon aikana iltaohjelmaa erilaisin teemoin. Näyttelyssä oli havaintomateriaalia alkoholista, huumeista ja tupakasta ja niiden vaikutuksesta terveyteen sekä onnettomuusalttiuteen. Nähtävillä oli julisteita, videoita, kirjoja ja mukaan otettavina tietoiskuja. Materiaalia toimittivat mm. Kotkan terveydenedistämisyksikkö, Alko, Stop Huumeille, poliisi, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Aklinikka ja monta pienempää toimijaa. Viikon aikana kirjastossa vierailivat Kotkan terveydenedistämis- yksikkö, vanhempi konstaapeli Jukka Rasimus sekä Lions Quest -toiminnasta kertonut Heikki Lohi. Viikkoon kuului myös Kotkan kirkossa järjestetty tilaisuus päihteisiin kuolleiden nuorten muistoksi. Klubi oli lahjoittanut tilaisuuteen hauta- ja tuikkukynttilät sytytettäväksi kaikkien niiden muistoksi, jotka ovat joko menehtyneet huumeisiin tai joita huumeet tänä päivänä jollain tavalla koskettavat. Viikon keskeisenä tarkoituksena oli saada lisää arvostusta ennaltaehkäisevälle päihdetyölle. Näyttely sai tilaa paikallisessa mediassa. Kirjastossa vierailivat monet kiinnostuneet aikuiset ja lukuisia koululuokkia. Riitta Holopainen 2/10 LION 37 the TOIVOTAMME LIONSTOIMINNALLE MENESTYSTÄ TYÖSSÄÄN Kemin Seudun Osuuspankki Oulun Seudun Lämpö Oy Kiihtelysvaaran Osuuspankki KKK-Supermarket Kittilä Kemi Kempele Kiihtelysvaara Kittilä Klaukkalan Apteekki Klaukkala Kokemäen Apteekki Kokemäki Automaalaamo S. Nyström Ky Koria Karjalan Helmi Ky Kotka Kymen Asuntokeskus LKV Oy Kotka Turvaykköset Oy Kouvola Kymtec Oy Kouvola Hautauspalvelu Kovanen Ky Kouvola / Keltakangas Puunkäsittely M. Ryynänen Oy Kuhmo Kuopion Uusi Apteekki Kuopio Lyytisen Rakennusvälinevuokraamo Oy Kuopio Jannen Lohi Oy Kustavi Tilausajot M. Parkkisenniemi Ky Neste Kiltatie 38 LION 2/10 Kuusamo Kuusankoski Tutor-toiminnan mottona Nurmossa: Kaveria ei jätetä Kesken erään keväisen koulupäivän käytävillä kajahtaa kuulutus: Tutor-toiminnasta innostunut opettaja kehottaa kaikkia tavallisia, innokkaita ja vastuuntuntoisia opiskelijoita mukaan tutor-toimintaan. Ajatus tutorina toimimisesta saa mielenkiintomme heräämään. Päätämme hakea mukaan toimintaan, ja aloitamme hakemusten täyttämisen. Yhdessä yhdeksän muun opiskelijan ja kahden opettajan kanssa aloitamme tutor-toiminnan ennakkoluulottomina ja innokkaina. Tutor-toiminta on lukiossa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tutor on opiskelija, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita opiskelijoita. Järjestelmä parantaa koulun ilmapiiriä ja ehkäisee koulukiusaamista, sovittelee ristiriitoja ja edistää suvaitsevaisuutta. Toiminnalla pyritään luomaan me-henkeä ja yhteisöllisyyttä koulun arkeen. Käyntiin lionsklubin aloitteesta Tutor-toiminta lähti liikkeelle Nurmon lukiossa viime keväänä lionsklubin aloitteesta. Mahdollisuus edistää hyviä kaverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta ja turvallista sekä kannustavaa ilmapiiriä koulussamme sai meidät tarttumaan haasteeseen. Tästä mahdollisuudesta tahdomme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme: LC Nurmo Lakeutta, Nurmon kappeliseurakuntaa ja Mannerheimin Lastensuojeluliittoa. Ensimmäinen askel kohti tutortoimintaa otettiin keväällä Nurmon kappeliseurakunnan leirikeskuksessa Lankarissa järjestetyssä koulutuksessa. Sieltä saimme toimintamalleja ja ideoita tutoreina toimimiseen. Asiantuntevan kouluttajan avulla opimme yhdessä toimimisen ja sosiaalisen kanssakäymisen taitoja. Huomasimme, että koolla oli 11 aktiivista ja sosiaalista nuorta. Välillemme kehkeytyi tiivis yhteishenki, joka on avain tavoitteidemme saavuttamiseen. Koulutus loi vankan pohjan tulevalle toiminnalle. Sen yksi keskeisistä tavoitteista oli suunnitella ryhmäyttämisleiri tuleville ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. 11 aktiivisen nuoren välille kehkeytyi tiivis yhteishenki, joka oli välttämätön tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun syksyllä palasimme kouluun, edessämme siinsi tutor-toiminnan ensimmäinen ja laajin haaste. Vietimme ryhmäyttämisleirillä uusien lukiolaisten kanssa mukavia päiviä toiminnan ja tutustumisen merkeissä. Me tutorit vedimme leikkejä, keskustelimme opiskelijoiden kanssa ja istuimme iltaa nuotion ääressä tavoitteenamme edistää kunkin luokan yhteishenkeä. Hyvä palaute siivitti kohti uusia haasteita Opiskelijat olivat leirillä aktiivisesti mukana ja antoivat positiivista palautetta tekemästämme työstä. Se siivitti meitä uusia haasteita kohti. Syksyn pimetessä ja joulun lähestyessä mieliin nousi uusia ideoita kouluilmapiirin parantamiseksi. Paljon julkista keskustelua ja yleistä huolta herättänyt ilmastonmuutos sai meidät tutorit toimimaan. Päätimme järjestää päivän, joka saisi niin opiskelijat kuin opettajatkin pohtimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Eräänä pimeänä marraskuisena päivänä vietimme koulussamme sähköttömän oppitunnin; opiskelua emme tietenkään unohtaneet tuona ”pimeänä oppituntina”. Joulun lähestyessä joulumieli valtasi meidän tutorien ajatukset. Pukeuduimme joulupukeiksi ja ton- tuiksi sekä levitimme hyvää joulumieltä kiertämällä luokasta toiseen jakaen karkkeja ja soittaen hyvää joulumusiikkia. Tämä joulutempaus toi vaihtelua opiskelijoiden arkeen ja loi positiivista mieltä. Kokemukset yhdistävät Kävellessämme koulun käytävillä saamme opiskelijoilta, joihin olemme tutor-toiminnan kautta tutustuneet, iloisia tervehdyksiä ja ystävällisiä katseita. Jotkut esittävät kysymyksiä koeviikon kulusta kun taas toisten kanssa vaihdamme kuulumisia. Meitä yhdistää kokemukset, joita tutor-toiminta on tuonut tullessaan. Muistoissa on paljon hyviä hetkiä, mutta meidän tutorien ajatukset ovat jo suuntautuneet tuleviin haasteisiin. Mielissä on toive, että tutor-toiminta Nurmon lukiossa saisi jatkua vanhojen opiskelijoiden siirtäessä vastuuta nuoremmille. Me olemme saaneet voimakkaita onnistumisen kokemuksia ja toivomme, että työstämme on ollut iloa koko kouluyhteisölle. Kati Lahtinen ja Eeva-Maija Mäkinen Me palvelemme Leijonia 쐍 쐍 쐍 Yritysliput Viirit Kansallisliput Pöytäliput 쐍 쐍 Banderollit Pöytästandaarit Mainoskankaat Lipputangot 쐍 Tanko-osat 쐍 Asennukset 쐍 Suunnittelutuki Leijonien luotettava toimittaja jo vuosikymmenien ajan. Flagmore: Vattuniemenkuja 4 E, 00210 Helsinki, 020 762 5200 2/10 LION 39 Klubien arkea ja juhlaa Palvelu on Lions-toiminnan peruspilari Lionit Risto Laurila ja Pekka Kuuppelomäki nimitettiin Lions-ritareiksi Jalasjärven klubin 50-vuotisjuhlassa. Taustatukena puolisot Hilkka ja Pirkko. LC Jalasjärven 50-vuotisjuhlassa 6.2. puhunut Suomen Lions-liiton varapuheenjohtaja Lauri Vainio muistutti palvelun olevan edelleen järjestön toiminnan peruspilari. Tästä työstä 1,3 miljoonan jäsenen maailman suurin palvelujärjestö on tunnettu kautta maailman. Viimeksi Haitin maanjäristyksen yhteydessä Lions-järjestö oli ensimmäisiä tukeaan antaneita kansainvälisiä järjestöjä. Lauri Vainio kävi puheessaan läpi Melvin Jonesin vuonna 1917 perusta- man ja Suomeen vuonna 1950 tulleen järjestön kehittymistä nykyiseksi maailmanlaajuiseksi järjestöksi, joka toimii 205 maassa tai itsehallintoalueella. Juhlan yhteydessä myönnettiin Lions ritari -arvonimi Risto Laurilalle ja Pekka Kuuppelomäelle. Melvin Jones-jäseneksi nimettiin Hannu-Pekka Kivistö. Klubissa on kaksi yli 40 vuotta mukana ollutta, Matti Toivakka ja Mauno Vilponen, sekä kolme yli 30 vuotta toiminnassa mukana ollutta veljeä, Olavi Viljanmaa, Risto Laurila ja Niilo Latvala. Klubin presidentti Sami Saarnio ja sihteeri Raimo Mannila korostavat sekä klubin sisäistä toimintaa että ulospäin näkyvää palvelutoimintaa. Klubi on varsin hyvin pystynyt täyttämään vuosien aikana erilaisten valtakunnallisten keräysten ja kampanjoiden tavoitteet. Sen lisäksi on omalla toiminnalla voitu kerätä vuosittain 5 000–8 000 euroa lahjoitettavaksi paikalliseen nuoriso- ja kulttuurityöhön. Vuosijuhlassa muistettiin lahjoituksilla musiikin ja liikunnan parissa toimivia nuorten ryhmiä, kehitysvammatyötä sekä lahjoitettiin televisioita terveyskeskukseen. Varoja on kerätty useilla jo vuosikymmeniä käytössä olleilla aktiviteeteillä. Vapputapahtumaa on järjestetty jo 1960-luvun lopulta, mainostauluja on kaupattu parikymmentä vuotta, samoin joulukortteja. Vuodesta 1983 lähtien olemme yhdessä seurakunnan ja JP Kunnallissanomien kanssa toimittaneet näkövammaisille äänilehteä, jota yksittäisten näkövammaisten lisäksi hyödyntävät terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhusten hoitoyksiköt. Kaksi vuotta sitten aloitettiin yhteistyö sotaveteraanien ja sotainvalidien kanssa. Heidän joukkonsa ikääntyessä on huolehdittu viimeisten tervehdysten toimittaminen, veteraanien siunaustilaisuus. Tähän toimintaan olemme sitoutuneet niin pitkälle kuin sitä tarvitaan, ehkä 10–15 vuodeksi. Matti Käkelä Vanhemmille eväitä lapsen itsetunnon kehittämiseen Kaksi LC Salon lionia osallistui 4.4.2009 Vantaalla Suomen Lions-liiton ja Suomen leojen järjestämään Nuorisotyön Foorumin toiseen seminaariin. Seminaarin pyrkimyksenä oli antaa tietoa ja selvittää, mitä yhteiskunnassamme on tehty lasten ja nuorten hyväksi. Miten leijonat voivat löytää omat käyttämättömät voimavaransa tukemaan nuorison tervettä kasvua? Oppi meni perille. Turun Ammattikorkeakoulun Salon yksikön tiloissa 8.12.2009 järjestetty nuorisotyötä koskeva tilaisuus oli Salon terveyskeskuksen ja LC Salon välisen yhteistyön tulos. Luentotapahtuman järjestämisen taustalla on huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Esim. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat ovat tuoreessa muistissa. Tilaisuus oli suunnattu erityisesti alakouluikäisten lasten vanhemmille. Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore luennoi ensin päivällä terveyskeskuksen nuorisotyön ammattilaisille. Lasten vanhemmille tarkoitetun luennon aihe oli: Miten voin vahvistaa lasten ja nuorison itsetuntoa. Cacciatoren mukaan hyvän itsetunnon avulla voidaan parhaiten ehkäistä riskikäyttäytymistä ja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Perheen ja läheisten ihmisten merkitys korostuu ja omien huolien keskellä tulisi kuitenkin jaksaa olla Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja salonseutulainen yleisö. 40 LION 2/10 läsnä lasten ja nuorten arjessa kannustavina ja lohduttavina, turvallisina aikuisina sekä vanhempina. Aihe kiinnosti salonseutulaisia äitejä ja isiä. Luentosali täyttyi ääriään myöten, niin että osa yli 300 kuulijasta ei saanut istumapaikkaa. Raisa Cacciatoren elävä esiintyminen innoitti yleisön lukuisiin kysymyksiin luentoosuuden jälkeen. Pekka Rintola LC Alajärvi/Järviseutu juhli näyttävästi LC Alajärvi/Järviseutu vietti 50-vuotisjuhliaan näyttävästi. Juhlapäivänään se otti neljä uutta jäsentä ja jakoi stipendejä yli 5 000 euroa. Juhlapuheen 50-vuotisjuhlassa piti PID Harri Ala-Kulju. Klubin 14 perustajajäsenestä on elossa viisi eli klubin ensimmäinen presidentti eläinlääkäri Pertti Nieminen, lehtori Voitto Havela , kauppias Lauri Kesäniemi, lääkintöneuvos Pellervo Petäys ja pankinjohtaja Sakari Tallbacka. Näistä jatkaa lionstyötään edelleen Sakari Tallbacka. Hän kävi pankinjohtajatyönsä takia Kokkolassa ja Seinäjoella, mutta jatkoi lionstyötään näilläkin paikkakunnilla. Eläkepäivinään hän palasi kotiklubiinsa. Savonlinnan klubien yhteiskokouksessa oli tavoitteena yhteisten aktiviteettien etsiminen ja uusien jäsenten löytäminen. Leijonaa me metsästämme PID Harri Ala-Kulju ojensi Sakari Tallbackalle (vas.) 50-vuotismerkin ja kansainvälisen presidentin sertifikaatin. Leijonat näkyvillä Laitilan torilla Leijoniahan on noin 1.3 miljoonaa yli 200:ssa maassa ja vielä vaan etsimme uusia! 5.11.2009 kokoontuivat kaikki Savonlinnan lionsklubit yhteispalaveriin oppilasravintola Paviljonkiin. Ilta aloitettiin Leijonahenki-laululla, minkä jälkeen klubit esittelivät toimintaansa. Paljon on tehty paikallisella tasolla mm. järjestetty lasten talvirieha, kunnostettu Pihlajaveden koulun piha, myyty kalentereita, sinappia ja makkaroita sekä toimittu yhteistyössä SOS-lapsikylän kanssa. Illan tavoitteena oli löytää lisää yhteisiä aktiviteetteja. Tällaisesta toiminnasta meillä on jo yksi hyvä kokemus, kun järjestimme Pihlajaveden erityiskoulun oppilaille päivän Tanhuvaarassa. Sovittiin, että seuraava kohde on Kaarlonk.1 nuorisotila, minkä kunnostamme ja sisustamme yhdessä tekemällä siitä elokuva/musiikkihuone. Nuorille kesätöitä LC Vaala työllisti yhteistyössä Vaalan kunnan kanssa opiskelijoita. Vaalan kunta ja Kainuun maakunta järjestää vaalalaisille tai Vaalassa opiskeleville nuorille (9 LK. ja 2. asteen opiskelijoille) kesätöitä kesä-elokuussa. Nuoret palkataan pääsääntöisesti yhdelle 2 viikon työllistämisjaksolle vuodessa ja enintään 4 viikoksi. LC Vaala tuki 2.asteen opiskelijoiden työllistämistä maksamalla nuoren palkan, jos nuori halusi olla töissä yhden ylimääräisen viikon. Työllistettyjä oli yhteensä 22 nuorta ja heidän palkkausmenoihin klubi käytti yhteensä 4 140 euroa. LC Vaala haluaa nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään ja samalla saada omaa rahaa talvikaudelle omiin ja opiskelumenoihin. Lämmin hernekeitto maistoi leijonien tarjoamana Laitilan torilla. Valtakunnallista Leijonat näkyvillä -päivää vietettiin 23.1.2010. LC Laitila/Untamoinen järjesti koko perheelle virkistyspäivän keskelle Laitilan toria. Tarjolla oli ongintaa sekä poniajelua lapsille ja hernekeittoa sekä kuumaa mehua ja kahvia kaikille. Paikalla oli myös Laitilaan viime kesänä saatu uusi sammutusauto, jota palomiehet innolla esittelivät. Vuosien varrelta kerättyjä aineistoja Laitila/Untamoisen tapahtumista oli myös hyvä näyttely. Toritapahtuma oli siitä erikoinen, ettei kerätty rahaa eikä mistään tarvinnut maksaa, vaan kaikki oli ilmaista arpajaisia myöten, 36 kpl palkintoja, pääpalkintona polkupyörä. Lamminahon museotila on yksi Vaalan kunnan työllistymiskohde. Kuvassa (oik) Paula Ratava lukiolaisena työllistettynä tilan emännän apulaisena ja kielitaitoisena oppaana v. 2002. Kuva Lauri Ratava. 2/10 LION 41 LC Nurmo/Lakeukselta apua sydäntutkimukseen LC Nurmo/Lakeus lahjoitti helmikuun alkupuolella v. 2010 kautta aikain ensimmäisen hyväntekeväisyyslahjoituksen, joka kohdistuu keskussairaalan sydäntutkimukseen. Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri sai käyttöönsä arvokkaan alan uusinta tekniikka olevan Holter-tallentimen, jolla kartoitetaan mm. eteisvärinään, taukoihin sekä tiheä- ja harvalyöntisyyteen liittyviä sydämen tapahtumia. Eskarilaiset viihtyvät hyvin liukumäessä. Reipas alastulo ja pakkanen ei lapsia pelota. Liukumäki lapsille Kuvassa tallentimen vastaanottaja Seinäjoen kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ylilääkäri Antti Loimaala etualalla ja luovuttaja klubin LC Nurmo/Lakeus presidentti Raimo Hämäläinen (taka-alalla). Lisätäkseen välituntiliikunnan mahdollisuuksia, Enonkosken lionsklubi lahjoitti liukumäen Enonkosken kouluille. Liukumäen pystytti kunnan tekninen toimi alakoulun välittömään läheisyyteen, muiden liikuntavälineiden viereen. Alakoulussa opiskelee luokat 1–6 ja esikoululaiset, joita erityisesti ajateltiin lahjoituksessa. Romukeräyksen tuotolla on liukumäen lisäksi voitu järjestää lapsille ja vanhuksille muutakin viihdykettä. Palvelutalojen asukkaille on järjestetty ”iltapäivätansseja” sekä pikkujouluja. Yläkoululaiset ovat saaneet nauttia teatterista. Näytös käsitteli arkaa mutta ajankohtaista aihetta, koulukiusaamista. LC Enonkoski palkittiin romunkeräyksestä ympäristötekotunnuksella. kuvat ja teksti Helena Haverinen Vastuu lasten netin käytöstä on minun Näin todetaan Suomen Lions-liiton valtakunnallisessa kampanjassa, jonka tavoitteena on kertoa perheille selkeällä tavalla internetin käyttöön liittyvistä mahdollisuuksista ja uhkista. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat 10–11-vuotiaat koululaiset ja heidän vanhempansa. Tietoa välitetään koteihin 24-sivuisen ”Vastuu on minun” -oppaan ja nettisivuston kautta. Vantaankosken lionsklubi on lähtenyt toteuttamaan kampanjaa ensimmäisenä Itä-Uudellamaalla yhteistyössä ympäristön koulujen kanssa. Kampanjan alkutahdit lyötiin 27.2. Jumbossa, missä leijona jakoi lapsille karkkeja, ja kaurapussien heittäminen ämpäreihin palkittiin heijastimilla. Lasten vanhempia heräteltiin pohtimaan lasten netin käyttöä. – Tiedätkö ihan oikeasti, kuka on se Örkki, jonka kanssa lapsesi keskustelee verkossa? Tai onko hänen ystävänsä Liisa (11v.) todella tyttö ja ihan oikeasti 11-vuotias? heiltä kysyttiin. Vastuuta perättiin muillakin kysymyksillä. Kun teini-ikäiselle lapselle ostetaan mopo, niin samalla huolehditaan, että sen vakuutukset ovat kunnossa, lapsella on kypärä ja että hän osaa ajaa mopoaan turvallisesti. Mutta entä kun lapselle hankitaan tietokone tai hän käyttää vanhempiensa konetta? Olemmeko silloinkin huolehtineet, että hän käyttää sitä turvallisesti? kysyttiin. – Pelkään, että vastaus on usein: emme. Kyse ei ole halun puutteesta, vaan enemmänkin siitä, että meillä vanhemmilla ei ole apuneuvoja ottaa vastuuta tällaisissa tärkeissä asioissa, Vantaankosken lionsklubin presidentti Juha Vannesluoma toteaa. – Siksi olemme ottaneet osan vastuusta ryhtymällä tämän hankkeen pi42 LION 2/10 lottiklubiksi. Ja se on myös Seutulan koululla jo 44. kerran hiihdettyjen Nappulakisojen teema, hän kertoo. Thorleif Johansson Kiltti leijona keräsi ympärilleen lapsia Vantaankosken lionsklubin tempauksessa. Kuva: Jukka Nurmivaara. ”Kun käsky kävi” ” Harjavallan Sotaveteraanit ry toteutti pitkäaikaiisen haaveensa tuottamalla paikkakunnan sotavete-raanipolven historia- ja matrikkeliteoksen, ”Kun käsky kävi”. Kirjan aikaansaamisessa Lions Club Harjavalta/Huovi oli merkittävänä apuna sekä aineellisella panoksella että henkisen työn puolella. Klubi antoi kirjaa varten suurehkon euroavustuksen, hengessä: ”Veljiä ei jätetä”. Eräs klubiveli teki myös kirjaan lukuisia veteraanihaastatteluja sekä tutkimusta Sota-arkistossa, todeten tämän työn antoisakyön erittäin antoisak si. Samalla hän haluaa kannustaa muitakin leijonia vastaavaan työhön mitä pikimmin omilla paikkakunnillaan, jos tällainen työ on vielä tekemättä. Iloa lapsille LC Kuopio/Kalakukon perinteinen palvelupäivän ratsastustapahtuma kummikohteiden vammaisille järjestettiin Kuopion Rauhalahden ratsastustallin maneesissa. Tapahtuma oli terapeuttinen ja hauska niin vammaisille, heidän ohjaajilleen, leijonille ja varmaan hevosillekin, koska ne nauroivat. 55-vuotias LC Hamina lisäsi MJ-jäsenmääränsä kymmeneen Klubi numero 18, LC Hamina, täytti 55 vuotta 27.11.2009 ja vietti vuosijuhlansa teatteri-illan ja Charter Night-juhlan merkeissä tarkalleen tuona päivänä. Klubin presidenttinä toimii kuluvalla kaudella Jorma Matikainen – kotkalainen lion; niinpä juhlaillan ohjelmatkin toteutettiin naapurikaupunki Kotkassa. Kotkan kaupunginteatterin musikaali My Fair Lady antoi oivan pohjan juhlaillalle, jota jatkettiin juhla-aterioin, puhein ja palkitsemisin. Klubin kaksi uusinta Melvin Jones-jäsenyyttä julkistettiin juhlassa – lionit Bjarne Mårtensson ja kummipoikansa Juha Klami olivat vuorossa, kun klubin kautta-aikojen – listan yhdeksäs ja kymmenes MJ-jäsenyys ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta lionstyöstä heille oli myönnetty. Edellinen MJ-pari vuodelta 2008 olivat lion Eero Arvo ja PDG Arto Lehtovirta. Klubin tämän hetken iäkkäin jäsen, vuonna 2002 MJ-jäsenyydellä palkittu Mauno Toikka (85 vuotta, lion vuodesta 1961) on järjestyksessä klubin kuudes MJF. Viisi aiempaa ovat siirtyneet kaikki tuolle puolehen ylhäisen maan – yhtenä heistä PCC Hannu Koskivuori. -al. LC Haminan uusimmat MJF:t, Juha Klami (oik.) ja Bjarne Mårtensson sekä klubin presidentti Jorma Matikainen MJ-materiaalin luovutustilaisuudessa klubin joulukuun kokouksessa Haminassa. Meriittitiili Hervannan leijonille Hervannan vuoden 2009 Meriittitiilen saivat Hervannan Leijonat. Hervannan lionsklubi on toiminut vuodesta 1977 Hervannan kehittymisen ja asukasviihtyvyyden edistämiseksi. Klubi on toimintansa aikana osallistunut ja järjestänyt Hervannan ja sen lähialueilla yli 100 erilaista tapahtumaa. Lahjoituksensa leijonat ovat kohdistaneet pääsääntöisesti Hervantaan. Hervannan leijonat ovat muun muassa kunnostaneet Kuurosokeiden toimintakeskuksen pihaa ja käynnistivät Hervannan Parkkis-Kirppiksen yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. Entisen Postipankin maksupalvelukeskuksen pysäköintialueella järjestetyn Parkkis-Kirppiksen tuotto 500 euroa päätettiin lahjoittaa Hervannassa toimivan Sopimusvuori ry:n toimintakeskuksen Kaarisillan hyväksi. Leijonat ohjasivat samaan kohteeseen myös Meriittitiileen liitetyn 300 euron toiminta-avustuksen. Toimintakeskus Kaarisilta on tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille tukemaan heidän kuntoutumistaan ja arjessa selviytymistä. Asiakkaita on noin 35 ja suurin osa heistä on Hervannasta. Toimintakeskus on joutunut supistamaan toimintaansa määrärahojen niukkuuden vuoksi. Toiminta pyritään saamaan viisipäiväiseksi jälleen tämän vuoden puolella. Meriittitiilen myöntää Hervannan Tiedotusyhdistys ry. Aiemmin sen myöntämisestä vastasi Hervanta-keskuksen kauppiasyhdistys. Tiedotusyhdistys on perustettu 1975. Meriittitiili 2009. Hervannan vuotuinen Meriittitiili luovutettiin 28.11.2009 kauppakeskus Duossa. Kuvassa vasemmalta oikealle Hervannan Tiedotusyhdistys ry:n puheenjohtaja emeritusprofessori Olli Kultalahti, päätoimittaja Sasu Karjalainen, Hervannan leijonista Heikki Kuntonen, Jussi Turunen ja presidentti Kalevi Kantojärvi, kauppakeskuspäällikkö Mari Laaksonen sekä Sopimusvuori ry:n Toimintakeskus Kaarisillasta Pirjo Hovi ja Pirjo Lamminen. 2/10 LION 43 Esko Ritari sai Lions-ritarin arvon Arne Ritari -säätiö on myöntänyt Lions-ritariarvon LC Riihimäki/Karan perustajajäsenelle Esko Ritarille tunnustuksena hänen aktiivisesta osallistumisestaan klubin aktiviteetteihin sekä hänen pyyteettömästä auttamishalustaan kanssaihmisiä kohtaan. Vaikka lion Eskolle on vihjattu hänen olleen ritari jo syntymästään saakka, tuli tämä ritarinimitys hänelle kuitenkin täytenä yllätyksenä. Tilaisuutta ravintola Lehmushovissa Riihimäellä olivat juhlistamassa Cpiirin piirikuvernööri Vesa Rauttu sekä alueen ja lohkon puheenjohtajat ynnä klubin leijonaveljet puolisoineen yhteensä 44 paikallaolijan voimin. LC Ylöjärvi/Teivon koko kansan jätevesitapahtumassa oli paikalla noin 300 haja-asutusalueiden asukasta ja kesämökkiläistä miettimässä keinoja jätevesiongelmaan. Jätevesi on pinnalla Lion Esko Ritarin lyö leijonaritariksi klubin ritareista vanhin Lauri Susi. Taustalla avustajina toimivat leijonaritarit Raimo Nieminen ja Kalervo Viitanen sekä klubipresidentti Taneli Ropponen. Kynttilälyhdyt sankarihaudoille Lions Club Äetsä/Keikyä hankki kynttilälyhdyt Keikyän sankarihaudoille. Lyhtyjen käyttöön vihkiminen suoritettiin itsenäisyyspäivänä 6.12. 2009, jolloin oli kulunut 70 vuotta talvisodan alkamisesta. Tilaisuuteen osallistui runsaasti veteraaneja, reserviläisiä, leijonia ladyineen sekä yleisöä. Aiheeseen liittyvän puheen piti lion Kalervo Kinnari ja vihkimisen suoritti lionpappi Tapio Sorva. Noin 300 haja-asutusalueiden asukasta ja kesämökkiläistä etsi menneen kesän kuumimpana päivänä heti juhannuksen jälkeen ratkaisuja jätevesipulmiinsa Ylöjärvellä, LC Ylöjärvi/Teivon järjestämässä koko kansan jätevesitapahtumassa. Tiukentuneet jätevesimääräykset aiheuttavat vakavaa mietintää monessa haja-asutusalueen talossa ja kesämökissä. Vuoden 2013 loppuun mennessä pitäisi tehdä jotakin, jotta oman kiinteistön jätevedet puhdistuisivat uusien vaatimusten mukaisesti. Tiedon puute kiinteistönhaltijoiden keskuudessa on suuri. Jäteveden puhdistamiseen löytyy monenlaisia ratkaisuja, ja moni on tehnyt väärän hankinnan oikean informaation puutteessa. Luentojen ja näyttelyn hyödyllisyyttä osallistujat saivat arvioida palautelomakkeella. Päivän annin koki erittäin hyödylliseksi 57 % ja hyödylliseksi 43 % vastanneista. Koska jätevesiasetuksen tiukentuminen aiheuttaa muutoksia erityisesti vanhempien kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn, koko kansan jätevesitapahtumassa näkyi paljon hiukan varttuneempaa väkeä. – Vanhemman väestön elinolosuhteiden parantaminen, tiedon lisääminen ja turhien pelkojen poistaminen oli yksi suurimmista syistä tämän tapahtuman järjestämiseen, sanoo tapahtuman organisaattori Jukka Enqvist LC Ylöjärvi/Teivosta. Tämä tapahtuma on hyvä esimerkki uudenlaisesta luonnonsuojelutyöstä ja palvelutoiminnasta, johon leijonien pitäisi enemmän suuntautua. Liian usein pitäydytään vanhoissa kaavoissa. LC Ylöjärvi/Teivon suunnalta lisää tämäntyyppisiä tapahtumia on odotettavissa. LC Helsinki/Metsälään Lions-ritari ja uusi jäsen LC Helsinki/Metsälän joulujuhlan yhteydessä 4.12.2009 klubin pitkäaikainen ja erittäin aktiivinen jäsen, Ari-Pekka Jämsén, aateloitiin juhlallisin menoin Aarne Ritari -säätiön Lions-ritariksi. Jämsén on toiminut klubin monissa eri viroissa sekä toiminut LC Helsinki/Metsälän Kevättapahtuman vetovastuullisena usean vuoden ajan. Ritariksi lyönnin suoritti N-piirin piirikuvernööri Esko Viinikainen ja häntä avusti N-piirin AR-säätiötoimikunnan puheenjohtaja Torsti V. Koskinen. Samaisessa tilaisuudessa veljillä oli ilo toivottaa klubiin tervetulleeksi uusi jäsen, Otto Hassi. Hassi otettiin juhlallisesti vastaan klubin presidentin Arto Suomilammin sekä lionkummin Matti Orpanan toimesta. Lion Otto Hassi oli ensimmäinen uusi veli LC Helsinki/Metsälässä kuluvalla kaudella. Kuva lyhtyjen käyttöön vihkimisestä Keikyän sankarihaudoilla. Kuva: Jorma Kuula 44 LION 2/10 Lion Ari-Pekka Jämsén ja lady Arja Jämsén. Motomed terapialaite Porvoon kaupungille Lipputanko Enonkosken luostariin LC Porvoo mlk – Borgå lk veljet ja ladyt luovuttivat Motomed-terapialaitteen Porvoon kaupungin Omenamäen palvelukeskukselle 26.1.2010. Motomed-terapialaite on tarkoitettu ylläpitämään ja edistämään ikäihmisten liikuntakykyä. Laite on sähkömoottoriavusteinen poljettava kuntopyörä, joka soveltuu myös pyörätuolissa istuville. Laitetta voivat käyttää hyvinkin heikkokuntoiset, sillä säädettävä sähkömoottori avustaa käyttäjää poljettaessa. Haluttaessa laitteen pyörimissuuntaa voidaan vaihtaa. Laite tuntee mikäli lihasvastus tulee liian suureksi niin se pysähtyy eikä aiheuta käyttäjälleen vahinkoa. Laitetta voidaan käyttää myös aivan normaalina kuntopyöräränä ja sen rasittavuutta voidaan säätää portaattomasti laitteen helppolukuisen ohjauspanelin avulla. Laite on todettu hyväksi halvaustilojen ja spastisuuden hoidossa, sen on todettu parantavan myös liikuntakykyä ja aineenvaihduntaa ja vähentävän kiputiloja. Laitteen hankintahinta sen vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta oli yli 3 000 €. Jaakko Tervaportti Suomen lippu juhlistaa luostarissa pidettäviä perhejuhlia ja muita liputuspäiviä. Kuvassa vasemmalta sisar Virva, klubin rahastonhoitaja Raija Eronen ja presidentti Heikki Koskivirta. Kuva luovutustilaisuudesta. Oikealla luovuttaja veli Pertti Räsänen ja vasemmalla lahjoituksen vastaanottajat vs. johtaja Päivi Mäkimartti ja fysioterapeutti Kirsi Salminen. Laitetta koekäyttää Valma Kalliomäki. Nuorisotila Apsi Savonlinnassa tehtiin historiaa, kun 3.12.2009 Suomen ensimmäinen ABCasemalla sijaitseva nuorisotila avattiin. Sen mahdollistivat LC Savonlinna/ Linnatar, Nuorisotoiminnan Tuki NuTu Ry:n väkeä ja Sale-kaupan päällikkö. Linnattaret lahjoittivat 2 000 euroa, millä tilaan hankittiin kalustus, erilaisia pelejä ja tietokone. Tilat on tarkoitettu 13–18-vuotiaille nuorille ja ne ovat päihteettömät. Mikäli kokeilu onnistuu positiivisesti, on mahdollista avata vastaavia tiloja muihinkin Suomen ABC- myymälöihin. Kuvassa vasemmalta piirikuvernööri Helli Sutinen, past presidentti Anna-Kaarina Kaukio, presidentti Satu Sallinen ja Ulla Nousiainen. Enonkosken evankelisluterilainen luostari sijaitsee kauniilla paikalla keskellä rauhallista maaseutua, suurten puiden ja kirkkaan järven tuntumassa ja Koloveden kansallispuiston läheisyydessä. Luostariyhteisö sai toimitilat vuonna 1993 lakkautetusta Ihamaniemen kansakoulusta. Jo seuraavana vuotena Luostariyhteisö aloitti toimintansa. Kymmenen toimintavuoden jälkeen vuonna 2005 kunta lahjoitti kiinteistön hehtaarin tontteineen luostariyhteisölle. Varat luostarin toimintaan tulevat majoitusten, hiljaisuuden retriittien, puutarhatuotteiden ja käsitöiden myynnin kautta. Luostarin tukiyhdistyksen toiminta on huomattava tuki toiminnalle. Lisäksi yksityisten henkilöiden lahjoitukset, jäsenmaksut ja muutaman kolehdin tuotto vuodessa ohjataan luostarin hyväksi. Talkootyö on myös merkittävä tuki luostarin toiminnalle. Enonkosken lionsklubilaiset ovat osallistuneet keväisin luostarin pihan ja ympäristön siivoustalkoisiin. Lipputankolahjoitus täydentää ja tukee yhteistyötä luostariyhteisön kanssa. Sisar Virva on ollut perustamisesta lähtien luostarin vakituisena asukkaana, hänen lisäkseen luostarissa on ollut lukuisia vapaaehtoisia joko lyhyemmän tai pidemmän ajan, monet jopa vuodenkin. Luostariin voi tulla milloin vain, niin miehet kuin naiset, lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi. Sieltä voi löytää sen aidon rauhan ja hiljaisuuden sekä vaatimattoman elämäntavan, joka kovin monelta on tämän ajan elämänmenossa kadonnut. Luostariin saa yhteyden joko puhelimitse (040 591 5097) tai sähköpostitse [email protected] kuva ja teksti Helena Haverinen 12 televisiota Loimaan aluesairaalaan A-piirin ensimmäisessä pnatissa IV alueen klubit päättivät hankkia televisiot Loimaan aluesairaalan uudistettuun kirurgian osastoon. Ajatus vietiin eteenpäin alueen aktiviteettina ja se onnistui. 12 taulutelevisiota (37 tuumaista) seinätelineineen hankittiin ja luovutettiin 16.12.2009 kirurgisen osaston asukkaille. Lahjoituksen arvo on noin 8 000 euroa. Johtavan lääkärin Jari Välimäen mukaan nyt saatiin televisiot jokaiseen 12 potilashuoneeseen. Tämä parantaa viihtyisyyttä, koska osa potilaista ei pääse yhteistilaan, missä on televisio. Aktiviteetin tavoite oli antaa joululahja Loimaan aluesairaalan kirurgianosaston toipilaille. 2/10 LION 45 Kesälahti palkitsi Lyhyitä uutisia LC Kesälahti palkitsi helmikuun klubi-illassa Melvin Jones -jäsenyydellä Eino Riskin ja Pentti Laukkasen. Etuoikeutettu jäsen Eino Riski oli perustamassa klubia vuonna 1964 ja Pentti Laukkanen on ollut klubissa vuodesta 1978 alkaen. Piirikuvernööri Helli Sutinen onnitteli ja kiitti palkittuja ansioituneesta lions-toiminnasta. Juhla Kallion vanhuksille LC Helsinki/Viapori ja Kallion seurakunta ovat jo16 vuoden ajan järjestäneet joulujuhlan Kallion vanhuksille seurakunnan tiloissa. Seurakunnan kodinhoitopalvelusta diakonissa Riitta Riihelä ja diakoni Anne Mäki-Kokkila ovat valinneet vanhukset, joiden on vaikea itse päästä liikkumaan. He ovat toimittaneet kutsut ja kuljettaneet osallistujat kirkolle Kappelisaliin. Tulijat tuotiin ja vietiin neljällä invataksilla. Osa tulijoista tuli saattajan kanssa. Juhlaan osallistui tänä vuonna 12.12.2009 vanhuksia saattajineen 42. Pohjanakat Vernissan vieraina Pohjanakkojen ja Vantaa/Vernissan ystävyysklubien ensimmäistä vuosipäivää juhlistettiin yhteisellä lounaalla Helsingin perinteikkäässä Kappelissa 13.2.2010. Tapaamisessa pohjustettiin tulevien vuosien säännöllisiä yhteistyötapoja ja -muotoja. Ideoita syntyi runsaasti laidasta laitaan eikä lennokkuutta puuttunut. Maljapuheet siivittivät keskustelua mukavasti. Ilta päättyi oopperassa Faustia seuraten. Maanpuolustajan paadelle seppele Luovuttajat piirikuvernööri Helli Sutinen ja presidentti Rauno Suomalainen vasemmalla ja heistä oikealle MJ-jäsenet Pentti Laukkanen Raija puolisoineen ja Eino Riski. LC Myllykoski laskee vuosittain Melvin Jonesin syntymäpäivänä 13. tammikuuta seppeleen Mannerheimlinjalta Punnuksen kylästä vuonna 1992 haetulle ”Maanpuolustajain paadelle”. Tänä vuonna laskijoina olivat PDG:t Paavo Mikkonen ja Pekka Reponen. Kunttikselle ilmakiekkopeli Rauman Lukko vauhditti Laitilan laskiaisriehaa Laskiaissunnuntai on yleinen ulkoilupäivä. Laitilassakin oli sattumalta useita eri teemaan liittyviä tapahtumia. Kuitenkin LC Laitila lähti presidentti Harri Laineen idean pohjalta ensimmäistä kertaa toteuttamaan kokeilumielellä uutta aktiviteettia – laskiaisriehaa. Vaikka muitakin tapahtumia oli, veti klubin rieha hyvin yleisöä paikallisen pururadan maastossa olevan laavun ympäristöön. Varmasti vetonaulana lapsille, nuorille ja miksei vähän varttuneemmillekin, oli lähikaupungin hyvin menestyneen jääkiekkojoukkueen – Rauman Lukon kahden avainpelaajan ja joukkueen maskottina olevan Eetuketun läsnäolo tapahtumassa. Muuna ohjelmana tarjottiin yleisölle pulkkamäkeä, mönkijäajelua, jääkiekon laukomisopastusta sekä makkaranpaistoa ja muuta tarjoilua. Yleisöä saapui pururadan maastossa olevan laavun ympäristöön runsaasti. 46 LION 2/10 LC Heinola/Kailaksen presidentti Harry Miettinen ja sihteeri Tuomo Orasmaa kävivät Heinolan kirkonkylän nuorisotila Kunttiksella luovuttamassa 550 € lahjoituksen ilmakiekkopeliä varten. Kunttiksella on oma ns. hallitus nuorista koostuva, joka ideoi tekemisiä ja suunnittelee tulevia tilaisuuksia. He myös antoivat idean ilmakiekkopelistä. Viessojille avustusta Lions Club Ylivieska/Huhmarin presidentti Kari Huhtamäki ja varapresidentti Risto Huhtakangas luovuttavat pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille Partiolippukunta Viessojille toiminta-avustuksen vuodelle 2010. Shekin vastaanottajana oli lippukunnan johtaja Tommi Salo ja shekki luovutettiin partiolaisten 100-vuotisen toiminnan juhlistamisen yhteydessä ystävänpäivänä 14.2.2010, Ylivieskan leirillä. Toiminta-avustus perustuu vuotuiseen adventtikalenterien myyntiin. LC Viitasaari/Porthan nopeana Voitaneen hieman ironisesti todeta, että siellä missä paikkakuntakohtaista ”kriisin hallintaa” tarvitaan, niin LC Viitasaari/Porthan on, yhtenä ensimmäisistä ottamassa ”vastuuta etulinjasta”. Näin myös kävi, kun klubiin kuului huhu, että Viitasaaren terveyskeskuksen sairaalan vuodeosaston potilashuoneiden tv –kanta on vanhentunut ja kaipaa ”päivittämistä”. Siispä kun ”emeritusjäsen” veli Teuvo Ruuhi lähestyi 5.1.2010 asiaa koskevalla sähköpostiviestillä niin ”lumipallo lähti vierimään”. 11.2.2010 pidetyssä kuukausikokouksessa päätettiin, että klubi hankkii Viitasaaren terveyskeskuksen vuodeosastolle 10 kappaletta Thomson 32HR3022 televisiovastaanotinta parhaimman tarjouksen tehneeltä liikkeeltä. Toteutus otti näin aikaa 37 vuorokautta. Henkilökunnan toive oli, että kaksi muuta klubia hankkisivat mahdollisesti saamillaan keräystuloilla 12 samanlaista vastaanotinta kuin mitä LC Viitasaari/Porthan on jo hankkinut sillä se helpottaisi kyseisten laitteiden päivittäiskäyttöä ja mahdollista huoltoa. Nämä klubit välttyvät näin jo käydyltä tarjouskilpailulta. Timo Toiviainen Joulumieltä polvijärveläisille LC Polvijärven kauden 2009–2010 suuraktiviteetti oli ”Joulumieltä jokaiselle”-konsertti Polvijärvellä kahdeksattatoista kertaa. Konsertissa oli runsaasti esiintyjiä, orkesteri, kuoro ja tähtisolistit, yhteensä 37. Solisteina esiintyi mm. tangokuninkaalliset Saija Tuupanen, Jenna Bågeberg ja Erkki Räsänen sekä Markus Kokkonen vuoden 2009 tangokuningasfinalisti. Blue Notes juhlaorkesterin mukana taustalaulajina esiintyi Womena-kuoro. Konsertin järjestäminen oli suuri voimainponnistus 22 veljen klubilta. Konsertti oli loppuunmyyty jo ennakkoon ja konserttipaikalle saapui noin 700 henkilöä. Yhteistyökumppaneina klubilla olivat lukion 2-luokan opiskelijat, jotka järjestivät glögi-tarjoilun ja vastasivat vaatenaulakosta, saaden näin tuloja omiin hankkeisiinsa. Klubin ladyt vastasivat esiintyjien ja talkoolaisten ruokahuollosta sekä konsertin lopuksi kukittivat esiintyjät. Kon- LC Hämeenlinna/Renko 40-vuotias Konsertissa esiintyi mm tangokuningas Erkki Räsänen, Blue Notes juhlaorkesterin kanssa. Kuva: Jari Matikainen. sertista saatu tuotto käytetään mm. nuorisotyöhön, nuorisovaihtoon sekä lahjakkaiden nuorten tukemiseen. Jaakko Antikainen Korsuhartaus Lions Club Vilppula ja Lions Club Vilppula/Koski järjesti 7.3.2010 Vilppulan kirkossa sotiemme veteraaneille suunnatun konsertin, mikä kantaa nimeä Korsuhartaus. Esiintyjänä oli maankuulu Korsuorkesteri. Lämminhenkinen konsertti sai kiitosta runsaslukuiselta yleisöltä, joka osoitti konsertin lopuksi suosiotaan seisomaan nousten. Ohjelma sisälsi lauluja hengelliseltä ja myöskin maalliselta puolelta mm. Vartiossa, Veteraanin iltahuuto, Kristallivirta, Sillanpään marssilaulu, Jääkärin laulu, Herra kädelläsi. Pastori Jari Välimaa piti lyhyen hartaushetken konsertin puolivälissä. Käsiohjelmista saadun tuoton leijonat lahjoittavat paikkakunnalle hyväntekeväisyyteen. Sotaveteraaneille käsiohjelma oli maksuton. Klubit hoitivat kuljetuksen sitä tarvitseville. Juhani Rikkonen Liukkaan kelin ajoharjoittelua LC Hämeenlinna/Rengon presidentti Timo Lahti, CC Christer Löfström sekä Melvin Jones palkittu Risto Eskola. LC Hämeenlinna/Rengon 40-vuotisjuhlia vietettiin klubin vuosipäivänä 4.12.2009. Juhlapäivä alkoi jo aamulla seppeleen laskulla Rengon sankarihaudalla. Päivällä pidetyssä kahvitilaisuudessa klubi luovutti 500 euron stipendit kolmelle opiskelijalle, jotka olivat Hämeenlinnan opettajainvalmistuslaitoksesta, Hämeen ammattikorkeakoulusta ja Koulutuskeskus Tavastiasta. Varsinainen 40-vuotisjuhla pidettiin historiallisessa ympäristössä Hämeen linnassa. Suomen Lions-liiton puheenjohtaja Christer Löfström piti juhlapuheen tuoden samalla liiton onnittelut 40-vuotiaalle klubille. C-piirin tervehdyksen juhlaan toi toinen varapiirikuvernööri Torsti Ruokoski. Mieliinpainuvan onnittelun kummeille toivat LC Hämeenlinna/Linnattaret laulun muodossa. Lisäksi klubia olivat muistaneet lukuisat lionsklubit ja entiset klubilaiset. Illan kuluessa palkittiin ansioituneita veljiä. Suomen Lions-liiton puheenjohtaja Christer Löfström kiinnitti 40-vuotismerkin veljien Matti Heikkinen ja Tauno Salo rintaan. Molemmat vielä mukana olevat perustajajäsenet ovat edelleen aktiivisia leijonia. Lisäksi veli Risto Eskola sai Melvin Jones -jäsenyyden. Muita palkittuja olivat veljet Erik Björksog ja Seppo Jussila, Seppo Marttinen sekä Jukka Uola. Perinteinen liukkaan kelin ajoharjoittelupäivä pidettiin Janakkalan Harvialassa Seppo Kervisen liukkaan kelin ajoradalla 14.2.2010 mukavassa talvisäässä. Alan ammattilaiset, Hamk:n liikenneopettajat opastivat, miten nykyaikaisia autoja käsitellään yllättävissä tilanteissa. Harvalla olikin ollut tilaisuus kokeilla lukkiutumattomia jarruja tai luistonestoja. Osa ajajista innostui ottamaan tuntumaa lumivalleista ja joitain autoja jouduttiin jopa lapioimaan penkoista esiin. Tämä perinteinen aktiviteetti osoittautui jälleen hyvin suosituksi. Ajoharjoittelijoita riitti päivälle noin 50 henkeä ja saatu tuotto kartutti nuorille suunnattuja hyväntekeväisyysvaroja. Kuvassa vasemmalta ajo-opettaja Petri Rautio, ajoharjoittelija, ja veljet Risto Ojala, Pertti Lehto, Jouko Lahtinen sekä Olavi Mäkinen. 2/10 LION 47 the TOIVOTAMME LIONSTOIMINNALLE MENESTYSTÄ TYÖSSÄÄN Lehtilän Kauppapuutarha S-Market Lapinlahti Laitila Lapinlahti MC-Info Oy Lappeenranta Lappeenrannan Autotarvike Lappeenranta Loimaan Kaukolämpö Oy Loimaa Maaningan Osuuspankki Maaninka Marttilan Osuuspankki Maskun Osuuspankki Kotasen Puutyö Oy Mynämäen Osuuspankki Marttila Masku Merikaarto Mynämäki Mäntän Pintakäsittely Oy Mänttä Optikko Piila Mänttä Vakiometalli Oy Valtimon Sähkötyö Oy Isännöintipalvelu Erkki Hanhisalo Ky Mäntyharju Nurmes Oulu Outokummun Energia Oy Outokumpu Polvijärven Osuuspankki Polvijärvi Jannelan Puutarha 48 LION 2/10 Pori the TOIVOTAMME LIONSTOIMINNALLE MENESTYSTÄ TYÖSSÄÄN Ruoveden Autopaja Oy Ruovesi Tmi Timo Torssonen Salahmi Sähköliike Matti Rantala Oy Sastamala Länsi Uudenmaan Osuuspankki Saukkola Rakennusliike Hämäläinen Oy Seinäjoki Tilipyppi Oy Sysmän Konehuolto Oy Taivaltalo Oy Asianajotoimisto Karimaa & Vähäsalo Neste Toijala Sodankylä Sysmä Taivalkoski Tampere Toijala Asianajotoimisto Lauri Ylikylä Turku Late-Rakenteet Oy Turku LVI-Eristys Murto Oy Turku Vampulan Kiinteistö- ja jätehuolto Vampula Auto-Artikkeli Oy Vantaa R & P Kuljetus Oy Vantaa Pirkan Kaivin Oy Ylöjärvi Ypäjän Osuuspankki Ypäjä 2/10 LION 49 Leijonat urheilevat Lahden Timo Tuominen Pakkanen ei säikytellyt yllätti Lions-keilailuissa talvigolfin palaajia Jämillä Heinolassa pidettyihin Suomen Lions-liiton keilailumestaruuskilpailuihin osallistui kaikkiaan 80 keilaajaa. Keilailuolosuhteet olivat yllättävän vaikeat. Osasyynä hankaliin olosuhteisiin olivat uudet keilat, uusi rataöljy sekä normaalia lyhyempi kuiva-alue. Liiton yleismestariksi leivottiin Lahti/Jalkarannan Timo Tuominen tuloksella 1309. Hopea meni Ikaalinen/Kyrösjärven Arto Anetjärvelle 1241 ja pronssi Hyvinkää/Sveitsin Olli Vihavaiselle 1238. Veteraanimestaruuden voitti Heinola/Jyrängön Kari Leino tuloksella 1239. Seuraavina olivat Lahti/ Jalkarannan Timo Tuominen 1201 ja Uuraisten Veikko Länkinen 1147. Naisten mestaruus otti Kuusankosken Anitta Miettinen pistein 1140. Muut mitalit menivät Vöyrin Selvi Höglundille 1125 ja Mäntän Arja Nesteelle 1121. Lionien parikilpailussa voittajiksi keilasivat Ikaalinen/Kyrösjärven Arto Anetjärvi ja Risto Aitto-oja lukemin 2448. Veteraanien parikilpailussa mestaruuden veivät tasaisen taistelun jälkeen Loviisan Heikki Karlsson ja Veikko Suonpää lukemin 2189, jolla he kukistivat hopealle sijoittuneet Heinola/Jyrängön Leinon ja Jukka Hietasen vain kolmella pisteellä. Joukkuekilpailussa onnistuivat parhaiten Ikaalinen/Kyrösjärven keilaajat Anetjärvi, Aitto-oja, Ilmo Kalli ja Seppo Niemi. Voittotulokseksi kirjattiin 4660. Tuloksia: Leijonat: 1) Timo Tuominen Lahti/Jalkaranta 1309 2) Arto Anetjärvi Ikaalinen/Kyrösjärvi 1241 3) Olli Vihavainen Hyvinkää/Sveitsi 1238 4) Kari Leino Heinola/Jyränkö 1227 5) Kauko Rajasuo Joensuu/ Pielisjoki 1222 6) Ilmo Kalli Ikaalinen/Kyrösjärvi 1218 7) Reijo Länkinen Uurainen 1207 8) Risto AittoOja Ikaalinen/Kyrösjärvi 1207 Olavi Konttijärvi Kouvola/Lukko 1204 10) Matti Piekkari Hyvinkää/Sveitsi 1195 Veteraanit: 1) Kari Leino Heinola/Jyränkö 1239 2) Timo Tuominen Lahti/Jalkaranta 1201 3) Reijo Länkinen Uurainen 1147 Naiset: 1) Anitta Miettinen 1140 2) Selvi Höglund 1125 3) Arja Neste 1121 Jämijärvellä lapinomaisessa säässä aurinkoisella ja erinomaisessa kunnossa olevalla ”Suomen parhaalla” snowgolf -kentällä pidettiin 20.2.2010 leijonien ensimmäinen talvigolf -kilpailu. Kilpailussa oli mukana myös Old Tablers ja avoin sarja. –18 asteen pakkanen ja tuuli tekivät kilpailusta nimensä veroisen. Täysin pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko lämmitti mielet ja pelit sujuivat kilpailussa mukana olleiden mielestä erinomaisesti. Snowgolf kentän mestari ja kilpailun johtaja Hannu Narvi on luonut Jämille uskomattoman hyvät ”greenit” Satakunnan kauniinpiin maastoihin. Kilpailu pelattiin best ball pistebogi parikisana, jossa samalla pelattiin paras gräts, kaikkiaan lyö- tiin 18 reikään (9 reikäisellä radalla). Parhaan grätsin löi avoimen sarjan Jouni Haapala 75 lyöntiä. Lions joukkueista parhaan tuloksen pelasivat järjestävän Jämijärven LC pari Raili ja Lasse Ristimäki tuloksella 42, Teijo Hanhilampi ja Arvo Pirttilä LC Harjavalta sijoittuivat toiseksi (31). Kolmannen palkinnon pokkasivat LC Kankaanpäästä Ilpo Aromaa ja Alpo Itäluoma (28). OT sarjan voitti Tapio Honkamaa, Petri Leppänen ja avoimen sarjan Jouni Haapala, Miikka Mäntykorpi. Kaikkien sarjojen voittajat saivat palkintokaappiinsa pokaalit. Yhteensä kilpailuun osallistui 20 pelaajaa Jämijärven leijonat lupaavat järjestää kilpailun myös ensi vuonna. Lisää tietoa kentästä voitte katsoa osoitteesta www.snowgolf.fi Parikilpailu: 1) Aitto-oja, Anetjärvi Ikaalinen/Kyrösjärvi 2448 2) Tuominen, Ryhänen Lahti/Jalkaranta 2426 3) Rajasuo, Hämäläinen Joensuu/Pielisjoki 2354 Veteraanit: 1) Suonpää, Karlson Loviisa 2189 2) Hietanen, Leino Heinola/Jyränkö 2186 3) Simell, Hägg Karleby 2144 Joukkueet: 1) Ikaalinen/Kyrösjärvi 4660 2) Karleby 4540 3) Joensuu/ Pielisjoki 4498 4) Heinola/Jyränkö 4493 5) Hyvinkää/Sveitsi 4420 6) Hartola 4419 7) Otava 4335 8) Kerava 4305 9) Korpilahti 4214 10) Kotka/Ruotsinsalmi 4128 Ensimmäinen talvigolf onnistui yli odotusten. Pakkanenkaan ei haitannut ja aurinko lämmitti sopivasti. VIIKATENIITON MM-2010 TERVETULOA LIMINGAN NIITYILLE! Lisätiedot: Pekka Tasanto Puh. 0400 870 778 email: pekka.tasanto@ taunotasanto.fi Järj. LC Liminka-Liminganlahti Tyytyväiset voittajat, lionsmestari Timo Tuominen (vas.) ja veteraanimestari Kari Leino kilpailujen jälkeen. 50 LION 2/10 LIMINKA la 3.7.2010 Lions-sissikisa Törnin veljesten hengessä LC Helsinki/Itä tempaisi viime talvena hieman erikoisella tavalla ja järjesti todella toiminnallisen klubiaktiviteetin 15 klubilaisen voimin. Klubilla tämä oli jo kolmas ”kertausharjoitus”. Maaliskuinen ryynäysvuorokausi vietettiin teemalla Törnin veljesten sissikisa. Puitteet tempaukselle tarjosi vapaaehtoinen harjoitus eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Helsingin maanpuolustuspiirin järjestämä sotilaallisia valmiuksia palveleva kurssi. Kurssin vetäjänä toimi lion, eversti Pekka Majuri. Tunne klubiveljesi – menkää metsään! Voiko paremmin oppia klubiveljiään tuntemaan kuin menemällä vuorokaudeksi metsään puolijoukkuetelttaan, selviytymään yhdessä harjoituksen haasteista. Lion Veikko Teerioja osallistui kutsuttuna Helsinki/ Idän klubitapahtumaan, eikä hän ole hetkeäkään tätä päätöstään katunut. – Tuntuu että veljeys korostui ja varmasti kasvoi tuon vuorokauden aikana, Veikko Teerioja totesi jotoksen jälkeen. Ohjelma alkoi perjantaina töiden jälkeen kokoontumisella Santahaminan Radioniemeen, jossa ensimmäiseksi varustauduttiin SA Intin tamineilla kuin aikoinaan sotilaspalvelukseen astuttaessa. Jo tämä nosti tunnelman iloisen sissihenkiseksi, ja monet muistot valtasivat mielet – vaikka varusteet ovat muuttuneet aika lailla modernimmaksi monen lionin omista inttiajoista. Alkupuhuttelun jälkeen, hämärän jo saapuessa siirryttiin metsään puolijoukkuetelttojen pystytykseen. No, piti siinä ensin teltan alta 20 cm lunta lapioida, ihan vaan hikituntu- Valmistautuminen rynnäkkökivääriammuntaan 100 metrin matkalta. man saavuttamiseksi. Tässä vaiheessa olivat miehet jo muuttumassa mieleltään sisseiksi. Lopullinen muutos tapahtui kun äijät komennettiin saunan puolelle siviilipölyjä huuhtelemaan. Iltapala oli varattu teltoille saunomisen jälkeen, joten ohjelmassa oli iltanuotio ja makkaranpaistoa pimeässä metsässä, sotakamat päällä. Siinä kuultiin useampi muistelotarina lähes jokaiselta osallistujalta kun omat kokemukset armeijasta palautuivat mieleen. Vain hiukan väritettyinä tietenkin, ja ajan kultaamina. Koska nyt ei oltu lomalla vaan palveluksessa, hiljaisuus määrättiin 24.00, kipinävuorot lähtivät pyörimään kamiinan vieressä viiksilangassa keikkuvan listan mukaisina ja sissit kävivät nukkumaan. Jokainen ”intin” käynyt muistaa, miten hyvä on nukkua puolijoukkueteltassa, jos maa vain ei vietä johonkin suuntaan tai selän alla on joku kivi tai juurenpätkä; niistä nukkuminen kärsii aina jonkin verran. Mutta yksi on tosi: punaisena hehkuna loistava kamina pitää läm- mön teltassa niin että varpaat palaa ja pää pysyy kylmänä. Good Night vain! Oikeasti mielekäs ohjelma motivoi Aamulla lion-sissit heräsivät pirteinä, sotaharjoituksista ja iltalomista unia nähneinä. Aamu alkoi mielekkäällä toiminnalla. 06:00 Herätys, lähtö aamupalalle Santahaminan muonituskeskukseen. 07:15 Majoitustelttojen purku ja siirtyminen ampumaradalle. 09.00 Rynnäkkökivääri- ja pistooliammunta. Puoleenpäivään mennessä olivat saaneet kaikki ampua sekä rynkyllä että pistoolilla niin harjoitusammunnat kuin kilpasuorituksetkin. Yhteensä ammuttiin noin 70 paukkua per leijona. Iltapäivän ohjelmassa seurasi suunnistuskilpailu, jossa Santahaminaan sai tutustua ihan oikeasti. Rata kiersi Santahaminan alueella ja rata kierrettiin tehtävät ratkaisten noin 1–1 1/5 tunnin aikana. Mielenkiintoinen ja mieleenjäävä kokemus oli köysilaskeutuminen 15 metriä korkeasta tornista. Ei sieltä jokainen alas tullut, mutta useimmat kuitenkin. Hienoa oli nähdä kahden nuoren kadetin näytös siitä, miten laskeutuminen sujuu ammattilaisilta: ilman seinää – siis tyhjän päälle hypäten. Siihen suoritukseen ei ”Törnin veljesten” lionjoukosta löytynyt ketään. Kello 15.30 lähdettiin varusteiden vaihtoon ja luovutukseen. Taas niitä Intin rutiineja – mutta homma sujui hyvässä hengessä eikä oikeita rutinoita kuulunut. Varusvarastolla jonottaminen pitkästä aikaa on nostalginen kokemus jokaiselle intin käyneelle. Sivarit päällä jälleen, ja jäljellä oli asiaan kuuluva loppuyhteenveto ja palkintojen jako. Mestari palkittiin komealla 47 mm. hylsyllä, joka tulee toimimaan kiertopalkintona klubin sisällä. Hylsyn lahjoitti kurssin vetäjä lion eversti Pekka Majuri. Kun kello vihdoinkin oli 16 oli tuntemus ihan kuin armeijan aikaan – kotiutus on sotahommissa sittenkin hienointa, monia haastavia kokemuksia rikkaampana. Vaikka kyse olikin vapaaehtoisesta kertausharjoituksesta, oli se monelle fyysisesti rankka vuorokausi. Tällaiset vapaaehtoiset harjoitukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten Helsingin maanpuolustuspiirin kouluttajien toimesta. He ansaitsevat suuren kiitoksen työstään. He tekevät tätä työtä suurella sydämellä maanpuolustuksen puolesta. Samalla hengellä jolla lionit tekevät omaa palvelutyötään. Teksti ja kuvat: Veikko Teerioja Itsenäisyyspäivä Jokelassa Puolijoukkueteltta syvällä Santahaminan metsässä. Koska kunnan itsenäisyyspäivän juhla järjestetään Jokelassa joka kolmas vuosi, on perinteenä ollut, että Jokelan kansalaisopisto on järjestänyt juhlan niinä vuosina, kun kunnan järjestämä juhla on ollut muualla. Tänä vuonna kansalaisopisto kuitenkin päätti, ettei sen ole mahdollista tilaisuutta enää järjestää. Koska juhlaa kuitenkin kaivattiin, päätti LC Jokela puolisoineen ottaa järjestelyvastuun itselleen. Itsenäisyyspäivä aloitettiin aamulla jo perinteeksi muodostuneella seppeleenlaskulla Jokelan uurnalehdossa. Kahvien jälkeen pääjuhlan ohjelma on musiikkipitoinen. Juhlapuhujana oli kenraaliluutnantti Jussi Hautamäki. Juhla jatkui monipuolisella musiikilla. Jokelan koulukeskuksen peilisali oli lähes täynnä ja juhlan jälkeen leijonat saivat tyytyväiseltä juhlayleisöltä kiitokset sekä toiveen, että leijonat ja ladyt jatkaisivat kansalaisopiston aloittamaa perinnettä tulevaisuudessa. 2/10 LION 51 Poisnukkuneita jäseniä kunnioittaen Ritva Alanen LC Kauhava/Ilmattarien jäsen, terveydenhoitaja Ritva Helena Alanen, os. Kumpu-Huhtala, syntynyt 30.8. 1952, poistui luotamme 30.12.2009 vaikean sairauden uuvuttamana. Hänet opimme tuntemaan empaattisena ja tarmokkaana henkilönä. Toimet, joihin Ritva ryhtyi niin työssään kuin järjestötoiminnassakin, hän hoiti täydellisellä antaumuksella. Perhekeskeisenä henkilönä hän huolehti läheisistään parhaalla mahdollisella tavalla. Ritva toimi Ilmattarien sihteerinä kaudella 20052006. Pieni klubi koki suuren menetyksen hänen poistuttuaan keskuutestamme. Arja Alvalahti LC Pori/Katariinan 100 % perustajajäsen Arja Alvalahti kuoli tapaturmaisesti kummilapsimatkalla Hikkaduwassa Sri Lankassa 1.2.2010. Hän syntyi Helsingissä 9.11.1944. Lion Arja toimi klubin ensimmäisenä sihteerinä 1995-96. Piirin 107 M piirihallituksen ensimmäisenä naisleijonana Arja hoiti DC:n tehtävää näön-, kuulon- ja diabetestoimikunnassa kausina 1996-98. Klubin nuorisovaihtajana hän toimi 2003-04 ja ARS-asiamiehenä kausina 2004-10. Arja oli klubitoiminnassa aktiivinen ja klubin tietokilpailuissa voittamaton. LC Pori/Katariinan lionit kunnioittavat lämmöllä Arjan muistoa. Arjaa jäivät kaipaamaan puoliso, lapset ja lastenlapset, sukulaiset ja ystävät sekä suuri joukko lionsystäviä. Martti Isokoski LC Kalajoen perustajajäsen, fil.kand. Martti Isokoski nukkui ikiuneen 24.2.2010 Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Tieto Martin pois menosta tuli laajalle ystävä- ja tuttavapiirille sekä klubiveljille suurena yllätyksenä. Martti oli syntynyt Ylivieskan Raudaskylässä 7.4. 1935. Nimitys Kalajoen yhteiskoulun rehtoriksi 1.9. 1963 lukien oli nuorelle vielä kokemattomalle opettajalle haasteellinen tehtävä. Yhteiskoulun kunnallistamisen jälkeen hänestä tuli Kalajoen lukion rehtori. Martti oli innolla mukana siinä joukossa, joka päätti perustaa Kalajoelle uuden lionsklubin 11.11. 1964. Klubin presidenttinä hän toimi 1971-72 ja sen jälkeen mm. piirisihteeri-rahastonhoitajana kunnes tuli valituksi O-piirin piirikuvernööriksi kaudelle 1980-81. Martin taidot arvostettiin korkealle myös Suomen Lions-liitossa, kun hänet valittiin liiton 1.varapuheenjohtajaksi ( I DCC) 1981-82. Klubiveljet muistavat Martin iloisena, huomaavaisena ja innostavana klubiveljenä, jolle lionsperiaatteet eivät olleet vain sanoja, vaan myös käytäntöön tarkoitettuja elämänohjeita. Perhe, puoliso, lapset ja lastenlapset olivat Martin sydäntä lähellä. Veli Martin jättämää aukkoa klubissamme on erittäin vaikea täyttää. Seppo Kirjavainen LC Kangasniemen aktiivinen ja täydellä sydämellä toimintaan osallistunut jäsen, toimitusjohtaja Seppo Kirjavainen menehtyi hiihtoladulla saamaansa vakavaan sairauskohtaukseen 28.12.2009. Hän oli syntynyt 2.4.1944 Kivennavalla, Pihlaisten kylässä. Elämäntyönsä Seppo teki puusepänteollisuuden parissa, aluksi Askon palveluksessa Lahdessa ja vuodesta 1983 lähtien Kangasniemellä Josadoorin ovitehtaalla. Kangasniemelle muutettuaan hän tuli LC Kangasniemen jäseneksi. Klubin sihteerinä hän toimi kaudella 1986-87 ja presidenttinä 1990- 91.Hän muutti keväällä 2009 lapsuuden maisemiinsa Hauholle ja osallistui sen jälkeen LC Hauhon toimintaan. Seppoa jäi kaipaamaan lady Kirsti. 52 LION 2/10 Eero Niskanen LC Iisalmi/Poroveden perustajajäsen Eero Niskanen, synt. 10.4.1932, menehtyi Iisalmen terveyskeskuksessa lyhyen aikaa sairastettuaan joulun aatonaattona 23.12. 2009. Eero Niskasen presidenttivuosi kymmenen vuotta klubin perustamisen jälkeen oli toiminnan vuosi. Toimitusjohtaja, talousneuvos Eero Niskasen työn jälki pysyy näkyvänä Iisalmessa vuosikymmenet. Hänen rakennusliikkeensä toteutti Iisalmen näkyvimmät rakennukset: Eero Niskasen rakkaimmat harrastukset liittyivät metsästykseen ja kalastukseen. Eero Niskasta jäivät kaipaamaan puoliso Elvi ja kolme poikaa perheineen sekä laaja joukko ystäviä ja tuttavia. Pekka Paasikivi Viesti Pekka Paasikiven siirtymisestä tästä ajasta ikuisuuteen 14.1.2010 yllätti meidät kaikki. Kohtalokas sairauskohtaus tapaninpäivänä uuvutti 76-vuotiaan Pekan ja enkeli nouti hänet pari viikkoa myöhemmin. Pekka syntyi 2.4.1933 Eräjärvellä. Pekka toimi Huittisissa ja lähiseudulla useiden vuosikymmenten ajan yrittäjänä, kuorma-autoliikennöitsijänä, ja myöhemmin, yrityksensä myytyään, kuorma-autojen myyjänä. Pekka oli velvollisuudentuntoinen kansalainen ja vapaa-ajallaan hän toimi monessa erilaisessa yhdistystoiminnassa mukana. Näistä Pekalle tärkeimmät olivat veljeys paikallisessa lionsklubi Huittisissa. Pekka muistetaan mukavana, rehtinä, ystävällisenä ja sanavalmiina klubiveljenä, ja hänet palkittiin Lions-ritariudella. Pekka oli suuri mies, sanavalmis, isoääninen, lämminhenkinen ja hyväntahtoinen. Meille kaikille häntä suremaan jääneille hän on rakas ja tärkeä – edelleen. Esa Pajuniemi LC Ylitornion jäsenet yllätti suruviesti kesän kääntyessä syksyksi, pidetty lionveli Esa Pajuniemi menehtyi äkillisesti lentokoneessa Helsingissä ollessaan palaamassa lomamatkalta kotiin 29.8.2009. Esa oli syntynyt Ylitorniolla 11.5.1944. Elämäntyönsä hän teki metsäalalla, toimien Osuuskunta Metsäliitossa ostoesimiehenä. Klubin jäseneksi Esa kutsuttiin 1993. Lionstyöhön ja eri aktiviteetteihin hän osallistui ahkerasti, erityisesti Joululehden markkinointia ja levitystä veli Esa hoiti mallikkaasti vuosi vuoden jälkeen. Presidenttinä hän toimi 2005-06. Esaa jäivät kaipaamaan puoliso Ulla ja poika Kristian perheineen sekä laaja joukko ystäviä, tuttavia ja klubiveljet. Heikki Pietilä Joulu aluspäivinä suruviesti saavutti LC Helsinki/Konalan jäsenet. Lionsveli, diplomi-insinööri Heikki Pietilä oli menehtynyt pitkäaikaisen sairauden murtamana 20.12.2009. Hän oli syntynyt Helsingissä 9.7.1936. Heikki liittyi klubiin vuonna 1999. Hän toimi lyhyttä alkuaikaa lukuun ottamatta klubin hallituksessa loppuun saakka. Vielä muutamaa päivää ennen kuolemaansa hän veti pikkujoulun läpi klubimestarin ominaisuudessa. Heikki tunnettiin päättäväisenä miehenä. Jos hän otti jonkun asian omakseen, hän ajoi myös sen läpi. Heikki oli myös huumorintajuinen ja seurallinen kaveri. Jäämme kaipaamaan häntä ja kunnioitamme hänen muistoaan. Jarmo Riikonen Lokakuun kääntyessä loppuaan kohti odottamaton suruviesti tavoitti LC Helsinki/Munkkiniemen klubin. Klubin ehdottomasti näkyvin hahmo, Jarmo Riku Riikonen oli menehtynyt mereen purjehdusretkellään Tallinnan satamassa 16.10.2009. Purjehdus oli hänen harrastus, lähes ammatti, vaikka hän toimi maanpuolustuksen parissa mm. Reserviläinen-lehden toimituspäällikkönä. Lionstoimintaan hän tuli mukaan v. 1993. Presidenttinä hän oli vv. 19992000. Jokavuotiseen itsenäisyyspäivän juhlaillalliselle Riku toi perinteisesti ami- raali/kenraalitason vierailijan. Hän toimi verbaalilahjakkaana klubimestarina ja juontajana aktiviteeteissa: kevätmatineat, hyväntekeväisyys-gaalat, Munkka Jazz, Itsenäisyyspäivän juhlat. Klubiveljet ja läheiset kaipaavat ja muistavat aina mestari klubimestarin. Pertti Rinkinen LC Asikkala/Päijänteen pitkäaikainen jäsen, Pertti Rinkinen, kuoli vaikean sairauden murtamana 28.12. 2009. Hän oli syntynyt 2.5.1939 Kerimäellä. Elämäntyönsä hän teki Asikkalassa putkiurakoitsijana. Lionsklubin jäseneksi hänet kutsuttiin 1981. Presidenttinä hän toimi kaudella 1994-1995. Lion Pertin presidenttikautena kutsuttiin klubin kummiksi Suomen poika Hans Leuska. Tämä yhteys jatkuu edelleen. Myös sotaveteraaneille järjestettiin Iltahuuto-iltamat. Tämän tapahtuman muisto elää edelleenkin. Yhdessä puolisonsa Heljän kanssa hän osallistui aina aktiivisesti klubimme toimintaan. LC Asikkala/Päijänteen lionit puolisoineen kunnioittava lämmöllä Pertin muistoa ja jäävät kaipaamaan hänen hersyvää huumoriaan. Jouko Rouvali LC Turku/Merileijonien jäsen, aluepäällikkö, insinööri Jouko Rouvali menehtyi 13.1.2010 lyhyehkön, mutta vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 30.9.1946 Kankaanpäässä. Klubin jäseneksi hänet kutsuttiin 1994. Veli Jouko osallistui aktiivisesti klubin toimintaan, kunnes sairaus vei voimat. Presidenttinä hän toimi kaudella 2002-2003. Varsinaisen elämäntyönsä Jouko teki rakennusalalla. Rakennusinsinööriksi valmistuttuaan hän toimi turkulaisissa rakennusliikkeissä eri tehtävissä, mm. hän oli työmaapäällikkönä Saudi-Arabiassa. Tunsimme Joukon ystävällisenä, valoisana ja selkeästi kantaa ottavana henkilönä. Joukoa jäivät kaipaamaan lady Seija, lapset perheineen sekä laaja ystävä- ja tuttavapiiri. Klubiveljet ja ladyt muistelevat lämmöllä poisnukkunutta jäsentä. Risto Siponen LC Lappajärven pitkäaikainen jäsen Risto Siponen on poissa. Pidetty leijonaveli menehtyi Lappajärvellä tapahtuneessa auto-onnettomuudessa yhdessä vaimonsa ja tyttärensä kanssa 12.1.2010. Risto syntyi vuonna 1936 Lapinlahdella ja sai valkolakin Kuopion Yhteiskoulusta 1956. Tämän jälkeen Risto valmistui eläinlääkäriksi ja työura Pohjanmaalla alkoi jo 60-luvulla. Vapaaaikana hiljaisena pidetty Risto muuttui seuralliseksi ja puheliaaksi. Nuorempana hän harrasti muun muassa jäärata-autoilua ja myöhemmin keilailua ja golfia, josta tulikin tärkeä koossa pitävä voima vaikeaa parkinsonintautia sairastaneelle leijonaveljelle. Seppo Sundelin LC Turku/Koroisten jäsen, lehtori Seppo Sundelin kuoli odottamatta äkilliseen sairaskohtaukseen kotonaan Raisiossa 29.1.2010. Kuollessaan Seppo oli vasta 71-vuotias. Seppo Sundelin oli vuodesta 1970 aktiivinen klubissa kuolemaansa asti. Presidenttinä hän toimi kaudella 1986-87. Seppo Sundelin oli koulutukseltaan filosofian kandidaatti. Elämäntyönsä hän teki Turun kauppakorkeakoulun ranskan kielen lehtorina. Juuri ennen kuolemaansa hän sai valmiiksi ranska-suomi -suursanakirjan yhdessä Jean-Michel Kalmbachin kanssa. Sundelinin poismeno pysähdytti klubin jäsenet. Tunnemme kuitenkin suurta kiitollisuutta kaikesta siitä, mitä Seppo on tehnyt klubimme ja koko järjestömme hyväksi. Vaikka Seppo onkin nyt poissa joukosta, elää hänen työnsä muisto niin klubissa kuin myös ympäröivässä yhteiskunnassamme pitkään. Emme tosin voi enää kuulla hänen herkkiä musikaalisia esityksiään, joista mieleenpainuvimmaksi muistoksemme jää hänen herkkä tulkintansa Les feuilles mortes-laulusta. Hannu Tuominen Uuden toimikauden kynnyksellä saimme yllättävän viestin. LC Lopen jäsen Hannu Tuominen poistui joukostamme vaikean ja nopeasti edenneen sairauden uuvuttamana 30.7.2009. Hannu syntyi 1.9.1947 Lopella. Aktiivielämänsä hän toimi liikkeenharjoittajana kotipitäjälleen ominaisella perunanjalostuksen saralla. Lionstoiminnassa Hannu ennätti toimia vuodesta 1986. Presidenttipestinsä hän hoiti vv. 1999-2000. Lionstyö oli yksi Hannun monista harrastuksista. Laulaminen niin yksin kun mieskuorossakin, oli Hannulle tärkeää. Tervakosken mieskuoron solistina hän lauloi yli 30 vuotta. Muistamme veli Hannun toimeliaana ja aina valmiina ”aktivistina” kaikissa toimissa. Lionien ja ladyjen lisäksi veli Hannua jäivät kaipaamaan puoliso, isä ja tytär perheineen sekä suuri ystävien ja tuttavien joukko. Rolf Westerback LC Vaasa-Vasan kunniajäsen Rolf Westerback nukkui pois jouluaattona 24.12.2009. Rolf syntyi Petolahdella 15.11.1921. Rolf kouluttautui ekonomiksi ja suoritti varsinaisen elämäntehtävänsä turkis- ja tekstiiliteollisuuden palveluksessa. Rolf liittyi klubin jäseneksi vuonna 1954 ja oli sen kunniajäsen. Klubin presidenttinä hän oli vuonna 1977-1978. Lukemattomissa Lions-tilaisuuksissa saimme nauttia hänen musiikistaan. Hieno veli poistui joukostamme. Hedersmedlemmen i LC Vaasa-Vasa Rolf Westerback somnade in på julaftonen 24.12.2009. Rolf föddes i Petalax 15.11.1921. Rolf utbildades sig till ekonom och utförde sin livsgärning inom päls- och textilindustrin. Tillsammans med sin hustru Salme innehade de under en lång tid beklädnadsaffären Fatima i Vasa. Rolf blev medlem i LC Vaasa-Vasa 1954. Som klubbpresident fungerade han 1977-1978. Under otaliga lionstillställningar fick vi njuta av hans musik. En fin lionsmedlem har lämnat oss. PALVELEMME KAIKISSA HAUTAUKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA Hautaustoimisto Mattsson Hakalahdenkatu 76 67100 KOKKOLA Puh. 06 831 2303 Hautaustoimisto Niemelä Parolantie 56, 13720 PAROLA puh. 010 4704 301 Ostoskeskus, 14500 IITTALA puh. 010 4704 302 Hämeenaukio 1, 11100 RIIHIMÄKI Puh. 010 4704 303 Salon Hautaustoimisto Saustila Oy Helsingintie 9 24100 SALO Puh. 02 731 2562 Vaalan Kukka- ja Hautauspalvelu Vaalantie 9 91700 VAALA Puh. 08 536 1271 0400 682 250 Rantasen Hautaustoimisto Heinonen Group Oy Itäpuisto 12 28100 PORI Puh. 02 633 2707 2/10 LION 53 PCC, entinen pääsihteeri Rauno Laitinen siunattiin Tyrvään kirkossa Rauno Laitisen siunasi viimeiselle matkalleen rovasti Timo Kökkö. Lions-liiton entinen puheenjohtaja ja pääsihteeri Rauno Veli Laitinen siunattiin Tyrvään kirkossa Sastamalassa 30.1.2010. Sosiaalineuvos Rauno Laitinen kuoli 17.1.2010 Sastamalassa. Hän oli syntynyt 1.11. 1928 Suistamossa. Siunauksen toimitti rovasti Timo Kökkö. Tässä on lyhennelmä hänen siunauspuheestaan. ”Olemme saattamassa sosiaalineuvos Rauno Veli Laitista. Elämän päivät ovat päättyneet. Kaikki työt on loppuun tehty. Ajan ehtoo on tullut. Iankaikkisuuden aamu sarastaa. Jäljellä on enää yksi. Me saamme siunata Raunon. Saamme siunata hänet, koko hänen päättyneen elämänsä, hänen ruumiinsa ja sielunsa, ja jättää hänet viimeisen virran rannalla suuren vastaantulijan, kaikkivaltiaan Jumalan käsiin. Rauno Laitisen elämä kulki Suistamosta Sastamalaan. Noiden hänen elämänsä rajamerkkien väliin asettuivat Suomen maan ja kansan olemassaoloa syvimmin koetelleet vuodet ja sitten myös historiassamme koskaan ennen näkemättömät kehityksen vuosikymmenet. Tietosanakirja sanoo, että Suistamo oli ”kunta Raja-Karjalassa Jänisjärven itäpuolella, Neuvostoliitolle luovutetulla alueella”. Ei sanota paljon, mutta sekä siellä että myös täällä silloin elänyt Talvisodan sukupolvi tietää, kuinka paljon historiaa, yksityisen ihmisen ja koko kansan kokemaa kärsimystä ja olemassaolon hätää noihin seitsemään sanaan sisältyy Korkea ja meidän tavallisten ihmisten elämänsisällöt ylittävä oli myös sosiaalineuvos Rauno Laitisen oma elämänkaari. Hän teki yhden elämäntyön yhteiskunnan kuntasektorilla. Ammattitaidollaan, vakuuttavuudellaan ja saamallaan luottamuksella hän hankki aseman kaupungin johtaviin virkamiehiin kuuluvana. Hänen aikansa teknisen kehityksen murroksen ja voimakkaan rakentamisen vuosikymmenillä siinä olisi ollut kohtuudella yhden ihmisen kannettavaksi annettua vastuuta ja elämäntehtävää. Mutta Rauno Laitisen vastuulle ja sosiaaliselle mielelle mahtui vielä enemmän. Viran ohella hänelle sopivat, kulttuuriharrastuksiaan unohtamatta, hyvinkin toisen ja vielä kolmannenkin elämäntehtävän määräiset vastuut. Niitä olivat erityisesti Sastamalakoti, seurakunta ja pankki. Kaikissa näissä häntä ensiksi tarvittiin rakentajana. Rauno Laitinen oli rakentaja. Hän oli sitä hankkimallaan ammattitaidolla, mutta myös syntymälahjana saadulta sosiaaliselta mieleltään. ”Me palvelemme” oli hänen sieluunsa kirjoitettu jo ennen kuin Lions-järjestöstä oli tullut se hänen elämänsä kehys ja kolmas elämäntyö, missä hän koko sielultaan tunsi olevansa kotona ja viihtyi. Halu palvella, auttaa ja olla käytettävissä oli niin ohjaava, että hän oli valmis jättämään arvostetun yhteiskunnallisen virkansa ja siinä etenemisen optiot ja antautumaan vaalimaan ja konkretisoimaan palvelemisen mieltä työkenttänään koko maa ja lopulta myös toiset maanosat. Rauno Laitisen tekemisen tapaan kuului, että minkä hän tehtäväkseen sai, sen hän suoritti aina loppuun as- ti. Harvoin täällä kenenkään kohdalla on siinä määrin kuin hänen kohdallaan totta, että mikään ei jäänyt kesken. Jäljelle jäi puhdas pöytä. Monista oli sairauden myötä ollut luovuttava. Mutta vielä viimeisenä päivänään ennen viimeisintä sairaalaan menoa hän ikään kuin elämäntyönsä päätökseksi sai tehdä kunniaa Lionslipulleen, kun sai julkistaa klubinsa 50-vuotishistoriikin. Kaikkein viimeisimmiksi jäivät Vapaussotien ja itsenäisyyden Perinneyhdistys Sastamala ja Sastamalan Sotaveteraanit. Niiden antamista tehtävistä Rauno ei luopunut koskaan. Lapsuuden Suistamosta alkanut ja omassa elämässä eletty isänmaan historia oli asettanut elämänarvojen karttamerkit kohdalleen. Elämäntyön viimeisin oli oleva isänmaa. Olemme nyt täällä Tyrvään kirkossa siunataksemme Raunon. Tänään tämäkin kirkko saattaa omaa rakentajaansa. Kirkkomme on yhä siinä asussa, mihin se Raunon johdolla rakennettiin 20 vuotta sitten. Hän rakensi kaupunkimme keskelle tätä kirkkoa, että meillä olisi paikka, missä siunata.” Timo Kökkö rovasti ja Raunon ystävänään pitämä Suomen Lions-liiton kukkavihkon PCC:n ja entisen pääsihteerin Rauno Laitisen arkulle laskivat oikealta PCC Olli Ollila, pääsihteeri Markus Flaaming, PDG Ossi Eloholma, PCC Jukka R. Heino sekä PID-pari Erkki ja Kaarina Laine. 54 LION 2/10 LCI:n kopio (Toimita LCI:iin 1. Toukokuuta, 2010 mennessä) Lions Clubs Internationalin vuosikongressi – 2010 Sydney, Australia Klubin kansainvälinen numero: Piiri: Sallittujen edustajien lkm: Jäseniä: Klubin nimi: Osoite: Katso delegaattien sallittu määrä kääntöpuolelta Ole hyvä ja valitse yksi seuraavista: EDUSTAJA TAI VARAEDUSTAJA Nimi tekstaten: ________________________________ Allekirjoitus: ________________________________ Allekirjoittaja vahvistaa täten, että yllämainittu henkilö on esitetyn lionsklubin toimiva jäsen ja asianmukaisesti valtuuttama ehdokas/varaehdokas mainittuun Lionsklubien kansainvälisen järjestön vuosikongressiin. ___________________________________________________ Klubivirkailijan allekirjoitus (Klubipresidentti, -sihteeri tai rahastonhoitaja Lähetä lomakkeen yläosa 1. Toukokuuta 2010 mennessä Club & Officer Record Admin osastolle, alla olevaan osoitteeseen, tai tuo lomake mukanasi vuosikongressiin. Lions Clubs International • 300 W 22nd Street • Oak Brook, IL 60523-8842 USA FI Edustajan/Varaedustajan kopio (Tuo tämä mukanasi vuosikongressiin) Lions Clubs Internationalin vuosikongressi – 2010 Sydney, Australia Klubin kansainvälinen numero: Piiri: Sallittujen edustajien lkm: Jäseniä: Klubin nimi: LCI stamp for Alternate Delegate Certification Osoite: Katso delegaattien sallittu määrä kääntöpuolelta Ole hyvä ja valitse yksi seuraavista: EDUSTAJA TAI VARAEDUSTAJA Nimi tekstaten: _________________________________Allekirjoitus: ________________________________ Allekirjoittaja vakuuttaa täten, että yllämainittu henkilö on esitetyn lionsklubin toimiva jäsen ja asianmukaisesti valtuuttama ehdokas/varaehdokas mainittuun Lionsklubien kansainvälisen järjestön vuosikongressiin. ___________________________________________________ Klubivirkailijan allekirjoitus (Klubipresidentti, -sihteeri tai rahastonhoitaja 2010 Cred-100.FI 2/10 LION 55 Svenska sidor LCIF: Lions gör sitt allra bästa K ”Kunskap är inte nog, den måste också brukas. Vilja är inte nog, vi måste också handla”, sade den tyska författaren Goethe. Lions är människor som kan agera. Vi vet att vi måste utföra de hjälpinsatser som ingen annan kan eller vill göra. Våra insatser blir mycket framgångsrika genom Lions Clubs International Foundation. I stor skala runtom i världen och på eller nära din hemort ger LCIF synen tillbaka till de blinda, hjälper offer för katastrofer att komma på fötter igen, lär ungdomar ovärderliga färdigheter och genomför en hel rad andra hjälpinsatser som förändrar liv och lokala samhällen. Jag är oerhört stolt över, inte endast att vara lionmedlem och min klubb, utan även över de oerhört stora framgångarna för LCIF. När Lions medlemmar samlar sina resurser och hjälper varandra att hjälpa andra, som vi gör genom LCIF, då kan vi tillhandahålla hjälpinsatser som regeringar och andra grupper inte kan. Fortsätt att stödja LCIF genom Melvin Jones Fellowship och stödjande medlemskap. Både Margit och jag har varit Melvin Jones Fellows i många år och under våra resor är det många vänliga medlemmar som vill ge oss gåvor, men istället ber vi dem att donera till LCIF. Ja, dina lokala insatser kräver tid och kraft, men världen behöver även din generositet. Lions och leos lossar hjälpförnödenheter till jordbävningsoffren på Haiti. Foto: Carole Burke-Hallberg LCIF symboliserar mitt tema Move to Grow, speciellt genom sin nyligen förändrade profil, vilken du kommer att kunna läsa mer om i ett kommande nummer. LCIF har presenterat ett fräscht och spännande utseende på sina publikationer, formulär, videor och annat material för att ta tillvara sin dynamiska identitet. Alltsedan LCIF bildades har Lions medlemmar kunnat vara stolta över sin stiftelse. LCIF:s ändrade profil kommer att öka denna stolthet och förbättra samhörigheten med stiftelsen. Så, kära medlemmar, kom ihåg att LCIF är vårt sätt att bidra till världssamhället och att kanalisera våra samlade insatser genom effektiva program som bringar bättre hälsa, möjligheter och självtillfredsställelse till miljoner människor. Hjälp LCIF att hjälpa Lions hjälpa andra! Move to Grow för att föra ditt hjärta närmare LCIF och de lionmedlemmar stiftelsen stödjer. Eberhard J. Wirfs President The International Association of Lions Club LCIF engagerad i hjälpinsatser efter jordbävningar Hjälpinsatser efter jordbävningen i Chile LCIF är engagerad i att bringa hjälp till de områden som har drabbats av jordbävningen i Chile. Jordbävningen är en av de kraftigaste som någonsin har uppmätts, vilken resulterat i mer än 800 döda och mer än 2 miljoner hemlösa. Tre nödfallsanslag på vardera USD 10 000 har redan beviljats till distrikt T-1, T-2 och T-3 i Chile. Staden Concepcion ligger i distrikt T-3 och är en av de hårdast drabbade städerna i landet. 56 LION 2/10 Tältstäder ger folket i Haiti hem och hopp Tre tältstäder med plats för totalt 3 000 personer har byggts upp i områdena Delmas, Blanchard och Carrefour-Feuille i Port-au-Prince och ytterligare 240 tält kommer att skickas till regionen. Lions arbetar nu med att utrusta dessa tältstäder med sanitär utrustning, kök och hälsovårdskliniker. Dock blir byggnation av permanenta bostäder mer angeläget, eftersom regnperioden närmar sig. Behovet kommer att vara stort under flera år framöver och LCIF:s långsiktiga insatser säkerställer att samhällen, liv och familjer kommer att återuppbyggas. Samarbete för både omedelbara och långsiktiga insatser Lions samarbetar med lokala ledare, regeringsföreträdare och andra frivilligorganisationer i Haiti för att öka vår inverkan av våra omedelbara och långsiktiga insatser. Under ett besök i Haiti i förra veckan sammanträffade ordförande Brandel och andra lion- ledare med USA:s ambassadör i Haiti, borgmästaren i Port-au-Prince och andra frivilligorganisationer. De uttalade alla sitt stöd för Lions insatser. LCIF:s erfarenhet av att återuppbygga samhällen efter tidigare naturkatastrofer har påvisat betydelsen av att upprätta långsiktiga partnerskap. Al Brandel LCIF:s ordförande Finland i toppen kampanjen in i ett nytt skede din klubb. En bra princip är att klubbens president och styrelse överlämnar sin klubb till efterträdaren i lika bra skick som man fick den i speciellt då det gäller medlemsantalet, nämnde Harri. Sköt rutinärendena. När de finländska lionsklubbarna sköter sina rutinärenden till huvudkontoret lika exemplariskt som Finland historiskt betalt sina skulder, ger vi också en positiv bild av standarden på vår verksamhet. Då det är som lättast är det fråga om att gå in på nätet och klicka ”inga förändringar”. Besväret är inte stort men den positiva synligheten är betydande, sammanfattar lion Harri. Kom ihåg LCIF är Harris följande önskemål. För att lindra den stora nöden på Haiti har de finländska klubbarna och lions deltagit på ett berömvärt sätt. Vi skall också komma ijåg att belöna medlemmar som utmärkt sig i vår verksamhet med Melvin Jones Fellowships. Delta. Till Sydney är över 100 finländska på väg. Följande Europa Forum arrangeras i Bologna, Italien. I Sydney behövs det många finländska deltagare för att rösta på vår egen representant. Börja redan nu i klubbarna att fundera på att delta. Valet av Harri är en finländsk seger i den internationella kampen. Stöd Harri genom att på önskat sätt sköta de ärenden han nämner. I Harris team finns 950 lionsklubbar och 26 000 supporter. Med förenade ansträngningar inverkar vi på att det kommer understöd även från beslutsfattarnas håll. Markku Talvio, PDG PID Harri Ala-Kulju. Foto: BVL Att som mål ha det internationella presidentskapet i världens största serviceorganisation är en invecklad process. För snart över fem år sedan beslöt vi finländska lions på vår eget årsmöte att det även för Finland är på tiden att inom de närmaste åren erbjuda en kandidat till vår organisations högsta befattning. Följande år utsågs den tidigare internationelle direktoren (PID), lion Harri AlaKulju till vår kandidat. Under detta år fungerar Harris valmaskineri med full effekt. Tillsvidare har kampanjen gått ut på att göra de finländska strävandena och kandidaten kända bland världens lionspåverkare. Då årsmötet i Tavastehus godkänner understödsbeviset för Harri Ala-Kulju för de följande två åren, blir kandidaturen officiell och vi sänder den vidare för att fastställas av organisationen. Då kandidaturen har fastställts går den till styrelsen för övervägande då de väljer den kandidat som de rekommenderar för år 2011. Den officiella kandidaturen och den eventuella rekommendationen är ett gott utgångsläge i en valsituation men garanterar i sig inte att man blir vald. Den rekommenderade kandidaten kan i Seattle även få utmanare. De röster som lionsklubbarna ger vid mötet avgör valet. Harri har i Finland ett mycket brett understöd över hela landet. Över 80 % av vårt lands nästan tusen lionsklubbar deltog i den treåriga medelanskaffningskampanjen för Finland i toppen. Att få den högsta ledarpositionen i den största och, enligt opartiska undersökningar, den bästa organisationen i världen till Finland, upplevs som en sak som höjer den finländska lionsverksamhetens allmänna anseende. I tidningens föregående nummer nämnde vår kandidat, lion Harri, fyra centrala punkter genom vilka varje finländsk lionsklubb kan inverka på vår egen sons val till den eftertraktade lionsposten. Jag upprepar här de saker som Harri tagit fram. Låt inte medlemsantalet minska i Lucia med sina tärnor fr. v: Jennifer Ahtola, Annika Rönnblad, Emilia Baarman, Emilia Ekström (Lucia), Victoria Juslenius, Jessica Berglund och Johanna Östling. Lionsklubb med lång Luciatradition LC Karis-Karjaa ordnade senaste december för 26 gången Luciaevenemanget, denna gång i Sankta Katarina kyrka. Till Lucia valdes Emilia Ekström bland sju kandidater och hon kröntes av regionchef Göran Fagerstedt från Axxell yrkesinstitutet. Förutom tillställningen i kyrkan besökte Lucia med tärnor olika åldringshem och anstalter samt några julfester och var lika välkommen överallt. 2/10 LION 57 Ordförandens spalt Vi går mot våren V Våren kommer gungande säger ett gammalt kalevalauttryck. Även ladusvalorna har redan i slutet av februari påbörjat sin flyttning från Sydafrika mot vårt hemtrevliga Finland. Framme är de kring första maj, de första lär vara här redan i slutet av april. Ett säkert vårtecken är också det att anmälningen till årsmötet i Tavastehus pågår. Kom, Lions, partners och leos, i stora grupper till Tavastehus för att fira vår verksamhets jubileumsår och heja på ungdomarna som deltar i ”Skeba”-bandmusiktävlingen. Detta årtionde är väldigt viktigt för oss. Vår organisations mest bestående resurs är dess medlemmar. Medelåldern hos våra medlemmar är rätt hög och man kan vänta sig att många inte med själ och hjärta orkar delta i verksamheten. För vår organisations fortlevnad gäller det att få unga med i verksamheten. I medlemsprogrammet har det för detta år skrivits in målet att rekrytera yngre åldersklasser och de som går i pension. Ofta är det så att människor kommer med i frivilligarbete då någon vid rätt tillfälle råkar be dem. Låt oss alltså se oss omkring i vår närmiljö med tanken att det i vår närmaste krets kan finnas någon person som är intresserad av vår verksamhet. Våra strategiska linjedragningar för åren 2010–2015 grundar sig på målet att vi får vår representant, PID Harri Ala-Kulju år 2011 till andra vice president i vår organisation. Projektet ”Finland i toppen” är allas vårt gemensamma projekt. Det förutsätter att lionsverksamheten i Finland utvecklas till nivån på ett ledande lionsland. Att leda den internationella organisationen med 1,3 miljoner medlemmar är en gemensam fosterländsk gärning för de finländska lionen och för med sig världsomspännande publicitet och gott rykte om vi sköter uppgiften bra. Då jag studerat LCI:s medlemsstatistik är jag glad för att minusmärket för medlemsutvecklingen hela tiden har minskat. Man har arbetat hårt i distrikten och jag har hört att flera klubbar håller på att grundas. Jag hoppas innerligt att medlemsstatistiken vid årets slut visat ett tal med plustecken. 58 LION 2/10 Grogrund för tillväxt tillsammans med samarbetspartners En mycket bra grogrund för tillväxt ger kontakter till nya samarbetspartners. Lions Clubs International och Internationella Röda Kors- och Röda Halvmånefederationen (IFRC) har ingått ett samarbetsavtal. Det har undertecknats av LCI:s president Al Brandel och IFRC:s generalsekreterare Beleke Geleta 27.3.2009 i Schweiz. (se The Lion nr. 3/2009). Tack vare vår pålitlighet är vi en eftertraktad samarbetspartner såväl för företag som för andra organisationer. Under detta år har Finlands Röda Kors, Finlands Hjärtförbund och Centralförbundet för Barnskydd tagit kontakt med oss. De har alla uttryckt sin vilja till att samarbeta med oss. Vi har fört preliminära diskussioner om samarbetsformerna och våra underhandlingar fortsätter för att finna lämpliga sätt att fungera på. Vid sitt möte i Imatra godkände guvernörsrådet värderingarna för vår verksamhet för att framläggas för årsmötet i Tavastehus. Värderingarna är principer som styr verksamheten. Varje människa har värderingar, både medvetna och omedvetna. Värderingarnas betydelse är mycket viktig. Ett framgångsrikt företag och organisation har värderingar som om de är rätt definierade och formulerade, verkar som ett redskap som styr verksamheten. En värdering är något som vi anser viktigt, värderingarna är val, värdering är övertygelse, värderingar är allmän tendens att sträva efter vissa mål, värdering är förmågan att säga ”NEJ”, värderingar är förankrade både i förnuftet och i känslan, värderingarna är samfundets vision. Som den finländska lionsorganisationens värderingar har guvernörsrådet fastställt följande fem värderingar: Fosterlandet och världen Vi tjänar i först hand vår hemort och vårt fosterland. Vi är redo att bistå utvecklingsländerna med humanitär hjälp. Den snörika vintern ger ordföranden Christer Löfström sysselsättning som motvikt till lionsverksamheten. Pålitlighet På oss kan man lita för vi är ärliga och rättvisa och vi uppför oss ansvarsfullt. Servicevilja Vi har anslutit oss till lionsorganisationen därför att vi är serviceinriktade och hjälpsamma speciellt då det gäller de svaga i vårt samhälle. Vi vill också verka i samhället genom att trygga en bättre framtid för ungdomen. Talkoarbete Vårt sätt att hjälpa är aktivt talkoarbete antingen genom att göra själva eller genom att samla in medel med aktiviteter för att hjälpa vår nästa. Talkoarbetet är ett genuint finländskt sätt att tillsammans med vänner hjälpa vår nästa utan en sträng organisation. Människonärhet Människonärhet är viktig för oss både i vårt servicearbete och i vår klubbs interna människorelationer. Med dessa fem värderingar har vi väldigt lätt att beskriva vår verksamhet för våra samarbetspartners samt för personer intresserade av medlemskap. Låt oss ta dessa till vårt rättesnöre. ”Då du gläder dig åt små saker, kan du glädja dig ofta” Soliga vårdagar! Christer Löfström Ordförande Generalsekreterarens spalt April – planerna för hösten K Klubbarnas presidenter har fått tre årsmöteskallelser före slutet av mars. Jag ber presidenterna att ta upp årsmötesärendena så att de som kommer till årsmötet har klubbens uppfattning om de ärenden som behandlas på årsmötet. Användning och utökning av katastroffonden Jordbävningarna på Haiti och i Chile har väckt lionen och många klubbar har donerat katastrofbidrag för att hjälpa offren för dessa jordbävningar. Lionsförbundets styrelse har beslutat överföra 40 000 € från förbundets katastroffond till Haiti och ca 19 000 € till Chile. Från klubbarna har det influtit ca 120 000 € till katastroffonden för hjälp till Haiti. Klubbar och lions kan när som helst donera pengar till vår katastroffond. Klubbarnas betalningar överförs som sådana till LCIF:s konto. Förbundets styrelse fattar däremot separata beslut för varje donation ur förbundets medel då det gäller katastroffonden. Medlemsregistren Vi har testat sammanslagningen av medlemsregistren och vi är nu i det skedet att från början av nästa verksamhetsperiod inleder vi samarbetet med huvudkontoret, Det sker på det sättet att vi upprätthåller det inhemska registret och från det överförs uppgifterna till det internationella registret varje natt. Under våren gör vi ännu testkontroller så att vi får tillstånd från huvudkontoret att sätta igång med det nya förfaringssättet. Klubbpresidenterna har fått direktiv hur man uppdaterar de medlems- och klubbuppgifter som finns i det inhemska medlemsregistret. Man har tid ända till 31.5.2010 att ändra medlemsuppgifterna i och att meddela klubbfunktionärerna till det inhemska registret. Funktionärs- och medlemsuppgifterna överförs automatiskt i slutet av våren till huvudkontorets medlemsregister varför klubbarna behöver göra endast en uppdatering. Det är nu viktigt att varje medlem under våren kontrollerar att de egna uppgifterna är korrekta. En- dast på detta sätt har vi en möjlighet att få vårt medlemsregister att fungera rätt. Presidenten och sekreteraren sköter för sin del säkert om saken. För funktionärsuppgifterna gäller att funktionärerna bör ha en fungerande e-postadress noterad i det inhemska medlemsregistret. Jag ber att varje klubb ser till att den klubbmedlem som sköter medlemsärendena har användarkod och lösenord till vårt register. Ifall så inte är fallet, finns det på vår webbsida www.lions.fi -> Medlemscenter– Medlemsregister en blankett så att man snabbt får användarkod och lösenord. Medlemsavgifterna till huvudkontoret I januari fick klubbarna från huvudkontoret ett kontoutdrag rörande medlemsavgifterna. Kassörerna har säkert redan kontrollerat att uppgifterna om medlemsantalet är korrekt noterade i den medlemsavgiftstabell som finns som bilaga till kontoutdraget. Kontrollera även ifall det står CR (huvudkontoret står i skuld till klubben). Om noteringen saknas skall klubben betala den angivna summan. Marschen vid årsmötet 2010 Huvudkommitténs ordförande Pekka Niemelä skrev i den föregående tidningen att vi inte har någon marsch i Tavastehus. Detta har man nu ändrat på. Uppställning till marschen börjar ca kl. 9.30 och själva marschen börjar kl. 9.45. Man kommer in på ett annat sätt än tidigare och därför hoppas vi att de som marscherar är på plats i tid. Om vårt årsmöte i Tavastehus finns det skrivet om på annat ställe i tidningen. Jag betonar ännu att det på fredagskvällen ordnas en tillställning där man kan träffa lions och diskutera med dem vid Get together-middagen. Välkomna till den här tillställningen är alla lions och partners och leos. Europa Forum 2010 -musiktävlingen Jag väntar ännu på era anmälningar till musiktävlingen som går av stapeln i Bologna, Italien. Instru- mentet är klassisk gitarr. Övre åldersgräns för de tävlande är 23 år. Vi tar ut den inhemska segraren senare under våren så att vi kan meddela vinnarens namn senast 30.6. 2010 till tävlingens ordförande. Jag ber att representanter för klubbarna inom sitt eget område aktivt skulle spåra upp goda musiker och anmäla sin kandidat till undertecknad senast inom april månad. Tävlingsstyckena får ni av mig. ge. I orkestern ingår 9 finländska och sammanlagt 100 musiker. Finland får i år besök av orkestern; 16.8. arrangeras en konsert i Mariehamn och 17.8. i Helsingfors. Orkesterns popularitet är stor och därför hoppas jag att lions kan gå på dessa konserter. Lionens insatser behövs på bägge orterna men vi berättar mera om den hjälp som vi behöver i ett senare skede. *** Unga ambassadörer -tävlingen I samband med Europa Forum arrangeras för tredje gången Young Ambassadors – Unga ambassadörer-tävlingen. Åldersgränsen för deltagarna är 15–19 år. Anmälningstiden går ut sista april och den inhemska uttagningstävlingen går av stapeln i maj 2010. Orkester Norden Mästerskapstävlingar Vid sitt möte beslöt förbundets styrelse att under perioden 2010–2011 LC Ylihärmä arrangerar mästerskapstävlingarna i luftvapenskytte, LC Parikkala/Siikalahti i pilkfiske och LC Kuusamo/Ruka mästerskapstävlingarna i volleyboll. Jag önskar er alla en fin vår! Orkester Norden är ett samnordiskt lionsprojekt som nu sköts från Nor- Markus Flaaming Generalsekreterare Händelsekalender Internationella händelser och tidsfrister hittar du på huvudkontorets webbsida www.lionsclubs.org -> nyheter och evenemang April Distriktens årsmöten hålls vid den tidpunkt som distriktsguvernörerna meddelat Lions globala välkomstdag för nya medlemmar 24.4. Maj Lionsförbundets styrelsemöte 6.5.2010 Kommande distriktsguvernörernas utbildning i Jyväskylä 15-16.5. Kommande 1 vice distriktsguvernörernas utbildning i Jyväskylä 15.5. Vita käppen-veckan 11-17.5 Juni Helen Keller-dagen 1.6. Lionsförbundets styrelsemöte 11.6.2010 på Badhotellet Aulanko Guvernörsrådets avslutningsmöte 11.6.2010 kl. 13.00–14.00 på Badhotellet Aulanko i Tavastehus. Finalen för ungdomsbandstävlingen i Verkatehdas, Tavastehus 11.6.2010 med början kl. 18. 6 band deltar. Årsmötet hålls i Tavastehus 11–13.6. Kaffe och kaka 12.6.2010 kl. 8–10. Marsch 12.6.2010 med början kl. 9.30. Internationella årsmötet i Sydney 28.6-2.7 Augusti Första månaden med klubbverksamhet Lions syns-dag i Helsingfors 19.8.2010 Guvernörsrådets möte i Björneborg 21.8.2010 September Barnens trafikvecka under vecka 37. 2/10 LION 59 Kandidat för ordförandeposten (CC) 2010–2011: VCC Lauri Vainio Tjäna, diskutera och utveckla tillsammans De senaste tidernas naturkatastrofer har visat hur viktigt det är att frivilligorganisationer snabbt kan rycka in för att få hjälp till de nödställda. Vi har en fördel i det att allt som vi donerar oavkortat går vidare. De lokala lionen koordinerar på plats och ställe utdelningen av hjälpen till de som behöver den. Öppenhet i samband med medelinsamlingar skapar en positiv image och ger även sug åt medlemsvärvningen. En stor utmaning i framtiden kommer att vara att utvecklandet av verksamheten så att den upplevs som lockande. Vi är ju en frivilligorganisation som välkomnar medlemmar i alla åldrar. Hos de unga hittar man nya innovativa verksamhetsidéer då igen de äldre medlemmarna för med sig stabilitet i servicearbetet. Därför ar alla nya medlemmar välkomna med i servicearbetet oberoende av ålder eller kön. För vår verksamhet behöver vi också i fortsättningen hjälpande händer. Då vi inte har stora insamlingskampanjer på gång, har vi tid att koncentrera oss på att utveckla klubbverksamheten, att skapa och förverkliga nya aktiviteter samt förstås att öka kunskapen om lionsverksamheten och öka dess synlighet. Att synas såväl i riks- som i lokalpressen och radion ökar intresset för vår organisation i den långa raden av serviceorganisationer. I år firar den finländska lionsverksamheten sitt 60-års jubileum. Jubileet celebrerar vi på många olika sätt och med många olika evenemang genom att tjäna, synas, i samverkan med vår omgivning och vår medlemskår. Kandidater för vice ordförandeposten (VCC) 2010–2011: PDG Heimo Potinkara Våra värderingar garanterar vår framtid Våra höga etiska värderingar och principer bör fortsättningsvis utgöra en synlig del av vår verksamhet. Förnyelse och utveckling bör grunda sig på dessa värderingar som har befunnits goda och som fortsättningsvis bra kan anpassas till dagens krav. Vår verksamhet bör tillfredsställa både till yngre och äldre lions och ge dem en känsla av välbefinnande Europa Forum som senaste höst hölls i Tammerfors hade som tema ”Connecting Generations – Förena Generationer”. Temat återspeglar bra det, hur våra värderingar berör alla medborga- re oberoende av ålder. Verksamheten inom lionsorganisationen är en unik medborgarverksamhet som förenar generationerna. Vår medelålder har stigit och nya unga medlemmar behövs för att tillföra vår verksamhet idéer och nytt blod. Å andra sidan är ökningen av medelålder också ett tecken på att de som har anammat vår ideologi och vår verksamhet vill förbli medlemmar så länge som möjligt. Det är en bra sak. Positivitet, en välvillig inställning till nya idéer samt verksamhet på alla nivåer som grundar sig på våra värderingar, utgör nycklarna till en bestående utveckling av vår organisation. Identifieringen av vår värdegrund bör vara ”handgriplig” och till det bör vi förbinda oss. Med min verksamhet vill jag vara med och befrämja den finska lionsverksamhetens ansvarsfyllda gärningar till gagn för vårt samhälle och vår miljö. IPDG Asko Merilä Växelverkande service med genuin människokontakt Då lionsandan och -hjärtat är på plats, upplever den som får och den som ger service någonting av det allra bästa. Som ett mångsidigt, internationellt frivilligarbete ger lionsverksamheten en möjlighet för en själv att få ut ur det mera desto mera man deltar i verksamheten. Det är heller inte ett under att vår organisation, som rankas som den mest pålitliga bland motsvarande i världen, växer och att 1,3 miljoner medlemmar fungerar effektivt i sitt hemland och i samarbete runt om i världen. Trots att vi lever i en nordisk välfärdsstat behöver unga och gamla lionstjänster. Våra insatser riktar sig till dem som mest är i behov av hjälp. 60 LION 2/10 Planeringen och förverkligandet av vårt förbunds verksamhet kan alltid förbättras. Jag vill vara med och vidareutveckla de effektiveringsåtgärder som redan fått en god start. Till klubbens serviceuppgifter hör även att föra fram sina lionsprodukter. Som exempel kunde man ta att synligt marknadsföra vår katastroffond och – insamling. Lionstraditionerna håller sig väl. De yngre generationerna, leos och den växande andelen kvinnor som deltar i lionsverksamheten, garanterar ökad mångsidighet i vårt serviceutbud. Då Harri väljs till internationell president, räknar jag med att lionsverksamheten i Finland får ett sådant lyft att vår servicestyrka växer. Jag hoppas att vi tillsammans med Kaisu, efter guvernörs- och styrelseperioderna och två år i förbundets kommitté för planering av ekonomi och aktiviteter, får fortsätta med att förverkliga den nya strategiplanen i praktiken. DG Esko Viinikainen Lionsförbundet är till för klubbarna Vi tjänar. Lionsorganisationen har klassats som den bästa serviceorganisationen i världen. Servicearbetet görs i klubbarna. Lionsförbundets uppgift är att sörja för att detta arbete lyckas. Man kan således säga att förbundet är till för sina medlemmar dvs. klubbarna. Lionsverksamheten är samarbete. Till en bra lionsledares egenskaper hör att han vågar ha runt sig också människor som är klyftigare än han själv. N-distriktet är ett gott exempel på vilka resultat man kan nå med ett rätt samarbete. Jag hoppas att jag kan inverka på att ett likadant samarbete fungerar i hela landet. Finland är internationellt ännu ett stort lionsland. Desto mera vi har tyngd internationellt, desto bättre kan vi fungera nationellt. Vi ser till att medlemsantalet häller sig på nuvarande nivå. Då har vi möjligheter att få en finländare, Harri Ala-Kulju som internationell president. Detta stärker Finlands betydelse. Då vi respekteras ute i världen, är vi också i Finland en eftertraktad samarbetspartner. Klubbarnas presidenter! Ni är nyckelpersoner. Överlämna klubbarna till era efterträdare minst lika kraftiga som ni tog emot den av era föregångare. Lions Club Jeppo Nina Lassander årets ”Jepobou” Jubileumsfirande LC Jakobstad/Malm då de fyllde 40 år. 45-års jubileet har firats i arbetets tecken. LC Jakobstad/Malm 45 år Den 17.2.1965 samlades 19 unga män på stadshotellet i Jakobstad, för att under LC Jakobstads överinseende bilda en ny Lions Club i Jakobstad. Beslut att bilda klubben fattades omgående och den 13 mars firades Charter Night. Klubben hade då 21 medlemmar. Idag har LC Jakobstad/Malm 33 medlemmar, varav tre är priviligierade och åtta av chartermedlemmarna är fortfarande med i klubben. Klubben har idag två Lions-riddare och har sammanlagt utnämnt hela tjugutvå Melvin Jones medlemmar. Klubben har under de gångna åren haft ett stort antal olika aktiviteter men vi kan vi idag tala om sju-åtta ”standardaktiviteter” under ett verksamhetsår. Den aktivitet som gett det bästa ekonomiska resultatet är utan vidare tallriksaaktiviteten, det vill säga försäljning av samlarartiklar med Jakobstadsmotiv målade av den kända Vasakonstnären Fritz Jakobsson. En traditionell aktivitet är utlottning av ett lusthus som startades 1993. Klubben har även under många år utdelar köpkort till mindre bemedlade familjer inför julen. Övriga aktiviteter värda att nämnas är aktivering av åldringar genom en utfärd på hösten samt servering av julkaffe på samtliga åldringshem i Jakobstad. Kyrkokonsert tillsammans med de övriga Lions klubbarna och ungdomsutbytesverksamhet hör även till de återkommande aktiviteterna. Klubben har många år sponsorerat ett lionsfadderbarn i Sri Lanka. En rätt så ny aktivitet som ser ut att lyckas väl är utgivningen av en väggkalender med gamla Jakobstadsmotiv. För att stärka den administrativa kassan ordnas så gott som varje år interna talkon genom att t.ex. måla en lionmedlems hus, gjuta en bastugrund eller något annat lämpligt praktiskt arbete. Trots att det går lite trögt med rekryteringen av nya medlemmar kan klubben se tillbaka på 45 framgångsrika år och ser framåt med tillförsikt på kommande verksamhetsår. Lions Club Jeppo har verkat sen den 25 mars 1966. Under årens lopp har vi hunnit med massor av aktiviteter av olika slag. Klubbens medlemsantal har varierat mellan 35 och 20 medlemmar. Idag är vi en blandklubb och har nu fyra aktiva kvinnliga medlemmar som berikar vår verksamhet och fler kvinnliga medlemmar är på kommande. För närvarande är vi 22 medlemmar. Under julöppningen i Jeppo i månadsskiftet november/december bjuder vi jeppoborna på julgröt och program, vilket vi gjort de senaste 15 åren. Sen år 1998 har vi utsett årets Jepobou (jeppobo). Det är past presidenten som enväldigt handhar utnämningen. Nu senast var det past president Per-Erik Lindgréns tur att välja. Årets Jepobou blev Nina Lassander. Nina har vigt sitt liv åt musiken, hon har bland annat studerat musik i USA. I den finländska Eurovision Song Contest-uttagningen nu i år blev hon tvåa i riksfinalen. Nina är en stolt Jepobou och jeppoborna är stolta över henne. Ninas morfar, Helge Bergman, var chartermedlem i klubben och var en av våra aktivaste medlemmar. PR-Sven Årets ”Jepobou” Nina Lassander uppträder på luciafesten den 13 december 2009 i Jeppo Ungdomsförenings lokal. Gunnar Öst, LC Jakobstad/Malm 2/10 LION 61 Årsmötet 2010 Den finländska lionsverksamhetens 60-årsjubileumsfest i juni i Tavastehus Den finländska lionsverksamheten fyller 60 år 2010 samtidigt som Finlands Lionsförbund fyller 50 år. Det finns således orsak att fira och det kan lionsfolket – och kan arrangera. Jubileumsåret kulminerar i Tavastehus 11–13.6.2010 då förbundets årsmöte går av stapeln. Ett bättre och mera centralt ställe för en stor organisations årsfest får man leta efter. Staden är en ideal kombination av natur och kultur, allt bekvämt på kort avstånd mitt i södra Finland. Rikligt med logialternativ Till årsmötesgästernas förfogande står över 1600 bäddplatser. Logialternativ finns det rikligt av, från högklassig hotellogi till trivsam stugövernattning i naturskön omgivning. Det finns även reserverat ett eget område för dem som kommer med husbil eller husvagn. Logireserveringarna görs via anmälningssystemet med undantag för dem som är intresserade av stuglogi som direkt skall ta kontakt med Hämeen Matkailu antingen per tfn 010 6172 353 eller info@ hameenmatkailu.fi och de som är intresserade av Caravan- eller tältplatser direkt med Aulanko Lomakylä, tfn 03 675 9772 eller via e-post myynti@aulangonlomakylä.fi. Om man behöver logi före eller efter årsmötet eller om man vill ha en gruppreservering (över 10 personer) bör man med e-post kontakta kundservicen vid Hämeen Matkailu. Adressen är info@ hameenmatkailu.fi. Telefonreserveringar tas inte emot. 62 LION 2/10 Feststämning redan på fredagskvällen festen. Kvällsfesten börjar i Patriaarenan kl. 20.00 Förbundets ordförande står värd för fredagskvällens festmottagning på huvudkvarterhotellet Aulanko med början kl. 19.00. Klädseln är fri och det är meningen att i en avspänd och gemytlig omgivning umgås och äta god mat förrän lördagens officiellare mötesprogram tar vid. Alla lions och partners är välkomna. I deltagaravgiften ingår stående bord med måltidsdrycker och efteråt blir det dans till orkestermusik. Programmet fortsättet på söndagen Traditionellt programutbud på lördagen Med undantag för fredagen tillbringas mötesveckoslutet inomhus ”inom fyra väggar” i Patria-arenan som ligger i Rinkelimäki, Tavastehus. Programmet under lördagsmorgonen börjar kl. 8 med kommittémöten, anmälningar och kontroll av fullmakter. Därtill utlovas det kaffebjudning kl. 8.00–11.00 som lionsförbundet bjuder på med anledning av att vi firar vår 60-åriga lionsverksamhet. Avvikande från vad tidigare har det meddelats, ordnas även en traditionell festmarsch till mötesplatsen. Då Elisabeth Rehn som lovat ställa upp som festtalare, har kallats till ett internationellt uppdrag har Rädda Barnen r.f.:s generalsekreterare Hanna MarkkulaKivisilta ombetts att ställa upp som festtalare och hon har med glädje tagit emot uppdraget. Efter lunchen börjar partnerprogrammen, programmet för de internationella gästerna samt själva års- Efter andakten och kransnedläggningen fortsätter årsmötet. Avslutningsfesten i Patria-Areena börjar kl. 11.30 och avslutningslunchen kan intas kl. 11.00–14.00. Partnerprogrammen I partnerprogrammet ingår fyra olika programpeket: Iittala Design & Shopping, Sibelius hem, stadsrundtur och en motionsaktivitet i Aulankos omgivning. På söndagens program står besök i Konstmuseet. I paketen ingår guidning, inträdesavgifter, transport samt den kaffeservering som är nämnd i paketen. Transporterna Transport ordnas lördagen 12.6. på rutten Aulanko - Patria-arenan - Aulanko i enlighet med mötestidtabellen. Avgiften för transporten är 7 €. Till kvällsfesten ordnas transporter från logiplatserna. Avgiften är 10 € per person. Från huvudkvartershotellet går den första transporten till kvällsfesten kl. 19 men tidtabellerna för de övriga logiplatserna är ännu under arbete. Aktuell information på årsmötets webbsidor Årsmötets nätservice hittar man på adressen www.lions.fi/ district107-c/VK2010. Nätservicen uppdateras och kompletteras efter hand som årsmötets detaljer klarnar eller det sker ändringar i programmet. Anmälan Anmälan till Lionsförbundets årsmöte 2010 görs på med det elektroniska online-bokningssystem som man hittar på årsmötets webbsida. I online-bokningssystemet kan ni boka programmet för varje mötesdag samt inkvartering. I bokningssystemet kan man även anmäla flera deltagare ifall de är från samma distrikt/klubb, mötesdagarna är lika många och inkvarteringen är den samma. Bokningens första deltagare betalar hela bokningen. Av de anmälda faktureras det en registreringsavgift på 10 €/person samt en serviceavgift på 10 €/person. Anmälningstiden för årsmötet går ut 9.5.2010 kl. 24.00. Bokningarna betalas via nätbank; Nordea, Andelsbanken, Sampo eller mot räkning. Hämeen Matkailu bekräftar bokningarna till den e-postadress som anmälaren uppgivit. Annulleringar bör göras skriftligen, enligt givna annulleringsvillkor till adressen: [email protected] eller Hämeen Matkailu Oy Verkatehdas, Viipurintie 4, 13200 Tavastehus. Välkommen till det gästvänliga Tavastland Bästa Lionbroder och -syster: reservera dagarna 11–13.56.2010 i din kalender och delta i Årsmötet – var annorstädes skulle du på en och samma gång träffa så klyftiga människor – lions! Tiina Vahtokari VUKO2010 -informatör Bryt gamla mönster – fart på medlemsutvecklingen Ett hinder för medlemstillväxt i många klubbar är att man håller fast vid gamla ingrodda vanor som man har skrivit in i stadgarna t.o.m. för 30–50 år sedan. Världen runt omkring oss har förändrats och människornas förhållningssätt till föreningsverksamheten med den. Vi vet mycket väl att om man sitter i trånga möteslokaler och behandlar långa föredragningslistor, punkt för punkt, börjar det smaka trä och det inspirerar inte någon då det upprepas månad efter månad. Möten, träffar, klubbaftnar eller vilka benämningar vi än använder bör fås intressanta, omväxlande och upplivande. Besök hos distriktets andra klubbar är ett lätt och berikande sätt att kunna ta intryck av olika verksamhetsformer ifall idéer till att själv ändra på saker och ting har börjat sina. Också genom att läsa LIONS-tidningen får man bra vinkar om hur andra klubbar fungerar. På förbundets webbsidor kan man också söka efter idéer t.ex. från aktivitetsbanken. Deltagare i medlemsprogramseminariet i Seinäjoki 30.1.2010: t.v. i främre raden CC Christer Löfström, 1.VDG Börje Träsk, PID Tapani Rahko och 1.VDG Helena Rahko. Foto:Pekka Sarvanto Det bästa och också det lättaste sättet att få nya impulser för verksamheten är ändå att välja in nya medlemmar i klubben. Vad kunde vara mer uppiggande än att få nya bekanta som därtill för med sig nya synsätt och är ivriga att fungera i sin nya förening. Det bör de få tillfälle till att göra och man skall inte genast vara färdiga med att avfärda nya förslag med att säga att vi inte heller tidigare har fungerat på det sättet. Speciellt då man förnyar en gammal klubb är det viktigt att inom en kort period eller t.o.m. på samma gång tar in flera nya medlemmar. nadsskeden. Genom guvernörsrådets beslut blir det möjligt från nästa års början att bevilja allmänt medlemskap åt en medlem för ett år i taget då det nu är bara 6 månader. Klubben kan även ha stödmedlemmar som betalar en större medlemsavgift men är befriade från regelbundet deltagande i klubbträffar utan att belasta närvaroprocenten. T.ex. företagare med ett kontinuerligt kvällsarbete kan som stödmedlemmar delta i möten och aktiviteter i mån av möjlighet. Att ta i bruk olika medlemsklasser kan i många sammanhang ändra på lägesbedömningen hos en medlem som tänkt avgå och han hålls med i klubbens verksamhet fastän under nya villkor. Medlemskategorierna i bruk Vår styrka ligger i kvinnorna Att klassificera medlemmar med olika rättigheter kan förefalla märkligt och om man förstår saken fel, även dumt. Genom att utnyttja de olika medlemskategorierna som våra stadgar ger möjlighet till kan vi få en smidighet i klubbarnas verksamhet och i bästa fall förhindra medlemmar att avgå och underlätta för medlemmar att vara med i olika lev- Kvinnorna utgör ca 20 % av förbundets medlemskår. I vissa distrikt är situationen bättre men i andra är andelen mindre. På nationell nivå finns det nu i Finland nästan lika många män som kvinnor. Då situationen är sådan skulle det vara önskvärt att Lionsförbundets medlemsantal kunde utvecklas och växa mot en jämn könsfördelning. Nya medlemmar Denna dag och framtiden representeras inom välgörenhets- och servicesektorn av föreningar i vilka ingår både män och kvinnor. I samklubbar och i familjeklubbar finns även våra klubbars framtid ifall vi vill att vår verksamhet skall hållas mångsidig och intressant för alla åldersgrupper. Att ansluta sig som medlem Man blir ännu så länge medlem i vår organisation och i våra klubbar genom kallelse. Det är ett förfaringssätt som man vill bevara därför att det ger oss möjlighet att som medlemmar kalla serviceinriktade kvinnor och män. Organisationen har idag ändå en väldig utmaning i att få nya medlemmar i sina led. Man kan bli medlem i nästan alla kända offentliga organisationer genom att gå in på deras webbsidor och anmäla sig som medlem. I endel fall ställer man vissa villkor men då du har meddelat din önskan att ansluta dig och fyllt i dina kontaktuppgifter på webben, får du efter några dagar indroppat i postluckan ditt medlemskort och efter en tid även räkningen på medlemsavgiften. Så lätt är det för andra och därför är kampen om medlemmarna så utmanande. Vårt problem är, trots att vi alla i vår bekantskapskrets har lämpliga personer, att vi inte har mod eller vilja att be dem med i vår verksamhet. Det behöver inte alltid gälla den egna klubben. Det kan vara så att en släkting som bor på en annan ort, t.ex. en brorson, kunde vara lämplig som medlem i en lionsklubb. Vi borde få så mycket till stånd att vi skulle ta kontakt med någon medlem eller funktionär på orten och be dem kalla honom till medlem i klubben. Vissa klubbars stadgar förutsätter ännu idag t.ex. två omröstningar om en ny medlem. Det kan ta tre till fem månader innan medlemskandidaten tas emot i klubben. Detta är en så lång process att många redan i det skedet funderar på att ge upp hela saken. Förnya stadgarna och börja med en smidig tillämpning så snabbt som möjligt så att inte gammalmodiga tillämpningar är ett hinder för förnyelse av er klubb. Med Lionshälsningar Pekka Sarvanto MD-MERLC 2/10 LION 63 Motionerna sysselsatte guvernörsrådet på mötet i Imatra Det var med snö och köld som Imatra hälsade deltagarna i guvernörsrådet välkomna till rådets fjärde möte 20.2.2010. Som rubriken anger kom behandlingen av inkomna klubbmotioner att ta en stor del av mötestiden i anspråk men även andra viktiga saker behandlades, bl.a. vår organisations värderingar. Vid öppningsfesten fick man åhöra på lion, prosten Matti Tuomistos andaktsstund i vilken han konstaterade att, ifall det på det individuella planet har skett en liten förändring efter att vi haft vårt möte, då är allt väl. Mötet som sådant går ändå sin gilla gång. DG Jukka Hietanen framförde distriktets och arrangörernas hälsning. I sitt anförande tog förbundets ordförande, CC Christer Löfström upp aktuella ärenden och konstaterade samtidigt att detta år kommer att vara ett förändringens år, Vi skall få med ungdomen i vår verksamhet, vi skall öka synligheten och gå in för samarbete med nya partner såsom t.ex. Röda Korset. Ordföranden tog också upp den stronga insats som Finlands lions gjort i att hjälpa offren för jordbävningen på Haiti. Årsmötesärenden Guvernörsrådet konstaterade att VCC Lauri Vainio, LC Tervakoski är kandidat för ordförandeposten i förbundet för 2010–2011. IPDG Asko Merilä, LC Utajärvi, PDG Heimo Potinkara, LC Lahti/Laune och DG Esko Viinikainen, LC Helsinki/ Metsälä kandiderar till vice ordförandeposten. Tre orter står som kandidater för att ordna årsmötet 2014: Lahtis, Björneborg och Ylivieska. Tampere/Näsineula har inkommit med förslag till tema för året 2011–2012: Vanhustyö. Styrelsens förslag är Vastuu on minun – Ansvaret är mitt Klubb- och övriga motioner Allt som allt 18 klubbmotioner hade inom utsatt tid inkommit till förbundet kansli för att behandlas på årsmötet. En närmare redovisning av motionerna och guvernörsrådets beslutsförslag till årsmötet publiceras i de årsmöteshandlingar som 64 LION 2/10 Folkdanslaget Lirpukat underhåller guvernörsrådet vid öppningsfesten i Imatra. Foto: BVL sänts till klubbarna i mars. I det följande noteras kort motionernas innehåll. LC Kirkkonummi-Kyrkslätt föreslår att principen som styr Ett skräp om dagen-rörelsen skulle tas som en aktivitet. LC Hamina, LC Hamina/Bastioni, LC Hamina/Varvara ja LC Vehkalahti motionerar om att det skall vara lättare att anhålla om Melvin Jones Fellowship och att beställa lionsrekvisita. LC Oulu/Raatti önskar att man fördelar års- och guvernörsrådsmötena jämt runt om i Finland. LC Helsinki/Kamppi föreslår arrangerandet av en riksomfattande fototävling med motiv från lionsaktiviteter. Diabetesinformation till en del av lionsarbetet är en motion som kommer från LC Paimio/Aallotar. LC Tampere/Pispala motionerar om att lionen skulle göra ICE-koden (In Case of Emergency) känd. LC Taipalsaari efterlyser en idébank för aktiviteter. En Internationell vänklubbsbank efterlyses av LC Kuopio/Canth. LC Taipalsaari vill att distriktstidningarnas redaktion och publicering överförs till LIONS-tidningen. LC Kankaanpää/Kuninkaanlähde önskar ändringar i distributionen av årsboken. LC Viitasaari/Karoliina och LC Kuopio/Canth är ute i liknande ärenden. De vill att man skulle få befrielse från TEOSTO-avgifter för förbundet, distrikten och klubbarna respektive befrielse från TEOSTO- och GRANEX-avgifter gällande välgörenhetstillställningar. LC Utajärvi önskar en utredning gällande behovet av ändringar i distriktsindelningen. Guvernörsrådet konstaterar att ärendet har utretts under innevarande år och beredningen fortsätter under nästa år. Det slutliga beslutet fattas av den internationella styrelsen på förslag av guvernörsrådet. I LC Espoo/Kivenlahtis motion föreslås en stadgeändring gällande 6 §. (registrering av distrikten). LC Janakkala/Idat efterlyser möjlighet för medlemmar att ansöka om allmänt medlemskap för ett år i gången. LC Askola föreslår att man skulle ersätta krigsveteranernas lokala resor. LC Jämsä/Vanha Jämsä vill ändra kriterierna för utmärkelsen 100 %-ig president för att aktivera Förbundsordföranden, CC Christer Löfström briefar mötesdeltagarna. I förgrunden DG Kaj Sjöblom. Foto: BVL klubbarnas kortförsäljningsaktiviteter. LC Mänttä vill att man flyttar förfallodagen för den inhemska medlemsavgiften till november. Som övriga motioner finns julkortsaktiviteten 2010 och Alla Hjärtansdagskorten 2011, Guvernörsrådet föreslår för årsmötet att med ifrågavarande kortaktiviteter stöder man förbundets ungdomsarbete och samnordiska (NSR-) projekt. De klubbar som deltar får 50 % av inkomsterna för att användas till egna aktiviteter. Våra värderingar definieras Vid mötet behandlades även förbundets och alla vår gemensamma verksamhetsidé. PDG Ossi Eloholma sammanfattade och beskrev på ett övertygande sätt de värderingar som bör styra vår verksamhet. Dessa värderingar beskrivs kort i ordförandens spalt på annan plats i detta nummer. Mångsidig rapportering Guvernörsrådsmötet ger möjlighet till en mångsidig rapportering om främst förbundets verksamhet. Här några exempel Imatramötet: Beträffande Europa Forum i Tammerfors kunde PID Harri Ala-Kulju bl.a. berätta att det totala deltagarantalet uppgick till 1115 och mötet krävde 19210 timmar av frivilligt arbete. Han redogjorde också för dagsläget då det gällde Finland i toppen-kampanjen och kunde beskriva de realiteter som man måste beakta då kampanjen fortsätter. PDG Seppo Lappalainen höll en detaljerad framställning om kortaktiviteterna under senaste år och gav även vägkost för hur man skulle använda inkomsterna på klubb- och förbundsnivå. En viss diskussion följde på PDG Markku Kynsijärvis rapport från Arne Ritari-stiftelsen där han sammanfattningsvis hoppades på att man bland lions skulle inse stiftelsens betydelse då det gäller att främja de finländska lionsklubbarnas serviceaktiviteter PID Erkki Laine redogjorde för ögonsjukhusbygget i Ratnapura, Sri Lanka som är Finlands Lionsförbunds största biståndsprojekt någonsin. Grundstenen murades i slutet av november 2009. För att kunna ordna med kompletterande finansiering för sjukhuset har man grundat en oregistrerad förening ”Sri Lanka Lionsvänner” underställd lionsförbundet. GS, PCC Markus Flaaming redogjorde för förbundets ekonomi, det internationella årsmötet och för donationsläget för hjälpen till Haiti. Han nämnde även att den nya lionsången ”Lionandan” har översatts till svenska av lion Gunborg Björk, LC Jakobstad-Pedersöre/Linneor och kan rekvireras från förbundets kansli. Sammanfattningsvis kan man konstatera att guvernörsrådet haft ett drygt arbete med att bereda årsmötesärendena och det ger signaler om ett intressant och givande årsmöte i Tavastehus. the LC Mariehamns dansgala gav 10 000 euro för Haiti Lion Johan Eriksson och Jannik Svahnström samt Lions dansgeneral 2010 Bo Sjöblom flankerar Sten & Stanley -affischen. Lions Club Mariehamn hade lördagen den 6 februari 2010 ordnat sin sedvanliga årliga dansgala på hotell Arkipelag i Mariehamn med lika sedvanliga Sten & Stanley som huvudartister. Det blev fullt hus och gästerna visade återigen stor uppskattning för arrangemanget. Den här gången var det den 20:e gången som orkestern deltog i dansgalan och för att fira jubileet uppvaktades Sten & Stanley med blomsterbuketter och Lions hedersutmärkelse i form av fina hedersplaketter. I år valde LC Mariehamn att hela överskottet skulle gå till de behövande efter jordbävningskatastrofen på Haiti via LCIF som också själv finns på plats och deltar i hjälparbetet. Överskottet från dansgalan uppgick till fantastiska 7 919,40 euro, men på klubbens efterföljande månadsmöte beslöt man att späda på summan ytterligare så att den skulle uppgå till jämnt 10 000 euro. Lions Club Mariehamn är tacksam för att alla som deltog i vår populära dansgala fortfarande uppfattar den som ett av de största, viktigaste och roligaste dansevenemangen som ordnas i Mariehamn, och att dansgalan gör det möjlig för Lions att hjälpa till där det behövs. VI STÖDER VÅR STRÄVAN EFTER GEMENSAM VÄLFÄRD Transmar Ab Mariehamn W.J Dahlman Ab Mariehamn Consilia Solutions Ab Mariehamn Juridisk Byrå K. Lindberg Ab Mariehamn 2/10 LION 65 SUOMEN LEOT Ida Ståhle N äin maaliskuun loppu puolella alkaa jo o pikkuhiljaa toivoa, että kesä vihdoin e tu ulisi. Tai ainakin lumen tulo jo loppuisi. m To oistaiseksi ainoana ke evään merkkinä on ollutt aamuisin herättävä au uringonpaiste. Se kyllä piristää kummasti ja auttaa saamaan päivän teh hokkaammin käyntiin, mu utta ei tuon lumenlähdösstäkään haittaa olisi. C-piirissä järjestettiin C enn nen leojen pikkujoulut toukokuussa. Kyllä luit aivan oikein, kevään keskkellä toukokuussa leot m metsästivät kaupoista kinku ut, laatikot ja rosollit sekä ä kaivoivat tonttulakit ja jou ulukoristeet esiin kätköistä ään. Miksi näin sitten tehtiin n? Virallinen pikku- LEOLE HTI 2/201 0 joulu aika on monilla täynnä erilaisten seurojen, ryhmien tai kaveriporukkojen pikkujouluja eikä leojen pikkujouluille yksinkertaisesti löytynyt kaikille sopivaa ajankohtaa. Toukokuussa oikeasta joulusta on jo kulunut tarpeeksi kauan, joten jouluruokakin maistui taas. Tämä vanha perinne on jo jäänyt, mutta tänä vuonna näyttää tosiaan siltä, että toukokuisissakin joulujuhlissa voisi päästä ihan aitoon valkoisen joulun tunnelmaan. Neuvoston suusta Piiriedustajan pohdintoja Karri Lehto eo oneuvoston viimeisin ko okous pidettiin Oulu ussa Leo Club Haukipu aan ja ut j Leo Club Rovaniemi/Rollocityn charterjuhlien yhteyde essä. Käsiteltyjä aiheita olivat mm. LEF 2010, jonka järjestää ä Unkarin ja Itävallan leot yhdessä elokuussa, NSR 2 11 Suo 20 omessa ja LKL keräys. Po ohjoismaista leoilua Nordiska a samarbetsrådet eli NSR lyhy yesti on pohjoismaisten leijoniien ja leojen yhteinen tapahtum ma, johon kokoontuu leoja myö ös muualta Euroopan maista. Viikonlopun V mittainen tapahtuma sisältää erilaisia seminaare eja, mutta myös sopivasti hausk kanpitoa, ja meillä leoillahan n seminaaritkin ovat hau uskoja. NSR järjestetään Suomessa seuraavan kerran vuonna 2011 keskitalvella ja nyt kokoamme järjestelytoimikuntaa järjestämään tapahtumaa. Tapahtuma järjestetään Hyvinkäällä 28.–30. tammikuuta leijonien NSR:n yhteydessä. Viimeksi NSR on järjestetty Suomessa Rukalla vuonna 2005 ja osallistujia oli pohjoismaiden lisäksi Ranskasta ja Belgiasta. NSR on mahtava siis tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin ja luoda suhteita myös ulkomaisiin leoihin. Lisäksi NSR antaa myös hyvän mahdollisuuden päästä järjestämään kansainvälistä tapahtumaa ja oppimaan kokemuksesta, NSR on huomattavasti pienempi tapahtuma, kuin esimerkiksi LEF, joten tapahtuman järjestelyt sopivat hyvin myös ensikertalaisille. Jos kiinnostus heräsi, niin ota yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen NDUULOHKWR#OHRFOXEV¿ Tutustu leoneuvostoon Näiden lisäksi kokouksessa käsiteltiin myös tulevia kansallisia tapahtumia, kuten vuosikokousta Hämeenlinnassa. Asiaa siis kokouksessa riitti yllin kyllin ja illan muu ohjelma kiristi aikataulua entisestään. Kokous onnistuttiin kuitenkin vetämään ajallaan läpi ja vaikkakin tiukka, kokouksen ilmapiiri oli myös tuottava, ja uusia ideoita syntyi toiminnan kehittämiseksi. Nämä ideat pyritään toteuttamaan nopeasti, jotta jäsenistö tulevaisuudessa huomaa neuvoston toiminnan entistä paremmin. Leo urani jatkuva puheenaihe on ollut läpi vuosien leoneuvoston näkyvyys jäsenistölle. Näkyvyyttä on pyritty aktiivisesti parantamaan, mutta rohkaisisin myös jäsenistöä olemaan yhteydessä neuvoston jäseniin entistä enemmän. Leoneuvoston tehtävä on palvella ja auttaa jäsenistöä, ja tunnetusti tyhmiä kysymyksiähän ei olekaan. Jos et siis tiedä ketä leoneuvostossa on sinua edustamassa piiriedustajana tai piiripresidenttinä, tai jos et tiedä kuka toimii tällä kaudella presidenttinä, niin ota selvää, ja kun seuraavan kerran klubissanne herää kysymyksiä ottakaa rohkeasti yhteyttä meihin. Yhteishenki lämmitti Talvipäivillä Teksti Emilia Karumaa V aikka hyvin uunniteltu on usein jo puoliksi tehty, kaikkeen (varsinkaan lumentuloon tai jäätyneisiin putkiin) eivät pysty edes valovoimaiset Leot vaikuttamaan. Kekseliäisyydellä, ahkeralla työllä ja mahtavalla yhteishengellä kaikki on kuitenkin mahdollista, mistä todisteena olivat Keravanjärvellä 5-7.3.2010 järjestetyt perinteiset Talvipäivät. Vetovuoron edellisiltä Talvipäiviltä napannut Leo Club Järvenpää oli tämän vuoden isäntänä lumen ympäröimässä Louhipirtissä, joka tarjosi ainakin kokonsa puolesta sopivat puitteet Talvipäivien osanottajille. Pihamaalla polviin asti ulottuva lumi sai kyytiä, kun ensimmäisenä paikalle saapuneet klubilaiset lapioivat tiensä kohti niin makuutiloja kuin saunaakin. Viileää pirttiä yritettiin lämmittää pienen takan avulla, mutta todellinen lämpö taisi kuitenkin loppupeleissä kummuta pitkin perjantai-iltaa saapuvista ihmisistä. Kolme erilaista seminaaria Talvipäiville kuuluvat tietenkin myös seminaarit ja lauantaina parinkymmenen hengen joukko keskittyi ensimmäisenä kuuntelemaan paneelikeskustelua Leo Europa Talvipäiväpokaalin voittaneen Itäväylän leoklubin tulkinta Muumeista Forumin tulevaisuudennäkymistä Suomen kamaralla. Lounaan ohessa osanottajat pääsivät myös itse pohtimaan tapahtuman toteutusta pienten projektitöiden kautta. Leoneuvoston virat tulivat myös ummikoille tutuiksi, kun päivän kääntyessä iltapäiväksi estradille asteli joukko nykyisen neuvoston jäseniä. Vaikka itse neuvoston presidentti myönsi kaiken maailman kokouksissa ravaamisen olevan paikoitellen puuduttavaa, totesi hän mahtavien ihmisten läsnäolon paikkaavan väsymyksen tunnetta. Viimeisessä seminaarissa päästiin tositoimiin, kun Maailman tapakset alkoivat valmistua useissa eri pöydissä. Osanottajat jaettiin ryhmiin ja jokaisen ryhmän tarkoitukse- ZZZOHRFOXEV¿ na oli kokata pieniä naposteltavia, tapaksia, myöhemmin järjestettävää iltajuhlaa varten. Ruoanlaittoon haastetta toi juoksevan veden puute (!), mutta se ei silti hidastanut muun muassa amerikkalaistyylisten pikkuleipien tai italialaisten bruschetta-leipien syntyä. Kamppailu Talvipäiväpokaalista Kokkailujen tultua päätökseensä, kukin klubi sai luvan alkaa valmistautua rastirataan, jolla kamppailtiin sekä Talvipäivä-pokaalista että tietenkin kunniasta! Neljällä eri rastilla kilpailevat joukkueet saivat muun muassa johdattaa sokot joukkuetoverinsa läpi esteradan, käyt- tää mielikuvitustaan elävien patsaiden muovaam misessa, kiivetä kohti puunla atvaa ja yrittää selviytyä kunnialla kuvitteellisesta, ka arambolan ja Ilkka Kanerva an värittämästä leoneuvosto on kokouksesta. Kamppailu un keskeisessä osassa oli tietenkin myös rastivahdeista huolta pitäminen, toisin sanoen häikäilemätön lahjon nta. Tänä vuonna ei kuitenkaan mitattu pelkä ästään joukkueiden pärjää ämistä rasteilla, vaan pikemminkin sitä kuinka he e huomioivat toisensa tehttävien toteutuksessa. Lauantai huipentui ruoan ja seurantäyteiseen iltajuhlaan, jonne sau unanraikkaat leot sonnustautuivat illan teemaan, eli “Ai oliks tääl joku teemaki?!”, sopivalla tavalla. Kukin klubi sai siis itse pää ättää oman teemansa ja ed dustettuina olivat ainakin opiskelija, työnjohttaja, merirosvo, rokkari sekä pari dalmatialaista. Itse Talvipäiväpokaalin itselleen vei tänä vuonna Helsinki/Itäväy ylän leoklubi. Sunnuntaiaamuna koitti lähdön ja halausten hetki, kun le eot suuntasivat omille teilleen. Muutaman asteen kirpeä pakkane en nipisteli poskipäitä ä, mutta lämmöntunne ei kadonnut mihinkään n. Sen tekivät ihmise et ja odotukset, sekä ä takaistuista huolimattta onnistunut viikon-loppu.” SUOMEN LEOT Klubisähkeitä Kerännyt Ida Ståhle M illä kyljellä leomaailma makaa? Kuka on tehny mitä ja missä? Lue tämä palsta ja pysyt kärryillä. Jutut on kerätty piiriedustajien/-presidentin neljännesvuosiraporteista ja omia sähkeitä saa lähettää tuttuun osoitteeseen OHROHKWL#OHRFOXEV¿ Leo Clubit Helsinki/ Northsiders ja Helsinki/Itäväylä kokoontuivat perinteiseen Vermon raviradan perhetapahtumaan yhdessä leijonien kanssa. ILO-piirit pitivät yhteisen SKEBA-karsinnan. ILpiirin leot olivat mukana auttamassa tapahtuman järjestelyissä. Jyväskylässä saatiin valtavan hyvää palautetta hyvänmielenpäivän taidenäyttelystä ja klubi suunnitteleekin jo uutta kevätnäyttelyä paikallisen vanhainkodin asukkaiden iloksi. Kaikkien klubien vaalikokousten pitäisi olla pikkuhiljaa takanapäin. Leolehti onnit- telee kaikkia uusia virkailijoita! Järvenpään leot ovat tehneet jo useita klubivierailuja. Mikä on Sinun klubisi tilanne vierailuhaasteen suhteen? Tulevan kauden leojohtajamme Antti Forsell kävi kouluttamassa piirien leojohtajia Jyväskylässä maaliskuussa. Odotamme innolla koulutuksen tuloksia ja entistä aktiivisempaa yhteistyötä leojen ja leijonien välillä! LC Tampere/Pirkanmaa ladyt ovat puuhaamassa liinavaatekeräystä LKL-projektiin. He toimittaisivat tavarat mielellään leojen kautta Joensuuhun. Voisiko Sinun klubisi auttaa? Ota yhteyttä keräysvastaavaamme Anna-Maija Räihään. Tervetuloa Helsinki/Itäväylän 25 vuotisjuhliin 10.4.2010 Helsingissä jälleen aktiivisesti toimiva Leo Club Helsinki/Itäväylä juhlistaa 25-vuotista taivaltaan. Suuri klubimme toivottaa vielä suuremman joukon leoja, ex-leoja sekä arvon leijonia neljännesvuosisadan vauhdikkaimpaan sekä hienoimpaan charter-juhlaan lauantain säkenöivään iltaan 10.4. Luvassa on arvokasta pukuloistoa Suomenlinnan upseerikerholla sekä villiä opiskelijamenoa teekkarikylän sykkivässä sydämessä. Dress code upseerikerholle on tumma puku ja jatkojuhilssa toivoisimme, että jokainen pukeutuu mahdollisimman opiskelijamaisesti. Opiskelijahaalari sopii paremmin kuin kylmä mikropizza teekkarin käteen. Juhla alkaa kello 18.00 upseerikerholla, jossa on mahdollisuus matkan ryvettämien vaatteiden vaihtoon. Upseerikoerhon maittavan illallisen saattelemina siirrymme Otaniemen luonnonkauniille kampus-alueelle, jossa antaudumme teekkarien vietäväksi. Luvassa on yön täydeltä tanssia, pelejä ja musiikkia ehdassa 12 opiskelijan solussa. Jos merkit ja teekkarien lupaukset pitävät paikkansa jää illasta muistoksi vielä aito ja oikea haalarimerkki. Olethan tulossa nauttimaan ja juhlimaan menneitä ja tulevaa kanssamme keväiseen pääkaupunkiin. Tarkemmat käytännönasiat löydät leojen nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä järjestelytoimikunnan puheenjohtajaan Susanna Lehtoon: VXVDQQDOHKWR#NROXPEXV¿ 0505351510 Historian siipien havinaa charterjuhlan ohjelmassa ja teemassa IL -piirissä oli tuplasti aihetta juhlaan, kun Leo Club Haukipudas saavutti leourallaan 30 vuoden merkkipaalun ja Leo Club Rovaniemi/Rollocity juhlisi viisivuotista taivaltaan leomaailmassa. Leolehti oli paikalla todistamassa tätä merkittävää tapahtumaa. Haukiputaan ja Rova- niemen chartereita juhlittiin helmikuun puolivälissä Oulun Pikisaaressa. Juhlapaikkana toimi arkkitehtikillan kiltatalo. Ennen varsinaisen juhlan alkua vieraat ehtivät saunoa ja sonnustautua 50-luvun mukaisiin teemavaatteisiinsa. Paikalla oli kolmisenkymmentä leoa ja leijonaa eripuolilta Suomea. Tunnelma juhlissa oli mitä mainioin ja taustaklubien suotuisalla avustuksella valmistettu ruoka erityisen maistuvaa. Juhlijat olivat pyrkineet noudattamana illan teemaa kiitettävästi. Teema oli huomioitu myös juhlasalin koristeluissa, illan musiikissa ja jopa pöydät oli nimetty 50-luYXQ¿OPLWlKWLHQPXNDDQ Lahjoja tulevaisuuteen Illan aikana vieraille esiteltiin juhlivien klubien historiikit. Myös leijonavieraat osallistuivat historian avaamiseen kertomalla tarinoita varsinkin Haukiputaan klubin historiasta ennen nykyisiä jäseniä. Leojen charterjuhliin kuuluu olennaisena osana myös lahjojen antaminen, usein pilke silmäkulmassa, juhlivalle klubille. Tällä kertaa klubit saivat monenlaisia hyödyllisiä lah- joja, kuten muistikirjan hyville ideoille, erilaisia pelejä klubiiltojen ratoksi sekä perinteisempiä viirejä ja onnitteluadresseja. Ruokailun jälkeen juhlasaliin raivattiin tanssilattia siirtämällä yhteistuumin pöydät salin seinustoille. Tanssia 50-luvun ja vähän modernimmankin musiikin tahdissa jatkettiin pitkälle iltaan. Viikonloppu onnistui loistavasti! Juhlat olivat hienot, teema oli mahtava ja kaikilla osallistujilla oli varmasti hauskaa. Suuri kiitos järjestelyistä päävastuussa olleille Jenni Leskiselle ja Henriikka Rasilalle! Lehteen kirjoittamisen alkeet osa 2 – kuvan merkitys Kerännyt Oona Ståhle <ingressi> H arva meistä voi sanoa, että on mestarivalokuvaaja. Onneksi digiaika on helpottanut kuvaamista, ja näin ollen lähes kaikki pärjäävät valokuvaamisen saralla ja saavat välillä upeitakin kuvia. Valokuvaaminen lehtiä varten on kuitenkin aivan oma taiteenlajinsa. Mitkä ovatkaan lehtikuvaamisen sudenkuopat, joita ei aina tule mietittyä? <leipäteksti> Kuvien pääsääntöinen merkitys lehdissä on tekstin keventäminen ja huomion kiinnittäminen. On olennaista, että kuva ja teksti kulkevat käsi kädessä. Aina välillä lehdissä näkee kiinnostavia kuvia, jotka eivät loppujenlopuksi liity tekstin sisältöön millään tavalla. Se on harhaanjohtavaa ja ärsyttävääkin. Jos tekstiin haluaa kuvan, vaikka keventämään kokonaisuutta, on sen hyvä olla jollain tavalla aiheeseen rinnastettava, väärinkäsitysten välttämiseksi. <väliotsikko> Tarkkuus on valttia <leipäteksti> Tärkeä pointti kuvia valittaessa on niiden laatu. Lehteä taitettaessa kuvien tulee olla resoluutiolta (=kuvan tarkkuus eli erottelukyky) vähintään 300, ja siitä paljon alle menevät ovat sumeita tai rakeisia. Mitä isommaksi kuva halutaan lehteen, sitä enemmän tulee olla pikseleitä (kuvapisteitä). Yleisimmät virheet ovat tärähtäneet, yli- tai alivalottuneet ja epäselvästi rajatut kuvat. Yli- ja alivalottuneet kuvat, eli liian kirkkaat tai liian tummat, ovat jossain määrin korjattavissa kuvien muokkausohjelmilla, mutta eivät täysin. Näiden välttämiseksi, kannattaa tarkistaa tilan valaistus ennen kuvan ottoa ja kuvaus paikkaa muuttaa, jos se havaitaan huonoksi. Hyvin rajatun kuvan sääntö numero yksi on jättää epäolennainen ulkopuolelle. Epäolennainen saattaa olla ryhmäkuvan taka-alalla hoipparoiva ohikulkija tai henkilönkuvan etualalle unohdettu lasi. Tällaisia kuvia on erittäin vaikeaa lähteä rajaamaan ja pahimmassa tapauksessa ne vievät muuten mukavalta kuvalta sen arvon. Hyvällä rajauksella saadaan siis hyvästä kuvasta hieno kuva. <väliotsikko> Kuvan ollessa tärähtänyt, saattaa se olla vielä hyvää kotialbumi tai facebook materiaalia, mutta lehdessä se yksinkertaisesti näyttää huonolta. Epätarkka kuva viestittää, että koko juttu on epätarkka tai vasemmalla kädellä kirjoitettu. Pienet virheet toimituksessa kuntoon <leipäteksti> Punaiset silmät, värien vahvistus, rajaus ja muutamat muut pienet, mutta näkyvät parannukset on helppo te- hdä. Ne kannattaa kuitenkin jättää toimituksen huoleksi, sillä mitä useamman kerran kuvaa muokkaa, sitä enemmän se menettää pikseleitä. Kuvien ei tarvitse olla kalliilla järjestelmäkameralla otettuja, eikä kuvaajien ammattilaisia (mutta saavat toki). Lähtökohta on, että jos kuva on huono, ei siitä saa taitettaessa hyvää. Lehden taittaminen on suuri urakka ja turhat kuvien paranteluyritykset lisäävät työnmäärää hyvin paljon. Jokaisesta tilanteesta kannattaa ottaa useampi kuin yksi kuva. Sillä tavalla varmistaa, että kaikkien (tai edes suurimmalla osalla) silmät ovat auki, äkillinen tuulenpuuska ei heilauta kuvaajan kättä ja tee kuvasta epätarkkaa ja että toiminnallisessa kuvassa ei näy pelkkiä selkiä. Ensi numerossa käsitellään tekstin sisältöä, älä unohda lukea! MUISTA NÄMÄ: VÄLTÄ NÄITÄ: ¬ rajaa epäolennainen jo kuvattaessa ulos (ei kuppeja, pulloja, yms. mukaan) ¬ kuvat, jotka on otettu suoraan Internetistä (esim. Facebook) ¬ tarkista tilan valaistus (liian pimeää/valoisaa?) ¬ varo ettei kamera tärähdä ¬ copyright kuvat, jos et itse omista oikeuksia niihin (esim. Googlesta haetut) ¬ ota samasta tilanteesta useampi kuva ¬ pahasti heilahtaneet kuvat ¬ hyvin pimeät kuvat Hyvälaatuinen kuva ZZZOHRFOXEV¿ Sama kuva huonolaatuisena SUOMEN LEOT Leokokemuksia Karjalasta Teksti Riikka Mustonen Kuvat Riikka Mustonen ja Ilkka Siissalo K uten viime Leolehdestä olette voineet lukea, kolme suomalaista leoa saivat mahdollisuuden viime joulukuussa päästä tutustumaan pitkäaikaisen Lämpöä Karjalan Lapsille -projektimme keräyskohteisiin eri puolilla Sortavalaa ja sen lähialueita. Olin yksi niistä onnekkaista, jotka saivat kokea tämän ikimuistoisen ja hektisen matkan. E n ollut ennen matkaa käynyt Venäjällä, joten en oikeastaan tiennyt, mitä odottaa. Ensimmäinen yllätys löytyi heti rajan ylitettyämme; oli vaikeaa käsittää, että muutaman sadan metrin matkan jälkeen kaikki pystyi muuttumaan niin radikaalisti. Tiet olivat kapeita ja kuoppaisia, talot luhistuneita ja surullisen näköisiä: olimme selvästi saapuneet toiseen maahan. Suhteita luomassa Koska Karjalan Apu ry oli suunnitellut matkan aikatauluineen kaikkineen, olin jatkuvasti hieman päästäni pyörällä siitä, mihin pikkubussimme oli kulloinkin suuntaamassa. Ensimmäinen päivä kului lähinnä erilaisia johtajia tavatessa, mikä ei ollut itselleni kielimuurin vuoksi kovin antoisaa, mutta erityisen tärkeää suhteiden ylläpitämisen vuoksi. Erilaisten tavaroiden vieminen Karjalaan ei ole lainkaan yksinkertaista, vaan se vaatii hyvin monimutkaisia toimenpiteitä ja paljon paperityötä. Joitain tuotteita ei voida viedä ollenkaan, minkä vuoksi jokavuotinen keräysartikkelimmekin on valittava näiden vaatimusten mukaisesti. Suhteiden ylläpitäminen alueen tärkeisiin henkilöihin on tässä prosessissa ratkaisevaa avun perillepääsyn kannalta. Voin sanoa, että Karjalan Apu on onnistunut tässä loistavasti ja tunsimme itsemme aina erittäin tervetulleiksi joka paikassa, missä vierailimme. Venäläinen vieraanvaraisuus oli yksi asia, jota en osannut odottaa. Kahvipöytä oli katettuna meitä varten lähes kaik- Pääsimme kurkistamaan lastenkotien asukkaiden omiin huoneisiin kialla ja pääsimme nauttimaan toiseilomielin ja hymyssäsuin vas- sa lahjoituksina saaduilla lena päivänämme jouluillallista taan. Harmi, kun en pystynyt luilla ja viettää aikaa nuorten yhdessä lastenkodissa kiitok- juttelemaan lapsille heidän kanssa vaihtaen kokemuksia sena kaikesta heidän saa- omalla kielellään, sillä eng- ja kuullen tarkemmin heidän mastaan avusta. lannilla ei pärjännyt. Olisin arjestaan lastenkodeissa. Oli- Kokemuksia saamassa voinut viihtyä kaikissa paikoissa monta tuntia pidempään, jäädä leikkimään lasten kans- sin halunnut ymmärtää heidän jokapäiväistä elämäänsä, joka on niin erilainen omaani Toinen päivä oli omasta mielestäni reissun antoisin päivä. En ainoastaan päässyt todistamaan omilla silmilläni sitä, että apumme todellisuudessa menee perille, vaan sain myös harvinaisen mahdollisuuden tehdä ja kokea jotain sellaista, mitä en tavallisena turistina olisi ikimaailmassa päässyt kokemaan. Pääsin näkemään apua tarvitsevien lasten ja nuorten arkea, koteja ja ilon hetkiä. Kaikissa kohteissa lapset ja nuoret toivottivat meidät Lastenkodeissa kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä verrattuna. Lasten onnelliset silmät ja suloisesti hymyilevät suut veivät sydämen mennessään ja joka kerta oli vaikeaa jatkaa eteenpäin seuraavaan kohteeseen. Oli kuitenkin helpottavaa nähdä, että lasten tilanne ei ollut niin lohduton, kuin mitä olin aiemmin kuvitellut. Avustuskohteissa aikaisemmin vierailleet osasivat kertoa, että tilanne on selvästi parantunut vuosi vuodelta, joten olemme todistettavasti olleet mukana alueen lasten ja nuorten elämänlaadun parantamisessa. Vaikka rakennukset olivat huonossa kunnossa, eivät ne olleet sisältä laitosmaisia, kylmiä ja surullisia luolia, vaan täynnä elämää olevia koteja. On hyvä pitää mielessä, että nämä kodit ovat asukeilleen erittäin tärkeitä, Olisimme voineet jäädä leikkimään lasten kanssa tuntikausiksi Lohduttoman näköistä naapurustoa sillä suurin osa heistä on orpoja tai lähtöisin ongelmaperheistä, joten heillä ei ole muutakaan paikkaa, minne mennä. Muistoja matkalta Matkalta jäi mieleen paljon pieniä yksityiskohtia ja yksittäisiä oivalluksia. Oli ihailtavaa nähdä, miten Karjalan Avun työntekijät ovat mukana työssään koko olemuksellaan. Humanitäärinen työ ei ole pelkästään materian lahjoittamista vaan siihen on osattava antaa oma läheisyytensä, ymmärryksensä ja sydämensä. Vaikka nimenomaan tämä puoli työssä onkin raskainta, on se toisaalta lopulta se palkitsevin asia. Kun pari kuukautta sitten tehtyä matkaa ajattelee nyt taaksepäin, muistaa monia iloisia kasvoja ja kiitollisia halauksia. Paluumatkalla olo oli todella uupunut, sillä matka oli henkisesti rasittava niin monen uuden asian kokemisen ja näkemisen jälkeen. En voi muuta sanoa, kuin että jaksakaa osallistua hienoon keräysprojektiimme tänäkin vuonna, sillä apu menee sinne, missä sitä kaivataan ja missä sitä osataan myös arvostaa. Muun muassa näihin sänkyihin saadaan uudet lakanat tämän vuoden keräyksen myötä Leolehden toimitus Leojen jäsenrekisteri Päätoimittaja Oona Ståhle Oravankuja 3 04320 TUUSULA +358 50 567 2967 Jenni Leskinen Virkakatu 8 H 31 90570 Oulu +358 40 589 3089 Leorahasto/ Lion-yhteyshenkilö Toimituskunta Hanna Leskinen Ida Ståhle Vili Urpilainen OHROHKWL#OHRFOXEV¿ HWXQLPLVXNXQLPL#OHRFOXEV¿ (Toimii kaikilla leoilla) Riikka Mustonen Pallaksentie 4 B 021 00970 HELSINKI +358 44 324 0688 ZZZOHRFOXEV¿ Leolehden deadlinet vuonna 2010 Seuraavan lehden deadline: Lehti 1/10 Keskiviikko 6.1. 16.4.2010 Lehti 2/10 Maanantai 27.2. Lehti 3/10 Perjantai 16.4. Lehti 4/10 Tiistai 20.7. Lehti 5/10 Torstai 26.8. Lehti 6/10 Tiistai 26.10. Vähälumista kesän odotusta! Toivottaa Leolehden toimitus Uusi Hämeenlinna toivottaa Leijonat lämpimästi tervetulleeksi - toistekin!
© Copyright 2024