Suomen Lions-liitto D 107 I
Terva Suomen Lions-liitto D 107 I-piiri Finland LEIJONA Vuosikokous Vuokatissa 2015 Suomen Lions-liiton 62. vuosikokous pidetään 12.–14.6.2015 Vuokatissa. Kokouspaikkana on Holiday Club Katinkulta. Olemme avanneet vuosikokous 2015 verkkosivut osoitteessa www.lionsvuosikokous2015.fi Lisäämme sivuille vaiheittain uutta tietoa tapahtumasta ja tarjonnasta. Majoituspalveluja tarjoavat yhteistyökumppanimme ja vuosikokouksen majoitushinnat löytyvät jo nyt osoitteesta htp:/www.lionsvuosikokous2015.fi/majoitusvaraukset/ Majoitusvarauksia olemme ottaneet vastaan jo Porin vuosikokouksesta alkaen – oletko jo varannut oman majoituksesi! Varaa vuosikokousmajoituksesi jo nyt! Vuosikokous toteutuu Vuokatissa mielenkiintoisena tapahtumana, johon ystävällisesti odotamme teitä leijonia ja leijonamielisiä puolisoiden, kumppaneiden, lasten ja lastenlasten kanssa. Yhdessä me teemme täällä sinisten vaarojen ja järvien seudulla muistorikkaan kokouksen. Ajankohtaista Varsinainen vuosikokouspäivä on lauantai 13.6.2015, mutta vuosikokouspasseihin sisältyvää ohjelmaa on tarjolla myös perjantaina 12.6.2015. – Vuosikokous pidetään Holiday Club Katinkullassa. – Päämajahotellina toimii Break Sokos Hotel Vuokatti. Suomen monipuolisimpana matkailukeskuksena Vuokatti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden yhdistää vuosikokouksen yhteyteen myös pienimuotoinen lomamatka. Viihdytämme vieraitamme tarjoamalla palveluja ja aktiviteetteja myös vuosikokousta edeltävälle ja seuraavalle viikolle. Lämpimästi tervetuloa vuosikokoukseen! Aarto Mäkinen Päätoimikunnan puheenjohtaja Sähköposti: [email protected] Puhelin: +358 45 125 5790 2 Toimituksen näkökulma Kansikuva Kajaanin kauppatorilla Kajaanin Kauppatorille saapui heinäkuun 18. päivänä runsaasti väkeä. Jopa yli tuhat henkilöä seurasi Lions I -piirin ja Raahen seudun Zetoristien yhteisaktiviteettiä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen hyväksi. Matkaa Kainuun kierrokselle kertyi kaikkiaan yli 750 km ja se toteutettiin 1950-luvun 25AZetoreilla. LC Kempele/Sampola toivottaa I-piirin lionit ja puolisot tervetulleiksi 107-I-piirin PIIRIKOKOUKSEEN Kempeleeseen lauantaina 25.4.2015 Kutsu, ohjelma ja ilmoittautumisohjeet lähetetään klubeille sähköpostilla TervaLeijona Helmikuu 2015 Julkaisija: Suomen Lions-liitto D 107 I-piiri Painos: 3500 kpl Paino: Joutsen Media Painotalo Oy Oulu Lehtitoimikunta: Susanna Saranlinna, Harri Hirvelä ja Aarto Mäkinen Vastaava toimittaja: Mauri Viitajylhä 0400 281 217, [email protected] Sivunvalmistus: Joutsen Media Painotalo Oy ja Mauri Viitajylhä Piirikuvernöörin palsta Sitoutuneesti palvellen & Hetkeen tarttuen Palvelulla hyvinvointia - Vahvempina yhdessä Hyvä TervaLeijonan lukija, tervetuloa kurkistamaan lehtemme sivuilta lionien I-piirin toimintaan. Tarjoilemme sinulle otteita piirimme tapahtumista vuoden ajalta. Lehteä lukiessasi saat myös näkymää tuleviin aktiviteetteihimme. Ennen kaikkea toivomme kattauksemme tarjoavan sinulle kuvan klubien monista tavoista tehdä hyvää. On ilo esitellä näitä elämänmakuisia tarinoita, joita palvelutoimintamme kirjoihin ja kansiin jatkuvasti kirjoitetaan. Sitoutuneesti palvellen Lionskausi 2014-2015 on kääntynyt yli puolen välin lehteä lukiessasi. Palveluun sitoutuminen on ollut piirissämme kautemme teeman ensimmäinen ulottuvuus. Tämän päivän vapaaehtoistoiminnassa sitoutuminen on yksi suurimmista haasteista, ajat ovat muuttuneet ja sen koemme myös lionstoiminnassa. 100% osallistumisen käsitys ei ole enää sama kuin lähes 100 vuotta sitten järjestömme perustamisen aikoihin. Elämänrytmi on hektisempää ja vapaaehtoistoiminnan kutsumuksen omaavien ihmisten vapaa-ajasta käytävä kilpailu on kovaa. Klubeissa käydään tänä päivänä kovasti keskusteluja uusien jäsenten mukaan innostamisen keinoista ja toiminnan kehittämisestä vastaamaan jäsenistön toiveita. Meidän tulee pystyä muuttumaan ajassa, vastaamaan nykyajan työssä käyvien ja vapaaehtoiseen toimintaan osallistuvien ihmisten mahdollisuuksia. Sitoutuminen syntyy tahdosta olla mukana itseä kiinnostavissa hyvän te- kemisen aktiviteeteissa. Onnekseni olen kauden aikana klubeissa vieraillessani päässyt kokemaan, että tämä haaste on otettu vastaan. Tarinat ja kuvat lehden sivuilla kertovat omaa sitoutumisen kieltään. On jälleen kerran sykähdyttävää nähdä niitä monenkirjavia lionstapoja, joilla autamme heikommassa asemassa olevaa lähellä tai kauempana. Hetkeen tarttuen Läheisen auttaminen, palvelutoiminta, on tekoja sydämestä. Lionstoiminnan perusyksiköissä, klubeissa, toimintaa tehdään kausi kerrallaan toimintasuunnitelmiin pohjautuen. Auttamisen tarve tulee kuitenkin usein kohdallemme myös yllättäen ja suunnittelematta. Olen halunnut kannustaa klubiemme jäseniä tarttumaan näihin hetkiin ja antautumaan auttamiselle –haastamaan kalenteriin sidottuja kiireitä. Ne ’eteen kävelevät’ kohtaamiset ja niihin tarttuminen ovat myös osa palveluperiaatettamme. Carpe Diem toimii. Apua ovat saaneet muun muassa niin Suomeen matkanneet nuoret interreilaajat, kadulle kaatunut päihdeongelmainen kuin orvoksi jäänyt nuorisovaihtonuori ja sotiemme veteraani. Kiitos jokaiselle hyvän tekijälle! Palvelulla hyvinvointia Lionstoiminta I-piirissä on osa valtakunnallistakin toimintaa. Toimintamme on osa yhteistä tekemistä, jolla haluamme tuottaa hyvinvointia. Piirissämme tätä hy- vinvointia on rakennettu kauden aikana osallistumalla Kiitos Veteraanit –aktiviteettiin: Lehden sivuilta löydät tarinoita veteraanien auttamisesta ja kohtaamisista. Toisena näkyvänä hyvinvoinnin rakentamisen kohteena ovat olleet nuoret: Syrjäytymisen ehkäisyn teema ja klubien uudet aktiviteetit tähän liittyen ovat ajankohtaisia nyt ja lähitulevaisuudessa. Siitä osoiteuksena muun muassa Nuorten Ystävän ry:n kanssa järjestetty kauden teemaseminaari ”Kaikki mukaan”. Vahvempina yhdessä Me lionit I-piirissä olemme kansainvälisen lionsperheen jäseniä. Kauden kansainvälinen teema on kannustanut meitä olemaan rohkeasti ja näkyvästi järjestön jäseniä, yhdessä. Vahvempina yhdessä on myös haaste jäsenistölle kutsua mukaan uusia toimijoita. Me tarvitsemme uutta leijonaverta tekemään tulevaisuutta yhdessä nykyisen jäsenistön kanssa myös Suomessa. Jäsenkeski-ikämme kohotessa yhä edelleen on ehdottoman tärkeää, että muistamme kysyä mukaan. Kysyminen aloitetaan yhdestä, Ask1. Kautta on vielä jäljellä, jatketaan kysymisiä, siitä on jo hyviä tuloksia. Sinä, hyvä lukija, jos et ole lion, haasta rohkeasti tapaamasi järjestömme jäsen esittämään sinulle kutsukysymys. Ja jos olet jo lion, haastan sinut kysymään seuraavan kohtaamasi ihmisen. Aivan liian usein saan kuulla, että toiminnastamme kiinnostuneella olisi halu tulla mukaan toimintaamme, mutta kukaan ei ole kysynyt. Ask1 toimii. Omassa perheessänikin on tämän kauden alusta alkaen ollut kaksi lionia. Puolisoissa on jäsenvoimaa! Tyttäret kasvavat odottaen uuden leoklubin perustamista. Ylpeänä piirini leijonista. Leijonakarjahduksen saattelemana, terveisin, Susanna Piirikuvernööri 2014-2015 3 Piirikuvernööriehdokas 2015–2016 1. Varapiirikuvernööriehdokas 2015 - 2016 Olen syntynyt Lappajärvellä. Perheeseeni kuuluvat puoliso Anja, kaksi aikuista poikaa ja kaksi pojantytärtä. Olen 64 -vuotta täyttänyt työelämän virallisesti jättänyt rakennusmestari ja siirtynyt itsenäiseksi toimijaksi erilaisiin kehitysprojekteihin projektinjohtajaksi. Toimin muutamissa yrityksissä hallituksissa ja työskentelen erilaisissa projektikehitystöissä. Tehtävissä on sama luovuus, ideointi ja haasteellisuus kuin Lions -toiminnassa. Harri Hirvelä LC Kempele-Sampola Työhistoriaa Palvelin esikuntatehtävissä Oulun Sotilaspiirin Esikunnassa ja Jääkäri-prikaatissa vuoteen 1996, jonka jälkeen suoritin Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa isännöitsijätutkinnon (ITS). Nykyisin toimin isännöintialan yrittäjänä. Sotilasarvoni on kapteeni. Sotilasurani aikana minulle myönnettiin mm. Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki, Suomen Leijonan ritarimerkki ja sotilasansiomitali. Lions – toiminta Sain kutsun LC Kempele/Sampolan jäseneksi vuonna 1984 ja vuosittain olen ollut 100 %:n jäsen. Kaudella 1991–92 toimin 100 %:n ansiomerkillä palkittuna presidenttinä. Hoitamistani viroista on minulle myönnetty useita tunnustuspalkintoja. Melvin Jones – jäsenyyden sain kaudella 2006-07. Olen toiminut lohkon puheenjohtajana, I-piirin toiminnantarkastajana ja Nenäpäivä – keräyksen kampanjapäällikkönä. Kesällä 2014 järjestetyn kansainvälisen nuorisoleirin organisaatiossa toimin rahastonhoitajana. Tällä hetkellä olen piirihallituksen jäsen ja 1. varapiirikuvernööri. Liiton vuosikokouksiin olen osallistunut 14 kertaa ja Eurooppa – forumiin 3 kertaa. Lomamatkoillamme olemme vierailleet paikallisissa klubeissa Yhdysvalloissa, Thaimaassa ja Itävallassa. Luottamus-, vapaaehtois- ja harrastustoiminta Kempeleen seurakunnan nuoriso- työjohtokunnan puheenjohtajana toimin kahdeksan vuotta, jonka lisäksi minulla on ollut kunnallisia luottamustehtäviä. Olen PohjoisPohjanmaan Partiosäätiön valtuuskunnan jäsen ja Kempeleen energiaosuuskunnan hallituksen jäsen. Harrastuksiini kuuluu Lions – toiminnan lisäksi vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja kuntoliikunta vuodenaikojen mukaan. Vuonna 1988 voitin Pieksämäellä Lions-liiton ampumaurheilumestaruuden ilmapistoolilla. Tavoitteeni I-piirin tunnuksessa on tervavene, jonka peräsimessä on laskumies. Tämä vene kuvaa hyvin Leijonavenettä, jonka tynnyrit on täytetty palveluilla, aktiviteeteilla, mahdollisuuksilla ja ystävyydellä. Tämän veneen peräsimeen haluan tarttua kaksin käsin, yhdessä muiden piirihallinnosta vastuussa olevien kanssa. Jotta voisimme vastata ympäristömme muuttuviin palvelutarpeisiin, haluan ohjata tätä venettä ajan virrassa, uusia tuulia haistellen. Olemme kaikki samassa veneessä. AMMATILLISTA KOULUTUSTA NUORILLE JA AIKUISILLE! Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDUn ammattiopistot sijaitsevat Haapajärvellä, Haapavedellä, Kalajoella, Nivalassa, Oulaisissa, Piippolassa ja Ylivieskassa. www.jedu.fi LAADUKASTA LASTENSUOJELUA WWW.KIMPPA.INFO PALTAMO PUH. 0440768112 4 TURULAN PERHEKOTI LAMPINSAARI PUH: 0445671031 Aarto Mäkinen Puolisoni lady Airi toimii erilaisissa lääkärin tehtävissä sekä julkisella sektorilla, että yksityisellä sektorilla. Lapset ovat muodostaneet omat perheensä Espooseen ja Tampereelle pikkuneiteineen. Työelämässä olen saanut toimia monissa erilaisissa tehtävissä ja sain hyvän koulutuksen yritystoimintaan sekä siirtyä työmaapäälliköstä aluepäälliköksi rakentamisalueen vetäjäksi. Minussa on ollut aina sisäistä yrittävyyttä ja olin perustamassa muutaman yrityksen niistä viimeisin tammikuussa 2015. Olen toiminut erilaissa opiskelija- ja harrastusjärjestöissä mukana koko elämäni ja kahdeksassa niistä puheenjohtajana ja parissa valtakunnallisessa opiskelijajärjestössä hallituksen jäsenenä aikoinaan. Kainuussa Sotkamon ns:n puheenjohtaja vv. 1998 – 2001 ja I-piirin koulutustilaisuuksissa luennoitsijana – innostajana. Kauden 2014 – 2015 toimin 2. vdg:n tehtävissä ja koulutustoimikunnan jäsenenä. Lions -toiminta on imaissut minut mukaansa, omassa klubissa LC Sotkamossa olen nykyisin ns. lampunvaihtaja eli luomassa valoa tehtävään We Serve. Kutsun sain klubiin ja tulin jäseneksi 10.2.2003. Toiminut presidenttinä kauden 2010 – 2011 sekä ZC kauden 2011- 2012, lisäksi olen suorittanut SLL:n muutosvalmentaja koulutuksen v. 2011 – 2012. Olen saanut Lions –työstä muutamia palkintoja, mutta paras palkinto tuli v. 2011 kun olin ja- kamassa ekaluokkalaisille pyöräilykypäriä Pohjavaaran koululla LC Sotkamon presidenttinä. Se tunne, kuinka meitä oli odotettu jakamaan nämä kypärät jokaiselle ekaluokkalaiselle. Tässä tunsi olevansa joulupukkia parempi! Työelämästä tunnustuksena mm. sain v. 1998 Suomen Yrittäjän hopeisen ansioristin. Vuokatti 2015 vuosikokous projektin päätoimikunnan puheenjohtajatehtävät ja projektisuunnittelu ovat keskeisiä tehtäviä tällä hetkellä ja tapahtuman kehittäminen. Muutaman vuoden on ollut harrastuksena yrityskummitehtävät. Tämä hyvin mielenkiintoinen tehtävä ja siinä on paljon meidän leijonatoiminnan syviä piirteitä. Olen yrittäjää auttamassa vaikeissa paikoissa päätöksen teossa. Monesti olet kuuntelijan ja sparraajan osassa, sillä keskustelukumppania moni heistä kaipaa. Palkkiona on kahvikuppi ja hyvä mieli molemmille osapuolille. Leijona- ja yrittäjätoiminnassa on itse luotava tulevaisuus ja tämä on mielenkiintoista sekä palkitsevaa. Tulen tukemaan klubien toimintaa koko piirin alueella ja käyden kannustamassa heitä tässä tärkeässä palvelutehtävässä. Toimin mielelläni käytännön läheisesti klubien ja jäsenten kanssa koko piirimme alueella. Mottoni: Me Palvelemme – Viesti Tulevaisuuteen – Yhdessä enemmän Päivän tarina leijonista: ”On parempi olla ylipainoinen ja hyväkuntoinen kuin laiha ja huonokuntoinen!” 2. Varapiirikuvernööriehdokas 2015–2016 Seppo Saarela LC Oulu/MyllyojaHaapalehto tulevaisuus n:o 1 2007 pitkäaikaisesta toiminnasta järjestön hyväksi. LC Oulu/Myllyoja-Haapalehdon 34-vuotisen historian aikana klubi asettaa nyt ensimmäisen kerran ehdokkaan piirikuvernööriputkeen. Olen syntynyt Oulussa 5.10.1949. Asun Oulussa Saarelan kaupunginosassa yhdessä puolisoni, eläkkeellä olevan rehtorin filosofian tohtori lion Leenan kanssa isoäitini Markuksela-nimisen kotitilan maille 1986 rakentamassamme omakotitalossa. Meillä on kaksi lasta ja viisi lastenlasta. Lasten perheet asuvat Lahdessa. Koulutus ja työhistoria lyhyesti Olen suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon 1980 Oulun yliopistossa. Filosofian maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen olen ollut Oulun yliopiston palveluksessa eläinfysiologian assistentin, yliassistentin tai professorin tehtävissä yhteensä 40 vuotta. Post doc –tutkijana olin 1983-1984 Alexander von Humboldt säätiön stipendiaattina Saksassa Marburgin yliopistossa ja vuosina 1992-1993 Suomen Akatemian varttuneen tieteenharjoittajan rahoituksen turvin USA:ssa kolmessa eri yliopistossa vierailevana tutkijana: Wesleyan University, Middletown, Connecticut; Florida State University, Tallahassee, Florida; University of Texas, San Antonio, Texas. Kansainvälinen tutkimusyhteistyöverkosto on kehittynyt laajahkoksi myös konferenssimatkoilla ja vierailujen yhteydessä. Tutkimus- ja opetustyön lisäksi olen useasti tullut valituksi yliopiston hallinnollisiin luottamustehtäviin. Olin 10 vuotta Oulun yliopiston hallituksen jäsen ja 12 vuotta erään yliopiston suurimman laitoksen, biologian laitoksen johtajana. Professorin tehtävästä jäin eläkkeelle 1.1.2015 alkaen ja jatkan työtäni dekaanin myöntämällä professori emeritus -statuksella. Oulun yliopiston rehtori on luovuttanut minulle yliopiston hyväksi tehdystä työstä pronssisen plaketin, yliopiston standaarin sekä yliopiston juhlamitalin. Minulle on luovutettu myös valtion 30-vuotisvirkamerkki. Toiminta Lions-järjestössä Olen vuonna 1980 perustetun LC Oulu/Myllyoja-Haapalehdon perustajajäsen ja siten toiminut 34 vuotta 100 % jäsenenä eri tehtävissä klubissani pois lukien ulkomailla työskentelemäni vuodet. Klubin Seppo Saarela LC Oulu/Myllyoja-Haapalehto. presidenttinä olen ollut kaksi kertaa, sihteerinä neljä kertaa ja kerran tiedotussihteerinä. Tein useita vuosia klubiviestiä. Piirikilpailussa klubiviestimme palkittiin kerran. Klubin 20-vuotisjuhlassa julkistettiin kirjoittamani klubin historiikki ”Lions-työtä 20 vuotta 1980-2000: Lions Club Oulu/Myllyoja-Haapalehto klubihistoria” (Oulun yliopistopaino, Oulu 2001; ISBN 952-913210-7), joka löytyy nykyisin myös klubin verkkosivuilta. Olen myös ollut jäsenjohtajana, nuorisovaihtoasiamiehenä ja useiden toimikuntien jäsenenä ja puheenjohtajana. Toiminnastani klubissa minulle on luovutettu useita presidentin myöntämiä huomionosoituksia. Ipiirissä olen ollut piirihallituksen jäsenenä seitsemän kertaa: lohkon puheenjohtaja (LPJ), aluepuheenjohtaja (APJ), nuorisovaihtojohtaja (YEC), koulutustoimikunnan pj kaksi kautta, luonto terveeksi -toimikunnan pj kaksi kautta. Presidenttien ja sihteerien kouluttajana olen ollut useita kertoja. PDG Juha Viramon kanssa tekemämme koulutuspaketti otettiin Lions-liiton koulutusmateriaalin pohjaksi 1990-luvulla. 107-I piirin tiedotuslehden lisäksi 1990-luvun alussa tehtiin kaksi kertaa Luontoleijona -lehteä, johon sain verkostojeni avulla kootuksi asiantuntija-artikkeleita. Artikkelin kirjoittajat pitivät sen lisäksi esitelmäsarjan yleisradiossa. Olen osallistunut klubini edustajana viiteen Suomen Lions-liiton vuosikokoukseen. Sen lisäksi olen osallistunut Pohjoismaiden yhteiseen kokoukseen (NSR) ja pitänyt kokouksessa kutsutun sessioesitelmän. Ulkomailla työskennellessäni minulla on ollut mahdollisuus vierailla paikallisten Lions-klubien kuukausikokouksissa. Piirikuvernöörit ja kansainväliset presidentit ovat palkinneet minut useilla huomionosoituksilla. Ansioistani Lions-järjestössä minulle on myönnetty Arne Ritari killan jäsenyys 2004. Olen Lionsritari n:o 575, ensimmäisenä klubistamme. Muista luottamustehtävistä merkittävimpiä ovat toiminta valtakunnallisesti erään merkittävimmän ja vanhimman suomenkielisen lastensuojelu-järjestön Nuorten Ystävät ry:n hallituksen jäsen 25 vuotta, josta olen ollut hallituksen puheenjohtajana yli 20 vuotta 1995-2016 sekä useita vuosia järjestökonsernin yhtiöiden hallituksen jäsenenä. Olen ollut lähes 20 vuotta myös Kehitysvammaliiton liittovaltuuston jäsen. Tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta sosiaali- ja terveysalalla Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry on myöntänyt minulle benevolentia-ansioristin 2003 ja hopeisen ansioristin 2010 sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry hopeisen ansiomerkin 2014. Nuorten Ystävät ry:n hallitus myönsi minulle järjestön 100-vuotisjuhlamitalin Valoisa Muita harrastuksia ja vapaa-ajan toimintaa Olemme Leenan kanssa rakentaneet 1979 oman talviasuttavan hirsisen mökin vapaa-ajanviettopaikaksi Rantasalmen Peonsaareen äidin suvun kesänviettopaikkaan, josta meille on lohkottu oma metsätila. Siellä meillä on mahdollisuus harrastaa veneilyä, vesihiihtoa ja kalastusta lastenlasten kanssa sekä talvella mm. retkiluistelua. Koulutukseni vuoksi myös luonnossa liikkuminen ja havainnointi ovat itsestään selvyyksiä. Minua kiinnostaa myös sukututkimus. Olen Suomen Sukututkimusseuran ja Oulun Sukututkimusseuran jäsen. Äidin isän puolen Enwaldien sukukokouksen järjestäjänä olen ollut neljä kertaa. Monipuolinen liikunta on kuulunut harrastuksiini lapsuudesta lähtien. Murtomaahiihtoa olen aina harrastanut, mutta pujottelu- ja lasketteluharrastus olivat sen lisäksi tärkeitä 1960-1970-luvuilla. Leenaan tutustuin Veikko Niemelän tanssikursseilla 1970. Olimme 1970-luvulla seitsemän vuotta Oulun Telemark ry:n aktiivisia kilpatanssijoita. Voitimme 10 tanssin SM:n Csarjassa ja olimme vakiotanssien SM 2. B-sarjassa. Oulun Telemark ry:n puheenjohtaja olin useita vuosia 1970-luvulla juniorivalmennuksen kehittymisen sekä kilpailu- ja valmennustoiminnan kansainvälistymisen vuosina. Olimme perustamassa valtakunnallista tanssiurheiluliittoa, SVTL. Kilpatanssiuran jälkeen harrastin pitkänmatkan hiihtoa vuodesta 1978 lähtien. Osallistuin useita kertoja Oulun Tervahiihtoon (ensimmäisen kerran 1965 puusuksilla) ja Finlandia-hiihtoon. Pallopelit ovat minulle mieluisia: tennis, squash, sulkapallo ja lentopallo. Koulupoikana pelasin jääpalloa OPS:n D-junioreissa. Ammattikirjallisuuden lisäksi luen elämänkertakirjoja, historiallisia dokumentteja ja romaaneja, urheilukirjallisuutta, fiktiokirjallisuutta ja dekkareita. Sotilasarvo: vänrikki Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki (SVR) 1999 ja Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan I-luokan ritarimerkki ( I SVR) 2009. Mottoni: Kohti parempaa tulevaisuutta 5 Seuraa unelmaasi Palvelulla hyvinvointia – Palvelulla hyvää mieltä FOLLOW YOUR DREAM, Seuraa Unelmaasi, oli kauden 201314 teema. Teema istuu ehkä vähän kömpelösti suomalaiseen ajatusmaailmaan, mutta olemmehan kansainvälinen järjestö ja maailmalla varsinkin Amerikassa unelman seuraaminen on käsite. Kauteni 2013-2014 alussa kansainvälisen Lions järjestön presidentti Barry J. Palmer oli luonut palkitsemisjärjestelmän Dream Achiever, Unelma Saavutettu. Dream Achievers - palkinnot on suunniteltu haastamaan ja motivoimaan vuoden 2013-2014 piirikuvernöörejä saavuttamaan korkeat jäsenyystavoitteet ja antamaan tunnustusta erinomaisesta työstä. Tämä vuoden kestävä ohjelma on jaettu neljään erilliseen jaksoon, joiden pisteet perustuvat neljään jäsenyyteen liittyvään tavoitteeseen. SÄILYTÄ nykyiset jäsenet Jäsenten tarpeisiin vastaaminen on tärkeää terveiden, kauan toimivien klubien ylläpitämiseksi. Ansaitset pisteitä vähentämällä eroavien jäsenten määrää edellisestä vuodesta. KASVATA piirin jäsenmäärää Nettokasvu on helppo saavuttaa, kun laajennat, kutsut ja säilytät jäsenet piirissäsi. Ansaitset pisteitä, kun piirin jäsenmäärä kasvaa edellisestä vuodesta. Nämä ovat ne teesit, jotka I-piiri täytti ainoana Suomen neljäntoista piirin joukossa ja saimme kiinnittää kaikki neljä hopeatähteä DREAM ACHIEVERS plakaatteihin. Dream Achiever Awards kunnian osoituksen saivat, piirin jäsenjohtaja/1.VDG Susanna Saranlinna, 2.VDG Harri Hirvelä, koulutusjohtaja Olavi Tapaninen ja palvelu ja aktiviteettijohtaja Mauri Viitajylhä sekä alleLAAJENNA piiriäsi perustamalla uusia klubeja kirjoittanut kauden 2013-14 DG Eero Vilén. Laajennus on tärkeä lionien ja heidän palvelunsa tuoPiirillemme myönnettiin myös muita palkintoja ja huomisessa apua tarvitseville alueille. Ansaitset pisteitä, mionosoituksia. Niistä mainittakoon, United in Servikun lisäät perustajajäseniä , mitä enemmän jäseniä sitä ce-naisjäsenyyden kasvattaminen yli 25:llä jäsenellä. enemmän pisteitä. Vielä tammikuussa 2015 saapui Kunniakirja esimerkillisestä johtamisesta piirissämme 107 I. KUTSU uusia jäseniä omiin klubeihinne Rekrytointi on tärkeää klubien vahvistamisessa ja paik- Mielestäni onnistuimme loistavasti kaudellani, SUUkakunnan tarpeisiin vastaamisessa. Ansaitset pisteitä RET KIITOKSET teille kaikille I-piirin Lionit, YHkasvattamalla uusia jäseniä ottaneiden klubien osuutta DESSÄ ME TEIMME SEN! piirissä. Prosenttiosuus klubeja, joita tarvitaan pisteiden keräämiseen kasvaa jokaisen kauden edetessä, jotta huomioidaan jatkuva, ympärivuotinen rek-rytointi. 6 VETERAANIEN KIITOS LIONEILLE LC Pyhäjoki – Merijärvi / Salmela Aimo ja Esteri Runsas kiitos teille! Keksitte hyvän aiheen, kun kutsuitte sotiemme veteraanit vaimoineen ja lesketkin. Joskus tuntuu, että olemme kaatopaikka kamaa. Elämme liian vanhoiksi. Teidän kutsunne iloisesti yllätti. Olimme valmiita tulemaan mukaan. Tuo kirkas lokakuinen iltapäivä virkisti meitä. Näitte vaivaa ja vastusta meidän takiamme. Haluan lämpimästi kiittää teitä arvon ”klupilaiset” ohjelmasta, kahvituksesta, kyydityksestä sekä kaikesta osaksemme saamastamme. Saimme tavata monia kasvoja, jotka tuntuivat tutuilta. Olimme kai joskus kaukaisessa nuoruudessamme tunteneetkin, mutta huomasin, että samalla matkalla olemme. Vuosikymmenet hälventävät muistiamme. En panisi pahakseni, vaikka joskus toistekin, olisi mahdollista viettää hetki yhdessä ja nauttia toistemme seurasta. Ei se aina tarvitse olla meille ilmaista. Hyvästä kannattaa maksaakin. Hyvää syksyn jatkoa, voimia ja terveyttä teille. Eeva Haarakangas Merijärvi EHDOKKAITA OVAT ASKO MERILÄ ID:KSI JA HARRI ALA-KULJU IP:KSI Lions on kansainvälinen, maailmanlaajuinen järjestö. Sen toimintaa on n. 210 maassa tai maantieteellisellä alueella. Jäseniä on lähes 1,4 miljoonaa. Kansainvälinen järjestö edellyttää laajaa kansainvälistä hallintoa. Korkeatasoista suomalaista hallinnon osaamista on hyvä viedä myös Lions-järjestön päämajan organisaatioon. Kansainvälisessä hallituksessa on kauden 201416 ajan Suomesta ID:nä Jouko Ruissalo LC Helsinki/Mellunmäestä. on juuri oikea. Tohtori Asko Merilä on IPCC eli juuri edellinen Suomen Lions-liitto ry:n puheenjohtaja. Asko Merilä on ollut Liiton hallituksessa yhteensä viisi kautta vuoden 2009 jälkeen. Asko Merilä oli piirikuvernöörinä kaudella 2008-2009. Ehdokkaat varmistuvat piirikokouksissa. Harri Ala-Kulju ehdolla IP:ksi Suomen ehdokkaana kansainväliseksi presidentiksi eli IP:ksi (International Presidentiksi) on PID Harri Ala-KulAsko Merilä äänestyksessä Vuokaju Espoosta. Valinta tulee vuosi vuotin vuosikokouksessa. Äänestämään! delta yhä todennäköisemmäksi. Ensimmäisen suomalaisen valinta tuoVuokatissa valitaan Suomen ID ehhon tehtävään on hyvin ilmeinen padokas heti seuraavalle kaudelle 2016rin vuoden sisällä, sillä seuraava vaVasemmalta Yatsuhiro Yamada, 2018, jonka kansainvälinen Convenlittava IP näyttää nyt olevan tulossa Asko Merilä ja Harri Ala-Kulju. tion myöhemmin virallisesti valitsee. Intiasta ja sitten Suomesta. Lapin LMikäli I-piirin piirikokous antaa kanpiirin Melvin Jones ja Lions Ritari – natustodistuksen ID-kisaan hakumetilaisuudessa Pellossa tammikuussa vieraillut tuleva kansainvänettelyn mukaan ilmoittautuneelle Asko Merilälle, niin I-piilinen presidentti, VP Jitsuhiro Yamada ilmoitti puheessaan voiristämme Vuokatissa suoritettavassa äänestyksessä on hallintomakkaasti tukevansa Suomen ehdokkaan valintaa. Pieni varjotieteiden tohtori Asko Merilä Utajärven klubista. Klubi on antapuoli valinnassa olisi se, että samasta maasta ei voi nykysäännut oman kannatuksensa jo tammikuussa. Kansainvälinen hallitus töjen mukaan olla sekä IP että ID. Valittavalle ID:lle olisi tälon erityisesti hallinnollinen organisaatio, johon Merilän koulutus löin muita tehtäviä. 7 Leijonien palveluaktiviteetit – Nuorison hyväksi! Nuoriso kohtaa tänä päivänä hyvin paljon erilaisia haasteita. Me leijonat(lionit) olemme tietoisesti valinneet palvelutoiminta-mme ”keihäänkärjiksi” tällä hetkellä juuri nuorison, unohtamatta vanhuksia ja muita avun tarpeessa olevia. On tärkeää, että me jokainen tiedostamme oman harrastuksemme pääpainoalueet, jotta viestit ja toiminta on yhdenmukaista, kun kerromme toiminnastamme muille. Pyydän kaikkia M-piirin leijonia ja klubeja pysähtymään hetkeksi ja miettimään, toiminko tällä hetkellä siten, että palveluharrastukseni tukee mahdollisimman hyvin tämän hetken tavoitteitamme paikallisesti ja valtakunnallisesti. Toivon, että kevään aikana pääsette vielä toteuttamaan monta nuorisoon kohdistuvaa palveluaktivi-teettia ja varmistatte myös niiden toteutumisen jatkossakin, kun suunnittelette ensi kauden toimintaa. Juuri tällä hetkellä monessa klubissa on oltu liikkeellä turvallisen netinkäytön teemalla, kun kansallista MEDIATAITOVIIKKOA on vietetty viikolla 7, kouluissa eri puolilla Suomea ja tempaukseen osallistuvat klubit ovat mm. jakaneet VASTUU ON MEIDÄN–opasvihot alueensa alakoulujen 3. luokkalaisille ja heidän perheilleen, koulujen kautta. Jos klubinne ei ole aktiviteettiä vielä toteuttanut, niin ei hätää sillä asia on ajankohtainen vuoden jokaisena päivänä ja iltana. noin 20 Leo klubia) Lisäksi klubeilla on paljon omia, paikallisia, nuorisoon kohdistuvia yksittäisiä aktiviteetteja kuten koulujen luokkien tukeminen esim. leirikoulujen kustannusten osittaisessa kattamisessa, ansioituneille opiskelijoille stipendien jakaminen keväisin koulujen lukukausien päättyessä, erityisapua tarvitsevien nuorten tukeminen monin eri tavoin, urheiluseurojen tukeminen eri muodoin jne.… Haluan tässä yhteydessä korostaa klubien merkitystä yhteisten, erityisesti nuorisoon kohdistuvien aktiviteettiemme toteutumisessa ja varmistamisessa. Usein klubin sisällä ja eri yhteyksissä/tilaisuuksissa puhutaan, että on ”omia” aktiviteetteja ja että olisi ”liiton” aktiviteetteja. Tämä näkemys on onneksi täysin väärä ja perusteeton. Olemme osa kansainvälistä, arvostettua palvelujärjestöä ja kaikki toimintamme perustuu paikallisten Lions klubien tuottamaan vapaaehtoiseen palveluun, joita itse kutsumme myös aktiviteeteiksi. Ilman paikallista toimintaa ei ole Lions palvelutoimintaa. On hienoa, että meillä suomalaisilla leijonilla ja Lions klubeilla on mahdollisuus auttaa ja tukea monin eri tavoin omien, klubin toiminta-alueen ihmisiä ja yhteisöjä. Tämän lisäksi useat paikalliset klubit ovat voineet osallistua myös kansainvälisiin aktiviteetteihin eri muodoin, josta esimerkkinä mm. käytettyjen silmälasien kierrätys-/keräysakti-viteetti, jossa me paikallisesti keräämme omalta alueelta käytöstä poistettuja silmälaseja ja toimitamme ne keskitetysti silmälaseja tarvitseville maille. Ilman tätä paikallisten Lions klubien keräystoimintaa/aktiviteettia emme olisi mukana ko. aktiviteetissa. Hyvin usein meidän paikalliset aktiviteetit ovatkin osa kansainvälistä palvelutoimintaa, -huomaa-mattamme. Hyvä niin! Tärkeimmät nuorisoon kohdistuvat kansalliset ja kansainväliset LIONSpalveluaktiviteettimme suuruusjärjestyksessä*, Suomessa, tällä hetkellä ovat: – Vastuu on meidän -aktiviteetti/kampanja (60.000 3. luokkalaista ja perhettä/kausi =tavoite) – Lions Quest, elämisen taitoja -ohjelma (500-800 kasvattajaa/kausi ja 15.000 nuorta sen seurauksena) – Kummilapsi-toiminta (1000+ nuorta Sri Lankassa) – Skeba -bändiskaba (600-800 nuorta/6 kisapaikkakuntaa) – Nuorisovaihto (300-400 nuorta/kausi) – Leo -klubit (200+ nuorta/ Mikäli nuorisoaktiviteetit herättivät 8 Lions Quest koulutukset Seuraavat Lions Quest koulutukset I-piirissä ovat Vuokatissa23.03.2015 Oulussa26.-27.3.2015 Lisätietoa Quest:sta löytyy liiton kotisivuilta: www.lions.fi Kiitos klubeille tuestanne Lion Quest -koulutuksen järjestämisestä. Eino Jakkula kysymyksiä, joista haluaisit jutella lisää, on puhelimeni auki 24/7 ! Toivotan aktiivista kevätkautta kaikille I-piiriläisille yhden tämän hetken palveluaktiviteettimme sloganin muodossa… -Vastuu on meidän! “Lapset opettavat meille monia asioita, mm. kärsivällisyytemme rajat.” (Franklin P. Jones) Jukka Isotalo Nuorisojohtaja 2014-17 [email protected] 050-3648 625 Arne Ritari -säätiön kuulumisia LCIF – Hyväntekeväisyysjärjestö Arne Ritari -säätiö Me leijonat olemme etuoikeutetussa asemassa, meillä on oma kaikkien leijonien yhteinen hyväntekeväisyysjärjestö Lions Clubs Internationalin säätiö, LCIF. Sen lisäksi, että klubimme lahjoittaa säätiölle varoja, niin voimme myös itse ja ystävämme antaa lahjoituksia tämän säätiön kautta hyväntekeväisyyteen. Voimme maksaa kannatusjäsenmaksuna avustuksen henkilökohtaisesti tai sitten yksi hyvä tapa on kerätä klubissa yhteinen lahjoitus säätiölle. Eikä kannata poissulkea mahdollisuutta suorittaa varainhankintaa lipaskeräyksellä. Säätiöltä varat menevät täysimääräisenä osoitettuun kohteeseen. Miten tämä on mahdollista? Säätiö toimii pääosin vapaaehtoisvoimin ja pieni organisaatio kattaa kulunsa aikaisempien kohdetta odottavien avustusten talletuskoroilla. Säätiö ei jaa varoja pelkästään katastrofeihin. Varoja käytetään myös erilaisiin hankkeisiin ja Lions Clubien avustusprojekteihin. Katastrofien lisäksi painopistealueina on näön suojelu, nuorison auttaminen sekä humanitääriset palvelut. LCIF:n varoilla vähennetään erilaisia silmäsairauksia, parannetaan kehitysmaiden koulutusolosuhteita rakentamalla kouluja ja nuorisokeskuksia sekä käydään taistelua maailmanlaajuisia sairauksia vastaan, kuten tuhkarokkoa ja diabetesta. Lahjoittamalla LCIF:lle voit itse päättää mihin painopistealueeseen varat käytetään tai vaihtoehtona on myös antaa LCIF valita itse kohteensa, jossa eniten apua tarvitaan. LCIF jakaa vuosittain avustuksia ja apurahoja keskimäärin 30 milj. US dollaria. Neljänkymmenen vuoden historian aikana näitä varoja on jaettu jo yli 700 miljoonaa dollaria. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää Suomen lionsklubien hyväntekeväisyyteen johtavia aktiviteetteja sekä vaalia Suomen lionstoiminnan kummin, Arne Ritarin, elämäntyötä maamme lionstoiminnan perustamisessa. Säätiö toteuttaa toimintaansa jakamalla apurahoja Suomen Lions -liitto ry:n jäsenklubien omille ja yhteisille piiri- tai liittotason aktiviteeteille sekä tukemalla muutenkin suomalaista lionstoimintaa. Muutoksia apurahaluokissa I -luokka Normaali säätiön apurahaohjesäännön mukainen apuraha Apuraha myönnetään klubin palveluaktiviteettinä suoritettavaan kohteeseen, enintään 50 % aktiviteetin rahallisista kustannuksista. Klubin oma rahasuoritus tulee olla vähintään samansuuruinen kuin myönnettävä apuraha. Klubilaisten suorittamaa työpanosta ei rahoiteta, vaikka suoritettavat työtunnit ovat merkittävänä tekijänä apurahan määrää päätettäessä. Pienin myönnettävä apuraha on 1.000 euroa. II -luokka Muut apurahat Säätiön hallitus voi harkintansa mukaan jakaa muita apurahoja kauden aikana enintään 10 000 euroa palveluaktiviteetteihin. Tästä määrärahasta myönnettävä apuraha voi olla enintään 50 % klubin käyttämästä rahasummasta. Anottavan apurahan tulee olla minimissään 250 euroa ja enintään 1 000 euroa. Apuraha maksetaan kuitteja vastaan. Kiitos veteraanit Säätiön hallitus päätti olla mukana ”Kiitos veteraanit” -projektissa klubien välityksillä siten, että säätiö myöntää klubien hallinnoimiin ja suorittamiin palveluaktiviteetteihin 50 % apurahan ilman, että klubille aiheutuu siitä 3-vuoden karenssia. Aiemmin myönnetty apuraha ei myöskään rajoita tämän apurahan käyttöä. Klubilla on oikeus ilman karenssia hakea tätä apurahaa vain yhden kerran. Apuraha on haettava 31.3.2015 mennessä. Apuraha maksetaan esitettyjen ostolaskujen perusteella ja nosto tulee tapahtua 30.6.2015 mennessä. Klubilaisten omia kustannuksia ei avusteta. Huomioitavaa Apurahakemus tulee tehdä hyvissä ajoin ennen kuin klubi ryhtyy minkäänlaisiin aktiviteetin toteutustoimiin. Adressit Arne Ritari -säätiön adresseja voi hankkia 10 euron kappalehintaan. Toivotaan, että jokainen jäsen käyttäisi vähintään yhden adressin kaudessa. Lions Ritari Jäsenyyttä voi anoa vain Suomen Lions-liitto ry:n jäsenklubin hallitus klubin omalle jäsenelle. Klubi voi hakea jäsenyyttä sellaiselle jäsenelleen, joka on ollut jäsen vähintään 5 vuotta ja toiminut aktiivisesti klubin eri tehtävissä ja/tai aktiviteeteissa useina toimikausina. Jari Hautala LCIF piirikoordinaattori D107-I LC Liminka/Liminganlahti Insinööritoimisto Solutra Oy Ari Brunni AR- toimikuntapuheenjohtaja, DC LC Liminka/Liminganlahti tarjoaa monipuolista liikennesuunniƩelu- ja kehiƩämispalvelua. Puh. 0407019454 9 Ajattele positiivisesti – uskalla toimia! Toimintakaudesta on jäljellä useita kuukausia, joten ennätämme vielä tehdä paljon hyvää. Aktiviteettivalikoima mahdollistaa monien, jo tuotteistettujen palvelukon septien helpon soveltamisen paikkakunnalle sopivalla tavalla. Yhdessä tekeminen ja viihtyminen sekä apua tarvitsevien auttaminen antavat meille jokaiselle hyvän mielen ja motivaation osallistua Lionstoimintaan. Näistä ja monista muista asioista olen puhunut useissa Lions-tilaisuuksissa, kirjoitellut LION-lehdissä ja blogeissani liiton sivuilla. Kevään kuluessa vierailen klubien vuosijuhlissa ainakin Kajaanissa ja Oulussa. Vuokatissa pidetään Lionsliiton 62. vuosikokous 12. - 14.6.2015, jota odotan jo innolla. Kokoukseemme osallistuu myös 2. kansainvälinen varapresidenttipari Bob ja Dianne Corlew (USA). Tiedän, että liiton vuosikokouksen järjestäminen on suuri ponnistus mukana oleville klubeille. Uskon että hyvällä yhteistyöllä lionit ja puolisot sekä muut talkoolaiset selviävät kunnialla tästä suururakasta. Ajattele positiivisesti Tohtori Norman Vincent Peale (1898 - 1993) on miljoonille ihmisille tuttu positiivisen ajattelun guru, jonka teoksista on ammennettu vuosikymmenten ajan voimaa ja luottamusta elämään. Myönteisen ajattelun avulla ihmisen tulisi 10 Suomen Lions-liiton laaja klubiverkosto on toiminut alkaneellakin kaudella ahkerasti, mistä standaarikokoelman edessä oleva puheenjohtaja Tuomo Holopainen antaa kaikille lämpimän kiitoksen. oppia luopumaan itsensä vähättelemisestä, lakata murehtimasta menneitä, inspiroitua luottamaan itseensä ja oppia elämään luontevan onnellista elämää. ”Sen teet mihin uskot”, kirjoittaa Norman Vincent Peale. Lion Olli Linjala (LC Vaasa/Meri) on pitänyt lukuisia Positiivisen ajattelun luentoja myös lioneille. Hän on todennut nettisivuillaan, että kielteisen asenteen pesiytyminen yhteisöön, on varmin niitti viimeistenkin selviytymiseen tarvittavien mahdollisuuksien menettämiseen. Asenteista syntyy menestyminen, hyvinvointi ja jaksaminen. Myönteisyys hamuaa onnistumisia - kielteisyys hylkii niitä. Toimintaympäristömme muutokset avaavat uusia mahdollisuuksia Kukapa osasi arvioida vuo- si sitten millaisessa ympäristössä toimimme keväällä 2015. Suomea koettelevat taloustaantuma, rakennemuutokset, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ja työttömyys. Monia paikkakuntia on ravistellut todella ikävät uutiset, kun yritykset toinen toisensa jälkeen on ilmoittanut lopettavansa toimintansa. Näin on käynyt I-piirinkin alueella, mutta sinnikkyys ja positiivisuus ovat kääntäneet menetykset voitoiksi, tosin yksilön kannalta ei aina. Nämä kaikki muutokset merkitsevät suuria haasteita lionstoimintaan, mutta muutokset tuovat tullessaan myös uusia mahdollisuuksia. Onko toimintaympäristöllä merkitystä klubien menestykseen? On selvää, että maaseudulla lähes kaikki tuntevat toisensa, siksi yhteisöllisyys ja sitoutumisaste saattavat olla paremmat kuin suurehkoissa kasvukeskuksissa toimivissa klubeissa. I-piirissäkin tästä on hyviä esimerkkejä. Myös Ylivieskassa Lionsseminaarissa puhunut Niina Rantamäki (Jyväskylän Yliopisto) puhui samasta ilmiöstä. Rantamäki totesi myös, että maassamme väestö keskittyy kasvukeskuksiin, ja tämä avaa mahdollisuuksia uusien klubien perustamiseen ja nykyisten klubien vahvistamiseen. Kasvukeskuksiin muuttaa runsaasti väestöä ja monilla heillä on halu juurtua uuteen asuinympäristöönsä. Tarjotaan heille jäsenyyttä. Kuten tiedämme, ei uusia klubeja synny ilman hyvää suunnittelua, eikä nykyisten klubien yhteisöllisyys kehity itsestään. Ennakoiva strateginen kehittämistyö on toimintamme elinvoimaisuuden ja menestymisen varmistamista pidemmällä aikavälillä. Kaikilla sektoreilla hallintokulttuuri joutuu uudistamaan toimintansa asiakas lähtöisemmäksi ja joustavammaksi. Tämä koskee myös Lions-toimintaa. Sisäisen toiminnan näkökulmasta jäsen = asiakas. Jäsentutkimus on tärkeä tietolähde Toiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä, askel askeleelta etenevää työtä. Yksittäisellä mielipiteellä ei voi johtaa minkään organisaation toimintaa, mutta havaittuihin puutteisiin tai virheisiin voi toki puuttua välittömästi. Jäsentutkimuksia tehdään, koska halutaan saada mahdollisimman laaja määrä tietoa jäsenistön kokemuksista, odotuksista ja trendeistä. Jäsentutkimus antaa paljon näkemyksiä, joita hyödynnetään Lions-liiton, piirien ja klubien toiminnan suunnittelussa. Klubit ja jäsenistö hyötyvät saaden laadukkaampaa ja monipuolisempaa koulutusta, parempaa viestintää, parempia kokouksia ja muita tilaisuuksia. Kaiken kaikkiaan Lions-toimintaa voidaan kehittää systemaattisemmin. Luonnollisesti tutkimusraportti on kaikki- en klubien hyödynnettävissä. Aiheesta voi pitää vaikkapa klubiesitelmän. Kehittämisessä ratkaisee tahto ja yhteinen unelma Muutosvalmentajat toteavat, että haluttuja muutoksia organisaatioiden toiminnassa ei tapahdu, mikäli yhteistä halu- ja tahtotilaa ei ole. Kun kaikilla on tunne, että olemme samassa veneessä, voi toimintamme olla vieläkin tuloksellisempaa. Mielessä on syytä pitää pari tärkeää asiaa; arvostamme toisiamme, ja toimimme Lions-periaatteiden mukaisesti. Perinteitämme kunnioittaen on ylläpidettävä kehittymistä, intoa ja sitoutumista, ei väkisin, vaan rennolla ja innostuneella otteella. Olen puhunut tiimityön puolesta, sillä kukaan ei pärjää yksin, mutta tiiminä voimme saada aikaan paljon hyvää. Rohkaisen klubeja päivittämään omat sääntönsä Lions-klubien mallisääntöjen mukaisiksi. Kokemukset ovat osoittaneet, että uudet säännöt avaavat klubeille uusia mahdollisuuksia kehittää yhteisöllisyyttä ja kasvua sekä palvelu- ja varainhankinta-aktiviteetteja. Kiitos Veteraanit! -palvelukampanjalla poistamme yksinäisyyttä Sotiemme veteraaneja on jäljellä enää vajaa 30 000. Veteraanit ovat kunniakansalaisiamme ja heille voimme tarjota pieniä arjen palveluja. Veteraanien yksinkertainen pyyntö on, että lionit kävisivät tervehtimässä heitä ja poistaisivat heidän yksinäisyyttään. Tärkeitä päivämääriä ovat Talvisodan päättymispäivä 13.3. ja Kansallinen veteraanipäivä 27.4. Monilla paikkakunnilla on näinä päivinä juhlatilaisuuksia, joihin veteraanit tarvitsevat kuljetuspalveluja. Toivon, että palvelukampanja ei olisi pelkästään kuluvan kauden aikana tapahtuvaa. Pyritään luomaan veteraaneihin pysyviä kontakteja – viimeiseen iltahuutoon saakka. Jäsenohjelma Ask One – Keep All Uusia jäseniä on otettu vastaan kaikkialla. Jäsenhankintavauhdista olen hyvin iloinen, mutta kannan edelleen huolta suurehkosta jäsenpoistumasta. Me pystymme kääntämään jäsenkehityksen ripeään kasvuun, jos klubikohtaisesti niin päätetään. Olisiko siinä yksi yhteinen unelmamme? Ask One -periaate voi laajeta nopeastikin, kun uudet vähän aikaa mukana olleet jäsenet alkavat kysellä omasta lähipiiristään uusia jäseniä. Jotta näin kävisi, tulisi kummien tukea, ohjata ja rohkaista uusia jäseniä toimimaan aktiivisesti. Huolehditaan siitä, että uudet jäsenet saavat vastuuta ja heitä kuunnellaan. Se on varmin tae säi- lyttää heidät mukana. Monille, varsinkin nuoremmille jäsenillemme, yksi tärkeä syy liittyä Lions -järjestön jäseneksi on se, että toimintamme on kansainvälistä. Järjestömme kautta voi luoda hyviä suhteita ja saada hyviä ystäviä kaikkialta maailmasta. Jäsenhankinta on loppujen lopuksi helppoa. Pitää vain muistaa kysyä jäseneksi. Yhtä tärkeää kuin saada uusia jäseniä, on huolehtia nykyisen jäsenistön tyytyväisyydestä ja viihtyvyydestä. Varmistetaan, ettei heidän Lions-kipinä pääse sammumaan. Arvostetaan jokaista jäsentä, hänen sitoutumistaan ja aktiivisuuttaan. Kiitos lienee yksi tärkeimmistä motivointikeinoistamme. Hyvät I-piirin lionit, puolisot, seuralaiset ja leot Kevään viimeiset klubikokoukset ovat hyviä hetkiä kiittää ja palkita aktiivisia lioneita sekä muistaa heitä Lions-liiton ansiomerkeillä, Melvin Jones -jäsenyydellä tai Arne Ritari -killan Lions -ritariarvolla. Tiedot ansiomerkeistä löytyvät Lionsvuosikirjasta tai www.lions. fi sivuilta. Toivotan teille hyvää menestystä lionstyössänne. Apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä on paljon, joten lionien apua tarvitaan. Yhdessä tekemällä saamme paljon hyvää aikaan. Vahvempina yhdessä! Tuomo Holopainen Puheenjohtaja 11 Kesistä parhain Jo varhain aamulla heinäkuun 12. päivä aloitin matkani kohti tuntematonta. Lähdin LC Haukipudas/ Kellon avustamana toteuttamaan vaihtovuosihaavettani, mutta hiukan pienemmässä mittakaavassa kolmen viikon mittaisena kesävaihtona kohteenani Itävalta ja Vienna and around -leiri. Kesävaihtoni koostui ensin viikon mittaisesta kotimajoituksesta, jonka itse vietin Sankt Stefan am Waldessa lähellä Tsekin rajaa ja Linziä. Kahden viikon pituisen leirimme tukikohta oli Eisenstadtissa, joka sijaitsi noin 70 kilometriä Wienin eteläpuolella. Perhemajoituksessa lähellä perhettäni asui kahdeksan muuta leiriläistä, kolme Wieniin suuntaavaa ja neljä musiikkileirille menevää. Kaikille perheille ja leiriläisille oli koko viikon ajaksi järjestetty joka päivälle yhteistä tekemistä ja kävimme muun muassa veneilemässä Tonavalla, kiipeilemässä puissa seikkailupuistossa, ihailemassa Itävaltaa Tsekin puolelta,ampumassa jousipyssyillä sekä kaiken huipentavana pääsimme upealle Altausseejärvelle, jonne oli kokoontunut kaikki musiikkileirillemenijät sekä lähialueen muut Itävallan leiriläiset. Tytöt saivat puettavakseen perinteiset itävaltalaiset dirndl-mekot ja pojat lederhosenit -nahkashortsit. Järveä ympäröivät Alpit joka puolel- ta. Kaikki päivät olivat leirillä kuitenkin aamusta iltaan täynnä ohjelmaa, joten loppuvaiheessa kova tahti alkoi jo väsyttää. Nuorisoleiriläiset Itävallassa. ta ja näimmehän myös lunta keskellä heinäkuuta, joidenkin vuorten huipuilla on ikilumi. Viikon perheessä olon jälkeen yksi perhemajoituksen äideistä ajoi minut sekä kolme muuta leiriläistä läpi Itävallan leirikohteeseemme Eisenstadtiin. Leirillä meitä oli vastassa leirin johtaja Christoph eli Isi sekä toinen leiriohjaaja Sabine. Muut leiriläiset olivat jo asettuneet taloksi ja saimmekin viimeiset vapaat huoneet poikien kerroksesta, onneksi samassa kerroksessa oli toinen tyttöjen huone. Leirin ensimmäiset päivät menivät lähinnä tutustuen muihin leiriläisiin sekä kaupunkiin. Eisenstadt on erittäin vie- hättävä pieni kaupunki, josta löytyy jokaiselle jotain - mahtavaa jäätelöä ja mahdollisuuksia shoppailla. Leiriläisiä oli lähes 20:stä eri maasta ja kaukaisimmat olivat tulleet Kanadasta, Meksikosta sekä Japanista. Minun lisäkseni leirillä oli myös kaksi muuta suomalaista tyttöä. Leirin sukupuolijakauma oli tyttövoittoinen sillä poikia oli vain 7 ja tyttöjä 23. Leirin aktiviteetteinä oli paljon urheilua ja kulttuuria. Kävimme muun muassa läheisellä järvellä pyöräilemässä, vuorella vaeltamassa ja koskea laskemassa sekä kolme kertaa Wienissä, läheisissä linnoissa ja kartanoissa. Leiri oli juuri sopiva sekoitus kulttuuria ja urheilua - kumpaakaan ei ollut yliannostus- Lopulta kahden erittäin nopeasti menneen viikon jälkeen leiri saatiin päätökseen. Oli aika sanoa hyvästit ihmisille, joiden kanssa olit parhaimmillaan viettänyt kolme viikkoa yhdessä. Koko kolmelta viikolta jää monta uskomatonta muistoa, kokemusta ja ystävää, joita ei varmastikaan olisi kokenut tai tavannut ilman leiriä. Niitä hetkiä muistelen varmasti vielä vuosienkin päästä, toivottavasti yhdessä Itävallan ystävien kanssa. Kiitän LC Haukipudas/Kelloa saamastani mahdollisuudesta osallistua nuorisovaihtoon. Fanny Lahdenkauppi Oulu, Kello LC Liminka/Lakeus järjesti toimintaa ja tapahtumia lapsille ja nuorille Klubimme tämän vuoden painopiste on lapsi- ja nuorisotyö. Perinteisen varainkeruun sijaan päätimme järjestää alueen nuorille mukavan tapahtuman, kertoo klubin presidentti Tommi Kangas. ROKKIS-tapahtuma järjestettiin Limingan ”Taiteilua”-viikonlopun yhteyteen yhteistyössä kunnan kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa. Tapahtuman alkuilta oli suunnattu lapsille ja koko perheelle. Tämä osuus olikin selkeästi suositumpi. Iltakahdeksalta alkoi nuorten Rokkis, joka jatkui puoleenyöhön. Klubin ladyt järjestivät tapahtumaan buffetin, jonka tuotto osaltaan auttoi tapahtuman järjestämisessä. Lisäksi tapahtumaa rahoitettiin nimellisellä pääsymaksulla sekä tapahtumajulisteen yritysmainoksilla. Rokkiksessa esiintyivät Limingan Talentit, paikallisia bändejä sekä pääesiintyjänä alajärveläinen kolmen lukiolaispojan yhtye RM. Yhtye voitti yläasteikäisten rockin Suomen mestaruuden vuonna 2012 ja sijoittui kolmanneksi Lions-liiton Skeba-bändikilpailussa vuonna 2013. 12 RM esiintyi Limingan lapsille ja nuorille. LC Kiiminki, meidän lionien tämän kauden yksi aktiviteetti on Kiitos Veteraanit Tätä me olemme toteuttaneet monella tapaa omassa klubissamme, ja aijomme jatkaa ainakin yhteistä lounas hetkeämme veteraaniemme kanssa. Tämä perinne on jatkunut klubissamme jo vuosia. Todella hienon ja mieliinpainuvan aktiviteetin teimme Simo Miesmaan luona. Hän on sotiemme veteraani ja hän on myös ollut Kiimingin lionessa mukana aikoinaan. Tehnyt hienon elämän työn monella saralla elämänsä aikana. Simo asuu omakotitalossa yksin. Kevyet työt vielä luonnistuu, mutta ison pihan hoitaminen on mahdottomuus. Saimme kutsun tulla auttamaan. Syksyn lehdet olivat vallanneet hänen pihansa täysin. Sade esti muutaman kerran työmme, mutta viimein ilmat suosivat meitä. Tosin seuraavan päivänä oli jo lumi maassa, eli viime hetkeen olimme liikkeellä. Posket punassa ja mutta mieli virkeenä kärräsimme lehtiä kompostiin. Jopa auton peräkärryllä kuljetimme lehtiä lähimetsään. Simo kävi välillä toteamassa, että työ luistaa hyvin. Pitäähän joka työmaalla olla päällysmies. Työn lomassa kävimme vuoronperään kaffella ja rupattelimme Simon kanssa maailman menosta. Simo kiitteli kovasti ja totesi että yksin asumisessa on se huono puoli, kun puuttuu se juttukaveri. Niin yksinäisyys taitaa olla ongelma numero yksi monella kanssakulkijallamme. Lähdimme hyvillä mielin Simon luota. Hän vilkutti meille portailta, ja kiitteli kovasti ja pyysi käymään kylässä. Luulenpa jotta tapaamme hänet ensi vuonnakin samoissa merkeissä, mutta tätä vartenhan me lionit olemme auttamassa lähimmäisiämme. Eija Tuomaala 13 I Kansainvälinen Nuorisole -Piirin klubit Oulunsalosta, Kempeleestä, Limingasta ja Hailuodosta järjestivät Kansainvälisen Nuorisoleirin Oulussa 4.-14.8.2014. Päävastuullisena leirijärjestäjänä toimi LC Oulunsalo. Have Fun under the Nordic Sun – nimiselle leirille osallistui 30 nuorta 19 eri maasta. Kauimmaiset vieraat tulivat Panamasta, Meksikosta, USA:sta ja Japanista. Iältään nuoret olivat 16-21 vuotiaita. Leiri oli osa Lions-liiton kansainvälistä nuorisovaihtoa, mikä on 1621 vuotiaille nuorille tarkoitettu mahdollisuus kesäaikana tutustua toiseen maahan, kulttuuriin, nuoriin, perheoleskeluun ja kansainväliseen leiriin. Kohdemaita on ympäri maailmaa ja vaihdon pituus on kohteesta riippuen 3-6 viikkoa. Vaihtoon lähtevä varten nuori tarvitsee ”sponsorikseen” paikallisen Lions-klubin. Nuoret saapuivat Ouluun noin viikko ennen leirin alkua ja majoittuivat perhemajoituksessa. Perheiden mukana nuoret pääsivät tutustumaan suomalaiseen kotielämään ja jotkut heistä myös erilaisiin suomalaisiin kesänviettotapoihin, mökkielämään ja kalastukseen. Osa leiriläisistä vieraili perheviikon aikana mm. Rovaniemellä, Ranualla ja Kuusamossa. Leiripaikkana oli koulutuskeskus Pohto Oulussa, Nallikarin hiekkarantojen välittömässä läheisyydessä. Poikkeuksellisen lämpimästä säästä johtuen, nuoret viihtyivätkin vapaa-aikanaan rannalla yömyöhään pelaten jalkapalloa ja beach volleyta. Leirillä mukana olevat Lions Clubit järjestivät vuorollaan ohjelmaa nuorille, vieden heidät esim. Hailuotoon, Liminganlahdelle, Turkansaareen ja Tietomaahan. Leirin aikana nuoret esitteleivät kotimaansa toisille nuorille ja suunnittelivat yhdessä musiikkipainotteisen ohjelman leirin päätöstilaisuuteen. Monipuolisesta leiriohjelmasta mieluisimpia nuorille olivat erilaiset urheiluaktiviteetit, purjehdusretki Varjakan saareen sekä suppailu, eli seisaltaan melominen Oulun edustalla. Museot ja kirkot eivät nuoria niinkään kiinnostaneet, mutta myös niihin tutustuminen kuului leirin ohjelmaan. Nuoret olivat tutustuneet Suomeen jonkin verran etukäteen internetin kautta ja kuulleet kommentteja myös ystäviltään. He olivat lukeneet Suomen kauniista luonnosta ja tuhansista järvistä. Suomalaisia ihmisiä heille oli yleensä moitittu kylmiksi ja hiljaisiksi, mutta tämä käsitys muuttui jo perheviikon aikana. Perinteinen Väsyneet leiriläiset Japanista. 14 HAVE FUN UNDER Ja niin leiri päättyi ja koitti lähtöpäivä. Leiri oli ihan ja onnistunutta leiriohjelmaa. Nu Aikaisen lähdön vuoksi olimme väsyneitä, mutt Tutustuimme Hailuodon nähtävyyksiin j eiri Oulussa 4.-14.8.2014 THE NORDIC SUN! n mahtava! Leiriläiset kiittelivät hyvää ryhmähenkeä uoret jäivät kaipaamaan toisiaan ta sinnittelimme hereillä koko päiväretken ajan. ja ehdimme myös viettää aikaa rannalla. suomalainen ruoka maistui nuorille hyvin, mutta ruisleipään ja salmiakkiin he suhtautuivat varauksella. Leirin viimeisen illan päätöstilaisuuteen kutsuttiin mukaan myös isäntäperheet. Yhteisen illallisen jälkeen musikaalisesti lahjakkaat leiriläiset esiintyivät yleisölle yhdessä ja erikseen. Viimeisenä ohjelmanumerona oli leirin vanhimpien poikien tanssiesitys YMCA-kappaleen tahtiin. Tanssiin yhtyivät lopuksi myös leirin järjestelyissä mukana olleet Leijonat. Iloinen ilta päättyi halauksiin ja ikävän kyyneliin. Toivottavasti mahdollisimman moni tapaa toisensa vielä joskus uudestaan. Leiriläisiltä pyydettiin leirin lopussa palaute leirin tiloista, ohjelmasta, ruoasta, aktiviteeteista, hotellin henkilökunnan sekä Leijonien palvelusta. Kokonaisarvioksi 2/3 leiriläisistä antoi erinomainen ja loputkin hyvä. Heikkoa kokonaisarvosanaa ei antanut kukaan! Leiriläiset kiittivät hyvistä muistoista, mukavista ihmisistä ja aktiviteeteistä. Joku olisi halunnut olla leirillä pidempään ja moni toivoo voivansa vierailla Suomessa vielä uudelleen. Leiriläisten vanhemmat ja läheiset pääsivät seuraamaan leirin ta- pahtumia päivittäin Host-Leijonien ylläpitämän leiriblogin välityksellä. Blogissa jaettu teksti ja useat kuvat ovat myös leiriläisille itselleen mukavia muistoja yhdessä vietetystä ajasta. Tietoa ja kuvia jaettiin myös leirin oman, suljetun facebook-ryhmän kautta. Leiriläiset ovat päivittäneet kuulumisiaan ryhmään myös leirin jälkeen ja ompa osa KeskiEuroopassa asuvista leiriläisistä jo tavanneetkin toisensa uudestaan. Moni leirillä solmittu ystävyyssuhde kestää parhaimmillaan koko loppuelämän ajan. Söimme lounasta Turkansaaren ulkoilmamuseossa sijaitsevalla herttaisella mökillä. Lounaan jälkeen kiertelimme ympäri Turkansaarta, mihin on pystytetty vanha kylämiljöö. Hyvää englantia puhuva naisopas esitteli museosaarta meille. 15 LC Oulunsalo kiitti lion Ilkka Saarenpäätä LC Oulunsalon veljet kokoontuivat toukokuussa 2014 juhlistamaan 42. toimintakautensa päättymistä perinteiseen klubin kevätjuhlaan Hotelli Airport Vihiluotoon. Klubin presidentti Kari Syrjärinne toivotti veljet leideineen tervetulleiksi ja kutsui klubin pitkäaikaisen jäsenen lion Ilkka Saarenpään Melvin Jones -jäseneksi. Lion Ilkka Saarenpää on toiminut klubin aktiivisena jäsenenä vuodesta 1987 lähtien. Toiminut mm. klubin presidenttinä sekä I -piirin tehtävissä lohkon puheenjohtajana ja alueen puheenjohtajana. Presidentti Kari Syrjärinteen kiitossanoihin klubilaisten oli helppo yhtyä.“Parahin klubi-veljemme, olet hyvä juuri sellaisena kuin olet. Kiitos”. LC Oulunsalo Klubipresidentti Kari Syrjärinne luovuttaa asiaan kuuluvat tunnukset veli Ilkka Saarenpäälle. LC Ii Lions Club Iin pikkujouluissa perjantaina 12.12. 2014 otettiin vastaan kaksi uutta lionia Heikki Helekoski ja Hannu Aalto. Lisäksi pitkäaikainen jäsen lion Jari-Jukka Jokela lyötiin Lions-ritariksi. Reino Haverista muistettiin merkkipäivän johdosta. Lions-ritari Jari-Jukka Jokela, ritarit Risto Paaso, Väinö Klasila ja Reino Haverinen. I-piirin Golfmestaruuskilpailu Syyskuussa pidettiin I-piirin Golf-mestaruuskilpailu Siikajoella. A-sarjan voitti Kimmo Hirsilä, LC Oulu. 16 Uudet lionit Heikki Helekoski, ja Hannu Aalto, past presidentti Arto Kaisto, rahastonhoitaja Eero Turtinen ja presidentti Jukka Pietikäinen. Terveisiä Jäsentoimikunnasta! Hyvää alkanutta vuotta 2015 kaikille Tervaleijonan lukijoille! Ensimmäinen puoli vuotta piirin jäsenjohtajana on takana ja alkukausi on ollut vauhdikas. Jäsenasiat ovat puhuttaneet koulutuksen muodossa, mutta muutenkin. Tällä kaudella on haluttu erityisesti kiinnittää huomiota jäsenviihtyvyyteen klubeissa ja sen myötä siihen, että jäsenet ovat sitoutuneita ja pysyvät toiminnassa mukana. Jäsenjohtajakoulutuksen yksi tarkoitus on ollut kartoittaa klubien tämänhetkistä jäsentoimintaa ja miten siinä voitaisiin piiritasolla auttaa. Nyt kun klubeissa aletaan pikkuhiljaa kasata tulevan kauden hallitusta ja tuleva presidentti suunnittelee omaa kauttaan, haluaisin että kiinnitätte erityistä huomiota siihen, että ensi kaudella jokaisessa piirin klubissa olisi nimettynä jäsentoimikunta. Jäsentoimikunnan toiminta tulisi olla hyvissä ajoin suunniteltua ja tavoitteellista. Ajatuksena on nimittäin suunnata koulutusta klubien jäsentoimikunnalle ja koulutuksen suuntaaminen edellyttää, että ko. virkailijat ovat selvillä. Haluan toivottaa kaikille piirin klubeille oikein aurinkoista kevättä, tavataan piirin vuosikokouksessa ja kuulisin mielelläni klubinne jäsenkuulumisia jatkossakin! Muistakaa kysyä uusia jäseniä mukaan ja samalla huolehtia nykyisistä jäsenistä, näin me menestymme! LC Oulu/Oulujoki Klubimme lähestyy keski-ikää, sillä v. 2016 täytämme 40 vuotta. Kuluva toimintakausi mennään aika rauhallisesti, mutta aktiivisesti. Jokavuotinen jouluavustus Oulujoen seurakunnan diakoniatyölle on suurin yksittäinen avustuksemme. Perinteisiä avustuskohteita ovat alueemme peruskoulut. Niitä muistamme stipendeillä, hymypatsailla ja leirikouluavustuksilla. Klubissa viihtymistä pyrimme pönkittämään yhteisillä tuokioilla klubikokousten ulkopuolella. Syksyllä olimme risusavotassa Oulun Leimasintehtaan maisemissa. ”Tämähän oli mukana savotta”, oli yhteenveto tapahtumasta. Tuo olkoon mottona kaikessa Leijona-touhussa. Arne Ritari ja Melvin Jones-palkitsemiset toteutetaan juhlavuonna. Leijonaterveisin Sanna Suomela, GMT - D 17 LC Oulu/Avain Joululeijona tuli lapsiperheen tueksi Oululaisen lapsiperheen nuori äiti sairastui vakavasti, mutta leijonien tuki pelasti perheen joulun Oululaiset Maijan ja Matin pysähdytti kesällä tieto Maijalla todetusta vakavasta sairaudesta. Ankara tauti vaati kovat lääkkeet ja tiiviit hoidot. Maija joutui jättämään kokonaan työnsä, joka muutenkin oli ollut satunnaista. Perheen tulot romahtivat. Joulu oli tulossa. Alle kouluikäiset lapset Sini ja Sami odottivat kovasti joulua, mutta äidin tilanne suretti. Joulun valmisteluun ei ollut perheessä voimia eikä varoja. lekin lahjakortti sekä kaikille perheen tarpeiden mukaisia joululahjoja. Yksi saajista oli Maijan ja Matin perhe. Lahjat otettiin heilläkin kiitollisina vastaan, vaikka Samia vähän mietitytti, miksi tuojana oli joulupukin sijaan joululeijona! Maijan mukaan leijonien tuki pelasti heidän perheensä joulun. Ajatukset voitiin hetkeksi siirtää pois Maijan sairaudesta. Juhlahetki arjen keskelle tuli koko perLions Club Oulu/Avaimen leijonat tekivät syksyn aika- heelle tarpeeseen. Maijan hoidot jatkuvat, mutta tuntuna kovasti talkootöitä. Näin kerätyt varat leijonat halu- vat auttaneen. sivat käyttää tuen tarpeessa olevien perheiden hyväksi. Joulun alla useampi Oulun seudun perhe sai vieraakseen Kari Salmela leijonan. Tuomisina oli laatikollinen jouluruokaa, joil- LC Oulu / Sarat lahjoitti 20-juhlavuotenaan Hiirosen kodille taidetta 20 vuotta sitten perustetun ensimmäisen oululaisen pelkästään naisista koostuvan Lion Club Oulun Sarat ristittiin Oulussa vaikuttaneen Sara Wacklin (1790–1846) mukaan. Hänet muistetaan yhteiskunnallisena vaikuttajana, kirjailijana, kasvattajana ja jopa vähävaraisten tukijana. Hän oli aikanaan myös uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä Oulussa. Hänen esimerkkinsä kannusti Lions Oulu/ Sarojen perustamisillassa 9.9.1994 mukana olleita 26 naista toimimaan hänen jalanjäljissä. LC Oulu / Sarojen 20-vuotiseen historiaan on mahtunut monia erilaisia aktiviteettejä, hyväntekeväisyyttä, kulttuuritekoja ja runsaasti hauskoja muistoja. Klubin toiminnan johtotähtenä on kuitenkin ollut auttaminen koko 20-vuoden toiminnan ajan. Lokakuun toisella viikolla vietetyllä valtakunnallisella vanhustenviikolla LC Oulu / Sarat järjesti Hiirosen vanhainkodilla oululaisten nuorten musisoiman ”Sara-konsertin”, jonka yhteydessä Hiirosen vanhainkodille lahjoitettiin lion Lea Pihkalan maalaamat taulut. Varsinaista 20-vuotisjuhlapäivää LC Oulu/ Sarat vietti 13.9.2014 Oulussa Ravintola Hilkussa tunnelmallisissa puitteissa. Juhlassa sai Lions-ritarin arvon perustajajäsen Liisa Lakkala. Samalla palkittiin myös useita jäseniä vuosien arvokkaasta työstä. Tyytyväisenä katsomme tulevaisuuteen. Klubin toimintaa oli aloittamassa 26 naista, ja nyt meitä on 32. Perustajajäseniäkin on toiminnassa vielä mukana 15. Joitakin eroamisia on tapahtunut, mutta uusia aktiivisia naisjäseniä olemme saaneet tilalle oululaisten palvelu- ja auttamistyöhön. Marja-Leena Kärkkäinen LC Oulu/ Sarat presidentti 18 Kuhmo/Helenat Kevätsiivous Eräänä toukokuun aurinkoisena iltapäivänä matkasimme kimppakyydillä Invapirtin siivoustalkoisiin. Saavuimme paikalle iloisin mielin. Pirtti pihapiireineen oli aivan järven rannassa. Sateisen aamun jäljiltä aurinko tanssi taivaanrannassa. Työt alkoivat sujua sutjakkaasti. Aluksi ripsittiin hirsisen pirtin seinät ja katto, ikkunat pestiin ulkoa, sisältä ja väleistä. Vietiin ulos kaikki sohvien tyynyt, raanut ja matot. Ikkunaverhot otettiin pois. Ulkona alkoikin sitten mattopiiskan raivoisa laulu. Muutama meistä lähti sytyttämään saunan padan alle tulta ja kantamaan pataan vettä järvestä. Yläkertaan lähti pieni porukka. Sieltäkin tuotiin alas kaikki vuodevaatteet ja matot. Perusteellinen siivous alkoi sielläkin. Kaikki lattiat pestiin. Pöly lensi ja hiki virtasi. Tauko olikin tarpeen. Nautimme makoisat pullakah- LC Kuhmo/Helenat tuottamassa hyvää meiltä sekä itsellemme, vit auringon säteiden tanssiessa ympärillämme. Tauon että Kuhmon Invalidit ry:lle. jälkeen pantiin kaikki tavarat paikoilleen. Iloinen mieli löytyy meidän jokaisen sydämestä. Teksti: Sinikka Soikkeli ja Riitta Tiainen LC Kuhmo/Helenat tuottamassa hyvää mieltä sekä itKuva: Sinikka Soikkeli sellemme että Kuhmon Invalidit ry:lle LC Haukipudas/Kello Nuorison tukena yli 40 vuotta Toiminta-ajatuksemme mukaan teemme yhdessä työtä haukiputaalaisten lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, sotiemme veteraanien, vammaisten, perheiden ja apua tarvitsevien tukemiseksi. Perustamamme Haukipudas-hiihto hiihdetään 35. kerran vuonna 2015. Kesällä olimme lahjoittamassa pyörätuoleja Haukiputaan vanhusten asumispalveluille sekä tukemassa Haukiputaan kotiseutumuseon perusparannusta. Haukiputaan rintamaveteraanit saavat meiltä vuosittain rahallisen lahjoituksen tukemaan veteraanien kotona asumista. Lahjoitamme vähäosaisille perheille jouluruokaseteleitä. Tuemme nuoria muusikkoja Haukiputaalla sekä Haukiputaan lukiosta ja Ammattioppilaitoksesta valmistuvia. Yhdelle haukiputaalaiselle nuorelle mahdollistamme osallistumisen kansainväliseen nuorisovaihtoon. Vuodesta 1997 tehdyistä kalentereista olemme järjestäneet pysyvän näyttelyn kalenterin vuodelle 2015, jonka aiheena on tällä kertaa kalentereiden kansilehdistä Haukiputaan terveysasemal- Kiiminkijoki. le. Täydennämme näyttelyä vuosittain uudella kalenteHannu Liljamo rilla. Olemme yhtenä järjestämässä Haukiputaalla vuoLC Haukipudas/Kello den 2014 itsenäisyysjuhlaa. Olemme jälleen julkaisseet presidentti 19 VIHANNIN HÄRKÄJUHLAT KOKOSI YHTEEN 1200 JUHLIJAA Vihannin Lions toiminnan alkuvaiheessa, lähes 50 vuotta sitten, Lauri Pellikan aloitteesta syntyi idea ”tuottavasta ja vähätöisestä” yleisötapahtumasta Vihannin Härkäjuhlista. Tapahtuman paikaksi valittiin Vihannin Mäntylampi ja ajankohdaksi elokuun toinen lauantai juuri sopivasti kesälomien päätösvaiheeseen. Härkää vartaassa, tanssia, musiikkia ja leppoisaa yhdessä oloa. Siinä resepti, jolla toivottiin yleisön saapuvan juhlille. Heti ensimmäisestä kerrasta alkaen yleisö otti tapahtuman omakseen ja Härkäjuhlista muodostui suosittu ja odotettu maakunnallinen loppukesän huipentuma. Alkuvuo- Elokuun tummenevassa illassa Samba el Gambo. sien jälkeen Vihannin Urheilijat liittyivät mukaan toteuttamaan juhlia. la ja 50. Härkäjuhlat tarjosivatkin monipuolista ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Sisälavan ohVuoden 2014 Härkäjuhlia Vihannin Lions Club jelma oli keskittynyt tanssimusiikin ympärille ja oli valmistellut yhteistyökumppaneineen huolel- ulkolavalla yleisö sai kokea elämyksiä voimailusta musiikin ja tanssin taikaan. Härkäravintola piti nälän loitolla maittavilla annoksillaan. Sisälavalla esiintyivät Anne Mattila ja Mistralorkesteri sekä Tangokuningas Pekka Mikkola Onnenpotku-orkesterin kanssa. Ulkolavalle oli mahdutettu todella kattava kooste edellisten Härkäjuhlien suosittuja ohjelmanumeroita sekä myös uusia taitajia. Heti illan aluksi starttasi Hannu Kuorilehdon organisoima Voimamieskisa HärkäOpen. Tunnelmaa ja tiukkaa puristusta ei puuttunut, kun etsittiin Härkäjuhlien voimamiestä 2014. Ulkolavan ohjelman juonnosta vastasi taiteilija Ari Kettukangas. HäPussitappelua hymy huulilla. nen johdolla ulkolavalla vierailivat muun muasbo, bändit Valtapiiri, Wilsoninpinta ja Gobra. sa Kokkolalainen sambaryhmä Samba el GamLapsille ohjelmistoa tarjosivat ulkolavalla Ari kettukangas, Maija Mänttäri, Nea Käpylä ja Carnival Disco. Huvialueella oli mahdollisuus osallistua peleihin ja kilpailuihin, jotka ovat aina kuuluneet Härkäjuhlien perinteisiin ohjelmiin. Parhaimmat kiitokset esiintyjille, yhteistyökumppaneille ja talkooväelle sekä yleisölle onnistuneista Härkäjuhlista. Kuvat Susan Nokia, Pekka Räsänen. Juhlalogo Juho Nivala. Kuvat Susan Nokia, Pekka Räsänen. Juhlalogo Juho Nivala. Lions Club Vihanti Härkä Open – kyllä nousee! 20 TERVAHAUDAN POLTTO TURKANSAARESSA JUHANNUKSENA 2014 Erkki Simonen Eräs Pohjois – Pohjanmaan museon osaalue on Turkansaaren ulkoilumuseo, jossa voi tutustua vanhoihin elinkeinoihin kuten maa- ja metsätalouteen, karjanhoitoon, kalastukseen ja tervanpolttoon. Museoalue koostuu kahdesta vehmaasta saaresta: Turkansaaresta ja Siikasaaresta.(www.ouka.fi/oulu/ppm/turkasaaren. ulkoilumuseo). Turkansaari on vanhan tervankuljetusreitin varrella, joten on luonnollista, että siellä on elvytetty 1800 – luvun lopulla Kainuun, Pohjois – Pohjanmaan ja Oulun vaurauteen nostama Tervahaudan polttaminen. Tervahauta on Turkansaaressa poltettu ensimmäisen kerran vuonna 1976. Vuotuinen Tervahaudan polttotapahtuma alkaa 3 – 5 vuotta aiemmin tervahaudan ainespuiden koloamisella. Juhannusta edeltävällä kevättalvella kolotut männyt kaadetaan, katkotaan tervahautaan sopivan mittaisiksi ja pilkotaan perinteisiä takkapuita huomattavasti pidemmiksi, mutta ohuemmiksi klapeiksi. Tervahaudan rakentaminen aloitetaan touko- / kesäkuun vaihteessa. Klapit ladotaan tervahaudan suppiloon säteittäin silmätikun ympärille tervamestari Mikko Erkinaron johdolla (www.ouka. fi/oulu/ppm/terva) . Tähän, satoja työtunteja vaativaan työvaiheeseen osallistuimme me, LC Oulu / Maikkulan lionit kevättalvella 2014 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Työkokonaisuuteen kuului tervahaudan kokoamisen lisäksi sen sytyttäminen juhannusaattona, polton valvonta, tervahaudan ”sammuttaminen” ja juhannusaattona Juhannusjuhliin tulevien autoilevien vieraiden liikenteenohjaus. Liikenteenohjausta varten LC Oulu / Maikkulan lionit kokoontuivat Turkansaareen juhannusaattona 20.6.2014 hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Turkansaaren ulkoilumuseon edustalla on kaksi pysäköintialuetta. Juhannusjuhlille vieraiden saapuessa paikalle, heidät ohjattiin näille pysäköintialueille ja kun ne täyttyivät otettiin käyttöön Sanginsaaren tien varteen varattu pysäköintialue. Tällä järjestelyllä eliminoitiin turha liikenne autoja täynnä oleville parkkipaikoille. Juhannuskokon sytyttämishetken, klo 18.00, lähestyessä valtaosa meistä liikenteen ohjaajista siirtyi tervahaudalle ja pukeutuivat sytyttäjille varattuihin asuihin. Sytytyshetken koittaessa sytyttäjät sytyttivät tervasoihdut ja yhteisestä käskystä sytyttivät tervahaudan kylkeen asetetut sytykkeet, tuohiset, lastut yms. Tervahaudan sytyttyä oli vuorossa sen palamien tarkkailu ja valvonta. Valvontaa ja tarkkailua teimme kahden henkilön voimin 12 tunnin vuoroissa. Keskiviikkona 24.6.2014 tervahauta oli palanut ns. loppuun ja se poltto päätettiin lopettaa. Tervahaudan sytytys, kuvassa näkyvät sytyttäjinä lionit Erkki Simonen (vas), Arto Tolonen ja Mauri Tauriainen 21 KOULUTUS (GLT) Hyvät I-piirin Leijonaosaajat Kummilapsi Sri Lankasta? Aktiivisesti olemme koulutuksen syyskauden aloittaneet. Osaamisen kehittäminen osana leijonana kasvamista on edelleen IN. Lohkojen puheenjohtajien, uusien leijonien ja tulevien presidenttien sekä brändi-, tiedotus- ja tarinoiden-kerrontakoulutukset olemme toteuttaneet hyvällä osanotolla. Yli 280 leijonaa ovat olleet tilaisuuksissamme läsnä ja uusia leijonamieliä heistä noin 50. Klubien osallistuminen kurssikohtaisesti on parhaimmillaan ollut 70%. Vähintään 2/3-osaan tilaisuuksista osallistui 20% klubeistamme. Tavoitteena on nostaa osallistumisprosentti 80. Onneksi tavoitetta on vielä kevääksikin. Vuonna 2012 Sri Lankan etelärannikolla Mataran kaupungissa 9-vuotias Yasiru-poika oli innokas ja hyviä arvosanoja saava peruskoulun oppilas. Nyt koulunkäyntiä uhkasi varattomuus isän jätettyä perheensä, joten äiti jäi yksin elättämään perhettään. Äidin kuukausiansiot olivat 4000 rupeeta, noin 20 euroa. Tänä vuonna painotamme viestintä ja brändikoulutusta, joka saa konkreettisen ulostulon ensi kaudella. Tämä tarkoittaa myynti- ja markkinointikäytäntöjen kehittämistä koulutuksessa aktiviteetteihin liittyen. Kevätkautta kuvaavat aktiviteettiseminaarimme, virkailijakoulutukset sekä alueelliset koulutustapahtumat, joissa annetaan tietoiskut useasta aihealueesta yhdessä päivässä. Pyydettäessä eli tositarpeen yllättäessä klubille järjestetään klubikohtaista koulutusta. Katso lions.fi/I eli I-piirin koulutus- ja kalenterisivulta tulevat tapahtumat. Sattuipa samaan aikaan, että LC Oulun Hannat –klubin kummityttö sai peruskoulunsa valmiiksi ja siten poistui kummilapsiohjelmasta. Klubi oli valmis jatkamaan lapsiin kohdistuvaa ja toimivaksi todettua aktiviteettia. Yksi tyttö oli saanut koulutuksen, nyt päätettiin ottaa poika. Klubi sai kummilapsen, Yasiru sai kummiklubin ja koulunkäynti pääsi jatkumaan ja jatkuu ilman katkosta. Toinen kehityssuunta on, että koulutus, aluefoorumit ja aktiviteettimme muodostavat jatkumon päätöksentekoketjussa. Tavoitteena on hyvään tulokseen pääsy yhteisellä tahdolla hankkeissa, joissa yksittäinen klubi jää voimavaroiltaan pieneksi. Tämä on haastavaa johtamisen kannalta. Tulevan koulutuskauden suunnittelu on jo aloitettu. Tuotamme klubeille seuraavan kauden suunnitelmat hyvissä ajoin toukokuussa, jotta klubit voivat ottaa ne huomioon suunnittelussaan. Osaamisen ja ratkaisujen kehittämistä koulutuksessa edelleen toivotaan. Näin tehdään. Toisaalta vaikka nyt hyvin meneekin, jatkossa voisimme olla vielä aktiivisempia. Siksi aktiivista koulutuskevättä kaikille teemalla Joka koulutukseen tarttuen. Hannu Anttonen I-piirin glt-d [email protected] 22 Jotta pojan koulunkäynti voisi jatkua, otti äiti yhteyttä paikalliseen Lionsklubiin: voisiko Yasiru päästä ehdokkaaksi suomalaisten lionien kummiohjelmaan. Yritys kannatti ja Yasirun hakemustiedot opettajien lausunnoilla ja koulutodistuksilla vahvistettuna pääsivät vaiheeseen, jossa lapselle pyritään löytämään kummi. Löytyykö minulle kummia? Ehdokkaaksi pyrkijöitä on aina enemmän kuin ohjelmaan voidaan ottaa. Avun tarve on todellinen. Osa jokavuotista Sri Lankan matkan käytännön asioista on ehdokkaiden haastattelut ja valinnat. Tuliaisina Suomeen tulee aina kummilapseksi pyrkijöitä kaikilta koulutustasoilta. Kaikki he odottavat toivorikkaina saavansa tiedon, että heille on löytynyt kummi ja opiskelu mahdollistuu. Tietoa Sri Lankan kummilapsi-ohjelmasta löytyy lions.fi –sivuilta, välilehti Kummilapset Sri Lankassa. Toiminta alkoi vuonna 1986 ja syyskuussa 2014 kummilasten lukumäärä kaikkiaan oli 2179, joista tuolloin ohjelmassa oli mukana 1118 lasta. Suurin osa suorittaa peruskouluvaihetta (O/L), toiseksi suurin osa lukiota (A/L) ja lisäksi noin 60 opiskelee yliopistossa. Pirjo Puoskari LC Oulun Hannat näkökulmasta. LC-Hailuodon edustaja Kyllikki Viitaluoma veteraani Martti Kankaan tukena ja apuna veteraanien kirkkopäivänä Pudasjärvellä 14.9.2014. Lions Martti Kangas vietti 97 v-juhlia 2.1.2015. LC Raahe/Fantin kausi on alkanut mainiosti LC Raahe /Fantti on Raahen kolmas lionsklubi. Se on noin 25 vuotta vanha yhtenäisklubi, jossa miehet ja naiset ovat tasavertaisia vaikuttajia ja toimioita. Uusia jäseniä olemme saaneet vastaanottaa jo 6 kpl ja lisää on tulossa.Klubin jäsenmäärä on ollut vähän päälle kaksikymmentä. Näin suurta lisäystä ei aiemmin ole ollut. Erityisen mukavaa on, että uudet jäsenet ovat nuoria, työikäisiä monilta eri aloilta, jotku vasta Raaheen muuttaneita. Toivottavasti Fantti-klubi auttaa heitä kotiutumisessa ja uuteen kotipaikkaan tutustumisessa. Samalla myös uudet jäsenet perehtyvät lionstoimintaan ja omaksuvat Lions -aatteen. varainhankinta-aktiviteetti on ruokakaupan kahvituksen hoitaminen. Klubin eläkeläissiipi aloitti Pirkan-päivä kahvien tarjoitulla paikallisessa City-marketissa Lisää kahvituksia on tulossa joulun ja ystäväpäivän aikaan. Siinä homma hoituu mukavasti tuttuja tavatessa ja kahvia tarjoillessa. Tyytyväisenä myhäilevät kaikki: kauppiaat, asiakkaat ja klubilaiset. Yhtenäisklubina toiminta on ollut pehmeää toimintaa. Olemme yh- Uusin varainhankinta on Joulu-oluen valmistus ja saaristolaisleivän tekeminen. Kuva iloisista leipureista. teistyössä paikkakunnan vanhuksien ja kehitysvammaisten palvelukotien kanssa. Toimintamme on enempi palvelua kuin varainlahjoittamista. Toki vuosittain lahjoitamme myös rahaa esim stipendeinä ja hankimme tarpeellisia apuvälineitä. Perinteinen aktiviteettimme on vierailu Palvelutalo Hopeataurissa, missä laulamme joululauluja ja kirjoitamme vanhuksien joulukortit sukulaisille ja ystäville. Klubimme postittaa kortit heidän puolestaan. Leijona-sima -idea yllätti kaikki. Teimme vapuksi kotisimaa, joka pullotettiin omilla etiketeillä varustettuihin pulloihin. Simaa myytiin vappuna kaupungin keskuspuistossa. Koko valmistettu erä oli kaupattu tunnissa. Tätä tuotetta kannattaa valmistaa jatkossakin. Tuntuu siltä, että toiminta siirtyy keittiöpuolelle, koska yksi uusi Joulukaljaa ja saaristolaisleipää klubilaiset möivät Raahen jouluavajaisissa Härkätorinpuistossa ja City -marketin aulassa. Tuotteet menivät hyvin kaupaksi. Kuva simapuolloista. Kuvat Lenita Reivonen 23 Lions- I-piirin ja Raahen seudun Zetoristien yhteisaktiviteetti Zetor -marssikierros Kainuuseen 16.–20-07.2014 Nuorten syrjäytymisasia on vakava teema ja syvälle Suomea koskettava asia Mauri Viitajylhä Lions- I-piirin ja Raahen seudun Zetoristien yhteisaktiviteetti Zetor -marssikierros Kainuuseen 50 -luvun zetoreilla 16.-20.07.2014 yhteistyössä reittialueen Lionsklubit. Matkan yhtenä tavoitteena oli Lions -klubien toiminnan esille nostaminen sekä varojen kerääminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Zetor -marssiin osallistui noin kolmekymmentä henkilöä, antaen oman panoksensa marssin onnistumiselle. – Kun minulle esitettiin tätä yhteisaktiviteettia, suhtautumiseni oli varauksellinen, sanoi Raahen seudun Zetoristien puheenjohtaja, lion Matti Laurila ja jatkoi. Epäselvää oli myös se, miten zetoristit suhtautuisivat tämän tapaiseen yhteistyöhön. Perehdyttyäni tarkemmin nuorten syrjäytymiseen ja sen ajankohtaisuuteen, totesin, että asia on vakava teema ja syvälle Suomea koskettava asia. Toisaalta Raahen/Kreivi -klubin suhtautuminen aktiviteettiin oli kannustavaa ja myönteistä, koska klubilla oli edelliseltä kesältä myönteiset kokemukset yhteistyöstä zetoristien kanssa. Vuosien varrella olen ollut monessa mukana. Kuitenkin tapahtuma, jossa vastuullisesti organisoidaan varojen kerääminen, oli minulle uutta. Rahan keräysluvan hakeminen sinässä oli kokemus. Monelaisten lomakkeen täyttöä riitti. Lupa myönnettiin ja tavoitteen toteuttamisen edellytykset tuli luotua. Yllättävänä zetoristeille tuli se, kuinka lämpimästi meidät otettiin vastaan eri paikkakunnilla. Toistuvaa oli toteamus: Hyvä, kun olette lähteneet liikkeelle tämän nuorten syrjäytymisasian puolesta. Näin taaksepäin katsottuna todella kannattava ja ikimuistettava kokemus. Tavoitteena ei suinkaan ollut raha, vaikka sitäkin kertyi runsaasti, vaan tämä nuorten syrjäytymisen esille nostaminen, missä onnistuimme yli sen, mitä olisimme voineet kuvitellakkaan. Zetor- marssi sai Kainuussa hyvän ja lämpimän vastaanoton Sodan jälkeisen maaseudun koneellistuminen ja sen myötä Zetor- traktorit olivat tuttuja asioita Kainuussa. Maaseutukulttuurin ja nuorten syrjäytymisviestin eteenpäin vieminen sopi hyvin yhteen, totesi moni tapahtumaa katsomaan tullut henkilö. Kainuulaiset tunsivat nuorten syrjäytymisasian omakseen niin, että voimakkaat tunteet näkyivät ja yhdistivät ihmisiä. Monet lahjoittajista antoivat rahaa lippaaseen kyyneleet silmissä, jopa halaten ja kiittäen, kun oli lähdetty liikkeelle hyvän asian puolesta. Lehdistö ja radio huomioivat tapahtuman. Radio Pooki, Radio Kajaus sekä valtakunnallinen Yle antoivat ohjelma -aikaa tapahtumalle. Lehdistöt kirjoittivat asian tiimoilta tiettävästi kahdeksantoista eri artikkelia. Kuva: Matti Tanskanen 24 Rahaa kertyi 3150 euroa sekä tavaralahjoituksia 1448 euron edestä. Tavarat lahjoitettiin paikkakunnilla, missä pysähdyttiin. Raha -avustukset jaettiin hakijoiden kesken: LC Paltamo, LC Utajärvi, LC Puolanka, LC Suomussalmi, LC Hyrynsalmi, LC Sotkamo ja LC Raahen/ Kreivi. Jakoperusteena käytettiin kunnittain nuorten väestöpohjaa sekä tarveharkintaa. Avustushakemuksissa tuli myönteisesti esille monipuolisuus nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä: Etsivä nuorisotyö, virkistysmatkan järjestämiseen Kärppäotteluun Ouluun, nuorten osallistuminen vanhustyöhön ja partiotoiminta. 2.VDG, Arto Mäkinen, nuorisotyötoimikunnan pj. toteaa seuraavaa. Meillä on nyt hyvä esimerkki siitä, kun kaksi toimijaa yhdisti voimavaransa. Raahen seudun Zetoristit ja Lions I -piiri tempaisivat nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Molemmat osapuolet näkyivät ja saivat hyvää julkisuuskuvaa ja kannustavaa tukea omaan toimintaansa. Tämän laatuista yhteistyötä tulee edistää jo jäsen hankinnan näkökulmasta katsottuna. Palvelun tarve kasvaa Suomessa ja maailmalla. Tarvitsemme lisää käsiä eli palvelfuvoimaa suorittamaan arvokasta työtä. Sotkamon venesatamassa paikalliset klubit järjestivät tapahtuman, missä zetoristien omaan ohjelmaan kuului suurta suosiota saaneet henkilökuljetukset vankkuriperävaunulla. Kuluvan kauden teemana on nuoret ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Työ jatkuu tulevana toimintakautena teemalla, nuorten syrjäytymisen pysäyttäminen. Me tiedostamme sen, ettemme yksin pysty vastaamaan tähän haasteeseen, emmekä ratkaisemaan ongelmaa. Pystymme ainostaan vaikuttamaan osaltamme siihen, että kolmannen sektorin toimijat yhdistäisivät voimavaransa ja lähtisivät mukaan nuorten syrjäytymisen pysäyttämisen hankkeeseen. I-piirin aktiviteettitoimikunnan yhtenä tavoitteista on edistää Lions toiminnan julkisuuskuvaa. Meidät tunnetaan vakaana ja luotettavana järjestönä, joka tekee pyyteetöntä kolmannensektorin palvelutyötä. Valitettavasti kaikille julkisuuskuvamme ei ole peilin kirkas, joten haluamme karsia näitä vääriä mielikuvia ihmisten mielistä. Tavoitteeseen pääsemiseksi kehotetaan lisäämään klubien näkyvyyttä, innostamalla klubeja yhteisaktiviteetteihin paikkakunnalla toimivien järjestöjen kanssa. Utajärven torilla zetoristeja lämmitti lasten kohtaaminen. Zetoristit halusivat muistaa lapsia eri paikkakunnilla lahjoittamalla palloja. Zetor -miehet vasemmalta lukien Matti Laurila ja Mauri Viitajylhä. 25 Tervetuloa Vuokattiin leijonaperhe! Lions-liiton 62. vuosikokous pidetään 12.14.6.2015 Vuokatissa. Varsinainen vuosikokouspäivä on lauantai 13.6., mutta jo perjantaina 12.6. juhlimme avajaisissa ja leijonailtamissa. Vuokatti ja Vuokatin Urheiluopisto. Varausta tehtäessä tulee aina mainita “Lions-liiton vuosikokous 2015”. Järjestäjien linja-autokuljetukset kokouspaikalle reititetään kulkemaan vain näiden majoitusliikkeiden kautta. Vuosikokouksen pitopaikkana toimii Holiday Club Katinkulta ja päämajana Break Sokos Hotel Vuokatti. Pohjoismaiden monipuolisin loma- ja kokouskeskus Holiday Club Katinkulta on korkeatasoinen kylpylähotelli, jonka palvelutarjontaa lisäävät hyvin varustellut loma-asunnot ja ravintolat. Vuosikokous, ruokailut sekä iltajuhla pidetään konferenssikeskuksessa. Sinisten vaarojen ja kimaltavien järvien kutsu kokousvieraille Break Sokos Hotel Vuokatti tarjoaa nykyaikaisesti varustellut tilat auditorioineen hallituksen, kuvernöörineuvoston ja Arne Ritarisäätiön hallituksen kokouksille sekä tiedotustilaisuuksille. Päämajahotellista Katinkultaan on matkaa noin neljä kilometriä. Vuosikokouksen bussiliikenne kulkee hotellin kautta. Ilmoittautuminen Vuokatin vuosikokoukseen on alkanut vilkkaasti. Tulkaa tapaamaan ystäviä ja tuttuja, viihtymään sekä tekemään kanssamme onnistunut vuosikokoustapahtuma. Nyt kannattaa mennä täyttämään ilmoittautumislomake sivulla www.lionsvuosikokous2015.fi. Majoitusvaraukset Suomen monipuolisimpana matkailukeskuksena Vuokatti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden yhdistää vuosikokoukseen myös kiinnostava lomamatka. Majoitusta ei voi varata ilmoittautumislomakkeella, vaan majoitusvaraukset tehdään suoraan majoitusliikkeisiin. Vuosikokoushotelleiksi on varattu Holiday Club Katinkulta, Break Sokos Hotel 26 Kesäisessä Vuokatissa voitte kokea kymmenissä liikuntapaikoissa ja -tiloissa liikunnaniloa, kiehtovaa vauhtia tai leppoisaa rentoutumista. Teille on tarjolla ulkoilua vaarojen lenkkeily- ja vaellusreiteillä, uintia hallissa tai hiekka-pohjaisissa järvissä, lekottelua ja polskintaa kylpylän lukuisissa altaissa, saunomista, savusaunomista, pyöräilyä, golfia, tennistä, keilailua, pallopelejä, rullahiihtoa sekä hiihtoa tai lumilautailua hiihtoputkissa. Vauhdikkaampia kokemuksia kaipaavat voivat kokeilla weikkausta, suppausta ja vesihiihtoa vesiliikuntakeskuksessa, rinteessä alamäkiautoilua ja -pyöräilyä tai temmeltämisen riemua Angry Birdsin seikkailuradoilla. Rönttönen ja kapakeitto - kainuulaisia ruokanautintoja Kainuulaiseen ruokapöytään perinteisesti kuuluvat riista, kalat, marjat ja sienet maataloudesta saatavien raaka-aineiden ohella. Rikas ja omaleimainen leipäkulttuuri on tuottanut rönttöset, riisi-, porkkana-, peruna- ja marjapiirakat, kala-, liha-, lanttu-, nauris- sekä perunakukot. Ohrasta valmistetaan nyrkkirieska, kotikalja ja talkkunapuuro. Maidosta paistettua juustoleipää pehmennetään natisemaan kuumassa kahvissa. Kainuun maakuntakalasta, kuivatusta norssista eli kuoreesta, keitetään kapakeittoa tai kuivakaloja napostellaan sellaisenaan. Vuokatinvaaran maisemia kuumailmapallosta. Kuva: Martti Huusko. Katinkulta odottaa leijonaperheitä viihtymään ja rentoutumaan kesäkuun vuosikokoukseen. Kuva: Katinkulta ilmakuva 2014. Päämajahotellina toimii Break Sokos Hotel Vuokatti Kuva: Break Sokos Hotel Vuokatti. Päätoimikunnan terveiset Vuosikokouksen verkkosivuilla on tietoa kokouksesta, ohjelmista, hotelleista, kuljetuksista, tapahtumista ja palveluista. Toivotamme kaikki lionit ja leot puolisoineen, kumppaneineen, lasten sekä lastenlasten kanssa lämpimästi tervetulleeksi Vuokattiin, Lions-liiton 62. vuosikokoukseen 12.-14.6.2015! Verkkosivut Ilmoittautumiset: www.lionsvuosikokous2015.fi/ ilmoittautumiset Vuosikokous: www.lionsvuosikokous2015.fi Kokouspaikka: www.holidayclubresorts.com/fi/ kohteet/katinkulta Päämajahotelli: www.sokoshotels.fi/fi/vuokatti Vuokatin urheiluopisto: www.vuokattisport.fi Vuokatti-info: www.vuokatti.fi Lions: www.lions.fi Sotkamo: www.sotkamo.fi Vas. päätoimikunnan puheenjohtaja Aarto Mäkinen, Leena Penttinen, Risto Muranen, Helge Keitel, Matti Teiska. Istumassa vas. Harri Heikkinen, Julia Pohjanoja ja Eero Vilén. Kuva: Niinan Kuva-Piste. Irja Kallio ja Helge Keitel Viestintätoimikunta 27 Veteraaneilla lämminhenkinen iltapäiväkahvitilaisuus Jokikartanossa senä jälleenrakentamisen aikana. Te olette ahkeralla työllänne nostaneet Suomen elintason eurooppalaiselle hyvinvoinnin tasolle, jossa pitämiseen meillä sodanjälkeisillä sukupolvilla on haastava velvoite”. Sotaveteraanien puheenvuoron tilaisuudessa käytti Esko Hemilä. Hän kiitti LC Pyhäjoki-Merijärveä sotaveteraanien työn kunnioittamisesta ja totesi sotaveteraanien uhrauksen sota- ja kotirintamalla olleen kallis. Siksi hän toivoisi, että nykyiset ja tulevat sukupolvet arvostaisivat Suomen itsenäisyyden eteen tehtyä työtä. Lions Club Pyhäjoki-Merijärvi järjesti Veteraanien iltapäiväkahvitilaisuuden Pyhäjoella keskiviikkona 15.10.2014. Kutsuttuna olivat kaikki Pyhäjoki-Merijärven Veteraaniyhdistyksen sotaveteraanit, sotaveteraanien puolisot ja sotaveteraanien lesket. Jotta jokainen tilaisuuteen haluava pääsisi paikalle, järjesti Lions Club jokaiselle osallistujalle taksikyydin. Kauniina syyspäivänä Palvelukeskus Jokikartanossa pidettyyn lämminhenkiseen tilaisuuteen kerääntyi kaikkiaan 47 henkilöä, joista 12 paikallisen Lions Clubin palveluaktiviteettia toteuttavaa jäsentä. Monipuolista ohjelmaa Veteraanien iltapäiväkahvitilaisuus. Kahvi- ja kakkutarjoilun lisäksi iltapäivän kahvitilaisuuden ohjelmassa oli vapaata seurustelua ja musiikkia, josta vastasivat leijonista ja leijonapuolisoista koostuva laulu- ja soitinyhtye. He esittivät laulut Veteraanin iltahuuto, Ilta Kannaksella ja Meren aalloilla. Tervetulopuheen sotavieraille piti LC Pyhäjoki-Merijärven presidentti Tapio Apuli. Hän kiitti puheessaan vahvoin ja vilpittömin sanoin sotaveteraaneja ja kotirintamalla toimineita arvokkaasta työstä, jonka he tekivät Suomen itsenäisyyden hyväksi: ”Työllänne turvasitte suomalaisen elämänmuodon sodan aikana ja sodan jälkei- Veteraanien työn arvostaminen sota- ja kotirintamalla on Lions Club PyhäjokiMerijärvelle tärkeää. Suhde Pyhäjoen Sotaveteraaniyhdistykseen on ollut aina kunnioittava, läheinen ja lämmin. ”Veteraanien turvallisen ja arvokkaan vanhuusajan takaaminen on työ, johon nykyisillä sukupolvilla velvoite. Tätä velvoitetta haluaa myös LC Pyhäjoki-Merijärvi toiminnallaan tukea”, toteaa Tapio Apuli. Kynttilöiden sytytys sankarihaudoille LC-Suomussalmen jouluaaton aktiviteetti Suomussalmella elettiin 75 vuotta sitten raskaita aikoja. Joulun aikaan käytiin kiivaita taisteluja kirkonkylän takaisinvaltaamiseksi. Siinä onnistuttiin ankarin ja raskaita uhreja vaatinein ponnistuksin. Kirkonkylä tuhoutui täysin ja kaiken kaikkiaan talvisodan Suomussalmen taistelut vaativat lähes tuhannen suomalaisen hengen. Vihollisen menetykset olivat moninkertaiset. Suomussalmen sankarihautausmaissa lepää yhteensä 313 vuosien 19391945 sodissa kaatunutta sankarivainajaa. Näistä Kirkonkylällä 282 ja Ruhtinansalmella 31. Perinteisesti jouluaaton iltapäivällä lionit perheenjäsenineen kokoontuvat kirkonkylän sankarihautausmaalle ja sytyttävät kynttilän jokaisen kaatuneen ristin juurelle. Tilaisuuden päätteeksi lauletaan ”Maa on niin kaunis…” ja esitetään keskinäiset hyvän joulun toivotukset. Jotkut veljistä käyvät hoitamassa sytytyksen Ruhtinansalmen sankarihautausmaalla. Samassa yhteydessä viedään kynttilät myös partisaanien uhreina menehtyneiden muistomerkille, talvisodan muistomerkiksi Karhulanvaaralle pystytetylle Liekki-patsaalle sekä kansalaissodassa kaatuneiden muistomerkille. Käynti muistopatsaalla on Kempeleen leijonien kiitos kunniakansalaisillemme veteraaneille Kempeleen leijonat pystyttivät vuonna 1994 muistopatsaan paikalle, jolta 13.10.1939 Kempeleen miehet nousivat junaan lähtiessään talvisotaan puolustamaan isänmaan vapautta. Lions Club Kempele Sampola on mukana tämän toimintakauden aikana liiton KIITOS VETERAANIT palveluaktiviteeteissa. 13.10.2014 käynti muistopatsaalla on Kempeleen leijonien kiitos kunniakansalaisillemme veteraaneille. Veteraaneja elää keskuudessamme vielä noin 32 000, keski-ikä 90 vuotta. Kempeleessä heitä on noin 40. Kempeleen leijonat ovat perinteisesti olleet tukemassa veteraaneja ja heidän puolisoitaan. Erityisesti nyt kampanjavuoden aikana olemme valmiita puolisoittemme kanssa suorittamaan pyynnöstä erilaisia palveluja jokapäiväisen elämän tueksi sekä mahdollisesti vierailemaan heidän luonaan. LC Kempele Sampolan leijonaveljet Pauli Karjalainen ja Teuvo Ottavainen. 28 Kiitos Veteraanit! Kirjoitus: Johanna Karjaluoto-Pisilä Kuvat: Tuula Simpanen Kiitos Veteraanit- teeman toteutus LC Liminka/Lakeus -klubissa Kiitos Veteraanit -teemaan liittyvä toiminta on ollut luonteva jatkumo klubissamme. Historiamme viiden vuosikymmenen tilastoluvuissa 70 % palveluaktiviteeteista on suuntautunut sotiemme veteraanien järjestötyön tukemiseen. Mitä se on ollut? Klubimme ensimmäinen presidentti tuli viimeisenä Kannaksella Noisniemessä Vuoksen yli talvisodan alkupäivinä. Klubimme alkuperäisitä jäsenistä kolme hiihti 105 taistelupäivän jälkeen 80 km uudelle rajalle. Ennen toista ja kolmatta vapaussotaamme syntyneitä jäseniä klubissamme on kolme ja veteraanien poikia seitsemän. Heistä kuusi toimii edelleen aktiivisesti yhdistyksien palveluorganisaatioissa. Edesmenneitä veteraaneja aktiivijäseniä on ollut neljätoista(14). Juuremme ovat syvällä. Vasemmalta: Veikko Ylilauri, Jaakko Kajula, Matti Kaitera Apumiehinä aikanaan vilja- ja rahakeräykseen osallis- ja Voitto Hongisto. Kuvasta puuttuuvat : Matti Niemelä, Voittunut leijonaväki on ottanut tekemisen päävastuun yh- to Ruonakoski, Yrjö Bildo, Kaarlo Suvanto ja Eino Raappana. distystoiminnan pyörittämisestä kahden vuosikymmenen ajan. Arjessa se tarkoittaa säännöllisesti toistuvien tapaamisten ja perinteisten juhlien järjestämistä hengen ja ruumiin ravinteineen – läsnäoloa ja välittämistä. Mitä se on? Vastuu on siirtynyt ja edelleen siirtyy lähimmäisyyden toteutuksessa vapaaehtoisille järjestöille. Poliittisten päätöksien lopulliset vaikutukset näkyvät veteraanisukupolvien jokapäiväisessä elämässä. Mitä ei saa tehdä ja miksi ei päätöksien perusteleminen on usein vaikeaa. ”Miksi menitte sinne” – kysymyksen asettajia riittää tänäkin päivänä. ”Kunniakansalaisuus” kyseenalaistetaan. LC Liminka Lakeus on jäsentensä kautta tehnyt palvelutyötä kuluvan toimintakauden aikana 463 tuntia. Mitä sen tulisi olla? Tahto palvella sotiemme veteraanipolvia elämän kalkkiviivoilla on erottamaton osa tahdosta varjella vapautta, itsenäisyyttä ja maanpuolustustahtoa. Sen toivoisi olevan pysyvä sisältö jokaisen klubin toimintasuunnitelmassa. Sotainvalidien Liminsan osaston 70 vuotisjuhla. Niilo Mällisen, kolmen sodan veteraanin siunaus. Kahvitilaisuus Jussilassa. Kuvassa sotiemme veteraanit Lauri Sangi, Voitto Hongisto, Voitto Ruonakoski ja Kalervo Haara sekä sota-ja rintamaveteraaniyhdistyksien puheenjohtajaSepot Pietilä ja Päätalo. Kuva: sotainvalidiosaston pj Heikki Marttila. 29 Tervehdys täältä Kainuun korpimaisemista Pieni tarina LC Hyrynsalmen aktiviteetistä Marraskuun 30. päivä 1939 joutui Suomi tapahtumien keskelle missä koko kansakunnan itsenäisyys ja tulevaisuus oli uhattuna. Tämä tilanne johti puolustus taisteluihin maahan tunkeutujia vastaan koko itä-rajan pituudella myöskin Suomussalmen suunnalla käytiin raskaita taisteluja oli syttynyt Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välille. Näissä ankarissa taisteluissa Suomussalmen suunnalla kaatuneet sankarivainajat evakuoitiin Hyrynsalmelle kirkon läheisyydessä olleen riihirakennuksen pihalle jossa lämmitetyssä riihessä jäätyneet vainajat sulatettiin sekä siistittiin, puettiin ja lopuksi asetettiin arkkuihin viimeistä koti matkaa varten omille kotiseuduilleen haudattaviksi. Näitten raskaitten aikojen muistoksi on paikalle pystytetty muistomerkki jolle LC Hyrynsalmen lionit laskivat seppeleen nyt, kun Talvisodan alkamisesta 30.11. on kulunut 75 vuotta, kunnioittamaan kaatuneita sankarivainajia ja niitä silloin mukana olleita henkilöitä jotka tämän raskaan työn suorittivat toimittaessaan Isänmaan puolesta kalliin uhrin antaneita heidän viimeiselle kotimatkalleen. Lasse Miettinen LC Hyrynsalmi LC Hyrynsalmen lionit Seppo Pernu ja Pertti Huovinen laskevat pres. Sakari Hankkilan johdolla seppeleen ”Kotimatka” muistomerkille. LC Kajaani Linna Veteraanityö LC Kajaani Linna on tehnyt veteraanityötä ja kerännyt varoja veteraaneille useamman vuosikymmenen ajan. Sotiemme invalideille klubi toimitti joulukuuset 70-luvulta lähtien. Joulukuusia toimitettiin veteraaneille alkuvuosina toista sataa kuusta kuorma-autolla ja veteraanien vähetessä peräkärryillä. Joulukuusihanke päättyi noin kymmenkunta vuotta sitten. Varoja veteraanien hyväsi on kerätty Leijona-sinapin myynnillä 90-luvulta lähtien. Kertyneet varat on lahjoitettu Kajaanilaisille veteraanijärjestöille. Lisäksi klubi on osallistunut vuosittain valtakunnalliseen sotainvalidi/veteraani-keräykseen kuskaten varusmiehiä keräysalueilla. Uutena toimintana olemme aloittaneet sankarihautausmaalla kynttilöiden sytyttämisen Itsenäisyyspäivänä jokaiselle sankarivainajalle. VETERAANIEN JUHLA Puolikymmentä vuotta sitten klubi mietti läheisempää tapaa tukea suoraan veteraaneja ja että tuki tavoittaisi myös ne veteraanit, jotka eivät kuulu veteraanijärjestöihin. Päätettiin järjestää veteraaneille veteraanijuhla, jossa LC Kajaani Linna tarjoaa veteraaneille kuljetuksen juhlaan ja maittavan jouluruoan sekä vietetään lämminhenkistä yhdessäoloa. Lisäksi veteraanit pääsevät tapaamaan toisiaan. Juhlatapahtuma on otettu hyvin vastaan veteraanien ja heidän omaisten keskuudessa. Tapahtuma on koettu veteraanien taholta hyvin mieluisaksi ja veteraaneja kunnioittavaksi tapahtumaksi. Myös me leijonat, olemme tällä tavoin nähneet työmme tuloksen suoran vaikutuksen ja kokeneet liikuttavia sekä kunnioittavia hetkiä vähenevien veteraanien keskuudessa. Aloittaessamme tämän juhlatapahtuman kuskasimme kahdella linja-autolla veteraaneja juhlaan, nyt veteraaneja juhlaan riitti tuomaan yksi linja-auto. Sotiemme veteraaneja on keskuudessamme vielä lähes 30 000 ja heidän keski-ikänsä on jo yli 90 vuotta. 30 tavat myös Kajaanissa. LC Kajaani Linnan järjestämään veteraanijuhlaan Viljo on osallistunut joka kerta, kun se on järjestetty ja aikoi osallistua myös jatkossa, jos vain terveyttä riittää. Viljo kiittää lämpimästi LC Kajaani Linnaa tapahtuman järjestämisestä. SOTAAN 17-VUOTIAANA Veteraani Viljo Kemppainen lähti talvisotaan 17-vuotiaana vapaaehtoisena, ilman minkäänlaista sotilaallista koulutusta. Kolme kuukautta kesti ensimmäinen pesti talvisodassa. Jatkosota kutsui taas mukaan nyt jo sodan kokeneen veteraaninuorukaisen. Sotareissu kesti tällä kertaa kolme vuotta. Viljo kuuluu veteraaneista ”ohi ammuttuihin”, pieniä naarmuja tuli, mutta ei mitään vakavampaa. Lapin sotaan Viljon ei tarvinnut enää osallistua. Sotiimme osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Sotiimme osallistunut joka kahdeksas menehtyi ja heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs. Veteraani Viljo Kemppainen saapui tämän vuoden juhlaan omalla autolla. Viljo asustaa vielä yksin vaikka ikää on 91 vuotta. ”Kyllä lapset käyvät joka viikko katsomassa ja viikonloppuisin yhteiselle aterialle hakevat” Viljo kertoo. Lapset asus- Ruokailun jälkeen vietettiin ohjelmallinen osuus, jossa tervehdyspuheen piti PDG Toivo Sistonen. Ohjelmaa esittivät Keskuskoulun 8 C musiikkiluokan oppilaat ja Kajaanin mieslaulajien kuoro lauluesityksin, kanteleen soittoa esitti Suvi Karhu. Rovasti Tuomo Ruuttunen piti puheen. Lopuksi veteraanien puheenvuoron käytti veteraani Arvi Keränen. K I I TO S V E T E RAANIT! Parhaimman kiitoksen työllemme antavat kaikki ne sotiemme veteraanit, jotka puolustivat maatamme ja antoivat meille itsenäisen vapaan isänmaan. LC Kajaani Linna Juha Vornanen Matka Raatteen tielle Vuolijoen lionit ovat jo useampana vuonna suunnitelleet lähtevänsä tutustumaan talvisodan taistelupaikkoihin Raatteen tielle. Kauniina toukokuun lauantaipäivänä viime keväänä matka sitten toteutui. Bussi kierteli Vuolijoen alueella poimien mukaan sekä lioneita että muita matkaanlähtijöitä. Lions Club Vuolijoki halusi tarjota myös muille paikkakunnan asukkaille tilaisuuden tutustua näihin Suomen historian kannalta ratkaiseviin kohtalon aikoihin ja paikkoihin. Matkaan lähti nelisenkymmentä innokasta, joista noin puolet lioneita puolisoineen. Matka Suomussalmelle ei sujunut aivan ilman kommelluksia, Ristijärven ja Hyrynsalmen välillä bussin kuljettaja ajoi äkkiä tien sivuun ja komensi koko porukan nopeasti ulos autosta kesken hanurin säestyksellä viritetyn sota-ajan laulutuokion. Kuljettaja oli havainnut, että auto tuprutti peräänsä tiheän savupilven, onneksi kyse oli vain haljenneesta jäähdytysnesteletkusta. No, noin tunnin päästä saatiin uusi bussi paikalle ja päästiin jatkamaan matkaa. Raatteentiellä käytiin yksi Talvisodan ratkaisutaisteluista. Suomusalmelle hyökänneiden neuvostoliittolaisten joukkojen tarkoituksena oli katkaista Suomi kapeimmalta kohdaltaan. Suomalaiset sotilaat torjuivat vihollisen hyökkäykset Suomussalmen taisteluissa sekä Raatteentiellä että aiemmin kirkonkylässä ja pohjoisempana Juntusrannan suunnassa aiheuttaen maahantunkeutujille valtaisat tappiot. Kuvat ja tiedot näistä jäiseksi helvetiksi kuvatuista taisteluista levisivät ulkomaan kirjeenvaihtajien välityksellä ympäri maailmaa. Matkamme alkoi Alvar Aallon suunnittelemalta Liekki–patsaalta. Patsaan jalustan päällä olevassa metallilaatassa on kuvattu Suomussalmen taistelupaikat ja päädyssä on kenraali Hjalmar Siilasvuon sanat: ”Moni urhea soturi lunasti sydänverellään Suomussalmen suuret voitot. He näyttivät kansalleen kunnian tien, joka oli raskas, mutta ainoa”. Ennen Raatteen portin Lotta Kanttiinissa nautittua hernerokka ateriaa pysähdyimme Ukrainalaisten pystyttämällä ”Ukraina rukoilee kaatuneitten sielujen puolesta” –muistomerkillä Kuhmontien varressa Haukilan alueella, missä suomalaiset pysäyttivät ukrainalaisen 44. divisioonan pääjoukkojen hyökkäyksen joulun alla 1939. lustustahdosta. Ajeltuamme parikymmentä kilometriä itää kohti saavuimme Suomen ja Venäjän välisen rajavyöhykkeen puomille, josta ei enää päässyt matkaa jatkamaan. Niinpä jalkauduimme tutustumaan 1930-luvun asuunsa entisöityyn rajavartioasemaan. Rakennuksen sisätilat on säilytetty esineistöineen tuon ajan mukaisina, samoin lähistöllä oleva vartiotorni. Torneilla oli ennen tärkeä tehtävä rajan valvonnassa ja viestien siirrossa nopeasti tornilta toiselle. keskusmuistomerkki ”Avara syli” muodostuu neljästä puukaaresta ja niiden päällä soi tuulessa 105 vaskikelloa, yksi kutakin talvisodan päivää kohden. Rajavastioasemalla. Aterian jälkeen tutustuimme juuri ennen matkaamme uudistuneeseen Raatteen portin talvisotamuseoon. Museon näyttely kertoo monipuolisesti Suomussalmesta ennen talvisotaa, evakkoon lähdöstä, kylmyyden vaikutuksista sodan kulkuun, punaarmeijan kohtalonhetkistä, Suomelle kallisarvoisesta sotasaaliista Raatteen tieltä. Museon lähistölle on rakennettu Talvisodan Monumentti, joka koostuu kivikentästä ja keskusmuistomerkistä. Kivikentän pintaala on n. 3 ha ja siinä on n. 17 000 kiveä muistuttamassa sodan uhreista ja kärsimyksistä. Suomussalmelaisen Erkki Pullisen suunnittelema Siten nousimme taas bussiin ja lähdimme ajelemaan Raatteentietä kohti Raatteen rajavartioasemaa. Tien varrelle on pystytetty useita muistomerkkejä jotka kunnioittavat taisteluissa menehtyneiden muistoa. Raatteentien varrella ja sitä ympäröivissä erämaissa lepää eri arvioiden mukaan n. 5000 venäläisen kalmot muistuttamassa meitä sodan kauhuista mutta myös pienen Suomen kansan tinkimättömästä puo- Purasjoella. Paluumatkalla pysähdyimme Purasjoen puolustusaseman maastossa, jossa mukana ollut TuuMan kuoron porukka viritti Elämää Juoksuhaudoissa -laulun. Paikka oli mitä sopivin viivähtää hetki muistellen niitä tuntemuksia, mitä Suomen itsenäisyyttä puolustavat soturimme kokivat. Kävimme vielä ennen paluuta Raatteen portille vuonna 1994 talvisodan Suomussalmen taisteluissa kaatuneille puna-armeijan sotilaille omistetun ”Isänmaan pojille - sureva Venäjä.” -muistomerkin äärellä. Rajavyöhyke. Paluumatka sujuikin sitten ilman kommelluksia kuljettajamme lion Eero Väisäsen ohjastamana. Leijonat ovat tukeneet Pattijoen Veteraanimajan hankkeita yli kolmenkymmenen vuoden ajan Ensimmäisen kerran olimme mukana talkoissa kun oman kokoontumispaikan rakentaminen alkoi. Tällöin Leijonat osallistuivat rakennuspuutavaran sahaukseen. Vuosikymmenten varrella on tehty erilaisia talkootöitä. Myös rakentamisrahastoa olemme tukeneet rahalahjotuksin. Viimeisin hanke oli kun 30-vuotis juhlaa varten jolloin Leijonat uusivat kuistin lattian majalla. Leijonat hankkivat tarvikkeet ja tekivät myös työn. Veteraanimajan 30 -vuotisjuhlassa esiintyi veteraanien perinnekuoro Edessä sotaveteraanit Eino Poukkula (vas) ja vieressä Teppo Hyvärinen. 31 Sotiemme veteraanien tukeminen Muhoksella Muhoksen Lionsklubi on avustanut sotiemme veteraaneja koko 58 vuotta kestäneen toimintansa ajan. Yhden veteraanin taloon tehtiin takavuosina mittava katto-ja ikkunaremontti. Erään sotaivalidin taloon lisättiin lämpöeristystä ja eräässä veteraanitalossa suoritettiin ulkoseinien maalausta. Klubi on osallistunut vuosittain sotaivalidien ja -veteraanien rahakeräyksiin. Leijonat ovat kuljettaneet veteraaneja sekä muuta vanhusväestöä kirkkoon ja juhlatilaisuuksiin. Lisäksi on annettu myös rahallisia avustuksia. Klubin vuosijuhlien yhteydessä on joskus veteraaniyhdistyksiä tuettu vaihtelevasti 4 000 – 7000 eurolla, ja viimeisten yhdeksän vuoden aikana on veteraaneille myönnetty vuosittain 800 - 1 000 euroa. Vuosien saatossa klubi on avustanut paikkakunnan veteraaneja pyöreästi 25 000 euron summalla. LC Muhoksen Kiitos veteraanit! - kamppanja ”Rannalle himmeän lahden aurinko laskenut on. Kutsu jo soi iltahuudon, taakka jo laskettu on. Ammoin me marssimme kahden, tulta löi taivas ja maa. Rannoilta Äänisen lahden, kelle nyt kertoa saa.” Suomen lionsklubit hyväksyivät vuonna 2013 Heinolan vuosikokouksessa Kiitos veteraanit! - kamppanjan sotiemme veteraanien auttamiseksi. Palveluaktiviteettia toteutetaan päätöksen mukaan maanlaajuisesti 30.6.2015 asti. Suositeltavaa toki on, että klubit tukisivat veteraaneja vielä jatkossakin. Muhoksen Lionsklubi päätti kokouksessaan, että veteraaneille, puolisoille, leskille sekä sotaorvoille tarjotaan juhla-ateria talvisodan päättymispäivänä 13.03.2015. Lisäksi päätettiin, että leijonat auttavat veteraaneja ja leskiä kotiaskareissa, joita ovat mm pihatyöt kesällä, lumityöt, pikkupuiden teko jne. Sovittiin, että veteraaniyhdistyksistä päin otetaan yhteyttä klubiin veteraanien avustustarpeista. Mainittakoon lopuksi, että Muhoksen Sotaveteraaniyhdistyksen hallitukseen kuuluu kolme leijonaa, joten linkki paikkakunnan veteraaneihin päin on kunnossa. ”Tukekaa, kohta poissa on veljet. Muistakaa, heille kallis ol maa.” ´ Lion Pertti Marttinen Muhoksen Sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Aktiviteettinä järjestää itsenäisyysjuhla Haukiputaalla Uuden Oulun kuntaliitosta eletään jo kolmatta vuotta Haukiputaallakin. Itsenäisen Haukiputaan kunnan aikana oli pitkä perinne järjestää joulukuun kuudentena itsenäisyysjuhla viime vuosina Haukiputaan seurakuntakeskuksessa. Uuden Oulun ensimmäisenä vuotena 2013 Haukiputaalla itsenäisyyspäivä sisälsi jumalanpalveluksen Haukiputaan kuvakirkossa ja kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa. Oulun kaupunki järjesti silloin ja järjestää edelleenkin Oulussa yhden itsenäisyysjuhlan. Vuonna 2013 itsenäisyysjuhlan jääminen pitämättä Haukiputaalla kirvoitti monien mielen kaipuuseen juhlia myös Haukiputaalla itsenäisyyttä joulukuun kuudentena kuten ennenkin. Yhteydenottoni nyt eläkkeelle jääneeseen Haukiputaan kirkkoherraan Jaakko Kaltakariin johti siihen että olimme samaa mieltä itsenäisyysjuhlan järjes- tämisen tärkeydestä 6.12.2014. Veteraanit ovat aikanaan taanneet maamme itsenäisyyden joten oli luontevaa että Haukiputaan rintamaveteraanit lähtivät kolmantena osapuolena järjestämään Haukiputaan itsenäisyysjuhlaa. Juhlasta saimme aikaan perinteisen ja isänmaallisen. Sopivasti juhlan henkeen kuuluen avauspuheen piti juhlan aikana varusmiespalvelusta suorittanut upseerioppilas, kokelas Niilo Heinonen. Hänen viestinsä oli selvä ”Maanpuolustustahtoa löytyy ja itsenäisyys on turvattavissa”. Valtuutettu Samuli Pohjamon juhlapuhe sisälsi myös tärkeän viestin ”Rohkeutta, toveruutta ja velvollisuuden täyttämistä tarvittiin jotta Suomi saavutti itsenäisyyden ja on kyennyt sen säilyttämään”. Isänmaalliset sävelet ja musiikki puhallinorkesteri Viventin ja Haukiputaan Seniorikuoron toimesta sekä Eeva Holman runonlausunta mahdollistivat isänmaallisen juhlan. Meidän jälkipolvien on siis syytä olla kiitollisia veteraaneille ja mikä vähintä me voimme tätä kunnioitusta osoittaa järjestämällä Haukiputaalla joka vuosi oman itsenäisyysjuhlan siis seuraavan 6.12.2015. LC Haukipudas/Kello Hannu Liljamo LC Ruukki tuki veteraanien kuntoutustyötä Paavolan nuorisoseurantalo saatiin tupaten täyteen, kun nuorisoseuran Aikasetmiehet-kuoro lauloi sota-ajan muistorikkaita lauluja syksyn konsertissaan. Parituntisen konsertin parasta antia olivat ikivihreät laulut, joista monet elävät ja soivat edelleen. LC-Ruukki osallistui hienolla tavalla konsertin myötä harvenevien veteraanien auttamiseen ja kuntoutustyöhön lahjoittamalla tähän kipeään tarpeeseen mukavan summan. Klubin presidentti Matti Heikkilä luovutti lahjoituksen. Toisena lahjoittajana olivat Paavolan Pakanat. 32 Konsertin lisäksi tilasuudessa muisteli ja kertoi vaikean ajan kokemuksia veteraani Martti Junnila. Kuoroa johti Vuokko Heikkilä jä säestyksessä musisoivat Paavo Mehtomaa ja Jouko Uhre. Kuorossa laulaa useita LC-Ruukin jäseniä. Syksyn konsertti on perinteinen ja mm. viime kesänä kuoro lauloi Paavolan veteraanipuistossa ja monissa muissakin tilaisuuksissa. Pentti Syrjäpalo LC Oulu/Sillat ja LC Oulu/Pokkitörmä yhteinen seppeleenlasku Oulun hautausmaalla Vuosi alkoi hautausmaalta 10. tammikuuta Oulun alueen klubit kokoontuivat Lions -viikon perinteiseen kunnianosoitukseen sankarivainajien muistomerkillä Oulun hautausmaalla. Tapahtuman järjesti tuttuun tapaan LC Oulu Sillat ja seppeleenlaskuvuorossa oli LC Oulu Pokkitörmä. 12 asteen pakkanen ja pureva viima eivät laskeneet osallistujamäärää, vaan mukana oli ilahduttavasti noin neljäkymmentä leijonaa. Puheen muistomerkillä piti PDG Osmo Lappalainen LC Oulu Pokkitörmästä. Tilaisuuden jälkeen Ravintola Rauhalassa pidettiin lounastilaisuus, jossa kuultiin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan Terttu Savolaisen esitelmä. Aiheena oli vapaaehtoistyön merkitys, ja siinä itse rotary-järjestöön kuuluva Savolainen antoi suuren kunnian kolmannen sektorin toimijoille. Hän myös totesi, että lähimmäisen auttamisen malli saadaan kotoa, ja siihen pitäisi kiinnittää yhä enemmän huomiota, jotta vapaaehtoistyötä tekeviä löytyy tulevaisuudessakin. Elsi Salovaara Lippukulkue (Kuva Timo Peltovuori): Lippukulkue on valmiina lähtöön. Seppeleenlaskijoina Elsi Salovaara ja Jarkko Raatikainen LC Oulu/Pokkitörmästä. Saranlinna ja Savolainen (Kuva Elsi Salovaara): Rauhalassa nautitulla lounaalla kuultiin piirikuvernööri Susanna Saranlinnaa sekä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaa Terttu Savolaista. ATERIA KIIMINKI Kunniavartio (Kuva Timo Peltovuori tai Raimo Savolainen): Kunniavartiossa muistomerkillä seisoivat Heidi Enwald LC Oulu/Pokkitörmästä sekä Oskari Peltovuori. Kuva: Timo Peltovuori tai Raimo Savolainen 33 NAISENERGIAA Jos mitattaisiin naisklubi LC Oulunsalo/Salottarien iloa pursuavaa tarmoa ja energiaa luksi- tai wattimittareilla, saataisiin vastaavalla energialla varmaan aikaan melkoinen valonäytös. Klubin toinen toimintavuosi jatkui saumattomana kesän palvelu- ja varainkeruuaktiviteeteissa. Kesäkuun alussa Oulunsalo-päivänä museolla Salotarten leivonnaiset ja virvokkeet tekivät kauppansa ja iloinen talkooporukka pääsi kesäfiilikseen. Heinä-elokuun vaihteessa saatiin ja annettiin elämyksiä kansainvälisen nuorisoleirin järjestelyissä naapuriklubien kanssa yhteistyössä. jen kanssa nenäpäivän lipaskeräyksessä. Halloween VipClub -naamiaisissa oli hilpeä tunnelma. Mukana oli myös muutama urhea puoliso/ystävä ja kutsun oli ottanut vastaan myös kaksi LC Oulunsalon leijonaa ladyineen. Tilaisuuden tuotosta osa laitettiin nenäpäivään ja osa suunnataan oman alueen kohteisiin. Heti syyskuussa Salotarten kävelyjoukkue osallistuivat Naisten pankin järjestämään ”Kävele naiselle ammatti” – tapahtumaan. Salottaret haastoivat mukaan myös Kultasirkut Limingasta. Tapahtuman avulla kerätään lahjoituksia tukemaan kehitysmaiden naisten koulutusta, toimeentuloa ja yrittäjyyttä. Jouluajan lahjoitukset ohjattiin HOPE-järjestön kautta vähävaraisille perheille Oulun alueella. Salottaret lahjoittivat 20 kpl joulukalentereita lapsille jaettavaksi. Lisäksi Hopen valitsemalle perheelle annettiin jouluiloa n. 300 €:lla, joka sisälsi lasten toiveiden mukaisia lahjoja ja erillisen ruokalahjakortin. Varainkeruutapahtumana Salottarien ensimmäinen suuri Kirpputori syyskuussa Oulunsalon nuorisoseurantalolla oli varsinainen succee! Sekä useat asiakkaat että myyjät esittivät toiveen, että Salottaret järjestäisivät vastaavan tapahtuman myös keväällä 2015, mikä on klubinkin aktiviteettilistalla. Tapahtuman tiimoilta klubi hankki ison kaasugrillin, jota vuokrataan myös ulkopuolisille pientä vuokraa vastaan. (Grillin tiedustelut Minna Närheltä puh. 050 5467 290) ”Me palvelemme” Vastuu on meidän VOM –kampanjaan Salottaret osallistuivat lahjoittamalla opasvihkoset kaikille Oulunsalon 3-luokkalaisille käytettäväksi koulujen ja vanhempien yhteistyössä. Yksi mielenkiintoisimmista aktiviteeteista, ja jo perinteeksi muodostuneena, oli klubin osallistuminen Oulunsalon Entisajan joulumarkkinoihin, missä Salottaret möivät omassa myyntikojussa vastaleivottuja leipiä, porkkana- ja lanttulaatikoita, kakkuja ja pipareita sekä kuumaa glögiä ja arpoja. Useat talkoolaiset lahjoittivat tuotteensa myyntiin. Veteraanien teemapäivänä Salottarien vastaperustettu lauluryhmä laulatti Kempeleen Pikku Pelakuussa asukkaita. Laulutuokiossa laulettiin kansanlauluja ja Veteraanin iltahuuto. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja toi hyvää mieltä niin asukkaille kuin laulattajillekin. Silmälaseja Srilankaan -keräykseen tuotiin Salottarien keräyspisteissä yhteensä 693 silmälasit. Yhteistyökumppanina oli Merikosken yläasteen Osallistuva nuori –valinnaisaineryhmän oppilaat, jotka tarkistivat ja puhdistivat kaikki lasit ja pakkasivat ne lähtemään eteenpäin. Jo toista kertaa Salottaret osallistuivat innolla Nenäpäiväkeräykseen 1 200 €:lla. Lipaskeräys sujui mukavasti Lc Oulunsalon miesleijonien kanssa yhdessä. Salottaret tekivät onnistunutta yhteistyötä myös muutamien Oulunsalon koulu- 34 Syyskauden viimeinen palveluaktiviteetti osui Lucian-päivään. Salottarien kolmenkopla presidentti Paula Wiik, Inkeri Kontio-Myllyoja ja Linda Salo johdattelivat autoilijoita Oulunsalon Umpimähkässä seurakunnan joulupolkutapahtumassa. Valomiekat toimivat hyvin hämärtyvässä illassa. Tapahtumassa oli satoja ihmisiä joulupolkua kulkemassa. Uudet haasteet odottavat. Salottarien hallussa on mm. kultainen räpylä voitosta viimevuoden leijonauinneista. Leijonien ampumakilpailut ovat myös tähtäimessä viimekevään mukavan elämyksen myötä. Salottarien omat varainkeruu ja palvelutempaukset uusin ideoin ja haastein ovat luvassa. Ihanaa leijonat, ihanaa, kyllä elämä on mukavaa, kun sen oikein oivaltaa. TS PANE HYVÄ KIERTÄMÄÄN Sotkamolaisten lasten hyväksi Helena Lautsalo LC Sapsottaret Sotkamo sai myytäväksi Sotkamon kanttorin Risto Vähäsarjan säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman iki-ihanan tunnelmallisen ja jouluisen CD-levyn ÄÄRETÖN HILJAISUUS. Allekirjoittaja paneutui innolla työhön ja levystä tykättiin paljon ja myin levyjä päälle 200 kpl (aikaa käytin n 52 tuntia). Sapsottarille kertyi siitä tuhat euroa ja tulemme käyttämään rahat sotkamolaisten lasten hyväksi. Kiitos kaikille asiaan osallistuneille! Levyä saatavilla p. 0503819950. LC Sotkamo/Sapsottaret järjesti joulukuussa K-Supermarket Vuokatissa keräyksen apua tarvitseville lapsiperheille. Asiakkaat ostivat yhden haluamansa tuotteen ja jättivät sen keräyskärryyn. Tuotekasseja saimme tehtyä 12 kpl. Kaikissa kasseissa oli elintarvikkeita, suklaata, leluja ja vähän asusteita. Kassit luovutimme seurakunnan diakoniatyön kautta jaettavaksi eteenpäin. LC Sotkamo/Sapsottaret Tarja Korhonen 35 LC LIMINKA/KULTASIRKUT HUISIN HAUSKA NENÄPÄIVÄ LIMINGASSA Nenäpäivään punaisin nenin. Sattuipa niin hauskasti, että vuoden 2014 nenäpäivää vietettiin samaan aikaan (7.11.), kun Limingan Kultasirkuilla on ollut tapana järjestää isänpäivän aaton hyväntekeväisyyskonsertti. Nyt konsertin kohderyhmäksi valittiin lapset. Myös itse tapahtumasta tuli tosi hauska monenmoisine mukavine oheistapahtumineen: pomppulinnoineen, onnenpyörineen, ongintoineen ja olihan siellä mahdollisuus maalauttaa itselle punainen nenäkin. Toki aikuisetkin saivat tapahtumaan osallistua. Hauskasta konsertista vastasi Vastarannan siili -orkesteri. Raija Palsa – pomppulinnan vartijana. 36 Vastarannan siili-orkesteri vauhdissa. Kultasirkut 5 vuotta Limingassa LC Limingan Kultasirkut juhli 13.5.2014 viidettä toimintakauttaan Limingan nuorisoseuran talolla. Upeasta musisoinnista vastasi Lauluyhtye Nonetti johtajansa dir.mus Tibor Garanvölgyin johdolla. Eeva Kokko esitti Anja Garanvölgyin kokoaman Power Point esityksen pohjalta katsauksen klubin toimintaan ja lausuntaa esittivät Heljä Rahikkala ja Hannu Tarvas. Maittavan juhla-aterian oli valmistanut Kultasirkut Helena Lahdenperän ammattitaitoisessa ohjauksessa. 5-vuotiasta LC Limingan Kultasirkkuja onnittelivat paikallisten Lions klubien, piirikuvernöörin ja lohkon puheenjohtajan lisäksi Limingan kunnan edustajana, kunnanjohtaja Pekka Rajala. Yhteistyö lakeuden alueen kuntien, yrittäjien, yhdistysten sekä Lions -klubien kanssa on tärkeä voimavara. Tässä yhteistyössä Kultasirkut ovat mukana tekemässä omalta osaltaan hyvinvointia alueellamme. Kultasirkkujen 5v –juhlan tuotto yksinhuoltajaäitien hyvinvointiin Piirikuvernööri Eero Vilén onnittelemassa juhlivaa klubia. Onnitteluja ja viiriä vastaanottamassa Kultasirkkujen presidentti Anitta Pellikka ja sihteeri Raija Palsa. Limingan Kultasirkut lahjoitti 5-vuotisjuhlan tuoton liminkalaisten yksinhuoltajaäitien hyvinvoinnin tukemiseen. Sadan euron lahjakortteja luovutettiin seitsemälle äidille ja kortit oli osoitettu käytettäväksi kolmessa liminkalaisessa hyvinvointipalveluja tuottavassa, vasta perustetussa liikkeessä: Hiustupa Anna Koo, Limingan Kuntokeskus ja Hieroja Niina Matturi, joiden toimintaa myös näin haluttiin tukea. Nuorisoleiriläiset taiteilivat Limingan taidekoululla Elokuussa klubi osallistui nuorisovaihtoon kuuluvan kansainvälisen nuorisoleirin järjestämiseen. Kulttuuripitäjänä tunnetussa Limingassa nuorisoleiriläiset saivat kokea taidepainotteisen päivän Limingan taidekoululla. – Tämä oli hieno kokemus! iloitsivat leiriläiset. Leidit lentoon –tapahtuma taas äitienpäivän aattona 5-vuotisjuhlan vuoksi Leidit lentoon tapahtumaa ei viime vuonna järjestetty, mutta tänä vuonna Leidit taas lehahtavat lentoon. Tapahtumaa ja siihen ilmoittautumisajankohtaa voi seurata osoitteesta: www.leiditlentoon.fi LC Liminka Liminganlahden kummiklubin onnittelut esittivät Seppo Pietilä ja Jari Hautala. Anja Garanvölgyi Kuvat: Pirkko Moisaner Silloinen varapiirikuvernööri Susanna Saranlinna tervehtimässä ja onnittelemassa juhlivaa klubia. Kultasirkut iloisina juhlan jälkeen. 37 SUSANNA SARANLINNA SOTKAMOSSA SAPSOTTARIEN SAUNOTETTAVANA Kauniina elokuun iltana saapui vieraaksemme I-piirin ensimmäinen naispiirikuvernööri Susanna Saranlinna LC Oulu / Hannoista. Susannalle tämä oli uudessa virassaan ensimmäinen klubikäynti. Klubi-iltamme käyntikohteeksi valitsimme Huuskonniemellä lypsylehmätilan yhteydessä toimivan Huuskolan Jäätelön tilamyymälän, jonka toimelias emäntä Sirpa Lukkari valmistaa jäätelöt tilansa maidosta, kotimaisista ja lähialueiden tuotteista hollantilaisen Maatalon jäätelö -konseptin mukaan. Kahvin kanssa maistoimme täyteläisiä kermajäätelöitä ja raikkaita sorbetteja sekä kuuntelimme rempseän karjalaisnaisen tarinoita yrittämisen arjesta ja haasteista. Suut makioina ja jäiset ternimaidot peräkontissa suuntasimme Tarjan somalle mökille suoraan runsaaseen buffetpöytään. Maistuvan aterian kruunasi miniän leipoma possunpunainen Sapsottaret-valkosulkaakakku. Velttoina, vatsat pulleina, kuuntelimme tarkasti Susannan tarinoita Toronton vuosikokouksesta, Honolulu-arpajaisista, väkivaltaa ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevästä Lions Quest –ohjelmasta ja –koulutuksesta, uudesta klubijäsenestä, ta ja yhteistoimintaa klubissa, hyvää fiilinkiä tai uuden jäsenen liittymistä. Antoisa ilta päättyi saunomiseen ja Sapsojärven aaltoihin - loisketta piisasi! Muuten talvellakin voi ostaa Huuskolan jäätelökojusta kesämakuja. Lämmin kiitos teille Tuleva jäsen Anna-Maija Kähkönen, kaikille, erityisesti illan emännäl2.varapresidentti Helena Lautsalo, le Tarjalle sekä Susannalle ruumiin Ulla Karppinen, presidentti Anna- ja mielen ravinnosta! Liiisa Korhonen, 1.varapresidentti Tarja Korhonen, Eila Kähkönen, Irja Kallio Satu Aho, piirikuvernööri Susanna Saranlinna ja Marja Pudas. kummitädin tehtävästä sekä aktiviteeteistä. Susannan mukaan aktiviteettitunnit eivät saa tuottaa klubille paineita, vaan tärkeintä on ilo tehdä hyvää. Susanna selvensi meille LC-periaatteitaan. ”Hetkeen tarttuminen” merkitsee arjessa elämistä ja nopeaa reagointia avun tarpeessa olijaa kohtaan. ”Sitoutuneesti palvellen” vaatii oman aikansa ja toteutuu yhteisissä teoissa kaikkien leijonien ja LC-klubien kanssa. Esimerkiksi kohderyhminä voivat olla lapset, nuoret ja heidän syrjäytymisen ehkäisy, näkövammaiset, vanhukset tai sotaveteraanit. Kansainvälinen teema ”Vahvempia yhdessä” puolestaan tarkoittaa mukavaa olemis- Sapsottarien nimikkokakku. tässä aktiviteetissa viimeisillä metreillä oleville ihmisille saatoimme antaa iloa synkän syksyn harmauteen. tahtomattaankin ja tuo summa on siis vanhassa rahassa 25 miljoonaa markkaa. Anna-Liisa Korhonen, Susanna Saranlinna, Sirpa Lukkari ja Tarja Korhonen ostoksilla. Leijona Miksi olen leijona kysyn tänään itseltäni? Kun kurkistelen sieluni syövereihin niin väistämättä auttamisen halu pulpahtaa mieleen. Kaikki me olemme leijonia sillä toisten auttamien on jotenkin meissä olemassa sisäsyntyisesti elikkäs palveluhalumme on ihan geeneissä asti. Jo ajatus toisten auttamisesta saa itselle hyvän mielen saatikka tieto siitä että auttaminen oikeasti realisoituu. Täällä Oulun Kiimingin ja Jäälin kylässä kaksi klubia yhdistivät voimansa ja keräsimme 4300 euroa ”Setori”-keräyksellä vanhusten palvelukotiin käytettäväksi av-välineisiin koska kuten tiedetään kaupungin kassa ammottaa tyhjyyttään. Siitä se tulee se hyvä mieli että 38 Joulupuu projektissa yhdessä SPR:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa tavoitteemme on tuoda Joulu vähävaraisten kuntalaisten koteihin. Miete siitä että pienet lapset voivat viettää Joulun riemurinnoin ja kirkkain silmin saa auttajankin mielen herkistymään. Pienistä virroista syntyvät ne isot purot sanotaan. Suomessa 940 klubia lahjoittaa hyväntekeväisyystarkoituksiin arviolta 5 miljoonaa euroa vuodessa ja se on iso summa se. Meikäläinen muuttaa vieläkin näitä euroja markoiksi ihan ”Me palvelemme” on Lionstoiminnan iskulause. Kun vielä kysyn itseltäni, miksi olen leijonatyössä niin vastaus helähtää saman tien sisikuntaan ja se vastaus on toiset leijonaveljet ja leijonasisaret sillä ilman toisiamme emme olisi yhtään mitään. Hyvää vuotta 2015 kaikille lukijoille. T Veli Juhani ARS-SÄÄTIÖN TUELLA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KLUBEILLE Lions-toiminnan Suomeen 1950 luvun alussa tuoneen Arne Ritarin muistoksi perustetun Arne Ritari- säätiön toiminta on todennäköisesti hyvin monelle lionille tuntematonta, saatikka sitten suurelle yleisölle. Varsinkin vastikään toimintaan mukaan tulleet saattavat silmät pyöreinä ihmetellä mm adressien myyntiä. Entäpä sitten Ritareiksi lyönnit. Miten tämä juhlallinen palkitseminen rahoitetaan? Edellä mainitut seikat kyllä ajan myötä selviävät. Mutta selviääkö monellekaan lionille tai klubille ne mahdollisuudet miten näitä säätiölle kerättyjä varoja voidaan klubeissa hyödyntää ja miten niitä haetaan? Piirien ARS-yhdyshenkilöt ovat tukena näitä asioita selvitettäessä. LC Liminka/Liminganlahti hakenut kolme kertaa Muutama vuosi yli kolmenkymmenen toimintavuotensa aikana LC Liminka/Liminganlahti on saanut säätiöltä tukea kolme kertaa. Ehkä useamminkin olisi voitu saada mikäli olisi ollut selkeitä kohteita, joihin avustukset kohdennetaan. Klubin toimintahistorian aikana on varmaankin ollut useampia hyviä aktiviteetteja rahoitusavustuksen saamiseksi, mutta on ilmeisesti aristeltu hakea. Sama tilanne lienee monellakin klubilla. Ei olla tarpeeksi rohkeita yrittämään. Avustuksia kyllä kannattaa rohkeasti hakea, jos on tiedossa että klubi pystyy omalta osaltaan avustuksen myöntämisperusteiden edellyttämät omat velvoitteet hoitamaan. Koti tulipalossa tuhoutuneen tilalle Ensimmäisen kerran Liminganlahti klubi haki avustusta vuonna 2000 Lumijoelle, jossa heikossa taloudellisessa asemassa olevan vanhuspariskunnan koti tuhoutui tulipalossa. Pariskunnalle rakennettiin uusi pienehkö omakotitalo, jossa tämä nyt jo edesmennyt pariskunta sai viettää elämänsä ehtoovuodet. Avustusta saatiin 40000 markkaa (n. 6700 €). Oman osuuden 40000 markan velvoitteen klubi hoiti maksamalla uuden talon pohjatyöt, sähköliittymän ja vesiliittymät. Nämä liittymät piti maksaa, koska talo tuli aivan uuteen paikkaan. Lisäksi klubi teki talkootunteja rakennusvaiheen aikana. dellisuudessa LC Liminka/Liminganlahti on rahallisesti avustanut rakentamisprojektia yli 20000 euroa. Varsinaisen kämpän lisäksi on rakennettu saunarakennus, varasto/wc-tilat ja polttopuuliiteri. Kaikki työ on tehty talkoilla ja pääasiassa LC Liminka/Liminganlahden veljien työllä. Erittäin ansiokkaan työpanoksen antoivat lionit Seppo Pietilä, Reijo Viitala, Jari Hautala, Antti Viljas ja Jukka Raitio joka Partiotyön tuen puheenjohtajana teki kovan urakan organisointi ja materiaalihankintoja hoitaessaan. Lisäksi saimme hyvää veljesapua LC Liminka/Lakeuden muutamilta veljiltä talkooiltoina. Tie armeijaan Nuorten asevelvollisuus asettaa haasteita ja jopa kielteisiä ennakkoluuloja varusmiespalvelusta kohtaan. Varusmiespalveluksesta vapautuminen tai palveluksen keskeytysprosentti on huollestuttavan korkea. LC Liminka/Liminganlahti kehitti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa varusmiespalvelukseen meneville kurssin Tie armeijaan. Koulutus alkaa kutsuntatilaisuudesta ja jatkuu eri teemoilla noin kerran kuukaudessa ennen palvelukseen astumista. Klubin oman rahoituksen lisäksi toteutukseen on saatu yhteistyökumppaneilta taloudellista tukea. ARS-säätiön tuki on ollut merkittävä toteutuksen onnistumiseksi. Ensimmäiset kurssilaiset ovat jo palveluksessa ja toinen kurssi on alkanut. Ensimmäisen kurssin osanottajilta saadun palautteen pohjalta uuden kurssin osanottajamäärä on lisääntynyt huomattavasti. Kurssilaisilta saadun palautteen mukaan kurssi on selvästi lisännyt motivaatiota varusmiespalveluksen suhteen. Monia ennestään asiaan liittyviä outoja asioita on selvinnyt ennen palvelusta. Mm sosiaaliset edut palveluksen aikana on kurssilaisilla tiedossa jo palvelukseen mennessä. Teksti: Timo Pietilä Kuva: Antti Viljas LC Liminka/Liminganlahti Partiokämppä haasteellinen urakka Limingan seurakunnan partiotyöllä, Limingan Niittykärpät, oli 2000-luvun alussa puute omasta partiotilasta. Liki nelisatapäinen partiolaisten joukko joutui leireillään käyttämään ulkopuolisia leiritiloja. Partiotyön tuki aloitti oman partiokämpän rakennussuunnittelun ja klubimme lähti mukaan hankkeeseen. Vuonna 2005 anottiin ARS-säätiöltä avustusta ja saatiin 7000 euroa. Limingan seurakunta takasi Partiotyön tuen pankkilainan ja koska ARS-avustus velvoittaa anojalta vastaavan summan rahana, niin klubimme sitoutui tähän. To- Valmistumisen jälkeen Partiokämppä on ollut ahkerassa käytössä viikonloppuleirien ja muiden partionuorten tapahtumissa. 39 Oulun vuosikokouksessa ensimmäinen naisleijona piirikuvernööriksi D 107 I-piirin vuosikokous keräsi aurinkoisena kevätpäivänä 12.4.2014 toista sataa osanottajaa Oulun Karjasillan kirkkoon ja seurakuntataloon. LC Oulu/Hannat vastasivat onnistuneista järjestelyistä. Avajaisjuhlassa puhui Oulujoen seurakunnan kirkkoherra Satu Saarinen. Lisäksi kuulimme kaunista kanteleen soittoa ja Susanna Saranlinnan tyttärien pianomusisointia. tin alueen matkailukeskuksesta. Tapahtumaan odotetaan 1500 henkilöä. Kokousvieraille on tarjolla palveluja ja aktiviteetteja vuosikokousta edeltävälle sekä seuraavalle viikolle. Tapahtuman järjestävät LC Sotkamo sekä LC Sotkamo/Vuokatti. Kaudelle 2014-2015 1.VDG Susanna Saranlinna esitteli I-piirin toimintasuunnitelman ja talousarvion. Tilaisuuden lopussa piirikuvernööri Eero Vilén kiitti kaikkia piirin virkailijoita ja koko jäsenistöä aktiivisesta toiminnasta sekä palkitsi kauden aikana menestyneet klubit ja ansioituneet leijonat. Teksti: Irja Kallio ja Kuvat Helge Keitel Kokous noudatti työjärjestystä: Hyväksyttiin IPDG Toivo Sistosen esittelemä toimintakertomus. Vahvistettiin tilinpäätös kaudelta 2012-2013 sekä myönnettiin vastuuvapaus virkailijoille. Esiteltiin vaalikauden 2014 piirikuvernöörin, 1. varapiirikuvernöörin ja 2. varapiirikuvernöörin virkaa hakeneet ehdokkaat. Suoritettiin vaali suljetulla lippuäänestyksellä ja tulos vahvistettiin. I-piirin historiassa ensimmäisen kerran valittiin piirikuvernööriksi naisleijona Susanna Saranlinna LC Oulu / Hannat, 1. varapiirikuver-nööriksi Harri Hirvelä LC Kempele / Sampola ja 2.varapiirikuvernööriksi Aarto Mäkinen LC Sotkamo. Ehdolla 2. varapiirikuvernööriksi oli myös Olavi Tapaninen LC Oulu / Sillat. Päätoimikunnan puheenjohtaja Aarto Mäkinen informoi kokousväkeä Suomen Lions-liiton 62. vuosikokouksesta Vuokatti 2015, joka pidetään Sotkamossa 12.– 14.6.2015 kokouspaikkana Holiday Club Katinkulta. Majoitus järjestyy Vuoka- 40 Piirikuvernööri Eero Vilén, 1.VDG Harri Hirvelä, DG Susanna Saranlinna ja 2.VDG Aarto Mäkinen. Piirikokousväkeä aamukahvilla. Rauhanjulistekilpailun voitto Sotkamoon. Tenetin koulun oppilas Jonna Määttä Suomen voittajaksi Sotkamon Tenetin koulun oppilas Jonna Määttä Lions rauhanjulistekilpailun Suomen voittajaksi. Suomen Lions-liiton järjestämän kilpailun voittajaksi valittiin Lions I piiriä edustavan Sotkamon Tenetin koulun 7B luokkaa käyvän Jonna Määtän rauhanjuliste ”Yhdessä voimme luoda rauhallisen tulevaisuuden.” Lions Clubs Internationalin 27. kansainvälisen rauhanjulistekilpailun teemana oli ”Rauhaa, rakkautta ja yhteisymmärrystä”. Neljässätoista Lions-piirissä valittiin yksi rauhanjuliste lähetettäväksi Lions-liiton Suomen osakilpailuun. Jonnan työ edustaa Suomea kansainvälisessä rauhanjulistekilpailussa ensi keväänä. Suomen osakilpailun toiselle sijalle tuli Tiia Rajalahti (Alavuden yläkoulu) ja kolmannelle sijalle Iida Mäkelä (Villähteenkoulu). Rauhanjuliste- ja esseekirjoituskilpailu Joka vuosi Suomen Lionsklubit kutsuvat oman toiminta-alueensa 11–13-vuotiaita koululaisia mukaan kansainväliseen rauhanjulistekilpailuun. Kilpailun voittaja saa palkintonsa vuosittain YK:ssa vietettävänä Lions-päivänä. Rauhanjulistetöitä on julkaistu mm. YK:n postimerkeissä. Näkövammaisten nuorten on mahdollisuus osallistua kilpailuun esseekirjoituskilpailun kautta. PDG Juhani Alanen johtaa Punaista Sulkaa I-piirissä LC Kajaani/Linnan PDG Juhani Alanen on nimetty syyskuussa I-piirin piirikoordinaattoriksi. Kaikkiin piireihin saatiin viime vuoden puolella Punaisen Sulan vastaavat ja heille pidettiin koulutus marraskuun lopulla Suomen Lions-liiton uusissa koulutustiloissa Malmilla. Piirikoordinaattorin tärkeimpiä tehtäviä on jokaiseen klubiin nimetyn Sulkaleijonan kouluttaminen kauden 2016-2017 aikana toteuttavaan suureen varainhankinta-aktiviteettiin. I-piirissä koulutus tapahtuu PDG Juhani Alasen toteuttamana vielä tämän kevään aikana. Marraskuussa pidetyssä kuvernöörineuvoston kokouksessa päätettiin varojen jaosta, joka oli esillä jo viime vuoden puolella ilmestyneessä Lion -lehdessä. Huomattavaa näissä jakoperusteissa on klubien saaman palautteen suuruus eli 25 %. Tämä on erittäin suuri klubeja motivoiva seikka. Kun klubit hakevat tätä osuutta Punaisen Sulan toimikunnalta, niin hakukohteen tulee täyttää Heinolan vuoden 2013 vuosikokouksen päätös eli avustuksen tulee kohdistua nuorisoon. Erotuksena AR-säätiöltä haettaviin avustuksiin on se että PuSu-avustuksiin ei tarvita klubilta omaa osuutta. Kaudella 2016-2017 ei järjestetä muuta isoa valtakunnallista Lions-aktiviteettia kuin Punainen Sulka. Tästä ovat klubit tehneet vuosikokouspäätöksen. Näin kyseinen toimintakausi voidaan pyhittää kokonaisuudessaan Punaiselle Sulalle. Keräystavoitteen 5 miljoonaa euroa saaminen kasaan ei tule olemaan helppoa. Kaikilta klubeilta toivotaan sitoutumista ja lähtemistä mukaan – onhan PuSu klubien yhteisesti päättämä. Tavoitteen saavuttaminenkin on helpompaa, kun kaikki ovat mukana. Klubit voivat lahjoittaa jo nyt meneillään olevan kauden aikana korvamerkittyjä varoja liiton PuSu-tilille. Mutta lipaskeräys alkaa kuitenkin vuonna 2016. On herätetty ajatus keräyksen aloittamisesta jo 1.6.16 alkaen ja asia tulee harkintaan PuSu-toimikunnassa lähiaikoina. Näin taattaisiin klubeille mahdollisuus toimia jo kesäisten aktiviteettien muodossa PuSu mielessä ja lipasta kierrättäen. Kun klubit toteuttavat omia aktiviteettejaan – mitä ne sitten ovatkaan – tulevat kunnissa Lions-logot, PuSu-logot ja – roll upit näkyviin kuntalaisille kaikissa mahdollisissa paikoissa. Mielikuvituksella on vain taivas rajana ja mielikuvitusta Leijonilla taatusti on. Kuten muissakin julkisissa varainkeräyksissä kuten vaikkapa Nenäpäiväkeräyksessä, kerääjillä on hauskaa ja iloisia ilmeitä näkee pilvin pimein. Samaa on odotettavissa PuSunkin aikana. 1.alueen 3.lohkon aktiivileijonia Punaisen Sulan koulutuksessa joulukuussa. Matti Tieksola PuSu-vastaava 41 Lahjasukat. Lupa välittää LC Oulu/Myllyoja – Haapalehto vietti perinteistä joululauluiltaa Metsolan Hovin asukkaiden kera 15.12.2014. Osa asukkaista on sotiemme veteraaneja ja veteraanien leskiä. Yhteistyötä illan järjestämisessä tehtiin jo toista kertaa Hintan Marttojen kanssa. Martat tarjosivat asukkaille torttukahvit. Joululauluiltaa juonsi ja veti lion Antti Pönkkö yhdessä lion Heikki Mikkolan kanssa. Säestäjinä toimivat mestaripelimanni Jussi Haanpää ja Kalevi Sumén. Klubimme naisjäsenet olivat neuloneet asukkaille villasukat joululahjaksi. 41 paria valmistui reippaasti. Asukkaat tuntuivat olevan iloisen ja yllättyneen kiitollisia tästä pienestä muistamisesta. Myös neulojille tuli hyvä joulumieli, kun katseli asukkaiden tunnelmia. Yhteistyöllä Marttojen, Oulujoen seurakunnan ja klubin sekä soittajien kanssa saimme aikaan jouluisen tunnelman niin asukkaille kuin itsellemmekin. Mestaripelimanni Jussi Haanpää (haitari), Kalevi Sumén (kontrabasso). Lion Riitta Moilanen jakaa sukkalahjat. Lion Leena Saarela ja diplomiurkuri Maija Tynkkynen. Illan ohjelmassa oli yhteislaulun lisäksi Marttojen puheenvuoro ja runoesitys. Talon asukas liikuntaneuvos Toivo Salonen muisteli urheiluaikojaan pikaluistelijana ja olympiamitalistina. Yhteislaulutilaisuuden puolivälissä lion Leena Saarela lauloi kolme joululaulua diplomiurkuri Maija Tynkkysen säestyksellä. Tilaisuuden loppuhartauden piti pastori, Oulujoen klubin lion Ilkka Mäkinen. Leppoisa ja jouluinen tunnelma syntyi asukkaiden ja järjestäjien yhteistyön tuloksena. Hintan Martat. Pastori, lion Ilkka Mäkinen. Muita klubimme kuulumisia Välittämistä klubimme harrastaa arjessa, kuten leijona-ajatukseen kuuluukin. Alert- ja avustustoimikunta on yhteistyössä Myllyojan lastenneuvolan ja Oulujoen seurakunnan työntekijöiden ohjaamana avustanut vaikeuksiin joutuneita perheitä. Toimikunnan puheenjohtaja lion Maija-Leena Pönkkö on aktiivisesti hoitanut tätä tehtävää yhdessä lion Raila Koirasen ja lion Hilkka Tarvaksen kanssa. Viime kesänä klubimme jäsenet Hannu ja Hilkka Tarvas osallistuivat Lions-liiton vuosikokoukseen Porissa. Joukko oululaisia lioneita esitteli Oulua vuoden 2018 liittokokouspaikaksi Hannu ja Hilkka Tarvas mukaan lukien. Syksyllä annettiin perustajajäsenellemme Pertti Oikariselle Melvin Jones -jäsenyys. Lion Pertti on aktiivinen ja taitava jäsen. Hän on mm. luonut klubimme sivut ja palvelee niiden käytössä myös muita jäseniämme. lion Leena Saarela Ainolan kupeessa Mannenkatu 4. www.ravintolarauhala.fi Käsintehtyä maukasta ruokaa RAUHALAN LOUNASBUFFETISTA Ma-pe klo 10.30-14.00 Iltaisin ja viikonloppuisin tilauksesta juhlia ja kokouksia isoille ja pienille ryhmille NEONKIRJAIMET VALOKUUTIOT VALOPYLVÄ ÄT ASENNUS K LED-KIRJAIMET VALOKOTELOT NÄY T TÖL AIT TEET HUOLTO EM P ELE EN N E O NTYÖ OY V A L O M A I N O S T E H D A S Hakamaantie 21 90440 Kempele Puh. 08-515 674 [email protected] www.neontyo.fi RENKAAT ǀ VANTEET ǀ ASENNUKSET ǀ PYÖRÄNSUUNTAUKSET www.teras-rengas.fi Mittamiehentie 2 ǀ OULU ǀ (08) 5622 333 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Asiantuntijasi soiton päässä Säästämisen, sijoittamisen ja rahoituksen ratkaisut Henkilöasiakkaat 0200 2580 Yritysasiakkaat 0100 2580 43 Uusi klubi I-piirin Sapsottaret työnsä aloittaa Iloista LC Sotkamo/Sapsottarien Charter Night -juhlaa vietettiin 8.2.2014. Nimensä klubi sai Sotkamon keskustassa kimaltelevasta Sapsojärvestä. Uudessa klubissa lisäkäsiä tuovat 20 innokasta ja osaavaa naista, joilla osalla on kokemusta leijonatoiminnasta. Tapahtumien ja mukavien tempausten avulla tullaan keräämään varoja kulloinkin valitulle kohteelle. Yhteistyö käynnistyi hyvin, sillä tervehdyssanat lausuivat Sotkamon kunnanjohtaja Petri Kauppinen ja kirkkoherra Erkki Marin. Vieraiden joukossa oli Sotkamon ja Sotkamo/Vuokatti klubien lisäksi leijonia Kuhmosta, Kainuun muista kunnista sekä Pohjanmaalta. Ensimmäisinä riensivät onnittelemaan uutta klubia liiton puheenjohtaja Asko Merilä, Sapsottarien ”kätilöt”: juhlapuhuja ja 2. varapiirikuvernööri Susanna Saranlinna, piirikuvernööri Eero Vilén sekä kummit LC Kuhmo/Helenat. Illallisen, puheiden, tervehdysten, onnittelujen ja kauniiden musiikkiesitysten jälkeen olivat vuorossa Sapsottarien perustamiskirjan allekirjoittaminen, jäsenmerkki- en luovuttaminen ja leijonalupaukset. Ravintola Tuliketussa pidetty juhla päättyi yhteisesti kajautettuun Nälkämaan lauluun ja tanssiaisiin. Kiitämme kohteliaasti kaikkia Charter Night –juhlaan osallistuneita! Kuvassa vasemmalta: piirikuvernööri Eero Vilén, kummit LC Kuhmo/Helenat presidentti Aila Ahtonen, tiedotussihteeri Eila Kähkönen, Marketta Mantsila, Niina Piirainen, Miisa Piirainen, Satu Aho, Ulla Karppinen, Mervi Mäkäräinen, tiedotussihteeri Irja Kallio, rahastonhoitaja Airi Hyvönen, sihteeri Heidi Okkonen, 2. varapresidentti Helena Lautsalo, 1. varapresidentti Tarja Korhonen ja presidentti Anna-Liisa Korhonen. Irja Kallio LC Sotkamo/ Sapsottaret Kuva: Helge Keitel LC Sotkamo LC-Oulu Terwan veteraanilounas kokosi jälleen hienon joukon Luovin juhlapatojen ääreen LC Oulu-Terwan pitkäikäisin ja täynnä perinteitä oleva palveluaktiviteetti, isänpäivän veteraanilounas, kokosi viime marraskuussa jälleen lähes kaksi sataa vireää ruokailijaa. Juhlatilat järjesti ja maistuvan lounaan valmisti usean viime vuoden tapaan Ammattiopisto Luovi. Tällä aktiviteetilla klubimme on halunnut osoittaa varauksettoman kunnioituksensa sotiemme veteraaneille ja heidän uhrauksilleen. Leijonien ja heidän puolisoidensa rooli on vuosien mittaan muuttunut siten, että ruokien annostelun ohella yhä useampi klubilainen toimii ruokailijoiden avustamisessa. Koska veteraanien keski-ikä lähentelee 90 vuotta, liikkuminen sinänsä on jo monelle haaste puhumattakaan siitä, että itse kukin pystyisi noutamaan ateriansa tarjoilutiskeiltä ja viemään sen ruokailupöytään. Niinpä klubilaiset ovatkin toimineet viime vuosina yhä useammin ruoka-annosten noutajina ja kuljettajina. Siis juuri Lions-aatteen perusasiassa eli palvelutehtävässä. Mutta mitäpä siitä, jos käsi vähän vapisee ja jalat kaipaavat tukea kulkemisessa, kun mieli on virkeä ja ajatus kirkas. Sen me leijonat olemme todenneet vuodesta toiseen. Juttu on pöydissä luistanut, on muisteltu niin vanhoja kuin uudempiakin asioita ja tapahtumia - ja ruoka on maistunut. Lounastapahtuman päätteeksi yhdessä laulettu Sillanpään marssilaulu on nostanut liikutuksen kyyneliä niin veteraanien kuin leijonien ja muiden tapahtumaan osallistuneitten silmiin. Pian lounas-aktiviteetti muutettiin suoraan palveluaktiviteetiksi ja varat sen toteuttamiseen hankittiin muilla tapahtumilla, pääosin Rajakylän laskiaisriehan avulla, johon osallistui vuosittain tuhansia alueen asukkaita Klubi päätti yksimielisesti, että lounastapahtuman palvelukohteeksi valitaan sotiemme veteraanit. Siihen aikaan veteraanien kunnioittaminen oli vielä eri kansalaisryhmien keskuudessa ristiriitaista. Klubimme halusi tällä aktiviteetilla osoittaa omasta puolestaan varauksettoman kiitoksen siitä, että meillä on vapaa isänmaa, minkä puolesta veteraanit antoivat kaikkensa itsenäisyytemme ollessa vaakalaudalla 70 vuotta sitten. Ensimmäinen veteraaneille kohdennettu isänpäivälounas oli testisuoritus ja sellaisenaan suurponnistus. Lounaalle kutsuttiin 500 veteraania kahdessa kattauksessa. Paikka oli Pohjankartanon ruokasali. Homma hoitui pienistä paniikin poikasista huolimatta kuitenkin esimerkillisesti ja aktiviteetin jatkosta tehtiin pysyvä tapahtuma Tapahtumapaikka on vaihtunut useamman kerran. Useita vuosia tehtiin yhteistyötä puolustusvoimien kanssa, mutta Oulun varuskunnan alasajon jälkeen paikaksi on vakiintunut Ammattiopisto Luovi. Se on tukenut tapahtumaa merkittävästi antamalla tilat, henkilökuntansa ja tarjottavan aterian käyttöömme lähes muodollista korvausta vastaan. Yli 30 vuotta veteraanilounasta LC Oulu-Terwa (alkujaan LC Oulu-Rajakylä) aloitti isänpäivän lounasaktiviteetin jo 1970-luvulla. Alkuvuosina lounasta tarjottiin klubin silloisen toiminta-alueen, Oulun Rajakylän asukkaille pientä korvausta vastaan. Lounastapahtuma toimi ensimmäiset vuodet varainkeräysaktiviteettina, jonka tuotto käytettiin erilaisiin palvelu- ja lahjoituskohteisiin. Lounaan toteuttamisen vastuuhenkilöinä toimivat pääasiassa ladyt, siis leijonien puolisot. Siihen aikaan Lions-klubeissa oli siis ainoastaan miespuolisia jäseniä. ”Tarjottavaa valmistettiin kotihommina useita päiviä etukäteen ja pottuja kuorittiin Rajakylän koululla sunnuntaiaamuna heti kuuden jälkeen”, muistelevat silloiset puuhanaiset. Jatkuvuutta suurta juhlavuotta kohti Vuosien mittaan lounastapahtuman kutsuvieraiden määrä on vähentynyt suunnilleen samassa suhteessa kuin veteraanien määräkin. Viime vuosina isänpäivänä on ruokailijoita ollut noin kaksisataa, jossa luvussa ovat mukana myös ohjelmien esittäjät. Olemme LC Oulu-Terwa-klubissa panneet tyytyväisyydellä merkille sen ilon ja kiitollisuuden, mitä lounastapahtumaan osallistuneet veteraanit ovat meitä kohtaan osoittaneet. Ja lounaat jatkuvat. Ilolla olemme myös todenneet, että myös valtakunnallinen Lions-järjestö kokonaisuudessaan on ottanut veteraaniasian kahden . 44 Kauko Kallio LC Oulu/Terva Koko perheen PERUNAMARKKINAT TYRNÄVÄLLÄ Oulujokilaakson paikallinen sanomalehti 26.9.2015 Tervetuloa! LC Tyrnävä Muhos - Utajärvi - Vaala www.tervareitti.fi Liminka la 27.6.2015 Niittypäivä Limingassa Tervetuloa Limingan niityille Lisätiedot: www.viikateniitonmm.fi Jukka Hakkola 040 841 8067 Järj. LC Liminka Liminganlahti Arne Ritari -säätiö Arne Ritari –stiftelsen Suomalaisen lionstyön tukena Stöder det finländska lionsarbetet Suomen Lions-liitto ry Arne Ritari -säätiö Finlands Lionsförbund rf Arne Ritari -stiftelsen www.lions.fi 45 I -piiri ja Oulun klubit hyvin Oulun klubit pääsivät näyttävästi esille viime kesänä Porissa. Kaikkiaan kahdeksantoista klubin edustajat nousivat estraadille samaan aikaan. LC Oulu/Myllyoja-Haapalehdon Hannu Tarvas ja LC Oulu/Hannojen Pirjo Puoskari vuorottelivat puhujapöntössä esittelemässä Oulua. Vaikka muita kaupunkeja vuosikokouksen 2018 järjestäjiksi ei ilmoittautunut mukaan, panostivat Oulun kaupunki ja Oulun klubit voimakkaasti näkyvyyteen. Hannun ja Pirjon esitykset olivat verrattomia. “Onneksi on Oulu” banderolli loisti esittelykatoksessa, jossa elementissään ollut LC Oulu/Terwan Jorma Määttä sekä päätoimikunnan puheenjohtajaksi valittu LC Oulu/Raatin Jouko Lampinen päivystivät pari vuorokautta alati hymyssä suin. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi LC Utajärven Asko Merilä, joka CC:n ominaisuudessa veti roolinsa läpi ansiokkaasti. Askon ansiot on huomattu laajemminkin. Kannustusta on tullut niin paljon, että LC Utajärvi on asettanut Askon ehdolle Suomen seuraavaksi kasainvälisen hallituksen jäseneksi eli lyhyemmin sanottuna ID-ehdokkaaksi. Päätös Suomen ehdokkaasta tehdään Sotkamon vuosikokouksessa ensi kesäkuussa. Nyt on siis ensimmäinen mahdollisuus saada omasta piiristä ehdokas kv. hallitukseen. Tässäkin on yksi syy saapua Sotkamoon. DG Eero Vilèn ja VDG Harri Hirvelä valmistautumassa marssille. Harri Hirvelä johdatteli I-piirin klubit Karhuhalliin. Porissa oli myös paikalla silloinen hallituksen 2.varapresidentti Yatsuhiro Yamada, joka vieraili toistamiseen Suomessa tammikuussa. Pelloon suuntautuneen vierailun käsikirjoitus oli L-piirin PDG Jarmo Rastaan laatima. Täysipainoiseen ohjelmaan sisältyi mm poroajelua, saunaa ja avantouintia. Matti Tieksola, PDCC LC Oulunsalo I-piiri järjestäytyy marssille 46 esillä Porin vuosikokouksessa LC Oulu/Hannojen Pirjo Puoskari ja LC Oulu/Myllyoja-Haapalehdon Hannu Tarvas vuorottelivat puhujapöntössä esittelemässä Oulua. Kaija Sirviö, Susanna Saranlinna ja Pekka Seppä. I-piirin klubit saapuvat Karhuhalliin. Matti Tieksola, Yatsuhiro Yamada ja Harri Ala-Kulju. Virvokkeet maistuivat tauolla. Kari Kajula ja Anja Hirvelä. 47 LC OULU/RAATTI 50 VUOTTA HISTORIAA Elokuu 1950.Lionsaate rantautui Suomeen Arne Ritarin toimesta. Ensimmäinen klubi perustettiin Helsinkiin.Järjestyksessään Suomi oli 29. lionsmaa. Ruotsi ehti kaksi vuotta aikaisemmin ja Norjakin ehti ennen Suomea. Oli varmasti ilman muuta selvää, että Oulun ensimmäinen klubi sai nimekseen lc Oulu ja perustamisvuosi 1954. Oma klubimme perustava kokous pidettiin 24.3.1965 Valkealinnassa Hotelli Tervahovissa. Klubin perustajajäsen Perttu Isokangas kertoi, että kävellessään kohti Tervahovia hän tapasi muutamia tuttujaan ja kysellessään miesten matkasta sai kuulla, että suunta oli sama ja leijona -klubia perustamaan. Aloitteen uuden klubin perustamisesta oli tehnyt lc Oulu/ Sillat, josta siis tuli klubimme kum klubi.Klubin henkilökohtaisena kummina toimi professori Koiso-Kanttila. Ilman keskustelua päätettiin perustaa neljäs oululainen leijonaklubi.Päätös oli kuulemma yksimielinen ja niin sai alkunsa 22:n jäsenen muodostama klubi.Useista nimiehdokkaista valittiin äänesteksen jälkeen nimeksi lc Oulu/Raatti.Kokouspaikaksi valittiin hotelli Tervahovi jo senkin vuoksi, että leijonatapoihin kuului siihen aikaan ”pakollinen” ruokailu. Vuosien saatossa kokouspaikkoina ovat olleet Tervahovin lisäksi Arinan Raatti-kabinetti, hotelli Vaakunan Ilmailukabinetti Upseerikerho, Päällystökerho, kasarmin ruokala ja viime vuosina Vehon tilat Kaarnatiellä. on rahallisesti saanut aikaan 50 vuoden aikana.Palkka hyvä mieli. JÄSENISTÖ Perustavassa kokouksessa oli siis mukana 22 leijonaa. Niinkuin kaikessa vapaaehtoisessa toiminnassa jäsenistön luku vaihtelee lähes vuosittain. Niin omassa klubissammekin. Enimmillään se on ollut selvästi yli kolmenkymmenen.Tänään luku 26, siittäkin huolimatta, että viime toimintakaudella klubin rivivahvuudesta poistui kuoleman kautta 3 jäsentä. Ensimmäiset naisleijonat kutsuttiin klubiin viime vuonna. Eräässä asiassa klubimme taitaa olla valtakunnan ykkönen.Kautta aikojen klubissamme on ollut kaksi Suomen Lions Liitto r.y.:n puheenjohtajaa ja (CC) Eero,Mönsä, Kokko ja Pekka Rautakorpi , kaksi piirikuvernööriä (DG) Taisto Neitola ja Jouko Lampinen. KUTSU 28.3.2015 klubimme viettää 50-vuotisjuhlaa, jonne kutsumme piirin klubeja. Kutsuja ollaan postittamassa.Tulukaa mukkaan, vietetään rattoisia hetkiä hyvän ruoan ja ohjelman seurassa. TOIMINTAA Toiminta alkoi vireästi. Osanotto kokouksiin oli 100 prosenttista ja heti ensimmäisenä toimintavuonna toteutui kaksi aktiviteettia. 20.11.1965 vietettiin Tervahovissa arvokas (frakit) Charter Nigth juhla,joka päättyi tanssiaisiin !!!! Juhlaa seurasi arki. 50 vuoden aikana on toteutettu lukematon määrä erilaisia aktiviteettejä, perunannostosta kirkkokyydityksiin, autettu vähäosaisia, osallistuttu moniin niin kansallisiin- että kansaivälisiin keräyksiin.Joskus jopa ”yhdessä vuodatettu hiki on ollut parempi kuin yhdessä nautittu konjakki”(Mönsä) Työtä lionismin eteen on tehty suurella sydämellä, yhdessä yhden taivaan alla !!!!!!! Tavoitteena luovuttaa isänmaa onnellisempana nousevalle sukupolvelle. Siittäkin huolimatta, että klubin puolisotoiminta vuosien saatossa hiipui, on syytä mainita, että kummilapsiasia, josta puolisot vastasivat, on edelleen hoidossa ja sitä jatketaan myös tulevaisuudessa. Tuskin kukaan on laskenut, jos tehdyt työtunnit ja kerästulot laskettaisiin, paljonko klubi 48 PCC Pekka Rautakorpi. RAVINTOLA LEIPOMO RUUNUNHELMI PERHEYHTIÖ PAAKKARIT OY Oman leipomon tuotteet Lounaspöytä joka päivä 10 € Ruununtörmäntie 1, 91760 Säräisniemi p. 040 717 6847 [email protected] • www.ruununhelmi.fi 49 Piirihallitus Muhoksella Mauri Viitajylhä I-piirihallituksen ensimmäinen kokous pidettiin Muhoksella Montan Leirintäalueella 6.9.2014. Syyskauden ensimmäinen kokous on yleensä rutiiniluontoinen, jossa käydään läpi edessä olevan toimikauden toimintaa, lohkojen ja toimikuntien toimintasuunnitelma. le. Kauden aikana nuorison hyväksi toteutetaan myös Turvassa tiellä -koulutus ja Anna tukesi nuorisolle -arpajaiset. On aika kiittää veteraaneja palvelutekojen kautta. DG Saranlinnan kehoitti kohdistamaan tämän kauden palveluamme veteraaneihin. Piirikuvernööri Susanna Saranlinnan kertoi tavoitteista tulevalle kaudelle, painopisteistä ja aktiviteeteistä. Varsinkin alkukaudessa huomio siirtyy nuorisoon ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Rauhanjulistekampanja ja Quest- koulutus ovat nyt ajankohtaisia toimenpiteil- Aluefoorumit, joiden yhteydessä on myös lohkojen kokoukset, pidetään jokaisella alueella. Foorumien aiheina ovat kauden yhteiset aktiviteetit sekä Lions -brändi. Tapahtumassa esitellään piiri- ja klubitason brändityötä tukevia tuotteita, aineistoja, materiaaleja, työkaluja ja koulutuksia. Montan Leirintäalue sijaitsee Oulujoen luonnonkauniissa perinnemaisemassa IPDG Eero Vilén jakoi ainoana Suomeen myönnetyn presidentti Barry J. Palmerilta Dream Achiever hopeisen neljän tähden kunnian osoituksen ”Saavutetun Unelman toteutumisen palkinnon” Susanna Saranlinnalle ja Olavi Tapaniselle sekä Harri Hirvelälle. Mauri Viitajylhä sai myös myöhemmin saman kansainvälisen palkinnon. 50 I-piiri on ykkönen Lions I-piirihallitus kokoontui ennen ruokailua yhteiseen kuvaan. Edessä piirikuvernööri Susanna Saranlinna sekä vasemmalla IPDG Eero Vilén ja 2 VDG Aarto Mäkinen, oikealla puolella 1 VDG Harri Hirvelä ja palveluja Alert-toimikunnan sekä lehtitoimikunnan pj Mauri Viitajylhä. Lionien palvelutoiminta kohdistuu nuorisoon, vanhusväestöön, sotien veteraaneihin ja muihin avun tarpeessa oleviin. Lionstoiminta tapahtuu “Me palvelemme” -hengessä. Lionsklubin tärkein kiinnostuksen kohde on oma lähialue ja asuinyhteisö, joissa heikompiosaisia on paljon. Lionsklubien aktiviteetteja ovat mm. paikallisten lasten- ja vanhuskotien auttaminen, silakkamarkkinat, stipendien jako kouluissa, sotaveteraanien auttaminen, vanhusten kotien kunnostaminen. Nuorisovaihtoohjelmamme välityksellä lionsklubit lähettävät Suomesta ulkomaille ja vastaanottavat ulkomailta Suo meen noin 300 nuorta vuosittain. Suomessa järjestetään aika ajoin valtakunnallisia kampanjoita. Tutuiksi yleisölle ovat jo tulleet esimerkisksi punainen sulka -kampanjat. Varoja on kerätty mm. syöpätyöhön, sotaveteraanien ja -invalidien, vammaisjärjestöjen ja vanhusten hyväksi. teena on poistaa estettävissä oleva sokeus maailmasta. Suomalaiset lionit osallistuvat eri aktiviteetteihin myös pohjoismaisella tasolla. Nordiska samarbetsrådet - NSR:n puitteissa suomalaiset toteuttavat yhteispohjoismaisia aktiviteetteja, joista esimerkkeinä mainittakoon mm. lastensairaalan rakennut-taminen Friazinoon Moskovassa, sairaalan saneeraus ja katulapsikodin rakennuttaminen Daugavpilsissä... Lionsklubin jäsenet ovat miehiä ja naisia, jotka pyrkivät vaikuttamaan paikallisessa yhteisössään sekä yhteisöissä kaikkialla maailmassa. Näönhoidon lisäksi vapaaehtoi sissa hankkeissa pyritään täyttämään sairaanhoito- ja koulutustarpeita kaikkialla maailmassa. Jäsenyys maailman suurimmassa palvelujärjestössä laajentaa vastuutamme myös maailmanlaajuisesti. Järjestön suuri palvelutehtävä on sokeiden ja näkövammaisten auttaminen. Myös suomalaiset lionit ovat tukemassa näitä kansainvä lisiä ohjelmia. Lionit toteuttavat maailmanlaajuisesti näönsuojelukampanjaa, jonka tavoit- Lionstoiminnan toiminta-ajatus Lions – faktoja Maailmassa lioneja n. 1,37 miljoonaa jäsentä Lions –klubeja n. 45 000 kpl Lions –piirejä n. 750 kpl Lions –toimintaa 206 maassa/itsehallintoalueella Suomessa lioneja n. 24 800 jäsentä Suomessa Lions –piirejä 14 kpl I –piirissä lioneja n. 1380 jäsentä I –piirissä klubeja 54 kpl I –piirissä lohkoja 10 kpl I –piirissä alueita 3 kpl Suomen Lions lions – motto: Luovuta Isänmaa Onnellisempana Nousevalle Sukupolvelle Ratnapuran silmäsairaala Maailamanlaajuisen Campaign SightFirst II operaation yhtenä suomalaisena tavoit teena oli rakentaa silmäsairaala Sri Lankaan, jonne suomalaisilla leijonilla on hyvät ja kiinteät yhteydet. Ulkoministeriöltä anottiin ja saatiin 505.500 euron suuruinen kehitysapuraha sairaalan rakentamiseen Sri Lankan Rathnapuraan ja lionsjärjestön säätiöltä, LCIF:ltä 130.000 USD:n apuraha laitehankintoihin ja koulutukseen. Suomen Lionsliitto perusti työryhmän PID Erkki Laineen johdolla viemään hanketta eteenpäin. Sri Lankaan perustettiin sairaalaa tukeva säätiö, jossa PID Erkki Laine on jäsenenä ja jossa hänellä on veto-oikeus. Miksi ryhtyisin lioniksi? Lionsklubin jäsenenä saat tilaisuuden -vaikuttaa yhteisösi elämään joka Suomalaisen lionstoiminnan toiminta-ajatus on seuraava: Teemme yhdessä työtä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi. Toiminta tarjoaa jäsenelle mahdollisuuden toimia sosiaalisessa yhteisössä, kehittyä ihmisenä ja kehittää johtamis-taitoja sekä solmia kontakteja kotimaassa ja ulkomailla. päivä -antaa tukea paikallisesti tai kansainvälisesti -kehittyä henkilökohtaisesti ja ammatillisesti osallistumalla ohjelmiimme, yhteisön palveluprojekteihin ja tapahtumiin -vaikuttaa paikallisiin ja kansainvälisiin humanitaarisiin ongelmiin -kehittää suhteita sekä paikallisiin että kansainvälisiin yhteisöjen ja liikeelämän johtajiin -hyödyntää jäsenalennuksia ja -palveluja Kiinnostaako jäsenyys? Lionsklubin jäseneksi pääsee paikallisen klubin kutsusta. Jos olet kiinnostunut jäsenyydestä, ota yhteyttä paikalliseen lionsklubiin klubihaun avulla. Kerro paikallisen klubin jäsenille, että harkitset liittymistä ja haluat osallistua kokouk seen saadaksesi lisätietoja. Pyydä sen jälkeen jäsenhakemus oltakin jäseneltä Lionstoiminnan toiminta-ajatus www.lionsclubs.org/ www.lions.fi/ www.lions.fi/I 51 on le”. i v r öso nraitil t t n pö ”kylä n u Linnestynyt ilm ”Muhoksella on muutakin kummaa. Kuin! Sammakotkin sarvipäiset.” Olen vieraillut I – piirin klubeissa linnunpönttösorvin kanssa sorvaamassa linnunpönttöjä. Klubit itse jalostavat pöntöt sen jälkeen valmiiksi ”yksiöiksi” pikkulinnuille. Tässä hyvä esimerkki siitä, minkälaista yhteistä aktiviteettiä voidaan toteuttaa klubien kanssa. Erkki Ojala LC Muhoksen presidentti Kuva: Erkki Ojala 52
© Copyright 2024